Page 1

R A N T A R A K E N T A M I S S U U N N I T E L M A P U N K A H A R J U

MAR-C1005 Maisema ja alueiden käyttö R a n t a r a k e n t a m i s s u u n n i t e l m a I P u n k a h a r j u , Va a h e r s a l o L a u r a K a k k o l a j a P e t e r Ta l l b e r g Syks y 2014

MAR-C1005 Maisema ja alueiden käyttö

I

Rantatehtävä

I

Punkaharju

I

Syksy 2014

I

L a u r a K a k k o l a & P e t e r Ta l l b e r g


S I S Ä L LY S L U E T T E L O 1 . S T R AT E G I N E N TA R K A S T E L U

1.1 SIJAINTI

1 . 2 Y H D Y S K U N TA R A K E N N E

1.3 MAISEMAN PERUSRUNKO

1.4 VESISTÖT

1.5 PUNKAHARJU MASTER PLAN

1 . 6 M AT K A I L U J A V I R K I S T Y S

1 . 6 . 1 M AT K A I L U K O H T E E T J A V I R K I S T Y S R E I T I T

1 . 6 . 2 TA LV I V I R K I S T Y S R E I T I T

2 . R A N T O J E N K O K O N A I S TA R K A S T E L U

2 . 1 TA R K A S T E L U A L U E E N R A J A U S

2 . 2 R A N T O J E N K O K O N A I S TA R K A S T E L U

3 . Y L E I S P I I R T E I N E N R A N T O J E N K ÄY T T Ö S U U N N I T E L M A

3.1 SUUNNITELMAKONSEPTI

3.2 SUUNNITELUALUEEN RAJAUS

3 . 3 R A N T O J E N K ÄY T T Ö S U U N N I T E L M A

3.4 ALUELEIKKAUKSET

3.3.1 LEIKKAUS A-A: PIENMÖKKIEN ALUE

3 . 3 . 2 L E I K K A U S B - B : S ATA M A - A L U E

4 . Y K S I T Y I S K O H TA I N E N TA R K A S T E L U J A D E TA L J I S U U N N I T E L M A

MAR-C1005 Maisema ja alueiden käyttö

I

Rantatehtävä

I

Punkaharju

I

4 . 1 D E TA L J I S U U N N I T E L M A N R A J A U S

4 . 2 H AVA I N N E K U VA

4 . 3 N Ä K Y M Ä K U VA U U D E S TA P I E N M Ö K K I E N A L U E E S TA

Syksy 2014

I

L a u r a K a k k o l a & P e t e r Ta l l b e r g


1 .

MAR-C1005 Maisema ja alueiden käyttö

I

S T R A T E G I N E N

Rantatehtävä

I

Punkaharju

I

Syksy 2014

I

T A R K A S T E L U

L a u r a K a k k o l a & P e t e r Ta l l b e r g


1.1 SIJAINTI

Punkaharju sijaitsee Valtatie 14:n varrella. Etäisyys Savonlinnasta 30 km ja Imatralta 90 km. Etäisyys helsingistä: 370 km.

MAR-C1005 Maisema ja alueiden käyttö

I

Rantatehtävä

I

Punkaharju

I

Syksy 2014

I

L a u r a K a k k o l a & P e t e r Ta l l b e r g


1 . 2 Y H DY S K U N TA R A K E N N E

Punkaharjun läpi kulkevat Punkaharjuntie ja rautatie kulkevat pitkien ja korkeiden harjujen päällä, mistä avautuvat upeat maisemat järvelle. Juna-asemat sijoittuvat radan varrelle Punkaharjun keskustaan, Laukansaareessa sijaitsevan Luston kohdalla ja Tuunaansaaren lomakeskuksessa. Punkaharjun pienlentokenttä sijaitsee keskustan ja Putikon välissä Punkaharjuntien varrella. Asutus on levittäytynyt hajanaisesti alueelle ja lievää keskittymistä järvien tasaisille rannoille ja liikenneyhteyksien varrelle on havaittavissa. Suurimmat asutuksen keskittymät sijaitsevat Tuunaansaaren länsirannalla, ja Vesalanniemenssä. Selänteisestä maisemarakenteesta johtuen laajoja peltoalueita ei juuri ole vaan maanviljely on levittätynyt pieninä tilkkuina alueelle ja suurimmat keskittymät sijoittuvat Kulennoisen alueelle.

MAR-C1005 Maisema ja alueiden käyttö

I

Rantatehtävä

I

Punkaharju

I

Syksy 2014

I

L a u r a K a k k o l a & P e t e r Ta l l b e r g


1.3 MAISEMARAKENNE Punkaharjun maastonmuodot ovat pääriiteiltään vaihtelevat. Alueelta erottuu selvästi yksi pitkä luode-kaakko suuntainen kapea harjulinja joka on Punkaharjun maisemallisesti tunnetuimpia ja merkittävimpiä piirteitä alueen topografiassa. Harjumuodostelmaa ympäröivät samoin suuntautuneet järvien, saarien ja suurempien maa-alueiden vuorottelu. Korkeuserot vaihtelevat välillä 80 - 110 metriä merenpinnan yläpuolella. Yleisrakenteeltaan Punkaharjun maisemaa hallitsevat järvestä nousevat selänteet. Varsinaisia laaksoje alueella on harvassa koska maiseman alavimmat kohdat ovat täyttyneet järvivedestä. Selänteistä on muodon ja maaperän perusteella havaittavissa yksi selkeä harjuselänne joka halkoo alueen. Maisemarakenteen vaikutus näkyy alueen tilarakenteen muodostumisessa; harjuiset, jyrkät selänteet ovat vaikeakulkuisia ja näin myös vaikeasti rakennettavissa. Tästä johtuen tilarakenne on pääosin sulkeutunutta ja tärkeimmät näkymälinjat avautuvat harjuselänteeltä järven yli. Alueen maastonmuodot ovat tehneet Punkaharjusta tunnetun kulttuurimaiseman, jota jyrkät järvestä nousevat harjut ja saarten rannat hallitsevat.

MAR-C1005 Maisema ja alueiden käyttö

I

Rantatehtävä

I

Punkaharju

I

Syksy 2014

I

L a u r a K a k k o l a & P e t e r Ta l l b e r g


1.4 VESISTÖT Punkaharjun alueella sijaitsevat vesistöt ovat harjulinjan koillispuolella sijaitseva suojeltu Puruvesi ja lounais puolen Pihlajavesi. Järven pinta sijoittuu Punkaharjun alueella noin 75 metriin merenpinnan yläpuolelle. Alueen tärkeimmät pohjavesialueet ovat syntyneet harjun muodostumisen yhteydessä. Harjualueet ovat yleisesti ottaen suotuisia pohjavesien syntymisen kannalta. Harjuaines läpäisee hyvin vettä ja kerrostumien paksuuden ollessa riittävä, pääsee vesi varastoitumaan peruskallion ja vettäläpäisevän maa-aineksen väliin. Tämä selittää pohjavesialueiden sijoittumisen harjulinjan mukaiseksiksi esiintymiksi Punkaharjun alueella. Harjualueilla pääosa kaivojen ja lähteiden vedestä on pohjavettä ja Punkahrjun alueella sitä käytetään pääasiallisena talousveden lähteenä. Laivalaiturit sijoittuvat Tuunaansaaren lomakeskukseen, Laukansaaren lounaisrannalle ja punkaharjun keskustaan.

MAR-C1005 Maisema ja alueiden käyttö

I

Rantatehtävä

I

Punkaharju

I

Syksy 2014

I

L a u r a K a k k o l a & P e t e r Ta l l b e r g


1.5 PUNKAHARJUN MASTER PLAN Punkaharjun rantasuunnitelma pohjautuu vuonna 2009 Punkaharjun kunnan ja Etelä-Savon maakuntaliiton teettämään Punkaharjun matkailyn ydinalueen Master Plan -suunnitelmaan. Alueen matkailullinen ydinalue käsittää harjulinjan ja sitä ympäröivät Tuunaansaaren, Vaahersalon ja Laukansaaren. Punkaharjun Master Planin tavoitteina ovat alueen reitistön parantaminen, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnostaminen ja maiseman hoito.

MAR-C1005 Maisema ja alueiden käyttö

I

Rantatehtävä

I

Punkaharju

I

Syksy 2014

I

L a u r a K a k k o l a & P e t e r Ta l l b e r g


1 . 6

MAR-C1005 Maisema ja alueiden käyttö

I

Rantatehtävä

I

M A T K A I L U

Punkaharju

I

Syksy 2014

J A

I

V I R K I S T Y S

L a u r a K a k k o l a & P e t e r Ta l l b e r g


Matkailukohde Uimaranta Ulkoilureitti Melontareitti

1.6.1 M AT K A I LU KO H T E E T J A VIRKISTYSREITIT

“Upea Saimaan järviluonto kutsuu harrastamaan kaikkina vuodenaikoina. Harjualueen luonnonsuojelualue retkeilymaastoineen, puulajipuisto sekä ympäröivä maaseutu tarjoavat reittejä niin patikoijalle kuin hiihtäjällekin. Kesällä järvilabyrintti kutsuu kalastamaan, melomaan, veneilemään, soutamaan ja uimaan. Talvella järvien jääkansi hoidettuine reitteineen tarjoaa uskomattomat puitteet retkiluistelulle, lumikenkäilyllä ja hiihtämiselle.” - www.visitpunkaharju.fi Luonnonkauniiden maisemien Punkaharju on kansainvälisestikin tunnettu matkakohde ja yksi Suomen kansallismaisemista. Jylhien mäntyjen lomasta aukeavat kauniit järvimaisemat ovat Punkaharjun suurin vetonaula. Merkityt patikointi reitit mahdollistavat alueen maisemista nauttimisen. Harjuluonto tarjoaa monipuolisesti virikettä niin keholle kuin mielle. Kattavien virkistysmahdollisuuksien ohella alueella on kulttuuria ja matkailukohteita, kuten metsämuseo Lusto, sekä lapsiperheiden suosikki vesi- ja huvipuisto Kesämaa.

1 MAR-C1005 Maisema ja alueiden käyttö

I

Rantatehtävä

I

Punkaharju

I

Syksy 2014

I

L a u r a K a k k o l a & P e t e r Ta l l b e r g


Hiihtoladut Lumikenkäreitti Retkiluistelu LA U K A N S AA R I

T U U N AA N S AA R I

1.6.2 TA LV I V I R K I ST Y S R E I T I T V AA H E R S A L O Ympärivuotisesta virkistystoiminnasta Punkaharjun alueella vastaavat harjumaisemiin sijoittuvat kattavat talviurheilureiti. Alueelle merkityt reitit painottuvat Laukansaaren, Tuunaansalmen ja Vaahersalon maastoihin ja niiden välisille jäätiköille. Loistavat hiihtomahdollisuudet tarjoavat hyvin hoidetut ja monipuoliset hiihtoladut jotka lähtevät majoituskohteiden lähettyviltä. Yksi Suomen pisimmistä retkiluistelureiteistä on matkailukeskus Harjun Portin ylläpitämä 15 kilometrin lenkki, joka lähtee Tuunaansaaresta ja sen matkan varrelle sijoittuvat useat tauko- ja nuotiopaikat mahdollistavat onnistuneen luisteluelämyksen niin kokeneelle, kuin vasta aloittevalle retkiluistelijalle. Myös lumikenkäilyyn tarjotaan mahdollisuus talvisissa harjumaisemissa. Reitit ovat kaikkien käytössä ja ne antavat monipuolisesti niin haastetta kuin helppoutta vasta-alkajille.

1 MAR-C1005 Maisema ja alueiden käyttö

I

Rantatehtävä

I

Punkaharju

I

Syksy 2014

I

L a u r a K a k k o l a & P e t e r Ta l l b e r g


2 .

R A N T O J E N

MAR-C1005 Maisema ja alueiden käyttö

I

Rantatehtävä

I

Punkaharju

K O K O N A I S T A R K A S T E L U

I

Syksy 2014

I

L a u r a K a k k o l a & P e t e r Ta l l b e r g


2.1 TA R K A ST E LU A LU E E N RAJAUS

MAR-C1005 Maisema ja alueiden käyttö

I

Rantatehtävä

I

Punkaharju

I

Syksy 2014

I

L a u r a K a k k o l a & P e t e r Ta l l b e r g


2.2 RANTOJEN KO KO N A I STA R K A ST E LU Punlaharjun rantojen kartoittamisessa suunnitelman kannalta merkittävimpiä tekijöitä olivat suojelualueet, jyrkät rannat, jo rakennetut rannat sekä rakentamiselle suotuisat rannat. Alueen merkittävimpiä vetonauloja ovat Suomen kulttuurimaisemallisestikin merkittävä, suojeltu harjulinja, sekä sitä reunustavien Tuunaansaaren ja Laukansaaren kulttuuri- ja virkistys- ja vapaa-ajan palvelut. Uudelle rakentamiselle suotuisia rantoja on näiden houkuttimien läheisyydessä niukasti. Tuunaansaari on lomakeskuksen valloittama, Laukansaaren rinteet ovat joko rakentamiselle epäsuotuisan jyrkkiä, tai jo rakennettuja. Pitkä kapea harjulinja puolestaan on mainio virkistyskohde, muttei sekään jyrkkien rinteiden ja suojeltujen rantojen vuoksi tarjoa suotuisaa paikkaa uudelle rakentamiselle. Rakentamiselle suotuisat alueet löytyivät Vaahersalon länsirannalta, joka on loivarinteistä, mutta toistaiseksi lähes rakentamatonta. Ranta on myös pienilmastollisesti miellyttävää aluetta. Punkaharjun paikkeilla vallitsevat tuulensuunnat jakautuvat melko tasaisesti ilmansuuntien kesken ja aavistuksen voimakkan vuotuinen tuulensuunta näyttäisi tulevan luoteesta. Tämä ei oletettavasti kuitenkaan heikennä Vaahersalon rannan viihtyisyyttä, sillä sitä edustava avoin vesiaukea on suhteellisen pieni. Samalla rantaviiva muodostaa puolikaarimaisen sopukan, joka puolestaan heikentää muista ilmansuunnista tulevia ilmavirtauksia. Tämä oletettavasti tyynnyttää myös rantaveteen kantautuvia aallokkoja. Harjulta Vaahersaloon on sillan ansiosta myös erittäin hyvät rantaan asti ulottuvat olemassa olevat liikenneyhteydet.

1 MAR-C1005 Maisema ja alueiden käyttö

I

Rantatehtävä

I

Punkaharju

I

Syksy 2014

I

L a u r a K a k k o l a & P e t e r Ta l l b e r g


3 . Y L E I S P I I R T E I N E N R A N T O J E N K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A

MAR-C1005 Maisema ja alueiden käyttö

I

Rantatehtävä

I

Punkaharju

I

Syksy 2014

I

L a u r a K a k k o l a & P e t e r Ta l l b e r g


3.1 SUUNNITELMAKONSEPTI

Punkaharju on houkutteleva virkistys ja matkailukohde, sekä maisemallisesti luonnon kaunista aluetta. Se tarjoaa tällä hetkellä melko monipuolisesti erilaisia mökkejä, lomakyliä, asunto ja majoitus mahdollisuuksia, mutta ne keskittyvät pääasiallisesti lapsiperheiden ja vanhemman ikäpolven tarpeiden vastaamiseen. Halusimme luoda Punkaharjulle uudenlaisen, omaleimaisen ja houkuttelevan asumismuodon, joka houkuttelee alueelle myös nuorta ja nuorekasta asukaskuntaa.

Tästä syntyi ajatus pienmökkien alueesta, joka vastaa opiskelijoiden

kotimaan matkailun tarpeeseen. Suurten luksusvillojen perustamisen sijaan Vaahersalon rantaan sijoittuisivat pienet helposti maastoon istutettavat, korkeintaan parinkymmenen kerrosneliön kokoiset kompaktit ympärivuotiseen käyttöön soveltuvat mökit, joiden kustannukset eivät kohoaisi opiskelijan tai nuoren tavoittamattomiin. Toimintaa voisi olla tukemassa HOASin tai AYYn kaltaiset opiskelijajärjestöt, jonka ansiosta mökkien omistushinnat liikkuisivat mökin koosta riippuen 5000-10000 euron paikkeilla ja noin 1000 euroa/vuosi. Erilaiset kimppasopimukset mahdollistaisivat mökin osaomistuksen hyvin huokeaan hintaan. Esimerkiksi viiden ihmisen kesken jaetusta mökistä tulisi kustannuksia noin 25 euroa kuukaudessa sisältäen veden, sähkön ja yleisten sauna- ja peseutymistilojen käytön.

MAR-C1005 Maisema ja alueiden käyttö

I

Rantatehtävä

I

Punkaharju

I

Syksy 2014

I

L a u r a K a k k o l a & P e t e r Ta l l b e r g


3.2 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS

1 MAR-C1005 Maisema ja alueiden käyttö

I

Rantatehtävä

I

Punkaharju

I

Syksy 2014

I

L a u r a K a k k o l a & P e t e r Ta l l b e r g


3.3 YLEISPIIRTEINEN R A N TOJ E N K ÄY T TÖ S U U N N I T E L M A

Rantojen käyttösuunnitelma käsittää Vaahersalon Länsirannan alueen. Uuudet pienmökkien asuinalueet sijoittuvat kahden tapahtumakeksittymän väliselle alueelle. Koskelonniemen uusi satama-alue tarjoaa niin palveluita, kuin vesiteitse yhteyden Punkaharjun keskustaan ja muille lähistön vierassatamille. Suolahden tapahtuma-alueelle tulee julkiseen käyttöön tarkoitettu, myös pienmökkiläisiä palveleva nuotiopaikka ja alueen yhteyteen sijoittuvat sauna ja peseytymistilat.

MAR-C1005 Maisema ja alueiden käyttö

I

Rantatehtävä

I

Punkaharju

I

Syksy 2014

I

L a u r a K a k k o l a & P e t e r Ta l l b e r g


3.4 ALUELEIKKAUKSET

A

A

3.4.1 LEIKKAUS A-A: PIENMÖKKIEN ALUE Pieni ja kotoisa mökki tarjoaa upeat järvimaisemat kirkkaan

LE I K KAU S PI E N M Ö K K IALU E E STA 1 : 2 0 0

Pihlajaveden äärellä, nukkumapaikan, ruuanlaittoon tarvittavat varusteet ja oman tilan. Kylmäsäilyytiloja voidaan rakentaa erilaisten harrastusvälineiden, kuten suksien ja SUP-lautojen säilytystä varten tontille tarvittaessa. Pienmökkien yhteyteen tulee noin kolme yhteistilarakennusta, joista löytyvät kunnolliset keittiöt, sauna ja peseytymistilat, yhteinen olohuone joka on varustettu erilaisilla viihdykkeillä, kuten tv, biljardi- tai pingispöytä. Nämä yhteisessä käytössä olevat tilat on sijoitettu maastoon niin, ettei niistä aiheudu meluhaittaa mökkialueelle, mutta ovat kuitenkin helposti tavoitettavissa.

LEIKKAUS A-A 1:5000 MAR-C1005 Maisema ja alueiden käyttö

I

Rantatehtävä

I

Punkaharju

I

Syksy 2014

I

L a u r a K a k k o l a & P e t e r Ta l l b e r g


B

B

3.4.2 LEIKKAUS B-B: S ATA M A - A LU E Vaahersalon laivalaituri ja sen yhteyteen rakennettavat palvelut sijoittuvat rantaviivan eteläosaan tuulensuojaan Koskelonlahdelle. Lahden metsäistä rantaa harvennetaan ja muutetaan houkuttelevaksi kohtaamispaikaksi pienmökkiläisten ja muualta tulevien kes-

LE I K KAU S SATAMA-ALU E E STA 1 : 2 0 0

kuudessa. Alueelle tulee vierasvenepaikkoja ja se luo vesiteitse yhteyden Tuunaansaaren, Laukansaaren ja Punkaharjun keskustan laivalaitureille. Laiturin läheisyyteen rakennetaan pukukoppi ja suihkutilat sekä välinevuokraamo varusteineen. Tyyni ranta on oiva paikka harrastaa esimerkiksi vesiurheilua, kalastusta, sekä talvisin jäällä hiihtoa ja luistelua. Rannan yhtenä vetonaulana toimii pieni kyläkauppa joka vastaa alueen asukkaiden päivittäistavaroiden tarjonnasta ja pieni rantakahvila/-kuppila terasseineen tarjoaa mukavan kohtaamispaikan veden äärellä.

LEIKKAUS B-B 1:2000

MAR-C1005 Maisema ja alueiden käyttö

I

Rantatehtävä

I

Punkaharju

I

Syksy 2014

I

L a u r a K a k k o l a & P e t e r Ta l l b e r g


TA PA H T U M A - A LU E Vaahersalon rannan toinen vetonaula sijoittuu Suolahdelle pienmökkialueen pohjoispuolelle. Tapahtuma-alueen tarkoitus on kasvattaa pienmökkialueen yhteisöllistä henkeä ja tuoda asukkaita yhteen. Tähän rannan osaan sijoittuu muun muassa rantasauna, grillaus- ja nuotionteko paikkoja sekä tiipii/laavu tyyppisiä säältä suojaa tarjoavia ratkaisuja. Alueen luonnetta ja toimintoja on tarkoitus kehittää talkoo mielessä niin, että alueen asukkaat saavat itse vaikuttaa ja olla mukana rakentamassa mieleistänsä oleskelupaikkaa. Suolahdenrannasta länteen sijoittuvaan pieneen Mustikkasaareen luodaan rauhallisempi ja luonnonmukaisempi miljöö jonne pääsee helposti veneellä, kajakilla tai SUP-laudalla, talvisin jäätä pitkin kävellen, rauhoittumaan, ottamaan aurinkoa ja nauttimaan kauniista järvimaisemista.

MAR-C1005 Maisema ja alueiden käyttö

I

Rantatehtävä

I

Punkaharju

I

Syksy 2014

I

L a u r a K a k k o l a & P e t e r Ta l l b e r g


4 .

Y H S I T Y I S K O H T A I N E N T A R K A S T E L U J A D E T A L J I S U U N N I T E L M A

MAR-C1005 Maisema ja alueiden käyttö

I

Rantatehtävä

I

Punkaharju

I

Syksy 2014

I

L a u r a K a k k o l a & P e t e r Ta l l b e r g


3.2 D E TA L J I S U U N N I T E L M A N RAJAUS

MAR-C1005 Maisema ja alueiden käyttö

I

Rantatehtävä

I

Punkaharju

I

Syksy 2014

I

L a u r a K a k k o l a & P e t e r Ta l l b e r g


4.1 HAVAINNEKUVA Tapahtuma-alue

Mökki Vesiurheilureitti

Viheralue

Virkistysreitti

Puistoalue

Monitoimitalo

Mökkialue

Suihkutilat

Järvi

Sauna

Pelto

Ulkohuussi “Tiipii” Tapahtumarakennus MAR-C1005 Maisema ja alueiden käyttö

1:2 000 10

0 I

20

Rantatehtävä

30 I

Punkaharju

I

Syksy 2014

I

L a u r a K a k k o l a & P e t e r Ta l l b e r g


4.2 PIENMÖKKIEN KONSEPTI

- Puinen/komposiitti terassi - Kevyt rakenne - Helposti muokattavissa maaston mukaiseksi

- Tonttiraja - 50 cm rakenteiden ulkopuolella -Rajanulkopuolella maastoa ei saa muokata I 16m2

I 16m2

I 20m2

- Katettu terassi

- Grilli - Rakennuksen kerrosmäärä

II

13m2

23m2

19m2 - Pintakerrosala

- Mökkirakennus

1:500

MAR-C1005 Maisema ja alueiden käyttö

I

Rantatehtävä

I

Punkaharju

II

I

Syksy 2014

I

L a u r a K a k k o l a & P e t e r Ta l l b e r g

II 19m2


4 . 2 N Ä K Y M Ä K U VA P I E N M Ö K K I E N A S U I N A LU E E STA Pieni ja kotoisa mökki tarjoaa upeat järvimaisemat kirkkaan Pihlajaveden äärellä, nukkumapaikan, ruuanlaittoon tarvittavat varusteet ja oman tilan. Pienmökkien yhteyteen tulee noin kolme yhteistilarakennusta, joista löytyvät kunnolliset keittiöt, sauna ja peseytymistilat, yhteinen olohuone joka on varustettu erilaisilla viihdykkeillä, kuten tv, biljardi- tai pingispöytä. Nämä yhteisessä käytössä olevat tilat on sijoitettu maastoon niin, ettei niistä aiheudu meluhaittaa mökkialueelle, mutta ovat kuitenkin helposti tavoitettavissa.

MAR-C1005 Maisema ja alueiden käyttö

I

Rantatehtävä

I

Punkaharju

I

Syksy 2014

I

L a u r a K a k k o l a & P e t e r Ta l l b e r g

Profile for Peter Tallbergström

Rantarakentamissuunntelma - Punkaharju  

A design project from the second year at the Landscape architecture programme of Aalto university. Here I collaborate with fellow student La...

Rantarakentamissuunntelma - Punkaharju  

A design project from the second year at the Landscape architecture programme of Aalto university. Here I collaborate with fellow student La...

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded