Issuu on Google+

Suomi Udmurtneft Samara NG

Njagan

Uralvu

Severnajaneft

oret

Pur NG

Orenburg NG

Samotlor

Tomskneft

Ka Kaasun vienti länteen vähenee. Kymmenessä vuodessa Venäjän kaasun Ky osuus on EU27-maissa pudonnut 36 os prosentista 27 prosenttiin.

KIINA

Venäjä valitsi IDÄN Kiinasta on tulossa Venäjän suurin öljyasiakas. Öljyjätti Rosneftin pääjohtajan Igor Setšinin työ on varmistaa, että öljy ja kaasu virtaavat itään – ja samalla Venäjän mahti maailmassa kasvaa. Teksti Matti Kankare Grafiikka Laura Korkalainen

38

Talouselämä 39/2013


Vankor

VENÄJÄ

Rosneftin tärkeitä öljykenttiä

Verhnetšonsk NG

Maailman pisin öljyputki ESPO eli Itä-Siperian-Tyynenmeren öljyputki valmistui vuonna 2011.

Sahalinin LNG-projektit

Sahalin

Kozmina Vladivostok

Etelä-Korea

Rosneft ja ExxonMobil rakentavat yhteisen LNG-jalostamon Venäjän Kaukoitään, todennäköisesti Sahalinin saaren lähelle.

VENÄJÄN KAASUNVIENTI KASVAA

Japani

Japani, EteläKorea, Kiina

Venäjä on sopinut toimittavansa 15-25

miljoonaa tonnia öljyä Kiinaan seuraavan 10-25

vuoden aikana.

VENÄJÄN ÖLJYNVIENTI KASVAA

Energiamahdin uusi suunta

Japani, Singapore, Malesia, EteläKorea Malesia Talouselämä 39/2013

39


Jäistä kultaa Barentsin meri

Karanmeri

Barentsin meri

Rosneftin, Statoilin ja Enin yhteisyritys. Arvioidut varannot: 47 miljardia tynnyriä (boe): öljyä 26, kaasua 21

L

KUN ROSNEFT KASVAA, VENÄJÄ KASVAA Venäjä kykenee ruokkimaan Aasian energiantarvetta ainakin seuraavat 20 vuotta. Venäjä tuottaa paraikaa päivässä yli kymmenen miljoonaa tynnyriä raakaöljyä, joista yli viisi miljoonaa tynnyriä menee vientiin.

Talouselämä 39/2013

Rosneftin ja ExxonMobilin yhteisyritys. Arvioidut varannot: 103 miljardia tynnyriä (boe): öljyä 48, kaasua 55

BOE = Öljyekvivalenttitynnyri. Energian mittayksikkö, jolla tarkoitetaan energiamäärää, joka vapautuu poltettaessa tynnyrillinen (barrel) raakaöljyä.

yhyehkö, harmaapäinen mies puhuu hiljaa mikrofoniin. Salillinen energia-alan vaikuttajia kuuntelee hiljaa Etelä-Korean Daegussa, kun Venäjän suurimman öljy-yhtiön Rosneftin pääjohtaja Igor Setšin puhuu. Hän julistaa, että Venäjällä kyllä riittää öljyä ja kaasua Aasian valtavan kasvun polttoaineeksi. Setšinin viesti maailman energiajärjestön WEC:n kokouksessa on selvä. Venäjän presidentti Vladimir Putinin oikea käsi, entinen varapääministeri ja Putinin KGB-ystävä Setšin takaa, että Venäjä ei petä Aasian talousmahteja niiden energiatoiveissa. Viime viikolla Setšinin sana muuttui lihaksi kun Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev ja Kiinan pääministeri Li Keqiang sopivat 65 miljardin euron öljytoimituksista Venäjältä Kiinaan. Ensi vuodesta lähtien kymmenen vuoden aikana Rosneft toimittaa Kiinan suurelle öljynjalostajalle ja öljy-yhtiölle Sinopecille 100 miljoonaa tonnia öljyä – kymmenen miljoona tonnia vuodessa. Sopimuksen takapiru on Venäjän nouseva tähti Setšin. Setšinin vaikutusvaltaa kukaan ei enää epäile, vaikka häntä ei virallisesti luetakaan rikkaiden venäläismiljardöörien joukkoon. Jo viime kesäkuussa Venäjän valtionyhtiö Rosneft teki Pietarissa 25-vuotisen sopimuksen Kiinan valtiollisen öljy-yhtiön China National Petroleum Corporaten (CNPC) kanssa siitä, että venäläiset toimittavat Kiinaan 360 miljoonaa tonnia raakaöljyä. Sopimuksen arvo on noin 208 miljardia euroa. Kiinasta on tulossa Venäjän suurin öljyasiakas, ja Venäjä on enemmän kuin tyytyväinen tähän.

40

Karanmeri

Pelkästään Rosneft tuotti viime vuonna päivässä 2,5 miljoonaa tynnyriä raakaöljyä. Ensi vuonna yhtiö tuottaa jo yli 4 miljoonaa tynnyriä. Pari kuukautta sitten yhtiö sai viimeisteltyä Venäjän kolmanneksi suurimman öljy-yhtiön TNK-BP:n oston. Puhdasta käteistä Rosneft on kaupassa polttanut 34 miljardia euroa, kun omistusjärjestelyn arvo kaikkiaan on 42 miljardia euroa. Järjestelyssä British Petroleumista tuli Rosneftin toiseksi suurin omistaja 19 prosentin osuudella. Venäjän valtio omistaa Rosneftista 70 prosenttia. Putinille ja Setšinille tämä järjestely oli tärkeä. Rosneft hallitsee jatkossa 40 prosentin osuudella Venäjän öljyntuotantoa. Käytännössä Rosneftin laajentumisstrategia tarkoittaa samaa kuin Venäjän laajentumisstrategia. Kiinalaiset ovat Setšinille ja venäläisille loistavia asiakkaita, koska he suostuvat maksamaan osan öljytoimituksista jo etukäteen. Esimerkiksi CNPC kuittaa Rosneftille markkina-arvioiden mukaan ennakkomaksuna yli 50 miljardia euroa. Sinopecin maksuista ei ole vielä tietoa. Setšin kehuu vuolaasti, että Kiinan kanssa tehdyt sopimukset auttavat Rosneftia rahoittamaan öljynja kaasunetsintää, kasvattamaan tuotantoa ja rakentamaan infrastruktuuria. Ne myös auttavat tehtyjen yrityskauppojen rahoituksessa. Rahaa Rosneft tarvitseekin. Valtaosa Venäjän öljystä on peräisin Länsi-Siperian ja Uralin alueen jättimäisiltä kentiltä. Ne ovat jo ohittaneet tuotantohuippunsa. Öljyntuotannon säilyttäminen nykyisellä tasolla vaatiikin jättimäisiä investointeja uusien esiintymien hyödyntämiseen. Uusia öljykenttiä on löydetty ennen kaikkea Itä-Siperiasta, Sahalinilta, Pohjois-Venäjältä ja arktisilta mannerjalusta-alueilta. IRTI EUROOPASTA LOHIKÄÄRMEEN SYLIIN Rosneftin tekemät sopimukset kertovat konkreettisesti, miten nopeasti Venäjä on kääntämässä energiape-


Laptevinmeri Itä-Siperian meri Tšuktšienmeri Itä-Siperian meri, Laptevinmeri, Tšuktšienmeri

ALEXEI NIKOLSKY

Rosneftin ja Exxonmobilin yhteisyritys. Arvioidut varannot: 71 miljardia tynnyriä (boe): öljyä 42, kaasua 29

KAVERIT. Rosneftin pääjohtaja Igor Setšin (vasemmalla) ja presidentUUDET RIKKAUDET. Venäjän uudet arktiset öljykentät vaativat jättimäiti Vladimir Putin vierailivat Rosneftin jalostamolla Mustanmeren rannal- siä investointeja. Greenpeacen syyskuinen isku Gazpromin öljynporausla lokakuussa. lautalle Petšoranmerellä ei näitä investointeja hidasta.

lin kohti Aasiaa Euroopan sijaan. Turun yliopiston Pan-Eurooppa Instituutin johtaja Kari Liuhto sanoo, että Venäjän suunta on ollut selvä useamman vuoden ajan. ”1990-luvulla Venäjä oli niin sekavassa tilanteessa, että käännökseen ei ollut mahdollisuutta. 2000-luvulla venäläisiltä meni oma aikansa öljy- ja kaasuyhtiöiden omistusten järjestelyssä. Nyt mahdollisuus on, ja venäläiset käyttävät sitä hyväksi”, Liuhto sanoo. Hänen mukaansa venäläiset ovat arvioineet tarkasti maan riippuvuutta EU:n energiamarkkinoista. Tästä riippuvuudesta Venäjä haluaa eroon. ”Toinen asia on, että venäläisten mielestä lohikäärmettä [Kiina] kannattaa syöttää, jotta se pysyy tyytyväisenä. Muussa tapauksessa voi käydä niin, että lohikäärme ottaa omansa joka tapauksessa. Uralin itäpuolella sijaitsee kaksi kolmasosaa Venäjästä, mutta siellä asuu vain 30 miljoonaa ihmistä”, Liuhto sanoo. Lisäksi Euroopan talousnäkymät ovat laimeat ja kysyntä tulevaisuudessa epävarmaa. Aasiassa kasvunäkymät ovat sen sijaan valtavat.

Esimerkiksi konsulttiyhtiö Wood Mackenzien arvion mukaan pelkästään Kiina käyttää raakaöljyn ostamiseen lähes 400 miljardia euroa vuodessa vuonna 2020 – siis seitsemän vuoden kuluttua. Tämän vuoden syyskuussa Kiina nousi Yhdysvaltojen ohi maailman suurimmaksi öljyn tuojaksi.

LOHIKÄÄRMETTÄ PITÄÄ SYÖTTÄÄ, JOTTA SE PYSYY TYYTYVÄISENÄ. Tällä hetkellä Kiinan osuus Venäjän energiaviennistä on vasta 10–15 prosenttia. Ei ihme, että kiinalaisten ja venäläisten yhteistyö näyttää sujuvan loistavasti. Igor Setšinin vetämä Rosneft aikookin ottaa nyt kaiken irti Aasian energiannälästä. Kiinan lisäksi Venäjä aikoo viedä energiaansa myös muille Aasian kasvumarkkinoille kuten Malesiaan ja Etelä-Koreaan.

Talouselämä 39/2013

41


KIINAN NÄLKÄ ON KOVIN

MAAILMA MUSTUU

Energiantarve, tuhatta MTOe 2012

Globaali energiankysyntä energialähteittäin MTOe=megaöljyekvivalenttitonni

MTOe=megaöljyekvivalenttitonni

2030

2000

2010

2020

Eurooppa Venäjä Lähi-Itä Afrikka Intia Kiina Muu Aasia Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka

2030

MTOe 5 000

Hiili nousee öljyn ohi maailman energian kulutuksessa vuonna 2018.

4 000

3 000

Vuosikasvu 2013-2030

1 000

0 0

1

2

3

4

5

LÄHDE: WOOD MACKENZIE

Öljy

Hiili

LÄHDE: WOOD MACKENZIE

ENERGIAN VOIMIN TAKAISIN SUURVALLAKSI? Korean Daegun energiakonferenssissa Setšin kehui Venäjän olevan loistavissa asemissa kun maailman energiantarve kasvaa. ”Venäjällä on valtavat raaka-ainevarat sekä vapaa ja vakaa poliittinen ympäristö. Tätä tukevat vielä verohelpotukset öljyn ja kaasun tuotannon kehittämiseksi.” Setšinin äänessä ei kuulunut ironiaa, kun hän puhui vakaasta ja vapaasta yhteiskunnasta. Hän on Vladimir Putinin mies henkeen ja vereen. Mutta voiko Venäjä oikeasti antaa takuita energiansa riittävyydestä? Setšin sanoo, että kukaan muu ei oikeastaan voi antaa takuita. ”Yhdysvallat on rajoittanut omaa öljynvientiään, Länsi-Afrikka kärsii ammattityövoiman puutteesta, Euroopassa [Pohjanmerellä] öljyntuotanto on jo kääntynyt laskuun ja Lähi-idän pitää seuraavien vuosien aikana tulla toimeen epävakaassa poliittisessa murroksessa.” Kari Liuhdon mukaan Igor Setšinin ulostulo Aasian ja Kiinan merkityksestä Venäjän energiapolitiikassa on harkittua. Kyse ei ole pelkästään energiasta, vaan myös Venäjän systemaattisesta pyrkimyksestä palauttaa itselleen se suurvalta-asema, jonka maa menetti

Kaasu

Ydinvoima

Vesivoima

Uusiutuvat

Muut

Neuvostoliiton hajottua. ”Setšinille pitää nostaa hattua, sillä hän on muutamassa vuodessa nostanut Rosneftin maailman suurten öljy-yhtiöiden joukkoon”, Liuhto sanoo. Öljy-yhtiön perusta on Mihail Hodorkovskin Jukos-yhtiö. Hodorkovskin erehdys oli nousta Putinia vastaan, jonka seurauksena Venäjän entinen rikkain mies on virunut jo lähes kymmenen vuotta vankilassa. Putin käytännössä anasti Jukosin takaisin valtiolle, ja Hodorkovski on syyttänyt Setšinin olevan asioiden käytännön järjestelijä. Kova syytös on todennäköisesti oikea. Setšinillä ja Putinilla on yhteinen näkemys siitä, että Venäjän valtiolla pitää olla johtava rooli maan energia-asioissa. He ovat yhtä mieltä myös siitä, että Venäjän täytyy vähentää riippuvuuttaan Euroopan markkinoista. ”Näin ajattelevat tosin aika monet muutkin venäläiset. Suuntaus Kiinan ja Aasian markkinoille olisi tapahtunut joka tapauksessa”, Liuhto sanoo. Venäläiset arviot Setšinistä kertovat, että hän kannattaa ja ennen kaikkea ajaa nimenomaan Kiinan-mallia suurten yhtiöiden omistuksessa. Se tarkoittaa, että länsiyhtiöt voivat päästä Venäjän markkinoille, mutta vain venäläisten omilla ehdoilla. Rosneft on partneroitunut aktiivisesti amerikka-

UNLEASH YOUR TALENTS! The COACHING FOR TALENT program is designed to support HR directors in strengthening the strategic role of human resources for a competitive edge and performance. The program provides you with a strong understanding of how to move from talent management to strategic talent leadership. Participants receive the Certified Business Coach® certificate. Read more and sign up by 15.12.2013 to secure your place in the program: http://www.hankensse.fi/programs/coaching-talent

HR42or business Talouselämä 39/2013leader, develop business performance by unleashing your talents!


VUONNA 2010 KIINA OSTAA RAAKAÖLJYÄ 400 MILJARDILLA EUROLLA VUODESSA.

TOIMITTAJAN KOMMENTTI

laisen ExxonMobilin, Norjan Statoilin ja Italian Enin kanssa. Uusia partnereita yhtiö on haalinut myös Kiinasta, kun se sopi CNPC:n kanssa uuden öljynjalostamon rakentamisesta Tianjiniin.

Mahdoton tehtävä

PUHEET MUUTTUVAT TEOIKSI Rosneftin aktiivisuus kertoo, että Venäjä suuntaa itään nyt kovaa vauhtia. Venäjän historiaan on aiemminkin mahtunut paljon vastaavia toiveita ja puheita, mutta teot ovat jääneet vähemmälle. ”Nyt on toisin. Kiinan, Korean ja Japanin rahalla venäläiset todella tekevät valtavia energian infrahankkeita. Se on selvää, että rahoittajien tarkoitus on saada energia kulkemaan Venäjältä ulos”, Kari Liuhto sanoo. Venäjälläkään ei kuitenkaan vallitse yksimielisyys. Maan kahden suurimman valtionyhtiön Rosneftin ja kaasujätti Gazpromin yhteenotto lng-terminaalin rakentamisesta Sahalinille kertoo tästä. Gazprom vaati syyskuussa Venäjän hallitusta estämään Rosneftin ja Exxonmobilin yhteishankkeen – tai ainakin päästämään Gazpromin hankkeeseen mukaan. Toistaiseksi Igor Setšin on kylmästi torjunut Gazpromin pyynnöt. Presidentti Putin antoi jo esimakua siitä, kenen puolella hän seisoo kun valittavana ovat Gazpromin Aleksei Miller ja vanha tuttava, Rosneftin Igor Setšin. Venäjän duumassa on parhaillaan esillä lakialoite Gazpromin kaasumonopolin purkamisesta ja maakaasun viennin vapauttamisesta ensi vuoden alussa. Rosneft ei ole ainoa lng-uskovainen. Venäjän kaasukakkonen Novatek suunnittelee myös jätti-investointeja lng-tuotannon aloittamisesta Koillisväylän varrella Luoteis-Siperiassa Jamalin niemimaalla. Kumppaniksi yhtiö sai Kiinan CNPC:n ja projektiin on ilmeisesti tulossa myös japanilaisia ja intialaisia yhtiöitä. ■

KATSOKAA AASIAN kasvulukuja. Katsokaa erityisesti Kiinan ja Intian energiantarpeen kasvua. Kuka enää vakavasti uskoo, että maailma pelastuu EU:n päästövähennyksillä? Maailman energiajärjestön WEC:n kokouksessa Etelä-Korean Daegussa ilmasto oli esillä, mutta vain sivuhuoneissa. Edelleen vain kolmasosa maailman väestöstä käyttää kaksi kolmasosaa maailman energiasta. Tämän asian korjaaminen merkitsee sitä, että hiili, kaasu ja öljy ovat vielä ainakin 20 seuraavaa vuotta maailman energian tuotannon päälähteet. Ilmasto ei kiitä, jos mitään ei saada aikaan hiilidioksidin talteenotossa. Totta kai kiinalaiset ja intialaiset ymmärtävät, mitä jatkuva kasvu tarkoittaa maiden luonnolle. Maaperät myrkyttyvät, vedet saastuvat silmissä, eikä edes pilvenpiirtäjän 300. kerros pelasta savusumulta. Aasian energiannälkä on kuitenkin loputon. Päätä ei silti kannata panna pensaaseen. Tekniikka voi tuoda ratkaisun ilmaston muutoksen torjuntaan – ainakin jos poliitikot antavat kaikkien kukkien kukkia eivätkä sido liiaksi alan toimijoiden käsiä. Vain tekniset keksinnöt ja jatkuvasti tehostuva energian käyttö voivat auttaa ilmasto-ongelman ratkaisussa. ■

Matti Kankare

Talouselämä 39/2013

43


Venäjä valitsi idän