ETF
ĈĔđĔĚėćĔĝ
PAINOT. Indeksin muodostusperiaate vaikuttaa merkittävästi yhtiöpainoihin.
Perinteisen indeksoinnin haastajat Indeksejä rakennetaan yllättävän monella tavalla. Hyötyykö sijoittaja uusista indekseistä, vai ovatko ne vain lisenssointitalojen tapa tehdä rahaa?
Y
ritysten paino indekseissä määräytyy yleensä markkinaarvojen perusteella: arvokkaampi yhtiö vaikuttaa indeksiin enemmän kuin pieni. Näin on rakennettu myös Helsingin pörssin OMXH-indeksi. Markkina-arvopainotteisessa indeksissä lähtökohtana on yhtiön suhteellinen markkina-arvo. Indeksilaskennan alkuhämärässä tämä oli luonnollisin ja yksinkertaisin keino jakaa yhtiöitä. Markkina-arvo lasketaan kertomalla osakkeen pörssiarvo osakkeiden lukumäärällä. Esimerkiksi miljardin euron markkina-arvon saavuttaa yhtiö, jolla on kymmenen euron arvoisia osakkeita 100 miljoonaa kappaletta. Markkina-arvoltaan puolet pienempi yritys saa puolet pienemmän painoarvon indeksissä. Markkina-arvopainotteisessa indeksilaskennassa tausta-ajatuksena on markkinoiden tehokkuus. Sijoittajien kollektiivista viisautta pidetään tehokkaimpana arvon-
76 SYYSKUU 2012
Teksti Petre Pomell määrityksen muotona. Lähestymistavassa ongelmaksi muodostuu riskien keskittyminen. Esimerkki valaisee asiaa. Kuvitellaan Applen osuudeksi Yhdysvaltojen tuhatta suurinta yritystä seuraavassa indeksissä viisi prosenttia. Apple pärjää hyvin ja kurssi nousee kymmenen prosenttia. Kurssinousu nostaa indeksin arvoa puoli prosenttia. Sijoittajan ongelmana on, ettei 100 prosentin arvonnousu 30 pienimmässä yrityksessä hetkauta indeksinarvoa mihinkään. Sijoittajalle valkenee nopeasti syy-seuraussuhteet. Laajoissakin indekseissä on tärkeintä keskittyä suurimpien yhtiöiden arvonmuutoksiin. Yhtiöiden valtava lukumäärä on arvonlaskennan ja riskien hallinnan kannalta toissijaista.
Vain saatavilla olevat osakkeet kiinnostavat 1990-luvun lopulla instituutiosijoittajat
ARVOPAPERI
alkoivat valittaa vapaassa kaupankäynnissä olevien osakkeiden vähyydestä. Indeksiin mukaan otettuja yhtiöitä ei käytännössä voinut ostaa. Markkina-arvopainotteista laskutapaa kehitettiin instituutiosijoittajien vaatimaan suuntaan. 2000-luvun alussa kehiteltyihin ƪ t -indekseihin otettiin mukaan vain osakkeet, jotka olivat vapaan kaupankäynnin kohteina. Tarkat ja todellisuutta paremmin vastaavat indeksit helpottivat salkunhoitajien työtä. Suuret indeksitalot muuttivat free ƪ Ú ¡ Ǥ Morgan Stanley (MSCI) teki laskentaremontin vuonna 2002 ja Standard & Poor’s (S&P) 2005. Ryntäys kehittyville markkinoille loi indeksitaloille jälleen uusia haasteita. Markkinoilta löytyi usein likviditeetiltään heikkoverisiä yhtiöitä, jotka vanhojen sääntöjen mukaan oli huomioitava indeksinlaskennassa. Osakevaihdon viruessa pohjalukemissa kaupankäynti vaikeutui. Markkina-arvopainotteisesta laskutavasta