Issuu on Google+

Rehn, Neilimo, Angervuo, Lindström, Sinkko, Forsman, Marttila, Salin

΃

SYYSKUU 2012 9,50€

syyskuu 9/2012 SUUR MIEHET

Paasikivi ja Nurmi pörssipohattoina KONEPAJAT

Kiina uhkaa Konetta Pörssi 100 vuotta

Pörssijohtaja Lauri Rosendahl

MAAILMAN PARAS

Juhlanumero

HELSINKI ARVOSTUKSET

Elisa ja Sanoma poikkeuksellisen edullisia


,/02,786

6LMRLWXVNRXOX

.XOWDDS|UVVLVVl 6LMRLWXVNRXOX 2VD

DZ—ȱ”˜ž•žžœœŠ›“ŠœœŠȱŸ˜’ȱ˜™™’Šȱ–’Ž—ȱœħ˜’ĴŠŠȱ˜œŠ””Ž’œ’’—ǰȱ›ŠŠ”ŠȬ Š’—Ž’œ’’—ǰȱŸŠ•žžĴ˜’‘’—ȱ“Šȱ”˜›”˜’‘’—ȱ™ã›œœ•’œŠž’••Šȱœħ˜’žœž˜ĴŽ’••Šǯȱ

.XOWDDS|UVVLVVl 7lQllQVLQXOODRQPDKGROOLVXXVNl\Gl

9RLW HVLPHUNLNVL LQYHVWRLGD YLYXOOD WDL LOPDQ MD

WHLOOH 1'; WDUMRDD NDXSDQNl\QWLl LQYHVWRLMLOOH

NDXSSDDRVDNNHLGHQOLVlNVLP\|VUDDND

YRLW DQVDLWD UDKDD VHNl PDUNNLQDQ QRXVWHVVD

6XRPHVVD1RUMDVVDMD5XRWVLVVD

DLQHLOODYDOXXWRLOODMDLQGHNVHLOOl9RLW

HWWlODVNLHVVD(VLPHUNNHMlS|UVVLQRWHHUDWXLVWD

9LLPH YXRVLHQ DLNDQD NLLQQRVWXV S|UVVLQRWHHU

RVDNHMDUDKDVWRVDONXQNDXWWDLQYHVWRLGD

VLMRLWXVWXRWWHLVWD RYDW %XOO  %HDU VHUWLILNDDWLW

DWWXMD VLMRLWXVWXRWWHLWD NRKWDDQ RQ NDVYDQXW

HVLPHUNLNVL|OM\QWDLNXOODQKLQWDDQWDL-D

PLQLIXWXXULW ZDUUDQWLW WUDFNHUVHUWLILNDDWLW MD

9XRQQDWHKWLLQ\OLPLOMRRQDDNDXSSDD

SDQLQWDL6DNVDQRVDNHPDUNNLQRLOOH3|UVVL

NQRFNRXWZDUUDQWLW

S|UVVLQRWHHUDWXLOOD VLMRLWXVWXRWWHLOOD 6XRPHQ

WDUMRDDPRQWDHULYDLKWRHKWRDQlLKLQNRKGH

1RUMDQ MD 5XRWVLQ S|UVVHLVVl <NVL V\\ WlKlQ

HWXXNVLLQLQYHVWRLPLVHHQ9RLWLQYHVWRLGD

NHKLW\NVHHQ RQ YDKYDVWL NDVYDYD WXRWHYDOLNR

HVLPHUNLNVL1RNLDQRVDNHNXUVVLLQYLLGHOOl

´3|UVVLQRWHHUDWXWVLMRLWXV

LPD MRND RQ PDKGROOLVWDQXW NDXSDQNl\QQLQ

HULWDYDOOD

WXRWWHHWDQWDYDWVLQXOOH

HVLPHUNLNVL UDDNDDLQHLOOD MD RVDNHLQGHNVHLOOl

3DQNLW WDUMRDYDW S|UVVLQ NDXWWD QLLQ VDQRW

PDKGROOLVXXGHQDQVDLWD

WXMD S|UVVLQRWHHUDWWXMD VLMRLWXVWXRWWHLWD MRLOOD

UDKDDVHNlPDUNNLQDQ

OXRGDDQ ODDMD YDOLNRLPD LQYHVWRLQWLPDKGRO

QRXVWHVVDHWWlODVNLHVVD

OLVXXNVLD 3|UVVLQRWHHUDWWX VLMRLWXVWXRWH RQ DUYRSDSHUL MRQND OLLNNHHOOHODVNLMD RQ SDQNNL

±MDMRLVVDNLQWDSDXNVLVVD

.DVYDYDNLOSDLOXWXRWWHLGHQOLLNNHHOOHODVNLMRLGHQ MDS|UVVLHQYlOLOOlRQSDUDQWDQXWSRKMRLVPDLGHQ VLMRLWWDMLHQHGHOO\W\NVLl /DDMD YDOLNRLPD LQYHVWRLQWLWXRWWHLWD K\|G\WWll VLQXDLQYHVWRLMDQDMDYRLWO|\WllLQYHVWRLQWLNRK

WDL UDKRLWXVLQVWLWXXWWL MD MRQND DUYRQNHKLW\V SH

MRSDOLLNNXPDWWRPLOOD

WHHQ MRND YDVWDD PDUNNLQDXVNRDVL MD KDOXD

UXVWXX NRKGHHWXXWHHQ .RKGHHWXXV YRL ROOD

PDUNNLQRLOOD´

PDDVL ULVNLWDVRD -RV HVLPHUNLNVL PDUNNLQDXV

HVLPHUNLNVL )RUWXP |OM\ WDL MDSDQLODLQHQ 1LN

NRVL RQ RSWLPDDOLQHQ YRLW DOHQWDD ULVNLWDVRDVL

NHLLQGHNVL 9RLW PLOORLQ WDKDQVD QRUPDDOHLGHQ

WDLVLMRLWWDDDLHPPLQYDLNHDVWLVDDWDYLOODROOHLVL

PDUNNLQDRORVXKWHLGHQ YDOOLWHVVD S|UVVLQ RO

1'; RQ S|UVVLOLVWDWWXMHQ MRKGDQQDLVWHQ OLVWDX

LQPDUNNLQRLKLQWDLNRKGHHWXXNVLLQ.HUURPPH

OHVVD DXNL RVWDD WDL P\\Gl S|UVVLQRWHHUDWWXD

VSDLNND MD RVD 1*0S|UVVLl 7lQllQ 1';

WlVVl MRND SHUMDQWDL NHYllQ DLNDQD PLWHQ YRLW

VLMRLWXVWXRWHWWDSDQNLQWDLYlOLWWlMlQNDXWWD

OLVWDOWDO|\W\\\OLS|UVVLQRWHHUDWWXDVLMRLWX

VHQWHKGl

6LMRLWXVWXRWWHHQ W\\SLVWl ULLSSXX PLWHQ S|UVVL

VWXRWHWWD MRWHQ 1'; RQ MRKWDYD PDUNNLQDSDL

QRWHHUDWWX VLMRLWXVWXRWH VHXUDD NRKGHHWXXWWD

NND SRKMRLVPDLVVD QRWHHUDWXLOOH VLMRLWXVWXRW

3g566,127((5$78,//$6,-2,78678277(,//$92,7 «VLMRLWWDDUDDNDDLQHLVLLQ LQGHNVHLKLQYDOXXWWRLKLQ NRUNRLKLQMDRVDNNHLVLLQ

«VLMRLWWDDPDUNNLQDQQRXVWHVVD HWWlODVNLHVVD

(VLPHUNNHMlNRKGHHWXXNVLVWD

12868

5$$.$$,1((7 +RSHD.DKYOL.XOWD.XSDUL 6RNHUL9HKQlgOM\

«VLMRLWWDDYLSXYDLNXWXNVHOOD (6,0(5..,9,38.(552,1

%8//  &$// /21* 2672



/$6.8 $UYRQRXVHH NXQNRKGH HWXXGHQKLQWD QRXVHH

%($5  387 6+257 0<<17,

$UYRQRXVHH NXQNRKGH HWXXGHQKLQWD ODVNHH



,1'(.6,7 '$;6 31DVGDT 20;65';9,;'RZ-RQHV ,QGXVWULDO$YDUDJH 26$..((7 $SSOH)RUWXP)DFHERRN.RQH 0HWVR1HVWH2LO1RNLD6DPSR 9$/887$7 (8586'



 3|UUVVLQRWHHUDWWXVLMRLWXVWXRWHMRQND DUYRNHKLW\VSHUXVWXXNRKGHHWXXWHHQ .RKGHHWXXV

0LNlRQ1';" 1';HOL1RUGLF'HULYDWLYHV([FKDQJHRQRVDUXRWVDODLVWD1RUGLF*URZWK0DUNHW 1*0 S|UVVLl1';S|UVVLlYDOYRR5XRWVLQ¿QDQVVLYDOYRQWD)LQDQVLQVSHNWLRQHQ 1';RQ3RKMRLVPDLGHQMRKWDYDPDUNNLQDSDLNNDS|UVVLOLVWDWXLOOHVLMRLWXVWXRW WHLOOHMDS\UNLP\NVHPPHRQROODHGHOOlNlYLMlXXVLHQWXRWWHLGHQVRSHXWWDPLVHVVD \KWHLVW\|NXPSSDQHLGHPPHNDQVVD0DUUDVNXXVWDOlKWLHQ1RUGLF*URZWK 0DUNHWRQRVD%RHUVH6WXWWJDUW*URXSLD

,/02,786

<+7(<67,('27 ZZZQG[SRUVVLFRP ZZZQG[SRUVVLFRPHGXFDWLRQ 6SRVWLQG[#QG[SRUVVLFRP 3XKHOLQ


,/02,786

6LMRLWD.XOWDDQVHXUDDYLOODDUYRSDSHUHLOOD $UYRSDSHUL

6XXQWD /LLNNHHVHHQODVN 9LSX

9RLPDVVDRORDLND

%XOO %HDUVHUWL¿NDDWLW %8//.8/7$;& %($5.8/7$;&

&RPPHU]EDQN &RPPHU]EDQN

 

/RSXWRQ /RSXWRQ

&LWL &LWL

 

/RSXWRQ /RSXWRQ

&LWL 5%6 5%6 5%6 &LWL &LWL &LWL 5%6 5%6 5%6

 

/RSXWRQ /RSXWRQ

   

/RSXWRQ /RSXWRQ /RSXWRQ /RSXWRQ

   

/RSXWRQ /RSXWRQ /RSXWRQ /RSXWRQ

&RPPHU]EDQN &RPPHU]EDQN

 

/RSXWRQ /RSXWRQ

&RPPHU]EDQN &RPPHU]EDQN

 

/RSXWRQ /RSXWRQ

0LQL)XWXXULW /21*.8/7$$&* /21*.8/7$$'&* /21*.8/7$$%&* /21*.8/7$<5%6 /21*.8/7$45%6 /21*.8/7$'5%6 6+257.8/7$$*&* 6+257.8/7$$,&* 6+257.8/7$$-&* 6+257.8/7$+5%6 6+257.8/7$'5%6 6+257.8/7$*5%6

8VNRWNRNXOODQKLQQDQQRXVHYDQ YDLODVNHYDQ" +DOXDWNR RWWDD RVDD NXOODQ KLQQDQ NHKLW\NVHHQ" 9RLW WHKGl WlPlQ %XOO  %HDU VHUWL¿NDDWHLOOD 0LQL)XWXXUHLOOD .QRFN RXW ZDUUDQWHLOOD WDL 7XUERZDUUDQWHLOOD 9DVHPPDQSXROLVHQ OLVWDQ DUYRSDSHUHLGHQ NHKLW\NVHW RYDW N\WNHWW\ NXOODQ KLQ WDNHKLW\NVHHQ MD QH DQWDYDW VLQXOOH YLSXYDLNXWXNVHQ NDXWWD PDKGROOLVXXGHQ VSHNXORLGD VHNl PDUNNLQRLGHQ QRXVWHVVD HWWlODVNLHVVD

.QRFNRXWZDUUDQWLW %/21*.8/$&=% %/21*.8/,&=% %6+57.8/*&=% %6+57.8/+&=%

.8/7$

$LNDMDNVR

/LLNHYDLKWRHXURD



1XROHWNXYDDYDWPDUNNLQDXVNRVLMRLWXVWXRWWHLWD NRKWDDQ1';OOlMRLGHQNRKGHHWXXWHQDWRLPLL NXOWDD



6LYXOODZZZQG[SRUVVLFRP¿NXOWDQlHWDMDQNRKWDLVHQOLVWDQ



 MRVXVNRWNRKGHHWXXGHQKLQQDQQRXVHYDQ MRVXVNRWNRKGHHWXXGHQKLQQDQ

.XXNDXGHQYRLWWDMDW

9RLWVLMRLWWDDVHXUDDYLLQNRKGHHWXXNVLLQ1';QNDXWWD :DUUDQWLW

7XUER ZDUUDQWLW

.QRFNRXW ZDUUDQWLW

%XOO %HDU 7UDFNHU 0LQL )XWXXULW VHUWL¿NDDWLW VHUWL¿NDDWLW

'$;&=% (672;;&=% 63&=% '-,$&=%

5DDNDDLQHHW +RSHD .DKYL .XOWD .XSDUL 6RNHUL 9HKQl gOM\



 



 



 

      

  



  



/21*.8/7$45%6 .XOWD /21*+23($$5%6 +RSHD /21*.8/7$$'&* .XOWD +RSHD /21*+23($$'&* '$;6DNVD /21*'$;45%6 $SSOH /21*$33/$,&*



  

0LQL)XWXXULW 



 



 

 

   



 



%RQG)XWXUH(XUR *RYHUPHQW%RQG)XWXUH6DNVD 71RWH)XWXUH86$

 

 



   







    

 







           



   

  

    

%/21*+23.&=% 7/21*'$;$9&* %/21*.8/$&=% 7/21*63;$0&*

+RSHD '$;6DNVD .XOWD 6 386$

   

%XOO %HDUVHUWL¿NDDWLW

2VDNNHHW 

   

.QRFNRXWZDUUDQWLW



.RURW

$PD]RQFRP $SSOH &RPPHU]EDQN 'DLPOHU 'HXWVFKH%DQN (21 (OLVD )DFHERRN )RUWXP *RRJOH .HPLUD .RQH 0F'RQDOGV 0HWVR 0HWVl%RDUG 1HVWH2LO 1RNLDQ5HQNDDW 1RUGHD 1RNLD 2XWRNXPSX 3RKMROD%DQN 5DXWDUXXNNL 6DPSR 6WRUD(QVR 7DOYLYDDUD0LQLQJ 7K\VVHQ.UXSS 7HOLD6RQHUD 830.\PPHQH :lUWVLOl <,7

'-,QGXVWULDO$YDUDJH



'$;6DNVD '$;6DNVD '$;6DNVD '$;6DNVD

7'$;,&* 7'$;,&=% 7'$;,&* 7'$;,&=%

,QGHNVLW '$;6DNVD '-(852672;;,QGH[ '-,QGXVWULDO$YDUDJH86$ 6 386$ 1DVGDT86$ 20;65XRWVL +DQJ6HQJ&KLQD (QWHUSULVHV,QGH[ 5';9HQlMl 9,;9,;&%2(9RODWLOLW\,QGH[

'$;,QGH[ '-(XUR6WR[[ 6 386$

.HKLW\V

7XUERZDUUDQWLW

9DOXXWDW 86'ROODULW

.RKGHHWXXV 7UDFNHUVHUWL¿NDDWLW

           

%8//+23($;& %8//7$/9;& %8//.83$5,;& %8//.8/7$;&

+RSHD



7DOYLYDDUD0LQLQJ



.XSDUL .XOWD

 



.DWVRDMDQNRKWDLQHQOLVWDRVRLWWHHVVDZZZQG[SRUVVLFRP



0LWHQRVWHWDDQ" 3|UVVLOLVWDWXLOODVLMRLWXVWXRWWHLOODYRLWNl\GlNDXSSDD SDQNLQWDLRVDNHYlOLWWlMlQNDXWWDVDPDOODWDYDOOD NXLQRVWDLVLWWDYDOOLVLDRVDNNHLWD6LMRLWXVWXRWWHHW O|\W\YlWWRVLQHUL³OLVWRLOWD´NXLQRVDNNHHWWDYDO OLVLPPLQ³ZDUUDQWLW´WDL³VHUWL¿NDDWLW´NDWHJRULRLVWD 7lQllQYRLWNl\GlNDXSSDDQlLOOlWXRWWHLOOD),0 WDL1RUGQHWLQNDXWWD2WD\KWH\WWlRPDDQSDQN NLLQWDLYlOLWWlMllQMRVROHWHSlYDUPDPLWHQO|\GlW 1';QVLMRLWXVYDLKWRHKGRW

www.citifirst.fi

www.rbs.fi/markets



6LMRLWXVWXRWWHLGHQPllUl_.DWVRDMDQNRKWDLQHQOLVWDDUYRSDSHUHLVWD ZZZQG[SRUVVLFRP¿WXRWWHHW

 

www10.warrants.commerzbank.com

,/02,786


SYYSKUU 2012 Ä&#x2020;Ä&#x201C;Ä&#x201C;Ä&#x160;Ä&#x201C;Ä?Ä&#x161;Ä&#x203A;Ä&#x2020;Ä?Ä&#x2020;Ä&#x2014;Ä&#x201D;Ä&#x2018;Ä&#x17D;Ä&#x17D;Ä&#x201C;Ä&#x2020;Ä&#x2022;Ä&#x2020;Ä&#x2020;Ä&#x203A;Ä&#x17D;Ä&#x2018;Ä&#x2020;Ä&#x17D;Ä&#x201C;Ä&#x160;Ä&#x201C;

UUSI LEHTI

20  Ǥ Â&#x192;Â&#x192;Â&#x152;Â&#x192;kokonaiÂ&#x2022;Â&#x2014;Â&#x2014;Â&#x2022;Â?Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2022;Â&#x2018;Â&#x2018;Â&#x2019;Ă&#x161;Â&#x201D;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x2039;Â?Â&#x160;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x201D;Â&#x2039;Â&#x192;Â&#x192;Â?Â&#x152;Â&#x192;Â?Â&#x203A;Â?Â&#x203A;Â&#x2019;ÂĄÂ&#x2039;Â&#x2DC;ÂĄÂĄÂ?Ǥ

Optimistinen pĂśrssipomo

60  ǤKoÂ?Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x192;Â&#x192;Â&#x201D;Â&#x2039;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2039; Â&#x2021;Â&#x160;Â?Â&#x2018;Â?Â?Â&#x203A;Ă&#x161;Â&#x2022; Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x152;Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x152;Â&#x192;Â?Â&#x192;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x192;Ǥ

Ä?Ä&#x2014;Ä&#x17D;Ä&#x203A;Ä&#x160;

    juhlivan Helsingin pĂśrssin toimitusjohtaja Lauri Rosendahl uskoo, että tiukentuva lainananto nostaa oman pääoman suosiota ja siten pĂśrssin tarpeellisuutta kasvavien yhtiĂśiden varainhankinnan väylänä. Samaan aikaan kun Rosendahl tekee tyĂśtä uusien listautujien saamiseksi, Nordic Aluminium ja Interavanti suunnittelevat jättävänsä pĂśrssin. Lauri Rosendahlin haastattelu alkaa sivulta 20. KotipĂśrssin satavuotisjuhlat näkyvät laajalti erityispaksussa syyskuun Arvopaperissa. Peilaamme Suomen taloushistoriaa pĂśrssin kautta (ss. 42â&#x20AC;&#x201C;46), kerromme suomalaisten suurmiesten J. K. Paasikiven, Paavo Nurmen ja C. G. E. Mannerheimin sijoituksista (ss. 28â&#x20AC;&#x201C;33) ja käsittelemme 1980-luvun villejä vuosia ennen arvopaperimarkkinalakia (ss. 34â&#x20AC;&#x201C;41). Cityconin vahva mies Chaim Katzman kertoo (ss. 64â&#x20AC;&#x201C;65), miltä Helsingin pĂśrssi näyttää ulkomaisen suursijoittajan silmin. 2000-luvun alun pĂśrssitähtiä ovat olleet Aasiasta kasvunsa imevät konepajayhtiĂśt. Juhlalehden kuukauden osakkeita ovat pĂśrssin suuret konepajat Cargotec, Kone, Konecranes, Metso ja Wärtsilä. Kuukauden osakkeet -kokonaisuus alkaa sivulta 48.

ARVOPAPERI

SYYSKUU 2012

5


SISร„LTร–

SYYSKUU 2012 UUTISET IHMISET

OSAKKEET R AH ASTOT

Pร„ร„KIRJOITUS 72 74

Eljas Repo muistelee pรถrssin historiaa 10 NOTEERATUT

ย—ย‘ยย‹วฆย”ย‹ย•ยย‹ยกยย‘ยŠย–ย—ย—ยŠย‹ยย–ยƒยƒย ยกยยย‡ยย‡ยŠย–ยƒย‹ยŽยŽย‡ยยƒย•ย˜ย—ยƒ ย”ย—ย‘ยยƒย–ย”ย‡ยย†ย‡ย‹ย•ย–ยก

76 INDEKSISIJOITTAMINEN

ย‹ยยƒยย•ย•ย‹ฦคย”ยยƒย–ย‡ย–ย•ย‹ย˜ยกย–ยยƒย•ย˜ย—ยƒ ja toisiaan

ย‡ย”ย‹ยย–ย‡ย‹ย•ย‡ยย‹ยย†ย‡ยย•ย‘ย‹ยยย‹ย haastajat

12 UUTISKUUKAUSI 14 SIJOITIN VIIMEKSI วค ฤ†ฤ›ฤ”ฤ‘ฤ†ฤŽฤ“ฤŠฤ“

วฆยย‹ย‡ย•ยƒย”ย‹ย‡ย‹ยŽย‹ยย‘ย˜ย‘ย‹ย•ย‹ย‘ย•ย–ยƒยƒย‡ย•ยย‘ยƒ 16 IHMISET



ย”ย˜ย‘ย’ยƒย’ย‡ย”ย‹ยยƒยŠยƒย’ยกย‹ย˜ยก Pร–RSSI 100 VUOTTA 20 Lauri Rosendahl: Pรถrssi 28 34 42 57

KOLUMNIT

64

18 JOUKO MARTTILA



ยƒยŠยƒย–ย‘ย‹ยย‹ย‹ยย—ย‹ยยŠย—ย—ยย‡

47 KIM LINDSTRร–M

 

ยƒย–ยƒย˜ย—ย‘ย–ย‹ย•ย‡ยย’รšย”ย•ย•ย‹ย ยย‘ยŠย‘ยย‘ยŠย–ย‹ยƒ

78 PENTTI FORSMAN



6

ย›ย–ยย›ยยŠย‹ยย–ยƒ

SYYSKUU 2012

ILMIร–T PELURIT

palaa juurilleen ย—ย—ย”ยย‹ย‡ยŠย‡ย–ยย‘ยย‹ย˜ยƒย–ย’รšย”ย•ย•ย‹ย•ย•ยกยย‘ย˜ย‹ยƒยย‹ย รšย”ย•ย•ย‹ยยƒย—ย’ย’ยƒยƒย’ย—ย”ยŒย‡ยŠย†ย—ย•ย•ย‡ย—ย”ยƒยย•ยกยกยยรšย‹ยŽยŽยก ยƒย”ยยย—ย—ย‹ย•ยยƒวฃรšย”ย•ย•ย‹วฆ ยŠย‹ย•ย–ย‘ย”ย‹ยƒยยƒย”ย˜ย‘ยยยƒยƒย–ย‘ย’ย‹ย– ย‹ยŒย‘ย‹ย–ย—ย•ยย‘ยยยƒย”ย‡ย‹ย†ย‡ยย’ยƒย”ยŠยƒยƒย– pรถrssimuistot Helsingin pรถrssi ahdistaa ยยƒยย•ยƒย‹ยย˜ยกยŽย‹ย•ย–ยกย•ย‹ยŒย‘ย‹ย–ย–ยƒยŒยƒยƒ

48 KUUKAUDEN OSAKE



ย‘ยย‡ย’ยƒยŒย‘ยŒย‡ยยย‡ยŽย–ยƒย‹ยย‡ยย˜ยƒยƒย”ยƒ

60 OLLI REHN



ยƒย‹ยย‡ย‹ย†ย‡ยย’ยกยกย–รšย•ย–ย‡ยย•ย›ยย•ย›

66 ARVOPAPERIN SIJOITTAJAKYSELY



ย‡ย‹ย†ยกยย’รšย”ย•ย•ย‹ยยย‡ย‘ย ย‡ยŽย•ย‹ยยย‹วจ

ยฉ DISNEY

8

REPORTA ASIT K ATSAUKSET

TAULUKOT GRAAFIT 80 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91

ย—ยŽย‘ย•ย‡ยยย—ย•ย–ย‡ย‡ย– Pohjoismaiset tulosennusteet Eurooppalaiset tulosennusteet ยŠย†ย›ย•ย˜ยƒยŽย–ยƒยŽยƒย‹ย•ย‡ย–ย–ย—ยŽย‘ย•ย‡ยnusteet Parhaat rahastot ย—ย‘ยย‹วฆย•ยƒยŽยย—ย–

ย—ย”ย—ย•ยƒยŽยย—ย– Korot ja lainat ยƒยƒยยƒวฆยƒย‹ยย‡ย‡ย–ยŒยƒยยƒยƒย‹ยŽยยƒยtalous ยŽยย‘ยยƒยƒยŽยƒย‹ย•ย‘ยย‹ย•ย–ย—ย• ย—ย‘ยยƒยŽยƒย‹ย•ย‘ย•ยƒยยย‡ย‹ย†ย‡ยย•ย—ย‘-

ARVOPAPERI

92 SIJOITUSMAAILMAN ILMIร–T 93 MARKUS SALIN



ย‹ย‹ย–ย‘ยย•ย‡ย–ยย‡ย•ยย—ย•ย’ยƒยยย‡ย‹ยŽยŽย‡

94 Pร–RSSIRISTIKKO 96 KUMPPANIBLOGIT & AP-RAATI 98 VERMON TALLIMESTARI



ยƒยยย‹ยย‹ย‡ยย‡ยย•ยƒย—ยยƒย•ย•ยƒ


Useampi näkökulma tuo harkitumpia siirtoja varallisuutesi hoitoon.

Kun sinulla on sijoitettavaa varallisuutta yli 250 000 euroa, hyödyt Nordean Private Banking -asiakkuudesta. Saat käyttöösi monipuolisen asiantuntemuksemme sinulle tärkeissä asioissa: Ž9WK]STYS^_]TYR^KTK Ž=STYS^_]]__XXS^OVWKTK]OX^Y^O_^_] Ž6KKTK]STYS^_]^_Y^O`KVSUYSWK

Ž@O\Y]__XXS^^OV_ Ž:O\SX^ƒK]SK^

Tutustu ja varaa aikaa tapaamiseen nordeaprivatebanking.fi tai puh. 08001 98989. Tervetuloa. Sijoitusneuvonta | Verosuunnittelu | Perheoikeus | Perintösuunnittelu | Vakuutussijoittaminen


PĂ&#x201E;Ă&#x201E;KIRJOITUS

H

Sata vuotta pĂśrssikauppaa

       ;ʹǤ VUOSIKERTA

elsingin pĂśrssillä on aihet- tävää, että yhtiĂśitä tahdotaan vetää pois. ta juhlaan. Takana on sata Suomessa on erikoista se, että listaavuotta pĂśrssikauppaa. Vuo- mattomien yhtiĂśiden osakkailta peritään sisataan mahtuu paljon vä- vähemmän osingoista veroa. Se on pĂśrsrikkäitä tarinoita, pari maailmansotaa, sin kannalta noloa ja häpeällistä. yksi suurempi ja yksi pienempi lama sekä Viimeksi Helsingin pĂśrssiin tulleita ƤÂ?Â&#x192;Â?Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x2039;Â?Â&#x201D;Â&#x2039;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2039;ǤÂĄÂ&#x17D;Â&#x2039;Â&#x17D;Â&#x17D;ÂĄÂ&#x2018;Â&#x2022;Â&#x192;Â?Â?Â&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x2013;Â?Ă&#x161;Â&#x203A;Â&#x160;- ovat Talvivaara ja Sotkamo Silver, jotka tyneet ja välillä rikastuneet. molemmat hakivat rinnakkaislistausta Kun kaupankäynti alkoi, noteerausva- Suomeen. Ne edustavat toimialaa, jossa luuttana oli markka, vaikka Suomi oli osa rahaa tarvitaan riskihankkeisiin. PĂśrssin Venäjää. Silloin julkinen spekulaatio tai alkuperäinen tarkoitus toteutuu: riski ja kritiikki oli sensuurilailla kielletty. Nykyi- rahantarve. sin julkista spekulaatioNew Yorkin pĂśrssissä PĂ&#x2013;RSSIN ta on paljon ja kriitikot on ollut puolitusinaa lĂśytävät helposti palssuomalaisyhtiĂśitä, enää TARKOITUS tatilaa. vain Nokia. Jos osake ja Nykyisin pĂśrssiyhyhtiĂś kiinnostavat, niin ON N Y T tiĂśiden raportointi on listaus yhdessä maassa TOINEN KUIN avoimempaa ja tarkemriittää. Siitä ovat esipaa kuin koskaan aimerkkinä menestystaHISTORIANSA kaisemmin. Osavuosirinat Kone ja Sampo. ALUSSA. katsauksista voi katsoa, Kummallakaan ei ole miten edellinen vuosiHelsingin ulkopuolista neljännes sujui. Laadukas informaatio on listausta. sijoittajan paras suoja. Finanssikriisin jälkeen kotimaiset PĂśrssijohtaja Lauri Rosendahlille omistajat tulivat pelastajaksi, kun ulkovoi kohottaa maljan, mutta samalla voi maiset instituutiot tyhjensivät reunahuolestuneesti kysyä, onko satavuotiaan alueen salkkujaan. Ilman kotimaista siloppu lähellä, kun pĂśrssiyhtiĂśiden määrä joittajakuntaa Helsingin pĂśrssin osakkeet pienenee. olisivat vieläkin halvempia. PĂśrssi syntyi aikanaan, koska yhEU:n komission varapuheenjohtiĂśt tarvitsivat keinoja hankkia taja Olli Rehn sanoo (s. 60-63), pääomia. Nykyisin rahaa saa että kun poliitikot muistuttavat sihelposti vaikka ei olisikaan pĂśrsjoittajavastuusta, se ei tarkoita, että sissä. PĂśrssin tarkoitus on nyt samassa yhteydessä kritisoitaisiin toinen kuin historiansa osakesäästämistä. alussa. Noteerauksen â&#x20AC;?Osakesäästäminen on eutärkein tehtävä on värooppalaisen markkinatalolittää hintainformaauden peruspilareitaâ&#x20AC;?, Rehn tiota. sanoo. Monelle pĂśrssiyhTämä on tulevaisuudesta tiĂślle listaus on riesa, huolestuneelle pĂśrssiväellejosta syntyy kustankin sopiva lause maljankonuksia. Tätä taustaa hotukseen. vasten on ymmärret-

PĂ&#x201E;Ă&#x201E;TOIMITTAJA

Eljas Repo 040 342 4661 TOIMITUSPĂ&#x201E;Ă&#x201E;LLIKKĂ&#x2013;

Karo Hämäläinen 040 342 4676 ULKOASUPĂ&#x201E;Ă&#x201E;LLIKKĂ&#x2013;

Teemu Lehtosalo 040 342 4669 TOIMITUSSIHTEERI

Anne Leino 040 342 4671 TOIMITTAJAT

Tommi Melender 040 342 4665 Katja Rapeli 040 342 4668 Mikael SjĂśstrĂśm 040 342 4349 YHTEYSTIEDOT

Käyntiosoite: Annankatu 34â&#x20AC;&#x201C;36 B, 00100 Helsinki, Postiosoite: PL 920, 00101 Helsinki puh 020 442 40, faksi 020 442 4677 Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x2014;Â?Â&#x2039;Â?Â&#x2039;ǤÂ&#x2022;Â&#x2014;Â?Â&#x2014;Â?Â&#x2039;Â?Â&#x2039;̡Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x2021;Â?Â&#x2013;Â&#x2014;Â?ǤƤ Â&#x2122;Â&#x2122;Â&#x2122;ǤÂ&#x192;Â&#x201D;Â&#x2DC;Â&#x2018;Â&#x2019;Â&#x192;Â&#x2019;Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x2039;ǤƤ AVUSTAJAT TĂ&#x201E;SSĂ&#x201E; NUMEROSSA

Pentti Forsman, Sami Helenius, Mirko Hurmerinta, Päivi Joensuu, Lotta Koistinen, Juho Kuva, Mikko Laitila, Linda Lappalainen, Kim LindstrÜm, Taina Maijanen, Jouko Marttila, Karoliina Paavilainen, Petre Pomell, Timo Raunio, Markus Salin, AJ Savolainen, Pekka Virolainen MEDIAMYYNTI

Pia StrĂśmdahl-Koskinen 040 342 4333 TRAFIIKKI Â?Â&#x2021;Â&#x2020;Â&#x2039;Â&#x192;Â?Â&#x203A;Â&#x203A;Â?Â&#x2013;Â&#x2039;̡Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x2021;Â?Â&#x2013;Â&#x2014;Â?ǤƤ Christina Niskanen 020 442 4633 AINEISTOT

Â&#x192;Â&#x201D;Â&#x2DC;Â&#x2018;Â&#x2019;Â&#x192;Â&#x2019;Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x2039;ǤÂ&#x2039;Â&#x17D;Â?Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2014;Â&#x2022;̡Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x2021;Â?Â&#x2013;Â&#x2014;Â?ǤƤ Vedos faksilla: 020 442 4152 PAINO PunaMusta Oy, Joensuu Paperi MyBrite Silk 80g/m2, kansi Galerie Art Gloss 200g/m2

Í&#x201D;Í&#x203A;Í&#x153;Í&#x2013;ǧÍ&#x161;Í&#x201D;Í&#x161;Í&#x201D; Aikakauslehtien liiton jäsen Levikki 24 944 (LT 2011) Lukijamäärä 90 000 (KMT) TILAUKSET

puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 ÂĄÂ&#x160;Â?Ă&#x161;Â&#x2019;Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2039;ÇŁÂ&#x2013;Â&#x2039;Â&#x17D;Â&#x2019;Â&#x192;Â&#x17D;̡Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x2021;Â?Â&#x2013;Â&#x2014;Â?ǤƤǥ Â&#x2039;Â?Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x201D;Â?Â&#x2021;Â&#x2013;ÇŁÂ&#x2122;Â&#x2122;Â&#x2122;ǤÂ&#x192;Â&#x201D;Â&#x2DC;Â&#x2018;Â&#x2019;Â&#x192;Â&#x2019;Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x2039;ǤƤ TILAUSHINNAT

TOIMITUKSELTA

Oikeastaan jo 150 vuotta JOUKKO PUUHAKKAITA liikemiehiä perusti 150 vuotta sitten Helsingin PÜrssiyhdistyksen. Halu pÜrssikaupan aloittamiseen oli kova, ja ensimmäinen pÜrssin istunto pidettiin Ritarihuoneella lokakuun 1. päivänä vuonna 1862. Aluksi noteerattiin kolmen obligaation kurssit sekä muutamia valuuttoja. Osakekauppa ei oikein lähtenyt käyntiin, kun ei ollut osakkeita. Kilpailevia pÜrssejä puuhattiin myÜs Turkuun ja Viipuriin, mutta niissäkin vaivasi pula noteerattavista yhtiÜistä. PÜrssikauppa ei suomalaisten liikemiesten innosta huolimatta lähtenyt käytiin. Helsingin PÜrssiyhdistys purettiin vuonna 1869.

8

SYYSKUU 2012

ARVOPAPERI

Vuosikerta 12 numeroa Arvopaperia ja 4 numeroa Arvoasuntoa 119 euroa (sis. alv. 9%). Kestotilaus jatkuu sovitusti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Peruutukset ja osoitteenmuutokset puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101 ÂĄÂ&#x160;Â?Ă&#x161;Â&#x2019;Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2039;ÇŁÂ&#x2013;Â&#x2039;Â&#x17D;Â&#x2019;Â&#x192;Â&#x17D;̡Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x2021;Â?Â&#x2013;Â&#x2014;Â?ǤƤ Arvopaperin lukija- ja asiakasrekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Rekisteriseloste on saatavissa Talentum Media Oy:n tilaajapalvelusta.


NOTEERATUT

Pudotuspeli käynnistyi Talouden taantuma ei ilahduta sijoituspalveluyhtiöitä, sillä niiden liiketoiminta kärsii edelleen 2008 rahoituskriisin seurauksista.

O

Teksti Mikael Sjöström Kuvitus Hans Eiskonen

 Š‡Ž’’‘ƒ’¡¡–‡ŽŽ¡ǡ‡––¡Ƥnanssitoimialalla on edessä jakso, jossa jyvät erottuvat akanoista. Finanssivalvonta listaa liki 70 alalla toimivaa sijoituspalveluyritystä. Niille kaikille ei riitä elintilaa. ”Olen yllättynyt, jos toimijoiden määrä ei laske viidessä vuodessa vähintään 30 prosenttia. Samalla alan työntekijöiden määrä vähenee”, sanoo United Bankers -konsernin toimitusjohtaja Patrick Anderson. Samoilla linjoilla ovat Evli Pankin toimitusjohtaja Maunu Lehtimäki ja eQ:n toimitusjohtaja Janne Larma, joka oti kantaa edessä oleviin muutoksiin jo elokuun Arvopaperilehdessä. ”Paljon riippuu siitä, miten pitkään laihat vuodet jatkuvat”, Lehtimäki sanoo. Larman mukaan tärkein syy keskittymiseen on se, että pienet ja keskikokoiset varain-

10 SYYSKUU 2012

hoitajat ja pankkiiriliikkeet eivät ole kovin kannattavia eivätkä niiden näkymät ruusuisia. ”Nyt on pakko kasvaa. Suomessa on tilaa yhdelle varsin suurelle pankeista riippumattomalle varainhoitajalle”, hän tiivistää.

Turpiin joka suunnalta Suomeen syntyi useita sijoituspalveluyhtiöitä vuosina 2003–2007, kun alan kannattavuus oli Š›˜¡Ǥ‹––‡˜—‘†‡ͤ͜͜͞Ƥƒ••‹”‹‹•‹’—‘Ž‹––‹ pörssivaihdon ja lopustakin osakevälityksestä suuri osa siirtyi itsepalveluksi nettiin. Finanssikriisi aiheutti myös sääntelytsunamin, joka on nostanut ja nostaa toimialan kustannuksia. Samalla vakavaraisuusvaatimukset kasvavat. Suomeen rekisteröity rahastopääoma on samalla tasolla kuin vuonna 2007. Yrityskauppojen määrä ja siten yrityskauppajärjestelyjen tarve on vähentynyt.

ARVOPAPERI

Varallisuusarvojen lasku pienentää varainhoidon palkkioita, mikä on tukalaa varsinkin pienimmille yhtiöille. Lopputulos on verinen kilpailu. Alentuneiden tulojen ja tiukan kilpailun uusin näyttävä ilmentymä ovat OP-Pohjolaryhmän rankat yt-neuvottelut sisältävä järjestely, jonka tavoite on vähentää vuosittaisia kuluja 150 miljoonaa euroa 2015 loppuun mennessä.

Syö tai laihduta UB ilmoitti viime puolivuotiskatsauksessaan, että se haluaa kääntää markkinatilanteen edukseen. Andersonin mukaan UB hakee kasvua sekä yritysostoin että orgaanisen kasvun kautta. ”Orgaaninen kasvu onnistuu palkkaamalla uusia hyviä työntekijöitä. Tässä tilanteessa moni on halukas vaihtamaan.”


NOTEERATUT

Helmikuussa UB kasvatti hallinnoitavaa varallisuuttaan kymmenyksen ostamalla Aventumin noin 90 miljoonan euron rahastoliiketoiminnan. Lehtimäen mukaan Evli haluaa kasvaa ensisijaisesti orgaanisesti, mutta ei sulje pois yrityskauppoja. Evli on jo pari vuotta tehostanut toimintaansa. ”Tärkein muutos on ollut tietojärjestelmien uusiminen kokonaan. Myös työprosessien oikominen on tuonut säästöjä. Olemme karsineet kaikki paitsi välttämättömimmät kulut. Finanssikriisin jälkeen henkilöstöä on supistettu 80 henkeä noin 250:een. Eniten väkeä on vähennetty Baltiassa”, Anderson kertoo. FIMin toimitusjohtaja Peter Ramsay puhuu arkisemmin keskittymisestä varainhoitoon ja säästämiseen. Hän uskoo, että talouden ongelmat ja lisääntyvä sääntely pakottavat pankit supistamaan luotonantoa, jolloin Suomeenkin syntyy yrityslainojen markkina. Osa lainoista noteerataan pörssissä. ”Esimerkiksi Kesko, Teliasonera, Fortum, Outokumpu ja Lemminkäinen ovat viime aikoina laskeneet liikkeelle tällaisia yrityslainoja”, Ramsay luettelee. Kun samaan aikaan suuret ikäluokat siirtävät säästöjään osakkeista vähäriskisempiin kohteisiin, syntyy mahdollisuus kasvattaa liiketoimintaa.

YRITYSKAUPAT

Elite ehti ensimmäiseksi ELITE PANKKIIRILIIKE teki ensimmäisen siirron sijoitustoimialan keskittymisessä. Elite Pankkiiriliikkeen omistajat Elite Partners ja Nousukaari ilmoittivat syyskuun alussa ostaneensa Bon Pankkiiriliikkeen. Myyjänä olivat Jouhkien Thominvest, Peter Fagernäsin Hermitage ja Bonin johtajana toiminut Jan Forsbom. ”Toimialalla on odotettu, että näitä alkaisi tulla”, sanoo Elite Pankkiiriliikkeen toimitusjohtaja Janne Nieminen. Elite Pankkiiriliikkeen omistavat puoliksi Elite Partners Oy ja Klikkaa Internetpalvelut Finland Oy. Elite Partnersin pääomistaja on Kari Juurakko, joka on Elite Pankkiiriliikkeen sijoitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Klikkaa Internetpalvelut Finlandin enemmistön omistavat Janne Nieminen ja Elite Pankkiiriliikkeen hallituksen jäsen Jouni Kaaria. Nousukaaren omistavat puoliksi Janne Nieminen ja Jouni Kaaria.

Bon Pankkiiriliike teki viime vuosina melko raskaita tappioita. Vuonna 2011 yhtiön kulut olivat yli puolet suuremmat kuin tulot. Jan Forsbom tuli vuonna 2009 kääntämään yhtiötä siinä onnistumatta. Tuolloin Bon Life -nimisen yrityksen osakepääoma jäi alle Finanssivalvonnan vaatimusten, ja omistajat joutuivat pääomittamaan yhtiötä. Ostaja Elite on paremmassa kunnossa. Nieminen uskoo, että voi leikata kuluja jopa 80 prosenttia luopumalla toimitiloista ja toiminnan päällekkäisyyksistä. Kaupan tärkein kohde olivat asiakkuudet: Eliten hallinnoimien asiakasvarojen määrä kasvaa 220 miljoonasta eurosta 350 miljoonaan. Nieminen uskoo, että Suomen sijoitustoimialalla tapahtuu 12–18 kuukaudessa suuria muutoksia. ”Kartoitamme itsekin tilannetta jatkuvasti ja teemme luultavasti vuoden sisällä muitakin yritysostoja”, hän sanoo.

”Kannattaisi erikoistua” Nordean ja OP:n kaltaiset toimijat tavoittavat asiakkaat konttoreidensa kautta. Muiden on pakko keskittyä, ja varsinkin pienimmille se on keino selvitä. Niin sanoo esimerkiksi Fonditan Magnus von Knorring. ”Erikoistumalla pärjää. Keskitymme vain osakerahastoihin ja kasvamme varovaisesti.” Toinen keino on samaistua vahvasti brändättyyn, seppelöityyn salkunhoitajaan. Näin tekee neljä työntekijää ja Petri Deryngin työllistävä PYN. Quorum yrittää samaa 2012 alussa aloittaneen Marko Kyyrösen kanssa. Deryngin tapaan Kyyrönen sijoittaa itse rahastoihin, joita hoitaa ja myy. Evlin, UB:n ja eQ:n lisäksi Taaleritehdas ilmoittautuu kasvuyritysten joukkoon. Perinteisen varainhoidon se yhdistää suoriin sijoituksiin asunto- sekä bio- ja tuulivoimahankkeissa. ”Ala polkee kokonaisuutena paikoillaan. Meidän liikevaihtomme kasvoi viime vuonna 13 prosenttia ja hoidettavaa varallisuutta on 2,3 miljardia”, sanoo Taaleritehtaan toimitusjohtaja Juhani Elomaa. ”Mutta olen Larman kanssa samaa mieltä siitä, että Suomen pääomamarkkinat kiinnostavat lopulta vain suomalaisia”, hän lisää.

MIKAEL SJÖSTRÖM

OMISTAJAT

Laineen suku pelipaikoilla VIHANNESTUKKURINA vaurastuneen, jo edesmenneen Veikko Laineen perijät pääsevät omistustensa kautta vaikuttamaan Suomen keskisuurten sijoituspalveluyhtiöiden järjestelyihin. Veikko Laineen poika Pertti Laine omistaa yhtiönsä kautta 13 prosenttia Taaleritehtaasta. Muita suuria henkilöomistajia ovat Peter Fagernäs ja Esa Karppinen. Pertti Laineen pojan Sami Laineen toimitusjohtama Veikko Laine Oy on pörssilistatun eQ:n kolmanneksi suurin omistaja 10,98 prosentin osakepotilla. Sami Laineen veli Mika Laine taas omistaa 7,5 prosenttia United Bankersista, jonka UB Wave -rahastoa hän hoitaa. Tämän vuoden alus-

ARVOPAPERI

Pertti Laine

Mika Laine

sa Mika Laine samoin kuin rahaston varainhoito siirtyi Visio Varainhoito Oy:lle. Samalla Veikko Laine Oy osti viidenneksen Visiosta. MIKAEL SJÖSTRÖM

SYYSKUU 2012 11


NOTEERATUT

Ä?Ä&#x161;Ä&#x2DC;Ä&#x2122;Ä&#x17D;Ä&#x201C;Ä&#x2DC;Ä&#x161;Ä&#x2018;Ä&#x2018;Ä&#x17D;Ä&#x203A;Ä&#x2020;Ä&#x201C;

UUTISKUUKAUSI 2012

ǤApplen Â&#x152;Â&#x2014;Â&#x17D;Â?Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192;Â?Â&#x192;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2039;Â&#x160;Â&#x2018;Â?Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192; Â&#x2013;Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x160;Â&#x2021;Â&#x2013;Â?Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2022;ÂĄÂ?Â&#x203A;Â&#x203A;Â?Â&#x2013;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â?Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x203A;Â&#x2022;ǤÂ&#x2018;Â?Â&#x2039;Â&#x192;Â&#x152;Â&#x2014;Â&#x17D;Â?Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2DC;Â&#x2039;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x2018;Â&#x192;Â&#x2021;Â?Â?Â&#x2021;Â? Â&#x2019;Â&#x2019;Â&#x17D;Â&#x2021;Â&#x192;Â?Â&#x192;Â?Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2014;Â&#x2014;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2014;Â?Â&#x2039;Â&#x192;ÇŚÂ&#x2019;Â&#x2014;Â&#x160;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x2039;Â?Â&#x2013;Â&#x192;ÇĄÂ&#x152;Â&#x2018;Â&#x2013;Â?Â&#x192;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x2013; Â&#x2039;Â&#x2013;ÇŚÂ?Â&#x192;Â&#x201D;Â?Â?Â&#x2039;Â?Â&#x192;Â&#x2018;Â&#x2020;Â&#x2018;Â&#x2013;Â&#x2014;Â?Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x192;Â&#x152;Â&#x192;Â&#x2022;Â&#x192;Â&#x2039;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x192;Â?Â&#x2021;Â?Â&#x2014;Â&#x201D;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x2039;Â?Â&#x152;Â&#x203A;Â&#x201D;Â?Â?ÂĄÂĄÂ? Â&#x17D;Â&#x192;Â&#x2022;Â?Â&#x2014;Â&#x2014;Â?ǤÂ&#x2019;Â&#x2019;Â&#x17D;Â&#x2021;Â?Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2039;Â?Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x152;Â&#x2018;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x152;Â&#x192;Tim CookÂ&#x152;ÂĄÂ?Â?Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2013;ÂĄÂĄÇĄ Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x192;Â&#x192;Â?Â&#x2018; Â&#x2018;Â&#x2018; Â&#x2039;Â&#x2030;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x2022;ÇŚÂ?Â&#x2014;Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x2018;Dave GrohlÂ?ÂĄÂ&#x203A;Â&#x2013;Â&#x2013;ÂĄÂĄÂ&#x2021;Â?Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;ÂĄ Â&#x2022;Â&#x2014;Â&#x2014;Â&#x201D;Â&#x2021;Â?Â?Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x192;Â?ÂĄÂ&#x203A;Â&#x2013;Ă&#x161;Â&#x17D;Â&#x17D;ÂĄÂ&#x2DC;Â&#x192;Â&#x201D;Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x2014;Â&#x192;Â&#x2DC;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2019;Â&#x2014;Â&#x160;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x2039;Â?Â&#x2013;Â&#x192;Ǥ

Antti Herlin osti Nokialta saaren KONEEN SUUROMISTAJA Antti Herlin on ostanut

Raaseporin kuntaan kuuluvan Pikku-JussarÜn saaren. Heinäkuun alussa tehty kauppa käsitti 22,4 hehtaaria ja siihen kuuluvat 750 hehtaarin vesialueet. Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisterin mukaan kauppasumma oli 3,9 miljoonaa euroa ja myyjä Nokian kiinteistÜjä hallinnoiva Nokia Asset Management. Nokialla on ollut saarella edustustilat. Lisäksi saarella on lottakoti 1900-luvun alusta, venevaja ja suojaisa luonnonsatama. Kauppaan liittyvien asiakirjojen mukaan ostajan tarkoitus on käyttää aluetta paikkana kesäasunnolle. Pikku-JussarÜ sijaitsee noin 16,5 kilometriä Tammisaaren eteläpuolella Metsähallituksen hallinnoimassa Tammisaaren saariston kansallispuistossa. Nokia osti Pikku JussarÜn teräsyhtiÜ Ovakolta 1970-luvun lopulla. Ovakolla oli viereisellä JussarÜn saarella oli rautakaivos, joka suljettiin vuonna 1967. JussarÜ eli suomeksi Jussaari on myÜs tunnettu saaren eteläpuolella sijaitsevasta majakasta.

30.8. 31.8.

HUHTAMĂ&#x201E;KI ON ostanut yhdysvaltalaisen kertaÂ&#x192;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x192;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x17D;Â?Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x152;Â&#x192;Â&#x2039;Â?Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x201D;ƤÂ&#x2021;Â&#x17D;Â&#x2020;Â&#x2039;Â?Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2039;Â?Â&#x2039;Â?Â?Â&#x192;Â?Ǥ Kauppahinta oli 12 miljoonaa euroa. Ostetun liiketoiminnan vuosiliikevaihto on noin 23 miljoonaa euroa.

1.9. 2.9. 3.9. 4.9. 5.9. 6.9. 7.9. 8.9.

12 SYYSKUU 2012

Huhtamäki ostoksilla USA:ssa

ARVOPAPERI

Mikko Koskimies eQ Varainhoidon toimitusjohtajaksi

MIKKO KOSKIMIES on nimitetty eQ Varainhoidon toimitusjohtajaksi 1. lokakuuta alkaen. Koskimies on aikaisemmin toiminut Pohjola-konsernin johtoryhmässä Varainhoito-liiketoiminta-alueesta vastaavana johtajana ja Pohjola Varainhoidon toimitusjohtajana. EQ Varainhoidon nykyinen toimitusjohtaja Lauri LundstrÜm toimii lokakuun alusta alkaen eQ Oyj:n hallintojohtajana ja jatkaa eQ-konsernin johtoryhmän jäsenenä. Mikko Koskimiehen kokonaan omistamalle yhtiÜlle suunnattiin osakeanti. OsakemerkintÜjen seurauksena Koskimies omistaa yhtiÜnsä kautta noin 3,48 prosenttia eQ:n osakkeista.


NOTEERATUT

FINNAIRIN TOIMITUSJOHTAJA Mika Vehviläinen ei saa syytettä asuntokauppojaan koskeneessa jutussa. Vehviläinen myi Bulevardilla Helsingissä sijaitsevan asuntonsa Ilmariselle, joka vuokrasi sen edelleen Finnairille toimitusjohtajan tyĂśsuhdeasunnoksi. â&#x20AC;?Olen raskaalla tavalla oppinut, ettei riitä, että toimii lakien mukaisesti, vaan on otettava huomioon myĂśs eettiset näkĂśkulmat ja se, miltä asiat saattavat näyttääâ&#x20AC;?, Vehviläinen lausuu tiedotteessaan.

Interavanti ostaa itsensä pois pÜrssistä

INTERAVANTI AIKOO toteuttaa julkisen ostotarjouksen yhtiĂśn omista osakkeista. YhtiĂśn tarkoituksena on tämän jälkeen jättää hakemus kaupankäynnin lopettamisesta Helsingin pĂśrssissä. Ostotarjous on 3,20 euroa osakkeelta ja julkinen kaupankäynti on tarkoitus lopettaa arviolta joulukuussa. â&#x20AC;?Kaupankäynti yhtiĂśn osakkeella on ollut vähäistä ja yhtiĂśn omistus on erittäin keskittynyt. YhtiĂśn johdon käsityksen mukaan pĂśrssinoteerauksesta koituvat hyĂśdyt eivät vastaa siitä aiheutuvaa hallinnollista vaivaa ja kustannuksia suhteessa yhtiĂśn kokoon ja osakkeen vaihtoonâ&#x20AC;?, Interavantin toimitusjohtaja Veikko Vuorinen kertoo tiedotteessa.

9.3. 10.9. 11.9. 12.9. 13.9. 14.9. 15.9. 16.9. 17.9. 18.9. 19.9.

Ä&#x2C6;Ä&#x201D;Ä&#x2018;Ä&#x201D;Ä&#x161;Ä&#x2014;Ä&#x2021;Ä&#x201D;Ä?

Finnairin Vehviläiselle ei syytettä

Soros: Saksan sitouduttava euroon tai erottava siitä

SUURSIJOITTAJA GEORGE SOROSIN mukaan euroalueelle on luotava talouskasvua ja yhteinen veroviranomainen. Lisäksi euromaiden on taattava toistensa velat yhteisillä eurobondeilla. Lisäksi Soros vaatii Saksaa sitoutumaan euroalueeseen tai sitten eroamaan siitä. Çł Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x192;Â?Â&#x2022;Â&#x192;Â&#x152;Â&#x192;Â&#x2013;Â?Â&#x192;Â&#x192;Â?Â&#x203A;Â?Â&#x203A;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;ÂĄÂ&#x17D;Â&#x2039;Â?Â&#x152;Â&#x192;Â&#x192;Â?Â&#x2022;Â&#x192;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2020;Â&#x2021;ĆŞÂ&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2018;Â&#x2019;Â&#x2018;litiikkaa, pitkällä tähtäimellä olisi parempi, että Saksa eroaisi eurostaâ&#x20AC;?, Soros sanoo Financial Timesissa. Soros on arvostellut Saksaa myĂśs aikaisemmin. Muun muassa tammikuussa hän syytti liittokansleri Angela Merkeliä eurokriisistä.

20.9. 21.9. 22.9.

Ä&#x2022;Ä&#x2020;Ä&#x2DC;Ä&#x17D;Ä&#x2019;Ä&#x161;Ä&#x2014;Ä&#x2122;Ä&#x201D;

Ä&#x2C6;Ä&#x201D;Ä&#x2018;Ä&#x201D;Ä&#x161;Ä&#x2014;Ä&#x2021;Ä&#x201D;Ä?

23.9. 24.9. Teliasonera tienaa reilun miljardin Megafonin listautumisessa

 ""noin 10 miljardin kruunun eli noin 1,2 miljardin euron potin, kun venäläisoperaattori Megafon listautuu Lontoon pÜrssiin. Näin arvioivat uutistoimisto Reutersin haastattelemat analyytikot. Viidennes venäläisoperaattori Megafonin osakkeista listataan Lontoon pÜrssiin. Analyytikot arvioivat listautumisannin arvoksi noin 3 miljardia dollaria tai enemmän. Teliasonera aikoo listautumisen yhteydessä myydä 10,5 prosenttia Megafonin osakkeista. Megafonin listautumisen ajankohta on edelleen auki. Alun perin yhtiÜn oli määrä listautua heinäkuussa ja sitten syyskuussa, mutta heikon markkinatilanteen takia listautumista on lykätty useaan otteeseen.

25.9. 26.9. 27.9. 28.9. 29.9. 30.9.

ARVOPAPERI

OP-Pohjola liittyy yt-kerhoon

ǧ  mittavan uudelleenjärjestelyohjelman. Käynnistettävät yt-neuvottelut johtavat jopa 700 henkilĂśn irtisanomiseen OP-PohjolakeskusyhteisĂśkonsernissa, jonka palveluksessa oli kesäkuun lopussa 6 500 henkilÜä. Järjestelyillä haetaan 150 miljoonan euron vuotuisia kustannussäästĂśjä vuoden 2015 loppuun mennessä. â&#x20AC;?Valtioiden velkakriisin pitkittyminen pitää markkinakorkotason historiallisen matalana ennakoitua pidempään. Vähittäispankkitoiminnan keskeisimpään tuottoerään â&#x20AC;&#x201C; korkokatteeseen â&#x20AC;&#x201C; kohdistuu tästä johtuen merkittävät laskupaineet. Emme voi lähteä siitä, että turvaamme tuloksentekokykymme vain asiakasmarginaaleja ja palvelumaksuja nostamallaâ&#x20AC;?, OPPohjola-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen perustelee.

SYYSKUU 2012 13


SIJOITIN VIIMEKSI

SINIVALKOINEN VUORINEUVOS.

Kari Neilimon sijoituksista noin 70 prosenttia on Suomessa ja loput Euroopassa. ”Kiinteistöt ovat Suomessa, samoin suorat osakesijoitukset. Rahastot ovat Suomessa ja Euroopassa”, hän kertoo.

Kari Neilimo voisi sijoittaa Keskoon Vuorineuvos Kari Neilimo ostaisi nyt metsää. ”Metsässä kuulee linnunlaulua, mutta sijoitusrahastoissa ei.” Teksti Mikael Sjöström Kuva Sami Helenius Milloin aloitte sijoittaa? Sijoittaminen alkoi 1970-luvun puolivälissä ensimmäisten säännöllisten tulojen myötä. Opiskelu oli takana ja työelämä edessä. Miten sijoittaminen alkoi ja mistä saitte siihen varat? Virike tuli kiinnostuksesta yritystoimintaan. Oli mukava analysoida pörssikursseja ja yritysten menestymisen tunnuslukuja sekä tehdä pieniä sijoituspäätöksiä. Varat tulivat palkkatuloista. Ei silloin vielä kovin suurilla summilla pelattu. Mikä oli ensimmäinen sijoituksenne? Sijoitin Enson osakkeisiin, siis valtioenemmistöiseen metsäyhtiöön. Se oli tyypillinen tuottopaperi tuohon aikaan. P/e-luku oli alhainen ja suosi sijoittajaa. Siitä tuli aika hyvä sijoitus.

14 SYYSKUU 2012

Luonnehtikaa itseänne sijoittajana! Sijoitan pitkäjänteisesti ja vältän suuria riskejä. Pieni osa sijoituksista voi olla korkeamman riskin ja myös parempien tuotto-odotusten sijoituksissa. Sijoitan tyypillisesti 5–7 vuodeksi, joskus pitemmäksikin aikaa. Toisaalta voin myydä nopeasti, jos saavutan tuottotavoitteeni. Minulla on suoria osakesijoituksia, erilaisia rahasto-osuuksia, joukkovelkakirjalainoja ja kiinteistöjä sekä myös pankkitalletuksia. Miten sijoituksenne jakautuvat osakkeiden, rahastojen ja kiinteistöjen välillä? Juuri nyt puolet salkusta on kiinteistöjä, 30 prosenttia rahastoja ja joukkovelkakirjoja ja 20 prosenttia osakkeita. Osakepainotus on nyt aika alhainen.

Miten seuraatte markkinoita? Aika monipuolisesti talouselämän lehdistä, internetistä yrityksittäin, luen markkina-arvioita ja kilpailija-analyysejä sekä juuri nyt seuraan erityisen tarkasti johdon kompetenssejä. Saan myös hyviä markkinakatsauksia pankiltani ja keskustelen aika ajoin sijoitusneuvojien kanssa. Olette työhistorialtanne yliopistomies ja liikkeenjohtaja. Miten se vaikuttaa sijoituspäätöksiinne? Yliopistomaailman peruja osaan liiketalouden tunnusluvut ja kykenen yritysanalyyseihin. Liikkeenjohtajaminen on tuonut tietoa talouselämän sisäpiiristä, siis liikkeenjohdon kyvykkyyksistä, strategioista ja innovatiivisuudesta. Johdon kyvykkyys, yrityksen strategian selkeys, toiminnan innovatiivisuus ja johdon eettisyys vaikuttavat yhä enemmän sijoitusvalintoihini.


SIJOITIN VIIMEKSI

K ARI NEILIMO, 68 PROFIILI

GURUJEN SALKUT

TĂ&#x201E;HĂ&#x201E;N ON TULTU Â&#x2014;Â&#x2018;Â&#x201D;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â&#x2014;Â&#x2DC;Â&#x2018;Â&#x2022;ÇĄÂ&#x2021;Â&#x17D;ÂĄÂ?Â&#x2021;Â&#x17D;ÂĄÂ&#x2039;-

Â?Â&#x2021;Â?ÇĄÂ?Â&#x2014;Â&#x2014;Â?Â?Â&#x2014;Â&#x192;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x192;Â&#x192;Â?Â&#x2019;Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x2021;Â&#x2021;Â?Â&#x203A;Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2018;Â&#x2019;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2018;Â?Â&#x152;Â&#x192; Â&#x17D;Â&#x2021;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x201D;Â&#x192;Â&#x2020;Â&#x2039;Â&#x2018;Â?Â&#x160;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2014;Â?Â&#x2022;Â&#x2021;Â?Â&#x2019;Â&#x2014;Â&#x160;Â&#x2021;Â&#x2021;Â?Â&#x152;Â&#x2018;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x152;Â&#x192;Ǥ AIEMMINÂ&#x2039;Â&#x2013;Â?ÂĄÂ?Â&#x203A;Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2018;Â&#x2019;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2014;Â&#x201D;Â&#x192;Â?Â&#x152;ÂĄÂ&#x17D;Â?Â&#x2021;Â&#x2021;Â? Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2014;Â&#x2014;Â&#x2022;Â?Â&#x192;Â&#x2014;Â&#x2019;Â&#x2019;Â&#x192;Â?Â&#x2039;Â&#x2021;Â&#x160;Â&#x2021;Â?Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x152;Â&#x192;ÇŁÂ?Â&#x2019;ÂĄÂĄÂ&#x152;Â&#x2018;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x152;Â&#x192;Â?Â&#x2022;Â&#x2039;Ǥ HYVĂ&#x201E;N ELĂ&#x201E;MĂ&#x201E;N SIJOITUS Â&#x203A;Â&#x2DC;ÂĄÂ&#x2C6;Â&#x203A;Â&#x203A;Â&#x2022;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â? Â?Â&#x2014;Â?Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2018;Â?Â&#x2013;ÂĄÂ&#x201D;Â?Â&#x2021;ÂĄÂĄÇĄÂ?Â&#x2014;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x192;Â?Â&#x203A;Ă&#x161;Â&#x2022;Â&#x201D;Â&#x2021;Â?Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2018;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x2021;Â&#x17D;ÂĄÂ?ÂĄÂĄÂ?Â&#x2019;Â&#x192;Â&#x201D;Â&#x192;Â?Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x192;Â&#x2021;Â&#x17D;ÂĄÂ?ÂĄÂ?Â&#x17D;Â&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2014;Â&#x192;ǤÂ&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x192;Â&#x2018;Â? Â&#x2019;Â&#x192;Â&#x201D;Â&#x2021;Â?Â&#x2019;Â&#x2039;Â?ÂĄÂ&#x160;Â&#x2020;ÂĄÂ?Â&#x192;Â&#x160;Â&#x2020;Â&#x2018;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2014;Â&#x2014;Â?Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x192;Â?Â&#x2014;Â&#x2039;Â?Â&#x2014;Â&#x160;Â?Â&#x2039;Â&#x192;Ǥ Â&#x2014;Â?Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x17D;Â&#x2021;ÇĄÂ?Â&#x192;Â&#x2014;Â&#x2013;Â&#x2039;Â?Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x2014;Â&#x2014;Â&#x201D;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x152;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x2014;Â&#x2018;Â?Â?Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192; Â&#x2022;Â&#x2021;Â?ÂĄÂ&#x2019;Â&#x2039;Â&#x2020;ÂĄÂ&#x2019;Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x160;Â&#x2021;ÇŚÂ&#x2021;Â&#x17D;ÂĄÂ?ÂĄÂ&#x152;Â&#x192;Â&#x17D;ÂĄÂ&#x160;Â&#x2021;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x2014;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x2021;Â&#x2013;Â?Â&#x2014;Â?Â?Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x192;ǤÂ&#x17D;Â&#x2021;Â&#x2021;Â&#x17D;ÂĄÂ?ÂĄÂ&#x2022;Â&#x2022;ÂĄÂ&#x2022;Â&#x2039;Â&#x201D;Â&#x2021;Â&#x160;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â?ÇĄÂ&#x201D;Â&#x2018;Â&#x160;Â?Â&#x2021;Â&#x192;Â&#x152;Â&#x192; Â?ÂĄÂ?Â&#x2021;Â?Â&#x203A;Â?Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â?Ǥ MIELESSĂ&#x201E; NYT Â&#x2014;Â&#x2014;Â&#x201D;Â&#x2039;Â?Â&#x203A;Â&#x2013;Â&#x2019;Â&#x2018;Â&#x160;Â&#x2020;Â&#x2039;Â?Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x152;Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2014;Â&#x2022;-

Â&#x2022;Â&#x192;Â&#x17D;Â?Â&#x2014;Â?Â&#x201D;Â&#x192;Â?Â&#x2021;Â?Â?Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x192;ǤÂ&#x2018;Â&#x201D;Â?Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x152;Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2014;Â?Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x192;Â&#x2DC;Â&#x2018;Â&#x2039; Â&#x2022;Â&#x2014;Â&#x2014;Â?Â?Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x192;Â?Â&#x2039;Â&#x2039;Â?Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Ă&#x161;ÇŚÇĄÂ&#x152;Â&#x2018;Â&#x2014;Â?Â?Â&#x2018;Â&#x2DC;Â&#x2021;Â&#x17D;Â?Â&#x192;Â?Â&#x2039;Â&#x201D;Â&#x152;Â&#x192;ÇŚÂ&#x152;Â&#x192; Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x192;Â?Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x152;Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2014;Â?Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2039;Â?Ǥ Â?ĆŞÂ&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2018;Â&#x2018;Â?Â?Â&#x2039;Â&#x2039;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x203A;Â?ÂĄÂ&#x2022;Â&#x2022;ÂĄ Â&#x152;Â&#x192;Â&#x201D;Â&#x2021;Â&#x192;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2019;ÂĄÂĄÂ&#x2018;Â?Â&#x192;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x152;Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2014;Â?Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x160;Â&#x203A;Â&#x2DC;Â&#x2039;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x2018;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2039;Â? Â&#x192;Â&#x17D;Â?Â&#x192;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x192;Â&#x2019;Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x2013;Â&#x2014;Â&#x152;Â&#x192;Ǥ VAPAALLAÂ&#x2021;Â&#x2022;ÂĄÂ&#x17D;Â&#x17D;ÂĄÂ&#x152;Â&#x2014;Â&#x2018;Â?Â&#x2022;Â&#x2021;Â?Â&#x2019;Â&#x2039;Â&#x2013;Â?Â&#x2039;ÂĄÂ&#x152;Â&#x2014;Â&#x2018;Â?Â&#x2022;Â&#x2014;Â&#x152;Â&#x192;ÇĄ Â?Â&#x2018;Â&#x2018;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x201D;Â&#x2039;Â&#x2019;Â&#x203A;Ă&#x161;Â&#x201D;ÂĄÂ&#x2039;Â&#x17D;Â&#x2021;Â?ÇĄÂ&#x17D;Â&#x2014;Â&#x2021;Â?Â&#x152;Â&#x192;Â&#x203A;Â&#x201D;Â&#x2039;Â&#x2013;ÂĄÂ?Â&#x203A;Â&#x17D;Â&#x17D;ÂĄÂ&#x2019;Â&#x2039;Â&#x2013;ÂĄÂĄ Â&#x2022;Â&#x2014;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x192;Â&#x2019;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2039;Â?ÇĄÂ&#x17D;Â&#x192;Â&#x2019;Â&#x2022;Â&#x2021;Â?Â&#x17D;Â&#x192;Â&#x2019;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2039;Â?Â&#x152;Â&#x192;Â&#x203A;Â&#x2022;Â&#x2013;ÂĄÂ&#x2DC;Â&#x2039;Â&#x2039;Â?Ǥ Â&#x2022;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2014;Â?Â?Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x2014;Â&#x2014;Â&#x201D;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2019;Â&#x192;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x2014;Â?Â&#x2039;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x2039;Â?ǤÂ&#x192;Â&#x17D;Â&#x2DC;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x192; Â&#x160;Â&#x2039;Â&#x2039;Â&#x160;Â&#x2020;ÂĄÂ?ǤÂ&#x2039;Â&#x2020;ÂĄÂ?Â?Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x2022;ÂĄÂ&#x2013;Ă&#x161;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;ÂĄÂ&#x152;Â&#x192;Â?Â&#x2039;Â&#x2039;Â&#x2013;ÂĄÂ&#x2013;Â&#x2021;Â&#x2021;Â?Â?Â&#x2039;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x17D;ÂĄÂ?Â&#x2039;Ǥ

Mihin sijoititte viimeksi? Pari kuukautta sitten ostin Nokiaa ja erään listaamattoman suomalaisen terveysalan yrityksen osakkeita.

S

Nokian Renkaat ostoon, Sampo myyntiin

yyskuun alkupuoli oli hyvää aikaa osakemarkkinoilla, kun keskuspankkien elvytystoimet lisäsivät sijoittajien riskinottohalua ja nostivat pĂśrssikursseja. Arvopaperin seuraamat suuret suomalaiset yksityissijoittajatkin ostivat Helsingin pĂśrssin vaihdetuimpia osakkeita enemmän kuin myivät, mutta kovin suurista tankkauksista ei voi puhua. Heidän eloâ&#x20AC;&#x201C;syyskuun netto-ostonsa jäivät vaivaiseen seitsemäänkymmeneentuhanteen euroon. Suurimmat liikkeet gurusalkuissa tapahtuivat Nokian Renkaissa ja Sammossa. Edellisessä sijoittajakuusikko lisäsi omistuksiaan 1,8 miljoonan euron edestä ja jälkimmäisessä vähensi suunnilleen saman verran. Nokian Renkaita ostivat Hautaset ja Hartwallit, kun taas Ingmanit myivät. Hautasten ja Hartwallien ostot olivat sen

verran suuremmat, että nettomääräisesti rengasyhtiĂśn osakkeiden määrä gurusalkuissa kasvoi. Hautaset ja Hartwallit olivat aktiivisina myĂśs Sammossa, mutta myivät osakkeitaan yhteensä lähes kahdeksankymmentätuhatta kappaletta. Kaiken kaikkiaan gurut lisäsivät alkusyksyn aikana omistuksiaan syklisissä yhtiĂśissä, sillä eloâ&#x20AC;&#x201C;syyskuun nettomääräisesti ostettuihin yhtiĂśihin lukeutuvat investointitavarateollisuuden yhtiĂśt Outotec, Metso ja Wärtsilä. Sammon lisäksi sijoittajakuusikko laittoi myyntiin YIT:tä, Elisaa ja Nokiaa. Suurista salkunpuhdistuksista ei niiden kohdalla kuitenkaan ollut kyse. Vuoden alusta gurujen omistusten arvo OMXH25-indeksin yhtiĂśissä on kasvanut runsaalla 90 miljoonalla eurolla runsaaseen 360 miljoonaan euroon.

OSTETUIMM AT

M Y Y DY IMM Ă&#x201E;T

YhtiĂś

Ostot, euroa

YhtiĂś

Myynnit, euroa

Nokian Renkaat Outotec Metso Pohjola Wärtsilä

1 804 890 1 017 120 270 702 199 300 170 280

Sampo YIT Elisa Nokia UPM

-1 857 240 -494 546 -316 920 -305 520 -230 520

Â&#x2014;Â&#x2014;Â&#x201D;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2013;Â&#x152;Â&#x192;Â?Â&#x203A;Â&#x203A;Â?Â?Â&#x2039;Â&#x2013;Í&#x153;ǤÍ&#x153;ǤČ&#x201A;Í&#x2022;Í&#x2014;ǤÍ?ǤÍ&#x2013;Í&#x201D;Í&#x2022;Í&#x2013;ǤÂĄÂ&#x203A;Â&#x2020;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â?Â&#x2030;Â&#x2014;Â&#x201D;Â&#x2014;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x2014;Â?Â?Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2DC;Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x192;Í&#x153;Í&#x203A;Ǥ

Mihin sijoittaisitte nyt 50 000 euroa? Tällä hetkellä voisin ostaa metsää. Tällä summalla ei sitä paljon saa, mutta jonkin hehtaarin kylläkin. Tosin viisaampaa olisi sijoittaa rahastoihin, jotka sijoittavat kehittyvien talouksien yrityksiin. Tuotto-odotus ylittää metsän tuoton todennäkÜisesti moninkertaisesti. Metsässä kuulee linnunlaulua, mutta sijoitusrahastoissa ei.

Ä?Ä&#x2020;Ä&#x2014;Ä&#x2019;Ä&#x201D;Ä&#x2014;Ä&#x161;Ä&#x161;Ä&#x2DC;Ä&#x2019;Ä&#x2020;Ä&#x2020;

Mtkä ovat ikisuosikkinne Helsingin pÜrssissä? Olen aika sinivalkoinen sijoittaja. Uskon energiabisnekseen, ja yksi suosikeistani on Fortum. Toisaalta elintarvikeliiketoiminta on monien mielestä auringonlaskun alue, mutta minusta paremminkin auringonnousun alue. Ruuan hinta nousee maailmalla, ja suomalaista ruokaa menee myÜs lähimarkkinoille. Atria voisi olla yksi valinta. S-ryhmän miehenä voisin sijoittaa Keskoon. Se on ihan hyvä kauppa- ja palvelualan yritys.

SYYSKUU 2012 15


IHMISET

Arvopaperin Rahapäivä Talouden näkymiä, markkinakatsauksia, sijoittamisen trendejä, vinkkejä ja vastuullista sijoittamista. Arvopaperin jokasyksyinen Rahapäivä tarjosi kattavan tietopaketin sijoittamisen ajankohtaisista teemoista. Teksti Mirko Hurmerinta ja Anne Leino Kuvat Juho Kuva

OSINKOA. Sijoittajasuhdejohtaja Hanna-Maria Heikkinen esitteli ItäEurooppaan ja Saksaan laajentunutta YIT:tä. Hän korosti yritystarinassa osinkotuoton tärkeyttä.

VINKKEJÄ. Sijoitusvinkeille ja näkemyksille oli epävarmassa markkinatilanteessa kysyntää. Helsingin Messukeskukseen kokoontui lähes 1500 sijoittajaa päivittämään tietojaan. KAASUA. Wärtsilän yritysviestinnästä vastaava johtaja Atte Palomäki sanoo, että kaasun on yksi yhtiön suurimmista kasvuajureista tällä hetkellä. "Yhä useammissa maissa hiilivoimalaitoksiin ei enää investoida. Samoin kaikki hyvin tietävät Saksan päätöksen luopua ydinvoimasta. Kaasu näyttelee yhä merkittävämpää roolia. IEA:n raportin mukaan kaasun käyttö voimantuotannon polttoaineena tulee kasvamaan selvästi lähitulevaisuudessa", Palomäki kertoo.

16 SYYSKUU 2012

ARVOPAPERI


IHMISET

ETEENPÄIN. Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen vertaa tämänhetkistä taloustilannetta automatkaan kohti kesämökkiä. "Eteenpäin mennään, ellei hirviä tule vastaan." Hirvillä hän tarkoittaa talouden äkillisiä käänteitä huonompaan, joita tietää olevan, mutta koskaan ei voi tietää, koska niitä tulee vastaan. Suomessa kasvu jatkunee Heiskasen mukaan vaisuna, mutta taantumaan ajautuminen kuitenkin vältetään.

HALPAA. Kim Lindströmin mielestä Helsingin pörssin osakkeet ovat tällä hetkellä kaikkea muuta kuin kalliita. Ainakin, jos suosii hyvää osinkoa maksavia arvoyhtiöitä. Parhaiten osinkoaan kasvattaneista yhtiöistä Lindström mainitsee Nokian Renkaat, Koneen ja PKC:n.

HAUTAJAISET. Helsingin yliopiston vero-oikeuden dosentti Timo Räbinä ilmaisee selvästi, mitä hallituksen veropäätökset merkitsevät pitkäaikaissäästämiseen tarkoitetuille PS-tileille ja eläkevakuutuksille. "Syksyllä vietetään pitkäaikaissäästämisen hautajaisia", Räbinä kiteyttää ja viittaa päätökseen, jonka mukaan eläkesäästöjen nostoikärajaa tullaan nostamaan 68 vuoteen.

AKTIIVINEN VS. PASSIIVINEN. Onko sijoittamisen perimmäinen tarkoitus hyvän tuotto-riskisuhteen tavoittelu vai osakkeiden kanssa nysvääminen? Hajautetun salkun tulee koostua ainakin 20 osakkeesta. Onko piensijoittajalla sitten aikaa seurata 20 eri osaketta? Paneelikeskustelussa aktiivisia rahastoja indeksirahastoihin vertailivat Taaleritehtaan salkunhoitaja Mika Heikkilä, Fonditan salkunhoitaja Markus Larsson, Seligsonin rahastoyhtiön toimitusjohtaja Ari Kaaro ja Oulun yliopiston professori Hannu Kahra. Puhetta johti Morningstarin analyytikko Matias Möttölä.

ARVOPAPERI

SYYSKUU 2012 17


KOLUMNI

JOUKO MARTTILA

Raha toimii kuin huume

K

eskuspankit käyttäytyvät kuin huumekeisarit. Ihmisistä tehdään halvan rahan orjia ja pankit toimivat diilereinä. Ohjauskorot on painettu lähelle nollaa, mutta se ei riitä. Keskuspankit haluavat enemmän. Rahaa pusketaan markkinoille ostamalla velkakirjoja, jotka eivät kelpaa muille. Nollakorkoja luvataan vuosiksi eteenpäin. Pian on kansa koukussa ja uudessa velkaloukussa. Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi lupaa painaa rajattomasti rahaa velkariippuvaisten maiden vierotusoireiden helpottamiseen. Yhdysvalloissa virkaveli Ben Bernanke auttaa pankkeja trokaamaan rahaa eteenpäin heittämällä joka kuukausi 40 miljardia dollaria pankkien kiinteistÜvakuudellisiin velkakirjoihin. Samaisten arvopapereiden arvottomuus vei kansainväliset rahoitusmarkkinat kriisiin neljä vuotta sitten. Suurilla europankeilla on jo aiemmin ilmennyt oireita huumeriippuvuudesta, kun ne ovat turvautu-

Kirjoittaja seuraa kolumnien välissä taloutta blogissaan http://taloudentulkki.com

LĂ&#x2013;YSĂ&#x201E; R AHA ON L Ă&#x201E;HES AINA JOHTANUT VELK ARIIPPUV UUTEEN JA VAR ALLISUUSKUPLIEN PAISUMISEEN.

neet rahoituksessaan pelkkään keskuspankkirahaan. Jotkin pankit ottivat halpaa keskuspankkilainaa ostaakseen kriisimaiden riskipapereita, toiset pistivät rahat patjan alle eli talletuksina takaisin EKP:n tilille. Raha ei lähtenyt liikkeelle. Uusi elvytyskierros lisää entisestään pankkien ja valtioiden keskuspankkiriippuvuutta. Huumekeisarien valta kasvaa ja sen mukana riskit. Matalilla ohjauskoroilla ja velkakirjaostoilla pakotetaan pankit lainaamaan ja asiakkaat ottamaan uutta velkaa vanhan perään. Tavoitteena on ajaa rahan ja luottojen määrä taloudessa kasvuun hinnalla millä hyvänsä, vaikka ylivelkaantumisesta koko kriisi alun perin alkoi. Rahariippuvuudella pÜnkitetään vanhoja rakenteita eikä anneta markkinoille mahdollisuutta

18 SYYSKUU 2012

korjata itseään. Euroalueella keskuspankki painaa kaasua ja jarrua samaan aikaan. Liikkeessä olevaa â&#x20AC;?ylimääräistäâ&#x20AC;? keskuspankkirahaa imuroidaan takaisin markkinoilta hienosäätĂśoperaatioilla, joissa EKP:n yĂśn yli -talleÂ&#x2013;Â&#x2014;Â?Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2021;Â?Â&#x192;Â?Â&#x2022;Â&#x192;Â?Â&#x192;Â?Â&#x2018;Â&#x201D;Â?Â&#x2018;Â?Â&#x2018;Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2021;Ǥ Â?ĆŞÂ&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2018;Â&#x2018;Â?Â&#x2019;Â&#x203A;Â&#x2022;Â&#x203A;Â?Â&#x203A;Â&#x2013; kurissa, kun talous käy säästĂśliekillä. Yhdysvalloissa Fed painaa pelkkää kaasua. Dollari saa vajota, kunhan tyĂśllisyys paranee. LĂśysä raha on lähes aina johtanut velkariippuvuuteen ja varallisuuskuplien paisumiseen. Bernanken edeltäjä, aikalaistensa ylistämä Alan Greenspan, paljastui keisariksi ilman vaatteita. Aasian ja Venäjän kriisin aikana 1990-luvun lopulla Greenspan laski ohjauskorkoa ja kiihdytti it-osakkeiden rajua nousua. Muutaman koronnoston jälkeen it-kupla puhkesi. Parissa vuodessa ohjauskorko putosi yli kuudesta yhteen prosenttiin. Matala korko kasvatti seuraavaa kuplaa, jonka puhkeaminen huipentui Lehman Brothersin vararikkoon syksyllä 2008. EKP jatkoi halvan rahan jakamista koko 2000-luvun aina kriisin kynnykselle. Jarrua painettiin liian vähän, liian myĂśhään. Kuplat olisivat paisuneet vähemmän ilman keskuspankkien tarjoamia piristeitä. Rahaa on taas paljon tarjolla, hyviä sijoituskohteita vähemmän. Taantuma ei houkuttele teollisuutta investoimaan, mutta velkaraha etsii uusia kohteita. PĂśrssi on yksi voittajista. Kurssit nousevat ja sijoittaja hymyilee, ainakin hetkellisesti. Miten käy, jos huumeraha piristää vain spekulaatiota, mutta ei saa kulutuskysyntää tai investointeja Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x2021;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2021;ÇŤ Â?ĆŞÂ&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2018;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2021;Â&#x2039;Â&#x192;Â&#x2039;Â?Â&#x192;Â?Â&#x192;Â&#x192;Â?Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x201D;Â&#x2DC;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2018;Â&#x2039;Â?Â&#x2019;Â&#x2021;Â&#x17D;ÂĄÂ&#x2013;ÂĄÇĄ mutta pettymys tyhjentää odotusten täyttämän kuplan. Â&#x17D;Â&#x2DC;Â&#x203A;Â&#x2013;Â&#x203A;Â?Â&#x2022;Â&#x2021;Â?Â&#x2021;Â&#x2019;ÂĄÂ&#x2018;Â?Â?Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2014;Â?Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â?Â&#x152;Â&#x2018;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x192;Â&#x2DC;Â&#x2021;Â&#x17D;Â?Â&#x192;ÇŚÂ&#x152;Â&#x192;Ƥnanssikriisin virheiden toistumiseen. Silloin edessä on Â&#x192;Â&#x2019;Â&#x192;Â?Â&#x2039;Â?Â?Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â?Â&#x160;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x192;Â?Â?Â&#x192;Â&#x2022;Â&#x2DC;Â&#x2014;Â?ÇĄÂ?Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x192;Â?Â&#x2039;Â?ĆŞÂ&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2018;Â? ja alati paisuvan velkataakan aikakausi. Siihen asti on hyvä nauttia kuplan paisumisesta ja osakekurssien noususta.

ELV Y T YKSEN EPĂ&#x201E;ONNISTUMINEN    ǧ  FINANSSIKRIISIN VIRHEIDEN TOISTUMISEEN.

ARVOPAPERI


HELSINGIN PÖRSSI

PÖRSSI palaa juurilleen Pankkisäätelyn kiristyminen vaikeuttaa lainarahan saamista ja nostaa sen hintaa. Siksi satavuotiasta Helsingin pörssiä tarvitaan enemmän kuin aikoihin. Teksti Karo Hämäläinen Kuvat Karoliina Paavilainen

P

örssikauppa alkoi Helsingissä sata vuotta sitten. Seitsemäntenä lokakuuta vuonna 1912 välitetyssä kaupassa omistajaa vaihtoi kymmenen Yhdyspankin osaketta. Välittäjä Julius Tallberg osti, Winckelmann E. & Co. myi. Toista kauppaa saatiin odottaa seuraavaan päivään, joten pörssin kirjurilla oli hyvin aikaa kirjoittaa ostajan, myyjän, kaupankäynnin kohteen ja osakkeiden kappalemäärää koskevat tiedot huolitellulla kaunokirjoituskäsialalla suureen harmaakantiseen kirjaan. Se oli suomalaisen pörssihistorian hapuileva alku, jota voi nyt katsella ylhäältä päin lempeästi naureskellen. Päälle päätteeksi kaupatkin taisivat olla järjestettyjä – pörssin puuhamiehet halusivat näyttää, että pystyyn laitetulle markkinapaikalle on oikeasti tarvetta. Elämänsä vedossa Helsingin pörssi oli reilu vuosikymmen sitten, aivan vuosituhannen alussa. Koko sijoittava maailma tuntui katsovan Helsinkiin, jossa noteerattiin yksi aikakauden unelmayhtiöistä, mobiilin tulevaisuuden mahtiyhtiö Nokia. Vaikka Nokia oli listattu muihinkin pörsseihin, sillä käytiin eniten kauppaa juuri Helsingissä. Enemmän kauppaa tarkoittaa pienempää osto- ja myyntilaitojen eroa ja parempaa likviditeettiä. Helsingissä oli maailman paras Nokia, ja se veti kauppaa puoleensa.

20 SYYSKUU 2012

It-buumi toi myös ennätysmäärän uusia pörssiyhtiöitä, joiden listautumisanneilla tehtiin voittoja ja vielä enemmän paperivoittoja. Helsingin pörssistä tuli teknopörssi. Kurssit nousivat, kauppamäärät kasvoivat. It-kuplan puhkeamisen jälkeen suomalainen osakemarkkinapaikka on asteittain hiipunut. Pörssin omistuskin on siirtynyt ensin Ruotsiin, jolloin Tukholman OM:n ja Helsingin HEXin fuusiossa syntyi OMX, ja viimein Yhdysvaltoihin, osaksi maailman suurinta pörssejä pyörittävää yhtiötä Nasdaq OMX:ää. Yhtiö itse kirjoittaa koko nimensä isoilla kirjaimilla, onhan myös NASDAQ alkujaan lyhenne sanoista National Association of Securities Dealers Automated Quotation eli Kansallisten arvopaperikauppiaiden järjestön automatisoitu tarjousjärjestelmä. Pohjoismaisen OMX:n oston myötä Nasdaq OMX:ksi muuttunut ”teknopörssi” pyörittää nykyisin 24 markkinapaikkaa kuudella mantereella. ”On oikeastaan onni, että olemme osa suurta kansainvälistä yhtiötä ja olemme saaneet hyödynnettyä mittakaavaedut. Ilman niitä meillä ei olisi enää kilpailukykyistä kansallista pörssiä”, Helsingin pörssin toimitusjohtaja Lauri Rosendahl sanoo. Eikä se hänen sanomanaan edes kuulosta paradoksilta.


PÖRSSIMIES. Helsingin pörssiä johtava Lauri Rosendahl uskoo, että ilman omistaja-Nasdaqin tuomia mittakaavaetuja Suomessa ei olisi enää kilpailukykyistä kansallista markkinapaikkaa.

SYYSKUU 2012 21


HELSINGIN PĂ&#x2013;RSSI

HELSINGIN PĂ&#x2013;RSSIN OSAKEVAIHTO

HELSINGIN PĂ&#x2013;RSSIIN OSAKEK AUPPOJEN LUKUM Ă&#x201E; Ă&#x201E;R Ă&#x201E; ÍťÎ&#x192;Î&#x192;Î&#x20AC;Č&#x192;͟ͺ͝͝

350 vaihto, miljardia euroa 300 250 200

HELSINGIN PĂ&#x2013;RSSIN KIERTONOPEUS ÍťÎ&#x192;Î&#x192;Î&#x20AC;Č&#x192;Í��ͺ͝͝

miljoonaa 20 kappaletta

200 prosenttia

15

150

10

100

5

50

ĤÄ?Ä&#x2030;Ä&#x160;ÇŁÄ&#x2020;Ä&#x2DC;Ä&#x2030;Ä&#x2020;Ä&#x2013; Ä&#x160;Ä&#x2018;Ä&#x2DC;Ä&#x17D;Ä&#x201C;Ä?Ä&#x17D;

150 100 50

1990

2007

2011

1996

Kansainvälisyyden siunauksellisuudelle on yksinkertainen selitys. Perinteiset kansalliset pĂśrssit â&#x20AC;&#x201C; niin kuin Helsingin pĂśrssi â&#x20AC;&#x201C; olivat vielä vuosikymmen sitten käytännĂśssä monopoleja omalla alueellaan. MonopoliyhtiĂśssä toimintatavat ovat harvoin kaikkein tehokkaimmat. Viime vuosikymmenellä perinteisten pĂśrssien rinnalle alkoi syntyä pääosin välittäjien perustamia uusia kauppapaikkoja. Ne ryhtyivät imemään kauppavolyymiä aggressiivisesti. Tehtävä ei ollut helppo, sillä sijoittajalle vaikkapa välityspalkkio on vain yksi, jopa pienehkĂś kustannus, verrattuna sprediin ja likviditeettiin. Moni yritti, melkein yhtä moni epäonnistui. Menestyjäksi valikoitui fuusion kautta kasvanut BATS Chi-X Europe, joka on tällä hetkellä Euroopan suurin kauppapaikka. Helsingin pĂśrssin yhtiĂśidenkin kaupoista lähes joka neljäs tehdään BATS Chi-X:ssä. Helsingin pĂśrssin markkinaosuus Helsingin pĂśrssilistalla olevien yhtiĂśiden osakekaupoista on nykyään noin 70 prosenttia. Jos uusille virtuaalipĂśrsseille ei olisi ollut panemassa kampoihin yhdysvaltalainen pĂśrssijätti mittakaavaetuineen, hinnoitteluvoimineen ja iskunsietokyineen vaan yksinäinen Helsinki, suomalaisten suuryhtiĂśiden kauppa olisi luultavasti siirtynyt jo aikapäivää sitten maailmalle. Helsingin pĂśrssilistalla seurattaisiin jännittyneinä ehkä vain Aspocompin ja Â&#x2014;Â&#x17D;ĆĽÂ? kurssiliikkeitä.

Euroopan kuutonen Pohjoismaisia pÜrssejä pyÜrittävä Nasdaq OMX Nordic on osakekaupassa Euroopan kuudenneksi suurin pÜrssioperaattori niukasti ennen Sveitsin pÜrssiä. Suurempia ovat BATS Chi-X:n lisäksi Lontoon pÜrssi, NYSE Euronext, Deutsche BÜrse ja Espanjan BME. Osana Nasdaqia Helsingin pÜrssi on onnistunut asemiensa puolustamisessa kohtuullisen hyvin. Esimerkiksi Lontoossa virtuaalipÜrssien osuus käväisi jo puolessa ennen kuin Lontoon pÜrssi ryhtyi vastaiskuun uusimalla kaupankäyntijärjestelmänsä ja alentamalla palkkioitaan. Kilpailevat markkinapaikat ovat vain yksi syy pÜrssin riutumi-

22 SYYSKUU 2012

2009 2011

1996

2007

Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2021;Â?ǤÂ&#x2018;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â?Â&#x2018;Â?Â&#x2022;Â&#x2021;ÇĄÂ&#x2021;Â&#x2013;Â&#x2013;ÂĄÂ?Â&#x192;Â&#x2014;Â&#x2019;Â&#x2019;Â&#x192;Â&#x2DC;Â&#x2018;Â&#x17D;Â&#x203A;Â&#x203A;Â?Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x17D;Â&#x192;Â&#x2022;Â?Â&#x2021;Â?Â&#x2021;Â&#x2021;Â&#x2013;ƤÂ?Â&#x192;Â?Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x2039;kriisin jälkeen roimasti. Helsingissä lisäharmia aiheuttaa Nokia, jonka kurssi on romahtanut ja kiinnostavuus sijoituskohteena on vähentynyt. Alkuvuoden seitsemän kuukauden aikana kauppojen volyymi Helsingissä on ollut 64 miljardia euroa, kun se vuosi sitten samaan iakaan oli 85 miljardia. Parhaana vuotena 2007 Helsingin pĂśrssissä vaihdettiin osakkeita lähes neljänsadan miljardin arvosta. Helsingin pĂśrssin maine riutuvana reunapĂśrssinä ei ole aivan aiheeton. Silti Helsingin pĂśrssin toimitusjohtaja puhkuu intoa.

Kuka listautuisi pĂśrssiin? â&#x20AC;?Aamun ensimmäinen palaveri koski mahdollista uutta listautujaaâ&#x20AC;?, Lauri Rosendahl kertoo. Toimialaa saati yhtiĂśtä hän ei voi paljastaa, eikä sitä, aikooko yhtiĂś päälistalle vai First Northiin. Jos kaikki menee suunnitellusti, yhtiĂś saattaa kertoa aikeistaan hetimiten tämän lehden ilmestymisen jälkeen, pĂśrssin satavuotisjuhlien aikaan. Rosendahl on puhunut listautumisten puolesta koko sen ajan, jonka hän on ollut Helsingin pĂśrssin johdossa, vuodesta 2009. Viimeisimmän vuosikymmenen aikana pĂśrssilista on lyhentynyt selvästi, kun pĂśrssistä poistuneiden yhtiĂśiden tilalle ei ole saatu uusia kuin lähinnä vanhojen yhtiĂśiden jakautumisen kautta. Edellinen iso ja perinteinen listautumisanti oli SRV-YhtiĂśiden tulo pĂśrssiin vuonna 2007. Talvivaara pidensi pĂśrssilistaa pari vuotta myĂśhemmin, kun aiemmin Lontoossa listattu yhtiĂś hakeutui kaupankäynnin kohteeksi kotimaahansa. Samalla tavoin rinnakkaislistautumisen kautta pĂśrssiin tuli myĂśs Sotkamo Silver tämän vuoden heinäkuussa. Kehitykselle on syynsä. Yksi keskeisistä on epäilemättä se, että pĂśrssiyhtiĂśiden osakkeenomistajat maksavat 70 prosentista saamistaan osingoista kolmenkymmenen prosentin pääomatuloveron, jolleivät satu omistamaan yli kymmentä prosenttia yhtiĂśstä. Sen sijaan listautu-

2011


HELSINGIN PĂ&#x2013;RSSI

HELSINGIN PĂ&#x2013;RSSIN K AUT TA  "  " " ÍťÎ&#x192;Î&#x192;Î Č&#x192;͟ͺ͝͝

10000

miljoonaa euroa

8000

ĤÄ?Ä&#x2030;Ä&#x160;ÇŁÄ&#x2020;Ä&#x2DC;Ä&#x2030;Ä&#x2020;Ä&#x2013; Ä&#x160;Ä&#x2018;Ä&#x2DC;Ä&#x17D;Ä&#x201C;Ä?Ä&#x17D;

6000

4000   ǤVanha Â&#x2019;Ă&#x161;Â&#x201D;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2039;Â?Â&#x2039;Â&#x2039;Â?Â&#x203A;Â?Â&#x203A;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2039;Â?Â&#x2022;Â&#x2021;Â?Â&#x2039;Â?Â&#x192;Â&#x192;Â&#x201D;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x17D;Â&#x192;Â?Â&#x192;Ǥ Â&#x2014;Â&#x160;Â&#x2021;Â&#x2021;Â?Â&#x152;Â&#x2018;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x152;Â&#x192;Â?Â&#x2019;Ă&#x161;Â&#x203A;Â&#x2013;ÂĄ Â&#x152;Â&#x192;Â?Â&#x192;Â&#x2014;Â&#x2019;Â&#x2019;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x2014;Â&#x2018;Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x2013; Â?ÂĄÂ&#x203A;Â&#x2013;Ă&#x161;Â&#x2022;Â&#x2022;ÂĄÂ&#x2DC;Â&#x2039;Â&#x2021;Â&#x17D;ÂĄÂ&#x2DC;Â&#x2014;Â&#x2018;Â&#x2020;Â&#x2021;Â? Í&#x2022;Í?Í?Í&#x201D;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x192;Ǥ

2000

1997

mattoman yhtiĂśn omistajat saavat nostaa jopa yhdeksän prosenttia yhtiĂśn omasta pääomasta osinkona ilman toista verokierrosta. PĂśrssissä oleminen vaatii yritykseltä myĂśs pĂśrssiyhtiĂśiden toimintatapaa â&#x20AC;&#x201C; viestintää, talousraportointia ja suurempaa avoimuutta ja julkisuutta. Moni on laskenut, että haitat ovat suuremmat kuin hyĂśdyt. Esimerkiksi listakandidaattina pidetyn Holiday Clubin toimitusjohtaja Vesa Tengman lateli ennen kesää Arvopaperissa suorat sanat pĂśrssilistautumisen järjettĂśmyydestä heidän tilanteessaan. Eivätkä alkaneen syksyn uutisetkaan ole olleet pĂśrssilistan kannalta hyviä. Nordic Aluminium ja Interavanti suunnittelevat poistumista Helsingin pĂśrssistä. Ajattelutapa tuntuu kuitenkin muuttuvan. Tämän vuoden aikana pĂśrssisuunnitelmistaan ovat kertoneet ainakin Ecostream ja Siili Solutions. Eikä Rosendahlin kanssa aamupalaverissa istunut kumpikaan niistä.

Oman pääoman renessanssi â&#x20AC;?PĂśrssi palaa takaisin juurilleen, yhteiskunnalliseen perustehtäväänsäâ&#x20AC;?, Lauri Rosendahl uskoo. Ă&#x161;Â&#x201D;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x2039;Â?Â&#x2018;Â&#x201D;Â&#x192;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2014;Â&#x2014;Â&#x2020;Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192;Â?Â&#x2018;Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192;Â?ÂĄÂ&#x203A;Â?Â&#x2039;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2013;ÂĄÂ?Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â?ƤÂ?Â&#x192;Â?Â&#x2022;sikriisiä. Paradoksi, taas. Â&#x2039;ƤÂ?Â&#x192;Â?Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x2039;Â?Â&#x201D;Â&#x2039;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x2021;Â?Â?ÂĄÂĄÂ?Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2014;Â?Â&#x192;Â&#x2014;Â?Â&#x2022;Â&#x2021;Â?Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2018;Â&#x17D;Â&#x2021;Â&#x2018;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2014;Â&#x2013;ÇĄÂ&#x2019;Â&#x2014;Â&#x2020;Â&#x2018;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x160;Â&#x192;Â?Â&#x2022;Â&#x2021; pĂśrssivaihdon kolmannekseen ja muutti toimintatapoja merkittävästi, mutta yksi kriisin seurauksista on ollut se, että viranomaiset ovat kiristäneet pankkisääntelyä ja nostaneet pääomavaatimuksia. â&#x20AC;?Vaikka Suomessa ei â&#x20AC;&#x201C; toivotaan niin â&#x20AC;&#x201C; lainarahan saaminen muodostuisi ongelmaksi, ainakin sen hinta nousee tiukemman sääntelyn seurauksenaâ&#x20AC;?, Rosendahl muistuttaa. Ja mitä vähemmän yhtiĂśllä on omaa pääomaa eli mitä suurempi on velan osuus taseesta, sitä kalliimman hinnan yhtiĂś maksaa lainoistaan. Seuraus on, että oman pääoman osuus pääomasta kasvaa. Omaa pääoma haettaessa pĂśrssi taas on luonteva kanava. Niinhän

2000

2011

oppikirjatkin kertovat: pĂśrssi auttaa ohjaamaan rahaa sitä tarvitseville. Siltähän ei suinkaan näytä hektisessä pĂśrssiarjessa, jossa kaupankävijät kopittelevat osakkeilla, pyrkivät ostamaan halvalla ja myymään kalliilla, mutta: â&#x20AC;?Viime vuonna Helsingin pĂśrssin yhtiĂśt järjestivät 36 osakeantia, joilla ne keräsivät 522 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Finanssikriisin jälkeen vuonna 2009 osakeanneilla kerättiin kokonaista 2,1 miljardia euroaâ&#x20AC;?, Rosendahl latelee. â&#x20AC;?Suomessa on yhtiĂśitä, jotka ehkä olisivat toisessa mallissa, jos ne olisivat olleet pĂśrssissä. Olisiko Myllykoski kaatunut? Moventas? Sanitec?â&#x20AC;? hän kysyy.

Uutta väriä listalle â&#x20AC;?Tällä hetkellä käymme neuvotteluja noin kymmenen yhtiĂśn kanssa First North -listautumisesta ja enemmän kuin viiden yhtiĂśn kanssa listautumisesta päälistalleâ&#x20AC;?, Lauri Rosendahl paukauttaa. â&#x20AC;?Se on paljon suhteessa nihkeään pĂśrssiympäristÜÜn ja todella paljon suhteessa aiempiin vuosiinâ&#x20AC;?, hän lisää. Kaikille Helsinki ei kuitenkaan kelpaa. Esimerkiksi Angry Birds -peliyhtiĂś Rovio, jolle on soviteltu viiden miljardin hintalappua, on tähyillyt suoraan kansainvälisille markkinoille. Ulkomaille meni ensin myĂśs kaivosyhtiĂś Talvivaara. â&#x20AC;?Suomen pitäisi luoda ympäristĂś, jossa yritykset aktiivisemmin hakevat kasvua. PĂśrssin kautta pääomia olisi saatavilla, se loisi investointeja ja kasvua, ja kasvu loisi tyĂśpaikkojaâ&#x20AC;?, Rosendahl sanoo ja ihmettelee, miksi poliitikot eivät ole innostuneet tekemään aktiivisemmin kasvuun kannustavaa talouspolitiikkaa. â&#x20AC;?Jos yhtiĂś rakentaa tehtaan Kiinaan, ei siitä ehkä pidä antaa kannustetta tai verohelpotusta, mutta jos yhtiĂś rakentaa tehtaan Suomeen ja luo kasvua ja tyĂśpaikkoja, okei, ehkä tuolloin veroetuuksia voisi harkita esimerkiksi Britannian mallin mukaisesti.â&#x20AC;?

Graniittikulissit Ehkä jo myÜhemmin tänä syksynä Helsingin pÜrssin portaita pitkin

SYYSKUU 2012 23


PÄLÄPÄLÄ

YDIN. Pohjoismaiset pörssit toimivat palvelinkaapeissa. Tukholman pääkonttorin yhteydessä sijaitseva palvelinhuone on varsinaisen, salaisessa paikassa sijaitsevan palvelinkeskuksen varmuuskopio.

LAURI ROSENDAHL PROFIILI KUKA? Lauri Rosendahl, 52 v. MITÄ? Nasdaq OMX Helsingin toimitusjohtaja

ja Nasdaq OMX Nordicin osake- ja johdannaistuotteiden tuotekehityksestä vastaava johtaja. Vastaa myös Baltian pörssien liiketoiminnasta. AIEMMIN? Arvostettu Nokia-analyytikko 20 vuoden ajan, Kaupthingin Suomen sivuliikkeen toimitusjohtaja. PERHE? Vaimo ja kolme tytärtä. HARRASTUKSET? Puuveneet, mökkeily, laskettelu, viinien keräily. 24 SYYSKUU 2012


HELSINGIN PÖRSSI

astelee uusia pörssiyhtiöitä. Asteleminen on kuitenkin rituaalista, sillä harmaassa, graniittisessa Pörssitalossa Fabianinkadun varrella ei ole käyty pörssikauppaa vuosikausiin. Viimeinen huutokauppa järjestettiin 30. maaliskuuta 1990. Sen jälkeen pörssi meni biteiksi, painui kellariin tietokoneiden suorittimiin. Fabianinkadun kivilinnan omistaa arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita edistävä Pörssisäätiö, jonka vuokralainen yhdysvaltalaisomisteinen Helsingin pörssikin on. Nasdaq OMX on levittäytynyt pörssitalossa kahteen kerrokseen, joissa työskentelee nykyään 50 työntekijää. Organisaation kansainvälisyyttä ja toimintokeskeisyyttä kuvaa se, että Suomessa työskentelevillä henkilöillä on 25 esimiestä, jotka työskentelevät seitsemässä eri maassa. Lars Sonckin suunnitteleman graniittilinnan ravintola- ja juhlatilat on vuokrattu Royal Ravintoloille, katutasossa on liiketilaa, yläkerrassa toimii Pörssiklubi ja kolmannessa kerroksessa Fabianinkadun puolella päämajaansa pitää Paasikiven veljesten Oral Invest, yksi pörssin suurimmista kasvollisista omistajista. Pörssisalin vanha pörssitaulu vuodelta 1935 on yhä rekvisiittana salissa, jonka ulkoasu on pidetty sadan vuoden takaisessa kuosissa. Takaseinän päällä on valokuva pörssin istunnosta 1970-luvulla. Puhetta johtaa sittemmin Helsingin kaupungin ylipormestariksi noussut Raimo Ilaskivi, joka oli pörssin johtotehtävissä miltei koko 1960- ja 1970-luvun. Nasdaq OMX Helsingin vastaanottotilassa pöytänä palvelee vanha meklarien pulpetti: kahden istuttava niin kuin kouluissa aikoinaan, mutta siinä missä pulpeteissa on kynätelineet, meklarien pulpetissa on kaupankäyntipainikkeet – ja kuparinen, pulpetin kanteen upotettu tuhkakuppi.

Talo ja sen yksityiskohdat henkivät vanhaa aikaa. Se kaikki on kulissia.

Pörssikauppaa bunkkerissa Palvelinkeskus Tukholman kantakaupungin itäpuolella sijaitsee lähellä Silja Linen laivaterminaalia. Se ei ole sellainen kuin jännityselokuvissa. Niissä tietokoneet pitävät erikoisia ääniä ja välkyttävät valoja kuin huonossa diskossa. Täällä on valoisaa ja rauhallista. Palvelinkaappien ikkunallisten ovien takana risteilee kilometreittäin tietoliikennekaapeleita kohtuullisen hyvässä järjestyksessä. Tietokoneista tiheille paikoille tyypillistä sähkön hajua ei kuitenkaan tunnu nenässä, eikä edes kuulu tietokoneiden tuuletinten vaimeaa sirinää, sillä kaiken peittää alleen ilmastoinnin puhallus. Vaikka ulkopuolella on helteistä lähentelevä aurinkoinen päivä, Helsingin pörssikauppaa käydään tasaisen viileässä lämpötilassa. Bitit juoksevat kaapeleissa kauppojen syntyessä ja tarjoustasojen muuttuessa. Palvelimet sijaitsevat matalassa rakennuksessa, joka on ollut aiemmin Fordin autojen kokoonpanotehdas. Talon arkkitehtuurissa on samaa kuin Hernesaaressa sijaitsevassa entisen Satama Interactiven konttorissa. Sen it-yhtiön, jonka osakkeita monet suomalaiset sijoittajat jonottivat alkuvuonna 2000. Täällä sijaitsee Nasdaqin pohjoismaisten pörssien päämaja, Tukholman, Helsingin, Kööpenhaminan, Islannin, Tallinnan, Riian ja Vilnan pörssikaupan ydin. Eikä tietenkään sijaitse. Tämä on vain kopio. Palvelimilla on kaikki sama tieto kuin pohjoismaisten pörssien

Ahlstrom onnittelee nuorekasta 100-vuotiasta Helsingin pörssiä ja toivottaa menestystä myös tuleville vuosisadoille.


HELSINGIN PĂ&#x2013;RSSI

25 yhtiÜtä

HELSINGIN PĂ&#x2013;RSSIN UUDET Y HTIĂ&#x2013;T JA PĂ&#x2013;RSSISTĂ&#x201E;   ÍťÎ&#x192;Î&#x192;ÍžČ&#x192;͟ͺ͝͝

20 pÜrssiin tulleita yhtiÜitä joista listautumisia

15

poistuneita yhtiÜitä vuosisaldo

10

5

0

-5

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005 2006

2007 2008

2009

2010

ĤÄ?Ä&#x2030;Ä&#x160;ÇŁÄ&#x2020;Ä&#x2DC;Ä&#x2030;Ä&#x2020;Ä&#x2013; Ä&#x160;Ä&#x2018;Ä&#x2DC;Ä&#x17D;Ä&#x201C;Ä?Ä&#x17D;

varsinaisilla palvelimilla, mutta muutamaa aavistuksen mittaista hetkeä myÜhemmin. Nasdaq OMX Nordicin pääkonttorin kellarissa sijaitseva palvelinkeskus on täydellinen duplikaatti. Jos ensisijaiselle keskukselle tapahtuisi jotakin odottamatonta, pÜrssikauppa siirtyisi tänne. Tai jotain vastaavaa. PÜrssipalveluja tarjoava yhtiÜ ei tietenkään halua kertoa, miten se toimisi suuren ongelman sattuessa. Turvallisuus on joka tapauksessa erittäin korkealla tasolla. Tähänkään tilaan eivät pääse kuin harvat, ensisijaiseen palvelinhalliin eivät edes he. Valokuvaajan on aseteltava kuvakulmansa tarkasti, jottei kuviin osu mitään sellaista, mistä voisi olla haittaa pÜrssille tai sen asiakkaille.

Treidaus siirtyy koneille Kun osakekauppaa käytiin vielä pÜrssisalissa Helsingissä, käytÜssä oli aikoinaan Ericssonilta tilattu, puhelinkeskuksesta kehitetty sähkÜmekaaninen kaupankäyntijärjestelmä. Keskus sijaitsi pÜrssitalon kellarissa, jossa sen vieressä istui kaiken aikaa mekaanikko varaosapakkinsa kanssa valmiina korjaamaan laitteeseen tulevat mekaaniset viat. Enää ei ole varaa siihen, että järjestelmä seisoisi sen aikaa, kun mekaanikko vääntää ruuvia. Nasdaq OMX:n pohjoismaisten pÜrssien järjestelmään syÜtetään keskimäärin 26 600 toimeksiantoa minuutissa, ja tulosta syntyy 1400 kaupan minuuttitahtia. Helsingissä tehdään keskimäärin lähes kuusi kauppaa sekunnissa. Kalliita sikareja polttelevien herrojen ja vielä kalliimpia sikareja rÜyhyttelevien nousukkaiden sijaan kauppaa käyvät entistä

26 SYYSKUU 2012

enemmän tietokoneet. Jo puolet Helsingin pĂśrssin kaupoista on niin sanottua algoritmikauppaa, siis matemaattisten mallien perusteella tapahtuvaa toimeksiantojen toteutusta. Osa siitä puhdasta lyhytaikaista spekulaatiota ja osa pitempiaikaisten sijoitusten optimaalista toteutusta. Tärkeä algoritmikaupan osa on arbitraasien etsiminen. Kun samaa arvopaperia noteerataan usealla markkinalla, hintaeroja nuuskivat koneet iskevät väliin salamannopeasti. Arbitraasirobottien ansiosta vaihdetuimpien osakkeiden osto- ja myyntilaidat pysyvät lähellä toisiaan. Laitojen ero, spredi, on kaventunut puoleen muutamassa vuodessa, mikä tarkoittaa sijoittajien kulujen pienenemistä. Kun samaan aikaan kaupankäyntipalkkiot ovat kutistuneet kilpailun ansiosta, ollaan tilanteessa, jossa sijoittaja saa osakkeita transaktiokustannusten kannalta edullisemmin kuin koskaan. Näin siitä huolimatta, että kaupankäyntivolyymit ovat laskeneet. Â&#x17D;Â&#x2030;Â&#x2018;Â&#x201D;Â&#x2039;Â&#x2013;Â?Â&#x2039;Â&#x2021;Â?Â&#x201D;Â&#x203A;Â?Â?Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x203A;Â&#x2022;Â&#x152;Â&#x192;ƤÂ?Â&#x192;Â?Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2022;ÂĄÂĄÂ&#x2013;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x203A;Â&#x2018;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x160;Â?Â&#x2021;Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x203A;Â&#x160;Â&#x2020;Â&#x2021;Â?Â&#x192;Â?mattiryhmän lähes tyĂśttĂśmäksi: pankkien omia positioita pyĂśrittävät proppideskit ovat kutistuneet viime vuosien aikana merkittävästi. ÇłÂ&#x201D;Â&#x2018;Â&#x2019;Â&#x2019;Â&#x2039;Â&#x2020;Â&#x2021;Â&#x2022;Â?Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2022;ÂĄÂ?Â&#x2021;Â?Â&#x17D;Â&#x192;Â&#x201D;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2019;Â&#x2039;Â&#x2013;Â?ÂĄÂ&#x17D;Â&#x2013;Â&#x2039;ƤÂ&#x2039;Â&#x17D;Â&#x2039;Â?Â&#x2022;Â&#x2021;Â?Â&#x2019;Â&#x2018;Â&#x160;Â&#x152;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2018;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x192; kahdenkymmenen miljoonan euron position ja pitää sitä joitakin minuutteja, tunteja, päivän tai jopa pari. Algoritmit tekevät paljon pientä kauppaa osto- ja myyntilaitojen tuntumassa ja sulkevat positionsa useimmiten päivän loppuun mennessäâ&#x20AC;?, Rosendahl kuvaa muutosta. Tietokonealgoritmeja on käytĂśssä paitsi algoritmiveivaukseen erikoistuneilla välittäjillä ja hedgerahastoilla myĂśs oman rahan loppusijoittajilla.

2011


HELSINGIN PÖRSSI

65,1 metriä, 217 nanosekuntia Pörssitalon kakkoskerroksen pörssisalissa meklarit saattoivat saada etua siitä, millä paikalla he istuivat: kuka näki kenenkin supattavan toisen kanssa, kuka pani merkille jonkun hermostuneisuuden tai välinpitämättömyyden. Nykyisin markkinatoimijoiden aikeita haistellaan tarjouskirjan liikkeillä ja massiiviseen datamäärään perustuvalla tilastoanalyysilla. Äkkiseltään voisi ajatella, että pörssikauppa on hajautunut ympäri maailmaa, mutta itse asiassa Ruotsissa sijaitsevassa konehuoneessa kokoontuvat kaupankävijät maapallon kaikilta puolilta ja vieläpä vanhaa pörssisalia puolet pienemmässä tilassa. Täällä ei mahtuisi pitämään juhlia eikä Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksia niin kuin Fabianinkadun kakkoskerroksessa on aikoinaan tehty. Pörssin konehuoneessa eivät nimittäin pyöri vain pörssimyllyt, vaan Nasdaq OMX on vuokrannut samasta huoneesta palvelintilaa myös välitysliikkeille. Morgan Stanleyn, Nordean, Nordnetin, JP Morganin ja muiden välittäjien tietokonepöntöt seisovat toistensa vieressä niin kuin meklarit aikoinaan Pörssitalon pulpeteissa. Palvelintilan lisäksi vuokraan kuuluu tietoliikennekaapeli, jonka mitta on täsmälleen 65,1 metriä. Jokainen välittäjä on siten juuri yhtä kaukana pörssikaupan ytimestä ja saa informaation täsmälleen samaan aikaan kuin kilpailijansa. Tieto kulkee nanosekunnissa kolmenkymmenen sentin matkan, joten kaapelin päästä toiseen päähän kuluu aikaa reilut 200 nanosekuntia, 0,0000002 sekuntia. Näin tasapuolista nopeus ei ole koskaan ennen ollut.

Leikkikehä algoritmeille Lauri Rosendahl nostaa tietokoneiden käymästä kaupasta esiin hyvät puolet, spredien pienenemisen ja paremman likviditeetin. Uutisotsikoita ovat kuitenkin hallinneet algoritmikaupan lieveilmiöt. Flash Crash sai New Yorkin pörssin sekaisin keväällä ͜͜͞͝ǡŒƒ’ƒ”‹——ƒ—––ƒ•‹––‡•——”‹›Š†›•˜ƒŽ–ƒŽƒ‹‡˜¡Ž‹–›•Ƥ”ƒ Knight Capital kärsi tietokoneensa sekoamisen seurauksena yli neljänsadan miljoonan dollarin tappiot. Markkinahäiriöiden ja toisaalta markkinamanipulaatioyritysten havaitseminen ja niiden ehkäiseminen ovat keskeinen osa pörssin arkista toimintaa. Markkinan tekninen valvonta – sen seuraaminen, että tietokoneet toimivat – tapahtuu keskitetysti Tukholmasta, mutta kurssien tai tarjoustasojen erikoisten liikkeiden tarkkailu, markkinavalvonta ilman etumäärettä, tehdään Suomessa, jossa kaupankäyntiä seuraa seitsemän henkilön joukko. Yritykset manipuloida markkinaa ovat samanlaisia kuin ne ovat olleet aina. Tyypillisin niistä on ”pumppaa ja dumppaa”, jossa spekulantti ostaa osaketta markkinoilta ja nostaa sen kurssia, ja kun muut innostuvat ostamaan lisää – teknisen analyysin perusvälineistö saattaa hyvin kilauttaa ostosignaalin –, hän yhtäkkiä myykin haalimansa osakkeet. Tällöin sijoittajalla ei ole ollut aitoa aietta ostaa, vaan hän on manipuloinut markkinaa. ”Viime vuonna teimme Finanssivalvonnalle 33 kaupankäyntiin liittyvää tutkintapyyntöä”, Rosendahl kertoo. ”Usein riittää jo se, että soittaamme välittäjälle ja kyselemme, mitä tällä on mielessä, ja kun Fivakin soittaa, toiminta usein jo loppuu.”

Volavahti ja vilkutussakko Flash Crashin kaltaisten pörssin sekoamisten varalle Nasdaq

OMX:ssä on käytössä myös teknisiä työkaluja niin kuin volatiliteettivahti. Jos arvopaperin kurssi nousee tai laskee enemmän kuin sen pitäisi suhteessa sen omaan historialliseen volatiliteettiin ja vaihtomäärään, pörssin kone puhaltaa pelin poikki. Tauon kesto on minuutista kolmeen minuuttiin. ”Esimerkiksi jos Nokian kurssi heilahtaa yhtäkkiä yhden toimeksiannon takia yli kolme prosenttia ilman erityistä syytä, kaupankäynti on poikki minuutin ajan”, Rosendahl selventää. Minuutin aikana markkinavalvojat selvittävät, onko markkinoille tullut uutisia tai onko yhtiö lähettänyt tiedotteen tai lausunut jotain. ”Minuutissa ennättää aika paljon.” Sitä on varmasti testattu. Tositilanteessa. Minuutissa ennättää hyvin myös soittaa osakevälittäjälle, jos tältä tulee kummallisia tarjouksia, vaikkapa niin kuin Knight Capitalilta Yhdysvalloissa. Pörssi voi myös sulkea yhden välittäjän kokonaan pois markkinalta, jos sen toimeksiannot ovat täysin poikkeuksellisia ja uhkaavat sekoittaa pörssikaupan. Ylenpalttisen markkinakikkailun välttämiseksi Helsingin pörssin hinnastossa on myös rahallinen sanktio ”valojen vilkuttelijoille”. Jos välittäjä saa aikaan vähemmän kuin yhden kaupan 250 toimeksiantoa kohden, jokaisesta ylimenevästä toimeksiannosta lähtee sentin suuruinen lisämaksu. Normaalisti keskimäärin joka viides toimeksianto johtaa kauppaan. ”Kuukaudessa ennättää kerätä jo ison laskun. Sen saatuaan yleensä oppii.”

Maailman paras Helsinki Helsingin pörssin olemassaolon kannalta keskeinen kysymys on suurten yhtiöiden kauppa. Jos suurten suomalaisyhtiöiden kaupankäynti karkaa kotipörssistä, pörssi kuihtuu nopeasti. Pienten yhtiöiden volyymit ovat pieniä, eikä niistä syntyvillä tuloilla saa pidettyä yllä organisaatiota. Ilman suuria indeksiyhtiöitä pörssi voisi palata käyttämään liitutaulua. ”OMX Helsinki 25 -indeksin yhtiöille meillä on ollut alkuvuonna 84–87 prosenttia ajasta paras hinta ja lisäksi tarjolla kaksi kertaa enemmän volyymiä kuin toiseksi parhaalla kauppapaikalla”, Lauri Rosendahl muistuttaa. Se on miltei lyömätön argumentti pörssin puolesta. Pörssikauppa kun toimii nopeudestaan, teknisyydestään ja suurista liikkuvista rahasummista huolimatta samalla logiikalla kuin torikauppa. Se paikka, missä myyjä saa tuotteistaan parhaan hinnan ja ostaja haluamansa edullisimmalla, kerää ihmisiä. Ihmispaljous puolestaan vaikuttaa tarjolla olevan tavaran ja kysynnän määrään. Pörssissä sitä kutsutaan likviditeetiksi, ja myös siinä Helsingin pörssi on siis omilla listoillaan olevien osakkeiden kohdalta kilpailijoitaan parempi. ”Teetimme erittäin kehittyneen tutkimuksen siitä, millainen vaikutus tehdyillä kaupoilla on tarjoustasoihin. Osoittautui, että Helsingin pörssissä kauppojen hintavaikutus on vielä pienempi kuin hyvän likviditeetin pohjalta voisi päätellä. Se tarkoittaa, että markkinalla on jopa näkyvää parempaa implisiittistä syvyyttä.” Suomeksi: ostoon ja myyntiin tulee nopeasti uusia tarjouksia tasapainottamaan hintaa. Jos on hankkimassa suurta erää kerralla, ei kannata mennä pienelle torille vaan sellaiseen kauppapaikkaan, josta saa kuormurinsa täyteen. Helsingin pörssin tavoite on epäilemättä olla tuo paikka myös seuraavat sata vuotta. Helsingin pörssin ainut mahdollisuus on olla maailman paras Helsinki.

SYYSKUU 2012 27


SUURMIEHET

28 SYYSKUU 2012


SUURMIEHET HIRMUISTA. J. K. Paasikivi piti Helsingin pörssiä juorupörssinä.

J. K. Paasikivi ja Paavo Nurmi viehtyivät osakepeliin

SUURMIEHET kokivat pörssissä koviakin Suomen historian suurilla nimillä on ollut roolinsa myös Helsingin pörssin satavuotisella taipaleella. Sodanjälkeisen ulkopolitiikkamme luoja J. K. Paasikivi ja yhdeksänkertainen olympiavoittaja Paavo Nurmi olivat pörssin varhaisilla vuosikymmenillä aktiivisesti mukana osakekaupassa.

K

Teksti Tommi Melender Kuvat Lehtikuva

ahdeksankymmentä vuotta sitten Suomea ravisteli pankkikriisi ja Helsingin pörssissä kuohui. ”Helsingin pörssi – juorupörssi – jonkunlainen huvilaitos joka antaa aihetta juoruihin ja tuo vaihtelua harmaaseen jokapäiväisyyteen”, kirjoitti KOPin pääjohtaja päiväkirjaansa. Tuleva tasavallan presidentti piti osakemarkkinoiden hyötyä taloudelle ja yhteiskunnalle kyseenalaisena siitä huolimatta että oli itse aktiivinen osakesijoittaja. Pankkikriisin vuodet 1930-luvun alussa olivat Paasikiven elämässä lähes yhtä tukalia kuin vaaran vuodet toisen maailmansodan jälkeen. Sijoittajat toimivat silloin niin kuin ovat toimineet viime vuosinakin eli tyhjensivät hätäpäissään pankkiosakkeita salkuistaan. Kun KOPin osake maksoi Helsingin pörssissä 366 markkaa

tammikuussa 1932, niin huhtikuun puoliväliin mennessä kurssi oli laskenut alle 300 markkaan. Paasikivi tuskaili päiväkirjassaan, että moinen osakkeiden polkumyynti painaa hänen mieltään hirveänä painona ja vie häneltä yöunet. Hän kulki ympäri kaupunkia urkkimassa, ketkä KOPin osakkeenomistajat olivat ryhtyneet myyntipuuhiin, ja sai kuulla, että eräs heistä oli itse Mannerheim. ”Kyllä joutunut kehnojen kanssa tekemisiin”, Paasikivi meuhkasi. Hänen mielestään KOPin osakkeiden myyjät olivat joko keinottelijoita tai typeryksiä, jotka antavat huhupuheiden ohjata toimintaansa sen sijaan että tekisivät sijoituspäätöksensä kylmän harkinnan pohjalta, taloudellisiin tosiasioihin nojautuen. Paasikivi selitti teollisuuspatruuna Rudolf Waldenille, mikä ero on pankkiosakkeiden ja teollisuusosakkeiden välillä. TeolŽ‹•——•Ƥ”‘‹ŽŽ‡”‹‹––¡¡ǡ‡––¡‡•¡‹Ž›––¡˜¡–”ƒŠ‘‹––ƒŒƒ’ƒ‹‡•ƒ

SYYSKUU 2012 29


SUURMIEHET

RAHAMIEHET. C. G. E. Mannerheim ja J. K. Paasikivi olivat paitsi presidenttejä myös pankkimiehiä.

luottamuksen, eikä niiden osakkeiden kurssilasku ole suuren suuri onnettomuus. Sitä vastoin pankilla ei ole varaa antaa osakkeidensa arvon romahtaa, koska pankkitoiminta perustuu laajojen piirien luottamukseen.

hankkia Kiinteimistöt Oy:n osakkeita 1 680 000 markalla ja maksaisi summan myymällä Rauma Woodin osakkeita 1 200 markan kappalehintaan. Samalla Paasikivi vänkäsi itselleen oikeuden ostaa Rauma Woodin osakkeet takaisin samaan hintaan sen jälkeen kun olisi korjannut Kiinteimistöt Oy:n kautta tulevat voitot. Rauma Wood ei ollut suinkaan ainoa yhtiö, jonka osakkeiAvokätinen osinkomies ta Paasikivi osti ja omisti samaan kun lainoitti sitä aktiivisesti Elämäkerturi Tuomo Polvisen mielestä Paasikiveä leimasi niin pankkimiehenä. Tuohon maailmanaikaan osakekauppa oli villiä taloudessa kuin politiikassa maanläheinen realismi, varovaisuus ja ja vapaata nykypäivään verrattuna, eivätkä sisäpiirisäännöt kahpessimismi, joihin yhdistyivät linneet sijoittajia. voimakkaat tunnekuohut. Pankinjohtajana Paasikivi PANKKIKRIISIN SYÖVEREISSÄ Pankkikriisin syövereisoli tarmokas osakkeenomistasä Paasikivi löysi nopeasti jien etujen puolustaja ja joutui sisältään reaalipoliitikon. huonoina aikoina taistelemaan Hän kokosi KOPin ympärilniitä vastaan, joiden mielestä le ryhmittymän, joka alkoi pankin pitäisi tinkiä voitonostaa pankin osakkeita pyjaostaan. Syksyllä 1929 hän PELK ÄKSI JUORUPÖRSSIKSI. säyttääkseen niiden kurssijoutui ankariin riitoihin KOPin laskun. Tukiostot toteutettiin hallintoneuvoston puheenKOPin johtokunnan jäsenten johtajan A. Osw Kairamon perustaman Kiinteimistöt Oy:n kautta. Vapun tienoilla KOPin kanssa vaatiessaan osingon nostamista KOPin 40-vuotisjuhlien alamäki Helsingin pörssissä saatiinkin katkaistua. kunniaksi. Kairamo ei pitänyt moista järkevänä, koska maa oli Ennen tukiostojen aloittamista sovittiin, että Paasikivi saisi vajonnut lamaan ja kansainväliset suhdanteetkin näyttivät synkiltä.

PA ASIKIVI MANASI HELSINGIN PÖRSSIÄ

30 SYYSKUU 2012


SUURMIEHET

PA ASIKIVI PUOLUSTI

OSAKKEENOMISTAJIEN ETUA TARMOKK A ASTI JA RIITELI NIIDEN K ANSSA, JOTK A

HALUSIVAT PIHISTELL Ä OSINGONJAOSSA.

KOP oli maksanut vuosikaudet tuloksestaan 18 prosentin osinkoa, mutta Paasikivi laittoi liikkeelle huhut, joiden mukaan tulossa olisi korotus. Huhumyllyn yhtenä tarkoituksena oli epäilemättä osakekurssin pönkittäminen. Yhtiökokouksessa Paasikiven kanta voittikin, ja osinko nostettiin 19 prosenttiin.

Raha vei pankkialalle Paasikiven tie talouden ja yhteiskunnan huipulle ei ollut tähtiin kirjoitettu, vaan hän joutui hankkimaan paikkansa maailmassa kovalla työllä ja ankaralla tahdonvoimalla. Äiti kuoli Juho Kustin ollessa neljävuotias ja isä kymmenen vuotta myöhemmin. Tulevan suurmiehen ylöspito lankesi tädin vastuulle. Väiteltyään oikeustieteen tohtoriksi Paasikivi meni töihin valtiokonttoriin, jossa hän nousi suomalaisen virkamiehistön palkka-aateliin. Ensimmäisen maailmansodan syttymisvuotena hän vaihtoi arvostetun virkamiesuran pankkimiehen uraan, mikä tuohon aikaan herätti sivistyneistön keskuudessa kummastusta ja jopa paheksuntaa. Valtiokonttorista lähtiessä Paasikiven varat ylsivät 84 000 markkaan, ja tästä 60 000 markkaa koostui arvopapereista. Suurin osa arvopapereista oli Uudenmaankatu 13:n Helsingissä omistavan asunto-osakeyhtiö Kiinteän osakkeita. KOPin pääjohtajuus kartutti tuntuvasti Paasikiven ansioita ja varallisuutta. Ensimmäisenä vuotenaan hän sai 20 000 markan vuosipalkkaa, mutta ansiot harppasivat pian 60 000 markkaan vuodessa. Sen päälle hänelle maksettiin tantieemia eli tulospalkkaa kaksi prosenttia pankin nettovoitoista. Vuosien varrella Paasikivi tienasi niin maa- ja kiinteistösijoituksillaan kuin osakkeilla sievoisen omaisuuden. Vaikka hän oli varovainen luonne, välillä mukaan mahtui huonojakin sijoituksia. Esimerkiksi suomenkielistä kaunokirjallisuutta julkaissut Kirja Oy ajautui lopulta konkurssiin. Ennen sitä kustannusyhtiön toimitusjohtaja Eino Railo ehti käydä monet kerrat Paasikiven luona KOPissa ruinaamassa lisää lainaa.

SUUROMISTAJA

Marski omisti ison potin Nokiaa Suurimmaksi suomalaiseksi äänestetty Carl Gustaf Emil Mannerheim ehti tehdä pitkän elämänsä aikana paljon. Sotilaallisen ja valtiollisen uransa lisäksi hän kokeili myös osakesijoittamista. Viime vuosisadan alussa Mannerheim lukeutui metsä- ja vesivoimayhtiö Nokian suuromistajiin. Hän oli toiseksi suurin merkitsijä SYPin jälkeen Nokian osakeannissa vuonna 1900. Mannerheimin salkussa oli 57 Nokian osaketta, mikä vastasi 9,5 prosenttia yhtiön osakekannasta. Suurin piirtein saman verran omisti oululaislähtöinen luutnantti Gustaf Fogelholm, joka toimi myös Nokian johtajana. Pitkäaikaista Nokia-pohattaa ei Mannerheimista tullut, sillä osakkeet alkoivat poltella hänen näpeissään jo neljän vuoden kuluttua. Hän myi ne vähitellen pois ja erosi myös Nokian hallituksesta ennen kuin lähti pitkälle Aasian-retkelleen. Uudelleen Mannerheim palasi pörssipiireihin lähdettyään pankkiuralle vuonna 1914. Hän toimi Liittopankin hallintoneuvoston puheenjohtajana, ja Liitopankin ajauduttua Helsingin Osake-Pankin siipien alle, hänestä tuli HOPin hallintoneuvoston puheenjohtaja. Pankkiuran tuleva marsalkka jätti 1930-luvun puolivälissä. Sen jälkeen hänellä riitti huolta ja uurastusta valtiollisten asioiden parissa.

Olympiasankarin pörssiselkäsauna Suomalaisen urheilun suurmies Paavo Nurmi muistutti luonteeltaan ja temperamentiltaan varsin paljon Paasikiveä. Nurmikin varttui niukoissa oloissa eikä saavuttanut asemaansa koko kansan

SYYSKUU 2012 31


SUURMIEHET

ihailemana olympiasankarina ilman suuria henkilökohtaisia uhrauksia. Raha kiehtoi Nurmea siinä missä Paasikiveäkin, ja toisaalta hänen oli yhtä vaikea pidätellä kiukunpuuskiaan, kun osakemarkkinoilla tapahtui ikäviä yllätyksiä. Kovimmat ajat sijoittajana Nurmi koki vuonna 1929 New Yorkin pörssiromahduksen tehdessä tuloaan. ƒŽŽ–”‡‡–‹ƒ–ƒ•–”‘Ƥƒƒ––‘ƒŒ—‘•‹Œƒ•——”——•‘•–‹‹•‘’‘–‹ Atlas-pankin osakkeita. Niiden kurssi ehti nousta parhaimmillaan 150 markan yläpuolelle,ja Nurmi harmitteli, kun ei ollut hankkinut osakkeita vieläkin enemmän. Pian Nurmen maailma kuitenkin synkkeni. Atlas oli rakentanut Helsingin keskustaan pramean kahdeksankerroksisen toimitalon ja syytänyt muutenkin rahaa kuumille kiinteistömarkkinoille. Kun Helsingin kiinteistökupla posahti, Atlaksen tappiot paisuivat nopeasti osakepääomaa suuremmaksi. Lopulta Atlas kaatui Helsingin Osake-Pankin syliin. Atlaksen osakkeenomistajat saivat järjestelyssä vaivaiset viisi markkaa osaketta kohti. Juoksijasuuruuden elämäkerrassa Antero Raevuori kertoo Nurmen kiroilleen ankarasti tappioitaan ja syyttäneen niistä kaikkia muita paitsi itseään. ”Hän oli pitkään poissa tolaltaan, huomasi tuskin vuoden vaihtuvan ja uuden kymmenluvun alkaneen”, Raevuori kirjoittaa.

Urheilijana aikaansa edellä Pesämunansa sijoituspuuhiin Nurmi hankki urheilu-urallaan,

ONNITTELEMME

100

ONNITTELEMME 100-VUOTIASTA PÖRSSIÄ!

-VUOTIASTA PÖRSSIÄ!

32 SYYSKUU 2012

vaikka virallisesti hän oli amatööri, kuten muutkin olympiaurheilijat noihin aikoihin. Aina kisapaikalle saapuessaan juoksijasuuruus silmäili katsomoon ja arvioi, paljonko järjestäjille oli luvassa pääsylipputuloja. Omat taksansa hän asetti sen mukaan. Palkkiot maksettiin vaivihkaa ruskeissa kirjekuorissa. Huhut kertoivat Nurmen veloittaneen markan metriltä juostessaan Eläintarhan kympin. Nuo arviot saattoivat kuitenkin olla jopa alakanttiin. Joka tapauksessa Nurmi oli haluttu vetonaula kisoihin kuin kisoihin, mikä kertoo, että synnynnäisillä liikemiesvaistoillaan hän osasi hinnoitella itsensä niin, että pysyi houkuttelevana myös järjestäjien näkökulmasta. Yksikään seura ei ajautunut talousvaikeuksiin Nurmen tähden. Suurimmat tienestinsä juoksijasuuruus keräsi viiden kuukauden

PA AVO NURMI LUKI TALOUSSIV UT TARKEMMIN KUIN URHEILUSIV UT.


SUURMIEHET

Amerikan-kiertueellaan vuonna 1925. Atlantin takana Nurmesta puhuttiin, että hänellä on matalin pulssi ja korkein taksa. Saitana ja epäluuloisena ihmisenä Nurmi ei kuitenkaan ollut aivan tyytyväinen siihen, mitä hänelle jäi Yhdysvalloista käteen. Hän pelkäsi tulleensa petkutetuksi. Näitä pelkoja ruokki kiertueen puuhamiehen Hugo Qvistin leveä elämäntyyli. Qvistillä oli tapana viskata käytetyt paitansa hotellin jätekuiluun. Moinen törsäys tuntui Nurmesta käsittämättömältä. Paavo Nurmen urheilu-ura päättyi Los Angelesin olympialaisten aattona vuonna 1932, kun hänet julistettiin ammattilaiseksi. Suomessa tuomiota pidettiin ruotsalaisten salajuonena, mutta oikeusmurhasta tuskin voi puhua. Nykypäivänä Nurmea pidettäisiin täysiverisenä huippu-urheilijana, joka hallitsee myös itsensä brändäyksen ja markkinoinnin.

Rahan pitää kiertää Talouteen ja sijoittamiseen liittyvät asiat Nurmi oppi käytännön kautta, minkäänlaista koulutusta hänellä ei niihin ollut. Elämäkerturi Raevuoren mukaan Nurmi luki lehtien taloussivut tarkemmin kuin urheilusivut. Viikoittain ilmestyvän Finanssilehden hän opetteli lähes ulkoa kannesta kanteen. Kansallissankarin maine auttoi Nurmea pääsemään Helsingin isokenkäisten pariin. Aamupäivisin hänet nähtiin usein Helsingin Aleksanterinkadulla Colombian kahvilassa, jossa kokoontui hattu-

päiksi kutsuttu rakennuspohattojen, liikemiesten ja pörssivälittäjien keskustelukerho. Hattupäiden tapaamisissa Nurmi sai tietoa ja vinkkejä siitä, mitä osakkeita kannattaa ostaa ja mitä myydä. Nurmen kuuluisin luottomies oli myöhempi tasavallan presidentti Risto Ryti. Hän neuvoi, että rahaa ei saa makuuttaa, vaan se pitää laittaa kiertämään. Tuottoisammat bisneksensä Nurmi teki grynderinä, vaikka jatkoikin osakesijoittamista läpi elämänsä. Hän rakennutti kivitaloja eri puolille Helsinkiä, etenkin Lauttasaareen. Pankit lainasivat hänelle auliisti rahaa ja asunnot menivät hyvin kaupaksi, kun laadun takeena oli yhdeksänkertaisen olympiavoittajan nimi. Liikemiehen uraansa Nurmi suhtautui yhtä fanaattisesti kuin juoksijanuraansa. Hänen kerrotaan valvoneen työmailla silmä tarkkana, etteivät rakennusmiehet fuskaa eivätkä haaskaa kallisarvoisia materiaaleja. Viimeisinä vuosinaan Nurmi tuli entistäkin kovemmaksi ja kylmäkiskoiseksi. Urheilusaavutustensa arvon hän kielsi tykkänään, mutta rakennuttamistaan taloista hän sentään saattoi tuntea jonkinlaista ylpeyttä. Kovin paljon liioittelua ei liene kirjailija Juha Seppälän tiivistyksessä juoksijasuuruuden elämästä: ”Paavo Nurmi teki rahaa ja piti ikävää.”

SYYSKUU 2012 33


PÄLÄPÄLÄ

TENTATTAVANA. SYPin johtoa tiedotustilaisuudessa vuonna 1987. Kuvassa neljäntenä oikealta kameraan katsoo toimitusjohtaja Ahti Hirvonen, hänestä oikealle pääjohtaja Mika Tiivola, hallintoneuvoston edustaja Jaakko Honko ja varatoimitusjohtaja Kurt Stenvall.

34 SYYSKUU 2012


PÄLÄPÄLÄ

Pankit tekivät 1980-luvulla mitä tahtoivat

PÖRSSIK AUPPA A purjehdusseuran säännöillä Yhdyspankin ja Kansallis-Osake-Pankin välisessä valtataistelussa ei keinoja kaihdettu. Likaisen pelin paljastuminen vauhditti sijoittajansuojan kehittymistä ja pankkivallan rajoittamista.

Teksti Jouko Marttila Kuvat Timo Raunio ja Talouselämän arkisto SYYSKUU 2012 35


VILLI ITÄ

JAAKKO LASSILA, KOP.

B

ulvaaneja, sisäpiirinkauppaa, peiteyhtiöitä ja osakekurssien manipulointia... Sellaista oli osakekauppa ennen kuin arvopaperimarkkinalaki säädettiin vuonna 1989. Pankkien välisessä valtataistelussa ei keinoja kaihdettu. Likaisen pelin paljastuminen vauhditti sijoittajansuojan kehittymistä ja pankkivallan rajoittamista. Taistelu Suomen talouden määräysvallasta alkoi toden teolla 1980-luvulla, kun pääomamarkkinat asteittain vapautuivat. Suomen Yhdyspankki ja Kansallis-Osake-Pankki suurimpina pankkeina ’‹–‹˜¡––ƒŽ‘—•‡Ž¡¡¡–‹—ƒ•–‹ŠƒŽŽ‹ƒ••ƒƒǤ‡”‘–—•Œƒ‹ƪƒƒ–‹‘ suosivat velkaantumista, eikä koroilla voitu kilpailla. Pankit hallitsivat suurimpia teollisuusyhtiöitä sekä velkojina että omistajina ja ohjailivat osakemarkkinoita järjestämällä Suomen historian siihen asti suurimpia osakeanteja. Kun Jaakko Lassila siirtyi vakuutusyhtiö Pohjolasta KOP:n pääjohtajaksi vuonna 1983, kasvutavoitteet kovenivat. Lassilasta ja SYP:n pääjohtaja Mika Tiivolasta tuli tunnettuja mediakasvoja, kun kumpikin vuorollaan mainosti pankkinsa osakeanteja. Toistuvien yleisöantien ansiosta pääjohtajat saivat lempinimet ”Miljardi-Mika” ja ”Tosi on Jaska”. He keräsivät valtavilla osakeanneilla kansalta miljardeja markkoja sotakassaansa. Liikepankkien osakkeista tuli ensimmäisiä todellisia kansanosakkeita. Yhdyspankin osakkeenomistajien määrä lähes kaksinkertaistui 1980-luvulla 275 000 omistajaan. Kansallispankin osakkeenomistajien määrä nousi yli 50 prosenttia. Vuosikymmenen lopulla KOP:llä oli 205 000 omistajaa. Kansankapitalismissa otettiin suuri harppaus, kun vakuutusyhtiö Sampo muuttui osakeyhtiöksi vuonna 1987 ja sen 750 000 asiakkaasta tehtiin osakkeenomistajia. Yhtiöstä tuli kertaheitolla Suomen laajimmin omistettu yhtiö. Laki rajoitti pankkien osakeomistukset teollisuusyhtiöissä kahteenkymmeneen prosenttiin, mutta säännöistä ei juuri piitattu. Si-

36 SYYSKUU 2012

joittajansuojaa parantaneen arvopaperimarkkinalain valmistelu alkoi samaan aikaan, kun pankkien valtataistelu kävi kuumimmillaan.

Villi itä yritetään saada kuriin Suomi seurasi arvopaperimarkkinoiden sääntelyssä muun Euroopan kehitystä. Huhtikuussa 1987 valtaan noussut Harri Holkerin johtama kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien sinipunahallitus otti pörssilain valmistelun ohjelmaansa. Edellinen pääministeri Kalevi Sorsan hallitus ei pitänyt lakia tarpeellisena, vaan poliitikot luottivat silloin markkinoiden itsesääntelyyn. ”Odotetaan nyt ensin ja annetaan pörssin itse näyttää. Nyt ei ole mielestäni sellaisia ongelmia, että valtion olisi puututtava lainsäädännöllä asiaan”, toinen valtiovarainministeri Pekka Vennamo sanoi Helsingin Sanomissa keväällä 1985. Sen sijaan Holkerin hallituksessa lain tarpeesta vallitsi heti laaja yhteisymmärrys. Edes sosiaalidemokraatit eivät vastustaneet kansankapitalismin edistämistä. Suomi haluttiin pitää mukana kansainvälisten pääomamarkkinoiden kehityksessä ja maasta haluttiin luoda houkutteleva ja luotettava sijoituskohde sekä kotimaisille että ulkomaisille sijoittajille. Vientiteollisuus tarvitsi uusia rahoitusvaihtoehtoja pystyäkseen tekemään kannattavia investointeja ja laajentamaan toimintaansa maailmalla. Osakerahoituksen edellytyksiä piti parantaa perinteisen pankkirahoituksen rinnalla. Arvopaperimarkkinalakia valmistelleessa komiteassa oltiin myös yhtä mieltä siitä, että Suomi ei enää voinut olla villi itä ilman eurooppalaista sijoittajansuojaa.

Pankkien sosialisoimisesta osakekaupan edistämiseen Sdp:n ideologisiin päämääriin ”kansankapitalismin” edistäminen ei kuulunut. Puolue oli periaateohjelmansa mukaan vielä 1980-luvulla valmis ottamaan pankit ja vakuutusyhtiöt yhteiskunnan haltuun.


MIKA TIIVOLA, SYP.

Outokumpu Oyj onnittelee 100-vuotiasta Helsingin Pörssiä Toisaalta päämääränä oli pankkien vallan kaventaminen, johon pääomamarkkinoiden ja sijoittajansuojan kehittäminen antoivat mahdollisuuden. Pankkien valtapeli paljasti itsesääntelyn puutteet. Osakesäästämisen edistäminen kirjattiin ensimmäistä kertaa Suomessa hallitusohjelmaan. Pääministeri Holkeri lupasi hallituksen selvittävän myös mahdollisuuksia valtionyhtiöiden yksityistämiseen. Arvopaperimarkkinalailla ja sijoittajansuojan parantamisella haluttiin lisätä yleisön luottamusta pörssisäästämiseen ja parantaa osakerahoituksen asemaa yritysten rahoituskanavana pankkien tarjoaman velkarahoituksen rinnalla. Pörssi tarjosi keinon myös valtionyritysten yksityistämiselle. Sdp:n sisällä suhtautuminen liikepankkeihin ja osakesäästämiseen oli muuta vasemmistoa suopeampaa. Vaikka puolueen ohjelmassa puhuttiin liikepankkien yhteiskunnallistamisesta, vaatimukset vaimenivat jo 1960-luvun lopulla. Sosialisoimisen sijasta alettiin puhua pääomavirtojen demokraattisesta säätelystä. Sdp halusi murtaa talouselämän vahvan sisäpiirin ja luoda avoimet pääomamarkkinat, joiden toiminta perustuisi lakiin, sääntöihin ja valvontaan. Suomessa arvopaperikaupan pelisäännöt perustuivat aina vuoteen 1989 asti Helsingin Arvopaperipörssin omiin sääntöihin. Pörssitiedottamisen laiminlyöntiä tai sisäpiirinkaupankäyntiä ei ollut kriminalisoitu. Pankkitarkastusviraston ylijohtajana 1970–1988 toiminut Jussi Linnamo valitti usein, että hänen virastollaan ei ollut valtuuksia, ei osaamista eikä riittävästi henkilökuntaa pankkien ja pörssin valvontaan. Helsingin pörssi toimi hänen mielestään purjehdusseuran säännöillä.

102-VUOTIAS LEMMINKÄINEN ONNITTELEE 100- VUOTIASTA PÖRSSIÄ.

Pankkikeskeinen rahoitusjärjestelmä Suomen rahoitusjärjestelmä oli 1980-luvulle tultaessa hyvin pankkikeskeinen. KOP ja SYP eivät ainoastaan rahoittaneet suuryrityksiä, vaan omistivat niitä sekä suoraan että valtapiiriinsä kuuluneiden yhtiöiden ja bulvaanien kautta. Pankkien valtapiiriin

LEMMINKAINEN.FI


VILLI ITÄ

PANKKIPUOLUE VARMISTI, ETTEI L AINSÄ ÄDÄNTÖ R AJOITTANUT LIIK A A PANKKIEN TOIMINTA A.

kuuluivat ristiinomistusten kautta myös vakuutusyhtiöt. KOPleirin tärkeimmät liittolaiset olivat Pohjola ja Ilmarinen. SYP:n etupiiriin kuuluivat Eläke-Varma ja Sampo. Kansainväliset rahoitustutkimukset osoittavat, että toimivat ja monipuoliset rahoitusmarkkinat nopeuttavat talouskasvua, lisäävät investointeja ja luotonantoa sekä vauhdittavat arvopaperimarkkinoiden kehitystä. Suomessa yritysrahoitus oli 1980-luvulla pääosin kahden pankkiryhmän hallussa, joten ne vaikuttivat suoraan, millaisia yrityksiä Suomeen syntyi ja millaisia markkinoilta poistui. Osakerahoituksen osuus yritysten koko rahoituksesta oli 1980-luvulla parhaimmillaankin vain muutamia prosentteja. Rahoituksesta noin 80 prosenttia oli pankkien ja vakuutusyhtiöiden hallussa. Pankit puolustivat valtaansa ja pyrkivät rakentamaan ja luomaan teollisuuteen omia imperiumejaan, mikä rajoitti kilpailua ja hidasti teollisuuden uudistumista. Lama ja pankkikriisi mursivat lopullisesti pankkien ylivallan, mutta siitä huolimatta yritysten rahoitus on säilynyt Suomessa hyvin pankkikeskeisenä. Pääomamarkkinoiden vapautuminen ja sijoittajansuojan kehittyminen merkitsivät joka tapauksessa askelta kohti arvopaperimarkkinarahoitusta sekä uusien itsenäisten sijoituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden syntyä. Pankit tekivät parhaansa säilyttääkseen suojatun asemansa, vaikka samaan aikaan ne puhuivat pääomamarkkinoiden vapautumisen ja kilpailun puolesta. Eduskunnassa säästö- ja osuuspankeilla oli vahva asema. Pankkipuolue piti huolen siitä, että lainsäädäntö ei rajoittanut liikaa pankkien toimintaa. Eduskunta taipui pankkien toivomiin löysiin vakavaraisuusvaatimuksiin, mikä lisäsi luotonantoa ja riskinottoa. Varallisuuskuplan puhkeaminen 1980-luvun lopussa vauhditti erityisesti säästöpankkien kriisiä.

Osakemarkkinoiden hullut vuodet Pääomamarkkinoiden asteittainen ja hallitsematon vapautuminen näkyi asuntojen hintojen ja pörssikurssien nousuna. Vuosina 1980–1986 Helsingin Arvopaperipörssin kokonaisvaihto kasvoi 699 miljoonasta markasta 16 miljardiin markkaan eli yli 30-kertaiseksi. Samaan aikaan osakkeiden kurssikehitystä kuvaava Unitaksen

38 SYYSKUU 2012


PÄLÄPÄLÄ

YHTEISKUNTASOPU.

Metsäteollisuuden lobbari Matti Pekkanen ja pääministeri Harri Holkeri. SYYSKUU 2012 39


VILLI ITĂ&#x201E;

NOUSUKAUDEN TEKIJĂ&#x201E;T.

Pentti Kouri (ylh.), Hannes Kulvik (oik.), Taito Tuunanen (oik. alh.) ja Peter Fryckman (viereisen sivun ylhäällä).

yleisindeksi nelinkertaistui. PĂśrssilistalla oli vain 50 yhtiĂśtä. Vuonna 1987 vauhti kiihtyi. Osakevaihto kaksinkertaistui 31 miljardiin markkaan ja osakekurssit nousivat 31 prosenttia. Nousua olisi kertynyt vielä enemmän ilman â&#x20AC;?mustaa maanantaitaâ&#x20AC;?. Lokakuun 19. päivä New Yorkin pĂśrssi romahti, ja osakekurssit laskivat eri puolilla maailmaa parissa päivässä 15 prosenttia. Vuoden lopussa osakkeiden arvo oli lähes viidenneksen alempi kuin ennen romahdusta. Osakemarkkinoiden hullut vuodet ja pankkien valtapiirien välinen sota huipentuivat niin sanottuihin Kouri-kauppoihin. Ammattisijoittajat Taito Tuunanen ja Kai Mäkelä näyttivät mallia nurkanvaltaajina haaliessaan itselleen maakuntien lehtiyhtiĂśiden ja Sammon osakkeita. LehdistĂś kirjoitti kasinotaloudesta. Sillä leimattiin osakemarkkinoilla tehdyt nopeat kaupat keinotteluksi. Jussi Linnamo määritteli kasinotalouden Demari-lehdessä vuonna 1990 seuraavasti: â&#x20AC;?Kasinotaloudella tarkoitetaan toimintaa, jossa eri taloudenpitäjät hankkivat varoja ja käyttävät niitä tarkoituksella saada myyntivoittoja lyhyen ajan kuluessa arvonmuutosten avulla. Kasinotalouteen liittyy myĂśs erilaisten välineiden käyttĂś tarkoituksin suojautua lyhyen ajan arvonmuutoksia vastaan.â&#x20AC;? Sammon osakkeet Tuunanen ja Mäkelä myivät hyvällä voitolla Yhdyspankin valtapiirin sijoituksia hallinneelle Finanssilaitokselle. Liikepankit lähtivät isoilla panoksilla mukaan kasinotalouteen.

Pankkivallan loppunäytÜs Pankkien välinen valtataistelu huipentui vuonna 1988 tehtyihin Kouri-kauppoihin, joiden aikana talouselämä jakautui jyrkästi kahteen leiriin. Pääomaleirien välisen taistelun lähtÜlaukaus ammuttiin, kun SYP kaappasi HOP:n. Herrasmiessopimus rahavallan

40 SYYSKUU 2012

tasapainosta purkautui. Kouri-kaupoilla oli keskeinen merkitys, Â?Â&#x2014;Â?Â&#x152;Â&#x192;Â&#x2019;Â&#x203A;Â&#x201D;Â?Â&#x2039;Â&#x2DC;ÂĄÂ&#x2013;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x160;Â&#x2DC;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192;Â?Â&#x192;Â&#x192;Â?ƤÂ?Â&#x192;Â?Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x201D;Â&#x203A;Â&#x160;Â?Â&#x2039;Â&#x2021;Â?Â&#x2022;ÂĄÂ&#x2018;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x192; teollisuudessa, liike-elämässä ja koko kansantaloudessa. KOP pelkäsi SYP:n iskevän sen strategisiin omistuksiin kuten Pohjolaan. SYP puolestaan epäili, että KOP haluaa kasvattaa valtaansa syppiläisissä yhtiĂśissä ja yrittää lopulta kaapata koko pankin. Nurkanvaltauksiin käytettiin monimutkaisia omistusjärjestelyjä, joissa lakia sekä kierrettiin että rikottiin. KOP:n keskeisiä tyĂśkaluja osakekauppojen toteuttamisessa olivat sijoitusyhtiĂś Sponsor ja sen toimitusjohtaja Hannes Kulvik, kansantaloustieteen professori Pentti Kouri ja siihen asti tuntematon helsinkiläinen yrittäjä Peter Fryckman. Kouri tuli mukaan omistusjärjestelyihin suursijoittaja George


sato.fi

SATO onnittelee 100-vuotiasta Helsingin Pörssiä SOVUSSA. Konttoritiheyttä Lauttasaaressa: SYP, KOP ja Helsingin Säästöpankki. Sorosin neuvonantajana. Soros omisti huomattavia määriä Pohjolan, Nokian ja Amerin osakkeita, joista hän halusi eroon. Uutta kotia etsittiin KOP:n lähipiiristä. Monimutkaiset yhtiö- ja rahoitusjärjestelyt sisälsivät määräysvaltaan ja voitonjakoon sisältyneitä ehtoja, joita Pankkitarkastusvirasto piti ilmoituksensa mukaan liikepankkilain vastaisina. Viranomaiset eivät mahtaneet pankeille mitään. Lopulta Lassila ja Tiivola sopivat etupiirijaosta, jossa KOP:n hallussa olleet Sammon ja SYP:n osakkeet myytiin Yhdyspankille. Rahan ohella KOP sai vastineeksi SYP:n keräämiä Rauma-Repolan, Nokian ja Pohjolan osakkeita. Kaupat tehtiin maaliskuussa 1989 hetkellä, jolloin Suomen talous oli jo kääntymässä kohti lamaa. Osakkeista maksettu ylihinta kostautui, kun talouskasvu hyytyi ja pörssikurssit laskivat. Pankkivallan murtumisen loppunäytös maksoi pankeille rahana satoja miljoonia markkoja. Toisaalta voidaan sanoa, että pankkien välinen valtataistelu paljasti suomalaisen pörssilainsäädännön ja -valvonnan puutteet, mikä vauhditti sijoittajansuojan ja arvopaperimarkkinoiden sääntelyn kehittymistä. Hulluja vuosia seurannut lama ja pankkikriisi muuttivat perusteellisesti koko pankkijärjestelmän ja teollisuuden rakennetta.


HISTORIA

PÖRSSIHISTORIAN arvokkaat opit Professori Markku Kuisma on seurannut satavuotisen Helsingin pörssin kehitystä historioitsijan näkövinkkelistä. Hän hämmästelee 1980-luvun jälkeistä valtavaa henkistä ja kulttuurista muutosta. Samalla Kuisma valittelee sijoittajien ja yritysjohtajien historiatietoisuuden puutteita.

P

Teksti Tommi Melender Kuvat AJ Savolainen ja Talouselämän arkisto

ieni, syrjäinen ja pääomaköyhä maa. Näillä epiteeteillä Suomea on usein määritelty, ja ne lyövät leimansa myös Helsingin pörssin satavuotiseen taipaleeseen. Historioitsija Markku Kuisman mukaan syrjäinen asema ei kuitenkaan tarkoita, että Suomi olisi ollut erityksissä maailmantalouden ja kansainvälisten pääomamarkkinoiden myrskyistä ja puhureista. ”Pörssin perustaminen Helsinkiin vuonna 1912 tapahtui toki aika myöhään, jos verrataan suuriin metropoleihin, mutta samasta asiasta siinä oli lopulta kyse. Suomessakin todistettiin sitä teollisen kapitalismin aaltoa, joka hyökyi yli maailman 1800-luvulta lähtien. Siihen liittyi suurpääoman rahoitustarpeiden kasvu, mikä johti toisaalta liikepankkien ja toisaalta arvopaperimarkkinoiden nousuun”, Kuisma sanoo. Kuisma toimii Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professorina, ja taloushistoria on hänen erikoisalaansa. Hänen tuotantoonsa kuuluvat Nesteen ja KOP:n yrityshistoriat ja Suomen poliittinen taloushistoria 1000–2000. Pari vuotta sitten

42 SYYSKUU 2012

ilmestynyt Rosvoparonien paluu herätti vilkastakin keskustelua •‹‹–¡ǡ‘‘Ƥƒ••‹ƒ’‹–ƒŽ‹•‹Ž¡’‹—”–‘——––ƒ—–”ƒŠƒŒƒ vallan suhdetta suomalaisessa yhteiskunnassa. Tänä syksynä Kuisma on julkaissut kollegansa Teemu Keskisarjan kanssa teoksen Erehtymättömät, jonka alaotsikko tiivistää kirjan sisällön: ”Tarina suuresta pankkisodasta ja liikepankeista Suomen kohtaloissa.” Työteliään professorin työhuone Unioninkadulla Helsingin yliopiston historian laitoksella on avara, valoisa ja siistikin: pöydällä ei notku sekavia paperi- ja kirjapinoja, vaan kaikki näyttää olevan hyvässä järjestyksessä. Persoonana Kuismasta ei kuitenkaan välity pedanttisen valtionvirkamiehen vaikutelmaa. Hän innostuu puhumaan haastattelun aiheesta, Helsingin pörssin satavuotisesta historiasta, pitkään ja polveilevasti. Professorin tietämys ja näkemyksellisyys tekevät vaikutuksen. Hän tuntee maamme taloushistorian kuin omat taskunsa. ”Olisi suotavaa, että muillakin kuin taloushistorioitsijoilla riittäisi kiinnostusta menneisyyteen. Historia on arvokas kokemusvarasto, jota kannattaa hyödyntää, tulevaisuudestahan emme voi tietää


ISTUNTO. Pรถrssikauppaa Fabianinkadulla 1980-luvulla.

mitรครคn varmaaโ€, Kuisma sanoo. ย‘ยย‡ย•ย–ยƒย’รšย”ย•ย•ย‹ยย—ย’ยŽยƒย•ย–ยƒยŒยƒฦคยยƒยย•ย•ย‹ยย”ย‹ย‹ย•ย‹ย•ย–ยกยย‹ยย‘ยŽย‹ย•ย‹ย•ย‡ยŽย˜ย‹ย–ย–ย›ย˜ยกยŠย‡ยยย‹ยยย‘ยŽยŠย—ย‹ยวกยŒย‘ย•ย•ย‹ยŒย‘ย‹ย–ย–ยƒยŒย‹ยŽยŽยƒวกย›ย”ย‹ย–ย›ย•ยŒย‘ยŠย–ยƒยŒย‹ยŽยŽยƒยŒยƒย’ยกยกย–ย–ยกยŒย‹ยŽยŽยกย‘ยŽย‹ย•ย‹ ย‘ยŽยŽย—ย–ยŠย‡ย”ยยย›ย›ย–ย–ยกยŽย—ยย‡ยƒยƒยŒยƒยยย‡ย”ยยย‡ยŒยกยŠย‹ย•ย–ย‘ย”ย‹ยƒยย‘ย’ย‡ย–ย—ย•ย–ย‡ยย˜ยƒยŽย‘ย•ย•ยƒวค

ย‡ยŽย•ย‹ยย‰ย‹ยย’รšย”ย•ย•ย‹ย•ย•ยกยย‘ย‡ย–ย–ย‹ย‹ยย‡ยย•ย‹ยยยกย‹ย•ย‡ยยยƒยƒย‹ยŽยยƒยย•ย‘ย†ยƒยย˜ย—ย‘ย•ย‹ยยƒ ยŠย›ย˜ย‹ยยย‹ยย•ยƒยยƒยยยƒยŽย–ยƒย‹ย•ย‡ย–ย‹ยŽยย‹รšย–ยย—ย‹ยยย›รšยŠย‡ยยย‹ยออฅอคอœวฆยŽย—ย˜ย—ยŽยŽยƒยŒยƒ อžอœอœอœวฆยŽย—ย˜ย—ยŽยŽยƒวคย”ย‹ย–ย›ย•ย˜ยƒยŽย–ยƒยƒยŒยƒย–ยŒยƒย•ย’ย‡ยย—ยŽยƒยย–ย‹ย–ย‘ยŽย‹ย˜ยƒย–ยŽย‹ย‹ยยย‡ย‡ยŽยŽยกวกย˜ย‹ยŽยยƒย•ย–ย—ยย—ย–ย‘ย•ยƒยย‡ยยƒย—ย’ย’ยƒย”ย—ย‘ยยย‹ย’รšย”ย•ย•ย‹ยย—ย’ยŽยƒยย•ย›ยย–ย›ยย‹ย•ย–ยกวค วณย‘ยย‹ย˜ยƒย‹ยย—ย–ย—ยย•ย‡ย–ยย‘ย•ยย‹ย˜ยƒย–ยŠย›ย˜ย‹ยย”ยƒยŒยƒย–ย–ย—ยƒย‘ย•ยƒยƒย–ยƒยŽย‘ย—ย†ย‡ย•ย–ยƒวกยย‘ย•ยยƒ ย—ย‘ยย‹ย‘ยŽย‹ยยƒยŠย†ย‡ยย•ยƒยยย›ยยย‡ยย–ยกย’ย”ย‘ย•ย‡ยย–ย–ย‹ย•ย‡ย•ย–ย‹ยยƒยƒย–ยƒยŽย‘ย—ย•ยยƒยƒยŒยƒ Romahdus ennen New Yorkia ย˜ยƒย‹ยย’ย‹ย‡ยย‹ย‘ย•ยƒย˜ยกย‡ย•ย–รšย•ย–ยกย‘ยŽย‹ยย›ย–ยรšยย•ย‹ย•ย•ยกยยƒย”ยยย‹ยย‘ย‹ยŠย‹ยวควณ ยย•ย‹ยยยกย‹ย•ย‹ยยกย˜ย—ย‘ย•ย‹ยย›ยยย‡ยย‹ยยกยกยย•ย—ย‘ยยƒยŽยƒย‹ย•ย‡ย–ย‘ย•ยƒยย‡ยยƒย”ยยย‹ยยƒย– ย‹ยŽยŽย‹ย‡ยย˜ย—ย‘ย•ย‹ย‡ยยŒยกยŽยย‡ย‡ยย–ย—ยŽย‹ย”ย‘ยยƒยŠย†ย—ย•วกยŒยƒออฅอžอœวฆยŽย—ย˜ย—ยยƒยŽยย—ย’ย—ย‘muistuttivat toimialajakauยŽย‡ยŽยŽยƒ ย‡ยŽย•ย‹ยย‰ย‹ยย’รšย”ย•ย•ย‹ย•ย•ยก ยยƒยŽย–ยƒยƒยย•ย—ย—ย”ย‡ย•ย–ย‹ยย›ยย›ย‹ย•ย‹ยกยย‡elettiin hiljaiseloa. KiihKIIHKEร„ K AKSIK Y MMENTร„LUKU ยŠย‹ย–ย–ย›ย˜ย‹ย‡ยยยƒย‹ย†ย‡ยย‘ย•ยƒยย‡ยยƒย”ยยย‡ยกยยƒยย•ย‹ยย›ยยย‡ยย–ยกยŽย—kinoita. Pรถrssilistaa hallitsivat ku โ€“ roaring twenties, SY NN Y TTI SUOMESSA pankit ja perusteollisuus. ยย—ย–ย‡ย ยƒยย‰ยŽย‘ย•ยƒยย•ย‹ย•ย‡ย•ย•ยƒ วณยŽยย—ย‘ยŽย‹ ยŠย›ย˜ย‹ยยย‹ย ย’ย‹ย‡ยย‹maailmassa tavataan muotoista, mutta ei kulunut sanoa โ€“ alkoi kuitenkin kauaakaan, kun ensimmรคisen ย˜ย—ย‘ย•ย‹ยย›ยยย‡ยย‡ยยŽย‘ย’ย—ยŽยŽยƒ ยยƒยƒย‹ยŽยยƒยย•ย‘ย†ยƒยยŽย—ย‘ยยƒย„ย—ย—ยย‹ kuumentaa suomalaisia ยŒยƒย•ย‡ยยย›รšย–ยกยŽรšย›ย•ยกย”ยƒยŠยƒยƒยŽยย‘ย‹ย˜ยƒย–ย˜ย‹ยŽยยƒย•ย–ย—ย–ย–ยƒยƒ ย‡ยŽย•ย‹ยย‰ย‹ยย‘ย•ยƒยย‡ยยƒย—ย’- ยย‹ย‹ยย–ย‡ย‹ย•ย–รšยยƒย”ยยย‹ยย‘ย‹ย–ยƒวคยกยกยยƒย—ย’ย—ยยย‹ย•ย‡ย—ย†ย—ยŽยŽยƒย”ยƒยย‡ยยย‡ย–ย–ย‹ย‹ยยƒยŠยย‡ย”ยƒย•ย–ย‹ paa. Kuumin vuosi oli 1916โ€, Kuisma muistelee. รšรšยŽรšยกยŒยƒยย—ย‹ย–ยƒย—ย—ย•ย‹ยƒยยƒย—ย’ย—ยย‰ย‹ยย‘ย•ย‹ยƒวค ยƒย‹ยยยƒยย›ยย›ยย‹ย–ย–ยƒย’ย—ย—ยŽยŽยƒย›ยŠย–ย‹รšย‹ย–ยกย‘ยŽย‹ย˜ยกยŠยกยยŒยƒย˜ย‘ยŽย›ย›ยย‹ย–ยย‹ย–ยกย–ย–รšยย‹ยกวก วณย‹ย‹ยย–ย‡ย‹ย•ย–รšย„ย—ย—ยย‹ยŠย‡ย‹ยŒยƒย•ย–ย—ย‹ย•ย‹ย–ย–ย‡ยยย›รšย• ย‡ยŽย•ย‹ยย‰ย‹ยย’รšย”ย•ย•ย‹ย‹ยวกยŒยƒ

KIINTEISTร–KUPL AN.

SYYSKUU 2012 43


HISTORIA

vuodet 1926–1928 olivat osakekaupassa taas vilkkaita.” Näilläkään vuosilla ei ollut onnellista loppua. Lama alkoi Suomessa muuta maailmaa aikaisemmin kiinteistökuplan puhkeamisen ja huonon viljasadon myötä. Kun New Yorkin pörssiromahdus laukaisi kansainvälisen talouspulan, suomalainen vientiteollisuuskin sukelsi syvälle.

Yksityinen raha ei Suomea rakentanut

MARKKU KUISMA PROFIILI SYNTYNYT 7.2.1952 Hyvinkäällä TYÖ Helsingin yliopiston Suo-

men ja Pohjoismaiden historian professori

TEOKSIA Kylmä sota, kuuma öljy

– Neste, Suomi ja kaksi Eurooppaa 1948–1979 (WSOY 1997); Kahlittu raha, kansallinen kapitalismi – Kansallis-Osake-Pankki 1945–1995 (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2004); Suomen poliittinen taloushistoria 1000–2000 (Siltala 2009); Rosvoparonien paluu – Raha ja valta Suomen historiassa (Siltala 2010); Saha (Siltala 2011); Stockmann 1862–2012 – Hulluja päiviä, huikeita vuosia (Siltala 2012), Erehtymättömät – Tarina suuresta pankkisodasta ja liikepankeista Suomen kohtaloissa (yhdessä Teemu Keskisarjan kanssa) (WSOY 2012).

Talouden tai osakemarkkinoiden käänteisiin vaikuttavat aina myös poliittiset voimat. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen ajan henki kääntyi Euroopassa ja Suomessa vapaiden markkinoiden puolustuksesta kohti nationalismia ja sääntelytaloutta. ”Meillä alkoi valtiollisen suurteollisuuden luominen 1920-luvulla, ja se tapahtui juuri tällaisessa muuttuneessa poliittisessa ympäristössä. Se ei ollut viritykseltään kuitenkaan vasemmistohenkinen projekti, koska vasemmisto oli silloin aika lailla poliittisessa paitsiossa. Suomessa porvarilliseen nationalismiin liittyi kansainvälisen suurpääoman pelko. Ideana oli, että pienen vasta itsenäistyneen maan on pidettävä kiinni luonnonvaroistaan”, Kuisma sanoo. Toisaalta Imatran Voiman tai Outokummun kaltaisia suuria teollisuushankkeita ei olisi sen aikaisissa oloissa saatu läpi muutoin kuin valtiovallan ohjauksessa. Yksityiset pääomat suuntautuivat sinne, mikä taloudessamme oli kansainvälisesti kilpailukykyistä eli metsäteollisuuteen. ”Toisen maailmansodan aika ja sitä seuranneet jälleenrakentamisen vuosikymmenet olivat suomalaisilla osakemarkkinoilla aika lailla hiljaiseloa. Osakekauppa oli pienen piirin juttu, eivätkä pörssiuutiset hetkauttaneet tavallisia kansalaisia tai edes perinteistä sivistyneistöä.” Kuisma muistelee, kuinka hänen vanhemmat kollegansa 1980-luvulla paheksuivat sitä, kun Suomen Kuvalehtikin alkoi yhtäkkiä kirjoittaa pörssistä. ”Osakemarkkinat eivät kuuluneet minua vanhemman yliopistoväen elämänsfääriin lainkaan. Näin jälkeenpäin voi sanoa, että 1980-luvulla alkanut muutos on ollut häkellyttävän suuri. Taloutemme, yhteiskuntamme, koko kulttuurinen mentaliteettimme on viime vuosikymmenten aikana alkanut kiertyä yhä enemmän pörssilogiikan ympärille”, Kuisma sanoo.

Kasinovuodet muuttivat kaiken 1980-luku oli lähtölaukaus sääntelyn purkamiselle, markkinoiden ˜ƒ’ƒ—––ƒ‹•‡ŽŽ‡Œƒ››—‘–‘‹•‡Ƥƒ••‹ƒ’‹–ƒŽ‹•‹•››ŽŽ‡Ǥ Samalla Helsingin pörssin tapahtumista alkoi tulla uutislähetysten ja kahvipöytäkeskusteluiden vakioaiheita. Yhä laajemmat kansalaispiirit innostuivat ostamaan osakkeita, kun aiemmin pankkitili ja valtionobligaatiot olivat käytännössä ainoat jokamiehen ja -naisen säästökohteet. ”Toki kansankapitalismista oli puhuttu ennenkin. Kun Rauma-

44 SYYSKUU 2012


”PÖRSSI EI KUULUNUT

MINUA VANHEMMAN YLIOPISTOVÄEN

EL ÄMÄNSFÄ ÄRIIN L AINK A AN.”

PALKITTU. Professori Markku Kuisma sai tänä syksynä elämäntyöstään valtionpalkinnon.


Repolaa muodostettiin 1950-luvun alussa, KOP:n pääjohtajan Matti Virkkusen kuningasajatus oli laajentaa yhtiĂśn omistuspohjaa ja kytkeä suuremmat joukot mukaan osakemarkkinoihin. Varsinaisesti kansankapitalismi alkoi lyĂśdä läpi kuitenkin vasta 1980-luvullaâ&#x20AC;?, Kuisma tuumii. Jotain surullista â&#x20AC;&#x201C; ja historiamielessä myĂśs opettavaista â&#x20AC;&#x201C; on siinä, että ihmisjoukot innostuivat pĂśrssisijoittamiseen juuri romahduksen aattona. Näinhän kävi myĂśs 1990-luvun it-huumassa. Peruskansalaiset eivät kuitenkaan 1980-luvun pĂśrssikuplaa, kuten eivät myĂśhempiäkään pĂśrssikuplia, varsinaisesti aikaan saaneet, he korkeintaan voimistivat alkanutta kehitystä. Pääomaliikkeiden vapauttaminen muutti suomalaiset osakemarkkinat täydellisesti ja perinpohjin. â&#x20AC;?Pankit levittivät lĂśysää rahaa ja loivat ylikuumenevan talouden. Suuri osa siitä oli Japanin ylijäämien kanavoimista Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan, ja näistä valtavista pääomavirroista osui Suomeenkin pieni sivupuro, mutta Helsingin pĂśrssin kokoisella osakemarkkinalla se sai aikaan likviditeettikuplan. Viime vuosinahan kiinalainen raha on samalla tavalla edesauttanut kuplien syntymistä eri puolilla maailmaa, muun muassa Yhdysvaltain asuntomarkkinoilla.â&#x20AC;?

Ahneuden ihannointi pois! Vaikka Kuisman leipälajina on historia, hän seuraa Unioninkadun tyĂśhuoneessaan ahkerasti myĂśs päivittäisiä talouden ja rahoitusmarkkinoiden tapahtumia. PĂśrssikurssit professori tarkistaa koneeltaan päivittäin. Sen verran hänessä kuitenkin on konservatiivista henkeä, että rahan tekemistä rahalla hän ei arvosta samalla tavalla kuin perinteisempää yritystoimintaa, jossa luodaan uusia tuotteita, palveluja ja tyĂśpaikkoja. ÇłÂ&#x203A;Â?Â&#x203A;Â?Â&#x2014;Â&#x2018;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â?ƤÂ?Â&#x192;Â?Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x2039;Â?Â&#x192;Â&#x2019;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2022;Â?Â&#x2039;Â&#x160;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2039;Â?Â&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x2018;Â&#x2014;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x192; Â&#x152;Â&#x192;Â&#x203A;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x2039;Â&#x2022;Â?Â&#x2014;Â?Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x192;ǤÂ&#x192;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x192;Â&#x2019;Â&#x2039;Â&#x2020;ÂĄÂ?Â?Â&#x192;Â&#x201D;Â?Â?Â&#x2039;Â?Â&#x192;Â&#x192;ÂĄÂ&#x17D;Â&#x203A;Â?Â?ÂĄÂĄÂ?ÂĄÂ&#x152;Â&#x192;ƤÂ?Â&#x2022;Â&#x2014;Â?Â&#x192; keksintĂśnä ja pĂśrssiä hyĂśdyllisenä instituutiona, niin samalla olen sitä mieltä että osakemarkkinoilla pitäisi olla rajatumpi sfääri, vähän kuin 1950- ja 1960-luvuilla. Ei ole kokonaistaloudellisesti eikä Suomen tai ihmiskunnan kokonaisedun kannalta hyvä, jos Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x152;Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x152;Â&#x192;Â?Â&#x2021;Â&#x2022;Â?Â&#x2021;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â?ƤÂ?Â&#x192;Â?Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x2039;Â?Â&#x192;Â&#x2019;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2022;Â?Â&#x2039;Â?Â&#x2018;Â&#x201D;Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2014;Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2039;Â?Â&#x192;Â&#x192;dzǢÂ&#x2014;Â&#x2039;Â&#x2022;Â?Â&#x192; sanoo. Viime aikoina Suomessa on keskusteltu paljon ahneudesta, eikä Kuisman mielestä turhaan. Wall Street -elokuvasta tutun Gordon Gekon kuuluisa lausahdus â&#x20AC;?Greed is goodâ&#x20AC;? ei läheskään kaikissa piireissä herätä tuomitsevia reaktiota vaan jopa ihailua. â&#x20AC;?En ole sinänsä uskovainen, mutta mielestäni ei ole sattumaa, että ahneus luetaan yhdeksi kuolemansynneistä. Se ei ole kaunis ominaisuus ihmisessä. Ahneuden korostaminen myĂśnteisenä ominaisuutena luo oikeutusta sille, että jotkut saavat vapaasti saalistaa ja kahmia itselleen voittoja muista piittaamatta. Ahkeruus, yritteliäisyys, halu tulla tyĂśssään paremmaksi â&#x20AC;&#x201C; nämä ovat mielestäni myĂśnteisiä ominaisuuksia, eikä niissä ole kyse ahneudestaâ&#x20AC;?, Kuisma sanoo. Samalla hän korostaa, ettei lainkaan paheksu tavallisten kansalaisten halua kartuttaa varallisuuttaan pĂśrssissä. Kuisma kertoo itsekin harrastavansa pienimuotoista osakesijoittamista taskun pohjalle jäävillä rahoilla. â&#x20AC;?Sijoitan yhtiĂśihin, jotka oman arvomaailman perusteella koen jollain tavalla hyĂśdyllisiksi tälle maalle ja kansakunnalle. Sijoituksissani pitää olla muutakin kuin taloudellista arvoa.â&#x20AC;?

46 SYYSKUU 2012


KOLUMNI

Ä?Ä&#x161;Ä&#x203A;Ä&#x2020;Ä?Ä&#x17D;Ä&#x2019;Ä&#x2019;Ä&#x201D;Ä&#x2018;Ä&#x160;Ä?Ä&#x2122;Ä&#x201D;Ä&#x201C;Ä&#x160;Ä&#x201C;

KIM LINDSTRĂ&#x2013;M

S

Satavuotisen pĂśrssin kohokohtia

uomen pĂśrssitoiminta käynnistyi lokakuussa 1912. PĂśrssitalossa viihdyttiin vuoteen 1989, minkä jälkeen meklarit siirtyivät omiin toimistoihinsa käymään kauppaa. Samalla katosi perinteikäs pĂśrssitunnelma, josta saattoi nauttia yleisĂślehteriltäkin. Seuraavassa muutamia merkittäviä tapahtumia pĂśrssin satavuotiselta taipaleelta. Kuplat ovat tuttuja pĂśrssissä. Kaikki muistanevat teknohĂślmĂśilyn vuosilta 1999â&#x20AC;&#x201C;2000. Vuosien 1916â&#x20AC;&#x201C;1918 hillitĂśntä pĂśrssikeinottelua voi kuitenkin pitää kaikkien kuplien äitinä. Suomeenkin tulvi ruplia, kun tsaarin valtakunta kävi kuolinkamppailuaan ja Leninin valtaantulo synnytti pakolaistulvan. Yksinomaan vuonna 1918 Suomen markka menetti 70 prosenttia arvostaan. Moni yritti pelastaa säästĂśjään osakeostoilla. Vielä vuonna 1915 osakevaihto oli vain neljä miljoonaa markkaa, seuraavana vuonna jo 190 miljoonaa ja

Kirjoittaja on osakesijoittaja ja sijoituskirjailija.

YLEISĂ&#x2013;LEHTERILL Ă&#x201E; OLI NIIN PALJON VĂ&#x201E;KEĂ&#x201E;, ETTĂ&#x201E; PĂ&#x2013;RSSI ALKOI PERIĂ&#x201E; SISĂ&#x201E; Ă&#x201E;NPĂ&#x201E; Ă&#x201E;SY MAKSUN. vuonna 1918 peräti 923 miljoonaa markkaa, vaikka pĂśrssi avasi ovensa vasta toukokuussa pääkaupungin vapautumisen jälkeen. Vuoden 1918 hurja vaihto ylitettiin reaalisesti ensimmäisen kerran vuonna 1984. Kaupankäynnin hektisyys vuoden 1918 sekasortoisissa oloissa on käsittämätĂśntä. TilinpäätĂśkset olivat liikesalaisuuksia eikä oikeaa tietoa yrityksistä ollut. Huhumylly ja sisäpiirin kaupat näyttelivät pääosaa. Â&#x2014;Â&#x201D;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2022;Â&#x2018;Â?Â&#x2018;Â?Â&#x2039;Â?Â?Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2014;Â&#x2039;Â&#x2DC;Â&#x2014;Â&#x2018;Â?Â?Â&#x192;Í?ÍĽÍ?͢ǤÂ&#x192;Â&#x152;Â&#x2014;Â&#x2039;Â?ĆŞÂ&#x192;Â&#x192;tio synnytti näennäisvoittoja. Välittäjiä tulvi pĂśrssiin; toukokuussa 1918 niitä oli 62. YleisĂślehterillä oli niin paljon väkeä, että pĂśrssi alkoi periä sisäänpääsymaksun. Päivät eivät riittäneet kaupankäyntiin, joten kauppoja hierottiin myĂśs Ăśisin hotelli Kämpin kabineteissa. Kuplan jälkeinen krapula oli ankara. Vaihto kutistui ja kurssit romahtivat 1920-luvulla. Toisenlainen kohokohta â&#x20AC;&#x201C; tai aallonpohja â&#x20AC;&#x201C; alkoi Hitlerin joukkojen vyĂśryessä Puolaan syyskuussa 1939. PĂśrssi pantiin kiinni muutamaksi päiväksi. Lokaâ&#x20AC;&#x201C;marraskuussa 1939 pĂśrssi oli jälleen suljettuna, kun Neuvostoliitto vaati Suomelta alueluovutuksia.

ARVOPAPERI

Kun puna-armeija tuli rajan yli marraskuun lopussa, pĂśrssi sulki kolmannen kerran ovensa. Ne avattiin talvisodan jälkeen huhtikuussa 1940. Onneksi pĂśrssi oli kiinni, sillä pikku-uutisetkin voivat aiheuttaa paniikkia osakemarkkinoilla. Talvisodassa kyseessä oli elämä tai kuolema. Neuvostoliitto oli saanut Hitleriltä vapaat kädet vallata Baltian lisäksi koko Suomen. Itsenäisyyden tuho olisi tehnyt osakkeistamme arvottomia. Jatkosodan aikana pĂśrssitoiminta jatkui normaalisti, vaikka pĂśrssitalo vaurioitui Helsingin pommituksissa helmikuussa 1944. Ensimmäisen Â?Â&#x192;Â&#x192;Â&#x2039;Â&#x17D;Â?Â&#x192;Â?Â&#x2022;Â&#x2018;Â&#x2020;Â&#x192;Â?Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2019;Â&#x192;Â&#x192;Â?Â&#x2039;Â?ĆŞÂ&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2018;Â&#x152;Â&#x203A;Â&#x17D;Â&#x17D;ÂĄÂ&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x201D;Â&#x192;Â&#x160;Â&#x2018;Â&#x2039;tuksen ja tavarapulan yhdistelmän vuoksi. Rahanarvon heikkeneminen johti pakoon reaaliarvoihin eli osakkeisiin erityisesti vuonna 1945 teollisuusosakkeiden kurssitason kaksinkertaistuessa. Krapula ei pettänyt: 1940-luvun loppuvuosina osakkeet menettivät 80 prosenttia arvostaan muun muassa Karjalan menetyksen rahoittamiseksi määrätyn omaisuudenluovutusveron vuoksi. Kun itse aloin seurata pĂśrssiä vuonna 1968, indeksiehdon kieltäminen herätti markkinat eloon pitkäaikaisen kooman jälkeen. PĂśrssiosakkeet eivät voineet kilpailla verottomien indeksitalletusten ja indeksiobligaatioiden kanssa. Suhdannetilannekin parani kohisten vuoden 1967 devalvaation vauhdittamana. Aiemmasta poiketen pankit alkoivat markkinoida osakesäästämistä niiden osakepääomien jäätyä liian pieniksi. Pankkiantien ehdot laadittiin erittäin houkutteleviksi â&#x20AC;&#x201C; esimerkiksi rahastoanteja, siihen aikaan epäsuora tapa nostaa osinkoa, ei aiemmin tunnettu pankkiemissioissa. Osakkeiden kurssitaso moninkertaistui muutamassa vuodessa, ja kärjessä olivat laajalle levinneet pankkipaperit. Kansankapitalismi eteni, kunnes Ăśljykriisi lopetti pĂśrssijuhlat loppuvuonna 1973. Seurasi raju alamäki, joka sai pohjakosketuksensa vuonna 1977. Menestykseksi osoittautunut elvytyspolitiikka vei Suomen uudestaan nousu-uralle. Paljon on tapahtunut 1970-luvun jälkeenkin. Osakeomistusten ulkomaalaisrajoitusten poistaminen vuonna 1993 vaikutti pysyvästi pĂśrssin toimintaan. Kasinotaloudesta 1980-luvun jälkipuoliskolla, 1990-luvun lamasta, Nokian noususta vuosina 1992â&#x20AC;&#x201C;2000 sekä teknokuplasta olisi paljon kerrottavaa jälkipolville. Vielä on kuitenkin runsaasti näitä pĂśrssivaiheita omakohtaisesti kokeneita.

SYYSKUU 2012 47


KUUKAUDEN OSAKE

Kiinan kasvun hiipuminen kouraisee etenkin Konetta

KONEPAJOJEN keltainen vaara Helsingin pörssin valopilkkuna on vuosikaudet tuikkinut konepajateollisuus, jonka voittokulusta ovat pitäneet huolen Aasian kasvavat markkinat. Nyt taivaalle lipuu tummia pilviä, kun Kiinasta kantautuu yhä huonompia uutisia.

S

uuren suomalaisen pörssiyhtiön pomo sai hiljattain sähköpostia kollegaltaan kiinalaisesta teollisuusyhtiöstä. ”Täällä menee huonommin kuin kukaan meistä jaksaa muistaa”, kiinalainen valitti. Viimeaikaisten lukujen perusteella se on helppo uskoa. Kiinan hallitus on laskenut talousennusteitaan, eikä tutuiksi tulleisiin yhdeksän prosentin kasvulukuihin ole toiveita päästä. HSBC:n ostopäällikköindeksin perusteella Kiinan teollisuuden aktiviteetti otti elokuussa suurinta takapakkia sitten ƒƒŽ‹•——ͥ͜͜͞ǡŒ‘ŽŽ‘‹Ƥƒ••‹”‹‹•‹ laukaisema maailmanlaajuinen lama kouraisi myös Kaukoidän jättiä. Suomalaisille konepajayhtiöille Kiinan

48 SYYSKUU 2012

Teksti Tommi Melender

yskähtely on vaaran merkki. Viime vuosina ne ovat tehneet huipputuloksiaan nimenomaan Kaukoidän markkinoiden siivittämänä. Aasian ja Tyynenmeren alue tuo Cargotecin, Koneen, Konecranesin, Metson ja Wärtsilän liikevaihdosta runsaasta kahdestakymmenestä runsaaseen neljäänkymmeneen prosenttiin. ”Kiinan heikentyvä taloustilanne heijastuu myös voimakkaasti ympäröiviin Aasian maihin, mikä merkitsee näiden kehittyvien talouksien jarrutusta”, Inderesin analyytikko Juha Kinnunen tähdentää. Jos huonojen uutisten virta Kiinasta pitkittyy tai pahenee, selvin kärsijä on Kone. Viime vuonna peräti 64 prosenttia maailman uusista hisseistä myytiin Kiinassa, jossa kaupungistuminen on pitänyt rakentamistahdin kiivaana. Talouskasvun tuntuva hidastuminen hyydyttäisi uuslaitetilaukset. Kaivosteollisuudelle murskaimia ja jau-

hinmyllyjä toimittavan Metson uhkakuviin kuuluvat Kiinan vaikutukset metallien hintoihin. Suuret kaivosyhtiöt laittavat investointejaan hupun alle säikkyessään Kaukoidän jätin viilentyviä suhdanteita. Kiinan osuus maailman tärkeimpien mineraalien kulutuksesta liikkuu 30–50 prosentissa. Wärtsilän ja Cargotecin huolet kohdistuvat meriliikenteeseen. Kun maailmankauppa ei Kiinan hidastumisen vuoksi pyöri entiseen malliin, se kärjistää meriliikenteen ylikapasiteettiongelmia ja pitää laivanrakennuksen alamaissa. Tämä rassaa merimoottoreita valmistavaa Wärtsilän Ship Power -divisioonaa ja lastinkäsittelylaitteita toimittavaa Cargotecin Marine-divisioonaa. Nosturivalmistaja Konecranes on yhä huomattavan riippuvainen Euroopasta, mutta sekin on vahvistanut viime vuosina asemiaan Aasiassa, ja Kiina kuuluu sen tärkeimpiin kasvumarkkinoihin.


PÄLÄPÄLÄ NOUSUA. Aasian veto on tehnyt konepajoista 2000-luvun pörssitähtiä.

SYYSKUU 2012 49


KUUKAUDEN OSAKE

KONE

Johtotähti uskoo yhä Kiinaan

K

one on monen sijoittajan ykkössuosikki suomalaisista konepajayhtiöistä. Vahvat huolto- ja modernisointiliiketoiminnat kannattelevat hissi- ja liukuporrasvalmistajaa laskukausina. Huollon osuus liikevaihdosta nousee päälle 50 prosentin. Aasian ja Tyynenmeren osuus Koneen liikevaihdosta jää vähäisemmäksi kuin monilla verrokeilla, mikä toisaalta kertoo yhtiön globaalista vahvuudesta. Viime vuosina Kone on kuitenkin jyrännyt Kiinan markkinoilla ja samalla noussut alallaan maailmanmarkkinoiden kakkoseksi amerikkalaisen Otiksen jälkeen. Kiinan osuus uuslaitemarkkinoista liikkuu 64 prosentissa, ja Koneen tahti kiinalaisilla markkinoilla on ollut Otisia parempaa. Yhtiöllä onkin Kaukoidän jättivaltiossa arvokas kilpailuetu. Uuslaitemyynnin notkahdus Kiinan hidastumisen vuoksi on Koneelle akuutti uhkakuva. Toisaalta pitemmän ajan kuluessa Aasian markkinat ovat yhtiölle edelleen huikea mahdollisuus. Aasiaan ei ole vielä ehtinyt muodostua samanlaista huolto- ja modernisointiliiketoimintaa kuin länsimaihin. Tulevaisuudessa tilanne on varmasti toinen, ja Koneella on edellytykset kahmia itselleen merkittävä siivu tästä bisneksestä.

Koneen johdon kommentit Kiinasta eivät ole olleet mitenkään synkisteleviä, vaan tulosraportissaan yhtiö arvioi sikäläisten markkinoiden pysyvän loppuvuonna viime vuoden tasolla ja vahvistuvan ensi vuonna. Koneen osake hinnoitellaan verrokkeja selvästi korkeammilla arvostuskertoimilla, mihin niin sijoittajat kuin analyytikotkin ovat tottuneet. Arvostuskertoimia hyödyllisempiä mittatikkuja saattavat Koneen tapauksessa olla kassavirtapohjaiset hinnoittelumallit. Niillä analyytikot saavat osakkeen arvoksi jopa päälle 50 euroa. Toimitusjohtaja: ”Samalla kun katsomme eteenpäin luottavaisina johtuen kilpailukyvystämme ja vahvasta tilauskannastamme, on globaalin talouden kehitykseen liittyvä epävarmuus noussut selvästi viimeisten kuukausien aikana.” – Matti Alahuhta tulosraportissa. Ohjeistus: Liikevaihto kasvaa 12–17 prosenttia vuodesta vertailukelpoisin valuuttakurssein. Liikevoitto on 760–820 miljoonaa euroa ilman kertaluonteisia kuluja.

Lehman blues ei palaa Vaikka konepajayhtiöitä seuraavat analyytikot tunnistavat ja tunnustavat vaaran merkit Kiinassa, heidän mielestään vielä ei sentään tarvitse soitella hälytyskelloja. Jos kasvuluvut hidastuvat yhdeksästä prosentista seitsemän prosentin tietämille, suuresta romahduksesta ei vielä voi puhua. Sitä paitsi Kiinan keskushallinnolla on rahkeita elvyttää maan taloutta. ”Elvytys voisi parhaassa tapauksessa vauhdittaa investointikysyntää, mikä tietäisi hyvää konepajayhtiöille. En näe syytä ylidramatisoida Kiinan ongelmia”, Pohjolan analyytikko Pekka Spolander sanoo. Spolander suuntaa huomionsa Kiinan sijaan maailmantalouteen kokonaisuutena. Eurooppa kärvistelee taantumassa ja velkakriisissä, Yhdysvalloissa taas taantuman

50 SYYSKUU 2012

WÄRTSIL ÄN OSAKE SUHTEETTOMAN K ALLIS,

CARGOTECIN OSAKE SY YSTÄKIN HALPA.

jälkeinen elpyminen on osoittautunut toivottua hitaammaksi. Tämä kokonaiskuva ei mairittele konepajayhtiöitä, ja niiden toisen vuosineljänneksen tulosraportit varoittelivatkin epävarmuuden kasvusta. ”Samanlaiseen totaaliseen kysynnän pysähtymiseen kuin Lehman Brothersin kaaduttua syksyllä 2008 en sentään usko. ‡˜ƒƒ–‹•‹——†‡Ƥƒ••‹”‹‹•‹ǡ‹–¡’‹†¡ erittäin epätodennäköisenä. Hallitukset ja keskuspankit tekevät tällä kertaa kaikkensa estääkseen sellaisen”, Spolander sanoo. Toisen vuosineljänneksen tulosraportit rauhoittivat konepajasektorin näkymien nopeaa synkkenemistä pelkääviä. Vain Metsolla uusien tilausten määrä jäi alle edellisvuoden tason, mutta sekin johtui poikkeuksellisen kovasta vertailuluvusta. Varjopuolena voi toki nostaa esiin sen, että


KUUKAUDEN OSAKE

KAKKONEN.

Menestys on nostanut Koneen maailman kakkoseksi Otisin jälkeen.

  ǧ

Î&#x2026;Î&#x2021;Î&#x152;Î&#x160;Î&#x201E;Ä&#x2019;Ä&#x160;Ä&#x161;Ä&#x2014; SUOSITUKSET Analyytikot

kappaletta

14 12 10 8 6 4 2 0

osta ylipainota pidä vähennä myy Konsensussuositus

PIDĂ&#x201E;

KURSSIKEHIT YS Suomalaiset osakkeet keskimäärin Kone euroa

PLUSSAT&MIINUKSET

55 50

â&#x153;&#x161; Vahvat markkina-asemat

45

â&#x153;&#x161; Laadukas yhtiĂś, nettovelaton

40

â&#x20AC;&#x201D; Lähiajan Kiina-riskit â&#x20AC;&#x201D; Osake kallis

35 30 25 20 15 10 5

2012

2007

0

LIIKETOIMINTA tiĂśillä nousee 40â&#x20AC;&#x201C;50 prosentin kieppeille.

Metso houkuttelevin, Cargotec syystä halpa Huonojen aikojen uhatessa sijoittajat hankkiutuvat kilvan eroon syklisistä osakkeista. Tämä koettiin karvaasti vuosina 2008â&#x20AC;&#x201C;2009, jolloin konepajayhtiĂśiden kurssit sukelsivat useita kymmeniä prosentteja. Nykyinen epävarmuus näkyy analyytikoiden varovaisissa näkemyksissä. Kun Factsetin tietokannassa olevat suositukset vedetään yhteen, kaikki muut konepajayhtiĂśt paitsi Metso saavat konsensussuosituksekseen â&#x20AC;?pidäâ&#x20AC;?, minkä voi sijoitusmaailman kiertoilmaisut suoristaen tulkita niin, ettei kyseisiä osakkeita kannata omistaa. Metson konsensussuositukseksi tulee â&#x20AC;?ylipainotaâ&#x20AC;?.

2011

Liikevaihto, meur 5 225 Liikevoitto, meur 725 Voitto ennen veroja, meur 817 Tulos/osake, euroa 2,51 Osinko/osake, euroa 1,40 Nettovelat, meur -824 Opon tuotto, % 30,0

2012e 2013e

6 080 6 491 815 932 834 964 2,50 2,83 1,42 1,53 -1 034 -1 369 28,3 27,6

ARVOSTUS 2011

p/e p/b ev/ebitda ev/sales osinkotuotto, %

17,7 5,3 11,8 1,8 2,5

2012e 2013e

20,7 5,8 13,9 2,0 2,8

18,3 5,1 13,2 1,9 3,0

LĂ&#x201E;HDE: FACTSET 14.9.2012

suuria projekteja konepajayhtiĂśille ei huhtiâ&#x20AC;&#x201C;kesäkuussa tipahdellut. â&#x20AC;?Tilauskertymä oli edelleen hyvällä tasolla, tosin osittain valuuttojen ja epäorgaanisen kasvun auttamana. Marginaalit olivat ok, mutta siinä ei ollut mitään kovin yllättävääâ&#x20AC;?, Swedbankin analyytikko Erkki Vesola tiivistää toisen vuosineljänneksen annin. Toimialan murheenkryyni oli Cargotec, joka antoi tulosvaroituksen ennen osavuosikatsauksensa julkistamista. Siinä, että Cargotec kertoo ensimmäisenä huonoja uutisia, ei ole mitään yllättävää, sillä yhtiĂś on lyhyiden tilauskantojensa vuoksi altis talouden heilahteluille. Lisäksi suhdannetasaajana toimiva huolto- ja kunnossapito muodostaa Cargotecin liikevaihdosta vain 25 prosenttia, kun se muilla konepajayh-

SYYSKUU 2012 51


KUUKAUDEN OSAKE

PLUSSAT&MIINUKSET ✚ Kasvumahdollisuudet, hyväkatteinen huolto ✚ Osakkeen halpuus, osinkotuotto

— Kiinan luoma epävarmuus — Sijoittajien skeptisyys

SKANDAALI. Metson ympärillä velloi kun yhtiö ilmoitti suurista irtisanomisista sen jälkeen kun hallitus esitti lisäosinkoja omistajille. Myöhemmin Metso perui lisäosingot.

CARGOTECIN LOPPUV UOSI VOI TUODA.

HUONOJA UUTISIA.

52 SYYSKUU 2012

”Metson tuloskunto on erittäin hyvä ja tilauskanta muhkea, mutta osakkeen arvostustaso on erittäin alhainen”, Inderesin Kinnunen sanoo. Myös Spolander ja Vesola liputtavat Metson puolesta korostaen osakkeen matalan arvostuksen lisäksi hyväkatteista huoltotoimintaa. Analyytikoiden mielestä sijoittajat ovat lyöneet Metsoa liiankin lujaa kaivosteollisuuteen liittyvien pelkojen vuoksi. Konepajayhtiöiden nykyiset arvostuskertoimet ovat pitkän ajan keskiarvoihin nähden maltillisia. Historiallisesti niiden p/e-luvut ovat liikkuneet neljässätoista ja ev/ebitda-luvut seitsemässä. Cargotecin ja Metson arvostukset painuvat selvästi näiden mittapuiden alapuolelle, mutta toisaalta Kone ja Wärtsilä hinnoitellaan varsin vaativilla kertoimilla. ”Vaikka Wärtsilä on epäilemättä laa-

dukas, seuraavat vuodet tulevat olemaan yhtiölle haastavia, ja osakkeen arvostustaso on suhteettoman korkea”, Kinnunen sanoo. Vesolaa puolestaan huolettavat Koneen kertoimet, vaikka Kone onkin perinteisesti hinnoiteltu verrokkejaan selvästi kalliimmaksi. Nykyhinnoissaan Koneen osake on altis huonoille uutisille, etenkin Kiinariskien toteutumiselle. Mutta pelkkä huokea arvostus ei yksin takaa osakkeen houkuttelevuutta. Tästä muistuttaa Spolander, joka neuvoo karttamaan konepajayhtiöistä Cargotecia, ellei ole luonteeltaan kärsivällinen sijoittaja. ”Cargotec hinnoitellaan syystäkin matalilla kertoimilla. On selvä riski että yhtiön loppuvuosi menee odotuksia heikommin, ja silloin matala arvostuskaan ei suojaa kurssilaskulta”, Spolander sanoo.


KUUKAUDEN OSAKE

  ǧ

Î&#x2C6;Î&#x152;Î&#x2026;Î&#x2030;Ä&#x2019;Ä&#x160;Ä&#x161;Ä&#x2014;

SUOSITUKSET Analyytikot

kappaletta

METSO

S

ijoittajat eivät tunnu innostuvan Metsosta. Vaikka yhtiĂśllä on vahvat asemat kehittyvillä markkinoilla ja vakaa hyväkatteinen huoltoliiketoiminta, osakkeen arvostuskertoimet pysyttelevät huomattavan matalina. Yksi selitys Metson hylkimiselle on pelko kaivosteollisuuden investointikysynnästä. Kun maailman mineraaleista 30â&#x20AC;&#x201C;50 prosenttia kuluttavan Kiinan talous yskii, kaivosjätit peruvat laajennussuunnitelmiaan ja tarvitsevat vähemmän Metson kivenmurskaimia ja jauhinmyllyjä. Tämä on yksi puoli asiasta. Mutta on toinenkin puoli. Nimittäin se, että vaikka uudet kaivoshankkeet eivät etenekään, olemassaolevien kaivosten ylläpitoon ja tehostamiseen vaadittavat satsaukset pitävät investointikysynnän vastedeskin vähintäänkin kohtuullisena. Metson kaivos- ja maarakennusteknologialla ei ole vielä hädän päivää. â&#x20AC;?Palveluiden osuus Metson liikevaihdosta on yli 40 prosenttia, ja niiden kysynnän voi odottaa säilyvän hyvänä. Tämäkin luo vakautta yhtiÜÜn. Osakkeen nykyinen arvostus on liian matalaâ&#x20AC;?, Pohjolan analyytikko Pekka Spolander sanoo. Metson Automaatio-divisioonan vaaratekijänä on Euroopan teollisen aktiviteetin heikkous. YhtiĂśn perinteinen leipälaji Sellu ja paperi puolestaan tuskin lähtee lentoon ennen kuin maailmantalouden yleinen epävarmuus hälvenee, mistä kertovat tuoreet yt-neuvottelut. Arvostuskertoimien valossa Metson osake näyttää halvalta. MyĂśs viittä ja puolta prosenttia hipova osinkotuotto tekee osakkeesta houkuttelevan. Toimitusjohtaja: â&#x20AC;?Kirjasimme toisella neljänneksellä uusia tilauksia 1 735 miljoonan euron arvosta. Tämä on hyvä suoritus huomioiden, että emme saaneet yhtään poikkeuksellisen suurta tilausta, kuten vertailukaudella.â&#x20AC;? â&#x20AC;&#x201C; Matti KähkĂśnen tulosraportissa. Ohjeistus: Vuoden 2012 liikevaihto kasvaa vuodesta 2011 ja tulos ilman kertaluonteisia eriä paranee.

osta ylipainota pidä vähennä myy Konsensussuositus

YLIPAINOTA KURSSIKEHIT YS Suomalaiset osakkeet keskimäärin Metso euroa 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5

2012

2007

0

LIIKETOIMINTA

2011 2012e 2013e

Liikevaihto, meur 6 646 7 526 7 385 Liikevoitto, meur 576 672 663 Voitto ennen veroja, meur 507 624 619 Tulos/osake, euroa 2,38 2,92 2,92 Osinko/osake, euroa 1,70 1,75 1,78 Nettovelat, meur 310 382 212 Opon tuotto, % 16,8 19,2 17,9

 2011

p/e p/b ev/ebitda ev/sales osinkotuotto, %

12,0 2,0 6,3 0,7 5,4

2012e

2013e

10,3 2,0 5,9 0,7 5,8

10,3 1,8 5,9 0,7 5,9

LĂ&#x201E;HDE: FACTSET

Kaivosepävarmuus koettelee

14 12 10 8 6 4 2 0

SYYSKUU 2012 53


KUUKAUDEN OSAKE

  ǧ

Î&#x2026;Î&#x2021;Î&#x2039;Î?Ä&#x2019;Ä&#x160;Ä&#x161;Ä&#x2014; SUOSITUKSET Analyytikot

PLUSSAT&MIINUKSET

kappaletta

14 12 10 8 6 4 2 0

osta ylipainota pidä vähennä myy

â&#x153;&#x161; Tehostamisvaraa

Konsensussuositus

â&#x153;&#x161; Asemat kasvumarkkinoilla

PIDĂ&#x201E;

â&#x20AC;&#x201D; Marinen hiipuvat tilaukset â&#x20AC;&#x201D; Huollon pieni osuus

KURSSIKEHIT YS Suomalaiset osakkeet keskimäärin Cargotec

CARGOTEC

euroa 55 50

Suhdanneherkkyys rassaa

54 SYYSKUU 2012

prosenttia ja divisioonan tilauskannasta suli 21 prosenttiaâ&#x20AC;?, Indereksen analyytikko Juha Kinnunen muistuttaa. Cargotec on viime aikoina joutunut kamppailemaan kiristyneessä kilpailutilanteessa ja ottanut sisään tilauksia varsin matalilla katteilla, mikä ei lupaa hyvää lähiaikojen kannattavuuskehitykselle. Osake hinnoitellaan varsin huokeasti, mutta se ei itsessään anna ostosignaalia, koska halpuutta perustelee yhtiĂśn haavoittuvaisuus. Toimitusjohtaja: â&#x20AC;?Markkinatilanne on haastava johtuen globaalista talouden epävarmuudesta, ja tämä näkyy myĂśs tiukkana kilpailutilanteena.â&#x20AC;? â&#x20AC;&#x201C; Mikael Mäkinen tulosraportissa. Ohjeistus: Vuoden 2012 liikevoittomarginaali on noin kuusi prosenttia. Liikevaihto kasvaa vuodesta 2011.

40 35 30 25 20 15 10 5

2007

2012

0

LIIKETOIMINTA 2011 2012e

2013e

Liikevaihto, meur 3 139 3 329 3 332 Liikevoitto, meur 207 186 192 Voitto ennen veroja, meur 192 174 178 Tulos/osake, euroa 2,42 2,08 2,11 Osinko/osake, euroa 1,00 1,00 1,00 Nettovelat, meur 306 359 314 Opon tuotto, % 12,7 10,3 10,0

 2011 2012e 2013e

p/e p/b ev/ebitda ev/sales osinkotuotto, %

9,4 1,2 6,3 0,6 3,9

9,9 1,0 6,7 0,5 4,8

9,8 1,0 6,7 0,5 4,8

LĂ&#x201E;HDE: FACTSET

S

uomalaisista konepajayhtiĂśistä Cargotec on alttein maailmantalouden heilahteluille. Tämä johtuu yhtiĂśn lyhyistä tilauskannoista ja suhdanteita tasaavaan huoltoliiketoiminnan verrokkeja pienemmästä liikevaihto-osuudesta. Sijoittajan onkin syytä ottaa huomioon, että Cargotecin beta on yksi Helsingin pĂśrssin korkeimmista. Toisin sanoen yhtiĂśn osake heilahtelee selvästi enemmän kuin osakemarkkina keskimäärin. Väärät ajoitukset käyvät kalliiksi. Materiaalinkäsittelyyn erikoistunut yhtiĂś on riippuvainen maailmankaupan ja konttiliikenteen kasvusta, eikä nykyinen suhdanneympäristĂś niitä tue. Noin 37 prosenttia liikevaihdosta tulee Aasiasta ja Tyyneltämereltä. Meriliikenteen ylikapasiteetti on pitänyt laivanrakennuksen alamaissa, ja Kiinan hidastuminen pahentaa tilannetta. Huolenaiheena onkin, että Cargotecin tuloksentekokoneena toiminut Marine-divisioona alkaa piiputtaa. â&#x20AC;?Toisella vuosineljänneksellä Marinen uudet tilaukset laskivat 25

45


KUUKAUDEN OSAKE

  ǧ

Î&#x2026;Î&#x2030;Î&#x2020;Î&#x2021;Ä&#x2019;Ä&#x160;Ä&#x161;Ä&#x2014; SUOSITUKSET

PLUSSAT&MIINUKSET

Analyytikot

â&#x153;&#x161; Kasvumahdollisuudet

kappaletta

â&#x153;&#x161; Huollon merkityksen nousu

â&#x20AC;&#x201D; Eurooppa-riippuvuus â&#x20AC;&#x201D; Arvostus ei halpa

14 12 10 8 6 4 2 0

osta ylipainota pidä vähennä myy

KONECRANES

Konsensussuositus

PIDĂ&#x201E;

Eurooppakin rassaa Konecranesia Suomalaisista konepajayhtiĂśistä Konecranesia voi kansainvälistymiskehityksestään huolimatta pitää edelleen varsin Eurooppa-keskeisenä. Niinpä vanhan mantereen taantuma ja velkakriisi aiheuttavat harmaita hiuksia nosturiyhtiĂśn johdossa. â&#x20AC;?Euroopan teollisuusaktiviteetin hiipumisesta kärsii Konecranesin teollisuusnosturipuoliâ&#x20AC;?, Swedbankin analyytikko Erkki Vesola huomauttaa. Talouden suhdannevaihtelut heijastuvat perinteisesti varsin nopeasti nostolaitteiden kysyntään, ja sijoittajat vahtivatkin tarkkaan Konecranesin tilausvirtoja. Nykyiset tilauskannat antavat puskuria lähiaikojen epävarmuuksia vastaan. Suomalaisista konepajayhtiĂśistä Konecranes hinnoitellaan lähelle historiallisia keskiarvoja. Nykyisessä epävarmuudessa se ei välttämättä ole perusteltua, ja huonot uutiset saattavatkin näkyä kärjekkäästi osakekurssissa. Toimitusjohtaja: â&#x20AC;?Vuoden 2012 kolmas vuosineljännes on tähän asti sujunut odotuksiemme mukaisesti. Heinäâ&#x20AC;&#x201C;elokuun tilausvirta jatkui hyvällä tasolla huolimatta taloudellisista epävarmuuksista eri maantieteellisillä aluilla.â&#x20AC;? â&#x20AC;&#x201C; Pekka Lundmark pääomamarkkinapäivässä. Ohjeistus: Vuoden 2012 liikevaihto ja liikevoitto ovat vuotta 2011 korkeammalla tasolla.

Suomalaiset osakkeet keskimäärin Konegranes euroa 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5

2007

2012

0

LIIKETOIMINTA 2011 2012e 2013e

Liikevaihto, meur 1 896 2 180 2 229 Liikevoitto, meur 112 144 164 Voitto ennen veroja, meur 96 134 150 Tulos/osake, euroa 1,10 1,62 1,79 Osinko/osake, euroa 1,00 1,05 1,15 Nettovelat, meur 220 194 145 Opon tuotto, % 14,5 20,2 20,6

ARVOSTUS 2011 2012e 2013e

p/e p/b ev/ebitda ev/sales osinkotuotto, %

12,3 2,0 7,1 0,6 5,5

14,6 2,9 9,2 0,8 4,5

13,2 2,7 9,1 0,8 4,9

LĂ&#x201E;HDE: FACTSET

T

eollisuusnosturien markkinajohtaja Konecranes on mennyt viime vuosina määrätietoisesti Kaukoitään. Aasian ja Tyynenmeren osuus liikevaihdosta on hypännyt kymmenessä vuodessa seitsemästä prosentista 21 prosenttiin. Vaikka Kiinan hidastuminen ei iske Konecranesiin yhtä suoraan kuin moniin verrokkeihin, vaaran merkit koskevat myÜs sitä, koska yhtiÜn suurimmat kasvutoiveet lepäävät Aasian markkinoilla. Suhdannepuskuria tuovat huolto ja kunnossapito muodostavat Konecranesin liikevaihdosta suuremman siivun kuin takavuosina, nelisenkymmentä prosenttia. Viime aikoina yhtiÜ on parantunut huoltotoiminnan kannattavuutta.

KURSSIKEHIT YS

SYYSKUU 2012 55


KUUKAUDEN OSAKE

PLUSSAT&MIINUKSET WĂ&#x201E;RTSILĂ&#x201E;

Laivamarkkinoista mieliharmia

P

itkät tilauskannat ovat perinteisesti antaneet Wärtsilälle puskuria laskukausia vastaan. Viime laman aikaan tosin nähtiin, että asiakkaiden rahoitusongelmat saattavat poikia runsaastikin tilausten peruuntumisia. Suurimmat huolenaiheet Wärtsilällä liittyvät merimoottoreita valmistavan Ship Powerin näkymiin. Laivamarkkinat ovat kärsineet ylikapasiteetista jo pitemmän aikaa, eikä maailmankaupan hidastuminen vaisujen kansainvälisten suhdanteiden vuoksi paranna tilannetta. Toisaalta Wärtsilä saa muutoin heikkoon Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x17D;Â&#x192;Â?Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2021;Â? Â&#x17D;Â&#x2018;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x2014;Â&#x192;Â&#x2018;ĆĄÂ&#x2022;Â&#x160;Â&#x2018;Â&#x201D;Â&#x2021;ÇŚÂ&#x192;Â&#x17D;Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2021;Â?ÇĄ erikoisalusten ja ympäristĂśteknologian vireästä aktiviteetista. Wärtsilän toinen bisnes, voimalat, eivät ole samanlaisissa ongelmissa kuin Ship Power, mutta toisaalta epävarmassa taloustilanteessa voimalahankkeet etenevät aiempaa hitaammin. Toiveet siitä, että voimaloiden hyvä menestys paikkaisi merimoottoreiden heikkoutta, lienevät turhan ruusuisia.

Huoltoliiketoiminta muodostaa Wärtsilän liikevaihdosta nelisenkymmentä prosenttia, mutta se on volyymiriippuvaisempaa ja heilahtelualttiimpaa kuin esimerkiksi Koneella. Toisen vuosineljänneksen tulosraportin perusteella Wärtsilän näkymät ovat vakaat. Vuosien 2008â&#x20AC;&#x201C;2009 kaltainen romahdus ei uhkaa, mutta toisaalta iloisten yllätystenkään mahdollisuus ei ole suuren suuri. Osakkeen arvostus on karannut varsin korkealle, mikä nykyisessä markkinaympäristĂśssä ei tunnu perustellulta. Toimitusjohtaja: â&#x20AC;?Kehitys oli tasaista vuoden toisella neljänneksellä. Jatkamme tyĂśtä saavuttaaksemme tämänvuotiset kasvu- ja kannattavuustavoitteemme.â&#x20AC;? â&#x20AC;&#x201C; BjĂśrn Rosengren tuloosraportissa. Ohjeistus: Vuoden 2012 liikevaihto kasvaa 5â&#x20AC;&#x201C;10 prosenttia ja liikevoittoprosentti ennen kertaluonteisia eriä on 10â&#x20AC;&#x201C;11 prosenttia.

â&#x153;&#x161; Pitkän ajan kasvumahdollisuudet â&#x153;&#x161; Huollosta suhdannetasausta

â&#x20AC;&#x201D; Ship Powerin epävarmuudet â&#x20AC;&#x201D; Osake kallis

  ǧ

Î&#x2030;Î&#x2039;Î&#x152;Î&#x2021;Ä&#x2019;Ä&#x160;Ä&#x161;Ä&#x2014; SUOSITUKSET Analyytikot

kappaletta

14 12 10 8 6 4 2 0

osta ylipainota pidä vähennä myy Konsensussuositus

PIDĂ&#x201E;

KURSSIKEHIT YS Suomalaiset osakkeet keskimäärin Wärtsilä euroa 55

50 45 40 35

Norvestia onnittelee ja kiittää.

25

TA K A NA

EDE S S Ă&#x201E; EN EM M Ă&#x201E; N. â&#x20AC;?Tulevaisuudessa jokaisella suomalaisella on suoria osakeomistuksia. PĂśrssi on pankkejakin tärkeämpi kumppani säästämisessä ja muuttuu suoraksi, henkilĂśkohtaiseksi mobiilisijoitusmediaksi...â&#x20AC;? Jatka lukemista osoitteessa Â?Â&#x2018;Â&#x201D;Â&#x2DC;Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x192;ǤƤČ&#x20AC;Â&#x201E;Â&#x17D;Â&#x2018;Â&#x2030;Â&#x2039;

20 15 10 5

2012

2007

0

LIIKETOIMINTA 2011 2012e 2013e

Liikevaihto, meur 4 209 4 514 4 732 Liikevoitto, meur 445 473 528 Voitto ennen veroja, meur 438 449 512 Tulos/osake, euroa 1,44 1,66 1,81 Osinko/osake, euroa 0,90 1,00 1,05 Nettovelat, meur 60 387 226 Opon tuotto, % 17,4 18,5 18,5

 2011 2012e 2013e

p/e p/b ev/ebitda ev/sales osinkotuotto, %

13,6 2,7 7,4 1,0 4,0

17,5 3,2 10,0 1,4 3,5

16,0 3,0 9,8 1,3 3,6

LĂ&#x201E;HDE: FACTSET

100,

30


PÖRSSIMUISTOT

IKÄVIÄ MYYNTEJÄ. Instrumentariumin myynti ulkomaille kaivertaa vieläkin Erkki Sinkon mieltä, ja tällä hetkellä hänen suuri pelkonsa on, että Kemira myy titaanidioksidivalmistaja Sachtlebenin.

OSTAN JA PIDÄN Erkki Sinkolla on hyviä ja huonoja pörssimuistoja 40 vuoden ajalta.

E

Teksti Mikko Laitila Kuvat Linda Lappalainen

rinomainen sijoitus on ollut Fiskars, Ehrnroothien ja von Julinien ylpeys. Alku lähti silkasta sattumasta. Poimin tuttavani seurana marjoja ja sieniä Tenholan tuuheissa metsissä vuonna 1975. Kenen metsiä nämä ovat? satuin kysymään kaverilta. Fiskarsin, kuului vastaus. Metsää kuulemma riitti kymmeniä kilometrejä joka suuntaan, yhteensä 15 000 hehtaaria. Seuraavana päivänä iskin kiireesti ostomääräyksen sisään Perniön Kansallis-Osake-Pankissa. Ei ole tarvinnut katua. Perheen salkussa on nyt 18 600 kappaletta

Fiskarsin osakkeita. Viimeksi ostimme Fiskarsia lisää kesäkuussa 2012. Ostot ovat tulleet kuitatuksi runsailla osingoilla. Nytkin on luvassa 75 sentin ylimääräinen osinko. Monipuolinen Fiskars on ollut myös mielenkiintoinen seurattava. Takavuosina tapasin käydä yhtiökokouksissa ihmettelemässä ylenpalttista alkoholijuomien anniskelua. Kirjoitin asiasta kolumneissani ilkeään sävyyn, mistä yhtiön johto ei oikein pitänyt. Kehitysyhtiö Manconin konkurssi vuonna 1989 on jäänyt mieleen erityisesti. Sinkon perheen sijoitukset olivat kehittyneet oikein hyvin lähes 20 vuotta. Usko osakesäästämiseen oli niin vahva, että neuvoin oppilaitanikin lukiossa sijoittamaan rahaa pörssiin. Pörssistä tulikin Perniön lukiossa oikein muotivillitys.

ARVOPAPERI

SYYSKUU 2012 57


PÖRSSIMUISTOT

Manconin konkurssi opetti nöyryyttä. Pörssissä voi myös hävitä. Oudolta tuntui, että Mancon esitteli muutamaa viikkoa ennen romahdusta Messukeskuksessa näyttävästi yhtiöitään. Tunnelma oli korkealla, kunnes kuin salama kirkkaalta taivaalta – bänks! Kehitettävissä yhtiöissä oli kytenyt pommeja. Tapetoin Manconin osakekirjoilla kotona yhden seinän. Moista tyyliä käytiin ihmettelemässä kaukaakin ja paikallisesta lehdestä

tietenkin. Manconissa paloi riihikuivaa rahaa 10 000 silloista kovaa markkaa. Muut konkurssit Elektrotel, Evia ja Elcoteq olivat pieniä ja kuuluivat asiaan lähes 90 eri yhtiön salkussa. Taas on makeita konkursseja muhimassa veitsenteräyhtiöissä. Osakesäästäjän elämä on enimmäkseen ruusuilla tanssimista, mutta joskus sattuu tallaamaan okaan.”

Kohti uutta pörssiennätystä Sijoittajien osaaminen on lisääntynyt huimasti, sanoo seniorisalkunhoitaja Hannu Angervuo.

”S

YP perusti Suomen ensimmäisen osakevälitystä ja -tutkimusta tehneen yksikön Unitaksen vuonna 1984. Menin sinne töihin seuraavana vuonna. Kun aloimme opetella osaketutkimusta, korkeakouluissa ei ollut edes rahoituslinjoja. Markkinoiden läpinäkyvyys oli heikkoa, yhtiöt olivat maksavinaan osinkoa, mutta käytännössä tuotot menivät omistajapankeille KOPille ja SYPille lainakorkoina. Suuri yleisö tuli osakemarkkinoille, ja ikimuistoiset olivat vuoden 1987 sijoitusmessut, eräänlainen sijoituskansan woodstock. Messuilla kävi yli 20 000 vierasta, Hessun pankki (Helsingin suomalainen säästöpankki) jakoi ilmaista lainarahaa ja Nokian merkintäoikeudet tekivät kauppansa. Pankkiiriliike Keitele-Tommila Oy:n optiolainan merkintäjono ulottui korttelin ympäri. Huima meno päättyi mustaan maanantaihin vuonna 1987. Meitä yhdyspankkilaisia oli samana päivänä autokuormallinen matkalla oman konttorin avajaisiin Tampereelle. Paikalle tuli väkeä pörssiromahduksesta huolimatta. Kysyin yleisöltä: onko täällä ketään, joka uskoo osakesijoittamiseen? Yksi käsi nousi, ja päätimme pitää iltamat. Kasinovuosien kuplaa seurasi 1990-luvun teknokupla. Kun markkinoita nyt riivaava epävarmuus jonakin päivänä poistuu, uusi kupla alkaa kehittyä. Sekin tulee aiheuttamaan sijoitusilmiö, joka on helposti uskottavissa mutta vaikeasti ymmärrettävissä. Uskon, että tällä vuosikymmenellä pörssi-indeksi tekee uuden ennätyksen. Olemme edelleen äärimmäinen reuna-alue Lontoosta katsottuna, ja siksi Helsingin pörssin osakkeet myydään huonona aikana ensimmäisenä. Pörssin rakenne heijastaa suomalaisen elinkeinoelämän rakennetta, se on etusyklinen. 1970-luvulla tärkeimmät suomalaiset pörssiyhtiöt tekivät viisi vuotta tappiota, 1990-luvun taantumassa neljä vuotta. Eurokriisi on jatkunut Lehman Brothersin konkurssista saakka, yritykset ovat pysyneet voitollisina, mutta hinnoittelu on mennyt metsään. Hyvä esimerkki on tilanne, jossa Stora Enson yrityslainan korkotuotto on 5,5 prosenttia, lähes sama kuin yhtiön osinkotuotto. Tavallisen sijoittajan osaaminen on parantunut selvästi. Alkuaikoina joillekin oli epäselvää, miten osinkotuotto lasketaan.

58 SYYSKUU 2012

NOKIAN HOUKUTUS. Hannu Angervuon mukaan ulkomaisten sijoittajien tulo reunamarkkinoille oli haparoivaa. ”Eräs amerikkalaispankki osti 1990-luvun alussa Nokiaa 45 miljoonalla markalla. Seuraavana päivänä pankin edustaja kysyi: mitä tämä Nokia tekee?”

Suomalaista sijoittamista on nostanut myös nettikaupankäynti, jonka käytössä Suomi oli etulinjassa. Ensimmäinen oma sijoitukseni oli UPM:n osake. Yhtiö oli tuolloin velkainen ja KOPin hallussa. Omaan salkkuuni olen ostanut kansainvälisesti toimivien ja mielellään kasvavien, hyvää osinkoa maksavien yhtiöiden osakkeita. Vihaan yhtiöitä, joissa yritysjohto ei itse omista yhtiön osakkeita.”

ARVOPAPERI


PÖRSSIMUISTOT

KATSE YRITYKSISSÄ. ”Velkakriisiä tärkeämpää on seurata yritysten menestystä, sillä yritysten menestys ratkaisee myös Euroopan tulevaisuuden”, Kim Lindström muistuttaa.

”Markkinapaniikki on paras ostopaikka” Kim Lindström ei ole enää vuosiin murehtinut kurssilaskuja.

”P

idän itseäni yksityissijoittajana, vaikka joku voisi pitää minua ammattilaisena, koska olen toiminut monen arvopaperialan yhtiön johdossa. Itse en kaikilta osin arvosta ammattisijoittajia heidän sopulimaisuutensa vuoksi. Todellinen ammattilainen on vain sellainen sijoittaja, jolla on myös omaa rahaa pelissä, sillä vastoinkäymisten kautta oppii tehokkaimmin. Olen myös nähnyt työni kautta epäterveitä piirteitä varainhoitajien työssä. Monen salkunhoitajan harkintakyky petti täysin esimerkiksi it-kuplan aikana. Perheelläni on ollut sijoitussalkkuja 1960-luvulta lähtien, mutta kokopäivätoimisesti olen hoitanut niitä kaksitoista vuotta, kun aloin toimia perustamani Cardia Investin puitteissa. Pidän tästä nykyisestä työstäni eniten, riippumattomuus tuo nautintoa ja antaa mahdollisuuden itse päättää ajankäytöstään. Minulle jää aikaa kirjoittaa, ja istun muutamien säätiöiden ja pienten yhtiöiden hallituksessa. Paneudun asioihin huolellisesti, olen kerännut tilastoja vuosikymmenten ajan. Minusta olisi voinut tulla historioitsija, sillä myös osakemarkkinoilla historia toistaa itseään yhä uudelleen. Vielä 1970-luvulla minulla oli iso asuntolaina ja nuori perhe.

Haaveenani oli, että sijoitussalkun arvo olisi kattanut lainan jos minulle sattuisi jotakin. Öljykriisi romahdutti osakekursseja ja havahduin joskus öisin miettimään salkkuni kohtaloa. Koskaan ei ole kuitenkaan tuntunut siltä, että laittaisin sijoittajana hanskat naulaan, lopettaisin. En enää murehdi lainkaan sitä, että kurssit romahtavat, sillä sijoittajalle markkinapaniikki on paras ostopaikka. Osakemarkkinat vain ylireagoivat aina rajusti. Jos markkinat saisivat päättää, maailma olisi loppunut aikoja sitten. Finanssikriisi riepottelee Eurooppaa, ja pörssiyhtiöt ovat vahvasti aliarvostettuja. Osinkoyhtiöitä on saanut ostaa liiankin edullisesti. Vielä 1970- ja 1980-luvuilla osakemarkkinat olivat kotimaisissa käsissä ja moni sijoittaja piti osakkeet hautaan saakka. Kun ulkomaiset sijoittajat saapuivat 1980-luvun loppuvuosina, sijoittamistapa alkoi muuttua. Nyt on yhä enemmän sijoittajia, joita vain osakekurssin nousu kiinnostaa. Robottikauppa aiheuttaa rajua heiluntaa, kun osavuositulos poikkeaa vähänkin ennustetusta. Sijoittajalle suositellaan kansainvälistä hajautusta, mutta sen tarjoama lisäarvo on katoamassa. Sijoitan mieluummin suomalaisyhtiöihin, jotka toimivat kasvumarkkinoilla, sillä en tunne ulkomaisia yhtiöitä riittävän hyvin.”

ARVOPAPERI

SYYSKUU 2012 59


OLLI REHN

Talouskomissaari Olli Rehn ratkoo eurokriisiä kansanvallan tahtiin

   " "Y SYKSY EU:n komission varapuheenjohtaja Olli Rehn haluaa vahvistaa talousliittoa. â&#x20AC;?Paluu kestävän kasvun ja tyĂśllisyyden uralle on myĂśs osakesäästäjille elintärkeääâ&#x20AC;?, hän sanoo. Teksti Pekka Virolainen Kuvat Ekrive

E

U:n komission varapuheenjohtaja Olli Rehn antaa tukensa kovia kokeneille osakesäästäjille. Kun puhutaan sijoittajavastuusta, se ei tarkoita, että samassa yhteydessä kritisoitaisiin osakesäästämistä. â&#x20AC;?Osakesäästäminen on eurooppalaisen markkinatalouden peruspilareitaâ&#x20AC;?, Rehn sanoo. Onko talouskomissaarin mahdollista katsoa pankkikriisin sammutustĂśitä myĂśs siltä kannalta, että huomioiduksi tulee myĂśs osakesäästäminen â&#x20AC;&#x201C; ja sitä kautta yritysten rahoitus â&#x20AC;&#x201C;, jotta Euroopan pyĂśrät pysyvät pyĂśrimässä? â&#x20AC;?Se (osakesäästäminen) on yleensä hyvissä kantimissa silloin, kun koko taloudessa menee hyvin. Sen vuoksi velkakriisin nujertaminen ja paluu kestävän kasvun ja tyĂśllisyyden uralle on myĂśs osakesäästäjille elintärkeääâ&#x20AC;?, Rehn vakuuttaa.

Uudistusten aalto Komission talousasioista vastaavan suomalaisjäsenen haastattelu alkoi tamperelaisessa kahvilassa, mutta aika loppui kesken, ja moni kysymys käytiin uudestaan läpi sähkÜpostin avulla. Vastauksia tippui Brysselistä ja Strasbourgista, ja välillä Rehn pyysi lisäaikaa kuullakseen ennen vastaamistaan Saksan perustuslakituomioistuimen päätÜksen kriisirahaston laillisuudesta. Viimeiset

60 SYYSKUU 2012

kommenttinsa talouskomissaari lähetti lentokoneesta Välimeren yläpuolelta matkalla Euroopan parlamentin täysistunnosta StrasÂ&#x201E;Â&#x2018;Â&#x2014;Â&#x201D;Â&#x2030;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2026;Â&#x2018;ƤÂ?Â&#x2039;Â?Â?Â&#x2018;Â?Â&#x2018;Â&#x2014;Â?Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2021;Â?Â&#x203A;Â&#x2019;Â&#x201D;Â&#x2018;Â?Â&#x2022;Â&#x2021;Â?Â&#x2039;Â?Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x192;Â&#x192;Â?Ǥ Useaan kertaan hän viittaa lokakuussa julkistettavaan kirjaansa Myrskyn silmässä, jossa hän purkaa kokemuksiaan eurokriisin keskiĂśssä ja hahmottelee kriisin jälkeistä Eurooppaa. Onko eurokriisin hoidossa sellainen tyĂśnjako, että komissio keskittyy tulevien kriisien ehkäisyyn eli korjaa järjestelmävirhettä, joka on mahdollistanut maiden ja pankkien ylivelkaantumisen, ja keskuspankin odotetaan sitten sammuttavan akuuttia kriisiä? Rehnin mukaan komission aloitteiden nojalla talousliittoa on jo merkittävästi vahvistettu ja tullaan edelleen vahvistamaan. â&#x20AC;?Sen ansiosta jatkossa kyetään paremmin ennakolta estämään julkisen talouden ylivelkaantuminen ja puuttumaan jonkin euromaan kilpailukyvyn heikkenemiseenâ&#x20AC;?, hän perustelee. Rehn kuitenkin painottaa, että lopulta ratkaisevaa on, että varsinkin haavoittuvat jäsenvaltiot panevat omaa talouttaan ja kilpailukykyään kuntoon. â&#x20AC;?Euroopassa onkin menossa uudistusten aalto, kun katsotaan vaikkapa Italiaa ja Espanjaa. Uudistusten vaikutus näkyy vasta viipeellä, joten on yhtä lailla välttämätĂśntä, että euroalue toimii näiden maiden sietämättĂśmän korkeiden korkojen alentamiseksi.â&#x20AC;? Rehnin mukaan tyĂśnjako on se, että jäsenvaltioiden EVM voi


OLLI REHN

KANSANVALLAN TAHTIIN. โ€Jos euroalue olisi liittovaltio, ratkaisut voisivat mennรค Wahlroosin vauhdillaโ€, Olli Rehn sanoo.

toimia ensimarkkinoilla, EKP jรคlkimarkkinoilla. วณย‘ยย‹ย•ย•ย‹ย‘ยย–ย‡ยŠย–ยกย˜ยกยยกย‘ยยยกยกย”ย‹ย–ย‡ยŽยŽยกย–ย—ย‡ยย‡ยŠย†ย‘ย–ฦคยยƒยย•ย•ย‹ย’ย‘ยŽย‹tiikassa ja rakenneuudistuksissa ja valvoa niiden toteuttamista! วฃยยŽย‘ย–ย”ยƒยƒยย‹ยย‡ยย‡ยŽย‹ยŽย‹ยย˜ย‹ย†ย‹ย–ย‡ย‡ย–ย–ย‹ย‘ย’ย‡ย”ยƒยƒย–ย‹ย‘ย–ย‘ย˜ยƒย–ย’ย—ย‘ยŽย‡ย•ย–ยƒยƒยย‘ยŽยŽย‡ย‡ย– hyvin tรคrkeitรค luottolaman estรคmiseksi���€, Rehn lisรครค.

Hidastelua vai kรคrsivรคllisyyttรค? ยƒย”ยยย‹ยย‘ย‹ยŽยŽยƒย’ย—ย”ยยƒย–ยƒยƒยวกย‡ย–ย–ยกย’ย‘ยŽย‹ย‹ย–ย‹ยย‘ย–ยŠย‹ย†ยƒย•ย–ย‡ยŽย‡ย˜ยƒย–วคย•ย‹ยย‡ย”ยย‹ยย•ย‹ Bjรถrn Wahlroosย‘ยย•ยƒยย‘ยย—ย–วกย‡ย–ย–ยกย”ยƒย–ยยƒย‹ย•ย—ย—ยยย‡ยย‹ย•ย‹ย˜ยƒย‹ยย’ยƒย”ย‹ viikkoa. Miksei tehdรค nopeita ratkaisuja? โ€Markkinat toimivat mikrosekunnin vauhdilla, kansanvalta loivaliikkeisemmin. Jos euroalue olisi liittovaltio, ratkaisut voisivat mennรค Wahlroosin vauhdilla. Mutta kun se ei ole ja kriisinhalยŽย‹ยย–ยƒยƒ ยย‘ย•ยย‡ย˜ยƒย–ย’ยกยกย–รšยย•ย‡ย–ย›ยŽย‡ย‡ยย•ยกย‡ย†ย‡ยŽยŽย›ย–ย–ยกย˜ยกย– ออฃ ยŒยกย•ย‡ยย˜ยƒยŽย–ย‹ย‘ย ย›ยย•ย‹ยย‹ย‡ยŽย‹ย•ย›ย›ย–ย–ยกวกย’ยกยกย–รšยย•ย‡ยย–ย‡ยย‘ย‘ยยย‹ย–ยยƒย‹ย•ย‡ยย’ยƒยƒยŒยƒยŠย‹ย–ยƒยƒยย’ยƒยƒวค ย‹ยŽย–ย‹ย‡ย—ย”ย‘ยƒยŽย—ย‡ย‘ยยย›ย‡ยยย›ย–ย–ย‡ยย‡ยยกยกยยย‹ย–ย–ยƒย˜ย‹ยƒย’ยกยกย–รšยย•ย‹ยกยย”ย‹ย‹ย•ย‹ย nujertamiseksi. Tรคnรค syksynรค on jรคlleen edessรค vaikeita mutta ย˜ยกยŽย–ย–ยกยยกย–ย–รšยย‹ยกย’ยกยกย–รšยย•ย‹ยกวควณ วณยƒยย‘ย–ยƒยƒยวกย‡ย–ย–ยกย’ย‡ย•ย•ย‹ยย‹ย•ย–ย‹ย‡ย‹ย’ย‡ย–ย›วกยย—ย–ย–ยƒย–ย‘ย‹ย•ยƒยƒยŽย–ยƒวฃยยกย”ย•ย‹ย˜ยกยŽยŽย‹ย•ย‡ย– ย’ย‡ย”ย‹ย˜ยกย–ยยƒยƒยวคย‹ย‹ยย•ย‡ย‘ยยย›รšย•ย‡ย—ย”ย‘ยยŒยƒย—ย”ย‘ย‘ย’ยƒยยยƒยย•ย•ยƒวคย‹ย–ยยกยŒยกยย–ย‡ย‹ย•ย‡ยŽยŽยกยŒยƒยยกยกย”ยกย–ย‹ย‡ย–ย‘ย‹ย•ย‡ยŽยŽยƒย–ย›รšยŽยŽยกย•ยƒยƒย†ยƒยƒยย–ย—ยŽย‘ยย•ย‹ยƒวณวกย‡ยŠยยŽย‹ย•ยกยกวค Miksi juuri Saksa jarruttaa nopeita ratkaisuja, EKP:n aktiivisem-

โ€LOPULTA R ATK AISEVA A ON, ETTร„ Jร„SENVALTIOT PANEVAT

OMA A TALOUTTA AN KUNTOON.โ€ paa roolia sekรค eurobondeja? Hyรถtyisihรคn juuri Saksa eniten euron valuuttakurssin painumisesta suhteessa dollariin niille tasoille, missรค se alkuvuosina totuttiin nรคkemรครคn. Rehn ei kommentoi Saksan kantoja. วณย‡ย‘ยยŽย‹ย‹ย–ย–ย‘ยŠยƒยŽยŽย‹ย–ย—ยย•ย‡ยย–ย‡ยŠย–ยกย˜ยกวคยƒยย•ยƒย•ย•ยƒย‘ยย–ย‡ยŠย–ย›ย’ยƒย‹ยย‘ย‹ยย˜ยƒย‹ยย‡ย‹ย–ยƒ ย’ยกยกย–รšยย•ย‹ยกย‡ย—ย”ย‘ยƒยŽย—ย‡ย‡ยย˜ย‡ยŽยยƒยย”ย‹ย‹ย•ย‹ยย–ยƒยŽย–ย—ย–ย–ยƒยย‹ย•ย‡ยย•ย‹วคยƒย”ยŽย•ย”ย—ยŠย‡ย ย˜ยƒยŽย–ย‹ย‘ย•ยกยกยย–รšย–ย—ย‘ยย‹ย‘ย‹ย•ย–ย—ย‹ยย‡ยย’ยกยกย–รšย•ออžวคย•ย›ย›ย•ยย—ย—ย–ยƒย‘ยŽย‹ย–ยกย”ยย‡ยกยŒยƒยƒย˜ยƒย•ย‹ ย˜ยกย›ยŽยกยวฃยย˜ย‘ย‹ยยƒยƒยยƒย•ย–ย—ยย‹ย•ย‡ยŽยŽย‡ยŒยƒย–ย›รšยยยกย›ยยย‹ย•ย–ย›ยย‹ย•ย‡ยŽยŽย‡วคย‡ย‘ย ย›ยย•ย‹ยย”ย‹ย‹ย•ย‹ยยŠยƒยŽยŽย‹ยยยƒยยย—ยŽยยƒยย‹ย˜ย‹วคย–ย‡ย‡ยย’ยกย‹ยยย‡ยยยกยกยวจวณ

Liittovaltio nurkan takana? ย‹ย—ยย‡ยย’ย‹วกย›ยŠย–ย‡ย‹ย•ย‡ยย’ย‹ฦคยยƒยย•ย•ย‹วฆยŒยƒย–ยƒยŽย‘ย—ย•ย—ยย‹ย‘ยย‹ยยกย›ย–ย–ยกย‹ย•ย‹ย‘ยŽย‡ย˜ยƒย ยย‘ยย‹ย•ย•ย‹ย‘ยŽยŽย‡ยย‹ย‡ยŽย—ย‹ยย‡ยย”ยƒย–ยยƒย‹ย•ย—วคย‡ยŠยย‘ยยƒย”ย˜ย‹ย‘ย‹ยย—ย–ย’ย—ยŠย‡ย‡ย•ย•ยƒยƒยวก

SYYSKUU 2012 61


OLLI REHN

â&#x20AC;?OLEN JO VAR AOSAMY Y JĂ&#x201E;NĂ&#x201E; OPPINUT, ETTĂ&#x201E; MARKKINOINTI ON HELPPOA,

KUN TUOTE ON KUNNOSSA.â&#x20AC;?

että sen pari vuotta kestänyt valmistelu on nyt puolivälissä. Sijoittajan näkĂśkulmasta vaikuttaa siltä, että six packit ja two packit sekä muut kansallista valvontaa tiukentavat ratkaisut tulkitaan kansalaisten keskuudessa askeleiksi kohti liittovaltiota, ja aina kun näistä ryhtiliikkeistä keskustellaan kussakin maassa, se vain lisää markkinoiden hermostuneisuutta, laskee pĂśrssikursseja luo epävarmuutta ja vähentää investointeja. Miksi hyvät asiat vievät asioita huonompaan suuntaan? Rehn toppuuttelee, ettei hän lähde teologiseen keskusteluun liittovaltiosta. â&#x20AC;?Talousliiton lujittaminen on pitkällä, ja lisää uudistuksia on tulossa. Se tulee merkittävästi vahvistamaan euron perustaaâ&#x20AC;?, hän vakuuttaa.

Hyviä paikkoja hermoilulle Tiekartta kohti tiukempaa pankkivalvontaa ja sitä kautta yhtenäisempää unionia on kuitenkin jo tehty. EU-maiden johtajien huippukokous 18.â&#x20AC;&#x201C;19. lokakuuta on yksi ajankohta, jonka läheisyydessä osakesäästäjät saavat hermoilla markkinoiden reaktioita, kun Kreikan ja Espanjan tukipaketteja käsitellään. Marraskuussa (22.â&#x20AC;&#x201C;23.) on ylimääräinen huippukokous, jossa puhutaan vielä pidemmälle menevistä ja isommista rahasummista. Joulukuun 13.â&#x20AC;&#x201C;14. päivän huippukokouksessa Â?ÂĄÂ&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x17D;ÂĄÂĄÂ?Â&#x2DC;Â&#x2039;Â&#x2021;Â&#x17D;ÂĄÂ&#x2022;Â&#x203A;Â&#x2DC;Â&#x2021;Â?Â&#x2019;ÂĄÂĄÂ&#x2013;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x2018;Â&#x2014;Â&#x2022;ÇŚÂ&#x152;Â&#x192;ƤÂ?Â&#x192;Â?Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2014;Â?Â&#x2039;Â&#x2018;Â?Â&#x2039;Â&#x192;Č&#x201A;Â&#x152;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x192;Â&#x2022; markkinat hermoilevat. MennäänkĂś tässä kohti liittovaltiota vähän niin kuin Suomi kohti syvempää yhteistyĂśtä Naton kanssa. N-sanaa ei sanota ääneen, mutta joukkoja koulutetaan englannin kielellä ja yhteisharjoituksissa? Rehn uskoo, että talousliiton vahvistamisesta käydään varmasti perusteellinen keskustelu niin jäsenvaltioissa kuin kansalaisyhteiskunnassa.

62 SYYSKUU 2012

SIJOITTAJA

Sijoitukset kiinteistĂśissä Komission varapuheenjohtajan tyĂś on raskasta, mutta palkasta jää varmasti jotain säästÜÜnkin. Toisaalta tyĂś on määräaikainen. Miten sijoitat tulevaisuuden varalle, Olli Rehn? ÇłÂ&#x2018;Â?Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2018;Â?Â&#x152;ÂĄÂ&#x2022;Â&#x2021;Â?Â&#x2039;Â&#x17D;Â&#x17D;ÂĄÂ&#x2018;Â?Â&#x2039;Â?Â&#x2013;Â&#x201D;Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x2039;Â?Â&#x2018;Â?ĆŞÂ&#x2039;Â?Â&#x2013;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2013;ÂĄÂ?Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2021;Â?Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2014;Â?Â&#x192;Â&#x2013; rajat sijoittamiselle. Yksittäisten yritysten osakkeisiin esimerkiksi ei saa sijoittaa. KiinteistĂśihin kyllä, mitä olen tehnyt.â&#x20AC;? Mihin investoit vapaata aikaasi? â&#x20AC;?Vietän viikonloput ja illat mahdollisuuksien mukaan perÂ&#x160;Â&#x2021;Â&#x2021;Â?Â&#x2019;Â&#x192;Â&#x201D;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x192;ǤÂ&#x192;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x192;Â?Â?Â&#x2021;Â&#x160;Â&#x203A;Â&#x2DC;ÂĄÂĄÂ&#x201D;Â&#x2014;Â&#x2018;Â?Â&#x192;Â&#x192;Â&#x152;Â&#x192;Â?Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2022;Â&#x2018;Â?Â?Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x2021;ĆĄÂ&#x2018;Â&#x152;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2039; poliisisarjoja. Luen aika paljon. Välillä futaan ja periaatteessa pyĂśräilen.â&#x20AC;? Olet todellakin melkein yhtä kuuluisa lukemisharrastuksestasi kuin jalkapallosta. Mitä kirjaa suosittelisit Arvopaperin lukijoille? â&#x20AC;?Eurokriisistä hyvä kuvaus on Carlo Bastasinin kirja Saving Europe â&#x20AC;&#x201C; How national politics almost destroyed the Euro.â&#x20AC;?

â&#x20AC;?Pankkiunionin rakentaminen, mikä ei vaadi perussopimuksen muutoksia, on keskeinen osa tätä â&#x20AC;&#x2122;EMU 2.0â&#x20AC;&#x2122;:aa.â&#x20AC;? Onko komissiolla kommunikaatio-ongelmia, kun suhteellisen uudet poliittiset toimijat kuten perussuomalaiset Suomessa Soinin johdolla ja Viiden tähden puolueen johtotähti Bebbe Grillo Italiassa osaavat kääntää hyvää tarkoittavat aikomukset päälaelleen? â&#x20AC;?Antaa muiden arvioida sitä. EU:n perusolemukseen kuuluu kansanvaltainen keskustelu, mikä merkitsee sitä, että julkisuudessa esiintyy paljon erilaisia näkemyksiä unionin kehittämisestä. Minun kantani on se, että paras argumentti voittakoon. Minusta Euroopalle on nyt parasta lujittaa talousliittoa, rakentaa pankkiunioni ja parantaa kansanvaltaista hyväksyttävyyttäâ&#x20AC;?.


”Olen jo varaosamyyjänä oppinut, että markkinointi on helppoa, kun tuote on kunnossa. Nyt tuotetta pannaan kuntoon ja samalla viestitään sen ansioista. Kyllä se siitä!” Rehn vakuuttaa.

Niin kovaa kuin rakenteet kestävät Taaleritehtaan päästrategi Tuomas Komulainen ehdotti Arvopaperin kumppaniblogissa, että kaikissa euroalueen maissa olisi pidettävä yhtäaikainen kansanäänestys Euroopan Yhdysvalloista. Se ehkä hidastaisi komission kovaa etenemisvauhtia, mitä voisi pitää sijoittajan kannalta hyvänä. Pidättekö te komissiossa niin kovaa vauhtia, että kansalaiset eivät pysy mukana? ”Komissio on määrätietoisesti ajanut talousliittoa lujittavia ja kriisiä nujertavia ratkaisuja, Euroopan parhaaksi ja siten myös Suomen parhaaksi. Kaikki päätökset ovat vaatineet jäsenvaltioiden ja usein myös Euroopan parlamentin hyväksynnän. Tässä mennään juuri niin kovalla vauhdilla kuin nämä kansanvaltaiset elimet ovat valmiita liikkumaan”. ”Ei vauhtia ainakaan hidastaa kannata, jos kriisi halutaan voittaa ja palata kestävän kasvun ja paremman työllisyyden tielle”.

ONNITTELEMME 100-VUOTIASTA

Koukuttavin osake vuodesta 1998

www.rapala.com

Yli 100-vuotias Pohjola onnittelee 100-vuotiasta Helsingin Pörssiä


SUURSIJOITTAJA

EDUNVALVOJA. Chaim Katzman vierailee säännöllisesti Suomessa Citycon-omistuksensa takia.

HELSINGIN PÖRSSI ahdistaa kansainvälistä sijoittajaa Maailman suurimman kauppakeskusmagnaatin Chaim Katzmanin mielestä Pohjoismaiden pörssien pitäisi sulautua. Hän on varma, että Helsingin pörssin pieni koko vaikuttaa yritysten arvostukseen.

A

64 SYYSKUU 2012

Teksti Mikael Sjöström Kuvat Karoliina Paavilainen merikkalais-israelilaisen Chaim Katzmanin Gazit-Globe on maailman suurin supermarketvetoisiin kauppakeskuksiin keskittynyt kiinteistösijoitusyhtiö. Gazit-Globe omistaa yli 630 kauppakeskusta kahdessakymmenessä maassa. Gazit-Globe ja sen tytäryhtiöt on listattu kuudessa pörssissä mukaan lukien

New York ja Toronto. Suomessa Gazit-Globe omistaa käytännössä määräävän, noin 48 prosentin, osuuden Cityconista. Katzman on Gazit-Globen perustaja ja omistaa yhtiöstä määräävän enemmistön. Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää, että hän arvostaa pörssissä ennen kaikkea likviditeettiä. Mitä mieltä olette Helsingin pörssistä? Minusta olisi loogista jos se yhdistettäisiin Tukholman pörssiin.


SUURSIJOITTAJA

”Olen samaa mieltä. Hyvä likviditeetti on hyvin tärkeää jokaiselle sijoittajalle. Moni salkunhoitaja välttelee Helsinkiä, koska vaatimattoman likviditeetin vuoksi myyminen voi olla vaikeaa.” Katzmanin mukaan hyvä likviditeetti auttaa saamaan pääomaa ja suojaa myös piensijoittajia. Uskon, että kymmenen vuoden kuluessa Helsingin pörssi sulautuu Tukholman pörssiin. ”Niin sen pitäisikin. Yhdistymisestä suurempaan pörssiin olisi paljon hyötyä. Pohjoismaat kattava pörssien yhdistyminen olisi perusteltua tai jopa niiden yhdistäminen Hollannin pörssiin tai johonkin vielä suurempaan”, Katzman sanoo. Katzmanin toinen eurooppalainen kiinteistösijoitusyhtiö Atrium on listattu Amsterdamiin. ”Meillä on vasta vähän kokemuksia Amsterdamin pörssistä. Täytyy sanoa, että New York on tietenkin omaa luokkaansa. Euroopassahan Lontoo ja Frankfurt ovat tärkeitä.” ”Toronton pörssin likviditeetti on vain neljäsosa New Yorkin pörssin likviditeetistä, joten en yritä edes kuvitella eroa Helsingin ja jonkin suuren pörssin välillä.” Katzman on varma, että Helsingin pörssin pieni koko ja siitä seuraava vaatimaton likviditeetti vaikuttavat yritysten arvostukseen. ”Helsingin pörssin pienuus vaikuttaa yritysten arvostukseen ja kasvumahdollisuuksiin ja jarruttaa koko maan kasvua”, Katzman sanoo.

Pohjolassa varaa kasvaa Gazit-Globe on investoinut kymmenen viime vuoden aikana 400 miljoonaa euroa Cityconiin. Se on paljon Suomen kokoiseen maahan. Syy on Katzmanin mukaan se, että Pohjoismaissa riittää kasvun varaa. Pohjoismaissa asuu noin 30 miljoonaa ihmistä eli suunnilleen saman verran kuin Kanadassa. Kanadassa Gazit-Globe omistaa 150 kauppakeskusta. ”Pohjoismaissa omistamme nyt 77 kauppakeskusta. Uskon, että voimme kasvattaa määrän samaksi kuin Kanadassa.” Katzmanin mielestä Pohjoismaat ja täällä toimivat yhtiöt ovat pysyneet hyvin piilossa kansainvälisiltä sijoittajilta. ”Täällä yhteiskunta toimii ja on liiketoiminnan kannalta läpinäkyvä. Koulutustaso on korkea, rahoitusmarkkinat kunnossa ja poliittinen järjestelmä vakaa.” Suomalaisista hyvä veli -verkostoista Katzman toteaa, että vastaavat verkostot vaikuttavat kaikkialla. ”Yhdysvalloissa niitä on vähemmän, koska maa on niin suuri.” Citycon on käynnistänyt omistajilleen noin 91 miljoonan euron merkintäetuoikeusannin, jossa lasketaan liikkeelle osakkeita enintään 17,6 prosenttia osakekannasta ja äänistä. Yhdellä osakkeella saa yhden merkintäoikeuden ja 17 merkintäoikeudella voi merkitä kolme uutta osaketta 1,85 euron kappalehintaan. Rahoilla on tarkoitus kasvaa, vahvistaa tasetta ja maksaa pois lainoja. Gazit-Globe ja Ilmarinen ovat sitoutuneet merkitsemään yhteensä 57 prosenttia annista, ja Gazit-Globe on saanut Finanssivalvonnalta pysyvän poikkeusluvan olla tekemättä lunastustarjousta, vaikka sen omistus ylittäisi 50 prosenttia.

KIINTEISTÖSIJOITTAJA

Suuntana keskusta Chaim Katzmanin, 63, vuonna 1991 perustaman Gazit-Globen varallisuus on kasvanut vuosittain 35–37 prosenttia. Yhtiö tekee noin 15 miljardin euron liikevaihdon. Kasvu on ollut kannattavaa. GazitGloben osakkeita vuonna 2000 ostanut on saanut osinkoineen 16 prosentin vuotuisen tuoton. Se on paljon kiinteistöyhtiölle ja yli kaikkien alan indeksien. Osinko on kasvanut 11,5 prosenttia vuodessa. Kasvun takana on kaupungistuminen ja se, että Gazit-Globe keskittyy päivittäistavaroita ja palveluluita tarjoaviin kauppakeskuksiin. Katzmanin mukaan ihmiset asioivat niissä ainakin kaksi kertaa viikossa niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Tämän ansiosta taantuma ei juuri haittaa yhtiön liiketoimintaa. Viime vuosina Gazit-Globe on alkanut ostaa kauppakiinteistöjä keskustoista, koska Katzman uskoo, että automarketit korvautuvat vähitellen keskustoihin rakennettavilla kauppakeskuksilla, joihin pääsee julkisella liikenteellä. Katzmanin mukaan Gazit-Globe on pitkäaikainen omistaja, joka on valmis odottamaan tuottoa, kunhan yritysjohdolla on hyvä suunnitelma ja se osaa toteuttaa sitä. Gazit ei ole koskaan myynyt osakkeita omistamistaan julkisista tytäryhtiöistä.

SYYSKUU 2012 65


SIJOITTAJAKYSELY

kysely

NAISET

kesäkuu 2/10

13,7% MIEHET

Meidän pörssimme on Helsinki! Vaikka pörssikauppa on kansainvälistynyt, Arvopaperin lukijat sijoittavat pääosin Helsingin pörssissä noteerattuihin osakkeisiin.

86,3 % IK Ä %

45

40 35 30 25 20 15 10 5 0

alle 18 18-34

35-49 50-64

KOULUTUS

Peruskoulu tai kansakoulu

Teksti Karo Hämäläinen Kuvitus Teemu Lehtosalo

U

seampi kuin joka neljäs suomalain suomalainen käy kauppaa myös ulkomaisissa pörsseissä. T Tai: lähes kaksi kolmasosaa ilmoittaa, että ostaa vain Helsingin pörssissä noteerattujen yhtiöiden osakkeita. Tiedot käyvät ilmi Arvopape Arvopaperin syksyn 2012 Sijoittajak Sijoittajakyselystä. Sijoittajakyselyn vastaajat ovat Arvopaperin uutissähk uutissähköpostin tilaajia p ja siten osakesijoittamisesta poikkeuksellisen kiinnostuneita suomalaisia. Helsingin pörssin satavuotisju satavuotisjuhlien kunniaksi syksyn Sijoittajakyselyssä kartoit kartoitettiin lukijoiden osakekaupan jakautumista kotip kotipörssin ja muiden pörssien kesken. Nekin, jotka käyvät kauppaa meren tai merten takana, suuntautuvat etup etupäässä Helsingin arvopaperima arvopaperimarkkinoille. Vain reilut seitsemän prosenttia vastaa vastaajista sanoi tekevänsä yli puo puolet kaupoistaan ulkomaisissa pörsseissä. Kymmenellä prose prosentilla ulkomaille sijoittavista u ulkomaisen kau-

66 SYYSKUU 2 2012 012

yli 65

% 10 20 30 40 50

Ylioppilas Ammattikoulu Opistotason tutkinto Ammattikorkeakoulututkinto Korkeakoulututkinto

pan osuus on alle viisi prosenttia Kappalemäärin tarkasteltuna kuva ei juuri muutu. Lähes kolme neljäsosaa vastaajista ei ole tehnyt viimeksi kuluneen vuoden aikana yhtään kauppaa ulkomaisilla markkinapaikoilla. Luvussa ovat mukana myös ne, jotka eivät käyneet kauppaa Helsingissäkään.

Ulkomainen kauppa lisääntynyt jonkin verran Ulkomaista osakekauppaa viime vuonna käyneistä joka viides teki


SIJOITTAJAKYSELY

ONKO HELSINGISSÄ OM A PÖR SSILISTA 10 V UODEN PÄ Ä STÄ?

%

10

20

30

40

60

50

Erittäin todennäköistä Melko todennäköistä Melko epätodennäköistä Erittäin epätodennäköistä En osaa sanoa

KUINK A SU UR EN OSA N K AUPA NK ÄY NNISTÄ SI TEET JOSSA IN MU UA LL A KUIN HELSINGIN PÖR SSISSÄ?

%

10

20

30

40

60

50

70

Käyn kauppaa vain Helsingin pörssissä 1–5 prosenttia 6–10 prosenttia 11–25 prosenttia 25–50 prosenttia yli 50 prosenttia en osaa sanoa / en käy kauppaa

KUINK A MON TA K AUPPA A K A PPA LEM Ä Ä R Ä ISEST I OLET T EHN Y T MUUA LL A KUIN HELSINGIN PÖR SSISSÄ V IIMEISEN 12 KUUK AUDEN A IK A NA?

%

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

110

En yhtään 1 2–5 6–10 11–50 yli 50

muilla mailla vain yhden kaupan ja useampi kuin kolme neljästä enintään kymmenen kauppaa. Yli viidenkymmenen ulkomaisen kaupan hevitreidareiden määrä ylittää juuri ja juuri kahden käden sormien määrän Sijoittajakyselyn seitsemän ja puolen sadan vastaajan joukossa. Vaikka Helsingin pörssin asema suomalaisten sijoittajien kotimarkkinana on vahva, lukuja tarkastellessa täytyy muistaa, että ulkomainen nettiosakekauppa tuli mahdolliseksi vasta kymmenisen vuotta sitten. Ulottuvilla olevien pörssien määrän vakiintuminen nykytasolle ja kaupankäynti- ja säilytyspalkkioiden aleneminen

NÄIN MITATTIIN

Arvopaperin Sijoittajakysely selvittää suomalaisten yksityissijoittajien näkemyksiä, sijoitusaikeita ja salkuissa tapahtuneita muutoksia neljä kertaa vuodessa. Kysely lähetetään Arvopaperin sähköpostiuutiskirjeen tilaajille. Sijoittajakysely 3/2012 toteutettiin 23.8.2012–6.9.2012. Siihen vastasi 743 lukijaa. Kiitämme vastaajia arvokkaista näkemyksistä! Vastaajien kesken arvottiin sadan euron lahjakortti Talentum Shopiin. Onnetar suosi Asko Rautavuorta. Onnittelemme!

SYYSKUU 2012 67


SIJOITTAJAKYSELY

AP-LUOTTAMUSINDEKSI

Sijoittajaluottamus laskussa SIJOITTAJIEN LUOTTAMUS pörssikehitykseen on heikentynyt kesän ja alkusyksyn aikana. Yksityissijoittajien uskoa Helsingin pörssin kurssikehitykseen mittaava AP-luottamusindeksi sai elo-syyskuun taitteessa arvon 47,9. Lukema on indeksihistorian toiseksi matalin; alemman arvon indeksi on saanut vain kesällä 2011. Laskua edelliseen, kesäkuun alussa suoritettuun kyselyyn kertyi peräti 9,2 indeksipistettä. Vuosi sitten vastaavaan aikaan indeksin arvo oli 59,7 pistettä. Loppukesä ja alkusyksy on ollut reaalitalou-

den huonoista uutisista huolimatta osakemarkkinoilla nousun aikaa. AP-luottamusindeksi perustuu Arvopaperin neljännesvuosittain toteutettavaan Sijoittajakyselyyn. Indeksi voi saada arvoja -100:sta 100:aan. Kun indeksin arvo on positiivinen, enemmistö vastaajista uskoo, että Helsingin pörssin yleistä kehitystä mittaava OMX Helsinki -indeksi on 12 kuukauden kuluttua kyselyajankohtaa korkeammalla tasolla. AP-luottamusindeksin aineistoa on kerätty loppuvuodesta 2008 alkaen.

ARVOPAPERIN LUOTTAMUSINDEKSI 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10

12/2008

ajoittui useimmilla pankeilla vasta viime vuosikymmenen puoliväliin. Ulkomaisen kaupankäynnin osuus onkin kasvanut viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana, mutta muutokset eivät ole niin suuria kuin nettiosakevälityksen kehityshistorian perusteella voisi arvella. Niistä, jotka arvioivat ulkomaisessa kaupankäynnissään tapahtuneita muutoksia, hieman yli joka kuudes kertoi ulkomaisen osakekauppansa lisääntyneen ainakin jonkin verran. Vastaavasti joka kymmenes arvioi osuuden pienentyneen.

68 SYYSKUU 2012

0

9/2012

Taantuma tulee! Osakekurssit ovat nousseet kesäkuun puolivälin pohjistaan lähes yhtäjaksoisesti. Samaan aikaan reaalitalouden uutisiin ovat tulleet yt-neuvottelut. Tulosvaroituksia pelätään. Peräti seitsemänkymmentä prosenttia Sijoittajakyselyn vastaajista uskoo, että Suomi ajautuu syksyn–talven aikana taantumaan. Erittäin todennäköisenä sitä pitää joka kuudes. Lähes joka neljäs vastaaja arvioi euroalueen hajoavan vuoden 2014 loppuun mennessä. Yli puolet näkemyksensä esittäneistä on kuitenkin sitä mieltä, että euroalueen hajoaminen ei ole todennäköistä.


Talentum Oyj onnittelee 100-vuotiasta Helsingin Pörssiä

Osakekirjat kertovat

– tunne pörssiyhtiöiden tarinat Pekka Kantanen

Aikamatka pörssiin Osakekirjat kertovat Mikä osuuskunta on ollut pörssin vaihtotähtenä useina vuosina? Mikä yhtiö on sosialisoitu kesken noteerauksen? Entä mikä yhtiö on saanut pörssistä potkut? Eräs pörssiyhtiö onnistui kaatamaan Suomen Kommunistisen Puolueen, ja yhden kunnankin osakkeet on aikoinaan pörssissä noteerattu. Arvopaperin kolumnistina tutuksi tulleen Pekka Kantasen teos on kiehtova sukellus syksyllä 100 vuotta täyttävän Helsingin pörssin vaiheisiin. Ennen näkemättömät vanhat osakekirjat ja niihin liittyvät tarinat tarjoavat selailu- ja lukuelämyksen talous- ja henkilöhistorian parissa. Teos antaa hyvän käsityksen Suomen talouselämän kehityksestä. Ilm. syyskuu 2012, 301 sivua, 69 €

Tilaa osoitteesta

www.talentumshop.fi


OSAKKEET

HALPAA. Sanoma ja Elisa on hinnoiteltu pitkän ajan keskiarvoja edullisemmin.

Suomi-riskiä kohtuuhintaan

Sijoittajien riskinottohalun kasvu suosii suomalaisosakkeita. Helsingin pörssin vaihdetuimpien yhtiöiden osakkeista suurin osa liikkuu pitkän ajan arvostushistoriansa alapuolella.

D

anske Capital ilmoitti elokuun lopussa kasvattaneensa suomalaisten osakkeiden ylipainoa yhdistelmäsalkuissaan. Markkinakatsauksessaan varainhoitoyhtiö arvioi euroalueen velkakriisin aiheuttamien riskien pienentyneen Euroopan keskuspankin ilmoitettua valtionlainojen tukiostoista. Osakesalkuissaan Danske painottaa ”mahdollisimman hyvää liikevaihdon ja tulosten kehityspotentiaalia sekä matalaa arvostusta”, mikä tarkoittaa käytännössä kehittyviä markkinoita, teknologiasektoria – ja Suomea. Helsingin pörssi on tunnetusti niin sanottu korkean betan pörssi. Kun suurilla osakemarkkinoilla kurssit heilahtavat ylös tai alas, meillä liike tuntuu selvästi voimakkaampana. Niinpä sijoittajien riskinottohalun kasvaessa suomalaisosakkeet lupaavat keskimääräistä parempia tuotto-

72 SYYSKUU 2012

Teksti Tommi Melender mahdollisuuksia. Dansken strategit eivät ole ainoita sijoitusammattilaisia, joiden mielestä Helsingin pörssi näyttäytyy aiempaa houkuttelevampana. Factsetin tietokannassa olevien suositusten perusteella konsensusnäkemys suomalaisosakkeille on ”ylipainota”, kun se vielä kesällä oli ”pidä”. Päällisin puolin Helsingin pörssi ei näytä erityisen halvalta, sillä sen p/e-luku nousee tämän vuoden tulosennusteilla seitsemääntoista, kun pitkän ajan keskiarvo liikkuu viidentoista tuntumassa. Suomalaisosakkeiden kalleus on kuitenkin osittain harhakuvaa, sillä kokonaislukuja painavat Nokian ongelmat. Lisäksi monelle sykliselle teollisuusyhtiölle kuluva vuosi on eräänlainen välivuosi.

Sanoma syystäkin halpa Tarkasteltaessa OMXH25-indeksiin sisältyviä Helsingin pörssin vaihdetuimpia

ARVOPAPERI

osakkeita, voidaan havaita että suurimmalla osalla tämän vuoden ennusteista laskettu p/e-luku jää alle niiden pitkän ajan keskiarvon. Factsetin tietokannassa arvostushistoria ulottuu 1990-luvun puoliväliin. Sanoman, Elisan, Cargotecin ja Stora Enson voittokertoimet jäävät jopa 25–36 prosenttia alle pitkän ajan keskiarvojen. Selvästi arvostushistoriaansa tuhdimmilla kertoimilla taas hinnoitellaan teräsyhtiöt Outokumpu ja Rautaruukki. Sijoittajan ei kannata kuitenkaan suunnistaa sokeasti p/e-lukujen perusteella. Varsinkin syklisten yhtiöiden kohdalla ne voivat olla petollisia, sillä korkea p/e-luku voi kertoa pikemminkin tuloskehityksen aallonpohjasta kuin osakkeen kalleudesta. Nykyisten voittokertoimiensa valossa kalliilta teräsyhtiöiltä Factsetin konsensusennusteet odottavat ensi vuonna selvää tulosparannusta, jota niiden osakekurssitkin hinnoittelevat. Toinen sudenkuoppa p/e-luvuissa on


OSAKKEET

PĂ&#x2013;RSSIVIISAS

SELVIN ALIHINTAINEN

ON NOKIA. â&#x20AC;?Fedin elvytysteho laskemassaâ&#x20AC;? se, että ne eivät huomioi yhtiĂśiden velkaisuutta. Sanoman alle kymmeneen painuvaa voittokerrointa selittääkin vaisujen tuloskasvuodotusten lisäksi raskas velkataakka.

Tasearvostukset kaukana pohjista Tulosperusteisten arvostuskertoimien rinnalla sijoittajan kannattaa käyttää taseperusteisia arvostuskertoimia eli p/b-lukuja. Ne eivät heilahtele yhtä paljon, ja niitä voi pitää suhteellisen luotettavina lamahinnoittelun paljastajina. Matala p/b-luku ja suhteellisen korkea oman pääoman tuottoprosentti antavat aihetta epäillä osakkeen alihinnoittelua. Helsingin pĂśrssin p/b-lukujen mediaani on painunut tällä vuosituhannella kahdesti tasan ykkĂśseen. Ensimmäisen kerran näin tapahtui syksyllä 2002 eli vuosi WTC-iskujen jälkeen. Toinen tällainen käännekohta koettiin maaliskuussa 2009, Â&#x152;Â&#x2018;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2018;Â&#x2039;Â?Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x192;Â?Â&#x2021;Â?Â&#x192;Â&#x201D;Â?Â?Â&#x2039;Â?Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2022;Â&#x192;Â&#x192;Â&#x2DC;Â&#x2014;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x2013;ƤÂ?Â&#x192;Â?Â&#x2022;sikriisin jälkeiset pohjansa. Molemmissa tapauksissa suomalaisosakkeissa oli paras mahdollinen ostohetki. Tämän lehden painoon menon aikoihin Helsingin pĂśrssin p/b-lukujen mediaani liikkui 1,4:ssä, joten lamahinnoittelu on suomalaisilla osakemarkkinoilla varsin kaukana. Kun verrataan OMXH25-indeksin yhtiĂśiden tämän vuoden p/b-lukuja edellisen laskumarkkinan pohjiin eli maaliskuuhun 2009, vain kourallinen niistä arvostetaan taseperusteisesti nyt matalammalle. Selvin â&#x20AC;?alihintainenâ&#x20AC;? on Nokia, jonka taseperusteinen arvostus on nyt yhdessä, kun se oli maaliskuussa 2009 kahdessa ja puolessa. Tänä vuonna Nokia kuitenkin tekee rĂśkäletappiot, joten bisnekselle ei nykyisellään voi laskea suurta arvoa. Lamahinnoittelun väistyminen näkyy korostuneesti syklisten yhtiĂśiden nykyisistä taseperusteisista kertoimista. YIT:n, Metson ja Wärtsilän p/b-luvut ovat yli kaksinkertaistuneet edellisistä markkinapohjista.

Y

hdysvaltain keskus- ja pakottaa ehdollisuuden kautta valtiot pankki ilmoitti QE3:sta. korjaamaan talouden rakenteet. Pallo Miten luonnehdit uutis- on politiikoilla, joille on ostettu aikaa ta, Danske Marketsin rakenteellisten ongelmien ratkaisuun. strategi Jussi HyĂśty? Jos korjauksia ei tehdä, ostettu aika Paradigman muutos. Fed siirtää pai- muuttuu tuhlatuksi ajaksi. notustaan päättäväisesti hintavakaudesMitä sijoittajat voivat odottaa Yhta tyĂśmarkkinoihin. Yhdysvallat tulee dysvaltain ja Euroopan keskuspanpitämään korot pohjissa jopa seitsemän keilta jatkossa? vuotta ja ostamaan arvopapereita markNyt eletään likviditeettisuhdanteen Â?Â&#x2039;Â?Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x17D;Â&#x2013;Â&#x192;ÇĄÂ&#x2DC;Â&#x192;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x2018;Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x2019;Â&#x203A;Â&#x203A;ÇĄÂ&#x2039;Â?ĆŞÂ&#x192;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2018; huippua. EKP:ltä ei kannata odottaa kiihtyy ja omaisuusarvot nousevat. paljon enempää, koska muuten uhkaa Kuinka pitkälle Fed on valmis mene- moraalikato ja poliittinen tsunami. mään, jää nähtäväksi. Fedin rahapolitiikan rajateho on marKriitikot pelkäävät sijoittajien ginalisoitumassa, jolloin elvytyksen vaitulevat riippuvaisiksi Fedin elvy- kutukset talouteen ovat vaatimattomia tyksestä. NäetkĂś aihetta pelkoon? riippumatta painetun rahan määrästä. TOMMI MELENDER Näen, koska kyseessä on eksperimentti. Ultrakevyellä elvytyspolitiikalla on lyhyellä ajalla positiivisia (virta) ja pidemmällä ajalla negatiivisia (varasto) vaikutuksia. Arvopapereiden ostot laskevat rahan hintaa, mutta toisaalta arvopaperit kasaantuvat keskuspankin taseeseen. QE:n lyhyen aikavälin rajateho laskee, mikä voi viitata pidemmän aikavälin negatiivisten vaikutusten kasvuun. Elvytys siirtää ƤÂ?Â&#x192;Â?Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x2039;ÇŚÂ&#x152;Â&#x192;Â&#x201D;Â&#x2021;Â&#x192;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x2039;ÇŚÂ&#x2039;Â?Â&#x2DC;Â&#x2021;Â&#x2022;tointeja tulevaisuudesta nykyhetkeen, mikä lisää sijoitusten riskiä, heikentää tulevaa kasvua ja voi johtaa huonoihin investointeihin. MyĂśs Euroopan keskuspankki ilmoitti omista elvytystoimista. Mikä merkitys niillä on? Mario Draghilta taitava veto. Draghin malli tuo supersysteemiriskin (pankit ja valtiot) alas, mikä laskee tuottovaatimusta ja nostaa kursseja. Fedistä poiketen EKP ei kasvata tulevaisuuden riskejä, koska Jussi HyĂśty ÇŁÂ?Â?Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2021;Â&#x2039;Â&#x2018;Â&#x17D;Â&#x2021;Â&#x2039;Â?ĆŞÂ&#x192;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x201D;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â?

ARVOPAPERI

SYYSKUU 2012 73


KUUKAUDEN PIENI

Aliarvostettu Lännen Tehtaat hakee kasvua ruokatrendeistä Kaikkea muuta kuin trendikäs Lännen Tehtaat valloittaa kuluttajien sydämet ilman korkeaa kolesterolia ja ammattikeittiöt tuoreella keihäänkärjellään. Raastuvan puolella yhtiö puolestaan havittelee miljoonakorvauksia.

J

o yli 20 vuotta Helsingin pörssissä viihtynyt Lännen Tehtaat on varsin näkymätön yhtiö. Se ei lukeudu keskustelupalstojen ykköspuheenaiheisiin, ja harvoin sen osakekaan säväyttää pörssin nousu- tai laskukärjessä. Osa sijoittajista tuskin edes tietää, mitä yhtiö tekee. Arkielämässä yhtiöön on kuitenkin vaikea olla törmäämättä. Riittää, että vierailee lähimmän ruokakaupan pakastealtaalla tai kalatiskillä, niin törmää yhtiön tunnetuimman brändin Apetitin pakasteisiin ja kalatuotteisiin. Lännen Tehtaiden vähäinen tunnettuus pörssiyhtiönä sekä pienuus näkyvät ennen kaikkea ulkomaisten sijoittajien poissaolona. Ainoastaan 4,8 prosenttia yhtiön omistajista pitää majaansa Suomen ulkopuolella. Tämä on yksi syy siihen, miksi yhtiön osake on tällä hetkellä kirja-arvolla tarkasteltuna hyvin huokea, jopa aliarvostettu. Lännen Tehtaat on käytännössä nettovelaton yhtiö ja sen p/b-luku on vaivaiset 0,6. Kun tähän yhdistetään 71 prosentin omavaraisuusaste, vahva rahoitusasema sekä tasainen tulos ja osinko, yhtiö on kuin esimerkki arvoyhtiöstä, jonka epätrendikkyys on piensijoittajien etu. Mutta vaikka Lännen Tehtaat onkin yh-

Teksti Mirko Hurmerinta PLUSSAT&MIINUKSET ✚

Vakaa liiketoiminta Vahva tase ✚ Osakkeen matala arvostus Altis raaka-aineiden hintojen vaihtelulle Liiketoiminnan kausiluontoisuus Ei herätä juurikaan kiinnostusta ulkomaisissa sijoittajissa ✚

— — —

tiönä jo hyvin kypsynyt, ei se aio vain tyytyä lepäilemään laakereillaan. Toimitusjohtaja Matti Karppisen mukaan yhtiö tulee panostamaan sekä orgaaniseen että ulkoiseen kasvuun. ”Pyrimme olemaan erittäin kasvuhakuisia myös jatkossa. Kannattava kasvu on perusedellytys sille, että pääsemme kohti pitkän tähtäimen tavoitteitamme”, Karppinen kertoo.

Terveellisyys ja kotimaisuus Apetitin valttikortit Terveelliseen ruokaan panostaminen on ollut vahva ajuri jo vuosikaudet, mutta muutaman viime vuoden aikana kuluttajat ovat alkaneet entistä enemmän suosia kotimaisia raaka-aineita ja lähiruokaa. Lännen Tehtaat on huomannut tämän trendin, ja

yhtiö on tuonut markkinoille koko ajan lisää täysin kotimaisista raaka-aineista valmistettuja Apetit-tuotteita, joiden kysyntä on Karppisen mukaan kasvanut nopeasti. Pakaste- ja kalaliiketoimintojen kehitys on tasaista, mutta markkinaheilahtelut vaikuttavat yhtiön vilja- ja öljykasviliiketoimintaan. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla segmentin liikevoitto jäi selvästi vuodentakaisesta ennätysjaksosta, sillä toimitusmäärät olivat selvästi pienemmät.

Caternet hyötyy julkisen sektorin kustannuspaineista Yhtiön tuorein ja myös lupaavin kasvumoottori on viime keväänä ostettu Caternet, joka valmistaa esikäsiteltyjä vihannes- ja hedelmä- ja kalatuotteita ammattikeittiöille. ”Caternetin kehitys on ollut positiivista, ja sen kasvunäkymät ovat rohkaisevat. Yhtiö kuuluu Suomen suurimpiin toimijoihin ja on alan ehdoton edelläkävijä”, Karppinen kertoo. Caternet hyötyy siitä, että ammattikeittiöt tehostavat toimintaansa ja tilaavat yhä enemmän raaka-aineitaan esikäsiteltyinä. Karppisen mukaan muutos ammattikeittiöiden toimintatavoissa on ollut nopeaa.

Varoittaako Rautaruukki? HAVAINTO Rautaruukin kilpailija SSAB antoi tulosvaroituksen. NÄKEMYS

Torakkateorian mukaan yhden torakan näkevän kannattaa varautua siihen, että pian torakoita näkyy yksi jos toinenkin. Sama pätee usein pörssissä: jos toimialan yhtiö antaa tulosvaroituksen, sitä sopii ounastella muiltakin, jos taustalla ovat markkinaympäristöön liittyvät syyt. Ruotsalainen SSAB varoitti syyskuun puolivälissä tuloksestaan. Volyymikehitys on ollut yhtiön mukaan selvästi heikompaa kuin vielä kesällä näytti.

74 SYYSKUU 2012

Toisen neljänneksen osavuosikatsauksessaan Rautaruukki arvioi koko vuoden liikevaihtonsa kasvavan noin viisi prosenttia ja liikevoiton olevan viime vuoden tasolla. Rautaruukilla voi olla tarvetta tarkistaa ennustettaan alaspäin. Tämä vuosi on Rautaruukille välivuosi, ja sen analyytikot ovat jo tienneet. Rautaruukin p/b-luku on 0,6. KARO HÄMÄLÄINEN

ARVOPAPERI


KUUKAUDEN PIENI

LIIKETOIMINTA 2011 2012e 2013e

Kymmenien miljoonien sopimuskiista Liiketoiminnan kasvutavoitteiden ohella Lännen Tehtaiden omistajilla riittää seurattavaa myÜs raastuvan puolella. Lännen Tehtailla on erityinen vähemmistÜnsuoja 20-prosenttisesti omistamassaan sokerituotteita valmistavassa ja myyvässä Sucroksessa, josta loput omistaa Euroopan suurimpiin sokerintuottajiin kuuluvan Nordzuckerin tytäryhtiÜ Nordic Sugar. Lännen Tehtaat katsoo Nordic Sugarin toistuvasti loukanneen yhtiÜn vähemmistÜnsuojaa, minkä johdosta yhtiÜ päätti

viime vuoden lopulla jättää asian välimiesoikeuden ratkaistavaksi. YhtiĂśn mukaan enemmistĂśomistaja Nordic Sugar on syyllistynyt kolmeen eri sopimusrikkomukseen, joista jokaisesta langetettava sopimussakko olisi 8,9 miljoonaa euroa, eli yhteensä lähes 27 miljoonaa. Nordic Sugar puolestaan vaatii Lännen Tehtaille 4,5 miljoonan euron sopimussakkoa Sucroksen toimitusjohtajan erottamiseen liittyen. Lännen Tehtaiden vaatimien sopimussakkojen yhteissumma on lähes kolmasosa yhtiĂśn markkina-arvosta ja lähes kolme kertaa suurempi kuin yhtiĂśn viime vuoden liikevoitto. Karppinen ei halua spekuloida kiistan voittamisen todennäkĂśisyydellä, mutta kertoo yhtiĂśn panostavan kiistan selvittämiseen kaiken tarvittavan. â&#x20AC;?Jo se, että veimme kiistan välimiesoikeuteen, kertoo kuinka vakavissamme olemme.â&#x20AC;? Mahdollisia sakkorahoja ei ole korvamerkitty. "Ei nyt lähdetä nylkemään kaatamatonta karhua, vaan odotetaan välimiesoikeuden päätĂśstä", Karppinen vitsailee kysyttäessä, voisivatko sakkorahat ropista osinkoina osakkeenomistajien kukkaroihin.

335,5 9,0 7,5 0,92 0,85 -7,0 4,2

348,0 7,2 6,8 0,87 0,75 6,0 4,0

368,2 10,0 9,0 1,12 0,90 5,0 5,1

ARVOSTUS&V ERROKIT p/e 2012e

Lännen Tehtaat Raisio Atria HKScan Olvi

p/b ev/ebitda 2012e 2012e

15,7 16,3 22,6 25,1 15,5

0,6 1,3 0,4 0,5 2,8

6,5 8,2 7,0 5,9 8,5

KURSSIKEHIT YS Lännen Tehtaat Suomalaiset osakkeet keskimäärin

euroa 20 18 16 14 12 10 8 6 4

2007

2012

ĤÄ?Ä&#x2030;Ä&#x160;ÇŁ Ä&#x2020;Ä&#x2C6;Ä&#x2122;Ä&#x2DC;Ä&#x160;Ä&#x2122;Í&#x2022;Í?ǤÍ?ǤÍ&#x2013;Í&#x201D;Í&#x2022;Í&#x2013;

"Merkittävät toimijat henkilÜstÜravintola-alalla ja ketjuuntuneissa ravintoloissa siirtyvät tuoreisiin esikäsiteltyihin tuotteisiin, jotka toimitetaan päivittäin toimipisteisiin." Karppisen mukaan myÜs julkissektorilla muutos tulee olemaan merkittävä. "Julkisella sektorilla henkilÜstÜ ikääntyy, ja siellä on edelleen paljon käsityÜn tekijÜitä , joiden tyÜ ei näissä keittiÜssä ole enää kovin suuressa suosiossa. Toki myÜs kustannuspaineet näyttelevät suurta roolia julkisella sektorilla."

Liikevaihto, meur Liikevoitto, meur Voitto e. veroja, meur Tulos/osake, euroa Osinko/osake, euroa Nettovelat, meur Opon tuotto, %

Metson ympärillä kuohuu HAVAINTO Metsolta Â&#x203A;Â&#x2013;ÇŁÂ&#x2013;Â&#x152;Â&#x192;Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2021;Â?Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x17D;Â&#x2014; NĂ&#x201E;KEMYS

Â?Â&#x2022;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x2022;Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x17D;Â?Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2022;ÂĄÂ&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2039;Â?Â&#x2030;Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192;ÇĄÂ&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x2021;Â? Â&#x17D;ÂĄÂ&#x160;Â&#x2013;Ă&#x161;Â&#x2019;Â&#x192;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x203A;Â&#x17D;Â&#x2039;Í&#x161;Í&#x201D;Í&#x201D;Â&#x2013;Â&#x203A;Ă&#x161;Â?Â&#x2013;Â&#x2021;Â?Â&#x2039;Â&#x152;ÂĄÂ&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2021;ǤÂ&#x17D;Â&#x2021;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â?Â&#x2019;Â&#x192;Â&#x160;Â&#x2021;Â?Â&#x2022;Â&#x2014;Â?Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2022;Â&#x192;Â&#x2039;Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x2022;Â&#x2018;Â?Â&#x160;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2014;Â?Â&#x2022;Â&#x2021;Â? Â?Â&#x203A;Ă&#x161;Â&#x160;Â&#x2021;Â?Â?Â&#x2039;Â?Â&#x2019;Â&#x203A;Ă&#x161;Â&#x201D;Â&#x2013;ÂĄÂ?ÂĄÂĄÂ?Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2022;ÂĄÂ&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2039;Â?Â&#x2030;Â&#x2018;Â&#x2013;Ǥ Â&#x2039;Â&#x152;Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x152;Â&#x192;Â?ÂĄÂ?Ă&#x161;Â?Â&#x2014;Â&#x17D;Â?Â&#x192;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x160;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2014;Â?Â&#x2022;Â&#x2021;Â? Â&#x2019;Â&#x2021;Â&#x201D;ÂĄÂĄÂ?Â&#x2013;Â&#x203A;Â?Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â?Â&#x160;Â&#x2021;Â&#x201D;ÂĄÂ&#x2013;Â&#x2013;ÂĄÂĄÂ?Â&#x2039;Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x192;Â?Â&#x203A;Â&#x2022;Â&#x203A;Â?Â&#x203A;Â?Â&#x2022;Â&#x2039;ÂĄÂ&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2039;Â&#x2013;ÂĄÇĄÂ?Â&#x2014;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x192;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2022;Â&#x2021;Â?ÂĄÂ&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x203A;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x2039;Ă&#x161;Â&#x2013;ÂĄ Â&#x152;Â&#x2018;Â&#x160;Â&#x2020;Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x192;Â?ǤÂ&#x2022;Â&#x192;Â?Â?Â&#x2021;Â&#x2021;Â?Â?Â&#x2014;Â&#x201D;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x17D;Â&#x192;Â&#x2022;Â?Â&#x2014;Â?Â&#x2039;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2039; Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2039;Â&#x2013;ÂĄÇĄÂ&#x2021;Â&#x2013;Â&#x2013;ÂĄÂ&#x2021;Â&#x2013;Â&#x2022;Â&#x2018;Â&#x2018;Â?Â&#x160;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x192;Â&#x192;Â?Â?Â&#x203A;Â&#x2013;Â&#x203A;Â&#x17D;Â&#x2039;-

Â?ÂĄÂĄÂ&#x201D;ÂĄÂ&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;ÂĄÇłÂ&#x2019;Â&#x2018;Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x201D;Â&#x2039;Â&#x2022;Â?Â&#x2039;¥dzǤ ÂĄÂ&#x2013;Â&#x2013;Â&#x2039;ÇŚÂ&#x203A;Â&#x2013;ÇŁÂ&#x2021;Â&#x2039;Â&#x2020;Â&#x2021;Â?Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x192;Â&#x2018;Â?Â&#x2022;Â&#x2021;ÇĄÂ&#x2021;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x2039;Â&#x2DC;ÂĄÂ&#x2013; Â&#x203A;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x2039;Ă&#x161;Â?Â&#x2019;Â&#x192;Â&#x2019;Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x2039;Â?Â&#x2018;Â?Â&#x2021;Â&#x2021;Â&#x2013;Â?Â&#x2021;Â?Â&#x2021;Â?Â&#x2014;Â?Â?Â&#x2018;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x192;Â?Â&#x192;Â&#x2014;Â&#x2019;Â&#x192;Â?Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2021;Â&#x2020;Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x192;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x192;Â?Â?Â&#x192;Â&#x2022;Â&#x2DC;Â&#x2014;Â?Â&#x192;Â&#x201D;Â?Â?Â&#x2039;Â?Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x192;Ǥ Â&#x192;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x192;Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x2022;Â&#x2018;Â&#x2021;Â&#x2039;Â&#x2018;Â&#x17D;Â&#x2021;Â&#x160;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x192;Â&#x2019;Â&#x2039;Â&#x17D;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x2014;ÇĄ Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x192;Â?Â?Â&#x2021;Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2021;Â?Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2022;ÂĄÂ&#x17D;Â&#x2013;Â&#x203A;Â&#x203A;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192;Â?Â&#x2039;Â?Â&#x2022;Â&#x2014;Â&#x2014;Â&#x201D;Â&#x2039;Â&#x160;Â&#x2021;Â&#x2039;Â&#x17D;Â&#x192;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x2014;Â&#x201D;Â&#x2039;Â&#x2022;Â?Â&#x2039;ÇĄÂ&#x152;Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2014;Â&#x2014;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2DC;Â&#x2039;Â&#x201D;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x192;Â?Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x192;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2039;Â&#x160;Â&#x2021;Â? Â&#x192;Â&#x2039;Â&#x160;Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x192;Ǥ TOMMI MELENDER

ARVOPAPERI

SYYSKUU 2012 75


ETF

ĈĔđĔĚėćĔĝ

PAINOT. Indeksin muodostusperiaate vaikuttaa merkittävästi yhtiöpainoihin.

Perinteisen indeksoinnin haastajat Indeksejä rakennetaan yllättävän monella tavalla. Hyötyykö sijoittaja uusista indekseistä, vai ovatko ne vain lisenssointitalojen tapa tehdä rahaa?

Y

ritysten paino indekseissä määräytyy yleensä markkinaarvojen perusteella: arvokkaampi yhtiö vaikuttaa indeksiin enemmän kuin pieni. Näin on rakennettu myös Helsingin pörssin OMXH-indeksi. Markkina-arvopainotteisessa indeksissä lähtökohtana on yhtiön suhteellinen markkina-arvo. Indeksilaskennan alkuhämärässä tämä oli luonnollisin ja yksinkertaisin keino jakaa yhtiöitä. Markkina-arvo lasketaan kertomalla osakkeen pörssiarvo osakkeiden lukumäärällä. Esimerkiksi miljardin euron markkina-arvon saavuttaa yhtiö, jolla on kymmenen euron arvoisia osakkeita 100 miljoonaa kappaletta. Markkina-arvoltaan puolet pienempi yritys saa puolet pienemmän painoarvon indeksissä. Markkina-arvopainotteisessa indeksilaskennassa tausta-ajatuksena on markkinoiden tehokkuus. Sijoittajien kollektiivista viisautta pidetään tehokkaimpana arvon-

76 SYYSKUU 2012

Teksti Petre Pomell määrityksen muotona. Lähestymistavassa ongelmaksi muodostuu riskien keskittyminen. Esimerkki valaisee asiaa. Kuvitellaan Applen osuudeksi Yhdysvaltojen tuhatta suurinta yritystä seuraavassa indeksissä viisi prosenttia. Apple pärjää hyvin ja kurssi nousee kymmenen prosenttia. Kurssinousu nostaa indeksin arvoa puoli prosenttia. Sijoittajan ongelmana on, ettei 100 prosentin arvonnousu 30 pienimmässä yrityksessä hetkauta indeksinarvoa mihinkään. Sijoittajalle valkenee nopeasti syy-seuraussuhteet. Laajoissakin indekseissä on tärkeintä keskittyä suurimpien yhtiöiden arvonmuutoksiin. Yhtiöiden valtava lukumäärä on arvonlaskennan ja riskien hallinnan kannalta toissijaista.

Vain saatavilla olevat osakkeet kiinnostavat 1990-luvun lopulla instituutiosijoittajat

ARVOPAPERI

alkoivat valittaa vapaassa kaupankäynnissä olevien osakkeiden vähyydestä. Indeksiin mukaan otettuja yhtiöitä ei käytännössä voinut ostaa. Markkina-arvopainotteista laskutapaa kehitettiin instituutiosijoittajien vaatimaan suuntaan. 2000-luvun alussa kehiteltyihin ˆ”‡‡ƪ‘ƒt -indekseihin otettiin mukaan vain osakkeet, jotka olivat vapaan kaupankäynnin kohteina. Tarkat ja todellisuutta paremmin vastaavat indeksit helpottivat salkunhoitajien työtä. Suuret indeksitalot muuttivat free ƪ‘ƒ–‹›Ú–¡‹†‡•‹Žƒ•‡–ƒƒ•ƒǤ Morgan Stanley (MSCI) teki laskentaremontin vuonna 2002 ja Standard & Poor’s (S&P) 2005. Ryntäys kehittyville markkinoille loi indeksitaloille jälleen uusia haasteita. Markkinoilta löytyi usein likviditeetiltään heikkoverisiä yhtiöitä, jotka vanhojen sääntöjen mukaan oli huomioitava indeksinlaskennassa. Osakevaihdon viruessa pohjalukemissa kaupankäynti vaikeutui. Markkina-arvopainotteisesta laskutavasta


ETF

Osinkoindeksi katsoo osinkoa Taloudellisille perustekijöille eli fundamenteille pohjautuvat indeksit perustuvat tulokseen, taseeseen ja kassavirtaan. Useimmiten katsotaan osinkoprosenttia ja kasvavaa osingonmaksukykyä. Indeksejä muodostetaan myös monimutkaisten mallintamismenetelmien avulla. Fundamenttipohjaisissa indekseissä on eräs myötäsyntyinen puute, jota markkinaarvopainotteisissa indekseissä ei ole. Yhtiöt raportoivat taloudelliset tietonsa eri aikaan. Tämä aiheuttaa jatkuvaa indeksien päivitystarvetta. Uuden informaation tulisi päivittyä mahdollisimman pian, jotta indeksi mittaisi sääntökirjassa sovittuja asioita. Päivittäinen tasapainotus ei ole kustannustehokasta. Kvartaaleittain tarkistettavat ja päivitettävät sisällöt ovat siis neljä päivää vuodessa täsmälleen oikeassa. Muina päivinä etf:n seuraaman indeksin sisältö on todellisuuden likiarvo. Siitä huolimatta, että fundamenttiperusteisia etf:iä ei päivitettäisi kuin neljä kertaa vuodessa, niiden hallinnointipalkkiot ovat vähintään kaksinkertaiset markkina-arvopohjaisiin etf:iin verrattuna. John Bogle ja Burton Malkiel ovat hyökänneet fundamentti-indeksointia vastaan. Heidän mukaansa lopputulos tulee kalliiksi aktiivisen kaupankäynnin ja korkeiden kustannusten vuoksi. Boglen mukaan fundamentti-indeksoinnin historiallinen ylituotto on tullut arvo- ja pienyhtiöilmiöstä. Pienyhtiöt ovat riskisempiä omistuksia, joten niistä tuleekin saada suurempi korvaus.

ĈĔđĔĚėćĔĝ

kehittyi likviditeettisidonnainen versio. Indeksiin hyväksyttiin vain vaihdetuimmat yhtiöt. Kotipörssimme OMXH25-indeksi on oiva esimerkki likviditeettiin pohjautuvasta indeksistä. OMXH25-indeksin kautta selviävät myös oleelliset ongelmat. Nokian, Sammon, Koneen ja Fortumin yhteenlaskettu painoarvo on lähes 40 prosenttia. Hajautushyöty on matala, vaikka indeksilaskennassa käytetään kymmenen prosentin painoarvorajoitinta. Kansainvälinen sijoitustutkimus on kyseenalaistanut markkina-arvopohjaista lähestymistapaa. Ylihinnoitellut osakkeet – siis huonot sijoituskohteet – saavat turhan korkean painon. Yksittäisissä tutkimuksissa on havaittu fundamenttipohjaisten indeksien päihittävän markkina-arvopohjaiset kilpakumppaninsa. POIMINTA

Fundamentti-etf:ien ylituotot uskon asia FUNDAMENTTI-ETF:IEN suosio perus-

tuu Eugene Faman ja Kenneth Frenchin tutkimuksiin. Yliopistomiehet löysivät tutkimuksissaan kaksi muuttujaa, jotka selittivät suuren osan 80 vuoden tutkimusperiodilla saavutetuista ylituotoista. Herrat havaitsivat markkina-arvoltaan pienten yhtiöiden tuovan säännönmukaisesti kolmen prosentin lisätuoton. Perinteisiin arvo-yhtiöihin keskittyminen tuotti viisi prosenttia yli keskiarvon. Tuottoisin yhdistelmä löytyi pienistä arvo-yhtiöistä. Etf-teollisuuden lanseeraamat fundamenttiuutuudet iskevät tähän saumaan. Wisdom Treen Small Cap Dividend -etf (tikkeri: DES) on 621 osaketta sisällään pitävä pienyhtiö-etf. DES:in sijoitushaarukkaan otetaan mukaan vain osinkoa maksavat pienyhtiöt. Etf on erittäin hyvin hajautettu, sillä 10 suurimman omistuksen yhteenlaskettu painoarvo on 11 prosenttia. Vuotuiskuluina sijoittajilta veloitetaan 0,38 prosenttia. Wisdom Treeltä löytyy toinenkin mielenkiintoinen tuote. Wisdom Tree Earnings 500 fund -etf (EPS) versioi perinteistä S&P 500 -indeksiä tuottohakuisesti. Strategiana on poimia Yhdysvaltojen suurimpien yritysten joukosta positiiviseen vuositulokseen kykenevät yhtiöt. Vertailukohta asetetaan vuo-

ARVOPAPERI

dentakaiseen tuloskehitykseen. Suurimman painoarvon etf:ssä saa parasta tulosta tekevä yritys. EPS:in suurimmat omistukset ovat Exxon Mobil ja Apple. 499 osaketta sisältävä etf maksaa vain 0,28 prosenttia vuodessa. PowerSharesin FTSE RAFI US 1000 Portfolio -etf (PRF) perustuu FTSE:n samannimiseen indeksiin. Siinä markkina-arvoltaan suurimmat jenkkiyhtiöt rankataan kirja-arvon, kassavirran, liikevaihdon ja osinkojen perusteella järjestykseen. PRF:n painavimmat omistukset ovat Exxon Mobil, Bank Of America sekä AT&T. PRF:n vuotuiskulut ovat 0,44 prosenttia. Akateemisesti vahvat näytöt eivät takaa sijoitusmenestystä todellisessa elämässä. Viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana vain PRF on kyennyt niukasti voittamaan S&P 500-indeksin tuoton. Hajautushyötykin on ollut niukkaa, sillä arvonmuutosten korrelaatio on liikkunut 0,85–0,95:n haarukassa. Ylituottoon nojaavien tutkimusten varaan rakennetut tuotteet toimivat heikosti. Suurimmat ylituotot syödään nopeasti pois tutkimustulosten valuessa markkinatoimijoille. Markkinat ovat siis kaikkine puutteineenkin kohtuullisen tehokkaat. PETRE POMELL

SYYSKUU 2012 77


KOLUMNI

PENTTI FORSMAN

R

eilu vuosi sitten suuri joukko äänestäjiä osoitti kyllästyneensä euron pelastamiseen ja ympäristön ylenpalttiseen paapomiseen. Äänestäjien toiveet eivät muuttuneet lihaksi. Uuteen hallitukseen oli pakko ottaa mukaan lähes kaikkia aatesuuntia edustaneet puolueet. Jytkyn todellinen hinta alkaa vasta nyt hahmottua. Jokainen puolue halusi hallitusohjelmaan oman puumerkkinsä. Yhdenkään puolueen ykköstavoitteena ei ollut oikeusvaltion ylläpitäminen. Nyt poliiseja vähennetään entisestään ja syyttäjien resurssit ovat läntisen Euroopan alimmat. Kasvanutta, rajat ylittävää talousrikollisuutta ei saada kuriin olemattomilla rangaistuksilla ja vähillä poliiseilla. Samoin hallitusneuvotteluissa ketään ei kiinnostanut suomalaiseen yrittäjyyteen perustuva talouskasvu, päinvastoin. Hallitusohjelmassa todetaan: ”Veropäätösten myötä yritysverotuksen painopiste siirtyy maltillisesti yhtiön käyttöön jäävien tulojen verottamisesta kohti yhtiöstä nostettavien varojen verotusta.” Riskinoton kannalta verotuksen ajoittumisella on kuitenkin vain vähän merkitystä. Ennen vuoden 1993 verouudistusta yritykset ja niiden omistajat eivät maksaneet veroja juuri lainkaan, vaik-

Kirjoittaja on eläköitynyt ekonomisti.

KÖYHILLE J Y TK Y TULEE K ALLIIKSI. ka verokannat olivat suuria. Verouudistuksen jälkeen yhteisövero oli 25 prosenttia, ja se riitti omistajalle. Osingoista ei enää peritty veroa. Osinkojen kaksinkertaiseen verotukseen kuitenkin palattiin 2000-luvulla. Monikansalliset yritykset suunnittelevat tarkkaan, missä veronsa maksavat. Microsoft kierrättää Euroopassa syntyneet voitot Irlannin kautta ja suomalaiset yritykset puolestaan käyttävät hyväkseen Hollannin verolakeja. Konsernin sisällä annettuja avustuksia ja velkoja hyödyntävä verosuunnittelu on laillista, ja näitä keinoja käyttävät kaikki. Suomessa kuitenkin nousi meteli, kun havaittiin, etteivät veroparatiisirahastojen omistamat Attendo ja Terveystalo maksa veroja lainkaan. Myös rutkasti voittoa tuottava Asiakastieto hyödyntää Suomen ”veroparatiisia”. Kukaan ei vain näytä pohtineen, miksi hyvä yritys kannattaa myydä pääomasijoittajalle. Vakaata tulosta tekevän yrityksen omistajalle paluu osinkojen verotuk-

78 SYYSKUU 2012

ARVOPAPERI

seen muutti kannustimia. Suomessa toimivan yrityksen omistajalle osinkovero on kova ”palkinto” riskinotosta. Pääomaverokanta ja siten osinkovero nostettiin tämän vuoden alusta lähtien 28:sta 32 prosenttiin (pienet tulot 30 prosenttia) ja yhteisöveroa laskettiin 26:sta 24,5 prosenttiin. Kun pörssiyhtiön osingoista verovapaata on 30 prosenttia, jaetusta voitosta omistaja joutuu maksamaan yhteensä 41,14 prosenttia veroa, eli tehdystä tuloksesta omistajalle jää käteen reilu puolet korvauksena riskinotosta. Yrityksen arvo markkinoilla määräytyy odotettavissa olevien osinkojen perusteella. Myyntivoitosta omistaja joutuu maksamaan saman 32 prosenttia, mutta myyntihinnasta voi vähentää hankintamenon. Yli kymmenen vuotta omistetussa yrityksessä hankintameno-olettama on 40 prosenttia. Siten myyntivoitosta joutuu normaalisti maksamaan veroa vain 19 prosenttia. Veroparatiisissa toimivan pääomasijoittajan taas kannattaa maksaa todella hyvin yrityksestä, eihän sen tarvitse maksaa sen enempää yhteisö- kuin osinkoverojakaan. Pääomasijoittaja kykenee esittämään tarjouksen, josta järkevän omistajan on vaikea kieltäytyä. Tuottoero myymisen hyväksi verrattuna omistamisen jatkamiseen on valtava. Jos pääomasijoittajat kilpailevat vielä keskenään, yrittäjä saa tuhdin palkkion riskinotosta. Attendoa ei olisi ehkä myyty, jos vuoden 1993 25 prosentin veromallista olisi pidetty kiinni. Suomalaiset, tuloksesta 41 prosenttia veroja maksavat sijoittajat eivät mitenkään kykene kilpailemaan pääomasijoittajan kanssa. Toisten rahoilla on hauska leikkiä. Tästä saatiin taas esimerkki, kun eläkeyhtiötä vaadittiin luopumaan sijoituksistaan veroparatiiseihin. Pääomasijoittajat toimivat täysin laillisesti, eikä eläkeläisten varojen sijoittamisessa niihin ole mitään hävettävää. Suomi ei yksin kykene kieltämään veroparatiiseja. Se on kansainvälisen yhteisön tehtävä. Toki suomalaiset voivat valita, minkälaisen yrityksen palveluja ostavat. Pörssin listoille ei ole vuosiin ollut tunkua. Sen sijaan hallituskauden aikana melkoinen joukko suomalaisia yrityksiä tullaan myymään ulkomaille. Kun kasvuyrityksistä ei ole montakaan havaintoa, hyvinvointivaltion rahoitus alkaa horjua. Myös oikeusvaltion rapautumisesta kärsivät eniten pienituloiset, sillä heillä ei ole varaa suojautua. Köyhille jytky tulee kalliiksi.

ĐĚěĆĐĎĒĒĔđĊčęĔēĊē

Jytkyn hinta


TAULUKOT

taulukot 80 TULOSENNUSTEET ย—ย‘ยŽย‡ย–ยย‘ย•ย–ยƒยƒย‘ย•ย‹ยยย‘ยƒยƒย

82 POHJOISM AISET

TULOSENNUSTEET

ยƒยย•ยย‡ยƒยยย‹ยŽย–ยƒย‘ย†ย‘ย–ย‡ย–ยƒยƒยยŠย›ย˜ยกยก

ยย˜ย‡ย•ย–ย‘ย”ย’ศ€ย‡วฃยŽยŽยกย‘ยŠยŒย‘ยŽยƒยยŠย—ย‘ยย‡ย‹ยวค ย–ย—ยŽย‘ย•ย’ยƒย”ยƒยยย—ย•ย–ยƒ

83 EUROOPPAL AISET

TULOSENNUSTEET

ย‡ย—ย–ย•ย…ยŠย‡ยƒยยยŒยƒย‘ย”ย†ย‡ยƒย›ยŠย–ยกย•ย—ย—ย”ย‡ย–

84 Y HDYSVALTAL AISET

TULOSENNUSTEET

ย’ย’ยŽย‡ยยƒย‹ยยย‹ย‡ยยƒย‹ยย‘ยŒย‡ยยƒย”ย˜ย‘ยยยƒย‹ย

85 PARH A AT R AH ASTOT ย”ย›ย•ย•ย‹ย‡ยยกยŒยกยŽยŽยก

ยย†ย‡ยย•ย‹ย”ยƒยŠยƒย•ย–ย‘ยŠยƒยยยƒย•ย‹ยƒยย–ย‹ย‹ย˜ย‹ย•ย‡ย–วค

86  วง

syyskuu 9/2012

Huolestuttavan vรคhรคn pelkoa ฤ‘ฤ†ฤ˜ฤ˜ฤŽฤ˜ฤŠฤ“ฤ˜ฤŽฤฤ”ฤŽฤ™ฤšฤ˜ฤ›ฤŽฤŽฤ˜ฤ†ฤšฤ‰ฤŠฤ“ยย—ยยƒยƒย ยยƒยยยƒย–ย–ยƒยƒย‘ยŽยŽยƒยƒยŠยย‡ย•ย‹ยŽยŽย‘ย‹ยยย—ยย–ย‘ย‹ย•ย‡ย–ย‘ย˜ยƒย– ย’ย‡ยŽย‘ยยยƒย‹ย–ยƒยŒยƒย’ย‡ยŽย‘ยยƒย•ย•ย‹ยŽยŽย‘ย‹ยยย—ยย–ย‘ย‹ย•ย‡ย– ย‘ย˜ยƒย–ยƒยŠยย‡ย‹ย–ยƒวค ย”ยกย•ย’ยƒย”ยŠยƒย‹ย•ย–ยƒย’รšย”ย•ย•ย‹ย’ย‡ยŽย‘ยยย—ย—ย†ย‡ยยย‹ย–ย–ยƒย”ย‡ย‹ย•ย–ยƒย‘ยย‘ย•ยƒยยย‡ย‹ย†ย‡ยยŠย‹ย…ยƒย‰ย‘ยยŒย‘ยŠย†ยƒยยยƒย‹ย•ย’รšย”ย•ย•ย‹ยย‘ย’ย–ย‹ย‘ย‹ยŠย‹ยย’ย‡ย”ย—ย•ย–ย—ย˜ยƒ วฆย‹ยย†ย‡ยย•ย‹วกยŒย‘ยยƒย›ยย•ย‹ยยย‡ย”ย–ยƒย‹ย•ย–ย‡ย–ย—ย•ย–ย‹ย•ยƒยย‘ย–ย–ย—ยยƒ ยย‡ย”ย–ย‘ย‘วกยย—ย‹ยยยƒย•ย—ย—ย”ย–ยƒย˜ย‘ยŽยƒย–ย‹ยŽย‹ย–ย‡ย‡ย–ย–ย‹ยƒย‡ยŽย‹ ยย—ย”ย•ย•ย‹ยŠย‡ย‹ยŽย—ยย–ยƒยƒย•ย‹ยŒย‘ย‹ย–ย–ยƒยŒยƒย–ย‘ย†ย‘ย–ย–ยƒย˜ยƒย–วคย‹ย–ยก ยย‘ย”ยย‡ยƒยยยƒยŽยŽย‡ ยย‘ย—ย•ย‡ย‡วกย•ย‹ย–ยกย‡ยย‡ยยยกย ย‹ยŽยยƒย•ย•ยƒย‘ยย˜ยƒยƒย”ยƒยย–ย—ยย–ย—ยƒวค ยกยยกย•ย›ยย•ย›ยยกย•ย‹ยŒย‘ย‹ย–ย–ยƒยŒยƒย–ย‘ย˜ยƒย– ย‹ย ย’ย‡ย”ย—ย•ย–ย‡ย‡ยŽยŽยƒย‘ยŽยŽย‡ย‡ย–ยยƒย‹ยยย‡ยƒยย—ย—ย–ยƒยย—ย‹ย ย’ย‡ยŽย‘ยยยƒย‹ย–ยƒวคย‘ยŽยƒย–ย‹ยŽย‹ย–ย‡ย‡ย–ย–ย‹วฆย‹ยย†ย‡ยย•ย‹ยยŽย—ยย‡ยยƒย– ย’ยƒย‹ยย—ย‹ย˜ยƒย–ย‡ยŽย‘ยย—ย—ย•ย•ยƒยƒยŽยŽย‡ยย‡ยŽยŒยกยกยย–ย‘ย‹ย•ย–ยƒยŒยƒ ย‘ยŽย‹ย˜ยƒย–ย˜ย‹ย‡ยŽยกย•ย›ย›ย•ยย—ย—ยย’ย—ย‘ยŽย‹ย˜ยกยŽย‹ย•ย•ยกยย‹ยยย—ย—ย†ย‡ยย–ย‘ย‹ย•ย–ยƒยƒยŽยƒย’ย—ย‘ยŽย‡ยŽยŽยƒวค ย‹ยย˜ย‹ย‹ย†ย‡ยย˜ย—ย‘ย†ย‡ย ยย‡ย•ยย‹ยƒย”ย˜ย‘ยŽย‹ย‹ยยย—ย—อ–อšย’ย‹ย•ย–ย‡ย‡ย•ย•ยกวค ย‹ย‹ยย‡ย˜ย—ย‘ย†ย‡ยย•ย›ยย•ย›ยŽยŽยกย–ย—ยยย‡ยŽยยƒย–ย‘ยŽย‹ย˜ยƒย– ยย‘ย˜ย‹ยย–ย‘ย‹ย•ย‡ยยŽยƒย‹ย•ย‡ย–วกย•ย‹ยŽยŽยกย•ย‹ยŽยŽย‘ย‹ย ยŠย›ย’ย’ยกย•ย‹ อ˜อ”วฃยย›ยŽยกย’ย—ย‘ยŽย‡ยŽยŽย‡ย‡ย—ย”ย‘ยƒยŽย—ย‡ย‡ยย˜ย‡ยŽยยƒยย”ย‹ย‹ย•ย‹ย ยยกย”ยŒย‹ย•ย–ย›ย–ย–ย›ยกวคยƒย”ย•ย‹ยยƒย‹ย•ย‡ย–ย–ย—ย‘ยย‹ย‘ย’ยกย‹ย˜ยกย ยŽย—ยย‡ยยƒย– ยย‹ย”ยŒยƒย•ย‹ย•ย›ยย•ย›ยŽยŽยกอ–อ”อ”อœย›ยŽย‹อœอ”ย’ย‹ย•ย–ย‡ย‡ย•ย•ยกวกยย—ยย‡ยŠยยƒยย”ย‘ย–ยŠย‡ย”ย•ย‹ยยยƒยƒย–ย—ยย‹-

ย˜ยƒย•ย‹ยยย‡ยƒย”ย˜ย‘ย”ยƒยŠยƒย•ย–ย‘ย– ยย‡ย”ยย‡ยŽย’ยƒยƒยŒย‘ยยƒยŽยกยŠย–รšรšยวค

ยย‡ยย•ย—ย‹ย•ย–ย‹ย”ยƒยŠย‘ย‹ย–ย—ย•ยยƒย”ยยย‹ยยƒย–ย–ย‘ย–ยƒยƒยŽย‹ย•ย‡ย‡ย ยยƒยƒย‘ยย•ย‡ย‡ยวค ย‘ยˆย‡ย”ย”ย‹ยŽยŽย›ยย…ยŠย‹ยย–ย‡ยยย‹ย•ย‡ยยƒยยƒยŽย›ย›ย•ย‹ย ยƒย•ย‹ยƒยย–ย—ยย–ย‹ยŒยƒยƒย”ย›ยยยƒย”ย–ย‡ยŽย•ย˜ยƒย”ย‘ย‹ย–ย–ย‡ยŽย‡ย‡ยยƒย”ยยย‹ยยƒยยƒย–ย•ยƒย—ยย•ย‡ย•ย•ยƒยƒยย•ย‹ย‹ย–ยกวกย‡ย–ย–ยก ย’ย‘ย‹ยยย‡ย—ยย•ย‡ยŽยŽย‹ย•ย‡ยยยƒย–ยƒยŽยƒ ยŽย‹ย•ยกยกย˜ยƒยƒย”ยƒยƒ ย–ย—ยย–ย—ย˜ยƒย•ย–ยƒยย—ย”ย•ย•ย‹ยย‘ย–ยยƒยŠย†ย—ยย•ย‡ย•ย–ยƒวคย‹ยŒย‘ย‹ย–ย–ยƒยŒยƒย–ย•ยƒยƒย–ย–ยƒย˜ยƒย–ย‘ยŽยŽยƒยŽย‹ย‹ยƒยยย‹ยยŠย—ย‘ยŽย‡ย–ย–ย‘ยย‹ยƒยŒยƒ ย–ย›ย›ย–ย›ย˜ยกย‹ย•ย‹ยกวกย‡ย–ย‡ยยย‹ยยย—ยยยƒยƒย‹ยŽยยƒยย–ยƒยŽย‘ย—ย†ย‡ย•ย•ยƒย’ย‹ย‹ย•ยƒยƒยย‘ย•ย‘ยŽย–ย‹ย‘ยย‰ย‡ยŽยย‹ยƒวค ยƒย”ย–ย‡ยŽย•ยย—ย‹ย•ย–ย—ย–ย–ยƒยƒวกย‡ย–ย–ยกยƒย‹ยยƒย‹ย•ย‡ยยย‹ย ยย—ย ย‘ยยŽย‹ย‹ยยย—ยย—ย–อ•อ˜ศ‚อ•อšวฃยยŠยƒยƒย”ย—ยยƒย•ย•ยƒวก ย‘ย•ยƒยย‡ยยƒย”ยยย‹ยย‘ย‹ย†ย‡ยยŠย—ย‹ย’ย—ย–ย‘ย˜ยƒย–ย‘ยŽยŽย‡ย‡ย– ยยกย•ย‹ยŽยŽยกวคยกย‹ยย–ยƒย’ยƒยŠย–ย—ย‹ยŽย‘ยยƒยย—ย—ย•ย•ยƒอ–อ”อ”อ›วก ย–ย‘ย—ยย‘ยย—ย—ย•ย•ยƒอ–อ”อ”อœวกยŠย—ยŠย–ย‹ยย—ย—ย•ย•ยƒอ–อ”อ•อ”วกยŒย‘ย—ยŽย—ยย—ย—ย•ย–ยƒอ–อ”อ•อ”ยŠย‡ย‹ยยกยย—ย—ยŠย—ยอ–อ”อ•อ•ยŒยƒยŠย—ยŠย–ย‹ยย—ย—ย•ย•ยƒอ–อ”อ•อ–วค ยƒยยƒยŽยŽยƒยƒย”ย–ย‡ยŽย•ยย›รšยย•ย‹ ย‡ย†ย‹ยย˜ย‘ย‹ย˜ยƒย��ย‡ยŽย˜ย›ย–ย›ย•ย–ย‘ย‹ยย‹ยŽยŽยƒยƒยย’ย‹ย†ย‡ยย–ยกยกยย›ยย›ย‹ย•ย–ยก ย‘ย•ยƒยย‡ยยƒย”ยยย‹ยย‘ย‹ย†ย‡ยยย›รšยย–ย‡ย‹ย•ย–ยกย˜ย‹ย”ย‡ย–ย–ยกวค ยกยกยŒย‘ยŠย–ยƒยŒยƒย‡ยย‡ย”ยยƒยยย‡ย‹ยŽยย‘ย‹ย–ย–ย‹ยย‹ยย•ย›ย›ย•ยย—ย—ยย’ย—ย‘ยŽย‹ย˜ยกยŽย‹ย•ย•ยกย—ย—ย†ย‡ย•ย–ยƒยย˜ยƒยย–ย‹ย–ยƒย–ย‹ย‹ย˜ย‹ย‡ย ย‡ยŽย˜ย›ย–ย›ยย•ย‡ยย‘ยŠยŒย‡ยŽยยƒย•ย–ยƒวค  

Pร–RSSIN PELKOKERROIN

87 GURUSALKUT

   วง 

pistettรค

88 KOROT JA L AINAT

90

89    วง  

M A AILM A NTALOUS

ยƒย—ย–ยƒยยƒยŽยย‹ย”ยƒย•ย•ยƒยƒยยƒย‹ย˜ย‘ย•ยŒยกย–ย–ย‡ยŒยก

ยฦชยƒยƒย–ย‹ย‘ย•ย—ย‘ยŒยƒยƒยย—ยŽยŽยƒย•ย–ยƒวซ

70

90 ULKOMA ALAISOMISTUS 50

91 SUOMALAISOSAKKEIDEN

SUOSITUKSET

ยƒย‹ย•ย‹ย‘ยŒยƒย‡ย…ยŠยย‘ย’ย‘ยŽย‹ย•ยƒยยƒยŽย›ย›ย–ย‹ยยย‘ย•ย—ย‘ย•ย‹ยย‹ย–

10 2008

2009

ARVOPAPERI

2010

2011

2012

ฤคฤฤ‰ฤŠวฃ ฤ†ฤˆฤ™ฤ˜ฤŠฤ™อ•อ›วคอวคอ–อ”อ•อ–

30

SYYSKUU 2012 79


TAULUKOT

  

Elisan ja Orionin osinkokone hyrrää Ä&#x201C;Ä&#x2DC;Ä&#x17D;Ä?Ä&#x160;Ä&#x203A;ĤĤÄ&#x201C;Ä&#x201D;Ä&#x2DC;Ä&#x17D;Ä&#x201C;Ä?Ä&#x201D;Ä&#x2020;Ä&#x2014;Ä&#x203A;Ä&#x17D;Ä&#x201D;Ä&#x2122; alkavat tarkentua, kun plakkarissa on tulokset tämän vuoden kahdelta ensimmäiseltä vuosineljännekseltä. Factsetin konsensusennusteiden perusteella 46 prosenttia suomalaisista pĂśrssiyhtiĂśistä maksaa vuodelta 2012 suuremmat osingot kuin vuodelta 2011. Voitonjaon supistumista analyytikot odottavat 22 Â&#x2019;Â&#x201D;Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2021;Â?Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x17D;Â&#x2013;Â&#x192;ƤÂ&#x201D;Â?Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192;Ǥ Peräti kolmestakymmenestä yhtiĂśstä on luvassa yli viiden prosentin osinkotuotot, ja koko Helsingin pĂśrssin tältä vuodelta kertyvä osinkotuotto asettuu

osinkotuotto 2012e, %

konsensusennusteiden perusteella 4,4 prosenttiin. Parhaat tuottopaperit ovat näillä näkymin Martela ja Alma Media, joista irtoaa yli kahdeksan prosentin osinkotuotot. MyÜs takuuvarmat voitonjakoautomaatit Elisa ja Orion yltävät kahdeksan prosentin tuntumaan, samoin kuin Aktia ja velkalastin kanssa kamppaileva Sanoma. Entiseltä Helsingin pÜrssin johtotähdeltä Nokialta analyytikot odottavat ensi keväänä nollaosinkoa.

MARTELA

8,1 %

ALMA MEDIA

8,1 %

ELISA

7,9 %

AKTIA

7,8 %

 

KOTIMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011

osake- voitto kurssi ennen 14.9. veroja

YhtiĂś

2012 â&#x2013; 

ENNUSTEET 2012

â&#x2013; 

Affecto Ahlstrom

2,93 13,47

meur

7,1 -5,8

tulos/ osake euroa 0,25 -0,38

voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur 10,1 31,9

10,0 29,1

10,5 43,0

0,37 0,48

0,12 0,71

ENNUSTEET 2013

p/e 7,9 27,9

p/b 1,0 1,1

Voitto tulos/ osinko/ ylin ev/ ennen alin osake, ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur 5,3 6,7

11,9 60,0

10,4 42,0

13,0 68,5

0,43 0,69

0,17 0,65

p/e 6,9 19,5

p/b 0,9 1,1

ev/ ebitda 4,3 6,1

â&#x2013; 

Alma Media

4,89

42,0

0,39

29,2

26,8

34,0

0,35

0,38

13,8

4,3

8,9

38,6

34,2

40,9

0,39

0,38

12,7

4,3

8,1

â&#x2013;˛

Amer Sports

10,56

115,0

0,71

108,7

105,2

117,5

0,71

0,35

14,9

1,5

9,6

141,8

128,0

155,0

0,92

0,40

11,5

1,4

8,1

â&#x2013;ź

Aspo

5,81

17,7

0,43

11,0

8,7

12,2

0,37

0,42

15,8

2,1

12,5

16,6

16,0

17,0

0,49

0,42

12,0

2,1

8,8

â&#x2013; 

Atria

5,30

-4,1

-0,24

15,0

11,0

18,9

0,24

0,20

22,6

0,4

7,0

25,2

11,0

30,9

0,66

0,28

8,1

0,3

6,1 11,7

â&#x2013; 

Basware

23,15

12,3

0,76

10,4

9,2

13,0

0,61

0,41

38,0

2,9

16,8

15,9

13,1

20,7

0,95

0,50

24,4

2,7

â&#x2013;˛

Cargotec

21,45

192,0

2,42

173,5

167,0

203,7

2,08

1,00

10,3

1,1

6,9

177,7

165,0

221,6

2,11

1,00

10,2

1,0

6,6

â&#x2013;˛

Citycon

2,45

55,0

0,05

66,4

61,9

98,1

0,21

0,15

11,7

0,8

17,6

70,4

62,3

133,8

0,21

0,15

11,4

0,7

17,0

â&#x2013; 

Componenta

2,62

0,5

0,09

11,0

11,0

11,0

0,41

0,00

6,4

0,7

4,7

23,0

23,0

23,0

0,78

0,00

3,4

0,6

3,8

â&#x2013; 

Comptel

0,39

10,7

0,07

-11,0

-14,3

0,0

-0,01

0,03

1,6

8,6

4,4

3,0

5,0

0,03

0,03

12,4

1,6

4,4

â&#x2013;ź

Cramo

8,93

37,6

0,60

41,7

36,2

61,0

0,74

0,35

12,1

0,7

4,1

48,5

36,9

59,0

0,86

0,40

10,4

0,8

4,2

â&#x2013; 

Digia

3,01

-23,1

0,32

7,3

3,2

9,0

0,28

0,08

10,7

1,4

7,8

12,5

10,1

13,6

0,48

0,16

6,3

1,1

4,1 6,0

â&#x2013; 

Elektrobit

â&#x2013;˛

Elisa

â&#x2013; 

0,67

-4,5

-0,04

3,7

3,7

3,7

0,02

0,02

32,2

1,3

7,6

7,5

7,5

7,5

0,05

0,03

13,0

1,2

16,75

265,0

1,29

276,1

263,0

290,0

1,35

1,33

12,4

3,1

7,0

284,3

265,3

304,0

1,38

1,36

12,1

3,1

6,8

Etteplan

2,81

6,5

0,20

8,5

8,0

9,0

0,30

0,10

9,4

2,3

6,3

8,5

8,0

9,0

0,31

0,10

9,1

2,1

5,9

â&#x2013;˛

F-Secure

1,74

23,5

0,10

23,6

22,0

24,4

0,11

0,08

15,8

â&#x2013; 

Finnair

2,15

-111,4

-0,75

-37,1

-39,9

-22,0

-0,13

0,00

â&#x2013;˛

Fiskars

16,18

161,9

1,82

100,2

97,9

183,0

0,97

0,67

â&#x2013;˛

Fortum

15,61

2 228

1,99

1 586

1 373

1 870

1,36

1,00

â&#x2013; 

HKScan

3,50

11,2

0,18

7,4

5,0

10,0

0,14

â&#x2013; 

Huhtamäki

12,33

105,2

0,80

138,6

136,0

144,0

â&#x2013;ź

Kemira

10,64

168,0

0,89

161,5

108,1

â&#x2013;˛

Kesko

22,90

281,6

1,84

226,9

211,4

â&#x2013;˛

Kone

53,20

816,6

2,51

833,8

4,1

7,5

28,1

26,0

32,0

0,13

0,09

13,2

3,7

6,4

0,4

4,4

32,0

21,9

44,4

0,19

0,01

11,5

0,4

3,1

16,7

2,3

16,3

107,9

85,0

111,0

0,97

0,57

16,6

2,1

15,3

11,5

1,4

8,8

1 606

1 325

1 834

1,40

1,00

11,2

1,3

8,6

0,15

25,1

0,5

5,9

28,7

12,0

40,0

0,39

0,18

9,1

0,5

5,0

1,17

0,50

10,5

1,5

7,0

152,0

143,0

164,0

1,20

0,54

10,3

1,4

6,4

175,0

0,84

0,53

12,6

1,2

8,5

178,9

119,0

203,0

0,94

0,56

11,4

1,1

8,0

234,0

1,48

1,15

15,5

1,0

6,4

254,5

246,0

288,8

1,70

1,20

13,5

1,0

5,9

786,7

913,0

2,50

1,42

21,3

6,0

14,4

964,0

842,0

1 051

2,83

1,53

18,8

5,2

12,3

â&#x2013; 

Konecranes

24,08

96,0

1,10

133,8

123,9

151,9

1,62

1,05

14,9

3,0

9,4

149,8

129,6

184,8

1,79

1,15

13,5

2,8

8,3

â&#x2013;ź

Lännen Tehtaat

13,74

7,5

0,92

6,8

6,0

7,0

0,87

0,75

15,8

0,6

6,6

9,0

8,0

10,4

1,12

0,90

12,3

0,6

5,4

â&#x2013; 

Lassila & Tikanoja

11,00

21,0

0,44

41,5

40,0

43,6

0,80

0,58

13,7

1,9

5,9

48,7

45,0

51,1

0,93

0,63

11,8

1,8

5,4

â&#x2013; 

Lemminkäinen

16,87

34,8

1,19

44,6

40,2

64,8

1,56

0,60

10,8

0,8

5,7

59,2

55,2

63,5

2,11

0,73

8,0

0,7

4,8

â&#x2013;ź

Metsä Board

2,30

-179,5

0,02

59,0

17,0

178,0

0,11

0,00

21,9

0,9

6,5

86,9

35,0

129,0

0,20

0,05

11,5

0,8

5,2

â&#x2013;ź

Marimekko

14,53

3,9

0,35

6,9

5,0

7,0

0,64

0,58

22,7

3,5

12,9

9,0

8,3

10,6

0,87

0,63

16,8

3,3

10,0

â&#x2013;˛

Metso

32,03

507,0

2,38

621,4

571,1

692,2

2,91

1,75

11,0

2,1

6,3

617,9

497,0

730,3

2,86

1,75

11,2

2,0

6,1

â&#x2013; 

Neste Oil

10,52

205,8

0,62

196,5

78,0

315,0

0,66

0,35

16,0

1,1

7,6

369,7

179,0

512,0

1,06

0,45

9,9

1,0

6,0

â&#x2013; 

Nokia

2,34

437,0

0,29

-1 176

-2 437

-889

-0,30

0,00

-115,7

-2 559

1 458

-0,03

0,00

1,2

6,4

â&#x2013;ź

Nokian Renkaat

35,73

359,2

2,32

448,1

425,2

475,0

2,86

1,40

12,5

3,3

8,7

505,0

465,0

564,5

3,18

1,68

11,2

2,9

7,5

â&#x2013; 

Okmetic

5,28

11,0

0,59

11,6

11,4

11,8

0,49

0,27

10,8

1,4

5,3

12,8

11,8

13,8

0,54

0,30

9,7

1,3

3,7

â&#x2013; 

Olvi

18,90

18,4

0,65

32,2

26,0

33,2

1,22

0,60

15,5

2,8

8,5

36,1

29,0

39,0

1,45

0,68

13,0

2,5

7,5

â&#x2013; 

Oriola-KD

2,00

-28,4

-0,16

17,7

11,0

23,7

0,09

0,10

22,7

1,0

7,6

35,1

23,0

53,2

0,18

0,13

11,2

1,0

5,4

80 SYYSKUU 2012

1,0

ARVOPAPERI


TAULUKOT

Ramirent on hyvä riskipaperi Omaan mallisalkkuunsa Nordean strategit nostivat uutena yhtiĂśnä viiden prosentin painolla konevuokraamo Ramirentin, joka kuuluu sijoittajien riskinottohalun kasvusta hyĂśtyviin yhtiĂśihin. ÇłÂ&#x2022;Â&#x192;Â?Â?Â&#x2021;Â&#x2021;Â?Â&#x192;Â&#x201D;Â&#x2DC;Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2018;Â?Â&#x160;Â&#x203A;Â&#x2DC;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â? historialliseen keskiarvoonsa verrattuna ja Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2022;ÂĄÂ?Â&#x2022;Â&#x2039;Â?Â&#x2018;Â&#x2039;Â?Í&#x2014;Í&#x201D;Â&#x2019;Â&#x201D;Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2021;Â?Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x192;Â&#x2DC;Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x201D;Â&#x2018;Â?Â?Â&#x2039;Â&#x201D;Â&#x203A;Â&#x160;Â?ÂĄÂĄÂ?Â&#x2022;ÂĄ Â?Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x192;Â?Â&#x2019;Â&#x2039;dzǥÂ&#x2018;Â&#x201D;Â&#x2020;Â&#x2021;Â&#x192;Â&#x2019;Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x2021;Â&#x2021;ǤÂ&#x192;Â?Â&#x2039;Â&#x201D;Â&#x2021;Â?Â&#x2013; on myĂśs onnistunut pitämään kassavirtansa hyvänä, mikä on sykliselle yhtiĂślle tärkeää.  

TULOKSET 2011

YhtiĂś

osake- voitto kurssi ennen 14.9. veroja 2012

â&#x2013; 

Orion

â&#x2013;˛

Outokumpu

â&#x2013;˛ â&#x2013;  â&#x2013;ź

meur

tulos/ osake euroa

ENNUSTEET 2012

ENNUSTEET 2013

voitto tulos/ osinko/ ennen alin ylin osake, veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur

Voitto tulos/ osinko/ alin ylin ennen osake, p/b ev/ebitda veroja, ennuste ennuste osake, euroa euroa meur

16,31

281,9

1,49

263,5

252,1

330,6

1,40

1,23

0,96

-253,0

-0,34

-190,2

-374,0

-120,1

-0,11

0,00

Outotec

39,82

113,4

1,75

176,3

159,0

190,0

2,70

1,10

PKC Group

15,05

36,9

1,16

47,6

42,0

48,9

1,61

0,65

Pohjola

9,99

258,0

0,67

373,7

344,4

444,0

0,97

0,47

p/e 11,7

p/e

p/b

ev/ ebitda

4,6

7,5

238,8

205,0

257,4

1,26

1,10

12,9

4,6

8,3

0,5

18,2

132,7

69,0

401,8

0,03

0,00

35,6

0,5

8,6

14,7

3,8

7,3

181,4

153,0

216,0

2,82

1,21

14,1

3,2

6,8

9,4

1,8

4,7

54,0

48,0

63,2

1,79

0,75

8,4

1,6

4,3

10,3

1,2

451,7

398,7

474,8

1,07

0,54

9,3

1,1

â&#x2013; 

Ponsse

6,86

28,0

0,47

24,0

22,5

25,0

0,59

0,35

11,6

2,2

6,6

28,0

24,1

30,0

0,71

0,40

9,7

2,5

6,5

â&#x2013;˛

PĂśyry

3,40

17,1

0,13

15,0

7,0

20,2

0,15

0,10

22,7

1,2

10,6

22,5

15,0

32,0

0,23

0,20

14,8

1,1

7,4

â&#x2013;ź

Raisio

2,77

30,3

0,16

34,4

24,5

36,7

0,17

0,12

16,3

1,3

8,2

41,3

40,0

48,0

0,20

0,13

14,2

1,3

7,0

â&#x2013;˛

Ramirent

6,75

60,8

0,41

79,5

70,1

88,0

0,53

0,30

12,7

2,1

4,7

82,0

61,9

98,0

0,55

0,33

12,3

1,9

4,6 7,6

â&#x2013; 

Rapala

5,03

25,0

0,36

25,9

24,8

26,0

0,37

0,24

13,7

1,5

8,3

27,9

26,4

29,7

0,39

0,26

12,9

1,4

â&#x2013;˛

Rautaruukki

5,84

-11,0

-0,07

6,5

-21,0

70,6

0,05

0,40

116,8

0,7

8,3

102,5

53,3

125,8

0,55

0,45

10,6

0,7

5,5

â&#x2013;˛

Sampo

24,07

1 228

1,85

1 530

1 309

1 619

2,34

1,25

10,3

1,4

10,2

1 559

1 400

1 722

2,36

1,35

10,2

1,3

10,1

â&#x2013;˛

Sanoma

7,97

167,8

0,52

167,5

145,0

292,7

0,80

0,60

10,0

1,0

4,7

201,6

167,0

219,2

0,86

0,60

9,3

0,9

4,6

â&#x2013; 

Sponda

3,25

91,8

0,39

106,0

79,2

153,6

0,32

0,17

10,2

0,7

15,8

105,7

79,4

183,3

0,31

0,18

10,5

0,7

15,1

â&#x2013;ź

SRV

3,74

10,8

0,17

12,2

3,5

16,8

0,22

0,12

17,0

0,8

17,0

20,2

17,8

29,0

0,39

0,14

9,6

0,7

11,1

â&#x2013;ź

Stockmann

14,89

35,8

0,43

70,1

64,0

82,2

0,79

0,60

19,0

1,2

10,6

97,9

89,0

118,9

1,05

0,80

14,2

1,2

8,8

â&#x2013;ź

Stora Enso

5,26

528,0

0,63

398,1

334,0

540,0

0,38

0,30

13,8

0,7

6,5

527,3

409,0

705,0

0,52

0,30

10,2

0,7

6,0

â&#x2013; 

Talentum

1,31

-1,0

-0,04

-0,4

-1,9

0,0

0,05

0,07

24,0

3,1

34,8

5,5

5,1

6,0

0,09

0,08

14,2

2,7

7,7

â&#x2013;ź

Talvivaara

2,09

-7,0

-0,04

-58,0

-84,0

-40,6

-0,15

0,00

1,6

31,6

41,3

-60,5

141,2

0,10

0,00

20,8

1,5

8,0

â&#x2013;ź

Technopolis

3,44

47,0

0,70

35,0

30,1

41,6

0,40

0,20

8,5

0,7

15,0

39,9

38,6

41,0

0,39

0,20

8,7

0,7

14,4

â&#x2013; 

Teleste

4,27

8,8

0,36

11,2

9,9

12,0

0,45

0,18

9,5

1,3

5,1

13,7

12,8

15,8

0,58

0,25

7,4

1,2

4,5

â&#x2013;˛

Tieto

14,84

107,3

0,84

108,2

52,0

131,2

1,27

0,79

11,7

1,9

5,3

132,1

119,2

165,6

1,44

0,81

10,3

1,8

4,7

â&#x2013;˛

Tikkurila

14,79

51,9

0,80

58,4

55,9

67,0

0,99

0,78

14,9

3,3

8,2

65,0

61,0

67,8

1,08

0,85

13,8

3,1

7,7

â&#x2013; 

UPM-Kymmene

9,60

572,0

0,93

494,2

404,5

557,0

0,74

0,60

13,0

0,7

6,1

620,5

403,7

801,0

0,88

0,60

10,9

0,6

5,3

â&#x2013; 

Uponor

9,00

23,0

0,03

46,4

42,0

50,5

0,42

0,40

21,4

3,1

8,9

55,5

47,8

63,0

0,52

0,45

17,3

2,9

7,9

â&#x2013; 

Vacon

40,10

26,9

1,10

37,0

34,4

40,7

1,71

1,00

23,5

5,6

12,1

44,3

38,0

54,7

2,05

1,10

19,6

4,9

10,3

â&#x2013; 

Vaisala

16,20

16,1

0,57

28,0

25,0

29,0

1,10

0,70

14,8

1,5

5,7

29,5

25,3

34,0

1,16

0,78

14,0

1,5

5,4

â&#x2013;˛

Wärtsilä

29,32

438,0

1,44

450,8

424,0

501,9

1,66

1,00

17,7

3,3

10,1

505,0

426,0

551,0

1,80

1,04

16,3

3,0

9,1

â&#x2013; 

YIT

16,17

175,3

0,99

238,0

211,1

255,2

1,37

0,75

11,8

2,0

9,2

272,7

236,9

305,4

1,57

0,80

10,3

1,8

8,0

â&#x2013;˛

ENNUSTEIDEN PERUSTEET

â&#x2013; 

Ä&#x2014;Ä&#x203A;Ä&#x201D;Ä&#x2022;Ä&#x2020;Ä&#x2022;Ä&#x160;Ä&#x2014;Ä&#x17D;Ä&#x201C;tulosennustetaulukossa ilmoitetaan tulos ennen veroja, jolloin mukaan lasketaan rahoituserien jälkeen säännĂślliset muut tuotot ja kulut sekä osakkuusyhtiĂśiden tulokset. Ennusteet kokoaa Factset kymmeniltä pankkiiriliikkeiltä.

Č&#x2C6;ÇłÂ&#x17D;Â&#x2039;Â?ÇłÂ&#x152;Â&#x192;ÇłÂ&#x203A;Â&#x17D;Â&#x2039;Â?ÇłÂ&#x2039;Â&#x17D;Â?Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x2013;Â?Â&#x2014;Â?Â&#x192;Â?Â&#x192;Â&#x2018;Â&#x17D;Â&#x2021;Â&#x2DC;Â&#x2039;Â&#x2021;Â? ennusteiden ääriarvot. Muut luvut ovat kaikista ennusteista laskettuja keskiarvoja. Č&#x2C6;Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x2018;Â&#x2022;Č&#x20AC;Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x192;Â?Â&#x2021;ÇŚÂ&#x17D;Â&#x2014;Â?Â&#x2014;Â?Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2018;Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x192;Â?Â&#x2021;Â?Â&#x2018;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2021;Â? tuloksen verojen jälkeen. Č&#x2C6;Č&#x20AC;Â&#x2021;ÇŚÇĄÂ&#x2019;Č&#x20AC;Â&#x201E;ÇŚÂ&#x152;Â&#x192;Â&#x2021;Â&#x2DC;Č&#x20AC;Â&#x2021;Â&#x201E;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2020;Â&#x192;ÇŚÂ?Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x17D;Â&#x192;Â&#x2022;Â?Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x192;Â? taulukon päivityspäivän kursseilla ennusteiden keskiarvosta.

ARVOPAPERI

â&#x2013;ź

ĤÄ?Ä&#x2030;Ä&#x160;ÇŁ Ä&#x2020;Ä&#x2C6;Ä&#x2122;Ä&#x2DC;Ä&#x160;Ä&#x2122;Í&#x2022;Í&#x203A;ǤÍ?ǤÍ&#x2013;Í&#x201D;Í&#x2022;Í&#x2013;

Ä&#x201D;Ä&#x2014;Ä&#x2030;Ä&#x160;Ä&#x2020;Ä&#x201C;Ä&#x2DC;Ä&#x2122;Ä&#x2014;Ä&#x2020;Ä&#x2122;Ä&#x160;Ä&#x152;Ä&#x17D;Ä&#x2122;päättivät syyskuun alussa nostaa osakkeet ylipainoon allokaaÇŚ Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2014;Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2014;Â?Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x192;Â&#x192;Â?ǤÂĄÂĄÂ&#x2013;Ă&#x161;Â?Â&#x2022;Â&#x2021;Â?Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x192; vaikuttivat Yhdysvaltain keskuspankin elvyÇŚ tyspaketti ja Saksan perustuslakituomioisÇŚ tuimen hyväksyntä euroalueen pysyvälle kriisirahastolle. Viime aikojen kurssinousu on tapahtunut Nordean mukaan epäileväisissä tunnelmissa ja pienillä volyymeilla, mikä kertoo suurten sijoittajien vasta valmistelevan ostoksille Â&#x17D;ÂĄÂ&#x160;Â&#x2013;Ă&#x161;¥ǤÂĄÂ?ÂĄÂ&#x152;ÂĄÂ&#x2013;Â&#x2013;ÂĄÂĄÂ?Â&#x2018;Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2014;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x201D;Â&#x192;Â&#x192;Â&#x201D;Â&#x2039;Â&#x2022;Â?Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2039;ÇŚ joituksille.

tulosennuste noussut tulosennuste pysynyt ennallaan tulosennuste laskenut

SYYSKUU 2012 81


TAULUKOT

Deutsche Bank sopeuttaa ฤ†ฤ“ฤฤฤŽฤšฤ“ฤŽฤ”ฤ“ฤŽฤ™ฤŠฤฤŠฤŠย—ย”ย‘ย‘ย’ยƒย•ย•ยƒย–ย—ยŽย‘ยƒยƒยวคSammonยŒยƒNordeanยŠยƒยŽยŽย‹ย–ย—ยย•ย‡ยย’ย—ยŠย‡ย‡ยยŒย‘ยŠย–ยƒยŒยƒยŽยŽยƒ ยŒรšย”ยยƒยŠยŽย”ย‘ย‘ย•ย‹ยŽยŽยƒย‘ยย•ย‡ยŽย˜ยกยย—ย˜ยƒย•ย‹ย‹ย–ยกวกยย‹ย–ยก ย•ย‡ย–ย—ย‘ย–ย—ยŽยŽย‡ย•ย•ยƒยƒยวฃวณยƒยยยย‹ย—ยย‹ย‘ยย‹ย–ย‡ยย‡ย‡ย˜ยƒย‹ย ย‡ยย–ย‹ย•ย–ยกย‹ยŽยย‡ย‹ย•ย‡ยยยกยย•ย‹ย•ย‡ยวกย‡ย–ย–ยกย‹ย•ย‘ย‘ย•ยƒย‡ย—ย”ย‘ย‘ย’ย’ยƒยŽยƒย‹ย•ย’ยƒยยย‡ย‹ย•ย–ยƒย‘ยยย‘ยยย—ย”ย•ย•ย‹ยย›ย’ย•ย‹ยกวณวกยŠยกย ย•ยƒยย‘ย‹ยƒยŽย‘ย—ย•ย‡ยŽยกยยกยยŠยƒยƒย•ย–ยƒย–ย–ย‡ยŽย—ย•ย•ยƒวค ย‡ยŽยยƒยย”ย‹ย‹ย•ย‹ยยย‘ย‡ย–ย–ย‡ยŽย‡ยย‹ย•ย•ยƒย•ย—ย—ย”ย‹ย•ย•ยƒย‡ย—ย”ย‘ย‘ย’-

ย’ยƒยŽยƒย‹ย•ย’ยƒยยย‡ย‹ย•ย•ยƒยŽยƒยƒย†ย‹ย–ยƒยƒยยย‹ยยย‘ย˜ยƒยƒย˜ยƒย—ยŠย–ย‹ยƒ ย—ย—ย•ย‹ยƒย•ย—ย—ยย–ยƒย˜ย‹ย‹ย˜ย‘ยŒยƒวคDeutsche BankinยŒย‘ยŠย–ย‘ยยƒยย•ย‹ยย‘ย รฒย”ย‰ย‡ย ย‹ย–ย•ย…ยŠย‡ยยŒยƒยย•ยŠย— ยƒย‹ยยย—ยยƒยƒย ย„ย‹ย•ยย‡ย•ยย‡ย•ยย‹ย–ย–ย›ย›ย˜ยƒย•ย–ย‡ย†ย‡ย•ย‡ยย–ย‹ย•ย–ยกย•ย‡ยŽย˜ย‡ยยย‹ย ยƒยย•ยƒยƒยยŒยƒยƒย•ย‹ยƒยƒยวกยย—ยย–ยƒยƒย•ย–ย‡ยŽยกวฆย—ย”ย‘ย‘ย’ยƒย•ย•ยƒ ยŽยƒย‹ยยƒยŠยƒยยƒย–ย’ย‹ย†ย‡ย–ยกยกยย–ย‹ย—ยยย‘ย‹ยยƒวค ยƒยยƒยŽยŽยƒย‡ย—ย–ย•ย…ยŠย‡ยƒยยยŽยƒย•ยย‹ย–ยƒยŽย‘ย—ย†ย‡ยŽยŽย‹ย•ย‹ยƒ ย–ยƒย˜ย‘ย‹ย–ย–ย‡ย‹ย–ยƒยƒยวกยย‘ย•ยยƒย–ย—ย‘ย–ย–ย‘ยŒยƒย‘ยย˜ยƒย‹ยย‡ยƒยย’ย‹

ยย›ยŠย–ยกยกย•ยกยกยย–ย‡ยŽย›ยยย‹ย”ย‹ย•ย–ย›ย‡ย•ย•ยกวค ยƒย…ย–ย•ย‡ย–ย‹ยยย‘ยย•ย‡ยย•ย—ย•ย‡ยยย—ย•ย–ย‡ย‘ย†ย‘ย–ย–ยƒยƒย•ยƒยย•ยƒยŽยƒย‹ย•ย’ยƒยยย‹ยย‘ย•ยƒยย‡ยย‘ยŠย–ยƒย‹ย•ย‡ยย–ย—ยŽย‘ยย•ย‡ยยŽยƒย•ยย‡ย˜ยƒยย–ยกยยกย˜ย—ย‘ยยยƒอ—วกอšอ˜ ย‡ย—ย”ย‘ย‘ยย˜ย‹ย‹ยย‡ย˜ย—ย‘ย†ย‡ยอ˜วกอ—อ”ย‡ย—ย”ย‘ย•ย–ยƒวค ยยย‡ยย•ย—ย—ย”ย‹ยŒยƒยยƒยŠย–ยƒย˜ยƒย‡ย—ย–ย•ย…ยŠย‡ยƒยยย‘ย ยยƒย”ยยย‹ยยƒวฆยƒย”ย˜ย‘ยŽย–ยƒยƒยยย›ยย›ยกยกยย•ยƒยยƒยƒยŽย—ย‘ยยยƒยƒ ย‘ย”ย†ย‡ยƒยยยƒยย•ย•ยƒวค  

POHJOISMAISET TULOSENNUSTEET TULOKSET 2011

ENNUSTEET 2012

osake- markkinaarvo, kurssi 13.9.2012 MK

Yhtiรถ

tulos/ osake KR

tulos/ osake KR

voitto ennen veroja,

ENNUSTEET 2013

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

tulos/ osake KR

voitto ennen veroja MK

MK

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

RUOTSI Hennes & Mauritz

241,90

400 361

9,56

10,80

24 134

22,4

14,0

3,9

12,08

26 839

20,0

12,6

4,3

Nordea

64,55

261 424

5,96

6,42

34 700

10,1

NA

3,9

6,86

37 056

9,4

NA

4,2

TeliaSonera

48,30

209 143

4,20

4,15

24 871

11,6

7,2

6,2

4,35

26 696

11,1

7,2

6,7

Ericsson

62,30

205 495

4,72

3,97

16 862

15,7

5,9

4,2

5,19

22 518

12,0

4,9

4,8

Volvo

90,90

193 506

8,75

8,00

23 060

11,4

5,3

3,5

9,31

26 814

9,8

4,7

4,4

Atlas Copco

156,40

186 074

10,62

11,62

18 651

13,5

9,0

3,5

11,81

19 095

13,2

8,4

3,8

Handelsbanken

237,90

150 115

19,52

20,90

17 894

11,4

NA

4,4

21,82

18 691

10,9

NA

4,5

Swedbank

119,10

135 032

9,52

11,98

17 305

9,9

NA

5,0

12,44

17 676

9,6

NA

5,2

Sandvik

94,10

118 037

4,63

8,09

13 774

11,6

7,1

4,0

8,51

14 669

11,1

6,5

4,5

SEB

53,30

116 859

5,56

5,21

14 840

10,2

NA

3,8

5,40

15 432

9,9

NA

4,1

Investor

143,00

108 134

-12,14

6,94

5 339

20,6

29,4

4,7

8,56

6 584

16,7

25,9

5,2

Scania

124,50

98 702

11,78

8,51

9 241

14,6

7,8

4,0

10,78

11 923

11,6

6,0

4,1

SCA

119,80

84 491

-0,50

8,03

6 739

14,9

8,6

3,7

9,15

8 632

13,1

7,4

3,8

Assa Abloy

209,20

77 584

12,30

14,30

6 867

14,6

10,4

2,5

15,74

7 768

13,3

9,2

2,9

SKF

148,30

67 477

13,29

11,49

7 756

12,9

7,2

3,9

13,13

9 008

11,3

6,3

4,2

Tele2

122,70

54 850

10,43

9,94

5 806

12,3

6,2

10,6

12,03

7 005

10,2

5,7

11,4

Swedish Match

266,20

54 837

12,07

14,69

3 657

18,1

15,3

2,8

16,11

3 919

16,5

14,3

3,1

Electrolux

168,20

51 993

7,25

12,18

4 324

13,8

6,9

3,9

15,50

5 706

10,9

5,8

4,2

Alfa Laval

121,50

50 964

7,68

7,82

4 565

15,5

9,5

2,9

8,38

4 971

14,5

8,6

3,3

Hexagon

143,90

50 944

7,56

8,56

3 737

16,8

12,4

1,4

9,83

4 279

14,6

10,9

1,7

Lundin Petroleum

158,00

50 230

3,50

4,01

5 030

39,4

7,9

0,0

3,84

4 909

41,1

8,3

0,0

Getinge

195,40

46 568

10,61

12,19

3 884

16,0

10,2

2,1

14,04

4 520

13,9

9,0

2,4

Skanska

107,10

44 974

18,31

7,04

3 949

15,2

8,5

5,6

8,04

4 559

13,3

7,5

6,1

Industrivรคrden

99,85

38 088

-40,51

10,70

4 134

9,3

12,5

5,0

4,20

1 621

23,8

29,1

5,2

Kinnevik

135,90

37 678

23,62

0,00

-2 122

NEG.

27,4

4,4

17,82

5 167

7,6

26,6

4,8

Statoil

148,40

473 195

24,70

17,13

203 932

8,7

2,0

4,5

17,41

190 498

8,5

2,1

4,7

Telenor

108,10

168 630

4,88

7,80

16 210

13,9

6,0

5,1

9,81

23 731

11,0

5,3

6,0

DNB

71,00

115 644

7,99

7,80

17 015

9,1

NA

2,8

8,61

18 760

8,2

NA

3,5

Seadrill

233,00

109 335

17,90

17,77

10 670

13,1

11,4

8,6

20,18

11 605

11,5

10,3

8,7

Yara International

293,40

84 398

34,94

36,29

13 626

8,1

5,2

2,6

33,84

12 385

8,7

5,1

2,7

Norsk Hydro

27,01

55 002

1,89

0,38

178

70,5

7,8

2,8

1,60

5 920

16,8

5,0

2,8

Subsea 7

138,90

48 864

7,22

8,58

5 894

16,2

7,7

1,6

10,87

6 057

12,8

5,8

2,0

Orkla

43,34

44 594

3,77

3,49

4 764

12,4

9,0

6,0

3,86

5 178

11,2

8,2

6,3

Gjensidige Fรถrsikring

76,60

38 300

5,66

7,45

4 818

10,3

8,3

7,6

6,90

4 501

11,1

8,5

7,1

Aker Solutions

107,80

29 537

5,76

7,87

3 046

13,7

7,6

3,3

10,38

3 973

10,4

6,3

3,7

Novo Nordisk

896,00

501 760

30,24

37,05

26 661

24,2

15,6

1,9

43,97

31 329

20,4

14,2

2,2

A.P. Moeller-Maersk

40 280

172 668

3 460

4 322

46 205

9,3

3,2

2,5

4 723

47 388

8,5

3,0

2,7

Danske Bank

109,40

101 932

2,48

5,48

8 108

20,0

NA

0,9

11,09

14 056

9,9

NA

2,4

Carlsberg

523,00

80 391

33,70

37,10

9 574

14,1

7,8

1,1

42,83

9 393

12,2

6,9

1,3

Coloplast

1 197,00

53 865

43,31

53,73

3 013

22,3

14,0

1,4

63,15

3 533

19,0

12,6

1,7

NORJA

82 SYYSKUU 2012

ARVOPAPERI

ฤคฤฤ‰ฤŠวฃ ฤ†ฤˆฤ™ฤ˜ฤŠฤ™อ•อ˜วคอวคอ–อ”อ•อ–

TANSKA


TAULUKOT

EUROOPPAL AISET TULOSENNUSTEET ENNUSTEET 2012

osake- markkinaarvo, kurssi 13.9.2012 meur

YhtiĂś

tulos/ osake 2009

tulos/ osake euroa

voitto ennen veroja,

ENNUSTEET 2013

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

tulos/ osake

meur

Anheuser-Busch InBev

65,30

104 892

3,11

3,60

8 993

18,1

10,6

2,2

3,95

Total

41,05

97 089

5,06

5,22

24 890

7,9

3,5

5,7

5,39

Sanofi

67,28

89 269

6,65

6,06

10 790

11,1

7,9

4,1

6,23

Unilever

27,36

82 263

1,41

1,60

6 699

17,1

10,9

3,5

1,75

Siemens

78,34

71 619

7,73

5,80

7 167

13,5

8,1

3,8

6,60

SAP

54,40

66 822

2,83

3,13

5 083

17,4

11,6

1,6

3,53

ENI

17,91

65 088

1,92

2,12

20 474

8,4

2,6

6,0

2,25

Volkswagen

146,85

64 498

33,10

21,76

15 656

6,7

2,5

2,4

23,90

LVMH

125,25

63 617

6,23

7,31

5 884

17,1

9,5

2,4

8,16

Banco Santander

6,25

61 817

0,60

0,43

8 610

14,5

NA

9,6

0,68

BASF

65,66

60 307

6,26

5,53

8 702

11,9

5,8

3,9

6,00

L'Oreal

97,00

58 489

4,32

4,79

3 976

20,3

13,0

2,3

5,13

Bayer

65,75

54 372

2,99

5,37

4 330

12,2

7,5

2,7

5,85

Inditex

86,70

54 043

3,10

3,68

3 071

23,6

12,8

2,5

4,18

Telefonica

11,43

51 995

1,20

1,19

7 512

9,6

5,1

0,0

1,25

BNP Paribas

38,92

48 795

4,82

5,67

11 371

6,9

NA

3,9

5,57

GDF Suez

19,88

46 171

1,54

1,60

7 121

12,4

5,3

7,5

1,68

Allianz

95,00

43 254

5,48

11,06

7 830

8,6

6,7

4,7

11,88

Deutsche Telekom

9,71

41 973

0,13

0,63

4 425

15,4

4,5

7,2

0,65

Daimler

39,19

41 818

5,31

5,12

8 164

7,7

2,4

5,6

5,69

E.ON

19,52

39 060

-1,17

2,22

5 391

8,8

5,3

5,6

1,80

BMW

60,56

38 748

7,45

7,69

7 505

7,9

2,3

4,2

7,86

Banco Bilbao

6,63

35 683

0,85

0,36

2 555

18,6

NA

6,3

0,78

EdF

17,62

32 568

1,63

2,01

5 376

8,8

4,6

6,5

2,09

Danone

48,95

31 480

2,89

3,08

2 699

15,9

10,3

3,0

3,36

Deutsche Bank

33,00

30 669

4,30

3,64

4 956

9,1

NA

2,3

4,80

Air Liquide

96,81

30 200

4,92

5,16

2 280

18,8

9,3

2,6

5,77

AXA

12,78

30 115

1,57

1,82

6 287

7,0

6,3

5,7

2,00

Schneider Electric

51,85

28 684

3,35

3,95

2 717

13,1

8,6

3,5

4,28

France Telecom

10,79

28 568

1,46

1,30

5 378

8,3

4,3

11,2

1,27

Enel

2,97

27 966

0,44

0,36

7 318

8,3

4,4

4,8

0,37

ING

6,80

26 046

1,52

0,99

5 085

6,9

NA

0,0

1,19

Heineken

42,96

24 742

2,44

2,84

2 375

15,1

8,5

2,0

3,22

Linde

131,20

24 272

7,71

7,97

1 762

16,5

9,2

2,1

8,85

Henkel

61,70

24 112

3,14

3,69

2 138

16,7

9,1

1,5

4,06

EADS

28,00

23 154

1,27

1,96

1 972

14,3

2,9

2,1

2,67

Hermes

217,45

22 956

5,66

6,34

1 029

34,3

19,1

1,1

7,29

Pernod Ricard

85,85

22 777

4,12

4,53

1 584

19,0

14,0

1,8

5,23

Iberdrola

3,64

22 370

0,48

0,45

3 489

8,1

6,8

8,9

0,45

Intesa Sanpaolo

1,37

22 181

0,12

0,13

3 614

10,9

NA

3,7

0,15

UniCredit

3,81

22 084

0,20

0,26

3 485

14,7

NA

1,8

0,38

voitto ennen veroja meur 10 290 25 600 11 385 7 344 8 020 5 806 21 490 15 966 6 523 11 276 9 024 4 321 5 375 3 498 8 080 11 187 7 339 8 166 4 468 9 400 5 451 7 700 6 187 5 530 2 980 6 746 2 552 6 727 3 018 5 263 7 452 6 214 2 574 2 070 2 395 3 123 1 179 1 881 3 645 4 253 3 989

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

16,5

9,4

2,6

7,6

3,4

5,8

10,8

7,2

4,5

15,7

9,9

3,7

11,9

7,5

4,1

15,4

9,7

1,8

8,0

2,4

6,1

6,1

2,1

2,9

15,3

8,4

2,7

9,2

NA

9,6

10,9

5,3

4,1

18,9

11,7

2,5

11,2

6,7

3,0

20,8

11,2

2,9

9,1

4,8

6,6

7,0

NA

4,4

11,8

5,0

7,5 5,2

8,0

6,1

14,9

4,5

7,2

6,9

2,1

5,9

10,8

5,0

5,6

7,7

2,1

4,6

8,5

NA

6,3

8,4

4,5

6,8

14,6

9,4

3,3

6,9

NA

2,3

16,8

8,5

2,8

6,4

5,8

6,3

12,1

7,7

3,8

8,5

4,4

10,7

8,1

4,2

5,0

5,7

NA

2,4

13,3

7,6

2,3

14,8

7,9

2,2

15,2

8,2

1,6

10,5

2,6

2,7

29,8

16,7

1,3

16,4

12,4

2,1

8,1

6,4

8,2

9,1

NA

4,4

10,0

NA

2,6

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

ĤÄ?Ä&#x2030;Ä&#x160;ÇŁ Ä&#x2020;Ä&#x2C6;Ä&#x2122;Ä&#x2DC;Ä&#x160;Ä&#x2122;Í&#x2022;Í&#x2DC;ǤÍ?ǤÍ&#x2013;Í&#x201D;Í&#x2022;Í&#x2013;

TULOKSET 2011

BRITTIL Ă&#x201E;ISET TULOSENNUSTEET YhtiĂś Royal Bank of Scotland

ENNUSTEET 2012

osake- markkinaarvo, kurssi 13.9.2012 MGBP

tulos/ osake GBp

tulos/ osake GBp

voitto ennen veroja,

p/e

ENNUSTEET 2013

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

MGBP

tulos/ osake GBp

274,70

156 626

7,00

20,00

2 635

13,7

NA

0,0

25,03

Royal Dutch Shell

2 292,00

143 183

255,45

262,86

27 641

8,7

4,2

4,7

277,14

BHP Billiton

1 911,00

108 107

260,30

198,75

15 989

9,6

5,9

3,6

183,25

HSBC Holdings

569,10

104 208

58,55

57,38

14 573

9,9

NA

4,7

62,11

Vodafone

174,00

85 569

14,91

15,83

10 263

11,0

8,2

8,2

16,56

BP

441,00

83 950

87,47

56,94

16 000

7,7

4,3

4,5

63,82

GlaxoSmithKline

1 421,50

70 569

115,50

115,77

7 889

12,3

8,3

5,3

125,20

Unilever

2 235,00

65 842

117,78

125,16

5 366

17,9

10,9

3,4

135,90

British American Tobacco

3 127,50

60 735

194,60

208,00

5 968

15,0

10,9

4,3

226,70

Rio Tinto

3 077,00

58 870

520,24

358,55

9 443

8,6

5,5

3,2

421,80

SABMiller

2 696,00

42 987

136,74

148,38

3 225

18,2

13,3

2,3

167,73

BG Group

1 239,50

42 156

83,71

85,43

5 324

14,5

7,1

1,3

96,27

ARVOPAPERI

voitto ennen veroja MGBP 4 515 28 132 15 149 15 951 10 734 18 125 8 235 5 839 6 348 12 098 3 692 6 109

p/e 11,0

NA

0,0

8,3

4,0

4,9

10,4

6,1

3,8

9,2

NA

4,9

10,5

8,0

8,4

6,9

3,8

5,1

11,4

7,8

5,5

16,4

10,0

3,7

13,8

10,3

4,8

7,3

4,5

3,4

16,1

11,7

2,6

12,9

6,5

1,4

ĤÄ?Ä&#x2030;Ä&#x160;ÇŁ Ä&#x2020;Ä&#x2C6;Ä&#x2122;Ä&#x2DC;Ä&#x160;Ä&#x2122;Í&#x2022;Í&#x2DC;ǤÍ?ǤÍ&#x2013;Í&#x201D;Í&#x2022;Í&#x2013;

TULOKSET 2011

SYYSKUU 2012 83


TAULUKOT

Apple jyrรครค joulumyynnissรค ฤ‘ฤ”ฤฤšฤšฤ˜ฤ˜ฤ†ฤ•ฤ•ฤ‘ฤŠฤ™ฤŠฤฤŽย–ยƒยƒย•ยย‡ย”ย”ยƒยย’รšย”ย•ย•ย‹ยŠย‹ย•ย–ย‘ย”ย‹ยƒยƒวคย‡ยยยƒย”ยยย‹ยยƒวฆยƒย”ย˜ย‘ยย‘ย—ย•ย‹อšอ–อ—วกอ™ ยย‹ยŽยŒยƒย”ย†ย‹ย‹ยย†ย‘ยŽยŽยƒย”ย‹ย‹ยวกยย‹ยยกยย‘ย•ย–ย‹ย•ย‡ยยยƒยƒย‹ยŽยยƒย ยยƒย‹ยยย‹ย‡ยยƒย‹ยย‘ยŒย‡ยยƒย”ย˜ย‘ยยยƒย‹ยยยƒยย•ย‹ย›ยŠย–ย‹รšยย•ย‹วค ย‹ย‡ยยย‹ยย‡ยยยกย–ย›ย•ย–ยกย’ย‹ย–ย‹ยŠยƒยŽยŽย—ย•ย•ยƒยƒยMicrosoftวก ยŒย‘ยยยƒยยƒย’ย‹ย–ยƒยŽย‹ย•ยƒยƒย–ย‹ย‘ย›ยŽย•ย‹ย˜ย—ย‘ย†ย‡ยอ•อออยŒย‘ย—ยŽย—ยย—���—ย•ย•ยƒอšอ–อ”วกอšยย‹ยŽยŒยƒย”ย†ย‹ย‹ยย†ย‘ยŽยŽยƒย”ย‹ย‹ยวค ย›ย›ย•ยย—ย—ยย’ย—ย‘ยŽย‹ย˜ยกยŽย‹ย•ย•ยกย’ย’ยŽย‡ยยยƒย”ยยย‹ยยƒวฆ ยƒย”ย˜ย‘ย‘ยŽย‹ย˜ย‹ย‡ยŽยกยย‡ยŽย‹ย•ย‡ยยย‹ยŽยŒยƒย”ย†ย‹ยƒยย‘ย”ยย‡ยƒยยยƒยŽยŽยƒ

ยย—ย‹ยย‡ยŽย‘ยย—ย—ย•ย•ยƒย›ยŠย–ย‹รšยย‘ยŠย‹ย–ย‡ย–ย–ย—ยƒย‹ย…ย”ย‘ย•ย‘ยˆย–ย‹ยวค ย’ย’ยŽย‡ยย›ยย’ยกย”ย‹ยŽยŽยกย”ย‹ย‹ย–ย–ยกยกยƒย‹ยยƒยย—ยŠย‹ยยƒยƒวกยŒยƒ ย•ย‹ย–ยกย”ย‹ย‹ย–ย–ย‹ยย›รšย•ย›ยŠย–ย‹รšยย’ย’ยŽย‡ยยŒย—ยŽยย‹ย•ย–ย‡ย–ย–ย—ยƒ ย—ย—ย†ย‡ยย‹ยŠย‘ยย‡อ™วฃยวคยกยกยŒย‘ยŠย–ยƒยŒยƒย‹ยย‘ย‘ยยŠย‡ยŠยย—ย–ย–ย‹ย—ย—ย–ย—ยยƒย‹ย•ย–ยƒย‡ย†ย‡ยŽย–ยกยŒยกยย•ยกย–ย‡ย˜ย‡ ย‘ย„ย•ย‹ย ย–ย›ย›ยŽย‹ย‹ยวกยย—ย–ย–ยƒย•ย‹ยŒย‘ย‹ย–ย–ยƒยŒย‹ย‡ยยŒยƒยƒยยƒยŽย›ย›ย–ย‹ยย‘ย‹ย†ย‡ย ยย‡ย•ยย—ย—ย†ย‡ย•ย•ยƒย”ย‹ย‹ย–ย–ย‹ย•ยย‡ย’ย–ย‹ย•ย›ย›ย–ย–ยกยย‹ยวคยยยƒยยย‘วฆ ย‘ย†ย‘ย–ย—ยย•ย‡ย–ย—ย—ย†ย‡ย•ย–ยƒย”ยƒย†ย‹ยยƒยƒยŽย‹ย•ย–ยƒย‹ยยย‘ย˜ยƒยƒย–ย‹ย‘ย•ย–ยƒ ย‡ย‹ย˜ยกย–ย–ยกย›ย–ย–ย›ยย‡ย‡ย–วค

ยยƒยŽย›ย›ย•ย‹ย›ยŠย–ย‹รš ยย†ย‡ย”ย‡ย•ย—ย•ยย‘ย‘ยย—ย‹ย–ย‡ยยย‹ยวกย‡ย–ย–ยก ยŒย‘ย—ยŽย—ยย›ย›ยยย‹ยยย‹ยŽย’ยƒย‹ยŽย—ยƒย•ย‡ย–ย‡ยŽยยƒย–ยกยŽย›ย’ย—ยŠย‡ยŽย‹ยย˜ยƒยŽยย‹ย•ย–ยƒยŒย‹ย‡ยยย‡ย•ยย‡ยย‡ย‹ย˜ยกย–ยย—ย—ย–ย—วกย˜ยƒยƒยย’ย’ยŽย‡ ยŒย›ย”ยกยกย˜ยƒยŠย˜ยƒย•ย–ย‹วค วณ ย‘ย‹ยŠย‘ยย‡ยย’ยƒย–ย‘ย—ย–ย—ยย‡ย‡ยยย›ย•ย›ยยยกยย’ย—ย”ยยƒย—ย–ย—ยย‹ยย‡ยยย‘ย•ย–ยƒยƒอ˜วฆยย›ย›ยยย‹ยย˜ยกยŠย‹ยย–ยกยกย อ˜อ”ศ‚อ™อ”ยย‹ยŽยŒย‘ย‘ยยƒยƒยยยƒย’ย’ยƒยŽย‡ย‡ย•ย‡ย‡ยวณวก ยย†ย‡ย”ย‡ย• ยƒย”ย˜ย‹ย‘ย‹วค  

YHDYSVALTAL AISET TULOSENNUSTEET Yhtiรถ

ENNUSTEET 2012

osake- markkinaarvo, kurssi 13.9.2012 MUSD

tulos/ osake USD

tulos/ osake USD

voitto ennen veroja,

ENNUSTEET 2013

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

tulos/ osake USD

MUSD

Apple

669,79

627 865

27,68

44,07

55 655

15,2

8,7

0,4

53,15

Exxon Mobil

89,55

413 357

8,42

7,69

71 786

11,6

4,7

2,4

8,20

Microsoft

30,78

258 041

2,69

2,78

28 431

11,1

6,7

2,6

3,04

Wal-Mart

74,07

248 982

4,49

4,92

25 880

15,1

8,0

2,1

5,35

IBM

203,77

232 863

13,44

15,13

22 996

13,5

9,2

1,6

16,65

General Electric

21,89

231 133

1,37

1,55

18 012

14,2

13,4

3,1

1,75

Google

690,88

226 147

36,07

42,79

15 354

16,1

9,4

0,0

49,70

Chevron

114,48

224 625

13,44

12,84

45 109

8,9

3,7

3,1

12,67

AT&T

37,72

217 606

2,20

2,39

21 671

15,8

6,6

4,7

2,57

Berkshire Hathaway

86,73

214 977

4,15

5,30

19 423

16,4

NA

0,0

5,52

Johnson & Johnson

68,15

187 892

5,00

5,06

17 991

13,5

8,9

3,5

5,46

Procter & Gamble

68,10

187 775

3,93

3,85

14 995

17,7

11,3

3,1

3,90

Wells Fargo

34,33

181 337

2,82

3,31

29 029

10,4

NA

2,6

3,65

Pfizer

24,07

179 790

2,31

2,21

23 509

10,9

5,8

3,7

2,33

Coca-Cola

37,55

169 047

1,92

2,00

12 071

18,8

13,8

2,7

2,18

Oracle

32,26

157 509

2,46

2,66

17 574

12,1

7,2

0,7

2,90

JPMorgan Chase

39,92

151 646

4,48

4,62

28 146

8,6

NA

3,0

5,14

Philip Morris

86,67

146 101

4,88

5,18

12 955

16,7

11,1

3,7

5,76

Merck

44,53

135 622

3,77

3,81

15 696

11,7

6,8

3,8

3,76

Verizon

44,89

127 886

2,15

2,49

19 367

18,0

4,4

4,5

2,80

Intel

23,19

116 019

2,39

2,15

15 532

10,8

4,8

3,8

2,24

Amazon.com

255,63

115 561

1,37

0,77

726

332,0

32,7

0,0

2,30

Visa

133,46

109 360

4,99

6,14

6 231

21,7

16,3

0,7

7,15

PepsiCo

70,06

109 032

4,40

4,06

8 800

17,3

10,6

3,0

4,42

Abbott Laboratories

67,84

106 463

4,66

5,05

9 425

13,4

8,6

3,0

5,37

Qualcomm

62,44

106 357

3,20

3,64

7 892

17,2

12,6

1,5

4,14

Cisco

19,08

102 209

1,62

1,85

12 830

10,3

4,6

1,5

1,94

Schlumberger

74,32

98 625

3,66

4,29

7 593

17,3

9,3

1,5

5,07

Citigroup

33,05

96 919

3,70

4,00

15 829

8,3

NA

0,1

4,57

Bank of America

8,97

96 669

0,01

0,58

11 075

15,5

NA

0,4

0,91

Comcast

34,59

92 997

1,50

1,92

9 655

18,0

6,3

1,9

2,21

Walt Disney

51,70

92 764

2,54

3,09

9 226

16,7

9,1

1,2

3,52

McDonald's

90,82

91 586

5,27

5,41

8 079

16,8

10,2

3,2

5,97

Home Depot

57,05

86 000

2,47

2,97

7 045

19,2

10,2

2,1

3,36

United Technologies

78,83

71 876

5,49

5,30

7 075

14,9

9,3

2,5

6,40

UPS

73,64

70 792

4,35

4,60

6 768

16,0

8,6

3,1

5,23

Occidental Petroleum

86,86

70 352

8,39

6,94

9 275

12,5

5,2

2,4

7,70

Kraft Foods

39,58

70 241

2,29

2,48

6 169

16,0

10,0

2,9

2,65

ConocoPhillips

56,54

68 671

6,68

5,56

14 711

10,2

3,7

4,7

5,79

Altria

33,30

67 693

2,05

2,21

7 000

15,1

10,6

5,1

2,38

American Express

57,27

64 924

4,09

4,40

7 261

13,0

NA

1,4

4,74

U.S. Bancorp

33,94

64 326

2,46

2,85

7 802

11,9

NA

2,3

3,05

Amgen

83,15

64 089

5,33

6,33

5 873

13,1

9,5

1,7

6,90

3M

90,81

62 779

5,96

6,40

6 482

14,2

8,2

2,6

6,95

eBay

47,99

61 843

2,03

2,35

3 160

20,5

12,6

0,0

2,72

84 SYYSKUU 2012

ARVOPAPERI

voitto ennen veroja MUSD 67 432 70 444 31 537 27 400 24 306 21 966 18 537 42 661 22 821 20 148 19 343 15 226 31 227 23 739 12 969 19 096 29 627 13 786 15 232 20 953 15 932 1 712 7 134 9 380 10 025 8 882 13 320 9 061 18 828 16 550 10 815 10 313 8 659 7 715 8 711 7 628 10 096 6 732 14 781 7 483 7 743 8 110 6 205 6 906 3 782

p/e

ev/ ebitda

osinkotuotto, %

12,6

6,5

1,6

10,9

4,9

2,6

10,1

5,6

2,7

13,8

7,6

2,4

12,2

8,6

1,7

12,5

11,6

3,5

13,9

7,5

0,0 3,2

9,0

3,8

14,7

6,4

4,8

15,7

NA

0,0

12,5

7,8

3,7

17,5

11,2

3,3

9,4

NA

2,9

10,3

5,9

3,8

17,2

12,8

3,0

11,1

6,0

0,7

7,8

NA

3,5

15,1

10,6

4,1

11,8

7,1

3,8

16,0

4,0

4,6

10,4

4,6

3,9

111,1

23,7

0,0

18,7

13,9

0,7

15,9

9,9

3,2

12,6

7,9

3,2

15,1

10,2

1,6

9,8

4,1

2,9

14,7

7,9

1,5

7,2

NA

1,2

9,9

NA

1,1

15,7

5,9

2,1

14,7

8,3

1,3

15,2

9,6

3,5

17,0

9,7

2,5

12,3

7,4

2,8

14,1

7,6

3,4

11,3

4,7

2,7

14,9

9,5

3,1

9,8

3,9

4,8

14,0

10,1

5,6

12,1

NA

1,5

11,1

NA

2,6

12,1

8,5

2,1

13,1

7,5

2,8

17,7

10,7

0,0

ฤคฤฤ‰ฤŠวฃ ฤ†ฤˆฤ™ฤ˜ฤŠฤ™อ•อ˜วคอวคอ–อ”อ•อ–

TULOKSET 2011


TAULUKOT

FIM romahti Venäjällä Ä&#x17D;Ä&#x201C;Ä&#x160;Ä&#x201C;ĤÄ?ĤÄ&#x2018;Ä&#x2018;Ä&#x160;Ä&#x2DC;Ä&#x17D;Ä?Ä&#x201D;Ä&#x17D;Ä&#x2122;Ä&#x2122;Ä&#x2020;Ä&#x203A;Ä&#x2020;Ä&#x2122; rahastot FIM Russia Small Cap ja FIM Russia ovat vuoden aikavälillä toiseksi ja kolmanneksi huonoimmat kehittyvien markkinoiden osakerahastot. Niitä kehnommin on mennyt vain FIMin Ukraina-rahastolla. Venäjälle sijoittamalla on kuitenkin tienannut rahaa myĂśs viimeksi kuluneen vuoden aikana. Seligson & Co Russian Prosperityn arvo on noussut 9,3 prosenttia, Alfred Berg Rysslandin 4,4 ja BNP Paribasâ&#x20AC;&#x2122;n Venäjä-rahaston

2,9 prosenttia. MyĂśs Danske Investin molemmat Venäjä-rahastot ja East Capitalin rahasto ovat plussalla. Tätä vasten FIMin rahastojen -21,2 prosenttia ja -15,3 prosenttia näyttävät varsin rujoilta luvuilta. Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x192;Â&#x192;Â&#x152;Â&#x192; Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x192;Â?Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x192;Â&#x2019;Â&#x2039;Â&#x192;Â&#x201D;Â&#x203A;Â&#x160;tyivät reilu vuosi sitten hoitamaan Venäjäkonkari Â?Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2018;Â&#x160;Â&#x152;Â&#x2018;Â&#x17D;Â&#x192; ja Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x2020;Â&#x192;Â&#x201D;Â&#x192;Â&#x160;Â&#x2014;Â&#x2018;Â&#x201D;Â&#x2030;. Heitä ennen rahastosalkusta menestyksekkäästi vastannut Â?Â?Â&#x192;ÂĄÂĄÂ?ÂĄÂ?Â&#x2021;Â?lähti tĂśihin Â&#x201D;Â&#x2021;Â&#x2020;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2014;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2021;Â?Ǥ

Rahaston kehno menestys on näkynyt Â?Â&#x203A;Ă&#x161;Â&#x2022;Â&#x2019;ÂĄÂĄÂ&#x2018;Â?Â&#x192;Â&#x2DC;Â&#x2039;Â&#x201D;Â&#x201D;Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x192;ÇŁ Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â?ÂĄÂ&#x152;ÂĄÇŚÂ&#x201D;Â&#x192;Â&#x160;Â&#x192;Â&#x2022;toista on lähtenyt alkuvuoden kahdeksan kuukauden aikana yhteensä 11,1 miljoonaa, kun samana aikana esimerkiksi Nordean (+25 Â?Â&#x2039;Â&#x17D;Â&#x152;Â&#x2018;Â&#x2018;Â?Â&#x192;Â&#x192;Č&#x152;ÇĄÇŁÂ?Č&#x2039;ÎŞÍ&#x2DC;Í&#x2013;Â?Â&#x2039;Â&#x17D;Â&#x152;Â&#x2018;Â&#x2018;Â?Â&#x192;Â&#x192;Č&#x152;Â&#x152;Â&#x192;Â&#x192;Â?Â&#x2022;Â?Â&#x2021;Â? (kaksi yhteensä 31,5 miljoonaa) rahastot ovat imuroineet miljoonia markkinoilta.  """ 

PARHA AT JA HUONOIMMAT R AHASTOT 5 PARASTA JA 5 HUONOINTA 12 KK TUOTOLLA LUOKITTAINA Suomeen rekisterĂśidyt + ODIN

OSAKERAHASTOT, KOKO MAAILMA Parhaat PYN Elite * Evli Maailma B OP-Maailma Handelsbanken Active 100 ODIN Global Huonoimmat Handelsbanken Uusi Energia OP-Ilmasto PYN Populus * UB Puhdas YmpäristĂś eQ Clean Energy OSAKERAHASTOT, KEHITTYVĂ&#x201E;T MARKKINAT Parhaat Danske Invest Mustameri Taaleritehdas Lyydian Leijona Osake Taaleritehdas Dinaari Osake FIM Sahara Nordea European New Frontiers Huonoimmat FIM Brazil Evli New Republics FIM Russia FIM Russia Small Cap FIM Ukraine OSAKERAHASTOT, TOIMIALARAHASTOT Parhaat Seligson & Co Global Top 25 Pharmaceuticals Danske Invest MediLife Nordea Teknologia eQ Consumer Aktia Medica Huonoimmat OP-KiinteistĂś UB Eurooppa REIT ODIN Offshore ODIN Maritim eQ Materials YHDISTELMĂ&#x201E;RAHASTOT Parhaat Handelsbanken Sukupolvirahasto, rahastojen rahasto 60-luku Handelsbanken Sukupolvirahasto, rahastojen rahasto 70-luku Handelsbanken Sukupolvirahasto, rahastojen rahasto 80-luku Handelsbanken Sukupolvirahasto 80-luku Handelsbanken Sukupolvirahasto 70-luku Huonoimmat SäästĂśpankki Pääomaturva * Alfred Berg Optimal Handelsbanken Europpa Protect * ICECAPITAL Global Tactical Asset Allocation * Head Professionals A2 *

Tuotto Tuotto Tuotto Tuotto Tuotto Riski Riski Hallinnointi5 v. 3 v. 12 kk, 6 kk, % 1 kk,% volatili- Sharpen ja säilytysp.a. p.a., % % teetti mittari palkkio, %

TERluku, %

Rahastopääoma meur

Salkunhoitaja

30,4 10,7 10,3 11,4 15,7

27,1 24,0 22,9 22,2 21,2

10,5 6,8 6,3 2,0 6,6

-2,4 0,7 0,4 -1,1 -0,8

19,0 13,0 14,0 18,9 17,7

1,4 1,7 1,5 1,1 1,1

1,0 + 1,6 + 1,6 1,8 2,0

1,5 1,6 1,9 1,8 2,0

69,0 31,8 132,5 8,2 110,0

P. Deryng H-K. SjÜholm T. Leskinen P. Bolte O. Dybvad, V. Søraunet

1,4 -5,8 12,4 -17,5 -25,7

-3,4 -6,6 -9,7 -25,9 -34,4

-8,5 -2,8 -12,2 -20,3 -24,5

-0,6 0,4 -3,0 3,1

19,6 16,3 22,9 26,6 25,7

-0,2 -0,5 -0,5 -1,0 -1,4

1,5 1,8 1,0 + 1,5 + 1,9

1,5 1,8 1,4 1,6 1,9

18,0 33,6 70,9 6,2

M. Sens M. Leskinen P. Deryng J. Toivonen P. Tevanen, M. Pesonen

-0,5

12,0 8,9

-1,9 0,6

7,0 6,0

36,1 31,5 22,2 21,7 18,6

16,2 14,6 6,1 3,2 4,3

-1,3 -0,7 4,7 -1,1 -0,6

24,3 24,9 15,2 11,1 17,0

1,4 1,2 1,4 1,8 1,0

2,8 2,0 + 2,7 + 3,3 1,9

2,8 2,1 2,7 3,3 1,9

13,2 61,8 2,8 12,3 118,7

M. L. Ligaard Metso, Erdem I. Erdem Alava C. F. Nielsen

-0,3 -18,7 -4,1 -21,2 -39,7

4,1 -7,5 9,2 5,0 -10,0

-10,2 -13,6 -15,3 -21,2 -33,5

-18,1 -11,8 -19,1 -14,4 -24,4

-0,7 -2,6 -2,0 -1,0 -5,9

23,8 19,6 28,3 21,1 21,5

-0,5 -0,8 -0,6 -1,1 -1,6

3,3 3,0 3,3 3,3 3,3

3,3 3,0 3,3 3,3 3,3

110,2 9,4 176,0 26,5 12,0

Ripatti A. Celmins Pohjola, Rahuorg Pohjola, Rahuorg Nurminen

7,5 3,9 4,1 4,2 4,1

17,1 17,2 18,6 12,3 12,6

36,8 34,1 32,6 32,6 32,6

16,7 11,8 8,9 8,1 14,4

-1,6 -0,4 0,8 2,7 -1,6

10,4 14,1 16,5 18,2 12,4

3,4 2,3 1,9 1,7 2,5

0,6 2,0 1,6 1,5 1,9

0,6 2,0 1,6 1,5 1,9

57,6 39,1 56,8 5,7 14,4

Holmberg, Nilsson Allianz Global Investors Europe GMBH Wellington Mgmt. International eQ Varainhoito Bergman, Loikkanen/Aktia Asset Mgmt.

-5,6 -1,3 -6,5 -15,5 -2,2

7,0 7,1 9,8 0,1 3,5

5,6 4,8 2,6 -4,3 -5,9

10,7 8,1 -6,6 -10,6 -12,3

-0,9 -0,3 -1,2 -2,4 -0,4

20,6 16,3 23,6 18,4 28,2

0,2 0,2 0,1 -0,3 -0,3

1,8 0,7 2,0 2,0 1,5

1,8 0,7 2,0 2,0 1,5

18,9 23,6 310,1 86,8 16,9

K. Lempinen UB Omaisuudenhoito Real Assets -tiimi J. Sjo J. Sjo eQ Varainhoito

-0,7

12,3

22,9

2,3

-0,2

18,4

1,2

1,3

1,3

134,0

P. Bolte

-0,8

12,3

22,8

2,3

-0,2

18,4

1,2

1,3

1,3

145,5

P. Bolte

-0,7

12,2

22,8

2,3

-0,2

18,4

1,2

1,3

1,3

43,6

P. Bolte

11,5 11,4

22,3 22,2

3,5 3,4

-0,2 -0,3

16,9 16,9

1,2 1,2

0,4 0,4

0,4 0,4

40,0 244,1

M. Wahlqvist Alveskog M. Wahlqvist Alveskog

-3,3 -0,5 -7,2 -4,7

-4,1 -4,4 -5,4 -6,1 -12,4

-1,0 -6,7 -5,6 -4,6 -9,9

-0,2 1,1 0,9 1,3 0,3

4,5 14,4 5,6 17,4 12,4

-1,2 -0,4 -1,2 -0,4 -1,1

1,1 1,9 1,8 1,0 + 1,5 +

2,0 1,9 1,8 1,7 1,5

28,7 67,0 2,9 13,6 -

Barclays Capital Alfred Berg Om.hoito & BNPP IP T.Gylfe ICECAPITAL / Simonsen

11,7 -3,3 -0,3 -1,2 -1,3

-7,6 -3,1 -25,1

-1,2 -5,4 -2,3

Huom! * Rahasto on erikoissijoitusrahasto + Lisäksi tuottosidonnainen palkkio & Lisäksi sijoituskohteena olevien rahastojen palkkiot

ARVOPAPERI

ĤÄ?Ä&#x2030;Ä&#x160;ÇŁÄ&#x17D;Ä?Ä&#x201D;Ä&#x17D;Ä&#x2122;Ä&#x161;Ä&#x2DC;Ä&#x2122;Ä&#x161;Ä&#x2122;Ä?Ä&#x17D;Ä&#x2019;Ä&#x161;Ä&#x2DC;Ä&#x17E;

YhtiĂś

SYYSKUU 2012 85


TAULUKOT

Ä&#x160;Ä&#x2018;Ä?ĤÄ&#x161;Ä&#x201D;Ä&#x2019;Ä&#x17D;ÇŚÄ&#x201D;Ä&#x2DC;Ä&#x2020;Ä?Ä&#x160;Ä&#x2014;Ä&#x2020;Ä?Ä&#x2020;Ä&#x2DC;Ä&#x2122;Ä&#x201D;Ä&#x2020;Â&#x2018;Â?Â&#x2019;Â&#x201D;Â&#x2018;ƤÂ&#x17D;Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2014;Â?Â&#x2014;Â&#x2013; Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x2DC;ÂĄÂ&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x192;Â&#x201D;Â&#x2DC;Â&#x2018;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x2021;Â?Â&#x192;Â&#x192;Â?ÇĄÂ&#x2021;Â&#x17D;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x2020;Â&#x2014;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2039; Â&#x160;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x2013;Â&#x2014;Â&#x152;Â&#x192;Â&#x203A;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x2039;Ă&#x161;Â&#x2039;Â&#x2013;¥ǤÂ?Â&#x2022;Â&#x2039;Â?ÂĄÂĄÂ? Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x2022;Â&#x2039;Â?Â&#x2030;Â&#x2039;Â?Â&#x2019;Ă&#x161;Â&#x201D;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x2039;Â? Â&#x203A;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x2039;Ă&#x161;Â&#x2021;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x2019;Â&#x192;Â&#x192;Â?Â&#x2039;Â&#x2039;Â&#x2020;Â&#x2021;Â?Â?Â&#x192;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x2039;Â&#x2021;Â?Â?Â&#x2014;Â&#x2014;Â&#x2020;Â&#x2021;Â?Â&#x2022;Â&#x2014;Â&#x2014;Â&#x201D;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x192;Â?Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x152;Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2014;Â?Â&#x2022;Â&#x2021;Â?Â&#x152;Â&#x2018;Â&#x2014;Â?Â?Â&#x2018;Â&#x2018;Â?Ǥ Â&#x2018;Â&#x17D;Â?Â&#x2021;Â?Â&#x192;Â&#x201D;Â&#x2DC;Â&#x2018;Â&#x201D;Â&#x192;Â&#x160;Â&#x192;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2018;Â?Â&#x2022;Â&#x192;Â&#x17D;Â?Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x17D;Ă&#x161;Â&#x203A;Â&#x2013;Â&#x203A;Â&#x203A;FortumiaÇĄSampoaÂ&#x152;Â&#x192;KemiraaǤ Â&#x2018;Â&#x201D;Â&#x2013;Â&#x2014;Â?Â&#x152;Â&#x192;Â&#x192;Â?Â&#x2019;Â&#x2018;Â&#x2018;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x2013; Â?Â&#x192;Â&#x201D;Â?Â?Â&#x2039;Â?Â&#x192;ÇŚÂ&#x192;Â&#x201D;Â&#x2DC;Â&#x2018;Â&#x17D;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x192;Â? Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x2022;Â&#x2039;Â?Â&#x2030;Â&#x2039;Â?Â&#x2019;Ă&#x161;Â&#x201D;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x2018;Â&#x17D;Â?Â&#x192;Â?Â?Â&#x2021;Â?Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x152;Â&#x192;Â&#x2DC;Â&#x2039;Â&#x2039;Â&#x2020;Â&#x2021;Â?Â?Â&#x2021;Â?Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2019;Â&#x192;Â&#x2039;Â?Â&#x192;Â&#x2DC;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x203A;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x2039;Ă&#x161;Â&#x2013;ÇĄÂ&#x152;Â&#x2018;Â&#x2013;Â&#x2021;Â? Â&#x2039;Â?Â&#x2020;Â&#x2021;Â?Â&#x2022;Â&#x2039;ÂĄÂ&#x2021;Â&#x2020;Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x152;Â&#x2014;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2014;Â&#x201D;Â&#x192;Â&#x2039;Â&#x17D;Â&#x2021;Â&#x2DC;Â&#x2039;Â&#x2021;Â?Â&#x2022;Â&#x192;Â&#x17D;Â?Â&#x2014;Â?Â&#x160;Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x152;Â&#x2039;Â&#x2021;Â?Â&#x2DC;Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2018;Â&#x17D;Â&#x17D;Â&#x192;Â&#x2DC;Â&#x192;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â&#x192;Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x2DC;Â&#x2014;Â&#x2014;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x192;Â?Â&#x2039;Â&#x2039;Â&#x2013;¥ǤÂ&#x2039;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x2021;Â?Â?Â&#x2039;Â&#x2039;Â?Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2018;Â?ÇĄÂ&#x2021;Â&#x2013;Â&#x2013;ÂĄÂ?Â&#x192;Â?Â&#x2022;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x2018;Â&#x17D;Ă&#x161;Â&#x203A;Â&#x2013;Â&#x203A;Â&#x203A;Arvo Finland ValuenÇĄOP-Suomi ArvonÂ&#x152;Â&#x192;Ă&#x2026;landsbanken Finland ValuenÂ&#x2022;Â&#x192;Â&#x17D;Â?Â&#x2014;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192;Â?Â&#x2014;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2021;Â&#x2039;Taaleritehdas Arvo MarkanÂ?Â&#x2014;Â&#x2014;Â&#x2020;Â&#x2021;Â?Â&#x2022;Â&#x2014;Â&#x2014;Â&#x201D;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x192;Â?Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x152;Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2014;Â?Â&#x2022;Â&#x2021;Â?Â&#x152;Â&#x2018;Â&#x2014;Â?Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192;Ǥ

Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x2022;Â&#x2039;Â?Â&#x2030;Â&#x2039;Â?Â&#x2019;Ă&#x161;Â&#x201D;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x192;Â&#x201D;Â?Â?Â&#x2039;Â?Â&#x192;ÇŚÂ&#x192;Â&#x201D;Â&#x2DC;Â&#x2018;Â&#x203A;Â?Â?Ă&#x161;Â?Â&#x2021;Â? NordeaÂ&#x2022;Â&#x2021;Â?Â&#x2022;Â&#x2039;Â&#x152;Â&#x192;Â&#x192;Â?Â&#x2018;Â?Â?Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x2DC;Â&#x192;Â?Â?Â&#x2014;Â&#x2013;Â?Â&#x203A;Ă&#x161;Â&#x2022;Â&#x192;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x160;Â&#x2020;Â&#x192;Â&#x2022;Â&#x201D;Â&#x2DC;Â&#x2018;Â&#x192;Â&#x201D;Â?Â&#x192;Â?Â&#x2022;Â&#x192;Â&#x17D;Â?Â&#x2014;Â?Â&#x160;Â&#x2018;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x152;Â&#x192;Â?Â&#x2039;Â?Â&#x192; Â&#x2021;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x2039;Â&#x17D;ÂĄÂ? Â&#x2022;Â&#x192;Â&#x2013;Â&#x2022;Â&#x192;Â&#x2014;Â&#x2022;Â?Â&#x2018;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x2021;Â?Â&#x2022;Â&#x2039;ǤÂ&#x2018;Â&#x201D;Â&#x2020;Â&#x2021;Â&#x192;Â&#x192;Â&#x17D;Ă&#x161;Â&#x203A;Â&#x2013;Â&#x203A;Â&#x203A;Â?Â&#x203A;Ă&#x161;Â&#x2022;Â&#x201D;Â&#x2DC;Â&#x2018; Â&#x2039;Â?Â&#x17D;Â&#x192;Â?Â&#x2020;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x2014;Â&#x2021;Â?Â?ÂĄÂ&#x201D;Â?Â&#x2039;Â?Â&#x2014;Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2039;Â?Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x192;Ǥ Â&#x201D;Â&#x2DC;Â&#x2018;Â&#x201D;Â&#x192;Â&#x160;Â&#x192;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x152;Â&#x2021;Â?Â&#x2022;Â&#x2014;Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x2039;Â?Â&#x192;Â&#x2DC;Â&#x2018;Â&#x2039;Â?Â&#x2039;Â?Â&#x2019;Â&#x2039;Â&#x2013;ÂĄÂĄÂ&#x2021;Â?Â&#x2039;Â&#x201D;Â&#x192;Â&#x192;ÇĄÂ&#x152;Â&#x2018;Â?Â?Â&#x192;Â&#x2019;Â&#x192;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x192;Â&#x192;Â&#x2021;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x2039;Â&#x2013;ÂĄÂ?Â&#x192;Â&#x201D;Â?Â?Â&#x2039;Â?Â&#x192;ÇŚÂ&#x192;Â&#x201D;Â&#x2DC;Â&#x2018;ǤÍ&#x2022;ÇĄÍ&#x161; Â?Â&#x2039;Â&#x17D;Â&#x152;Â&#x192;Â&#x201D;Â&#x2020;Â&#x2039;Â?Â&#x192;Â&#x201D;Â&#x2DC;Â&#x2018;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â?Â&#x2DC;Â&#x2021;Â&#x2022;Â&#x2039;Â?Â&#x2021;Â?Â&#x2039;Â&#x192;Â?Â&#x203A;Â&#x160;Â&#x2013;Â&#x2039;Ă&#x161;Â&#x2018;Â?Â?Â&#x192;Â&#x2039;Â?Â?Â&#x2021;Â&#x2039;Â? Â?Â&#x2014;Â&#x2039;Â&#x2020;Â&#x2021;Â?Â&#x2019;Â&#x192;Â&#x2039;Â&#x2013;Â&#x2022;Â&#x2039;%Â&#x17D;Â&#x192;Â?Â&#x2020;Â&#x2022;Â&#x201E;Â&#x192;Â?Â?Â&#x2021;Â? Â&#x2039;Â?Â&#x17D;Â&#x192;Â?Â&#x2020;Â&#x192;Â&#x17D;Â&#x2014;Â&#x2021;Â?Â?ÂĄÂ&#x201D;Â?Â&#x2039;Â?Â&#x2014;Â&#x2014;Â&#x2022;Â&#x2039;Â?Â&#x2018;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x192;Ǥ Â&#x201D;Â&#x2DC;Â&#x2018;Â&#x2019;Â&#x192;Â&#x2019;Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x2039;Â?Â&#x2022;Â&#x2021;Â&#x2014;Â&#x201D;Â&#x192;Â?Â?Â&#x192;Â&#x2022;Â&#x2022;Â&#x192;Â&#x2018;Â&#x17D;Â&#x2021;Â&#x2DC;Â&#x2039;Â&#x2021;Â?Â&#x2014;Â&#x2018;Â?Â&#x2039;ÇŚÂ&#x201D;Â&#x192;Â&#x160;Â&#x192;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x152;Â&#x2021;Â?Â&#x152;Â&#x2018;Â&#x2014;Â?Â?Â&#x2018;Â&#x2018;Â?Â&#x2019;Â&#x2039;Â&#x2021;Â?Â&#x2021;Â?Â&#x2013;Â&#x203A;Â?Â&#x203A;Â&#x2013;Â&#x203A;Â&#x160;Â&#x2020;Â&#x2021;Â&#x17D;Â&#x17D;ÂĄÇĄÂ?Â&#x2014;Â?Visio Finland 140/40:nÂ&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2039;Â?Â&#x2039;Â?Â&#x2013;Â&#x192;Â&#x2018;Â?Â&#x17D;Â&#x192;Â?Â&#x192;Â?Â?Â&#x2014;Â&#x2013;Â&#x152;Â&#x192;Â&#x201D;Â&#x192;Â&#x160;Â&#x192;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2018; Â&#x2018;Â?Â&#x203A;Â&#x160;Â&#x2020;Â&#x2039;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2021;Â&#x2013;Â&#x2013;Â&#x203A;Visio AllocatorÇŚÂ&#x160;Â&#x2021;Â&#x2020;Â&#x2030;Â&#x2021;Â&#x201D;Â&#x192;Â&#x160;Â&#x192;Â&#x2022;Â&#x2013;Â&#x2018;Â&#x2018;Â?Ǥ  """ 

joulukuu, marraskuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks.

 ǧ elokuu, heinäkuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. AKTIA CAPITAL Salkunhoitaja: Aktia Asset Management Rahaston koko 194,5 milj. euroa Kone 8,8 9,1 Fortum 8,3 7,6 Wärtsilä 5,8 5,6 Teliasonera 4,9 4,8 UPM 4,6 4,5 YIT 4,4 ALFRED BERG FINLAND Salkunhoitaja: T. Perälä Rahaston koko 133,0 milj. euroa Fortum 8,4 8,4 Nokia 7,9 8,7 Kone 5,7 5,1 Nokian Renkaat 5,3 5,9 Sampo 5,2 4,9 Tikkurila 4,2 4,9 ALFRED BERG SMALL CAP Salkunhoitaja: T. Perälä Rahaston koko 34,8 milj. euroa Neste Oil 5,2 3,8 Tikkurila 5,1 6,3 Amer Sports 4,7 4,2 Vaisala 4,4 4,0 Uponor 3,1 4,1 Outotec 3,7 ARVO FINLAND VALUE Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 18,4 milj. euroa Sampo 8,1 7,8 Amer Sports 7,5 7,2 Nordea 6,6 6,9 Huhtamäki 5,8 6,3 Kemira 5,0 5,1 Fortum 4,8 AVENTUM HR SUOMI Salkunhoitaja: Aventum RahastoyhtiÜ Rahaston koko 2,6 milj. euroa Fortum 8,1 7,0 Sampo 6,8 7,8 UPM 6,3 6,3 Kone 6,0 6,1 Stora Enso 4,9 Neste Oil 4,2 DANSKE SUOMI KASVUOSAKE Salkunhoitaja: S. Hämäläinen Rahaston koko 52,0 milj. euroa Basware 7,5 7,2 Amer Sports 7,1 6,8 YIT 6,5 6,5 Affecto 6,4 6,1 Lassila & Tikanoja 5,0 Huhtamäki 5,0 5,4

86 SYYSKUU 2012

-0,3 0,6 0,2 0,1 0,0

0,0 -0,9 0,6 -0,6 0,3 -0,6

1,4 -1,2 0,5 0,4 -1,0

0,3 0,2 -0,3 -0,5 -0,1

1,1 -1,0 0,0 -0,1

0,3 0,3 0,0 0,3

-0,4

elokuu, heinäkuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. DANSKE SUOMI OSAKE Salkunhoitaja: J. Varis Rahaston koko 151,4 milj. euroa Fortum 9,4 8,6 Nokian Renkaat 6,8 6,2 Amer Sports 5,8 6,0 Metso 5,3 6,3 Sampo 4,8 9,5 Teliasonera 4,7 DANSKE SUOMI YHTEISĂ&#x2013;OSAKE Salkunhoitaja: S. Hämäläinen Rahaston koko 271,2 milj. euroa Fortum 9,9 9,1 Sampo 8,9 9,2 Kone 7,4 6,8 Nokian Renkaat 5,6 5,5 Nokia 5,4 Stora Enso 4,5 5,8 EQ SUOMILIIGA Salkunhoitaja: M. Pesonen Rahaston koko 10,7 milj. euroa Nokian Renkaat 8,7 7,6 YIT 7,6 7,7 Sampo 6,1 5,8 Huhtamäki 5,7 6,2 Metso 5,3 5,6 UPM 4,9 4,9 EVLI SELECT Salkunhoitaja: J. Nyman Rahaston koko 95,6 milj. euroa Fortum 9,9 7,5 Sampo 7,3 8,8 Nokian Renkaat 6,3 6,2 YIT 6,1 6,4 Wärtsilä 5,1 4,9 Nokia 4,9 EVLI SUOMI PIENYHTIĂ&#x2013;T Salkunhoitaja: J. Kujala Rahaston koko 44,0 milj. euroa Raisio 7,9 6,7 YIT 7,3 7,3 Affecto 6,2 6,2 Tieto 5,4 5,4 Neste Oil 5,3 Basware 4,7 FIM FENNO Salkunhoitaja: M. Heikkinen, S. Outinen Rahaston koko 68,5 milj. euroa Wärtsilä 6,1 5,5 Fortum 5,8 5,6 Nokian Renkaat 5,6 5,5 Basware 5,5 5,5 Nokia 5,5 5,0 Metsä Board 4,9 6,4

ARVOPAPERI

0,8 0,6 -0,2 -1,0 -4,7

0,8 -0,3 0,5 0,1 -1,3

1,1 0,0 0,3 -0,5 -0,3 0,0

2,4 -1,5 0,0 -0,3 0,2

1,2 0,0 0,0 0,0

0,6 0,2 0,1 0,0 0,5 -1,5

elokuu, heinäkuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. FINLANDIA SUOMI Salkunhoitaja: Finlandia Asset Management Rahaston koko 17,1 milj. euroa Fortum 8,5 7,9 Nokia 8,3 5,4 Sampo 8,0 7,5 Kone 6,8 7,1 Teliasonera 5,1 5,0 Nordea 4,3 4,6 FONDITA EQUITY SPICE Salkunhoitaja: K. Blomqvist, M. Larsson Rahaston koko 39,2 milj. euroa Wärtsilä 8,7 8,6 YIT 8,6 8,5 Nokian Renkaat 7,9 7,3 Sampo 7,8 8,4 Kone 6,2 6,7 Outotec 4,9 HANDELSBANKEN SUOMI Salkunhoitaja: C. Auvray Rahaston koko 39,0 milj. euroa Fortum 10,4 7,5 Sampo 8,7 8,3 Kone 8,0 9,1 Nokia 6,2 6,9 Wärtsilä 5,4 UPM 4,1 4,1 ICECAPITAL FINLAND EQUITY Salkunhoitaja: H. Angervuo Rahaston koko 33,5 milj. euroa Metso 8,6 8,4 Kone 8,6 8,3 Wärtsilä 6,6 Nordea 5,2 5,0 Cargotec 5,1 UPM 4,6 NORDEA SUOMI Salkunhoitaja: H. Parhiala Rahaston koko 329,7 milj. euroa Sampo 8,3 8,6 Fortum 8,3 7,9 Nokian Renkaat 7,1 7,6 Metso 6,0 6,5 Nokia 5,6 4,9 Nordea 4,6 4,9 NORDEA PRO SUOMI Salkunhoitaja: J. Eräkare Rahaston koko 166,6 milj. euroa Fortum 9,3 8,3 Sampo 8,2 7,8 Metso 6,0 6,0 Kone 5,8 5,6 Teliasonera 4,4 4,4 Nordea 4,2 3,9

0,6 2,9 0,5 -0,3 0,1 -0,3

0,1 0,1 0,6 -0,6 -0,5

2,9 0,3 -1,1 -0,7 0,0

0,2 0,3 0,2

-0,3 0,4 -0,5 -0,5 0,7 -0,3

0,9 0,4 0,0 0,2 0,0 0,3

Ä&#x160;Ä&#x2019;Ä&#x17D;Ä&#x2014;Ä&#x2020;Ä&#x17E;Ä?

Kemira arvorahastojen suosikki


TAULUKOT

 ǧ elokuu, heinäkuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. NORDEA 130/30 Salkunhoitaja: H. Parhiala Rahaston koko 19,4 milj. euroa Nokian Renkaat 11,2 YIT 10,1 Sampo 8,2 Metso 7,0 Fortum 6,8 Nokia 5,7 ODIN FINLAND Salkunhoitaja: T. Haugen Rahaston koko 179,0 milj. euroa Sampo 8,6 Huhtamäki 7,1 Teliasonera 6,7 Nokian Renkaat 6,0 Fortum 5,9 Nordea 4,8 OP-DELTA Salkunhoitaja: P. Kilpeläinen Rahaston koko 333,2 milj. euroa Fortum 9,4 Sampo 9,1 Kone 8,3 Nokia 6,8 Nokian Renkaat 6,0 Stora Enso 4,9 OP-FOCUS Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 234,6 milj. euroa Nokian Renkaat 13,7 Sampo 9,5 Fortum 8,3 Nokia 7,5 Stora Enso 6,6 Kone 6,4 OP-SUOMI ARVO Salkunhoitaja: P. Kilpeläinen Rahaston koko 172,2 milj. euroa Fortum 9,0 Sampo 7,7 Nokia 7,0 Stora Enso 6,0 Kemira 5,2 Neste Oil 5,1

11,3 10,1 12,7 7,5 6,4

0,0 0,0 -4,5 -0,4 0,5

8,4 7,5 6,6 6,2 5,3 4,9

0,2 -0,4 0,1 -0,2 0,5 -0,1

8,9 9,6 8,8 5,4 5,4 4,9

0,6 -0,5 -0,4 1,4 0,5 0,0

8,9 10,9 8,9

4,8 -1,4 -0,6

7,3

-0,7

9,0 9,5 5,1

0,0 -1,9 1,8

5,6

-0,5

elokuu, heinäkuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. OP-SUOMI PIENYHTIĂ&#x2013;T Salkunhoitaja: A. Karessuo Rahaston koko 87,2 milj. euroa Basware 9,6 8,8 0,8 Metsä Board 7,8 7,7 0,1 Vacon 7,3 7,0 0,3 PKC 7,2 7,2 0,1 Affecto 6,3 6,3 0,0 Amer Sports 4,9 SEB FINLANDIA Salkunhoitaja: C. Backholm Rahaston koko 178,0 milj. euroa Sampo 9,6 9,5 0,1 Kone 8,8 9,2 -0,4 Fortum 8,4 8,0 0,4 Nokia 7,2 6,2 1,0 Wärtsilä 4,9 Metso 4,8 SEB FINLANDIA SMALL CAP Salkunhoitaja: V. Simo Rahaston koko 45,2 milj. euroa Neste Oil 9,1 8,9 0,2 Outotec 8,0 7,9 0,0 YIT 6,9 6,7 0,1 Huhtamäki 5,4 5,8 -0,4 Kemira 4,9 Outokumpu 4,3 4,4 -0,1 SĂ&#x201E;Ă&#x201E;STĂ&#x2013;PANKKI KOTIMAA Salkunhoitaja: O. Tuuri Rahaston koko 137,7 milj. euroa Sampo 8,6 Fortum 8,0 Nokia 7,4 Neste Oil 4,5 Teliasonera 4,3 Amer Sports 3,9 SĂ&#x201E;Ă&#x201E;STĂ&#x2013;PANKKI PIENYHTIĂ&#x2013;T Salkunhoitaja: O. Tuuri Rahaston koko 10,1 milj. euroa Neste Oil 6,3 Amer Sports 6,2 Tieto 5,1 Metsä Board 5,0 Affecto 4,9 Nokian Renkaat 4,6

9,2 7,1 5,4

-0,5 0,9 1,9

4,7 3,7

-0,4 0,2

5,9

0,3

5,9 4,9

-0,9 0,0

elokuu, heinäkuu, muutos, % salkusta % salkusta % -yks. TAALERITEHDAS ARVO MARKKA Salkunhoitaja: M. Heikkilä Rahaston koko 87,1 milj. euroa UPM 7,1 7,1 0,0 Amer Sports 7,1 7,0 0,1 Nordea 6,0 6,3 -0,3 Raisio 5,1 4,8 0,4 Huhtamäki 5,0 5,7 -0,7 Kemira 4,7 5,1 -0,4 TAPIOLA SUOMI Salkunhoitaja: Tapiola Varainhoito Rahaston koko 35,9 milj. euroa Kone 5,4 6,1 -0,7 Fortum 5,0 5,0 0,0 Elisa 4,9 4,8 0,1 Pohjola 4,4 5,0 -0,6 Teliasonera 4,2 4,5 -0,3 Amer Sports 4,1 4,3 -0,2 Ă&#x2026;LANDSBANKEN FINLAND VALUE Salkunhoitaja: N. Lund Rahaston koko 9,3 milj. euroa Fortum 7,9 UPM 6,6 Sampo 5,9 Metso 5,8 Nokia 4,8 Kesko 4,5

SIJOITTAJAGURUJEN SALKUT Osake Nokian Renkaat Outotec Metso Pohjola Wärtsilä Orion B Kemira Stora Enso R Cargotec Fortum Talvivaara Konecranes Outokumpu Kone Neste Oil Sanoma Rautaruukki Kesko B UPM Nokia Elisa YIT Sampo Yhteensä

7,4 6,6 5,6 6,1

0,5 0,0 0,2 -0,4

13.9.2012

Osakkeita, kpl

Arvo, euroa

Muutos 1kk, kpl

Muutos 1kk, euroa

240 500 229 500 653 518 145 000 731 000 60 000 503 800 489 000 377 000 1 362 051 1 508 236 7 029 568 6 132 666 173 000 673 110 616 000 1 062 000 137 000 1 385 500 4 557 500 304 899 776 340 694 000 29 841 188

8 511 295 8 978 040 20 768 802 1 444 925 20 745 780 979 200 5 369 500 2 559 915 8 097 960 20 757 657 3 152 213 167 866 084 6 010 013 9 169 000 6 892 646 4 866 400 6 807 420 2 993 450 13 307 728 10 391 100 5 085 715 12 522 364 16 739 280 364 016 488

51 000 26 000 8 518 20 000 6 000 9 250 6 815 10 000 2 000 2 450 13 000 1 000 10 000 0 -9 000 -15 000 -27 000 -10 000 -24 000 -134 000 -19 000 -30 660 -77 000 -179 627

1 804 890 1 017 120 270 702 199 300 170 280 150 960 72 634 52 350 42 960 37 338 27 170 23 880 9 800 0 -92 160 -118 500 -173 070 -218 570 -230 520 -305 520 -316 920 -494 546 -1 857 240 72 338

Muutos vuoden alusta, kpl 25 992 18 500 132 018 35 000 -5 000 10 500 815 190 000 10 393 314 250 338 000 19 000 1 110 166 -98 000 -49 000 -46 000 169 000 43 000 97 500 419 583 -113 135 129 340 -85 000 2 666 922

Muutos vuoden alusta, euroa 3 174 336 1 297 640 5 827 827 618 825 4 318 260 234 225 752 098 1 175 545 -326 669 3 479 419 238 325 65 932 425 2 365 113 -1 698 100 1 260 188 -998 920 449 260 553 210 2 346 848 -5 208 847 -1 657 173 4 512 504 1 805 850 90 452 190

Muutos vuoden alusta (kpl), % 12 9 25 32 -1 21 0 64 3 30 29 0 22 -36 -7 -7 19 46 8 10 -27 20 -11 10

Seurannassa ovat Helsingin pÜrssin vaihdetuimmat osakkeet lukuun ottamatta Nordea ja Teliasoneraa, joiden omistajarekisterit eivät ole nähtävillä Suomessa. Euromääräiset arvot on laskettu syyskuub 17. päivän päätÜskursseilla. Seurattavat salkut: Hautaset (Suomen KauppayhtiÜt), Hartwallit (Hartwall Capital, HTT, K. Hartwall Invest), Ingmanit (Ingman Finance), Laineet (Veikko Laine Oy, Argonius, Pertti Laine), Kari NiemistÜ (Selective Investor), GÜran Sundholm. Euromääräiset muutokset taulukossa kuvaavat kuukausivertailussa ostettujen tai myytyjen osakkeiden arvoa, mutta vuoden alusta tapahtuvassa vertailussa omistuksen arvonmuutosta.

ARVOPAPERI

SYYSKUU 2012 87


TAULUKOT

Fed ja EKP taas kriisintorjuntaan ฤŽฤŠฤ‘ฤ™ฤคฤฤคฤ“ฤ˜ฤŠฤ™ฤšฤ‘ฤŽวกอ—ย‡ยŽย‹ยย‘ยŽยยƒย•ยย˜ยƒยย–ย‹ย–ยƒย–ย‹ย‹ย˜ย‹ย•ย‡ยย‡ยŽย˜ย›ย–ย›ยย•ย‡ยยย‹ย‡ย”ย”ย‘ย•วคยŠย†ย›ย•ย˜ยƒยŽย–ยƒย‹ยยย‡ย•ยย—ย•ย’ยƒยยยย‹ย‹ยŽยย‘ย‹ย–ย–ย‹ย•ย›ย›ย•ยย—ย—ยย’ย—ย‘ยŽย‹ย˜ยกยŽย‹ย•ย•ยกยƒยŽย‘ย‹ย–ย–ยƒย˜ยƒยย•ยƒยƒย•ย—ยย–ย‘ย˜ยƒยย—ย—ย†ย‡ยŽยŽย‹ย•ย–ย‡ยย˜ย‡ยŽยยƒย’ยƒย’ย‡ย”ย‡ย‹ย†ย‡ย ย‘ย•ย–ย‘วฆย‘ยŠยŒย‡ยŽยยƒยวคยƒยŠยƒยƒยŽยƒย‹ย–ย‡ย–ยƒยƒยย’ย‡ยŽย‹ย‹ยอ˜อ”ยย‹ยŽยŒยƒย”ย†ย‹ยƒยย—ย—ยยƒย—ย†ย‡ย•ย•ยƒวค วณยƒย˜ย‘ย‹ย–ย–ย‡ย‡ยยƒยยย‡ย‘ยย•ยƒยƒย†ยƒยƒย‹ยยƒยƒยยย‡ย•ย–ยกย˜ยกยกย‡ยŽย’ย›ยย‹ย•ย–ยกย–ย›รšยยƒย”ยยย‹ยย‘ย‹ยŽยŽยƒวณวก ย‡ย†ย‹ยย’ยกยกยŒย‘ยŠย–ยƒยŒยƒย‡ยย‡ย”ยยƒยยย‡ย’ย‡ย”ย—ย•ย–ย‡ยŽย‹ย’ยกยกย–รšย•ย–ยกยกยวค ย‘ย‹ย•ย‹ยย•ยƒยย‘ย‡ยย‹ยยˆยŽยƒยƒย–ย‹ย‘ย‡ย‹ย‘ยŽย‡ยŒย‡ยยยย‹ยย‡ย•ยย—ย•ย’ยƒยยยย‹ย‹ย”ย‡ย‹ยŽยŽย‡ยย›ย–ยย‹ย‹ยย•ย—ย—ย”ย‹ย—ยŠยยƒยย—ย˜ยƒยย—ย‹ยย–ยƒยŽย‘ย—ย•ยย‡ยŠย‹ย–ย›ยย•ย‡ยยŠย‡ย‹ยยย‘ย—ย•วค ยŠย†ย›ย•ย˜ยƒยŽย–ยƒย‹ยย–ย›รšย–ย–รšยย›ย›ย•ยƒย•ย–ย‡ย‘ยย’ย›ย•ย›ย–ย‡ยŽยŽย›ย– ยยƒยŠย†ย‡ยย•ยƒยย’ย”ย‘ย•ย‡ยย–ย‹ยย›ยŽยกย’ย—ย‘ยŽย‡ยŽยŽยƒยŠย‡ยŽยย‹ยย—ย—ย•ย–ยƒ อ–อ”อ”อย•ยƒยƒยยยƒวกยย‹ยยกย‘ยยŠย†ย›ย•ย˜ยƒยŽยŽย‘ย‹ย•ย•ยƒย‡ยยย‡ยยย—ย—ยŽย—ยยƒย–ย‘ยย–ยƒวค ย‡ย†ย’ย‹ย†ย‡ยย•ย‹ยย›รšย•ยƒย”ย˜ย‹ย‘ย–ยƒยƒยย•ย‹ย‹ย–ยกวกยย—ย‹ยยยƒ ยยƒย—ยƒยย•ย‡ยƒย‹ยย‘ย‘ยŒยƒย–ยยƒยƒยย›ยย›ย‹ย•ย–ยกยย‘ยŽยŽยƒยย‘ย”ยย‘ย’ย‘ยŽย‹-

ย–ย‹ย‹ยยยƒยƒยย•ยƒวคยŠยŒยƒย—ย•ยย‘ย”ยย‘ย’ย›ย•ย›ยย‡ย‡ยย‘ยŽยŽยƒยย–ย—ยย–ย—ยยƒย•ย•ยƒย˜ย—ย‘ย†ย‡ยอ–อ”อ•อ™ย’ย—ย‘ยŽย‹ย˜ยกยŽย‹ย‹ยย•ยƒยƒยยยƒวกยย—ยยƒย‹ย‡ยยย‹ยย’ย—ยŠย—ย–ย–ย‹ย‹ยย˜ย—ย‘ย†ย‡ยอ–อ”อ•อ˜ยŽย‘ย’ย’ย—ย’ย—ย‘ยŽย‡ย•ย–ยƒวค ยยย‡ย ย‡ย†ย‹ยย—ยŽย‘ย•ย–ย—ยŽย‘ยƒย—ย”ย‘ย‘ย’ยƒยยย‡ย•ยย—ย•ย’ยƒยยยย‹ย‡ย•ย‹ย–ย–ย‡ยŽย‹ย‘ยยƒย–ย”ย‘ยŠย–ย‘ยย•ยƒย˜ย‡ยŽยยƒยย”ย‹ย‹ย•ย‹ยย–ยƒยŽย–ย—ย–ย–ยƒยย‹ย•ย‡ยย•ย‹วคย—ย–ย‡ยย’ยกยกยŒย‘ยŠย–ยƒยŒยƒยƒย”ย‹ย‘ย”ยƒย‰ยŠย‹ ยƒย‹ย‡ยยย‹ยย‘ยŽย‹ย˜ย‹ยŠยŒยƒยยย—ย–วกย‘ยย˜ยƒยŽยย‹ย•ย‘ย•ย–ยƒยยƒยƒยย‘ยย‰ย‡ยŽยยƒยยƒย‹ย†ย‡ยยŽย›ยŠย›ย–ยƒย‹ยยƒย‹ย•ย‹ยƒย˜ยƒยŽย–ย‹ย‘ยยŽยƒย‹ยย‘ยŒยƒย‹ยŽยยƒยยย‹ย–ยกยกยย›ยŽยกย”ยƒยŒยƒยƒวคยŠย–ย‘ยยƒย‘ยย•ย‡วก ย‡ย–ย–ยกย‘ยย‰ย‡ยŽยยƒยยƒยƒย•ย‹ย–ย‘ย—ย–ย—ย—ย–ยƒยŽย‘ย—ย•ย’ย‘ยŽย‹ย‹ย–ย–ย‹ย•ย‹ย‹ย ย—ย—ย†ย‹ย•ย–ย—ยย•ย‹ย‹ยวค วฃยย‘ยŠยŒย‡ยŽยยƒย‘ยย”ยกยกย–ยกยŽรšย‹ย–ย›ย•ย’ยƒยยŒยƒยƒยŒยƒ

ย–ยƒยŽย‹ยƒยƒย•ย‹ยŽยยกยŽยŽยกย’ย‹ย–ยกย‡ยวคย•ย’ยƒยยŒยƒยย’ยกยกยย‹ยย‹ย•ย–ย‡ย”ย‹ ยƒย”ย‹ยƒยย‘ยƒยŒย‘ย›ย‹ยŽยย‘ย‹ย–ย–ย‹ยย—ย‹ย–ย‡ยยย‹ยวกย‡ย–ย–ย‡ย‹ยยƒยƒ ย˜ยกยŽย–ย–ยกยยกย–ย–ยกย–ยƒย”ย˜ย‹ย–ย•ย‡ย’ย‡ยŽยƒย•ย–ย—ย•ย‘ยŠยŒย‡ยŽยยƒยƒวกยย‘ย•ยยƒ ย˜ยƒยŽย–ย‹ย‘ยยŽยƒย‹ยย‘ยŒย‡ยยย‘ย”ย‘ย–ย‘ย˜ยƒย–ยŽยƒย•ยย‡ยย‡ย‡ย–ยย‡ย•ยกย ยŠย—ย‹ย’ย—ย‹ย•ย–ยƒยƒยวค  

   อปอบ

   อปอบ Suomi

Saksa

Intia

prosenttia 4,0

Kiina

prosenttia 10,0 8,0

2,0 2010

2011

9/2009

9/2012

1,0

ฤ—ฤ†ฤ‹ฤŽฤŽฤฤฤ†ฤ‘ฤคฤฤ‰ฤŠวฃ ฤ†ฤˆฤ™ฤ˜ฤŠฤ™

3,0

6,0 4,0 9/2009

2010

     อปอบวก

prosenttia 8,0

BBB-luokitellut

2011 9/2012

     อปอบวก AAA-luokitellut

2011

Aaa-luokitellut

prosenttia 7,0

Baa-luokitellut

6,0

6,0

5,0

4,0

4,0

2,0 2010

2010

2011

2011

2012

9/2009

2010

2011

9/2009

9/2012

9/2012

อŸอœวง  

    prosenttia 5,0

ยƒยย•ยƒ

3,0

dollaria/unssi 1 900 1 700

4,0

1 500 1 300

3,0

1 100 2010 9/2009

88 SYYSKUU 2012

2011

2,0

2012 9/2012

ARVOPAPERI

2010 9/2009

2011

900

2012 9/2012


TAULUKOT

  

   วง  pistettรค 380

CRB-indeksi

1,55 1,45

340

1,35

300

1,25 2010

2011

9/2009

9/2012

2010

1,15

260

2012

9/2009

9/2012

  

   pistettรค 116

ย‹ย‹ยยƒยย‡ยยยƒยย‘ย‹ย˜ยƒย•ย—ยŠย†ยƒยยย‡ย‹ยย†ย‡ยย•ย‹

2011

pistettรค 110

วฃยย‡ยยยƒยย‘ย‹ย˜ยƒย•ย—ยŠย†ยƒยยย‡ย‹ยย†ย‡ยย•ย‹

112 108

Otsikko 2008

100

2009

2010

90

104

2011

9/2007

2009 2008 9/2007

9/2012

20092010 2010

20112011 9/2012

80

Kaivosjรคtit sรคikkyvรคt Kiinaa ฤ†ฤ†ฤฤ†วฆฤ†ฤŽฤ“ฤŠฤ’ฤ†ฤ—ฤฤฤŽฤ“ฤ”ฤŽฤ‘ฤ‘ฤ†ยยƒย‹ยยย‹ย‡ยยยƒย–ย•ย‡ย‡ย– ย‘ย˜ยƒย–ยย›ย–ย‹ย‹ยยƒย•ย•ยƒวค ย‹ย†ยƒย•ย–ย—ย—ยย‘ยƒย—ยย‘ย‹ย†ยกยยŒยกย–ย–ย‹ยŽยกย‹ย•ย‡ยย–ยƒยŽย‘ย—ย•ยยƒย•ย˜ย—ย‡ยย–ย‹ย•ย‡ย•ย–ยกยกยย˜ยƒย‹ย‘ยยย‹ย•ย–ย—ย—ยย‘ ยยƒยƒยยŠยƒยŽยŽย‹ย–ย—ย•ย‡ยŽย˜ย›ย–ย›ยย•ย‡ยŽยŽยกยย‘ย•ย–ยƒยยƒยƒยยยƒย•ย˜ย—ยŽย—ย˜ย—ย–ย–ยƒยยƒย‹ย•ย‹ยยŽยกยŠย‡ยŽยŽย‡ย˜ย‹ย‹ยย‡ย˜ย—ย‘ย•ย‹ย‡ยย›ยŠย†ย‡ยย•ยกยก ย’ย”ย‘ย•ย‡ยย–ย–ย‹ยƒวซ ย‹ย‹ยยƒยย–ย‡ย‘ยŽยŽย‹ย•ย—ย—ย†ย‡ย•ย–ยƒยยƒยย–ยƒย—ย–ย—ย—ยŠย—ย‘ยย‘ยŒยƒ ย˜ย‹ย‡ย•ย–ย‡ยŒยกวค วฃยย‘ย•ย–ย‘ย’ยกยกยŽยŽย‹ยยรšย‹ยย†ย‡ยย•ย‹ยย’ย‡ย”ย—ย•ย–ย‡ย‡ยŽยŽยƒย–ย‡ย‘ยŽยŽย‹ย•ย—ย—ย†ย‡ยยƒยย–ย‹ย˜ย‹ย–ย‡ย‡ย–ย–ย‹ย‘ย–ย–ย‹ย‡ยŽย‘ยย—ย—ย•ย•ยƒ ย•ย—ย—ย”ย‹ยย–ยƒย–ยƒยยƒย’ยƒยยย‹ยƒย•ย‹ย–ย–ย‡ยยยƒยƒยŽย‹ย•ยย—ย—ยอ–อ”อ”อวก ยŒย‘ยŽยŽย‘ย‹ยฦคยยƒยย•ย•ย‹ยย”ย‹ย‹ย•ย‹ยยŽยƒย—ยยƒย‹ย•ย‡ยยƒยยƒยƒย‹ยŽยยƒยยŽยƒยƒยŒย—ย‹ยย‡ยยŽยƒยยƒยย‘ย—ย”ยƒย‹ย•ย‹ย‹ย‹ยยƒยƒยย‹ยวค

ย”ย‹ย–ย›ย‹ย•ย‡ยย•ย‡ยŽย˜ยกย•ย–ย‹ย‹ย‹ยยƒยย–ยƒยŽย‘ย—ย•ยยƒย•ย˜ย—ยยŠย‹ย†ยƒย•ย–ย—ยย‹ยย‡ยยยกยย›ย›ย”ยƒย—ย–ยƒยยƒยŽยย‹ยยŠย‹ยยยƒย•ย•ยƒวค ย‘ยยย‹ย”ยƒย—ย–ยƒยยƒยŽยย‹ยƒยยƒยย•ยƒยƒยย›ย–ยƒยŽยŽย‡ออ”ย†ย‘ยŽยŽยƒย”ย‹ยƒวกยย—ยย˜ย‹ย‡ยŽยกยย‡ย˜ยกยกยŽยŽยกยย‘ย–ย‡ย‡ย”ยƒย—ยย•ย‡ย–ยŽย‹ย‹ยยย—ย‹ย˜ยƒย– อ•อ™อ”ย†ย‘ยŽยŽยƒย”ย‹ย•ย•ยƒวค ย—ย‹ย’ย’ย—ยŠย‹ยยย‘ย‹ย•ย•ยƒยƒยอ•ออ”ย†ย‘ยŽยŽยƒย”ย‹ย•ย•ยƒย–ย‘ยยย‹ยŽย–ยƒย”ยƒย—ย–ยƒยยƒยŽยย‹ย‘ยŽย‹ย˜ย‹ย‹ยย‡ย˜ย—ย‘ย†ย‡ย ยƒยŽย—ย•ย•ยƒวค ย‹ย‹ยยƒย‘ย•ย–ยƒยƒยยƒยƒย‹ยŽยยƒยย”ยƒย—ย–ยƒยยƒยŽยย‹ย•ย–ยƒอšอ” ย’ย”ย‘ย•ย‡ยย–ย–ย‹ยƒวกยŒยƒยย‘ยŽยย‡ยยƒย‹ย˜ย‘ย•ยŒยกย–ย–ย‹ยกศ‚ BHP BillitonวกRio TintoยŒยƒVale โ€“ ย˜ยƒย•ย–ยƒยƒย˜ยƒย–อ›อ™ย’ย”ย‘ย•ย‡ยย–ย‹ย•ย–ยƒย”ยƒย—ย–ยƒยยƒยŽยย‹ยยย‡ย”ย‹ย–ย‡ย‹ย–ย•ย‡ยย—ยŽยย‡ย˜ยƒย•ย–ยƒ ยย›ย›ยยย‹ย•ย–ยกวคย—ย‘ย–ย–ย‘ย‹ย•ยƒย”ยƒย—ย–ยƒยยƒยŽยย‹ย„ย‹ย•ยย‡ย•ย‘ย

ย’ย‹ย–ยกยย›ย–ยย‹ย‹ย†ย‡ยย˜ย‘ย‹ย–ย–ย‘ยยƒย”ย‰ย‹ยยƒยƒยŽย‹ย–ย–ย—ยย‡ย˜ย‹ยยƒวคย›ย– ย”ยƒย—ย–ยƒยยƒยŽยย‹ยยŠย‹ยยยƒยยŽยƒย•ยย—ย‘ยยยƒย‹ย˜ย‘ย•ยŒยกย–ย‡ย‹ยŽยŽย‡ ย˜ย‹ย•ยƒย‹ยย‡ยย’ย—ยŽยยƒวคยกย–ยกยย—ย˜ยƒย•ย–ยƒยƒย•ย‡วกย‡ย–ย–ยก  ย‹ยŽยŽย‹ย–ย‘ยย‹ยŽยย‘ย‹ย–ย–ย‹ยŽย—ย‘ย’ย—ย˜ยƒยย•ยƒย—ย•ย–ย”ยƒยŽย‹ยƒย•ย•ยƒอ˜อ” ยย‹ยŽยŒยƒย”ย†ย‹ยย†ย‘ยŽยŽยƒย”ย‹ยยƒย”ย˜ย‘ย‹ย•ย‹ย•ย–ยƒยŽยƒยƒยŒย‡ยย–ยƒยย‹ย•ย•ย—ย—ยยย‹ย–ย‡ยŽยย‹ย•ย–ยƒวค ย‹ย‡ยย’ย‹ย‡ยยŠย‹ยย–ยƒยย‘ย–ยยƒยŠย†ย—ย•ย–ย‡ยย›ยŠย–ย‡ย›ย†ย‡ย•ย•ยก ยยƒย‹ย˜ย‘ย•ยŒยกย–ย‹ย–ย‡ย‹ย˜ยกย–ย‹ยŽยย‘ย‹ย–ย–ยƒยย‡ย‡ยย˜ยƒย•ย–ยƒยƒย˜ยƒยยŽยƒย‹ย•ย‹ย•ย–ยƒย‹ยย˜ย‡ย•ย–ย‘ย‹ยย–ย‹ย‡ยย’ย‡ย”ย—ย—ย–ย—ยย•ย‹ย•ย–ยƒวค TOMMI MELENDER

   วง 

ร–ljy, Brent ร–ljy, WTI Alumiini Kupari Kulta Lyijy Nikkeli Palladium Hopea Tina Sinkki Lรคmmitysรถljy Maakaasu

hinta, USD muutos muutos muutos muutos keskihinta keskihinta keskihinta alin hinta 13.9.2012 1kk, % 1v, % 3v, % 5v, % 1v, USD 3v, USD 5v, USD 5v, USD 115,07 97,01 2 075 8 101 1 737 2 121 16 825 678,80 33,93 21 050 1 999 3,19 3,06

1,9 4,5 13,1 9,0 7,3 12,3 10,5 16,7 21,7 17,6 9,7 5,5 10,6

1,5 10,0 -10,5 -6,3 -5,3 -12,7 -19,3 -4,4 -16,9 -9,0 -6,6 8,1 -21,3

64,8 40,0 14,0 28,8 72,3 0,5 -2,5 131,6 100,9 42,0 4,4 84,1 3,5

52,1 21,4 -12,7 9,5 146,0 -30,8 -37,8 102,2 168,0 39,8 -27,6 43,6 -52,4

111,3 95,2 2 049 7 831 1 657 2 005 17 962 639,3 31,0 20 939 1 931 3,0 2,9

97,3 88,2 2 193 7 964 1 423 2 210 20 774 602,7 27,3 21 891 2 119 2,6 3,9

91,3 86,1 2 191 7 244 1 205 2 145 20 334 486,4 22,1 19 608 2 008 2,5 5,1

34,27 30,81 1 254 2 765 705 880 8 810 162,10 8,88 9 900 1 042 1,13 1,91

ARVOPAPERI

ylin hinta 5v, USD 145,65 145,63 3 292 10 148 1 895 3 980 33 655 857,25 48,70 33 255 3 161 4,11 13,58

ฤคฤฤ‰ฤŠวฃ ฤ†ฤˆฤ™ฤ˜ฤŠฤ™อ•อ˜วคอวคอ–อ”อ•อ–

Raaka-aine

ฤ˜ฤฤšฤ™ฤ™ฤŠฤ—ฤ˜ฤ™ฤ”ฤˆฤ

SYYSKUU 2012 89


TAULUKOT

Outokumpu ulkomaisten myyntilistalla ฤšฤ™ฤ”ฤฤšฤ’ฤ’ฤšฤ“ฤšฤ‘ฤฤ”ฤ’ฤ†ฤ†ฤ‘ฤ†ฤŽฤ˜ฤ”ฤ’ฤŽฤ˜ฤ™ฤšฤ˜ยŽยƒย•ยย‹ ย•ย‡ยŽย˜ยกย•ย–ย‹ยย‡ย•ยกยยƒย‹ยยƒยยƒวค ย—ยŠย–ย‹ยย—ย—ยยŽย‘ย’ย—ย•ย•ยƒวก ยŒย‘ยŽยŽย‘ย‹ยย”ย‘ย•ย–ย‡ย”ย‹ย›ยŠย–ย‹รšยยŒยกย–ย–ย‹ยƒยย–ย‹ย‘ยŽย‹ยŒย‘ย–ยƒยยƒยยƒวกย—วฆ ย–ย‘ยย—ยยย—ยย‘ย•ยƒยยย‡ย‹ย•ย–ยƒย—ยŽยย‘ยยƒยƒยŽยƒย‹ย•ย‘ยย‹ย•ย–ย—ยวฆ ย•ย‡ย•ย•ยƒย‘ยŽย‹ย—ย•ย‡ยƒยย’ย‹ยย—ย‹ยยŒย‘ยยƒย˜ย‹ย‹ย†ย‡ย•วคยŽย‘ยย—ย—ย ยŽย‘ย’ย—ย•ย•ยƒย—ยŽยย‘ยยƒยƒยŽยƒย‹ย•ย‘ยย‹ย•ย–ย—ย•ย‘ยŽย‹ย‡ยยกยกย˜ยƒยŒยƒยƒย– อ•อšย’ย”ย‘ย•ย‡ยย–ย–ย‹ยƒวคยŽยย‘ยยƒยƒยŽยƒย‹ย•ย‘ยย‹ย•ย–ย—ย•ยŽยƒย•ยย‹ยย‡ยŽวฆ

ยŒยกยยย‡ยย•ย‡ยŽยŽยกวค ย‘ย—ยย‘ยย—ย—ยยƒยŽย—ยยŒยƒย‡ยŽย‘ยย—ย—ยยŽย‘ย’ย—ยย˜ยกยŽย‹ย•ย‡ยยก ยƒย‹ยยƒยยƒย—ยŽยย‘ยยƒยƒยŽยƒย‹ย•ย‘ยย‹ย•ย–ย—ย•ย‘ยย’ย‹ย‡ยย‡ยย–ย›ยย›ย– ย•ย—���Šย–ย‡ย‡ย•ย•ยƒย˜ยƒย”ย•ย‹ยย’ยƒยŽยŒย‘ยยย›รšย• Sanomassaวก TikkurilassaยŒยƒNeste OilissaวกยŒย‘ย‹ย•ย•ยƒยยƒย‹ยย‹ย•ย•ยƒ ยŒย‘ยยƒย˜ย‹ย‹ย†ย‡ย•ย—ยŽยย‘ยยƒยƒยŽยƒย‹ย•ยยกย•ย‹ย•ย•ยกย‘ยŽยŽย—ย–ย‘ย•ยƒยย‡ย‘ย ย’ยƒยŽยƒยยย—ย–ย•ย—ย‘ยยƒยŽยƒย‹ย•ย‘ยย‹ย•ย–ย—ยย•ย‡ย‡ยวคย‹ยยย—ย”ย‹ยŽยƒย

ยย—ย—ย–ย‘ยย•ย‡ยย–ยƒยยƒยยƒย‘ยยย‡ย•ยย‡ย‹ย•ย‡ย•ย–ย‹ย•ย‡วกย‡ย–ย–ยก ยย‘ย”ยŒยƒยŽยƒย‹ยย‡ยOrklaยย›ย‹ยยƒยƒยŽย‹ย›ยŠย–ย‹รšย–ยกวค HuhtamรคenวกKonecranesinวก Lassila & TikanojanยŒยƒUponorinย—ยŽยย‘ยยƒยƒยŽยƒย‹ย•ย‘ยย‹ย•ย–ย—ย•ย‘ยยยƒย•ย˜ยƒวฆ ยย—ย–ยย‡ย•ยกยยƒย‹ยยƒยยƒวคย—ย‘ย•ย‹ย–ยƒย•ย‘ยŽยŽยƒย–ยƒย”ยยƒย•ย–ย‡ยŽย–ย—ยยƒ ย‘ยย‡ย…ย”ยƒยย‡ย•ย‘ยย•ย‹ยŽย–ย‹ย›ยŠยกยย‹ย‹ยย—ย•ย’ย—ย‘ยŽย‡ยŽยŽยƒวค  """ 

ULKOMA AL AISOMISTUS 31.8.2012 %

Muutos %-yksikkรถรค 12 kk

Muutos %-yksikkรถรค 4 kk

Ulkomaalaisomistus osakkeista

%

Muutos %-yksikkรถรค 12 kk

Muutos %-yksikkรถรค 4 kk

Affecto

13,9

-6,4

-0,9

Metso

49,8

-0,6

Ahlstrom

12,8

-0,4

-0,1

Metsรค Board

10,6

1,3

0,7

100,0

44,4

5,4

Neste Oil

13,3

-5,4

-3,4

Aldata Solution

-0,5

41,8

-8,4

-3,5

Nokia

73,1

-7,7

-3,5

Aspocomp

5,2

-17,4

0,1

Nokian Renkaat

62,9

1,7

0,4

Atria

2,6

-0,8

0,0

Norvestia

34,3

0,1

0,0

12,5

0,7

0,3

Okmetic

17,3

-1,0

-0,7

Amer Sports

Basware

4,7

-0,8

-0,9

Olvi

17,6

-0,8

0,2

Biotie Therapies

60,4

0,9

-0,2

Oriola-KD

10,3

-0,4

0,4

CapMan

17,5

-12,3

0,0

Orion

30,8

-0,5

1,0

Cargotec

15,0

-7,5

-3,2

Outokumpu

15,8

-1,3

-5,2

Cencorp

45,1

0,0

0,0

Outotec

52,4

-8,0

-3,7

Citycon

80,6

-3,6

-0,5

PKC Group

26,2

5,5

-0,6

Componenta

19,5

-4,5

-0,1

Pohjola Pankki

16,2

-1,1

0,2

Comptel

5,2

-2,4

-0,5

Pรถyry

39,9

-1,3

-0,2

Cramo

24,2

-2,1

0,6

QPR Software

11,2

0,0

0,0

Digia

3,0

-1,1

-0,1

Raisio

8,3

-1,9

-0,5

Dovre Group

3,8

-0,9

-0,9

Ramirent

51,5

0,8

0,8

Efore

6,9

0,7

0,5

Rapala

70,9

8,3

1,0

11,5

-0,2

0,0

Rautaruukki

14,7

-8,8

-0,8

Biohit

Elcoteq

3,7

0,0

0,1

Revenio

Elisa

29,5

5,1

0,6

Ruukki Group

eQ

17,5

N.A.

5,5

Saga Furs

2,4

-1,6

-0,1

Sampo

Exel Composites

32,8

0,1

-0,1

Sanoma

Finnair

11,8

-2,4

-0,2

Sponda

Finnlines

82,6

2,0

0,8

SRV

Fiskars

2,9

0,2

0,0

Fortum

26,7

-2,5

6,8 88,9

Elektrobit

Etteplan

F-Secure Geosentric

4,0

0,2

0,2

90,9

2,1

-0,3

4,5

0,3

-0,3

53,1

1,0

1,4

7,4

-0,3

-1,9

48,6

-2,0

-0,1

3,0

-0,9

-0,9

Stockmann

7,8

3,3

1,8

-0,8

Stonesoft

7,7

-0,9

-0,1

-1,7

-0,4

Stora Enso

66,2

1,1

2,3

11,2

1,4

Talentum

10,2

1,2

0,0 -1,4

Glaston

5,2

0,0

0,0

Talvivaara

18,1

-8,6

HKScan

19,2

-1,3

-0,5

Technopolis

25,8

-5,0

1,3

3,3

-0,9

-0,6

Tecnotree

14,5

-12,9

-9,7 -1,5

Honkarakenne

32,4

8,6

3,8

Teleste

6,7

-1,3

Ixonos

7,4

0,0

0,1

Tieto

47,9

4,0

1,4

Kemira

13,0

-0,9

0,9

Tikkurila

19,7

-2,1

-5,1

Kesko

15,6

-5,3

-0,1

Tulikivi

3,0

-1,4

-1,3

Kesla

2,2

0,3

-0,2

UPM

56,5

3,7

3,2

Kone

45,2

1,7

0,7

Uponor

27,8

8,4

2,2

Konecranes

33,0

-5,3

3,4

Vacon

53,6

19,0

0,3

Lassila & Tikanoja

16,8

3,9

1,5

Vaisala

13,7

-1,3

-0,5

Lemminkรคinen

13,9

8,2

-0,6

4,9

0,0

0,0

Lรคnnen Tehtaat

7,9

-1,4

0,1

Wรคrtsilรค

49,3

2,3

0,8

27,8

-1,7

0,9

YIT-Yhtymรค

32,7

-4,4

1,4

5,0

0,0

0,0

ร…landsbanken

9,6

1,7

0,0

Huhtamรคki

Marimekko Martela

Viking Line

ยŽยย‘ยยƒยƒยŽยƒย‹ย•ย‘ยย‹ย•ย–ย—ย•ยƒยŽยŽย‡ยยƒยย•ย‹ย’ย”ย‘ย•ย‡ยย–ย–ย‹ยƒวฃยย–ย‹ยƒวกยŽยยƒย‡ย†ย‹ยƒวกย•ย’ย‘วกยŽย‡ย…ย•ย–ย‡ย”วก ยŽยยยƒวก ยย…ยƒย’วก ยยย‘ยˆยƒย…ย–ย‘ย”วก ยย–ย‡ย”ยƒย˜ยƒยย–ย‹วกย‡ย•ยย‹ย•ย—ย‘ยยƒยŽยƒย‹ยย‡ยวก ย‡ย‘ ยย†ย—ย•ย–ย”ย‹ยƒยŽวกย‘ย”ย†ย‹ย…ยŽย—ยย‹ยย‹ย—ยวกย—ย”ยย‹ยย‡ยย‘ย‰ย‹ย•ย–ย‹ย…ย•วกย”ยƒยŽ ยƒยยยƒย•ยŽยกยกยยกย”ย‹ย–วกยƒยย‘ย•ย–ยƒยŒยƒวกวฆวฃยย‹ย”ยŒยƒย’ยƒย‹ยย‘วกย‘ยย•ย•ย‡วกยƒย—ย–ย‡วกย…ยƒยฦคยŽวกย‹ย‡ย˜ย‹ยƒย’ย‹ย–ยƒยŽวกย‘ยŽย–ย‡ย“วกย‘ย’ย”ยƒยย‘วกย—ย‘ยย‹ยย‡ยวกยƒยย‘ยยƒวกย‡ย…ย–ย‹ยƒวกย‹ย‹ยยƒย”ย‹วกย”ยƒย‹ยย‡ย”ย•วฏ ย‘ย—ย•ย‡วกย—ย”ย˜ยƒย–ย‹ย‹ยย‹วกยƒยƒยŠย–ย‘ ย”ย‘ย—ย’วกย—ยŽฦกวฆย›ยŠย–ย‹รšย–ยŒยƒยŽย‡ย‹ย•ย‡ยŽย‡ยย–ย”ย‘ยย‹ย‹ยยยƒ   

90 SYYSKUU 2012

ARVOPAPERI

ฤคฤฤ‰ฤŠวฃฤšฤ—ฤ”ฤˆฤ‘ฤŠฤ†ฤ— ฤŽฤ“ฤ‘ฤ†ฤ“ฤ‰อ—อ•วคอœวคอ–อ”อ•อ–

Ulkomaalaisomistus osakkeista


TAULUKOT

SUOMAL AISOSAKKEIDEN SUOSITUKSET yhtiÜ Norja Raisio Technopolis Citycon UPM-Kymmene Sponda YIT Amer Sports Lassila & Tikanoja Ramirent Lemminkäinen Pohjola PKC Group Nokian Renkaat Stora Enso Ponsse Outokumpu Kesko Basware Finnair Olvi Metso Nordea Metsä Board Fortum Comptel Neste Oil Kemira Huhtamäki F-Secure Konecranes Sanoma Sampo TeliaSonera SRV Vacon Marimekko Cargotec Outotec Cramo Tieto Wärtsilä Atria Oriola-KD Rautaruukki Kone Elisa Fiskars Nokia Stockmann Ahlstrom Orion Uponor HKScan PÜyry

osta ylipainota 54,1 3

29,9 3

4 8 11 6 8 6 3 4 3 3 3 8 9 1 8 3 3 2 1 12 12 4 14 0 8 4 3 1 4 5 4 10 1 2 0 1 6 1 4 3 2 2 3 0 1 0 6 0 0 1 0 0 0

1 2 4 6 3 3 1 5 2 1 2 3 2 2 2 5 0 2 4 5 3 2 3 3 1 4 3 3 4 1 6 6 3 0 3 6 4 2 5 2 1 1 2 2 4 0 4 2 1 0 0 1 0

MUUTOKSET (1KK)

pidä 15,2 0 1 4 1 3 5 2 2 3 3 3 1 7 5 2 7 2 3 1 0 5 10 5 7 2 12 3 3 3 6 3 13 9 2 4 2 7 4 8 5 7 1 2 6 14 11 3 29 6 2 4 7 1 2

alipainota 29,0 0 0 0 1 0 0 1 0 0 0 0 1 1 1 0 3 2 1 0 0 1 2 2 2 0 3 2 1 1 2 3 1 2 0 1 1 1 2 1 2 4 3 4 3 5 4 2 9 3 2 4 1 5 2

myy suosituksia, kpl 11,9 7,5 0 6 0 6 0 14 1 18 0 15 0 16 0 12 0 6 0 12 0 8 0 7 0 7 0 19 1 18 0 5 0 20 0 12 0 7 1 6 1 6 5 28 3 30 0 13 5 31 0 5 0 24 1 14 1 11 0 8 1 17 1 13 1 25 5 32 1 7 0 7 0 6 1 16 4 20 0 12 4 20 2 18 1 8 1 10 5 19 2 23 5 25 0 5 17 65 3 14 1 6 2 11 3 11 1 8 3 7

nostettu 7,3 0 0 0 2 2 2 1 1 1 3 1 0 2 0 1 0 2 1 1 1 4 1 0 5 1 2 3 0 2 0 0 0 1 0 1 1 2 1 0 2 3 2 0 1 1 0 1 2 1 1 2 3 0 0

laskettu -33,7 1 2 0 2 1 0 1 1 1 0 2 1 2 5 0 2 1 2 1 0 4 5 3 5 1 4 4 1 0 2 3 5 6 2 0 1 3 8 3 0 1 0 2 3 3 0 0 9 2 1 0 2 1 6

YHTEENVETO

ennallaan -24,0 5 4 14 14 12 14 10 4 10 5 4 6 15 13 4 18 9 4 4 5 20 24 10 21 3 18 7 10 6 15 10 20 25 5 6 4 11 11 9 18 14 6 8 15 19 25 4 54 11 4 9 6 7 1

suositusluku osto(1=paras, konsensus suosituksia, % 3=huonoin) 1,25 1,25 1,36 1,36 1,40 1,41 1,42 1,42 1,46 1,50 1,50 1,50 1,53 1,53 1,60 1,63 1,63 1,64 1,67 1,67 1,68 1,68 1,69 1,69 1,70 1,71 1,71 1,73 1,75 1,76 1,77 1,78 1,78 1,79 1,79 1,83 1,84 1,85 1,88 1,93 2,00 2,00 2,05 2,13 2,15 2,16 2,20 2,21 2,25 2,25 2,27 2,32 2,38 2,57

ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota ylipainota pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä pidä alipainota alipainota alipainota alipainota alipainota alipainota

myyntisuosituksia, %

50,0 66,7 57,1 61,1 40,0 50,0 50,0 50,0 33,3 37,5 42,9 42,9 42,1 50,0 20,0 40,0 25,0 42,9 33,3 16,7 42,9 40,0 30,8 45,2 0,0 33,3 28,6 27,3 12,5 23,5 38,5 16,0 31,3 14,3 28,6 0,0 6,3 30,0 8,3 20,0 16,7 25,0 20,0 15,8 0,0 4,0 0,0 9,2 0,0 0,0 9,1 0,0 0,0 0,0

0,0 0,0 0,0 5,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 5,6 0,0 0,0 0,0 0,0 16,7 16,7 17,9 10,0 0,0 16,1 0,0 0,0 7,1 9,1 0,0 5,9 7,7 4,0 15,6 14,3 0,0 0,0 6,3 20,0 0,0 20,0 11,1 12,5 10,0 26,3 8,7 20,0 0,0 26,2 21,4 16,7 18,2 27,3 12,5 42,9

Ä&#x2018;ĤÄ?Ä&#x2030;Ä&#x160;ÇŁÄ&#x2039;Ä&#x2020;Ä&#x2C6;Ä&#x2122;Ä&#x2DC;Ä&#x160;Ä&#x2122;Í&#x2022;Í&#x2DC;ǤÍ?ǤÍ&#x2013;Í&#x201D;Í&#x2022;Í&#x2013;

SUOSITUKSET

Tarkastelussa yhtiÜt, joilla on sijoitussuosituksia vähintään viideltä analyysiyhtiÜltä.

porssi.arvopaperi.fi

A RVOPAPER IN PĂ&#x2013;R SSIPALV ELU. K Ă&#x201E;Y TĂ&#x2013;SSĂ&#x201E; 24/7. K AIKKI POHJOISM AISET PĂ&#x2013;R SSILISTAT. Y HTIĂ&#x2013;IDEN AVAINLU V UT. KUR SSIHISTOR I AT. Y HTIĂ&#x2013;ISTĂ&#x201E; KIRJOITET UT UUTISET.     Y  Č&#x192;   Y HTIĂ&#x2013;T.

ARVOPAPERI

SYYSKUU 2012 91


ILMIร–T

SIJOITUSMAAILMAN ILMIร–ITร„ Koonnut Pekka Virolainen

ยฉ DISNEY

Pรถrssianalyysin Linux

Faaraon kirous MONI MUISTANEE ยƒย”ยŽ ยƒย”ยย•ย‹ย ยŠย›ย˜ยกย kuvauksen siitรค, kuinka Roope Ankka ei rahakasoistaan huolimatta meinannut pรครคstรค vanhan rahan piireihin, arkeologiย•ย‡ยย•ย‡ย—ย”ยƒยยŒยกย•ย‡ยย‡ยย•ย‹ศ‚ย‡ยŽยŽย‡ย‹ยŽรšย›ย–ยกย‹ย•ย‹ยยƒย›ย‘jen muinaisaarretta. ย›ยย›ย‹ย•ย‹ยยƒย”ยย‡ย‘ยŽย‘ย‰ย‹ยƒย‘ยย‡ย”ย‹ย–ย–ยกย‹ย ยŠย—ย‘ยย‘ ย•ย‹ยŒย‘ย‹ย–ย—ย•ยย‘ยŠย†ย‡วคยกย•ย‹ย–ย›ย•ย•ย‹ย‹ย–ยกวกยย‡ยย‡ยŽยŽย‡ยย—ย‹naishistorialliset esineet kuuluvat, on ยย—ย—ย–ย–ย—ยย—ย– ย˜ย‹ย‹ยย‡ ย˜ย—ย‘ย•ย‹ยย›ยยย‡ยย–ย‡ย ยƒย‹kana olennaisesti. Maailman suurimmat ย–ยƒย‹ย†ย‡ยย—ย•ย‡ย‘ย– ย‡ย–ย–ย› ย—ย•ย‡ย—ยย‹ยƒ ยŒยƒ ย”ย‹ย–ย‹ย•ยŠ ย—ย•ย‡ย—ยย‹ยƒ ยย›รšย–ย‡ย ย‘ย˜ยƒย– ย•ยƒยƒยย‡ย– ยŽย—ย‘ย’ย—ยƒ monista tunnetuimmista aarteistaan. ย–ย‡ยยย‹ย ย‰ย›ย’ย–ย‹ย ย˜ยƒยŽย–ย‹ย‘ ย‘ย ยŠย›ย˜ย‹ย ยƒยย–ย‹ย‹ย˜ย‹ย•ย‡ย•ย–ย‹ย˜ยƒยƒย–ย‹ยย—ย–ยยƒยƒย•ย–ยƒย˜ย‹ย‡ย–ย›ยŒยกยŠย‹ย•ย–ย‘ย”ย‹ยƒยŽยŽย‹ย•ย‹ยƒ

92 SYYSKUU 2012

esineitรค takaisin. Arkeologisia aarteita liikkuukin lรคhinnรค pimeillรค markkinoilla. Kiinnostus ยย‹ย‹ย–ยก ยย‘ยŠย–ยƒยƒยย‘ยย›ยŠยกยย‘ย˜ยƒวกยŒยƒยกยŠย‹วฆย‹ย†ยกย maiden levottomuudet ovat antaneet rosvojoukoille mahdollisuuden historialยŽย‹ย•ย–ย‡ยยŠยƒย—ย–ยƒย’ยƒย‹ยยย‘ยŒย‡ยย”ย›รšย•ย–ย‡ยŽย›ย›ยวค Arvioidaankin, ettรค suuri osa alan kauppatavarasta on joko rikollista alkuperรครค tai vรคhintรครคn sen omistusoikeus on kiistanalaista. Monet taidekaupan vapaasatamat, kuten Freeport Genevessรค, ovat usein ratsioiden kohteena. Sijoitussuositus arkeologialle on siis: avoid. http://chasingaphrodite.com/wikiloot

ERKKI SINKKO on usein painottanut, ettรค jos nรคkee jotain tuotetta paljon markkinoilla, siitรค voi vetรครค sijoittajana johtopรครคtรถksiรค. Periaate toimii jalostetummassa muodossa MIT:n tutkijoiden ja Wall Streetin pankkiirien perustamassa ย”ย‡ฦคย•วฆยƒยยƒยŽย›ย›ย•ย‹ย›ยŠย–ย‡ย‹ย•รšย•ย•ยกวก ยŒย‘ย•ย•ยƒ ยย›ยยย‡ยย‡ย–ย–ยƒย‹ย•ยƒย†ยƒย–ย‡ย”ยยย‹ย•ย‹ยยย‘ย–ย›ยŠย†ย‹ย•ย–ยกย˜ยกย–ย‘ยยƒย ยยกยย‡ยย›ยย•ย‡ยย•ยกวค ย”ย‡ฦคย•ย’ย›ย”ยย‹ย‹ยƒย”ย˜ย‹ย‘ย‹ยยƒยƒยย–ย—ย‘ย–ย‡ยย›ย›ยยย‹ย ย˜ยƒย‹ยย—ย–ย—ย•ย–ยƒย›ยŠย–ย‹รšยย‘ย•ยƒยย‡ยย—ย”ย•ย•ย‹ย‹ยยŒยƒยย‘ย•ย–ยƒยƒ ย•ย‡ยŽยย‡ยกยŽยŽยก ย‰ย”ยƒยƒฦคย•ย‡ยŽยŽยƒ ย‡ย•ย‹ย–ย›ยย•ย‡ยŽยŽยก ย‡ย•ย‹ย‹ย ยย‡ ย–ย—ย‘ย–ย–ย‡ย‡ย–วกยŒย‘ย‹ยŽยŽยƒย‘ยย‡ยย‹ย–ย‡ยยย‡ย”ยย‹ย–ย›ย•ย–ยกย‘ย•ยƒยย‡ยย—ย”ย•ย•ย‹ยยย‡ยŠย‹ย–ย›ยย•ย‡ย‡ยวค ย”ย‡ฦคย•ย‹ยย‰ย”ยƒยƒยˆย‡ย‹ย•ย–ยƒยยกยย‡ย‡วกยย—ย‹ยยยƒย‘ย…ยƒวฆ ย‘ยŽยƒยยย›ย›ยยย‹ยŽยŽยกย‘ยยย‡ย”ยย‹ย–ย–ยกย˜ยกย›ยŽย‹อกอœย’ย”ย‘sentin rooli Coca-Cola Companyn osakeยŠย‹ยย–ยƒยƒยวก ยย—ย–ย–ยƒ ย‡ย’ย•ย‹วฆยŒย—ย‘ยยƒย ยย‡ย”ยย‹ย–ย›ย• Pepsille ย‘ย ย˜ยƒย‹ย ยย›ยยย‡ยย‡ย ย’ย”ย‘ย•ย‡ยย–ย–ย‹ยƒวค Kun uutisoidaan vaikkapa sokeriverosta, ย”ย‡ฦคย•ย‹ยยŽย—ยย‡ยย‡ย‡ย–ย˜ย‘ย‹ย˜ยƒย–ยŠย‡ย–ย‹ย’ยกยกย–ย‡ยŽยŽยกวกยย‹ยŠย‹ยฦคย”ยย‘ย‹ยŠย‹ยย•ย‡ย‹ย•ยย‡ย‡ย’ยƒยŠย‹ยยย‹ยวค Applen ยย‘ยŠย†ยƒยŽยŽยƒ ย”ย‡ฦคย• ย˜ยƒย”ย‘ย‹ย–ย–ยƒยƒ ย‹ยŠย‘ยย‡ย ย›ยŽย‹ อกอœ ย’ย”ย‘ย•ย‡ยย–ย‹ย ย’ยƒย‹ยย‘ยƒย”ย˜ย‘ย•ย–ยƒ ย–ย—ย‘ย–ย‡ย’ย‘ย”ย–ยˆย‘ยŽย‹ย‘ย•ย•ยƒวค ย‘ย• ยƒย”ย˜ย‹ย‘ย– ยกยŽย›ย’ย—ยŠย‡ยŽย‹ยย‹ย‡ย ยŠย‹ยย–ย‘ยŒย‡ย ยŽยƒย•ยย—ย•ย–ยƒ ยŒยƒ ย‹ยŠย‘ยย‡ อกวฃย ย–ย‘ย‹ยย‹tusvaikeuksista toteutuvat, Applen osakekurssi on haavoittuvainen. Nokian ย–ย—ย‘ย–ย‡ย’ย‘ย”ย–ยˆย‘ยŽย‹ย‘ย–ยƒ ย”ย‡ฦคย•  ย’ย—ย‘ยŽย‡ย•ย–ยƒยƒย�� ย’ย‹ย–ยกยก ยŠย›ย˜ยกยยก ยŒยƒ ยย‘ย•ย–ยƒยƒ ย–ยƒย˜ย‘ย‹ย–ย‡ยŠย‹ยยยƒย ยŒย‘ย’ยƒ อฃอœ ย’ย”ย‘ย•ย‡ยย–ย–ย‹ยƒยย›ยย›ยย—ย”ย•ย•ย‹ยƒยย‘ย”ยย‡ยƒยยยƒยŽยŽย‡วค ย‘ยย‹ ยยƒย‹ยยย‹ ยƒยยƒยŽย›ย›ย–ย‹ยย‘ย– ย‘ย•ยƒยƒย˜ยƒย– ยŽยƒย•ยย‡ยƒ ย‡ย”ย‹ ย–ย—ย‘ย–ย‡ย”ย›ยŠยย‹ย‡ย ยŒยƒ ยŒย‘ย’ยƒ ย–ย—ย‘ย–ย–ย‡ย‹ย†ย‡ย ย’ยƒย‹ยย‘ยƒย”ย˜ย‘ยŒยƒวก ยย—ย–ย–ยƒ ย”ย‡ฦคย• ย’ย›ย•ย–ย›ย› ยย›รšย• havainnollistamaan kunkin tuotteen ยย‡ย”ยย‹ย–ย›ยย•ย‡ยย›ย”ย‹ย–ย›ยย•ย‡ยŽยŽย‡วคย‹ยยกย”ย‡ฦคย•ย‹ยยƒย”ย˜ย‹ย‘ย’ย‡ย”ย—ย•ย–ย—ย˜ยƒย‹ยย›ยŠย†ย‡ยยƒยยƒยŽย›ย›ย–ย‹ยย‘ยยƒย”ย˜ยƒย—ยย•ย‡ย‡ยวก ย˜ยƒยƒย ย•ย‡ ย›ยŠย†ย‹ย•ย–ยกยก ย‘ยยƒย ย–ย‹ย‹ยย‹ยย•ยก ยŽยƒย•ยย‡ยŽยยƒย–ย’ย”ย‘วฆยยกย›ย–ย–ยกยŒย‹ย‡ยยŒยƒย’ย‡ย”ย—ย•ยยกย›ย–ย–ยกยŒย‹en laskelmiin ja painottaa pรคtevimmiksi ยƒย”ย˜ย‹ย‘ย‹ยย‹ย‡ยย•ยƒ ยƒย”ย˜ย‹ย‘ย‹ย–ยƒวค ย‡ ย•ย‹ย‹ย• ยŠย›รšย†ย›ยtรครค muodikasta joukkoistamista tiedon ยŠยƒยยยย‹ยย‹ย•ย‡ย‡ย ย‡ยŽย‹ ย‘ย วณย’รšย”ย•ย•ย‹ยƒยยƒยŽย›ย›ย•ย‹ย Linuxโ€. ย™ย™ย™วคย–ย”ย‡ฦคย•วคย…ย‘ย


ILMIÖT

USEIN SANOTAAN, että yli miljoonan euron sijoitusvarallisuudesta pitäisi viisi prosenttia sijoittaa taiteeseen. Taide kun hajauttaa salkkua ja nousee parhaimmillaan myös sisustuselementiksi. Tosin suuri osa maailman kauppataiteesta makaa valolta piilossa samoissa sveitsiläisissä tullivapaissa varastoissa, missä arkeologisia aarteitakin piilotellaan. Taide ei kuitenkaan hajauta portfoliota niin hyvin kuin yleensä luullaan. Esimerkiksi Mei Moses All Art -indeksi notkahti vuonna 2009 muun talouden mukana peräti 24 prosenttia. Viidenkymmenen vuoden aikavälillä taideindeksi on samoilla tasoilla S&P:n kanssa. Suomalaisen taidesijoittajan kannattanee aloittaa 32 euron sijoituksella Pauliina Laitinen-Laihon kirjaan Miten sijoitan taiteeseen (Minerva, 2011). Siinä sanotaan aika suoraan, että jälkimarkkinoilta on turha odottaa liikoja. Kirjan mukaan ylivoimaisesti suosituin suomalainen nykytaiteilija ei muuten ole Juhani Palmu, Rafael Wardi tai Kuutti Lavonenǡ˜ƒƒ‰”ƒƒƤ‘ǡ—˜ƒ–ƒ‹–‡‹Ž‹ŒƒŒƒ sarjakuvapiirtäjä Mauri Kunnas!

Hei, hei neuvostometsätalous! METSÄSIJOITTAJA pääsi 1990-luvulla nauttimaan valinnan vapaudesta, kun pinta-alaverotuksesta siirryttiin puun myynnin mukaiseen verotukseen. Enää ei siis tarvitse maksaa veroa laskennallisesta tulosta ja järjestää hakkuita verojen takia. Nyt viimeisetkin neuvostoaikaiset järjestelmät ovat murtumassa: Metsänhoitoyhdistyksen pakkojäsenyydestä luovutaan, ja metsänomistaja saa jatkossa itse päättää, milloin metsänsä hakkaa vai hakkaako lainkaan. Onko metsä sitten entistä parempi sijoitus? Ainakin sijoittajalla on enemmän vaikutusvaltaa siihen, mitä hän tekee omaisuudellaan.

MARKUS SALIN

Kiitokset keskuspankeille

J

okohan alkaisi olla se hetki, kun viimeisetkin irtorahat pitäisi tyrkätä pörssiin? Tämän enempää sijoittaja tuskin voi toivoa vetoapua. Euroopan ja Yhdysvaltojen keskuspankit syytävät uusia biljoonia koneeseen ja Euroopan pysyvän vakausmekanismin myötä alkaa näyttää siltä, että esimerkiksi Espanjaa pystytään tarvittaessa pitämään letkuissa pitkään. Vaikka eri puolilla Eurooppaa kärvistellään tällä hetkellä taantumassa, luulisi viime viikkoina julkistettujen toimenpiteiden toimivan sykäyksinä myös reaalitaloudelle. Ehkä alkukesästä nähtiin pörssien pohjakosketus ja reaalitalouden käänne tapahtuu täysin oppikirjojen mukaan joskus vuodenvaihteen tienoilla. Siihen asti mennään kuitenkin harmaalla alueella. Lähitulevaisuuden huonoja makrolukuja ja pehmeitä kolmannen neljänneksen tuloksia ei setelikoneilla ehditä auttamaan. Tulosvaroituksiakin tulee lähiviikkoina iso nippu. Osakkeet ovat myös kallistuneet alkukesän lukemista aika tuntuvasti, joten pieni varovaisuus on paikallaan. Silti en aio pistää liikaa painoa lähiviikkojen makro- ja yritysuutisille. Ensimmäistä kertaa reiluun kolmeen vuoteen tuntuu siltä, että katastrofaalisen järjestelmävirheen riskiä on onnistuttu siirtämään riittävän kauas tulevaisuuteen. Täydellistä harmoniaa ei ole olemassa, joten jossain kohdassa tämäkin onni taas loppuu. Entiset ongelmat pulpahtavat paisuneina takaisin pintaan tai jokin uusi huolenaihe synkistää mielet. Sitä ennen olisi kiva tehdä vähän rahaa. Pörssien ja talouden kääntyessä rahat pitäisi laittaa syklisiin osakkeisiin kuten esimerkiksi konepajoihin, perusmetalliin ja metsään. Kotimaiset vaihtoehdot eivät kauheasti jaksa innostaa, joten parempia kandidaatteja ajattelin etsiä Suomen rajojen ulkopuolelta. Toinen mielenkiintoinen alue ovat lunastustarjoukset. Viime vuoden loppupuolella liikkui huhuja ainakin puolesta

Kirjoittaja on entinen Arvopaperi-lehden analyytikko, joka työskentelee Icecapitalissa. ƒ”—•Ǥ•ƒŽ‹̷‹…‡…ƒ’‹–ƒŽǤƤ

tusinasta suomalaisyhtiöstä, josta piti tulla lunastustarjous ihan lähiaikoina. Velkakriisin ja hidastuvan kasvun myötä tarjoukset ovat lilluneet naftaliinissa. Toivon heräämisen luulisi pistävän vakavamieliset ostajat liikkeelle nopeasti ennen kuin hinnat taas nousevat pilviin. Lunastustarjouksien kyttääminen on kuitenkin huono sijoitusstrategia. Mieluumminkin kannattaa sijoittaa hyviin kohtuullisesti arvostettuihin yhtiöihin, joissa omistusrakenne ei sulje pois lunastusbonusta joskus tulevina vuosina. —‘‘ŒƒŒƒƒŽŽ‹‹–ƒƤ”‘ŒƒŠƒ‘•–ƒ˜ƒ– lähinnä vain muutamat valtionyhtiöt. Sokerina pohjalla ovat pienet pörssiyhtiöt. Huonoina vuosina niiden omistaminen voi heikon likviditeetin takia olla jopa kohtalokasta. Kun ajat paranevat, parhaat tuotot tehdään sijoituksilla hyviin ’‹—Ƥ”‘‹Š‹ǡŒ‘–ƒ˜ƒŽ–ƒ˜‹”–ƒŽÚ›–¡¡ pahasti myöhässä.

ĐĆėĒĔėĚĚĘĒĆĆ

5 prosenttia taiteeseen

SYYSKUU 2012 93


PÖRSSIRISTIKKO

PÖRSSIRISTIKKO Laatinut Ristikkosampo

94 SYYSKUU 2012

ARVOPAPERI


SEURAAVASSA NUMEROSSA

JUHO KUVA

ELOKUUN RATKAISU

Seuraavassa numerossa

ARVOPAPERIN ja Viestintätoimisto Pohjoisrannan Maine-tutkimuksen voittajaksi on viime vuosina kruunattu yhtiöistä Kone ja toimitusjohtajista Matti Alahuhta. Lokakuun Arvopaperissa julkistamme tämänvuotisen pörssiyhtiöiden ja niiden johtajien mainetta luotaavan tutkimuksen tulokset. Kuinka Finnairin Mika Vehviläisen esitutkintaan päätyneet asuntokaupat näkyvät mainearvosanoissa? Onko Nokian mainelasku jatkunut kurssikurimuksen myötä? Lokakuun Arvopaperi ilmestyy torstaina 25. lokakuuta.

Tilaa Arvopaperi Ȉ‡–‹•–¡ǣ™™™Ǥƒ”˜‘’ƒ’‡”‹Ǥˆ‹ȀŽ‡Š–‹Ȁ–‹Žƒƒ Ȉ•¡ŠÚ’‘•–‹ǣŽ‡Š–‹ƒ’ƒŒƒ̿–ƒŽ‡–—Ǥˆ‹ Ȉ’—Š‡Ž‹ǣ͜͜͜͜͞͠͠͞͠͝*) (kerro, minkä lehden tilaat sekä nimi- ja osoitetietosi, myös laskutusosoite) (ke Arvopaperi-lehti ilmestyy vuonna 2012: 12 numeroa (11 lehteä) + Sijoitusrahasto-opas + 4 Arvoasunto-lehteä. Tilaushinnat (alv. sis.): kestotilaus 119 €/12 kk, määräaikaistilaus 129 €/12 kk. Tila

Osoitteenmuutos Sähköposti –‹Ž’ƒŽ̿–ƒŽ‡–—ǤƤ, puhelin 020 442 4100. Kerro, milloin muutos alkaa ja asiakasnumerosi (numerosarja osoitetietojesi yhteydessä) sekä uusi ja vanha osoitteesi. J lehti tulee sinulle liiton jäsenetuna, ilmoita osoitteenmuutos ao. liittoon. Jos

Asiakaspalvelu Talentum Media Oy, PL 920, 001001 Helsinki, puh. 020 442 4100 (ma–pe 8.15–16.30). *) Puhelun hinta (sis. alv 23 %): Lankapuhelin 8,28 snt/puh + 7,00 snt/min. Matkapuhelin 8,28 snt/puh + 17,00 snt/min. Ulkomailta soitettaessa lisäksi ko. maan ulkomaanpuhelumaksu.

ARVOPAPERI

SYYSKUU 2012 95


ARVOPAPERI.FI

KUMPPANIBLOGIT

ǧ

™™™Ǥƒ”˜‘’ƒ’‡”‹ǤƤ

Viisi tapaa säilyttää pääoma la on kuollessaan eniten rahaa”, totesi Danny DeVito elokuvassa OPM (Other People’s Money). Kaikki sijoittajat eivät kuitenkaan pelaa voitosta. Itse asiassa suurimmalle osalle on olennaisempaa kohtuullinen tuotto ja pääoman säilyminen. Tässä on muutama olennainen asia, joilla voi vähentää pelkoja liittyen pääoman häviämiseen. Valitse luotettava liikkeeseenlaskija. Liikkeeseenlaskijariskin toteutuminen on melko harvinaista, mutta sen toteutuessa tappiot ovat yleensä mittavia. Hajauta sijoituksia eri omaisuuslajeihin. Osakkeiden korrelaatiolla on tapana lisääntyä laskusuhdanteissa, minkä vuoksi pelkkä hajautettu osakesalkku ei tarjoa kovin hyvää suojaa. Kannat–ƒƒ‹Šƒ”‹–ƒ›”‹–›•Žƒ‹‘Œƒǡ‹ƪƒƒ–‹‘lainoja ja raaka-ainesijoituksia hajautushyödyn lisäämiseksi.

Muista, että liian hyvää ei ole olemassakaan. Jos sijoituksessa luvataan viiden prosentin varmaa tuottoa, jossain käryää. Jos sijoituksessa ei avata sitä, minkä riskin avulla tuottoa tavoitellaan, riski ei todennäköisesti kestä päivänvaloa. Äärimmäinen riskin kaihtaminen on ta-

ĐĆėĒĔėĚĚĘĒĆĆ

”ELÄMÄ ON PELIÄ ja pelin voittaa se, jol-

KUMPPANIBLOGEISSA rahoitusalan

asiantuntijat kirjoittavat vuoropäivin näkemyksiään ajankohtaisista ja ajattomista sijoitusaiheista.

pa hävitä varansa hitaasti mutta varmasti. Nykyinen matalien korkojen ja korkeƒŠ‘‹ƪƒƒ–‹‘›’¡”‹•–Ú‘›”›¡ riskinkaihtajalle. Vältä korkeita kuluja. Ne ovat myös oiva tapa hitaaseen mutta varmaan tappioon. Kustannustehokkaat suorat sijoitukset ja passiiviset indeksisijoitukset ovat tapoja säästää kustannuksissa. Nykyisessä markkinaympäristössä jo 2–3 prosentin vuosituotto vaatii riskinottoa. Missä on pihvi, jos itse sijoituksessa on 2–3 prosentin vuotuinen hallinnointikustannus? OPM (Oma Pullo Mukaan) on tuttu akronyymi monelle opiskeluajoilta. Talous ei ole kaikki kaikessa, mutta riippuvuus pulloon vähenee merkittävästi, kun noudattaa näitä viittä prinsiippiä. Antti Parviainen, johtaja, Nordea Strukturoidut tuotteet

Maksaako Nokia vuodenvaihteessa yli vai alle kolme euroa? ”Alle. Nokian sopimus Microsoftin kanssa ei ole niin edullinen kuin alkujaan oletettiin. Kilpailijat Aasiasta ja Yhdysvalloista ovat osoittautuneet Nokiaa liukasliikkeisemmiksi, minkä vuoksi Nokian brändi on himmennyt. IPhone 5:n tulo markkinoille vaatii Nokialta lisäponnistuksia.” – Åsa Norrie, Standard Life Investmentsin Euroopan johtaja

ei ole hohdokas ja joulukuu tekee ajallisesti tiukkaa.” – Sirpa Wallius, johtaja, Nordea varallisuudenhoito

”Alle. Toivon, että olisi yli 3 euroa. Mutta eipä taida toivominen auttaa. Uusiin tuotteisiin kohdistuva mielenkiinto on vielä ennenaikaista. Osakeannista ilmoittaminen vuodenvaihteessa nostaisi osakekurssia hetkellisesti, mutta kurssimanipulaatiohan onkin lain vastaista.” – Petri Ukkola, sijoituspäällikkö, Tresor Varainhoito

”Alle. Kurssien ennustaminen on mahdotonta, mutta kolmen euron ylitys edellyttäisi kilpailevia ostotarjouksia tai muuta poikkeuksellista.” – Timo Rothovius, professori, Vaasan yliopisto

”Joulukuussa vielä alle. Kolme euroa on mielestämme saavutettavissa, mutta Q3

”Selvästi yli kolmen euron. Ashasta uhkaa tulla köyhän kansan älypuhelin ja volyymituote.” – Erkki Sinkko, konkarisijoittaja

”Yli 2, mutta alle 3. Osakekurssiin on hinnoiteltu paljon negatiivista. Loppuvuonna Nokia saa Windows 8 -käyttöjärjestelmän puhelimet liikkeelle ja Lumioiden myynti alkaa nousta. Uudistu-

minen ja nopeampi reagointi alkavat näkyä vähitellen. Lopullinen paluun todistaminen jää kuitenkin ensi vuoteen, joten nousu ei vielä tänä vuonna ole räjähdysmäistä.” – Mika Heikkilä, salkunhoitaja, Taaleritehdas ”Alle. Nokia on menettänyt paljon markkinaosuutta. Menetystä on vaikea kiriä nopeasti takaisin nykyisillä tuotteilla ja nykyisessä markkinatilanteessa, jossa monet maat ovat menossa taantumaan.” – Eva Liljeblom, rehtori, Hanken ”Alle. Jos vastaisin yli, tarkoitttaisi se voimakasta nousua muutamassa kuukaudessa. Se vaatisi vahvoja perusteluja. Minulla ei sellaisia ole.” – Kim Gorschelnik, pääanalyytikko, Tapiola Pankki

AP-RAADIN sijoitusasiantuntijat kommentoivat joka viikko Arvopaperi Onlinessa ajankohtaista sijoituskysymystä.

96 SYYSKUU 2012

ARVOPAPERI


Tom Liljeström, Tapiola Mikko Miettinen, Evli Visa Manninen, Taaleritehdas

–ƒơƒ‡˜×, Veritas

Antti Parviainen, Nordea

Tuomas Komulainen, Taaleritehdas

Atro Mäkilä, Evli

Kim Gorschelnik, Tapiola

™™™Ǥƒ”˜‘’ƒ’‡”‹ǤƤȀ„Ž‘‰‹– Mitä ja miten sijoitusammattilainen ajattelee? Arvopaperi-lehden uusi kumppaniblogi-sivusto tarjoaa ainutlaatuisen, eturivin katsomopaikan sijoitusammattilaisten seuraamiseen. Evlin, Nordean, Tapiolan ja Taaleritehtaan ammattilaiset kommentoivat pörssin, maailmanmarkkinoiden ja -talouden liikahduksia. Lue – saat rahanarvoista sisäpiiritietoa täysin ƒ•—––ƒ.


KOLUMNI

TALLIMESTARI

E

urooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbilla on kunnia kutsua Teidät lenkille. Ilmoittautuminen urheiluvarusteissa Tamminiemen portilla”, luki Valtioneuvoston lähetin Vermon Tallille kiidättämässä leijonakoristellussa kutsukortissa. Kutsusta hieman hämmentyneenä, pyysin Bensonia ajamaan minut Tamminiemeen. Portin pielessä ministeri jo venyttelikin pyöräilyshortseissaan. ”Terve Tallimestari, mä oon Alex. Kuulin, et sä oot vastikään juossut saman ajan kuin mä, joten eiköhän ole aika tutustua. Juostaan ekax vaikka

”MULL A ON MIELESSÄ KOLME KOHDETTA: VENÄJÄ, VENÄJÄ JA VENÄJÄ.” Seurasaarenselän ympäri tommoset 3 minsaa kilometri ja vertaillaan myöhemmin sykkeitä”, selitti Alex hampaat hohtaen. Meilahden sillalle tultaessa Suunnon sykemittarin saumoista alkoi nousta savua ja minua heikotti sen verran, että oli käytävä ajoradalle makaamaan. ”Bloody heck, tää mittarihan näyttää leposykkeeksesi 250”, kauhisteli Alex samalla, kun Benson avasi tweedtakkini nappeja ja Alexin turvamies kiskoi pieksuja jaloistani. ”Sitä mä vaan funtsin, että miten mies, jonka elinajanodote lasketaan päivissä, on juossut saman ajan kuin minä”, Alex raapi ohimoaan Bensonin heittäessä meidät Jaguarillani Tamminiemen saunalle. Jos olisin saanut suunvuoron, olisin kertonut, että kyse oli Cooperin testistä Työterveyslaitoksella, jonne elintavoistani huolestunut konitohtori lähetti minut tutkittavaksi. ”Sanohan nyt Alex Suomen seuraavana EUkomissaarina ja tulevana tasavallan presidenttinä näin pörssin satavuotisjuhlien aikaan, mihin suomalaisten kannattaa sijoittaa, jotta pörssin 125-vuotisjuhlissakin olisi jotain jäljellä”, kysyin Kekkosen saunan lauteilla 8000 euron löylyissä. ”Mulla on mielessä kolme kohdetta: Venäjä, Venäjä ja Venäjä”, hehkutti Alex. ”Syy miksi laitan kaikki munat samaan koriin, ovat ensinnäkin Venäjän luonnonvarat, toiseksi Putin ja kolmanneksi de‘‰”ƒƤƒdzǡŽ‡šŒƒ–‘‹Ǥ

98 SYYSKUU 2012

Kirjoittaja on hevosnäkökulmasta havaintojaan tekevä pörssitietäjä.

ARVOPAPERI

Venäjä-kortin esiin kaivaminen ei pitkänlinjan ohjastajaa yllätä. Raaka-aineiden supersyklin uskotaan jatkuvan pitkälti 2030-luvulle, johon asti esimerkiksi Kiinan terästuotanto ainakin tulee kasvamaan. Sijoittaminen venäläisiin kaivoksiin ja energiayhtiöihin tuntuu Ƥ•—ƒŽ–ƒ‹†‡ƒŽ–ƒ—‹‡•‹‡”‹•‹‘—”••‹›’•‹‹ kiinalaisiin terästehtaisiin. Stubbin toisen presidenttikauden jo päätyttyä vuonna 2037 Putin on 85-vuotias mutta Medvedev vasta 72-vuotias. Venäjä ei koskaan ole ollut demokraattinen maa. Venäläiset tuskin panevat pahakseen putinokratian jatkumista hamaan tulevaisuuteen, kunhan maassa vallitsee järjestys ja limppua ja vodkaa riittää. ŽŽ¡––¡˜‹•››•‹Œ‘‹––ƒƒ‡¡Œ¡ŽŽ‡‘†‡‘‰”ƒƤƒǤ Tänä vuonna Venäjällä syntyvyys ylittää kuolleisuuden ensimmäistä kertaa vuoden 1990 jälkeen ja maa palaa luonnollisen väestönkasvun uralle. Kyse ei ole hetkellisestä piikistä vaan trendistä, joka kääntyi nousuun jo vuonna 2000 eli samana vuonna kuin Putinista tuli ensi kertaa presidentti. Putinin aikakaudella myös itsemurhien määrä on pudonnut puoleen, alkoholimyrkytykset vähentyneet 80 prosenttia, murhien määrä puolittunut ja miesten elinajanodote noussut 65 vuodesta 70:een. Luonnollinen väestönkasvu lisää yksityistä kulutusta, joka esimerkiksi Yhdysvalloissa on ollut historiallisesti talouskasvun moottori. Tuore WTO-jäsenyys on myös kädenojennus Venäjän keskiluokalle – ja suomalaiselle vientiteollisuudelle ja kaupalle. Maailman parhaat Venäjä-osakkeet löytyvät Helsingin Pörssistä sillä suomalainen corporate governance ja Venäjän markkinat ovat hyvä yhdistelmä. Uskomme, että vuonna 2037 Venäjän kasvava keskiluokka asuu YIT:n rakennuttamissa asunnoissa, käy ostoksilla Citymarketissa, K-Raudassa ja tietenkin Stockamannilla. Kunnon venäläinen automies ei kelpuuta kiesiinsä muuta kuin Nokian Renkaat, joilla on turvallista ajaa töihin Technopoliksen yrityspuistoon. Talonsa Veli Venäläinen maalaa edelleen Tikkurilan maalilla. Koheneva elintaso ja elinajan odotteen myötä kasvava vanhusväestö lisää myös lääkkeiden kysyntää Oriolan apteekeista. Kotiäidit puolestaan viihdyttävät itseään lukemalla Sanoman kustantamaa venäjänkielistä Cosmopolitania lasten nakerrellessa Raision välipalakeksejä odotellessaan Atrian makkaralla terästetyn kaalisopan valmistumista Fortumin sähköllä lämpiävällä liedellä. Tyytyväisinä 25-vuoden pitkävetolistaamme kohotimme vielä Alexin kanssa illan päätteeksi Tamminiemen saunan terassilla pullot Karjala-olutta suomalaisten idänkaupan veteraanien kunniaksi.

ĐĚěĆęĚĔĒĆĘĎĐĔēĊē

Tamminiemen saunassa


iPad-lehti nyt maksutta tilaajille Tilaa Talouselämä-lehti ja lue lehteä toistaiseksi samaan hintaan iPadilla. Toimi näin: mene osoitteeseen talouselama.fi/ipad ja valitse tilaa Talouselämä. talouselama.fi/ipad

Mukana julkistuksessa


PAL.VKO 2012-43

177535-1209

Fujitsu suosittelee Windows® 7 -käyttöjärjestelmää.

Punainen kuin pahe, kevyt kuin mieli.

Uusi Fujitsu LIFEBOOK U772 Ultrabook™ on maailman ainoa 14-tuumainen kannettava, joka mahtuu 16 milliin ja 1,4 kiloon. Se myös telakoituu, lataa kännykkäsi, herää sekunneissa, tarjoaa 4G/3G-valmiudet... ZZZIXMLWVXÀOLIHERRN ja 3. sukupolven Intel® Core™ vPro™ -suoritinvalikoima – rikastuttavat elämää. Fujitsu pidättää oikeuden hintojen, saatavuuden ja teknisten tietojen muutoksiin. Tuotteet kuvien kaltaisia. Kaikki käytetyt nimet ja tuotemerkit voivat olla tavaramerkkejä, joiden käyttö kolmansien osapuolien omissa tarkoituksissa saattaa rikkoa tavaramerkkien omistajien oikeuksia. © Intel, Intel-logo, Intel Core, Intel vPro, Intel Inside, Core Inside, vPro Inside ja Ultrabook ovat Intel Corporationin tavaramerkkejä Yhdysvalloissa ja/tai muissa maissa.


Arvopaperi 9-2012 - koko lehti