Page 1

YLIOPISTOT TIPPUVAT KYYDISTÄ ”Osa Suomen korkeakoulujen laitoksista on aivan liian pieniä, jotta ne yltäisivät kansainväliselle tasolle”, sanoo Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila. Hän patistaa karsimaan yksiköitä. Teksti Kimmo Lundén Kuvat Eeva Anundi

O

n selvää, että korkeakoulutasoisen tutkimuksen ja opetuksen resurssit eivät lähivuosina kasva. Silloin pitää parantaa oppimisen ja opettamisen tapoja”, sanoo Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila. Mannila patistaa hajallaan olevia yliopistoja selvempään työnjakoon ja nykyistä parempaan opiskelijoiden ohjaukseen. ”Osa Suomen korkeakoulujen laitoksista on aivan liian pieniä, jotta ne yltäisivät kansainväliselle tasolle opetuksessa tai tutkimuksessa.” Heikki Mannilan johtama Suomen Akatemia rahoitti vuonna 2013 korkeakoulutasoista opetusta ja tutkimusta yhteensä 329 miljoonalla eurolla. Rahoituspäätöksillään Suomen Akatemia ohjaa suomalaista tutkimusta ja sen painopisteitä. Mannilan kokemusten ja arvion mukaan suomalaisen tutkimuksen tasossa on parantamisen varaa. ”Huiput ovat yhtä hyviä kuin missä tahansa muualla, mutta vaihtelua on paljon.” Hajanaiseen ja yksikkökooltaan liian pieniin korkeakouluverkostoon kiinnitti huomiota myös Helsingin yliopiston emeritusprofessori Kari Raivio viime syksynä julkaistussa pamflettikirjassa ”Laatu, laatu, laatu – Suomen yliopistojen elinehto”. Raivion mukaan yliopisto-opetuksen laatu ei parane, jollei hajanaisia resursseja koota suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Halu tarjota kaikkia mahdollisia opetusohjelmia kaikissa maan kolkissa ei voi toteutua. ”Suomessa opetetaan esimerkiksi saksan kieltä kahdeksassa yliopistossa. Riittäisikö siihen neljä?” Heikki Mannila kysyy.

28

Talouselämä 10/2014

Mannilan kokemusten mukaan pienikin yliopisto voi olla laadukas ja toimiva, mutta tieteenalayksikön tai laitoksen tulee olla riittävän suuri sekä opetuksen että tutkimuksen kannalta. Mikä sitten on riittävän suuri Suomen oloissa? Mannilan mukaan minkään suuren tieteenalan kaikkia osia ei suomalaisessa yliopistossa pystytä kattamaan, mutta tärkeää on, ”että oman ja lähiaineiden edustajista muodostuu paikallisesti elävä tiede- ja opiskeluyhteisö kansallisen ja kansainvälisen verkottumisen lisäksi.” Hän kannustaa Suomen eri yliopistojen laitoksia erikoistumaan, sen sijaan että ne tekisivät päällekkäisiä asioita. Akatemian pääjohtaja ottaa esimerkiksi fysiikan. Suomessa on hänen mukaansa ainakin neljä korkeatasoista fysiikan laitosta, jotka ovat kukin erikoisMIKÄ

”YKSI KURSSI FYSIIKKAA EI RIITÄ” SUOMI SIJOITTUI joulukuussa julkaistuissa, 15-vuotiaiden oppimistuloksia mittaavissa Pisa-tutkimuksissa luonnontieteissä viidenneksi. Matematiikassa sijoitus oli 12. Vielä vuonna 2006 Suomi oli luonnontieteissä maailman kärjessä. ”Hyvin huonosti pärjänneiden osuus on kasvanut ja erittäin hyvin pärjänneiden osuus pienentynyt.” Mannila on erityisen huolissaan siitä, miten vähän tytöt opiskelevat matemaattis–luonnontieteellisiä aineita peruskoulussa ja lukiossa. ”Yksi kurssi fysiikka ei riitä. Lukion ensimmäisellä luokalla tehty valinta rajaa, mihin myöhemmin pystyy pyrkimään.”


KYLLÄ MAKSUILLE. Heikki Mannila kannattaa lukukausimaksujen perimistä EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoille.

Talouselämä 10/2014

29


”SUOMESSA OPETETAAN SAKSAN KIELTÄ KAHDEKSASSA YLIOPISTOSSA. RIITTÄISIKÖ SIIHEN NELJÄ?” Heikki Mannila

KUKA

HEIKKI MANNILA, 53 TYÖ Suomen Akatemian pääjohtaja keväästä 2012 KOULUTUS Filosofian tohtori. Väitellyt 1985 Helsingin yliopistossa tietojenkäsittelytieteestä URA Aalto-yliopiston tutkimuksesta ja opetuksesta vastaava vararehtori 2009–2012, Nokian tutkimuskeskuksen Research fellow 1999–2002, tutkija Microsoftin tutkimuskeskuksessa USA:ssa, professori Tampereen yliopistossa ja Teknillisessä korkeakoulussa, vieraileva professori Wienin teknillisessä yliopistossa PERHE Naimisissa, aikuinen tytär HARRASTUKSET Lukeminen, kävely, kevyet metsätyöt

tuneet tiettyyn osa-alueeseen. Helsingin yliopisto tekee ympäristöfysiikkaa ja kosmologiaa. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella on kansainvälisesti pienehkö, laadukas, kahdeksan professorin fysiikan laitos, joka on erikoistunut fotoniikkaan ja optiikkaan. Aalto-yliopisto keskittyy kiinteän aineen fysiikkaan ja laskennalliseen fysiikkaan. Jyväskylän yliopisto on erikoistunut kiihdytinpohjaiseen fysiikkaan. ”Fysiikan laadukas tutkimus vaatii kalliita laitteita, ja tämä on pakottanut erikoistumaan.” OPISKELIJOILLE LISÄÄ OHJAUSTA Heikki Mannilan mielestä myös opiskelijoiden ohjausta sietää korkeakouluissa parantaa. Hän korostaa henkilökohtaisen ja pienryhmäohjauksen merkitystä. Samalla kun opiskelijamäärät yliopistoissa ovat kasvaneet, on henkilökohtainen ohjaus vähentynyt – vaikka sen merkitys on kasvanut. Tiedon saatavuus on helpottunut, mutta opiskelijat kaipaavat opastusta uusiin opiskelu- ja oppimistapoihin. ”Parantamisen varaa on. Toki kun vertaan aikaan 20 vuotta sitten, opiskelun ohjausta on jo tehostettu huomattavasti”, Mannila sanoo. Ohjauksen merkitys korostuu opintojen loppuvaiheessa. Professorina Helsingin yliopistoissa ja Teknillisessä korkeakoulussa toimineella Mannilalla on asiasta myös omaa kokemusta. Hän muistaa havahtuneensa, kun eräs opiskelija kiitti häntä hyvästä graduohjauksesta. Mannila oli itse kokenut monet tapaamisista laitoksen käytävillä normaaleiksi mitä sinulle ja työllesi kuuluu -kyselyiksi, mutta opiskelijalle kohtaamiset olivat kullanarvoisia.

”Henkilökohtainen, säännöllinen vuorovaikutus – vaikka lyhytkin – on tehokasta.” Viikoittainen henkilökohtainen tapaaminen ohjaajan kanssa on sääntönä esimerkiksi parhaissa brittiyliopistoissa kuten Oxfordissa ja Cambridgessä. Mistään uudesta, vallankumouksellisesta ajatuksesta ei ole kyse. Mannila lainaa otetta Timo Joutsivuon ja Heikki Mikkelin kuvausta Philipp Melanchthonin Wittenbergin yliopistossa vuonna 1523 toteuttamasta yliopistouudistuksesta: ”Jokainen opiskelija esiteltiin rehtorille, joka määräsi kullekin pedagogin, joka valmisti tälle opiskelujärjestyksen ja valvoi tämän opintoja.” ”SUOMALAISYLIOPISTOILLA PITKÄ TAKAMATKA” Vuonna 2010 voimaan tulleen uuden yliopistolain tavoite oli lisätä yliopistojen itsenäistä päätösvaltaa. Yliopistot saivat uudistuksessa itsenäisen työnantaja-aseman, jolla on merkitystä esimerkiksi professorinvirkojen täytössä. Yliopistot voivat myös päättää entistä itsenäisemmin palkoistaan. Toisaalta kiristyvä talous asettaa tiukat reunaehdot. Tenure track eli professorien urajärjestelmä on keskeisin akateeminen urapolku tutkijasta professoriksi. Esimerkiksi Aalto-yliopistossa päätökset urapolulle palkattavista tekee yliopiston rehtori tai korkeakoulun dekaani. Kun Aalto-yliopisto aloitti vuonna 2010a, niin yhteen ensimmäisistä tenure track -hauista tuli 160 hakemusta, kun aiemmin professorihakuun tyypillisesti osallistui noin 20 hakijaa. ”49 hakijan osoite oli Suomessa, muut tulivat ulkomailta”, Mannila sanoo. Yliopistojen houkuttelevuuteen vaikuttavat nykyisin paljon erilaiset koulujen ranking-listat, joista kuuluisimpia ovat esimerkiksi Shanghain lista, The World University Ranking, Taiwan Ranking tai yliopistojen mainetta akateemisessa maailmassa mittaava QS World MIKÄ

SUOMEN AKATEMIA TEKEE Suomen suurin akateemisen opetuksen ja tutkimuksen rahoittaja valtion jälkeen. Akatemian tutkimusrahoituksella työskentelee vuosittain noin 8 000 henkilöä yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. VUONNA 2013 Suomen Akatemia rahoitti yliopistotutkimusta ja opetusta 329 miljoonalla eurolla, kun valtion tuki yliopistoille oli 1 850 miljoonaa euroa RAHOITUS Suomen Akatemia saa rahoituksensa valtiolta, opetus- ja kulttuuriministeriöltä HENKILÖSTÖ 140 Talouselämä 10/2014

31


University Rankings -listat. Tällä Top Universities -listalla Helsingin yliopisto on sijalla 69 ja Aalto sijalla 196. Heikki Mannila pitää mielenkiintoisena tieteenalakohtaisia rankingeja, joissa saman alan laitoksia verrataan keskenään. ”Erikoistuminen, profilointi ja työnjako ovat laadun kannalta tärkeitä asioita.” Mannilan mielestä yksi suomalaiskorkeakoulujen ongelma on henkilöstön ja opiskelijoiden olematon liikkuvuus yliopistosta toiseen. Tieto ja kokemukset eivät liiku. ”Suomalaisyliopistoilla on pitkä takamatka kansainvälistymisessään vaikkapa Tanskaan, Hollantiin tai Sveitsiin verrattuna.” Ulkomaalaisia tutkijoita ja opettajia on Suomessa vähemmän kuin näissä maissa. ”Esimerkiksi vuonna 2011 Suomessa valmistuneista tohtoreista 14 prosenttia oli ulkomaalaisia, kun Tanskassa vastaava luku oli 29 prosenttia. Suunta on kuitenkin Suomessa oikea.” ”Saksassa esimerkiksi tutkija ei voi väiteltyään jatkaa samassa yliopistossa, post docina pitää jatkaa muualla. Tutkijan on hyvä nähdä, miten toisaalla toimitaan”, Mannila sanoo. Hän korostaa myös liikettä yliopistosta muuhun yhteiskuntaan ja takaisin. Mannila itse on työskennellyt paitsi yliopistossa, myös Nokian ja Microsoftin tutkimuskeskuksissa. Työnohjaus Microsoftilla huvittaa yhä. ”Do something interesting, tee jotain mielenkiintoista, minua kehotettiin ensimmäisenä työpäivänäni.”

POLIITTISTA TUTKIMUSTA? Akatemia käy parhaillaan läpi myös omaa muodonmuutostaan. Kansainväliset arvioijat ovat suositelleet Akatemian hallituksen vahvistamista ulkopuolisilla asiantuntijoilla. Nykyisiltä hallituksessa istuvilta Akatemian toimikuntien puheenjohtajilta haluttaisiin viedä äänivalta, puheoikeus kokouksissa säilyisi. Arvioijat perustelevat ehdotusta Akatemian hallituksen strategisen roolin vahvistamisella. Ehdotukset ovat osa Suomen Akatemiaa koskevaa lakimuutosta, jota opetus- ja kulttuuriministeriö parhaillaan valmistelee. Hallitus suunnittelee myös perustavansa Akatemian yhteyteen niin kutsutun strategisen tutkimuksen neuvoston. Tämän uuden tutkimusrahoittajan hallittavaksi siirtyisi noin 50 miljoonaa euroa eri ministeriöiden alaisuudessa olevista tutkimuslaitoksista, 10 miljoonaa Tekesistä ja 7,5 miljoonaa Akatemian rahoista. Päätökset tutkimuskohteista tekisi maan hallitus. Miltä tuntuu, että Suomen hallitus ottaa osan Akatemian rahoista ja päättää sitten poliittisin perustein niiden käytöstä? ”Tavoitteena on rahoituksen kokoaminen suurempaan kokonaisuuteen ja kilpailullisen rahoituksen määrän kasvattaminen. Valtioneuvosto päättää teemoista, ei yksittäisistä hankkeista. Valittavien tutkimusteemojen tulee olla riittävän laveita, jotta esimerkiksi suurten haasteiden tutkimukseen liittyvät tavoitteet toteutuvat”, Mannila muotoilee. ■

Uusi Kia Sportage. Vangitsee huomiosi.

VIIKONLOPPUNÄYTTELY LA 15.3. JA SU 16.3. Uudessa Kia Sportagessa on monta huomionherättävää puolta. Ulkopuolella sulavalinjainen muotoilu, panoraama-lasikatto, uusi etusäleikkö ja LED -takavalot. Sisällä korkealaatuinen sisustus, Smart Key -älyavainjärjestelmä, lämmitettävä ohjauspyörä ja Infinity Premiun -äänentoistojärjestelmä. Unohtamatta tietenkään Kian 7-vuoden takuuta. Mikä niistä vei sinun huomiosi?

32

Kia Sportage autoveroton hinta alk. 18.923,08 €, arvioitu autovero alk. 6.066,92 €, kokonaishinta alk. 24.990,00 €. Vapaa autoetu alk. 585 €/kk, käyttöetu 405 €/kk. EU-yhd.5,2–8,5 l/100 km, CO2-päästöt 135–197 g/km. Takuu 7 vuotta tai 150 000 km, kolme ensimmäistä vuotta ilman km-rajaa. Kia 24h tiepalvelu vuodeksi veloituksetta. Talouselämä 10/2014 Kuvan auto erikoisvarustein.

Akatemia  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you