Kuva: Päivi Arvonen
Damaskos lumoaa ilman kulttuurishokkia Päivi Arvonen
Damaskoksen vanhassa kaupungissa sijaitsevan Suomen Lähi-idän instituutin majoitustilat ovat avoinna tutkijoiden ja opiskelijoiden lisäksi myös esimerkiksi kirjailijoille. Suihkulähteen solina, appelsiinipuun tuoksu, rukouskutsujen kakofonia ja maailman vanhimman yhtäjaksoisesti asutun kaupungin historiallinen tunnelma vauhdittavat luovaa työtä. Riikka Juvonen, Maria Syvälä ja Sami Hilvo ihastuivat Damaskoksen inspiroivaan ilmapiiriin.
”D
amaskos oli minulle todella iloinen yllätys. Ihmiset ovat viehättäviä eivätkä lainkaan tunkeilevia. Damaskoslaiset tuntuivat myös rehellisiltä tai ainakaan ei tullut tunnetta, että koko ajan yritetään huiputtaa”, kuvataiteilija ja kirjailija Riikka Juvonen kertoo. Lähi-idässä paljon matkustanut ja vuosia asunut Juvonen oli Suomen Kirjailijaliiton ensimmäinen apurahan saaja Suomen Lähi-idän instituuttiin, jossa hän oli marraskuussa 2009. Juvonen suosittelee lämpimästi 30 T A K U
kollegoilleen työskentelyjaksoa instituutin omistamassa kauniisti restauroidussa Zeitunan talossa. ”Taitelijan työ on usein yksinäistä, ja yhteisöllisyys tuo virkistävää vaihtelua. Suomessa ei vielä paljoa tiedetä Syyriasta eikä Lähi-idän kirjallisista piireistä ja nykykulttuurista. Jokaiselle on hyötyä oppia tuntemaan ja ymmärtämään Lähi-itää.” Juvosta viehättää Damaskoksessa erityisesti kaupungin kerroksellisuus; kahdeksan tuhannen vuoden asuttu historia on edelleen nähtävissä. ”Damaskos on loistava esimerkki siitä, miten paljon kristityillä ja muslimeilla on yhteistä. Yhteiset juuret näkyvät erityisesti Umayyadin moskeijassa, jossa muslimit rukoilevat Johannes Kastajan pään pyhäinjäännöksen ympärillä.” Juvonen majoittuu Zeitunan taloon toisen kerran toukokuun lopussa, jolloin hän vetää idän ja lännen kuvaja tarinatulkinnan eroja pohtivan ja tarinan kuvitukseen keskittyvän kuvitustyöpajan suomalaisille ja syyrialaisille maalaustaiteen, graafisen suunnittelun ja taidekasvatuksen opiskelijoille. Damaskoksen vanhasta kaupungista Juvonen kerää materiaalia myös tuleviin töihinsä. ”Minulla on työn alla Mariamyyttiin liittyvä projekti. Kristillisyys on vahvasti läsnä Damaskoksen vanhassa kaupungissa. Suren vain sen muurien puuttumista. Ilman muureja vanha kaupunki on kuin kilpikonna ilman kilpeä.” Kirjoitusvire löytyi helposti Kirjailija Maria Syvälä vietti valokuvaajapuolisonsa Lauri Dammertin kanssa Zeitunan talossa viime vuoden lopulla reilun kuukauden Kirjailijaliiton residenssivieraana.
”Minulle Syyria oli ensimmäinen kosketus arabikulttuuriin. Olin varma, että kulttuurisokki iskee, mutta olin väärässä. Damaskos yllätti, aivan kuin olisin ollut kaupungissa aikaisemminkin. On mahtavaa saada asua yksityistalossa vanhan kaupungin sydämessä, jolloin saa enemmän ja toisenlaisia kokemuksia kuin tavallisena turistina”, Maria Syvälä sanoo. Syvälää askarrutti kirjoitusrytmin löytäminen vieraan kulttuurin keskellä. ”Minulla on kotona omat rutiinit kirjoittamiseen. Moni on sanonut, että instituutti on hyvä paikka kirjoittaa ja olen samaa mieltä.” Syvälä ehti tutustua myös Damaskoksen satumaiseen vanhaan kaupunkiin sekä kristinuskon historian merkittäviin maisemiin. ”Olen kristitty ja olen opiskellut teologiaa ja siksi Damaskos kiehtoi. Täällä pääsee konkreettisesti Paavalin jalanjäljille Damaskoksen tiellä.” Vanha kaupunki viehätti ”Ihmiset ovat ystävällisiä ja luottavaisia. Missä muussa miljoonakaupungissa voisi sopia tuntemattoman myyjän kanssa tulevansa maksamaan juustopiiraan seuraavana päivänä, kun on unohtanut ottaa rahaa mukaansa.” Damaskoksessa Syvälä kirjoitti käsikirjoitusta romaaniin, joka kertoo lähtemisestä, viitteellisesti myös konkreettisesta lähtemisestä toiseen kulttuuriin. ”Mietin aihetta vuoden, ja täällä tyypit, tyyli, äänet ja teemat tulivat kuin tarjottimella.” Damaskos inspiroi Syvälää myös kirjoittamaan loppuun häneltä tila-