Page 1

Toimistoammattilaisten oma lehti

2/2017

Miksi työnteko ei voisi olla kivaa Yhdistys tekee hyvää Timo Sarpaneva ja Orkidean tarina Secre_2_17.indd 1

23.5.2017 13.38


www.onnela.com

Rantatie 34 04310 Tuusula p. (09) 258 821 myynti@onnela.com

Suurille saavutuksille

Tuusulanjärven rannalla 2 SECRETARIUS 2 / 2017

Secre_2_17.indd 2

23.5.2017 13.38


PÄÄKIRJOITUS 54. VUOSIKERTA 2/2017 7.6.2017

KANSI JENNA RITALA KANNEN KUVA KRISTA RIITINKI

Julkaisija Sihteeriyhdistys – Sekreterarföreningen ry Kalevankatu 26 A 8, 00100 Helsinki p. 040 094 9878 info@sihteeriyhdistys.fi www.sihteeriyhdistys.fi Päätoimittaja Toimitussihteeri Heljä Majamaa, p. 040 176 6338 paatoimittaja.secretarius@gmail.com Ulkoasu ja taitto Satu Salmivalli satu.salmivalli@yahoo.com www.satusalmivalli.fi Toimitus Kristiina Dammert Päivi Kuokkanen Eva-Lisa Nurminen Sari Ollikainen Riitta Soinola Jaostojen Secretarius-yhdyshenkilöt Etelä-Pohjanmaa Irmeli Vuorenmaa Helsingin seutu Tiina Pitkäaho Jyväskylä Pia Saikkonen Keski-Pohjanmaa Jenni Ahola Kuopio Hanna Kinnunen Kymenlaakso Katja Waldén Pohjois-Suomi Minna Juntunen Pori Anna Ääri Tampere Minna Kronberg Turku Päivi Anttila Ilmoitusmyynti ja mediatiedot Tilaukset ja osoitteenmuutokset www.sihteeriyhdistys.fi sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi Sari Ollikainen, p. 040 094 9878 Tilaushinta 40 euroa/vuosikerta Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0356-7486 Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere Paperi MultiArt Silk, 130 g Seuraava lehti ilmestyy 2.10.2017

4041 0209 Painotuote

Toteutimme Suomi 100 -teemavuoden tempauksemme yli odotusten TAMPEREEN JAOSTON ideoimassa Sihteeriyhdistys tekee hyvää -tempauksessa yhdistyksen jaostot eri puolilla Suomea järjestivät huhtikuisen viikon aikana lämminhenkisiä tilaisuuksia, ja mukaan lähtivät kaikki jaostot – kaikki kymmenen. Pienillä teoilla voi saada aikaan paljon hyvää. Monen jaoston suunnitelmissa on myös jatkaa tempauksia – hienoa! Odotankin nyt innolla toisen hankkeemme, Sihteeriyhdistys 100 valokuvaa -kampanjan, tuotoksia. Nämä julkistetaan syksymmällä. Syyskuussa on tulossa jälleen S2017-seminaari Tampereella. Teemana on ”Mahdollista työelämän hattutemppusi” ja luennoitsijavalinnat ovat tänäkin vuonna loistavat. Marraskuussa on vuorossa yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous Helsingissä. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee osallistumaan yhteisiin tapahtumiin ja tutustumaan jäseniin eri puolilta Suomea. Juuri tässä on yhdistyksemme ydin, kollegojen tapaaminen sekä paikallisen jaoston että koko Suomen laajuisena toimivan yhdistyksen tasolla. Sen voin todeta nyt, kun olen toiminut puolisen vuotta varapuheenjohtajana. Olen saanut tavata upeita naisia, jotka ovat energisiä ja aikaansaavia ja omalla tekemisellään ja osallistumisellaan innostavat muutkin toimimaan yhdistyksen ja sen jäsenten parhaaksi niin, että jokainen jäsen voi olla iloinen ja ylpeä kuuluessaan joukkoon. Haluan kiittää kaikkia kevään tilaisuuksissa mukana olleita jäseniä ja yhteistyökumppaneita sekä toivottaa kaikille ihanaa kesää. Toivottavasti ilmojen herra on suopea ja saamme nauttia runsain mitoin auringosta ja lämmöstä. Nähdään syksyn tilaisuuksissa! Saara Mård Sihteeriyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja Kuvassa yhdistyksen voimanaiset kunniapuheenjohtaja Eeva Kylä-Paavola ja edellinen puheenjohtaja Anne Brandt (ylärivissä) sekä nykyinen puheenjohtaja Anu Laakso ja varapuheenjohtaja Saara Mård.

HÄMEEN KIRJAPAINO OY

SECRETARIUS 2 / 2017 3 

Secre_2_17.indd 3

23.5.2017 13.38


Valtatie 30 täyttää kokoustoiveesi! Valtatie 30:stä löydät modernit ja viihtyisät tilat niin muutaman hengen kokouksiin kuin suuriin, jopa satojen henkilöiden tilaisuuksiin. Käytössä on 20 erikokoista neuvottelutilaa, saunatilat sekä yli 200 henkilön auditorio. Laadukkaat ja monipuoliset kokoustarjoilut saat ravintolastamme. Valtatie 30 sijaitsee Tampereen keskustan läheisyydessä hyvien kulkuyhteyksien varrella. Tervetuloa!

Fazer Valtatie 30 Hatanpään valtatie 30, 33100 Tampere puh. 044 710 9464, valtatie30@ fazer.fi

Secre_2_17.indd 4

23.5.2017 13.38


2/2017

Mahdollista työelämän hattutemppusi,

S2017-seminaari 22.9.2017 Tampere KUVA PIXABAY.COM

30

JAOSTOT TOIMIVAT

URAPOLKUJA 14 Tartuin e-kirjaan

16 Yhdistys tekee hyvää -tapahtumia

11 Jenna Ritalan työ on kivaa

19 Kesän kuohuviinit

17 En kväll på Biskopsgatan i Åbo

12 Koko ura ja sama työnantaja

20 Sielunmaisemani

18 Kohteena Pohjanlahden

26 Sukuni tarinassa Yhdysvaltojen

24 Voimavaroja mindfulnessista

6

Timo Sarpaneva ja Orkidean tarina

itsenäisyysjulistus

25 Firstbeat kertoo kuinka keho reagoi

kapein kohta 22 Makupaloja Porvoon seudulta

29 Tervetuloa yhdistykseen Pirjo!

17

15

18

Secre_2_17.indd 5

SECRETARIUS 2 / 2017 5 

23.5.2017 13.38


TEKSTI MARJA USKALI, HELSINGIN JAOSTO KUVAT SARPANEVA GALLERIA JA SECRETARIUS

LÄHIKUVASSA – TIMO SARPANEVA Sarpaneva Galleria sisältää teoskokonaisuuden, joka ei ole sellaisenaan koskaan ollut esillä. Kokoelma käsittää lasiteosten lisäksi myös tekstiilejä, teräksestä ja valuraudasta valmistettuja käyttöesineitä, lasistoja ja posliiniastiastoja.

HELSINGIN JAOSTOLLA oli ainutlaatuinen tilaisuus päästä tutustumaan Lauttasaaressa sijaitsevaan Sarpaneva Galleriaan 15.2.2017. Marjatta Sarpaneva esitteli galleriassa olevia teoksia ja valotti niiden taustoja. Opastetun galleriakierroksen jälkeen hän piti noin tunnin pituisen luennon, joka sisälsi muun muassa hänen kuvaamaansa ainutlaatuista videomateriaalia. Pääsimme sukeltamaan Timo Sarpanevan taiteilijaelämään, hänen yksityiselämäänsä ja karismaansa aivan erityisellä, koskettavalla tavalla, minkä ainoastaan Marjatta Sarpaneva, Timon vierellä pitkään vaikuttanut läheinen voi sen meille kertoa. Hän raotti paljon uusia näkökulmia Timon persoonasta, hänen saavutuksistaan ja kansainvälisestä urastaan. Marjatta Sarpaneva pohtii eräässä kirjoituksessaan: Kuinka kuvata hellittämätöntä luovuutta ja elinvoimaa? Mistä syntyvät rakkaus ja intohimo työhön, loputtomalta tuntuva tienraivaajan voima? Timo rakasti myös runoutta. Henkisyydellä ja yhteisyydellä oli suuri merkitys inhimillisessä kanssakäymisessä.

Timosta ei voi puhua mainitsematta hänen rakkauttaan saaristoon ja veneisiin. Saariston koskemattomuus ja raju meri tekivät Timosta meriihmisen henkeen ja vereen. Timo oli loistokkaimmillaan tehdessään työtään. Hän syttyi, innostui ja onnistui. Timon taiteilijanura on joka suhteessa harvinaisen mittava – ajassakin laskettuna – se ulottuu seitsemälle vuosikymmenelle. Vuonna 1949 hän debytoi taidemaalarina Helsingin Taidehallin Nuorten näyttelyssä. Hän aloitti 1950-luvulla vuosikymmeniä kestävän luomistyönsä lasin parissa. Vuonna 1996 Timo aloitti viimeisen kiihkeän työjaksonsa, hän työskenteli Muranossa Pino Signoretton lasistudiossa. Timo loi täällä ehkä elämänsä upeimmat työt. Tekninen osaaminen, värien hallinta ja muotomaailman rikkaus mykistävät. Meille kaikille niin tuttuja ovat Timo Sarpanevan työt, kuten Festivo, Kajakki, Orkidea. Hänen lasimaljakkonsa voitti Milanon triennaalin Grand Prix’n vuonna 1954, ja yhdysvaltalainen House Beautiful -lehti valitsi Orkidean maailman kauneimmaksi esineeksi. Hän

6 SECRETARIUS 2 / 2017

Secre_2_17.indd 6

23.5.2017 13.38


Marjatta Sarpaneva ja artikkelin kirjoittaja Marja Uskali, taustalla Tuija Rissanen.

SECRETARIUS 2 / 2017 7

Secre_2_17.indd 7

23.5.2017 13.38


suunnitteli myös monia värikkäitä kankaita, joista tunnetuimpia ovat Ambiente-tuotenimen kankaat. Suomi-kokoelma käsittää lähes sataosaisen posliinista valmistetun sarjan, joka toteutettiin yhdessä saksalaisen Rosenthalin kanssa. Sarpanevan 1980-luvun onnistuneimmat työt olivat Iittalan lasitehtaassa valmistetut Claritas-taidelasiesineet. Tunnustuksia sateli: Lunning-palkinto, Pro Finlandia -mitali, professorin arvonimi, Taideteollisen korkeakoulun kunniatohtori.

Minulla oli ilo ja suuri kunnia oppia tuntemaan Timo Sarpaneva, taiteen Mestari, ihmisenä hyvin humaani, lämminhenkinen, inspiroiva ja huumorintajuinen.

Sain olla avustamassa Timo Sarpanevaa 45-year Career Retrospective -näyttelyssä Los Angelesissa marraskuussa 1994. Maailmankuulu kirjoittaja ja arkkitehtuurin taitaja Michael Webb kertoi Hotel Bel Air Magazinessa mm. näin: “Timo Sarpaneva – Finland’s Master Designer, is a hands-on designer who draws his inspiration from nature and an inborn love of beauty”. Tämän kansainvälisen näyttelyn ohella järjestin mieheni kanssa Timo Sarpanevan vierailun yhteyteen Finnish Design Symposiumin, Meet the Designer and Artist -tilaisuuden sekä vastaanoton taiteilijan kunniaksi. Hänen vierailunsa Los Angelesissa oli ikimuistoinen, hänen karismansa valloitti kaikki läsnäolijat, hän loihti tilaisuuksiinsa jotain aivan ennennäkemätöntä yhteenkuuluvaisuutta, koskettavaa taidetta ja suuruutta, minkä vain tämä kansainvälinen taiteen Mestari voi aikaansaada. Timo Sarpaneva syntyi 31.10.1926 ja kuten Marjatta Sarpaneva puki sanoiksi, Timon elämä ohentui olennaisimpaansa 6.10.2006. Nyt Suomi 100 -juhlavuonna voimme suurella kiitollisuudella muistella ja kunnioittaa Timo Sarpanevaa, nauttia hänen luomistaan taideteoksista ja siitä perinnöstä, minkä hän on taiteellisella karismallaan meille kaikille jättänyt.

Lähteet: Hotel Bel-Air Magazine: Timo Sarpaneva, Finland’s Master Designer, article by Michael Webb, pages 58-60, Oct/Nov 1994 Marjatta Sarpaneva: Timo Sarpaneva – lyhyesti. Copyright Sarpaneva Design, www.sarpanevadesign.com Wikipedia: Timo Sarpaneva. Elämäkerta

8  SECRETARIUS 2 / 2017

Secre_2_17.indd 8

23.5.2017 13.38


a n i r a t n a e d i k Or VIIMEISIN suuri maanjäristys Northridgessä, Los Angelesin alueella Kaliforniassa, tapahtui aamuyöstä 17.1.1994. Olimme mieheni kanssa asuneet Kaliforniassa jo yli 10 vuotta, ja maanjäristykset olivat siellä aika yleisiä. Mutta tämä oli suurin kokemamme ja tästä selviytymiseen liittyi erityisiä piirteitä. Kissamme herätti minut sellaiseen ääntelyyn, mitä en koskaan ollut kuullut ja vaati minua poistumaan makuuhuoneesta. Seurasin sitä kylpyhuoneeseen, ja samalla räjähti. Kotimme tuhoutui lähes kokonaan, asuimme 5. kerroksessa ja kattotasanteella yläpuolellamme oli suuri uima-allas. Se tyhjeni kokonaan vedestä, koska puurakenteinen kerrostalo liikkui niin paljon akselillaan. Ellei kissamme olisi herättänyt minua, olisin jäänyt suuren, täysin rikkoutuneen lasivitriinin alle, ja tuskin olisin tätä enää kirjoittamassa. Kodissamme oli paljon kauniita suomalaisia taide-esineitä ja suurin osa niistä tuhoutui täysin. Yksi merkittävimmistä taide-esineistä, Timo Sarpanevan Orkidea-taidelasimaljakko, oli sinkoutunut vitriinistä kuin ammus monia metrejä olohuoneen poikki. Maljakko päätyi nahkasohvallemme ja säilyi vahingoittumattomana. Mieheni antoi sille heti lempinimeksi Six Point Seven, olihan maanjäristyksen voimakkuus 6,7 Richterin asteikkoa. Kerroimme tämän tarinan Timolle hänen näyttelynsä avajaisten aikoihin Los Angelesissa 1994. Olimme ylpeitä tästä laadukkaasta ja kestävästä suomalaisesta taideesineestä, ja hän liikuttui tarinasta. Six Point Seven on nyt kunniapaikalla Suomen kodissamme. Marja Uskali

SECRETARIUS 2 / 2017 9 

Secre_2_17.indd 9

23.5.2017 13.38


Tapahtumakeskus Koskenranta

Uniikki miljöö tapahtumallesi Wirtaamo-juhlasali • 1000 neliötä avointa ja tolpatonta juhlatilaa jopa 800 henkilön kohtaamiselle • kokoustila ja juhlatila personoitavissa juhlasi tai seminaarisi mukaan • moderni kokoustekniikka ja valmista valotekniikkaa sekä kalusteita käytettävissä • tasokkaat ravintolapalvelut tapahtumaasi, saman katon alta kaikki tilaisuuteen tarvittava • hyvien kulkuyhteyksien päässä Helsingin Vanhankaupunginkoskella upeassa koskimaisemassa

Ota yhteyttä ja tule tutustumaan! Myynti 010 2194 460 10myynti@koskenranta.net SECRETARIUS 2 / 2017

Secre_2_17.indd 10

Katariina Saksilaisen katu 9 00560 HELSINKI

23.5.2017 13.38


TEKSTI HELJÄ MAJAMAA KUVA KRISTA RIITINKI

Kun työtä on, työtä tehdään vaikka kellon ympäri ja parasta mahdollista jälkeä tuottaen, muun ajan voi tehdä muuta.

Tapahtumatuottaja Jenna Ritala aallon harjalla työnteon muutoksessa – Olen aina ollut tosi tehoton aamuisin. Miksi heräisin kahdeksaksi koneen ääreen selaamaan somea ja uutisia, yrittämään väkisin tehdä töitä? Olen tehokkaimmillani vasta tunnit keskipäivän molemmin puolin. Kun tapahtuma on lähestymässä tai käynnissä, herään toki aikataulujen mukaisesti. Innostus uutta tuotantoa kohtaan on paras herätyskello! Tapahtuman tarjousvaiheessa ja suunnittelussa on aikatauluni vapaampi. Parhaat ideat voivat syntyä ja jalostua hevosen selässä tai Kauppatorilla jäätelöä nauttiessa. Miksi luoda ja suunnitella tapahtumaa neljän seinän sisällä? OMA YRITYS OMAN MIELEN MUKAAN Jenna halusi luoda työtavan ja -ympäristön, jossa työnteko on mukavaa. Oma yritys To Do Tapahtumat onkin alusta asti tuntunut luonnolliselta tavalta toimia. Töissä vietetään kuitenkin iso osa elämästä, miksei se voisi olla kivaa? – To Don kautta olen huomannut muutokset ihmisten tavassa tehdä töitä ja perinteisen työyhteisön muuttumisen. Esimerkiksi Arctic15-asiakkaani projektissa johdan tapahtumapuolen toimintaa kolme kuukautta vuodessa syys-toukokuun välisenä aikana. Osan tästä ajasta toimin kiinteästi heidän toimistollaan ja osan etänä. Palaverit hoidetaan osin Skypellä, ja yhteydenpito hoituu niin perinteisesti puhelimella kuin WhatsApp-ryhmissäkin. Tehokas tiimityö vaatii myös yhdessä työskentelyä. Arcticin toimistolla ollessaan Jenna on osa tiimiä ja

auttaa muita tiimiläisiä heidän rooleissaan, ja tapahtumaa kehitetään yhdessä. Näinä päivinä sähköposteihin vastaaminen jää usein iltaan tai muuhun toimistovapaaseen ajankohtaan. AJASSA MUKANA, VERKOT VESILLÄ JATKUVASTI Tapahtumatuottajan tärkeimmät työkalut ovat hyvät verkostot, kyky tarttua uusiin ideoihin ja ajatuksiin sekä rohkeus tarjota näitä asiakkaan projektiin. Jenna osallistuu aktiivisesti erilaisiin tapahtumiin, seuraa ammattilaisjulkaisuja ja matkustaa paljon. Yhteistyö alan huipputason alihankkijoiden kanssa kehittää myös To Don tuotevalikoimaa. – Panostan asiakaspalveluun todella. Haluan tuntea asiakkaani ja asiakkaan tuotteen, jotta voin rakentaa juuri asiakkaan tarpeille suunnattuja palveluita ja tuotteita. Kun olen osa tiimiä, pystyn tarttumaan työhön jo heti perehtymisessä. Tehokas tapahtumakentän asiantuntija huolehtii tapahtumakokonaisuudesta ja hyvien kontaktiensa avulla löytää parhaat diilit. Hyvä tuottaja on assistentin paras ystävä. www.todotapahtumat.fi

Jenna Ritala on yksi syksyn S2017 -seminaarimme esiintyjistä. SECRETARIUS 2 / 2017 11 

Secre_2_17.indd 11

23.5.2017 13.38


TEKSTI JA KUVA RIITTA SOINOLA

41 vuotta

saman työnantajan palvelukses Pöyryn johdon assistentti Rita Pohjolainen on saanut kokea melkoisen tietoteknisen kehityskaaren kääntäjän ja assistentin työssä saman työnantajan palveluksessa. RITA KIRJOITTI ylioppilaaksi 1973 Helsingin saksalaisesta koulusta ja pääsi samana syksynä opiskelemaan Turun Kieli-instituuttiin pääkielenään saksan kieli. Valmistuttuaan diplomikielenkääntäjäksi keväällä 1976 hän teki lyhyen työharjoittelun äitinsä työpaikan varastossa. Lehdessä oli ilmoitus kääntäjän toimesta Pöyryllä, ja Rita päätti hakea paikkaa. Työhaastatteluun Rita meni valkosiniruudullinen leninki yllään, ja haastattelijat kutsuivatkin Ritaa leningin perusteella sisäköksi. Rita kuitenkin sai paikan ja aloitti Pöyryllä saksan kielen kääntäjänä heti elokuussa 1976. Ensi työkseen Rita sai käteensä kirjoitusoppaan, josta piti lukea ohjeet siitä, minkä näköinen Pöyryllä kirjoitettu dokumentti on. Ensimmäinen työväline oli pitkätelainen sähkökirjoituskone. Sakset, korjausnauha ja teippi olivat erinomaisia apuvälineitä. Välillä teipatut originaalit olivat niin paksuja, että sivu piti kirjoittaa uudestaan. Alussa Rita kirjoitti käännökset käsin paperille ja myöhemmin teknisen terminologian varmistuessa hän ryhtyi kääntämään suoraan sähkökirjoituskoneella. Pöyryllä oli

oma painolaitos, jossa valmiit raportit painettiin. Arkistonhoitaja valvoi, että ulkoasu oli kirjoitusoppaan mukainen, ja työn teettäjälle lähetettiin ensin lukukopio, joka sitten hyväksyttiin painettavaksi. Telex Telexin avulla oli mahdollista tallentaa vastaanotetut viestit reikänauhalle ja lähettää nauhalle tallennettuja viestejä automaattisesti eteenpäin. Pöyryläiset sihteerit ja kielenkääntäjät kirjoittivat telexnauhoja joko telexhuoneessa tai omissa toimistokerroksissaan. Eräs Pöyryllä telexiä hoitanut Helena oli niin taitava, että hän osasi laskea reiät ja tehdä kirjoitusvirhekorjauksia nauhan edetessä laitteessa. Telexpalvelu lopetettiin Suomessa vuonna 2005. Telefaksi Kesäkuussa 1979 Pöyrylle hankittiin telekopiointilaite, telefaksi, joka sijoitettiin telefax-huoneeseen. Laite toimi puhelimella ja sillä pystyi sekä lähettämään että vastaanottamaan valokuvia, piirroksia, taulu-

Rita täyttää lokakuussa 63 vuotta ja voisi jäädä eläkkeelle heti marraskuun alussa. Esimies on kuitenkin pyytänyt häntä jatkamaan, ja Rita on luvannutkin olla töissä vielä vuoden 2018 loppuun. Siinä vaiheessa työuraa Pöyryllä kertyy kunnioitettavat 42 vuotta! Eläkkeellä Rita aikoo keskittyä kukkien ja vihannesten kasvattamiseen kesäpaikassaan Pornaisissa.

12  SECRETARIUS 2 / 2017

Secre_2_17.indd 12

23.5.2017 13.38


HELSINGIN YTIMESSÄ ERINOMAINEN KOKOUSPAIKKA

ksessa koita ja tekstiä A4-arkilla. Jokaisella osastolla oli vähintään yksi, jopa kaksi telefaksia. 1990-luvulta tämä teknologia alkoi jäädä syrjään, ja nykyään Pöyryn ainoa faksilaite on postituksessa. Syyskuussa 1988 otettiin Pöyryn Helsingin ja Australian konttoreiden välille käyttöön elektroninen posti: JP-Mail. Sen kautta voitiin lähettää sanomia sekä siirtää tekstinkäsittelyohjelmassa laadittuja asiakirjoja.

Valoisat uudet tilat Tekstinkäsittelyjärjestelmät yleistyvät Pöyryllä tehtiin vuonna 1982 konttoriautomaatiotarpeen kartoitus, jossa kartoitettiin yleisemmät toimistoautomaatiojärjestelmät ja tehtiin suunnitelma. 1980-luku toi mullistuksen, kun alettiin siirtyä tekstinkäsittelyjärjestelmiin. IBM järjesti pöyryläisille muun muassa magneettikorttikone-näyttökirjoitinkoulutuksen. Kaikille kielenkääntäjille hankittiin näyttökirjoittimet, mutta johdon sihteerit ja osastosihteerit kirjoittivat muistilla varustetuilla sähkökirjoituskoneilla. Näyttökirjoittimet oli liitetty kirjoittimiin ja samalla kirjoittimella oli 3-4 henkilöä. Koska Rita istui puolivälissä käytävää, piti hänen tulostaessaan ensin painaa print-näppäintä, sitten kiirehtiä kirjoittimelle vaihtamaan saksankielinen pallo ja palata takaisin omalle paikalle jatkamaan käännöstyötä.

• 10 muunneltavaa luokkaa • 7 ryhmätyötilaa • ATK-luokka, pieni kuvastudio • moderni ja viihtyisä

Palvelut ja tarjoilut • myyntipalvelu apunasi • räätälöimme päiväsi • kokoustarjoilut omasta keittiöstä • aamukahvi, lounas, päiväkahvi

Älykäs kokoustekniikka, tuo oma tikku tai läppäri

Tilauskurssit tarpeittesi mukaan

• tykit tai SmartBoard-älytaulut • ryhmätiloissa isot LCD-näytöt • langaton netti kaikissa tiloissa

• sosiaalinen media • tieto- ja viestintätekniikka • työhyvinvointi ja jaksaminen • intoa ja taitoa yhdistystoimintaan

Kirjoituskoneet joutavat syrjään 1990-luvulla henkilökohtaiset tietokoneet, tekstinkäsittelyohjelmat ja tulostimet alkoivat syrjäyttää kirjoituskoneet. Pöyryllä tehtiin vuonna 1990 yhteishankinta 30 uudesta AST Bravo 386SC PC-laitteesta. Laitteen saajat arvottiin. Kun tähän asti oli laadittu käsin kirjoitettuja konsepteja, jotka kirjoitettiin puhtaiksi tai käännettiin kirjoituskeskuksessa, saattoivat nyt myös insinöörit naputella tekstejä suoraan itse omilla tietokoneillaan. Vuonna 1989 otettiin käyttöön tekstinkäsittelyjärjestelmä WordPerfect ja vuodesta 1990 alkaen käyttöön tuli Word. Vuonna 1991 silloinen Paperidivisioonan johtaja nimitettiin teollisuuspuolen toimitusjohtajaksi ja hän pyysi Ritan assistentikseen. Vuodesta 2005 saksankielisen käännöstyön tarve on vähitellen pienentynyt, mutta tarvittaessa Rita tekee edelleen käännöstöitä.

Räätälöidäänkö sinulle napakka kokous- tai seminaaripaketti JHL-opistoon? myyntipalvelut@jhl.fi

KOULUTUS, KOKOUS, PALAVERI, KEHITTÄMISPÄIVÄT TAI KURSSI, KYSY TARJOUSTA.

SECRETARIUS 2 / 2017 13

Secre_2_17.indd 13

23.5.2017 13.38


TEKSTI JA KUVA EVA-LISA NURMINEN

Tartuin e-kirjaan – Sähköinen kirja? Vielä mitä! Kaikkea sitä kuuleekin. Kirjaa pitää saada hypistellä. Sivuja pitää saada kahistella. Pitää palata edellisille sivuille kertaamaan henkilöt. Takakannesta vilkaisemaan, mikä juoni onkaan. Pitää nähdä ulkoasu, tuntea paperin tuoksu. Pitää nähdä kirjakaupan Top-10 ja Pokkari-uutuudet. – Mutta, jos minä sittenkin perehtyisin. EN MALTTANUT ryhtyä lainaajaksi. Soitin tekniselle asiantuntijalleni (jatkossa Ystävä), että nyt pitää saada e-kirja. Tovin asiaa tutkimme ja vaihtoehdoksi valikoitui Amazonin Kindle PaperWhite. Tilasin laitteen verkkokaupasta. Postin paketista löytyi laite, pieni kuin mikä, näyttö 12,5 x 9 senttiä, paino pari sataa grammaa. – Miten tästä nyt kirjaa lukea, pähkäilin.

Painoin ainokaista nappia, jota painaa voi, ja jokin ruutuhan siitä aukeni. Ymmärsin heti, ettei tästä tavallinen kirjatoukka ilman teknisiä apuvoimia selviä. Otin yhteyttä Ystävääni, joka veikin lukulaitteen mukanaan. Viikon odotin laitetta takaisin. Tuolla välin ostin Suomalaisen Kirjakaupan verkkokaupasta ensimmäisen e-kirjani. Sain ladattua

kirjan tietokoneelleni. Mutta miten saada kirja lukulaitteeseen? Selailin netissä käyttökokemuksia e-kirjan käyttöönotosta ja ymmärsin, että käyttöönotto todella vaatii perehtymistä. Pakkauksen mukana ei tullut käyttöohjetta. Laitteen perusasetukset pitää virittää ensin kuntoon, jonka jälkeen käyttöohjeet löytyvät laitteesta tiedostona. Mutta eivät suomenkielisinä. Kindle-lukulaite on suunniteltu Amazonin omaa verkkokauppaa varten, joten Suomalaisen Kirjakaupan verkkokaupasta hankittua kirjaa en voinut sellaisenaan siirtää lukulaitteeseen. Toki muitakin e-kirjojen kauppiaita on kuin minun käyttämäni Suomalainen Kirjakauppa. Ongelma on kuitenkin sama, ja jostakin piti aloittaa.

14  SECRETARIUS 2 / 2017

Secre_2_17.indd 14

23.5.2017 13.38


Ensimmäinen lukukokemus Ensimmäisen kirjan lukeminen lukulaitteelta olikin mielenkiintoinen kokemus. Luin sivun, hipaisin näytön oikeaa reunaa ja sain eteeni seuraavan sivun. Hipaisin oikeaa reunaa ja sain seuraavan sivun. Alareunan prosentit näyttivät, paljonko kirjaa on luettu ja paljonko on jäljellä. Hipaisin vasenta reunaa ja palasin edelliselle sivulle. Pienen tutkiskelun jälkeen huomasin, että tekstin fonttia, marginaalia ja riviväliä voi säädellä itselleen sopivaksi. Omilla asetuksillani näyttöön mahtui jonkun verran vähemmän tekstiä kuin perinteisen kirjan sivuille, mutten antanut sen haitata. E-kirjaa todella mukava lukea Laite on kevyt ottaa mukaan käsilaukkuun. Illalla sängyssä sitä voi vaivatta lukea yhdellä kädellä. Ei tarvinnut lukuvaloa. Näytön kirkkautta on helppo säädellä eikä valo häiritse vieressä nukkuvaa. Näyttö tuntui oikein ystävälliseltä silmälle. Ei heijastuksia. Virrankulutuskin on erittäin vähäinen. Mukavaahan tämä oli, kun kirja oli valmiiksi ladattu ja valmiina luettavaksi. Mutta entä kun kirja on luettu eikä uutta ole? Kun paperikirjakaan ei enää innosta? Tähän pieneen laitteeseen saisi mahtumaan kokonaisen kirjakaupan, ja siinä se kulkisi mukana vaikka valtameren toiselle puolelle! Ei vaivatonta mutta toimii Kutsuin jälleen Ystäväni paikalle. Hänen avustuksellaan latasimme Calibre-ohjelman tietokoneelleni. Ostin kaksi seuraavaa kirjaa. Kirjojen siirtäminen tietokoneelta Kindle-lukulaitteeseen ei ole ihan vaivatonta, eikä ollenkaan käyttäjäystävällistä. E-kirja sai minusta lukijan

SAARA MÅRD, POHJOIS-SUOMEN JAOSTO

JAOSTOT TOIMIVAT

Tietokoneelle hankittu e-kirja siirretään Kindle-lukulaitteelle ilmaisen Calibre-ohjelman avulla, joka muuntaa kirjan tiedostomuodon lukulaitteelle sopivaksi. Nämä samat asiat oli Ystävänikin jo selvittänyt ja siirtänyt ostamani kirjan lukulaitteeseeni. Palautettuaan laitteen hän sanoi, että tutustu nyt ensin tuohon kunnolla ja jatketaan opetusta sen jälkeen.

MÄRÄSSÄ AVARUUDESSA POHJOIS-SUOMEN JAOSTON kevätkokous pidettiin linja-autossa 3,5 tunnin ajomatkalla Oulusta Rukalle. Perillä Rukalla majoittumisen jälkeen odottivat Rukahovin ja Restelin esittelyt, minkä jälkeen ilta huipentui illalliseen ja Lauri Tähkän esiintymiseen Rukahovissa. Illallisen aikana ravintolassa oli Laurin soundcheck ja pääsimmekin hänen kanssaan samaan kuvaan. Rukapalvelun myyntijohtaja Mika Määttä kertoi heidän palveluistaan, jotka ovat todella monipuolisia luontoelämyksiä; talvella poro- ja huskytilavierailut, moottorikelkkasafarit ja koskikellunta, kesällä koskenlasku, kanoottimelonta, mönkijäsafarit, patikointiretket ja kalastus. Myös eräleirejä järjestetään. Seuraava aamuna oli matkan kohokohta, koskikellunta. Saimme opastuksen lukemattomien varusteiden pukemisesta. Varusteiden päälle saaminen kävikin melkoisesta urheilusuorituksesta. Täysissä tamineissa siirryimme bussiin, ja ajoimme puolen tunnin matkan kelluntapaikalle Kiveskoskelle. Vielä koskessa seisoessamme saimme opastukset siitä, kuinka vedessä toimitaan. Tuntui hurjalta kävellä hyisessä vedessä, varoa liukkaita pohjakiviä, heittäytyä selälleen ja antaa virran viedä. Välillä saattoi törmätä kollegaan, mutta matka vain jatkui, naurun kera. Kokemusta on todella vaikea pukea sanoiksi. Olimme kuin avaruudessa. Märässä sellaisessa. www.restel.fi www.rukapalvelu.fi

Teknistä opastusta saatuani ei e-kirja kovin hankalalta tunnukaan. Tosin nyt ja heti -asenteella e-kirjan lukijaksi ei voi ryhtyä, sillä käyttöönotto vaatii paljon perehtymistä. Nykyään pääsemme lukemaan päivä- ja iltapäivälehtiä reaaliajassa tietokoneelta. Tähän vaivattomuuteen tulisi päästä myös e-kirjoissa. Koska käytän laitetta vain kirjojen lukemiseen, en kaipaa laitteen mukanaan tuomia erityisominaisuuksia, sanakirjaa tai muita. Niinpä en näihin erityisominaisuuksiin nyt perehtynyt. En myöskään ota kantaa siihen, miten grafiikka, pdf-tiedostot tai lehdet käyttäytyvät lukulaitteessa. Alkuhankaluuksien jälkeen uskon, että e-kirja sai minusta uuden lukijan. Varsin aktiivisenkin, koska luen paljon. Perinteisistä kirjoista en aio kuitenkaan kokonaan luopua, sillä niitä saa varsin edullisesti kirjakaupoista. E-kirjojen tarjonta ei myöskään ole vielä yhtä kattava kuin painettujen kirjojen tarjonta.

SECRETARIUS 2 / 2017 15 

Secre_2_17.indd 15

23.5.2017 13.38


JAOSTOT TOIMIVAT

Sihteeriyhdistys tekee hyvää -tapahtumat osa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa Yhdistyksen jaostot järjestivät 23–30.4.2017 välisenä aikana jäsentapahtumia, joissa oltiin mukana ilahduttamassa lähimmäisiä. Ohessa tuokioita Kuopion, Vaasan, Helsingin ja Oulun tilaisuuksista. KUOPION JAOSTON jäsenten vierailu Leväsen palvelukeskuksessa osui lauluhetkeen, ja päiväsaliin olikin kokoontunut liki 30 henkilöä odottelemaan ohjelman alkua. Pöydille avatut laulukirjat taisivat olla lähinnä vierailijoita varten, niin hyvin palvelukeskuksen innokkaat laulajat osasivat kappaleet ulkoa. Mukanamme vierailulla oli myös Sibelius-Akatemian opiskelija, joka soitti muutaman viulusonaatin. HANNA KINNUNEN.

ETELÄ-POHJANMAAN JAOSTO vieraili dementiakoti Helmiinassa Vaasassa. Mukavaan virikehetkeen kuului kasvojumppaa, helmillä leikittelyä sekä pianomusiikkia. Helmet olivat lahjoitus jäseniltä, ja ne jätettiin pienkotiin harrastustarvikkeiksi. IRMELI VUORENMAA. HELSINGIN SEUDUN JAOSTOLAISIA vieraili kymmenkunta Oulunkylän Kuntoutussairaalassa, jossa esitimme näytelmän ja sananlaskujen lau-

Vierailu oli itselleni ihka ensimmäinen laatuaan. Alussa vähän jännittikin. Mutta nyt jaostolla on ikioma lauluvihkonen, joka syntyi kasatessani laulunsanoja vierailuohjelmaan. Luonteeltani aika helposti innostuvana mietin jo joulun tienoolle ’joululaulukeikkaa’! Kyllä voi pienelläkin teolla aikaansaada iloa ja hyvää mieltä toisille, ja samalla myös itselle. Suosittelen rohkeasti kokeilemaan! MINNA JUNTUNEN.

suntaa. Yhteislaulun jälkeen jäimme kahvittelemaan asiakkaiden kanssa. Keskustelut olivat todella antoisia. Tapasin mm. sihteerin ammatissa toimineen kuntoutujan, joka kertoi työskennelleensä ylimmän johdon sihteerinä ja tunsi vaativan ammatin. Hän oli hyvin ylpeä ammatistaan. Toinen seuranani ollut rouva kertoi palvelleensa pikkulottana sotilaiden kanttiineissa ja sairastuvallakin. Pikkulotat saivat Lotta Svärd -merkin, josta hän oli kovin otettu. Hän oli toiminut myös aktiivisena Sydänliitossa. Vaikuttava, iloinen nainen, joka sanoi, ettei olisi osannut elää ilman aktiivista harrastamista järjestössä. Olimme jo lähtöä tekemässä, kun eräs mies tuli vielä erikseen kiittämään meitä sihteereitä. Hän kertoi, että hänellä oli ollut hyvä sihteeri työssä. TUIJA RISSANEN.

POHJOIS-SUOMEN JAOSTOLAISET vierailivat Herttakodissa Oulussa. Mukana olivat myös pienet karvaiset ystävät Yoda, Bea ja Rengar, jotka herättivät ansaittua huomiota – erityisesti Bea nautti täysin siemauksin sylissä istumisesta ja rapsuttamisesta. Kahvittelun ja rupattelun lisäksi lauloimme yhdessä tuttuja kansanlauluja. Oheisessa kuvassa jaostolaiset Marjut Saastamoinen ja Saara Mård koiriensa kanssa. MINNA JUNTUNEN.

16  SECRETARIUS 2 / 2017

UUSI_sivu 16.indd 16

26.5.2017 7.37


JAOSTOT TOIMIVAT

TEKSTI EVA PERÄLÄ, TURUN JAOSTO KUVAT NINA MANNI, TURUN JAOSTO

Sekreterarföreningens medlemmar besökte historiska Biskopsgatan i Åbo

En kväll på Biskopsgatan DEN HISTORISKA och pittoreska miljön, museerna samt restaurang- och cafékulturen lockade ett trettiotal sekreterare till ”En kväll på Biskopsgatan” torsdagen den 6 april 2017. Biskopsgatan ligger invid Åbo domkyrka och Aura å, och en del av de så kallade akademikvarteren finns här och i närheten. Vi hälsades välkomna av intendent Ulrika Grägg vid Stiftelsen för Åbo Akademi, museipedagog Unna Toropainen vid Sibeliusmuseum och företagare Henrik Ulfstedt, Hus Lindman och Café Fika. Deltagarna delades upp i tre grupper, varefter grupperna i tur och ordning besökte museet Ett hem, Café Fika och Sibeliusmuseum. På museet Ett hem berättade museiassistent Anni Mannevaara kort om familjen Jacobssons intressanta liv och om museets historia, som började redan år 1932. Vi fick titta oss omkring i de vackert möblerade rummen. Museet arrangerar olika slags temaguidningar och är öppet enligt överenskommelse. För allmänheten är museet öppet under sommaren, vid jul och nyår. Företagaren Henrik Ulfstedt presenterade lilla mysiga café Fika med sitt digra utbud av självbakade tårtor och annat gott. På Sibeliusmuseum berättade museipedagog Unna Toropainen om museet, fastigheten och om den pågående utställningen Conducting Finland. Efter visningarna samlades alla på restaurang Hus Lindman. Henrik Ulfstedt berättade om husets historia och om restaurangens verksamhet. Vi fick mera ingående information om det som erbjuds på de olika ställena, bland annat om sommarens specialprogram

och hur man kan kombinera ett museibesök med en lunch eller ett cafébesök. Avslutningsvis bjöds det på en salladsbuffé och läckra tårtor. Det blev en solig vårkväll invid Aura å och sekreterarna gick hem med många nya idéer både för privata och för företag lämpade evenemang. http://etthem.fi/ www.sibeliusmuseum.fi www.huli.fi www.fika.fi

Museipedagog Unna Toropainen och intendent Ulrika Grägg lottade ut två luncher för två personer på Hus Lindman och en fritt valbar tårta från Café Fika.

ALLA FASTIGHETER som vi besökte ägs och förvaltas av Stiftelsen för Åbo Akademi. Stiftelsen grundades av 35 privatpersoner för 100 år sedan den 18 juni 1917. Dess ändamål var då att grunda och upprätthålla ett universitet i Åbo med svenska som undervisningsspråk. Åbo Akademi grundades år 1918. Ännu i denna dag är stiftelsens uppgift att understöda Åbo Akademi och att också i övrigt stöda finlandssvensk kultur och forskning. ÅBO AKADEMIN säätiön perusti 35 yksityishenkilöä 100 vuotta sitten 18.6.1917. Säätiön tarkoituksena oli tuolloin perustaa ja ylläpitää Turussa korkeakoulua, jonka opetuskieli oli ruotsi. Åbo Akademi perustettiin vuonna 1918. Tänäkin päivänä säätiön tehtävänä on tukea Åbo Akademin toimintaa sekä suomenruotsalaista kulttuuria ja tutkimusta. www.stiftelsenabo.fi

SECRETARIUS 2 / 2017 17 

Secre_2_17.indd 17

23.5.2017 13.38


TEKSTI JA KUVA IRMELI VUORENMAA, ETELÄ-POHJANMAAN JAOSTO

AINUTLAATUISINTA MAAILMASSA

Maailman nopein maankohoaminen ja jään jättämät kivimuodostelmat Ollaan Merenkurkussa, Vaasan kohdalla, Raippaluodossa. Tässä on Pohjanlahden kapein kohta. Matkaa Ruotsin Uumajaan on 80 kilometriä.

MERENKURKUN ALUE on geologinen kokonaisuus, joka käsittää Ruotsin korkearannikon (Höga kusten) ja Suomen puolella mm. Raippaluodon saariston. Ruotsin puoli on jyrkkää kalliota, Suomen puoli on matalaa ja rikkonaista. Alue on Suomen ainoa Unescon luonnonperintölistalla oleva kohde. Merenkurkussa maa nousee merestä senttimetrin vuodessa, metrin sadassa vuodessa. Joka vuosi saadaan uutta rantamaata neliökilometrin verran. Niinpä mökinomistajat joutuvat siirtämään laitureitaan 20 vuoden välein. Vähitellen lahdelmat umpeutuvat ja menettävät yhteyden mereen, jolloin muodostuu sisäjärviä (flada ja kluuvi). Tätä nykyä Vaasan ja Uumajan välillä toimii vilkas laivareitti, mutta parin tuhannen vuoden kuluttua paikalla on jo maayhteys. Näkyvin piirre ovat kivet ja karit. Näille vesille ei moni vieras tohdi seilata, ja paikallisetkin löytävät väyliltä yhä uusia esteitä. Syy kivikkoisuuteen on Jättiläinen, joka suutuspäissään keräsi kaikki kivet Ruotsin rannalta ja viskasi ne ympäriinsä pitkin Suomen puolen rantaa. – Tosin geologit väittävät, että jää irrotti ja kuljetti kiviainesta kasoiksi. Varsinainen erikoisuus ovat De Geer -moreenit. Ne ovat pitkulaisia maakaitaleita, matalia harjanteita. Niitä on satoja. Ylempää katsottuna maisema näyttää pyykkilaudalta, vettä ja maata vilkkuu vuorotellen. Nimensä moreenit saivat ruotsalaiselta geologilta, joka todisti Skandinavian maankohoamisen johtuvan jään painuman oikenemisesta. Parhaiten välkehtivän maiseman näkee näkötornista, joka on rakennettu varta vasten Raippaluodon päähän. Tornin muoto ja nimi Saltkaret viittaa entisajan puiseen suolaastiaan. Suola olikin tärkeässä roolissa kalansuolaamossa, jossa nykyisin toimii merellinen kahvila Salteriet. Raippaluoto oli pitkään eristyksissä lossimatkan takana, kunnes 1997 rakennettiin Suomen pisin silta. Sen jälkeen alkoi matkailun tuotteistus. Nyt alueella on vaikka mitä kiinnostavaa: retkeilyä, majoitusta, ravintoloita, uimarantoja, lintuja, tyrnipensaita. Vuosittain urakoidaan myös 60 kilometrin pituinen Postisoutu avoveneillä. Soudulla kunnioitetaan saariston asukkaita, jotka soutivat postia satojen vuosien ajan yli Merenkurkun. http://www.merenkurkku.fi/koulu-ja-maailmanperinto/ elokuva-korkea-kohtaa-matalan/ www.merenkurkku.fi www.kvarkenguide.org www.visitvaasa.fi

18  SECRETARIUS 2 / 2017

Secre_2_17.indd 18

23.5.2017 13.38


TEKSTI TANELI LEHTONEN KUVA HELJÄ MAJAMAA

kesä on juhlien aikaa • kesä on kuohuviinien aikaa Lasillinen kuohuviiniä sopii niin raskaan työpäivän päätteeksi, merkkipäivän kunniaksi kuin ruokajuomaksikin. CRÉMANT, Prosecco, Samppanja, Franciacorta – upeasta juomasta on moneksi, ja kuohuviinien maailma on suuri ja juomien eroavaisuudet vieläkin suurempia, on puhe sitten mausta, valmistusmenetelmästä, rypälelajikkeesta tai, ja etenkin, valmistusmaasta. Kuplivan viinin perässä on aikojen saatossa matkustettu satoja kilometrejä, siitä on käyty sotia ja sitä on nautittu voiton hetkellä ja häviön kohdatessa. Kuohuviiniä voidaan valmistaa perinteisellä menetelmällä (samppanja, Crémant, Cava, Franciacorta, mm.) tai vaikkapa tankkikäymismenetelmällä (Prosecco). Kuohuviineistä lie tunnetuin on samppanja, jonka jalojen kuplien saaminen saattaa kestää parista vuodesta useaan vuosikymmeneen. Kuohuviiniin kuuluvat nimenomaan kuplat; hiilidioksidi. Paineen määrä pullossa voi kasvaa Proseccon kolmesta aina samppanjan kuuteen – seitsemään bariin. Vertaa auton rengas, jossa painetta on vain 2,5 baria!

Kolme tunnetuinta Samppanjaa valmistetaan PohjoisRanskassa, Champagnen maakunnassa. Yleisimmin käytetyt rypälelajikkeet ovat Chardonnay, Pinot Noir ja Pinot Meunier. Rypäleet kerätään aina käsin, jonka jälkeen ne puristetaan hellästi mehuksi, josta tehdään noin 10,5 % viini. Eri alueiden, kylien ja palstojen viinit sekoitetaan kellarimestarin taitavissa käsissä, minkä jälkeen viini pullotetaan alkuperäiseen pulloonsa. Pullossa tapahtuu viinin toinen hidas käyminen, missä juoma saa jalot kuplansa. Minimissään 15 kuukautta pullossa viettäneestä viinistä poistetaan sa-

kat joko koneellisesti tai perinteisesti käsin. Tämän jälkeen viiniin lisätään viinin ja sokerin sekoitus (dosage), joka määrittelee viinin lopullisen makeuden aina kuivasta makeaan samppanjaan. Samppanjaa valmistetaan vuodessa noin 215 miljoonaa pulloa. Prosecco tulee pääsääntöisesti Pohjois-Italiasta Veneton alueelta ja sitä valmistetaan noin 355 miljoonaa pulloa vuodessa. Viini ei käy läpi kallista pullokypsytystä, vaan toinen käyminen tapahtuu suurissa terästankeissa, minkä jälkeen viini kirkastetaan ja pullotetaan. Tällä tavoin viini kuohuu runsaammin. Prosecco valmistetaan Glera-nimisestä lajikkeesta, ja juoman tunnistaa usein sen vihreän omenan, päärynän, jasmiinin ja akaasian maisesta tuoksusta. Cava on espanjalainen, perinteisellä menetelmällä valmistettu kuohuviini, joka tulee pääsääntöisesti Kataloniasta. Käytetyimmät rypälelajikkeet ovat Macabeu, Parellada ja Xarello. Toisin kuin samppanjan kypsytys pullossa, ovat kuukausimäärät Cavan valmistuksessa huomattavasti pienemmät, jolloin juoman hieno kuplaisuus saadaan integroitumaan viiniin huomattavasti edullisemmin. Cavaa tuotetaan noin 245 miljoonaa pulloa vuodessa.

Artikkelin kirjoittaja Taneli Lehtonen on Suomen paras sommelier 2016.

on jo juhla itsessään. Samppanjalla juhlistetaan häitä ja suuria merkkipäiviä, mutta se on myös loistava ruokajuoma läpi aterian.

Mitä kuohujuomaa juhlaan? Prosecco on hyvä juoma nauttia sellaisenaan. Prosecco tuo pieniä nautintoja niin keskelle arkea kuin viikonlopun aterian alkujuomaksi. Cava on hieno juoma, joka tuo valmistujaisiin lisää juhlallisuutta. Cavaa voi myös nauttia illallisella pienten sormisyötävien kanssa. Samppanjapullon avaaminen

Aperitiivina nautittuna lasketaan yleensä yksi pullo kuohujuomaa viittä henkeä kohden. Usein vieraiden saapuminen saattaa venyä, ja onkin hyvä tapa huomioida ajallaan tulleet vieraat antamalla heille mahdollisuus pieneen lisäkaatoon loppujoukkoa odotellessa.

SECRETARIUS 2 / 2017 19 

Secre_2_17.indd 19

23.5.2017 13.38


SIELUNMAISEMANI

TEKSTI JA KUVAT KRISTIINA DAMMERT

KIVET MUISTOINA SIELUNI JA AJATUKSENI lepäävät kivimuistoissa ja kivimaisemissa. Lapsuuden leikeissä kauneimmat kivet vaihtoivat väriä vedellä kastettaessa. Aikuisikäisenä olen saanut upeita muistoja Bretagnen alueen kivipelloista. Lapin vaellusretkillä löytyy aina kivi, jota vasten vaeltaja saa painautua osaksi tunturimaisemaa. Kivet muistoiksi Kivikeräilyni on ollut kahdenlaista, olen kuvannut kiviä ja kivimaisemia tai poiminut reissuilta jonkin pienen kivi-ihanuuden matkamuistoksi. Kotimaan kivistä on kerääntynyt kaunis kokoelma, jota kotona katsellessa muistan puuttomien paljakka-alueiden purot ja veden solinan auringossa välkkyvissä kivissä. Täysin erilaisia kiviä ja kivimuodostelmia löytyy Ranskassa Atlantin rannalta. Erään kerran pyöräilin Bretagnessa Carnacin pikkukaupunkiin, jossa on yli kolme tuhatta komeaa kiveä esihistorialliselta ajalta. Löytämäni kivipelto oli vain pieni osa suuremmasta, mutta sekin oli

ennen kokematon nähtävyys. Suuriin kivitaideteoksiin nojaillessaan tiesi olevansa jossain entisaikojen kulttuurin äärellä. Kivistä tuli mieleen Asterix ja hänen kivea kantava ystävänsä Obelix, onhan maisema keskellä sarjakuvahahmojen Gallian seutua. Ikimuistoista oli myös heitellä kiviä kesän kuivattaman Loirejoen rannoilla. Ulkomailla kulkiessa patsaat, muistomerkit ja hautausmaiden kivet ovat tosi mielenkiintoisia nähtävyyksiä. Kuuluisimmat kivinähtävyydet ovat ehkä Stonehengen kivet Englannin Wiltshiressä. Historian upeimmat rakennukset ja rakennelmat on rakennettu kivistä, kuten avaruuteen asti näkyvä Kiinan muuri ja Egyptissä faaraoiden pyramidit.

Kivisanoja ovat myös kivitasku (lintu), kivi-paperi-ja-sakset -vuoronvaihtopeli, sappi- ja munuaiskivet, Askolan hiidenkirnukalliot. Saunakansalle voi olla sama, lämpiääkö sauna puilla vai sähköllä mutta ilman kiuaskiviä olisi saunassa haljua istua, ja mistä savusaunaan sihisevät löylyt ilman komeaa kivirykelmää? Ystäväni heitti esille vielä sananlaskun ”vierivä kivi ei sammaloidu”. Viisaat sanat sopivat moneen yhteyteen, myös huoneentauluksi itsestään huolehtivalle ja kiireisessä työelämässä jaksavalle. Vapaa-aikaa pitää olla, että jaksaa vierittää kiveä ja jättää sammaleet metsään kallioiden peitoksi. Kivet takaisin luontoon

Mitä tuo mieleen sana kivi Googlen hakusana ”kivi” löytää tekstin ”…kivi on materiaali, joka muodostuu mineraaleista ja luokitellaan mineraalisisältönsä mukaan… Kivi on epäorgaaninen eli elottoman luonnon aine, ja kivestä tehdyt esineet säilyvät maaperässä tuhansien vuosien ajan mätänemättä…” Suomessa Geologian tutkimuskeskus on paikka, jossa tiedetään parhaiten kivimateriaaleista ja niiden historiasta. Kysyin ystävältäni, mitä hänelle tulee mieleen sanasta kivi. Ystäväni mainitsi Iittalan Kivi-astian ja kylpylöitten kuumakivihoidot. Itselleni tuli ensimmäisenä mieleen kansalliskirjailija Aleksis Kivi. Seuraavaksi muistin Markku Pölösen elokuvan Kivenpyörittäjän kylä ja Helsingin Kaupunginteatterin ikisuositun Kiviä taskussa -näytelmän.

Kivien keräily ja ajatukseni niiden säästämisestä muuttuivat viime syksynä, kun jouduin yllättäen luopumaan 14-vuotiaasta kissaherrastani. Olin tuolloinkin Lapin tuntureilla, kun tyttäreni soitti, ja jouduin keskellä Karigasniemen tunturialuetta antamaan luvan Napsun nukuttamiseen. Suruiltaa seuranneen päivän vaelluskohde oli korkean tunturin huippu, jonne nousu oli kivikasojen vuoksi erityisen hankalaa. Aurinko paistoi, ja kolmen tunnin tarpomisen jälkeen, huipulle päästyäni, tuntui kuin olisin päässyt vähän lähemmäksi rakasta lemmikkiäni. Sillä retkellä päätin, etten ota matkamuistoksi enää yhtään kiveä. Kivien paikka on omilla tuntureillaan, missä niitä voi käydä ihailemassa. Tuolloin alkoi kaikkien siihen mennessä keräämieni kivien

20 SECRETARIUS 2 / 2017

Secre_2_17.indd 20

23.5.2017 13.38


SIELUNMAISEMANI

uusi aika. Minulla oli kiviä asetelmina pienissä posliinikipoissa ja rykelminä ikkunalaudalla. Huuhdoin kivistä pölyt ja yhdistin ne kaikki isoon vesiastiaan, ja näkyviin tulivat lapsuuden jalokivet. Tänä kesänä palautan jokaisen keräilykiveni takaisin luontoon. Mutta minne niitä palauttaa ja miltä luopuminen tuntuu? En tiedä, varmaa on vain se, että saan jokaiselle luontoretkelle pientä jännitystä ja uusia muistoja. Kivi tai pari mukaan repun pohjalle, ja jossain vaiheessa päivää pitää vain pysähtyä hetkeksi ja jättää luontoon ehkä kaukaakin kotoisin oleva, kaunis kivi. Tällä suunnitelmalla saan uusia muistoja samoista kivistä.

Lähteet ja tutustumisen arvoisia: • www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/ esihistoria/tietoa/kivikausi • https://fi.wikipedia.org/wiki/Kivi • http://luontokohteet.geo.fi/askola_ hiidenkirnu/ • https://fi.wikipedia.org/wiki/Stonehenge • https://fi.wikipedia.org/wiki/ Carnacin_menhirit

SECRETARIUS 2 / 2017 21

Secre_2_17.indd 21

23.5.2017 13.38


JAOSTOT TOIMIVAT

TEKSTI SARI OLLIKAINEN KUVAT PORVOO TOURS

Helsingin seudun jaosto suuntasi tammikuisena lauantaina tutustumaan Porvooseen ja sen lähiympäristöön. Päivämatkan mahdollisti Triangelimatkailuhanke, jossa on mukana Birgitta Palmqvist – aivan loistava opas ja monelle jo aiemmin tuttu Porvoo Toursista. Ohessa makupaloja matkaan Porvoon seudulle!

SÖDERKULLAN KARTANO

PORVOON TUNNUSMERKIT

www.soderkulla.fi

www.porvoo.fi/vanha-porvoo

KARTANOSTA löytyy tiloja aina saunasta isoon 100 henkilön saliin, joten erilaiset juhlat, tyky-, virkistyspäivät ja saunaillat onnistuvat mainiosti. Kokouspäivä rauhallisessa puistomiljöössä Söderkullan Kartanolla on varmasti unohtumaton.

VANHA PORVOO, Porvoon Tuomiokirkko ja punaiset ranta-aitat

BOSGÅRDIN KARTANO https://bosgard.com/ KARTANOMILJÖÖSSÄ toimii luomutila, jonka Charolais-lihakarja laiduntaa tilan perinnemaisemissa ja Pikkupernajanlahden Natura-alueella. Tila on nykyaikainen, moderni ja monipuolinen. Alueella on tilakauppa, kesäravintola sekä kokous- ja juhlatiloja.

SIPOONKORVEN KANSALLISPUISTO www.sipoonature.fi LISÄVAIHTOEHTOJA tekemiseen antaa vehmas maaseutu kaupungissa, Sipoon kansallispuisto. Se sijaitsee Helsingin, Vantaan ja Sipoon alueilla ja sen laajuus on 23 km². Alueella toimii Sipoonkorven Luontoyrittäjät ry, jonka kautta voi tilata opastettuja retkiä tyky- ja virkistyspäiviin tai kokousten lomaan.

HAIKON KARTANO www.haikko.fi PALKITTU ja monipuolinen kartano-, kylpylä- ja kokoushotelli sijaitsee kauniin kartanopuiston keskellä meren rannalla. Haikon kylpylämaailma ja sen yhteydessä olleet hotellihuoneet korjattiin perusteellisesti vuonna 2016.

HAVSÖ, PELLINGIN SAARISTO www.havso.fi TÄYSIN REMONTOITU nykyaikainen kurssikeskus Pellingin saaristossa tarjoaa ihanteelliset puitteet hyvinvointiin sekä yritysten, yhdistysten ja ryhmien kokouksiin ja koulutuksiin.

22  SECRETARIUS 2 / 2017

Secre_2_17.indd 22

23.5.2017 13.38


SMAKU-KÄVELY JAOSTOT TOIMIVAT

SMAKU = SMAK + MAKU SMAKU-KÄVELY on porvoolaisten ravintoloiden yhteinen ruoan ja juoman elämyksellinen makumatka, jossa nautitaan ihanasta ruoasta, ihanassa miljöössä. Neljässä eri persoonallisessa ravintolassa tarjotaan pieni Smaku-annos ravintolan valitsemaa nk. signature dish -annosta. Tässä opastetussa ohjelmassa yhdistyvät maut, tarinat ja miljöö. Ohjelma tehdään 2-12 hengen ryhmille. SMAKU valittiin Culture Finland TOP 20 -kärkituotteeksi 2017. http://www.porvootours.fi/fi/oheisohjelmat-seikkailutoimintaohjelmat-ja-muut-ohjelmat/ tarinallinen-smaku-k%C3%A4vely-uutuus Lisätietoa Porvoon, Loviisan ja Sipoon seudun toimijoista ja palveluista www.porvootours.fi

TAIDETEHDAS www.taidetehdas.fi Birgitta Palmqvist

PORVOONJOEN RANNALLA sijaitseva Taidetehdas on moneen taipuva tapahtumatalo. Vanhan tehdasrakennuksen tunnelma ja taiteen läheisyys tekevät Taidetehtaasta inspiroivan ympäristön kokouksille ja yritystapahtumille. Toisen kerroksen kokoustiloista on hieno näkymä Porvoonjoelle.

TEKSTI JA KUVA TIINA PITKÄAHO JA HELSINGIN SEUDUN JAOSTO

PORVOON PREMIER PARKIN ajovalmennusradalla neljätoista rohkeaa jäsentä kävi kokemassa maistiaisia ajo-opetuksesta. Ajo-ote onkin päivittynyt omista autokouluajoista kymmentä vaille kaksi -otteesta tämän päivän varttia vaille kolme -otteeseen. Nyrkkisääntönä myös on, että kuljettajan pään ja auton katon väliin pitäisi jäädä ainakin nyrkin kokoinen tila ja polvissa pitää pysyä pieni kulma, vaikka polkaisisi jarrut pohjaan. Mercedez-Benzit allamme tutustuimme rataan ja sen esteisiin henkilökunnan opastuksessa. Halukkaat saivat vuorollaan ajaa ja tehdä neljät harjoitteet, mm. hirvenväistön. Kokoustamisasiaakin sivuttiin, kun Petri Korppas ja tiimi kertoi minkälaisia kokouksia ja luentoja ajovalmennuksen yhteyteen voi tehdä. www.premierpark.fi

SECRETARIUS 2 / 2017 23 

Secre_2_17.indd 23

23.5.2017 13.39


L

TEKSTI LEILA LEHTOVIRTA, HELSINGIN SEUDUN JAOSTO

kirjan n i u

TEHOSTA TYÖTÄSI MINDFULNESSIN AVULLA Kun kirjan nimi on ”Tilaa ajatella”, nousee aluksi mieleen, ettei kalenterissa löydy tilaa kirjan lukemiseen. Saatesanat luettuani huomaan, että kirja onkin suunnattu juuri minunlaisilleni.

KIRJASSAAN Rasmus Hougaard ja Teetta Kalajo johdattavat meitä harjoitusten kautta virkistämään ja uudelleen kouluttamaan aivomme, jotta voimme suhtautua tietoisen tyynesti edessä oleviin ongelmiin. Toistuvien harjoitusten avulla vähennetään oman mielen ja ulkomaailman kohinaa, ja parantuneen keskittymiskyvyn ja mielen selkeyden avulla lisätään tietoista läsnäoloa nykyhetkessä, jolloin huomio keskittyy viisaasti käsillä oleviin tehtäviin. Tämä parantaa kokonaisvaltaisesti hyvinvointiamme ja luo tasapainoa työn ja muun elämän välillä. Työelämän rakennemuutokset ja työntekijöiden aliresursointi haastavat meidät jatkuvaan maratonjuoksuun. Aivomme joutuvat kamppailemaan jatkuvassa tiedon ja häiriötekijöiden tulvassa. Ajattelemme kaiken aikaa ja liikaa, jolloin mieli pyörittää helposti samoja ajatuksia. Sorrumme monen asian samanaikaiseen suorittamiseen, jolloin aivojemme tuottama mielihyvähormoni saa meidät kuvittelemaan itsemme supertehokkaiksi. Todellisuudessa poukkoilemme edestakaisin eri tehtävien välillä emmekä keskity mihinkään kunnolla. Informaatioaikakausi on yllättänyt aivomme, jotka eivät ole ehtineet sopeutua tilanteeseen. Seurauksena aivot saattavat toimia automaattiohjauksella, jolloin vaarana on työperäinen stressi, burnout ja masennus. Haemme ratkaisua pidentämällä työpäiviä ja vähentämällä vapaa-aikaamme. To-

dellisuudessa teemme varsinaista hölmöläisten peittoa, kun jatkamme peittoa lisäämällä toisesta päästä leikatun pätkän peiton toiseen päähän. Työpäivien pidentäminen ei lisää tehokkuutta vaan lisää stressiä ja pahoinvointia, ja sitä kautta huonontaa keskittymiskykyä ja työn tuloksia. Meidän on tärkeää pitää huolta jaksamisestamme. Tilaa ajatella -kirjassa haetaan voimavaroja mindfulnessin avulla. Mindfulness on tietoista läsnäoloa, oman mielen harjoittamista niin, että oma tarkkaavaisuus ohjautuu juuri käsillä olevaan hetkeen. Kirjan alkuperäisnimi ”One Second Ahead” tuntuu nimenä osuvammalta. Tietoiseen läsnäoloon kuuluu vastaanottavainen ja avoin mieli sekä hyväksyntä ja myötätunto itseä ja muita kohtaan. Perusajatus on buddhalaisessa filosofiassa, mutta menetelmä ei ole sisällöltään uskonnollinen tai hengellinen. Mindfulness ei ole rentoutumisharjoitus, vaan tietoista havainnointia, joka kehittää läsnäolon taitoa ja keskittymiskykyä. Meistä tulee siten kärsivällisempiä, ystävällisempiä, hyväksyvämpiä ja tehokkaampia. Toistuvilla harjoituksilla luodaan lisää hermostollisia yhteyksiä aivoihin, jolloin harjoitus käy koko ajan helpommaksi. Kaiken kaikkiaan kirja lupaa meille mindfulnessin avulla vähemmän kärsimystä ja enemmän terveyttä ja onnellisuutta.

Mindfulnessin avulla voidaan lisätä tietoista läsnäoloa tässä hetkessä.

On hyvä muistaa, ettei tärkeimpiä palavereja käydä työpaikalla, vaan perheemme parissa, joka eniten arvostaa aikaamme.

http://tilaa-ajatella.fi/

24 SECRETARIUS 2 / 2017

Secre_2_17.indd 24

23.5.2017 13.39


Hyvän elämän perusedellytys omasta hyvinvoinnista huolehtiminen tapauksessani harrastamallani liikunnalla oli joko kohtalainen tai hyvä terveysvaikutus. Analyysi vaati melko reipasta tai rasittavaa liikuntaa hyviin terveysvaikutuksiin pääsemiseksi. Kevyellä liikunnalla, esimerkiksi tekemäni tasavauhtinen 10 kilometrin kävelylenkki, ei saavuttanut kuin kohtalaisen terveysvaikutuksen. Kolmen päivän aikana mittaukseeni sisältyi vain yksi kuntoa kehittävä harjoitus, vaikka harrastin liikuntaa joka päivä vähintään tunnin verran. Tässä olin hieman eri mieltä analyysin kanssa, sillä kaikki liikunta on hyväksi eikä aina ei tarvitse rehkiä hiki virraten. Analyysi suosittikin löytämään tasapainon kevyen ja reippaamman liikunnan välillä, sillä molempia tarvitaan.

Jyväskyläläinen Firstbeat on kehittänyt sydämen sykevälianalyysin, jonka avulla voi seurata omaa hyvinvointia ja suorituskykyä arjessa. Sainkin tilaisuuden testata tuotetta. Minulla oli kolmen päivän ajan yötä päivää kaksi valkoista toisiinsa liitettyä anturia kehossa, toinen oikealla puolella rintakehässä ja toinen vasemmalla puolella pallean kohdalla. Suihkussa ja saunassa käydessä anturit tuli ottaa pois. Yleensä niiden olemassa oloa ei edes muistanut ja nukkuminenkin sujui hyvin. Tulokseni sain raportissa, jossa oli kirjattu kaikki hyvinvointiin vaikuttavat asiat jokaiselta kolmelta analysoidulta päivältä.

STRESSI on kehon normaali reaktio, joka nostaa vireystasoa. Hyödyllinen stressi saa ihmisen toimimaan tehokkaasti tarvittaessa, mutta ei estä palautumista unen ja rentoutumisen aikana. Haitallinen stressi pitää vireystasoa jatkuvasti korkealla ja estää palautumisen jopa unen aikana. Minulla unijaksot olivat riittävän pitkiä ja palautuminen oli hyvää. Myös työpäivän aikana tapahtuneet palauttavat tauot olivat riittäviä ja tukivat jaksamistani. LIIKUNTA parantaa stressinsietokykyä, ja säännöllinen liikunta auttaa palautumaan paremmin. Minun

UNI riittävän pitkänä ja palauttavana on terveydelle välttämätön. Unen tarve vaihtelee yksilöllisesti, mutta suositus on vähintään seitsemän tuntia. Yritin tahallisesti heikentää unta nauttimalla yhden alkoholiannoksen perjantai-iltana nähdäkseni sen vaikutuksen palautumiseen eli unen laatuun. Tässä analyysissä yhdellä annoksella ei ollut vaikutusta, vaan uni oli palauttavan unen arvojen sisällä. Analyysi paljastaa heti, jos voimavarat eivät palaudu unen aikana, ja se auttaa tiedostamaan syyt siihen ja reagoimaan niihin.

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi kuvaa palautumisen riittävyyttä ja auttaa tunnistamaan stressaavat tekijät työssä ja vapaa-ajalla. Itse sain kehotuksen jatkaa samaan malliin, sillä palaudun rasituksesta hyvin ja liikuntaa on riittävästi. Vuoden kuluttua kannattaa tehdä hyvinvointianalyysi uudestaan, jotta näen, ovatko tulokset pysyneet samana tai parantuneet. www.firstbeat.com./fi

TEKSTI JA KUVAT RIITTA SOINOLA

SECRETARIUS 2 / 2017 25

Secre_2_17.indd 25

23.5.2017 13.39


TEKSTI MINNA KRONBERG, TAMPEREEN JAOSTO

TEKSTI MINNA KRONBERG, TAMPEREEN JAOSTO KUVAT KS. LÄHTEET

The Founding Father

Lausahdus

En ole mistään kotoisin saattaa tarkoittaa yhtä lailla itsensä kanssa sinut olevaa maailmalla reissaajaa kuin toistuvasti juuriltaan revittyä ja sielussaan minnekään kiinnittymätöntä surullisen hahmon ritaria. NOPEAN TIEDONKULUN, maasta toiseen liikkuvien ja monikulttuurisia perheitä perustavien opiskelijoiden ja työntekijöiden aikana tuntuu entistä tärkeämmältä tietää, kuka on, keitä vanhemmat olivat ja mistä suku on. Sukututkimusta pidetään eläkepäivien täytteenä, vaatiihan se pitkäjänteisyyttä, aikaa ja vaivannäköä. Mutta suvustaan voi olla nuorenakin kiinnostunut. Mitä enemmän oman sukunsa ihmisten vaiheista kuulee tarinoita, sitä läheisemmältä suku tuntuu. Jotkut sanonnat elävät sukupolvelta toiselle, toisto tuo tuttuutta ja tuttuus turvaa – kiinnittymistä voi tapahtua monella tapaa. Yhtä onnellinen voi olla maailmalla matkaava kulkuri kuin perintötilaa asuva suvun nuorin vesa. Tunne siitä, että on osa sukunsa ketjua ja voi silti kulkea omaa polkuaan, voi tuoda paljon lähemmäksi kuin pakon edessä vaaditut uhraukset perheen ja suvun hyväksi. Toisaalta uhraukset suuremman hyvän vuoksi ovat suuria tarinoita ja sukusaagoja. Tositarinoiden sisältämät elämänvaiheiden dramatiikka ja monet käänteet, vaikeudet, taistelut ja palkkio sinnikkyydestä kohottavat arjen yläpuolelle. Se nostaa rimaa muillekin ja tuo vastuuta jatkaa, jotta uhrauksia ei ole tehty turhaan. Oma paikka ja kunnia ansaitaan uudelleen eikä jäädä paistattelemaan päivää mansikkapaikalle.

Juuri lukemaan oppineena pikkutyttönä ja monista värikkäistä tarinoista lumoutuneena toivoin hartaasti, että suvussamme olisi ollut sirkukseen karanneita, mustalaisruhtinattaria tai paljastuisi muita jännittäviä seikkailuja. Lapsuudessa ei aikuisten sipinöistä aina tiennyt, puhuivatko he omista, naapurin vai kuuluisuuksien asioista. Mutta lehtolapset, auervaarat, hanttapulit, puolijauhoiset, hevos- ja korttihuijarit, hempukat, naistennaurattajat, pirttihirmut ja kylähullut kiihottivat mielikuvitusta siinä missä maahiset, vedenneidot, saunatontut, metsänpeikot ja prinsessatkin. Ehdin pitkälle aikuisikään, kun selvisi, että olenkin äitini puolelta sukua oikealle historian henkilölle, yhdelle Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajista!

Nyt kannattaa jututtaa suvun vanhimpia, nauhoittaa ja kirjata ylös suvun vaiheita. Muutamien vuosien päästä näistä asioista ei ehkä enää tiedä ja muista kukaan.

The Signer Yksi Yhdysvaltain Itsenäisyysjulistuksen 4.7.1776 allekirjoittajista

JOHN MORTON John Morton oli syntyperältään Suomen Savosta. Ruotsalaiset omivat hänet kuitenkin itselleen, sillä hänen aikanaan Suomi oli Ruotsin vallan alla. Yhdysvalloissa ja Ruotsissa julkaistuissa teksteissä kerrotaan Mortonin taustasta vain Värmlannin metsistä alkaen. JOHN MORTONIN isän isoisä oli Savon Rautalammilla vuonna 1606 syntynyt Martti Marttinen (alias Mårten Mårtensen alias Martin Martinson alias Marthen Marthenson), joka oli muuttanut Suomesta metsä- ja kaskitöihin Ruotsin Värmlantiin. Vuosina 1653–1654 Ruotsista purjehti Pohjois-Amerikkaan kaksi erillistä 350 hengen retkikuntaa. Näistä noin 250 hengen arvellaan olleen Värmlannin ja Taalainmaan suomalaisia. Amerikan mantereelle saavuttaessa väkimäärä oli harvennut puoleen tautien ja tapaturmien vuoksi. Matkasta selviytyneiden joukosta tuli kuitenkin merkittävä osa Pohjois-Amerikkaa asuttanutta siirtolaisväkeä. Pennsylvanian Delawaressa oli tuolloin ruotsalainen siirtokunta, UusiRuotsi. Marttinen rakensi perheelleen pirtin Ammanslandiin, lähelle Finlandnimistä kylää. Pirtti on edelleen säilynyt, ja se on luultavasti Amerikan mantereen vanhin säilynyt hirsirakennus. Martin pojan pojanpojan, John Mortonin, kerrotaan syntyneen tässä rakennuksessa. John Morton, Johann Juho Marttinen, syntyi vain pari kuukautta isänsä John Morton Seniorin kuoleman jälkeen 1724. Leski, uudisasukkaan tytär

26  SECRETARIUS 2 / 2017

Secre_2_17.indd 26

23.5.2017 13.39


Mary Archer solmi uuden liiton englantilaissyntyisen maanmittarin John Sketchleyn kanssa. Sketchley oli hyvin kiintynyt lahjakkaaseen poikapuoleensa ja opetti tälle maanmittarin ammatin. Morton hankki muutoinkin hyvin laajat tiedot, ilmeisesti itseopiskellen, ja hänestä tuli maanmittarin ohella myös tuomari. Hän toimi useissa luottamustoimissa mm. Pennsylvanian siirtokunnan lakiasäätävän edustajakokouksen jäsenenä, puheenjohtajana, rauhantuomarina ja Chesterin piirikunnan korkeimpana poliisiviranomaisena. Morton valittiin Pennsylvanian edustajainhuoneeseen jo 31-vuotiaana 1756. Vuonna 1774 hänestä tuli Pennsylvanian vetoomustuomioistuimen tuomari ja samana vuonna hän oli yksi kolmesta Pennsylvanian edustajasta siirtokuntien kongressissa. Kongressin kokoontuessa 1776 päättämään siirtokuntien itsenäisyydestä John Morton oli Pennsylvanian valtuuskunnan puheenjohtaja. Morton kannatti siirtokuntien itsenäistymistä. Kerrotaan, että Mortonin puoltava ääni ratkaisi kolmentoista siirtokunnan itsenäistymisen Englannin määräysvallasta ja siten Pohjois-Amerikan Yhdysvaltojen synnyn. Kun kongressi kokoontui Philadelphiassa Benjamin Franklinin johdolla äänestämään emämaasta irrottautumisesta ja itsenäisen Amerikan Yhdysvaltojen perustamisesta, äänet menivät tasan. Silloin sisään astui myöhässä kolmastoista edustaja, sairasvuoteeltaan noussut, Delawaren takametsistä kiirehtinyt John Morton. Kuultuaan tilanteen Morton harkitsi hetken, kunnes vastasi voimakkaalla, läpi kokoushuoneen kajahtavalla äänellä ”aye”, antaen näin äänensä itsenäisyyden puolesta. John Mortonin huolellisella käsialalla piirtämä nimikirjoitus on luettavissa heinäkuun 4. päivänä 1776 kirjatun julistuksen allekirjoittajana. Philadelphian ruotsalais-amerikkalaisessa museossa on kunniapaikalla taulu, jossa Morton allekirjoittaa USA:n itsenäisyysjulistusta. Kuolinvuoteellaan John Morton kehotti ystäviään kertomaan arvostelijoilleen ja vastustajilleen: ”Aika on vielä tuleva, jolloin tunnustetaan, että äänestäissäni Amerikan itsenäisyyden puolesta, se oli elämäni maineikkain työ.”

Lähteet: http://www.dsdi1776.com/signers-by-state/ john-morton/ http://colonialhall.com/morton/morton.php http://www.johnmortonproject.com/about.asp https://fi.wikipedia.org/wiki/John_Morton_ (poliitikko) Sukututkimukseen liittyviä linkkejä: http://www.marttisten.sukuseura.fi/ http://www.genealogia.fi/

Erään amerikkalaishistorioitsijan mukaan joka 18. jenkki (yankee) polveutuu Delawaren suomalais-ruotsalaisten siirtokunnasta. Näin ollen amerikkalaisissa virrannee huomattavan paljon suomalaista verta. Yhdysvaltain vuoden 2000 väestölaskennassa 623 573 henkilöä ilmoitti omaavansa suomalaiset sukujuuret. Monien nimet ovat muuntuneet amerikkalaisiksi ja kaukainen, vaikea kieli on suvussa tyystin unohtunut, mutta silti he ilmoittivat suomalaisista sukujuuristaan. Kuka tietää minkälainen olisi Amerikan Yhdysvallat ilman suomalaisten vaikutusta!

SECRETARIUS 2 / 2017 27

Secre_2_17.indd 27

23.5.2017 13.39


TEKSTI HELJÄ MAJAMAA

ILMOITUSASIOITA

SECRETARIUS-LEHTI ilmestyy neljä kertaa vuodessa (AVL 56 §), ja sitä tehdään vapaaehtoisvoimin, vain taittaja on ulkopuolinen ammattilainen. Lehden ilmoitusmyynti on jaostojen vastuulla. Lisätietoa ja ohjeita ilmoitusmyynnistä jaostojen puheenjohtajilta ja yhdistyksen toimistolta sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi.

Kiitos Secretarius 1/2017 -kyselyyn saapuneesta palautteesta ja ideoista! Otamme kommentit huomioon ja pyrimme saamaan ehdotetut aiheet lehtiin. Arpaonni suosi tällä kertaa Heli Laukkaa ja palkinto Matti Lempisen ja Miro Kurvisen kirja Kokkikoulu, kotikokista mestarikokiksi matkaa Lietoon. Onneksi olkoon!

KIINNOSTUSTA? Pöyryn johdon assistentti Rita Pohjolainen kertoo sivun 12 urapolkutarinassaan menneen ajan tekniikoista. Onko sinulla mukavia, harmillisia, hauskoja sattumuksia, pieniä tarinoita työstä erilaisten konttorilaitteiden kanssa? Entä mistä konttorin (toimiston) tarvikkeesta et luopuisi mistään hinnasta, missä kaikessa paperiliitinkin (klemmari) on juuri se paras apuväline? Kerro, tehdään yhdessä tuiki tärkeitten arkisten asioiden juttu!

MIETTEITÄ JA MIELIPITEITÄ, AIHEITA JA AJATUKSIA? Lähetä reilusti viestiä päätoimittaja Heljä Majamaalle osoitteeseen paatoimittaja.secretarius@gmail.com

Kokouspisteen Minimessuilla

on hyvä pöhinä!

Pyydä kutsu: minimessut@kokouspiste.fi Haluatko tietää miten kasvatat tapahtumasi tuottoa, säästät tapahtumakuluissa ja parannat osallistujakokemusta?

Messupäivät ja kaupungit: Turku Espoo Helsinki Tampere Seinäjoki Jyväskylä Oulu Vantaa

tiistai 29.8. keskiviikko 30.8. maanantai 4.9. tiistai 5.9. keskiviikko 6.9. maanantai 11.9. tiistai 12.9. maanantai 25.9.

Holiday Club Caribia Sellosali Clarion Hotel Helsinki Ravintola Ziberia Frami Hotelli Cumulus City Uusi Seurahuone Tiedekeskus Heureka

28 SECRETARIUS 2 / 2017

Secre_2_17.indd 28

23.5.2017 13.39


TERVETULOA YHDISTYKSEEN

TERVETULOA YHDISTYKSEEN

Pirjo Heiskanen Kuka olet ja mistä Olen Pirjo Heiskanen Kemistä, kotoisin alun perin Imatralta. Olen naimisissa ja minulla on aikuisikään ehtineet tyttö ja poika. Koulutukseltani olen laskentatoimen yo-merkonomi ja näyttötutkintomestari. Reilut parikymmentä vuotta työskentelin toimistosihteerinä insinööritoimistossa Kemissä. Sitten päätin lähteä katsomaan, mitä muuta työrintamalla olisi vielä minulle tarjota, ja Oulusta löytyi nykyinen työni koulutusalalta, jossa olen nyt toiminut kahdeksan vuotta. Nelisen vuotta ajoin työmatkani Kemistä Ouluun, kilometrejä kertyi päivittäin pari sataa. Maisemat Kemi – Oulu välillä alkoivat olla hyvinkin tutut, joten päätin sittemmin jäädä asumaan työviikoiksi Ouluun. Mitä teet työksesi Tehtävänimikkeeni on koulutuskoordinaattori ja työnantajani Rastor Oy. Päivät täyttyvät aikuiskoulutuksen näyttötutkintoihin liittyvistä tehtävistä, joita ovat mm. koulutusohjelmien ja -aikataulujen suunnittelu yhdessä kouluttajien kanssa sekä koulutusten käytännön järjestelyt ja opiskelijoiden ohjaus. Ison osan työajastani haukkaavat opiskelijahallintoon liittyvät eri tietojärjestelmät. Työrytmiäni säätelevät myös viranomaisten vaatimukset ja ohjeistukset. Mikä on vahvuutesi työssä Osaamisen, tiedon ja hyvien käytäntöjen jakaminen on minun punainen lanka työssäni. Eteen tulevat yllättävät tai uudet tilanteet otan positiivisena haasteena. Vahvuuteni on opiskelijoiden kanssa toimiminen ja päämääränäni on luonnollisesti tyytyväinen asiakas, siis opiskelijat ja rahoittajatahot. Ikähaitari opiskelijaryhmässä voi olla useita vuosia, mikä tuo monimuotoisuutta ja vaativuutta päiviin. Tehtäväni on motivoida ja auttaa opiskelijoita sovittamaan opintonsa aikataulullisesti heidän työnsä antamissa puitteissa. Arvoni työyhteisössä ovat asiakkuuslähtöisyys, yhteisöllisyys ja osaamisen kehittäminen. Vuosi sitten muutimme uuteen moderniin, meille räätälöityyn monitilatoimistoon. Aluksi uusi työympäristö hiukan arvelutti, mutta uudet toimintatavat ovat tulleet jo tutuiksi ja työviihtyvyys on hyvä. Mitä harrastat Harrastukseni on golf jo parinkymmenen vuoden kokemuksella, mutta edelleenkin intoa taitaa olla enemmän kuin taitoa! Golf ylläpitää fyysistä kuntoa, virkistää ja on hy-

On ilo saada nähdä motivoituneita, työnsä ohessa opintojaan suorittavia ja seurata heidän etenemistään opinnoissa ja työelämässä. vää vastapainoa toimistotyölle. Talvella harrastan ulkoilua säännöllisen epäsäännöllisesti. Tänä keväänä löysin uudelleen myös hiihdon muutaman vuoden tauon jälkeen. Lisäksi teen harrastuksena pienimuotoisia sisustussuunnittelutöitä, enimmäkseen ystävilleni, jos ja kun tarvetta ilmenee. Sisustussuunnittelussa viehättävät värit ja kauniit esineet sekä tilojen käyttötarkoitusten antamat eri mahdollisuudet. Mistä sait tietoa yhdistyksestä ja miksi liityit mukaan Sihteeriyhdistyksestänne minulle kertoi työkaverini, ja nyt kun aika tuntui sopivalta, päätin ottaa kutsun vastaan ja liittyä mukaan. Odotan innolla, että saan tavata Oulun seudun kollegoja, vaihtaa heidän kanssaan ajatuksia sekä verkostoitua. Toivon, että yhdistyksen toimintaan liittyy myös itsensä kehittäminen ja toiveeni onkin jo käynyt toteen yhdistyksen järjestämän LinkedIn-koulutuksen muodossa. SECRETARIUS 2 / 2017 29 

Secre_2_17.indd 29

23.5.2017 13.39


S2017

– Mahdollista työelämän hattutemppusi

saapumalla seminaariin perjantaina 22.9.2017 Tampere Congress & Culture Centre Puistotorniin!

OHJELMA 08:45 Aamukahvi 09:15 Seminaaripäivän aloitus Anne Brandt 09:30 Näkökulmia kyberturvallisuuteen Miikka Salonen, erityisasiantuntija, Viestintävirasto 10:15 Asiakaskokemusta rakentamassa Liisa Eerola, viestintäjohtaja, Fazer Makeiset 11:00 Lounas 12:00 Kiitorata kukoistukseen Aira S. Amulin 12:30 Uusi twisti tapahtumiin Jenna Ritala, tuottaja, To Do Tapahtumapalvelut 13:15 Energisoiva hetki ja iltapäiväkahvi 13:45 Uskalla tehdä siirto Hanna Mäkelä, Royal Ravintolat 14:30 Vapauta mielesi voima Jenni Sofia, taikuri/mentalisti/mielen valmentaja 16:00 Seminaaripäivä päättyy

ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittaudu seminaariin Sihteeriyhdistyksen (www.sihteeriyhdistys.fi) nettisivuilla kohdassa Tapahtumat / Sihteeriyhdistys viimeistään torstaina 31.8.2017. Saat vahvistuksen sähköpostiisi. Vahvistuksesta löydät linkit, joista voit päivittää tietojasi. OHEISOHJELMA Torstaina on mahdollisuus osallistua klo 19 Tampere-talon infoon & talokierrokseen ja omakustanteisesti Get together -illalliselle klo 20 Ravintola Tuhtossa (Tampere-talo). Perjantaina on TTT:n esitykseen Mars vs. Venus? klo 19 lippuja hintaan 38 euroa/lippu (lippuja rajoitettu määrä). Varattu lippu maksetaan etukäteen osallistumismaksun yhteydessä. Esteen sattuessa maksettua lippua ei lunasteta takaisin. LASKUTUS Ilmoittautuneille lähetetään lasku ennen seminaaria ilmoittautumisen yhteydessä annettuun sähköpostiosoitteeseen. Yhdistys ei verkkolaskuta. Osallistumismaksu tulee maksaa eräpäivään mennessä.

Tapahtuman juontaja Anne Brandt

PAIKKA Tampere Congress & Culture Centre Puistotorni, Hämeenpuisto 28, 33200 TAMPERE

PERUUTUS Ilmoittautumisen voi perua kuluitta torstaihin 31.8.2017 mennessä vahvistusviestissä olevan linkin kautta. Tämän jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitamme tapahtuman osallistumismaksun. Esteen sattuessa maksetun paikan voi käyttää toinen henkilö (huomioikaa eri hinta jäsenille ja ei-jäsenille).

HINTA 160 euroa jäsenille, 210 euroa ei-jäsenille sisältäen luennot ja ohjelmaan merkityt tarjoilut. Luentomateriaalit toimitetaan jälkikäteen sähköisesti.

LISÄTIEDOT Sari Ollikainen, sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi 040 094 9878

Tapahtuman järjestäjä

yhteistyössä

Luennoitsijaesittely tapahtuman yhteydessä Sihteeriyhdistyksen nettisivuilla.

30  SECRETARIUS 2 / 2017

Secre_2_17.indd 30

23.5.2017 13.39


Mediatiedot 2017

- Sihteeriyhdistyksen jäsenlehti Secretarius on ainutlaatuinen toimistotyön tekijöitten ammattilehti, jolla tavoitat eri toimialojen sihteerit ja assistentit valtakunnallisesti. Sihteerit ja assistentit ovat kiinnostuneita työnsä, työpaikkansa ja itsensä jatkuvasta kehittämisestä. Heillä on intoa tutustua tapahtuma-, catering- ja majoituspalvelujen tuottajiin sekä toimiston työvälineiden ja yrityslahjojen toimittajiin. He vastaavat usein myös matkahankinnoista sekä taloushallinnon, viestinnän ja markkinoinnin osa-alueista. Sihteerit ja assistentit laajentavat aktiivisesti yhteistyöverkostoaan ja suosittelevat mielellään palvelujen tuottajia yhdistyksensä jäsenistölle.

ILMOITUSKOOT

1/1

1/2 vaaka

1/2 pysty

1/3 vaaka

1/3 pysty

1/4

1/8

1/16

185 x 260

185 x 125

90,5 x 258

185 x 80

58 x 258

90,5 x 125

90,5 x 60

90,5 x 30

210 x 297

210 x 140

100 x 297

210 x 95

68 x 297 *)

*) painopinta-ala marginaaleineen, näihin lisätään 3 mm leikkuuvarat

ILMOITUSHINNAT, euroa

ILMOITUSVARAUKSET JA -TRAFIIKKI

Sivu 1/1 1/2 1/3 1/4 1/8 1/16

4-väri 1 140 760 680 600 390 150

Ilmoitusmyynti, tilavaraukset sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi tai paatoimittaja.secretarius@gmail.com

1 320 1 320 1 350 800

ILMESTYMISAIKATAULU JA TEEMAT

mv 980 630 540 460 360 150

Etusisäkansi Takasisäkansi Takakansi Liitteet (koko < A4)

Hintoihin ei lisätä arvonlisäveroa. Ilmoitusten tilavaraukset viimeistään viikko ennen aineistopäivää. Painos Painosmäärä 1 400 kpl Tilaushinta 40 euroa/vuosikerta

TEKNISET TIEDOT Lehden koko A4, 32–36 sivua Painomenetelmä Offset Kuvalaatu 240–300 dpi Paperi MultiArt Silk 130 g

Valmis ilmoitusaineisto toimitetaan painopdf-tiedostona: sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi

Nro 3/2017 4/2017 1/2018 2/2018

Aineisto 25.8. 27.10. 26.1. 27.4.

Ilmestyy 2.10. 4.12. 5.3. 4.6.

Teema Suomi 100 vuotta vuoden 2017 teema

TOIMITUS Julkaisija Sihteeriyhdistys – Sekreterarföreningen ry Kalevankatu 26 A 8, 00100 Helsinki 0400 949 878

Päätoimittaja Heljä Majamaa paatoimittaja.secretarius@gmail.com 040 176 6338

Paino Hämeen Kirjapaino, Tampere

Secretarius ISSN 0356-7486

www.sihteeriyhdistys.fi Secre_2_17.indd 31

23.5.2017 13.39


Suomen monipuolisin OHJELMA-, TAPAHTUMA- JA TOTEUTUSTOIMISTO

ESIINTYJÄT JA OHJELMAT

TAPAHTUMATUOTANTO

MESSUOSASTOT

TEKNINEN TOTEUTUS

MagnumLive on palvelukonseptiltaan ja laajuudeltaan ainutlaatuinen toteutustoimisto. Olemme omavarainen kaikissa palveluissamme. Säästämme asiakkaidemme aikaa ja rahaa sekä takaamme palveluiden korkean laadun, tuottavuuden ja tavoitteiden toteutumisen. KIINN OSTUI TKO? OTA YHTEY TTÄ!

MagnumLive: Mestaritie 11, 01730 Vantaa yhteys@magnumlive.fi I 010 3965 000 I Secre_2_17.indd 32

MagnumLive Oy 23.5.2017 13.39

Secretarius 2 2017  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you