Page 1

2/2014

Assistenttityön uusi visio

Kuka puhuu sisälläsi?

Mie pulahin

www.sihteeriyhdistys.fi


Kokoukset ja tapahtumat Tallinnassa SYKSYN KOKOUS JA JUHLATARJOUS Meriton Grand Conference & Spa hotelli tarjoaa erinomaiset puitteet ja tilat onnistuneelle kokoukselle ja tapahtumalle. Hotellilla on paljon erilaisia tiloja, joiden muunneltavuus antaa mahdollisuuden niin pienempien kuin suurtenkin kokouksien ja juhlien järjestämiseen. Lisäksi on hotellissa 5 erilaista ravintolaa ja kahvila, Wellness Spa, kylpylä ja urheiluklubi. Nämä luovat loistavat oheisohjelmamahdollisuudet kokouksiin.

Tarjoamme -15% alennuksen kokoustilojen vuokrasta ja kaikista kokoukseen liittyvistä tarjoiluista (myös buffet ja kahvitauot), kun tilaus järjestetään ajalla 1.9.2014-31.3.2015. • Alennus ei koske juomia. • Tarjous on voimassa Min. 10 hlön ryhmille • Varaus tulee tehdä 30.9.2014 mennessä • Etu saatavilla varaustunnuksella „Secretarius“ Varaukset myyntipalvelusta, puh +372 53022975 tai sähköpostilla eveli.jogi@meritonhotels.com Lisätietoja minna.heikkinen@meritonhotels.com

www.meritonhotels.com

Lapinlahdenkatu 8, Helsinki

SATO HotelliKoti Tarvitseeko yrityksesi henkilöstö tilapäistä kotia Helsingin keskustasta?

Kristianinkatu 11-13, Helsinki

Asu kuin kotonasi

Booking.com asiakkaamme arvioivat SATO HotelliKodit erinomaisiksi!

SATO HotelliKodit ovat erikokoisia kalustettuja asuntoja, joissa voi asua minimissään kahden päivän ajan ja tarpeen vaatiessa jopa useita kuukausia. Olipa kyseessä yksin muuttava tai perheellinen, SATO HotelliKoti mahdollistaa nopean ja joustavan muuton Helsinkiin. Valmiiksi kalustettuihin asuntoihin on yhtä helppo tulla kuin hotelliin ja niissä viihtyy kuin kotonaan. Tutustu asuntoihin netissä www.satohotellikoti.fi -sivuilla. Hinnat ja saatavuustilanteen näet heti ja varauksen voit tehdä saman tien. YRITYSMYYNTI JA -SOPIMUKSET Petri Kajaan, Hotellikotipäällikkö Puh. 0201 34 4408 ja 040 560 4738 petri.kajaan@sato.fi

www.satohotellikoti.fi


pääkirjoitus

Seitsemän euroa kuukaudessa

5 1 . V U O S I K E RTA

2/2014

26.5.2014

Kustantaja

Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry sähköposti: secretarius@sihteeriyhdistys.fi www.sihteeriyhdistys.fi Kalevankatu 26 A 8, 00100 Helsinki

Päätoimittaja

Leena Koistinen paatoimittaja.secretarius@gmail.com

Taittaja

Katja Högman taitto.secretarius@gmail.com

Toimitussihteeri Sari Ollikainen

Toimittajat

Nina Kaari Pirjo Koponen

Secretarius-yhdyshenkilöt

Anita Rummukainen Anne Juvonen Irmeli Vuorenmaa Kaisa Heinonsalmi Marja Konsti Sari Kiiskinen Sari Välimäki Satu Vuorenmaa Sirpa Saastamoinen Tarja Taipale

044 369 7810

E

i, nyt ei kyse ole lapsilisien tai eläkkeiden leikkaamisesta, vaan paljonko Sihteeriyhdistyksen jäsenmaksu on kuukaudessa. Kun jäsenmaksulle, 85

eurolle, laskee viikkohinnan, niin siitä tulee vaivaiset 1,63 euroa. Eihän sillä saa kahvilassa edes kahvikupillista! Kerron, miksi olen Sihteeriyhdistyksen jäsen. Aiheita, ei syitä, jäsenyyteen on monia: muiden muassa verkostoituminen, uusien asioiden oppiminen luottamustehtävien myötä, koulutukset sekä Secretarius-lehti. Kohdalleni on osunut myös työttömyysjakso. Erityisesti tuolloin Sihteeriyhdistyksen kautta tulleet kollegat olivat tärkeitä. Kävin tuolloinkin säännöllisesti yhdistyksen järjestämissä tapahtumissa. En edes harkinnut jäsenyydestä luopumista,

050 466 1108

vaikka jouduin pohtimaan, mihin kaikkeen rahaa käytän. Ajattelen jäsenetuna myös sitä, että työttömyyden aikana sain hyviä työpaikkailmoituksia yhdistyksen kautta.

040 094 9878

Itselleni vuosien myötä entistä tärkeämmäksi seikaksi on noussut kollegoiden verkosto, ajatusten vaihto, tuki, tuen antaminen ja yhdessä olo.

050 409 7609 040 571 4391

Olen Tampereen jaoston jäsen. Tänä vuonna olen ollut tutustumassa muun muassa Tampere-talossa sekä Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Molemmissa tapaamisissa runsaan tietopaketin ja laadukkaan tarjoilun lisäksi ehdin

050 312 7450 050 312 7450 040 517 3317 040 582 4759 040 801 1770 040 487 6067 040 566 8596 044 455 7513 050 363 3236 040 416 8149

hyvin vaihtaa ajatuksia kollegoiden kanssa. Jo näiden kahden tutustumiskäynnin jälkeen voin todeta saaneeni hyvin vastinetta jäsenmaksulleni. Olen osallistunut myös useana vuonna jaostojen ja yhdistyksen järjestämiin seminaareihin, joissa on ollut tarjolla korkeatasoisia koulutuksia. Seminaarit järjestetään vapaaehtoisvoimin. Järjestämiemme seminaarien osallistumismaksut ovat erittäin vertailukelpoisia. Esimerkiksi tämän vuoden S2014 – Ammattilainen asialla -seminaaria vastaavan koulutustapahtuman hinta on ollut kaksinkertainen kaupallisen koulutusyhtiön järjestämänä.

Mediamyynti

Marjo Keskikastari marjo@keskikastari.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Sari Ollikainen sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi Tilaushinta 40 euroa/vuosikerta

Secretarius -lehti on laadukas ammattilehti, joka numero numerolta avaa maa040 772 8828

ilmaa ammattikuntamme tärkeisiin aiheisiin. Se on myös helppo ojentaa kollegalle, joka vasta tutustuu yhdistykseemme. Oiva käyntikortti siihenkin tarkoitukseen.

040 094 9878

Suosittelen lämpimästi Sihteeriyhdistyksen jäsenyyttä. Jäsenenä saat koko maata kattavan kollegaverkoston, hyviä tutustumistilaisuuksia eri palvelutuottajien, yhtiöiden ja julkisen sektorin maailmaan, jäsenlehden ja laadukkaat seminaarit -

Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-7486

siis kaikki tämä vain seitsemän euron kuukausihintaan.

Painopaikka

Yhdessä olemme enemmän!

Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere Paperi: G-print, 115 g

Ilmoitushinnat ja mediakortti 2014: www.sihteeriyhdistys.fi

Eeva Kylä-Paavola puheenjohtaja


Juhlat & kokoukset

Tampereen ydinkeskustassa upeat juhla- ja kokoustilat suurille ja pienille ryhmille

Pikkupalatsi Hämeenpuistossa tai Suomalainen klubi Puutarhakadulla!

Palatsi 010 617 9761 Klubi 010 2315 222 info@armascatering.fi www.suomalaisenklubinravintola.fi www.armascatering.fi

Helsingin keskustassa

Annankatu 1, 00120 Helsinki, puh. (09) 616 621 www.hotelanna.fi • info@hotelanna.fi ‘

puutarharavintolassa Varattavissa yksityistilaisuuksiin iltaisin ja viikonloppuisin. Kahvia ja lounasta arkisin 11-16.

Kaisaniemenranta 2, 00100 Helsinki | 050 410 7004 www.hyyravintolat.fi/juhlaravintolat/viola

Kesäl avoinn lä am lauant yös aisin Vastuullista HYY-liiketoimintaa.

Juhlatilaisuudet

Providing free, objective information on top conference facilities, hotels and services. Giving free neutral advice on incentive programs. www.tourism.tallinn.ee/convention convention@tallinnlv.ee +372 640 4415, +372 640 4414 Vabaduse väljak 7, 15199 Tallinn, Estonia


6

13

Tässä numerossa teemana johtajuus 6

Toiveena monipuolinen työ ja sopivasti haastetta

8

S2014 – Kuka puhuu sisälläsi?

11 Nainen nuijan varressa 12 Ihanne-esimiehen saa helpommin kuin ihannemiehen 13 Kultaisen kaupungin syleilyssä

18

16 Minimessut – pienesti ja rennosti

24 Esittelyssä jaoston uusi puheenjohtaja Anu laakso

25 Bisnespäiviltä virtaa työntekoon 26 Sarja: Tällainen on työpäiväni ja -puvustoni outi heino

28 Tervetuloa yhdistykseen Susanna anttila

29 Räätälöity assistenttikoulutus tuottaa tulosta

17 Mie pulahin

32 Merta edemmäksi kokoukseen

18 Työhyvinvointi on yhteispeliä

34 Ovi auki matkailijoille

20 Assistenttityön uusi visio 23 Naurua naamaan, iloa ilmeeseen

35 Mervi pääsee nautiskelemaan Cloettan herkuista – kiitos lukijapalautteesta 36 Kirjoittamistaitoa ja kielenhuolto-osaamista

28 Kansi: Jyväskylän jaoston jäsenet toivottavat hyvää kesää! Kuva: Jiri Halttunen

38 Uutisia 39 Kissa, joka osasi lohduttaa


TEKSTI JA KUvAT: KATJA HögMAn

Toiveena monipuolinen työ ja sopivasti haastetta Monelle ammatin valinta on kiperä paikka. Toisille asiat loksahtavat kohdilleen käytännön kautta, kuin kohtalon sanelemana. Työpaikkaohjaajana Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa haastattelin sihteerin ammattitutkinnon osatutkintoa suorittavia Terhi Järvensivua ja Rosanna Nyrhistä.

T

erhi Järvensivu on tehnyt sihteerin töitä pari vuotta ennen ammattitutkinnon suorittamista. – Hoitovapaan jälkeen tuntui oikealta ajankohdalta lähteä kouluttautumaan alalle ja parantaa sitä kautta työnäkymiä. Opintojen näyttötutkintovaiheen oheen sattui myös muutto, joten sihteerin työssä tarvittavaa organisointikykyä on tarvittu, Terhi kertoo. Rosanna Nyrhisen opiskeluvalinta oli selkeä uranvaihdos kaupan ja myynnin puolelta. Paikkakuntamuutto antoi lisäpotkua alan vaihtoon. – Yhtenä urasuunnitelman houkuttimena oli työaika. Sihteerityö kun harvemmin on vuoro- ja viikonlopputyötä, Rosanna muistelee.

Tekemällä oppii Työhön kuuluva runsas istuminen sai alasta innostuneen Rosannan kuitenkin hieman epäröimään valintaansa. Mutta työn imu on vienyt mukanaan, ja fysioterapeutin ohjeiden avulla istumatyön aiheuttamat jumit on saatu talttumaan. Sekä Terhi että Rosanna korostavat työssä oppimisen merkitystä. Teoriaopinnot asettuvat käytäntöön ja kokemusperäinen osaaminen karttuu. Itse tekeminen opettaa ja motivoi. Työssäoppimispaikan vakinaisen henkilöstön voi olla haastavaa hahmottaa, mitä harjoittelija jo osaa ja millaisia tehtäviä hänelle voi antaa. Tehtävänan-

toon on kiinnitettävä huomiota. Perehdyttämisprosessissa myös työyhteisö käy tutuksi. Terhille ja Rosannalle tietokoneen käyttö on ennestään tuttua erityisesti sosiaalisen median kautta. – Myös perustoimisto-ohjelmia käyttäessä olen huomannut osaavani yllättävän paljon, mitä en ennen tajunnutkaan, Rosanna tähdentää. Terhin mukaan työharjoitteluaika on avartanut suuntautumisnäkymiä. Aiemmin vahvoilla ollut taloushallinnon sihteeri saattaa jatko-opinnoissa vielä vaihtua. Rosannalla mielessä siintää myyntitaustan ja sihteerityön yhdistäminen. Suuntautuminen markkinointipuolen tehtäviin kiinnostaa.

Sihteerin ammattitutkintoa suorittavat Rosanna nyrhinen ja Terhi Järvensivu eivät innostuneet sihteeriyhdistyksestä nimenä, mutta toiminnasta kertominen herätti kiinnostuksen.


Sihteeri vai assistentti Sihteeri-sanasta haastatelluille tulee mieleen virallisempi, taloushallinnon ja politiikankin termi. Myös perinteinen karikatyyrityyppi osuu heidän mielestään ennemmin nimenomaan sihteeri-sanaan. Assistentti luo mielikuvan luovemmasta ja joustavammasta toimenkuvasta. Se olisi käyntikortissa mieluisampi titteli. Rosannan ja Terhin odotukset tulevalta sihteeriuralta ovat käytäntöihin liittyviä. Työaikojen joustavuus puolin ja toisin luo motivaatiota. Etätyökin onnistuu, kun välineet ovat kunnossa. Toiveena on monipuolinen toimenkuva ja sopivasti haastetta. Kumpikin tunnistaa itsessään piirteen, jossa sopiva kiire pitää parasta työvirettä yllä. Lisätietoa: http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/nayttotutkintojen_perusteet

Sihteeriyhdistys on luotu lisäämään sihteereiden ja assistenttien vuorovaikutusta ja yhteistyötä sekä kohottamaan ammatillista asemaa ja ammattiylpeyttä. Yhdistyksellä on 10 aktiivisesti toimivaa jaostoa eri puolilla Suomea. Yhdistyksen jäsenenä: Pääset mielenkiintoisiin ja hyödyllisiin ammattiin liittyviin tutustumiskäynteihin ja tapahtumiin. Pääset yhdistyksen luentopäiville ja erilaisiin koulutuksiin jäsenhinnalla. Saat verkostosta uutta voimaa, ystäviä ja virikkeitä tehtäviisi. Saat kotiisi tai työpaikallesi neljä kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenvoimin tehdyn upean Secretarius-lehden. Luottamustehtävissä kasvatat liike-elämässä tarvittavaa osaamista.

Jäsenmaksu 85 €/vuosi, uuden jäsenen yhdistykseen liittymismaksu 20 €. Täytä sähköinen lomake sivulla www.sihteeriyhdistys.fi

http://www.oph.fi/download/141495_Sihteerin_at2012_netti.pdf

AVOIMIEN OVIEN KULTTUURI- JA KONGRESSIKESKUS. PORVOO.

TAIDETEHDAS.FI

Hämeen ammattikorkeakoulu / HAMK University of Applied Sciences PL 230, 13101 HÄMEEnLInnA

KOKOUSPÄIVÄ & SEMINAARI


Gallup Mitä konkreettista hyötyä sait S2014 –seminaarista?

TEKSTI: nInA KAARI KUvAT: AnJA OJAnEn

Kuka puhuu sisälläsi? Naisen kädenpuristus on lämmin ja sopivan voimakas. Katse on rehti. Tämä ihminen on todella läsnä juuri tässä hetkessä. Tiedän, että minua vastapäätä on aito ihminen, jonka olemuksesta huokuu sekä oman itsensä että toisten ihmisten arvostus.

Taru Olanterä, Tampere Sain sisäisen puhetavan kehittämiseen käytännön vinkkejä, joita yritän muistaa hyödyntää niin työ- kuin yksityiselämässä. Seminaarissa korostettiin myös useaan kertaan sosiaalisen median käytön merkitystä. Sen ansiosta sainkin nyt vihdoin liityttyä Facebookiin!

Anneli Kettunen, Kuopio Kyllä sieltä paljon tarttui takkiin positiivisia asioita ja ajateltavaa. Esimerkiksi Anja Ojasen Oivalla osaaminen –luento herätti miettimään, mitä kaikkea olenkaan vuosien varrella tehnyt ja missä mukana ollut. Kannattaisi koota kirjoihin ja kansiin oma työ- ja osaamishistoriansa, koska eihän sitä koskaan tiedä, milloin noita tietoja tarvitsee. Eipähän tarvitse sitten ihan tyhjästä nyhjäistä. Samoin Oili Valkilan Sisäinen puhetapasi näkyy -esitys antoi käyttökelpoisia vinkkejä jokapäiväiseen työhön.

O

ili Valkila on Vananjanlinnan toisen seminaaripäivän luennoitsija, viestinnän ja vuorovaikuttamisen kouluttaja, puhuja, kirjoittaja ja toimittaja. Ajattelu, asenne ja suhtautumistapa omaan itseemme värittävät koko identiteettiämme. Meillä on keskimäärin 60 000 ajatusta päivässä, ja väitetään, että niistä jopa 80 prosenttia on kielteisiä. Miten se vaikuttaa ihmiseen? Mielikuvat ohjaavat meitä suuntaan, jonka niille annamme. – Positiivinen puhe on itsensä arvostamista, Oili Valkila painottaa. – Rakenna itsellesi hyväksyvä mielikuva. Olemme sisäisen puheemme orjia. Negatiivinen sisäinen puhe värittää, häiritsee ja tuo mukanaan häpeää. Se on vaativaa ja ahdistavaakin. Negatiivisella puheella on valtaa paljon. Se voi määrätä stressihormonin kautta jopa terveyttämme.

Puhu itsellesi kauniisti Sisäiselle puheelle on syytä tehdä jotakin, jottei se ohjaa meitä huonompaan suuntaan. Osaisinko minäkin puhua itselleni kauniisti sen sijaan, että soimaan itseäni virheistäni ja siitä, millainen olen? – Korvaa huono sisäinen puhe rohkaisevalla ja suvaitsevalla, Oili neuvoo. – Sisäinen puhe on automaattista ja nopeaa, joten sen muuttamisek-

8

si täytyy malttaa pysähtyä ja tarkkailla ajatuksiaan. Ota vastuu omista tunteistasi, mutta älä toisten. Tekeekö sisäiseen puheeseen kajoaminen ylimielisen ja itserakkaan? Onko tämäkin taas sitä kuuluisaa positiivisuushöttöä? – Pyri pois rajoituksista ja negatiivisuudesta, sillä niihin pesiytyy turhaa sakkaa. Sinulla on kaikki edellytykset tulla onnellisemmaksi tässä ja nyt, jokaisessa arkipäivässä. Elämä on hyvää elää, kun pystyy toteuttamaan itseään ja tekee asioita, joita arvostaa.

Hautaa sininen norsu Miten toteuttaa itseään, kun huolet painavat ja tekemättömien töiden lista pitenee päivä päivältä? Eihän maailma pyörisi mitenkään ilman minua. – Anna aikaa huolille ja ajattele ne pois. Varaa tähän aikaa. Esimerkiksi 15 minuuttia päivässä huolille riittää. Silloin et pilaa niillä koko päivääsi. Jos yrität kieltää jonkin ajatuksen, siitä tulee niin sanottu sininen norsu eli ajatus, joka ei jätä sinua rauhaan. Siksi huolillekin on annettava oma tilansa.

Pieni ja hento katse Vanhemmat, sisarukset, puoliso, ystävät, anoppi, koulu ja perhe ovat määrittäneet meidät. Joku voi kantaa lapsuudenmuistona vaikkapa alakoulun opettajan kommenttia, jonka mu-


Näe lahjakkuus, ilo ja osaaminen itsessäsi. Näe se toisessakin. kaan hartaasti piirretty joutsen oli kuin ankka joutsenen puvussa. Näin hän antaa tämän opettajan määritellä piirustuslahjakkuutensa koko elämän ajaksi. Myös media voi määrittää meitä voimakkaasti. Erilaiset kuvat lehtien palstoilla viestittävät meille, millainen naisen olisi oltava. Myös opiskelupaikka, varallisuus ja perhesuhteet määrittävät meitä. Miten muiden tekemä määrittely oikein vaikuttaa elämäämme? – Parhaimmillaan se tukee ja vahvistaa, mutta usein myös rajoittaa ja tummentaa sekä vie luovuuden. Meille on annettu voima valaa uskoa toinen toisiimme, Oili muistuttaa.

Osaisinko minäkin puhua itselleni kauniisti sen sijaan, että soimaan itseäni virheistäni ja siitä, millainen olen? Oili Valkilan mukaan meitä määritellään pienillä eleillä, katseilla ja palautteilla. Hän kehottaa luomaan uudet tarinat lapsuudestamme. Katso historiaasi uusin silmin ja näe aikuinen itsesi - olet kehittynyt. Nosta tietoisesti esiin elämäsi myönteiset kohdat ja tee niistä uusi tarina, luo omia voimalauluja ja opi nauramaan itsellesi.

Vastaat omanarvontunnostasi Meillä kaikilla on lupa epäonnistua ja olla keskeneräinen. Osaamme päättää itse, mikä on mukavaa ja mikä ikävää. Joskus epäonnikin osoittautuu onnen-

viestinnän ja vuorovaikuttamisen kouluttaja Oili valkila kertoi S2014 –seminaarissa sisäisen puheen tärkeydestä omaan hyvinvointiin.


Gallup

potkuksi, ja elämässä vastaan tuleva kriisi voi tuoda mukanaan uusia tuulia. – Juuri sinä itse olet vastuussa omanarvontunnostasi. Innostu ja innosta, näe lahjakkuus, ilo ja osaaminen itsessäsi ja näe se toisessakin. Nosta toista naista vähintään kerran päivässä! Oili katsoo niin vakuuttavasti silmiin, että minä ainakin aion tämän asian muistaa. Toisten kehuminen kun ei ole minulta itseltäni pois.

Neutraali tai positiivinen sisäinen puhe on itsensä arvostamista ja kannustamista, jota kaikki varmasti teemme eri tilanteissa. Parhaimmillaan se lisää toimintakykyä, innostaa ja parantaa mielialaa ja on rakentavaa, tarpeellista ja myönteistä. Taina Riipinen, Vaasa Työskentelen työhyvinvoinnin asiantuntijana erilaisissa yrityksissä. Anja Ojasen esityksestä sain hyviä ajatuksia tehdä näkyväksi työntekijöiden kaikenlainen osaaminen, joka ei välttämättä liity edes nykyisiin työtehtäviin. Sosiaalisen median asiantuntijat kiteyttivät erinomaisesti sen, että some on työhön kuuluva osa eikä irrallinen välttämätön paha. Ilahduttavaa oli se, että sosiaalisen median asiantuntijat olivat naisia.

Kun sisäinen puhe on negatiivista, mielessä liikkuu myös kielteisiä, ikäviä tai häiritseviä ajatuksia. Ne voivat olla vaativia, pessimistiä tai tuomitsevia. Usein negatiiviseen puheeseen liittyy paljon ilmaisuja kuten ”pitäisi, täytyisi, on pakko”. Niistä voi joskus tuntua hankalalta päästä eroon. Kielteinen sisäinen puhe on tavallisesti todellisuuden vastaista, mutta se vaikuttaa omissa korvissa yleispätevältä totuudelta. Se vääristää, suurentelee ja saa ihmisen tuntemaan itsensä avuttomaksi.

Lisätietoa: www.willetway.fi ja www.puhetyö.fi

Sylillinen upeita ruusuja upeille naisille, jotka järjestivät hienon S2014 Ammattilainen asialla –seminaarin!

Anne Vesanen, Jyväskylä Uusista asioista löytyi yllättävästi virikkeitä nykyisen työni lisämausteeksi. Uudet menetelmät ja monipuolinen verkostoituminen virkistää koko työyhteisöä ja ehkäisee työhön tympääntymistä. Työskentelyn tehostamisen lukuisat palvelut ovat omassa työympäristössäni haasteellisia käyttöönotettavia. Käyttämällä nykyisiä työkalujani ja saamiani lisäarvoisia ajatuksia ja kontaktejani voin kehittää työtäni merkittävästi. Uskon, että myös työyhteisöni saa tästä uusia näkökulmia työnteon tehostamiseen. Kuvassa on ylhäällä Kirsi Kunnas, Elina Haapakoski, Jaana Tulonen ja Sari Ollikainen ja alhaalla Maria Nyblom, Eeva Kylä-Paavola, Anu Laakso ja Katja Huiko.


Gallup Nainen nuijan varressa TEKSTI: KAISA HEInOnSALMI KUvA: MAgnUS FRödERbERg/nORdEn.ORg

Liiketoimintoja johtavien naisten määrä on kasvussa, mutta edelleenkin naiset etenevät lähinnä tukitoimintojen, kuten henkilöstöhallinnon, viestinnän tai talousasioiden johtoon. Tämä selviää Keskuskauppakamarin kolmannesta naisjohtajaselvityksestä Menestystä hallituksissa, haasteita johtoryhmissä.

Naisjohtajien vahvuuksiksi osoittautuivat Tilastokeskuksen työolotutkimuksessa työntekijöiden tukeminen ja rohkaiseminen, työsuorituksesta kiittäminen, palautteen antaminen, innostavuus, tunteiden huomioonottaminen sekä opiskeluun ja kehittymiseen kannustaminen, kirjoittaa AnnaMaija Lehto Helsingin Sanomissa jo vuonna 2009. Eikö siis naisjohtajien arvoa ole vieläkään tajuttu vai miksi he puuttuvat edelleen ylimmän johdon tehtävistä?

Aktiivisesti urapolkua etsimään Naisten vähäisyyteen liiketoimintajohdossa on monia syitä aina naisten opiskeluvalinnoista liikaan itsekritiikkiin. Naisten pitäisi alun alkaen valita enemmän teknisiä ja kaupallisia aloja; johtajaksi tullaan useammin näiltä aloilta, ei humanistisesta tiedekunnasta. Tosin näiden alojen naisistuminen tapahtuu hitaasti ja samanaikaisesti naisten johtamistaidot valuvat hukkaan. Työnantajat eivät myöskään rakenna riittävän aktiivisesti urapolkuja naisille. Naisten pitäisikin itse rohkeasti verkostoitua ja luoda näin kontakteja ylimpään yritysjohtoon. Mentorointi kannustaisi lisäksi kunnianhimoista henkilöä uskomaan itseensä ja tavoittelemaan rohkeasti esimiespaikkoja. Pois turha oman osaamisen vähättely ja kiltin tytön syndrooma!

Pätevyyden pitää ratkaista Naisten johtamistyyli mielletään usein demokraattiseksi ja ihmissuuntautuneeksi. Tällaiseen johtamistyyliin liitetään usein myös empatia, herkkyys, alaisten tunteiden huomioon ottaminen ja kannustaminen osallistumiseen.

Pois turha oman osaamisen vähättely ja kiltin tytön syndrooma. Ehkä ei pitäisikään miettiä, mistä saadaan lisää naisia johtajiksi, vaan, kuinka naisille tyypillinen johtamistapa saataisiin yleistymään koulutuksen kautta? Yritystä ei ainakaan periaatteessa pitäisi kiinnostaa, onko nuijan varressa mies vai nainen. Pätevyy-

den tulisi ratkaista. Sama seikka koskee naiskiintiöitä, joissa piilee se vaara, että jokaisesta naisesta tulee kiintiönainen, vaikka valinta olisi tehty puhtaasti pätevyyden perusteella. Tiivistetysti voisi sanoa, että talouselämä ja yhteiskunta menettävät paljon, jos naisten lahjakkuutta ei hyödynnetä täysimääräisesti. Johtajat pitäisi aina valita parhaista hakijoista, ei parhaista miehistä. Lähteet: Juusela, Tuulikki. 2005. Naisjohtajuuden haasteet – vaikeuksien kautta voittoon. Minna Keskuskauppakamarin kolmas naisjohtajaselvitys 2013: Menestystä hallituksissa, haasteita johtoryhmissä Ukkonen. Mirka. Yle Uutiset 2.7.2013. Työelämän lasikatto säröilee, kun nuoria naisia mentoroidaan Lehto, Anna-Maija. Helsingin Sanomat, 9.11.2009. Naisjohtajien arvoa ei ole tajuttu

naisten pitää itse rohkeasti verkostoitua ja luoda kontakteja naisten pitää itse rohkeasti verkostoitua ja luoda kontakteja ylimpään johtoon. ylimpään yritysjohtoon.

11


TEKSTIn KOKOSI: LEEnA KOISTInEn

Secretarius 50 vuotta

Ihanne-esimiehen saa helpommin kuin ihannemiehen Vuoden 1985 Secretariuksessa kirjoitettiin hyvästä esimiehestä ja hyvästä sihteeristä. Tässä on poimintoja parista artikkelista.

M

inun ihanne-esimies on mies tai nainen, Irja Saikkonen toteaa. – Hän on ammattitaitoinen johtaja, joka osaa käsitellä asioita ja ihmisiä, tehdä nopeita ja oikeita päätöksiä. Hänellä on vankka koulutus, hyvä yleissivistys ja kyky kehittää itseään.

Mitä hän ei ole Helpompaa kuin määrittää ihanneesimiestä myönteisin ominaisuuksin on luetella ominaisuuksia, joita ihanne-esimiehellä ei ole suhteessa sihteeriinsä. – Näitä ovat muun muassa häikäilemätön käyttäytyminen, suunnittelemattomuus työskentelys-

sä, huono tiedon välittäminen, sihteerin aliarvioiminen ja epälojaalisuus sihteeriä kohtaan.

Me molemmat Ihanne-esimiehiä tulee vastaan helpommin kuin ihannemiehiä. Työsuhdetta, jossa kaksi henkilöä työskentelee yhteisten asioiden merkeissä yhteisen päämäärän hyväksi – esimies ja sihteeri – on helppo kehittää kumpaakin osapuolta tyydyttäväksi, jos nämä osapuolet ovat joustavia, rehellisiä ja sopeutumiskykyisiä. Pelissä ei ole sitä tunnelatausta, joka usein vaikeuttaa suhdetta ihannemieheen.

Esimieheltä kannustusta Asta Sundberg puolestaan perää hyvältä esimieheltä vapautta työn tekemiseen, eli esimies luottaa siihen, että työ tulee tehtyä. Hänen mukaansa hyvä esimies kannustaa itsenäisyyteen ja omatoimisuuteen. – Hyvä esimies myös investoi koulutukseen, Asta tähdentää. Koulutukset ovat paitsi koulutusta, myös kontaktien ylläpitämistä ja uusien solmimista. Lisäksi hyvä esimies on johdonmukainen. Hän kunnioittaa sihteerinsä vapaa-aikaa. Asta muistuttaa vielä, että näitä samoja miellyttäviä ominaisuuksiahan meidän tulisi kukin itseltämmekin vaatia.

Empaattisuutta ja tarkkuutta Yrjö Pessi Kemira Oy:stä kuvailee hyvää sihteeriä muun muassa näin. – Hyvä sihteeri on luontevasti käyttäytyvä, kaikkien kanssa yhteistyöhön pystyvä. Kun sihteeri tekee työnsä parhaan taitonsa mukaan, edellytykset onnistumiseen ovat olemassa. Sihteeri joutuu ajattelemaan asioiden hoitoa, organisointia ja omaa työrytmiäänkin enemmän toisen, siis esimiehen näkökohdat huomioiden, mitä esimies sihteeriinsä päin. Empaatiokyky on siis lahja sihteerille. Lisäksi hyvä sihteeri on oma-aloitteinen, tarkka, huolellinen, luotettava ja ystävällinen ihminen, joka ajattelee työtovereita ja lähimmäisiä.

Mikä on sihteeri - lasten suusta (1974 ja 1982): Johtajan sellainen, joka tekee mitä johtaja käskee. Johtajan puputyttö. Selvittää asiat suoraan ilmaiseksi. On johtajansa mukana kaikkialla. Se on työläinen, joka saa aikamoisen palkan. Hoitaa Päämiehensä työn kirjallista puolta ja puhelinta.

vuoden 1985 Secretariuksen kuvituskuva hyvää esimiestä käsittelevän jutun yhteydessä.

12

Nainen, joka hoitaa kaikenlaisia asioita jossain firmassa.


TEKSTI: nInA KAARI KUvAT: vARPU AUTERE

Petřínin kukkulalla pääsee ihastelemaan maisemia ja kukkivia hedelmäpuita.

Kultaisen kaupungin syleilyssä ”Prahassa olut on halpaa” on kirjoittajan ainoa muistiinpano matkalta. Jyväskylän jaoston opintomatka Prahan kevääseen oli vauhdikas ja täynnä mukavaa ohjelmaa. Juuri tämän porukan kanssa kannatti käydä Prahassa.

M

atkaan mahtui naurua, yhteisiä seikkailuja ja lämmintä toisista huolehtimista sekä syvällisiä kes-

kusteluja. Praha on Tšekin tasavallan pääkaupunki. Sen asukasmäärä ylittää miljoonan. Kaupungin halkaisee Vltavajoki. Joen yli on rakennettu siltoja, joista Kaarlensilta on kuuluisin. Sen turistivilinässä voi ihailla pyhimysten patsaita, katsella katutaiteilijoiden esityksiä ja tietenkin hankkia matkamuistoja. Kaupungin arkkitehtuuri on yhteen sointuva sekoitus barokkia, jugendia ja keskiajan tyylejä. Runollisen kaunis Vanha kaupunki on säilynyt hyvin. Se kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Vanhasta kaupungista löytyy sokkeloisia kujia ja viehättäviä aukioita. Kaupungin tunnelman kokeekin parhaiten kuljeskelemalla pikkukatuja ja kujia pitkin. Ikinä ei tiedä, miten ihana pieni kahvila kulman takaa voi putkahtaa. Prahaa kutsutaan Kultaiseksi kaupungiksi ja Sadan tornin kaupungiksi. Näköalapaikalta näkeekin satapäin torneja.

13

Prahassa on helppoa liikkua kävellen, sillä vanhassa kaupungissa on lyhyet välimatkat.


Ylin kuva: vanhassa kaupungissa sijaitseva raatihuoneen tähtitieteellinen kello on näyttänyt aikaa jo 600 vuotta. Kello 9 ja 21 välisenä aikana tasatunnein näyttäytyy 12 apostolia, joilla jokaisella on oma työkalunsa. Apostolien lisäksi kellossa on myös erilaisia veistoksia, kuten esimerkiksi Kuolema, joka luurankohahmon muodossa mittaa tiimalasilla jäljelle jäänyttä elämää. Kuva keskellä, vasemmalla: Finpron edustajan Jaroslava Hobstován esitys listasi meille tšekkiläisten tietämystä Suomesta: Mika Waltarin kirjat, Aki Kaurismäen elokuvat, keihäänheitto ja jääkiekko, Finlandia vodka, Fiskars ja Fazer. Kuvassa Jaroslavan kanssa jaostomme jäsen, matkaemäntämme Kaija Pelttari, Landis+gyr:ltä. Kuva keskellä, oikealla: Staropramen panimovierailun päätteeksi maistui tietenkin panimon oma olut. Kuva vasemmassa alareunassa: vltavajokiristeilyn tunnelmasta vastasi upeaääninen jazz -laulaja Eva Emingerová.


KOOnnUT: nInA KAARI

Gallup

Prahan matkalla olleiden runosuoni kukki. Tässä heidän upeita aikaansaannoksiaan. Oodi K:lle

Onnelliset päivät Prahassa

Kaija kiitää kohti kortteleita kartta kädessään. Koko kerho kiinteästi kintereillä kopsuttaa Korullisen kaunista katseltavaa koko kaupunki kukkivine kumpuineen Kahvilat kuppilat kumppanit kokoaa, kaalia, koipea kyljystä kyyppari kantelee Korunat kukkaroista kaupusteluun katoaa, kasseja kaikki käsissään kyörää.

Lensimme tänne kuin muuttolinnut Naisenvarmalla logiikalla - pohjoisesta etelään - maaliskuussa.

Konnat kaduilla kiiltävin kaihoisin katsein kiikaroi Kikatus kiirii kaikuen kauas kohti kattoja kupoleita Korot kiireellä kopisten käyvät kohti kuoharin kuplintaa Kahdeskymmeneskolmas kolmatta kaikui kevään kaihoisin kupletti Kiitos kumppaneille, Kaijalle ja Koistiselle! Kolmonen Nyt yritän tehdä jennihaukiot: Jäi mieleen Prahan monet aukiot, kirkot, kujat ja Kaarlen silta, jazzlaivalla vietetty ilta. Nupuissaan kukkivat kirsikkapuut, Vltava-joki ja maisemat muut. Baarien ruoka-annokset isot ja maittavat tsekkioluet, ’pivot’. Matkamme kesti vain pienen hetken, muistoissain Prahaan teen uuden retken. Kaikille lämmin kiitos dekuji, tsekiksi menee se jotenkin nii... Knöödeli

Nautimme lämpimästä tuulesta, auringon kuumotuksesta vuoroin niskassa vuoroin poskilla. Pois katosivat keskeneräiset paperipinot kiiltävä näyttöpääte yhtenään soiva puhelin kiljuvat nälkäiset kakarat omaishoidettavat myös huiskuttamaan jäänyt rakas Ja luostarin puutarhassa korkeiden puiden latvuksissa kujersivat keväthuumaiset mustarastaat. Marru Kuljemme yhdessä hetken istumme samaan pöytään juomme ehkä tuopilliset jaamme seikkailut, naurunpyrskähdykset tutkimme jalkaisin pieniä kujia huomisen mentyä piirryt muistoihini niistä hetkistä jolloin olit minulle läsnä niistä muistoista ammennan mieleni poluille arjen väripalettiin Liinu Tirinää tärinää supinaa säpinää jupinaa tupinaa helinää hurinaa kilinää kolinaa suihketta säihkettä, kun kaksikymmentäviisi naista monenmoista tekee matkaa 15 kevääseen. Kaija

Torstaina kesäiseen Prahaan saavuttiin ja kentällä hieman bussia haeskeltiin. Kyyti löytyi ja hotelliin matkattiin, siellä sitten tulijaismaljat kilisteltiin. Vielä illalla maistuivat makkarat, ankka ja kana, sekä tietysti olut kyytipoikana.

Perjantaina matkattiin metrolla Landis+Gyriin. Siellä meille toimistotekniikkaa esiteltiin. Suurlähetystössä meille Prahasta kerrottiin ja maittavia herkkuja kuohuviinin kera tarjoiltiin. Sitten matka johti Kaarlen sillalle ja mahdollisuus toivomuksia lähettää pyhimyksille. Sieltä vanhankaupungin aukiolle jatkettiin, missä astronomista kelloa ja kirkkojen loistoa ihailtiin. Sitten illalla vielä perinneruokia maisteltiin. Lauantaina Staropramen-panimon historiaan ja toimintaan tutustuttiin ja tuotetta myöskin päätteeksi naukkailtiin. Illalla musiikin suloista nautittiin, kun jazz-boatilla Vltavaa seilattiin. Sunnuntaina kävelykierrosta hieman sade kylmensi, vaan tee ja rommi taas lämmön palautti. Ja vielä jammailut kristallien loistaessa, ennen paluun kotiin alkaessa. Raili

Tykkään kovasti Art Nouveausta sekä oikeasta gulassin mausta Siinähän kaksi tarvetta palata mielessä saa ilokseen maalata. JazzBoatilla oli tunnelma katossa Aivan Vltavan suuressa uomassa. Laiva raivasi tietään joutsenilta ja Eva lauloi maailman raiteilta Päivi


TEKSTI: nIInA KARTTUnEn KUvA: KOKOUSPISTE

Minimessut – pienesti ja rennosti Kolme vuotta sitten Niina Karttunen ja Päivi Vartiainen perustivat kokous- ja kongressipalvelutoimisto Kokouspisteen. Nyt asiakkaita on ympäri Suomea pääosin pääkaupunkiseutuPirkanmaa-Häme -sektorilla.

P

aloimme jo tuolloin halusta palvella asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Jalansijan saaminen tällä suositulla ja kilpaillulla alalla on vaatinut ideoita ja töitä, Kokouspisteen toimitusjohtaja Niina Karttunen muistelee. Heti toiminnan alkumetreillä Kokouspiste alkoi yhdistellä kokouksia järjestäviä asiakkaita ja yhteistyökumppanikohteita infotilaisuuksissa ja Minimessuilla. – Minimessut on kokouksia ja tilaisuuksia järjestäville suunnattu kahdesti vuodessa pidettävä verkostoitumis- ja myyntitapahtuma, jossa Kokouspisteen yhteistyökumppanikohteet esittelevät palvelujaan, tarkentaa Päivi Vartiainen, joka vastaa Kokouspisteen myynnistä ja markkinoinnista. – Konsepti sai heti alusta pitäen hyvän vastaanoton. Tällaiselle pienelle ja rentohenkiselle verkostoitumistapahtumalle on selkeästi kysyntää, Niina kertoo. Jo kuusi kertaa järjestetyt Minimessut ovat olleet menestys ja tapahtumaa kehitetään vuosi vuodelta. – Isoista messuista Minimessut poikkeaa henkilökohtaisuudella, lämpimällä hengellään ja yhdessä tekemisen fiiliksellä. Messuilla on paljon toisilleen tuttuja yhteistyökumppaneita, joiden kanssa on ilo tehdä yhteistyötä.

Tapaamisilla tutuiksi Kokouspiste järjestää myös Infotilaisuuksia, joissa kokouskohteiden edustajat kohtaavat kokousvaraajat

Kokouspisteen asiakkuuspäällikkö Hanna Nokikuru (vas.) ja projektiassistentti Katja Mansikkaniemi esittelevät yrityksensä palveluja Minimessuilla.

henkilökohtaisesti ja esittelevät heille tuotteitaan ja palveluitaan. – Erittäin suosittu tapahtuma on myös järjestämämme Tutustumismatkat, jossa kokousvaraajat tutustuvat kokouskohteisiin, Päivi sanoo. Kokouspiste tekee lisäksi myyntija markkinointitoimenpiteitä yhteistyökumppaneilleen sekä auttaa näitä kehittämään palvelujaan. – Meillä on tärkeä rooli olla asiakkaan ja yhteistyökumppanin välissä. Toimimme kaikkien yhteistyökumppaniemme edustajina ja asiakkaittemme edunvalvojina. Välitämme asiakkailtamme saamiamme palautteita ja toiveita kokouskohteisiin, jolloin ne pystyvät kehittämään ja parantamaan

16

palvelujaan, Niina kuvaa. – Toivottavasti se, että meillä on kivaa töissä, näkyy myös asiakkaille, Päivi toteaa. Kokouspiste noudattaa kestävän kehityksen arvoja ja pitää myös henkilökunnastaan hyvää huolta.

Minimessut syksyllä 2014: 21.8. Tampere 26.8. Helsinki 2.9. Turku 4.9. Jyväskylä 9.9. Lahti 11.9. Espoo


TEKSTI: KATJA WALdén JA MARJA KOnSTI KUvAT: TARJA ALASTALO

Mie pulahin

Kymenlaakson jaoston jäsenet tutustuivat Saimaan alueen kokouspalveluihin. He saivat mukaansa uusia ajatuksia siitä, kuinka kokouksista voi tehdä miellyttävämpiä ja terveellisempiä, löysivät uusia kokouspaikkoja ja saivat oheisohjelmaideoita.

H

ossukan Helmessä matkalaiset pulahtivat kylmään Saimaaseen kuivapuvun lämmössä. - Kuivapukuun pukeutuminen oli melkoinen ponnistus, koska puku oli liian iso, Katja Waldén muistelee. Tuntui mukavalle pulahtaa selkä edellä veteen laiturin rappusilta. Kelluin ihan yksin. Kuuntelin tuulen suhinaa, katselin taivasta, nautin luonnosta. Kelluessa rentoutui täysin ja tuli hyvä olo. Oli kuin olisi ottanut muutaman tunnin syvät unet.

Kymenlaaksolaisten yhteistyökumppanina oli goSaimaa Oy, joka on Etelä-Karjalan kuntien ja matkailuyritysten perustama yhtiö. Sen tehtävänä on edistää Etelä-Karjalan matkailua markkinoimalla maakunnan matkailupalvelutuottajien monipuolista tuotevalikoimaa. Matkan muut tutustumiskohteet olivat: Original Sokos Hotel Lappee, joka sijaitsee Lappeenrannan keskustan ytimessä. Lappeenranta-Sali on kaupungintalossa sijaitseva suosittu kongressien ja konserttien pitopaikka. Rauhan matkailualue, Holiday Club Saimaa kylpylähotelli tarjoaa matkailua kaikille aistille. Imatran Kylpylä on kokous-, vapaaajanvietto- ja hyvinvointikeidas. Holiday Club Saimaan Castle-hotelli tuo luksusta arkeen.

17


TEKSTI JA KUvAT: LEEnA KOISTInEn

Työhyvinvointi on yhteispeliä Työhyvinvointia lujittavat voimavarat auttavat yksilöä saavuttamaan työlle asetetut tavoitteet. Työviihtyvyys syntyy muun muassa työyhteisön hyvästä hengestä ja kannustavasta sekä oikeudenmukaisesta esimiestyöstä. Hyvä työilmapiiri vähentää sairauspoissaoloja. Hyvin toimivassa työyhteisössä yksilöllä on haasteellisia, mielenkiintoisia tehtäviä sekä vaikutusmahdollisuus omaan työhönsä ja sen kehittämiseen.

S

osiaalisella pääomalla ja yhteisöllisyydellä on merkittävä terveysvaikutus, toteaa Mariikka Almiala, joka työskentelee sosiaali- ja terveysalan lehtorina Savon ammatti- ja aikuisopistossa. – Sosiaaliseen pääomaan kuuluvat työyhteisön keskinäinen luottamus, yhteiset arvot ja normit, työntekijöiden välinen yhteistyö ja vastavuoroisuus. Selvää on, että jos vaikka luottamus horjuu, se vaikuttaa työhyvinvointiin. Psykologista pääomaa ovat yksilön omat uskomukset ja ajatukset, kuten itseluottamus, toiveikkuus, optimismi ja sitkeys. Yksilön omalla käytöksellä ja suhtautumisella on suuri vaikutus omaan ja muiden työhyvinvointiin. Ei kannata heittäytyä passiiviseksi ja pelkästään ajatella, että työkaverit tai esimiehet tekevät onnettomaksi tai onnelliseksi. Jokainen pystyy parantamaan työhyvinvointia opettelemalla tuntemaan itsensä ja voimavaransa.

Substraalia mutrusuulle

Suurisieluinen tilanhoitaja

– Älä vähättele itseäsi, vaan ajattele, että osaat ja pärjäät. Olen hyvä mimmi –asenteella vahvistat psykologista pääomaa, Mariikka Almiala rohkaisee. – Arvosta myös työkavereitasi. Et voi tietää, mitä mutruhuulityökaverin siviilielämään kuuluu. Yllätä hänet myönteisellä palautteella, substraalilla – voi olla, että saat jonakin päivänä haasteellisen kollegan kukoistamaan. Myönteiset tunteet sitouttavat ja työyhteisötaidot kehittyvät. Reiluus, avuliaisuus sekä yhteistyökyky lisäävät työhyvinvointia. Iloitse toisten onnistumisista ja osaamisesta ja anna myönteistä palautetta.

Myös työn oikeudenmukainen jakaminen ja esimiestyö ovat avainasemassa työhyvinvoinnissa. Mariikka perää vuorovaikutteista johtamista. Hänen mukaansa johtajan pitäisi ajatella ja toimia kuin suurisieluinen tilanhoitaja, joka tuntee työntekijöidensä toimintatavat. – Johtaja on oikeudenmukainen ja kuuntelee kaikkia. Hän edistää työntekijöiden vahvuuksien löytymistä ja ammatillista kehittymistä. Lisäksi hän rakentaa luottamusta ja yhteisöllisyyttä. Johtaja käy aika ajoin seuraamassa työntekijöiden työskentelyä. Siihen perustuu kyky toimia suurisieluisena tilanhoitajana. Lähde: Almiala, Mariikka. 26.4.2014. Yksilön vahvuudet osana työyhteisöä –luento Sihteeriyhdistyksen kevättapahtumassa Kuopiossa.

18


Elämän koettelemukset tekevät ihmisestä vahvan. Kun joutuu selviytymään vaikeuksista, oppii inhimillisyyttä ja ymmärtämään toisia. nämä ovat tärkeitä taitoja myös työelämässä, painottaa Mariikka Almiala, sosiaali- ja terveysalan lehtori Savon ammattija aikuisopistosta.

19


TEKSTI: RIIKKA HAnnILA KUvAT: SAKARI PITKÄSEn KOTIARKISTO, PAAvO vOUTILAInEn, bAROnA gROUP OY PIxAbAY.cOM KAAvIOKUvA: PIRJO KOPOnEn

Assistenttityön uusi visio Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tuoreehko raportti kertoo, että erilaiset sihteerin ja assistentin työt joko katoavat, tai työn sisältö todennäköisesti muuttuu olennaisesti seuraavien 10-20 vuoden aikana. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa 2012 valmistunut opinnäytetyö Assistentti 2020 selvitti, miten työn sisältö ja assistentin rooli organisaatiossa näyttäytyvät tulevaisuudessa.

M

iltä tutkimustulokset näyttävät pitkään johtajina työskennelleiden johtajien näkökulmasta? Sakari Pitkänen, Smart Human Consulting Oy:n toimitusjohtaja ja konsultti, on työskennellyt 30 vuotta johtamisen ja HR:n kehittämisen sekä rekrytointien parissa, josta ajasta seitsemän vuotta MPS:n Suomen toimitusjohtajana. Hänellä on 17 vuoden kokemus tiiviistä yhteistyöstä saman assistentin kanssa. – Vuosien saatossa yhteistyömme hioutui lähes saumattomaksi ja perustui syvään molemminpuoliseen arvostukseen, Sakari Pitkänen muistelee. Paavo Voutilainen aloitti tämän vuoden alussa johtajana Barona Groupissa. Hän on ollut ammattijohtajana vuodesta 1987 lähtien, muun muassa 20 vuotta suuren suomalaisen sosiaali- ja terveysalan yksityisen konsernin palveluksessa ja kahdeksan vuotta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johtajana. – Minulla on ollut sihteeri- ja assistenttitukea koko johtamisuran ajan. Parhaimmillaan yhtä aikaa useita avustajia, joista tärkein on ollut henkilökohtainen assistentti. Olen tukenut assistenttieni kouluttautumista ja henkilökohtaista kehittymistä, Voutilainen kertoo.

20

Miltä näyttää työn uusi visio – Johtajan ja assistentin toimenkuvat sekoittuvat, Paavo Voutilainen ennustaa. – Assistentti luo johtajalle aikaa ja välineitä johtaa. Assistentti kiinnittyy yhä tiiviimmin johtamisfunktion tärkeäksi osaksi. Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että assistentin työn sisältö muuttuu entistä enemmän organisoijan ja mahdollistajan suuntaan. Pitkäsen mukaan kansainvälisellä verkottumisella on kasvava merkitys yrityksille. Siihen sisältyy paljon mahdollisuuksia assistenteille. Maailma kutistuu ja kansainvälisyys on arkipäivää. – Assistentin roolia voidaan vahvistaa merkittävästi, Voutilainen korostaa. – Teknisestä tekemisestä siirrytään kohti johtamisen managerointia. Assistentin identiteetin muutos teknisestä avustajasta johtamisfunktion tärkeäksi jäseneksi luo uuden vision työlle. Nämä tuovat muutoksia muun muassa johtamiseen, työnjakoon ja viestintään, Voutilainen kuvailee.


Tasa-arvoista ja täydentävää yhteistyötä

Assistentti on aina ollut tärkein työtoverini ja kriittinen menestystekijä johtamisessani sekä työhyvinvoinnissani, johtaja Paavo voutilainen barona group Oy:stä kertoo.

Esimiehen ja assistentin yhteistyö muuttuu tiiviimmäksi ja nykyistä tasavertaisemmaksi. Tasavertaisuus tuo assistentille lisää vastuuta ja valtaa. – Yhteistyöstä tulee tasa-arvoisten ammattilaisten parityöskentelyä, jossa molemmat täydentävät toistensa osaamista. Yhteisenä tavoitteena on mahdollisimman korkeatasoinen johtaminen, Paavo Voutilainen muotoilee. – Sisäinen yhteistyö korostuu entistä enemmän. Organisaatioiden mataloituessa ja tehokkuus- sekä ketteryysvaatimusten kasvaessa assistentti on entistä enemmän johtajan vaikuttamisen jatke, mutta ei sokeasti, vaan omalla itsenäisellä tavalla, Pitkänen kuvailee. Voutilaisen mukaan yhteistyö on erittäin hyödyllistä tiedonkulun, ammatillisen kehittymisen ja yrityksen toimintakulttuurin vahvistamisessa. Ulkopuolisten tahojen kanssa myös vaateet verkottumiselle kasvavat, ehkäpä jopa sisäisiä vaatimuksia enemmän.

Hyvässä assistenttisuhteessa pystyy jakamaan kaikkia tehtäviä tarkoituksenmukaisesti, Smart Human consulting Oy:n toimitusjohtaja Sakari Pitkänen toteaa.

21

Hyvä yhteistyö on parhaimmillaan myönteistä haastamista kahteen suuntaan. On ilo kasvaa ja kehittyä yhdessä. – Organisaatiot hyötyvät valtavasti ulkoisesta vuorovaikutuksesta. Lisäksi assistenttien itsensä ja työn kehittämisessä kollegiaalinen yhteistyö on välttämätöntä, Voutilainen jatkaa.

Yhteinen kehitysmatka Uusiin osaamistarpeisiin tarvitaan myös uudenlaista koulutusta. Sakari Pitkänen suosittaakin assistenteille leadership-taitojen kehittämistä. Hyvä leaderi on rohkea tarttumaan uuteen ja kehittymään tehtävissään. Voutilaisen mielestä assistentti tarvitsee viestintäkoulutusta ja assistenttityöhön sopivaa johtamiskoulutusta.


Rohkeutta ja rentoutta

Miten esimies voi omalla toiminnallaan kehittää assistenttia? – Haastaa ja antaa siihen liittyen mahdollisuuksia, Pitkänen ehdottaa. – Johtajan on tiedostettava assistentin kriittinen merkitys ja siitä nouseva kehittymistarve, Voutilainen painottaa. Lisäksi Voutilaisen mielestä johtajan pitäisi tunnistaa, että osa kehittymismatkasta kuljetaan yhdessä ja luodaan juuri sille parivaljakolle ja sille organisaatiolle tarkoitettua uutta osaamista. Johtajan on lisäksi tunnistettava omassa osaamisessaan olevat vajaukset, jotka on viisainta kompensoida assistentin osaamista kehittämällä. Yhteistyötä voi kehittää lähtemällä yhteiseen vaativaan koulutus- tai valmennusprosessiin organisaation uudistamisvaiheessa tai yhteistyön alkaessa, Voutilainen kertoo.

Lisätietoa:

Sakari Pitkäsen mukaan hyvällä assistentilla pitäisi olla myönteinen kaikki on mahdollista -asenne. Turha varovaisuus voi rajoittaa menestymistä. Paavo Voutilainen rohkaisee olemaan rehellinen oma itsensä. Molemmat painottavat vankkumattoman luottamuksen ja tinkimättömän molemminpuolisen lojaaliuden merkitystä yhteistyölle. Lojaalisuus on myös sitä, että virheet ja ongelmat tunnustetaan molemmin puolin ja niihin etsitään yhdessä ratkaisu. Pitkäsen mukaan persoonan merkitys on aivan olennainen, mutta ammattitaito luo sille välttämättömän perustan. – Läheisessä parityöskentelyssä henkilökemioiden toimiminen on olennainen asia, Voutilainen täydentää.

Mikkonen, M. 2012. Johdon assistentin osaamistarpeet tulevaisuudessa: Assistentti 2020 -verkkoaivoriihen viitekehyksen laadinta ja testaus. Opinnäytetyö. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu. http://www.theseus.fi/handle/10024/52041. Yle Uutiset. 13.1.2014. Millä todennäköisyydellä ammattisi katoaa? http://yle.fi/uutiset/milla_todennakoisyydella_ammattisi_katoaa__koko_etlan_lista_taalla/7028199

Sosiaalinen joustavuus

Organisointi

Leadership

Tulevaisuuden assistentin taidot

Johtamisteorian tunteminen

Verkottuminen

Tulevaisuuden assistentin taidot

Sakari Pietikäisen visio

Ongelmanratkaisu

Johtamisdynamiikan tunteminen ja hallitseminen

Sisäisen ja ulkoisen viestinnän korkeatasoiset taidot

Viestintä

Tulevaisuuden assistentin tärkeimmät taidot.

22

Paavo Voutilaisen visio

Viimeisimmän teknologian hallitseminen

Johtamismanagerointi


TEKSTI: LEEnA KOISTInEn KUvITUS: AnnE STOLT

Naurua naamaan, iloa ilmeeseen Vanha sananlasku ”Mies se tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta”, kumotaan tyystin naurujoogassa, sillä siinä nimenomaan opetellaan nauramaan. Aluksi tehdään tekonaurua, joka pikku hiljaa muuttuu hihityksestä ja hohotuksesta kunnon palleanauruksi.

uopiolaisen naurujoogaohjaajan Tiia Mölsän mukaan nauru muun muassa vähentää kehon stressihormonia, rentouttaa, laskee verenpainetta, parantaa mielialaa ja kohottaa vireystilaa. Naurujooga vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja vaikuttaa lihaksistoon koko kehossa. Naurujooga on siis koko kehon aerobista liikuntaa. - Parin minuutin nauru vastaa kymmenen minuutin tehokasta lenkkiä! Toimii toki myös ilmaisena kasvojenkohotuksena. Terveellisintä on syvältä palleasta kumpuava nauru. Aivot eivät erota onko nauru tekonaurua vai aitoa, silti terveysvaikutukset ovat samat.

K

Naura nyrkille

Räkätystä ja rentoutusta

Naura kimpassa

Tiia Mölsän pitämä naurujoogatunti alkaa hah-hah-haah-hoh-hoh-hoo harjoituksella, jossa tekonaurun avulla houkutellaan aito nauru esille. Alun jännityksen ja pikku ujouden jälkeen nauru tarttuukin osallistujasta toiseen. Ohjaaja pyytää osallistujat kävelemään huoneessa. Toisia silmiin katsoen toivotetaan nauraen hyvät huomenet. Lisäksi arvuutellaan toisille pantomiinin avulla omia harrastuksia, ja kuvitellaan parkkipaikalla tapahtuva autojen kolhaisu, jota selvitellään siansaksaa solkkaamalla.

Nauru on tehokas ryhmähengen luoja. Kimpassa nauraminen vapauttaa tunnelman ja ihmisten on helpompi aloittaa jutustelu. Loppurentoutuksen aikana keho nollataan normaaliin tilaan. Tiia Mölsän Kuopion jaostolaisille pitämä naurujoogaesittely rentoutti ja toi auvoisan olon. Huononakin päivänä kannattaa yrittää huijata aivojaan tekonaurulla, tai vaikka hörähdellä, tai vähintään vetäistä hymy huulille.

Epämiellyttävästä asiasta tai henkilöstä pyritään saamaan selkävoitto, kun kuvitellaan sen olevan nyrkin sisällä, ja sille nauretaan kunnon röhönaurut päälle. Nauraminen parantaa kykyä toimia stressaavissa tilanteissa. Nauru auttaa kielteisten tunteiden, kuten pelon, vihan ja ärtymyksen purkamisessa. – Nauraminen kiihdyttää aineenvaihduntaa, joten se voi yskittää, janottaa tai lisätä vessassa käynnin tarvetta, Tiia Mölsä kertoo. Moni osallistuja piipahtaakin tuon tuosta pikkulassa, ja kurkun selvittelyä kuuluu sieltä täältä.

Opettele nauramaan kunnon naurut peilikuvallesi aamulla, niin päiväsi käynnistyy rennommalla mielellä, naurujoogaohjaaja Tiia Mölsä kehottaa.

23

Naurujooga on intialaisen lääkäri Madan Katarian kehittämä menetelmä, jolla pyritään edistämään terveyttä nauramalla erilaisten harjoitusten avulla. Joogisten hengitysharjoitusten tuominen mukaan harjoituksiin yhdistää joogan nauruun. Suomeen naurujooga rantautui reilu kymmenen vuotta sitten.


TEKSTI: AnU LAAKSO KUvA: AnU LAAKSOn KOTIARKISTO

Esittelyssä Tampereen jaoston uusi puheenjohtaja Anu Laakso

Mukavan lupsakka tehopakkaus

O

len iloinen ja aikaansaava suhari ja minulla on sata rautaa koko ajan tulilla, Anu Laakso kuvailee. – Kun kesäviikonloppu tai lomaaika koittaa, olen mökillä laiturinnokassa ennen kuin kukaan ehtii kissaa sanoa. Kiireinen ja aikataulutettu arki vaatii vastapainoksi nautinnollisia mökkihetkiä tai uusia kokemuksia lomamatkoilla. Anun perhe koostuu avomiehestä, vanhemmista ja siskosta. Ja tietysti kolmesta iloisesta karvakorvasta, mäyräkoirasta. – Olemme kuin Kiljusen perhe – ääntä lähtee ja paljon. Mukavia me kyllä ollaan ja iloisen lupsakoita.

Ulkomailta rohkeutta ja reippautta Nuorena Anu oli Pekingissä kolmisen kuukautta opiskelijavaihdossa. Sieltä tarttui mukaan roppakaupalla rohkeutta ja reippautta sekä ylpeyttä omista juurista. Sen jälkeen Anu hakeutui puoleksi vuodeksi työharjoitteluun Brysseliin, josta mukaan tarttui omaaloitteisuutta, organisointikykyä sekä tavoitteellisuutta. – Kaikkia näitä taitoja olen pyrkinyt jalostamaan ja hyödyntämään myös nykyisessä työssäni. Nyt Anu työskentelee UPM Raflatacin tehtaalla Tesomalla myynnin ja markkinoinnin assistenttina ja tekee hommia EMEA-organisaatiossa, johon kuuluu Euroopan, Lähi-idän ja Etelä-Afrikan myynnin ihmiset, noin 180 henkilöä. – Meillä on ihana työporukka, jossa saan nauttia eri kulttuurien erityispiirteistä. Onneksi mukaan mahtuu varsin vahvojakin persoonia, jotka rikastuttavat työyhteisöä.

Anun tehtäviin kuuluvat muun muassa asiakasvierailujen järjestäminen sekä suurempien sisäisten kokousten hallinnointi. Työ on mielekästä ja riittävän haasteellista. Työpäivät ovat vaihtelevia. Koskaan ei aamulla tiedä, minkälaisen sopan on jo iltapäivällä saanut aikaiseksi. – Erittäin motivoivina koen työssäni vahvat onnistumisen tunteet. Se tunne, kun olen painanut tukka putkella kokouksen eteen töitä, välissä muutamia kirosanojakin lipsautellut. Vihdoin tulee se aika, että kokous sujuu mallikkaasti. Kun esimerkiksi saan hoidettua kunnialla läpi vuosittaisen myyntikokouksen, on ihana huomata saamastani palautteesta, että työtäni arvostetaan. Haluan tehdä työtä, jolla on merkitystä.

Haluan tehdä työtä, jolla on merkitystä.

Sihteeriyhdistyksen toiminta on antanut minulle loistavan ammatillisen tukiverkoston, uusia ystäviä sekä valtavasti uusia kokemuksia. Olemme vaan niin hitokseen hyvä porukka, Tampereen jaoston puheenjohtaja Anu Laakso hehkuttaa.

24

Tietotaito ja osaaminen jakoon – Itseni kouluttaminen on minulle erittäin tärkeää, sillä aallon harjalla pysyminen vaatii töitä. Viimeisimmän tutkintoni, ylempi AMK-tutkinto, suoritin työn ohessa. Siitä on jo sen verran aikaa, että eiköhän kohta taas voisi koulukirjoja hiukan tutkia. Tulevaisuuden haaveissa minulla on MBAtutkinnon suorittaminen. Ehkä joku hiukan kevyempi täydennyskoulutus voisi olla passeli ennen sitä, Anu Laakso tuumailee. Ammattitaidon ylläpitämisessä myös UPM:n oma verkosto on Anu Laakson mukaan aivan loistava foorumi. Jäsenistössä on paljon tietotaitoa ja osaamista, jota kannattaa jakaa. – Sihteeriyhdistykseen liityin nelisen vuotta sitten kollegan suosituksesta. Hetimmiten ajauduin johtokuntaan. Sillä tiellä olen vieläkin. Eikä ihme, sillä oikein mukavia hetkiä on noiden vuosien varrella ollut.


TEKSTI: RIIKKA LUOMAnPÄÄ KUvA: MESSUKESKUS

Bisnespäiviltä virtaa työntekoon Bisnespäivät tarjoaa mielenkiintoisia puheenvuoroja ja uusia näkökulmia työntekoon. Aiheita ovat esimerkiksi innovatiivisuuden löytäminen ja strategiatyö teatterin keinoin. Näyttelystä löytyvien tuotteiden ja palveluiden lisäksi tapahtumaan kuuluu runsaasti veloituksettomia luentoja.

B

isnespäivät koostuu viidestä osa-alueesta, jotka ovat Toimisto, Liikelahjat, Kokoukset & Tapahtumat sekä Henkilöstö ja Tapahtumatekniikka. Tapahtumatekniikka on uusi kokonaisuus, jossa paneudutaan kokouksissa ja tapahtumissa tarvittavaan tekniikkaan käytännönläheisellä otteella.

Johtajuuden monet puolet Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja johtamisen tulee pysyä muutoksen mukana - mieluummin etujoukoissa. Bisnespäivien huippupuhujat käsittelevät johtamista laaja-alaisesti eri näkökulmista. Tulevaisuustutkija, yritysvalmentaja Ilkka Halava pohtii työelämän muu-

toksia, kun käsillä on osaamisen, työn ja työkulttuurin uusi aikakausi. Johtamisessa tarvittavasta innovatiivisuudesta luennoi Åbo Akademin, organisaation ja johtamisen, professori Alf Rehn. Hän pohtii, mistä innovaatiokriisi syntyy ja miten organisaatioon voidaan aikaansaada luovuuden kulttuuri.

Teatterista voimaa strategioihin Yrityksen johtamis- ja markkinointistrategiaa voidaan toteuttaa myös taiteen avulla. Suomen Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho kertoo kulttuurin vaikutuksista työhyvinvointiin ja yrityskuvaan. Erilaisten roolien ymmärtäminen teatterissa ja työelämässä auttaa myös johtamisessa. Lisäksi teatterin

Vuoden paras työpäivä - veloituksetta 28.-29.8. avulla voidaan parantaa esiintymistä ja puheviestintää, jotka ovat osa ammattitaitoa ja vaikuttavuutta.

Teologi, kouluttaja, kirjailija Tommy Hellstenin mukaan johtajan tärkein tehtävä on itse voida hyvin, sillä se heijastuu myös työntekijöihin. Bisnespäivillä Hellsten kertoo, mistä aineksista työnilo syntyy. Bisnespäiville voi rekisteröityä veloituksetta osoitteessa www.bisnespaivat.fi. Netistä löytyvät myös tapahtuman ohjelma ja mukana olevat yritykset.

Toimisto- ja kokousalan ammattitapahtuma bisnespäivät järjestetään 28.–29.8.2014 Messukeskuksessa Helsingissä.

25


TEKSTI JA KUvAT: AnJA OJAnEn

Tällainen on työpäiväni ja - puvustoni Assistentti Outi Heinon työpaikka on Nordea Private Banking Tampere ja Pirkanmaa. Pankin kulttuurisesti arvokkaissa tiloissa Outi ottaa vastaan asiakkaita, järjestää asiakastilaisuuksia ja avustaa sijoitusjohtajia. Henkilökuntaa varallisuudenhoitokonttorissa on viisitoista. Outi avustaa sijoitusassistenttikollegansa kanssa kahta johtajaa ja yhtätoista sijoitusjohtajaa. Tuhatkunta asiakaskokonaisuutta pitää Outin kiireisenä. Hän nauttii työstään pankissa, jossa on työskennellyt jo parikymmentä vuotta.

T

ulin aikanaan sihteeriksi, ja assistentin tehtävät ovat juuri niitä, joita alun perin halusinkin tehdä, Outi iloitsee. – Koko ajan on tullut uutta opeteltavaa. Urani aikana työtehtävät ovat vaihtuneet, pankin nimi sekä organisaatio ovat muuttuneet useampaan kertaan. Onneksi työympäristö on pysynyt entisellään. Näitä kauniita huoneita on remontoitu vanhaa arvostaen ja ihanat kaakeliuunitkin on säilytetty.

Yksilöllisiä varainhoitopalveluja

Huoliteltu pukeutuminen viestii asiakkaiden arvostusta, nordea Private banking Tampere ja Pirkanmaa assistentti Outi Heino luonnehtii.

26

Nordea Private Banking tarjoaa henkilökohtaista varallisuuden hoitoa ja oman talouden suunnittelua yksityishenkilöille sekä varallisuudenhoitopalveluita yrityksille ja säätiöille. – Olemme ylpeitä siitä, että tunnettu pankki- ja rahoitusalan lehti Euromoney on valinnut Nordean Suomen parhaaksi Private Banking -palvelujen tarjoajaksi jo kolmena vuonna. – Jotkut asiakkaista hakevat vaivattomuutta ja valtuuttavat hoitamaan varallisuuttaan täydellä valtakirjalla. Tuottoja on haettava kansainvälisesti, että riskit saadaan pysymään hallinnassa. On myös paljon itseohjautuvia asiakkaita, joille sijoit-


En koskaan tule töihin pitkissä housuissa, vaikka kävelenkin työmatkat. Rakastan myös hattuja, joten työmatkalle laitan päähäni kulloiseenkin säähän sopivan hatun.

taminen on osa jokapäiväistä elämää. Heille tarjotaan kattavat markkinaanalyysit, raportoinnit ja oikeat työkalut kauppojen toteuttamiseen, Outi kertoo.

Pankkiperinteet ohjaavat työpukeutumista – Pankkimaailmassa on aikanaan ollut tarkat pukeutumisohjeet ja viralliset työpuvut. Löysin arkistosta henkilöstölehden Yhdyspankin ajalta. Kyseisessä Yhdysrengas-lehdessä muistutettiin, että pankkivirkailijat eivät ole pankissa siivouspuuhissa eivätkä cocktailkutsuillakaan. Pukeutumisessa neuvottiin noudattamaan kultaista keskitietä ja muistamaan, että pankin ulkoiset puitteet, ja ennen kaikkea asiakaspalvelu, edellyttävät siistiä ulkoasua, Outi kertoo. – Asiakastilaisuuksissa käytän jakkupukua, mutta pyrin kuitenkin olemaan persoonallinen pukeutumisessani. En koskaan tule töihin pitkissä housuissa, vaikka kävelenkin työmatkat. Rakastan myös hattuja, joten työmatkalle laitan päähäni kulloiseenkin säähän sopivan hatun.

– Arkisin käytän jakkuja ja hameita sekä mekkoja, joihin saa mukavasti vaihtelua huiveilla ja koruilla. Yleensä käytän helmikoruja. Olen myös kenkäfriikki. Työpaikan pukukaapissa minulla on yli kymmenen kenkäparia, sillä haluan vaihtaa sopivat kengät asun mukaan. Minulla on myös paljon eri asukokonaisuuksiin sopivia käsilaukkuja.

Ammatistaan ylpeä Outi arvostaa sihteerin ammattiaan ja hän on toiminut aktiivisesti ammattipätevyyden arvostuksen lisäämiseksi. Hän on toiminut Tampereen jaoston johtokunnassa. Outi oli jaoston puheenjohtajana silloin, kun yhteistyö sihteerin ammattitutkinnon kehittämiseksi käynnistettiin yhdessä Tampereen kauppaoppilaitoksen kanssa. Outi kertoo edustaneensa sihteeriyhdistystä myös tutkinnon suorittajien valmistujaisjuhlissa. – Ylläni taisi olla vaaleansininen jakkupuku, hän muistelee.

Työvaatteita myös ulkomailta – Nautin matkoilla shoppailusta ja ostan vaatteita Milanosta, Pariisista ja englantilaisista maaseutukaupungeista, joissa kiertelemme perheen kanssa autolla kesälomamatkoilla. Suomessa Outia kiinnostavat pienet sarjat ja mallikappaleet. Hän käy ostoksilla putiikeissa. Valitettavasti moni pieni putiikki on joutunut lopettamaan toimintansa kannattamattomana. Verkkokaupat eivät Outia kiinnosta. Hän haluaa tunnustella kankaita ja nähdä niiden todelliset värit.

Onneksi näitä alkuperäisiä Eliel Saarisen kalusteitakin on jätetty pankin työtiloihin, Outi Heino arvostaa.

27


TEKSTI: nInA KAARI KUvA: SUSAnnA AnTTILAn KOTIARKISTO

Tervetuloa yhdistykseen Olen Susanna Anttila Tampereelta. Asun mieheni kanssa vanhassa 1940-luvun omakotitalossa, jota remontoimme mielenkiinnon ja rahatilanteen mukaan. Aikuiset tyttäremme ovat jo muuttaneet omilleen. Toukokesäkuun vaihteessa minusta tulee mummi. Odotan sitä innolla.

Mitä teet työksesi? Olen toimistosihteerinä Tampereen teknillisen yliopiston signaalinkäsittelyn laitoksella, joka on suuri kansainvälinen yksikkö. Henkilökunnasta puolet on ulkomaalaisia. Työkielenä on englanti. Signaalinkäsittelylaitoksen tarjoamissa opinnoissa nivoutuvat yhteen äänen, kuvan ja biologisten signaaleiden käsittely sekä niihin liittyvät laitteisto- ja ohjelmistoratkaisut. Signaalinkäsittelyllä analysoidaan ja muokataan erilaisia digitaalisia signaaleja. Esimerkiksi puhetta matkapuhelimissa, ääntä CD- ja mp3-soittimissa, kuvaa ja videota digikameroissa ja -televisioissa sekä mittaussignaaleja teollisuuslaitteissa.

Terveydellisistä syistä johtuen olen joutunut vaihtamaan ammattia. Tulin terveydenhuollon puolelta toimistotöihin. Nykyisen työni ohessa olen suorittanut liiketalouden perustutkinnon ja pari muuta ammattitutkintoa.

Mistä sait tietoa Sihteeriyhdistyksestä ja miksi liityit yhdistykseen? Puskaradion kautta. Osallistuin työkaverini Riitta Rannan kanssa viime syksynä asiakastilaisuuteen, jossa esiteltiin ensin uudistettu Hotelli Cumulus Hämeenpuisto ja siirryttiin sitten Tampereen Työväenteatteriin katsomaan Kulkuri-nimistä näytelmää. Tapahtumasta innostuneena lähetimme viestiä Sihteeriyhdistykselle liittyäksemme yhdistykseen.

28

Mitä toivot yhdistykseltä? Toiveenani on verkostoituminen ja erilaisten tapahtumien ja yritysvierailukäyntien myötä tutustuminen lähialueen toimintaan ja tarjontaan.

Mitä harrastat? Vapaa-aikanani opiskelen Tampereen ammattikorkeakoulussa. Kurssivalikoimaani kuuluu henkilöstöhallintoa, verotusta ja englantia. Remontoin myös mieheni kanssa vanhaa omakotitaloamme. Hyvästä kunnostani pidän huolta liikkumalla monipuolisesti. Liikunnallisia harrastuksiani ovat pyöräily, kävely, jooga sekä pilates.

Mitkä ovat vahvuutesi sihteerinä? Vahvuuksiani ovat asioiden priorisointi, monipuolisuus, nopea reaktiokyky, motivoituneisuus ja sosiaalisuus.


TEKSTI:PIRJO KOPOnEn KUvAT: MIRJA HYTöSEn KOTIARKISTO

Räätälöity assistenttikoulutus tuottaa tuloksia Assistentin ja esimiehen yhteistyön kehittäminen on ajankohtaista erityisesti työskentelyn alkuvaiheessa, organisaation muutostilanteissa ja vastuualueiden vaihtuessa. Millaisia tuloksia Metson asiantunteva assistentti (MAA) –koulutus on saanut aikaan?

J

ohdon assistentti Mirja Hytönen osallistui neljänteen Metson MAA-valmennukseen neljä vuotta sitten. Koulutus oli räätälöity Metson Suomen yksiköissä työskenteleville assistenteille. Pääkouluttajana toimi Soile Brushane Mercuri Internationalista. Ennakkotehtävänä oli Jalo-arviointi, joka sisälsi itsearvioinnin ja kahden kollegan tekemän arvioinnin. – Sain erittäin positiivista palautetta kurssin käyneiltä kollegoilta ja olisin halunnut osallistua jo aikaisemmalle kurssille, mikäli työtilanne oli-

si sen sallinut, Mirja Hytönen muistelee kurssiodotuksiaan. MAA-koulutus toteutettiin kuukauden välein kolmena kahden päivän lähijaksona. Kurssipaikoiksi valikoituivat Kokous- ja juhlakeskus Kiviranta Pirkkalassa, Hotelli Satulinna Hirvensalmella ja Krapihovi Tuusulassa. Jokaiselle jaksolle oli omat ennakkotehtävänsä ja kolmannella jaksolla oli mukana myös oma esimies.

Tehtäväkartoitus avasi silmät – Yksityiskohtainen vastuualuekartoitus paljasti todella laajan tehtäväkenttäni sekä itselleni että esimiehelleni, Mirja Hytönen kertaa. – Kartoitus auttoi karsimaan epäolennaisia, jopa muille kuuluvia tehtäviä, jotka olivat vain jääneet vanhastaan roikkumaan organisaatiomuutosten myötä. Nykyinen esimieheni, joka on myös MAA-koulutettu, kehotti ylläpitämään tehtäväkartoitusta ja se onkin liitetty osaksi kehityskeskustelua. Kurssin aikana tehtiin monia testejä, joiden tuloksia Mirja Hytönen kertoo analysoineensa useaan kertaan. – Kyseenalaistin monia asioita ja samalla tutustuin itseeni ihan eri näkökulmista.

Aktiivinen kuuntelu ja kysymystekniikka

Akkujen latausta mökillä luonnon helmassa. Käytämme mökkiä ympäri vuoden sekä viikonloppuisin että kesälomalla. Luonnosta ja metsästä saan myös paljon virtaa ja voimaa, mutta erilaista kuin liikunnasta, Mirja Hytönen kuvailee.

29

Metso jakautui tämän vuoden alussa ja Mirja Hytönen työskentelee tällä hetkellä Valmet Technologies Oy:n leivissä Services-liiketoimintalinjassa johdon assistenttina Jyväskylässä. MAA-koulutuksesta saatu anti vaikuttaa edelleen Mirja Hytösen työskentelytapoihin.


Maa-verkostolla on myös oma osionsa Valmetin intran Assistant teamspacessa. Moniosainen ja pitkäkestoinen valmennus tuo mukanaan kokemuksia monella tasolla. Henkilökohtaiset kontaktit, keskustelut ja tapaamiset eri paikkakunnilla luovat otollisen alustan rikkaille muistoille.

Villasukkia ja prinsessailta

Saan liikunnasta virtaa ja voimaa. Yhtä en vaihda – sauvat kädessä kesät talvet, Mirja Hytönen hehkuttaa.

– Aktiivisella kuuntelulla ja kysymystekniikalla yritän saada kaiken tarvitsemani tiedon kerralla, Mirja Hytönen korostaa. Kysymystekniikan avulla pyritään saamaan tietoja ja ohjaamaan keskustelua siten, että aloite säilyy itsellä. Keskeisiä ovat avoimet kysymykset: millä tavalla, milloin, miten ja kuka tekee. Johdattelevat kysymykset sisältävät omia kannanottoja, kuten esimerkiksi ”Mitä mieltä olet jos …” tai ”Olisiko parempi ilmaista asia näin….”. Sähköposteissa ja tekstiviesteissä kannattaa muotoilla kysymykset niin, että niihin voi vastata kyllä tai ei – silloin kun se on tarkoituksenmukaista. Toimiminen usean eri tiimin kanssa asettaa omat haasteensa assistentin työskentelyyn, koska toimeksiantajat eivät tiedä toistensa antamista tehtävistä. ”Koska tämän pitää olla valmis” kysymys on äärimmäisen tärkeä, ja se pitää muistaa aina esittää toimeksiantajalle.

Aktiivinen kuuntelu, kysymystekniikka ja itsensä johtaminen olivat kurssin antoisimpia aiheita, jotka jäivät auttamaan minua niin jokapäiväisessä työssäni kuin vapaaaikanakin. Vahvaa verkostoitumista MAA-koulutus toi uusia tuttavuuksia, koska koulutukseen osallistui kollegoita eri yksiköistä ja toiminnoista. – Olemme järjestäneet kaksi MAAAlumni –päivää ja lisäksi kaksi verkostoitumispäivää kaikkien koulutuksen käyneiden kesken. Viimeisimmän järjestämisessä olin myös itse yhtenä järjestelyvastuullisena, Mirja Hytönen kertoo.

30

– Hauskin tapahtuma oli toisen kurssijaksomme yhteydessä Satulinnassa, Mirja Hytönen muistelee hymyssä suin. Koulutuksen aikana kaikki pukeutuivat mukavasti college-housuihin ja töpöttelivät villasukissa. Jo edellisen jakson aikana kurssilaiset olivat kuitenkin päättäneet, että kaikki pukeutuvat illallisella prinsessoiksi, koska olisivathan he Satulinnassa. – Varsinaisen koulutuspäivän jälkeen meille jäi vähän levähtämisaikaa. Sen tietysti käytimme viimeisen päälle meikkiin, kampaukseen ja pukeutumiseen. Kouluttajamme Soile Brushane oli ihmetellyt, että miksiköhän föönit hurisevat huoneissa, Mirja Hytönen kuvailee. Kurssilaiset olivat ostaneet Soilelle suuret helmet ”iltapuvuksi”, ettei hän olisi tuntenut itseään aivan ulkopuoliseksi. Iltapäivän tiimityöskentelyn ryhmätyönä oli rakentaa torni. Yksi ryhmä rakensi sen kuohuviinipulloja apuna käyttäen. – Ja illallisen aluksi nautimme tietysti kuohuviiniä – prinsessathan tekevät niin! Ja meillä kaikilla oli nii-i-iin mukavaa ja ihanaa!


Tieto- ja tehtävätulva haltuun

Oma ajankäyttö hallintaan

Toimintaympäristömme ja käytössämme oleva teknologia muuttuvat koko ajan. Tulee uusia ohjelmia, palveluita ja menetelmiä. Useimmiten assistentti on se, jonka tulee ensimmäisten joukossa ottaa haltuun uudet työskentelytavat ja opastaa muita.

– Usein assistentit keskittyvät esimiehen ajankäytön hallintaan. Oman ajankäytön hallinta on vähintään yhtä tärkeää, Mirja Hytönen painottaa. – Se on assistenteilla hyvin vaikeaa, mutta siihen tulisi johdonmukaisesti pyrkiä. Ajan varaaminen kalenterista aikatauluun sidottuja tehtäviä varten ja siitä ehdottomasti kiinni pitäminen pelastaa stressiltä. Itsensä johtamista on suunnitelmallinen ja tehokas työskentely, työvälineiden ja –järjestelmien monipuolinen käyttö ja uusien välineiden ja järjestelmien käyttöönotto – mahdollisesti jo ennen muita. Seuraava Soile Brushanen teesi on jäänyt tärkeänä asiana Mirja Hytösen mieleen. – Elämässä on kaksi perusvalintaa: hyväksyä olosuhteet sellaisina kuin ne ovat, tai hyväksyä vastuu niiden muuttamisesta.

Millaista koulutusta nyt juuri kaipaisit kipeimmin? – Miten hallita tieto- ja tehtävätulvaa, joka vyöryy joka tuutista: intrasta, sähköpostista, chatista, puhelimesta, SMS:llä, huoneen ovella ja käytävällä mennessään huikkaavilta ihmisiltä, Mirja Hytönen kuvailee. – Kuinka muistat, mistä olet tiedon saanut, kun sitä seuraavan kerran tarvitset. Missä on viimeisin tieto? Puhelin on aina mukana, mutta siihen tallentaminen on vielä näpyttelemällä hidasta. OneNotea käytän paljon. Merkkikohtainen älypuhelimen tehokas käyttö –kurssi voisi olla hyvä ratkaisu.

Metson MAA-kurssilaiset valmistautuneina prinsessaillalliselle. Takana Kati Salonen (vas.), Katariina Korhonen, Erja Rekilä ja Heli Volotinen. Edessä Paula Holmberg (vas.), Mirja Hytönen, Anne Koskinen, Susanna Odé, Heini Vuorinen, Terhi Koukkula ja Heidi Välimäki.

31


TEKSTI JA KUvAT: AnJA OJAnEn

Merta edemmäksi kokoukseen Tallinnassa on paljon viihtyisiä kokouspaikkoja, tyylikkäitä majoitustiloja ja kulinaarisia nautintoja tarjoavia ruokapaikkoja.

A

utamme mielellämme myös suomalaisia kokousten ja tilaisuuksien järjestäjiä, neuvoo markkinointisuunnittelija Mall Oja Tallinnan kaupungin matkailu- ja kongressitoimistosta. – Mitä aikaisemmin yhteydenotto tulee, niin sitä paremmin voimme asiakasta auttaa ja tarjota budjetin mukaisia vaihtoehtoja. Kotisivujemme kautta voi tilata Meetings & Incentives Tallinn –käsikirjan, josta kokousjärjestäjälle on paljon apua ennakkosuunnittelussa.

Hienostunutta kartanotunnelmaa – Tilaisuutemme oli erittäin onnistunut, ja kaikki hoitui sovitusti. Yhtiömme sisäiseen koulutustilaisuuteen von Stackelberg -hotellissa osallistui kymmenen henkilöä, pääomasijoitusyritys Intera Partners Oy:n Office Assistant Wilhelmina Kangas kertoo. Baltiansaksalaisen paroni von Stackelbergin kaupunkikartanoon restauroitu hotelli von Stackelberg

Kokousjärjestäjänä Päivi Toivonen arvostaa yksilöllisiä palveluja.

32

on tyylikäs lifestyle-hotelli, jonka majoitus- ja kokoustilat miellyttävät yksilöllisyyttä, vanhojen rakennusten kauneutta ja hienostunutta tyylikkyyttä arvostavia pienryhmiä. Rauhallista piha-aluetta ympäröi kolme kunnostettua kartanorakennusta sekä kartanon entiset tallit. Kalkkikiviseinäiseen Kaval-ant-Farm –kokoustilaan mahtuu tarvittaessa yli sata henkeä. Suojainen piha sopii hyvin kokousten tauko- ja oheisohjelmien pitopaikaksi.


– Järjestin parinkymmenen hengen kokouksen von Stackelberg –hotellissa. Mielestäni ennakkojärjestelyt ja myyntipalvelun toiminta olivat ihan OK. Olimme tyytyväisiä myös hinta-laatusuhteeseen, Boco IP Oy Ab:n First Impression Manager Annika Karjalainen toteaa. Hotel Kreutzwald Tallinn on nimetty Viron kansalliskirjastossa johtajana toimineen Friedrich Reinhold Kreutzwaldin mukaan ja sen vuoksi hotellissa on myös kirjasto-oleskelutila. City Hotel Tallinn on edullinen vaihtoehto pienen budjetin kokousta varten. Hotellissa ei ole omia kokoustiloja, ja siellä asiakas maksaa vain tarvitsemistaan palveluista.

Tarjontaa jokaiseen makuun Tallinnan suurin majoituskapasiteetti on kaupungin uusimmassa kylpylä- ja kokoushotellissa vain kävelymatkan päässä Vanhasta kaupungista. Meriton Grand Conference & Spa –hotellin isoimpaan kokoustilaan teatterimuodossa mahtuu noin neljäsataa henkeä. Huoneita on lähes viisisataa. Oheisohjelmaa varten on tarjolla kuntosali-, vesijuoksu-, kylpylä-, hieronta- sekä kauneudenhoitopalveluja. VIP-vieraille voi varata saunallisen sviitin porealtaineen. Kokousruokailut voidaan järjestää hotellin erityyppisiin ravintoloihin, joiden ruokalistoilla on kan-

sainvälisten ruokalajien lisäksi virolaisia ja venäläisiä perinneruokia. Päivän päätteeksi voi rentoutua tanssiaskelia opetellen, kulttuuriesityksistä nauttien tai vaikkapa sokkoaterialla.

Palvelua suomenkielellä Metso Automation Inc:n assistentti Päivi Toivonen järjestää paljon asiakasseminaareja ja on kilpailuttanut useita eri palveluntuottajia. – Osanottajat olivat tyytyväisiä Meritonin tiloihin ja palveluihin. Itseäni ilahdutti se, miten joustavasti ja tehokkaasti seminaarijärjestelyt Tallinnassa hoituivat. Myyntipäällikkö Eveli Jögi Meriton Hotels Group OÜ:stä teki kaiken mitä pyysin. Ennakko-organisoinnissa sain paljon apua Minnagentin Minna Heikkiseltä ja Kokouspisteen Päivi Vartiaiselta. Kriittisenä kokouspalvelujen tilaajana Päivi toteaa olevansa oikein tyytyväinen Meriton Grand Conference & Spa –hotellin henkilökunnan toimintaan. Asioiden hoitoa helpotti myös yhteyshenkilön hyvä suomen kielen taito.

Lisätietoa: www.tourism.tallinn.ee/convention www.meritonhotels.com www.uhotelsgroup.com www.interapartners.fi www.bocoip.com

33

Markkinointisuunnittelija Mall Oja on ylpeä yksityiskohtaisesta Meetings & Incentives Tallinn –käsikirjasta.


TEKSTI: LEEnA KOISTInEn KUvA: MARI KORHOnEn

Ovi auki matkailijoille Haluaisitko avata kotisi parin kolmen tunnin ajaksi ulkomaalaisille matkailijoille? Nykymatkailijan toivomuslistalla on usein toive päästä tutustumaan paikalliseen väestöön ja heidän arkeensa. Suomessa ja suomalaisuudessa on paljon nähtävää ja koettavaa. Vuodenajat, yötön yö, lukuisat järvet ja koskematon luonto ovat käden ulottuvilla koko Suomessa.

Isäntäperhe voi tarjota ulkomaalaisille vieraille esimerkiksi sauna- tai mölkkyillan.

K

irsti Sergejeff Cosy Finlandista kertoo, että suosituin palvelu on kolmen tunnin illallisvierailu, jonka aikana tutustutaan uusiin ihmisiin ja tapoihin, rupatellaan ja vaihdetaan kokemuksia. Konsepteja on useita. Henkilön tai ryhmän valittavana on useita vaihtoehtoja: suomalainen ilta, jolloin isäntäperhe tarjoaa ihan tavallista suomalaista ruokaa, tai sauna- tai mölkkyillan. Vaihtoehtoisesti voi valita Cosy Day –ohjelman, johon isäntä voi sisällyttää luontokävelyn tai mitä vain keksiikin vieraiden ja isäntien kiinnostuksen mukaan. Jokaiselle konseptille on oma isäntärinkinsä.

Kulttuurivaihtoa parhaimmillaan — Matkailijat sukeltavat näissä tapaamisissa paljon syvemmälle suomalaiseen kulttuuriin ja elämänmenoon, kuin jos vierailisivat pelkästään tavallisena turistina, ja näkisivät vain tärkeimmät nähtävyydet. Räätälöimme palveluja myös yritysja liikematkailuun.

Räätälöimme palveluja myös yritys- ja liikematkailuun 34

Erään suomalaiskodissa vierailleen henkilön palaute: Meeting NN and MM. They are a lovely couple. Just getting a chance to speak with them, learn what they like to do. We enjoyed the luscious meal - and they let us enjoy their sauna! All in all a memorable day. — Tapaamisissa suomalaiset puolestaan perehtyvät vieraisiin kulttuureihin, saavat uutta sisältöä elämäänsä ja vahvistavat kielitaitoaan. Isäntäperheet ovat tavallisia perheitä, pariskuntia tai yksineläviä, joilla on erilaisia taitoja ja harrastuksia. Asunnon ei tarvitse olla edustava eikä puitteiden prameat. Kun yhteiset pelisäännöt ja toimintatavat on sovittu, isänniksi halukkaat liitetään mukaan Cosy Finlandin isäntärinkiin. Yli 80 suomalaista isäntäperhettä on jo mukana toiminnassa. www.cosyfinland.com


Kiitos lukijapalautteesta!

Mervi pääsee nautiskelemaan Cloettan herkuista Työhuone järjestykseen fengshuin avulla –juttu oli lehden 1/2014 mielenkiintoisin. Eikä ihme, sillä työhuone tai -piste onkin paikka, jossa suurin osa valveillaoloajasta vietetään.

Työhuone järjestykseen fengshuin avulla –juttu oli hyvä muistutus työtilan järjestämisen tärkeydestä. Jos perustavanlaatuisiin muutoksiin ei olisikaan mahdollisuutta, niin aina voi ajatella fengshuin periaatteita ja henkeä ja tehdä pikkumuutoksia. Ja sähkömagneettista säteilyä ja ilman epäpuhtauksia suodattavan viherkasvin tuominen työpöydälle on ympäristöteko! Väreilläkin on väliä, siitä ehkä saamme tietoa Secretariuksesta joskus toisen kerran? Seija Sailio

Pidin eniten jaostojen tapahtumista tehdyistä jutuista kuten Huomisen huippuosaamista ja kaksi lyhyempää; Kymenlaakson jaosto UPM:n sellu- ja paperitehtaalla sekä Wienervalsseja ja verkostoitumista. Lyhyestäkin jutusta saa välähdyksen tämän ajan hengestä. Kuvat kertovat paljon tapahtuman tunnelmasta. Näitä vastaavia kaipaan muistakin jaostoista, sillä jokaiseen kuukauteen sisältyy mitä mielenkiintoisimpia vierailukäyntejä ympäri Suomea. Sari Ollikainen

Mielenkiintoisin juttu oli Työhuone järjestykseen fengshuin avulla. Sari Kiiskinen

Hieno Secretarius! Olipa raikas ja värikäs tuulahdus kaikkea uutta! Hyvät jutut edellisestä olivat säilyneet ja silti jo ihan erilainen lehti. Ihana uudistus. Iloa työhönne! Mia Jalonen

Kyllä huomaa, että ”ammatti-ihmiset” on lehden takana. Positiivisia, energisiä, iloisia, onnellisia, hymyileviä, työssään viihtyviä ihmisiä ja kuvia koko lehti täynnä. Tätä on ihana lukea. Tulee itsekin hyvälle tuulelle. Mielenkiintoista oli lukea Työhuone järjestykseen fengshuin avulla. Anneli Todella hyvä artikkeli oli Oletko jo koukussa pilveen? Mervi Tervakangas

Kerro, mikä tämän lehden jutuista sykähdytti tai innosti tai kiinnosti sinua. Lähetä vastauksesi viimeistään ma 25.8. paatoimittaja.secretarius@gmail.com. Voit lähettää myös muuta palautetta, juttuideoita, ruusuja tai risuja. Vastaajien kesken arvotaan kahden yön majoituslahjakortti Forenom House Helsinkiin, kortti on voimassa 31.12.2014 saakka. www.forenom.fi/househelsinki.


TEKSTI: PIRJO KOPOnEn KUvA: MAgnUS FRödEnbERg/nORdEn.ORg

Kirjoittamistaitoa ja kielenhuolto-osaamista Selkeä kieli tehostaa julkisen hallinnon työtä ja säästää kuluja. Kun ohjeistus- ja päätöstekstit ovat ymmärrettäviä, säästyy aikaa muuhun työhön. Ei tarvita tekstinselitystä, täydentävää ohjeistusta, aikaa vieviä lisäselvityksiä ja hakemusten täydennyspyyntöjä.

K

unnissa tarvitaan lisää koulutusta ja aikaa tekstinteolle. Kuntaliitto lähetti Kielitoimiston laatiman kyselyn viranomaiskielen parantamisesta viime kesänä kaikkiin Suomen kuntiin. Tulosten perusteella kunnissa arvostetaan kielen laatua erityisesti, kun on kyse päätöksistä, esityslistoista, ohjeista ja määräyksistä.

Kieli on keskeinen työväline Useimmiten tekstien laadusta vastaavat kirjoittajat. Yhdessäkään kunnassa ei ole tehtävään palkattua kielenhuol-

tajaa, mutta joissakin vastuu on tiedottajalla tai sihteerillä. Yllättävää sen sijaan oli, että vastaajista 8 prosenttia ei osaa sanoa, kuka vastaa kielenhuollosta, ja 17 prosenttia kertoo, ettei vastuuta ole kenelläkään. Kirjoittamistaidoille ja kielenhuollon osaamiselle on kiistattomasti kysyntää. Tammikuun lopussa opetusministeri Krista Kiuru vastaanotti Hyvän virkakielen toimintaohjelman, jota ministeriön työryhmä oli valmistellut. Ohjelma korostaa kielen merkitystä viranomaisten keskeisenä työvälineenä.

Puoliautomaattiteksteistä selkokieleen Viranomaistekstejä laaditaan usein tiimeissä. Apuna ovat aiemmat tekstit ja puoliautomaattiset tekstintuotantojärjestelmät, jotka tarjoavat vakiomuotoisia tekstikatkelmia. Muotoiluun kirjoittajat eivät tähän saakka ole yleensä päässeet vaikuttamaan. Tarvitaan siis työn uusia järjestelyjä, jotta tekstejä on mahdollista selkeyttää. Puoliautomaattisten päätöstekstien ongelmallisuus on tunnistettu. Kotimaisten kielten keskus selvitti kansalaisten mielipiteitä julkishallinnon teksteistä kesällä 2013. Esimerk-

Hallintolain mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

36


kinä eräs kyselyyn vastaajista: hän oli saanut anomukseensa lyhytsanaisen sävyltään aggressiivisen vastauksen, josta ei käynyt ilmi, mitä asia koski. Perään oli tullut muistutuskirje, jossa oli käytetty pelkkiä lyhyitä päälauseita. Vastaanottajan ensireaktio oli, että hän oli tehnyt jotain pahaa.

Seuraa kielen muutoksia Ovatko viranomaisviestinnän koukerot perua vanhoista asenteista ja halusta kirjoittaa arvokkaan oloisesti, ”kansan yläpuolella”. Monimutkaisuutta ja lomakkeiden raskautta on selitetty sillä, että viranomaisen on pystyttävä kuvaamaan täsmällisesti ja tarkasti monitahoisia asioita.

Hallintolain hyvän kielenkäytön vaatimus kuitenkin on, että viranomaistekstin ymmärtäminen ei saa vaatia hallinnon tai lainsäädännön asiantuntemusta. Hallinnon ja tekstin ammattilaisten kannattaakin aktiivisesti pitää yllä osaamistaan, seurata kielen muutoksia, kielenhuollon uusia suosituksia ja aktiivisesti hankkia koulutusta.

Lähde: Kielikello 1/2014

Ovatko yhteystietosi ajan tasalla?

Hyvä jäsenemme, muistathan ilmoittaa toimistolle, jos olet muuttanut, vaihtanut työpaikkaa tai puhelinnumerot ovat muuttuneet. Samoin varmista, että rekisterissä on oikea sähköpostiosoite, koska tiedottaminen tapahtuu pääosin sähköpostilla. Erityisesti pyydämme ilmoittamaan, jos laskutusosoite on eri kuin postitusosoite. Jos työnantaja maksaa jäsenmaksun, tarkistathan, että yhdistyksellä on rekisterissä oikea laskutusosoite jäsenmaksulaskutusta varten. Ota yhteyttä Sariin, sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi tai puhelimitse 040 094 9878.

Nappaa neukkarit netistä  Suomen paras kokouspaikkapalvelu

Kokeile!


Uutisia Finavian taidekokoelmaa matkustajien nähtävillä Helsinki-Vantaan uusin nykytaiteen näyttely ”Näkymiä matkan varrelta” on avattu lentoaseman Art Galleryssä. Teokset on poimittu Finavian taidekokoelmasta. Näkymiä matkan varrelta -näyttely esittelee 14 taiteilijan teoksia 1960-luvulta nykypäivään. Tekniikoiltaan teokset vaihtelevat pronssiveistoksista maalauksiin, piirroksiin, taidegrafiikkaan ja taidelasiin. Näkymiä matkan varrelta -näyttely on esillä portilla 37, ja on avoinna ympäri vuorokauden. Sisäänpääsy on maksuton. www.finavia.fi

Allegrolla mahtavaan metropoliaan Allegron lippuhinnoittelua uudistetaan 16.6.2014 alkaen – pian saatavilla on entistä enemmän edullisia junalippuja Pietariin ja Viipuriin. Järjestäkää esimerkiksi kokous tai tiimipäivä Pietariin ja työskennelkää jo junassa. Lähdettäessä aamun ensimmäisellä Allegrolla Pietariin ja palattaessa kotiin illan viimeisellä junalla jää aikaa Pietarissa vierailuun lähes 10 tuntia.

Kokous raiteilla Nyt voi nauttia mukavasta matkustuksesta uudessa kaksikerroksisessa DuettoPlus-ravintolavaunussa Helsingin ja Oulun lisäksi myös Helsingin ja Joensuun välisillä reiteillä. Moderni DuettoPlus-vaunu tarjoaa elämyksiä sekä liike- että ryhmämatkustukseen. Vaunusta löytyy myös kokoustamiseen loistavasti sopiva kabinetti 12 henkilölle. VR avaa kuluvan vuoden aikana yhteensä 26 vastaavaa ravintolaa junissaan. www.vr.fi

Ihmettele ihmepuutarhaa Ihmepuutarha kukoistaa Helsingin päärautatieasemalla jo kolmatta kertaa. Ohikulkijat voivat pysähtyä hetkeksi kauniiseen miljööseen ihastelemaan vehreitä istutuksia ja hakemaan inspiraatiota omalle pihalle tai parvekkeelle. Tällä kertaa puutarhan suunnittelukilpailun voitti piikkiöläisen ammattiopisto Livian opiskelijoiden ehdotus ”Neljä vuodenaikaa”, jossa taidokkaat istutukset rakennetaan kokonaisuuksiin vuodenaikojen ympärille. www.vr.fi

www.vr.fi

Cater it – kaikki catering-palvelut yhdestä paikasta

Estorian tarinat esittelevät Viroa

Cater it tuo yhteen catering -tarjoajat ja -ostajat, jotta catering-, sekä leipomoalan palveluiden löytäminen, vertaaminen ja ostaminen olisi helpompaa. Espoon, Helsingin ja Vantaan seudulle on kattava tarjonta. Toimintaa laajennetaan ympäri Suomea. Palveluun voi liittyä tarjoajaksi mistä päin Suomea tahansa. Cater it tarjoaa aamupaloja, brunsseja, lounaita sekä laajempia ateriakokonaisuuksia esimerkiksi erilaisia juhlia tai yritysten tilaisuuksia varten.

Virolaisia tarinoita kertova, uniikki Solo Sokos Hotel Estorian, on avattu legendaarisen Viru-hotellin rinnalle. Hotelli tuo uudenlaisen majoitusvaihtoehdon kaupungissa vieraileville matkailijoille. Myös ravintola Merineitsi avautui uudistettuna Show & Dinner -ravintolana.

www.sokoshotels.fi

Verkkokaupasta voi joko suoraan ostaa tilaisuuteen sopivan menun tai pyytää maksuttoman räätälöidyn tarjouksen, jolloin Cater it pyytää yhteistyökumppaneiltaan tarjoukset. Tarvittaessa Cater it myös järjestää astiat, kokit ja tarjoilijat. www.caterit.fi

Joogaa ja selfie-kuvia lentoasemalla Helsinki-Vantaan lentoasemalla on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen TravelLab-hanke, jossa matkustajat pääsevät testaamaan uusia palvelukonsepteja ja kertomaan niistä mielipiteensä. Matkustajilta koottujen palveluideoiden ympärille syntynyt hanke on osa lentoaseman kehittämisohjelmaa. Portilla 32 on Suomi-aiheinen kuvaseinä, jossa matkustajat voivat napata omakuvia ja jakaa niitä sosiaalisessa mediassa #SelvieFromHEL-hashtagilla. Joogastudiossa matkustajat voivat vetreytyä lennon jäljiltä ohjatuissa harjoituksissa ja omatoimisesti. TravelLab tuo testiin myös teknisiä palveluja, kuten porttibusseilla olevia infotauluja, jotka kertovat vinkkejä lentoasemalla tekemiseen. Palvelukonseptin testaaminen jatkuu elokuun loppuun asti. Kerättyjen kokemusten pohjalta arvioidaan, mitkä palvelut otetaan lentoasemalla käyttöön. www.finavia.fi

Kuva: www.finavia.fi

38


Kissa, joka osasi lohduttaa

TEKSTI JA KUvA: SARI KIISKInEn

Siinä pentueessa oli mustavalkoisten pentujen joukossa vain yksi harmaa pentu. Alun perin sekin piti antaa pois, mutta tyttäreni halusi pitää sen itsellään. Pentujen emon nimi oli Tupu, joten tämä harmaa kissanpentu nimettiin emonsa mukaan t-kirjaimella alkavaksi, Ticoksi. Ticosta sukeutui erittäin sosiaalinen kissa. Se kesti hyvin jopa lastenleikeissä ja istui tyytyväisenä leikkitraktorin peräkärrissä. Se osallistui myös veneretkillemme. Tico osasi lohduttamisen taidon. Jos joku vuodatti kyyneleitä, Tico meni itkevän luokse ja nuoli kyyneleet pois karhealla pikkukielellään. Vuosi sitten keväällä Tico jouduttiin viemään eläinlääkäriin, koska sen yleiskunto oli huomattavasti heikentynyt, eikä ruoka maistunut. Verikokeista ilmeni, ettei sillä ollut kaikki hyvin. Jatkotutkimuksissa selvisikin, että Ticon vatsa, maksa ja munuaiset olivat täynnä kasvaimia, eikä enää ollut mitään tehtävissä sen pelastamiseksi. Diagnoosin saatuani aloin lohduttaa Ticoa silittämällä sen paksua turkkia. Samalla laskeuduin ihan sen lähelle, tutkimuspöydän tasolle, jolloin pääni oli Ticon pään korkeudella. En enää voinut pidätellä kyyneleitäni ja kävi jälleen niin, että Tico lohdutti minua. Se kurottautui pöydältä minua kohden ja alkoi nuolla kyyneleitäni. Näin Tico jätti meille jäähyväiset, se tiesi itse lähtevänsä kissojen taivaaseen. Kiitos Tico, tuotit seitsemäntoista vuoden aikana paljon iloa elämäämme ja olet ikuisesti muistoissamme.

Kokoushotelli historiallisessa Billnäsin ruukissa

Kokousta |

Herkuttele

|

Rentoudu

|

Majoitu

|

www.kokousbillnas.fi


28.-29.8.2014 Messukeskus Helsinki

Tapahtumatekniikka

Liikelahjat Kokoukset & Tapahtumat

Henkilöstö

Toimisto

Vuoden paras työpäivä! Bisnespäivät tarjoaa ideoita ja inspiraatiota jokaiselta teema-alueeltaan. Luvassa asiaa ja viihdettä huippupuhujien kera! Samaan aikaan myös Talentumin järjestämä SIHTEERI & ASSISTENTTI 2014. Katso koko ohjelma ja rekisteröidy mukaan: www.bisnespäivät.fi

Aukioloajat ja sisäänpääsy: to 28.8. ja pe 29.8. klo 9-17 Sisäänpääsy on maksuton alan ammattilaisille

OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.

Mukana menossa:

Secretarius 2 2014 netti  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you