Page 1

Sihteerien ja assistenttien ammattilehti

2/2016

Mielikuvakamppailua sihteeristä

Maaretta Tukiainen:

Vapauta potentiaalisi


Johdon assistentti -koulutus on tarkoitettu johdon sihteereille ja assistenteille sekä muille vastaavissa sihteerin tehtävissä toimiville.

JOHTAMISKORKEAKOULU

Koulutusohjelma antaa välineitä vastata työn muutoshaasteisiin ja oman osaamisen päivittämiseen ja kehittämiseen. Koulutuksen laajuus on 9 opintopistettä. Lähiopetuspäiviä on yhteensä 10 ja ne toteutetaan kahden päivän jaksoissa Tampereen yliopiston tiloissa. Koulutuksen ajankohta on 16.2.–16.6.2017. Ilmoittautuminen 13.1.2017 mennessä. Tervetuloa!

JOHDON ASSISTENTTI 2017 ”Koen koulutuksen antaneen vahvuuksia sihteerin työhön.” ”Ihan parasta olivat käytännön harjoitteet.”

MAAILMANPERINTÖKOHDE

VERLAN PuuHIOMO

jA PAHVITEHDAs Tervetuloa tutustumaan Verlan ainutlaatuiseen tehdasmuseoon sekä idylliseen miljööseen. Verlassa voit viettää niin kiireetöntä kesäpäivää koko perheen kesken kuin tyky- tai kokouspäivää työporukalla.

2

Lisätietoja: www.uta.fi/jkk/synergos Aino-Maija Ahola aino-maija.ahola@uta.fi 050 596 7512

Tehdasmuseo on avoinna 2.5.–23.6. ti–su 10–17 26.6.–31.7. joka päivä 10–18 1.8.–30.9. ti–su 10–17 Tiedustelut ja varaukset museum.verla@upm.com 02041 52170 Verlantie 295, Kouvola www.verla.fi


Pääkirjoitus

53.VUOSIKERTA

2/2016 6.6.2016

Kansi: Maaretta Tukiainen Kannen kuva: Anne Stolt

Kustantaja Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry sähköposti: sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi www.sihteeriyhdistys.fi Kalevankatu 26 A 8, 00100 Helsinki Päätoimittaja Leena Koistinen 044 369 7810 paatoimittaja.secretarius@gmail.com Toimitussihteeri Sari Ollikainen 040 094 9878 Toimittajat Anna Ääri 050 583 3365 Pirjo Koponen 040 571 4391 Päivi Kuokkanen 040 844 0890 Riitta Soinola 050 521 7017 Veera Honka-Nissi 045 204 6990 Ulkoasu ja taitto Anne Stolt anne.stolt@kolumbus.fi Secretarius-yhdyshenkilöt jaostoittain Etelä-Pohjanmaa: Irmeli Vuorenmaa Helsingin -seutu: Kaisa Heinonsalmi Jyväskylä: Anne Juvonen Keski-Pohjanmaa: Maria Nyblom Kuopio: Anne Räisänen Kymenlaakso: Katja Waldén Pohjois-Suomi: Minna Juntunen Pori: Anna Ääri Tampere: Minna Kronberg Turku: Päivi Anttila info@sihteeriyhdistys.fi Ilmoitusmyynti Satu Salmivalli 040 527 8809 satu.salmivalli@yahoo.com Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Sari Ollikainen 040 094 9878 sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi Tilaushinta 40 euroa/vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-7486 Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere Paperi: G-print, 115 g Ilmoitushinnat ja mediakortti 2016: www.sihteeriyhdistys.fi Seuraava lehti ilmestyy 3.10.2016

Tieteellisesti todistettu!

M

aailma muuttuu Eskoseni, totesi Aleksis Kivi vuonna 1864 ilmestyneessä teoksessaan Nummisuutarit. Erilaisissa sihteerin ja assistentin tehtävissä jo 30 vuotta toimineena allekirjoitan tuon kuuluisan lauseen täysin. Niin hurjaa on kehitys työurani aikana ollut ja mielenkiinnolla odotan, mitä kaikkea tulen oman työurani aikana vielä näkemään. Yhdistyksemme 55-vuotisen olemassaolon aikana meidän sihteerien ja assistenttien työt, työnkuvat ja jopa roolit ovat muuttuneet melkoisesti. Tämä asia konkretisoitui sääntömääräisessä kevätkokouksessamme, kun saimme kuulla Tuula Joron mielenkiintoisen esityksen liittyen hänen marraskuussa 2015 julkaistuun pro gradu –tutkielmaansa: Asemakamppailua sihteerin sosiaalisesta paikantumisesta - Sihteeriyhdistys ry arvoa ja arvostusta tavoittelemassa. Tutkielman mukaan sihteerin tehtävissä toimivia on usein vaikea määritellä ammattikategorisesti. Sihteerin työnkuva ei ole koskaan ollut selkeä, sillä olemus on mennyt helposti tekemisen edelle. Sana ”sihteeri” tuo jollekin mieleen toimistovaimon, toiselle taas uranaisen – pilapiirroksia ja seksismiä unohtamatta. Tutkielmaa tehdessään Joro hyödynsi yhdistyksen julkaisemaa materiaalia eli Secretarius-lehtiä ja historiikkiamme. Aiheesta lisää sivulta 26 alkaen. Sihteeriyhdistys on kautta historian pyrkinyt tuomaan naisten kokemusmaailmasta kumpuavaa osaamista näkyville ja tunnustetuksi. Asemakamppailua olemme todella joutuneet käymään löytääksemme oman sosiaalisen paikkamme. Ja sen paikan olemme löytäneet – yhdistyksestämme välittyy nykyisin kuva ennen kaikkea ”naiserityisillä taidoilla” varustettujen moniosaajien vertaistuen areenana, jossa kollektiivinen tukiverkosto kerryttää yksilöllistä työmarkkina-arvoa, kuten Jorokin toteaa. Me yhdistyksen jäsenet olemme jokainen omalta osaltamme luomassa historiaa - se on nyt tieteellisesti tutkittu ja todistettu. Ihanaa kesää teille kaikille toivottaen Anne Brandt Sihteeriyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja PS. Jotta saat jatkossakin kaiken hyödyn tästä upeasta verkostostamme, niin miten olisi, jos seuraavassa jaostosi tapaamisessa menisitkin juttelemaan ja tutustumaan ehkä hiukan vieraammaksi jääneeseen kollegaasi? Huhtikuinen jäsenhankintakampanja toi meille yli 20 uutta jäsentä – toivotetaan heidät ja kaikki muutkin viime aikoina yhdistykseemme liittyneet lämpimästi mukaan jaostojemme toimintaan.

4041 0209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY

3


Ei mikään kuiva kokouspaikka! Varaa uniikki kokouselämys haiden keskeltä SEA LIFEssa.

Ota yhteyttä: 09 5658 2024 myyntipalvelu@sealife.fi

www.sealife.fi

Tunnemme tuhansia, joiden mielestä tapahtumien järjestäminen on helppoa. Mitä meiltä sinä olet? Vuosittain tuhannet Lyytin käyttäjät ottavat vastaan miljoonia ilmoittautumisia ympäri maailmaa. Ne ovat tarinoita onnellisista osallistujista, menestyksekkäistä neuvotteluista ja iloisista kohtaamisista. Lyytin automaattinen tapatumahallinta antaa sinulle aikaa keskittyä osallistujiisi. Ilman kiirettä.

Olisiko aika unohtaa vanhat menetelmät?

Tutustu ilmaiseen 30-päivän kokeiluun osoitteessa www.lyyti.fi


sisältö 2/2016

Hyvinvointi alkaa oivalluksesta

32

Vapauta potentiaalisi, pikkuaskel riittää

6 Löydä vahvuutesi, kukoista töissä

39 Uusi palsta Zen-henkinen ajatus

8 Työmatkailun ilot ja surut

40 Uusi palsta Arjen keskellä ilon pisaroita: jaostojen kuulumisia

10 Tiedätkö tunnussanan sisimpääsi?

43 Tervetuloa yhdistykseen: Armi Lampinen

12 Laadukas kasvisruoka hyvänolon ja jaksamisen perustana 16 Kolme teesiä henkiseen kestävyyteen

44 Uusi palsta Kulttuurikulma: Diva Alert - Karita Mattila on enemmän kaikkea

18 Ihana, elintärkeä uni

45 Vuosikymmenten takaa Sihteerinä suuressa teollisuuslaitoksessa

22 Kerran elolle elvytetty

46 Yhteispelillä parempi työyhteisö

24 Karismaa voi treenata

48 Lukijapalautteet

26 Mielikuvakamppailua sihteeristä 29 Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet vaanivat toimistotyössä 30 Sihteeriyhdistyksen uusi kunniapuheenjohtaja Eeva Kylä-Paavola 32 Vapauta potentiaalisi, pikkuaskel riittää 35 Roskasta sähköä ja lämpöä

49 Kiva kokouspaikka Lentomatkan nopeus ja laivamatkan mukavuus 50 Työpaikan yhteishenki on voimavara Hippu hilpeyttä on hyvä mauste 52 Uusi palsta Sielunmaisemani: Pompeij – tuhansien salaisuuksien kaupunki 54 Sihteerin eettiset ohjeet 55 Jaostojen hallitusjäsenet

36 Arjen ateriavalinnat kuntoon 38 Kolumni: Zero hunger

12

18

29 5


Teksti: Kaisa Latva-Rasku Kuva: Anne Stolt

Yrityksen vahvuus näkyy siinä miten sen työntekijät pystyvät kehittämään vahvuuksiaan ja ylläpitämään omaa osaamistaan, Vincit Oy:n henkilöstöjohtaja Johanna Pystynen sanoo.

Löydä vahvuutesi, kukoista töissä

Työelämässä puhutaan paljon sisäisestä motivaatiosta, intohimosta ja huippuosaamisesta. Nämä on mahdollista saavuttaa kysymällä itseltään, mitkä asiat ovat minulle aidosti tärkeitä. Mitä haluan saada aikaiseksi ja mitkä ovat ne vahvuudet, joiden varaan kannattaa rakentaa?

6


V

incit Oy:n henkilöstöjohtaja Johanna Pystysen mukaan työstä pitää nauttia ja sen pitää tukea ammatillisia unelmia. Kun joku pitää aidosti työstään, hän hakeutuu koulutuksiin ja on motivoitunut. Yrityksen tehtävä on auttaa ihmistä tunnistamaan, mitkä asiat ovat hänelle tärkeitä ja mieluisia niin arjessa kuin työssä. Kun itselle merkitykselliset asiat löytyvät ja niiden eteenpäin vieminen sallitaan myös työelämässä, saadaan työntekijän kehittymispolulle mielekkyyttä. —— Usein unelmat edistävät jollain tapaa myös yrityksen toimintaa. Kun tulevaisuuden unelmat pyritään täyttämään yhdessä, hyötyvät kaikki osapuolet, Johanna Pystynen kertoo. Latistetut ideat

Työpaikoilla harvoin mietitään tällaisia työntekijöiden unelmia, usein puhutaan vain työhön liittyvistä asioista. Lapsilla on paljon unelmia, eivätkä he rajoita itse itseään. Koulujärjestelmä tasapäistää ja nujertaa unelmia sekä unelmointikyvyn. Aikuisilla itsesensuuri on niin kova, että harvoin edes mietitään omia toiveita tai unelmia. ——Lottoaminen tuntuu olevan suomalaisille aikuisille ainoa sallittu unelmoinnin malli. Etsi, kokeile, kyseenalaista

Pelkkä ulkoinen motivaatio, kuten palkankorotus, ei kuitenkaan riitä pitkälle, eikä se välttämättä myöskään sitouta työntekijää. Kun työntekijällä on unelma, häntä tulee rohkaista menemään sitä kohti ja auttaa häntä löytämään oma sisäinen motivaationsa. Mutta miten sen sitten voi löytää? Pystysen mukaan ihmisillä on tavoitteita. Huomionarvoista on se, ettei näitä tavoitteita välttämättä koskaan

tietoisesti kyseenalaisteta – valtaosa niistä johdetaan omaan ammattiin tai uraan liittyvistä stereotypioista. Tällaiset tavoitteet voivat olla toisinaan toimivia, mutta niitä asettaessa olisi hyvä edes kerran pysähtyä miettimään, ovatko ne asioita, jotka aidosti haluaa saavuttaa. ——Etsi. Kokeile. Kyseenalaista. Kun löydät oman juttusi, mieti kuinka voit tuoda sitä lisää omaan työhösi. Yrityksen pitäisi tukea sinua tässä prosessissa, tai muuten sinun kannattaa miettiä vaikka työpaikan vaihtoa.

Omien vahvuuksien käyttäminen työssä tekee työskentelystä mielekkäämpää. Se vahvistuu, jota käytetään

Omien vahvuuksien käyttäminen työssä tekee työskentelystä mielekkäämpää. Pelkkä keskittyminen heikompien alueiden parantamiseen kuormittaa ja syö työsuoritusta myös muilta osa-alueilta. ——Huippuosaajaksi ei kasveta kehittämällä heikkouksia, vaan vahvistamalla niitä puolia, joissa on jo hyvä. Tietynlaista suoritustasoa vaaditaan jokaisella työn osa-alueella, mutta heikompien alueiden esiintuominen voi synnyttää vain turhautumista. Mahdollisuuksien mukaan omia työtehtäviä kannattaisikin pyrkiä muokkaamaan enemmän omiin vahvuuksiin sopiviksi. ——Tämän jälkeen voi sitten keskittyä pohtimaan kuinka myös ne heikommat osa-alueet saadaan kehitettyä riittävälle tasolle.

Hyppää rohkeusalueelle

Vahvuudet kehittyvät epämukavuusalueella. Siellä joutuu kyseenalaistamaan omat toiveet, halut ja osaamisen. Se tunnetusti kehittää ja vahvistaa. Johanna Pystynen rohkaiseekin menemään säännöllisesti omille epämukavuusalueille, vaikka ei uskoisi siihen pystyvänkään. Harvoin uskomme asian onnistuvan ennen kuin lähdemme sitä tekemään.

Epämukavuusalueen sijaan tulisikin puhua rohkeusalueesta. ——Epämukavuusalueen sijaan tulisikin puhua rohkeusalueesta. Ollessamme kyllin rohkeita, haastamme itsemme siirtymään uusille kehittymispoluille, ja vain se mahdollistaa kasvamisen ja kehittymisen. Omistajuus omaan työhön

Luovuus on yksi vahvuustekijä omien unelmien löytämisessä. Yrityksen pitäisi tukea jokaisen omia vahvuuksia, ei tarjota samaa polkua kaikille. Lopputulos on se millä on merkitystä. Sinne voi päästä montaa eri reittiä. ——Henkilöstön ei siis tule odottaa johdolta valmista urapolkua, jota he kapuavat ylöspäin annetuissa raameissa. Omistajuus omaan työhön ja itsensä kehittämiseen auttaa tunnistamaan oman työn vaikutuksia koko yrityksen toimintaan. Tämä vastaa myös työntekijöiden tarpeeseen haastaa itsensä, oppia uutta,kehittyä ja vaikuttaa. Lähteet: Johanna Pystysen luento Miten tunnistat omat vahvuutesi ja hyödynnät niitä maksimaalisesti Assistentti 2016 -seminaarissa 20.1.2016 www.vincit.fi/blog/

Pohdinta-apuja oman ammatillisen unelman löytämiseksi ●● Kuka työelämässä inspiroi sinua? Miksi? ●● Milloin viimeksi uppouduit johonkin niin, että unohdit ajan kulun? Mitä asioita silloin teit? ●● Mistä asioista huomaat jatkuvasti väitteleväsi muiden kanssa? Mitä asioita puolustat? ●● Kenen työhön mieluiten vaihtaisit omasi? Miksi?

7


Teksti: Veera Honka-Nissi Kuva: VR:n kuva-arkisto

ilot ja surut

Tyรถmatkailun

8


Kello on 23.15. Juna Helsinkiin lähtee seuraavana aamuna kello 6.36. Herätyskello soi 5.40. Vielä on pakattava ja tehtävä eväät aamuksi. Miten tässä taas kävi näin? Miksi en mennyt nukkumaan aiemmin? Aamulla on ehdittävä pesulle ja kipitettävä juna-asemalle. Kaiken on oltava mukana - kotiin unohtunutta puhelinta ei pääse hakemaan kesken työpäivän.

S

uomalaisten työmatkan keskipituus on noin 14 kilometriä. Vuodesta 1990 matka on pidentynyt noin 5 kilometriä. Lyhimmät yhdensuuntaiset työmatkat ovat Pohjanmaalla (10,2 km) ja pisimmät Kanta-Hämeessä (18,3 km). Vuodessa suomalaiset tekevät kodin ja työpaikan välillä noin 2 miljoonaa matkaa, joista 75 prosenttia tehdään henkilöautoilla. Mulla kauas menolippu on

Työskennellessäni Kokoomuksen Naisten Liitolla järjestösihteerinä toimipisteeni sijaitsi Helsingissä, noin 200 kilometrin päästä kotoamme Nokialta. Etäpäiviä lukuun ottamatta käytin 5 - 7 tuntia päivässä työmatkoihin. Pääasiassa käytin työmatkoihin junaa, sillä tuolloin perheessämme oli vain yksi henkilöauto, joka oli mieheni käytössä. Nokialta on hyvät yhteydet Tampereelle, josta junia kulkee Helsinkiin melkeinpä joka tunti. Matkustaminen junassa oli pääosin nopeaa ja helppoa. Aamulla saatoin nukahtaa hetkeksi, katsoa illan aikana tulleet sähköpostit ja suunnitella tulevaa työpäivää. Illalla kotimatka sujui usein uutisia lukien tai elokuvia katsellen. Joskus rankan ja pitkäksi venyneen työpäivän päätteeksi lasillinen punaviiniä ravintolavaunun puheensorinassa siivitti ajatukset pois työstä. Talven tai lehtikelin yllättäessä tuli mutkia joskus matkaan. Normaalina työpäivänä ei pienestä myöhästymisestä koitunut suurta haittaa, sillä pystyin tekemään töitä matkan aikana. Mutta usean tunnin seisahdukset saattoivat

pistää koko päivän kalenterin uusiksi: tapaaminen peruuntui kokonaan tai toimistolla tehtävät työt siirtyivät toiseen päivään. Paluumatkan viivästyessä voi unohtaa illan harrastukset sekä yhteisen ajan perheen kanssa. Linja-autossa on tunnelmaa

Junien myöhästellessä kuljin usein bussilla. Koska maksoin kuukausittain VR:n kausilipuista, halusin tehdä bussimatkat mahdollisimman edullisesti. Hintakilpailu VR:n, Onnibussin sekä bussiyhtiöiden välillä mahdollistaa jopa kahden euron hintaisen matkan Tampereelta Helsinkiin. Linja-autolla matkustaminen on jonkin verran junamatkustamista hitaampaa, eikä työskentely esimerkiksi normaalikokoisella kannettavalla tietokoneella onnistu yhtä mukavasti tilanahtauden vuoksi. Onnibusseissa on hyvin huomioitu ihmisten kasvanut tarve käyttää matkan aikana nettiä. Lisäksi puhelinten ja tietokoneiden lataus onnistuu mainiosti. Myös muut bussiyhtiöt ovat alkaneet lisätä latauspistokkeita autoihinsa. Langaton netti harmittavan monesta autosta kuitenkin vielä puuttuu. Bussien aikataulut pitivät hyvin kutinsa. Myöhästymiset sai laskea yhden käden sormin niiden viiden ja puolen vuoden ajalta, jotka kuljin Nokian ja Helsingin väliä. Busseissa oli henkilökohtaisempi palvelu; koska asiakkaita oli verraten vähän, tulivat asiakkaat kuskeille nopeasti tutuiksi. Vähäisen käytävillä kuljeskelun vuoksi bussissa oli rauhallisempaa ot-

taa nokoset tai tehdä töitä. Lentokenttävuorot olivat poikkeus, silloin bussi oli usein täynnä enemmän ja vähemmän riehakkaita turisteja, jotka puhkesivat ajoittain lennokkaaseenkin yhteislauluun kanssamatkustajien iloksi. Aavan meren tuolla puolen

Päivittäisen työmatkailun lisäksi Suomessa tehtiin viime vuonna noin 3,5 miljoonaa yöpymisen sisältävää työtai kokousmatkaa kotimaahan ja 1,6 miljoonaa yön yli kestävää matkaa ulkomaille. Sihteerin työssäni sain matkustaa paljon niin kotimaassa kuin ulkomailla. Koulutuksissa ja kokouksissa kierrettiin ympäri Suomen. Seminaari- ja koulutusmatkoja tehtiin myös muun muassa Pietariin ja Istanbuliin ja Geneveen, jotka muuten ehkä olisivat jääneet tyystin näkemättä ja kokematta. Oma maa mansikka

Nykyisin työmatkani on 1,4 kilometriä suuntaansa. Päivittäin käytän työmatkoihin noin 10-30 minuuttia riippuen siitä kuljenko kävellen, pyörällä tai henkilöautolla. Vaikka olenkin tottunut matkaaja ja nautin tien päällä olemisesta, tuntuu työskentely kotipaikkakunnalla tällä hetkellä taivaalliselta. Isännöintikoulutus Turussa ja työtehtävät Nokian naapurikunnissa rikkovat mukavasti jokapäiväisiä rutiineja, eikä vierivä kivi pääse sammaloitumaan. Lähteet: Ympäristöhallinnon ja Ylen internetsivut, Tilastokeskus

9


Teksti: Minna Kronberg kuvat: Minna Kronbergin kotialbumi ja pixapay.com

Tiedätkö tunnussanan sisimpääsi? Moni nykyihminen elää melkoisessa salasanaviidakossa. Pitää olla sanasana verkkopankkiin, sähköpostiin, Facebookiin,Twitteriin, Pinterestiin, Instagramiin ja lukuisiin muihin sovelluksiin.

M

yös työelämässä on tukuttain järjestelmiä ja palveluja, joihin pääsee vain kirjautumalla. Koodeja näppäillään ulko-oviin ja kaappeihin. Käytössä voi olla lätkä tai tikku, jota vilauttamalla pääsee järjestelmiin sisään. Näiden avulla seurataan kulunvalvontaa, työaikaa tai työvaiheita. Ne myös tuottavat tietoa palvelusta, turvallisuudesta sekä tuotannon ja hallinnon toimista. Sihteeri tarvitsee laaja-alaisesta ja moninaisista työtehtävistä johtuen erilaisia ohjelmia ja palveluja, joihin täytyy myös muistaa salasanat ja käyttäjätunnukset. Näitä voi kertyä parikin kymmentä. Elämän Stop-merkki

Infoähkyn ja kaaoksen keskellä tulisi pitää huoli siitä, että löytyy aikaa palautua työn aiheuttamasta kuormituksesta. Mitä kaoottisemmaksi tilanne käy ja mitä vinhemmin oravanpyörä pyörii, sitä vähemmän ihminen kuuntelee itseään ja sitä mitä hän tarvitsee. Arki voi olla pelkkää suorittamista ja selviytymistä. Ihmisen on hyvä tiedostaa, kun on aika pysähtyä. Ei ole terveellistä asettaa omia toiveitansa sivuun ja antaa muiden tarpeiden mennä omiensa edelle. Vuorovaikutteisuuden puute voi vähitellen katkeroittaa ja pahimmassa aiheuttaa höyrykattilan räjähtämisen.

10


Mikset sanonut mitään?

Ihmisen on hyvä olla sen verran jämäkkä, ettei takin selkämyksessä jatkuvasti näy saappaan jälkiä. Kun aina aiemmin joustanut osapuoli viimein kimmastuu ja uskaltaa päästää höyryjä ulos, voi saada vastaansa hölmistyneitä katseita ja kysymyksen: ”No mikset sä sanonut aikaisemmin mitään?” Niinpä. Mikset sanonut? Toivoitko, että muut huomaisivat ja arvostaisivat uhrautumistasi? Oletko suurieleisesti marttyyri, joka ei edes anna toisten tehdä omalla tyylillään, vaan ehtii, jaksaa, osaa, koska tietää ja osaa kaiken paremmin? Jossakin kohtaa huomaatkin menettäneesi kosketuksen sisimpääsi; asioihin, jotka ilahduttavat, joiden tekemisestä nautit ja joiden parissa virkistyt. Tunnussanaa omaan sisimpäänsä ei saa unohtaa. Haaveita arkeen

Mainosnikkarien matkailumainontaa varten lanseeraama virke ”Sitä jaksaa, kun on mitä odottaa.” on hyvin yleismaailmallinen kiteytys. Jos työelämässä sattuu olemaan stressaavaa ja haastavaa, niin siviilielämän haaveiden avulla voi selviytyä. Tai kun siviilielämä takkuaa, päämäärien asettaminen ja tavoittelu työelämässä voi tuoda tarvittavaa lisäpotkua ja auttaa jaksamaan arjessa. Oleellista on tuntea itsensä niin hyvin, että oikeasti ymmärtää, mitä oma sielu kaipaa ja tarvitsee kukoistaakseen. Vuosia haaveilin upottavani paljaat varpaani Waikiki Beachin valkoiseen hiekkaan. Se alkoi jo lähennellä pakkomiellettä, tosin erittäin miellyttävää sellaista. Haaveillessa alkoi mielessäni muodostua yhä elävämpiä mielikuvia ja konkreettisempia ajatuksia ja ideoita asian edistämiseksi. Kolmen vuoden jälkeen toteutin unelmamatkani. Nautin, kun upotan sormeni Waikiki Beachin hienoon hiekkaan, jonka toin matkalaukussani ohi epäluuloisen tullivirkailijan. Täytin kirjahyllyssäni olevan jättiläissimpukan tuolla hiekalla, jotta muistaisin, että aina ei onneen tarvita helmiä – aarre voi löytyä hiekanjyväsistä. Istahda hetkeksi paikallesi, sulje silmäsi ja hengitä syvään. Kuuntele tarkasti. Kyllä sielusi kuiskaa sinulle. Muista tärkein tunnussana!

11


Teksti: Margit Kojo Kuvat: Margit Kojo ja Pixabay.com

Hyvän olon ja jaksamisen perusta

Laadukas kasvisruoka

Kasvisruokailuun liittyy paljon mielikuvia. Moni kasvisruokana syöty ateria voi olla ravitsemukseltaan jopa huonolaatuisempi kuin tavallinen sekaruoka-annos. Täysipainoisen kasvisruoan eli kasvikunnan raaka-aineisiin pohjautuvan ruoan toteuttaminen vaatii perehtymistä ja tietoa, jotta ruoasta saisi sekä hyvänmakuista että myös ravintosisällöltään oikeanlaatuista.

K

asvisruokavalio tulee koostaa monipuolisesti eri raaka-aineista. Muun muassa palkokasvien ja täysjyväviljojen on oltava jokapäiväinen osa ravintoa juuresten, vihannesten, marjojen, hedelmien, metsäsienten ja siementen lisäksi. Oikeanlaisella kasvisruoalla taataan kalsiumin, B12-vitamiinin, raudan ja proteiinin saanti. Katse tuoteselosteeseen

Kasvisruoan ystävien määrä on lisääntynyt huikeasti nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden keskuudessa. Pöytään on katettava laadukasta, ravitsemuksellisesti oikeasisältöistä ja vaihtelevaa kasvisruokaa. Ravitsemusalan yrityksissä tämä haaste on yhä edelleen olemassa, sillä tarjottavat kasvisruoat ovat useimmiten kaikkea muuta kuin laadukkaita. Ruoanvalmistajat ovat tekevinään kevyttä, ja ruokailijat ovat syövinään

12

terveellisesti, mutta kun sen ”kevyen” kasvispiirakan reseptiä alkaa tutkia, ainesluettelosta löytyykin valkoisia vehnäjauhoja, rasvaa, juustoa, suolaa ja niin edelleen. Toinen huolenaihe on, että kasvisruokana tarjottu ateria saattaa sisältää vain juureksia ja vihanneksia. Pelkästään ne eivät ole riittävä tae ravinnon lähteenä ja nälän tyydyttäjänä. Totuttele vähitellen

Kultaisena sääntönä kasvisruokailun onnistumiselle on, että uutta erilaista tarjotaan aina jonkin totutun asian yhteydessä, jotta makutottumukset muotoutuvat vähitellen. Kasvisruokien valmistaminen ei vaadi jatkuvaa silmälläpitoa. Ruoat haudutetaan uunissa tai liedellä matalassa lämpötilassa kypsäksi. Aikaa ja työtä voi keittiöissä säästää myös siten, että kun viljaa kypsennetään tai papuja

liotetaan ja kypsennetään, niitä voi tehdä enemmän kerralla ja pakastaa osan. Papua pataan

Täysipainoisessa kasvisravinnossa on runsaasti kuituja, kun käytetään täysjyväviljoja ja viljavalmisteita kuten kuorimatonta ohraa, ruista, vehnää, kauraa, kvinoaa, tattaria ja hirssiä. Päivittäinen kuitu-, vitamiini- ja hivenainetarve tulee tyydytetyksi erittäin hyvin.

Ruoanvalmistajat ovat tekevinään kevyttä, ja ruokailijat ovat syövinään terveellisesti.


Vinkkejä juuresten ja vihannesten käyttöön Aikansa jo elänyt rapeasalaatti-kurkku-tomaatti-paprika-linja pitäisi hylätä ja siirtyä käyttämään monipuolisemmin juureksia ja vihanneksia: ●● palsternakka vapautetaan liemijuureksen maineesta ja käytetään sitä ruokien varsinaisena raaka-aineena ●● punakaali suikaloituna, mehustettuna, pehmeänä ja kauniin värisenä lisäkkeenä ●● miedonmakea ravintorikas kyssäkaali raasteena ja lämpimien ruokien monipuolisena raaka-aineena ●● kukkakaalin ravintorikkaat vihreät lehtiosat käytetään, eikä laiteta biojätteeseen ●● retikka lämpimien ruokien raaka-aineena ●● keltainen porkkana saatava tehokkaampaan viljelyyn ja käyttöön ●● erinomainen ravintorikas monikäyttöinen mangoldi tutuksi ja käyttöön ●● vihannesten kuningas lehtikaali muuhunkin ruoan valmistukseen kuin sipseihin ●● fenkoli raikkaana aromikkaana mausteena monissa ruoissa ●● punajuuri raakana kylmissä, lämpimien ruokien osana, eikä vain etikkasäilykkeenä ●● mehukas nauris satokauden tuotteena ●● kauniin värinsä säilyttävä kitkeröitymätön punasipuli, ehdoton sienisalaatin ainesosana ●● rapealehtinen ja värinsä säilyttävä savoijinkaali keitoissa, paistoksissa ●● kiinankaali, edullinen lämpimien ruokien raaka-aineena ●● kasvihuonekurkku lämpimien ruokien raaka-aineena kurpitsojen tapaan.

13


Hyviä proteiini- ja hiilihydraattilähteitä ovat kuivatut pavut, kuten chik-papu eli kikherne, valkoinen- ja ruskeapapu sekä mungpapu. Ne sisältävät haitallisia lektiinejä, jotka hajoavat keitettäessä. Pavut ja linssit on aina ensin pestävä. Lisäksi pavut liotetaan runsaassa vedessä yön yli, liotusvesi kaadetaan pois ja huuhdellaan vielä ennen kypsentämistä. Linssejä ei tarvitse liottaa. Täysjyväviljoja ja palkotuotteita voidaan käyttää kypsennettynä erilaisissa pata- ja vuokaruoissa, keitoissa tai pihveissä ja murekkeissa kuohkeuttajana ja sitovana aineena. Niitä voidaan käyttää myös idätettynä sellaisenaan raasteissa, salaateissa lisäkkeenä, gratinoimisessa ja välipaloissa kuten chik-paputahnalla päällystetty täysjyväsämpylä vihanneslisäkkeillä. Suosi sieniä

Marjat ja sienet ovat mainio lisä kasvisruokaan ja niitä pitäisikin käyttää runsaasti. Marjojen käyttäminen raasteissa ja salaateissa on oiva tapa täydentää ja lisätä vaihtelevuutta ja ruokien ravintosisältöä.

Metsäsienet ovat monipuolisia raaka-aineita ja tärkeitä D-vitamiinin lähteitä. Ne soveltuvat kuivattuina niin kylmien kuin lämpimien ruokien raaka-aineiksi. Ryyditä yrteillä

Kasvisruoka ja yrtit kulkevat käsikädessä. Yrttien käyttö ruokien maustamisessa on opeteltava tie erilaiseen maustamisprosessiin. Yrttimausteet laitetaan ruokaan jo valmistuksen alkuvaiheessa, sillä yrttien eteeriset öljyt vaativat aikaa, lämpöä ja kosteutta, jotta ne uuttuvat ja antavat aidon makunsa ruokaan. Tuoreet yrtit lisätään keitokseen kypsennyksen puolivälissä. Kuivatut yrtit hienonnetaan huhmareessa ja tuoreet yrtit hienonnetaan, jotta eteeriset öljyt uuttuvat tehokkaammin ruokaan. Kuivatut yrtit säilytetään valoa läpäisemättömissä suljetuissa astioissa huoneenlämmössä. Maustamisessa käytetään ennemmin muutamaa yksittäistä yrttiä kuin liian montaa kerralla täydentämään raaka-aineiden makuja, jotta saadaan aikaiseksi raikkaita, puhtaita ja aisteja hiveleviä makunautintoja.

Kirjoittaja on ruoka ja ravitsemusalan kehittämiskonsultti

CONFERENCE AND ACCOMMODATION IN THE HEART OF TALLINN'S OLD TOWN • • • •

Unique seminar rooms up to 70 people Coffee-breaks served by Cafe Mademoiselle Lunch and dinner possibilities in Trofe restaurant Accommodation in single or twin rooms

ASK FOR A PERSONAL OFFER:* Sales Department events@meritonhotels.com (+372) 5300 3880 *Use the booking code SECRETARIUS when making a reservation and we’ll let you use the conference room rent-free! Meriton Old Town Garden Hotel | Lai 24 / Pikk 29, Tallinn 10133, Estonia www.meritonhotels.com 14


Kotimaailman kalustettuja asuntoja yrityksille jo 14. paikkakunnalla! Myös työmatkalla voi asua viihtyisästi, tilavasti ja kodinomaisesti – ja vieläpä edullisesti. Kotimaailman kalustetut asunnot sijaitsevat aina keskeisellä paikalla palveluiden läheisyydessä. Työt sujuvat, kun aina voi saapua kotiin – tien päälläkin. Kalustetut asunnot sopivat erinomaisesti myös tilapäismajoitukseen esimerkiksi vesivahingon aiheuttaman remontin tai putkiremontin ajaksi. Kalustetut asunnot ovat niin ikään loistava vaihtoehto perinteiselle hotellille. Majoitusaika voi vaihdella parista päivästä moniin kuukausiin, juuri asiakkaan tarpeen mukaan. Kotimaailman kalustetut asunnot ovat aina täysin kalustettuja ja varusteltuja, sekä sijaitsevat aina kävelyetäisyyden päässä kaikista palveluista. Kalustetut asunnot sopivat niin työmatkailijalle, remontin ajaksi majoitusta tarvitsevalle, tai muuten vain reissaavalle asiakkaalle.

Lue lisää www.kotimaailma.com Varaukset ja tiedustelut: yritysmyynti@kotimaailma.com tai p.050 377 6705

Valtatie 30 täyttää kokoustoiveesi! Uudistetusta Valtatie 30:stä löydät modernit ja viihtyisät tilat niin muutaman hengen kokouksiin kuin suuriin, jopa satojen henkilöiden tilaisuuksiin. Käytössä on 20 erikokoista neuvottelutilaa, saunatilat sekä yli 200 henkilön auditorio. Laadukkaat ja monipuoliset kokoustarjoilut saat ravintolastamme. Valtatie 30 sijaitsee Tampereen keskustan läheisyydessä hyvien kulkuyhteyksien varrella. Tervetuloa!

Fazer Valtatie 30 Hatanpään valtatie 30, 33100 Tampere puh. 044 710 9464, valtatie30@fazer.fi

15


Teksti: Kaisa Latva-Rasku Kuva: Anne Stolt

Kolme teesiä henkiseen kestävyyteen Kun maailma mättää työpaikalla, kotona, ihmissuhteissa tai harrastuksissa, olisi hyvä päästä asioiden herraksi ja kyetä katsomaan elämää eteenpäin. Löytää suojaa, pitää toivoa yllä sekä antaa anteeksi.

H

elsingin Kallion seurakunnan kirkkoherra ja mediapersoona Teemu Laajasalo nimeää kolme teesiä: turva, toivo ja armo. Hänen mukaansa näiden teesien avulla voi kehittää henkistä kestävyyttä ja paineensietokykyä. Turva

Jokaisella on jossain kohtaa elämässään sellainen hetki, että maailma tuntuu murenevan ympäriltä. On liikaa vaatimuksia, liikaa töitä, liikaa painetta. Ihminen kokee hallinnan menetyksen. Silloin on hyvä hetki kadota kaaoksen keskeltä hetkeksi omaan turvapaikkaan. Turvapaikka voi olla henkinen, fyysinen tai ajatuksellinen. Se voi olla muistikuva vaikkapa lomamatkan maisemasta, kesämökki, kävelylenkki tai mikä tahansa paikka, asia tai ajatus, joka sinua rentouttaa, ja jossa pääset hetkeksi turvaan. Tämän jälkeen pystyt paremmin taas kohtaamaan edessä olevat haasteet. Toivo

Toivo on ihmeellinen asia. Miksi ihmiset esimerkiksi lottoavat? Siksi, että kuponki taskussa askel on erilainen. Eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka voittaisi. Veikkaus myykin nykyään unelmia, joissa arki ei paina.

16

Toivo on klassinen hyve. Toivo ei ole tiedon eikä tunteen asia, vaan se on tahdon asia. Jokaisella meistä on joskus toivoton tilanne edessä. Siinä pärjää paremmin, jos pitää yllä toivoa. Mieti toivokin etukäteen, mihin sinä ripustautuisit vaikealla hetkellä? Armo

Aina on mahdollisuus aloittaa alusta. Yön jälkeen tulee aamu. Aina voi aloittaa puhtaalta pöydältä. Mieti, onko omassa työyhteisössäsi armoa? Voiko teillä aloittaa alusta? Onko turvallista ja sallittua mokata? Muista myös olla armollinen itseäsi kohtaan, laita asiat aina oikeisiin mittasuhteisiin. Katso asioita pidemmällä perspektiivillä, kaataako tämä nyt oikeasti maailman vai ei? Anna anteeksi itsellesi ja toisille. Kun on rauhallinen hetki töissä tai kotona, mieti näitä teesejä ja turvapaikkoja jo etukäteen, jolloin sinulla on hädän hetkellä apu käden ulottuvilla. Lähde: Teemu Laajasalon luento Henkinen kestävyys Assistentti 2016 -seminaarissa 21.1.2016


S2016 - Haasta itsesi huipulle Avaa ovi uusille näkökulmille! Tarkista suunta, tartu kompassiin ja saavu perjantaina 23.9.2016

Juontaja: Eeva Kylä-Paavola juontaa seminaarin. Luennoitsijaesittely Sihteeriyhdistyksen nettisivuilla seminaaritapahtumassa.

Tampere Congress & Culture Centre Puistotorniin.

Paikka: Tampere Congress & Culture Centre Puistotorni, Hämeenpuisto 28, 33200 TAMPERE

Ohjelma

Hinta: Seminaarin hinta on 150 euroa jäsenille, ja 200 euroa ei-jäsenille sisältäen luennot ja ohjelmaan merkityt tarjoilut. Luentomateriaalit toimitetaan jälkikäteen sähköisesti.

09.00 Aamukahvi 09.30 Seminaaripäivän aloitus          Eeva Kylä-Paavola, Sihteeriyhdistyksen kunniapuheenjohtaja 09.45 Assistentti ja yritysturvallisuus Mikko Viitasaari, turvallisuusjohtaja, UPM 10.30 Miksi innostua suomalaisesta sosiaalisesta innovaatiosta? Merja Talkio-Vilanen, Naisten Pankki 11.15 Lounas 12.00 Eevan eväät elinvoimaiseen elämään Eeva Kylä-Paavola 12.15 Minun haasteeni Jorma Uotinen, taiteellinen johtaja, Kuopio Tanssii ja Soi 13.00 Työhyvinvoiva sihteeri Tapio Koskimaa, työhyvinvointipäällikkö, Pirkanmaan           sairaanhoitopiiri 13.45 Energisoiva hetki ja iltapäiväkahvi 14.15 Matkalla – unelmoi, navigoi, nauti ja ota haasteet vastaan Antti Härkönen, toimitusjohtaja, Tres Hombres 15.15 Seminaaripäivän yhteenveto          Eeva Kylä-Paavola 15.30 Kurkistus Tampereen Työväen Teatterin kulisseihin 16.15 Seminaaripäivä päättyy Tapahtuman järjestäjä Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Lisätiedot: Sari Ollikainen, sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi, 040 094 9878 Yhteistyössä:

Ilmoittaudu: Seminaariin ilmoittautudutaan Sihteeriyhdistyksen nettisivuilla kohdassa sihteeriyhdistys.fi / Tapahtumat / Sihteeriyhdistys viimeistään keskiviikkona 31.8.2016. Saat vahvistuksen sähköpostiisi. Vahvistuksesta löydät linkit, joista voit päivittää tietojasi. Majoitus: Original Sokos Hotel Villasta on varattu majoituskiintiö 26.8.2016 asti. Majoitushinnat ovat 1hh standard huone 115 euroa/huone/vrk ja 2hh standard huone 135 euroa/huone/vrk. Yhteydenotot Sokos Hotel myyntipalveluun, puh. 020 1234 600, email sokos.hotels@sok.fi. Kiintiövarauksen koodi S20216 on mainittava varauksen yhteydessä. Oheisohjelma: torstaina on mahdollisuus osallistua omakustanteisesti Get together -illalliselle klo 19 Solo Sokos Hotel Tornissa ja perjantaina TTT:n esitykseen Sara ja Erik klo 19 hintaan 29 euroa/lippu (lippuja rajoitettu määrä). Varattu lippu maksetaan etukäteen osallistumismaksun yhteydessä. Esteen sattuessa maksettua lippua ei lunasteta takaisin. Laskutus: ilmoittautuneille lähetetään lasku ennen seminaaria. Lasku lähetetään ilmoittautumisen yhteydessä annettuun sähköpostiosoitteeseen. Yhdistys ei verkkolaskuta. Osallistumismaksu tulee maksaa eräpäivään mennessä. Peruutus: ilmoittautumisen voi perua kuluitta keskiviikkoon 31.8.2016 mennessä vahvistusviestissä olevan linkin kautta. Tämän jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitamme tapahtuman osallistumismaksun. Esteen sattuessa maksetun paikan voi käyttää toinen henkilö (huomioikaa eri hinta jäsenille ja ei-jäsenille). Yhdistys ei myönnä jäsenille tähän seminaariin koulutustukea.

17


Teksti: Tiia Lappalainen Kuvat: Pixabay.com

Ihana, elintärkeä

uni

Vähäinen uni altistaa paitsi keskittymis- ja muistihäiriöille, myös monille vakaville taudeille kuten diabetekselle ja Alzheimerin taudille. Unirytmin voi korjata tiukoilla rutiineilla, kertoo unitutkija Tarja Stenberg.

18


U

nesta on puhuttu viime vuosina paljon. Tuntuu, että nykyihminen pyörii unettomuuden ja uniongelmien suossa. Unitutkija mukaan se, että puhumme aiheesta paljon, kertoo siitä, että unen merkitys kokonaisterveyteemme on vihdoin alettu ymmärtää. Aiemmin olit kova jätkä, kun valvoit. Nyt vaikutusvaltaisetkin ihmiset ovat huomanneet, että kaikki menee paremmin, jos nukkuu hyvin, Stenberg sanoo. Silti nukumme tällä hetkellä vähemmän kuin aiemmin. Unitutkijan johtamassa, vuonna 2008 julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että väestötasolla ihmisten päivittäinen uniaika oli vähentynyt vuodesta 1972 vuoteen 2005 mennessä noin 20 minuutilla. Myös unihäiriöt ovat lisääntyneet.

neuvoo muuttamaan omaa toimintamalliaan. On mentävä nukkumaan, herättävä, syötävä, liikuttava ja rauhoituttava aina samaan aikaan. Keho rakastaa rutiineja. ——Meidän pitää hyväksyä, että ihminen on rytmieläin. Syömme, nukumme ja liikumme samaan aikaan. Samat säännöt pätevät kuin lapsillekin. Usein muutos törmää kuitenkin siihen, etteivät ihmiset ole valmiita muuttamaan toimintaansa, Stenberg sanoo.

Kun imemme tv:stä tai puhelimen näytöstä silmiimme sinistä valoa, kehomme erehtyy luulemaan, että on päivä.

On mentävä nukkumaan, herättävä, syötävä, liikuttava ja rauhoituttava aina samaan aikaan. Keho rakastaa rutiineja. 20 minuuttia saattaa kuulostaa vähäiseltä, mutta kun puhutaan väestötason tutkimuksesta, se on Stenbergin mukaan merkittävä. Mutta miksi unesta sitten on tullut ongelma? Jatkuva kiire, työstressi, iltojen rauhattomuus, Stenberg listaa. Mitään ei ehditä tehdä ja joka paikassa pitää olla tekemässä jotakin. Illalla etsitään viihdykettä telkkareista, tableteista ja muista laitteista. Rutiinit ratkaisevat

Aikuiset unohtavat sen, mitä opettavat lapsilleen: rauhoittumisen ja rutiinit. Jos unen kanssa on ongelmia, Stenberg

eri laitteista silmiimme sinistä valoa, kehomme erehtyy luulemaan, että on päivä. Sisäinen kello menee sekaisin ja keho alkaa toimia sen mukaan. Sisäinen kello ei säätele ainoastaan untamme ja nukkumistamme, vaan myös esimerkiksi ruoansulatustamme. Sisäisen kellon toimintaa ei ymmärretä syvällisesti. Se säätelee koko aineenvaihduntaamme, joka toimii yöaikaan hitaammin.

Jos sisäinen kello on yöajassa, ruoka ei maistu, sillä keho ei ole valmis ottamaan sitä vastaan. Sisäistä kelloa siirretään valolla. Jos edellisenä iltana on ottanut silmiinsä sinistä valoa, kello on siirtynyt jo seuraavankin illan osalta, Stenberg sanoo. Unenpuute rasittaa

Viisas sisäinen kello

Sinänsä kyseessä on mielenkiintoinen paradoksi, sillä monen kuulee usein haaveilevan hyvistä ja pitkistä unista. Arjessa emme kuitenkaan ole valmiita luopumaan esimerkiksi iltaisesta tv:n katselusta tai muusta viihteestä hyvän unen hyväksi. Ja samalla kun imemme

Unenpuutteesta maksetaan kova hinta. Tutkimuksessa, jossa joukko kahdeksan tuntia yössä nukkuvia terveitä nuoria laitettiin unilaboratorioon viikoksi ja heidän annettiin nukkua neljä tuntia yössä, havaittiin, että viikon kuluttua veriarvoissa näkyi jo kakkostyypin diabeteksen esiaste. ——Meillä ei ole tietoa unenpuutteen riskirajoista, mutta se tiedetään, että jo yksi valvottu yö laskee suorituskykyä, oppimista ja muistia. Mitä vähemmän nukumme, sitä enemmän meillä on erilaisia tauteja. Nämä ovat vakavia asioita ja myös kallista puuhaa yhteiskunnalle, Stenberg sanoo. Unenpuute sekoittaa rasva-aineenvaihduntaa, vähentää hyvän koles-

19


terolin määrää, nostaa verenpainetta ja lisää alttiutta sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Se vähentää kykyämme keskittyä ja vaikuttaa muistiimme sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Unenpuute altistaa myös Alzheimerin taudille. Stenbergin mukaan unirytmin löytämiseen voi mennä viikosta kuukauteen – olettaen, että omia toimintatapoja muokataan tehokkaasti. Tämä tarkoittaa muun muassa sisäisen kellon rytmittämistä uudelleen.

Jo yksi valvottu yö laskee suorituskykyä, oppimista ja muistia.

Unilääkkeeksi liikuntaa

Stenberg neuvoo unohtamaan piristävät aineet, kuten kahvin ja alkoholin, rauhoittamaan illat ja käsittelemään stressaavat asiat ennen nukkumaanmenoa, jolloin ne eivät häiritse unta niin helposti. Itse hän käyttää talviaikaan aamuisin kirkasvalolamppua, jol-

20

loin sisäinen kello siirtyy päiväaikaan, vaikka ulkona olisikin vielä pimeää. ——Liikunta on yleinen ihmelääke, unitutkija muistuttaa. Huonon unen paikkaaminen pitkillä päiväunilla voi olla tarpeellista tietyissä elämäntilanteissa, mutta se voi myös lisätä öisiä uniongelmia, sillä päivän syvä uni on pois yöunista. Jos päivällä väsyttää, kannattaa kokeilla 20 minuutin pikaunia, jolloin ihminen ei vielä ehdi syvään uneen ja vaikutus on virkistävä. Unentarve vaihtelee

Joskus voi olla vaikea hahmottaa omaa unentarvettaan, sillä pitkienkin unien jälkeen olo saattaa tuntua väsyneeltä. Stenberg muistuttaa, ettei pitkään jatkunut univaje korjaannu yhdessä tai kahdessa yössä, minkä takia olo saattaa hyvin nukutun yön jälkeen tuntua raskaalta. Unen tarve vaihtelee myös iän mukaan. Aikuisiän unirytmiin siirrytään noin 17-vuotiaana. Siihen asti nuori tarvitsee unta vähintään yhdeksän tuntia – pienemmät lapset enemmän. Noin viidenkymmenen ikävuoden jälkeen unirytmiin alkaa tulla iän tuomia häiriöitä, lähinnä heräilyä kesken unien. ——60 ikävuoden jälkeen heräilyt li-

sääntyvät ja lähes kaikki yli 70-vuotiaat heräilevät öisin, Stenberg sanoo. Testaa lomalla

Jos oma unentarve mietityttää, sen voi selvittää esimerkiksi lomalla, paikassa, jossa työstressi ei vaivaa. Kun jättää piristävät aineet pois, rytmittää päivänsä säännölliseksi ja jättää herätyskellon pois, oman unentarpeen pitäisi hahmottua noin kolmen tai neljän päivän jälkeen. Jos unettomuudesta ei itse pääse eroon, kannattaa etsiä apua esimerkiksi kognitiivisesta terapiasta tai stressinalentamisen työkaluista. Uni on yksi terveytemme kolmesta peruspilarista. Se kannattaa ottaa vakavasti.

Tarja Stenberg luennoi maanantaina 20. kesäkuuta Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen Aivosäätiön Tiedolla taitoa tulevaisuuteen -seminaarissa unen palauttavasta voimasta. Tilaisuus on maksuton, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen.


Näin nukut paremmin

Rytmitä päiväsi ja rauhoita iltasi M

ene nukkumaan aikaisin ja unohda älypuhelimet, tabletit ja muut sinistä valoa tuottavat laitteet. Käsittele stressaavat asiat mielessäsi ennen nukkumaanmenoa. Seuraavan päivän työt voi esimerkiksi listata paperille. Liiku ja syö hyvin ja säännöllisesti. Tarvittaessa käytä pimeään vuodenaikaan kirkasvalolamppua aamuisin. Älä käytä iltaisin piristäviä aineita, kuten kahvia, alkoholia tai energiajuomia. Aivojen käyttäminen parantaa unta. Siksi esimerkiksi eläkeläisten ja vanhusten olisi hyvä tehdä aivoja rasittavia toimia päivittäin. Ei kuitenkaan yötä vasten. Mikäli et pysty käsittelemään unettomuutta tai työstressiä itse, pyydä apua terveydenhuollosta.

21


Teksti: Tarja Holopainen Kuva: Tarja Holopaisen kotialbumi

Kerran elolle elvytetty Elokuun lopussa 2012 kuopiolaisen Tarja Holopaisen elämä mullistui. Hän kaatui työmatkallaan pyörällä. Vauhdikas elämä meni tyystin uusiksi, kuntoutusjakso seurasi toistaan ja työura katkesi. Yksi vaikeimmista asioista hänelle oli myöntää aivovammaidentiteettinsä, koska sanalla on vääränlainen mielikuva. Hän ei halunnut leimautua älyvammaiseksi.

O

lin vitsaillut vuosikausia, että kampaus menee, jos pitää pyöräilykypärää päässä. Eikä kypärä mielestäni näyttänyt hyvältä. Lisäksi tuntui, että tuttu työmatkani oli turvallinen. Kypärä ei välttämättä olisi estänyt kaikkia onnettomuudessa saamiani vaurioita, mutta neliraajahalvaus ja hengenlähtö eivät ehkä olisi olleet aivan yhtä lähellä. Vammat

Kaatumisesta aiheutui aivoruhjeita, oikeanpuoleisen kallonpohjan murtuma, lukinkalvonalainen verenvuoto, solisluun murtuma, oikean silmäkuopan ja poskiluun murtumat sekä haava takaraivoon ja useita pinnallisia ruhjeita. Kasvoni olivat aika rujot ruhjeiden, turvonneiden silmäluomien ja hiusten leikkaamisen vuoksi. Siinäpä sain todeta, että kampaus oli kärsinyt ilman pyöräilykypärääkin. Ensin olin toipumassa Kuopion yliopistollisen sairaalan teho-osastolla ja neurologisella osastolla. Ensimmäinen vuosi kului sairauslomalta toiselle siirtyessä. Alkuun kuvittelin, että aivovamma parantuu samoin kuin luunmurtumat.

22

Kuntoutus ja toipuminen

Validian (entinen Käpylä) kuuden viikon kuntoutuksessa aloin vasta ymmärtämään, että töihin ei ole enää paluuta ja että itse en pysty aivovammasta toipumista nopeuttamaan.

Minulla, kuten luultavasti monella muullakin, oli mielikuva, että aivovamma on yhtä kuin älyvamma. Näin ei ole. Minun oli erittäin vaikea omaksua vammaisen - erityisesti aivovammaisen - identiteettiä. Aivovamma-sanaa en osannut, enkä halunnut sanoa ennen Validian jaksoa. Minulla, kuten luultavasti monella muullakin, oli mielikuva, että aivovamma on yhtä kuin älyvamma. Näin ei ole. Aivovammani oireisiin kuuluu fatiikkiväsymys, tasapaino-ongelmat, päänsäryt, melu- ja valoyliherkkyys. Kun voimani loppuvat, niin mikään ei auta. Ei lepo, ei kuntoilu, ei enna-

koiminen, ei mikään. Jos en pääse hiljaiseen yksinäisyyteen väsymyksen tullessa, on seurauksena kova päänsärky. Särkyyn on onneksi tehokkaita kipulääkkeitä. Vahva tukiverkosto

Minulla on paljon hyviä ystäviä, jotka ovat olleet tukena ja ilona vammautumisen jälkeen. Esimerkiksi kun solisluun korjausleikkauksen jälkeen pääsin sairaalasta, neljä sihteeriystävääni tuli kotiini, laittoi ruoat ja lopuksi astiat tiskikoneeseen. Siinä sitä istuttiin iltaa lähes kuin ennenkin. Joskus tuollaisina hetkinä tulee vieläkin mieleen, että minä haluan entisen elämäni takaisin. Myös vertaistuki on korvaamaton asia. Olen ollut perustamassa Itä-Suomen aivovammayhdistystä. Mihinkäs sitä pantteri pilkuistaan pääsisi, eli sihteerinä touhuan yhdistyksessämme. Nykyelämä

Nykyään elän lähes normaalia elämää. Ennen onnettomuutta hankitut taidot ovat säilyneet: ajan autoa, kymmensormijärjestelmä toimii, kielitaito on jäljellä ja matkustushalut taitavat


vain kasvaa. Joulukuussa olin Islannissa ja helmikuussa Kuubassa. Asun Kuopion keskustassa ja olenkin kirjaston suurkäyttäjä. Elokuvat ja teatteri tuovat uutta puhtia päiviin. Fysioterapiassa käyn noin kerran viikossa ja välillä akupunktiohoidossa. Validia-kuntoutukseen menen tänäkin vuonna kahdeksi viikoksi. Ihan hyvää elämää

Elämäni onnettomuuden ja toipumisen jälkeen nykyisin on jo ihan valoisaa. Osaan nyt arvostaa sitä, että kädet ja jalat kutakuinkin pelaavat. En ole niin kehittynyt ihmisenä, että sanoisin, että hyvä kun minut pysäytettiin vauhdikkaassa elämässäni. Mitään positiivista en pysty onnettomuudessani näkemään, mutta sen jo tiedän, että näinkin voi elää ihan hyvää elämää. Toisaalta ilman näitä kokemuksia, minun olisi edelleen vaikea uskoa, että pyöräillessä voi oikeasti tulla pahoja vammoja, korjaamattomiakin. Toivon, että sinä, tämän artikkelin lukija, suojaat pääsi kypärällä, kun pyöräilet! Fight back -sanonnan on lanseerannut kohtalotoverini, lasketteluonnettomuudessa loukkaantunut Pekka Hyysalo. Se pätee nyt minuunkin: periksi en anna, kun minut on kerran elolle elvytetty.

www.aivovammaliitto.fi

Mikä on aivovamma? ●● Aivovamma on tapaturman aiheuttama aivokudoksen vaurio, joka syntyy päähän kohdistuvasta iskusta, liike-energiasta tai aivoihin tunkeutuvasta esineestä. Aivovamman saa vuosittain arviolta 15 000 − 20 000 suomalaista ja sen jälkitilan oireita on vähintään 100 000 henkilöllä. Jälkitilalla tarkoitetaan tapaturman välittömien vaikutusten paranemisen jälkeen ilmeneviä pitkäaikaisia tai pysyviä muutoksia. ●● Aivovammoja syntyy eniten putoamisten ja kaatumisten seurauksena, liikenneonnettomuuksissa, pahoinpitelyissä tai vapaa-ajan tapaturmissa. Erittäin lievän aivovamman, eli kansanomaisesti aivotärähdyksen, saaneista valtaosa toipuu oireettomiksi. Tyypillisimpiä oireita ovat voimakas väsymys, muistin häiriöt, aloitekyvyn heikkeneminen, toiminnan ja ajattelun hidastuminen, sanojen löytämisen vaikeus, tunteiden ja käyttäytymisen hallinnan vaikeudet sekä erilaiset fyysiset oireet kuten päänsärky, epilepsia ja halvausoireet. ●● Sekä aivovammat että niiden oireet ovat hyvinkin monimuotoisia ja yksilöllisiä, eikä aivovamma ole älyvamma. 23


Teksti: Päivi Kuokkanen Kuvat: Tasavallan presidentin kanslia ja aira.samulin.fi

Vetovoimainen ihminen on myös vaikutusvaltainen

Karismaa voi treenata

Ihminen, jolla on vangitseva sisäinen hehku, voi olla yhtä lailla esimies ja työkaveri kuin tunnettu lavakettu. Heitä kaikkia yhdistää sanallinen tai sanaton energia ja viehätysvoima, jonka myötä heillä on suuri vaikutusvalta ympäristöönsä. Karisma ei ole vain syntymälahja, vaan sitä voidaan myös treenata.

Suomen karismaattisimmaksi henkilöksi äänestetty presidentti Sauli Niinistö saa kiitosta olemuksesta, aitoudesta ja rohkeudesta. Ouluhalli oli täynnä lämmintä karismaa kansallisen veteraanipäivän pääjuhlassa huhtikuussa.

S

uomi voitti jääkiekon MM–kullan vuonna 1995, ja kohu oli suunnaton. Leijonien päävalmentaja Curt Lindström ei ollut suurmies syntyessään, vaan hän eteni pienin askelin karismaattiseksi urheilujohtajaksi. Kun joukkue ei saavuttanut enää voittoja, hehkutus muuttui negatiiviseksi ja paljasti sankarin karisman haavoittuvuuden.

24

Esimerkki on Tuomo Takalan väitöskirjasta “Tutkimuksia karismasta”, jossa hän kuvaa tähtivalmentajan karisman syntyä, kasvua ja lakastumista. Karisma on tunteen asia, jota ei voi järjellä selittää. Ilmiötä kuvaavia sanoja ovat mystiikka, energia, viehätysvoima ja sähköisyys. Karismaattinen ihminen vetää ihailua puoleensa, mutta myös vihaa, jos karisma on negatiivista.

Tärkeintä on itsetuntemus

Jokainen meistä tuntee ihmisen, joka ottaa maagisella tavalla koko tilan haltuunsa. Tietokirjailija ja esiintymiskouluttaja Katleena Kortesuo korostaa kuitenkin, että karisma ei ole taivaan lahja, joka vuodatetaan vain valittujen päälle. Jokainen voi treenata karismaansa.


Kortesuon mielestä tärkeintä on opetella tuntemaan itsensä. Ilman ymmärrystä omista pinttyneistä tavoista, asenteista ja peloista karisma ei voi kasvaa. On oltava aidosti läsnä, katsottava toista silmiin ja oikeasti nähtävä hänet. On päästettävä toiset esiin, kyseltävä ja kuunneltava. On uskallettava ilmaista tunteita. Voimavara työelämässä

Karisma näkyy aina ulospäin, mutta ihmisen ei tarvitse olla komea tai kaunis. Toki työelämässä huoliteltu ulkonäkö helpottaa vuorovaikutusta. Oleellisinta on kuitenkin olla oma persoonansa. Aitous, huumori ja hyväntahtoisuus toimivat magneetin tavoin. Kortesuo painottaa, että työelämässä karisma on voimavara. Se luo ensivaikutelman, kun etsitään työnantajia, yhteistyökumppaneita tai asiakkaita, mutta lopusta on huolehdittava omalla osaamisella. Valta, johtajuus ja karisma nivoutuvat toisiinsa. Positiivista karismaa omaavalla johtajalla on kyky nähdä, että asiat voisivat olla toisin ja rohkeus lähteä toteuttamaan näkemyksiään. Hän ei hyväksy epäoikeudenmukaisuutta ja saa alaisensa voimaan paremmin. Tutkimusten mukaan yritys tuottaa useimmiten parempaa tulosta, jos johtavassa asemassa on karismaattinen persoona. Aito karisma ei automaattisesti kumpua valta-asemasta, vaan se hehkuu sisältäpäin. Tällaista hehkua voi olla työkaverilla, jonka sosiaaliset taidot ja huomioivat käytöstavat ovat vuosien saatossa karttunutta karismaa. UKK, Stubb ja Hitler

Helsingin Sanomien lukijat äänestivät taannoin suosikkejaan Suomen eläviksi kansallisaarteiksi. Listalla loistivat urheilijat ja taiteilijat. Viidenkymmenen nimen joukossa oli vain pari poliitikkoa. Nykypäivän poliitikkoja onkin arvosteltu karisman puutteesta. ”Kekkonen ja Mannerheim”, vastaavat kansalaiset tänäkin päivänä heille tehdyissä kyselyissä. Kiinnittämällä huomiota ryhtiin, äänenpainoon, ilmeisiin ja käsiin puheen tukena teemme joko aidon tai epäaidon vaikutuksen ihmisiin. Nykypoliitikoista Alexander Stubb saa

näiltä osin sekä positiivista että negatiivista palautetta. Adolf Hitler, Josef Stalin ja erilaisten kulttien luotsaajat ovat esimerkkejä mustasta karismasta, tuhoa ihmisille ja yhteiskunnille tuottavista johtajista. Säihkeen voi sammuttaa

Yleensä ansaittu karisma rakentuu elämäntyön kautta, vaikka se tunnetusti onkin katsojan silmissä. Kortesuon uudessa kirjassa mainitaan yhä edelleen Katri Helena, Aira Samulin ja Lenita Airisto. Vaikutusvaltaisesta nykysukupolvesta listoille on ilmestynyt artisti Cheek. Marilyn Monroe osasi sytyttää ja sammuttaa karismansa kääntämällä läsnäolonsa on- tai off-asentoon. Kortesuo muistuttaa, että myös pienempien tähtien on syytä sulkea säihkeensä tilanteissa, joissa ei saa olla itse keskipisteenä, esimerkiksi toisen henkilön juhlissa. Sosiaalista älykkyyttä

Karismaattisilla puhujilla on sosiaalista älykkyyttä ja kyky valita oikeat sanat oikeassa tilanteessa. Prinsessa Dianan kuoltua Englannin kuningashuone vaikeni monta päivää. Pääministeri Tony Blair sen sijaan vahvisti omaa karismaansa tulkitessaan koko kansan tunteita puheessaan pian tragedian jälkeen. Hän kuvasi sydänten prinsessaa ominaisuuksilla, jotka tekivät Dianasta karismaattisen. ”Pelkällä katseella tai eleellä, jotka sanoivat niin paljon enemmän kuin sanat, hän näytti meille kaikille myötätuntonsa ja inhimillisyytensä syvyyden.” LÄHTEET Kihlström, Eva: Karismakoodi Kortesuo, Katleena: Karisman käsikirja Takala, Tuomo: Tutkimuksia karismasta eri konteksteissaan Tukiainen, Maaretta: Egosta Fantasmagoo – tie karismaattiseen itseesi Karismatestin voi tehdä osoitteessa http:// siirre.com/projects/karismatesti/

Aira Samulin valittiin tämän vuoden toukokuussa valtakunnan karismaattisimmaksi naiseksi. Kyselyn järjesti johtamisen parantamiseksi palveluja tarjoava C&O Professional Oy. 25


Teksti: Tuula Joro Kuvat: Leena Koistinen, Flickr.com

Mielikuvakamppailua sihteeristä Sihteeri on yksi niitä harvoja työelämän kategorioita, joissa työnkuva ei koskaan ole ollut selkeä. Määritelmällinen epäselvyys on asettanut ammattikunnan alttiiksi kulttuurisille kuvauksille, joissa sihteeristereotypioita käyttäen esitetään mediassa, aina pornokuvastoja myöten. Kamppailua ammatin arvostuksesta on käyty pitkälti mielikuvien varassa.

A

ustraliassa sihteereitä 1980-luvulla tutkinut Rosemary Pringle on jäljittänyt kolme erilaista sihteeridiskurssia. Nämä ovat eri aikoina syntyneitä, mutta keskenään limittäin vaikuttavia kulttuurisia puhetapoja. Toimistovaimo

Toimistovaimo on diskursseista vanhin, ja se on ollut hallitsevin tapa puhua sihteereistä 1920-luvulta 1960-luvulle. Sen synty kytkeytyy keskusteluun siitä, tuliko keskiluokkaisen naisen käydä työssä kodin ulkopuolella. Toimistovaimo erotetaan muista, alemmalla sosiaalisella asteikolla olevista naispuolisista toimistotyöntekijöistä, joihin viitattiin seksualisoivaan tapaan. Diskurssin kulta-aikoina sihteerit tulivat usein vain hieman johtajia alemmalta sosiaaliselta asteikolta ja sihteeri oli korkein asema, minkä nainen toimistoympäristössä saattoi saavuttaa. Puhetapa luo selkeästi sukupuolittuneita positioita: toimistovaimo määritellään suhteessa johtajaan ja hänet kuvataan tämän jatkeena, lojaalina, luotettavana ja omistautuneena. Seksikäs sihteeri

Seksikkäät sihteerit -diskurssi syntyi toisen maailmansodan jälkeen, kun länsimainen liike-elämä laajeni ja yri-

26

Seksikkäät sihteerit -diskurssi syntyi toisen maailmansodan jälkeen. Tässä puhetavassa sihteerit arvioidaan ensisijaisesti heteroseksuaalisen viehättävyyden ja miesten miellyttämisen perusteella.


tysten hallintarakenteet monimutkaistuivat. Muodostui uusi miehistä koostuva keskijohdon kerros ja erilaisille sihteereille oli tarvetta. Samaan aikaan vauhdilla kasvava mainosteollisuus valjasti seksin myymään mitä erilaisimpia hyödykkeitä. Toimistot alettiin nähdä seksuaalisuuden temmellyskenttinä, missä miehet saalistivat naisia, joiden oletettiin nauttivan tästä huomiosta. Tässä puhetavassa sihteerit arvioidaan ensisijaisesti heteroseksuaalisen viehättävyyden ja miesten miellyttämisen perusteella. Se tiivistyy pilapiirroshahmossa: tyhmä, uhkea ja pitkäjalkainen blondi, joka vähäpukeisena istuu pomon polvella sanelua ottamassa.

Toimistot alettiin nähdä seksuaalisuuden temmellyskenttinä, missä miehet saalistivat naisia, joiden oletettiin nauttivan tästä huomiosta.

dellisuutta ja työssä tarvittavia taitoja sekä vastustetaan seksuaalisia ja perheanalogisia termejä. Puhetapa korostaa sihteereiden itsensä aktiivista osallistumista ammatin määrittelemiseen ja tuo esiin sihteerin uralla etenemisen mahdollisuuksia. Kunniallinen

Sihteeriyhdistyksellä on perustamisestaan lähtien ollut merkittävä rooli määrittelykamppailussa, jota sihteerin ammattikategoriasta on suomalaisessa mediassa käyty. Edellä kuvatut sihteeridiskurssit ovat paikannettavissa myös kotimaisessa keskustelussa. 1970-luvulla Sihteeriyhdistyksen julkisten lausuntojen keskiössä oli tarve todistaa valtamediassakin viljelty seksualisoitu sihteerikuva virheelliseksi ja palauttaa perinteisen toimistovaimon olemuksessaan kantama arvo.

Puolustautumisen kautta tuotettua sihteerikuvaa hallitsee keskiluokkaan kiinnittyvä kunniallinen feminiinisyys. Tätä kuvaa sihteerihierarkian ylintä kerrosta tuolloin edustaneet Sihteeriyhdistyksen jäsenet tuottivat erottautumalla muista sihteereistä ja sen kautta työväenluokkaisuuteen kiinnitetystä seksuaalisuuden leimasta. Tarpeellinen

Niin kauan, kun sihteerin työtä kuvattiin yksinomaan suhteessa johtajaan, oli suhteen kunniallisuuden todistelu julkisten lausuntojen keskiössä. 1980-luvulla alettiin korostaa sihteerin itsenäisempää osallisuutta organisaationsa johdon osana. Esimiessuhteen jäätyä kokonaan taustalle 1990-luvulla, julkisia lausuntoja hallitsi tarve todistella sihteerin tarpeellisuutta ja ammattikunnan merkitystä talouselämälle

Populaarikulttuurin hellimä seksualisoitu sihteerikuva tulee ymmärrettäväksi, kun sitä tarkastellaan osana kamppailua, jota työmarkkinoiden murroksessa käytiin toimistojen luokka- ja sukupuolijakoihin nojaavan valtarakenteen asemista. Seksualisoitu sihteerikuva ikään kuin oikeutti miehisen vallan toimistoissa. Aiemmin vakiintuneessa asemassa ollut – joskin entistä suurempi ja moninaisempi sihteerijoukko asemoitiin nyt ensisijaisesti naisiksi, miehisen halun kohteiksi, vallitsevassa heteronormatiivisessa sukupuolijärjestyksessä. Täältä se ei uhannut toimistojen uutta tulokasta, luokka-asemaltaan vaikeasti hahmotettavaa keskijohdon miesjoukkoa. Uranainen

Uranainen on Pringlen jäljittämistä diskursseista nuorin. Se on 1960-luvulta lähtien pyrkinyt nousemaan erilaisten sihteeriyhteenliittymien ja naisjärjestöjen aktiivisen toiminnan tuloksena. Siinä painotetaan sihteerin työn to-

YTM Tuula Joron sihteerin sosiaalista paikantumista tarkastelevasta sosiologian pro gradu -tutkielman mukaan Sihteeriyhdistyksellä on perustamisestaan lähtien ollut merkittävä rooli määrittelykamppailussa, jota sihteerin ammattikategoriasta on suomalaisessa mediassa käyty.

27


lifikaatioiden varaan. Nämä ovat sukupuolittuneessa sosialisaatioprosessissa syntyneitä naisille tyypillisiä suhtautumistapoja, kuten vastuuntunne toisista ihmisistä ja arjen jatkuvuudesta sekä kyky toimia alisteisessa asemassa. Ne kumpuavat inhimillisen uusintamisen eli kodin piiristä, missä perustana on toisten ihmisten materiaalisiin ja emotionaalisiin tarpeisiin vastaaminen. Feminiinisyyden kulttuuri

tilanteessa, jossa globaalin kapitalismin järjestykset syrjäyttivät perinteisiä kylmän sodan aikaisia ”hyvä veli” -verkostoja. Johtajan kategorian kautta määriteltyjen sihteerien olemassaolon oikeutus ikään kuin kyseenalaistui näiden itsenäistyttyä organisaatiota palveleviksi yksilöiksi.

Secretarius-lehtien perusteella eteneminen muihin tehtäviin saman organisaation sisällä on sihteerille edelleen 2010-luvulla melko harvinaista. MoniNainen

Esimiehen asema määritti sihteerin työtä, arvoa ja asemaa 1980-luvun loppupuolelle asti, jolloin tapahtui käänne kohti itsenäisempää, esimiehen asemasta riippumattomampaa asemaa. Uralla eteneminen alettiin nähdä mahdollisena. 2000-luvun sihteerimäärittelyistä esimies on kadonnut lähes kokonaan. Oman osaamisen sitominen yhteen ihmiseen ei enää tässä ajassa näyttäydy kannattavana, kun sihteeriyksilöiden on kerrytettävä tulevaisuudessa hyödynnettävissä olevaa työmarkkina-arvoa itseensä työelämässä pärjätäkseen.

28

Secretarius-lehtien perusteella eteneminen muihin tehtäviin saman organisaation sisällä on sihteerille edelleen 2010-luvulla melko harvinaista. Puhetta erikoistumisesta ja asiantuntijuudesta kyllä on. Ne eivät kuitenkaan aukaise ovia organisaation muille tasoille, vaan on ikään kuin imaistu ammattikategorian sisään. Monialaisuus näyttäytyy erikoistumista huomattavasti keskeisempänä sihteerin ammattiin liitettävänä määreenä. Sihteeriyhdistyksessä ammatillista identiteettiä on alusta lähtien rakennettu organisaatioiden kokonaistoiminnan kannalta välttämättömien naiskva-

Secretariuksen sivuilta hahmottuu naiserityisistä taidoista, tiedosta ja tavoista koostuva kokonaisuus, feminiinisyyden kulttuuri, jossa vaalitaan ja arvostetaan tietynlaisia hyvän sihteerin ominaisuuksia ja taitoja. Näistä keskeisimpiä ovat joustavuus, emotionaalinen ja sosiaalinen kompetenssi sekä esillä olemiseen, vaikutelman antamiseen ja imagon hallintaan liittyvä osaaminen. Nämä kulttuurisesti naiserityisinä pidetyt, usein näkymättömiksi jäävät taidot tarvitsevat tuekseen epävirallista tietoa, jota kertyy esimerkiksi naistenlehdistä, erilaisista self help -oppaista, sosiaalisesta mediasta tai vaikkapa Secretarius-lehdestä.

Sihteeri on työmarkkinatilastojen mukaan yksi teollistuneiden länsimaiden naisvaltaisimmista ammateista, johon liitetään paljon sukupuolistereotypioita. Siihen liittyen esittelen tässä kirjoituksessa keskeisiä poimintoja marraskuussa 2015 valmistuneesta sihteerin sosiaalista paikantumista tarkastelevasta sosiologian pro gradu -tutkielmastani, jonka empiirisenä aineistona olen käyttänyt Sihteeriyhdistyksen julkaisemaa kirjallista materiaalia, sekä Ammattina sihteeri -historiikkia että Secretarius-jäsenlehtiä 2010-luvulta. Asemakamppailua sihteerin sosiaalisesta paikantumisesta: Sihteeriyhdistys ry arvoa ja arvostusta tavoittelemassa, Joro, Tuula. http://epublications.uef.fi


Teksti: Päivi Anttila Kuva: Petri Virolaisen kuva-arkisto

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet vaanivat toimistotyössä Ihmistä ei ole luotu istumaan vaan liikkumaan. Toimistotyössä istumaasentoa ylläpidetään selän ja vatsan alueen lihasten avulla, tämä kuormittaa lihaksia staattisesti. Lihasten väsymys tunnetaan kipuna.

T

uki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisiä pitkien sairaslomien syitä. Turun yliopistollisen keskussairaalan ortopedi Petri Virolaisen mukaan selkä-, niska-, hartia- ja yläraajojen lihakset kuormittuvat pääte- ja istumatyössä. Staattinen asento ei varsinaisesti kuormita tai rasita niveliä, kuten fyysinen työ tai liikunta tekee. Huono työasento, pitkään paikoillaan istuminen sekä hiiren ja näppäimistön käyttö voivat aiheuttaa selkä-, niska-, hartiavaivoja. Myös kiire ja stressi lisäävät lihasjännitystä. Venyttele

Venytyshoidot voivat auttaa tuki- ja liikuntaelinvaivoihin. Venytyksiä voi tehdä täysin omatoimisesti, mutta joskus fysioterapeutin neuvot ovat tarpeen. Erilaisilla tuilla voidaan vähentää rasitusta paikallisesti, mutta kaikille ne eivät sovi. —— Tulehduksessa (inflammaatio) lihaksen ja jänteen liikkuvuus alenee ja voi syntyä kiinnikkeitä. Näihin venytys on ensisijainen hoitomuoto. Kipulääkkeillä vähennetään kipua, mutta ne usein mahdollistavat paremmin tarvittavat venytyshoidot. Lisäksi kelpo hoitokeinoja ovat lepo ja rasituksen vähentäminen. Myös työergonomia kannattaa laittaa kuntoon, jotta tuki- ja liikuntaelinvaivoja ei pääsisi syntymään.

Liikunta, paino ja ikä

Lihakset rentoutuvat aina tuolista ylös noustessa ja siksi on tärkeää, että työpäivän aikana liikkuu paljon. ——Sähköpöytä vähentää kuormaa lihaksissa, mutta ei poista ongelmaa kokonaan, sen tähden liikkuminen on kaiken a ja o, ryhtiä unohtamatta. Kävelyasento on paras asento lihaksille. Kaikki liikunta on nivelille hyväksi, joten tee liikunnasta elämäntapa. Liiku tasaisesti useana päivänä, ei liikaa yhdellä kertaa. ——Kunnon ylläpitäminen oikeilla liikkeillä, joihin ei tarvitse käyttää voimaa. Ikääntyvän henkilön kannattaa välttää kyykkyyn menoa, saman asian voi tehdä istuen taivutellen jalkoja. Jos

tekee seisoen, ei tarvitse mennä niin sanotusti tuolia alemmas, jos jaloissa on kipua. Lääkkeet kannattaa säästää pahoihin päiviin. Ylipaino on tuki- ja liikuntaelinten kuormittaja ja heikentää kudosten toimintaa. Monotoninen työ kuten haravointi pitäisi tehdä pienissä osissa, jotta lihakset eivät kipeytyisi, mutta monikaan ei malta sitä tauottaa. Ikä heikentää lihasten toimintaa, koska lihasten rasituksen sietokyky heikkenee. ——Vielä 18-vuotiaana voi taipua mitä ihmeellisiin asentoihin ja tehdä töitä, mutta silloin lihaskunto on vielä hyvä, Virolainen kertoo.

Turun yliopistollisen keskussairaalan ortopedi Petri Virolainen kertoo, että tasapainoharjoitteet ovat tärkeitä varsinkin naisille. Kokeile sukkahousujen pukemista seisaaltaan, sillä se on hyvää tasapainoharjoittelua sekä kengännauhojen solminen seisaaltaan.

29


Teksti: Sari Ollikainen Kuva: Leena Koistinen

Sihteeriyhdistyksen uusi kunniapuheenjohtaja

Eeva Kylä-Paavola

H

uhtikuussa pidetyssä Sihteeriyhdistyksen kevätkokouksessa yhdistyksen uudeksi kunniapuheenjohtajaksi valitulla Obsido Oy:n toimistopäällikkö Eeva Kylä-Paavolalla on takanaan lähes kolmenkymmenen vuoden työura, josta suurin osa sihteerin/assistentin tehtävissä julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Toimenkuvan kehitys on ollut huimaa, mikä onkin edellyttänyt Eevalta tiukkaa ajan hermolla pysymistä. Eeva toteaa, että suurena apuna ja tukena hänelle ovat olleet Sihteeriyhdistyksen tarjoamat mahdollisuudet verkostojen luomiseen ja ammattitaidon kehittämiseen. Eeva on joutunut kokemaan myös yt-neuvottelut sekä työttömyyden. Hänen vapaa-aikaansa kuuluvat hyvinvoinnin edistäminen ja Herbalife sekä vanhan, rakkaan kotitalon ylläpitäminen. Kiitospuheessaan Eeva kertoi, että yhdistys on antanut hänelle huomattavasti enemmän kuin mitä hän koskaan yhdistykselle. Hän on saanut yhdistyksen kautta varmuutta, esiintymistaitoa ja osaamista sekä työ- että siviilielämään. Eevan mukaan upeaa kollegaverkostoa ei voi koskaan painottaa liikaa.

●● Eeva Kylä-Paavola (50) ●● Syntymä- ja asuinpaikka Palus (Ulvila) ●● Tampereen jaoston jäsen ●● Nykyinen toimi Obsido Oy:n toimistopäällikkö ●● Juontaja yhdistyksen semi naareissa ja useissa sihteereille/ assistenteille suunnatuissa kou lutuksissa ●● Yhdistyksen puheenjohtaja 2013-2014 ●● Yhdistyksen varapuheenjohtaja 2011-2012

30

Kannan ylpeydellä yhdistyksen S-pinssiä ja nimenomaan lähellä sydäntäni. Olen kaikkien jaostojen käytettävissä, jos voin omilla kokemuksillani tuoda lisäarvoa työn tekemiseen ja jaostojen toimimiseen, vastavalittu Sihteeriyhdistyksen kunniapuheenjohtaja Eeva Kylä-Paavola lupaa.


Teksti: Sari Ollikainen Kuva: Leena Koistinen

Sääntömääräisen kevätkokouksen päätöksiä Sihteeriyhdistyksen sääntömääräiseen kevätkokoukseen Jyväskylässä 23.4.2016 osallistui 21 jäsentä. Kokouksessa vahvistettiin yhdistyksen toimintakertomus ja tilinpäätös sekä myönnettiin vastuuvapaus hallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille. Kokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen uudeksi kunniapuheenjohtajaksi Eeva Kylä-Paavola ja Sihteerin eettiset ohjeet. Kevätkokouksen pöytäkirja löytyy Sihteeriyhdistyksen nettisivuilta www. sihteeriyhdistys.fi/fi/ yhdistys/materiaalisalkku/yhdistys Kokoukseen osallistujat saivat nauttia kauniista järvimaisemista. Kokous pidettiin Finlandia Hotelli Albassa, joka sijaitsee aivan Jyväsjärven rannalla, lähellä Jyväskylän yliopistoa ja Alvar Aalto -museota. www.hotellialba.fi

Etuhinta 1.7. asti!

Assistentti Forum 2016 – Syysstartti

30.–31.8.2016 – Royal at Crowne Plaza, Helsinki Assistenteilta odotetaan yhä monipuolisempaa osaamista ja taitoja. Miten hallita digikanavien kokonaisuutta ja viestintää? Kuinka suhtautua jatkuvaan muutokseen? Tapahtuman nimi on uudistunut viime vuodesta, mutta ohjelma tulee olemaan laadukas tänäkin vuonna. Osallistumalla Assistentti Forum 2016 – Syysstarttiin kasvatat osaamisesi uudelle tasolle ja varmistat, että saappaat ovat sinulle sopivat nyt ja tulevaisuudessa!

Ilmoittaudu mukaan: talentumevents.fi/assistentti-forum


Teksti: Kaisa Latva-Rasku Kuva: Anne Stolt

32


Vapauta potentiaalisi - pikkuaskel riittää

Jos tunnet päälläsi lasikaton, se sijaitsee yleensä ensisijaisesti omassa mielessäsi. Todellisuudessa ihmisen kasvussa vain taivas on rajana. Kyse on oikeastaan ennemminkin siitä, millä tavalla juuri sinä voit ja haluat kasvaa, muutosvalmentaja Maaretta Tukiainen kertoo.

A

ivot on neuroplastinen elin eli aivoilla on kyky mukautua ja muuttua. Aina kun opimme uutta, aivoissa syttyy eräänlainen ilotulitus. Ihmisen kasvu onkin tietoisen ja tiedostamattoman mielen vuoropuhelua. Helsingin Yliopiston kasvatustieteen professori Kai Hakkarainen on määritellyt, että kykyjen kehitykselle ei ole olemassa mitään ennalta nähtävissä olevaa rajaa. Aivoja voi harjoittaa, ja harjoittelemalla kuka tahansa voi kehittää älyään ja muistiaan sekä hidastaa mielensä vanhenemista. Meillä jokaisella on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä hautaan asti. Yksi oivallus päivässä

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kasvu tapahtuisi itsestään. Päinvastoin kasvaminen ja kehittyminen edellyttävät vahvaa motivaatiota ja halua sitoutua pitkäjänteiseen oppimiseen, joka par-

On ihmisestä itsestä kiinni, mitä hän elämälleen tekee, vai tekeekö mitään.

haimmillaan kestää halki elämän. Kuten missä tahansa prosessissa, oman potentiaalin vapauttamisessa on tärkeää edetä pienin, konkreettisin askelin. Jo yksi oivallus päivässä on paljon. ——On ihmisestä itsestä kiinni, mitä hän elämälleen tekee, vai tekeekö mitään. Kun haluamme kasvaa tai haemme muutosta, vaihtoehtoja kyllä löytyy, kannustaa Maaretta. Mahdollisuuksia vai riskejä

Meidän jokaisen mielessä on omanlaisensa kartta, jonka avulla me tulkitsemme todellisuudesta aistimiamme havaintoja. Karttamme sisältää erilaisia uskomuksia, oletuksia ja yleistyksiä, joiden mukaan havainto kohdentuu ja painottuu. Maasto (eli todellisuus) ei rajoita ihmistä, vaan ne valinnat, joita me pidämme mahdollisina oman karttamme pohjalta. Esimerkiksi Maaretta Tukiainen ottaa muutoksen. Yksi ihminen näkee muutoksen kynnyksellä uhkia ja toinen mahdollisuuksia. Kolmas havaitsee kasvun ja kutistumisen suuntaviivat ja neljäs kaiken mikä voi mennä pieleen. Ja jokainen heistä on omalla tavallaan oikeassa. ——Emme näe asioita sellaisina kuin ne ovat, vaan sellaisina kuin me itse olemme. Jokaiselle todellisuus on siis erilainen. Se keitä me olemme, mitä

kokemuksia meille on kertynyt ja mistä näkökulmasta asioita tarkastelemme, määrittää lopulta sen mitä näemme, Maaretta lainaa Anais Ninia. Tee sitä, mikä innostaa

Oman kartan lisäksi, meillä jokaisella on myös oma polkumme mitä kuljemme. Toiset löytävät sen jo nuorena; pääsevät opiskelemaan, saavat työpaikan ja etenevät urallaan. Nykyään yhä useammalla elämä menee kuitenkin jollain tapaa toisin. Ensimmäinen ammatti ei enää miellytäkään, yt-neuvottelut päätyvät potkuihin tai koko toimiala, jolle on kouluttautunut, katoaa alta.

Mukavuusalue häipyy takavasemmalle ja tekemisen virtaan uppoutuminen saa meidät venymään uskomattomiin suorituksiin. Yksi ratkaisu tällaisessa tilanteessa on opiskella jotain uutta, heittäytyä ja kokeilla. Tällöin tiedot ja taidot varmasti kasvavat, saa uutta ajateltavaa ja oivaltavia työkaluja. Kannattaa kokeil-

33


la sitä, minkä tekeminen innosta. Sitä saattaa jopa päätyä unelma-ammattiinsa, Maaretta kannustaa blogissaan. Kohti kukoistusta

Jos havittelee itselleen todellista kasvua, on oltava valmis poistumaan omalta mukavuusalueeltaan. Mukavuus- alueen ulkopuolella saattaa usein olla jopa hankalaa. Maaretan mukaan muutoksen taika tapahtuu kuitenkin vasta mukavuusalueen ulkopuolella. Sieltä saattaa löytää myös sen kuuluisan flow-tilan, jossa ihminen lähes sulautuu tekemiseensä ja on todella läsnä sen äärellä. Tällöin toiminta ei vie energiaa, vaan se tuo sitä.

Neutraloidakseen negatiivisen asian aivot tarvitsevat kolme positiivista asiaa niiden tilalle. ——Kun ihminen löytää oman flow-kanavansa ja lähtee kulkemaan sitä kohti, löytää hän väistämättä jossain vaiheessa oman kukoistuspisteensä. Tällöin mukavuusalue häipyy takavasemmalle ja tekemisen virtaan

uppoutuminen saa meidät venymään uskomattomiin suorituksiin. Tällöin myös epämukavuusalueemme alkaa pala palalta muuttua mukavuusalueeksemme, tarkentaa Maaretta. Piilevät kyvyt esiin

Meissä itsessämme on jo kaikki ne kyvyt ja se luovuus, jota elämässä tarvitsemme. Meidän tarvitsee vain tulla niistä tietoisiksi ja harjoitella, jotta saamme ne käyttöömme. Monesti me tarvitsemme myös toisilta ihmisiltä vahvistusta ja tukea saadaksemme vielä piilevät kyvyt haltuun. Aina emme siis itse näe, mihin kaikkeen meistä itsestämme on. Onneksi joku toinen voi sen nähdä. Suhdeluvut puntariin

Aivot ovat rakentuneet siten, että kielteiset asiat saavat mielessämme suuremman painoarvon kuin myönteiset. Neutraloidakseen negatiivisen asian aivot tarvitsevat kolme positiivista asiaa niiden tilalle. Jos esimerkiksi esimies antaa sinulle negatiivista palautetta, täytyisi hänen antaa lisäksi kolme positiivista palautetta, jotta tilanne neutralisoituisi. Parisuhteessa tämä suhde on 5:1, täsmentää Maaretta. Se lisääntyy, mihin huomio kiinnittyy. Jos esimies suhtautuu työntekijöi-

hinsä lahjakkaina ja taitavina tekijöinä ja antaa näiden ratkoa haasteet omalla tavallaan, tulokset ovat sen mukaisia. Mutta jos huomio kohdentuukin enemmän virheisiin ja niiden ennaltaehkäisyyn, epäonnistumisten määrä mitä todennäköisimmin kasvaa. Sama pätee myös vapaa-ajalla ja perhe-elämässä. Ajatus – totta vai tarua

Täytyy olla tarkka, että kyse on todella faktoista eikä omista olettamuksistamme. Meillä kun on taipumusta pitää totena huomattava määrä ajatuksia, joilla ei todellisuudessa ole mitään totuusperää. Tämä koskee etenkin negatiivisia ajatuksia. Sanoiko esimiehesi sinun todella hoitaneen projektin kohtalaisesti vai onko kyse omasta uskomuksestasi, jos hän ei juuri tällä kertaa kehunut suoritustasi ylenpalttisesti? Osa uskomuksistamme on elämänhallinnan kannalta myönteisiä, osa kielteisiä. Mikäli kyse on vain negatiivisesta uskomuksesta, mieti miten voisit korvata sen rakentavammalla ajatuksella. Lähteet: Maaretta Tukiaisen luento Kuinka paljon voin kasvaa Assistentti 2016 -seminaarissa 21.1.2016 maaretta.com Tukiainen Maaretta, Egosta fantasmagoon – tie karismaattiseen itseesi, Talentum 2013

Oman potentiaalin vapauttamisessa on tärkeää edetä pienin askelin. Jo yksi oivallus päivässä on paljon, muutosvalmentaja Maaretta Tukiainen opastaa.

34


Teksti: Sari Ollikainen Kuva: Riitta Soinola

Roskasta sähköä ja lämpöä Jätevoimala on uuden ajan tapa tuottaa energiaa. Vantaan Energian jätevoimala käyttää polttoaineena kotimaista, käyttökelvotonta sekajätettä sen sijaan, että se ostaisi fossiilisia polttoaineita ulkomailta. Puolitoista vuotta sitten valmistunut jätevoimala on Suomen suurin ja Euroopan tehokkain.

K

aksi jätekattilaa polttaa 11 kiloa jätettä sekunnissa ja vuodessa 320 000 tonnia käyttökelvotonta roskaa, joka päätyisi muuten kaatopaikoille. Jätebunkkeriin voidaan säilöä väliaikaisesti 1,5 miljoonan ihmisen 10 päivän aikana tuottamat jätteet. Laitoksessa poltettavat jätteet ovat peräisin Uudeltamaalta. Voimala ottaa vastaan 100-150 jätekuormaa päivittäin. Ne toimittaa voimalaan Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY pääkaupunkiseudulta ja Rosk’n Roll Oy Uudeltamaalta. Tuhat astetta

Jätteet poltetaan arinapolttotekniikalla, joka on Vantaan Energian mukaan toimintavarma ja maailmanlaajuisesti käytetyin jätteenpolttotekniikka. Lisäk-

si polttoaineena käytetään maakaasua. Kattiloissa jätteet poltetaan lähes tuhannen asteen lämpötilassa, mikä eliminoi suuren osan haitallisista yhdisteistä. Roskia polttamalla jätevoimala tuottaa vuodessa noin puolet koko Vantaan tarvitsemasta kaukolämmöstä. Tämän lisäksi voimala tuottaa noin 30 prosenttia Vantaan vuotuisesta sähköntarpeesta. Jätevoimalan ansiosta käytetään 30 prosenttia vähemmän fossiilisia polttoaineita ja hiilidioksidipäästöt Vantaalla vähenevät noin 20 prosenttia.

taisa kahmari siirtelee jätettä paikasta toiseen. Jätemäärää katsellessa tulee tunne, että ylimääräisen tavaran haaliminen pitää lopettaa. Kierrätysasemalta tulleen jäteauton kuljettaja kaataa lavakuormallisen sekajätteitä hallin lattialle. Olettamus on että jätteet on lajiteltu, mutta hallipoliisi joutuu kuitenkin tarkastamaan kymmenkunta kuormaa päivässä. Jätteiden joukosta voi löytyä sinne kuulumatonta tavaraa aina konttorituoleista skootterin runkoihin, jotka poistetaan. Hallissa on voimakas ilmankierto, ettei hajuhaittaa juurikaan ole.

Hallipoliisi

Helsingin seudun jaosto tutustui Vantaan energian jätevoimalaan

Valtavassa uimakisojen allasta kooltaan vastaavassa jätebunkkerissa on kuutisen metrin syvyydeltä jätettä. Val-

35


Teksti: Hanna Partanen Kuvat: Mikko Mäntyniemi

Arjen ateriavalinnat kuntoon Mediassa on valloillaan vaikka minkälaista superdieettiä ja tehorääkkiä. Nykyajan kaikkiheti-mulle-nyt-ihminen haluaa toki nopeasti tuloksia ja hyvää oloa. Kolikon toinen puoli onkin se, että esimerkiksi tutkimuksissa pysyväksi painonhallinnaksi kutsutaan tilaa, kun kilot ovat pysyneet poissa yli kaksi vuotta – joissakin tutkimuksissa suositaan jopa 5-7 vuoden ajanjaksoa.

U

seat tutkimukset kertovat myös karua kieltä siitä, että suurin osa, jopa reilu 90 prosenttia, lihoo laihdutetut kilot takaisin. Mitä hitaammin paino tippuu, sen pysyvämmin se on poissa. Tämä lause ei valitettavasti monia motivoi. On myös muistettava, että terveyden kannalta pelkästään painoon tuijottaminen ei riitä. Hoikalla ihmisellä voi olla kohonneet kolesteroliarvot tai korkea verenpaine. Terveys on kokonaisuus ja erityisesti ravitsemuksessa kannattaa kiinnittää huomio olennaiseen. Moni mieltää terveellisen syömisen arjen kiireessä vaikeaksi. Syynä voi olla ehkä se, että pyritään täydellisyyteen tai tiettyyn ruokavaliomalliin, joka on paremminkin suunnattu bikinifitness-malleille. Terveyttä, parempaa jaksamista sekä painonhallintaa voi saada rääkin ja tiukan dieetin sijaan myös pienemmistä muutoksista. Mitä ruokavaliossa kannattaisi laittaa ensisijaisesti kuntoon? Kourakaupalla kasviksia

Mitaksi kannattaa ottaa oma koura. Mikäli syö monipuolisesti kasviksia, hedelmiä ja marjoja, niin syömällä kuusi omaa kourallista näitä päivässä saa yleensä suositellun päiväannoksen eli puoli kiloa täyteen. Huomioi, että pelkkä lisukesalaatti painaa aika vähän eli kuudesta kourallisesta kannattaa 2-3 kourallista olla marjoja tai hedelmiä.

36

Myös juureksia kannattaa suosia vaikkapa lisäämällä niitä perunamuusin sekaan. Helppoja lisukkeita saa myös kaupan pakastealtaasta. Jos lähtötasosi on pari kolme kourallista päivässä, pyri lisäämään kasvisten määrää alkuun vaikkapa yhdellä kourallisella. Ja muista, että enemmänkin kuin kuusi kourallista saa syödä, kunhan hedelmien määrä pysyy kohtuudessa eli pari kolme hedelmää päivässä. Pieniä hedelmiä, kuten luumuja tai mandariineja, voi syödä puolen kymmentä päivässä.

Jos syö itsensä liian täyteen, se vaikuttaa selkeästi myös jaksamiseen – meneehän leijonakin loikoilemaan antiloopin syötyään.

Ateriarytmi ja annoskoko

Suomalaisilla on tapana syödä aina koko rahan edestä ähkyyn saakka. Jos syö itsensä liian täyteen, se vaikuttaa selkeästi myös jaksamiseen – meneehän leijonakin loikoilemaan antiloopin syötyään. Useimmilla on petraamista myös ateriarytmissä. Osa napostelee muutaman tunnin välein, joka on hampaille haitallista ja joillakin aterioiden väli venyy helposti yli kuuden tunnin. Jos kärsit illan jääkaappirallista ja sinulla on sudennälkä, niin kokeile tuhdimpaa välipalaa. Kaikille pelkkä omena ei riitä välipalaksi. Säännöllinen 3-5 tunnin välein syöminen pitää koneiston käynnissä ja vireystilan hyvänä. Annoskoko on helpompi pitää kohtuudessa, kun nälkä ei ole kasvanut liian suureksi.

Kirjoittaja on TtM Hanna Partanen, laillistettu ravitsemusterapeutti


Harkiten herkkuja

Osalle herkku tarkoittaa pullaa, keksiä tai suklaata ja toiset ovat juustojen ja viinin perään. Nopeat hiilihydraatit makeista herkuista vaikuttavat vireystilaan ja niitä kannattaakin mieluusti syödä vain pieniä määriä, kuten jälkiruokana kunnon ruoan päätteeksi. Illalla napostelu television ääressä saattaa tuoda salakavalasti myös kiloja ja vaikuttaa unen laatuun. Erityisesti muutaman alkoholiannoksen nauttiminen illalla saattaa vähentää laadukkasta syvää unta jopa pari tuntia. Täysin herkutonta elämää ei tietenkään tarvitse viettää, onhan ruoka ja herkut osa nautintoa ja ruokakulttuuriamme. Mieti kuitenkin onko herkuttelu sinulle tullut tavaksi eli syöt herkkuja tai juot saunaoluen, vaikka mieli ei niin tekisikään. Kun syöt herkkuja, niitä tulisi syödä tietoisesti ja nautinnolla ei hätäisesti ahmien.

Kavalat kalorit P

äivittäisillä valinnoilla on merkitystä. Esimerkki Essi on 162 cm pitkä ja painaa 60 kiloa. Hän on 36-vuotias ja tekee kevyttä toimistotyötä. Essin energiankulutus päivässä on noin 1 700 kcal, joka sisältää perusaineenvaihdunnan sekä arkiliikkumisen. Perusaineenvaihdunnalla tarkoitetaan sitä energiamäärää, jonka elimistö kuluttaa, kun vain makaamme paikallamme, jolloin kuitenkin kudokset uusiutuvat ja sydän lyö ja tämä kuluttaa energiaa.

Kuluttaakseen nämä tietyt herkut tai ruoat Essin täytyy liikkua: ●● Keskiolut (0,33 l) 140 kcal - kävelyä 39 min tai reipasta pyöräilyä 22 min ●● Makea siideri (0,5 l) 250 kcal - kävelyä 1 h 11 min tai reipasta pyöräilyä 40 min ●● Suklaapatukka 200 kcal - kävelyä 56 min tai reipasta pyöräilyä 31 min ●● Hedelmäpommijogurtti (200 g) 160 kcal - kävelyä 42 min tai reipasta pyöräilyä 23 min ●● Maustamaton luonnon jogurtti 2,0 % rasvaa (200 g) 120 kcal - kävelyä 33 min tai reipasta pyöräilyä 19 min ●● Iso omena (200 g) 65 kcal - kävelyä 18 min tai reipasta pyöräilyä 10 min.

37


Tuulikki Rosendahl

Kolumni

Zero Hunger A

jelen keväisenä päivänä kohti ravirataa ja takapenkillä kiinanpalatsikoirani jo odottelee perillepääsyä. Vastaan kävelee nainen, joka kantaa ilmeisen tyytyväisenä isoa munakennoa keskittyen siihen, ettei pudota yhtään kananmunaa. Hymyillen. Vastaan tulee mies taluttaen pyörää ja niin ikään munakennon kanssa taiteillen. Tuo vaatii jo taituruutta. Mutta hymyilee hänkin. Ihmisiä on tullut paikalle mukavasti. Kuka saa mitäkin mukaansa, kananmunia, lihaa, kalaa, leivonnaisia, yrttejä. Tuotteet on tilattu etukäteen Facebook-ryhmässä. Paikalle on tultu koko perheen voimin, lapset ja lemmikit, ukit ja vaarit mukana. Jokaviikkoinen REKO-jakelu (Rejäl Konsumtion, reilua kuluttamista) on käynnissä. REKO on löytänyt tiensä ihmisten koteihin ja ostokäyttäytymiseen. Toiminnan on perustanut pedersöreläinen Thomas Snellman ja idea on saatu Ranskasta. Siellä tuottajat tekivät sopimuksia ja kokoontuivat jakamaan kuluttajille tuotteitaan ilman välikäsiä, suoraan tiloilta. Aika kätevää ja ilmaista toimintaa. Totta kai tuotteet maksavat, mikä tässä onkin hieman arveluttavaa, sillä tuotteet ovat hintavampia kuin kaupoissa. Minusta se on aika yllättävää, kun ottaa huomioon, että ketjusta jää pois kuljetukset ja välikädet. Kuitenkin ihmiset näyttävät olevan valmiita maksamaan hieman enemmän tietäessään sen, että ruoka tulee läheltä ja, missä possut, lehmät ja lampaat ovat kasvaneet ennen teuraaksi joutumistaan. Olemme etuoikeutettuja, koska voimme valita, mitä syömme ja mistä hankimme ruokamme. Toisin kuin Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa tai sotaakäyvissä valtioissa kuten Syyriassa, missä nähdään edelleen nälkää, vaikka maapallon nälänhätä onkin hieman helpottanut. YK:n mukaan nälästä kärsivien ihmisten määrä on laskenut, mutta se on yhä lähes 800 miljoonaa. Elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO arvioi, että aliravitsemus on mahdollista poistaa kokonaan tämän päivän nuorten elinaikana.

Kuitenkin samaan aikaan mietitään, miten maapallo pystyy tulevaisuudessa ruokkimaan väestön luontoa loppuun kuluttamatta. YK:lla on menossa Zero Hunger Challenge -ohjelma, joka tähtää nälän poistamiseen kokonaan maailmasta. Kun katson nälkiintyneen syyrialaislapsen videota twitteristä, niin on vaikea käsittää sitä, että meillä täällä on oikeus valita, ostaisimmeko ruokamme marketista vai lähiruokarenkaalta vai valitsisimmeko ravintomme vegaanikaupasta tai markettien vegehyllyistä. Tuomitsematta ketään tai mitään elintapaa ymmärrän, että ihmiselle on aina tärkeää saada syödä hyvää ruokaa. Joku ei halua syödä eläinperäistä ravintoa, ei edes niitä REKON muhkeita kananmunia. Suomen väkiluvusta on alle viisi prosenttia kasvissyöjiä. Kasvisruoka on myös hieman kalliimpaa, joten taas pitää maksaa muutama euro enemmän valitessaan omasta mielestään ravinnoltaan tai lähtökohdiltaan parempaa ruokaa. Mutta entä lapsiperhe, jossa molemmat vanhemmat opiskelevat tai toinen tai molemmat ovat työttömiä? Tai eläkeläinen, joka ei ole aikoinaan nauttinut isoa palkkaa? Heillä ei ole mahdollisuutta mennä ostamaan kalliimpaa, lähellä tuotettua ruokaa tai valita kasvisruokavaihtoehtoa. Tuskin he ostavat lähiruokajakelusta ankanmunia tai karitsan viulua. Kyllä he joutuvat ostamaan tarjouskananmunia, makaronia, ranskanperunoita ja mahdollisimman edullista jauhelihaa. Harvoin on varaa herkutteluun, eivätkä jokapäiväisen arjen haasteet jätä tilaa miettiä ruuan eettisyyttä tai ravintoarvoa. Eräänlaista nälänhätää on sekin, kun ruuan ravintoarvo on huono. Ihminen ei ehkä näytä nälkäänäkevältä, mutta voi silti olla aneeminen ja voida huonosti. Zero Hunger Challenge –haaste on todellakin haaste. Näissä mietteissä tunnen huonoa omaatuntoa tarjotessani koiralleni lähiruokarenkaalta ostamaani lemmikin jauhelihaa, hinta 2,50 euroa/kg. Koiranikin on etuoikeutettu.

”Olemme etuoikeutettuja, koska voimme valita, mitä syömme ja mistä hankimme ruokamme.”

38


Zen -henkinen ajatus

Taustakuva:Anne Stolt

Zen ajatuksen kokosi Minna Kronberg

ZEN-tarina Kaksi munkkia kulki kerran pitkin kuraista tietä, ja heidän kaapujensa helmukset olivat polviin asti kuran tahraamat. Satoi rankasti, ja liejun määrä vaan kasvoi ja levisi joka paikkaan. Erään mutkan takana he näkivät pysähtyneenä neuvottoman näköisen kuvankauniin tytön, joka ei voinut silkkikimonossaan ylittää risteystä. Toinen munkki jatkoi ilmeettömänä matkaansa eikä vilkaissutkaan tyttöön päin, mutta toinen huomasi tämän anovan katseen. - Tulehan tänne, toinen munkki sanoi tytölle, nosti tämän syliinsä ja kantoi kuraisen tien yli. Mitään sanomatta tyttö kumarsi munkille syvään ja hymyili kauniisti. Munkki hymyili hänelle takaisin ja jatkoi sitten matkaansa, kuin episodia ei olisi tapahtunutkaan. Toinen munkki vilkaisi veljeään merkitsevästi, mutta ei sanonut mitään. He jatkoivat matkaansa hiljaisuuden vallitessa pitkälle iltaan. Miesten päästyä perille temppeliin, jossa he yöpyivät, toinen munkki ei kyennyt enää hillitsemään itseään. - Me munkit emme mene lähelle naisia, hän huomautti tiukasti. Se on vaarallista. Miksi sinä teit niin? - Minä jätin tytön tienristeykseen, toinen munkki sanoi. Vieläkö sinä kannat häntä mukanasi? Zen Opas mielenrauhaan, Karisto 1999.

39


Arjen keskellä ilon pisaroita

Kuopion jaoston jäsenet

Puijolla Teksti: Anne Räisänen Kuva: Kari Puustinen

Kuopion jaostolaiset viettivät kansainvälisenä hallinnon ammattilaisten päivää 27.4. Puijolla. Tutustuimme Puijon majaan ja yli 50-vuotiaan Puijon tornin palveluihin ravintolapäällikkö Tiina Heinosen johdolla. Hän tarjosi meille katsauksen Puijon historiikista ja esitteli yrityksen palvelut samalla kun maistelimme Puijon keittiön loihtimia kauden herkkuja. Juhlistimme päivää kuohuviinilaseja kilistämällä ja kertaamalla Sihteeriyhdistyksen historiaa. Puheenjohtajamme Sisko Atrokoski kertoi päivän historiasta alkutaipaleelta nykypäivään, sekä kotimaassa että lähtömaassa Yhdysvalloissa. Tapahtuma ikuistettiin ammattivalokuvaaja Kari Puustisen kameran kautta lukuisin tilannekuviin, joista onnistuneimmat päätynevät kuvapankkiin käyttöömme. Kuopiossa kannattaa vierailla Puijon tornissa, sieltä näkee koko Kuopion ympäristöineen, eli kuopiolaiseen tapaan koko mualiman. Herkullisen aterian voi nauttia tornin pyörivässä a la carte -ravintolassa.

Viinin vietävänä Teksti: Leena Koistinen Kuva: Sisko Atrokoski

Ravintolapäällikkö Helena Aaltonen Savon ammatti- ja aikuisopistosta tutustutti Kuopion jaoston jäseniä viinin saloihin ja kuinka eri ruoka-aineet vaikuttavat viinin makuun. Kokeilepa itse: maista viiniä ensin sellaisenaan, sen jälkeen puraise sitruunaa ja siemaise lasista uudelleen. Viinin maku muuttuu melkoisesti. Sinihomejuustomaistiaisten jälkeen viini taas pehmenee.

40


Teksti ja kuva: Riitta Soinola

Ravintola Lapintiirassa Helsingin seudun jaostolaisia tutustui Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva ravintola Lapintiiraan, joka toimii kauttaaltaan remontoidussa funkistalossa. Sen erikoisuutena on ravintolasali, joka sijaitsee lasilla katetulla sisäpihalla, kahden talon välissä. Kattoikkunoista tilaan tulvii luonnonvaloa, ja iltatilaisuuksissa voi ihailla vaikkapa tähtitaivasta. Ravintolasalissa on sata asiakaspaikkaa, ja lounasta tarjoillaan maanantaista perjantaihin. Myös kokouslounaat tarjoillaan ravintolasalissa, ellei asiakas toisin halua. Viikonloppuisin tilaa voi vuokrata esimerkiksi yksityiskäyttöön. Ravintolasalin vieressä on pienempiä kokoustiloja, jotka soveltuvat 5-12 hengen kokouksiin. Neuvottelutiloilla on lintuihin viittaavia nimiä, kuten esimerkiksi Kuikka ja Kaakkuri, mikä juontaa juurensa asuinkorttelin lintuaiheisesta nimestä. Isoin neuvottelutila, Joutsen, on 75-hengen monitoimitila kokouksiin ja koulutuksiin. Kattojen yllä, 7. kerroksessa, on kaksi sauna- ja oleskelutilaa rennompiin kokouksiin ja iltatilaisuuksiin. Saunatilojen yhteydessä on terassi, josta avautuu näköala kaupungin kattojen yli. Saunatiloissa ei ole anniskeluoikeutta. Lapintiiran ravintola- ja kokoustilat ovat uudet, valoisat ja modernit ja tarjoavat erinomaiset puitteet kokoustamiseen aivan Helsingin ydinkeskustassa. Keskeisen sijaintinsa takia Sodexo-ketjuun kuuluvaan Lapintiiraan on helppo tulla sekä julkisella liikenteellä että autolla, jonka voi jättää parkkiin, vaikkapa City Forumin paikoitukseen, josta ravintolaan on suora kulku.

Teksti ja kuvat: Sari Ollikainen

Hotelli- ja ravintolamuseossa Happy hour on Hotelli- ja ravintolamuseon hauska draamaopastus 1930-luvun jazz-tarjoilijan seurassa. Aluksi tarjoilijatar tarkistaa, ovatko henkilöt asianmukaisesti pukeutuneita ja soveliaita anniskeluravintolan asiakkaiksi. Sitten tarjoilijatar johdattaa joukon hotellin aulaan, tanssisaliin ja Alkon myymälään ja esittelee suomalaista juomakulttuuria. Näissä tunnelmissa alkoi noin 40 Helsingin seudun jaoston jäsenen tutustuminen Hotelli- ja ravintolamuseoon Kaapelitehtaalla, Helsingin Ruoholahdessa. Hotelli- ja ravintolamuseo on suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin erikoismuseo. Moniaistisissa näyttelyissä on kaikenikäisillä hauskaa. Näyttelyihin voi tutustua omatoimisesti tai etukäteen varatulla opastetulla kierroksella. Ryhmille on tarjolla myös työpajoja ja erilaisia teemaopastuksia. Kun suunnittelet teemajuhlia jonkin aikakauden tyyliin, saat museon tietopalvelusta ideoita muun muassa ruokaja juomatarjonnan sekä kattausten suunnitteluun. Museon ainutlaatuinen ympäristö on myös erinomainen paikka pitää erikokoisia tilaisuuksia ja unohtumattomia juhlia.

Tuoksujen ja hajuaistin avulla voi tutustua muun muassa mausteiden ja yrttien maailmaan

41

Arjen keskellä ilon pisaroita

Helsingin seudun jaoston jäsenet


Arjen keskellä ilon pisaroita

Porin jaoston jäsenet

Teksti: Anna Ääri

Loistevalmennuksen Marika Raitaniemi johdatti meidät löytämään omia energiavarastojamme arjen keskellä. Samalla tutustuimme omaan porukkaamme hieman paremmin!

Loistevalmennuksessa

Laivalla Matkapojat ja TallinkSilja veivät Porin jaostolaisia kollegoineen aalloille verkostoitumaan, rentoutumaan ja kuulemaan kokousmahdollisuuksista.

Tampereen jaoston jäsenet

Teksti: Minna Kronberg Kuvat: Tiina Salminen ja Taina Torvinen

Tampere-talossa

Joukko Tampereen jaoston sihteereitä tutustui maaliskuussa Tampere-talon uusiin kokoustiloihin ja ravintola- ja konserttipuolen tarjontaan. Herkullisen iltapalan jälkeen halukkailla oli mahdollisuus nauttia vielä illan konserttista ”Badding” by Agents & Vesa Haaja, feat. Marko Haavisto ja Mr Breathless.

Lentokentällä Tampereen jaoston 26 jäsentä tutustui Tampere-Pirkkalan lentokentän toimintaan kansainvälisellä sihteeriviikolla huhtikuussa. Lentokentän edustajat Anu Salomäki ja Teemu Soininen kierrättivät sihteereitä terminaaleissa ja kokoustiloissa. Kanrestan edustaja Karin Paturi kertoi kentän ravintolatoiminnasta maistuvien munkkikahvien ohessa.

Lahdessa Huhtikuussa Tampereen jaosto perehtyi Lahden seutu – Lahti Region Oy:n kutsumana alueen monipuoliseen kokous- ja tapahtumapaikkatarjontaan. Matkan aikana käytiin katsomassa myös Lahden Kaupunginteatterin koskettava näytelmä. Muita vierailukohteita olivat Fellmann Campus, Mukkulan kartano, Sibelius-talo, Suomen Moottoripyörämuseo ja Wanha Walimo. Ravintola Voitossa nautitun kahvihetken aikana osallistujat pääsivät nauttimaan upeista maisemista korkealta Lahden suurmäestä. Kaksipäiväisen matkan isäntänä toimi myyntipäällikkö Harri Olenius.

Turun jaoston jäsenet

Teksti ja kuva: Päivi Anttila

Lentoasemalla Turun jaosto kävi tutustumassa Turun lentoaseman tiloihin. Vierailu oli todella mielenkiintoinen, varsinkin kun saimme kurkistaa sellaisiin paikkoihin, mihin normaalisti ei pääse, kuten lennonjohtotorniin. Muumitkin ovat hyvin edustettuina eri puolella lentoasemaa.

42


Tervetuloa yhdistykseen Tervetuloa yhdistykseen

Armi Lampinen

Kuka olet ja mistä?

Mitä harrastat?

Mitä teet työksesi?

Mistä sait tietoa Sihteeriyhdistyksestä ja miksi liityit yhdistykseen?

Olen Armi Lampinen Kouvolasta. Työuraa on takana 35 vuotta eri sektoreilla; valtiolla, kunnalla ja teollisuudessa. Suurimman osan tuosta ajasta olen työskennellyt Helsingissä, mutta asunut myös ulkomailla ja Lappeenrannassa, nyt siis paluumuuttajana Kouvolassa.

Toimin johdon assistenttina kaupungin kehittämisyhtiössä, Kouvola Innovation Oy:ssä. Olen työskennellyt tässä tehtävässä runsaan vuoden, sitä ennen kuutisen vuotta projektikoordinaattorina. Tehtäviin kuuluu monipuolisesti johdon tukitehtäviä, henkilöstön koulutusten järjestämistä, toimiston toimintaan liittyvien asioiden hoitamista ja koordinointia. Isossa roolissa ovat myös sisäinen ja ulkoinen viestintä. Lisäksi tietysti normaalit assistentin tehtävät eli toimitusjohtajan kalenterin hallintaa, tilaisuuksien ja tapahtumien järjestelyjä jne.

Mitkä ovat vahvuutesi sihteerinä?

Tätä pitäisi kysyä esimiehiltä, mutta pitkän työrupeaman jälkeen täytyy vastata, että ainakin kokemus. Työskentely erilaisissa organisaatioissa on tuonut tullessaan ison tietopankin ja kykyä toimia erilaisissa tilanteissa. Lisäksi monetkin langat pysyvät kädessä yhtä aikaa ja organisointikyvyt ovat kohdallaan.

Kuntoa täytyy pitää yllä eli käyn salilla ja juoksentelen metsässä, talvella hiihdän ja laskettelen. Kielitaitoa pyrin pitämään yllä opiskelemalla ja lukemalla. Itselläni ei ole lapsia, mutta siskon lapsenlasten kanssa isotäti viettää paljon riemukasta aikaa.

Sihteeriyhdistys on ollut tuttu jo vuosikymmeniä. Olin jäsen jonkin aikaa 90-luvulla, mutta sitten yhteys katkesi. Yhdistyksen jäseniä kävi vierailulla viime vuoden puolella yhtiössämme ja innostuin siitä uudelleen. Kun paikallisen Kymenlaakson jaoston Tiina Laine vielä houkutteli mukaan, niin en jäänyt yhtään miettimään. Olen siis paluumuuttaja yhdistyksessäkin.

Mitä toivot yhdistykseltä?

Kaikki kohtaamiset kollegojen kanssa ovat hyödyllisiä ja virkistäviä. Samoin tutustumiset eri kohteisiin ja yrityksiin tuovat uutta tietoa ja näkemystä. Aiemmasta jäsenyydestä jäi myös hyviä muistoja erilaisista, mielenkiintoisista koulutuksista. Joidenkin koulutusten oppeja sovellan elämässä edelleen.

43


Kulttuurikulma

Teksti: Päivi Kuokkanen Kuva: WSOY

Diva Alert - Karita Mattila on enemmän kaikkea Maailmantähti on intohimoisesti taiteelleen omistautunut, näyttävä, räväkkä, rohkea ja huumorintajuinen persoona, joka ottaa kaikkialla tilan haltuunsa. Raila Kinnusen kirjoittamassa kirjassa ”Karita Mattila – korkealta ja kovaa”, taiteilija kertoo värikkäästi niin työstään, avioliitostaan kuin naisen elämästään.

H

än on komea ja karismaattinen, loistava ääni virtaa pakottomasti ja luonnollisena. Hän säkenöi, eikä hänestä voi irrottaa silmiään. Hän on luonnonvoima. Houstonissa ilmestyvä lehti kiteytti osuvasti Karita Mattilan energian kritiikissään ”Diva Alert – diivahälytys” Manon Lescautin jälkeen vuonna 2006. Menestysten lisäksi taiteilija muistelee kirjassa 33 vuotta kestäneen uransa varrelle mahtuneita vastoinkäymisiä. Hän kertoo mehukkaiden tarinoiden maustamana rakkaimmista opettajistaan, kapellimestareista ja kollegoista, mutta myös heistä, jotka ovat temppuilleet itsensä mustalle listalle.

taistelua ja toteaa taistelevansa hautaan asti: ”Periksi en anna, perkele!”

Aviomiehestä rakkaudella

Tapio Kuneinen myöhästyi auton esittelystä, sinutteli heti ensimmäisellä tapaamisella – ja vei taiteilijan sydämen. Nykyisin managerina toimiva Kuneinen saa sellaista suitsutusta, että on helppo ymmärtää, mikä merkitys osaavan aviomiehen tuella on maailmalla. Mattila avautuu tietoisesti valitusta lapsettomuudesta ja feminismistään. Hyväntekeväisyysjärjestöissä toimiva laulaja ohjasi 50-vuotismuistamisensa Afganistanin tyttöjen koulunkäynnin tukemiseen. Floridassa asuva pariskunta jättää omaisuutensa Planned Parenthood –järjestölle.

Tuttua naisen elämää

Mattila sanoo olleensa nuorena ruma ankanpoikanen, ”verkkarihousuinen ja vähän tukeva tunkki”. Painonvartijoissa viehätysvoimansa löytänyt taiteilija treenaa salilla, ui ja joogaa. Terveys on tärkeää, flunssainen suudelma lavalla voi olla kohtalokas. Kovana penkkiurheilijana Mattila kertoo tosin karjuneensa äänihuulensa vappuhuiskaksi myös Tepsin matsissa. Laulaja toteaa joutuneensa juoksemaan karkuun ”tisseihin kiinni käynyttä kapellimestaria”. Seksuaalisesta häirinnästä alalla saavat osansa niin naiset kuin miehet. Tabuja pelkäämätön 55-vuotias taiteilija puhuu myös töiden vähenemisestä, hormonihoidoista ja kohdunpoistosta. Hän puhisee vaihdevuosien uhkaavan vyötärönsäilyttämis-

44

Tiesitkö tämän Karitasta: ●● Idoli Meryl Streep ●● Noita Nokinenä -fani ●● Hillary Clintonin tukija ●● bravuurina munakas ●● rakastaa jälkiuunileipää ●● tupakasta irti päässyt ●● vaatesuunnittelija ●● korvanapeissa ZZ Top ●● fanit pitävät villasukissa.

Johtolankana huumori

Tapahtumat poukkoilevat aikatasoilla ja luvut katkeavat paikoin keskellä tarinaa, niin että seuraava luku kertoo aivan toisesta aiheesta. Mattilan puhetapa on ”villejä rönsyjä ja kynsistä karkailua”, sanoo Kinnunen, joten lukiessakin on tunne, että oopperatähti pulputtaa ihanasti vieressä. Johtolangakseen Karita Mattila nostaakin huumorin. ”Vähintään kerran päivässä pitää nauraa itselleen. No, ainakin joka toinen päivä, riippuen siitä kuinka kireä pipo on kulloinkin päässä. Nauru pitää tiellä.”


Vuosikymmenten takaa

Kuva: Flickr.com Secretarius nro 2 1966 Maj-Lis Rissanen, Suomen Trikoo, Tampere

Sihteerinä suuressa teollisuuslaitoksessa E

simieheni on yhtiömme varatoimitusjohtaja, joka vastaa muun muassa tuotannollisista kysymyksistä ja henkilöstöpolitiikasta. Hän on myös Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliiton puheenjohtaja. Tekstiilit, koneet, henkilöstöasiat ja työmarkkinapolitiikka ovat siis niitä asioita, joiden kanssa päivittäin joudun tekemisiin ja joiden tuntemusta jatkuvasti on parannettava esimerkiksi ammattilehtiä lukemalla. Valitettavasti ei aikaa eikä voimia riitä tähän tarpeeksi, koska kielitaitoakin on jatkuvasti kohennettava. Esimieheltäni saamat tehtävät ovat etupäässä niitä tavanomaisia: yhtiön ja yksityisten kirjeiden, muistioiden, puheiden, artikkeleiden ynnä muiden kääntämistä ja kirjoittamista neljällä kielellä, puhelimeen vastaamista silloin kun hän on varattu tai poissa (puheluja en siis seulo, hän ottaa ne suoraan vastaan, samoin myös useimmat puheille pyrkijät), papereiden taltiointia, sähkeiden, kukkien ja lahjojen lähettämistä. Saan työtä myös esimieheni lähimmiltä alaisilta ja heidän alaisiltaan. Minulla on tavallaan alaisina yksi suomenkielen kirjeenvaihtaja ja kaksi konekirjoittajaa, joille lähetän tai jotka osittain saavat suoraankin suurimman osan suomenkielisistä kirjeistä sekä kaikki muut rutiinikonekirjoitustyöt. Eniten työtuntejani vie ulkomainen kirjeenvaihto, joka koskee lähinnä erilaisia teknillisisä kysymyksiä ja neulosvientiä. Vastaamiseen talon oman väen joko puhelimitse tai henkilökohtaisesti esittämiin kysymyksiin ja tiedusteluihin kuluu usein tavattomasti aikaa, ja mitä kaikkea sitä pitää tietääkin. Viime syksynä minulle annettiin aivan uusi, tavanomaisesta vähän poikkeava ja virkistävää vaihtelua käännösten lomaan tuova tehtävä. Muutimme silloin uuteen pääkonttoriin, jossa on pieni lounashuone johdon ja myynnin vieraita varten. Ensimmäiseksi jouduin hankkimaan sinne kaikki astiat, keitto- ja työvälineet sekä tekstiilit.

Se oli hauskaa puuhaa, joskin rasittavaa, koska en useinkaan ennättänyt juosta kaupoissa muulloin kuin aamiaistunnilla tai työajan jälkeen. Näistä hankinnoista

”Jos vieraita on paljon, saatan mennä tarjoilemaan tai keittiöön auttamaan, ja milloin cocktaileja tarjotaan, sekoitan ne” huolehdin jatkuvasti, samoin alkoholivarastostamme. Lisäksi otan vastaan kaikki ruoka- ja kahvitilaukset sekä pidän vieraskirjaa. Tarjoilusta emäntämme neuvottelee aina kanssani, koska hän ei tunne vieraita eikä niin ollen voi tietää, milloin on pantava parasta pöytään ja milloin vaatimattomampaa ruokaa. Jos vieraita on paljon, saatan mennä tarjoilemaan tai keittiöön auttamaan, ja milloin cocktaileja tarjotaan, sekoitan ne. Jos voileipiä tai pikkusyötävää halutaan silloin, kun emäntä tai keittiöapulaisemme ei ole työssä, joudun tekemään ne, ja emännän mahdollisesti sairastuessa saisin laittaa kaiken ruoankin. Onneksi olen kiinnostunut ruoasta, en suinkaan ole mikään mestarikokki, vaan harrastelija, koska vain itselleen ei viitsi

paljon keitellä eikä kieliopintojen takia ole tähän mennessä jäänyt liiemmälti aikaakaan keittiötouhuille, mutta minulla on hyllyllinen keittokirjoja ja valtava määrä lehdistä leikeltyjä ruokaohjeita, ja lisäksi löytyi kirjastostani pari cocktailkirjaa ja tarjoilijan käsikirja, joihin voi tarpeen vaatiessa turvautua. Näiden kaikkien tehtävien ikävänä puolena on se, että kiireisinä päivinä ne saattavat pahastikin häiritä muita töitä, mutta muuten tosiaankin pidän niistä. Piristävänä vaihteluna näyttävät työtoverinikin pitävän niistä, koska esimerkiksi tarjoilijan saaminen heidän joukostaan ei tuota mitään vaikeuksia – meillä saattaa joskus olla 30 vierasta, tai enemmänkin ja silloin tarvitaan monta vapaaehtoista avuksi.

45


Teksti: Kaisa Latva-Rasku Kuva: Pixabay.com

Yhteispelillä parempi työyhteisö Alaistaidot ja esimiestaidot muodostavat yhdessä toisiansa täydentävinä työyhteisötaidot. Näitä taitoja on hyvä tarkastella rinnakkain, koska ne vaikuttavat niin olennaisesti toisiinsa. Kuinka antoisaa ja palkitsevaa on toimia esimiehenä, riippuu pitkälti alaisten toiminnasta. Alaisena toimimisen edellytyksiin vaikuttaa taas paljon se, miten esimies tehtävässään toimii.

T

yöyhteisön toimivuutta on kuvattu kautta aikojen monilla eri käsitteillä, kuten yhteisvastuullisuustaidoilla, työntekijätaidoilla, yhteistyötaidoilla ja alaistaidoilla. Kuten edellä mainituilla, myös työyhteisötaidoilla on monta merkitystä ilman selkeää, välittömästi avautuvaa merkitystä. Työyhteisötaidot on käsitteenä kuitenkin vakiintunut ja selkeästi kokonaisvaltaisempi kuin esimerkiksi esimies- ja alaistaidot erikseen, jotka saavat usein kritiikkiä niiden eriarvostavista merkityksistä. Mitä työyhteisötaidoilla tarkoitetaan?

Työyhteisötaidot ovat yksinkertaisimmillaan arjen tilannetajua: vastuullista vaikuttamista ja toimintaa, joka kokonaisuudessaan edistää organisaation toimivuutta. Tämä pitää sisällään muun muassa hyvästä ilmapiiristä

46

huolehtimisen, vuorovaikutustaidot, ristiriitojen ratkaisutaidot sekä hyvät käytöstavat. Toimivuutta työyhteisössä edesauttaa myös pelisääntöjen noudattaminen, työn sujuvuudesta huolehtiminen, ammatillisuus sekä empaattisuus.

Työyhteisötaidot ovat yksinkertaisimmillaan arjen tilannetajua: vastuullista vaikuttamista ja toimintaa.

Esimiehen erityinen rooli

Esimiehen persoona ja pätevyys ovat keskeisiä tekijöitä työyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä. Esimiehen tehtävä on huolehtia, että alaisilla on tiedossa, mitkä ovat heidän perustehtävänsä, tavoitteensa ja kehittymismahdollisuutensa. Esimiehen vuorovaikutustaidot, muun muassa kannustaminen, palkitseminen sekä palautteenanto- ja ottokyky, vaikuttavat suoraan työyhteisön toimintaan ja tehokkuuteen. Työntekijän rooli

Alaisen rooliin liitetään usein kaksi velvollisuutta: johdettavana oleminen ja perustehtävän tekeminen. Työntekijän tulee tuntea oman työn tavoitteet ja menetelmät. Hänellä tulee olla vilpitön halu tehdä työnsä mahdollisimman hyvin ja ottaa vastuu tekemisistään. Alaisen tulee myös antaa ja vastaanottaa palautetta, ilmaista omia


mielipiteitään, noudattaa yhteisiä pelisääntöjä sekä pyytää tarvittaessa apua. On myös hyvä olla kiinnostunut muiden töistä, pitää esimies ajan tasalla siitä, missä mennään sekä olla joustava ja kehittää itseään. Asenne ratkaisee

Työyhteisötaidoissa painotetaan esimiestyön lisäksi työntekijän vastuuta ja valmiutta muuttua sekä aktiivista osallistumista työpaikan kehittämistyöhön. Työntekijän vastuulla on esimerkiksi kertoa esimiehelleen työn kehittämisen ideoistaan ja esimiehellä on velvollisuus tarttua ideoihin ja harkita niiden toteuttamismahdollisuuksia. Erityisesti asenteilla on ratkaiseva merkitys työyhteisötaidoissa. Muutokset työelämässä ovat jatkuvia ja nopeita; on hyvä valmistautua kyseen-

alaistamaan omia toimintatapojaan ja kehittämään omaa työtään. Avoin suhtautuminen uuden oppimiseen on avainasemassa.

Työyhteisötaidoissa esimiehen ja alaisen intressit eivät ole mitenkään vastakkain. Työyhteisötaidot kunniaan

Työyhteisötaitojen kehittymiseen vaikuttavat sekä yksilölliset tekijät, kuten persoonallisuus, kyvyt ja motivaatio, että myös yhteisölliset tekijät, kuten ilmapiiri ja esimiestyö. Jokainen meistä voi kehittää omia tapojaan toimia työ-

yhteisössä ja siten vaikuttaa moneen edellä mainittuun asiaan. Työyhteisötaidoissa esimiehen ja alaisen intressit eivät ole mitenkään vastakkain. Parhaimmillaan kuulemme hyviä esimerkkejä siitä, kuinka esimies on osannut valjastaa työntekijöiden tietotaidon ja osaamisen yrityksen käyttöön. Työntekijöitä on ohjattu kohti uusia haasteita, heille on annettu kaikki mahdollisuudet kehittyä ja heihin on luotettu. Työyhteisötaitojen kehittyminen lisää organisaation tehokkuutta ja niillä on vahva yhteys myös työyhteisön ja yksilön hyvinvointiin. Kukapa meistä ei haluaisi työskennellä hyvinvoivana hyvinvoivassa työyhteisössä.

Lähteet: Keskinen, S. 2005. Alaistaito. Luottamus, sitoutuminen ja sopimus. Polemia-sarjan julkaisu nro 59. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö Työturvallisuuskeskus. 2015. Työyhteisötaidoilla tulosta –verkkosivu. www.hyvaahuomista.fi/blogit/

Työyhteisötaidot ●● Oman roolin ymmärtäminen ●● Toisten roolien ymmärtäminen ●● Viestintä-ja vuorovaikutustaidot ●● Itsensä johtamisen taidot

Toimivuutta työyhteisössä edesauttaa pelisääntöjen noudattaminen, työn sujuvuudesta huolehtiminen, ammatillisuus sekä empaattisuus.

47


Lukijapalautteet

Kiitos juttupalautteista Sokos-majoituslahjakortin voitti Kaija Myllynen-Peltonen. Onnittelut Kaijalle! Kiinnostavin juttu Secretarius 1/16 oli mielestäni Robotit tulevat - oletko valmis. Robotiikan eteneminen noinkin kovalla vauhdilla tulevaisuudessa on suorastaan pelottavaa, vaikka se onkin jo osa arkeamme sekä työssä että kotona. Nyt ainakin vielä ajattelen niin, että minua vanhainkodissa hoitaisi ihan aito ihminen eikä robotti. Hilkka Uuttu Minulle jäi mieleen Robotit tulevat - eli paras juttu. Jo männä vuosina hokemat ”Tietokoneet tulevat, työelämän muutokset ym syrjäyttävät sihteerin työn”. Johtajat käyttävät itse ipadeja, älykännyköitä tm läppäreitä, muistioita kokouksissa naputtelevat. Vaan eivätkö enää sihteerit/assistentit ne lopullisiksi muokkaa, stilisointi, asettelut. Minun aikanani n 20 v sitten ja jo paljon aiemminkin näillä uhkailtiin. Eipäs vaan esimies itse matkojaan varaillut, lounaita, päivällisiä, tapaamisia valmistellut - apua niihin tarvitsivat. En tosin tiedä tekevätkö tänä päivänä! Yhdistyksen Historiikista lainaan osion Työelämän muutokset puhuttavat sihteerikuntaa 1981. Secretariuksen numeron 3/1981 pääkirjoitus oli otsikoitu Sihteerilinnulla siipi maassa. Maalailtiin synkkä kuva ammattikunnan tulevaisuudesta. ”Robottien kehityksen myötä sihteerin työ kävisi tarpeettomaksi.” Kehotettiin virkasisaria puolustustaisteluun inhimillisen sihteerin tulevaisuuden ja lajin säilymisen turvaamiseksi. 1986 julkistettu Tampereen yliopistossa tehty tutkimus osoitti sihteerien pelot ammatin häviämisestä aiheettomiksi sekä palkkaus että työn sisältö näyttivät pikemminkin kehittyvän positiiviseen suuntaan. Jaksaisimmeko vielä uskoa tähän. Tuija Rissanen, senjoriitta Helsingin seudun jaostosta

sähköpöydistä ja työtuoleista, mutta kyllähän näkeminenkin on ensiarvoisen tärkeää. Em. perusteisiin viitaten laittaisin ”Oikeat silmälasit” lehden parhaaksi jutuksi. Sirkka Saarinen Minua kosketti eniten tässä numerossa Helvi Kalkkisen nekrologi (sivu 37). Vaikkakin aihe on hyvin surullinen ja arkaluonteinen, niin muistutuksena tämä on erittäin koskettava ja opettavainen, sillä nekrologin kirjoittaminen ei ole helpoimmasta päästä sihteerin/assistentin tehtävissä. Kirjoittajalta tämä vaatii erittäin hyvää vainajan tuntemusta sekä taitoa kiteyttää muistokirjoituksessa kaikki ne olennaiset asiat, joista vainaja tunnettiin ja muistettiin. Tuija Rissanen ja Anita Hoffrén ovat onnistuneet kirjoituksessa täydellisesti. Kiitos heille. Arja Porvali Mielenkiintoisimmat jutut olivat kokouskäytäntöihin liittyvät artikkelit: Turhauttavatko tehottomat kokoukset, Mitä me oikein viimeksi sovittiin sekä Vaihtelua kokouksiin. Tommi Skön Tällä kertaa pidin parhaana kahta juttua, jotka käsittelivät samaa tärkeää asiaa eri näkökulmista: Turhauttavatko tehottomat kokoukset? ja Mitä me oikein viimeksi sovittiin – kuka tekee ja mitä? Kaija Myllynen-Peltonen

Mielestäni lehden 1/2016 paras kirjoitus on sivu 10: Robotit tulevat – oletko valmis.

Mielestäni paras juttu oli sivulla 26 Minna Tervamäen haastattelu ”Kuuntele itseäsi ja keskity vahvuuksiisi”.

Marketta Kiviluoto

Pirjo Hirvonen

Mielenkiintoisin kirjoitus oli juttu roboteista ja niiden vaikutuksista tulevaisuuden työelämään.

Minusta sivulla 33 Vaikutelmia toimistossa oli todellinen helmi, tuntuu siltä, että 30 vuodessa ei muutosta ole tapahtunut. Pidin myös paljon tehottomista kokouksista kertovasta artikkelista, samoin Minna Tervamäen haastattelusta. Taas hieno, monipuolinen paketti - tsemppiä toimitukselle!

Anne-Maria Melkko Mielestäni paras juttu oli Robotit tulevat. Se kun taitaa olla totta! Assistenttien on syytä ottaa tämä uhka, vai onko se mahdollisuus, huomioon. Kannustankin kaikkia kollegoita opiskelemaan ja olemaan ajan hengessä mukana.

Anu Öhberg

Marita Välimäki Vuoden ensimmäisessä lehdessä oli parikin artikkelia, jotka sopisivat lehden parhaaksi jutuksi. ”Robotit tulevat” on mielenkiintoinen katsaus tulevaan työelämään ja ”Oikeat työlasit” sisältää tärkeää asiaa työergonomiasta. Aina puhutaan vain 48

Mitä mieltä olet Secretariuksen uudesta ilmeestä, mikä juttu kiinnosti, mistä sait uutta intoa? Lähetä vastauksesi paatoimittaja.secretarius@gmail.com viimeistään 15.8.


Kiva kokouspaikka

Teksti: Jutta Heikkilä Kuva: Tallink Silja

Lentomatkan nopeus ja laivamatkan mukavuus Hieman erilaisessa kokouspaketissa lentokone kiidättää tunnissa Tukholmaan, josta matka jatkuu vaikkapa Arlanda Express -junalla keskustaan. Tukholmassa voi kokouksen ohella tutustua kaupungin monipuolisiin nähtävyyksiin. Paluumatkan voi tehdä ajan kanssa laivan antimista nauttien.

H

elsingin seudun jaostolaisia kävi koeajamassa tällaisen toisenlaisen kokouspaketin. Reissun aluksi matkalaiset tutustuivat Helsinki-Vantaan lentokentällä SSP Finlandin kokous- ja vip-palveluihin vastaavan päällikön Päivi Lieskon johdolla.

Tyylikäs kokoushotelli

Tukholmassa osallistujat pääsivät tutustumaan uuteen Scandic Continental -hotelliin. Isäntäparina olivat yritysasiakasmyynnistä vastaava Kalle Ström ja hänen kollegansa Mia Karlsson. Keskustassa sijaitsevassa hotellissa on lähes 400 huonetta ja 25 erilaista kokoustilaa. Hotelli kannattaa pitää mielessä kokous- ja liikematkustuksen lisäksi

myös yksityismatkalla lounasaikaan tai terassilla levähdyshetkeen. Hotellin tilat soveltuvat erinomaisesti edustustilaisuuksiin ja vaativankin kokousasiakkaan tarpeisiin.

Glamour-rockia ja tolppakenkiä

Abba-museossa käynti on elämys, vaikkei yhtyeen fani olisikaan. Interaktiivisessa museossa aistii musiikin historian havinaa. Siellä voi vaikka tehdä musiikkia virtuaalisten Abban jäsenten kera. Esiintymisensä pystyi myös tallentamaan ja sitä voi katsella kotosalla omalla tunnuksellaan. Tikettiin sisältyy myös ääniopas, jonka avulla saa kuunnella Agnethan, Anni-Fridin, Björnin ja Bennyn kertomuksia ja muistoja vuosien varrelta.

Risteilytunnelmaa

M/S Silja Symphonyn Conference osasto otti matkalaiset hellään huomaansa. Tallink Siljan myyntipäällikkö Mika Tuomolin kertoi laivavarustamon tarjoamista erilaisista kokouspaketeista. Päivällisen jälkeen ilta jatkui Grease-musikaalia kuunnellen ja vapaalla ohjelmalla kenellä tanssin pyörteissä kenellä muun laivaviihteen parissa. Osallistuneiden mukaan matkaelämys oli antoisa, kiitos hyvien yhteistyökumppaneiden. sspfinland.fi/fi/helsinki-airport-congress/ enemman-irti-kokouksesta/ tallinksilja.fi/lentolaivamatkat scandichotels.fi/Kokoukset-ja-juhlatilat/ Kokouspaketit/ norwegian.com arlandaexpress.se abbathemuseum.com

49


Teksti ja kuva: Minna Kronberg

Työpaikan yhteishenki on voimavara

Hippuon hilpeyttä hyvä mauste

Hupaisaa huomenta! Heissan kaikki, eikö ole upea ilma! Hyvää viikonloppua ihanaiset, ottakaa pöydällä olevasta vadista munkit kahvin kanssa! Nauti lomastasi ja rentoudu, täällä hommat kyllä hoituvat! Ensi viikolla pidetään pienet pirskeet, olet lämpimästi tervetullut!

K

uinka monella tavalla työpaikallanne huomioidaan ja osoitetaan kollegan hyväksyntä jo pelkästään tervehtimisellä? Vai onko vastassa pelkkää epämääräistä muminaa, kun ei kuitenkaan kehtaa täysin mykäksi heittäytyä vai saako jäätävä hiljaisuus vilunväristyksiä aikaan heti aamusta aurinkoisena kesäpäivänäkin? Millaisia arjen karkottajia, pienempiä tai suurempia juhlia, teillä järjestetään? Työtä tulee tehdä tosissaan, mutta liian vakavasti sitä ei pidä ottaa. Sen minkä ehtii tiuskaista, ehtii myös ystävällisesti toimittaa. Työyhteisössä on useita erilaisia persoonallisuuksia,

Värikäs elämän kirjo

Sen minkä ehtii tiuskaista, ehtii myös ystävällisesti toimittaa. joiden piirteet tuovat lisämausteensa työilmapiiriin. Erilaiset piirteet saattavat tuoda iloa, valoa ja energiaa synkkinä hetkinä kiireen keskellä tai kangistaa yhteistyötä helteisimpänäkin päivänä.

Kalenterin mukaan (perinteisten nimipäivien tai pyöreiden syntymäpäivien tai eläkejuhlien lisäksi) löytyy seuraavia hilpeilyn aiheita: ●● Runeberginpäivä, Ystävänpäivä ja Kalevalanpäivä helmikuussa ●● Naistenpäivä, Minna Canthin ja tasa-arvonpäivä maaliskuussa ●● Vappu ●● Venetsialaiset elokuussa ●● Sadonkorjuujuhlat ●● Positiivisuusviikko syyskuussa ●● Roosa-nauha rintasyöpätietoisuus lokakuussa ●● Kekri tai Halloween lokakuussa ●● kansainvälinen miesten päivä marraskuussa ●● pikkujoulut tai jouluglögit

50

Useimmilla työpaikoilla elämän kirjo iloineen ja suruineen saa näkyä arjessa tiettyyn rajaan asti. tiettyyn rajaan asti. Työpaikka on kuitenkin eri asia kuin ystävä- tai perhepiiri, missä voidaan tuulettaa railakkaastikin tunteita eikä ryhmädynamiikka kärsi. Työpaikalla otaksutaan, että aikuisten ihmisten kypsyys ja itsekontrolli säilyvät siinä määrin, ettei siitä tarvitse erikseen huomauttaa. Esimies ei ole vanhempi, jolle kiukutellaan ja osoitetaan mieltä tai sisarus, jolle kostetaan ensimmäisen tilaisuuden tullen, kun asiat eivät suju mielen mukaan. Työyhteisötaitojen tietoinen opettelu ja vaaliminen ovat työelämän ykköstaitojen joukossa. Jotkut käyttävät tiedostamattaan tai tiedostaen hyväkseen voimakasta ulkoista habitustaan yhdistettynä kovaäänisyyteen. Kuuluva ääni yhdistettynä aggressiiviseen esiintymiseen saa useimmat perääntymään ja kokemaan itsensä nurkkaan ahdistetuiksi. Tämä ei taas ole hyvä lähtöasetelma tasapuoliselle keskustelulle tai neuvottelulle. Pienelläkin pärjää

Pienin panostuksin voi saada paljon piristystä työpäiviin. Hyvä yhteishenki kantaa ruuhkan, stressin ja ylitöiden läpi. Luovuuttaan voi käyttää tukeutuen


Kekseliäisyydellä kalseasta neuvotteluhuoneesta saatiin muokattua näin upea ”makuuhuone”! Tämä stailaus tehtiin eläkkeelle lähtijää varten.

Koska Hemulin tätikin toteaa ”Kellään ei ole hauskempaa mitä hän itse itselleen järjestää”, niin alla muutamia vinkkejä työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja positiivisen energian kohottamiseksi:

Hyvä yhteishenki kantaa ruuhkan, stressin ja ylitöiden läpi. kalenterivuoden virallisiin juhlapäiviin tai voidaan luoda aivan omia perinteitä ja vuotuisia merkkipäiviä ja juhlahetkiä liittyen esimerkiksi yrityksen tai organisaation merkkipaaluihin. Yritykset, joilla on paljon rahaa käytettävissään virkistystoimintaan tai henkilöstönsä huomioimiseen voivat ostaa ulkoisilta palvelujentuottajilta lähestulkoon mitä mieleen juolahtaa. Toisaalta tiukan budjetin puristuksessa kannattaa kysyä henkilöstöltään, mitä ihmisten mieleen juolahtaa sanoista ”yhteishenki”, ”työhyvinvointi”, ”jaksaminen”, virkistäytyminen”. Ei vaadita paljon rahaa tai aikaa, vaan vähän suunnittelua, vaivannäköä ja yhteistyötä. Pilke silmäkulmassa ei vie paljon tilaa, mutta kimaltaa kivasti.

Tutustukaa yhdessä johonkin urheilulajiin Omasta porukasta voi löytyä useita lajiharrastajia, jotka voisivat vetää kollegoilleen maistiaistunnin: ●● joogaa ●● tanssia ●● zumbaa ●● rullaluistelua

Henkilöstön oma virkistäytymispäivä Järjestä oma, yhteinen leffaesitys Finnkinon tiloissa. Suunnittele ”Ilon ja valon”-iltapäivä, jossa henkilöstö voi osallistua eri pisteissä: ●● mandaloiden tekoa ●● taukojumppaa ●● Zen-puutarhan rakentamista ●● uusimman tekniikan esittelyä ●● aivojumppaa ●● leikkimielistä puuhaa ●● tanssi-infoa ●● hiljaisuuden miniretriittiä, ●● väritysstudio

Kevät- tai syysjuhlat Järjestäkää kevätkauden lopettajais- tai syyskauden avajaispiknik läheisessä puistossa omalla teemalla esimerkiksi iltapäiväkahvit ruusutarhassa tai Hassun Hatuntekijät Teekutsut. Jos sää ei suosi ulkoilua, niin aina voi järjestää kahvi- tai neuvottelutilassa”Breakfast at Tiffanys´s” tai ”Tropical Heatwave”.

51


Sielunmaisemani

Forum, jonka taustalla näkyy kaupungin tuhkansa alle haudannut Vesuvius-tulivuori.

Pompeji

- tuhansien salaisuuksien kaupunki Teksti ja kuvat: Kaisa Latva-Rasku

Pitkä odotukseni palkittiin, kun pääsin vihdoin eräänä huhtikuun päivänä 2016 tutustumaan Pompejin raunioihin paikan päälle. Eivät sanat eivätkä kuvat tee oikeutusta tälle historiallisesti merkittävälle kaupungille - se pitää päästä kokemaan itse.

H

elmikuussa 1748 napolilainen talonpoika oli kyntämässä peltoaan, kun aura osui antiikinaikaiseen pronssimaljakkoon. Tästä alkoivat kaivaukset ja pian löydettiinkin muun muassa seinämaalaus, metallisia talousesineitä sekä ihmisen luuranko. Kesti kuitenkin vielä parikymmentä vuotta ennen kuin löydettiin kivi, jossa oli piirtokirjoitus Res puplica Pompeianorum. Vasta tällöin käsitettiin, että löydetty kaupunki oli Vesuviuksen purkauksen alle hautautunut Pompeji. Pompejin arkeologisten kaivausten alue käsittää kaiken kaikkiaan mahtavat 66 hehtaaria, joista noin kaksi kolmasosaa on kaivettu esiin.

Pompejin kaivauksista on löydetty jäänteitä antiikinaikaisten ihmisten erilaisista ruokalajeista. 52

Tuhatvuotinen uni

Pompejin keskeisin paikka on ollut forum ja sen läheisyydessä sijainneet kaikki tärkeimmät palvelut, kuten kaksi teatteria, kolme kylpylää, temppelei-

tä, kauppahalli ja amfiteatteri. Siellä oli myös kauppoja, leipomoita, bordelleja, pikaruokaloita ja ravintoloita. Vaikuttaa siis siltä, että jo antiikin aikana monet nykyiset ammatit ovat olleet olemassa ja ihmiset ovat viettäneet hyvin samanlaista arkea kuin me vietämme tänä päivänä. Olin etukäteen lukenut, että Pompeji on erityisen kuulu eroottisesta taiteestaan. Monet sieltä löydetyistä freskoista, symboleista ja käyttötavaroista ovatkin luonteeltaan eroottisia. Roomalaisen kulttuurin käsitys seksuaalisuudesta poikkesi huomattavasti nykyisestä. Seksuaalinen kanssakäyminen ilman tunnesiteitä oli hyvin yleistä ja prostituutio oli laillista liiketoimintaa. Asenteet muuttuivat myö-

Kipsivalokset saivat miettimään niitä tuhansia ihmisiä, jotka tulivuorenpurkaus yllätti ja hautasi tuhkan alle sadoiksi vuosiksi.

Lupanar (bordelli) on suosittu turistien nähtävyys. Rakennus on koristeltu sisältä eroottisella taiteella ja piirtokirjoituksilla.

Pompejia kohtasi aikanaan pahin mahdollinen tuho - Vesuviuksen totaalinen räjähdys 24. elokuuta 79 eaa. Purkaus kesti vielä seuraavaan päiväänkin haudaten Pompejin kaupungin muutaman metrin paksuiseen kerrokseen tuhkaa ja kiviä. Purkauksen jälkeen Pompeji unohdettiin pitkälti yli tuhanneksi vuodeksi, muutamia aarteenetsintä- ja ryöstöretkiä lukuun ottamatta. Palvelujen paratiisi


Gladiaattoreiden parakit

Sielunmaisemani

häisantiikin aikaan, jolloin kristinusko tuomitsi ammattimaisen seksin syntiseksi ja suhtautui seksiin muutenkin kielteisesti. Aidon oloiset kipsivalokset

Itse olin erityisen kiinnostunut näkemään kipsivalokset löydetyistä ihmisistä. Tulivuorenpurkauksen aikana tuhka peitti maahan kaatuneet tai sisälle taloihinsa myrkyllisiin kaasuihin tukehtuneet ihmiset ja eläimet. Aikaa myöten tuhkakerros tiivistyi ruumiiden ympärille. Kun ruumiit vähitellen muuttuivat tomuksi, jäi tuhkakerroksen sisään onkalo. Arkeologi Giuseppe Fiorelli keksi 1800-luvun puolivälissä menetelmän, jonka mukaan onkalo täytettiin kipsilaastilla, ja kun kipsi oli kovettunut, voitiin kuin valumuotista kuoria esiin täysin alkuperäisen mallin mukaisia valoksia. Tuloksena oli järkyttäviä näkyjä pakenevista, eri asentoihin jääneistä ihmisistä. Osassa valoksista voi erottaa jopa ilmeitä ja kasvonpiirteitä. Vieläkin löytyy uutta

Nykyään Pompeji on kulttuurihistoriallisesti erittäin tärkeä kaupunki, sillä kaupungin kaivausten perusteella on saatu uutta ja tarkkaa tietoa elämästä antiikin aikaan. Rakennusten seinissä näkyy esimerkiksi paljon erilaisia viestejä, mainoksia, vaalimainoksia ja mielipiteitä, niin sanottuja antiikin ajan graffiteja. Nämä löydökset ovat hyödyttäneet kielitiedettä ja tutkimusta latinan kielestä. Kaivaukset Pompejissa jatkuvat yhä ja mekin näimme arkeologeja työssään. Myös suomalaiset tutkijat ovat olleet mukana kaivaustöissä. Maailmanperintökohde

Pompeji on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1997. Kaupunki on nykyisin myös merkittävä turistikohde. Turistit ovat samanaikaisesti sekä tärkeä tulonlähde että suurten ihmisvirtojen myötä vaara, joka saattaa turmella löydökset. Kävijöitä saattaa olla vuodessa lähes kolme miljoonaa. Lähteet: Castrén, Paavo: Pompejilaisia kohtaloita. Otava, 2006 http://www.pompeiisites.org/ wikipedia

Pieni Odeon-amfiteatteri on rakennettu 79 eaa. Täällä esitettiin sen ajan suosituinta teatterimuotoa, farssimaista imitointia. Paikkaa käytettiin myös musiikkiesityksiin.

Amfiteatteri rakennettiin 70 eaa. gladiaattoreiden taisteluareenaksi. Sinne mahtui kerralla jopa kaksikymmentätuhatta katsojaa ja se on vanhin säilynyt roomalainen amfiteatteri. 53


Teksti: Sihteeriyhdistys ry Kuva: Anu Laakso

Sihteerin eettiset ohjeet Elinikäinen oppiminen

Sihteeri huolehtii oman ammattitaitonsa jatkuvasta kehittämisestä. Sihteeri jakaa omaa osaamistaan läpi organisaation.

Luottamuksellisuus

Sihteeri toimii työssään luottamuksellisesti ja hienotunteisesti. Hän sitoutuu yhteisiin tavoitteisiin ja päämääriin. Sihteeri toimii sekä työpaikan normien että valtion lakien mukaisesti.

Yhteisöllisyys

Sihteeri pyrkii omalla toiminnallaan edistämään vastavuoroisuutta ja verkostoitumista. Hän antaa ja vastaanottaa luontevasti palautetta, eikä arvostele toisten tekemisiä. Sihteeri tuo asiat rakentavasti esille, kunnioittaen omaa ja muiden asiantuntemusta.

Palveluasenne

Sihteeri hoitaa vastuullisesti työtehtävänsä ja arvioi aktiivisesti omaa toimintaansa. Hän on avarakatseinen, luo ympärilleen positiivista ilmapiiriä sekä toimii hyvien käytöstapojen mukaisesti. Sihteerin työn jälki on aina läpinäkyvää ja hän kohtelee kaikkia ihmisiä samalla tavalla.

Muutosagentti

Sihteeri suhtautuu muutoksiin avoimen myönteisesti ja on aktiivisesti mukana uusien palvelujen käyttöönotossa. Sihteeri puuttuu epäkohtiin niitä huomatessaan ja pyrkii antamaan kehitysideoita. Sihteerillä on kykyä kuunnella, asettua toisen asemaan ja löytää asioihin uusia näkökulmia. Sihteeri noudattaa näitä eettisiä ohjeita työssään aktiivisesti.

54


Jaostojen hallitusten kokoonpano Etelä-Pohjanmaa Hautala Sari, puheenjohtaja, sari.hautala@netikka.fi Ala-Könni Elina Hannula Tiina Koivula Anna Sjöblad Anne Helsingin seutu Porvali Arja, puheenjohtaja, arja.porvali@hotmail.com Airaksinen Helena Latva-Rasku Kaisa Hurmekoski Elina Jouhki Arja Lehtonen Elisa Rissanen Tuija Toivanen Arja Jyväskylä Nina Kaari, puheenjohtaja, ninnikaari@gmail.com Kononen Anna Kuuri Leena Melkko Anne-Maria Ravattinen Ulla Saikkonen Pia Vesterinen Nina

Keski-Pohjanmaa Nyblom Maria, puheenjohtaja, nyblommaria@gmail.com Bång Kati Haikola Johanna Kauppinen Paula Nylund Eija Sorvisto-Harju Mari Uusipaikka Maarit Kuopio Atrokoski Sisko, puheenjohtaja, sisko.atrokoski@sakky.fi Korhonen Berita Markkanen Kirsikka Räisänen Anne Savolainen Eeva-Leena Kymenlaakso Laine Tiina, puheenjohtaja, tiina.laine@pp7.inet.fi Aalto Sini Vihervuori-Akkanen Mari Waldén Katja Pohjois-Suomi Mård Saara, puheenjohtaja, saara.mard@nokia.com Juntunen Minna Kaisamatti Päivi Mustonen Sirkku Ojaniemi Niina Virta-Kangas Liisa

Pori Ääri Anna, puheenjohtaja, anna.aari@gmail.com Kilpi Eija Lindgren Eeva Vainionpää Maria Tampere Anttila Minna, puheenjohtaja, minna.m.anttila@pshp.fi Kivinen Sirpa Kronberg Minna Mustola Pirkko Paltila Johanna Torvinen Taina Turku Saario Pia, puheenjohtaja, psa@tschudilogistics.com Anttila Päivi Manni Nina Jonkka Tiina Laukka Heli Pihlstedt Tiina Ulén Riitta

Kuopion jaoston jäseniä Puijon majalla 55


www.onnela.com

Rantatie 34 04310 Tuusula p. (09) 258Â 821 myynti@onnela.com

Suurille ajatuksille

Tuusulanjärven rannalla

Secretarius 2 2016  
Advertisement