Page 1

taidemaalaus taidemaalariliitto

aihetta toistamalla sanoma hioutuu LINSSIN ARMOILLA Tehtaat kankaalla: yritysjohtajan ja taiteilijan maisema

4/2011

6 euroA


Kuva: Johanna Åkerberg, 2011

TAIDEMAALARILIITON TEOSVÄLITYS TAPAHTUMAN 9.-18.3.2012 YHTEISTYÖSSÄ MUKANA

www.intrum.fi


pääkirjoitus

taidemaalaus

Tiina Lamminen

Numero 4/2011 Neljäs vuosikerta julkaisija

Taidemaalariliitto Erottajankatu 9 B

00130 Helsinki puhelin 09 6811 0530 faksi 09 6811 0550

Maailma muuttuu kuitenkin

www.painters.fi päätoimittaja

Tiina Lamminen puhelin 050 3646 674 tiina.lamminen@artists.fi

En minä pidä ajatuksesta, että Suomessa kehitetään uusliberalistisia malleja taiteen tukemiseksi perinteisen taidehallinnon kehittämisen sijas­ ta. En pidä mistään muutoksesta, koska olen konservatiivinen. Toivon, et­ tä laajemmin nähtäisiin, ettei taloudellisia välttämättömyyksiä ole, vaan markkinatalous on moraalitalous. Talous kertoo aikansa moraalikäsityk­ sistä, ei taloudellisesta välttämättömyydestä.

toimituskunta

Terhi Aaltonen, Jari Jula, Tiina Lamminen, Jukka Pohjola lehden sihteeri

Eeva Kilpinen

Taidemaalaus on Kultti ry:n jäsen. KANSI

Se, mikä on pysyvää, on oma taiteilijan ammatti. Kilvoittelu oman ilmai­ sun kanssa ja suunnaton onni saada olla oman työnsä kanssa kahden. Mutta maailma muuttuu kuitenkin. Apurahoja vastaan halutaan tulosvas­ tuullinen budjetti ja että sivutyöt vähenevät. Ehdotettu ratkaisu on, että taiteilija heittäytyy elämään aikamme moraalitalouden ehdoin. Taiteilija unohtaa kiintymyksensä välineeseensä ja luo malleja, jotka ovat käytännöl­ lisesti kiinni ”erilaisissa hankkeissa”. Nykytaiteen aiheita eivät ole maise­ ma, muotokuva ja asetelma vaan platform, creative partnership ja innova­ tion flow.

Iikka Tolonen, lue lisää s. 31.

ulkoasu Jaana Teräväinen

Tämä on viimeinen Taidemaalaus. Lehden 13:ssa numerossa on esitelty noin 150 suomalaista nykymaalaria, kirjoittamalla lehteä on avustanut yli 90 henkilöä. Lehteä on ollut hieno tehdä. Lehden lopettamisesta huoli­ matta välineeseensä kiintyneen taiteilijan puheelle ja siitä tiedottamiselle on edelleen olemassa peruste ja tarve.

paino Painohäme Ylöjärvi 2011

Kansalaispalkkaa odotellessa,

painos

3 000 kpl

kirjain

Garamond Premier Pro

Tampereella 1.12.2011 paperi

Galerie Art Gloss 250 g (kansi) Galerie Art Gloss 170 g (sisäsivut)

Taidemaalari Tiina Lamminen Päätoimittaja

issn 1797-349x

taidemaalaus 4 /2011

3


aihetta toistamalla sanoma hioutuu Taidemaalari Tiina Lamminen

aihetta toistamalla sanoma hioutuu Silja Rantasella on retrospektiivinen näyttely Sara Hildénin taidemuseossa. Kuvataiteilija Silja Rantanen on Kuvataideakatemian maalauksen professori.

M.A. Nummisen luento

26.10.2011 Kuvataideakatemiassa:

1960-luvun Suomi – miksi kulttuurin kumous oli mahdollinen.

4

Kuvataiteilija Silja Rantasella on ret­ ta. Ajatus ei ole yksinomaan provokatiivi­ rospektiivinen näyttely Sara Hildénin taide­ nen. Lisäisin, että 1960-luvun jälkeen taiteili­ museossa. Rantasen työn kiinnittäminen ai­ jat ovat oppineet suhteuttamaan sitä mitä työ­ kaan on mielenkiintoinen asia. Rantanen on huo­neella tapahtuu muuhun maailmaan. postmodernin ajan maalari, joka kiinnittyy modernin traditioon, eikä näiden suuntien Retrospektiivinen välistä rajaa jää nähtäväksi – ajattelee moder­ nia ja postmodernia sitten taidehistoriallisena Keskustelemme, mikä on retrospektiivinen. tyylinä, aatteellisina suuntauksina tai ajanjak­ tiina lamminen Se on sarja historiallisessa soina. ajassa syntyneitä teoksia? Joka kerran kun koetan asettaa Rantasen silja rantanen Ateljeessa on tapahtunut teoksen jäsennettäväksi johonkin tai mihin muutoksia, ja taiteessa ja ulkomaailmassa on tahansa, muuntuu koko sijoittamisen ajatus tapahtunut muutoksia. Takautuvassa näytte­ typeräksi. Sijoittamisen kysymys ei kenties ole lyssä katsojan on helpompi tavoittaa taiteili­ tänä päivänä ajankohtainen samoin kuin muu­ jan kokonaisajatus. tama vuosikymmen sitten. Myös keskustelussa tulee esille dialoginen Esillä olevassa näyttelyssä on teoksia kolmen­ päättymättömyys. Modernista ja postmoder­ kymmenen vuoden ajalta. Sara Hildénin näyt­ nista myös Rantanen itse on sitä mieltä, että telyn yläkerran huoneissa kronologinen teos­ ne tunnistetaan pian yhden ja saman ilmiön järjestys seuraa Silja Rantasen varhaisia yksi­ eri kehitysvaiheiksi. tyisnäyttelyjä: Galerie Forsblom 1984 ja 1985, Galerie Artek 1987. Museon alakerta muun­ silja rantanen Modernismin kaudella tuu pelikentäksi. maalaustaide alkoi analysoida omaa väli­net­ silja rantanen Siellä eri-ikäiset teok­ tään. Postmodernismin kaudella todettiin, set syn­nyttävät vaikutelman lastenkamarista. että analyysi oli joiltakin osin mennyt har­ Esil­lä on kai­kenlaisia tiedon alkeisosasia, ku­ haan. Analyyttisyys jäi kuitenkin taiteeseen. ten aakkosia, värikarttoja, pienoismalleja ja Se ilmenee nykytaiteessa vanhojen sommit­ lyi­jykynällä havainnon mukaan piirrettyjä pii­ te­luvälineiden kriittisenä toistona ja muun­ rus­tuksia. te­luna. M. A. Numminen lausui luennos­ saan Kuvataideakatemiassa, että 1960-luvun Silja Rantanen ei allekirjoita ajatusta retros­ jäl­keen ei ole keksitty taiteessa mitään uut­ pektiivisestä ajattelusta. missä taiteilija tekisi

taidemaalaus 4 /2011


Silja Rantanen: Värikartta, 1999, öljyväri kankaalle, liimattu puulle, 246 x 480 cm. Valtion taidekokoelma, Suomen suurlähetystö, Berliini. Kuvaaja Jussi Tiainen

ensin yksittäisiä irrallisia teoksia ja siirtyisi sit­ väitelausumia ja ajattelin, että riittää kun il­ ten julkisiin teoksiin. maisee ideansa kerran. Sitten näin, että aihet­ silja rantanen Se määritelmä ei sovi mi­ ta toistamalla sekä teoksen muoto että sen sa­ nuun. Olen toki tehnyt yli viisi tilaustyötä työ­ noma hioutuvat ja saavat täsmällisemmän il­ historiani aikana, mutta eivät ne määritä kehi­ miasun. tystäni samalla tavoin kuin yksittäiset teokset. Valitsemani teemat limittyvät ja toistuvat rin­ Vantaan Hämeenkylän kirkon maalaukset nakkaisina tuotantoni ajan. (1992) olivat italialaisten freskojen tausta-ai­ heiden kolmas tuleminen. Tämä kolmas toi­ sinto on Rantasen mukaan myös paras. Tee­ Väitelausumia man toistaminen on parantanut aiheen maa­ Keskustelemme siitä, voiko taideteos olla väi­ lauk­sellista ilmiasua. telausuma tai traktaatti. tiina lamminen Tieteenaloittain väitelau­ Aiheita seen kovuus vaihtelee. silja rantanen Nuorena taiteilijana kuvit­ Silja Rantasen maalausten aiheet eivät ole pro­ telin, että maalausten ideat ovat ikään kuin faaneja, vaan ne nousevat esiin keskeisestä län­

Silja Rntasen retrospektiivinen näyttely Sara Hildénin taidemuseossa Silja Rantanen – Giotton talo ja muita teoksia

17.9.2011 – 22.1.2012. Näyttelyn yhteydessä on julkaistu kaksi kirjaa: Silja Rantasen tuotantoa esittelevä kirja ja näköispainos hänen laatimastaan Vargvändonin puutarhakirjasta.

taidemaalaus 4 /2011

5


simaisesta traditiosta. Mutta hän toteaa myös, että italialaisaiheet ovat sattumaa.

päällystetylle puulle. Taiteilija on maalannut tiiliskiven muotoisen elementin viideltä sivul­ ta. Valmis teos on installaatio, jonka element­ silja rantanen Matkustin ensin Italiaan tien sivuille syntyvä värillinen varjo saa taitei­ ja näin renessanssiajan seinämaalauksia. Jos lijan innostumaan syntyvästä vaikutelmasta, olisin matkustanut Kiinaan, aihepiirini olisi todellisesta tapahtumasta osana taideteosta. muodostunut toisenlaiseksi. silja rantanen Kappaleen sivun maalaa­ mi­nen innostaa minua aina yhtä paljon. Kuvataideakatemian opettajalta Matti Kuja­ Värihavainnon lakeja ei lakkaa ihmettelemäs­ salolta Rantanen ymmärsi, että myös lai­ tä, vaikka ne tuntisi kuinka hyvin. naaminen on sallittua, kaikkea ei tarvitse kek­ siä itse. Ruusun määritelmä (1987) oli ensim­ Burano on pienoismalli, se on mielikuva Bu­ mäisiä maalauksia, joka oli kokonaan ilman ranon saarten rakennuksista oikean värisinä. esikuvaa. Ber­liinin suurlähetystön maalaus Vä­ri­kartta Ehdotukseeni itse maalaustapahtuman on 180 erivärisen öljyvärein maalatun kap­pa­ me­di­tatiivisuudesta maalauksen itsenäisenä leen reliefi. Kappaleet ovat esillä arvotussa jär­ arvona Silja Rantanen suhtautuu kriittisesti. jes­tyksessä. Tietoa kankaalle on syntynyt huu­ silja rantanen Niin kutsuttu meditatii­ lipunaväreistä toisintamalla ne maalaamalla. vinen maalaus voi olla pinnallinen tyylilaji. Som­mittelun hiominen suhteessa merkityk­ Julkisen tilan maalaus siin on kommunikatiivisempaa. Monet maala­ rit, joita pidämme itsetiedottomina nautiskeli­ Nyt Silja Rantaselta on tilattu värikartta, 80 joi­na kuten Vincent van Gogh, pohtivat metriä pitkä julkisivuteos malmöläisen ostos­ mer­kityksiä ja rakenteita ja nautiskelu syntyi keskuksen ulkoseinään. Ostoskeskuksen ark­ tuosta pohdinnasta. Kysymys on toistamisella kitehti on Gerd Wingård. Hänen suunnit­ saavutettavista vivahteista. telemansa on myös Arlandan lennonjohtotor­ tiina lamminen Jos teokset ovat sitaatte­ ni, johon Rantanen suunnitteli julkisivuteok­ ja kulttuurisesti tunnetuista mallikuvista, to­ sen (2000 – 2001). Uusi teos valmistuu vuon­ teutuneet maalaukset eivät kuitenkaan viittaa na 2012. siihen, mitä esikuva esittää sisällöllisenä mer­ Silja Rantanen kertoo, että valmis teos teh­ kityksenä, vaan itsessään siihen mikä kuva on, dään valokuvareproduktioina maalatuista pin­ sommitelma. Jos pohjakuva on puuttunut ja noista. Teosta voi Rantasen mielestä verrata la­ teoksen sommittelu on taiteilijan itsensä luo­ vasteeseen. ma, on taiteilijalla oikeus vedota leikkiin maa­ lauksen merkityksellistäjänä. silja rantanen On jännittävä nähdä, miten maalauksen erityisyys tulee toistumaan teok­ sessa. Kaupunkitilassa on paljon merkitykse­ Väri töntä värillisyyttä. Miten onnistuu toistamaan Teokset Burano (1997 – 98), Berliinin suurlä­ maalauksen puhdas väri ja käsityön jälki, jot­ hetystön tilaustyö Värikartta (1999) ja Espoon ka itsessään ovat niin merkityksellisiä? Miten kaupungin tilaustyö Tietoa lattialla (2004) säilyttää öljyvärillä maalatun lumo julkisen ti­ ovat taiteilijan tekemiä värikarttoja kankaalla lan maalauksessa?

.

6

taidemaalaus 4 /2011


Silja Rantanen, Ruusun määritelmä, 1987, öljy- ja grafiittimaalaus kankaalle, 220 x 165 cm. Hämeenlinnan taidemuseo. Kuvaaja Jussi Koivunen. taidemaalaus 4 /2011

7


linssin armoilla Kuvataiteilijat Sara Orava ja Stiina Saaristo

linssin armoilla Pusikossa rahisee. Tuulen tuiverrus yl­ työs­kentely tähän? Valokuvaa apuna käyttäen häällä puissa ei estä tarkkakorvaista kuule­ pää­see hyppäämään monen pitkän, epätietoi­ massa raskasta hengitystä pensaiden katveesta. sen ja kivuliaan hetken yli. Kiroilua ja sadattelua. Murinaa. Kaksi vihais­ Työn hallinta hel­pot­tuu ja tulos on valokuvan­ ta taiteilijaa ilmestyy aluskasvillisuudesta hur­ omainen, tunnis­tet­tava, taitavasti tehty ja tai­ ja kiilto silmissään. turimainen. Sara Orava Olisiko niin, että maalaukselta­ Stiina Saaristo Taidemaailma odottaa kin odotetaan ikään kuin kirjoitettua, nope­ tai­teilijalta tuoreutta, laadukkuutta ja jatku­ asti ymmärrettäväa sisältöä, jonka valokuvaan vaa uudistumista. Auttaako valokuvan avulla viittaaminen helposti välittää?

Vasemmalla Sara Orava käsissään kuva Gottfried Helnweinin teoksesta Kindskopf ja oikealla Stiina Saaristo pitelee kuvaa jälkibysanttilaisesta Neitsyt Marian ikonista 1500-luvulta. Kuvaaja Mirka Kleemola. 8

taidemaalaus 4 /2011


Stiina Saaristo Näin koen. Kävin katso­ olevaa kuvaa, muistutti, sillä täysin samanlais­ massa Liisa Ihmemaassa valokuvanäyttelyn tahan ei voi löytyä, mutta jokin vastaavuus nii­ Logomossa ja mietin nykyvalokuvan ja maala­ den välillä. uksen yhteyttä. About kaikissa näyttelyn teok­ Stiina Saaristo Et käytä nykyisin enää lain­ sissa oli jokin yksi juju, jonka löysi aika helpos­ kaan valokuvaa. Kuinka vaikeaa irtautuminen ti. Valokuvan avulla toteutetussa maalauksessa oli? Tyylisi oli etäännytettyä, fotorealistisesti on myös etäännytetty tuttu raami, jonka kaut­ minimalisoitua ja monotoonisessa väriskaa­ ta voi tarkastella työn sisältöä häiriöittä. lassa liikkuvaa. Nykyään tämänkaltainen ku­ vaus on suosittua. Sara Orava Valokuva on niin voimakkaas­ Sara Orava Koin valokuvan käytön rajoitta­ ti kaikkialla läsnä, että sen välittämä näky­ vana. Irtaannuin valokuvasta rakentamalla ele­ mä voi tuntua jopa todemmalta kuin silmillä menttejä kankaista ja oksista ja piirtämällä it­ nähty. Miksi se silloin ei olisi uskottava myös seäni. Kävi niin, että valokuvaan pohjaava fi­ maalaustaiteessa? Se tuo maalauksen lähem­ guuri ensin hajosi ja sitten hävisi. mäs muuta nykytaidetta ja on kantaaottava. Stiina Saaristo Näpsyotokset ja di­gi­ka­ Poliittisena pidetyt maalarit pohjaavat valo­ mera ovat varsin uusi ilmiö. Ny­kyi­sin kuvia kuvaan. pur­suaa joka puolelta, mediasta ja kännyköis­ Stiina Saaristo Syntyy näyttävää taidet­ tä. Ihmisillä ei ole enää aikaa nähdä, mikä on ta kliinisesti. Joskus tuntuu, että kliinisyyden mielenkiintoinen kuva, tai ei ainakaan osata vaatimus on olemassa nykytaiteessa. keskittyä yhteen kuvaan kun pari sekuntia. Sara Orava Kliinisyyteen kuuluvat väriskaa­ lan supistuminen ja valokuvamaiset välöörit. Sara Orava Parhaimmillaan maalaus alkaa Stiina Saaristo Niin. Valokuvassa on vaan vaikuttaa fyysisesti ja psyykkisesti ihmiseen, murto-osa luonnon väreistä ja sävyistä. joka on samassa tilassa, ei ainoastaan silloin kun teosta katsotaan, vaan ikäänkuin jo läsnä­ Sara Orava Moni nykymaalaus muistuttaa olonsa kautta. technicolor-elo­kuvasta otettua stillkuvaa, va­ Stiina Saaristo En ymmärrä lähtökoh­ lokuvaa, jossa on maalattu lämpötilaltaan ta­ taa, jossa taiteilijan pyrkimyksenä on trendik­ saiset värit alla olevan mustavalkoisen kuvan kään kokemuksen tai laatuesineen luominen. päälle ja joka on hiukan epäselvä niin, että syn­ Kyllähän taideteoksessa pitäisi olla palanen tyy liikkeen vai­kutelma. sieluakin. Sara Orava Sinä teet täysin figuratiivista tai­ Stiina Saaristo Oliko opiskeluaikanasi Va­ detta. Miten rakennat komposition, kun et paassa Taidekoulussa valokuvan käyttäminen käytä valokuvaa? Laitat sen figuurin siihen maa­lauksen apuna kiellettyä? keskelle – se on varmaan luontaista, kun ihmi­ Sara Orava Silloin taidekouluissa ei käytet­ nen on symmetrinen. ty yleisesti valokuvia töiden pohjana ja Vapaan Stiina Saaristo Minulle tärkeintä on ta­ Tai­dekoulun opetus perustui erityisesti väriha­ rinan synnyttäminen ja muodon muovaami­ vaintojen tutkimiseen. nen. En koe jäljentäväni todellisuutta, käytän Valokuva tuli työskentelyyni mukaan vaivih­ ajoittain töissäni valokuvaa, mutta hyvin vä­ kaa: ensin figuratiivisia elementtejä, joiden hän. Kuvan synnyttäminen ilman valokuvaa, mallina oli valokuva ja lopulta työni muuttui­ ilman selviä olemassaolevia raameja, muuttu­ vat lähes fotorealistisiksi. Minun piti aina löy­ matonta mallia ja taustaa on vaikeaa. Siksi si­ tää kuva, joka jollain tapaa muistutti sisälläni joitan usein hahmoni maneerisesti työn kes­

Kuvataiteilijat Sara Orava ja Stiina Saaristo keskustelevat nykymaalareiden suhteesta valokuvaan ja sen käyttöön maalaustaiteessa.

taidemaalaus 4 /2011

9


kelle, ja koetan luoda ympäristön toimimaan samassa maailmassa. Mitä enemmän element­ tejä ja mitä suurempi tila, sitä vaikeampi ku­ vaa on hallita. Sara Orava Värissä muodon illuusio perus­ tuu lämpötilaeroihin. Tämä on työskentelys­ säni aina vain tärkeämpää. Aika harvalla tai­ teilijalla piirustus ja väri ovat yhtä vahvoja, yleensä toinen hallitsee. Sinulla se on ilmisel­ västi muoto. Stiina Saaristo Muoto on lähtökohta, mi­ tä en pysty saavuttamaan. Turhaudun kun tun­ tuu etten pääse tarpeeksi syvälle. En voi veis­ tää paperia. Sara Orava Katsoessani teoksiasi tuntuu kuin tirkistelisin ovisilmän läpi suljettua tilaa, jossa kaikki on hirvittävän selvää. Ovisilmän linssi suurentaa jokaisen yksityiskohdan niin, ettei mitään jää piiloon vaan jokainen laatik­ ko on avattu ja sisältö laitettu näkyville. Linssi ei ole kuitenkaan kameran linssi. Stiina Saaristo Valokuva on sekundääri­ nen apu minulle. Se on yksiulotteinen ja lät­ tänä, ja palvelee paremmin toisenlaisia tarkoi­ tusperiä. Sara Orava Olit muotokuvakurssilla viime kesänä opettajana. Kerroit, että oppilaat rea­ goivat mallin saapumiseen ottamalla esiin ka­ meran luonnoslehtiön sijaan. Stiina Saaristo Valokuvausta puolustel­ tiin sillä, että malli oli paikalla vain puolitois­ ta päivää, joka lyhyt aika perinteiselle muoto­ kuvamaalaukselle. Ajateltiin, että valokuvan pohjalta maalausta voisi jatkaa myöhemmin. Sara Orava Eikö se ole helppo puolustus ja tekosyy? Havainnon pohjalta työskentely on vaikeata. Stiina Saaristo Tilanne oli ikävä. Tekijät olivat taitavia, mutta luulen, että suoritus­ paineita pienensi tieto digikamerassa olevas­ ta rajatusta valmiista kuvasta. Koin asenne­ ongelmaksi, ettei ensin tutkittu omilla silmil­ 10

taidemaalaus 4 /2011

lä. Taiteilijat olivat ehkä kuitenkin kiinnostu­ neempia suorituksesta kuin oppimisesta ja nä­ kemisestä. Sara Orava Minäkin olen opettaessani tör­ männyt aggressioihin kiellettyäni valokuvan­ käytön tehtävänannossa. Stiina Saaristo Valokuva avaa maalarille ovia paikkoihin ja näkyihin, joihin meillä ei ole mahdollisuutta päästä muuten, rajallisessa elämänpiirissämme. Valokuvahan on kaikkien saatavilla nykyisin, edullinen ja teknisesti kor­ keatasoinen, ja kuvankäsittely laajentaa vielä kuvankäyttömahdollisuuksia entisestään. Se on tätä päivää. Minkä takia olemme siis niin valokuvaa vastaan? Sara Orava Monet valokuvaan pohjaavat teokset ovat todella hienoja. En koe, että valo­ kuvan käyttö sinänsä olisi ongelma, mutta sii­ nä, että figuratiivinen maalaustaide nykyisin tuntuu lähes yksinomaan perustuvan valoku­ vaan, on jotain ongelmallista. Ei voi enää sa­ noa, että kaikki alkaa piirtämisestä, käden ja silmän yhteispelistä, kun kaikki alkaa linssistä. Stiina Saaristo Nykyisin valokuva on tär­ kein väline monen taiteilijan työ­vä­li­nepakissa. Mietitäänpä hypoteettista nykytrendien mu­ kaista valokuvasta maa­lattua teosta. Jos se teh­ täi­siin ilman valokuvaa, niin lopputulos ei luul­tavasti olisi niin laadukas, kustannusteho­ kas ja näyttävä. Sara Orava Työ olisi toisenlainen mallin mu­kaan tehtynä. Onko ylipäätään taiteilija­ na olemisessa kysymys siitä, että tehdään mah­ dol­lisimman paljon näyttelyitä ja valmiita töi­ tä? Stiina Saaristo Tämä ristriita on se ongel­ ma nykyisin. Miten taiteilija voi kehittyä omas­ sa työssään suorituskeskeisessä maailmas­sa, jos jatkuvasti pitää suorittaa taiteilijuuttaan ja to­ distaa tuottavuutensa? Tärkeille harha-aske­ leil­le ei ole sijaa. Sara Orava Se on se illuusio, että taiteilijuus


Henry Wuorila-Stenberg: Maria Egyptiläinen, 2010, öljymaalaus, 200 x 150 cm. Heinon kokoelmat. Kuvaaja Jussi Tiainen.

olisi ammatti muiden joukossa. Valokuva liit­ muuttaisi olomuotoa kuten jos siirtäisin kol­ tyy yhteiskunnan kiireellisyyteen. miuloitteisen asian kaksiulotteiselle pinnalle. Stiina Saaristo (Näyttää mainoskuvaa, jos­ Stiina Saaristo Jos tämä tyttö istuisi mal­ sa istuu naismalli.) Ajattele, että tekisit tästä linasi, olisit tuntemattoman edessä. Tehtävien valokuvasta maalauksen. Miten toimisit? valintojesi määrä olisi huikea. Sara Orava Siirtäisin kaksiuloitteisen pin­ Sara Orava Valokuva on jo valinnut puoles­ nan toiselle kaksiulotteiselle pinnalle. En tasi.

.

taidemaalaus 4 /2011

11


Serlachius-museo tuottaa elämyksellistä historiaa Taidemaalari Tiina Lamminen

Serlachius-museo tuottaa elämyksellistä historiaa Gösta Serlachiuksen taidesäätiöllä on tan, taidemuseon, laajennusosa valmistuu Män­tässä kaksi museota: Gösta ja Gustaf. 2014. Tarve uudelle museorakennukselle syn­ Gös­ta on taidemuseo ja Gustaf – museo­ tyi halusta saada paremmin esille omat taide­ johtaja Pauli Sivosen mukaan ”se Ser­lac­ kokoelmat ja panostaa myös vaihtuviin ny­ hiuk­sen mu­seo, joka ei ole taidemuseo”. Gös­ kytaiteen näyttelyihin. Uusi museorakennus

12

taidemaalaus 4 /2011


mahdollistaa parempien palvelujen tarjoami­ sen museovieraille ja museo saa lisää tarvitse­ maansa teknistä tilaa.

tuksella, kuin mitä niitä teki vuorineuvos Serlachius aikoinaan. Keskitytään muutamiin taiteilijoihin ja kerätään heidän teoksiaan jär­ jestelmällisesti.

Museon toiminta laajenee nykytaiteeseen

Museolla on runsaasti Hannes Autereen ja Akseli Gallén-Kallelan teoksia. Tulevaisuudessa Serlachiuksen kartanossa kes­ Autereelta teoksia hankittiin tilaustyönä kitytään esittelemään vanhaa taidetta, kun ja monet kultakauden teoksista liittyvät paik­ taas uudisrakennus on varattu nykytaiteen kaan: kansallismaisemaan Ruo­vedellä, missä vaihtuville näyttelyille. Museon näyttelytilat Gallén-Kallela asui tai muo­tokuviin perheen­ kolminkertaistuvat: uutta tilaa saadaan lisää jäsenistä. Pauli Sivonen myöntää, ettei nyky­ yli 1000 neliötä. Näyttelyitä tullaan avaamaan taide synny enää näin vahvasti paikkaan sidok­ kuudesta kahdeksaan, kun nykyisin kartanos­ sissa. sa on avautunut yksi näyttely vuodessa. Museon näyttelytoiminnan moninker­ Mänttä-Vilppula taistaminen onnistuu museonjohtaja Sivosen on taidekaupunki mukaan käyttämällä ulkopuolisia kuraatto­ reja, yhteistyöllä muiden museoiden kanssa Taidekaupunki-imagoa on rakennettu tie­ ja oman osaamisen vahvistamisella. Vuonna toisesti kulttuuripääkaupunkihakemuksesta 2012 valmistuu museon kokoelmapoliittinen 2006 lähtien. Kaupungin taidetoimijoiden – ohjelma, missä muun muassa määritellään, Män­tän kuvataideviikkojen, musiikki­juh­lien miten säätiössä kerätään nykytaidetta. On to­ ja Kauko Sor­jo­sen säätiön omistaman Hon­ dennäköistä, että säätiö luultavasti alkaa jos­ ka­hovin sekä Serlachius-mu­seoiden – välinen sain määrin taas kerätä myös nykytaidetta. yh­teistyö nähdään tärkeäksi. Si­vo­nen kertoo, Pauli Sivonen Säätiömme hallituksessa on et­tä vielä kymmenen vuotta sitten kuvataide­ pohdittu, että ostoja tehtäisiin samalla aja­ viik­kojen nykytaidetta vierastettiin Mäntässä,

Sulho Sipilä: Kodin hetki, 1927, öljymaalaus kankaalle, 141 x 140,5 cm. Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Maalaus on julkaistu teoksessa Marjo-Riitta Simpanen, Suvi-Mari Eteläinen (toim.) Göstan helmiä – Suomalaista maalaustaidetta Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmista. Helsinki 2011. Tekstit suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. taidemaalaus 4 /2011

13


Kati Immonen: Olipa kerran metsäpuron rannalla, 2010, vesivärimaalaus, 114 x 159 cm. 14

taidemaalaus 4 /2011


mutta nyt tapahtunut sukupolvenvaihdos on vietiin Mäntästä sellaisenaan, ilman muutok­ muuttanut tilanteen. sia. Mäntän kaupungin rahoittaja-roolin Pauli Pauli Sivonen Rajan toisella puolella käsitys Sivonen haluaisi vahvistuvan. Nyt se saa tai­ vihollisesta ja voittajasta on toinen. Näyt­telyn dekaupungin maineen vapaamatkustajana: ajatus oli kertoa, että sota on myös viholli­selle talkoo­työn tekijöiden ja varakkaan säätiön an­ kärsimys. Pietarilaiset olisivat halun­neet näyt­ siosta. telyyn selittäviä näyttelytekstejä, mutta kiel­ simme ne. Sen sijaan museohenki­lökunta kou­ lutettiin esittelemään näyttelyä. Gustaf-veli Gustaf on elämyksellinen historiallinen mu­ seo. Sitä ei voi luonnehtia teollisuusmuseok­ si, vaikka museo on vahvasti kiinni paikkakun­ nan, tehtaan ja sen omistajien historiassa. Pauli Sivonen Vielä 1970-luvulla historia­ kin nähtiin kovana tieteenä, mutta se ei ole si­ tä enää.

Pietarissa fiktiivinen näyttely, joka ”lähenee taideteosta”, avattiin historiallisella perfor­ manssilla, missä suomalaiset veteraanit koh­ tasivat Anna Ahmatovan museossa venäläiset veteraanit. Iäkkäät miehet olivat kolme päi­ vää median huomionpisteenä ja salamavalo­ jen räiskeessä. Pauli Sivonen Veteraanien kohtaamisen ti­ lanne oli hienointa näyttelyssä. tiina lamminen Voisiko ajatella, että toinen maailmansota olisi Suomen ainoa todellinen museonäyttelyjen vientibrändi maailmalle? Pauli Sivonen Ei noin voi sanoa. Veteraanit syntyi tarpeesta tehdä se, se oli minulle hen­ kilökohtaisestikin tärkeä. Näyttely pitää tehdä sellaisesta aiheesta, mikä koskettaa ja on tär­ keä itsellekin. Ja sitten tehdä se.

Taiteilijat koostavat Gustafin näyttelyt: ei­ vät kuitenkaan kuvataiteilijat vaan eloku­ van, teatterin ja kirjallisuuden ammattilaiset. Sik­si näyttelyt ovat totuttua visuaalisempia. Museonäyttely lähestyy fiktiivistä ja museo­ johtaja Pauli Sivonen haluaa tietoisesti koros­ taa tarinallisuutta. Serlachius-museossa koottu Miltä sota tun­ tuu? – Veteraanit -näyttely herätti mielenkiin­ non erilaisen visuaalisuutensa ansiosta. Näyt­ telyn esillepano oli lavastus eikä Sivosen mu­ Ajatukseen kansainvälisestä yhteistyöstä jat­ kaan esillä ollut museoesineitä. Teemaa kat­ kossakin museonjohtaja Pauli Sivonen suhtau­ sottiin Mäntän seudun veteraanien näkökul­ tuu myönteisesti. masta, näyttely oli heidän tarinansa. Pauli Sivonen Pietarin talousalue on hy­ Veteraanit-näyttely kiinnosti venäläisiä vässä kasvuvaiheessa ja yhteistyö ulkomaille kult­tuurihistorioitsijoita ja viime keväänä se on tietysti kiinnostavaa. Mutta nyt keskitym­ päätyi Anna Ahmatovan museoon Suomen me museolaajennukseen. Omaan Serlachius Pietarin konsulaatin tuella. Pietariin näyttely -brändiin täällä Mäntässä.

.

taidemaalaus 4 /2011

15


Tehtaat kankaalla: yritysjohtajan ja taiteilijan maisema Filosofian tohtori Kristina Linnovaara

Juhani Linnovaara: Hommage à Juuso Walden 1967, öljymaalaus kankaalle, 145 x 234 cm. Kaarle Waldenin yksityiskokoelma. Kuvaaja Rauno Träskelin.

Tehtaat kankaalla: yritysjohtajan ja taiteilijan maisema Juhani Linnovaara maalasi teoksen Waldenin yksityiskodin ruokasalin seinälle, Hommage á Juuso Walden 1966 – 1967. Maa­ sen monumentaalisuus on silmiinpistävä. laus oli Yhtyneitten Pape­ri­teh­taitten johdon Ei pelkästään teoksen koko vaan myös sen syntymäpäivälahja yri­tys­joh­taja, vuorineuvos sisältö ja ilmaisutapa ilmentävät vahvasti jo­ Juuso Waldenille hänen 60-vuotispäivän tain suureellista. Yhtyneitten Paperitehtaitten johdosta. Vaikka maalaus­ta ei sijoitettu jul­ kaikki seitsemän Suomessa olevaa tehdasta on kisiin tiloihin, vaan se tilattiin nimenomaan kuvattu yhdellä kankaalla. Taiteilijalle anne­ 16

taidemaalaus 4 /2011


tussa toimeksiannossa ei yksilöity sen enem­ ilmaisivat vaurautta sodanjälkeisessä jälleenra­ pää aihetta, toivottiin vain että maalaus ku­ kentamisessa. Tehtaat merkitsivät työtä ja työ vaisi tehtaita. Juhanille esiteltiin helmikuisena yhteiskunnallista hyvinvointia. Taide on de­ päivänä kaikki seitsemän tehdasta. monstroinut taloudellisen eliitin yhteiskun­ Maalauksessa välittyy helmikuun paukku­ tavastuuta ja tehokkuutta, mikä on ollut tär­ pakkaset suoraan ylöspäin savuavine tehdas­ keää kun taloudellinen eliitti on legitimoi­ piippuineen. Taiteessa tehtaat ovat symboloi­ nut etuoikeutettua asemaansa yhteiskunnassa. neet teollistamisen ja kehityksen ylistystä. Ne Tehtaiden kuvaaminen on myös ollut osa suur­

Juhani Linnovaara ja fantasioiden voima

3.9.2011 – 29.1.2012 Didrichsen Kuusilahdenkuja 1 Helsinki

taidemaalaus 4 /2011

17


Kirjallisuus Linnovaara, Kristina (2008) Makt, konst, elit – konstfältets positioner, relationer och resurser i 1940- och 1950-talens Helsingfors, Dimensio 5, Statens konstmuseums vetenskapliga serie, Statens konstmuseum, Helsingfors. Nordberg, Toivo (1998) Vuosisata paperiteollisuutta III. Yhtyneet Paperitehtaat osakeyhtiö 1950 – 1969. Juuso Waldenin aikaan. UPM-Kymmene Oyj, Valkeakoski. Ruohonen, Johanna (2011) Monumentaalimaalaukset. Teoksessa Juhani Linnovaara, Fantasioiden voima. Fantasins kraft. The Power of Fantasy, 114 – 131. Didrichsenin taidemuseon julkaisu nro 42, Didrichsenin taidemuseo, Helsinki. Juhani Linnovaaran haastattelu 27.10.2011

18

ten teollisuuspaikkakuntien perintöä. Monien kaan erilaiset taiteesta riippumattomat teki­ tehdasyhdyskuntien tehtaat on esitetty kan­ jät voivat muodostua ansioiksi ja arvostuk­ sallismaisemien ja virtaavien koskien ympä­ sen näkymättömiksi mittareiksi sellaisessa yh­ röiminä luonnon keskellä. 1960-luvun taiteel­ teydessä, jossa niille annetaan arvoa. Juuso linen ilmaisukieli antoi mahdollisuuden poi­ Walden oli tuntenut taiteilijan isän, Esko keta aikaisemmasta perinteestä. Ympäristö ja Linnovaaran, joka oli työskennellyt lyhy­ luontoarvot puuttuvat maalauksesta koko­ en ajan Valkeakosken tehtailla ja Linnovaaran naan. On paradoksaalista että samoihin aikoi­ sukua oli asunut paikkakunnalla. Sekä Esko hin Yhtyneet Paperitehtaat joutuivat tekemi­ Linnovaara että Juuso Walden arvostivat ruu­ siin versovien ympäristöongelmien kanssa. miin kulttuuria ja isänmaallisuutta. Lisäksi Taloudellinen eliitti mittasi menestystään molemmilla oli upseeritausta. Edellisten suku­ ennen kaikkea kasvavalla taloudellisella pää­ polvien ansiot ja arvot muodostavat symboli­ omalla ja sen maalaus toi esiin kiitettävästi. sen pääoman, joka voi siirtyä seuraavalle suku­ Waldenin sanotaan olleen kiinnostuneen ton­ polvelle ja muodostua heille myönteiseksi re­ neista, ei markoista, joten volyymit olivat hä­ surssiksi tietyssä sosiaalisessa kontekstissa. nelle tärkeät. Sen tiesivät teoksen tilaajat, ta­ Lahjan antajat seurasivat myös sitä näky­ louseliittiä edustavat yrityksen hallintoneu­ mätöntä lainalaisuutta joka oli vallinnut ta­ voston ja johtokunnan jäsenet. louden kentällä. Taloudellinen eliitti ei ha­ Yrityksen koko taloudellinen pääoma ei lunnut erottautua makukysymyksissä taide­ kuitenkaan näkynyt maalauksessa. 1960-lu­ kentän mausta, mutta se ei myöskään halun­ vun lopulla Yhtyneet Paperitehtaat omistivat nut samaistua siihen yhteiskuntakriittiseen va­ laivoja sekä useita paperikoneita ulkomailla. semmistoradikaaliin ideologiaan, joka esiin­ Ku­itenkin Suomessa olevat tehdasrakennuk­ tyi 1960-luvulla taide-eliitin piirissä. Juhani set, eli Juuso Waldenin valtakunta, ovat maa­ oli luonut mainetta taidekentällä ja saavutta­ lauk­sen ydin. Tämä manifestoi ennen kaikkea nut jo aiemmin taide-eliitin piirissä aseman. Wal­denin vaikutusvaltaa ja yhteiskunnallista Hänen taidettaan oli myös helppo lähestyä. ase­maa hänen omalle piirilleen, talouseliitille, Maalaus toimii dokumenttina – todisteena paremmin kuin mitä henkilökuva olisi tehnyt. vauraudesta ja vallasta – mutta Waldenin teh­ Yritysjohtajat käyttivät taidetta oman prestii­ taat, kuten vaurauskin, ovat katoavaisia. Kuin sinsä kasvattamisessa talouden kentällä, mikä korttitalo, jona Juhani itse maalauksen teh­ vuorostaan kasvatti heidän statustaan yritys­ dasrakennuksia kuvailee. Maalaus on aiheel­ maailmassa. taan ja ilmaisutavaltaan suhteellisen pelkis­ Kun Juhani valittiin lahjateoksen toteut­ tetty. Teoksessa rakentuu tila, jossa rakennuk­ tajaksi, oli valinta helppo, sillä valinnan puo­ set ovat lavastuksina, pintoina, lähes hylätyssä lesta puhui moni tekijä. Juhani koettiin paik­ maisemassa. Tehdasmaisema tuntuu toisaalta kakunnan omaksi pojaksi, vaikkakin hän oli todelliselta, toisaalta epätodelliselta. asunut Valkeakoskella lapsena vain muutaman Maalauksen erikoinen valaistus sekä sen vuoden. lavastuksenomainen tunnelma on esiintynyt Waldenille paikallisuus merkitsi välittämis­ Juhani Linnovaaran aikaisemmissakin asetel­ tä ihmisistä, valkeakoskelaisista. Ranskalaisen missa. Samat elementit esiintyvät nyt tehdas­ kulttuurisosiologin Pierre Bourdieun mu­ asetelmassa.

taidemaalaus 4 /2011

.


maalaustaide voi fantastisen hyvin Maaria Märkälä

maalaustaide voi fantastisen hyvin Kun markkinoiden vetovoima maail­ massa ehtyy, astuvat näyttämöille taiteen ja kulttuurin humaanimmat arvot. Työstään ta­ loudellisista syistä irtisanotut saavat vihdoin aikaa maalata haaveilemansa taulun. Tai mah­ dollisuuden kohdata muuten arkipäivän luo­ vuutensa keksiessään ilmaisia tai edullisia ta­ poja viettää lisääntynyttä vapaa-aikaansa. Esimerkiksi Helsingin tuoreessa kulttuu­ ristrategiassa kulttuuri on määritelty yhteis­ kunnan ja kaupunkilaisten terveyttä ja hyvin­ vointia edistävä osa-alueeksi, jonka tulee olla saavutettavissa kaikille kaupunkilaisille koko heidän elinkaarensa ajan. Kulttuuri lisää yh­ teisöllisyyttä ja kuuluu kaupungin peruspalve­ luihin. Kulttuuri, taide ja luovuus ovat yhteis­ kuntaa muuttava ja uudistava voima. Helsinki on huomannut kulttuurin merkityksen yhte­ nä kaupungin menestystekijöinä. Taiteilijoiden merkitys kulttuurimyöntei­ sessä yhteiskunnassa korostuu. Maalaustaide voi hyvin, sillä se on erilaisista kuvataiteen muodoista se helposti lähestyttävä ja kaik­ kien tavoitettavissa oleva taidemuoto. Kuva­ tai­teilijoista valtaosa on maalareita, siksi maa­ laus­taiteen kohtaa kuvataiteen eri muodoista useimmin. Kun maalaukseen perehtyy, löytyy sen erilaisista tekniikoista ja perinteistä jokai­ selle jotakin. Kulttuurin merkityksen korostuminen yh­ teiskuntien, alueiden ja kuntien kehityksessä on tapahtunut tosiasia. Samoin se, että kult­ tuuri on noussut talouden rinnalle keskeisek­ si tekijäksi. Kun puhutaan tavoitteellisesta taiteilijoiden aseman parantamisesta, on ta­ voitetta toteuttamassa monia toimijoita jul­ kiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta.

Jotta ylipäätään olisi jotakin luovuutta, mis­ tä ammentaa, tulee myös taiteilijan vapaa tila ja itseisarvoisen taiteen tekeminen pystyä tur­ vaamaan. Jos viimeksi mainittu kaventuu ko­ vin pieneksi, ei taiteilija todennäköisesti pysty tuottamaan mitään kovinkaan luovaa kentälle. Paitsi kaupunkien ja valtion myötavaiku­ tuksella, taide- ja taiteilijapolitiikkaa tehdään myös yhteistyössä toisten taiteilijoiden ja tai­ teilijajärjestöjen kanssa. Parhaimmillaan toi­ minta virittäytyy yhteiseksi positiivisuuden energiaksi kuin tanssi. Oikean rytmin löytyes­ sä keinahdellaan samaan tahtiin, nyökytellään yhteisille ajatuksille ja nautitaan yhteisistä sä­ velistä – kavaljeerin varmassa ja tukevassa ot­ teessa. Sellaisten tanssiaisten ei toivoisi loppu­ van koskaan. Näitä yhteisiä asioita on onnek­ si paljon ja niiden eteenpäin vieminen yhdes­ sä on ilo. Asiat voi toki jättää tämän varmaot­ teisen kavaljeerin eteenpäin vietäviksi, mutta harvoin varmaotteisinkaan kavaljeeri ehtii ai­ van kaikkea. Silloin on etsittävä itse omat yh­ teistyökumppanit tärkeiksi katsomiensa asioi­ den läpisaamiseksi. Taiteilijan paras ei saa jää­ dä toteutumatta. Maalaustaide on julistettu 1900-luvun alus­ ta lähtien useita kertoja kuolleeksi. Mutta mo­ ninkertainen vainaja, maalaus­tai­de, voi fantas­ tisen hyvin. Kävipä museossa tai nykytaidet­ ta esittelevissä gallerioissa, koskettavia, herät­ täviä – jopa henkeäsalpaavia maalauksia tu­ lee säännöllisesti vastaan. Taidemaalariliitossa tehdään nyt ja tulevaisuudessa aktiivista työtä taidemaalarin työn mahdollistamiseksi, talou­ dellisten ja ammatillisten edellytyksien paran­ tamiseksi sekä sosiaalisten yhdenvertaisuuden lisäämiseksi. Maalauksella on paikkansa.

.

taidemaalaus 4 /2011

19


Vaula Valpola: Lumenlähtö, 2010, öljymaalaus kankaalle, 120 x 170 cm. 20

taidemaalaus 4 /2011


taidemaalareiden eläke-ennusteet ovat surkeita Terhi Aaltonen

taidemaalareiden eläke-ennusteet ovat surkeita Vapaan kentän taidemaalareiden eläketur­ mi­nen Eläketurvakeskuksesta, Kuntien elä­ va on tällä hetkellä riittämätön. Tämä käy ilmi ke­vakuutuksesta, Valtiokonttorista ja Kan­ vuonna 2010 tehdystä tutkimuksesta. VTM saneläkelaitoksesta. Vastausprosentti oli kor­ Ari Aaltonen tarkasteli Taidemaalariliiton kea (78 %) ja otos edusti hyvin Tai­de­maa­lari­ jäsenistön lakisääteisen eläketurvan karttu­ lii­ton jäsenistöä. mista vuoden 2009 loppuun. Tutkimuksella ha­luttiin selvittää, millainen on taidemaalarei­ Taulukko 1. den kertyneiden eläkkeiden suuruus, rakenne Kuvataiteilijoiden karttuneiden lakisääteisten ja eläke-ennuste sekä verrata taidemaalareiden eläkkeiden rakenne ikäryhmittäin ja muiden eläkkeensaajien eläketurvaa toisiin­ syntymävuoden mukaan jaoteltuna: sa. Eläkekarttumien perusteella tarkasteltiin Tutkimus tehtiin otantatutkimuksena. Jäse­ eläk­keen rakennetta ja tehtiin arvio tulevan nel­tä pyydettiin valtakirja, jotta voitiin selvit­ eläk­keen määrästä mikäli eläkkeelle jäädään tää taiteilijan lakisääteisen eläkkeen karttu­ 63- tai 65-vuotiaana. Ennuste perustuu taitei­

VTM Ari Aaltosen eläketutkimus ja taiteellisen työn eläkemalli ovat luettavissa kokonaisuudessaan Taidemaalariliiton sivulla http://www.painters.fi/ ajankohtaista.html

Taulukko 1. Kuvataiteilijoiden karttuneiden lakisääteisten eläkkeiden rakenne ikäryhmittäin syntymävuoden mukaan jaoteltuna: %-osuudet yksityinen työsuhde

julkinen työsuhde + apuraha

yrittäjätyö

yhteensä

Kaikki

46,0

38,7

5,4

9,9

100

1970 – 1960 – 1969  – 1959

56,5 58,1 22,8

29,0 34,9 53,9

11,0 1,1 2,0

3,5 5,9 21,3

100 100 100

© Ari Aaltonen

taidemaalaus 4 /2011

21


lijan koko siihenastiseen työuraan ja lähtökoh­ Taulukko 3 tana oli, että taiteilijan ura jatkuu samanlaise­ Kuvataiteilijan eläke suhteessa na. keskimääräiseen 63-vuotiaan työeläkkeeseen Taulukko 2 Kuvataiteilijan eläke-ennuste ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan

Kuvataiteilijan eläke-ennustetta verrattiin suomalaisten keskimääräiseen työeläkkeeseen.

Kuvataiteilijan työeläke (kertynyt eläke ja ar­ vio eläkekertymästä yhteensä) on huomatta­ van pieni verrattuna keskimääräiseen palkan­ saajan eläkkeeseen. Kun elinaikakerroin ote­ taan huomioon, on eläkkeelle jäävän 63 vuo­ tiaan taiteilijan eläke-ennuste 563 eur/kk ja 65

Taulukko 2. Kuvataiteilijan eläke-ennuste ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan Eur/kk

Elinaikakerroin huomioiden Eläkkeelle 63-v 65-v

Ilman elinaikakerrointa Eläkkeelle 63-v 65-v

Kaikki

563

602

611

654

1970 – 1960 – 1969  – 1959

375 392 938

400 419 1005

439 437 971

469 467 1040

Miehet Naiset

409 682

437 729

439 747

470 799 © Ari Aaltonen

Taulukko 3. Kuvataiteilijan eläke suhteessa keskimääräiseen 63-vuotiaan työeläkkeeseen %-osuus

22

taidemaalaus 4 /2011

Taiteilija eläkkeelle

63-vuotiaana

65-vuotiaana

Kaikki

35,1

37,5

1970 – 1960 – 1969  – 1959

23,4 24,4 58,5

24,9 26,1 62,7 © Ari Aaltonen


vuotiaan 602 eur/kk. Vuonna 2008 eläkkeel­ (YEL) osalta. YEL-vakuutus tuottaa työelä­ le siirtyneiden 63 vuotta täyttäneiden suoma­ kettä 367 e/kk, jos eläkettä on maksettu 40 laisten keskimääräinen työeläke oli 1604 eur/ vuotta minimityötuloista ja eläkkeelle siirry­ kk. tään 63-vuotiaana. Summa jää huomattavas­ ti alle takuueläkkeen (688 eur/kk). Laskelma Tutkimuksen tekijä, Ari Aaltonen toteaa: havainnollistaa eri eläkejärjestelmien kustan­ ”Tutkimusjoukon vanhimpien kuvataiteilijoi­ nuksia eläkkeensaajalle. Eri eläkejärjestelmis­ den, eli 1940- tai 1950-luvulla syntyneiden, ti­ sä maksetuilla, saman suuruisella maksulla ei lanne on eläke-ennusteen osalta vielä siedet­ kerry saman suuruista eläkettä. tävä, mutta nuorempien ikäluokkien tilan­ ne on erittäin huolestuttava. Elinaikakerroin Taulukko 4 pienentää entisestään nuorempien ikäluok­ Viitteellinen laskelma eläketulosta, -maksusta ja kien pieniä eläkkeitä, vaikka työura jatkuisi tulevasta eläkkeestä kuvataiteilijan kannalta, 65-vuotiaaksi.” kun tavoite-eläke yhtä suuri. Tutkimuksesta käy ilmi, että kuvataiteilijan Apurahansaajan eläketurva eläketurva kertyy palkansaajana, ei yrittäjä­ ei paikkaa ongelmia nä tai apurahoista. Taidemaalarin eläke muo­ dostuu ensisijaisesti julkisista ja yksityisistä Tuottaako 1.1.2009 voimaan tullut apurahan­ työsuhteista, ei yrittäjätoiminnasta (YEL) tai saajan eläketurva todella eläketurvaa kuvatai­ apurahoihin perustuvasta (MyEL) eläkkeestä. teilijoille? Jos kuvataiteilija saa valtion taitei­ lija-apurahaa 10 vuoden ajan, vanhuuseläket­ tä kertyy 250 eur/kk. Tavallisesti kuvataiteili­ Yrittäjäeläkejärjestelmän joilla on huomattavasti tätä vähemmän apura­ kannustinloukku havuosia. Taidemaalari on koko työuran kestävässä elä­ Vasta noin 30 vuoden pituinen apuraha­ keturvan kannustinloukussa yrittäjäeläkkeen jakso tuottaa takuueläkkeen suuruisen eläk­

Taulukko 4.Viitteellinen laskelma eläketulosta, -maksusta ja tulevasta eläkkeestä kuvataiteilijan kannalta, kun tavoite-eläke yhtä suuri. Eläketulo vuodessa TyEL ym. 35 000 MyEL 35 000 YEL 35 000

Eläkemaksu vuodessa (eläkkeensaajan osuus) 1 645 3 850 7 560

Tuleva eläke eur/kk 1 460 1 460 1 460 © Ari Aaltonen

taidemaalaus 4 /2011

23


keen. Apurahansaajien eläketurva ei ratkaise kuvataiteilijoiden eläketurvan ongelmia. Takuueläke yhteensovitetaan taiteilijaeläkkeeseen

ennusteensa on 13 – 23 eur/kk. Siksi YELeläkejärjestelmä muodostaa kannustinloukun. Taiteilijan ei kannata kartuttaa YEL-eläkettä, vaan pyrkiä välttämään sitä. Nuorempien tai­ demaalarien eläketurva on edelleen heikkene­ mässä, siksi tilanteelle on tehtävä jotain.   

Ylimääräinen taiteilijaeläke on tunnustus an­ siokkaasta toiminnasta luovana tai esittävänä Uusi eläkelaki taiteilijoille taiteilijana. Taiteilijaeläke ei ole luonteeltaan ansioeläke ja sitä ei soviteta yhteen työeläk­ Taidemaalariliitto on vaatinut eläketurvan pa­ keiden tai kansaneläkkeen kanssa. Taiteilijat, rantamista. Taidemaalareita, kirjailijoita, sä­ joille taiteilijaeläke on myönnetty, ovat oikeu­ veltäjiä ja sanoittajia varten on hahmoteltu tettuja myös työeläkkeeseen ja mahdolliseen uusi oma eläkelaki, taiteellisen työn eläkela­ kansaneläkkeeseen. ki (TtEL). Se korvaisi näillä taiteilijoilla täl­ Jos kansaneläke ja työeläkkeet yhteensä lä hetkellä käytössä olevat, yrittäjätoimintaa jäävät takuueläkkeen alle, voidaan eläkkeen­ varten luodun yrittäjien eläkelain ja apuraho­ saajalle maksaa aina 688 eur/kk takuueläket­ ja varten olevan maatalousyrittäjien eläkelain. tä. Uusi laki takuueläkkeestä tuli voimaan Uusi laki on tarpeen, koska nykyinen jär­ 1.3.2011. jestelmä ei mahdollista vapaille taiteilijoil­ Eläkkeet ja korvaukset vähentävät takuue­ le riittävää työeläketurvaa. Tulevaisuudessa läkettä täysimääräisesti. Myös valtion ylimää­ taiteilijoiden eläketurva heikkenee edelleen. räinen taiteilijaeläke ja sen perhe-eläke vähen­ Yhteiskunnan kustannukset kasvavat valta­ tävät takuueläkettä. Jos taiteilijalla on täysi osan taiteilijoista jäätyä takuueläkkeen varaan. kansaneläke 586,46 eur/kk (2011) hän saa ta­ Uudessa taiteilijoiden eläkelakijärjestel­ kuueläkettä 101,24 eur/kk. Jos taiteilijalla on mässä taiteilijoiden eläkemaksut tulee mitoit­ ylimääräinen taiteilijaeläke, hän ei saa takuue­ taa vastaamaan likimain palkansaajien maksa­ läkettä. Yhteensovituksesta kärsivät pienim­ mia eläkemaksuja (5 – 6 %). Taiteilijoita tulee piä eläketuloja saavat taiteilijaeläkkeen saajat. kannustaa rakentamaan itse kohtuullisilla elä­ kemaksuilla oma työeläketurvaansa. Taiteilijoiden sosiaaliturvan varmistami­ Muutoksia tarvitaan nen turvaa samalla taiteilijoiden edellytyksiä Taidemaalarit ovat työeläkejärjestelmän vä­ oman työnsä tekemiseen. Uudistuksen myö­ liin­putoajia. Erityisen huonossa asemassa ovat tä tunnustetaan myös se tosiasia, että taiteili­ 1970 ja sen jälkeen syntyneet taiteilijat. jat eivät toimi samalla tavalla markkinatalou­ Vuonna 1960 ja sen jälkeen syntyneiden den piirissä kuin yrittäjät, vaan taiteilijan työ­ elä­ke-ennuste ei yllä takuueläkkeen suuruisek­ tä voidaan verrata esimerkiksi perustutkimuk­ si. Heidän yrittäjäeläkkeen mukainen eläke- seen.   

.

24

taidemaalaus 4 /2011


paratiisista karkoitus Taidemaalari Annukka Laine

Annukka Laine: Paratiisista karkoitus – Lupaus Vapahtajan syntymästä, 2005, öljymaalaus kankaalle, 70 x 100 cm. Yksityiskokoelma. taidemaalaus 4 /2011

25


Sinun kanssasi Taidemaalari Annukka Laine

Sinun kanssasi yhdellä elämäni pakomatkoista astuin kirkkoon illan hämärässä. Matkasta uupunee­ na itkin hylätyksi tulemisen tunnetta. Silmien totuttua pimeään kirkkoon minut valtasi tun­ ne, kuin jos joku katsoisi… Nostin katseen kirkon kupoliin: sieltä kat­ soivat maailman kauneimmat silmät. Ar­mah­ tavan rakkauden silmät katsoivat minua ja ker­ toivat sydämelleni: Älä pelkää. Minä näen si­ nut, olen sinun kanssasi ja olet minulle rakas. Koin syvän ja merkityksellisen tunteen kirkkotilassa, Jeesuksen elämästä kertovien kuvien ympäröimänä.

totta. Henkilökohtaisessa surussa ja mene­ tyksissä olen saanut lohdutusta ja ymmärrys­ tä Kristuksen sovitustyöstä. Pyhät kuvat

Koska pyhät, Jumalan kunniaksi tehdyt ku­ vat vetoavat minuun, olen tehnyt opintomat­ koja Eurooppaan. Keskeisinä sisältöinä katoli­ sessa perinteessä ovat Kristuksen kärsimyshis­ toria ja 16 Ristin tien pysäkkiä. Työskentely Grassinassa: matkat Firenzen ja Rooman kirk­ koihin ja luostareihin, tekivät minulle elävik­ si nämä Raamatun tapahtumat. Jeesus Kristus nousi kolmantena päivänä ylös kuolleista. Se Kirkollisen maalarin matkasta on oman elämäni toivo. Minut johdatettiin kirkon jumalanpalveluk­ Italialaisista mestareista ovat minulle tul­ seen lapsena. Istuin yksin Tampereen Tuo­mio­ leet läheisiksi Giotto ja dominikaaniveli Fra kirkossa. Hugo Simbergin maalaukset ih­ Angelico. Myöskään idänkirkon Andrei metyttivät. Pienestä tytöstä käärme katossa oli Rub­levia en saata jättää mainitsematta. pelottava, mutta onneksi enkelisiipien ympä­ röimä. Myös Kuoleman puutarha hämmensi. Alkukirkon kuvista Maalauksessa luurangot hoivaavat puutarhan kasveja. Luurangoilla vain ei ole silmiä vaan Länsimaisen taiteen kehitys juontaa juuren­ kauhistuttavat, tyhjät aukot silmien paikalla. sa antiikkiin ja varhaiskristillisen ajan taitee­ Haavoittuneen enkelin koin lohdullisena. seen. Keskeistä taiteessa on ihmisen ja ihmisen Siinäkin pohdittavaa riitti: Mitä on tapahtu­ elämän – kuoleman – käsitteleminen ja ku­ nut? Miksi pojat kantavat enkeliä? Ovatko po­ vaaminen. Yhtenäisen, jakamattoman kirkon jat olleet mukana vahingoittamassa enkeliä? aika kesti ensimmäisen vuosituhannen ajan. Ainakin he auttavat haavoittunutta. Kirkon, idän ortodoksisen ja lännen katolisen, Matka tytöstä kirkollisia aiheita työstäväk­ yhteisen kuvaperinnön voi löytää yhä muun si maalariksi on ollut monivaiheinen. Näen, muassa Rooman katakombeista ja Ravennasta. että lapsuuden kirkkomatkat olivat kutsu ai­ Täs­tä kuvallisesta pe­rinnöstä minä ammen­ hepiiriin ja nykyiseen ammattiini. Kirkkotila nan maalausteni aiheet. Kirkkojen yhteis­työn ja sen kuvaohjelma sekä jumalanpalveluksen edis­täminen on minulle tärkeätä. järjestys tuovat Jumalani lähelle. Sakraalikuvat Reformaatio ja katolinen vastauskonpuh­ ovat läsnä myös työhuoneessani ja kotonani. distus toivat kirkkotaiteen perintöön myös li­ Sakraalien kuvien maalaaminen auttaa mi­ sänsä. Tätä perintöä toivoisi enemmän jatket­ nua suunnistamaan maallisen informaatio- ja tavan myös suomalaisissa kirkkotiloissa, etsivi­ kuvatulvan keskellä. Kauneus ja hyvyys ovat en ja kaipaavien ihmisten sieluille.

.

26

taidemaalaus 4 /2011


Tero Laaksonen: Joulutähti, 1992, Aineen Kuvataidesäätiön kokoelma

Aineen taidemuseon kokoelmista koottu vaihtuva näyttely

osa Ismo Hyvärisen teoksesta: Kaiken takana tuuli

Joulutähti ja talviyö

10.11. - 4.12.2011 ISMO H Y VÄ R I N E N 8.12. - 30.12.2011 KARI V E H O SA LO 4.1. - 29.1.2012 VILLE R ÄT Y 1.2. - 26.2.2012 SAMPO M A L I N

Galleria A A R NI , WeeGee I Ahertajantie 5, Tapiola, Espoo Avoinna: ti, to, pe 11-18 I ke 11-20 I la-su 11-17 p. 09 8163 1829 I www.espoonkuvataiteilijat.fi/aarni

museot.fi

mitä missä milloin?

M A R K U S K ÅHR E

> näyttelykalenteri >

museohaku

RAVINTOLA PIDOT | 26.11.2011- 5.2.2012

PUUTARHAKATU 34, 33101 TAMPERE, PUH. 03 5656 6577 WWW.TAMPERE.FI/TAIDEMUSEO taidemaalaus 4 /2011

27


Löytöjä – Outsider Art from Finland on kehitysvammaisten taiteen hakuteos, joka esittelee Suomen 13 taidekeskusta sekä 5 kehitysvammaisille taidekoulutusta järjestävää oppilaitosta. Mukana on teoksia kolmeltakymmeneltä taiteilijalta. Kirja on kaksikielinen (suomi ja englanti). Hinta 25 euroa (+ postituskulut) Tilaukset taidekeskus@kettuki.fi, 044 259 2294 28

taidemaalaus 4 /2011


GALLERIA KATARIINA

Luukku auki

Helsingin Taiteilijaseuran jouluripustus 14.12.2011–8.1.2012

25.2 – 14.3.2012

MATTI KOLEHMAINEN Infante

Marja Hakala, Laura Kansanen-Stavale, Erja Laakkonen, Tuija Markonsalo, Maaria Märkälä, Paula Puoskari, Elina Sarlin, Leila Sarola, Heli Tuhkanen Lopettajaiset su 8.1. klo 12-16

w w w.helsing intait eil ijaseura.f i Galleria Katariina: avoinna ti-pe 11-17, la-su 12-16 ( suljettu 23.-25.12., 31.12., 1.1., 6.1. ) KalevanKatu 16 • 00100 HelsinKi • puH. 09 666 677 säHKöposti Hannele.nyman@HelsinGintaiteilijaseura.fi

30.11. – 21.12.2011

Sirpa Häkli

4.1. – 22.1.2012

Outi Pienimäki

25.1. – 12.2.2012

Eija Isojärvi

15.2. – 4.3.2012

Erno Enkenberg

7.3. – 25.3.2012

Paula Holopainen

28.3. – 15.4.2012

Markku Arantila

18.4. – 6.5.2012

Marikka Kiirikoff

9.5. – 27.5.2012

Tuukka Tammisaari

30.5. – 21.6.2012

Mirimari Väyrynen

27.6. – 22.7.2012

Panu Ollikainen

Panu Ollikainen, Neliö öljy kankaalle 40 x 40 cm, 2010

tm•galleria avoinna: ti-pe 11 - 17, la 11 - 16, su 12 - 16 Erottajankatu 9B, sisäpiha, 00130 Helsinki tmgalleria@artists.fi, 09 68 110 575, www.painters.fi

taidemaalaus 4 /2011

29


172

1815

1805

1795

1788

181

180

179

Warm Red

166

165

1655

1665

1675

1685

175

174

173

167

168

1615

1605

1595

1585

158

159

160

161

1545

1535

1525

Orange 021

151

152

153

154

1395

1385

1375

1365

143

144

145

146

147

1405

140

139

138

137

136

135

129

130

125

124

1235

1245

1255

1265

133

132

131

126

119

118

117

110

Process Yellow

111

112

103

4515

4505

4495

4485

455

456

457

105

104

4525

452

451

450

449

448

462

463

464

471

470

469

4625

4635

4645

4655

466

465

4705

4695

476

477

478

483

484

497

1815

P

A

I

Painohäme Oy Somerotie 2 33470 Ylöjärvi

N

O

Vaihde 010 422 5800 Fax 010 422 5801 www.painohame.fi

H

Ä

M

Painohäme Oy. Joutsenmerkitty painolaitos. Lupanumero 441-671

E

Taidemaalaus 5/2011 KANnen taiteilija iikka tolonen

”Teossarjassa The End prosessoin isäni kuolemaa ja kasai­ len palasiani uuteen järjestykseen. Vaikka kuolema ei tul­ lut yllätyksenä, on siitä toipuminen ollut raskaampi pro­ sessi kuin osasin odottaa. Isän kuolema on merkinnyt elä­ mässäni väistämättömästi erään aikakauden loppua. The End -teossarjani valmistui syksyllä 2010 ja näyt­ tely on ollut esillä yksityisnäyttelyissäni Rantagalleriassa Oulussa, TR1:ssä Tampereella ja valokuvagalleria Hip­ polytessä Helsingissä. Yksityisnäyttelyiden lisäksi sarja on ollut mukana Polku-yhteisnäyttelyssä Mäntän Hon­ka­ hovissa syksyllä 2010, sekä Mäntän kuvataideviikoilla ke­ säl­lä 2011. ”

Taidemaalaus Kädessäsi on taidemaalaus lehden viimeinen numero. taidemaalaus-lehden kaikki ilmestyneet numerot (13 kpl) voi tilata hintaan 50 euroa (sisältää postimaksun) tai hintaan 40 euroa noudettuna Taidemaalariliitosta. Numerot ovat: 1/2008, 2/2008, 1/2009, 2/2009, 3/2009, 1/2010, 2/2010, 3/2010, 4/2010, 1/2011, 2/2011, 3/2011 ja 4/2011 Numeroihin voi tutustua maksutta verkkopalvelu Issuun sivuilla osoitteessa http://issuu.com/taidemaalaus/docs Saat lehdet maksamalla Taidemaalariliiton tilille 50 euroa tai 40 euroa riippuen toimitustavasta: FI56 8000 1170 2604 27 BIC:DABAFIHH Lisätietoja: Eeva Kilpinen Taidemaalariliitto ry puhelin 09 68 110 530 taidemaalaus@artists.fi, eeva.kilpinen@artists.fi Taidemaalariliiton jäsenet ovat saaneet lehden automaat­ tisesti. Lehti sisältyy jäsenmaksuun.

30

taidemaalaus 4 /2011


271900_FrimodigFIRMAkorti.fh11 29.10.2008 15:52 Page 1

FRIMODIG OY TÄYDELLINEN KEHYSTYSPALVELU Frimodig-Kehys, Annankatu 20 00120 Helsinki, puh. (09) 605 356 frimodig@kolumbus.fi www.frimodigkehys.fi

RIPUSTUSJÄRJESTELMÄT

taidemaalaus Lehden julkaisija Taidemaalariliitto Erottajankatu 9 B, sisäpiha, 00130 Helsinki puhelin 09 6811 0574, faksi 09 6811 0550 kotisivu www.painters.fi Taidemaalaus on Taidemaalariliiton julkaisema yleistajuinen taidelehti. Kirjoittajamme ovat kuvataiteilijoita ja uskomme, että juuri taiteilijanäkökulma tekee lehdestä tuoreen ja kiinnostavan. Taidemaalariliitto on taidemaalareiden valtakunnallinen järjestö, joka toimii kuvataiteen edistämiseksi ja kuvataiteilijoiden aseman parantamiseksi.

taidemaalaus netissä http://www.painters.fi/tmjulkaisu.html http://issuu.com/taidemaalaus/docs http://www.twitter.com/Taidemaalaus http://www.facebook.com > Taidemaalaus-ryhmä taidemaalaus 4 /2011

31


taidemaalaus kiitt채채 lukijoita ja yhteiskumppaneita.

Taidemaalaus 4 2011  

Taidemaalaus-lehden keskeisin tavoite on löytää nykytaiteelle uutta yleisöä ja tehdä keskustelunavauksia. Julkaisu tarjoaa näkökulmia myös a...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you