Page 1

Lapsiperheiden terveysjulkaisu 2/2015 www.pisamat.fi

0,00 €

Ota ja lue!

Ei rokotuksille, mitkä ovat riskit? Diabeetikkolapsen elämää & Apua hoitoon uusilla menetelmillä Pidä hampaat terveenä Kasvaako lapsi normaalisti? Lomalla Thaimaan auringon alla Lastenreuman alkuoireet Selviä imetyksen haasteista!

Anna lapselle hyvä

itsetunto


Pinex rakeet kipuun ja kuumeeseen. Kätevästi – ilman vettä!

• Kipu- ja kuumelääkkeenä tuttu parasetamoli on saatavana mansikka/vaniljan makuisina rakeina. • Pinex rakeet liukenevat nopeasti suussa ja lääke voidaan ottaa kokonaan ilman vettä. • Pinex rakeet apteekista ilman reseptiä. • Aikuisille ja yli 4-vuotiaille lapsille.

PINEX – Kipuun ja kuumeeseen. Koko perheelle. Pinex strawberry/vanilla 250 mg ja 500 mg rakeet (parasetamoli). Itsehoitolääke kivun ja kuumeen hoitoon. Annostus: 250 mg:n annospussit on tarkoitettu yli 17 kg (4-8-vuotiaille) lapsille, 500 mg:n annospussit on tarkoitettu aikuisille ja yli 26 kg (8-12-vuotiaille) lapsille. Lasten annos on suhteessa painoon ja on ilmoitettu pakkauksessa. Aikuiset: 500 mg – 1000 mg 1-3 kertaa päivässä. Vain suun kautta. Rakeet kaadetaan suoraan kielen päälle suuhun ja niellään ilman vettä. Älä ota rakeita ruokailun jälkeen. Varoitukset ja varotoimet: Jos oireet eivät helpota kolmen päivän kuluessa, käänny lääkärin puoleen. Raskaus ja imetys: Parasetamolia voi käyttää ohjeen mukaisesti raskauden ja imetyksen aikana. Pakkaukset: Saatavissa 10 annospussin pakkauksissa. Apteekista ilman reseptiä. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen ennen lääkkeen käyttöä. Lisätietoja: Actavis Oy. www.actavis.fi 06-2015

www.pinex.fi 2

Pisamat


Sisällys Pääkirjoitus 3 Lapsen hyvä itsetunto 4–6 Rokottaa vai ei? 8–9 Lasten diabetesleirillä 10–11 Uusia tuulia tyypin 1 diabeteksen hoitoon 12 Pidä hampaat terveenä 15 Päiväkodit ja harrasteet 16 Kasvaako lapsi normaalisti? 18–19 Pisamat maailmalla – Thaimaa 20–21 Lastenreuman oireet 22–23 Ihana, kamala imetys 24–25 Suosittelutuotteet 26

Päätoimittaja Myynti ja markkinointi Eija Rasinen eija.rasinen@pisamat.fi puh. 040 736 4404 Asiantuntijat artikkeleissa: LT, lasten psykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkonen Ylilääkäri Tuija Leino, rokotusohjelma­yksikkö, THL LT, lasten erikoislääkäri, lasten­ endokrinologi Anna-Kaisa Tuomaala Kliinisen hammashoidon erikois­ hammaslääkäri Eija Könönen Lastenendokrinologi Päivi Keskinen LKT, dosentti, lastentautien ja ­lasten reumatologian erikois­lääkäri Kristiina Aalto, HYKS Koordinaattorit, Imetyksen tuki ry, Niina Mäkinen, Anna Groundstroem Julkaisija Pisamat y-tunnus 1731393-5

Käy tykkäämässä facebookissa Pisamat lehteä, ja laita juttutoiveesi seuraavaan numeroon. Arvomme palkinnoiksi Siripirin energiaa & Bapancaren emulsiovoidetta!

Säännöllistä elämää! Elämässä säännöllisyys antaa pohjaa monelle asialle, niin lapsen kuin aikuisenkin. Kasvatuksellisesta näkökulmasta katsoen lasten psykiatri Jari Sinkkonen sanoo, että säännöllisyys ja rutiinit luovat pohjan päivälle. Jo vauvaikäiselle lapselle yritetään luoda rytmi ­nälkään ja uneen. Lapsen temperamenttieroista johtuen se ei ­kuitenkaan onnistu kaikilla. Tutustuimme myös tyypin 1 diabeetikkolasten elämään. Heille säännöllinen insuliinin saanti on elintärkeää. Insuliinin he saavat automaattisen insuliinipumpun annostuksella tai itse annetuin ­pistoksin. Diabeetikon hyvinvoinnin pohjana on säännöllisyys ­elämässä, mikä ei kuitenkaan tarkoita tylsää elämää! Lapsen kasvu voi olla myös epäsäännöllistä ja muista poikkeavaa, vaikka mikään ei olisikaan pielessä. Kuitenkin joissain harvoissa tapauksissa tarvitaan hormonaalista potkua, jotta kasvu ja kehitys saadaan lentoon. Kuitenkaan elämän erilaisissa tilanteissa ja ajan jaksoissa ei voi ­aina olla säännöllinen kaikessa. Onneksi sekin on normaalia ja ­elämä jatkuu jokaisen omaa polkua kulkien! Säännöllisen epäsäännöllisiä elämän nautintoja teille kaikille ­rakkaat lukijat!

Graafinen toteutus Jaana Viitakangas Painopaikka Forssa Print Paperit Galerie Art Gloss 130 g/m2 My brite silk 90 g/m2

eija.rasinen@pisamat.fi

Kansi Shutterstock

Shutterstock.com

Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2016 Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemi­ sessa sattuneessa virheessä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 7 päivän ­kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisu­ajankohdasta ­lukien. Lehti toimitetaan force m ­ ajeure varauksin.

Pisamat

3


Vanhemmuus

”Lapsen itsetunto rakentuu kokemuk­ selle, että on hyvä ja ­rakastamisen ­arvoinen sellai­ senaan, ilman mitään suorituksia. Kiitoksen ja kannus-

Mitä lapsi tarvitsee

hyvään

4

Pisamat


S

inkkonen pohtii kirjassaan lapsen tervettä kasvua ja kehitystä sekä vanhemmuuden merkitystä siihen. ”Tavoitteena on tietysti auttaa poikaset lentoon. Vanhempien tehtävänä on antaa lapselle sellaiset valmiudet, joiden varassa hän selviää aikanaan itsenäisesti.” Vanhempien tulee myös huolehtia lapsen perustarpeista. Lapsi tulee ruokkia ja vaatettaa, on huolehdittava myös riittävästä levosta ja unesta. ”Lapsi osaa tikittää tekstiviestin sinua nopeammin ja painaltaa virtuoosin nopeudella nettisivustoille, mutta se ei ole sama asia kuin arkinen itsestä huolehtiminen”, sanoo Sinkkonen.

Vuorovaikutus on tärkeää

Lapsen hoivaajan on tärkeää mukautua lapsen ikäkaudelle tyypillisiin tarpeisiin, eli hoivaajan pitäisi pystyä ottamaan huomioon lapsen kehitysasteet. Lapsen viestien oikein tulkitseminen on ensiarvoisen tärkeää. ”Aikuisten tulisi pyrkiä tavoittamaan lapsen näkyvän käyttäytymisen taustalla olevat tunnetilat ja intentiot ja virittäytyä niihin.” Turvallinen kiintymyssuhde on lapselle elämän valttikortti. ”Pienen leikki-ikäisen lapsen vanhemmat joutuvat suojelemaan lasta vahingoilta ja rajoittamaan hänen vapauksiaan. Siitä aiheutuu lapselle väistämättä pahaa mieltä ja lieväasteisia häpeän kokemuksia. Vanhempien on pidettävä huolta siitä, että näitä itsetunnon kolhuja ei tule tarpeettoman paljoa ja että lasta autetaan pääsemään niiden yli.”

Shutterstock.com

tamisen tulisi olla realistista. Lapsen ihannoiminen ei ­rakenna hyvää itse­ tuntoa”, kirjoittaa lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkonen.

Säännöllisyys ja rutiinit luovat pohjan päivälle

”Jo vauvaikäistä lasta yritetään tukea löytämään nälän ja kylläisyyden, unen ja valveen rytmi. Toiset vauvat löytävät sen helposti, toiset eivät lainkaan. Tämä johtuu mm. lasten välisistä temperamenttieroista. Kutakuinkin säännölliset ruokailut, nukkumaanmenoajat, ilta- ja aamurituaalit jäsentävät lapsen päivää ja luovat siihen ennakoitavan rytmin”, Sinkkonen muistuttaa.

kasvuun? Pisamat

5


Kuva Veikko Somerpuro/WSOY

Vanhemmuus

kolmio on tärkeä. Avainasemassa on vanhemman ”triadinen kyky”, toisin sanoen kyky pitää mielessä lapsen toinen vanhempi ja auttaa lasta luomaan ja ylläpitämään mielikuvia hänestä”, muistuttaa Sinkkonen. Rajat luovat turvallisuutta

Sinkkonen ei kauheasti usko rangaistuksiin, vaan yleiseen käsitykseen siitä, että vanhemmat kuitenkin viime kädessä päättävät. Tämä on turvallisuuskysymys, vanhempana täytyy käyttää valtaa. Lapsi ei saa lyödä tai käyttää millaista kieltä hyvänsä. ”Jos vanhempien käyttäytyminen on kutakuinkin johdonmukaista, kurinpitoa tarvitaan verrattain vähän. Suuri osa lapsen vähemmän suoranaista käyttäytymisestä johtuu siitä, että hän ei tiedä, miten vanhemmat reagoivat, eli millaisia seurauksia hänen toiminnallaan on. Mistään preussilaisesta järjestyksestä ei ole kysymys; vanhemman ”lepsuilu” toisinaan on vain inhimillistä ja hyväksi lapselle. Onhan paljon helpompaa samastua epätäydelliseen vanhempaan kuin pyhimykseen (tai robottiin).” Vanhempien asettamilla rajoituksillahan he yrittävät suojata lasta joutumasta pulaan. ”Joskus on pakko olla tiukkana ja kieltää jokin hanke tykkänään. Lapset ja varsinkin nuoret panevat vimmatusti kampoihin, mutta ovat sisimmässään tyytyväisiä huolenpidosta ja kokevat sen välittämisenä”, toteaa Sinkkonen.

Sinkkonen: ”Lapsen ei pidä antaa lyödä vanhempaa. Lapsesta on kamalaa, jos hän saa tehdä niin. Lapsi tarvitsee itseään voimakkaammat vanhemmat.” Turvallisuuden luominen

Ennakoitavuus, rutiinit, ruoka- ja nukkumaanmenoajat luovat lapselle turvallisuuden tunnetta. Iltarutiineilla, kuten sadun lukeminen, ilta-rukous tai ilta-laulu, on uskomattoman suuri merkitys. ”Lapsi voi mukauttaa oman käytöksensä vanhemman käytökseen vain, jos aavistaa, mitä tuleman pitää. Itsetunnon kulmakivi on se, että lapsi on juuri sellaisenaan vanhemmille äärettömän tärkeä ja rakas.” Äiti ja isä

”Äidin tarpeellisuus lapselle on itsestäänselvyys, mutta miten on isän laita? Eräs isän tehtävistä on muodostaa äidin kanssa parisuhde, joka poikkeaa kaikista muista perheen ihmissuhteista. Se on nimittäin perheen ainoa seksuaalisuhde. Jos parisuhde on hyvä, lapset voivat seurata naisen ja miehen yhteiseloa. He saavat valtavan määrän implisiittistä tietoa siitä, miten nämä kaksi suunnittelevat asioita, riitelevät ja sopivat riitansa, ja osoittavat hellyyttä toisilleen. Heillä on myös salattu kahden keskeinen elämänsä, johon lapsilla ei ole pääsyä. Lapset joutuvat kokemaan pienuutta ja ulkopuolisuutta, mikä on askarruttava ja kiusallinenkin kokemus, mutta tukee suuresti lapsen tervettä kasvua. ”Yksinhuoltajaperheissäkin äidin, isän ja lapsen muodostama 6

Pisamat

Hyvien tapojen opettaminen lapselle

”Hyvien tapojen opettaminen ei ole valitettavasti muodissa. Hyvät tavat ovat joukko toimintastrategioita, jotka ovat ikään kuin varastohyllyssä valmiina otettavaksi tarpeen mukaan käyttöön, ” sanoo Sinkkonen. ”Vallitsevan käsityksen mukaan lapsi käyttäytyy kauniisti koska on empaattinen. Entä jos hyvä käytös parantaa empatiakykyä ja opitut tavat vähentävät itsekeskeisyyttä? Jos lasta ohjataan systemaattisesti jo varhain ottamaan muita huomioon ja käyttäytymään kohteliaasti, toiminta muuttuu ajan myötä automaattiseksi, ja siitä tulee normi. Myöhemmin ajatuskin toisten loukkaavasta tai röyhkeästä kohtelusta on mahdoton, sillä aateluus velvoittaa!” Paljon rakkautta

Lapsen tulisi voida kokea, että hän on aarre vanhemmilleen oma itsenään, ilman minkäänlaisia näyttöjä ja suorituksia. ”Rakkaus lapseen on sitä, että antaisi vaikka henkensä lapsen puolesta, mutta myös sitä, että osaa ja uskaltaa päästää hänestä irti.” Sinkkonen toteaa ”että lapsen on voitava tuntea olevansa äidin ja isän ikiomia ja kuuluvansa heille. Vasta sen kokemuksen jälkeen on mahdollista irrottautua ja itsenäistyä.” Teksti Eija Rasinen Lähde: Sinkkonen, Jari: Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun. WSOY, 2012


Nostaa matalan verensokerin nopeasti hyvälle tasolle! Nopeasti energiaa antavat Siripirirypälesokeripastillit sopivat diabeetikoille, koululaisille, opiskelijoille, kuntoilijoille ja urheilijoille. • Sisältävät puhdasta, nopeasti imeytyvää rypälesokeria. • Auttavat nopeasti matalasta verensokerista aiheutuvaan heikotukseen ja väsymykseen. • Pastillirullissa useita herkullisia makuja. • Hedelmä-mix pussissa yksittäispakattuja eri makuisia pastilleja, jotka on kätevä ottaa mukaan.

n Mukaa n u reppu itai treen ! kassiin

Apteekeista, päivittäistavarakaupoista ja luontaistuotekaupoista. Markkinoija: Oriola Oy

Sokerittomaan herkutteluun Canderel-makeutusaineet makeuttavat murot, rahkat, smoothiet, pirtelöt ja jugurtit. Voit käyttää Canderelia sokerin tavoin myös ruuanlaitossa ja leivonnassa. Canderel-makeutusaineet sopivat hyvin diabeetikoille osana monipuolista ruokavaliota. Katso reseptit www.canderel.fi Päivittäistavarakaupoista. Markkinoija: Oriola Oy


Ensimmäisenä palaisi tuhkarokko. Tuhka­ rokkoon sairastuisi Tuhkarokko ilman rokotteita käy­ tännössä jokainen noin 10 ikävuoteen mennessä. Tuhka­ rokolle tyypillistä ovat hankalat jälkitaudit. Noin 1 per 100 sairas­ tunutta saa keuhkokuumeen, 1 per 1 000 pelätyn aivotulehduksen ja vähintäänkin 1 per 10 000 menehtyy. Tuhkarokko aiheuttaa lisäksi aivovaurioita ja vakavaa vammautumis­ ta, sekä esimerkiksi kuuroutta. Uusimpien tutkimusten mukaan tuhkarokkoon liittyy jopa 3 vuoden jakso, jolloin immuunipuolustuksen häiriö altistaa muille sairauksille. Tuhkarokko­ tapauksia alkaa esiintyä merkittävästi, jos ro­ kotuskattavuus laskee 90–92 % tuntumaan. Tuhkarokon kanssa sa­ massa rokotteessa ovat sikotauti ja Sikotauti & vihurirokko. Näihin vihurirokko sairastui ennen roko­ tuksia noin 9 lasta kymmenestä ennen 12. syntymäpäiväänsä. Vihurirokko on erityisen han­ kala raskaana olevalle, sillä se alkuraskauden aikana saatuna vaurioittaa sikiötä pysyvästi. Raskaudenaikainen vihurirokko johti aikanaan myös keskenmenoihin. Sikotauti puolestaan voi johtaa miespuolisen sairastajan lapsetto­ muuteen tuhotessaan molemmista kiveksistä siittiöepiteelin. Lisäksi sikotauti usein johtaa jonkinlaiseen aivokalvojen tai aivoaineen tu­ lehdukseen ja mm. kuurous on sen tunnettu jälkiseuraus. Koska monessa maassa esim. Kaukoidässä ja Afrikassa sikotautia ja vihuri­ rokkoa vastaan ei rokoteta, näitä tauteja vielä esiintyy yleisesti. Matkustelu johtaa tälläkin hetkellä merkittävään riskiin saada nämä tau­ dit. Suomeen vihurirokko ja sikotauti palaisi­ vat, jos rokotuskattavuus laskisi jonkin verran alle 90 %. Jäykkäkouristusta vastaan muiden henkilöiden rokotukset eivät suo­ Jäykkä­ jaa, sillä se ei tartu toisesta henkilöstä. kouristus Jäykkäkouristukseen sairastutaan esimer­ kiksi jonkin vamman seurauksena, kun haavaan joutunut jäykkäkouristusbakteeri alkaa tuot­

8

Pisamat

X➝

Mitä tapahtuu, jos jättää On mahdollista, ettei tapahdu mitään. Tosin varsin todennäköistä on, että jotain tapahtuu. Etenkin, jos naapureissa, lähikylissä ja kotikaupungissa muutkin jättävät lapsensa rokottamatta. taa hermomyrkkyä. Jäykkäkouristusbakteeri ei ole hävinnyt ympäristöstämme, vaikka tautitapauk­set ovat kattavan rokotusohjelman vuoksi nykyään harvinaisia. Jäykkä­kouristus voi tulla hyvinkin pienestä haaverista, ­sillä noin joka kolmas tautiin sairastunut ei muis­ ta, minkä vamman myötä bakteeri tai sen itiö on kehoon tullut. Joskus reittinä on ­pidetty esimerkiksi ruusunpiikin pistoa. Myös purema­haavat ovat johtaneet tautiin. Jäykkä­ kouristusta alkaisi esiintyä sitä mukaan, kun rokotus­kattavuus laskisi. Tätä bakteeria voi torjua myös ennaltaehkäisevällä antimikrobi­ lääkkeellä, mutta kaikkien haavereiden jäl­ keen kuuria ei voi ottaa. Myös kurkkumätä­ bakteerin aiheuttama pelätty tauti johtuu Kurkkumätä sen erittämästä tok­ siinista eli myrkystä. Myrkky kulkeutuu nielusta kiertävän veren

mukana eri puolille elimistöä ja johtaa näin esimerkiksi sydämen vaurioon. Kurkkumätä aiheuttaa nieluun paksun vaalean pahanhajui­ sen peitteen, joka repeytyy irti ja haittaa hen­ gitystä. Kurkkumätätapauksia todettiin maas­ samme viimeksi, kun entisen Neuvostoliiton alueella oli meneillään merkittävä epidemia pari vuosikymmentä sitten. Itään suuntautu­ neiden matkojen vuoksi myös 10 suomalaista sairastui. Jos lapsi jää tämän päivän Suomessa rokottamat­ ta, hän todennäköi­ sesti saa hinkuyskän. Hinkuyskä Bakteerin kiertoa ei ole pystytty pysäyttä­ mään, vaikka rokotuk­ set aloitettiin neuvoloissa maassamme jo vuonna 1952. Rokotteen avulla laajat epidemiat pikkulasten keskuudessa loppuivat, mutta bakteeri jäi keskuuteemme, ja aiheutti vielä viime vuosi­

Shutterstock.com

Sairaudet


?

lapsen rokottamatta?

kymmenillä isohkoja kouluikäisten epide­ mioita. Kouluikäisten joukkoyskiminen saatiin loppumaan lisäämällä rokoteannokset esi­ kouluikäisille ja lopulta myös nuoruus­ikäisille. Limaoksennukseen johtava tikahduttava yskä kouluikäisillä on hankala ja raskas, mutta sen estäminen ei ole ollut hinkuyskärokot­ tamisen pääkohde. Rokotukset aloitettiin, koska hinku­yskä pienelle vauvalle on her­ kästi kohtalokas. Kun vauvan keuhkoputken rusto­renkaat ovat vielä pehmeät, hinkuyskän aiheut­tama hinku sulkee ne. Tällöin lapsi tu­ kehtuu. Hankalinta hinkuyskässä on se, että lapsi saattaa saada hengityspysähdyksen jo ennen yskäoiretta. Rokotusohjelmasta huoli­ matta esimerkiksi Iso-Britanniassa lapsia on kuollut vuosittain hinkuyskään alle rokotus­ ikäisinä.

Polio puolestaan voi joh­ taa hengityshalvauk­ seen vioittamalla hengitykseen tarvitta­ Polio vien lihasten hermo­ toimintaa. Lisäksi se voi lamauttaa kyvyn liikkua, josta tuleekin sen kansanomainen nimi lapsihalvaus. Valtaosalla poliotartunnan saaneista infektio on oireeton, tai voi esiintyä hiukan lämpöilyä. Halvaukseen johtaa vain noin 1 per 100 poliotartuntaa. Poliosta on toivottu päästävän eroon lähi­ tulevaisuudessa, mutta toiveet eivät vielä ole toteutuneet. Poliovirusta löytyy ajoittain suo­ malaisistakin jätevesistä. Hemofilus influenzae -rokote tuli rokotus­ Kurkun­kannen ohjelmaan 1980-­ tulehdus & v­ erenmyrkytys & luvun lopulla. He­ mofiluksista nimen­ aivokalvontulehdus omaan tyyppi b, eli

tuttavallisemmin Hib, aiheuttaa kurkun­kannen vakavaa tulehdusta, verenmyrkytystä ja aivokalvon­tulehdusta. Raju kurkunkannen tulehdus saattoi johtaa aikaisemmin terveen lapsen kuolemaan yhden yön aikana, sillä voimakkaasti turvonnut kurkunkansi sulkeutui ja tukehdutti pienet potilaat. Hib olikin tyypil­ lisesti alle 5 vuotiaan lapsen tauti, mutta bak­ teeria saattaa oireettomana kantaa nielussaan ja levittää myös aikuinen. Laajat rokotukset Hib-bakteeria vastaan ovat vähentäneet tautia etenkin rokotetuilla, mutta pienentäneet myös rokottamattomien riskiä. Suomessakin tautia silti joka vuosi esiintyy rokottamattomilla. Hemofiluksen kaltaisia vakavia infektioita Keuhkokuume & aiheut­tava bakteeri ­verenmyrkytys & on pneumokokki. aivokalvonTerveen ihmisen tulehdus raju­oireinen keuhko­ kuume, joka johtaa hapenpuutteeseen ja sekavuuteen, ja vaatii suonensisäisen mikrobi­ lääkehoidon sairaalaoloissa on tyypillisesti pneumokokin aiheuttama. Eniten verenmyrky­ tyksiä ja aivokalvontulehduksia pneumokokki aiheuttaa ihmiselämän ääripäissä eli nimen­ omaan pienillä lapsilla ja vanhuksilla. Pneumo­ kokkirokotuksin pystytään jonkin verran varautumaan myös sille, että pneumokokeista osa on muuttunut mikrobilääkkeille vastustus­ kykyisiksi, ja ovat täten vaikeahoitoisempia. Jos lapsi jää rokottamatta rotavirusta vastaan, on todennäköistä, Ripuli- ja että hän saa sen oksennus­tauti aiheuttaman ripulija oksennustaudin. Rotavirustaudin sai käytännössä jokainen 5 ikävuoteen mennessä ennen rokotusohjel­ maa. Tauti oli yleinen sairaalahoidon syy alle 2-vuotiailla. Rajuin infektio on silloin, kun lapsi kohtaa ensimmäisen rotaviruksen. Laajojen rokotusten tuottama laumasuoja johtaa siihen, että rokottamaton lapsi saa rotavirustartunnan nykyään hiukan myöhemmin kuin aikaisem­ min. Toisaalta, koska se on hänen ensimmäi­ nen kohtaamisensa, hän saa rajumman taudin kuin hänen ikäisensä saivat ennen rokotus­ ohjelmaa. Suun kautta otettavan rotavirus­ rokotteen voi saada vain pienenä imeväisenä.

Asiantuntijana ylilääkäri Tuija Leino, rokotusohjelmayksikkö, THL

Pisamat

9


n e i n u k a m n ä m ä l E

Diabetes arjessa

diabetes

Lohjan Kisakalliossa on iloista ja ren­ toa menoa kun käynnissä on diabee­ tikkoperheiden sopeutumisvalmen­nuskurssi. Kurssi on tarkoitettu tyypin 1 diabeetikkolapsille ja heidän perheil­ leen. Järjestäjinä olivat HUS ja Pää­ kaupunkiseudun diabetesyhdistys. Leirillä opeteltiin asioita tyypin 1 diabeteksesta ja sen hoidosta. Kurssilla käsiteltiin myös tunteita perheessä lapsen sairastumisen jälkeen. Tunteista puhuttiin avoimesti, ja muutama kyynelkin vie­ rähti poskille. Hoito on hyvää, mutta useasti kuitenkin säätöjä tarvitaan. Säädöt ovat osa vähän kaikkea; hiilihydraattien määrä ravinnosta, insuliinin oikea ajoittaminen ja määrä suhteutettuna ravintoon ja kulutukseen. Säätämiseen tarvitaan osaamista lapselta itseltään, hänen vanhemmiltaan sekä tukena olevalta hoitohenkilökunnalta. ”Kaikki diabeetikot ovat yksilöitä ja hoito on erilaista jokaisella! ”

Mikä on tyypin 1 diabetes? Tyypin 1 diabeteksessa haiman insuliinia tuottavat saarekesolut tuhoutuvat johtaen insuliinin­ puutokseen. Tämän vuoksi insuliinihoito, joko pistoksilla tai pumpulla annosteltuna, on elinehto tyypin 1 diabetesta sai­ rastavalle. Tyypin 1 diabetesta sairastavia henkilöitä on Suo­ messa noin 50 000. Diabetes on lapsilla yleisempi meillä kuin missään muualla maailmassa. Tyypin 1 diabetes on au­ toimmuunitauti, mikä tarkoit­ taa sitä, että elimistön oma puolustusjärjestelmä toimii epätarkoituksenmukaisesti tuhoten haiman saarekesolut. Nykyään tunnetaan sairastumi­ seen altistavia geenejä, mutta yksin nämä ns. alttiusgeenit eivät laukaise diabetesta. Sai­ rastumiseen tarvitaan ympä­ 10

Pisamat

ristötekijöitä, jotka kuukausien tai vuosien kuluessa saavat elimistön tuhoamaan insuliinia tuottavat solut. Kuitenkin vain noin 12 prosentilla diabetes­ potilaista on lähisuvussa tyypin 1 diabetesta. Jos äidillä on diabetes, lapsen riski sairastua on 2–5% ja jos isällä on diabe­ tes, riski on 6–8%. Nykytiedon valossa tyypin 1 diabetesta ei voida ehkäistä, mutta menossa on useita mielenkiintoisia tut­ kimuksia erilaisista lääkkeistä, jotka ehkäisevät tai keskeyt­ tävät sairastumiseen johtavan autoimmuunireaktion. Elinta­ voilla tai imeväisen ruokavaliolla ei tämän hetkisen tietämyksen valossa ole vaikutusta sairas­ tumiseen, toteaa lasten eri­ koislääkäri, lastenendokrinologi Anna-Kaisa Tuomaala.

é Luova askartelijatyttö 9-vuotias Reetta Koivula, oli leirillä äitinsä kanssa. Pikku-sisko ja isä olivat jääneet kotiin. Reettalla on ollut diabetes jo 3 1/2 vuotta. Hän on seurannassa Jorvin diabeteskeskuksessa. Reetta pistää mieluummin kuin ottaa insuliinipumpun käyttöönsä, ”en halua sel­ laista ylimääräistä laitetta kantaa”, toteaa tyttö. Reetta on oppinut itse laskemaan hiilihydraatit ruoasta, jotta osaa annostella insuliinin oikein. Kahtena kertana on veren­ sokeri pudonnut kotona ”­alle rajan”, ja apuna on käytetty Siripiriä ja hunajaa. Kaverit tietävät diabeteksesta, eivätkä kummemmin enää ­ihmettele veren­sokerin mittauk­sia tai pistoksia. ”­Ensimmäisellä luokalla Reetta olisi voinut olla

kotona yksin koulun jälkeen, mutta diabeteksen takia emme niin ­tehneet”, kertoo äiti. Nyt ­Reetta on ­kuitenkin opetellut olemaan yksin kotona. Äiti yrittää järjestää töistä ­hetken, jotta voisi ­aina soittaa ja muistuttaa Reettaa ottamaan verensokerit ja syödä välipalan, mitkä muuten voivat unohtua. Äiti tekisikin mielellään osa­ päivätyötä, jotta voisi parem­ min turvata Reetan sokerien tasaisuuden. Äiti toteaa, että toisinaan harmittaa ”tämä ainainen säätäminen”, mistä ei juuri lomaa saa. Ystävien luokse ei Reetta ole vielä yökyläreissuja tehnyt. Kuitenkin isoäidit ovat olleet aktiivisia diabeteksen kanssa ja opetelleet perusasiat hyvin. Heidän luonaan Reetta vieraileekin mielellään vaikka yökylässä.


leiri ê Reipas futaaja, 5-vuotias Aron Sjö­ holm, sairastui diabetekseen n. puoli vuotta sitten. Diabetes oli täysi yllätys, sillä vanhem­ pien perheessä sitä ei ole. ”Oli hyvä tulla diabetesleirille koko perheen voimin”, toteaa äiti Nora Sjöholm. Mukana oli Aronin pikku-sisko 2 1/2 vuotias Matilda, äiti Nora Sjö­ holm ja isä

­Johan Sjö­ holm. Diabe­ teksen oireita oli parin viikon ajan. ”Aronilla oli jatkuva jano, vessaan piti juosta tiheästi ja lopulta oli yökastelua. Perheen ystävä, joka ei ollut nähnyt Aronia vähään aikaan, totesi, että Aron näyttää uupuneelle. Sitten veimmekin pojan tar­ kastettavaksi Lasten ja nuor­ ten terveysasema Pikku-Jät­ tiin”, kertoo äiti Nora Sjöholm. Verensokeri oli huikeat 42 %, joten Aron sai välittömästi lä­ hetteen Lastenklinikalle. Siellä hän oli tipassa vuorokauden, jotta hapot saatiin pois elimis­ töstä. Sitten laskettiin Aronin insuliinintarve, opeteltiin hiili­

hydraattien lasku ravinnosta sekä verensokerin mittaus ja insuliinin pistäminen. Aluksi Aronia kauhistuttu ”isot neulat” ja monet verikokeet. Eikä sai­ raalassa ollut kiva olla, kotiin oli ikävä. Kuitenkin yhden viikon sairaalassa olon jälkeen olikin niin kivaa, ettei huvitta­ nut lähteä takaisin kotiin! Isä ja äiti hoita­ vat insuliinin pistämi­ sen

vielä toistaisek­ si. Diabetes­ poliklinikalla ehdotettiin, että noin vuoden päästä hyvä ratkaisu hoidolle voisi olla insuliini­pumppu, aika näyttää sen. Päiväkodissa pidettiin päiväpiiri, missä Aron esitteli verensokerin oton ja kertoi kavereille diabeteksesta. Lap­ set oppivat nopeasti, ja hy­ väksyminen helpottaa päivän toimintaa päiväkodissa. Äiti ja isä totesivat tarvit­ sevansa vielä sairastumisen surulle tilaa, ei sääliä ja lohdut­ telua ”kyllä se siitä”. Asiallinen puhuminen aiheesta on vielä tarpeen.

é Tässä perheessä on vilsettä! Kaksoisveljet Mikael ja Matias pitävät siitä huolen. Fudista pelataan 4 x viikossa ja lisänä on vielä partio. Matiaksella todettiin diabetes 10 kk sitten, ja ”nyt on hyvä olla kurssilla tämä viikko”, toteavat äiti Anneli ja isä Petri Lindman. Aktiivinen urheilijapoika Matias alkoi väsyä ja häntä janotti ja pissatti. Lääkärissä todettiin heti diabetes, kun veren­sokeri oli 24 %. Matias sai lähetteen Jorviin, missä sokerit ja hapot tasattiin ja opetettiin pistokset ja hiili­ hydraattien laskeminen. Nyt Ma­tias osaa arvioida hiili­ hydraattien määrän lauta­ seltaan, mutta vanhemmat aut­tavat vielä tarkan laskun kanssa. Perhe pitää taudista hyvää huolta ja verensokerit on kirjat­ tu huolella vihkoon diabetes­

hoitajaa ja lääkäriä varten. Matias pistää itse, mutta pakara on vähän haasteellinen paikka pistää itse. Kaksoisveli Mikael pistää hyvällä yhteis­ työllä hänelle pitkävaikutteisen Levemir-insuliinin pakaraan. Mikael-veli katsoo urheil­ lessa, että Matiaksella on olo ok. Matias tunnistaa kyllä itse matalat verensokerit ja syö tar­ vittaessa ekstraa. Repussa on aina ”turva-mehu” ja Siripiriä. Arki rullaa hyvin, mutta alussa tuli pieni kapinavaihe. Pistäminen ei huvittanut, ja Matias totesi, että ”miksi mulla on diabetes, se kiusaa minua”. Mieli kuitenkin rauhoittui äidin lämpimässä halauksessa ja lohduttelussa. Urheilu on tärkeä osa elä­ mää, mutta turnaukset ovat toisinaan haaste, koska sokerit joskus nousevat tai sitten las­ kevat. Tarkka seuranta on siis tärkeää! Pisamat

11


Diabeteksen hoito

Uutta vapautta tyypin 1 diabeteksen hoitoon? Tyypin 1 diabeteksen ­hoito on viime ­vuosina ­kehittynyt ­kovasti ja teknologia on yhä ­enenevässä määrin niin pienten kuin suurten diabetes­potilaiden apuna. Insuliini­pumput, glukoosi­ sensorit ja pilvipalvelut ovat jo monelle osa arkea.

D

iabetesta laitteet eivät osaa itse­ näisesti hoitaa, mutta askel sii­ hen suuntaan on otettu: keväällä 2015 saatiin markkinoille insulii­ nipumppu, joka jatkuvan glukoosisensoroinnin avulla pyrkii ennakoimaan matalia verensoke­ reita (hypoglykemiaa) ja siten välttämään niitä. Kyseessä on Medtronicin Minimed 640G -malli, joka yhdessä Enlite-glukoosisensorin ja uuden lähettimen kanssa osaa keskeyttää insuliinin annostelun 30 minuuttia ennen kuin glukoosiarvo lähestyy (käyttäjän asettamaa) matalan glukoosin rajaa, ja glukoosiarvon riittävästi noustessa se myös jatkaa insulii­ nin annostelua automaattisesti (ennakoiva matalan pysäytys, SmartGuard). Turvaraja pysäytykselle on säädetty kahteen tuntiin, eli kahden tunnin kuluttua insuliinin annostelu jatkuu joka tapauksessa. Itse pääsin potilaan roolissa kokeilemaan uutta insuliinipumppua alkukeväästä, aikai­ semmin käytössäni on jo 4 vuoden ajan ollut Medtronic Veo -insuliinipumppu jatkuvalla glukoosisensoroinnilla. Minimed 640G on heti kättelyssä huomattavasti virtaviivaisemman näköinen kuin mitkään muut Suomen mark­ kinoilla olevat insuliinipumput, ulkonäkö muis­ tuttaa lähinnä iPod-soitinta ja käyttöliittymä on

12

Pisamat

erittäin yksinkertainen. Vietettyäni muutaman vuorokauden uuden insuliinipumpun kanssa totesin, että siitä on jatkossa hyvin vaikea luopua – erilaiset päivät vaativat huomattavan paljon vähemmän säätöä, kunhan uuteen tek­ niikkaan oppii luottamaan ja matalan glukoosi­ arvon rajan on asettanut itselleen sopivaksi. On toki tilanteita, jossa ennakoiva matalan pysäytys -toiminto ei riitä vaan tarvitaan myös lisähiilihydraatteja verensokerin nostamiseen: esimerkiksi liian suuri ateriainsuliinin määrä on tästä hyvä esimerkki. Tätä on kuitenkin uudessa pumpussa helppo seurata, koska ns. aktiivisen insuliinin määrä (eli käytännös­ sä vaikuttamassa olevan ateriainsuliinin tai korjausinsuliinin määrä) on näkyvissä näytöllä koko ajan. Oma tuntumani on myös, että uusi lähetin, joka suodattaa virheelliset glukoosi­ arvot jo lähettimessä, toimii selkeästi aiempaa tarkemmin ja tämä on luonnollisesti turvallisen toiminnan kannalta hyvin tärkeä asia. Täydel­ linen tämä systeemi ei ymmärrettävästi vielä ole – niin moni asia vaikuttaa arkielämässä verensokereihin kuten kaikki diabeteksen kanssa elävät tietävät.

pienille lapsille, joilla verensokerivaihtelu voi olla hyvinkin suurta lyhyessä ajassa. Yöaikaan toiminnon voisi olettaa tuovan niin potilaille kuin pienten potilaiden vanhemmillekin rauhaa nukkua – SmartGuardin nimittäin saa toimi­ maan itsekseen ilman hälytyksiä niin halutes­ saan, tuolloin pumppu ilmoittaa vain, jos glu­ koosiarvo saavuttaa hypoglykeemisen rajan. Toiminto myös mahdollisesti auttaa välttämään hypoglykemian jälkeistä ns. rebound-ilmiötä eli matalan verensokerin jälkeistä veren­ sokerin nousua hyvin korkeaksi, kun elimistö yrittää korjata tilannetta vapauttamalla maksan sokerivarastot vereen.

Minimed 640G – erinomainen renki, mutta huono isäntä Käyttäjän tulee edelleen ottaa vastuu hoito­ päätöksistä ja huolehtia, että tekniikka toimii oikein. Iso askel on kuitenkin otettu kohti keino­haimaa, ja seuraavaksi jäämme odot­ tamaan nopeampia insuliineja, vieläkin tar­ kempia sensoreita ja automaattista korkean verensokerin korjaus -toimintoa.

Kenelle Minimed 640G -insuliinipumppu on sopiva? Ensimmäiseksi pitää muistaa, että insuliini­ pumpun käyttäjän tulee olla hyvin motivoi­ tunut käyttämään laitteita ja sietämään sen, että glukoosiarvot ovat jatkuvasti näkyvillä. Myös laitteen ”kommentointi” – eli hälytyk­ set – pitää sietää ja niihin tulee reagoida, muutenhan hyötyä ei tule. On myös muistet­ tava, että sensorin kalibroinneissa täytyy olla erityisen huolellinen (puhtaat, kuivat kädet veren­sokerimittauksessa, ei kalibrointia, jos verensokereissa nopea nousu tai lasku), jotta ennakoivalla matalan pysäytyksellä olisi edellytykset toimia oikein. Aktiivisen insu­ liinin määrää tulisi opetella seuraamaan ja tulkitsemaan, jotta käyttäjä osaisi arvioida milloin ennakoivaan matalan pysäytykseen voi luottaa. Kaiken kaikkiaan Minimed 640G SmartGuard on erityisen hyödyllinen hyvin hy­ poglykemiaherkille potilaille, kuten esimerkiksi

Asiantuntijana LT, lasten erikoislääkäri, lastenendokrinologi Anna-Kaisa Tuomaala


Uusi ® MiniMed 640G -insuliinipumppu Ainutlaatuinen järjestelmä SmartGuard® -toiminnolla, joka ENNUSTAA matalan sensorin glukoositason lähestymisen 30 minuuttia etukäteen PYSÄYTTÄÄ insuliinin annostelun automaattisesti ennen hypoglykemiakohtausta JATKAA insuliinin annostelua automaattisesti, kun glukoosiarvot palaavat normaaleiksi

Vesitiivis Saatavana viisi eri väriä:

Helppokäyttöinen näyttöjen navigointi Suunniteltu sekä oikea- että vasenkätisille käyttäjille

Älykäs ratkaisu parempaan hallintaan www.medtronic-diabetes.fi

UC201506104 FI

Täysvärinäyttö, jossa automaattinen kirkkaudensäätö


Oletko miettinyt verensokerimittarisi tarkkuutta? Tarkkuudella on väliä! Nykyiset hoitosuositukset vaativat tarkat verensokeritulokset, joiden avulla insuliinin annostelu on tarkempaa ja vältetään vakavat hypoglykemiat. Vuonna 2013 julkaistiin uusi ISO-standardi, jossa mittareilta vaaditaan entistä parempaa tarkkuutta. Uusi ISO-standardi sallii ±15% vaihteluvälin tuloksiin. Aikaisempi standardi salli ±20% vaihteluvälin. Kaikki Bayerin CONTOUR® NEXT -tuoteperheen verensokerimittarit ovat ISO-standardin vaatimuksia tarkempia. Tarkkuus jopa ±10%1,2,3.

Jos verensokeriarvosi on 10,1 mmol/l, tulos voi vaihdella riippuen mittarin tarkkuudesta: 12.1 mmol/L

8.1

11.6 mmol/L

11.1 mmol/L

10.1 mmol/L Todellinen arvo

9.1

8.6 mmol/L

12.5 mmol/L

mmol/L

mmol/L Mahdollinen tulos

Mahdollinen tulos

Mahdollinen tulos

Vanhan 2003 -standardin sallima vaihteluväli ±20%

Uuden 2013 -standardin sallima vaihteluväli ±15%

CONTOUR® NEXT -verensokeriliuskojen vaihteluväli vain ±10%

8.0 mmol/L

Tarkkuudella on merkitystä myös hypoglykemiatapahtumissa Virheet verensokerin omaseurannassa voivat aiheuttaa sen, että hypoglykemiset tapahtumat jäävät huomaamatta

Huomaamatta jääneet hypoglykemiat (≤ 3,9 mmol/l)

Virheet verensokerin omaseurannassa* (%)

0%

5%

0%

10%

3,5%

15%

5,5%

20%

* Verensokerin virheen määritelmä ISO 15197:2003 -tarkkuusstandardin mukaan

GRØSET™ 03.15.A.FI

Varmista mittarisi tarkkuus Pyydä Bayerin mittaria omasta hoitopaikastasi!

Bayer Diabetes Care asiakastuki. Puh:0800 172 227. Sähköposti: diabetes.2@bayer.com www.diabetes.bayer.fi 1.Bernstein R, Parkes JL, Goldy A, et al. A new test strip technology platform for self-monitoring of blood glucose. J Diabetes Sci Technol. 2013;7(5):1386-99. 2. ISO 15195:2013 3. Harrison, Brown, Warchal-Windham et al. Accuracy Evaluation of a New Platform of Blood Glucose Monitoring Systems With the CONTOUR NEXT Test Strip. Poster presented at the 6th international conference on Advanced Technologies & Treatments for Diabetes (ATTD), 27 February-2 March 2013, Paris, France.

®

®

Verenglukoosin seurantajärjestelmä Verenglukoosin seurantajärjestelmä

Verenglukoosin seurantajärjestelmä

Langaton verenglukoosin seurantajärjestelmä


Terveyden hoito

LAPSEN HAMPAITA KANNATTAA HOITAA! *Tavallisimmat kariesbakteerit ovat ns. mu­ tans streptokokkeja. Ne asettuvat lapsen suun kehittyvään mikrobistoon hampaiden puhkeamisen jälkeen lähinnä äidiltä saadun tartunnan seurauksena. Varhainen tartunta lisää reikiintymisalttiutta jo maitohampaistossa ja edelleen pysyvässä hampaistossa. Erityisen haitallista on napostella pitkin päivää sokeria sisältäviä välipaloja ja juomia, joista kariesbakteerit tuottavat aineenvaihdun­ nassaan happoja ja aiheuttavat hampaille joka kerta noin puoli tuntia kestävän happohyök­ käyksen. Tuolloin kiilteestä liukenee mineraa­ leja sylkeen, kunnes syljen puskurointikyky poistaa happamuuden ja mineraalit saostuvat takaisin hampaan pintaan. Syljen puolustus­ tekijät eivät aina riitä suojaamaan hampaan pintaa usein toistuvilta happohyökkäyksiltä, vaan kiille vaurioituu pysyvästi.

Diabeetikon hampaat **Diabetes ei itsessään aiheuta mitään suun alueen oireita tai sairauksia. Diabeetikoilla

Makeat välipalat ovat tuhoksi hampaille, kariesbakteerit aiheut­ tavat hampaille joka k­ erta noin puolen tunnin ­happohyökkäyksen! kuitenkin suun alueen tulehdukset (hampaan juurenpään tulehdus, hampaiden kiinnityskudos-tulehdukset ja limakalvojen sieni-infektiot) ovat tavallisempia ja tulehduk­ set pahenevat herkemmin sekä paranevat huonommin kuin muilla. Näin tapahtuu etenkin sairauden puhkeamisvaiheessa tai ennen dia­ beteksen hoidon aloittamista, tai jos sokerita­ sapaino on huono nuoruusiän diabeteksessa.

CarboGames pelaa ja opi!

Lähteet: * Lääkärikirja Duodecim. Kliinisen hammashoidon eri­ koishammaslääkäri Eija Könönen. © 2015 Kustannus Oy Duodecim **Terve suu Sisko Honkala. © 2015 Kustannus Oy Duodecim

Uusi kiva peli, jossa opit hauskalla tavalla tuntemaan eri ruoka-aineet.

Hiiliatit hydra i! s tutuik

FI-API-15-08-01

Shutterstock.com

Karieksen Synty

Peli pian ladattavissa osoitteessa: http://fi.t1dstars.com/web/

PL 22 I Huopalahdentie 24 I 00350 Helsinki I Puh. 0201 200 300

Pisamat

15


YKSITYISET PÄIVÄKODIT JA HOITOPAIKAT Päiväkoti Satusydän 1 ½–5 vuotiaat Harakantie 6 A 1 puh. 040 777 9068 puh. 040 187 4667 www.satusydan.fi

ESPOO Gäddviks Svenska ­Barnträdgård 3–5 vuotiaat Puolipäiväinen leikkikoulu Auki 8.30–14.00 puh. 050 343 1352 www.lekis.fi lekis@lekis.fi

Ruusun päiväkoti 1–5 vuotiaat Huvilinnanaukio 8 puh. 050 405 6054 ruusu.vaakuna@kolumbus.fi www.ruusunpaivakotioy.fi

Honey Monsters Englanninkielinen kielikylpy­ päiväkoti 4–6 vuotiaille suomenkielisille lapsille, myös esiopetus Joupinpuisto 2 puh. 09 805 3355 Avaruuskatu 1 E–F puh. 09 859 6535 www.honeymonsters.fi

Sunrise Kindergarten Kokopäivä/puolipäivä 2–6 vuotiaat Kuunsäde 3 C puh. 09 888 6421 puh. 045 652 6532 www.sunrisefinland@org

NTALO HYVÄTUU LI

TE Lastentalo LAS Hyvätuuli Musiikkipainotteinen päiväkoti 1–6 vuotiaat Lansantie 25 A puh. 040 565 0062 www.lastentalohyvatuuli.fi

Auta lapsipotilaita!

HELSINKI Helsingin Montessori-yhdistys ry:n leikkikoulut 3–6 vuotiaat Herttoniemi, Herttoniemenranta, Munkkiniemi, Pakila, Töölö puh. 041 530 3678 www.helsinginmontessori.fi toimisto@helsinginmontessori.fi The Lauttasaari English Playschool 4–6 vuotiaat Gyldenintie 7 puh. 09 630 030, 050 557 8157 ja 050 300 1350 englishplayschool.lauttasaari@ pp.inet.fi info@lauttasaariplayschool.fi VANTAA

Päiväkoti Viidakkorumpu Musiikki- ja draamakasvatus­ painotteinen päiväkoti. Mahdollisuus musiikin, tanssin ja englannin kielen harrastamiseen. 1–6 vuotiaille Kuusiniementie 2 puh. 050 912 2715 info@paivakotiviidakkorumpu.fi

Lahjoita tekstiviestillä

KUMMIT numeroon 16155

Steinerpäiväkoti Metsätähti 3–6 vuotiaat Rasinkatu 13 puh. 09 874 2835 paivakoti.metsatahti@hotmail.com KERAVA Kaarnanpäiväkoti Musiikkia ja liikkumista luonnossa 1–6 vuotiaat Koivikontie 27 Tiedustelut: Anne Riihimäki puh. 050 405 6054 www.kaarnanpaivakoti.fi

Viestin hinta on 10 €.

International Childcare and ­Education Centre • Töölö:

Dunckerinkatu 2A 2–3 puh. +358 (0)44 750 9189 emma.mcarthur@play-learn.com info@icec.fi • Herttoniemi:

Killingholmankuja 3 puh. +358 (0)44 750 9187 miki.nyyssonen@play-learn.com info@icec.fi • Meilahti:

Mäntytie 13 C 17 puh. +358 (0)44 750 9188 Sarah Söderholm mantytie@play-learn.com info@icec.fi Kallioportaankatu 1 ja 7 puh. +358 (0)44 300 9191 amandine.koskenoja@play-learn. com info@icec.fi • Westend:

Kanervatie 6 puh. +358 (0)50 351 5326 maria.brouwers-martin@play. learn.com info@icec.fi • Niittykumpu:

Kappelitie 6 C Nursery puh. +358 (0)44 750 9190 Schoolroom puh. +358 (0)50 409 0479 amina.alami@icec.fi info@icec.fi Suomen ja ruotsinkielinen ­päiväkoti

VAPAA AIKA JA HARRASTETOIMINTA

16

Pisamat

Lastenkulttuurikeskus ­Musikantit 3 kk–13 vuotiaat & koko perhe. Muskari, tanssi, kuvataide, liikunta, kielikerhot, askartelu, teatterikerho, värikylpy, musiikinopetus. Työpajoja ja esityksiä. We also teach in english Мы также преподаём на русском Karpalokuja 7 A, Helsinki puh. 010 2190 190 www.musikantit.fi, www.facebook.com/musikantit

• Degerby:

Degerbyntie 86 puh. +358 (0)44 750 9183 nannu.parviainen@play-learn.com info@icec.fi www.play-learn.com


Palkittu kantoreppu

LIMIT EDIT ED ION

• ehdottoman ergonominen kantoreppu • kasvaa lapsen mukana syntymästä taaperoikään • sopii kaikenkokoisille kantajille

www.mamidea.com

Maahantuonti & info p. 09-41108520 info@mamidea.com

n enemmän!

Meillä liikutaa

Touhulan asiakkaat ovat tutkitusti tyytyväisiä 96% suosittelee Touhulaa!

hin

un Touhuloi aupunkiseud Tutustu pääk a. ww.touhul fi! osoitteessa w

Copyright © 2015 MSD Finland. All rights reserved.

Tykkää meistä Facebookissa!


Lapsen kehitys

L

astenendokrinologi Päivi Keskinen kertoo, että lapsi kasvaa normaalisti silloinkin, kun pituutta tulee välillä nopeasti ja välillä hitaammin. Normaaliin kasvuun kuuluu esimerkiksi murrosiän kasvupyrähdys. Lapsen kasvua ja kehitystä seurataan neuvolassa ja koulussa, joten asiantuntijat huomaavat mahdolliset poikkeamat pituuskasvussa. – Vanhemmat huolestuvat oman lapsensa kasvusta usein turhaan, koska sitä verrataan liikaa muiden samanikäisten kasvuun. Lapsen kasvu voi olla hyvin yksilöllistä ja esimerkiksi ikäryhmäänsä hitaampi kasvu voi luoda vanhemmille tunteen epänormaalista kasvusta. Tilanne saattaa kuitenkin ajan myötä normalisoitua, jos lapsi on esimerkiksi perinyt vanhemmiltaan keskimääräistä myöhemmin käynnistyvän puberteetin, sanoo Keskinen, joka työskentelee Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa lasten kasvupolilla. Normaali kasvu on tärkeää myös lapselle. Usein lapsi toivoo olevansa samanmittainen ja painoinen kuin kaverit, ja se korostuu etenkin murrosiässä.

Lääkehoidolla selvät kriteerit

Hyvin harva lapsi tarvitsee kasvun tukemiseen lääkehoitoa. Sen saamiseen on selkeät kriteerit ja syynä on sairaus, kasvu­ hormonin vajaus tai erittäin huomattava pienikasvuisuus. Kasvua hidastavia sairauksia ovat esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta, munuaissairaus, Turnerin oireyhtymä tai tulehduksellinen suolistosairaus. Myös murrosiän viivästyminen vaikuttaa pituuskasvuun. Poikkeuksellisen nopean kasvun syynä voi taas olla esimerkiksi lisämunuaissairaus. – Jos pituuskasvun huomattavaan hitauteen tai merkittävään pienikasvuisuuteen ei löydy muuta syytä, kasvuhormonierityk­ sen tutkiminen saattaa olla aiheellista. Hyvin pienikokoisille lapsille voidaan kokeilla kasvuhormonihoitoa, vaikka taustalla ei olisikaan kasvuhormonivajausta. Usein noin vuoden kokeilu riittää kertomaan, hyötyykö lapsi kasvuhormonihoidosta. Jos diagnosoidaan kasvuhormonivajaus, on syytä aloittaa kasvuhormonihoito ja selvittää onko kasvuhormonivajeen taustalla esimerkiksi aivolisäkkeen rakenteen poikkeavuus. Paras hyöty

Lapsen yksilöllinen Vanhempien pituus määrittää vahvasti lapsen kasvua: pitkien vanhempien lapset hujahtavat usein pitkiksi. Terveellinen ruoka­ valio, hyvä huolenpito ja rakkaus tukevat parhaiten kasvua ja kehitystä. Jokainen lapsi kasvaa omassa tahdissaan, joten syytä huoleen on vain hyvin harvoin.

18

Pisamat

pi


Asiantuntijana lastenendokrinologi Päivi Keskinen

tuus

kas

PFI_64329_1_1450807_m1

saadaan, kun kasvuhormonihoito aloitetaan ennen murrosikää. Jos pojan hitaan pituuskasvun taustalla on viivästynyt murrosikäkehitys ja poika itse kärsii tilanteesta, voidaan pieniannoksisella testosteronihoidolla vauhdittaa murrosiän ja kasvupyrähdyksen alkamista. Tyttöjen murrosiän jouduttamiseen hormoni­ hoidolla on tarvetta vain harvoin: tällöin on useimmiten kyse varsinaisesta häiriöstä murrosikähormonien tuotannosta. – Lapsen kasvu ja kehitys on aina koko perheen yhteinen asia. Tukea tarvitaan enemmän tilanteissa, joissa kasvu aiheuttaa huolta. Neuvoloista ja kouluterveydenhuollosta saa merkittävää apua. Keskinen muistuttaa, että vanhempien on tärkeää muistaa suvaitsevaisuus: kaikki ovat yksilöitä eli erikokoisia ja näköisiä. Erityisesti murrosiässä normaalistikin kasvavat nuoret voivat olla samanikäisinä hyvin eripituisia. Vanhempien malli vaikuttaa vahvasti siihen, miten lapsi kokee aikuisena oman pituutensa.

Kehitys on vasta alkanut.

u v

Shutterstock.com

Lisätietoa lapsen pituuskasvusta: www.lapsenkasvu.fi www.kasvukayrat.fi

Pisamat

19


Pisamat matkalla MUISTA; AURINKO on erittäin vahva ja siltä on suojauduttava hatulla, vaatteilla ­sekä aurinkorasvalla, jotta ­lapsen herkkä iho ei pääse palamaan! Vauvat kannat­ taa pitää varjossa.

Emilia on Thaimaan lomalla jo toista kertaa äitinsä kanssa. Emilian mielestä on kivaa syödä maissia rannalla, leikkiä hotel­ lissa asuvien lasten kanssa ja nauttia vedestä! ”Täällä on ki­ vaa kun on koko ajan lämmin!”

Kaakkois-Aasian Thaimaa on suosittu lomakohde lapsiperheille. Ympäristö on ­leppoisa, aurinko varma ja rannat kauniita. Siispä bikinit päälle ja menoksi!

LOMALAPSET THAIMAASSA,

L

omailimme Phuketissa, Bang Taon rannalla. Lomalaisten ikäjakautu­ ma on vauvasta vaariin, joten toisi­ naan Thaimaassa lomaillaan koko perheen voimin. Hyvä infrastruktuuri tekee matkustamisen Thaimaassa helpoksi lasten kanssa. Kaupoista löytyy vaippoja ja muita lastenhoitoon liittyviä tarvikkeita helposti. Thaimaassa on hygieenistä ja siistiä,

20

Pisamat

joten terveydestä ei tarvitse olla huolissaan! Paikallisista herkuista kannattaa nauttia. Tarjolla on runsain mitoin trooppisia hedelmiä kuten mangoa, eksoottista pitayaa, tuoretta ananasta ja papaijaa. Pannukakut ja munak­ kaat ovat yleensä tarjolla hotellin aamiaisella, ja antavat energiaa päivän touhuin. Paikalliset ihmiset ovat erittäin lapsirak­ kaita. Pienet pellavapäät saavat huomiota ja

ihmiset leikkivät heidän kanssaan mielellään. Useimmat hotellit tarjoavat leikkihuoneet, lapsille sopivat uima-altaat ja lasten aktivi­ teetteja perheen pienimmille. Rannat ovat valkohiekkaisia ja puhtaita. Tekemistä riittää lasten kanssa, jos altaalla olo pitkästyttää. Norsun ratsastus­ ta, vesipuistoa, viidakon köysiratoja, akvaa­ rio ja dinosaurusaiheinen minigolfrata.


Paikallinen maissimyyjä tulee rannalle päivittäin kannettavan maissi­grillin kanssa. Yksi grillattu maissi­varras täyttää vat­ san kevyen lounaan tavoin. Päälle lurautetaan voita ja suolaa, nam!

Hotellin kissa viehätti lapsia jotka seurasivat sitä hotellin ran­ nalla. Neljä vuo­ tias Susa kertoi että tykkää kai­ kista eläimistä, erityisesti kis­ soista. ”Tämä on mun lomakaveri!”

VILSKETTÄ AURINGOSSA Hotellissa asusti pikku norsu nimeltään Candy. Candy oli oikea lasten suosikki. Kömpe­ löstä olemuksestaan huolimat­ ta, Candy ei astunut kertaa­ kaan lasten varpaille ja halasi kärsällään hellästi lapsia. Lapsille hauskinta oli päästä ratsastamaan Candyn selkään!

Paikallinen Thai­ maalainen ­poika vesileikeissä ”Veden­kantoa vesipussissa” isä vartioi rannalla. Pisamat

21


Sairaus & hoito

Lastenreuma

Alkava lastenreuma voi olla vähitellen oireileva, on ehkä ontumista ja aamu­ jäykkyyttä, raajan käyttöä vältellään, mutta lapsi ei välttämättä valita kipua. Kuumeilu ja hento ihottuma varta­ lolla ovat yleisoireisen lastenreuman tunnus­omaisia alkuoireita. Suomessa sairastuu noin 150–200 lasta vuodes­ sa lastenreumaan. Yli puolet sairas­ tuneista on alle kouluikäisiä ja näistä suuri osa tyttöjä.

Syy lastenreumaan Tiedetään, että lastenreumaan sairastu­ miseen vaikuttaa tietty peritty geneettinen alttius sairastua (Säilä) ja lisäksi tarvitaan jokin ulkoinen ärsyke, laukaiseva tekijä. Esimerkiksi jokin infektiotauti voi olla laukai­ seva tekijä, mutta aina sellaista ei selkeästi löydy. Pienillä lapsilla on usein virustauteja, joten laukaisevia tekijöitä on paljon tarjolla. Joskus nivelturvotus havaitaan vamman jälkeen, mutta se voi toisaalta liittyä siihen, että silloin vain havaitaan turvotus, joka muuten on jäänyt vähemmälle huomiolle. Yksi harvinainen lastenreuman muoto on myös yleisoireinen Stillin tauti, jossa on vaihtelevaa kuumetta ja ihottumaa, mutta niveloireita ei välttämättä aivan heti. Tauti voi muistuttaa vakavampia tauteja kuten vaikeaa infektiota. Hoidossa käytetään tavallisesti kortisonia, joka hoitaa oireet yleensä hyvin.

Tutkimuksia taudin selvittämiseen Alkututkimukset on syytä tehdä huolellisesti, jotta päästään oikeaan diagnoosiin, eikä toisaalta turhaan leimattaisi lasta tällä varsin kroonisen taudin diagnoosilla. Lastenreumadiagnoosi voidaan antaa, jos niveltulehdus on kestänyt yli kuusi viik­ koa eikä muuta selittävää syytä ole löydetty. Huomioitava on myös laboratoriotulokset. 22

Pisamat


mioon ottaminen pitää muistaa. Diagnoosin hyväksyminen on ensiarvoista hoidon toteu­ tumisen kannalta.

Liikunta tekee hyvän mielen Liikunta on hyväksi kropalle ja mielelle, mutta jos nivel on kovin tulehtunut, se voi toki olla vaikeaa, joten ohje ”voi liikkua kivun sallimissa rajoissa” on tässäkin ta­ pauksessa hyvä. Sinänsä nivelen liikut­ taminen parantaa aineenvaihduntaa ja estää mahdollista pysyvää liike­rajoitusta. Mutta tärkeää on saada niveltulehdus rauhoittumaan ja mitä pikemmin, sen parempi. Siksi oireiden kanssa ei kannata jäädä liian pitkäksi aikaa odottelemaan, ­viimeistään viikon parin kuluttua on syytä näyttää lääkärille oireilevaa niveltä ja tieten­ kin pikemminkin, jos oireet ovat voimakkaat. Erityisillä ruokavalioilla ei lastenreumas­ sa ole todettu niveltulehdusta hillitsevää tai sitä estävää vaikutusta. Ohjeena ovat samat ohjeet terveellisestä ruuasta kuin muillekin kansalaisille. D-vitamiinin ja kalkin saannista tulee huolehtia, varsinkin jos hoidossa on mukana kortisonia, ja tuolloin myös liikunta on tärkeää luuston hyvinvoinnin kannalta.

Tulehduskipulääkkeitä ja mahdollisesti kortisoninivelpistoksia Taudin ennuste on parantunut paljon. Lastenreuman hoidossa käytetään samoja lääkkeitä kuin aikuistenkin reumassa, mutta lapsen kokoon suhteutettuna. Alkuun voi­ daan lievää oligoartriittia hoitaa tulehdus­ kipulääkkeellä ja mahdollisesti kortisoni­ nivelpistoksilla. Jos DMARD-lääkkeet eivät ole riittävän tehokkaita tai hoito ei toteudu sivuvaikutusten vuoksi tai tarvitaan suhteelli­ sen paljon kortisonihoitoa, siirrytään biologi­ seen lääkehoitoon (Kröger ym).

Shutterstock.com

Tehokkaiden lääkkeiden ansiosta, suurin osa potilaista voi hyvin Noin puolet potilaista tarvitsee melko pit­ kään tai toistuvasti lääkehoitoja ja ehkä noin neljäsosa biologista lääkitystä (Nordal ym.), osa lastenreumaan liittyvän iriitin, silmän värikalvon tulehduksen vuoksi. Kuitenkin, vaikka lääketarve on melko iso, potilaat voi­ vat hyvin ja suurella osalla tauti on hienosti hallinnassa. Lapset ja nuoret voivat harras­ taa haluamiansa lajeja ja käytännössä valita ammattinsakin ja siihen liittyvät opiskelut vapaasti omien kykyjensä mukaisesti. Silmän värikalvon tulehdus, iriitti eli etuosan uveiitti, kehittyy lähes

neljäs­osalle lastenreumapotilaista seuran­ nan aikana (Kotaniemi). Iriitti kehittyy yleen­ sä ensimmäisten kolmen vuoden aikana ja siksi potilaat käyvät säännöllisesti silmä­ lääkärin seurannassa.

Lapsen kasvun ja kehityksen seuranta on tärkeää

Aikuisen tehtävä on tukea lasta Varsinkin pienet lapset ovat yleensä mielel­ tään optimistisia, joten tätä voi käyttää hy­ väksi taudin hyväksymisessä ja hallinnassa. Aikuisen tehtävä on kantaa murheet ja olla lapselle tukena. Tietoisuus, että taudilla on varsin hyvä ennuste, auttaa varmasti. Eli ei suinkaan ole maailmanloppu, vaikka lapsella todettaisiin lastenreuma.

Lastenreuman hoidossa on tärkeä seurata myös lapsen kasvua ja kehitystä kokonai­ suudessaan. Lääkkeet eivät saa aiheuttaa enempää haittaa kuin mitä tauti tekisi, aina pitää punnita hyödyt ja haitat. Biologisten lääkkeiden pitkäaikaisvaikutuksia pitää seu­ rata tarkkaan.

Kroonisen taudin diagnoosi on monesti raskasta koko perheelle ja monipuolinen tuki on tärkeätä Vaikeamman lastenreuman hoito onnistuu parhaiten moniammatillisessa työryhmässä, jossa on lääkärin (lastenreumatologin) ja reumahoitajan lisäksi fysioterapeutti, toi­ mintaterapeutti, kuntoutusohjaaja, sosiaa­ lityöntekijä ja tarvittaessa myös psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja tai jopa psykiatri. Fyysisestä kunnosta huolehtiminen on kes­ keistä, mutta myös henkisen puolen huo­

Asiantuntijana LKT, dosentti, lastentautien ja lasten reumatologian erikoislääkäri Kristiina Aalto, HYKS

Käytetyt viitteet ja lisälukemista: Liisa Kröger ym. Lastenreuman hoito kehittyy ­Duodecim 2012, 128(5): 477–86; Ellen Nordal ym. Arthr. & Rheum. 2011, 63 (9): 2809–18; Lisätietoa lastenreumasta: www.reumaliitto.fi www.terveyskirjasto.fi www.potilaanlaakarilehti.fi

Pisamat

23


Äiti & VAUVA

Tukea imetykseen Imetys alkaa heti vauvan synnyttyä. Toisille se on luonnollisen helppoa, toisille haaste. Apua ja vink­ kejä kannattaa käyttää, sillä imetys on tärkeää!

Ä

päivien ajan.

idin iholle päässyt, hyvävointinen vauva hamuilee rinnalle yleensä tunnin kuluessa syntymästään. Ihokontaktissa vauva säästää energiaa, herää toimimaan vaistonvaraisesti ja maidontuotanto saa parhaan mahdollisen alun. Ihokontaktia kannattaakin jatkaa ainakin vauvan ensimmäisten elin-

Ensimmäisinä viikkoina tiheää syömistä

Noin vuorokauden iässä vauva ryhtyy tekemään maitotilausta. Monelle vanhemmalle tulee yllätyksenä, että pitkien unien sijaan vauva saattaa syödä tunteja yhteen mittaan ja vaikuttaa silti tyytymättömältä. Tämä on aivan tavallista pienen vauvan käytöstä. Raskaasta vaiheesta selviää pitämällä vauvaa ihokontaktissa, vaihtelemalla tiheästi 24

Pisamat


Shutterstock.com

Tukea ja apua imetykseen: Synnytyssairaala Sairaalan imetyspoliklinikka Neuvolan imetysohjaaja Yksityinen imetysohjaaja Imetyksen tuki ry:n tukipalvelut

syötettävää rintaa ja luottamalla siihen, että vauva tietää mitä tekee. Uutteruus palkitaan muutaman päivän sisällä maitomäärän lisääntymisenä eli maidonnousuna. Vauvan ensimmäiset 4–6 viikkoa ovat tiheän syömisen aikaa, jonka aikana hän lapsentahtisesti imetettynä nostaa maidontuotannon tarvitsemalleen tasolle. Lisäksi erityisiä tiheän imun kausia on kolmen ja kuuden viikon iässä. Silloin vauva voi olla itkuinen, nukkua vain pieniä hetkiä ja haluta rinnalle jatkuvasti. Vaihe menee ohi muutamassa päivässä. Elämää tissitakiaisen kanssa voi helpottaa ajatus, että ruoan lisäksi rinta tarjoaa vauvalle lohtua ja turvallisen paikan sopeutua maailmaan. Pinkeää rintaa voi muovata

Maidonnousun aikaan rinnat muuttuvat usein suuriksi ja pingottaviksi. Pinkeys on suurimmaksi osaksi kudosturvotusta. Omaa oloa voi helpottaa hellimällä rintoja imetysten väleissä viileillä kaalinlehdillä. Imemistä opetteleva vauva voi olla alkuun ihmeissään, kun pehmeä rinta on muuttunut kovaksi potkupalloksi. Vauvan tarttumista rintaan voi helpottaa painelemalla nännipihan aluetta sormenpäillä, jolloin kudosturvotus vähenee. Rinnan hellävarainen käsin lypsäminen muovaa myös rinnanpäätä ja saa maidon herumaan. Rintakumia kannattaa tässä vaiheessa välttää, ja auttaa vauvaa opettelemaan hyvää imuotetta paljaasta rinnasta. Huomaa hennot nälkämerkit

Pieni vauva viettäisi mielellään kaiken aikansa äidin lämmössä torkkuen ja syöden. Arjen hyörinässä tämä ei aina ole mahdollista, etenkin jos perheessä on isompiakin sisaruksia. Vauva viestii nälästään erilaisin hiljaisin keinoin: hän kääntelee päätään, aukoo suutaan, työntää kieltään ulos ja hamuilee. Jos vauva pääsee rinnalle jo nälän ensimmäisistä merkeistä, hänellä on enemmän voimia imemiseen ja oikean otteen harjoitteluun. Itkevä vauva on usein jo niin nälkäinen, että häntä saa rauhoitella hyvän tovin ennen rinnalle tyyntymistä ja otteen löytymistä. Kipu ei kuulu imetykseen

Ensimmäisen kahden viikon aikana normaali, hormonaalinen arkuus tuntuu kipuna rinnanpäässä imetyshetken ensisekunneilla ja laantuu nopeasti. Koko imetyskerran ajan kestävä kipu, jonka seurauksena rinnanpäät pahimmillaan haavautuvat, ei kuulu imetykseen. Imetyskivun syy on hyvä selvittää ja hoitaa kuntoon aina, sillä kipu tekee imetyshetkistä ikäviä ja kuormittavia äidille. Tyypillisin kivun aiheuttaja on huono imuote. Usein ratkaisu imuote­ ongelmiin löytyy niinkin helposti kuin imetysasentoa korjaamalla. Avuksi kannattaa pyytää osaavaa imetysohjaajaa neuvolasta tai

synnytyssairaalasta. Samalla voidaan tarkistaa vauvan kielijänne, joka kireänä voi vaikuttaa imuotteeseen. Joskus kivun syynä voi olla vauvan suussa ja rinnoissa jylläävä hiivatulehdus. Sammasta voi hoitaa esimerkiksi puolukalla tai apteekin lääkekuurilla. Vauvan harsot ja kestoliivinsuojat on hoidon aikana pestävä käytön jälkeen 60 asteessa. Tutit voi keittää ja vauvan lelut pestä kuumalla vedellä ja miedolla desinfiointi­ aineella. Pyydä lisämaidoille purkusuunnitelma

Suurin osa vauvoista pärjää synnytyksen jälkeiset päivät ensi­ maitotipoilla, jotka sisältävät runsaasti ravintoaineita vastasyntyneen tarpeisiin. Jos lisämaito on tarpeen ja toiveissa on imetys, lisämaidon voi antaa imetystä tukevilla keinoilla pienestä kupista hörpyttäen tai lääkeruiskulla suupieleen. Lisämaito voi hyvin olla äidin omaa maitoa. Jokaisesta sairaalasta löytyy rintapumppu, ja sen käyttöön voi pyytää apua ja opastusta. Pumppaaminen tehostaa omaa maidontuotantoa, jos vauva ei vaikkapa vielä jaksa itse imeä. Uneliasta vauvaa aktivoi tiheä imetys

Joskus äiti ja vauva saattavat joutua erilleen toisistaan. Synnytys­ salissa väliin jääneen ensi-imetyksen voi toteuttaa myöhemminkin heti äidin ja vauvan voinnin sen salliessa. Sillä aikaa äiti voi käynnistää maidontuotannon vauvan puolesta lypsämällä maitoa käsin tai rintapumpulla. Optimaalisinta olisi aloittaa maidon lypsäminen tunnin kuluessa synnytyksestä ja jatkaa vauvan tiheää imemisrytmiä jäljitellen 2–3 tunnin välein. Joskus vastasyntynyt tarvitsee aikaa herätäkseen kunnolla tähän maailmaan. Uneliaisuutta voi aiheuttaa esimerkiksi ennen­ aikaisuus, pienipainoisuus tai kellastuminen. Unelias vauva tarvitsee aikuisen apua, jotta imetys lähtee hyvin käyntiin. Vaikka syöttövälit helposti venyisivätkin useisiin tunteihin vauvan nukkuessa, kannattaa vauvaa herätellä syömään ainakin 8-12 kertaa vuorokaudessa. Tiheillä imetyksillä vauva saa enemmän maitoa ja jaksaa yleensä myös imeä tehokkaammin. Toimivia konsteja vauvan herättelyyn ja imemisen aktivoimiseen ovat vaatteiden riisuminen ja vaipanvaihto, ihokontaktissa pitäminen sekä puoli-istuva imetysasento (biological nurturing), jossa väsynytkin vauva aktivoituu hamuilemaan. Tiheä rinnan vaihtaminen herättelee rinnalla torkkuvaa vauvaa ja saa käyntiin maidon nopean herumisen. Uneliaan vauvan imuhaluja voi herätellä myös puristamalla rinnasta maitoa suoraan suuhun. Riittävä imetys turvaa maidontulon

Jokaisen äidin imetysluottamusta horjuttavat toisinaan mietteet maidon riittävyydestä. Huolta ei ole, jos imetyksen turvamerkit täyttyvät: vauva imee tehokkaasti vähintään 8–12 kertaa vuoro­ kaudessa, pissaa ainakin viisi vaipallista, kakkaa kellertävää maito­kakkaa ja kasvaa tasaisesti. Jos vauvan kasvuun kaivataan vinhakkuutta, ensisijainen keino on tehostaa imetystä rintaa vaihtamalla, imetyskertoja lisäämällä tai lypsämällä käsin tai riittävän tehokkaalla rintapumpulla. Äidin kannattaa myös huolehtia omasta levosta, syömisestä ja juomisesta. Pienetkin määrät äidinmaitoa antavat vauvalle tärkeitä ravinto- ja vasta-aineita. Imetystä voi hyvin jatkaa, vaikka imetyskertoja olisi yksikin päivässä. Asiantuntijoina Niina Mäkinen ja Anna Groundstroem. Kirjoittajat työskentelevät koordinaattoreina Imetyksen tuki ry:ssä, joka tarjoaa perheille koulutettua imetyksen vertaistukea. Pisamat

25


su

it t e e le

os

Uusia makuja! Lapsille herkullista ja helppoa wokki-ruokaa! Näppärä ja nopea valmistaa, sopii lihan, broilerin tai vaikka nakkien kanssa. Mukaan voi l­isätä ­makeaa chili­ kasteketta, nam!

Rynkeby Luomu täysmehut maistuvat tuoreelle hedelmälle. Valmistettu luomuhedelmistä, ilman lisäaineita. Aamun piristys!

ÄIDIT! Laadukas kasvo­voide Eucerin SPF 30, raskauden kylkiäisenä syntyneisiin ihon pigmenttimuutoksiin, kuten tummiin ihokohtiin ja maksaläiskiin. Tämä voide ehkäisee myös uusien pigmentti­ läiskien syntymistä ja ihon ennenaikaista vanhenemista.

26

Pisamat


4/2015, FIN/VAC/0021f/13(4)

gsk

TULIAISIA TURKISTA? Hepatiitti A –viruksen lisäksi myös hepatiitti B on maailmalla yleinen. Suojaudu yllättäviltä tuliaisilta: huolehdi riittävästä rokotussuojasta.Kysy lisää terveydenhuollon ammattilaiselta. Piispansilta 9 A 02230 Espoo Puh. 010 30 30 30 GSK-tuoteinfo 010 3030 100

Tiesitkö: Noin 70% suomalaisten matkoista on maihin, joissa on riski sairastua hepatiittiin. Testaa riskisi ROKOTE.FI. Pisamat

27


Energiaa kasvikunnan aarteista!

SOVELTUU KAIKILLE!

Rauta-vitamiinijuoma auttaa jaksamaan. Floradix® eli Kräuterblutsaft® sisältää rautaa hyvin imeytyvässä, vatsaystävällisessä muodossa. Lisäpotkua tuovat yrttija hedelmämehut sekä vitamiinit. Erityisruokavalioihin hiivaton, gluteeniton ja makeuttamaton Floravital®. Apteekeista, luontaistuotekaupoista ja -osastoilta. Markkinoija Midsona Finland Oy. www.midsona.fi 28

Pisamat

Profile for T

Pisamat 2 2015  

Pisamat 2 2015  

Profile for systeemit
Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded