Page 1

Lapsiperheiden terveysjulkaisu 2/2013 www.pisamat.fi

0,00 € Ota ja lue!

lapsen riittävä lepo

Riesana vesirokko Terve suu avioero ja lapsi

Apua maksaläiskiin vauvan uni

energiaa!!

Oikeanlaisesta ravinnosta

Pisamat

1


2

Pisamat


Sisällys Oikeanlaisesta ravinnosta energiaa! 4 Lapsen riittävä lepo 7 Riesana vesirokko 10 Terve suu 12 Päiväkodit 14 Päiväkoti on tärkeä paikka 15 Avioero ja lapsi 16 Apua maksaläiskiin 18 Vauvan uni 20

Hyvät ruokatottumukset kantavat ­elämässä pitkälle eteen­ päin.

Päätoimittaja myynti ja markkinointi Eija Rasinen eija.rasinen@pisamat.fi puh. 040 736 4404 Toimittaja Satu Pietarinen Asiantuntijat artikkeleissa: TtM, ravitsemusterapeutti Katri Jokinen Lasten neurologi Outi Saarenpää-Heikkilä Lääketieteen tohtori Kaisla Joutsenniemi Professori, ylilääkäri Jukka Meurman Kouluttaja Riitta Mykkänen-Hänninen Ihotautilääkäri Tapio Rantanen Neuvolapsykologi Katja Rantala Julkaisija Pisamat y-tunnus 1731393-5 Graafinen toteutus Jaana Viitakangas Painopaikka Forssa Print Paperit Galerie Art Gloss 130 g/m2 My brite silk 90 g/m2 Kansi Scanstockphoto / IKO

ScanStockPhoto.com

Seuraava lehti ilmestyy 7.1.2014 Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneessa virheessä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 7 päivän ­kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisu­ajankohdasta ­lukien. Lehti toimitetaan force m ­ ajeure varauksin.

Maiskis, syö ja nauti!! Äiti mä en haluu syödä enää, huutaa tuskastunut kolme­ vuotias tyttö ruokapöydän ääressä. Syöminen ja sen nautinto perustuu nälkään ja haluun syödä. Pakottaminen ei ole tie on­ neen! Sopiva kulutus suhteutettuna oikeanlaiseen herkulliseen ruokaan, rakentaa terveen asenteen ravintoon. Valitettavasti ei suositeltavat välipalat vievät nälän, ainakin hetkeksi, ja yli­ painoa kertyy niin lapselle kuin aikuiselle. Sokeria ja rasvaa sisältävät välipalat eivät lohduta pitkään, niistä tulee helposti tapa mikä kielii pian itsestään ihmisen kehossa. Karkki ei ole lahja lapselle, vaan lahja on oikea ruoka!! Miksi ei rakennettai­ si lapselle hauskoja hetkiä ruoan parissa? Lapsi voisi kokkailla mukana ja kattaa mielikuvituksella pöydän! Mikä on sen mukavampaa kuin oikea ruokahetki koko perheen läsnäol­ lessa! Samalla voidaan jakaa päivän tapahtumat, iloineen ja suruineen yhdessä. Makeannälkä voidaan taltuttaa hyvin he­ delmillä, marjoilla tai miksi ei silloin tällöin jäätelöllä! Karkit maistuvat hyvälle, kun niitä ei nautita päivittäin. Verensokerin tulisi pysyä suhteellisen tasaisena, sillä kun polttoaine kehossa on vähissä, muuttuu mieli ärhäkäksi ja energia katoaa. Hyvät ruokailutottumukset on hyvä opettaa lapselle jo pienestä läh­ tien, sillä ne kantavat pitkälle elämässä eteenpäin. Nyt nauttimaan syksyn lämpöisistä päivistä ja sen tuoreesta sadosta! Hyvää oloa teille kaikille toivottaen, Pisamat

eija.rasinen@pisamat.fi Pisamat

3


energiaa!

Oikeanlaisesta ravinnosta

Lapsi saa terveellisestä ruoasta hyvän olon ja energiaa päivän touhuihin. ­Lapsuudessa omaksutut terveyttä edistävät asenteet ja tottumukset säilyvät usein aikuisuuteen asti, joten terveellisten ruokailutottumusten opetteluun kannattaa ­panostaa.

S

uomalaiset ravitsemussuositukset (Valtion ravitse­ musneuvottelukunta 2005) antavat hyvät raamit terveyttä edistävälle syömiselle, koska ne perustu­ vat laajaan ja luotettavaan tieteelliseen näyttöön, eivät yksittäisiin tutkimuksiin tai mielipiteisiin. Suositusten mukainen ruokavalio toteutuu nauttimalla runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä, valitsemalla viljatuotteista täysjyväiset vaihtoehdot, liha- ja maitotuotteista vähärasvaiset tai rasvat­ tomat vaihtoehdot sekä suosimalla kalaa ja pehmeitä rasvoja sekä syömällä vain harvoin ja pieniä määriä runsaasti sokeria, suolaa ja kovaa rasvaa sisältäviä ruokia. Lautasmalli auttaa lapsen aterian koostamisessa; puolet

4

Pisamat

lautasesta kasviksia, neljäsosa perunaa, täysjyväriisiä tai -pastaa ja neljäsosa kala- kana- tai liharuokaa. Lisäksi lasillinen rasva­ tonta maitoa tai piimää ja pala täysjyväleipää, jolle sipaisu margariinia. Lapsen ruokavalio ennen kouluikää -raportin mukaan suomalaiset leikki-ikäiset lapset (2–6-vuotiaat) saavat ruoasta riittävästi proteiinia, hiilihydraatteja ja rasvaa sekä useimpia vitamiineja ja kivennäisaineita (Kyttälä ym. 2008). Suurimpia haasteita pienten lasten ruokavaliossa ovat vähäinen kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö, liiallinen sokerin ja suolan saanti sekä rasvan laatu.


Kourakaupalla kasviksia

Kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö on todettu suoma­ laisilla lapsilla keskimäärin varsin vähäiseksi (Hoppu ym. 2008, Kyttälä ym. 2008). Esimerkiksi 4- ja 6-vuotiaat lapset söivät tuoreita kasviksia keskimäärin vain noin 30 g päivässä (Kyttälä ym. 2008). Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi -tutkimuksessa vain noin kolmannes 7.-luokkalaisista nuorista ilmoitti syöneensä tuoreita kasviksia ja hedelmiä päivittäin edeltävän viikon aikana (Hoppu ym. 2008). Lasten kasvisten, hedelmien ja marjojen syömisen lisäämi­ sessä on saatu hyviä tuloksia Sapere-menetelmällä (Sansolios ym. 2010). Se on ruokakasvatusmenetelmä, joka perustuu kaikkien aistien käyttöön, ruokailoon ja siihen, että lapsi saa itse tehdä ja kokea. Lapsi saa tutustua ruokaan tunnustele­ malla, katsomalla, kuuntelemalla, haistamalla ja maistamalla, ja osallistua ruoanlaittoon. Menetelmää on helppo hyödyn­ tää ja sitä voivat käyttää sekä vanhemmat että kasvatus- ja ravitsemus­alan ammattilaiset. Hyvä tavoite kasvisten, marjojen ja hedelmien määrässä on kuusi omaa kourallista päivässä. Kasviksia, marjoja ja hedel­ miä kannattaa lisätä aterioille vähitellen siten, että jokaiselle aterialle tulee jotakin. Kasvisten lisäämisessä vain mielikuvitus on rajana. Kasvikset voi asetella lautaselle vaikkapa hymy­ naaman muotoon tai ruoalle voi keksiä hauskan nimen. Lapset pitävät usein enemmän selkeistä erikseen tarjottavista kasvispaloista tai -raasteista kuin sekoitetuista salaateista.

ScanStockPhoto.com

Tyydyttynyt rasva vaikuttaa verisuoniin jo lapsuudessa

Rasvan laatu vaikuttaa verisuonten kuntoon lapsuudesta lähtien.

Ruokavalion rasvan laatuun kannattaa kiinnittää huomiota, sillä se vaikuttaa verisuonten kuntoon lapsuudesta lähtien. Leikki-ikäiset lapset saavat tyydyttynyttä, kovaa rasvaa eniten maitovalmisteista, liharuoista sekä rasvalevitteistä (Kyttälä ym. 2008). Kovan rasvan vähentäminen ja tyydyttymättömän, pehmeän rasvan lisääminen onnistuu valitsemalla liha- ja maito­tuotteet vähärasvaisina tai rasvattomina, käyttämällä lei­ välle, ruoanvalmistukseen ja leivontaan kasviöljyä (esim. rypsi­ öljy, oliiviöljy) tai kasviöljypohjaista margariinia ja syömällä kalaa vähintään parilla aterialla viikossa. Täyttä jyvää

Viljatuotteista (leivistä, puuroista, riisistä, pastasta, muroista ja mysleistä) kannattaa valita sellaiset, joissa on mahdollisimman paljon täysjyväviljaa. Täysjyväviljasta saadaan hyvä­laatuisia ­hiilihydraatteja, kuitua, kivennäisaineita ja vitamiineja. ­Murojen ja myslien kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä niissä on monesti runsaasti sokeria, suolaa ja/tai tyydyttynyttä, ko­ vaa rasvaa. Muroissa voi olla jopa yli kolmasosa niiden painos­ ta sokeria. Parempia vaihtoehtoja näistäkin löytyy, kun jaksaa tarkastella pakkausmerkintöjä. Makeaa elämää

Lapsilla on luontainen mieltymys makeaan, mutta tätä miel­ tymystä voi tyydyttää muillakin tavoin kuin antamalla lapselle runsassokerisia juomia, makeisia tai muita sokeroituja elin­ tarvikkeita. Lapselle voi tarjota makeannälkään luontaisesti makeita ruokia, esimerkiksi hedelmiä ja marjoja. Niissä on tärkeitä ravintoaineita eikä pelkkää energiaa, kuten sokerissa.

Pisamat

5


On hyvä huomata, että esimerkiksi monet jogurtit, vanukkaat ja murot sisältävät runsaasti lisättyä sokeria. Jos lapsi syö usein näitä elintarvikkeita, hän tottuu runsaasti sokeria sisältävien ruokien makeuteen. Tutkimusten mukaan lasten ja nuorten sokerin saanti ylit­ tää suositukset (Kyttälä ym. 2008, Hoppu ym. 2008). Soke­ rin osuuden tulisi olla lapsilla alle 10 % kokonaisenergian­ saannista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi 4–5-vuotiaalla sitä, että hänen tulisi saada sokeria alle 35 g päivässä. Tämä määrä täyttyy esimerkiksi purkillisesta sokeroitua jogurttia ja lasilli­ sesta mehua. Leikki-ikäiset lapset saavat lisättyä sokeria eniten mehujuomista, jogurtista, suklaasta ja makeisista, maitojälki­ ruoista sekä makeista leivonnaisista (Kyttälä ym. 2008). Vesi on suositeltavin vaihtoehto janojuomaksi energiattomuutensa ja hammasystävällisyytensä vuoksi. Ruokajuomana maistuu raikas rasvaton maito tai piimä. Välipalat kuntoon

Uusimpien suomalaistutkimus­ ten mukaan 6–8-vuotiaat lapset ja yläkouluikäiset nuoret saavat väli­ paloista noin 40 % päivän energiasta (Hoppu ym. 2010, Eloranta ym. 2011). Välipaloista saadaan myös runsaasti ­sokeria: Lasten liikunta ja ravitse­ mus -tutkimuksen 6–8-vuotiaat lapset saivat välipaloista jopa 67 % päivän aikana syö­ dystä sokerista (Eloranta ym. 2011). Välipalojen laatuun kannattaa siis kiinnittää huomiota. Iltapäivän välipalan avulla lapsi jak­ saa tehdä läksyjä ja touhuta harrastuksissa. Hyvä välipala voi olla vaikkapa täysjyväruisleipä, jolle laitetaan sipaisu margarii­ nia, viipale kinkkuleikkelettä, salaatinlehti ja reilusti kurkkua ja paprikaa sekä lasillinen rasvatonta maitoa ja hedelmä. Aikuisten kasvatusvastuu ulottuu myös syömiseen

Vanhempien asennoituminen ja käyttäytyminen ruoka­ ostoksilla ja ruokailutilanteissa ovat keskeisiä lapsen ruokailu­ tottumusten ohjaamisessa. Myönteisen ilmapiirin luominen ruokailutilanteessa, terveellisten ruokien tarjoaminen sekä hyvänä esimerkkinä toimiminen edistävät terveellisten ruokai­ lutottumusten kehittymistä. Vanhempien vastuulla on tarjota lapselle terveellistä ruokaa. Vanhemmat päättävät mitä syö­ dään, mutta lapsi saa itse päättää kuinka paljon hän syö. Siten lapsi oppii kuuntelemaan omia sisäisiä nälkä- ja kylläisyys­ viestejään, jotka ovat tärkeitä energiatasapainon ja siten myös painonhallinnan kannalta. Lasta ei tulisi pakottaa syömään tai palkita ruoalla (Koivisto-Hursti 1999, Benton 2004). Näistä

6

Pisamat

Muroissa voi olla jopa yli kolmasosa niiden painosta sokeria. voi olla seurauksena se, että mieltymys vähenee siihen ruo­ kaan, jota lapsi pakotetaan syömään tai jonka syömisestä hän saa palkinnon. Lasta on tärkeää kannustaa maistamaan uusia ruokia ja kehua onnistumisista. Näin lapsi oppii pitämään ­uusista mauista ja ruokailuilmapiiri säilyy myönteisenä. Kokonaisuus ratkaisee

Ruokavalion kokonaisuus ratkaisee sen terveellisyyden. Joka­päiväiset, usein toistuvat valinnat ovat tärkeimpiä. Epä­ terveellisiksi miellettyjä herkkuja, kuten makeisia, peruna­ lastuja ja keksejä voi hyvillä mielin nautiskella juhlissa ja erityis­tilanteissa, mutta arkeen ne eivät kuulu. Arjen herkkua on terveellinen, maukas ruoka ja makeannälkään sopivat esi­ merkiksi hedelmät ja marjat. Lapsella on oikeus terveyttä edistävään ruokavalioon, jotta hän saa kaikki hyvinvointiin, kasvuun ja kehitykseen tarvit­ tavat ravintoaineet. On myös tärkeää, että lapsi oppii aikuis­ ten esimerkin kautta arvostamaan ruokaa ja siihen liittyviä sosiaalisia ulottuvuuksia, kuten kiireetöntä yhdessä syömistä. Annetaan siis lapsille hyvät eväät elämään. Ohjausta ja tukea kannattaa rohkeasti kysyä ravitsemusterapeutilta tai neuvolan/ koulun terveydenhoitajalta. Syömisen iloa! • Asiantuntijana tutkija, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Katri Jokinen, Ravitsemusyksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lisätietoa

Hasunen ym. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. (Saatavilla myös sähköisenä versiona: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1057581) www.vrn.fi, www.thl.fi/ravitsemustietoa, www.sapere.fi Lähteet Benton D. Role of parents in the determination of the food preferences of children and the development of obesity. Int J Obes 2004;28:858-869. Eloranta AM, Lindi V, Schwab U, Kiiskinen S, Kalinkin M, Lakka HM, Lakka TA. Dietary factors and their associations with socioeconomic background in Finnish girls and boys 6-8 years of age: the PANIC Study.Eur J Clin Nutr 2011; 65: 1211–1218. Hasunen K, Kalavainen M, Keinonen H, Lagström H, Lyytikäinen A, Nurttila A, Peltola T, Talvia S. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11. Helsinki: Edita Prima 2004. 254 s. Hoppu U, Kujala J, Lehtisalo J, Tapanainen H, Pietinen P (toim.). Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B30/2008. Hoppu U, Lehtisalo J, Tapanainen H, Pietinen P. Dietary habits and nutrient intake of Finnish adolescents. Public Health Nutr 2010;13:965-72. Koivisto-Hursti U-K. Factors influencing children’s food choice. Ann Med 1999;31:26–32. Kyttälä P, Ovaskainen M, Kronberg-Kippilä C, Erkkola M, Tapanainen H, Tuokkola J, Veijola R, Simell O, Knip M, Virtanen SM. Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Helsinki 2008. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B32/2008. 154 s. Sansolios S, Brandhøj M, Mikkelsen BE. Increasing fruit and vegetable consumption among kindergarten children: Developing taste awareness using the Sapere method. 2010. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset – ravinto ja liikunta tasapainoon. Helsinki: Edita Prima 2005. 56 s.


Lapsen riittävä

lepo U

Suurimmalla osalla lapsista on pienestä iästään huolimatta pitkät päivät kodin ulkopuolella. Päivä­ kodin ja koulun lisäksi, heillä on useasti lisäksi harrastauksia; balettia, maalaamista, musiikkia ja muita askareita ryhmissä. Levon osuus on kuitenkin lapselle tärkeä, niin fyysi­ seen sekä psyykkiseen jaksamiseen.

Unen puutteella voi olla vaikutusta moniin toimintoihin

mä tel

keh

j r ä sj

es

el

ta

ä n.

Un

la us o n ut t u t k i t u s ti v a i k

ScanStockPhoto.com

sein aamut alkavat aikai­ sin ja illat ovat lyhyitä perheen parissa kaiken ohjelman jälkeen. Tärkeä­ nä vastapainona tulisi lapsen saada myös tarpeeksi lepoa ja täysipainoista unta, toteaa lastenneurologian el, Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lasten­klinikka, TAYS. Unella on monta tärkeää tehtävää lapsen kehossa ja mielessä. Unella on suuri merkitys lapsen fyysiseen sekä psyykkiseen jaksamiseen ja ke­ hitykseen. Sillä on tärkeä merkitys aivojen energiatasapainon ylläpitoon, lapsen oppiseen sekä vireyteen tehdä asioita. Uni säätelee myös suoritus­ kykyä.

o n pu o l u st u

Liian väsyneellä lapsella, niin kuin aikuisel­ lakin, voi olla vaikeaa saada unta jos tahti on hektinen iltaan asti. Illalla ei ole hyvä juosta koko perheen voimin supermarke­ teissa ja pikaruokaravintoloissa. Rauhoit­ tuminen kotona viimeistään seitsemältä illalla, tasapainottaa mieltä ja auttaa näin unen saantiin. Unella on tutkitusti vaikutusta kehon puolustusjärjestelmään. Vastustuskyky kärsii jos lapsi on väsynyt eikä ole nukkunut tar­ peeksi. Näin hän on herkempi sairastumaan esimerkiksi infektiotauteihin ja olemaan alikuntoinen. Huonolla nukkumisella on myös todettu olevan yhteys ylipainoon. Ääritapauksissa ylipaino voi johtaa metaboliseen oire­ yhtymään ja jopa II-tyypin diabetekseen. Unen puute voi myös vaikuttaa lapsen fyysi­ seen kasvuun. Tutkitusti lapset jotka kuorsaavat vahvasti, kärsivät fyysisen kasvunsa ­hidastumisesta. Kuitenkin kasvu yleensä ­korjaantuu, kun asia hoidetaan kuntoon. REM-unen merkitys

REM-uni on erityisen tärkeää tunneelämän prosessien ja oppimisen kannalta.

Pisamat

7


Unentarve on ihmisellä erilainen ja jokainen lapsi on omanlaisensa.

Unentarve on yksilöllistä

Unentarve on ihmisellä erilainen ja jokai­ nen lapsi on omanlaisensa. Nukkumaan ei pidä pakottaa. Lepoa voi saada päiväuni­ aikaan rauhallisesta satutuokiosta kirjaa ­lukiessa, palapelin teosta tai muusta hiljai­ sesta hetkestä. Kouluikäisen tarve nukkua lyhenee n.9– 10 tunnin pituiseen unitarpeeseen. Nukku­ maan tulisi mennä ajoissa ja rauhallisin mielin. Tutkitusti mediat vaikuttavat lapsen nukahtamiseen. Illalla olisi hyvä laittaa pelit pois pari tuntia ennen nukkumaan menoa. Tosin useasti perheiden illat ovat lyhyitä, jo­ ten jokaisen pitäisi löytää ratkaisu sopivaksi omaan iltaohjelmaansa.

8

Pisamat

Kun lapsi ei saa unta

Unta voi häiritä myös muut lääketieteelliset syyt. Joissain perheissä on levottomat jalat suvuttain kulkeva tauti, mikä on tuttu asia vanhemmilla ja ehkä heidän vanhemmil­ laan. Lapsella voi ilmetä jaloissa epämiel­ lyttävää tunnetta, kivun ja kutinan väliltä. Lapsi valittaa ja heiluttelee jalkojaan. Tämä on hermostoon liittyvää, ja näissä tapauksis­ sa olisi hyvä tarkastaa raudanmäärä veressä ja useasti rautalääkkeiden käyttö helpottaa­ kin tilannetta. Jos jalat särkevät kasvukivuista johtuen, voi vanhemmat kokeilla lapsen jalkojen ­hieromista ennen nukkumaan menoa. Joskus lapsi ei uskalla nukahtaa, koska hän pelkää että vanhempi poistuu kun hän nukahtaa. Rauhallinen ja turvallinen olo luo hyvän unipohjan. Nukkumista voi opetella unikoulumenetelmillä

Unikoulut ovat lapsen unihäiriöiden kor­ jaamiseksi kehitettyjä toimintatapoja. Kes­ keisenä tavoitteena unikouluissa on auttaa lapsi rauhoittumaan yöunille itsekseen oikeana ajankohtana ja vieroittaa lapsi eri­ laisista uniassosiaatioista. Unikoulumuotoja on olemassa erilaisia,

eikä niiden ole todettu aiheuttavan lapselle mitään haittaa. Unikouluista on saatu hyviä tuloksia ja niiden avulla on pystytty tasa­ painottamaan koko perheen unia, sekä vä­ hentämään merkittävästi äitien masennusta. Unikoulun läpikäyminen ei aina tar­ koita sitä, että yöt nukutaan aina hyvin. Lapsen kasvun ja tilanteiden muutoksien takia, yöheräilyt saattavat alkaa uudestaan. Unikoulun voi tällöin aloittaa uudestaan. Vanhemmat, jotka ovat unikoulun avulla aijemmin onnistuneet, onnistuvat siinä var­ masti uudestaankin. Iltapalaa ennen nukkumaan menoa

Lapsen olisi hyvä syödä hyviä hiilihydraat­ teja ennen nukkumaan menoa. Hyvää ilta­ palaa lapselle on esimerkiksi kokojyväleipä, juusto, puuro ja pala hedelmää. Nälkäisenä ei ole helppo nukahtaa ja on vaikea saada unta. Kuitenkin on hyvä välttää liian ras­ kaita aterioita juuri ennen sänkyyn menoa. Kuppi lämmintä kaakaota ja rauhallinen lukuhetki voi olla hyvä tapa nukahtaa rau­ halliseen uneen. • ScanStockPhoto.com

REM-unen aikana ihminen näkee unia. Päiväaikaisten ongelmien ratkaiseminen ta­ pahtuu silloin. Tämän aikana aivokuori on lähes yhtä aktiivinen kuin valveilla. Ihmi­ nen herää yön aikana normaalisti keski­ määrin neljä kertaa, mutta muistaa aamulla heräämiskerroista vain yhden tai kaksi. Jos lapsi menee liian myöhään nukku­ maan, joutuu hän heräämään aamulla kes­ ken REM-unta. Jo tästä syystä olisi tärkeää löytää rytmi nukkumaanmenoaikaan ja riittävän pitkään yöuneen.


Onni syntyy tuoreesta suomalaisesta maidosta.

Lasten hyvinvointi on meidän kaikkien yhteinen asia. Haluamme Valiolla tehdä sen eteen oman osamme. Loimme lastenruokasarjan, jossa yhdistyvät oma ravitsemusasiantuntemuksemme, lastenlääkäreiden huippuosaaminen ja suomalaisen maidon ainutlaatuinen puhtaus.

Valio Onni® puurot ja vellit tukevat täysipainoisesti lapsen kasvua ja kehitystä siinä vaiheessa, kun yksilöllisesti siirrytään lisäruokiin. Käyttövalmiiden tuotteiden maitopohja vastaa proteiinikoostumukseltaan äidinmaidonkorviketta. Ei lisättyä suolaa eikä säilöntä- tai väriaineita.

Lue lisää: valio.fi/onni facebook.com/ValioOnni Lisätietoja terveydenhuollon ammattilaisille:

valio.fi /ammattilaiset/ravitsemus -> Ravitsemus -> Lasten ravitsemus Pisamat

9


Riesana

Vesirokkoa on mahdollista ennaltaehkäistä rokotteilla.

Vesirokko on varicella zoster -viruksen aiheuttama infektio. Sitä esiintyy Suomessa ympäri vuoden, mutta esiintymishuippu ajoittuu talveen ja kevääseen.1 Vesirokkovirus ei kestä kesäistä auringonvaloa eikä muita ulkoilman olosuhteita. 10

Pisamat

V

esirokko on hyvin tarttuva. Altis­ tuminen perhepiirissä johtaa infektioon yli 90 prosentissa tapauksista ja altistuminen esimerkiksi päiväkodissa tai koulussa noin 10–35 prosentissa tapauksista. Noin 80 prosenttia lapsista sairastaa vesirokon ennen kuudetta ikävuottaan ja 90 prosenttia kahdenteentoista ikävuoteen mennessä. Vesirokko tarttuu erityisesti sisätiloissa hyvin herkästi aerosoli- ja pisaratartuntana hengitysteistä ja kosketus­ tartuntana ihorakkuloista. Tartunnan voi saada myös vyöruusua sairastavalta potilaalta suorana kosketustartuntana ihorakkuloista1, mutta tartuttavuusriski vyöruusupotilaalta on huomattavasti alhaisempi kuin vesirokkoa sairastavalta henkilöltä.

Vesirokon itämisaika eli aika tartunnasta ­oireiden ilmaantumiseen on noin 10–20 vrk, keskimäärin noin 14 vrk. Suurin osa infektion luonnollisesta kulusta elimistössä tapahtuu itämisaikana, ja kliinisesti havaittava tauti alkaa yleensä vasta ihottuman ilmaantuessa. Vartalolle ilmestyy punoittavavia paukamia, joista osa muuttuu muutamassa tunnissa rakkuloiksi. Rakkulat samenevat, painuvat keskeltä kasaan ja arpeutuvat muutaman päivän kuluessa. Sairastuneella on samanaikaisesti eri vaiheessa olevia rakkulamuutoksia. Rakkuloiden koko ja muoto voi vaihdella nuppineulan pään kokoisista kookkaisiin rakkuloihin. Tyypillistä on, että ihottumaa esiintyy tiheimmin vartalolla sekä kasvojen, pään ja hiuspohjan alueella. Paukamien ja ­rakkuloiden lukumäärä esiintyy perusterveillä lapsilla kymmenistä satoihin. Yleensä kaikki rakkulat ovat arpeutuneet noin viikon kuluttua ihottuman alusta.1 Aikuisilla ihottuma on lähes aina laaja-alainen ja kestoltaan pitkä. Useimmiten esiintyy myös yleisoireita (kuume, ruoka­ haluttomuus, väsymys, päänsärky ja ­kutina).1 Kuume on yleensä korkeimmillaan, kun ­ihottumakin on laajin. Vesirokon tarttuvuus alkaa 2–3 vuoro­ kautta ennen ihottuman puhkeamista ja kestää 4–5 vrk ihottuman puhkeamisen jälkeen, kunnes vesirakkulat ovat ruven peittämiä. Virus jää primaari-infektion jälkeen elimistöön ja voi aktivoitua vuosia tai vuosi­ kymmeniä myöhemmin vyöruusuna eli herpes ­zosterina, joka ilmenee tyypillisesti vyömäisenä, rakkulaisena ihottumana. Joskus vyöruusu ilmenee ilman ihottumaa ainoastaan ihoalueen kipuna.1 Hermosärky on vyöruusun tavallisin komplikaatio. Vyöruusulla ei ole vuodenaikavaihteluita kuten vesirokolla.

Komplikaatiot ja tautitaakka Vesirokon jälkitaudit ovat harvinaisia, mutta ne voivat olla erittäin vakavia erityisesti aikuisilla. Tavallisin lasten vesirokon komplikaatio on raapimisen seurauksena syntyvä ihon sekundaarinen bakteeri-infektio. Primaareista viruksen aiheuttamista infektioista tärkeimmät ovat pneumonia eli keuhkokuume ja enkefaliitti eli aivokuume.1 Aikuisen ihmisen sairastama vesirokko on usein vaikea infektio, ja siihen liittyy enemmän komplikaatioita kuin lapsilla: aikuinen päätyy sairaalahoitoon yhdeksän kertaa useammin. Aiemmin vesirokkoa sairastamattoman raskaana olevan naisen vesirokko altistaa äidin, sikiön sekä vastasyntyneen komplikaatioille.2

ScanStockPhoto.com

vesirokko

Vesirokon taudinkuva vaihtelee


Raskaana olevan naisen vesirokko hoidetaan kiireisen vasta-ainetestin eli mahdollisen immuniteetin selvittämisen jälkeen estolääkityksellä. Sikiölle vesirokko voi aiheuttaa epämuodostumia. Sikiövaurioiden riski on noin 3 prosenttia, mikäli äiti sairastuu raskauden aikana vesirokkoon.1 Atoopikoille ja immuunipuutteisille eli puolustuskyvyltään heikentyneille potilaille varicella zoster -viruksen aiheuttamat infek­ tiot ovat erityisen ongelmallisia. Immuuni­ puutteisella potilaalla vesirokko voi olla erittäin vaikea, jopa kuolemaan johtava tauti. Kaikkiaan noin 200 suomalaista joutuu vuosittain sairaalahoitoon vesirokon tai sen aiheuttamien komplikaatioiden vuoksi.3 Vesirokon tuottamia epäsuoria kustannuksia yhteiskunnalle aiheuttavat ennen kaikkea vesirokosta johtuvat lapsipotilaiden vanhem-

pien ja aikuispotilaiden töistä poissaolot.4 Lapsilla vesirokossa suositellaan poissaoloa päivähoidosta, kunnes ruvet ovat kuivuneet. Yleensä tämä vie aikaa 5–6 vuorokautta ihottuman alusta.5

Vesirokon hoito Perusterveillä lapsilla vesirokon hoito on ensisijaisesti oireenmukaista. Kutinan hillitsemiseen voidaan käyttää apteekista saatavaa linimenttiä, ja viileät suihkut helpottavat lapsen oloa. Vesirokon hoidossa voidaan käyttää virus­lääkkeitä, jotka lieventävät taudin kulkua.2

myös kolmen vuorokauden kuluessa vesirokolle altistumisesta. Kliinisten tutkimusten perusteella valmistaja suosittelee kahta rokote­ annosta.6 Yhdellä rokotteella pyritään ehkäisemään vakavimmat tautimuodot. Lisätietoja rokottamisesta saa terveydenhuollon ammatti­ laisilta. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja kansallinen rokotusasiantuntijatyöryhmä esittävät vesirokkorokotteen liittämistä lasten kansalliseen rokotusohjelmaan.7 •

Asiantuntijana LT Kaisla Joutsenniemi

Vesirokon ennaltaehkäisy rokotteella Vesirokkoa on mahdollista ennaltaehkäistä eläviä heikennettyjä viruksia sisältävillä rokot­ teilla. Rokote voidaan antaa 12 kuukautta täyttäneille lapsille. Rokote voidaan antaa

Viitteet

1 Ruuskanen O., Peltola H., Vesikari T. Lasten infektiosairaudet. Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus 2007. 2 Suni J. Varicella-zostervirus. Teoksessa Huovinen P., Meri S., Peltola H., Vaara M., Vaheri A., Valtonen V. Mikrobiologia ja infektiosairaudet Kirja 1. 472–479. 3 Vesikari T. Vesirokkorokotus kaikille vai kohderyhmille. Duodecim 2002; 118:81–85. 4 Davidkin I. et al. Vesirokkorokotustyöryhmän raportti. Kansanterveyslaitos 2000. 5 Renko M. Infektioita sairastavan lapsen eristäminen päivähoidosta. 16.4.2007. Teoksessa Lääkärin käsikirja. www.terveysportti.fi. 6 Varilrix valmisteyhteenveto 2013 7 THL esittää vesirokkorokotetta kansalliseen rokotusohjelmaan 6.2.2013 http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/uutinen?id=32867 (Viitattu 16.5.2013)

Iloista ja turvallista lomaa! Vielä ehdit suojata itsesi ja perheesi ennen matkaa.

Hepatiitti A:ta ja B:tä sekä muita tarttuvia tauteja esiintyy suuressa osassa maailmaa.

4/2013, FIN/VAC/0021f/13

Lisätietoa ROKOTE.FI

Pisamat

Piispansilta 9 A 02230 Espoo

11


Terve

Suu

Suun huolellinen hoito on tärkeää jo pienestä iästä lähtien. Bakteerit siirtyvät ­herkästi lapselle vanhemmilta. Jo saman tutin, lusikan tai jäätelön nuolemisen ­kautta, siirtyvät bakteerit helposti lapselle.

Esimerkiksi ksylitolia käytetäänkin juuri siksi makeuttajana suunhoitotuotteissa. Ksylitoli on kuitenkin laksatiivinen (aiheuttaa ripulia) suuremmissa määrissä. Isomaltuloosi on hiljattain esiintuotu hammasystävällinen sokeri, eikä se aiheuta suolisto-ongelmia. Isomaltuloosia on luonnossa hunajassa ja nykyään sitä käytetään joissain elintarvikkeissa kuten urheilutuotteissa ja lasten tuotteissa.

a

au k

% 70

■ Miehet ■ Naiset

60

s

um a

Suu on elinympäristö lukuisille bakteereille, niin hyödyllisille kuin haitallisillekin. Suussa

n suun sair

jaka

Hyödyllisiä ja haitallisia bakteereita

ide mu

j

Kaikkia sokereita ja muita makeutteita S. mutans -bakteerit eivät käytä kasvaakseen.

ien

Streptococcus mutans -bakteerit käyttävät ruoan ja juomien sokerit tehokkaasti orgaanisten happojen muodostamiseen suussa. Hapot liuottavat hampaan kiillettä, bakteerit tunkeutuvat pehmenneen kiilteen sisään ja hammas reikiintyy. Lapsi saa suubakteerit vanhemmiltaan. Siihen miten ei-toivotut bakteerit viihtyvät ja kasvavat lapsen suussa voidaan vaikuttaa

Sokerit ovat erilaisia hampaiden kannalta.

on noin 100–1000 miljoonaa bakteeria. Tasa­painoinen, hyvä mikrobisto suojaa suun limakalvoja, ikeniä, hampaita ja nielua ja ­koko nenä-nielun aluetta. Hyvä, luonnollinen mikro­ bisto voi häiriintyä monesta syystä. Ruokailutottumusten muutokset, antibioottien ja erilaisten lääkkeiden käyttö, huono suu­hygienia, stressi, raskauden aikaiset muutokset voivat kaikki vaikuttaa epäedullisesti mikrobitasa­ painoon. Epätasapainossa haitalliset mikrobit pääsevät lisääntymään ja voivat aiheuttaa plakin muodostumisen ja hampaiden reikiintymistä (karies), ientulehduksia (gingiviitti), kiinnityskudoksen sairauksia (parodontiitti) ja pahan-

en

Lapsella yleisin suun ongelma on karies

suuhygienialla, terveellisellä ravinnolla ja sellaisella ruokailurytmillä, jossa jatkuvaa sokeri­ pitoisten välipalojen napostelua vältetään. Jatkuvat pienet sokeriannokset ruokkivat Streptococcus mutans -bakteereita!

Kariek s

V

anhempien ja läheisten hampai­ den kunto vaikuttaa lapsen suun ja hampaiden mikrobistoon. Bakteerit, kuten kariesbakteeri Streptococcus mutans, siirtyvät helposti vanhemmilta lapselle ja aikuisten suuhygienialla ja mikrobistolla on siten suora vaikutus siihen minkälaiseksi lapsen mikrobisto kehittyy. Siksi on tärkeää, että kaikkien perheenjäsenten suut ovat hyvässä kunnossa, toteaa professori Jukka Meurman.

50 40 30 20

Huonot hampaat eivät periydy, mutta ravintotottumukset sekä ei-toivotut bakteerit siirtyvät vanhemmilta lapselle.

10 0

Karies Gingiviitti Paradon- Kanditiitti doosi

hajuista hengitystä (halitoosi). Karies on yksi yleisimmistä sairauksista maailmanlaajuisesti – ylähengitysteiden infektiosairauksien rinnalla. Infektioista yli 70 % on suun infektioita. Mikrobiperäisiä suun sairauksia esiintyy lähes 95 %:lla ihmisistä.

Hampaiden juuren pinnalle kertyneeseen plakkikerrokseen pesiytyy myös tulehduksia aiheuttavia bakteereita. Ientulehdus, gingiviitti, muodostuu hampaan ja ikenen väliseen ientaskuun. Tulehdusten aiheuttajia ovat useat bakteerilajit, jotka viihtyvät hapettomissa olosuhteissa. Elimistö puolustautuu näitä bakteereita vastaan tuomalla verta ienkudokseen,

12

Pisamat

ScanStockPhoto.com

Ientulehduksia aiheuttavat useat eri bakteerit


jolloin se alkaa punottaa ja vuotaa verta. Syvemmällä ientaskuissa ja hampaiden kiinnityskudoksissa pesii parodontiittia aiheut­tavat bakteerit. Vaikutukset voivat olla dramaattisia ja korjaamattomia – hampaiden irtoamisesta aina sydänsairauksiin. Parodontiitti nostaa sydänsairauksien riskiä 70 %. Yli 80 %:lla suomalaisista on syljessään aina­ kin joitain näistä parodontiittia aiheuttavista bakteeri­lajeista ja siten alttius sairastua on olemassa. Parodontiitin oireita ovat verta vuotavat ikenet, paha maku suussa ja pahan­ hajuinen hengitys sekä heiluvat hampaat. Samalla tavalla kuin vanhemmat siirtävät S. mutans -bakteereita lapsilleen, voivat nämä ientulehduksiakin aiheuttavat bakteerit siirtyä lapselle jo varhaisessa iässä, muistuttaa Jukka Meurman.

Suun hyvät bakteerit suojaavat suuta Tervekään suu ei ole koskaan bakteeriton vaan suussa vallitsee tasapaino hyödyllisten ja haitallisten bakteerien välillä. Hyödylliset ­bakteerit pystyvät estämään haitallisten toimin­ taa. Esimerkiksi hyödyllisiä Streptococcus salivarius -bakteereita on terveessä suussa noin 30 %. Hyviä S. salivarius -kantoja on erilaisia ja tutkimuksessa on löydetty erityisen terveestä suusta kantoja, jotka estävät tehokkaasti ei-toivottujen bakteerien toimintaa. Ne tuottavat bakteriosidejä ja pystyvät myös kiinnittymään ja asuttamaan suun limakalvoja ja nielua, jolloin ei-toivotut bakteerit eivät pääse toimimaan. Näitä erityiskantoja on hyödynnetty ­uusissa ToothGuide- suutuotteissa, joiden avulla suuhun istutetaan hyviä bakteereja taistelemaan ei-toivottuja vastaan. Streptococcus salivarius K12 ja M18 ovat suusta eristettyjä ja patentoituja suun suoja­bakteereita, jotka ehkäisevät plakin muodostusta, hajottavat jo muodostunutta plakkia, ehkäisevät happojen muodostumista ja plakin kiinnittymistä hampaan pintaan sekä tuottavat bakteriosidejä ei-toivottuja tulehdusbakteereja vastaan. Ajatus bakteeriterapiasta tässä mielessä on uusi, eikä hampaiden hoito perustu vain harjaukseen. •

Asiantuntijana ­professori, ­ylilääkäri Jukka Meurman, ­Helsingin Yliopiston Hammaslääketieteen laitos, HYKS:in suuja leukasairauksien ­klinikka

Pisamat

13


YKSITYISET PÄIVÄKODIT JA HOITOPAIKAT ESPOO Albatross daycare 1–6 vuotiaat puh. +358 (0)400193394 Admissions www.albatrossdaycare.fi Gäddviks Svenska ­Barnträdgård 3–5 vuotiaat Puolipäiväinen leikkikoulu Auki klo 8.30–14.00 www.lekis.fi lekis@lekis.fi Hansa Kindergarten Englanninkielinen kielikylpy­ päiväkoti 3–7 vuotiaille espoolaisille lapsille, myös esiopetus Päivähoitomaksut samat kuin ­kaupungilla Emil Halmeen tie 1 puh. 09 813 7174 hansa@hansakindergarten.fi www.hansakindergarten.fi Honey Monsters Englanninkielinen kielikylpy­ päiväkoti 4–6 vuotiaille suomenkielisille lapsille, myös esiopetus Joupinpuisto 2 puh 09 805 3355 Avaruuskatu 1 E–F puh. 09 859 6535 www.honeymonsters.fi

VAPAA AIKA JA HARRASTE­ TOIMINTA

14

Pisamat

Musiikkipainotteinen päiväkoti Pikkupiipari 1–6 vuotiaat Sisaruspäiväkoti – myös esikoulu toimintaa Päivänkajontie 8 D puh. 09 859 2607 Paikkatiedustelut puh. 040 568 4868 Päiväkoti Satusydän 1 ½–5 vuotiaat Harakantie 6 A 1 puh. 040 777 9068, 040 187 4667 www.satusydan.fi Ruusun päiväkoti 1–5 vuotiaat Huvilinnanaukio 8 puh. 050 405 6054 ruusu.vaakuna@kolumbus.fi www.ruusunpaivakotioy.fi Sunrise Kindergarten Kokopäivä/puolipäivä 2–6 vuotiaat Kuunsäde 3 C puh. 09 888 6421, 045 6526532 www.sunrisefinland@org Suomen Tenava päiväkodit 0–6 vuotiaat Solisevantie 2 puh. 010 836 7200 www.tenava.net tenava@tenava.net

PERFORMANCESIRKUS Teatteri-, sirkus- ja nukketeatteriesityksiä sekä sirkus-, tanssi- ja teatterityöpajoja lapsille Tiedustelut ja tilaukset puh. 050 500 2070 performancesirkus@kolumbus.fi www.performancesirkus.com

HELSINKI

VANTAA

Helsingin Montessori-yhdistys ry:n leikkikoulut 3–6 vuotiaat Herttoniemi, Herttoniemenranta, Munkkiniemi, Pakila, Töölö puh. 041 530 3678 www.helsinginmontessori.fi toimisto@helsinginmontessori.fi

Steinerpäiväkoti Metsätähti 3–6 vuotiaat Rasinkatu 13 puh. 09 874 2835 www.pkmetsatahti.fi

Luomupäiväkoti Kirsikka Suomensuontie 8 puh. 050 351 0950 The Lauttasaari English Playschool 4–6 vuotiaat Gyldenintie 7 puh. 09 630 030, 050 557 8157 ja 050 300 1350 englishplayschool.lauttasaari@ pp.inet.fi Päiväkoti Agape 3–6 vuotiaat Kodikas ja pieni kristillinen ­päivä­koti Palkkatilankatu 3 puh. 045 677 9594 www.kristillinenkoulu.org

International Childcare and ­Education Centre • Töölö:

Dunckerinkatu 2A 2–3 puh. +358 (0)44 750 9189 minna.kemppainen@play-learn. com • Herttoniemi:

Killingholmankuja 3 puh. +358 (0)44 750 9187 miki.nyyssonen@play-learn.com • Meilahti:

Mäntytie 13 C 17 puh. +358 (0)44 750 9188 Kallioportaankatu 1 ja 7 puh. +358 (0)44 3009191 amandine.koskenoja@play-learn. com • Westend:

Kanervatie 6 puh. +358 (0)50 3515326 nannu.parviainen@play.learn.com • Niittykumpu:

Ranskalainen Jules Verne koulu Ratakatu 6 A puh. 09 565 1926 www.ecolejulesverne.fi

Kappelitie 6 C Nursery puh. +358 (0)44 750 9190 Schoolroom puh. +358 (0)50 409 0479 marketa.cizova@play-learn.com

KERAVA

Suomen ja ruotsinkielinen ­päiväkoti

Musiikki, liikunta ja luonto­painotteinen Kaarnanpäiväkoti 1–5 vuotiaat Koivikontie 27 puh. 050 405 6054 www.kaarnanpaivakoti.fi www.ruusunpaivakotioy.fi

• Degerby:

Degerbyntie 86 puh. +358 (0)44 750 9183 emma.mcarthur@play-learn.com www.play-learn.com


Päiväkoti on tärkeä paikka lapselle ”Ihanteellinen, elämänmakuinen päiväkoti on iloisen tekemisen paikka.”

M

oni lapsi viettää päivä­kodissa suuren osan varhaisista vuosistaan, joten on tärkeää, mitä lapsi päivähoidosta saa. Laadukas päivähoito voi olla osa hyvää lapsuutta. Varhaiskasvatuksen dosentti, lastentarhanopettaja Marjatta Kalliala muistuttaa, että päiväkodin tehtävänä on tarjota hyväänkin kotikasvatukseen jotakin uutta ja arvokasta. Laatu ratkaisee sekä kotona että päiväkodissa. Varhaiset vuodet ovat merkityksellisiä koko elämälle. Lapset oppivat e­ nsimmäisinä vuosinaan enemmän ja nopeammin kuin koskaan myöhemmin vastaavassa ajassa. On siis erittäin tärkeää että päiväkotien varhais­ kasvatus on huolella rakennettua.

Mitä varhaiskasvatus on? Varhaiskasvatuksen tehtävänä on ensisijaisesti edistää lapsen hyvinvointia, kasvua, kehitystä ja oppimista. Kasvatus lähtee liikkeelle lapsen tuntemisesta. Jokaiseen lapseen on tutustuttava yksilönä. Taito- ja taideaineet, jotka ovat sukua leikille, ovat olennainen osa varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on leikin, taito- ja taideaineiden tasokas, mutta ei kuitenkaan koulumainen, toteuttaminen. Musiikki, maalus, muovailu, nikkarointi, ompelu, tanssi, loruilu ja draama kuuluvat olennaisena osana varhaiskasvatukseen. Kielen oppiminen kuuluu varhaiskasvatuksen keskeisimpiin tehtäviin. Varhaiskasvatuksen laatua mitataan ­lapsen kokemuksella. On tärkeää kysyä, voiko lapsi emotionaalisesti hyvin ja sitoutuuko hän päiväkodin toimintaan. Emotionaalisesta hyvin­voinnista kertoo se, että lapsi tuntee olonsa päiväkodissa kotoisaksi, pystyy olemaan oma itsensä, on rentoutunut ja kertoo ajatuksistaan ja kokemuksistaan. Hyvinvoiva lapsi on valmis osallistumaan päiväkodin toimintaan. Laadukkaan varhaiskasvatuksen tunnistaa lasten ja aikuisten runsaasta vuorovaikutuksesta.

Harrastusten sijaan rauhallinen koti-ilta Laadukkaan varhaiskasvatuksen ansiosta lapsia ei tarvitsisi harrastuttaa liian varhain. Jos lapsella on päiväkodissa mahdollisuus osallistua hyvin suunniteltuihin ja toteutettuihin musiikki-, kuvataide-, tanssi- ja liikuntatuokioihin, ei lasta tarvitse viedä enää illalla harrastuksiin. Illan voi rauhoittaa perheen yhdessäoloon.

Touhuaminen osa varhaispedagogiikkaa Hyvin rakennettu toimintaympäristö kannustaa lapsia leikkimään, tutkimaan, liikkumaan ja toimimaan. Hyvin hoidettu ja silloin tällöin uudistettu ympäristö auttaa lapsia valitsemaan, itsenäistymään, ottamaan vastuuta ja ottamaan haltuun myös omaa oppimistaan. Vesi- ja hiekkaleikit, pienvälineet, roolivaatteet, maalaustelineet, höyläpenkit ja pelit ovat myös olennainen osa varhaispedagogiikkaa.

päivä esimerkiksi vesivärimaalusta, muovailua, rakentelua. Päivittäin myös luetaan ja kuunnellaan satuja ja kertomuksia. Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa ympä­ ristön, toisten lasten ja erityisesti lapsesta huolehtivien aikuisten kanssa. Aikuiselta vaaditaan sataprosenttista fyysistä ja henkistä läsnäoloa. Ihanteellinen, elämänmakuinen päiväkoti on iloisen tekemisen paikka. Siellä uppoudutaan monenlaiseen tekemiseen. Erilaiset lapset löytävät paikkansa aikuisten avulla eikä ketään jätetä yksin. Selvää on, että tällaisessa päiväkodissa myös henkilökunta arvostaa työtään sekä nauttii ja viihtyy työssään. • Lähde: Kalliala, M. 2008. Lapsuus hoidossa? ­GAUDEAMUS

Perushoito on myös tärkeää Perushoito on pukemista, vaipanvaihtoa ja ruokailua. Perushoito on mitä mainioin hetki lapsen yksilölliseen kohtaamiseen ja oppimiseen. Pukiessa, riisuessa ja ruokaillessa tuetaan kielenoppimista puhumalla, kuuntelemalla ja rohkaisemalla puhumaan. Yhteisillä aterioilla puolestaan opitaan, miten ollaan yhdessä, miten keskustellaan, puhutaan ja kuunnellaan vuorotellen.

Ihanteellinen päiväkoti Ihanteellisen päiväkodin kasvatusilmapiiri on lämmin ja välittävä. Aikuiset jakavat lasten ilot ja surut. Lapsia ei jätetä ryhmädynamiikan armoille. Kiusaamiseen puututaan herkästi. Kiusaamisia käsitellään ryhmässä esimerkiksi ongelmaa käsittelevien kuva­kirjojen avulla. Lapsen ei myöskään tarvitse selviytyä asioista, joihin he vielä tarvitsevat apua. ­Monipuolinen, laadukas toiminta on päiväkodin kunnia-asia. Toimintaan kuuluu joka

Pisamat

15


Avioero

ja lapsi

Vanhempien kannattaa hakea itselleen tukea ja apua avio­ erosta selviytymiseen. Esimerkiksi ero- ja vertaistuki­ryhmissä käsitellään eroon liittyviä tunteita ammattiauttajan avulla. ­Samalla pohditaan, mitä ero tarkoittaa vanhemman ja mitä lapsen näkökulmasta.

S

opuisat, yhteistyöhön kykenevät ex-puolisot autta­ vat lasta selviytymään erosta parhaiten. Huonosti hoidettu ero voi sitä vastoin jatkua sukupolvien ketjussa turvattomuuden tunteena, kun lapsi aikanaan on oman vanhemmuuden äärellä, muistuttaa kou­ luttaja ja työnohjaaja Riitta Mykkänen-Hänninen. Hän on työskennellyt Ensi- ja turvakotien liiton ylläpitämässä Neuvo­ keskuksessa, jossa tarjotaan lapsia ja vanhempia tukevia ero- ja uusperhepalveluja.

Lapsi saa rakastaa molempia vanhempia

Jos ero muodostuu hyvin riitaiseksi ja lapsi kuulee, kun vanhemmat mustamaalaavat toisiaan, on lapsi psyykkisesti vaikeassa tilanteessa, koska hän edustaa ikään kuin molem­ pia vanhempia. Vanhempien soimatessa toisiaan, he samalla soimaavat osaa lapsen minuudesta ja identiteetistä. Myös iso­ vanhempien on syytä muistaa tämä. – Meillä on ikään kuin sisäänrakennettu oletus siitä, että erossa täytyy asettua jommankum­ man vanhemman tai suvun

Lapsiperheen ero on aikuisille haasteellinen asia, koska vanhempien täytyy päättää parisuhde sen saman ihmisen kanssa, jonka kera pitäisi jatkaa eron jälkeisen vanhemmuu­ den jakamista. Tämä on haasteellista, koska varsinkin eron alkuvaiheessa tunteet entistä puolisoa kohtaan ovat monesti kielteisiä. Parisuhteen päättyessä haluttaisiin kenties koko­ naan unohtaa entinen kumppani. Tämä ei lapsiperheessä kuitenkaan ole mahdollista. Aikuisten tulisi tehdä yhteis­ työtä lasta koskevissa asioissa eron jälkeen. Vanhempien keskinäinen suhde tuo turvaa lapselle muuttuvassa elämäntilanteessa. Lapsella täytyisi olla tunne siitä, että hän saa rakastaa molempia vanhempia ja nauttia molempien vanhempien seurasta. Lapsen täy­ tyisi kokea, että vanhemmat pitävät hänestä huolta erosta huolimatta, Mykkänen-Hänninen korostaa. Älä mustamaalaa ja hauku ex-puolisoa lapsen kuullen

Vanhemmat voivat vaikuttaa omalla käyttäytymisellään mo­ niin asioihin. Toista vanhempaa ei pidä mustamaalata lapselle. Lapsen hartioille ei pidä sysätä sellaisia aikuisten asioita, jotka eivät hänelle kuulu. Vanhempien on pyrittävä turvaamaan, että lapsi voi jatkaa omalle ikätasolleen kuuluvaa lapsen elämää erosta huolimatta. Lapsen elämässä täytyisi olla huo­ lettomuutta ja turvallisuuden tunnetta siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät lapsen elämässä. Lapsi voi kantaa huolta, että rakkaus lasta kohtaan katoaa, kun vanhempienkin rak­ kaus toisiaan kohtaan on kadonnut.

16

Pisamat

Lapsen elämässä täytyisi olla huolet siitä, että molemmat vanhemmat sä


ScanStockPhoto.com

puolelle. Valitettavasti tästä seuraa ikäviä taistelukenttiä. Alku­ vaihe voi olla vaikeaa, mutta kun erosta on kulunut aikaa ja katkeruuden sävyttämät ikävät tunteet on työstetty, lapsen juhlapäiviä voidaan juhlia jopa yhdessä molempien sukujen kanssa, Mykkänen-Hänninen muistuttaa. Älä kerro pettämisistä ja jättämisistä

Vanhempien ero tuo aina muutoksia lapsen elämään. Lapsi ei voi jakaa enää arkea samanaikaisesti molempien vanhempien kanssa. Tästä kumpuavaa surua, ikävää ja kaipuuta on käytävä läpi. Lapsen tunteiden salliminen ja läpikäyminen on tärkeää. Aikuiselle se on vaikeaa, koska he ovat itse aiheuttamassa lap­ selle näitä ikäviä tunteita. On tärkeää, että erosta puhutaan lapselle ja kerrotaan, mitä tapahtuu ja mitä ovat ne muutokset, jotka asumisen suhteen tapahtuvat. Jos lapsi kysyy syitä vanhempien eroon, voi selit­ tää, että aikuisten väliset rakkausasiat ovat sellaisia, joita lapset eivät vielä ymmärrä. – Pettämisiä, jättämisiä ja syyllistämisiä ei kannata kertoa lapselle, vaikka siihen voisi eron alussa olla suuri tarve. Ne ovat aikuisten asioita, eikä lapsen tarvitse niistä huolehtia, neuvoo Riitta Mykkänen-Hänninen. Lapsi voi oireilla eri tavoin

Vanhempien avioero on niin suuri asia lapsen elämässä, että se voi luonnollisestikin näkyä eri tavoin lapsen käyttäytymisessä. Jot­ kut lapset voivat taan­ tua kehitykses­ sään. Lapselle voi tulla erityi­ nen

turvallisuuden tarve, lapsi vaatii paljon läheisyyttä ja sylissä oloa. Lapsi voi kiukutella ja hänellä voi olla voimakkaita tunnepuuskia. Lapsi voi myös tavallista enemmän varmistella esimerkiksi milloin ja kuka hakee hänet hoidosta tai harras­ tuksista. Lapsi voi reagoida eroon tulemalla ikään kuin pikku­ aikuiseksi. Jotkut lapset sitä vastoin yrittävät säästää vanhem­ piaan. He pyrkivät olemaan näkymättömiä ja kuulumattomia, ettei heistä vain tulisi lisää taakkaa vanhemmilleen. Lapsi voi syyttää vanhempiensa erosta itseään. Vanhempien kannattaakin useaan kertaan todeta lapselle, ettei vanhempien ero ole todellakaan lapsen syy. Jos lapsi oireilee paljon, voi perhe­neuvolasta hakea apua. On myös hyvä muistaa, että jos­ kus lapsi ikään kuin odottaa omaa aikaansa. Lapsi voi oireilla vasta vuoden tai kahden kuluttua, kun vanhemmat ovat pääs­ seet pahimman yli. Myös sisarukset voivat reagoida eroon eri aikoihin ja hyvinkin eri tavalla. Asumisjärjestely voi muuttua lapsen kasvaessa

Aikuiset tekevät päätöksen lapsen asumisesta ja huoltoon liit­ tyvistä asioista, mutta lapsia kannattaa kuunnella. Kuulemises­ sa on kuitenkin muistettava, että lapsi on lojaali molemmille vanhemmilleen. Sisarussuhteet ovat lapselle myös erittäin tär­ keitä. Sisarusten erottaminen voi olla todella rankkaa. Lapset eivät ole omaisuutta, josta annetaan molemmille vähän. Pieni lapsi elää hetkessä ja rakentaa kuvaa maailmasta kodin ympäristössä. Mitä pienempi lapsi on, sitä tärkeämpää, että muutoksia on mahdollisimman vähän. Silloin lapsen elämän­ rytmi edellyttää säännöllisyyttä ja toistuvia rutiineja. Hänen täytyy voida hahmottaa ja ennustaa arkea. Vaikka lapsi asuisi toisen vanhemman luona, voi toinen vanhempi aktiivisesti käydä tapaamassa ja hoitamassa lasta. Tämä toki edellyttää vanhemmilta kypsyyttä ja keskinäistä kunnioitusta. Kun lapsi kasvaa ja hänelle tulee enemmän ikää, lapselle on muodostu­ nut varmuus siitä, että vanhemmat säilyvät. Lapsen kasvaessa voi asumisjärjestelyihin tarvittaessa ­tehdä muutoksia. Myöhemmin viikko-viikko-systeemit voivat olla toimivia. Jos vanhemmat asuvat lähekkäin, päivähoito tai koulu säilyy samana ja kaveripiiri on tuttu, voi lapsi asua vuoroviikoin toisen vanhemman luona. Tärkeää on, että kum­ massakin kodissa lapsella olisi oma paikka odottamassa. Uudet kumppanit

tomuutta ja turvallisuuden tunnetta ilyvät lapsen elämässä.

Rakastunut vanhempi ei välttämättä toimi lapsen näkökul­ masta aina järkevästi. Vaikka olisikin löytänyt uuden rakkau­ den, ei avioeron jälkeen kannata tuoda uutta kumppania liian nopeasti näytille. Aikuisten kannattaa rauhassa miettiä milloin esittäydytään lapselle. Uuden kumppanin on hyvä myös muistaa, että lapsella on vanhemmat ja vanhemmuutta ei ku­ kaan voi ottaa pois. Uuden ihmisen on hyväksyttävä mennyt parisuhde ja perhe-elämä. – Uusperhekuvioissa olisikin tärkeää, että edellinen ero olisi työstetty läpi ennen kuin uusi yhteiselämä alkaa. Jatkossa van­ hempien uudet kumppanit voivat olla hyvä aikuisverkosto ja lisä lapsen elämään, Riitta Mykkänen-Hänninen korostaa. • Tukea eroperheen jäsenille: www.neuvokeskus.fi

Pisamat

17


Apua maksaläiskiin Raskauden kylkiäisenä iholle saattaa ilmestyä ikävän näköisiä, tummanruskeita ­läiskiä. Niillä on monta nimeä: maksaläiskä, pigmenttihäiriö, raskausnaamio. Riesa on vaaraton, mutta siitä saattaa tulla harmittava kumppani loppuelämäksi. raskausnaamio. Myös otsaa läiskittävät tummat läntit tai ylähuulta kaunistavat ­pigmenttiviikset koetaan harmillisiksi. Melasma koettelee lähes kaikkia raskaana olevia

Melasma on vaaraton, mutta harmillinen. Joidenkin tutkimusten mukaan vaivaa on ainakin 75 prosentilla raskaana olevista.

Meikkaa piiloon Jos ei malta odotella kasvoilla olevien läiskien vaalenemista, ne voi piilottaa vaikka heti meikin alle. Haaleammat läiskät peittyvät kevyellä meikki-, BB- tai CC-voiteella. Selkeästi erottuva läiskä häipyy paremmin piiloon peittävällä meikkivoiteella. Tarvittaessa sitä voi levittää ensin koko kasvoille ja lisäksi toinen ohut kerros vain läiskän päälle. Kaksi ohutta kerrosta näyttää luonnollisemmalta kuin yksi paksu. Jos läiskä on kovin tumma ja kuultaa meikkivoiteen alta, avuksi kannattaa ottaa runsaasti väripigmenttiä sisältävä erikoispeitevoide. Se levitetään vain läiskän päälle. Ohuimman kerroksen saa, kun levittää voiteen meikkisiveltimellä. Kannattaa kokeilla, toimiiko peiteaine paremmin meikkivoiteen alla tai päällä.

18

Pisamat

Pigmenttiläiskistä kärsivät myös hormo­ naalista ehkäisyä käyttävät ja vaihdevuosiikäiset naiset. Ikävästä ulkonäöstään huolimatta pig­ menttiläiskät ovat vaarattomia. Raskaudesta johtuva lisääntynyt pigmentti vaalenee yleensä vuoden kuluessa synnytyksestä. Joillekin voi kasvoihin jäädä pysyviä läiskiä näkyviin. Läiskien hoitaminen vie aikaa, osa läiskis­ tä pysyy poissa, osa tulee takaisin. –Varsinaisia lääkkeitä ja muita hoitoja ei ole ylipäätään kunnolla ja laadukkaasti tutkittu, eikä varsinkaan raskausolosuhteis­ sa. Tehokkaimpana paikallislääkkeenä pidetään A-vitamiinihapon, hydroki­ nonin ja kortisonin yhdistelmää. Sitä voidaan sekoittaa ihotautilääkärin reseptillä apteekissa. Yhdistelmää suositellaan käytettäväksi vasta ras­ kaudenjälkeen, sillä lääkkeessä on A-vitamiinihappoa. Sen sijaan jossa­ kin määrin tehoavaa atselaiinihappoa sisältävää reseptilääkettä uskalletaan käyttää raskausaikanakin. Raskaana ole­ ville sopivat myös pigmenttiä hajottavat laser- ja valoimpulssihoidot, tietää Tapio Rantanen. Suojaa iho auringolta

Auringon ultraviolettisäteily edesauttaa pigmentaation ja melasman lisääntymistä. ­Siksi iho kannattaa suojata etenkin raskau­ den aikana vaatteilla ja mahdollisimman kor­kean suojan antavalla aurinkosuoja­ voiteella. Suojavoidetta on hyvä käyttää heti, kun aurinko keväällä pilkistelee talven jäljiltä ja jatkaa käyttöä myöhään syksyyn. Vaikka iho seuraavana keväänä olisikin tasaisen vaalea, suojavoiteen käyttö kan­ nattaa aloittaa uudelleen. Kevätaurinko voi aktivoida ihon alla uinuvat läiskät uuteen kukoistukseen. Suojavoidetta kannattaa levittää runsas kerros myös jo olemassa olevalle läiskälle, ettei se tummu lisää auringossa. Lisätehoa

ScanStockPhoto.com

K

yseessä on hormoneihin liit­ tyvä hyperpigmentaatio eli melasma. Se syntyy, kun ihon pigmenttisolut muodostavat tavallista enemmän ruskean värin aiheut­ tajaa eli melaniinia. Sitä esiintyy joko ihon pinta- tai syvemmissä kerroksissa tai mo­ lemmissa yhtä aikaa. – Melaniinin tuotannon käynnistää tyro­ sinaasientsyymi. Hormonit ja istukkaperäi­ set, vielä tarkemmin tuntemattomat aineet lisäävät melaniinipigmentin muodostusta, ihotautilääkäri Tapio Rantanen kertoo. Merkittävimmät riskitekijät raskauden ohella ovat vaivan esiintyminen suvussa, herkästi ruskettuva ihotyyppi, ehkäisy­ pillerien käyttö ja voimakas aurinko­ altistus. Myös muut lääkkeet kuin e-pillerit voivat lisätä riskiä. Sellaisia ovat esimerkiksi eräät epilepsia- ja malarialääkkeet. Tummia läiskiä ilmaantuu eten­ kin alueille, joiden ihosoluissa on runsaasti naissukupuolihormonien reseptoreita ja toisaalta myös luonnos­ taan pigmenttiä. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi kasvot, nännipihat ja ulkoiset sukuelimet. Suun ympärille saattaa ilmestyä tumma ja ikävännäköinen, niin sanottu


Auringon ultraviolettisäteily edesauttaa pigmentaation ja melasman lisääntymistä. aurinkoa vastaan saa käyttämällä päivällä hoitovoidetta, jossa on vähintään suoja­ kerroin 15. Meikkaava voi korvata aurinkovoiteen levittämällä hoitovoiteen päälle meikinpoh­ justajaa, jossa on korkea suojakerroin ja sen päälle meikkivoidetta. Väripigmenttiensä ansiosta meikkivoiteetkin suojaavat ihoa auringolta. Mitä peittävämpi meikkivoide, sitä paremman aurinkosuojan se antaa. Auringossa ollessa kannattaa välttää haju­ vesien ja eteerisiä öljyjä sisältävien tuottei­ den käyttämistä. Niiden sisältämien aines­ osien on todettu lisäävän ihon läiskittymistä auringossa. Myös kuorintojen jälkeen iho

saattaa innostua liikapigmentoitumaan, ellei ihoa suojaa aina auringossa erittäin huolellisesti. Kokeile kosmetiikkaa

Myös kosmetiikkateollisuus on huoman­ nut ihon pigmentoitumisen lisääntyneen. Ihon väriä tasoittavia, läiskiä vaalentavia, pigmenttivaurioita korjaavia ja ihoa kirkas­ tavia hoitotuotteita löytyy kiitettävästi myös apteekeista. Edistyksellisimmät kosmeettiset ihon­ hoitotuotteet pyrkivät hillitsemään myös melaniinin tuotantoa. Pigmentinhoitotuot­ teita on käytettävä säännöllisesti päivittäin

käyttö­ohjeen mukaan. Tuloksia luvataan nä­ kyvän iholla yleensä neljän viikon kuluttua. Läiskien torjuntataisteluun kannattaa käy­ dä monipuolisesti. Perussetin muodostavat UV-suojan sisältävä päivävoide ja vaurioita yön aikana korjaava yövoide. Niiden avuksi saa lisätehoa hoitotiivisteellä, jota käytetään voiteiden kanssa yhtä aikaa joko jatkuvasti tai vaikkapa kuukauden kuurina. Hoito­ tehon voi viimeistellä vielä läiskän päälle levitettävällä täsmä­tuotteella. Se korjaa ja vaalentaa pigmenttiläiskää ­paikallisesti. • Asiantuntijana ihotautilääkäri Tapio ­Rantanen

Vähentää pigmenttihäiriöitä – tekee ihosta tasaisen ja kirkkaamman Perinteiset tuotekoostumukset hoitavat pigmenttihäiriöitä, ihotummentumia ja maksaläiskiä vain pintapuolisesti.

ENNEN HOITOA

4 VIIKON JÄLKEEN

8 VIIKON JÄLKEEN

12 VIIKON JÄLKEEN

UUDET EUCERIN® EVEN BRIGHTER CLINICAL -tuotteet tehoavat syvemmällä ihossa - ne vähentävät ihon hyperpigmentoitumista siellä, missä pigmenttejä syntyy. Uuden sukupolven EUCERIN®-ihonkirkastajat sisältävät erittäin tehokasta B-Resorsinoli –vaikutusainetta. Tuotteiden vaikutuksesta ihosta tulee tasaisempi ja kirkkaampi jo 4 viikon* käytön jälkeen. Säännöllinen, pitkäaikainen käyttö parantaa hoitotuloksia. Optimaalisen hoitotuloksen saavuttamiseksi tulee päivittäin käyttää sekä päivä- että yövoidetta. ERITTÄIN TEHOKAS & DERMATOLOGISESTI TESTATTU.

*Beiersdorf in-vivo test

SK 30

TIEDE JOKA NÄKYY IHOLLASI

SAATAVILLA APTEEKISTA

Pisamat

19


U

ni etenee noin tunnin pituisina jaksoina, välillä syvempänä, välillä kevyempänä. Osa vauvoista siirtyy unijaksolta toiselle joustavasti, eivätkä van­ hemmat edes huomaa jaksojen eroa. Toiset vauvat taas havahtuvat hereille unijaksojen välillä, jolloin pisimmät unet voivat olla vain 1–2 tunnin mittaisia. Vanhempien voimat voivat olla koetuksella ensimmäisten kuukausien aikana. Tällöin vauvan nukkumisrytmi voi poi­ keta täysin aikuisen rytmistä: lapsi saattaa nukkua hyvin päi­ vällä, mutta heräillä usein yöllä. Vauvan unirytmiin on vaikea vaikuttaa ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. Ensimmäisten 3–4 kuukauden jälkeen vanhemmat ­voivat pyrkiä hoivatavoillaan vaikuttamaan vauvansa uneen. Säännöl­linen päivärytmi on hyvän yöunen perusta. Säännöl­ lisessä päivärytmissä on tärkeää noudattaa tiettyjä ruokailu-, ulkoilu- ja päiväuniaikoja. Näiden lisäksi vauva tarvitsee päi­ väänsä vanhemman kanssa oleilua ja seurustelua. Päivän päätteeksi tutut iltarituaalit valmistavat ja rauhoitta­ vat yöunille. Säännöllinen päivärytmi tuo vauvalle turvallisuu­ den tunteen ja opettaa hahmottamaan päivän ja yön eron.

Vauvan

uni

Vastasyntynyt vauva nukkuu suurimman osan ajasta, noin kaksikymmentä tuntia vuorokaudessa. Vauvat ovat kuitenkin pienestä pitäen yksilöitä ja heidän välillään voi nukkumisessa olla suuriakin eroja.

Koliikkivauva

Koliikkia esiintyy joka kymmenennellä vauvalla. Tyypillistä koliikista kärsivälle vauvalle on usein iltaan ajoittuva jopa tunteja kestävä itku. Koliikki alkaa yleensä muutaman viikon ikäisenä. Vauvan kasvaessa koliikki vähitellen helpottaa ja lop­ puu yleensä 4 kuukauden ikään mennessä. Syytä koliikkiin ei tiedetä. Koliikkia ei lueta varsinaiseksi uniongelmaksi, sillä koliikki­ vauvat nukkuvat yleensä riittävästi. Vauvan rauhattomuus ja itkuisuus koettelevat kuitenkin vanhempien jaksamista. Vanhempien illat saattavat kulua vuoron perään vauvaa kan­ niskellessa. Väsyneet vanhemmat

Vauvan erilainen rytmi koettelee koko perheen jaksamista. Riittävästä levosta ja rentoutumisesta kannattaa huolehtia, sil­ lä vanhempien jatkuva väsymys voi pahentaa tilannetta. Vauva aistii häntä hoitavan vanhemman uupumuksen ja voi tuntea olonsa turvattomaksi. Vauvan itku ja levottomuus voivat lisääntyä, säännölliseen rytmiin pääseminen vaikeutua ja vanhemmat uupua entisestään. Väsymyksenkin hetkellä pitää muistaa, että vauva ei itke tahallaan. Vauva odottaa vanhemmiltaan hoivaa ja hellyyttä. Vauvaa ei saa koskaan kohdella väkivaltaisesti. Jos tunnet, että omat voimasi ovat hiipumassa, hae ajoissa apua. Avun hake­ minen osoittaa, että välität vauvasta ja itsestäsi. • Asiantuntijana neuvolapsykologi Katja Rantala Lähde: Nuori Suomi ry

20

Pisamat

Totuta vauvaa jo pienestä pitäen normaaleihin ääniin.


äh iseksi täm

Vinkkejä un e

n öiden v

en

ie m o tt

• Luo vähitellen pohjaa vauvan päivärytmille. Päivärytmissä vuorottelevat ruokailu, leikki ja seurustelu vauvan kanssa, ulkoilu ja päiväunet sekä tutut rituaalit ennen nukkumaan menoa. • Vauvan olisi hyvä nukahtaa paikkaan, jossa hän myöhemmin herää. Tämä luo vauvalle turvallisen olon ja herättyään hän voi nukahtaa itsekseen takaisin uneen. • Jos vauvan on vaikea nukahtaa, varmista, ettei nälkä, jano tai märkä vaippa pidä häntä hereillä. • Huolehdi, että ympäristö sopii nukkumiseen: vuodevaatteet ovat puhtaita, huone raikas ja lämpötila miellyttävä. • Vauvan univaikeudet voivat liittyä hänen kehitysvaiheeseensa ja mennä nopeasti ohi. Esim. hampaiden puhkeaminen ja liikkumisen lisääntyminen voivat häiritä lapsen unta. • Kun vauva yöllä ääntelee ja tapailee itkua, kuuntele hetken aikaa, jatkuuko ääntely ja voimistuuko se? Vauva voi olla kevyen unen vaiheessa, jolle on tyypillistä liikehdintä ja ääntely. Usein uni jatkuu itsestään. • Vauvan itkuun on reagoitava, jos itku voimistuu tai alkaa äkillisesti voimakkaana. Ensin vauvaa voi rauhoitella sängyssä taputtelemalla selkää tai peppua ja hyräilemällä. Jos lapsi ei rauhoitu, voit yrittää rauhoittaa häntä sylissä. Älä kuitenkaan nukuta vauvaa syliin, sillä vauva tottuu siihen herkästi. Nukahtaminen voi jatkos­ sa vaikeutua, jos vauva ei saa tuttua ihonkosketusta. Laita rauhoittunut lapsi sänkyyn, jotta hän oppisi nukahtamaan itsekseen. • Jos vauva herää yöllä, vältä antamasta ylimääräisiä virikkeitä: suora katsekontakti, valojen laittaminen päälle ja kovat äänet voivat virkistää vauvaa entisestään ja nukahtaminen uudelleen vaikeutuu. • Totuta vauvaa jo pienestä pitäen nukku­ maan kodissa kuuluviin normaaleihin ääniin.

ScanStockPhoto.com

nukkumaan kodissa kuuluviin

• Ole vauvan kanssa päivän aikana. Yhdes­ sä ollessa vauva saa kokea hellyyttä ja hoivaa. Päivän aikana täyttynyt hellyyskiintiö antaa pohjan levollisille yöunille. • Luota itseesi oman vauvasi asiantuntijana! Kaikki vauvat ovat yksilöitä ja erilaisia temperamentiltaan, joten nukkumis­ tavatkin muotoutuvat yksilöllisesti.

Pisamat

21


su

it t e e le

os

Puhtautta ja raikkautta koko perheelle!

iin kot a aan ess itet uom im S To ialla k kaik

Yhteistyössä Allergiaja Astmaliiton kanssa kehitetty Neutraltuoteperhe tuo apua yliherkkyyksistä kärsivien ja herkkäihoisten arkeen. Tuotteet ­eivät sisällä hajustei­ ta, väri­aineita tai muita ­tarpeettomia lisä­aineita.

“pisamat” koodilla kaikista normaalihintaisista kengistä 10 % alennusta ( 31.12.2013 asti)

Paksu ja ­pehmeä ihmevoide ­vauvasta vaariin. Parantaa haavat ja rohtumien lisäksi ihottumat, huulien halkeamat ja kaikki muutkin ihon pikkuvauriot. Sopii myös vaippa­ ihottumien ennalta­ ehkäisyyn ja hoitoon. Saatavilla apteekeista.

Mmm..­ ­maku ­muuttuu ­pureskeltaessa! Hauska makuelämys mikä maistuu nyt mustikalta, vaniljalta ja mentholilta! Flowsarjan uutuusmaku on hampaittesi hyväksi. Xylimaxtuotteet ovat 100 % ksylitolilla makeutettuja, ja valmistettu Suomessa.

22

Pisamat

Pian myös tippana!


11/2012

ko perheelle o K

Vahva fluori ja ksylitoli A VAHVRI O U FL

Ka

ks

a

V KSYAHVA LIT OLI

oj

Ei alkoholia

APTEEKISTA!

su in k n e r ta i n e

Fludent Fresh Junior suuvedet

Fludent Fresh hammastahna

- Fluoritaso 0,05 % - Ksylitolia 10 % - Ei alkoholia

- 1450 ppm fluoria - Ksylitolia 10 % - Ei natriumlauryylisulfaattia sopii myรถs aftaherkille

Actavis Oy, Klovinpellontie 3, 02180 Espoo, puh. (09) 348 233, www.actavis.fi

Fludent Fresh Cool Mint suuvesi - Fluoritaso 0,2 % - Ksylitolia 10 % - Ei alkoholia

www.vahvathampaat.fi Pisamat

23


24

Pisamat

Profile for T

Pisamat 2 2013  

Pisamat 2 2013  

Profile for systeemit
Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded