Page 1

Lapsiperheiden terveysjulkaisu 1/2013 www.pisamat.fi

Lapsen kivunhoito INFLUENSSAROKOTE LAPSELLE

Ksylitolia iholle

0,00 € Ota ja lue!

Keho tarvitsee

Äiti hae apua synnytysmasennukseen

Virtaa vitamiineista

bakteereja,

älä kuuraa kaikkea pois! Pisamat

1


rtik


ScanStockPhoto.com

Sisältö 4 Älä pelkää bakteereita! 6 Vatsakipuja, ripulia ja väsymystä – Mitä vatsassani tapahtuu? 8 Pitkittynyttä kipua ei saa jättää hoitamatta 12 Päiväkodit ja muut palvelut 14 Rokotus suojaa lasta influenssalta 16 Ksylitoli tekee hyvää myös iholle! 18 Hae ajoissa apua synnytyksenjälkeiseen masennukseen! 22 Vitamiinien merkitys ja suositeltava saanti

Suttuiset sormet, suttuinen suu, tervetuloa bakteerit! Päätoimittaja myynti ja markkinointi Eija Rasinen eija.rasinen@pisamat.fi puh. 040 736 4404 Toimittaja Satu Pietarinen Julkaisija Pisamat y-tunnus 1731393-5 Graafinen toteutus Jaana Viitakangas Painopaikka Forssa Print PAPERI Kansi Galerie Art Gloss 130 g/m2 Sisus My brite silk 90 g/m2 KANSI Scanstockphoto / Andres Rodriguez Seuraava lehti ilmestyy 11.09.2013. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneessa virheessä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 7 päivän k­ uluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisu­ajankohdasta l­ukien. Lehti toimitetaan force ­majeure varauksin.

Voi näistä lapsukaisia, leikkiä ja iloa, joskus pientä murhettakin. Ystävät ovat tärkeitä pienille ihmisille, aina aikuisuuteen asti! Miten luovaa on tehdä ”loska­ sooseja” yhdessä ulkona, aivastaa perään ja pyyhkiä valuva nenä lapaseen ja bak­ teerit jakoon! Meissä kaikkissa asustaa reilun kilon verran bakteereja, ja me tarvitsemme nii­ tä! Kun kaupungissa asutaan, olemme liiankin puhdasta ja bakteerikammoista väkeä. Bakteereilla on kuitenkin monta tärkeää tehtävää. Ne pitävät yllä suo­ jaavaa immuunijärjestelmäämme, ne suojaavat taudinaiheuttajilta ja tuottavat runsaasti terveyttä edistäviä yhdisteitä. Kuitenkin päiväkotien suurissa lapsi­ ryhmissä, sairastetaan enemmän kuin pienryhmissä. Siellä antibioottikierteet ovat tavallisia, ja lapsen bakteeristoa muuttavia. Antibiooteille vastutustuskykyi­ set bakteerikannat lisääntyvät ja siirtyvät lasten kesken. Meidän tulisikin saada alle 3-vuotiaille lapsille pienryhmiä päiväkoteihin, jotta saisimme puolitettua terveellä tavalla nuo sairauskierteet!

Pestyin käsin, kohti tervettä bakteerikantaa! eija.rasinen@pisamat.fi Pisamat

3


ScanStockPhoto.com

Suurin osa elimistössämme olevista bakteereista on tärkeitä terveytemme yllä­ pitäjiä. Lapsen bakteeristoa kannattaakin muokata terveelliseen suuntaan pienestä pitäen. Liikkumalla ja leikkimällä paljon ulkona, puistoissa ja m ­ etsissä lapsi altistuu luonnollisella tavalla erilaisille mikrobeille ja bakteereille. ­Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio, joka sisältää runsaasti kasviksia, hedelmiä, marjoja ja vihanneksia, on myös tärkeää bakteeriston tervey­ delle. Turhia antibioottikuureja tulisi myös välttää.

Älä pelkää bak Kumppanuus bakteerien kanssa Suolistossa yleisesti esiintyvät normaalit bakteerit ovat perus­ lähtökohdiltaan hyviä. Taudinaiheuttajia lukuun ottamatta terveyttä haittaavia tai terveiden ihmisten huonoja bakteereita ei vielä tunneta riittävän hyvin. Ripulitaudit häiritsevät aina normaalin bakteeriston toi­ mintaa. Ripulin jälkeen kestää aikansa, että bakteeristo p ­ alaa ennalleen. Bakteeristo muuttuu myös ruokavalion merkit­ tävän muutoksen tai antibioottien käytön myötä, jolloin on mahdollista, että myös bakteeristossa tapahtuu terveyttä heikentäviä muutoksia. Pitkään jatkunut yksipuolinen ruoka­ valio muuttaa bakteeriston koostumusta haitalliseen suun­ taan. Esimerkiksi lihavien ihmisten bakteeristo on köyhempi kuin laihojen. Kun ihminen kuolee, verenkierto lakkaa ja immunitee­

4

Pisamat

tin suoja loppuu, suoliston bakteerit muuttuvat vihollisiksi ­alkaen tuhota ihmisen kudoksia. – Toisaalta lienee tarkoituskin, että bakteerit muuttavat meidät jälleen maan tomuksi. Syntymän ja kuoleman välillä ihmisen elämä on elämistä bakteerien kanssa ymmärtävässä kumppanuudessa, Huovinen muistuttaa.

Lapsen bakteeristo Lapsen bakteeristo alkaa muotoutua syntymän jälkeen riip­ puen siitä, onko hän syntynyt alatiesynnytyksellä vai keisarin­ leikkauksella. Alatiesynnytyksen jälkeen lapsen bakteeristo muistuttaa äidin emättimen bakteeristoa ja keisarinleikkauk­ sella syntyneillä äidin ihon bakteeristoa. Noin vuoden iässä lapsen bakteeristo alkaa vähitellen stabiloitua. Kiinteän ja samantyyppisen ruuan antaminen pitää bakteeriston varsin samanlaisena pitkiäkin aikoja. Kun lapsi alkaa saada samaa kiinteää ruokaa kuin aikuisetkin, suoliston bakteeristo alkaa vähitellen muistuttaa aikuisten bakteeristoa. Bakteeristo on pitkälti peritty äidiltä ja isältä ja kun ruo­ kakin on samaa, on selvää, että bakteeristot muistuttavat toi­ siaan. Sukulaisuudesta huolimatta jokaisen ihmisen baktee­ risto on kuitenkin niin erilainen, ettei ole vaikeuksia erottaa niitä toisistaan. Kädet rohkeasti multaan Hyvä käsihygienia ja rokotukset ovat tarpeellisia, sillä kukaan ei halua palata aikaan, jolloin sairastuttiin ripulitauteihin ja vakaviin infektioihin. Kädet täytyy siis edelleen pestä ulkoa

ScanStockPhoto.com

M

eissä jokaisessa asustaa 1–1,5 kg bakteereita. Baktee­ rikammoisuus ei todellakaan kannata, sillä emme pääse bakteereista eroon, vaikka kuinka pesisimme ja hankaisimme. Syytä kuuraamiseen ei olekaan, sillä ihminen ei voi elää ilman elimistön bakteereita. Bakteerit kouluttavat ja pitävät yllä suojaavaa immuunijärjestelmäämme, suojaavat meitä taudinaiheuttajilta, tuottavat runsaasti terveyttä edis­ täviä yhdisteitä, vaikuttavat ruoka-aineiden pilkkomiseen ja käsittelyyn ja ruokkivat suoliston limakalvon soluja. Jos ­jokin näistä toiminnoista häiriintyy, seurauksena on terveys­ ongelmia, kertoo Turun yliopiston bakteeriopin professori Pentti Huovinen.


teereita! tullessa, ennen ruokailua ja vessassa käynnin jälkeen. Lapsia ei tarvitse kuitenkaan joka aamu ja ilta hangata saippualla kii­ reestä kantapäähän. – Ei ole paha asia, että pojat tulevat metsästä kädet mullassa ja pihkassa tai suu mustikassa. Porkkanoita voi poimia maas­ ta ja pyyhkiä pahimmat mullat pois ja syödä hyvällä halulla, Huovinen lisää. Lapsesta lähtien liikkuminen ja leikkiminen luonnossa muokkaavat bakteeristoa terveelliseen suuntaan. Vanhem­pien kannattaakin antaa lasten temmeltää luonnossa ja upottaa kä­ tensä reilusti multaan. Lasten lautasella tulisi myös olla run­ saasti marjoja, kasviksia, hedelmiä ja vihanneksia.

Antibiootteja on käytettävä viisaasti Pentti Huovinen on huolissaan suurten päivähoitoryhmien vaikutuksesta lapsen bakteeristoon. Suurissa ryhmissä sairas­ tetaan 2,5–3 kertaa enemmän kuin pienryhmissä tai koti­ hoidossa. Suuressa päivähoitoryhmässä antibiootteja saavia lapsia voi olla useita. Antibioottihoitoa saavan lapsen bak­ teeristo muuttuu aina merkittävästi, jopa vuosiksi eteenpäin. Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerikannat lisääntyvät ja siirtyvät lasten kesken. Koska muutkin bakteerit kuin taudin­ aiheuttajat siirtyvät lapsesta toiseen, on mahdollista, että ter­ veenkin lapsen normaali bakteeristo muuttuu. Pentti Huo­ vinen kertoo, että tästä muutoksesta ei kuitenkaan vielä ole osoitettu olevan terveyshaittaa. Bakteeriston köyhtyminen ja siitä aiheutuvat terveyshaitat ovat tällä hetkellä intensiivisen tutkimuksen kohteena. Pikkulasten turhaa sairastamista voi­

daan kuitenkin välttää hyvin yksinkertaisin keinoin. – Päivähoidossa olevat alle kolmivuotiaat tulee saada pien­ ryhmähoitoon. Vaatikaa sitä kunnallisilta päättäjiltänne. Vaikkei se kaikilta korvatulehduksilta suojaakaan, sillä vähen­ netään lapsen sairastumisriski puoleen, Huovinen neuvoo. Pikkulapsena saadut useat antibioottikuurit altistavat myös astmalle ja suolistotulehdukselle (Crohnin tauti). Huovinen kuitenkin muistuttaa, että antibiootit ovat oikeassa tilantees­ sa käytettynä kultaakin kalliimpia ihmelääkkeitä, jotka voivat säästää vaikeilta ja jopa henkeä uhkaavilta komplikaatioilta. Antibiootteja on kuitenkin osattava käyttää viisaasti. l Asiantuntijana kliinisen mikrobiologian erikois­ lääkäri ja Turun yliopiston lääketieteellisen tiede­ kunnan bakteeriopin ­professori Pentti ­Huovinen.

Pisamat

5


Vatsakipuja, ripulia ja väsymystä

– Mitä vatsassani tapahtuu?

C

rohnin tauti voi esiintyä missä tahan­

sa ruoansulatuskanavan alueella. Yleisimmin se kuitenkin esiintyy ohutsuolessa, erityisesti ohutsuolen loppu­ osassa. Tauti on elinikäinen, mutta yleensä vanhemmiten se rauhoittuu. Tauti voi alkaa missä iässä tahansa. Tyypillinen sairastumis­ ikä on kuitenkin 15–25 vuotta, joten tautia voidaan luonnehtia nuorten aikuisten taudiksi. Lapsuusiässä Crohnin taudin keskimääräinen sairastumisikä on 12 vuotta. Crohnin taudin oireita ovat mm. ripuli, kivut, väsymys, laihtuminen ja korkea kuume. Suhteellisen harvoin sairauden aktiivisessa vaiheessa voi esiintyä myös niveloireita, ihooireina haavoja ja kyhmyjä sekä silmien särkyä ja valonarkuutta. Lapsilla ensimmäisenä oireena voi olla pituuskasvun häiriö ja nivelkivut. Nuorilla myös puberteetin myöhästyminen. Crohnin tautiin tai colitis ulcerosaan sai­ rastuneiden lapsilla on pieni riski sairastua

Monilla lapsilla ja ­nuorilla on ajoittain vatsavaivoja ja niihin liittyviä kipuja, jotka usein ovat o ­ himeneviä, mutta toisinaan ­kipujen syyt voivat johtua kroonisista maha- ja suolistosairauksista.

kumpaan tahansa sairauteen. Jos molemmilla vanhemmilla on tällainen sairaus, riski on suurempi. Taudin rajoittuessa paksusuoleen voi erotus­diagnoosin tekeminen colitis ulcerosaan nähden olla vaikeaa. Tällöin puhutaan luokit­ telemattomasta/välimuotoisesta koliitista. Diagnoosi tehdään tähystäen Lapsilla ja nuorilla tähystys tehdään aina nu­ kutuksessa. Lasten tulehduksellisia suolisto­sairauksia hoidetaan pääsääntöisesti suunkautta otettavilla lääkkeillä ja tarvittaessa voidaan käyttää suonensisäisesti annettavia lääk­ keitä. Taudin hoitoon käytetään samoja lääkkeitä kuin aikuisillakin, mutta hoidossa on tiettyjä huomioon otettavia erityis­piirteitä, kuten lääkehoitojen vaikutus kasvuun. Ravitsemushoidon on todettu lapsilla ole­ van yhtä tehokas kuin kortisonihoito. Hoito toteutetaan noin kaksi kuukautta

6

Pisamat

ScanStockPhoto.com

Kun lapsi saa oikeaa hoitoa, saadaan kasvu nousemaan ja nuorilla puberteetti käyntiin.-


kestävänä nenä-maha-letkuruokintana. Vaikean, aktiivisen Crohnin taudin hoitooon lapsipotilaillakin voidaan käyttää biologisia hoitoja. Biologiset hoidot vaikuttavat voimak­ kaasti immuunijärjestelmään, eli muuntavat immuunivastetta, joka on yliaktiivinen Crohnin taudissa. Biologista hoitoa on tulehduksen­ välittäjäaineen estäminen monklonaalisella vasta-aineella eli infliksimabilla. Sitä käytetään vaikeassa Crohnin taudissa tai kun taudista aiheutuu fisteleitä. Infliksimabia annostellaan laimennettuna laskimoon. Hoito kestää pari tuntia kerrallaan. Colitis ulcerosa eli haavainen paksu­ suolen tulehdus on krooninen suolisto­

keillä ja tarvittaessa voidaan käyttää suonen­ sisäisesti annettavia lääkkeitä. Jos sairaus on raju ja lääkkeet eivät tehoa, tulee kyseeseen J-pussi-leikkaushoito. Oireita voi helpottaa Probiootit Probioottien on todettu tuhoavan suolistosta haitallisia bakteereja, tuottavan vasta-aineita ja suojaavan suolen pintaa. Tämän vuoksi ne voivat helpottaa erilaisten tulehduksellisten sairauksien, allergioiden ja suoli-ongelmien oireita. Parhaat tulokset on saatu ripulitautien hoidosta ja ehkäisystä, etenkin lapsilla. Pro­ bioottien yhdistelmillä on saavutettu hyviä

tuloksia myös haavaisen paksusuolen tuleh­ duksen hoidossa. Elämän pituinen tauti Lapsen ja nuoren on vaikea hyväksyä sitä tosiasiaa, että sairaus kestää loppuelämän ja että hän on aina erilainen kuin muut ikäisen­ sä. Psyykkiseen jaksamiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Ns. hyvinä kausina, silloin kun tauti ei ole aktiivinen, lapsi tai nuori voi harrastaa kaikkea sitä, mitä muut, terveet ikätoverinsa. l Lähde: Crohn ja Colitis ry – 2008 & 2011

tulehdus, joka sijaitsee paksusuolessa ja/tai peräsuolessa. Lapsilla peräsuolen tulehdus on erittäin harvinainen. Taudin oireita ovat mm. veriripuli, umme­ tus, kivut ja väsymys. Oireet kehittyvät yleensä vähitellen. Ne voivat olla jatkuvia tai esiintyä muutamien viikkojen tai kuukausien jaksoissa, joiden välillä voi olla pitkiä oireetto­ mia kausia. Mikä sairauden aiheuttaa? Taudin syy on tuntematon. Colitis ulcerosa alkaa useimmiten nuoruusvuosina. Perintö­ tekijöillä tiedetään olevan vaikutusta sairas­ tumiseen. Colitis ulcerosaan sairastuneiden lapsilla on noin 10–20 %:n riski sairastua colitis ulcerosaan tai Crohnin tautiin. Jos mo­ lemmilla vanhemmilla on sairaus, riski on noin 30–50 %. Bakteerien ja virusten on epäilty laukai­ sevan sairauden, mutta toistaiseksi varmaa näyttöä ei ole. Perintötekijöistä johtuva alttius yhdessä yhden tai useamman toistaiseksi tuntemattoman ympäristötekijän kanssa vaikuttavat sairauden puhkeamiseen. Myös yhteyttä ravintotekijöihin on epäilty ja hiljattain on raportoitu mm. ravintorasvan laatueroja haavaiseen paksusuolitulehdukseen sairas­ tuneilla verrattuna terveenä pysyneisiin. Mo­ nilla potilailla on kokemuksia siitä, että tietyt ruoka-aineet lisäävät suolisto-oireita. Psyykkisten tekijöiden ei ole todettu aiheuttavan suoranaisesti sairautta, mutta psykogeeniset tekijät mm. stressi saattavat vaikuttaa elimistön immuunivasteeseen ja taudin kulkuun. Diagnoosi tehdään tähystäen. Lapsille ja nuorille tähystystehdään nukutuksessa. Colitis ulcerosan lääkitys on periaatteessa sama kuin Crohnin taudin hoidossa. Lasten tulehduksellisia suolistosairauksia hoidetaan pääsääntöisesti suunkautta otettavilla lääk­

Pisamat

7


Pitkittynyt

Yhä useampi lapsi ja nuori kärsii pitkittyneistä kivuista. Kroonisten, perussairauteen liittyvien kipujen ja hermokipujen lisäksi erilaiset tuki- ja liikuntaelinkivut haittaavat arkea, nakertavat itseluottamusta ja aiheuttavat jopa syrjäytymistä. 8

Pisamat

ScanStockPhoto.com

ei saa


tä kipua

jättää hoitamatta Pidetään

yhdessä huolta Kuntoutus Ortonin Lasten ja nuorten yksikkö tarjoaa yksilöllistä kuntoutusta kipuoireyhtymää, reumaa tai muita tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastaville 0-18–vuotiaille ja heidän perheilleen.

L

Kipu koskee koko perhettä Jatkuva kipu aiheuttaa lapselle helposti niin psyykkisiä, fyysi­ siä kuin sosiaalisiakin ongelmia. Kivun vaikutus sosiaaliseen kanssa­käymiseen näkyy usein syrjään vetäytymisenä ja leikeistä luopumisena. Kivun pelko, ärtyneisyys, hoitoihin liittyvät pelot ja itseluottamuksen laskeminen vaativat yleensä psykologin tilanne­ kartoitusta ja apua. Helsingin Ruskeasuolla sijaitseva Kuntoutus Orton on erikoistunut lasten ja nuorten kivunhoitoon. Kipua hoidetaan

Kuntoutusjakson aikana lapsesta tai nuoresta huolehtii moniammatillinen tiimi, johon kuuluu mm. lääkäreitä, fysio- ja toimintaterapeutteja sekä muuta kuntoutushenkilökuntaa. Käänny puoleemme, niin laaditaan yhdessä lapsellesi turvallinen kasvupolku aikuiseksi!

KUNTOUTUS

asten ja nuorten lyhytaikaisen kivun hoito on viime vuosi­ kymmeninä kehittynyt ja mahdollisuudet ja vaihtoehdot sen hoitoon ovat nykyisin hyvät. Pitkittyneistä kivuista kärsivien hoitojärjestelmä on sen sijaan yhä osin puutteellinen. Asian­ tunteva hoito ei tavoita kaikkia, vaikka kivun vaikutukset lasten kehitykseen ja hyvinvointiin ovatkin tiedossa. Tarkkoja tietoja pitkittyneestä kivusta kärsivien lasten ja nuor­ ten määrästä ei ole, mutta toistuvia kipuja arvioidaan olevan noin viidenneksellä, ja pitkittyneitä, toimintakykyä haittaavia kipuja yli viidellä prosentilla alle lukioikäisistä. Terveystapatutkimuksen mu­ kaan jo noin kolmanneksella yläkouluikäisistä on todettu viikoit­ taisia niska-hartiaoireita sekä alaselkäoireita. Vain joka kolmas lapsi liikkuukin terveytensä kannalta riittävästi. – Tietokoneiden ja pelilaitteiden äärellä istuskelu on lisään­ tynyt, mikä on johtanut jatkuvasti lisääntyvään niska- ja hartia­ oireiluun, toteaa kipukuntoutusta tarjoavan Kuntoutus Ortonin Lasten ja nuorten yksikön lastenreumatologi Hanna Säilä. Kipu voi johtua myös kasvuiän tuki- ja liikuntaelinsairauksista tai jonkin muun sairauden tai esimerkiksi onnettomuuden aiheut­ tamasta haitasta. Yhtenä syynä on lapsiperheiden arkiliikunnan puute. Terveysliikuntasuositusten mukaan kasvuikäisen lapsen tulisi liikkua reippaasti vähintään kaksi tuntia päivässä. Usein hyvin kilpailunomainen harrasteliikunta ei korvaa tätä tarvetta, vaan sen lisäksi tarvittaisiin lasten normaalia kisailua ja leikkien lomassa tapahtuvaa liikkumista.

LASTEN JA NUORTEN YKSIKKÖ Asiakaspalvelu ja neuvonta arkisin klo 09.00-14.00 • puh. (09) 4748 6269

Lämpimästi tervetuloa Ortoniin!

Kuntoutus Orton Tenholantie 10 00280 Helsinki www.kuntoutusorton.fi


Tavoitteena on lapsen tai nuoren itsearvostuksen ja itseluottamuksen parantaminen, kivun­ hallintakeinojen löytäminen ja kipukeskeisyyden vähentäminen.

k­ untoutusjaksoilla, jotka jaetaan kolmesta neljään viikon mittai­ seen jaksoon. Jaksolle osallistuu yleensä koko perhe. Kipukuntoutuksessa etsitään yksilöllisiä keinoja kivunhallin­ taan ja arjessa selviytymiseen. Tavoitteena on lapsen tai nuoren itsearvostuksen ja itseluottamuksen parantaminen, kivunhallinta­ keinojen löytäminen ja kipukeskeisyyden vähentäminen. Van­ hemmille etsitään erilaisia keinoja kipuoireisen lapsen tai nuoren tukemiseen ja perhedynamiikan parantamiseen. – Yhtenä tärkeänä tavoitteena on kivun kroonistumisen eh­ käiseminen, sanoo Kuntoutus Ortonin kivunhoidon asiantuntija, johtava psykologi Tage Orenius.

Kipukuntoutuksesta apua muun muassa seuraaviin kiputiloihin • Krooninen kipusyndrooma • Laaja-alaiset tai pitkittyneet kipuoireet • Onnettomuuspohjaiset esim. kolarin jälkitilat • TULE-pohjaiset sairaudet, ortopediset ja ­tulehdukselliset kiputilat • CRPS ja neuropaattinen kipu • Hypermobiliteetti

Tavoitteena parempi arki Hyvinkin nuoret lapset saattavat joutua käyttämään jatkuvaa kipulääkitystä. Kuntoutus Ortonissa kipupotilasta autetaan hallit­ semaan lääkkeiden käyttöä ja etsitään vaihtoehtoisia menetelmiä kivun lievittämiseksi. Kuntoutujan ja tämän perheen tukena on moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu useita kivunhoidon asiantuntijoita aina fysioterapeuteista psykologeihin ja erikoislääkäreihin. Jokainen kipukuntoutuja saa henkilökohtaisen fysioterapeutin, joka toimii kuntoutujan omavalmentajana. Tiedon lisäämisen, erilaisten har­ joitteiden ja kivunlievitysmenetelmien lisäksi tavoitteena on kivun pelon ja liikkumisen pelon vähentäminen. – Haluamme lisätä kipuilevan lapsen tai nuoren kokonais­ valtaista oman hallinnan tunnetta. Kipuajattelun tilalle tarjotaan muuta aktiviteettia. Tavoitteena on energian lataaminen kivutto­ mista hetkistä, Säilä kertoo. Fysioterapiassa kivunhoidon menetelminä käytetään muun muassa OMT-terapiaa, allasterapiaa, erilaisia rentoutusmene­ telmiä, lymfaterapiaa ja akupunktiota. Tämän lisäksi toiminta­ terapeutti ohjeistaa oikeanlaisissa työasennoissa ja etsii tarvit­ taessa sopivia apuvälineitä arjen helpottamiseksi. Kipukuntoutuksen tavoitteena on tukea ja kuntouttaa sellaisia kipuoireisia lapsia ja nuoria, joiden oireiluun ei terveydenhuollon tarjoamilla palveluilla ole pystytty vaikuttamaan. Kuntoutuksen tarkoituksena on katkaista erikoissairaanhoidon tutkimuskierre ja keskittyä lapsen ja nuoren toiminta- ja koulunkäyntikyvyn kohen­ tamiseen. – Tavoitteenamme on auttaa lasta tai nuorta palaamaan ak­ tiiviseen toimintaan ja pärjäämään kivun kanssa aiempaa parem­ min, summaa Säilä. l Asiantuntijana lastenreumatologi Hanna Säilä, joka toimii Kuntoutus Ortonin Lasten ja nuorten yksikössä

10

Pisamat


11/2012

ko perheelle o K

Vahva fluori ja ksylitoli A VAHVRI O U FL

Ka

ks

a

V KSYAHVA LIT OLI

oj

Ei alkoholia

APTEEKISTA!

su in k n e r ta i n e

Fludent Fresh Junior suuvedet

Fludent Fresh hammastahna

- Fluoritaso 0,05 % - Ksylitolia 10 % - Ei alkoholia

- 1450 ppm fluoria - Ksylitolia 10 % - Ei natriumlauryylisulfaattia sopii myรถs aftaherkille

Actavis Oy, Klovinpellontie 3, 02180 Espoo, puh. (09) 348 233, www.actavis.fi

Fludent Fresh Cool Mint suuvesi - Fluoritaso 0,2 % - Ksylitolia 10 % - Ei alkoholia

www.vahvathampaat.fi Pisamat

11


Päiväkodit ja hoitopaikat

YKSITYISET PÄIVÄKODIT JA HOITOPAIKAT ESPOO: Honey Monsters Englanninkielinen kielikylpypäiväkoti 4–6 vuotiaille suomenkielisille lapsille myös esiopetus Joupinpuisto 2 puh. 09 805 3355 Avaruuskatu 1 E–F puh. 09 859 6535 www.honeymonsters.fi Musiikkipainotteinen päiväkoti Pikkupiipari 1–6 vuotiaat Sisaruspäiväkoti – myös esikoulu toimintaa Päivänkajontie 8 D puh. 09 859 2607 Paikkatiedustelut puh. 040 568 4868 Musiikkipainotteinen Ruusun päiväkoti 1–5 vuotiaat Huvilinnanaukio 8 puh. 050 405 6054 ruusu.vaakuna@kolumbus.fi www.ruusunpaivakoti.net Sunrise Kindergarten Kokopäivä/puolipäivä 2–6 vuotiaat Kuunsäde 3 C puh. 09 888 6421, 045 6526532 www.sunrisefinland@org Suomen Tenava päiväkodit 0–6 vuotiaat Solisevantie 2 puh. 010 836 7200 www.tenava.net tenava@tenava.net

HELSINKI: Helsingin Montessori-yhdistys ry:n leikkikoulut 3–6 vuotiaat Herttoniemi, Herttoniemenranta, Munkkiniemi, Pakila, Töölö puh. 041 530 3678 www.helsinginmontessori.fi toimisto@helsinginmontessori.fi Ranskalainen Jules Verne koulu Ratakatu 6 A puh. 09 565 1926 www.ecolejulesverne.fi NUMMELA: Musiikkipainotteinen Nummettarenpäiväkoti 1–5 vuotiaat Niittytie 5, Nummela puh. 050 405 6054 ruusu.vaakuna@kolumbus.fi www.nummettarenpaivakoti.net VANTAA: Fazerin päiväkoti 1–6 vuotiaat Fazerintie 6 puh. 09 876 2472 www.fazer.fi/paivakoti Steinerpäiväkoti Metsätähti 3–6 vuotiaat Rasinkatu 13 puh. 09 874 2835 www.metsatahti.fi

International Childcare and ­Education Centre Töölö: Dunckerinkatu 2A 2-3 puh. +358 (0)44 750 9189 tim.dieltiens@play-learn.com • Herttoniemi: Killingholmankuja 3 puh. +358 (0)44 750 9187 miki.nyyssonen@play-learn.com • Meilahti: Mantytie 13 C 17 puh. +358 (0)44 750 9188 lilian.vaatainen@play-learn.com Kallioportaankatu 1 ja 7 puh. +358 (0)44 300 9191 amandine.koskenoja@play-learn.com • Westend: Kanervatie 6 puh. +358 (0)50 351 5326 nannu.parviainen@play.learn.com • Niittykumpu: Kappelitie 6 C Nursery: puh. +358 (0)44 750 9190 marketa.cizova@play-learn.com Schoolroom: puh. +358 (0)50 409 0479 minna.heikkinen@play-learn.com •

Suomen- ja ruotsinkielinen päiväkoti • Degerby: Degerbyntie 86 puh. +358 (0)44 750 9183 emma.mcarthur@play-learn.com www.play-learn.com

Vapaa-aika ja harrastetoiminta

HARRASTETOIMINTAA: PerformanceSirkus Teatteri-, sirkus- ja nukketeatteriesityksiä sekä työpajoja lapsille Tiedustelut ja tilaukset puh. 050 500 2070 performancesirkus@kolumbus.fi www.performancesirkus.com

12

Pisamat


Tukea raskauden jälkeiseen palautumiseen

Soita ja kysy lisää: Debora Fysio Lassila | Kaupintie 10, Puh. 010 320 8830 | 00440 Helsinki Debora Fysio Kivenlahti | Jälkimaininki 9, Puh. 09 863 1122 | 02320 Espoo www.deborafysio.fi| info@deborafysio.fi

E RINNOIL LL

upuuv illaa

Kuinka pian synnytyksen jälkeen harjoittelun voi aloittaa? Voiko mennä tavalliseen jumppaan? Missä tapauksessa on varottava harjoittelun aloituksen kanssa? Voiko harjoitella kun imettää? Miten tietää, jos on harjoitellut liian kovaa liian aikaisin? Mitä tulee huomioida vatsalihasten palautumisessa? Mikä on paras tapa pudottaa painoa?

Organic Cotton Belly Binder __ Luomupuuvillainen tukikorsetti on vatsaa ja selkää tukeva, sekä ryhtiä vahvistava. Erityisen hyödyllinen synnytyksen (myös sektion) jälkeen. Ja tunnet olevasi taas oma itsesi!

PARAS LE

Debora Fysio tarjoaa apua raskauden jälkeiseen palautumiseen. Ammattitaitoisen fysioterapeutin avulla saat vinkkejä harjoitteluun ja vastauksen esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

Varma valinta jokaiselle imettävälle äidille. Sopivat jo raskausaikana. Mukana jatkopala, jolla saa pidennettyä liivien ympärysmittaa. Uusi väri puuteri, tarjolla myös valkoisena ja mustana.

luom

iin kot sa s an eta uome it Toimialla S k ik ka

Carriwellin ehdoton bestseller, Seamless Nursing Bra!

Organic Cotton Comfort Bra __ pehmoliivit ovat ihan parhaat kotioloissa ja yökäytössä, raskausajan alusta läpi koko imetysajan. Hanki heti plussaamisen jälkeen. Myös luomulaatuisina.

IMETTÄVI

Monta tapaa auttaa lapsipotilaita Suomessa www.kummit.fi

Seamless Maternity Support Band __ Saumaton tukivyö vähentää lihaskipujen riskiä ja auttaa lievittämään jo syntynyttä epämukavuutta tai kipua.Tuki saadaan aikaan nostamalla painoa hellävaraisesti lantiolta ja tukemalla alaselkää.

Ei kaaritukia

Jälleenmyyjiltämme saat asiantuntevaa palvelua ja opastusta sopivien liivien valintaan. Heidän liikkeissään voit tutustua Carriwellin laajaan äitiys- ja imetysasujen valikoimaan ja tuotteita sovittamalla löydät sinulle parhaimmat vaihtoehdot.

Avonainen Finland Oy Helsinki www.avonainen.fi

Rehashop Helsinki www.rehashop.fi

Baby Style Oy Oulu - Vaasa - Jyväskylä - Tampere - Espoo www.babystyle.fi

Villiankka Espoo www.villiankka.fi

OZBaby Turku www.ozbaby.fi


Rokotus suojaa lasta

?

influenssalta

Lapsi on kuumeinen ja nuhainen, olo tuskainen ja lihaksia särkee. Mistä tietää onko kyseessä influenssa vai tavallinen flunssa? Lasten influenssaan liittyviin kysymyksiin vastaa Lastenklinikan infektiolääkäri, dosentti Harri Saxen. Mitkä ovat influenssan oireet ja miten influ­ ens­san voi erottaa tavallisesta flunssasta? Kokeneen lääkärinkään ei ole aina helppoa erottaa influenssaa tavallisesta flunssasta eli nuha-kuumeesta. Jos oireet i­lmestyvät epidemia­kauden aikana eli talvisaikaan tammi-helmikuussa, osumatarkkuus voi olla parempi ja kyseessä voi olla influenssa. Influenssalle tyypillistä on korkealle nouseva kuume ja lihassärky. Nuha ja yskä voivat tulla myöhemmin. Flunssa sitä vastoin alkaa yleensä nuhalla ja yskällä. Influenssan oireet ovat selvästi rajummat kuin tavallisessa flunssassa. Influenssassa kuume kestää kes­ kimäärin viisi päivää. Tavallisessa flunssassa kuumetta on kahtena tai kolmena päivänä. Miten lapsia voi suojata influenssalta? Influenssa tarttuu pisara- ja kosketustartun­ tana. Eihän lapsia voi täydellisesti pullossa pitää, joten hankalaahan suojautuminen on. Kotihoidossa influenssalta voi välttyä helpom­ min. Käsien pesulla voi influenssaa myös yrit­ tää välttää. Vauvat voivat saada vakavamman taudin, joten vauvojen kanssa kannattaa vält­ tää vierailuja perheisiin, joissa sairastetaan. Jos influenssan on edellisvuonna sairasta­ nut, ei se varsinkaan lapsilla välttämättä anna immuniteettia seuraavaan kauteen. Sama influenssavirus voi muuntua erilaiseksi. Rokotus on kuitenkin ainoa keino, jolla in­ fluenssan voi varmuudella välttää. Influenssa­ rokotus räätälöidään joka vuosi kyseiselle influenssavirukselle tepsiväksi. Rokote täytyy siis ottaa joka syksy uudestaan, sillä vanha ei suojele seuraavana influenssakautena. Roko­ tetta suositellaan etenkin alle kolmivuotiaille ja lapsille, joilla on jokin perussairaus kuten diabetes, astma, krooninen sydänsairaus tai syöpä. Rokotus otetaan loka-marraskuussa ennen influenssakautta. Nykyään influenssarokotus kuuluu roko­ tusohjelmaan ja alle nelivuotiaat saavat sen

14

Pisamat

maksuttomasti terveyskeskuksissa. Myös riskiryhmät eli ne, joilla on jokin perussairaus saavat rokotteen maksutta. Rokote ei ole kallis myöskään yksityisellä puolella otettuna. Influenssarokote on turvallinen. Rokot­ teen tehosteaine on aivan erilainen kuin sika­ influenssarokotteessa oli. Rokotteen voi siis ottaa huoletta.

Mitkä ovat influenssan hoito-ohjeet? Kuumeen alennus on tärkeää. Alle kaksi­ vuotiaiden kuume mitataan peräsuolesta. Vanhemmilla lapsilla kuume voidaan mitatata kainalosta. Digitaalista mittaria on nopea ja helppo käyttää. Korvakuumemittarit eivät sen sijaan ole luotettavia. Jos kuumetta on 38.5 tai enemmän lapselle täytyy antaa kuume­lääkettä. Apteekista ilman reseptiä saatava parasetamoli (mikstuura, peräpuikko tai tabletti) on turvallisin ja yleisin. Kuumeen alennus on lapsen kokonaistoipumisen kan­ nalta tärkeää. Kuumeen alentuessa lapsen olo helpottuu ja päänsärky lakkaa. Lapsi pystyy syömään ja juomaan ja toipumaan nopeam­ min. Virusta kuumelääkkeet eivät toki häädä. Lepo ja juominen on tärkeää. Lapsi tar­ vitsee runsaasti nestettä, koska kuume haih­

Milloin on aihetta viedä kuumeinen lapsi lääkärin tutkittavaksi? • Lapsi on alle kolmen kuukauden ikäinen • Kuume on toistuvasti yli 40°C • Lapsi on kouristanut • Lapsi oksentaa tai ripuloi toistuvasti 1–2 tunnin välein • Lapsi kieltäytyy kävelemästä • Hengitys vinkuu tai on työlästä • Lapsi on erityisen voipunut • Lapsi itkee jatkuvasti • Kuume on jatkunut yli viisi vrk.

duttaa. Päiväkotiin ja kouluun lapsi voi palata voinnin mukaan eli silloin kun on hyvässä kunnossa. Oleellista on lapsen yleistila. Influenssaan on olemassa Tamiflu-niminen täsmälääkitys, joka lyhentää oirepäiviä. Lääkkeellä voi lyhentää oireiden kestoa noin puolitoista päivää. Lääkäri määrää lääkkeen reseptillä, mutta ensin varmistetaan pikatestin avulla, onko kyseessä varmasti influenssa. Yleensä Tamiflu määrätään, jos lapsen oireet ovat rajut tai taustalla on jokin perussairaus. Lääkitys on aloitettava viimeisten kahden vuorokauden aikana oireiden alusta. Milloin lapsi pitää viedä lääkäriin? Lääkäriin on lähdettävä heti, jos lapsi ei seu­ raa ympäristöä, nukahtelee eikä ole herätet­ tävissä. Jos lapsen hengitys on työlästä tai pinnallista, lapsi on käsittelyarka tai itku on heikkoa, kimeää ja valittavaa, on lähdettävä lääkäriin. Lääkäriin on syytä myös lähteä, jos lapsi on väsynyt, passiivinen, sairaan oloinen eivät­ kä kuumelääkkeetkään auta. Vauvojen kanssa lääkäriin täytyy lähteä vielä herkemmin. Aina jos alle kolmikuukautisella vauvalla on kuu­ metta, täytyy lähteä lääkäriin. Influenssan takia sairaalaan joutuu varsinkin alle puoli­ vuotiaat vauvat. Voiko influenssasta seurata jälkitauteja? Jälkitauteja tulee etenkin pienimmille lapsille. Korvatulehdus on influenssan yleisin jälkitauti. Joka kolmas alle kolmivuotiaista saa korva­ tulehduksen neljästä viiteen päivään oireiden alusta. Keuhkokuume on myös influenssan jälkitauti, jonka seurauksena vauvoja voi jou­ tua sairaalahoitoon. Influenssasta voi seurata myös sekainfektio, joka aiheutuu sekä viruk­ sesta että bakteerista. l

Lähteet: Lääketieteellinen aikakauslehti Duodecim. Ohjeita vanhemmille. Kuumeinen lapsi.


Kuva Pisamat

Lasten infektiotautien ­erikoislääkäri Harri Saxen on työskennellyt Lasten­ klinikalla 80-luvulta alkaen. Hän on tehnyt tutkimuksia laajalti liittyen lasten infek­ tioihin. Lapset ovat lähellä ­sydäntä niin työssä kuin yksityiselämässäkin, hänel­ lä itsellään on neljä lasta. Vapaa-aikana Harri Saxén viihtyy luonnon ­helmassa. – Olen aina ollut kiin­ nostunut luonnosta ja biologiasta. Ulkoilen mielel­ läni; mukana voi olla polku­ pyörä, kanootti, sukset tai reppu ja kiikari. Linnuista olen ollut kiinnostunut jo alakouluajoista asti, Saxén kertoo. Pisamat

15


Ksylitoli tekee hyvää myös iholle! Kuiva, kutiseva ja ä­ rtynyt iho on tuttu ja ikävä ­vaiva meille ­suomalaisille. ­Uusimpana apuna on ­ksylitoli, jonka on t­ odettu kosteuttavan ihoa, sekä edesauttavan ihon kunnon paranemista.

Ksylitoli on ensimmäinen lääkkeetön vaihto­ehto, jolla ­pystytään vaikuttamaan ihon kuntoon muutenkin kuin vain kosteuttamalla ihoa.

16

Pisamat

Talven kylmä ja raaka ilma kuluttaa lä­ päisyestettä ja toisaalta kuiva sisäilma lisää haihtumista iholta. Kun ihon läpäisyeste vaurioituu, kos­ teuden haihtuminen kasvaa, iho alkaa kutista ja raapiminen entisestään heikentää ihon omaa suojaa. Kierre on valmis. Pahimmassa tapauksessa ihon pinnan bakteerit pääsevät aiheuttamaan tulehduksen, lisäämään ihon ärsytysoireita ja entisestään pahentamaan tilannetta. Tämä on tuttua varsinkin atooppista ekseemaa sairastaville, joiden iho on luonnos­ taan herkkä ja haavoittuvainen. Ihoa on perinteisesti hoidettu erilaisilla rasvaisilla perusvoiteilla ja lääkkeillä. Rasvaiset perusvoiteet tuovat ihon pinnalle keinotekoi­ sen suojan, joka korvaa ihon oman läpäisy­ esteen. Näin rasva aiheuttaa okkluusion, joka hidastaa veden haihtumista iholta. Rasva ei itsessään sido vettä ihon pintaan, koska rasva hylkii vettä. Rasvan tehtävänä on vain paikata läpäisyestettä ja hidastaa haihtumista ja siten kosteuttaa ihoa. Rasvalla ei myöskään ole mi­ tään vaikutusta bakteereita tai ihon tulehdusta vastaan. Tulehdusta vastaan tarvitaan lääke­ voiteita, kuten kortisonia. Voidaankin sanoa, että perinteiset rasvaiset perusvoiteet tuovat passiivisen suojan vaurioituneelle iholle.

ScanStockPhoto.com

K

ylmä ja kuiva talvi rasittaa ihoa äärim­ milleen ja useimmiten iho ei selviä ­ilman ulkopuolista apua. Tällöin otam­ me käyttöön erilaiset ihovoiteet ja rasvat. Uusimpana apuna kuivaan, kutisevaan ja ärtyneeseen ihoon on ksylitoli, jonka on to­ dettu sekä kosteuttavan ihoa että muutenkin edesauttavan ihon kunnon paranemista, ker­ too sairaanhoitaja Päivi Purra. Mutta ennen kuin puhutaan enemmän voiteista ja ksylitolista, kerrataan nopeasti, miksi iho kuivuu ja miten sitä pitäisi auttaa. Iho kuivuu, koska sen pinnalta haihtuu liikaa vettä. Ihon pintakerroksen, eli läpäisyesteen, tehtävänä on estää ulkoisten ärsykkeiden pääsy kehoon ja toisaalta estää vettä haihtu­ masta kehosta. Näin iho sekä suojaa kehoa että estää meitä kuivumasta.

Ksylitolin ihoa hoitavat ominaisuudet poikkeavat rasvoista täysin. Ksylitoli ei luo haihtumista hidastavaa okkluusiota, vaan sitoo kosteuden ihon pintaan. Ksylitoli toimii siten humektanttina eli kosteudensitojana, joka pyr­ kii aktiivisesti kosteuttamaan ihoa. Näin toimii myös iho itse. Iho tuottaa itse humektantteja, jotka sitovat kosteuden iholle ja pitävät ihon joustavana ja kimmoisana. Humektanttien etu on, että ne kosteuttavat ihoa nopeasti ja tutki­ musten mukaan niiden vaikutus iholla kestää jopa 7 päivää. Rasvan vaikutus loppuu heti kun rasvan luoma keinotekoinen suoja kuluu pois, siis pahimmillaan muutamassa tunnissa. Ksylitolivoide on siten pitkäkestoinen ja aktiivi­ nen kosteuttaja iholle. Ksylitoli toimii iholla myös bakteereita vas­ taan, aivan kuten se toimii suussakin kariesta ehkäisevästi. Ksylitoli estää bakteeritulehdus­ ta iholla ja rauhoittaa punottavaa, kutisevaa ja ärtynyttä ihoa. Tämä ksylitolin bakteerituleh­ dusta estävä ominaisuus on täysin poikkeava perinteisiin perusvoiteisiin verrattuna. Ksylitoli on siten ensimmäinen lääkkeetön vaihtoehto, jolla pystytään vaikuttamaan ihon kuntoon


Ilmoitus

Potilastapaus 1 35-vuotias nainen, jolla keskivaikea atopia ”Olen sairastanut atopiaa koko ikäni. Ihoni reagoi hyvin her­ kästi ulkoisiin ärsykkeisiin (tuuli, pakkanen, kuiva sisäilma, voiteiden vaihtaminen). Myös jännitys, stressi ym. näkyvät helposti varsinkin kasvojen ja kaulan alueilla. Ksylitoligeeli rauhoittaa ihoani ja keveästä koostumuksesta huolimatta kosteuttaa ihoani eikä jätä sitä pintahilseileväksi. Ksylitoli­ geeliä on tarvittaessa helppo lisätä päivän aikana, koska se imeytyy nopeasti. Arvostan erityisesti geelin sisältämien raaka-­aineiden vähäistä määrää, jolloin ihoni joutuu sietä­ mään mahdollisimman vähän lisäaineita.”

Potilastapaus 2 Vaurioitunut iho sädehoidon jälkeen Nainen, 54 vuotta, sairaanhoitaja, jolta rintasyövän seurauk­ sena poistettu oikea rinta. Leikkaushoidon lisäksi annettu sädehoitoa 25 annosta 5 viikon aikana, jonka seurauksena ihossa palovamman kaltainen vaurio. Sädehoitojakson päät­ teeksi iho oli kuiva, kiristävä, kutiseva ja erittäin arka. Potilaan kokemukset ksylitoligeelistä: ”Sädehoidon jäljiltä iho oli aika huonossa kunnossa; ki­ peä, kirvelevä, kutiseva, osittain rikki ja ruvella. Parin päivän geelauksen jälkeen kutina, kirvely ja kiristys hävisivät. Geeli on ollut tosi mukava käyttää, ei tahraa ja kuivuu hetkessä. Iho oli jo ihan kunnossa 2 viikon geelauksen jälkeen.”

Xyliderm on ensimmäinen ksylitolia sisältävä geelimäinen perusvoide atooppiselle, kuivalle ja vaurioituneelle iholle. Xylidermin uudenlainen geelivoidepohja ei sisällä lainkaan rasvoja eikä emulgaattoreita, väriaineita tai hajusteita. • Ksylitoli nopeuttaa keratiinin muodostumista ja siten vahvistaa ihon omaa suojaa • Ksylitoli estää bakteerikasvua atooppisella iholla • Ksylitoli ja glyseroli kosteuttavat ja elvyttävät vaurioitunutta ihoa • Voidaan käyttää koko keholla, myös kasvoilla ja ohuilla ihoalueilla Xyliderm soveltuu erinomaisesti lapsen iholle, atooppiselle ja herkälle iholle sekä käsi-ihottumien hoitoon. Xyliderm on ihon tehohoitaja koko perheelle!

muutenkin kuin vain kosteuttamalla ihoa. Näin varsinkin atoopikko hyötyy ksylitolista, koska sen käytön myötä kortisonin tarve vähenee. Kolmas ksylitolin etu on sen ihoa vah­ vistava ominaisuus. Atooppisen ekseeman syntyyn vaikuttaa keskeisesti läpäisyesteen heikkeneminen. Läpäisyesteen kannalta tärkein tekijä on ihon ulommaisten kerrosten filaggriini-proteiini, jonka pitoisuus on vä­ hentynyt ekseema­ihossa. Tällöin ärsyttävät aineet ja bakteerit pääsevät tunkeutumaan ihoon. Nämä aiheuttavat ihon tulehduksen, joka vähentää filaggriini­pitoisuutta. Kyseessä on noidan­kehä, joka hoidolla pyritään katkai­ semaan. Maailmalla on tutkimusnäyttöä siitä että ksylitoli lisää filaggriinin määrää iholla. Filaggriiniä lisäämällä nopeutetaan ihon toipu­ mista ja vähennetään atopian oireita. Näyttäisikin siltä, että ksylitoli tuo uutta tehoa ihonhoitoon ja uudenlaisen vaihtoehdon perinteisille rasvaisille perusvoiteille. l

Teksti: sairaanhoitaja Päivi Purra Lähteet ja tutkimukset paivi.purra@bitelab.fi

Ihon tehohoitaja

www.xyliderm.fi

Pisamat

17


Hae ajoissa apua

18

Pisamat

Kuva Pisamat

Psykologi, psykoterapeutti Mirja Sarkkinen sanoo,että äidin synnytyksenjälkeisen masennuksen hoitaminen on tärkeää, sillä samalla ennaltaehkäistään lasten ja nuorten mielenterveyden­ ongelmia.


synnytyksenjälkeiseen masennukseen! Synnytyksenjälkeisestä masennuksesta kärsivän äidin kannattaa kertoa pahasta olostaan vaikkapa omalle neuvolaterveydenhoitajalle, sillä tehokasta apua on saatavilla.

K

eskusteluavun ja mahdollisen lääkityksen avulla ma­ sennus helpottaa ja äiti löytää ilon ja nautinnon ko­ kemuksen vauvastaan ja äitiydestään. Hoitamaton masennus sitä vastoin saattaa näkyä jo hyvin pienen vauvan käyttäytymisessä. Tärkein taustatekijä synnytysmasennukseen löytyy lähes aina vauvan äidin omasta äitisuhteesta.

Masentunut äiti ei pysty nauttimaan vauvasta eikä äitiydestä Äideillä on eniten synnytyksenjälkeisen masennuksen oirei­ ta 1,5–3 kuukauden kuluttua synnytyksestä. Perusoireisiin kuuluvat mielialan lasku, alakuloisuus, surullisuus, itkuisuus ja ärtyisyys sekä masentuneeseen mielialaan liittyvä väsymys. Naisen on hankalaa nauttia omasta äitiy­ destä ja vauvasta. Synnytyksenjälkeinen masennus ei kos­ ke vain ensisynnyttäjiä, vaan myös uudel­ leensynnyttäjät voivat masentua. Äidille voi olla haastavaa jakaa kiintymystä ja rak­ kautta kahdelle lapselle samaan aikaan.

Keskivaikeassa ja vaikeassa synnytyksenjälkeisessä masen­ nuksessa on lääkärin kanssa harkittava tarvitseeko äiti masen­ nuslääkitystä. Nykyään monilla masennuslääkkeillä voi jatkaa imetystä. Masennuslääkkeiden lisäksi ensiarvoisen tärkeää on, että äiti pääsee puhumaan pahasta olostaan. Keskustelu­ apua saa esimerkiksi neuvolapsykologilta, perheneuvoloiden vauva­perhetoiminnasta, lastenpsykiatrian pikkulapsitiimeiltä tai psykiatrian poliklinikalta. Mitä vaikeampi masennus on sitä pikaisemmin äidin täytyy saada apua. Joskus äiti tarvitsee jopa sairaalahoitoa. – Äidit toipuvat hyvin. Kun äiti saa tarpeenmukaisen lääki­ tyksen ja pääsee puhumaan ja pohtimaan suhdettaan vauvaan, puolisoon sekä omaan elämän- ja hoivahistoriaan, masennus helpottaa, Sarkkinen korostaa.

Äidin masennus vaikuttaa lapseen Äidin hoitamaton masennus voi näkyä jo hyvin pienessä vauvassa. Jos äiti on vaikeasti masentunut, jo 2–3 kuukauden ikäinen vauva oireilee.Vauva vetäytyy, välttää äidin katsetta ja ehkä jo vastustaa kontaktia. Vauva kääntyy omaan sisäiseen maailmaansa. Jos apua ei saada, lapsi saat­ taa kiintyä välttelevästi omaan äitiinsä tai kiintymyssuhteesta tulee ristiriitainen ja ahdistunut. Välttelevästi kiintynyt lapsi on jo vuoden ikään mennessä oppinut, että hankalien tunteiden kanssa on tulta­ va toimeen itsekseen. Päivähoitoa aloitet­ taessa tällainen lapsi ei välttämättä reagoi juurikaan eroon ikävällä tai sopeutumis­ vaikeuksilla. Kun lasta haetaan päivän päätteeksi päivähoidosta, hän ei ehkä juoksekaan äitiä vastaan eikä kiipeä syliin ja osoita jälleennäkemisen riemua. Äidin masennuksella voi olla kauaskantoiset seuraukset lapsen elämässä. Lastenpsykiatrian piiristä löytyy kaksi tyypil­ listä tarinaa. Sisäänpäinkääntynyt masennuksella tai syömis­ häiriöllä oireileva tyttö tai käyttäytymishäiriöllä oireileva poika tulee lastenpsykiatrisen hoidon piiriin. Kun lapsen tai nuoren elämää aletaan kerimään auki, havaitaan, että hänen äitinsä on ollut ehkä jo odotusaikana tai ensimmäisenä vauva­ vuotena masentunut, mutta tämä äidin masennus ei syystä tai toisesta ole tullut tunnistetuksi eikä siten hoidetuksi.

Äidin ­hoitamaton masennus voi näkyä jo hyvin pienessä vauvas­ sa. Vauva voi ­oireilla jo 2–3 kuukauden ­ikäisenä.

Puhu pahasta olosta neuvolassa Parikymmentä vuotta synnytyksenjäl­ keisestä masennuksesta kärsiviä äite­ jä hoitanut psykologi, psykoterapeut­ ti Mirja Sarkkinen kannustaa äitejä juttelemaan tuntemuksistaan omalle neuvolaterveyden­ hoitajalle jo raskauden aikana, sillä mitä varhaisemmin masen­ nusta päästään hoitamaan sitä parempi. Neuvolaterveydenhoitajalla on tärkeä roo­ li masentuneen äidin tunnistamisessa. Terveydenhoitaja ja neuvolalääkäri aut­ tavat äitiä avun etsimisessä. Jos neuvolassa on kuitenkin jostain syystä liian vaikeaa puhua omista tuntemuksistaan, kannattaa ottaa yhteyttä vaik­ ka yksityisen puolen varhaisen vuorovaikutuksen psykologiin.

Keskusteluapu ja lääkehoito auttavat Synnytyksenjälkeinen masennus jaetaan lievään, keskivai­ keaan ja vaikeaan. Osa äitien lievistä masennuksista menee ohi oman sosiaalisen verkoston tai neuvolan tuella. Usein riittää, että neuvolaterveydenhoitaja tai perhetyöntekijä käy juttelemassa äidin kanssa. Lievistä masennuksista toivutaan suhteellisen helposti.

Pisamat

19


Naisen ­elämän keskeinen kolmio­suhde on: minä ä­ itinä vauvalle ja ­minun äitini äitinä minulle.

– Äidin synnytyksenjäl­ keisen masennuksen hoi­ taminen on tärkeää, sillä samalla ennaltaehkäistään lasten ja nuorten mielen­ terveydenongelmia.

Miksi äiti masentuu? Synnytyksenjälkeiselle masennukselle ei ole yhtä yksittäistä selittäjää. Ma­ sennus ei selity äidin iällä, koulutuksella, yhteiskuntaluokalla tai siviilisäädyllä. Hormo­ naalisilla tekijöillä sen sijaan on jonkinlaista vaikutusta. Monilla synnytyksenjälkeisestä masennuksesta kärsivillä naisilla on ollut aikaisemmin elämässään masentuneisuutta, ahdistuneisuutta tai syömishäiriöitä. Masennuksen taustalla voi myös olla fyysisesti hankala ja kuormittava raskaus- tai synnytyskokemus. Yhä enemmän synnytyksenjälkeisestä ma­ sennuksesta kärsivillä on takanaan lapsettomuushoitoja. Taustalta voi löytyä myös hankaluuksia parisuhteessa. Nai­ nen voi kokea, että vauvan isä ei ole läsnä, ei tue eikä ota vas­ tuuta vauvasta. Naisen elämä muuttuu täysin raskauden myö­ tä, mutta mies ei olekaan täysillä mukana. Toisaalta isät voivat

VA I N I S TA ! APTEEK

SINKKI SUOJAA, KALANMAKSAÖLJY HOITAA. Ainutlaatuinen kaksivaikutteinen MITOSYL®-sinkkikalanmaksaöljyvoide on tehokas täsmähoito vaippaihottumaan ja vaippa-alueen punoittavalle iholle. MITOSYL®-puhdistuspyyhkeet rauhoittavat ja puhdistavat ihon päästä varpaisiin hellävaraisesti. Suosituin vaippaihottumavoide Ranskassa jo 50 vuotta nyt vihdoin Suomessa!

tuntea neuvottomuutta ja avuttomuutta synnytysmasennuk­ sen takia. Isä voi kuitenkin tukea ja jakaa hoitovastuuta, sekä auttaa etsimään apua masentuneelle äidille.

Synnytysmasennus voi periytyä sukupolvelta toiselle Psyykkisesti suhde omaan äitiin on raskaana olevalle ja vauvan saaneelle jopa parisuhdetta tärkeämpi. Naisen elämän keskei­ nen kolmiosuhde on: minä äitinä vauvalle ja minun äitini äitinä minulle. Raskaus herkistää äidin mielen niin, että kysy­ mys oman äidin äitiydestä nousee mieleen, kun itse on tulos­ sa äidiksi. Viimeistään kun vauva on syntynyt, oman vauvan läsnäolo virittää äidissä muistumia ja tuntoja siitä kuinka itseä on hoivattu. Nämä varhaiset hoivakokemuksethan liittyvät yleensä äitiin. Masentunut äiti tunteekin usein pettymystä suhteessaan omaan äitiin. Oma äiti tuntuu kaukaiselta, hän ei ole ollut läsnä tai suhteeseen liittyy ristiriitaisuutta. l

Mirja Sarkkinen on espoolainen psykologian lisensiaatti, psyko­ terapian erikoispsykologi ja psykoterapeutti. Sarkkinen on työsken­ nellyt 9 vuotta Jorvin sairaalan lastenpsykiatrian Sylkkyvauvatiimissä. Tällä hetkellä hän toimii kouluttajana, konsultoijana, työhönohjaajana sekä yksityisenä varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeuttina.


FI-MIT-12-11-19

Ärtynyt iho on ihan pepusta. www.mitosyl.fi


Vitamiinien Mitä vitamiinit ovat? Jokaisella vitamiinilla on tärkeä tehtävä elimistössä. Vitamiineja ovat A-, D-, B-, K- ja C-vitamiinit.

US UUTU sta! ki aptee

On hyvä muistaa, että monipuolisesta ruuasta saa riittäväs­ ti vitamiineja. Kiinnitä kuitenkin huomiota D-vitamiiniin, ­folaatin ja B12-vitamiinin saantiin. Esim. D-vitamiinia saat riittävästi syömällä kalaa pari ker­ taa viikossa sekä käyttämällä maitotuotteita, johon on lisätty D-vitamiinia. Jos et käytä eläinperäisiä tuotteita, tarvitset täy­ dennystä B12-vitamiinista.

*) D-vitamiinilisän saantisuositukset • Lapset alle 2-vuotiaat 10 mikrog D-vitamiinilisää/vrk ympäri vuoden • Lapset, nuoret 2-18 -vuotiaat 7,5 mikrog D-vitamiinilisää/vrk ympäri vuoden • Aikuiset 19-59 -vuotiaat 7,5 mikrog D-vitamiinia/vrk. D-vitamiinilisää pimeään vuodenaikaan* • Ikääntyvät yli 60-vuotiaat 2o mikrog D-vitamiinilisää /vrk ympäri vuoden • Raskaana olevat ja imettävät 10 mikrog D-vitamiinilisää/vrk ympäri vuoden D-vitamiinivalmisteen käyttö on perusteltua pimeään vuodenaikaan lokakuun alusta maaliskuun loppuun, jos ei käytä säännöllisesti vitaminoituja maitovalmisteita, ravinto­rasvoja ja /tai kalaa. *)Lähteet: Suomalaiset ravitsemussuositukset 2005; Ravitsemus­ suositukset ikääntyneille 2010; D-vitamiinityöryhmän raportti, VRN 2010; ja THL, VRN ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys

22

Pisamat


merkitys ja suositeltava saanti Vitamiinit

Tärkeimmät lähteet

Merkitys terveydelle

Suositeltava saanti M=mies, N=nainen

Puutosoireet

Liikasaannin oireet

A-vitamiini

Maksa, maitovalmisteet, munankeltuainen, rasiamargariinit, punakeltaiset hedelmät ja vihannekset, vihreät lehtikasvikset

Välttämätön kasvulle ja solujen kehitykselle, näkökyvylle sekä immuunijärjestelmälle. Ylläpitää ihon ja esimerkiksi hengitys- ja virtsateiden limakalvojen kuntoa

M 10–13v: 600 M 14–75v: 900 N 10–13v: 600 N 14–75v: 700 ug

Hämäräsokeus, ihon karheus, silmien kuivuminen, suun ja limakalvojen kuivuminen, lisääntynyt infektioalttius, hengitysteiden vaivat, silmävauriot

Näköhäiriöt, hiustenlähtö, päänsärky ja oksentelu, maksa- ja luustovauriot, lisääntynyt keskenmenon ja sikiövaurioiden vaara

B1-vitamiini eli tiamiini

Täysjyvävilja, sianliha, sisäelimet, kala, peruna, pähkinät, palkokasvit ja kananmuna

Osallistuu hiilihydraattien ja rasvan muuttamiseen energiaksi. Välttämätön normaalille kasvulle sekä hermoston, sydämen ja suoliston toiminnalle

M 10–13v: 1,2 M 14–30v: 1,5 N 10–13v: 1,0 N 14–17v: 1,2 N 18–30v: 1,1 mg

Ruokahaluttomuus, väsymys, unettomuus, ummetus, hermostolliset häiriöt, lihasheikkous ja sydämen laajeneminen. Puutos yleinen alkoholisteilla.

Ei tiedossa olevia oireita, munuaiset poistavat ylimääräisen tiamiinin

B2-vitamiini eli riboflaviini

Maitovalmisteet, sisäelimet, liha, täysjyvävilja, kala ja kananmuna

Energian vapauttaminen solujen käyttöön hiilihydraateista, proteiinista ja rasvasta

M 10–13v: 1,4 M 14–60v: 1,7 N 10–13v: 1,2 N 14–60v: 1,3 mg

Huulten kuivuus ja halkeilu, silmien tulehtuminen ja verestys, ihotulehdus, lievä anemia ja hiustenlähtö

Ei tiedetä aiheuttavan oireita; ylimäärä poistuu virtsan mukana

Niasiini

Sisäelimet, vähärasvainen liha, kala, täysjyvävilja, maitovalmisteet, kananmuna, pähkinät ja hiiva

Solujen energiantuotanto ja hermoston välittäjäaineiden muodostaminen

M 10–13v: 16 M 14–30v: 20 N 10–13v: 14 N 14–60v: 15 mg

Väsymys, masennus, ihottuma (joka puhkeaa todennäköisimmin auringossa), ripuli ja vakavassa tapauksessa dementia

Ihon punoitus, päänsärky, pahoinvointi, kouristukset, maksavauriot

B6-vitamiini eli pyridoksiini

Vähärasvainen liha, maitovalmisteet, sisäelimet, kala, kananmuna, täysjyvävilja, pähkinät ja palkokasvit

Osallistuu proteiinien ja rasvojen energia-aineenvaihduntaan. Tärkeä immuunijärjestelmälle, hermostolle ja punasolujen muodostukselle

M 10–13v: 1,3 M 14–75v: 1,6 N 10–13v: 1,1 N 14–30v: 1,3 mg

Puute harvinainen aikuisilla. Ihottuma, anemia, masennus, ihon hilseily, kielen punoitus, kouristukset ja huimaus

Hermovauriot, pitkäaikainen liikasaanti voi aiheuttaa käsien ja jalkojen tunnottomuutta ja lamaannuttaa niitä

Folaatti

Vihreät kasvikset, maksa, palkokasvit, täysjyvävilja, hiiva

Solunjakautuminen, geeniperimän ja proteiinien muodostuminen, raskausaikana ehkäisee sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriön muodostumista

M 10–13v: 200 M 14–75v: 300 N 10–13v: 200 N 14–17v: 300 N 18–30v: 400 ug

Jättisolu- eli megaloplastinen anemia. Sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriö

Ei ole myrkyllinen suurinakaan annoksina. Liikasaanti voi peittää B12-vitamiinin puutteen, ja laukaista kouristuksia epileptikoilla

B12-vitamiini

Sisäelimet, liha, kala, kananmuna, maitovalmisteet

Veren ja solujen geeniperimän muodostaminen, hermoston toiminta, solujen jakautuminen ja foolihapon kuljettaminen soluihin

M&N 10–75 v: 2 ug

Väsymys, ättisolu- eli megaloplastinen anemia, raajojen pistely, tuntoaistin katoaminen jäsenistä, hermoston rappeutuminen

Ei tiedossa

C-vitamiini

Hedelmät, marjat ja kasvikset, varsinkin ruusunmarja, tyrnimarja, mustaherukka, mansikka, sitrushedelmät, kiivi ja paprika

Sidekudoksen (kollageenin) muodostuminen. Hermoston välittäjäaineiden valmistus, immunologiset mekanismit. Edistää raudan imeytymistä kasvisruuista

M 10–13v: 50 M 14–75v: 75 N 10–13v: 50 N 14–75v: 75

Väsymys, ruokahaluttomuus, nivelkivut, aristavat ikenet, hilseilevä iho. Hidas haavojen paraneminen, infektioherkkyyden lisääntyminen

limääräinen C-vitamiini erittyy virtsan mukana. Erityisen suuret annokset saattavat kuitenkin edistää munuaiskivien kehittymistä. Ne voivat aiheuttaa päänsärkyä ja unihäiriöitä

D-vitamiini

Auringonvalo. Margariini, etenkin rasvainen kala ( myös vähärasvaisissa kaloissa on D-vitamiinia), kananmunan keltuainen, metsäsienet

Luuston kehitys ja ylläpito. Kalsiumin ja fosforin imeytymisen säätely

katso *)saantisuositukset

Lihasheikkous ja -jännitys. Luiden pehmeneminen, lapsilla riisitauti

Kalkkeutumat munuaisissa, virtsateissä, verisuonissa, keuhkoissa, lihaksissa ja ihossa. Pahoinvointi, ärtyneisyys ja laihtuminen

E-vitamiini

Kasviöljyt, vehnänalkiot, pähkinät, siemenet, kasvimargariini ja täysjyvävilja

Antioksidantti, joka estää soluvaurioita

M 10–13v: 8 M 14–75v: 10 N 10–13v: 7 N 14–75v: 8 mg

Todettu vain keskosilla ja henkilöillä, joilla on rasvan imeytymishäiriö. Oireina mm. hermoston häiriöt ja verkkokalvon muutokset

Ylisuuret annokset voivat aiheuttaa päänsärkyä, väsymystä sekä pahoinvointia ja lisätä verenvuoto-taipumusta

K-vitamiini

Vihreät lehtikasvikset, kuten pinaatti, kaalit ja nokkonen, vihreät pavut ja herneet, avokado ja eräät kasviöljyt. Syntyy paksusuolessa

Välttämätön veren hyytymiselle

Ei määritetty saanti­suositusta

Verenvuodot vastasyntyneillä, jos heille ei ole annettu Kvitamiiniruisketta. Aikuisilla K-vitamiinin puutteen aiheuttaa yleensä pitkäaikainen antibioottikuuri

Vastasyntyneillä anemia ja keltaisuus, aikuisilla pahoinvointi ja verisuonitukokset

Tämän aineiston tuottamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Lähde: Ruokatieto yhdistys ry

Pisamat

23


Valio 1/1 ilmo

Onni syntyy tuoreesta suomalaisesta maidosta.

Lasten hyvinvointi on meidän kaikkien yhteinen asia. Haluamme Valiolla tehdä sen eteen oman osamme. Loimme lastenruokasarjan, jossa yhdistyvät oma ravitsemusasiantuntemuksemme, lastenlääkäreiden huippuosaaminen ja suomalaisen maidon ainutlaatuinen puhtaus.

Valio Onni® puurot ja vellit tukevat täysipainoisesti lapsen kasvua ja kehitystä siinä vaiheessa, kun yksilöllisesti siirrytään lisäruokiin. Käyttövalmiiden tuotteiden maitopohja vastaa proteiinikoostumukseltaan äidinmaidonkorviketta. Ei lisättyä suolaa eikä säilöntä- tai väriaineita.

Lue lisää: valio.fi/onni facebook.com/ValioOnni Lisätietoja terveydenhuollon ammattilaisille:

valio.fi /ammattilaiset/ravitsemus -> Ravitsemus -> Lasten ravitsemus 24

Pisamat

Profile for T

Pisamat  

Tammikuu 2013

Pisamat  

Tammikuu 2013

Profile for systeemit
Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded