Page 10

PÄHKINÄNKUORESSA:

Musiikki ja tunteet vahvasti yhteen, sillä musiikin on todettu nostavan tunteita esille muita taiteen muotoja herkemmin. Yksi syy edellä mainittuun on musiikin vahva yhteys puheääneen, sillä musiikin sävyvaihtelut muistuttavat suuressa määrin ihmisen puheääntä. Puheäänen eri sävyillä on hyvin tärkeä merkitys jo aivan ihmiselämän alussa äidin ja vauvan välisessä viestinnässä. Sanat voivat kertoa päällisin puolin puhujan asenteesta, mutta vasta puhujan käyttämät äänensävyt paljastavat tilanteen todelliset tunteet. Esimerkiksi kiitos paljon eri äänensävyillä lausuttuna voidaan tulkita joko ilahtuneeksi, yllättyneeksi tai vihamieliseksi. Musiikin herättämiä tunteita voidaan käsitellä erilaisin mekanismein. Refleksit (säpsähdykset yms.) ovat nopeita, automaattisia reaktioita ääniin, jotka ovat muinoin auttaneet ihmistä selviytymään maailman vaaroista. Nykyään refleksejä aiheuttavaa musiikkia käytetään paljon elokuvien taustamusiikkina. Myös klassisessa musiikissa tällaista refleksiherkkyyttä käytetään mausteena, vai mitä mieltä olet vaikkapa Joseph Haydnin Yllätyssinfoniasta? Konnotatiivinen järjestelmä kertoo ihmiselle äänilähteen ominaisuuksia, eli missä äänilähde sijaitsee, kuinka suuri ja nopea se on. Empaattisen järjestelmän avulla taas päätellään äänen tunnekaraktääri akustisia ominaisuuksia hyväksikäyttäen. Onko se surullinen, pelokas vai iloinen? Assosiaatiot taas ovat opittuja yhteyksiä tunteiden ja musiikin välillä. Yleisesti ottaen assosiaatiot ovat hyvin yksilöllisiä, vaikkakin myös kulttuurit tuovat mukanaan kaikille samaan kulttuuripiiriin kuuluville ihmisille yhteisiä mielikuvia. Ihminen pyrkii myös arvioimaan kokemiensa tunteiden aitoutta, mitä varten hän käyttää

Musiikki ja tunteet liittyvät

10

//  S y nkooppi

kriittistä järjestelmää. Lisäksi tunnekokemukseen vaikuttavat taustatiedot kuultavasta esittäjästä tai kappaleesta. Intohimoinen fani voi mieltää Aki Sirkesalon iloisen laulun surulliseksi muistaessaan 2000-luvun alkupuolella sattuneen hyökyaaltokatastrofin, jossa Sirkesalo perheineen menehtyi. Musiikin muodostamaa yhteyttä ihmisen tunnemekanismeihin käytetään nykymaailmassa monessa tilanteessa hyväksi. Selkeä esimerkki tästä on musiikkiterapia, mutta musiikilla pyritään vaikuttamaan ihmisen tunteisiin jopa ostoskeskuksissa. Modernissa maailmassa musiikki on läsnä joka puolella. Musiikin käyttöä on tutkittu ja todettu, että arkielämässä sitä käytetään taustamusiikkina tehdessä tavallisia askareita, kuten töitä tai kotitöitä, ruokailun aikana tahi ajaessa. Musiikinkuuntelutilanteista ainoastaan kahteen prosenttiin liittyy pelkkää musiikin kuuntelua. Jos 98 % musiikin käytöstä liittyy arkielämään, on arjen tapahtumien, niin negatiivisten kuin positiivistenkin, täytynyt jättää jälkensä musiikkiin. Saattavathan syvästi dementoituneet vanhuksetkin yhtäkkiä muistaa melodian täydellisesti kuullessaan kyseisen kappaleen sanat alusta loppuun. Miksi musiikki ei siis voisi toimia myös tunteiden ja muistikuvien avulla? Miksei ihminen voisi muistaa kokemiaan tunteita kuullessaan tapahtumien aikana soinutta tai tyylilajiltaan samankaltaista musiikkia? Tehdessäni aikoinani musiikin lukiodiplomityötä koeryhmästä nousi esiin tyttö, jonka mieleen nousi aina puistatus kuullessaan tietyn tyylilajin musiikkia. Kyseisen musiikin herättämät assosiaatiot liittyivät poikaystävään ja tämän kanssa käytyihin riitoihin automatkoilla. Perustelu ei minusta ole täysin looginen. Mik-

Profile for Synkooppi-lehti

SYNKOOPPI OP. 107  

Synkooppi kirmaa suven syleilyyn valloittavan kesänumeron myötä. Mukana mm. lintumusiikin bongailua, liuta arvioita, uusia palstoja ja jopa...

SYNKOOPPI OP. 107  

Synkooppi kirmaa suven syleilyyn valloittavan kesänumeron myötä. Mukana mm. lintumusiikin bongailua, liuta arvioita, uusia palstoja ja jopa...

Profile for synkooppi
Advertisement