Page 22

MUSIIKKI - leikkiä minällä TEKSTI Michael Sagulin KUVITUS Kaarina Tammisto

M

usiikilla on vahva voima, kun kyseessä on lapsen henkinen hyvinvointi ja minän tai itsetunnon rakentaminen tai murentaminen. Toisaalta voidaan ajatella myös, että lapsuus ja nuoruus ovat minuuden ja itsetunnon kannalta herkimpiä vaiheita ihmiselämässä. Tuolloin ihminen on vasta matkalla aikuisuuteen, vaiheeseen, jolloin identiteetti ja minäkäsitys ovat suurin piirtein valmiiksi kehittyneet. Käytännössä ihmisen persoonallisuus ei koskaan tule valmiiksi, mutta sen peruselementit luodaan elämän alkutaipaleella, ja usein ne pysyvät melko samankaltaisina elämän läpi. Vaikka Kimmo Lehtonen käsitteleekin kirjassaan Maan korvessa kulkevi (2004) enemmän suomalaista musiikkikoulutusjärjestelmää, tuo se hyvin esille myös ne ehkä jossain määrin tiedostamattomatkin ongelmat, joita nykyisen kaltainen musiikkikoulutusjärjestelmä oppilaan henkisen hyvinvoinnin kannalta aiheuttaa. Lehtonen tuo nämä ongelmat esille heti kirjansa alkuvaiheilla puhumalla musiikista ja minästä. Kuten Lehtonen kirjassaan toteaa, ”musiikki on minän leikkiä” (2004, 19). Hänen mukaansa musiikki sisältää samoja muotoja kuin mielemme käsitellessään ympäröivää maailmaa ja mielen ja maailman välistä suhdetta. Lehtosen mielestä musiikkikokemus on ymmärtämistä 22

//  S y nkooppi

ja ymmärretyksi tulemista. Musiikki puhuttelee pikemminkin tiedostamatonta ja sanatonta puoltamme kuin tiedostettua ja sanallista. (Lehtonen 2004, 19–20.) Suomalainen musiikkikasvatus tuntuu lähtevän liikkeelle siitä perustasta, että mitä aiemmin lapsi tuodaan tehokkaan musiikinopetuksen piiriin, sitä helpommaksi ammattimuusikon musiikillisen arkitodellisuuden kohtaaminen tulee. Tässä kohtaa Lehtonen herättää varsin tärkeän kysymyksen: Onko oikein harjoittaa jo pienestä pitäen tehokoulutusta ja täten puuttua lapsen luonnolliseen kasvuun? Allekirjoitan ehdottomasti Lehtosen ajatuksen, jonka mukaan musiikkikasvatuksen ensisijaisena päämääränä pitäisi olla kokonaisvaltainen ihmisenä kasvaminen eikä opettajien ja vanhempien pelinappulana ja itsetunnon pönkittäjinä oleminen. Näin ollen onnistuneessa kasvatuksessa lapselle syntyisi vankka itseluottamus. (Lehtonen 2004, 24–26.) Musiikillinen diskurssi on opettanut meille, että musiikin tekeminen vaatii erityistä lahjakkuutta ja kykyä (Lehtonen 2004, 36). Harrastaaksesi musiikkia sinun tulee tähdätä musiikin ammattilaiseksi, muuten sinulla ei ole asiaa musiikkikoulutukseen. Mikäli et ole tarpeeksi lahjakas eikä sinulla ole riittävästi kykyjä, et ole edes tervetullut musiik-

Profile for Synkooppi-lehti

SYNKOOPPI OP. 106  

Kevään ensimmäinen Synkooppi on samalla uuden toimituskunnan vakuuttava taidonnäyte! Sisältää mm. Emma Salokosken haastattelun, juttua musii...

SYNKOOPPI OP. 106  

Kevään ensimmäinen Synkooppi on samalla uuden toimituskunnan vakuuttava taidonnäyte! Sisältää mm. Emma Salokosken haastattelun, juttua musii...

Profile for synkooppi
Advertisement