Page 1


Suomalaisen kirjoituskilpailun 2018 voittajaessee:

Syyttömänä syntymään Ruusa Tapper L16c

Syyttömänä syntymään sattui hän, tähän maahan pohjoiseen ja kylmään Jossa jo esi-isät, juovuksissa totta kai, hakkasivat vaimot, lapset, jos ne kiinni sai

Perinteinen suomalainen mies on hiljainen ja vakava. Hänelle riittää suo, riittää kuokka, sillä hänellä on sisua. Hän tekee työtä, tuo leivän pöytään, saunoo vähintään sadassa asteessa, hakkaa itseään kuivatulla vastalla ja kumoaa lasillisen kossua. Irvistämättä. Perinteisen miehen kohtalon, halus välttää poika tuo "En koskaan osta kirvestä, enkä koskaan viinaa juo, muuten juon talon" Perinteinen suomalainen mies ei valita, hän nielee pettymykset, nielee raivon, nielee viinan. Saattaa suuttua, saattaa lyödä. Mutta ei valita, ei itke. Hänen tehtävänsä on seistä vahvana kuin petäjä pyryssä, sitkeänä kuin kataja roudan kourissa. Lumihanki kutsuu perhettä talvisin, vaan en tahdo tehdä koskaan lailla isin Mut kun työnvälityksestä työtä ei saa, hälle kohtalon koura juottaa väkijuomaa Perinteisen suomalaisen miehen ei tarvitse olla onnellinen. Hänellä on elämäntehtävä, suunta. Moni olisi siitäkin kateellinen. Perinteinen suomalainen mies on hyvä, kun tekee työtä, ei itke. Ei kai se niin vaikeaa voi olla? Suomi on tasa-arvoinen valtio. Niin ainakin sanotaan; Suomeen naisena syntyminen on lottovoitto. Meillä työssäkäynti on kannustettavaa, avioliitto on tasa-arvoinen, juridinen prosessi, ja kenellä tahansa on mahdollisuus kiivetä yhteiskunnan huipulle. Tilastokeskuksen sukupuolten tasa-arvoa käsittelevä julkaisukin on tylsän tasainen; naisen kahdeksankymmensenttinen euro on kohonnut neljä senttiä viime näkemästä. Kotitöihin kuluu edelleen päivässä reilu tunti enemmän kuin miehillä, mutta toisaalta korkean asteen koulutuksessa naiset jyräävät miesten yli jo reilulla seitsemällä prosentilla.


Suomessa on myös alkanut aktiivinen ja laaja keskustelu, joka kyseenalaistaa koko kaksinapaisen sukupuolijärjestelmän. Oikeuksiaan vaativat nykyään myös muut kuin naiset, syystäkin. Ja oikeuksia myös jaetaan; vaikka tilastot edelleen kielivät epätasa-arvosta, on selvää kehitystä tapahtunut. Sukupuolten – ainakin juridisesti tunnustettujen – välillä todellakin vallitsee jotakin, jota hyvällä omallatunnolla voi jo verrata tasa-arvoon. Silloin tällöin Suomi24 tai jokin saman tason keskustelupasta kuitenkin räjähtää: on alettu miettiä, onko naisten emansipaatiossa menty liian pitkälle. Nykyäänhän naiset alistavat miehiä, eikö niin? Niin lapsellisen typerältä kuin tämä argumentti mielestäni kuulostaakin, piilee siinä populismin ja väärään suuntaan kohdistuvan syyttelyn alla piilossa mikroskooppinen totuuden siemen. Naiset eivät alista miehiä, vaikka osa miesten vallasta on valunut heille. Naisiin kohdistuu edelleen suuria laillisia, taloudellisia ja sosiaalisia rajoitteita, vaikka niitä kovalla työllä kitketään. Tasa-arvoon pyrkimisestähän tässä on kyse; jo aatteen nimestä pitäisi osata päätellä, ettei ketään pyritä ajamaan alas, ja että kehitys on oikeutettua. Miksi sitten miehet tuntevat asemansa uhatuksi jopa Suomen kaltaisessa, tasa-arvon varsin laajasti tunnustavassa hyvinvointivaltiossa? Tilastokeskuksen vuoden 2016 tiedon mukaan naisten elinajanodote on ollut 84,1 vuotta, kun se miehillä jää 78,4 vuoteen. Eroa on selitelty miesten huonommalla terveydellä, alkoholismilla ja taipumuksella riskikäyttäytymiseen, mutta ongelmien juureen ei mielestäni pureuduta tarpeeksi. Lähestymistapa elinajanodotetta kohtaan on liian fyysinen: mielenterveyssyistä ei puhuta. ”Miehet tekivät itsemurhia huomattavasti enemmän kuin naiset. Itsemurhan tehneistä useampi kuin kolme neljästä oli mies. Vuonna 2016 itsemurhakuolleisuus eli itsemurhien määrä vuodessa 100 000 asukasta kohden oli 14, miehillä 23 ja naisilla 6.”

Tämä synkkä katkelma löytyy niin ikään Tilastokeskuksen tiedoista, ja ero sukupuolten välillä, joka menneinä vuosina on vielä selkeämpi, on liian suuri maton alle lakaistavaksi. Jokin kirjaimellisesti tappaa miehiä. Naiset ovat ottaneet itselleen tilaa, joka on ennen ollut varattu miehille. Nykyään nainen saa olla möreä-ääninen, vahva, urakeskeinen, itsenäinen, nykyään naisen jopa odotetaan omaksuvan osa näistä ominaisuuksista, joita on perinteisesti pidetty maskuliinisina. Tasa-arvoa mitataan sillä, kuinka paljon nainen tienaa, kuinka paljon ja miten naisia koulutetaan, kuinka moni nainen käy töissä, istuu eduskunnassa, lentää lentokonetta, valitaan presidentiksi… Lyhyesti kiteytettynä mitataan sitä, kuinka naiset omaksuvat miehen roolin omaksi roolikseen.


Toksinen maskuliinisuus, myrkyllinen miehisyys, on termi, joka on syntynyt tasa-arvokeskustelun pohjalta. Toksisella maskuliinisuudella tarkoitetaan perinteisesti miehiltä vaadittuja luonteenpiirteitä, kuten tunteiden tukahduttamista, kovuutta ja horjumatonta vahvuutta. Toksinen maskuliinisuus onkin kääntöpuoleltaan naisellisten asioiden ja luonteenpiirteiden vähempiarvoisuutta. Siinä missä naiseuden rajoja on purettu, ovat miehuuden kahleet pysyneet lukittuina. Seurauksena saattaa syntyä ja osin jo on syntynytkin varsin myrkyllinen kuva naiseudesta: nykyään naisen on mahdollista olla arvostettu ja kyvykäs jos hän omaksuu perinteisesti miehisen käyttäytymistyylin. Tapahtuneet muutokset eivät ole kestäviä, sillä tunteettomuus ja ylikorostettu vahvuuden rooli ovat omiaan tuhoamaan kenet tahansa. Suomalainen perinteinen mieskuva on varsin ahdas myös maailmanlaajuisesti katsoen. Osin se on varmasti olosuhteiden pakossa muodostunutta. Siinä missä vaikkapa Italiassa on suurmiehiksi luettu Michelangelot ja Da Vincit, Suomessa on ihailtu Saarijärven Paavoa ja Koskelan Jussia. Yli-inhimillinen sisu määrää meillä sen, kuka jää historiaan. Kappaleessa Murheellisten laulujen maa Eppu Normaali luo karikatyyrin suomalaismiehen katajaisuudesta, mutta ottaa samalla kantaa isiltä pojille siirtyvään väkivaltaisuuteen ja epätoivoon. Kappaleen sävy on ymmärtäväinen, jopa lempeä, vaikka sanoituksen tarina päättyykin murheellisesti. Isiensä virheet tunnistava poika vannoo, ettei tartu kirveeseen eikä viinapulloon, mutta lopulta kylmyys ja työttömyys ajavat hänet tuhoon. Miesten tulisi saada olla pehmeitä, olla tuntevia, olla heikkoja. Tulisi saada itkeä ja käpertyä syliin, olla kannateltavissa kannattelun sijaan. Tunteiden patoaminen ja itkun pidättely ovat tutkitusti fyysistä terveyttä vaarantavia tekijöitä ja ne altistavat esimerkiksi monille sydän- ja verisuonisairauksille. Juuri verenkiertoelimistön sairaudet ovat suomalaismiesten suurin kuolinsyy. Itkemisen seurauksena aggressiivisuus laskee ja olo paranee, jännitys laukeaa. Itkeminen parantaa monien tutkimusten mukaan jopa sosiaalisia suhteita. Mutta eikö vieläkin opeteta isältä pojalle: Isot pojat eivät itke. Tiede-lehdessä 3/2004 todetaan seuraavasti: ”Itku on yleensä merkki siitä, että ihminen haluaisi muuttaa tilannetta -Siellä, missä toivo on menetetty, ei enää ole kyyneliä. Syvästi masentuneet eivät itke.” Turmiolan Tommin tarina Murheellisten laulujen maassa on surullisen tuttu monille suomalaisille. Omasta suvustanikin löytyy kirvesmurhia ja pahalaatuista alkoholismia, masennusta, itsemurhia – miehisyyttä? Suomalainen pe-


rinteinen mies on tukkulumen tukahduttama taimi, joka ei pääse versomaan uutta, kylmyyden muovaama malli, josta pitäisi pystyä päästämään irti. Vahvuus, stoalaisuus ja hiljaisuus eivät ole huonoja ominaisuuksia, mutta pakotettuina ne ovat hengenvaarallisia. Suomi on tasa-arvotilastoissa selvästi jäljessä muista pohjoismaista. Esimerkiksi tasa-arvoinen avioliittolaki on ollut hyväksytty kaikissa muissa pohjoismaissa vuodesta 2012 lähtien, kun se Suomessa hyväksyttiin vasta vuonna 2017. Suomalaisten myyttinen, jopa ihannoitu junttius kohmettaa kehityksen. Keskeltä kumpujen, mullasta maan, isät ylpeinä katsovat poikiaan Työttömyys, viina, kirves ja perhe, lumihanki, poliisi ja viimeinen erhe Tämä tuhansien murheellisten laulujen maa, jonka tuhansiin järviin juosta saa Jonka lauluissa hukkuvat elämän valttikortit ja kiinni pysyvät taivahan portit

Toiveet paremmasta Suomesta ovat jälleen nuorten harteilla. Ennen värvättiin tuskin aikuiseksi kasvaneet pojat rintamalle puolustamaan isänmaata. Nykyään ei rintamaa ole, taistelu on siirtynyt rajoilta ihmisten mieliin. Isien ja poikien ihanteiden välille alkaa muodostua kuilu: sekä suomalaisuutta että miehisyyttä – ja niiden jaloutta – kyseenalaistetaan yhä useammin. Jokaisella on oma henkilökohtainen vihollinen ja jokaisella kyky valita mitä hyökkäystä käyttää, antautuuko itse vai solmiiko rauhan. Nuoret suomalaismiehet ovat globalisaation, elintason nousun ja tasa-arvon parantumisen myötä hyväksyneet uusia puolia itseensä. Taideharrastukset, muoti ja siviilipalvelus ovat hyväksytympiä ja näkyvämpiä, suvaitsevaisuus leviää ympäri maata. Aletaan ymmärtää, etteivät pehmeät arvot tee pahaa. Jokainen meistä on syytön syntymään: siksi on kohtuutonta odottaa kenenkään selviävän elämän koettelemuksista surematta ja tuntematta itseään voimattomaksi. Kohtuutonta on myös kieltää kiltteys, pehmeys ja hellyys, kaikki se, mikä tekee elämästä helpompaa. Toiveeni on, ettei isien taakka siirry pojille, ja että miehisyyden kovaksi jäätyneelle myytille annettaisiin mahdollisuus sulaa ja lämmetä. Pisimmän ja kylmimmänkin talven jälkeen koitta lopulta kevät ja suvi suloinen. Lähteet: Aineistot H ja K Eppu Normaali, Murheellisten laulujen maa, 1982 https://www.stara.fi/2015/03/09/itkeminen-on-terveellista-6-tarkeaa-terveyshyotya/ https://www.tilastokeskus.fi/til/ksyyt/2016/ksyyt_2016_2017-12-29_kat_006_fi.html https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/kun_tunteet_kuohuvat_itku_rauhoittaa https://yle.fi/uutiset/3-10204625


Sananvapaus tuo vastuuta Heidi Virtanen 8c

Kun olin tekemässä tunnilla tehtäviä, todistin tappelun kahden luokkalaiseni välillä. Siihen kuului lyömistä, potkimista ja kiroilua. Mutta mikä sai minut häkeltymään, olivat sanat, joita käytettiin toisen haukkumiseen: ”HOMO!” ”AUTISTI!” Välikohtaus sai minut ajattelemaan, mikä on sananvapauden määritelmä. ”Jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta”, lukee Suomen laissa. Sananvapautta voidaan rajoittaa muun muassa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskettavuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi. Vaikkakin harvoin tätä kohtaa laista muistetaan. Sananvapaus tuo paljon vastuuta, jota ei voi laiminlyödä. Monet nuoret perustelevat loukkaavaa puhettaan tokaisemalla: ”Mulla on sananvapaus eli mulla on oikeus sa-

noo, mitä mä haluun.” Vaikka asia olisikin niin, että jokaisella on oikeus sanoa AIVAN mitä tahansa, homo- tai autisti-käsitteitä käyttäessä henkilö tekee pilkkaa jokaikisestä vähemmistöryhmään kuuluvasta henkilöstä ja loukkaa heidän olemassaoloaan. Vaikka jostain kumman syystä kyseisiä sanoja käyttäisi ”läpällä” tai vain huvin vuoksi, tässä maailmassa on edelleen ihmisiä, joita tapetaan pelkästään heidän olemassaolonsa vuoksi. Kyseessä ovat termit, joista ei pitäisi edes vitsailla niiden alistavan historian vuoksi. Miten asenteita voisi parantaa? Historian opetuksessa (miksei myös muissakin oppiaineissa) asioita pitäisi tutkia myös vähemmistöjen näkökulmasta. Nuorten ja lasten opettaminen ei kuulu pelkästään koululle vaan myös vanhemmille. Huonoa käytöstä opitaan nimittäin yleensä huoltajilta ja kavereilta ja kun siihen ei puututa, henkilö ei edes ymmärrä


tekevänsä mitään väärin. Lapset alkavat käyttää loukkaavia sanoja, kun kuulee jonkun sanan, eikä välttämättä tiedä sen tarkoitusta. Aikuisilla puolestaan se tulee homofobiasta, koska aikuisten pitäisi jo tietää, mikä on oikein tai väärin ja jakaa oppinsa eettisistä periaatteista lapsilleen. Lapsien pitäisi myös jo nuorena oppia eri kulttuureista ja sivistää itseään. Onko henkilö, joka on vähemmistöryhmiä vastaan oikeasti valmis vanhemmuuteen? Vaikka voisi kuvitella, että parin sanan poistaminen sanavarastosta (negatiivisella tavalla käytettäessä) olisi helppoa, siltä se ei todellakaan tunnu.. Voisi kuvitella, että ihmiskunta olisi jo tähän mennessä oppinut virheistään, mutta lähes joka päivä huomaan, ettei näin ole.


Mikä siinä niin naurattaa? Hilla Rantanen 8c SYK:n kahdeksas- ja neljäsluokkalaisten vuosittaisessa Tinasotilas-joulunäytelmässä oli kohtaus, joka sai minut miettimään: Ottavatko ihmiset tosissaan sukupuolen välisen epätasa-arvon? Ikävä ja irstas mieshahmo Ken puhutteli kaunista naista. ”Olet villi! Pidän sellaisesta.” ”Tulen kesyttämään sinut tahtooni, ja se tulee olemaan minulle ilo!” ”Nainen, joka ei puhu. Vastustamaton olento!” Katsomossa naurettiin. Miksi ihmeessä? Koska sanat eivät olleet oikeasti totta, ne eivät merkinneet yhtikäs mitään. Näyttelijät vain näyttelivät taitavasti? Koska näyttelijät olivat kahdeksasluokkalaisia eivätkä loukkaavat vuorosanat oikeasti sopineet heidän suuhunsa? Koska eikö ironia ole hauskinta, mitä maan päällä on? Mikä saa aikuiset nauramaan näin likaiselle tavalle puhutella toista? Vuosi on 2019, ja yhteiskunnassa pyritään sekä sukupuolten väliseen että seksuaaliseen tasa-arvoon. Jos samanlaista tapahtuisi vaikka julkisessa kulkuvälineessä, en usko, että kukaan nauraisi.

eivät ole totta, joten miksi siis miettiä sitä suuremmin? Seksismiä juuri pitäisi miettiä, missä tahansa tilanteessa, koska kommentit, jotka muuttavat naiset ja miehet materiaksi, on erittäin totta! Pienetkin seksistiset sanat aiheuttavat lumipalloefektin. Tai se, ettei lapsille opeteta ei-sanan merkitystä. Joku saattaa alakoulussa kiusoitella luokkatoveriaan, eikä tilanne muutu, vaikka kiusoittelijalle sanoisi ei. Tässäkin kohtaa aikuiset pehmentävät asiaa sanomalla ”Rakkaudesta se hevonenkin potkii.” Sanonnan osaavat kaikki suomalaiset lapset.

Pienetkin seksistiset sanat aiheuttavat lumipalloefektin. Tai se, ettei lapsille opeteta ei-sanan merkitystä. Joku saattaa alakoulussa kiusoitella luokkatoveriaan, eikä tilanne muutu, vaikka kiusoittelijalle sanoisi ei. Tässäkin kohtaa aikuiset pehmentäEn sano, että kohtausta ei olisi kuu- vät asiaa sanomalla ”Rakkaudesta se lunut olla. Se kertoi hyvin siitä, min- hevonenkin potkii.” Sanonnan osaakälaiset hahmot ovat kyseessä. Koh- vat kaikki suomalaiset lapset. taus täydensi tarinaa. Näytelmä oli mainio, mutta reaktio vääränlainen. Yrittivätkö katsojat tehdä kohtauksesta kevyemmän? Taaskaan sanat


Pienetkin seksistiset sanat aiheuttavat lumipalloefektin. Tai se, ettei lapsille opeteta ei-sanan merkitystä. Joku saattaa alakoulussa kiusoitella luokkatoveriaan, eikä tilanne muutu, vaikka kiusoittelijalle sanoisi ei. Tässäkin kohtaa aikuiset pehmentävät asiaa sanomalla ”Rakkaudesta se hevonenkin potkii.” Sanonnan osaavat kaikki suomalaiset lapset.

Älä tee mitään, mikä satuttaa toista. Opetus ei tarkoita vain fyysistä kipua. Tarkoittaako aikuisten pehmoilu sitä, että vanhemmat ovat unohtaneet lapsen henkiset puolet vai välttelevätkö he vain sitä, mikä pistäisi heidät ja heidän lapsensa sotaan toista lasta vastaan? Vai luottavatko he vain omiin tuntemuksiinsa? Onko aikuisilla taipumus siis peitellä ja keventää irstailua, kun sitä tulee lapsilla vastaan. Tietenkin, mutta lasten suojelu on tehtävä siten, että lapsikin ymmärtää, että seksismille ei kuulu nauraa.

Sukupuolitasa-arvon puolustamista pidetään tärkeänä. Vai onko minulta mennyt kenties jotakin ohi? Onko teräväreunainen totuus pehmustettu minultakin, koska tyhmäkin sen huomaa, että vihaa on enemmän kuin rakkautta tässä maailmassa. ”Varsinainen pullamössösukupolvi!” tokaisee eräs barbinukke näytelmässä, ja tokaisu on oikein ajankohtainen.

pehmustetaan.

Seksistisille vitseille nauretaan, vaikka aiheena se on vakava. Kouluissa saatetaan kieltää hihattomat paidat, koska se voi muka häiritä seksuaalisesti muita oppilaita. Se vasta taannuttaakin meidän ihmisten yhteistä kulttuuria, se kuinka kaikki

On niitä ihmisiä, jotka ottaa ja sanoo, mitä haluaa ja ne hirviöt leikkii toisilla ihmisillä kuin Barbeilla, ballerina- ja actionnukkeilla siinä koko maailman pehmustamassa huoneessa.


Haluaisitko olla mitä syöt? Erika Forsman 8d Maailma muuttuu - mitä muuttuu sen mukana, on kysymys, johon monet miettivät vastausta. Eläinten oikeudet on paljon puhuttanut aihe, jonka tärkeys jakaa mielipiteitä.

Suomessa teurastetaan vuosittain 71 miljoonaa eläintä. Maailmassa luku on miljardien tasolla. Teurastusta ennen nämä eläimet ovat viettäneet koko elämänsä tilalla, joista vastuussa ovat ihmiset, joiden arvot ja katsontakannat vaihtelevat.

kuuluu suosituksia eläimen liikunnan määrästä ja siihen soveltuvasta tilasta, ravinnonhankinnasta, levosta ja unesta, sosiaalisesta käyttäytymisestä, kehonhoidosta, lämmönsäätelystä, ympäristön tutkimisesta, leikistä sekä lisääntymisestä ja jälkeläisten hoidosta.

Lajinomaiset käyttäytymismallit eivät kuitenkaan ole toteutettavissa monella tilalla. Suomessa eläinsuojelulain pykälät ovat suhteellisen tiukkoja, mutta jo monessa muussa EU:n Minkälainen on tuotantoeläimen elä- jäsenmaassa eläinperäisiä tuotteita mänkaari ja onko siinä vaiheita, jotka tehotuotetaan, välittämättä niinkään vuonna 2019 maailman muuttuessa eläinten oikeuksista. Vaikka kotiovat kyseenalaistettavissa? Vai onko maassamme asiat ovat eläinten kanihminen oikeutettu pitämään toisia nalta hiukan paremmin, tapahtuu tilolajeja vankeina ravinnon vuoksi, jen sisällä laillisia toimintatapoja, vaikka se ei olisi ainoa vaihtoehto? joiden sallittavuus on herättänyt kyseenalaistusta. Suomen tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on määritellyt Emakoita pidetään Suomessa tällä tuotantoeläimille luontaiset käyttäy- hetkellä kääntymisen estävissä porsitymistarpeet, joiden toteuttamisen mishäkeissä noin yhdeksän viikkoa kuuluisi olla mahdollista tuotantoym- jokaisen porsimisen yhteydessä. Porpäristössä. Jos eläin ei pääse tyydyt- simishäkit, joissa emakot eivät pääse tämään käyttäytymistarvettaan, se voi myöskään olemaan sosiaalisessa turhautua ja stressaantua. Eläimelle kanssakäymisessä estävät juurikin voi tällöin tulla terveysongelmia tai lajinomaiset käyttäytymistarpeet. fysiologisia muutoksia. Sian on arvioitu olevan ihmisen parasta ystävää, koiraakin älykkäämpi Olennaiset käyttäytymistarpeet on eläin. Suomessa on tullut ilmi tamääritetty suurimmille tuotantoeläin- pauksia, joissa ihminen on laiminlyölajeille, jotka ovat nauta, sika, kana, nyt koiria pitämällä niitä naurettaviskirjolohi, lammas ja vuohi sekä sa tiloissa, joissa eläin on samalla minkki, kettu, naali ja supikoira. joutunut väkivallan kohteeksi. Luonnollisiin käyttäytymistarpeisiin


Samankaltaista toimintaa tapahtuu sikatiloilla ympäri maailmaa. Sika ymmärtää aikaa, myös silloin, kun se seisoo kuljetusautossa monia tunteja, joka on tupaten tännä lajitovereita matkalla teurastamoon. Sian kastorointi viikon ikäisenä sekä naudan nupoutus, eli sarvien poisto alle kuukauden ikäisenä on Suomessa laillista. Ilman anestesiaa tai kivunlievitystä. Tuotantoeläimen usein kivulias elämä alkaa siis pian sen syntymästä.

vasikka normaalisti vieroittuu emostaan. Pitkälle jalostettu lehmä jatkaa maidontuottoa stressaantuneena. Ihmislapsille ja -aikuisille, ei omalle vasikalleen, joka leikin sijasta juo maitoa ämpäristä ja alkaa imemään lajitoverinsa korvia imemisentarpeeseensa.

Luomueläintuotannossa on kuitenkin eroja verrattuna normaaliin eläinteollisuuteen. Luomutuotannossa nuoputtaminen on sallittu vain anestesialla ja eläinlääkärin suorittamana. Luo70 prosenttia Suomen tuotantolehmuemakoiden pitäminen porsitushämistä asuu parsinavetoissa lähes vuo- keissä on kielletty, eikä nautoja saa den ympäri kahlittuina paikoilleen. pitää parsinavetoissa. Tämän navettamallin etuna pidetään sitä, että naudat ovat valvojana silJos lihaa kaipaa omaan ruokavalioonmän alla ja näin mahdolliset terveys- sa, tai turkista takin helmaan, kannatongelmat huomattaisiin heti niiden taa siis suosia luomueläintuotteita, ilmetessään. mikäli haluaa tukea eettisempää lihatuotantoa ja kenties tuntea parempaa omatuntoa valinnastaan. Toinen vaihtoehto, pihattonavetta, on hyvin järjestettynä huomattavasti Lihan ja muun eläinperäisen tuotanviihtyisämpi ja tilavampi vaihtoehto non tukemisen vähentäminen on pieläimille, mutta on usein epähygiee- demmän päälle paras keino tukea ninen ja voi täten johtaa terveysoneläinten hyvinvointia. gelmiin. Toisaalta maatalous työllistää ruokaLypsylehmän elämä teollisuuseläime- ketjun alkupäässä noin satatuhatta nä on ympäristöstä piittaamatta ras- suomalaista, joiden lisäksi työpaikkokas ja lyhyt. Ne päätyvät neljän vuo- ja ketjussa on muiden elinkeinojen den ikäisenä teurastettavaksi, kun aloilla. Maatilojen kustannustehokeläisivät luonnollisesti 20 vuotta. Elä- kuus laskisi, jos eläimille vaadittaimänsä aikana ne tuottavat kymmeniä siin tarjoamaan varmasti viihtyisät, tuhansia litroja maitoa ihmisille, joil- tilavammat olot. le maito ei alunperin ole tarkoitettu. Vasikka, jolle maito on tarkoitettu, vieroitetaan emosta yleensä todella pian sen syntymän jälkeen, kun luonnossa vasta hiukan alle yksivuotinen


Moni jauhelihapaketin marketin ruokahyllyltä valitseva ei varmastikaan ajattele, minkä matkan nauta tai sika on kulkenut teurastamoon kymmenien lajitoverien kanssa stressaantuneena, seisonut teurastamossa odotamassa kuolemaa, eikä vielä paljasta kananrintaakaan käsitellessään muista,

että se on osa elänyttä olentoa, joka on tuntenut ja leikkinyt yhdessä lajitovereidensa kanssa samaan tapaan kun ihminenkin. Mutta onko edes inhimillistä odottaa, että tavallinen ihminen arjessa ajattelisi eläinten oikeuksia muiden huoliensa lisäksi?

Eläintuoteyritykset tykkäävät mainostaa mediassa perhetiloja ja yhteisöllisyyttä, mutta eläinten tarinat jäävät usein kuulematta. Tuotantoeläinten oikeudet ovat ihmiskunnan arvoista kiinni. Keskitymmekö muuhun, tuomme eläinperäisiä tuotteita tarjoavia yrityksiä sen suurempia ajattelematta, vai alammeko pohtia tuotantoeläinten asemaa ihmiseen verrattuna ja kenties muuttaa etiikkaamme. Yksilöllä on varsinkin Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa valtaa, jokan tuo aina myös vastuuta. Jokainen pystyy omalla valinnallaan tekemään muutosta kumpaankin suuntaan.


New York, ihmeellisin kaupunki maailmassa Aarni Valtonen, New Yorkin kirjeenvaihtaja

Aurinko nousee New Yorkin, maailman ihmeellisemmän kaupungin ylle seitsemän tuntia myöhemmin kuin Helsingissä, Suomen ihmeellisimmässä kaupungissa. New Yorkissa eräs metrokerjääjä on juuri kertonut muille matkustajille elämäntarinansa ja on alkanut kerätä rahaa. ” En ole paha ihminen, en juo, en tee rikoksia, olen niin pahoillani että häiritsen”, sanoo eräs (aika moni) metrokerjäläinen New Yorkissa. Jep, moni koditon tulee metroihin kerjäämään rahaa. Monet kertovat oman tarinansa, tai hyräilevät jotain. Monilla on ikään kuin oma reviirinsä. Yksi tyyppi hengaa 4th ja 6th Avenuen välillä ja polttaa tupakkaa Y.M.C.A.:n edessä. Lapsen näkökulmasta tällainen elämä vaikutta melko brutaalille. Keskustassa ei voi kävellä kortteliakaan ilman, että näkee jonkun rähjäisen äijän pitämässä pahvin palaa jossa lukee: I´VE LOST EVERYTHING ANYTHING HELPS. Tulee vähän sellainen tunne, että ihmiset tehkää jotain! Vähän aikaa sitten. Y.M.C.A.:n edessä oli mielen osoitus, jossa valitettiin siitä, että New Yorkin pormestarin Bill DeBlasion pitäisi käydä vähemmän kuntosalilla ja tehdä enemmän työtä kodittomuuden eteen. Kuulin, että joku ihminen oli jäänyt metron alle Fort Hamilton Parkwayn metroasemalla. Joo New York ehkä voi olla hienoin kaupunki maailmassa, mutta ei sekään ole vielä ihan 100% fantastinen. Moni ihminen voisi ajatella näin ”siellä asuu kahdeksan miljoonaa ihmistä, joten ainoat eläimet, jota siellä on, on pulut.” Joo, täällä on paljon puluja, mutta täällä on paljon muutakin. Olen nähnyt ehkä kaksi haukkaa koko elämäni aikana Suomessa. Pelkästään kahden kuukauden aikana täällä Brooklynin Prospect Parkissa olen nähnyt 19 haukka ja yhden kalasääsken. Central Parkissa Manhattanilla oli vähän aikaa sitten Kiinasta tullut mandariiniankka ja Prospect Parkissa oli Floridasta voimakkaiden tuulien mukana tullut violetti mutaankka. Pesukarhuja. Niitä näkee täällä (ne on aika makeita ja söpöjä). Yleinen mielipide lokeista Suomessa on että ne ovat ärsyttäviä, täällä lokit ovat harmittomia, ne vain liitelevät ympäriinsä. Mutta on täällä myös kahdeksan miljoonaa ihmistä.


Olen sitä mieltä, että neljäs luokka New Yorkissa on selvästi hauskempi kuin kolmas luokka. A): meillä on PALJON mukavampi luokka. B): Meidän opettajana on koko koulussa hyvin tunnettu Mrs. Ottavino. Hän on opettanut koulussa 25 vuotta, hänen poikansa Adam Ottavino on kuuluisa Baseball pelaaja, joka pelasi Colorado Rockiesissa, mutta koska karsintoja ei ole vielä aloitettu, joten en ole vielä ihan varma mihin joukkueeseen hän tulee menemään. Kävelen Manhattan Bridgea isäni kanssa. Olimme menneet metrolla 7th Avenuen metroasemalta York streetille ja sieltä kävelleet sillalle. Oli jäätävän kylmä ilma ja vaikka päälläni oli lämpimin talvitakkini, hytisin kylmästä. Aikeenamme oli ottaa valokuvia auringonlaskun aikaan ja ajoitus oli täydellinen. Pysähdyimme matkalla ottamaan monia kuvia ja sitten näin sen. Kaikki pilvenpiirtäjät ikään kuin leikkasivat taivasta ja siitä vuoti vaaleanpunaista verta, kohta, koko taivas oli punainen. Vapaudenpatsas kurkotti taivaaseen soihtu kädessään aivan kuin sanoakseen. ”Katso tämä on New York, ihmeellisin kaupunki koko maailmassa.” Ja niinhän se oli. -Aarni Valtonen, New Yorkin kirjeenvaihtaja

"Brooklyn Bridge HDR" by

Kikmann is licensed under CC BY-NC 2.0


Suositut Anonyymi Kaverisuosio on koulun ääneen lausumaton järjestys, jonka olemassaolon kaikki kuitenkin myöntävät. Koulu on yhteiskunta pienoiskoossa. Samat lainalaisuudet pätevät kummassakin. Koulu, kuten muutkin yhteiskunnat, perustuu laumaajattelulle. Ihminen on luonnostaan laumaeläin, sillä laumassa hengissä säilymisen todennäköisyys ovat korkeampi kuin yksinään. Yhteiskunnilla —myös kouluilla — on taipumus olla hierakisia, sillä hierakia luo vakautta yhteiskuntaan. Hierakian huipulla ovat eri tavoin menestyneet ihmiset. Kouluiässä hierakia syntyy nuorten ainoan pääoman perusteella. Kysessä on sosiaalinen hyväksyntä, ”suosio”. Suosion merkitys kasvaa yläkouluiässä Murrosiässä ihminen on usein hukassa itsensä kanssa, ja omaa identiteettiä päädytään hakemaan ryhmän kautta. Ollakseen osa ryhmää täytyy olla pidetty. Siksi haetaan muiden hyväksyntää —ja mitä enemmän hyväksyntää, sitä suositumpi on. Suosita voi verrata osakkeisiin. Suuremmasta määrästä kavereita seuraa suurempi määrä kaverin kavereita — eli enemmän ihmisiä, jotka tuntevat suositun.

Suosio ilmenee eri tavoin

Ihmissuhteet — tai oikeastaan niiden määrä — ovat tärkeimpiä suositun statukseen vaikuttavia tekijöitä. Toisaalta, ovatko kaverit suosion syy vai seuraus, ei voida sanoa varmuudella. Jokainen haastattelemistani kahdeksasluokkalaisista mainitsi ihmissuhteiden määrän yhtenä, ellei tärkeimpänä, tekijänä suositun statuksessa.

”Kyllä sen huomaa sellaisissa käytännön tilanteissa, kun muodostetaan ryhmiä, että tiettyjä oppilaita pyydetään useammin ryhmään”, kommentoi haastattelemani opettaja. Suosittuja voisi verrata shakkipelin kuningasnappuloihin. Heidät otetaan muita paremmin huomioon. Heillä on vaikutusvaltaa, ja monet kuuntelevat, mitä heillä on sanottavanaan. Suosituilla voi olla suuri vaikutus luokan ryhmähenkeen Suosittuja ihaillaan mutta toisaalta myös pelätään. Suositulle on haastateltavieni mukaan isompi kynnys mennä puhumaan. Vaikutusvaltaisen ihmisen tuomio pelottaa.


Välillä pelko voi johtaa siihen, etteivät jotkut uskalla ilmaista suositun mielipiteestä eroavia mielipiteitä, koska pelkäävät lynkatuksi joutumista. Siksi jotkut ihmiset yrittävät olla suosituille mieliksi.

”Ne on sellasia aika perusyläkoululaisia”, yksi haastateltavistani kommentoi.

Suosituilla oppilailla on taipumus muodostaa sisäpiirejä, joista muut jäävät ulos.

Ulkonäkö on tärkeä kriteeri. Pitää pukeutua perussiististi ja mielellään näyttää muutenkin hyvältä.

Suosio koulussa voi vaikuttaa myös koulun ulkopuoliseen elämään esimerkiksi itsevarmuuden lisääntymisenä.

Kaikista edellä mainituilla piirteillä varustetuista ei kuitenkaan tule suosittuja. Ennen kaikkea vaikuttaa ympäristö.

Haastatteluissa esiin nousi myös toisenlainen tyyppi. ”Sitten on sellainen suosittu, jota ihmiset pelkäävät ja joka on ehkä Taru Kulmalainen tutki vuonna 2015 vähän ärsyttävä. Sillä [suositulla] on ilmestyneessä väitöskirjassaan kave- ehkä myös jotain ongelmia, ja se on coolii.” risuosiota. Hän havaitsi, että suositummilla oppilailla on varaa tehdä Toisaalta myös persoonallisuus voisellaisia virheitä, joista muut ehkä daan kokea eduksi. joutuisivat silmätikuiksi.

Kaikki hakevat hyväksyntää Suositut ovat sosiaalisia

”Minua ei haittaa, etten ole suosittu, mutta haluan, että ihmiset pitävät minusta.”

Amerikkalaiset teinileffat ovat yhdessä asiassa oikeassa. Suositut ovat Saman lauseen sain kuulla lähes jolähes juuri niin stereotypisiä kuin kaisen haastateltavan suusta. Toelokuvat väittävät. teamuksella halutaan kertoa, ettei hierakian huipulla olo kiinnosta, Suosioon päästäkseen tärkeimpiä mutta hyväksyntää haetaan joka tahaastateltavieni mukaan ovat luonpauksessa. Lähes kaikki haastateltateenpiirteet. Suosittuja luonnehdittiin vista sanoivat kuitenkin olevansa ulospäinsuuntautuneiksi, ystävällityytyväisiä senhetkiseen asemaansa. siksi ja sosiaalisiksi. Toisaalta heitä voidaan pitää huomionhakuisina ja äänekkäinä.


Joku, jolla on enemmän kavereita Itsetuntomme on riippuvainen saamastamme hyväksynnästä. Jos ihmiset eivät pidä minusta, olen varmasti Suosio ei ole mikään absoluuttinen tai mitattava asia, vaikka siltä ehkä epäkelpo. tuntuukin. Siksi kukaan meistä ei halua jäädä ulkopuolelle. ”Kyllä kaikki sitä suosiota tavoittelevat, ainakin vähän”, kommentoi kahdeksasluokkalainen. Ilman ulkopuolisuuden pelkoa ei olisi ryhmiä - eikä suosittujakaan. Ei mitään niin hyvää, ettei jotain pahaakin Vaikka suositun asemaa tavoitellaan, on siinäkin varjopuolensa. Suosittu on jatkuvassa valokeilassa, ja paine saavutetun aseman säilyttämisestä voi kasvaa jopa siinä määrin, että muu elämä kärsii, kun kaikki aika kuluu sosiaalisten suhteiden ylläpitoon. Juorujen kohteeksi joutumisen riski kasvaa, ja lisäksi suosituilla tuntuu olevan koko ajan ”draamaa” —tai sitten siitä vain tietää koko koulu.

Joku, joka ehkä vaikuttaa mielestäsi suositulta, ei ehkä ole sitä jonkun toisen mielestä. Suosittuna voidaan myös pitää mielikuvaa jostain ihmisestä, etenkin jos kyseistä henkilöä ei tunneta. Olemme sangen alttiita idealisoimaan toisiamme aiheetta, vaikka lopulta olemme kaikki tavallisia ihmisiä ilonaiheinemme ja ongelmimme. Ehkä suositut ovat kuvitelmaa; yksikään haastelluista ei kuvaillut itseään suosituksi. Aina löytyy joku suositumpi, joku, jolla on enemmän kavereita.


Arvostelu

: Ibelius

Mikaela Söderberg 8d

IBE, oikealta nimeltään Ilmari Kärki, joka valmistui SYK:sta joulukuussa 2018, on tällä hetkellä yksi kuumimmista suomiräpin nimistä. IBE julkaisi 20-vuotissyntymäpäivänään 29.1.2019 uuden albumin nimeltään Ibelius. Levyllä on kymmenen biisiä, ja se on artistin edellisiin albumeihin nähden se, joka tuo IBEn kuuluisuuteen. Levyltä heti nousi Spotifyn top 50 -listalle kaikki biisit. Albumilla kuullaan vierailijoina Melo, Bizi sekä TheoFuego. Ehdottomasti IBEn paras rapbiisi löytyy tältä levyltä. Kyseinen biisi on kieltämättä suomiräpin kultaa. Stadi on kylmä -biisissä voi huomata IBEn kertovan Helsingin keskustasta slangisanoin, ja välillä nuo sanonnat voivat vähän naurattaakin. Kyseisessä biisissä IBE myös laulaa valmistumisesta lukiosta sanoilla ”Nyt pääs ylioppilas cap, no cap. Sen kunniaks yks dab, please älä kutsu mua enää räppäriks”. Ibelius kurkistaa kirjaimellisesti IBEn omaan elämään, jonka pystyy

havaitsemaan erityisesti 39N biisistä, jossa IBE kertoo 39N-bussilinjan matkasta, asioita joita hän havaitsee ja huomaa. Levy painottuu enemmän R&B:hen kuin rappiin, mutta myös rap-tyylistä musiikkia levyltä löytyy. Muutamassa biisissä kerrotaan tyypilliseen tapaan parisuhdehuolista. Esimerkiksi Kaukan mut lähel ja Paranoidi muistuttavat enemmän IBEn ensimmäistä levyä IBE kuin IBEn toista levyä NONSENSE. Levyn viimeisessä biisissä nimeltä Ibelius, IBE laulaa erilaisella tyylillä kuin muissa biiseissä. Eli Ibelius biisi ei olekaan raphenkinen. Kun biisiä alkaa kuunnella tarkemmin, huomaa sen olevan ehkä vähän surullinen. Ibelius-levyllä kuullaan normaalia Ibeä, mutta myös vähän erilaista musiikkia, esimerkiksi SauceMan ja Ibelius. Ibelius on levynä hyvinkin erilainen edellisiin levyihin verrattuna. Levy muistuttaa enemmän IBEn ensimmäistä albumia nimeltä IBE.


Lukuvinkkejä kesälomaa varten! Ansa Ekman, Petra Kalimo, Vienna Peltomäki ja Eevi Sommers 6c


Profile for SykOras

Oras 1/2019  

Oras 1/2019  

Profile for syk7
Advertisement