{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade.

Page 1

SydänKäpynen Sydänmaankylän oma lehti - SydänKäpynen 2/2016 - Joulu

Hyvää ja Rauhallista Joulua Pirjo, Mikko ja Anssi Irma ja Jorma Marianna ja Vesa perh. Ida, Senja ja Janne Eila Hilda Sisko ja Kai Elina ja Esko Jussi ja Heikki Paula ja Mika perh. Irja ja Matti Heli ja Eki Pirjo ja Matti Eeva ja Aaro Myllylän väki Sirkka ja Kyösti Mauno perh. Seija, Eero ja tytöt Taimi ja Jaakko Sirpa ja Mauri Kanoottiretki

4

SydänKäpynen


Pääkirjoitus

SydänKäpynen

Kesällä saatiin taas sadetta, mutta lämmin ja kuivahko syksy pelasti maanviljelijät. Puolukkasato oli hyvä, mutta kaikki eivät löytäneet hyville mustikka-apajille. Kyläseura piti Sykkeessä keskiviikkoisin kioskia, jolloin myös Sykkeen tarjoama savusauna lämpesi kyläläisille ja kesävieraille. Peli-illat keräsivät kylän lapsia ja nuoria mukavasti yhteen. Kärsämäellä puhuttivat muun muassa kunnanjohtajan valinta, terveyskeskuksen toiminnot ja viimeksi kirjaston uudelleen sijoittaminen. Muuttovirran kääntyminen positiiviseksi ja jokunen uusi työpaikka viestivät talouden virkistymisestä. Kaiken kaikkiaan elämä kylällä soljui tuttuun, rauhalliseen tapaansa. Merkittävintä kylällä tapahtunutta oli Kankaan uuden navetan rakennustyö ja siihen liittyen avoimien ovien tapahtuma navetan valmistuttua. Kylän läpi vievillä maanteillä ei monesti nähdä autojonoja, avajaispäivänä sekin tuli todeksi. Kyllähän Lamujärven kesäasukkaat tuovat kyläteille liikennettä nykyisin jo melkoisesti, mutta avajaispäivän autojen paljous oli mieliinpainuvaa. Marraskuussa Tähtelän emäntä, Eeva Kyllönen täytti kunnioitettavat 90 vuotta. Eevalla on aktiivisena toimijana muistissaan paljon tapahtumia kylämme elämästä. Kotonaan Aaro-poikansa kanssa asuva päivänsankari osallistuu vielä päivittäisiin askareisiin vointinsa mukaan. Onnea Eevalle. Joulun lähestyessä Sydänkäpynen ja Kyläseura haluavat toivottaa kyläläisille, jäsenille, lukijoille ja tukijoille sekä yhteistyökumppaneille lähellä ja kaukana Hyvää ja Rauhallista Joulun aikaa ja Onnea Uudelle Vuodelle. Käydään yhteistuumin uuteen vuoteen, uudella tarmolla!

Matti Viitala, vastaava päätoimittaja Julkaisutoimikunta Ida Hiltunen 0400 938 511 Jorma Seppälä 044 218 8587 Erkki Estola 040 541 4399 Julkaisija Sydänmaankylän Kyläseura ry Ilmestyy vuonna 2016 2 kertaa, juhannuksena ja jouluna Vuonna 2017 ilmestyy 4 kertaa Graafinen ulkoasu ja taitto Konsertti- ja Mediatoimisto Kärsämäkinen Pekka Luukkonen www.karsamakinen.fi Paino Rannikon Laatupaino Oy, Vihanti Kuvat Erkki Estola, Senja Niemi, Jorma Seppälä, Matti Viitala Lehden tilaukset Tilaushinta maksutta Kyläseuran jäsenille, muille 25 €/vuosi, irtonumero 8 € Ilmoitukset sopimuksen mukaan Postiosoite Eteläpuolentie 953, 86710 Kärsämäki, puhelin 0400 285 293 www.sydanmaankyla.fi Facebook - sydänmaankylä

Matti Viitala Päätoimittaja

Kuusenhankinta Joulu on tulossa taas tänäkin vuonna ja joulukuusen hankinta. Joulukuusella on pitkä perinne joulun yhtenä symbolina, joten kuusi pitää olla joka tapauksessa. Tavanomaisesti meillä maaseudulla joulun seudulla mennään omaan metsään ja noudetaan se jo kesällä valittu tasaoksainen ja symmetrinen havupuu tuomaan joulun tuoksun tupaan. Kaikki meistä on kuullut ainakin yhden erilaisen tarinan joulukuusen hankinnasta, eikä niissä tarinoissa liikuta omissa metsissä. Toisilla on jopa omia kokemuksia toisenlaisista kuusenhakureissuista. Kerron lyhyesti pari kuulemaani tarinaa toisenlaisista reissuista. Oli koittanut jouluaattoaamu ja perinteinen joulukuusen hankinta painoi jo huolestuttavan raskaana päälle. Piti jo kesällä katsastaa lähimetsät, josko sieltä löytyisi sopivia ehdokkaita joulun juhlapuuksi. Mikä lie taas sekoittanut elämää niin, että se päivä jäi tulematta jolloin kuusia piti katsastaa. Siinä aamupuurolla asian laitaa pohtiessamme tyttökaverin veljen Ilkan kanssa (tässä tarinassa veljen nimi on kuvitteellisesti Ilkka) päätimme, että yhtenä hyvänä vaihtoehtona voisi olla Pienenmäen suunta. Siinähän on sankka kuusikko maantien varressa Pienenmäen rinteessä vasemmalla. ”No mitäpä jos käötäs kartottamassa se kuusikko ensin” tuumasta toimeen ja kuusivarkaisiin. Kirves ensin terotettiin sekä pokasahan terä viritettiin, työkalut 2

Volvon takakonttiin ja suunnaksi Pienimäki. Auto pysäköitiin varovasti pysäkin kohdalle ja valmiiksi menosuuntaan. Hyvä tovi kuusia oli jo katseltu, kun Ilkka totesi ”siinäpä se on”. Totta, oikein mukavan näköinen ja kokoinen kuusi roikotti oksiaan lumikuorman alla. Sen enempää aikailematta saha soimaan ja niin paikalle jäi vain kanto sekä lumenpinnalle sahanpurua. Autolle saavuttuamme jännitti tilanne jo aikalailla. Olimme kiinnittämässä kuusta huolella Volvon katolle, kun suoran päähän ilmaantunut toinen auto. Sanoja ei tarvittu kumpikin meistä toimi nopeasti, kuusi lennähti takaboksiin, kansi niin kiinni kuin se meni ja äkkiä liikkeelle. Olimme ajaneet Pienenmäen suoran Syvänmaahan päin sanomatta sanaakaan. Mäntyharjun kohdalla totesimme, ettei takana tulevaa autoa enää näkynyt ja huokasimme jo helpotuksesta - me taidettiin välttyä kiinnijäämiseltä. No polleina poikina saavuttiin kuusenhakureissulta ja aloimme irrotella kuusta autosta. Vähän meitä ihmeteltiin, miksi kuusi on tiukasti takaboksissa eikä katolla. Tuskin kuusi oli ulkona autosta, kun Ilkan setä kaarsi autollaan pihaan. Aukaistessaan oven kuului iloinen nauru ja setä oitis sanomaan, että ”Niimpä tietysti, täällähän nämä kuusivarkaat lymyää. Komian kuusenpa löysittä”.

SydänKäpynen


Eeva Kyllönen 90 vuotta

Eevan ja Juhanin kihlajaiskuva v. 1945.

Eeva syntyi Lehtikankaan metsänvartijan talossa Kirsti ja Vilho Alholmin esikoisena 19. marraskuuta 1926, sisaruksista Jussi syntyi 1928 ja Martta 1932. Martta sairastui alle viisi vuotiaana tuberkuloosiin ja kuoli pian sairauteensa. Lehtikankaassa asuivat tuon ajan tapaan myös Vilho-isän veli sekä mummu ja vaari. Oman erikoisleimansa Eevan lapsuuteen toivat metsätyömiehet, jotka asustivat Lehtikankaassa joskus suurinakin joukkoina. Elämä Lehtikankaassa oli vaatimatonta ja yksinkertaista, ruoaksi kasvatettiin perunaa ja kasvimaalta saatiin lisäkkeitä sekä metsästä marjoja. Silloin tällöin teurastettiin omasta karjasta mullikka tai sika syötäväksi. ”Se on jäänyt mieleen, että perjantaisin leivottiin, jos ei muuta niin rieskaa, se kyllä oli hyvvää” naurahtaa Eeva. Läpi elämän kantaneen käsityöharrastuksen itu lähti itämään jo kotoa. Eevan Kirsti-äiti osasi kutoa kankaat, sukat ja lapaset sekä valmistaa vaatteet ja muut kodin tarvetekstiilit. ”Minä en koskaan oo ollu mikkää lukuihminen, en oo yhtään rommaania lukenu. Minä oon aina tykänny tehä jottain käsillä.” toteaa päivänsankari painokkaasti harrastuksestaan. Käyttörahaa varttuvalla nuorella naisella oli niukasti, niinpä sopivan kangaspalan käteen sattuessa teki Eeva äitinsä piirtämillä kaavoilla siitä itselle vaatteen. Ensimmäinen oma käsityö oli äidin valvonnassa tehty petialusta. Nuoren naisen arkeen tulivat myös ompeluseurat, joissa tutustuttiin muihin kylän nuoriin. Sota-aikana Eeva ahkeroi kylän muiden naisten kanssa lapasia ja sukkia rintamalle, missä niistä oli kipeä tarve. Käsityöt saavat vielä tänäänkin sijansa, jos vain vointi antaa periksi. Tähtelästä löytyy joka lähtöön pöytäliinoja, verhoja, mattoja ja tietenkin sukkia ja lapasia, joita lastenlapsetkin mieluusti ottavat mukaansa mummun luona vierailtuaan. Eeva on kutonut kankaan ja ommellut itselle ja tyttärilleen kansallispuvut. Löytyypä häneltä kangaspakka itse kudottua kangasta myös miehen kansallispukuun. Tyttären puku on saamassa uuden käyttäjänsä tyttären tyttärestä. ”Tässä nipussa on miesten sukkia ja tuossa on naisten sukat” neuvoo Eeva ja kertoo yhden sukkaparin olevan juuri valmistumassa. Lähisuvulla on hallussaan paljon Eevalta

lahjaksi saatuja käsitöitä pöytäliinoista mattoihin. Eeva oli moottorina, kun kylän naiset tarvitsivat paikan kudonnanharrastamiselle. Jo aiemmin Eevan ja Juhani omistukseen siirtynyt Tähtelän naapuritilan Raivion pirtti muuttui kylän käsityökeskukseksi. Kansalaisopiston toimintana toiminut kudontapiiri kokoontui 10 vuoden ajan Raiviolla ennen kuin se muutti Tappilaan vuokralle, missä se nyt on viimeistä vuotta toiminnassa. Toimelias Eeva oli aktiivisesti mukana kylän toiminnassa, milloin kahvia keittämässä, milloin lättyjä paistamassa tai mihin apua tarvittiin. Kyläkirjan toimituskunnassa Takkavihtassa Eeva oli innolla mukana. Vuonna 1936 perhe muutti Haaposaarelle, muutos oli iso askel nuorelle tytölle. Aika soljui eteenpäin ja iän karttuessa Eevan elämän piiri laajeni. Kyllösen Maija-serkku (myöh. Viitala), pari vuotta nuorempi, oli Eevan läheisin ystävä. Maijan kanssa kierrettiin lähikylät kesällä pyörällä ja talvella tarvittaessa hiihtämällä. Saviselkä oli lähin naapurikylä, mutta ei kaukana ollut Viitamäki eikä Tihiläkään. Nykyajan ihminen mieltää kulkemisen tietä pitkin tapahtuvaksi, mutta 1930-luvulla ei varsinaisia teitä ollut, oli kulkupaikat. Nuoret kokoontuivat yhteen mm. tietovisailun merkeissä ja aina löytyi myös innokkaita esiintyjiä. Pian löytyi rinnalle Kyllösen Juhani, jonka kanssa kihlat vaihdettiin Juhani kotiuduttua rintamalta vuonna 1945. Avioliittoon nuoret vihittiin maaliskuussa 1946 ja seuraavana vuonna syntyi esikoinen, Esko. Perhe kasvoi myöhemmin Maunolla, Liisalla, Kaisalla ja Aarolla. Eeva muistelee Juhania lämmöllä, ”Yhtään pahhaa sannaa ei sanottu”. Nykyään Eeva on virkeä vanhus, joka asuu kotonaan nuorimman poikansa Aaron kanssa ja osallistuu päivittäisiin rutiineihin vointinsa mukaan. Nykyajan käyttöesineistä puhelin on tärkeä yhteydenpitoväline lapsiin ja ystäviin. Pelastipa puhelin syksyllä perunamaalle kaatuneen Eevan pidemmältä makoilulta perunamaassa. ”Sattuin pottuja kerätessä kaatummaan, enkä päässy ylös. Niin soitin Aaron appuun ja taas mentiin” nauraa Eeva hersyvästi. Viime kesän vadelmien keräily onnistui mainiosti rollaattorin penkillä istuen.

SydänKäpynen

3


Koekalastusta

Vyyhti-hankkeen asiantuntijat Oulun Kalatalouskeskuksesta, vas. Jarmo Ronkainen ja Heikki Tahkola koekalastamassa kylänsillan seutuvilla Kärsämäenjoella. Alakuvassa koekalastus jatkuu Kokkopurolla. Vyyhti kakkosen yhtenä osa-alueena oli koekalastaa Syvänmaata ja Miilurantaa halakovvaa jokea ja myös Kokkopuroa, johon takavuosina kalastuskunta istutti harjuksenpoikasia. Vesi oli turhan korkialla, mikä teki omat vaikeuvet saaha todellista kuvvaa joen kalakannasta. Kylänsillan alapuoleisella koskella tavattiin kaks kivennuolijjaa, ei muuta. Tarjosin kyllä, että haetaanko järiämmät pyyntivälineet, mutta meinasivat, että pittää pysyä lain puitteissa. Pojat ihimetteli, että millä tämä kylä ellää, ku joki on näin tyhjyjä, Siinäpä se. Kokkopuro oli kuulemma ihana puro iliman hirvikärpäsiä, niitä kyllä piisas. Uusi pörriäinen pohojosen miehille ja ei kovinkaan mieluinen, eivät halunneet ottaa niitä tuliasiksi vietäviksi Kuusammoon. Purosta löyty yks nahkiainen ja ehkä kaks nahkiaishavaintoa, elämmää on sielläkin veessä. Koekalastuksessa käytettiin sähkyä, jolla kala pyrittiin lammaannuttaan, sen jäläkkeen haavimies koppaa alavirralta kalan haaviin. Sähkö kulukkee sauvan ja perässävenyvän maajohon välissä, oli kuulemma tärkiää, ettei maakaapeli mene kahalaajan jalakojen välistä, saa veitikka muuten meloko jäppöset. Hankkeessa käyttiin läpi myös kunnostettavat kosket välillä Kyläkeskus Syke - Kontio Miilurannalla. Jos kunnostus totteut4

tuu, niin siihen perustettaan molempien kylien yhteinen joenkunnostushanke. Hankkeesta informoijjaan tuonnempana. Hankkeessa kosket kivettään oikiaoppisesti ohjaileen virrankulukua sekä kaivettaan syvänteitä kalojen talavehtimista varten ja oletetulle kutupaikoille laitettaan sorraa. Vyyhti ykkösessä samat kujjeet tehtiin jokkeen Sykkeen ja kylänsillan väliselle pätkälle, joen ilime muuttu ratikaalisti, aivan ku eri joki.

SydänKäpynen


Pelaamassa vas. Pekka Rönkä, Hannu Räsänen, Esa Kaarakainen, Hannu Viitala ja Olli Jokinen.

Savusauna-turnaukset Heinä-elokuiden vaihteessa pelattiin Sykkeen hiekkakentillä kaksi beachvolley-turnausta. Sää oli suosiollinen molempina iltoina, pelithän pelattiin keskiviikkona, jolloin Sykkeessä oli myös saunailta ja siitä nimi turnauksille. Pelaajia turnauksiin saapui lähialueilta, Telinkankaan Kalevi oli kerännyt pelaajia Nivalan-Haapaveden suunnilta, Viitalan Hannu Ylä-Savosta ja Röngän Pekka Pyhännältä. Molemmissa turnauksissa pelattiin iltaviidestä iltakymme-

neen, jopa hieman ylikin. Pelaajia oli kertynyt molempiin turnauksiin kahdeksan paria. Tuomaroinnin joukkueet hoitivat pääasiassa itse. Kyläseuran järjestämä kioski palveli molempina iltoina pelaajia mm. makkaroilla, lätyillä ja juomilla. Kummankin turnauksen voittivat haapavetiset Juho Puolitaival ja Anssi Karvonen. Illat kruunasi savusaunan lauhkeat löylyt. Lauteilla pelit pelattiin pallo pallolta uudelleen.

Jokivarteen tutustuminen

Vas. Jorma Seppälä, Ari-Pekka Salonurmi, Kalle Hellström, Heikki Tahkola ja Ilpo Vattu. Kesäkuun viimeisenä päivänä kokoontui kymmenhenkinen ryhmä Sydänmaankylästä ja Miilurannalta tutkimaan Kärsämäenjoen koskipaikkoja Sykkeestä aina Kontioon saakka.

Tarkoituksena oli kartoittaa koskipaikkojen kunnostamismahdollisuudet kalastuksen ja muun virkistyskäytön kannalta. Asiantuntijoina paikalla olivat Oulun kalatalouskeskuksen Heikki Tahkola, (toiminnanjohtaja) ja Jarmo Tuukkanen, (kalatalousasiantuntija) sekä Oulun Maa- ja kotitalousnaisten VYYHTI II-hankkeen Maarit Satomaa (projektisihteeri) ja Kalle Hellström (maisema- ja ympäristöasiantuntija). Kärsämäenjoen osavaluma-alueet välillä Sydänmaankylä (Syke) -Miiluranta (Kontio) valittiin 21 hakemuksen joukosta yhdeksi hankkeen kolmesta pilottikohteesta. Päivän aikana tutustuttiin jokivarteen useasta eri kohdasta, tarkimmin pohdittiin vuosikymmeniä sitten ruopattujen koskien kunnostamista. Kunnostamishankkeista kylät päättävät vuoden 2017 aikana. Hankeaiheiksi nousivat joen virkistyskäyttö, koskikunnostukset, laavut ja muut rakenteet. Paljon puhuttivat myös maanomistusolot. Päivän aikana sovittiin myös myöhemmin kesällä tehtäväksi tarkoitettu sähkökalastus joen kalakannan määrittämiseksi sekä mahdollisten kosteikkojen kartoittaminen jokivarresta.

SydänKäpynen

5


Tallielämää Hei! Olemme Sofia ja Paula. Käymme ratsastamassa Raudaskosken tilalla. Siellä on hevosten lisäksi haikkuja ja koira. Tällä hetkellä siellä on yksi suomenhevonen: Piiron Taika ja kolme ponia: Norman, Oona ja Ville. Hoidamme Oonaa ja Villeä. Olen Paula. Hoidan Villeä ja kerron siitä. Ville on jo aika vanha ja entinen raviponi. Sen oikea nimi on Filjardi. Sillä voi ratsastaa ja ajaa kärryillä. Se ei enää jaksa kovin hyvin juosta pehmeällä pohjalla, joten ratsastan ja ajan sillä yleensä pellolla jolloin se kyllä juoksee niin että hippulat vinkuu (ainakin kotiin päin). Se on aina vähän tammojen perään ja on itse unohtanut, että on ruunattu. Astuakin se on yrittänyt joitakin Raudaskosken entisiä hevosia. Se osaa kaikenlaisia temppuja esim. karata tarhasta ja on se karsinastakin joskus karannut. Se osaa kuitenkin olla tosi ihana pikku poni. Hei olen Sofia ja hoidan Oonaa. Oonan oikea nimi on Alona Lowland. Oona on rodultaan WPB (Whels Pard Bred). Oona on syntynyt 15.7.1999. Ratsastaessa Oona on energinen. Oona rakastaa esteiden hyppäämistä ja sillä on kisattukin esteillä. Oonan omistaa Siri Hyvönen. Oona on todella kiltti ja herttainen. Olen hoitanut Oonaa jo vuoden tai yli ja on siel-

Vas. Anniina Oikarinen, Paula Pirnes ja Sofia Pirnes. Hevoset vas. Ville ja Oona.

Päivällinen kyläläisille

Sydänmaankylän hankkeet

Sirpa Harjula ja Paula Paaso järjestivät lokakuun alussa Sykkeessä ruokailutapahtuman kyläläisille. Tapahtuma oli heidän opinnäytteensä juhlaruokailusta. Molemmat suorittavat JEDUssa Haapavedellä (entinen emäntäkoulu) Kotityön- ja puhdistuspalvelujen perustutkintoa. Tarjolla oli runsas herkkupöytä, kaksi erilaista alkukeittoa ja viidenlaista salaattia. Pääruokana oli karjalanpaisti uunijuureksilla. Tarjolla olleet leivät olivat myös itse leivottuja. Lopuksi nautittiin vadelmahyve. Ruoka oli hyvää ja se oli asetettu tarjolle näyttävästi. Kyläläiset olivat yksissä tuumin sitä mieltä, että tällaisia tilaisuuksia pitää kylällä olla enemmän. Yhteistyötä JEDUn kanssa on tehty jo vuosia, mutta sitä voisi myös entisestään laajentaa. Sirpa ja Paula: Lämmin KIITOS molempien puolesta näytössämme mukana olleille ja Sykkeelle tapahtumapaikan käytöstä. Saimme tehdä monipuolisen juhlapalvelujen ruokanäyttötyön opiskelujamme varten. Alkujaan tapahtuman oli tarkoitus olla pienimuotoinen. KIITOS Jormalle, sana kiersi ja ruokailijoita riitti. Lopussa ”pupu pöksyjä kutitti” että riittääkö eväs vai jatketaanko ”veellä”. Ei kumminkaan tarvinnu kuppeja nuolla.

Karpisti-hanke pitää sisällään Kivisaaren kosteikon raivausja syvennyskaivatukset, jotka on jo tehty elo-syyskuun vaihteessa 2016. Karppien istuttaminen tapahtunee kesällä 2017. Hankkeelle on haettu rahoitusta Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselta, hankkeen hallinnoijana toimii Kyläseura. Palveluportaat-hanke, jonka tarkoituksena on verkostona kartoittaa erilaisia tapoja pitää kylä hengissä. Yksi hankkeen keskeisistä teemoista on yhdistyksen tai kyläseuran toimiminen yrittäjämäisesti ja jopa yrityksenä. Hanketta hallinnoi Rieska-Leader, hanke kestää vuoden 2017 loppuun. Kylien Unkari-esiselvityshanke. Hanke on vasta alkuselvitys- ja kartoitusvaiheessa. Varsinainen hanke alkaa vasta ensi vuoden puolella. Tässä hankkeessa pääpaino on luontomatkailun (metsästys, hevostalous) lisäämisellä. Ensi keväänä ryhmä unkarilaisia on tulossa vierailemaan Sydänmaankylässä. Hanketta hallinnoi Rieska-Leader. VYYHTI II-hanke. Hankkeen tarkoitus on entistää Kärsämäenjoen kosket Sydänmaankylästä Kontionperälle saakka. Koskien kartoitus on suoritettu ja mahdollinen toteutuksen aloitus on syyskesällä 2017. Hankkeen hallinnoijia ovat ProAgria Oulu ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset, yhteistyökumppaneina hankkeen toteutuksessa ovat Suomen ympäristökeskus ja Suomen Metsäkeskus.

Lihakastike (hirvi) 3 dl 2 prk. 1 dl 1 tl

tä selästäkin tullut lennettyä jo aika monta kertaa. Oonalla on aika pomputtava ravi. Käyn hoitamassa Oonaa kolme kertaa viikossa. Oona on kyllä maailman paras poni!

kuohukermaa ranskankermaa soijaa Sambal oelek chilipastaa

Ohje: Leikkaa lihat kohmeisena ohuiksi lastuiksi (käristysmallilla). Sekoita aineet ja kaada lihojen päälle, sekoita. Uuniin 175* noin 1 ½ tuntia, tarkista kypsyys. Lihaksi käy toki jokin muukin liha (esim. punainen). 6

SydänKäpynen


Muistamiset Kesäkuun puolivälissä järjestivät Maarit Vähäsaari ja Iiris Kaski yhdessä Sykkeen kanssa jo toisena vuonna peräkkäin Tietäjäpäivät. Tietäjän päivät kokosi Sykkeeseen Hätämaan Tietäjän hengessä noin viisikymmentä vaihtoehtoisista hoidoista kiinnostunutta. Tietäjän päivien nimekkäin luennoitsija oli tänä vuonna emeritusprofessori Erkki Lähde, joka on tehnyt pitkän työsaran luonnonmukaisen metsänhoidon parissa. Hän on kirjoittanut aiheesta useita kirjoja, joiden huipentumana voidaan pitää viime vuoden lopulla ilmestynyttä kirjaa Suomalainen metsäsota. Tietäjäpäivien ohjelmassa oli Erkki Lähteen luentojen lisäksi muun muassa Hyvinvointipolun avajaiset, luontaishoitoja, joogaa, meditaatioita, parantamista, meediota, selvänäkijää ja enkelitulkintaa sekä rumpuilta kodassa.

Sydänkäpynen ja Kyläseura toivottavat onnea ja pitkää ikää seuraaville kyläläisille: 90 vuotta Eeva Kyllönen 70 vuotta Elina Aho Edellisessä numerossa oli valitettavasti väärää tietoa, Maria Ahonpään 60 v syntymäpäivä on tulossa vasta jonkun vuoden kuluttua. Sydänkäpynen pahoittelee ennakointiaan. Kiitos vanhuuteni osanotosta Aaro Kiitos muistamisesta Eeva.

Isänpäivän päivällinen Kyläseura järjesti yhdessä Osuuskunnan kanssa Isänpäivä-päivällisen lauantaina, isänpäivän aattona Sykkeessä. Tarjolla oli useita eri keittoja ja salaatteja, jotka maistuivat tapahtumaan osallistuneille perheille.

Syksynjahti

Sydänmaankylän Kyläseura ry Johtokunta 2016 Puheenjohtaja Ida Hiltunen 0400 938 511, ida.hiltunen40(a)gmail.com Varapuheenjohtaja Mika Autio 0500 227 025, mika.autio(a)kotinet.com Jäsen Heljä Estola 040 510 9174 Jäsen Erkki Estola 040 541 4399, eki.estola(a)gmail.com Jäsen Pentti Leiviskä 045 356 7360, foxhammer1(a)gmail.com Jäsen Timo Luttinen 0400 240 218, timo.luttinen(a)pp1.inet.fi Jäsen sihteeri Sirpa Harjula, sirpa.harjula3(a)student.jedu.fi, 0400 157 086 Rahastonhoitaja Elina Vähätiitto, 0400 266 008, syke(a)kylakeskus.com Jäsenmaksu 15€/henkilö, 20 €/talous Kyläseuran tilinumero FI38 5205 0320 0173 30, OKOYFIHH www.sydanmaankyla.fi, Sähköposti: ida.hiltunen40@gmail.com, Facebook Sydänmaankylä Yhdistysrekisterinumero 59.914, Y-tunnus 1453727-1

Hirven metästyssyksy sujjui pyynnin osalta mallikkaasti, pyynti oli seittemän pyyntipäivän jäläkkeen ohi. Hirviä oli joka sorttia riittävästi ja niitä jäikin vielä. Ruhojen raahuu metästä on kyllä kovvaa hommaa, ku porukan keski-ikä alakkaa oleen sata vuotta, näinlyhyellä matikalla laskettuna (opettaja on samassa porukassa). Jos sattu tulleen kovinki iso elukka niin jouvuttiin syömään osa metässä, että jaksettiin sitte loput rahata nylykyhallille.

Tilaa nyt

SydänKäpynen Muista läheisiäsi mukavalla lahjalla ja tilaa hänelle Sydänkäpysen vuosikerta. Sydänkäpynen kertoo: - Sydänmaankylän elämästä - syvänmaalaisista - ulkosyvänmaalaisista - kylän toiminnasta Sydänkäpysen vuosikerta 25 € (sis. 4 numeroa vuodessa), irtonumero 8 €. Tilaukset: Matti Viitala, puh. 0400 285 293 sähköposti: mattikviitala@gmail.com

SydänKäpynen

7


MENNÄÄN KU NAVETTAAN

Sanottiin ennen, ku joku kävellä lintosteli suinpäin eteensä kahtomatta paskasin saappain ja vaattein sisälle naapuriin tai omaan kammariin. Nythän on kuitenkin niin, että navettaan ei mennäkään paskasilla saappailla, eikä kyllä naapuriinkaan sisälle. Eino Iisakki Autio ei kääntänyt kevättalvella 2016 kylkeänsä, mutta katselipa pilven reunalta pojanpoikansa edesottamuksia. Vähän varmaan kuitenkin päätä ”punoi”, mutta tuumasi, että kovapa on jälkeläisellä maausko ja antoi Mikan toimia päätöksensä mukaan. Projekti ei ollutkaan ihan pieni, vaatimattomuudessaan 70 lypsylehmän robottinavetta. Tämä oli vuoden 2016 Kärsämäen suurin yksityinen projekti, eikä julkisellakaan puolella ole ollut suurempaa. Kevätkausi ja koko kesä meni Kankaan perheeltä yötä päivää rakennushommissa. Karjanhoito ja siihen liittyvä rehunteko hoidettiin sitten ”vapaa-ajalla”. Rakennustyö kesti huhtikuusta syyskuuhun. Tähän sopivat kaikki rakennuksen vaiheet. Aluksi tietenkin maanalaiset työt, jotka eivät enää ole näkyvissä, niihin liittyvät valutyöt, joihin tarvittavat betonit on tilattu valmiina Pyhäsalmelta ja Haapajärveltä. Betonimassaa on mennyt ”muutama kuutio”, koska navetan lattian alla on kutakuinkin koko navetan alan kokoinen ”kellari”. Navetta on elementtirakenteinen, johon elementtejä on toimitettu Oulusta, Pyhäsalmelta, Karstulasta ja vielä kattoelementit Vetelistä. Vierasta työvoimaa on tarvittu kirvesmiehen töihin, sähkö-, katto-, ja putkiasennuksiin. Oma panoshan on se mikä ei allakkaan mahu, vaikka miten pienellä kirjottelis. Ja omiin 8

töihinhän tietenkin liittyy heti aluksi kaikkien lupa-asioiden hoitaminen. Sehän käy viranomaisten mukaan kätevästi netissä. Toisin se kuitenkin on. Kaikki ei tulekaan hipaisemalla eikä enterin painalluksella. Lupa-asioitten kuntoon saanti vei miltei vuoden. Koitti syyskuun 7. pvä. Oli navetalla avoimien ovien päivä ja esittely suurelle yleisölle. Ei ole koskaan aiemmin Syvänmaalla ollut samanaikaisesti yhtä paljon kansaa (ja autoja). Autoja kävi reilut parisataa, joihin oli ahtautunut nelisen sataa henkilöä. Lypsylehmät pääsivät 27.9. ensimmäisen kerran uuteen majoitukseen, ei kuitenkaan kaikki yhdellä kertaa, vaan yksitellen porrastetusti, koska lehmät oli totutettava robottiin. Nyt uuden navetan asukit osaavat uuden tekniikan ja vanha navetta on jäänyt nuoren karjan käyttöön. ATK-tekniikka ja muu robotiikka on tullut jäädäkseen tähänkin elinkeinon harrastuksen piiriin, mutta ei se välttämättä työtä vähennä. Menestystä Mikalle ja Paulalle sekä perheelle. Erkki Estola

SydänKäpynen

Profile for Matti Viitala

Sydänkäpynen 2 2016  

Sydänkäpynen 2 2016  

Advertisement