Page 1

Suur-Matinkylä ensin? SuurMatti kysyi valtuutetuilta s. 4

Matinkylän rannat s. 2

SuurMatti

1 /17 • 21.5.20 17 • SuurMatti

Passikuvat HETI!

sähköisesti poliisille Kauppakeskus Iso Omenassa joka päivä myös la ja su

KUVITUKSIA LuovaRatkaisu Oy tutta@luovaratkaisu.fi

finnkino.fi

Espoolainen tyttösalibandyn erikoisseura tarjoaa vauhdikkaan ja iloisen lajin. C-TYTÖT (2003-2004)

E-TYTÖT (2007-2008)

harjoitukset: TI, KE, PE, SU

harjoitukset: TI, KE, TO

D-TYTÖT (2005-2006)

FG-TYTÖT (2009-2012)

harjoitukset: TI, KE, PE, SU

harjoitukset: TI, KE, TO

Teemme yhteistyötä muiden lajien kanssa ja tuemme pelaajia monipuoliseen liikuntaan. Tule kokeilemaan vauhdikasta lajia.

www.northernstars.fi


2 SuurMatti

Mikko Peltokorpi:

Matinkylän rannat ja saaret virkistykseen ja a

M

atinkylästä on lähivuosina tulossa Suomen todellinen ydin. Silloin ovat käyttökunnossa nyt ikuisuusprojektiksi luonnehditut hankkeet kuten uimahalli, uusi jäähalli ja metro. Elä ja asu -keskukselle on löydetty uusi toimintamalli. Matinkylän Huollon toimitusjohtaja Mikko Peltokorpi uskoo metron kohottavan myös koko lähialueen ja Espoon tasoa. Peltokorven mukaan Matinkylä voisi laajentua toiminnallisesti merelle päin. Merellisen Matinkylän hyödyntäminen on vielä pahasti kesken. Espoon tulisi olla aktiivinen myös Miessaaren suhteen ja pyrkiä hankkimaan tuo Puolustusvoimille tarpeettomaksi käynyt alue Espoon virkistyskäyttötarkoituksiin.

Kerrostalojen Matinkylä syntyi lähiörakentamisen kuumina vuosikymmeninä 60-, 70ja 80- luvuilla, jolloin piti saada nopeasti edullisia asuntoja muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle työn perässä muuttaneille. Puhuttiin uudesta työläiskaupunginosasta. Olarista kehittyi samaan aikaan ”paremman väen” asuinpaikka, kuten Haukilahdestakin. Helsingin Sanomat julkaisi 24.12.1991 espoolaisen lukiopojan Jussi Junttilan kirjoituksen ”Raamatti, Matinkylän luomiskertomus”, kuvauksen Matinkylän luomisesta ja syntiinlankeemuksesta. Jotkut pitivät kirjoitusta niin loukkaavana, että valittivat siitä jopa Julkisen Sanan Neuvostoon. Matinkylän Huolto on julkaisut kirjoituksesta vihkosen.

Alussa oli Matti, slummin, harmauden ja köyhyyden jumala. Ja alussa oli metsä ja Matin henki liikkui metsän päällä.” ”Matti Mahtava toi ihmiset maalta, kaukaa Suomen korvista, asuttamaan Matinkylää, ja niin heistä tuli matinkyläläisiä.”

Sillä katso, minä annan teille talot asuttavaksi ja kadut ajettavaksi ja kaupat ruoan ostamiseksi ja Alkon virvoittavien vetten lähteeksi.” Iso Omena oli uuden alku Monet pitivät Itäkeskuksen kaltaisen suuren ostosparatiisin rakentamista Matinkylään uhkarohkeana ajatuksena. ”Niin uhkarohkeana, että nimikilpailussa kaikki Matinkylään viittaavat nimet karsiutuivat”, Peltokorpi muistelee. Kaupan uudet suunnitelmat vauhdittivat osaltaan Matinkylän laajamittaista korjausrakentamista ja kasvua kohti todellista kaupunkia. Matinkyläntiestä/ Piispansillasta on kehittynyt alueen pääkatu, jonka asema vahvistuu tulevaisuudessa. Ison Omenan ja sen laajennuksen sekä metron merkityksen alueelle ymmärtää, kun tarkastelee Karakallio ta – Matinkylän ohella toista Hakan luomusta, joka on jäänyt niin kehityksessä kuin asuntojen

AUTO COMBI

Monimerkki autokorjaamo Espoon Olarissa - Määräaikais- ja vuosihuollot - Ilmastoinnin tark./täyttö alk. 70 € - Ohjaiskulmien säädöt 4 piste - Renkaat: uudet/vaihdot/kausisäilytys - Katsastustarkastus - Kolarikorjaukset/maalaukset/ ruostekorjaukset

VARAUDU KESÄÄN!

Meiltä nyt myös moottoripyörän renkaat

- Öljynvaihto: sis. 4 l öljyä 5w–40 -suodatin - alustan ja jarrujen tark. - akun rasitustesti - latauksen tark. - jäähdytysnesteiden tark. - jarrunesteiden tarkistus sekä mittaus

Palvelemme ma–pe 7.00–18.00 TERVETULOA! Komeetankatu 1, 02210 ESPOO, Olari p. 050 323 0303 p. 09 412 2515

hinnoissa rutkasti Matinkylän jälkeen. Matinkylän Huollolla ja sen toimitusjohtajalla on ollut suuri merkitys perusparannuksen toteutuksessa. Merkittävänä isännöintiyhtiönä se on saanut asiakasyhtiöt sitoutumaan omiin omaisuudenhoito-ohjelmiinsa, jotka toimivat mallina koko Suomen asunto-osakeyhtiökannassa Suomen Kiinteistöliitolle luotujen kevyempien mallien muodossa. Näillä ohjelmilla varmistetaan, että jokaisen taloyhtiön hallituksen työkaluna on oman yhtiökokouksensa vuosittain vahvistama toimenpideohjelma. Matinkylän Huolto vastaa siitä, että päätökset perustuvat todellisiin faktoihin. Taloyhtiöt päättävät, mikä ohjelmasta toteutetaan ja millä aikataululla. Kiinteistöliitto tarjoaa Matinkylän Huollon kehittämää toimintatapaa malliksi myös muille taloyhtiöille. Peltokorpi kertoo, että Matinkylän perusparannus on onnistunut niin hyvin, että vanha sulautuu joustavasti nykyiseen kokonaisuuteen. ”Perusparannetut asunnot viedään käsistä.”

Ikääntyvä Matinkylä Asuintalojen elinkaarta pystytään pidentämään vuosikymmenillä. Silti ”seiniin ei pidä rakastua”, sillä kalliisiin korjauskustannuksiin kaikilla iäkkäillä asukkailla ei ole varaa. ”Jo kuusikymppisten pitäisi ruveta miettimään muuttoa hissitaloon”, Peltokorven mukaan mistään ei löydy sellaisia rahoja, että kaikkiin kolmikerroksisiin taloihin saataisiin hissi. Hänestä asuntoa pitäisi vaihtaa elämänilanteen mukaan. Vaikka Peltokorpi toivoo ihmisten tekevän omaan elämäntilanteeseensa sopivia ratkaisuja, hän korostaa myös taloyhtiöiden vastuuta esteettömän ympäristön rakentamisessa. Hänen mukaansa yksi suurimmista esteistä koko toimialalla on hallitusten ja isännöitsijöiden ennakkoasen-

… Matinkyläläiset sanoivat: Tässä on meidän talomme kunnossapitäjät ja pihamme hoitajat… .. Kutsuttakoon heitä Matinkylän Huolloksi…. Ja he asuivat kaikki, matinkyläläiset ja huoltomiehet, Matinkylässä eivätkä hävenneet sitä.”

teet. Onneksi kuitenkin Matinkylässä toiminta on valtakunnan tasollakin esimerkillistä. ”Tarvitaan asenteiden vallankumousta, ei pelkästään jälkiasennettua hissiä.” Asiat pitäisi saada kuntoon ilman että syyllistetään yksittäistä asukasta. Peltokorpi kertoo, että hän on ollut tekemässä taloyhtiöiden kanssa ”köpöttelykävelyä”. On katsottu paikat, jossa on vaikea liikkua esimerkiksi rollaattorilla. ”Luiskan asentaminen helpottaa paljon ja maksaa vähän.”

Ranta on Matinkylän rikkaus Metro on juuri nyt monille kirosana. Peltokorpi katsoo hieman kauemmaksi ja näkee sen kasvattavan Matinkylän uusiin mittoihin yhdessä Ison Omenan laajennusten kanssa. Vasta viime vuosina muutkin kuin alueella asuvat ovat huomanneet meren merkityksen Matinkylälle. Tämä näkyy myös ranta-alueen käytössä. Espoo ja Helsinki ovat vasta viime vuosina kiinnostuneet ranta-alueidensa kehittämisestä. Rantaviivaa pitää suojella ja


SuurMatti 3

asumiseen arvostaa, mutta toisaalta luoda sen laajemmalle käytölle entistä enemmän monipuolisia mahdollisuuksia, jotka pohjautuvat laajaan asukasvuorovaikutukseen. Mikko Peltokorpi uskoo, että tulevaisuudessa Matinkylä laajenee meren suuntaan, mutta niin, ettei rannalle pääsyä suljeta. ”Tällaisista on maailmalla paljon esimerkkejä. Suomessa-

kin on jo oivallista saaristorakentamista isojen kaupunkien läheisillä suurilla järvillä.”

Rakkauden puutarha avattu Suurpeltoon

”T

osi tyytyväisiä, että Rakkauden puutarha tulee juuri Suurpeltoon”. Suurpeltoseuran puheenjohtaja Eira Mononen iloitsee. Seura oli toivonut alueelle hedelmäpuita. Näin suuresta alueesta, noin 300 puusta ei osattu uneksiakaan. Rakkauden puutarha on Espoon ekologinen ja yhteisöllinen vaihtoehto rakkauden lukoille ja silloille. Rakkauden symboliksi istutetaan hedelmäpuu, joka samalla symboloi rakkautta luontoa kohtaan. Puutarha syntyy vähitellen asukkaiden istuttaessa rakkauden puita vuosien saatossa. Järjestäjät korostavat, että rakkautta on monenlaista – ei pelkästään romanttista rakkautta. Puulla voi juhlistaa ystävyyttä tai isovanhempien rakkautta lastenlapsiin. Jokaisen puunsa istuttaneen pitää tuntea myös rakkautta puuta kohtaan, sillä hän vastaa sen hoidosta itse tai yhdessä valitsemansa porukan kanssa. Rakkauden puutarhan taustalla on matkailualan vaikuttaja Anu Nylundin ajatus Rakkauden metsästä. Hänen aloitteestaan perustettiin Rakkauden metsä -tiimi, jossa on mukana matkailualan vaikuttajia ja poliittisia päättäjiä ympäri Suomen. Espoossa rakkauden metsän perustaminen lähti liikkeelle kaupunginvaltuutettu Mari Anthonin valtuustoaloitteesta.

Teksti ja henkilökuva: Pirjo Toivonen Muut kuvat: Sirkka Ruikkala Lainaukset Jussi Junttilan ”Raamatti”

Etelässä oli meri, Suomenlahti, eikä meren rannalle ollut pääsyä, sillä toisaalla asuivat ruotsalaiset huviloissansa, joittenka pihat olivat aidatut ja vartioidut ja toisaalla oli ranta täynnä lasinsiruja.”

Adressi Villa Kolikarin alueen rantaraitista tuottaa tulosta

Sari Knuuti istutti kirsikkapuun Suurpeltoon pari vuotta sitten.

Matinkylän Huolto järjesti kesällä 2016 Cafe Merenneitoon adressin, jonne lyhyessä ajassa lähes tuhat henkilöä pisti nimensä tukeakseen ajatusta, että Rantaraitti sijoittuu rannan puistokaistaleelle Villa Kolikarin kohdalla kyseisen alueen vapauduttua pitkästä vuokrasopimuksesta keväällä 2017. Alueen ja itse raitin suunnittelutyö tällä kohdalla on meneillään, joten nyt vain odotellaan, milloin hanke toteutuu. Toteutuksen myötä Rantaraitti on entistä esteettömämpänä vielä paremmin kaikkien halukkaiden ulottuvilla.

Kuva: Sari Knuutin arkisto

Puolueet ovat päättäneet Espoon valtuustopaikkojen jaosta Kokoomuksen ryhmä on Espoon uuden valtuuston suurin ja se jatkaa kaupunginhallituksen puheenjohtajana koko nelivuotiskauden ajan. Tulevaksi puheenjohtajaksi Kokoomus esittää Markku Markkulaa. Kaupunginhallituksen varapuheenjohtajuudet menevät vihreille ja SDP:lle. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajuuden osalta päädyttiin ratkaisuun, jossa vihreät hoitavat valtuuston puheenjohtajuutta kolmen vuoden ajan ja kokoomus yhden. Kokoomuk-

sella on varapuheenjohtajuudet kolmena vuotena. Kokoomus esittää valtuuston puheenjohtajaksi vuodelle 2020–2021 ulkomaankauppaja kehitysministeri Kai Mykkästä. Valtuuston varapuheenjohtajaksi vuosille 2017–2020 ryhmä esittää Markus Torkkia. Lisäksi ryhmä esittää valtuuston 1. varapuheenjohtajaksi vuodelle 2019–2020 Jaana Jalosta. Viime valtuustokaudesta poiketen valtuuston varapuheenjohtajistoon lisättiin kol-

mas varapuheenjohtaja. SDP:lla on varapuheenjohtajuuksia kolmena vuotena, vihreillä kahtena, perussuomalaisilla kahtena ja RKP:llä yhtenä. Uusi ratkaisu puheenjohtajistoon tehtiin myös sosiaali- ja terveyslautakunnan kohdalla. Syynä on valtuustokaudella toteutettavaksi kaavailtu sote- ja maakuntauudistus. Sosiaali- ja terveyslautakunnassa on uudella valtuustokaudella puheenjohtajan lisäksi kaksi varapuheenjohtajaa. Lautakunnan puheenjohtajuus on vihreillä.

Varapuheenjohtajat ovat kokoomus ja SDP. Kokoomuksella on jo nimet Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajaksi, joksi esitetään kansanedustaja Sanna Lauslahtea. Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjaohtajaksi esitetään Jouni J. Särkijärveä. Muita nimiä emme saaneet ennen kuin lehti meni painoon.


4 SuurMatti

Suur-Matinkylä ensin? SuurMatti kysyi Matinkylän suuralueelta viime kuntavaaleissa valituilta valtuutetuilta koko Espoon kehittämisestä ja miten se näkyy erityisesti SuurMatinkylän alueella. Metro nousi vahvasti esiin vastauksissa. Nurkkakuntaisuus ei vaivaa SuurMatin kyselyyn vastanneita, vaikka paikallistuntemusta korostettiinkin.

1. Mitkä ovat kolme tärkeintä tulevan vaalikauden tehtävää/ hanketta koko Espoossa? 2. Miten ne painottuvat Suur-Matinkylän alueella? 3. Miten vaikutat siihen, että alueemme asukkaat pääsevät vaikuttamaan oman kotikuntansa kehittämiseen? 4. Miten pidät yhteyttä äänestäjiin tulevalla vaalikaudella? 5. Katsotko olevasi Suur-Matinkylän ääni Espoon valtuustossa vai Espoon ääni Matinkylän alueella?

Risto Nevanlinna (vihr.) 1. Sisäilmaongelmaisten koulujen saaminen kuntoon niin, että niissä voi opiskella ja työskennellä sairastumatta. Kaavoituksen suunnan muuttaminen:

Taiteen perusopetuksen tunnit • Lapsi/aikuinen tanssi 1–3 v • Lastentanssi 3–7 v Avoin opetus • Pojat 4–10 v • Alkeisbaletti 7–9 v • Aikuiset ja • Klassinen baletti nuoret yli 14 v • Nykytanssi • Klassinen • Jazztanssi baletti, • Karakteritanssi jazztanssi, • Steppitanssi steppitanssi, pilates Espoon Tanssiopistossa on keväällä 2017 baletin erikoiskoulutusluokan pääsykokeet (2007-2008 syntyneet) ja nykytanssin erikoiskoulutusluokan pääsykokeet (2005-2006 syntyneet). Koulujen loma-aikoina kursseja ja lasten päiväleirejä. Espoon Tanssiopisto puh. 09 455 2495 • Piispanportti 12 B • 02200 Espoo toimisto@espoontanssiopisto.fi • www.espoontanssiopisto.fi

NYT KANNATTAA VAIHTAA:

Espoon kaupunkikeskusten on Helsingin tavoin kasvettava sisäänpäin, eikä kaupunkirakennetta pidä enää hajauttaa. Luontoarvojen parempi huomioiminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen kaikessa kaavoituksessa ja kasvihuonepäästöjen merkittävä vähentäminen. 2. Matinkylää voidaan tiivistää menettämättä alueen luonnetta. Kaavoituksella ja muilla ratkaisuilla olisi rohkaistava asukkaita kävelemään, liikkumaan pyörällä tai julkisilla. Metro ja kohenevat bussiyhteydet tarjoavat tähän hyvän mahdollisuuden – kunhan se metro nyt vihdoin saataisiin kulkemaan. Tiistilän koulun sisäilmatutkimuksen mukaiset korjaukset ovat käynnissä ja tuloksia on seurattava tarkasti. Suomenojan lintukosteikon ja esimerkiksi Keskuspuiston turvaaminen rakentamiselta on varmistettava.

% -50

LYÖ HETI HALPA HINTA LUKKOON.

Sähkö on nyt superhalpaa, joten on korkea aika vaihtaa. Roskasähkön 24 kk sopimus varmistaa pienemmän laskun kahdeksi vuodeksi eteenpäin. Saat vielä perusmaksun puoleen hintaan, joten säästät suoraan yli 45 euroa.

ROSKASÄHKÖ 24 KK

3. Pyrin viestimään avoimesti omasta työstäni kotisivuillani ristonevanlinna.fi sekä Facebookissa ja Twitterissä. 4. Olen aktiivisesti läsnä sosiaalisessa mediassa ja avaan työtäni myös kotisivullani. Vastaan myös puhelimeen. Kadullakin, tai vaikka Suomenojan lintutornissa, saa tulla juttelemaan jos vain tunnistaa. 5. Minusta valtuutettu edustaa koko Espoota ja kaikkia espoolaisia. Valtuutetun omasta paikallistuntemuksesta on toki hyötyä, kun käsitellään SuurMatinkylää koskevia asioita.

Kari Uotila (vas.) 1. Työllisyyden parantaminen, Metron liikenteen ja sen syöttöliikenteen laadukas avaus ja käyttö sekä homekoulujen ja muiden sisäilmaongelmaisten rakennusten kunnostaminen. 2. Metron käynnistys on keskeistä, mutta myös muut asiat koskettavat Matinkylää. 3. Lähidemokratiaa on kehitettävä ja ryhmämme kannattaa suuralueille kaupunginosavaltuustoja, joilla olisi todellista vaikuttamismahdollisuutta alueellaan. 4. Ryhmämme järjestää telttatilaisuuksia ympäri Espoota ja myös Matinkylässä. Lisäksi keräämme palautetta asukkailta ja mielelläni otan vastaan mm. puheluja ja sähköpostia. 5. Toki haluan olla Suur-Matinkylän ääni, mutta ennen muuta ääni oikeudenmukaisemman politiikan puolesta Espoossa.

Kaarina Järvenpää (kd)

YLEISSÄHKÖ

AIKASÄHKÖ

Sähkön hinta 4,05 c/kWh Perusmaksu -50 % 1,90 €/kk

Päivä 4,79 c/kWh Yö 3,45 c/kWh Perusmaksu -50 % 1,90 €/kk

Vaihda nyt: saat halvan hinnan kampanjakoodilla ROSKA24 osoitteessa www.vantaanenergia.fi/roskasahkotarjous. Kampanjatarjous on voimassa 31.5.2017 asti.

1 a) Koulujen peruskorjauksien saaminen haltuun. Eli sisäilmaongelmaisten koulujen ja päiväkotien korjausrahoituksen järjestäminen. 1 b) Metron saaminen liikkeelle vihdoinkin. Samaan aikaan pitää voida säilyttää riittävä määrä bussiyhteyksiä. Näyttää siltä, että niin Olarissa kuin muuallakin Suur-Matinkylän alueella asuvan matka Helsinkiin pitenee ajallisesti metron

myötä liityntäliikenteen/kävelymatkan takia. 1 c) Lähipalvelujen säilyttäminen Metro ym. investoinneista huolimatta eli sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen ja ylläpitäminen SOTE-uudistuksesta huolimatta. Siihen liittyy myös vanhuspalveluista huolehtiminen. 2. Koulujen korjauksia on tällä hetkellä mm. Päivänkehrän koulun remontti, joka valmistunee ensi syksyyn mennessä. Olarin lukio muuttanee 2021 valmistuvaan Meri-Mattiin ja tilat jäänevät peruskoulun käyttöön. Tiistilän koulun laajennusta on opetusviraston suunnitelmissa suunniteltu vuoden 2022-23 tienoille. Suurin osa kouluhankkeista on muualla kuin Suur-Matinkylässä. Metron käynnistyminen lisännee Iso Omenan ja sen liikkeiden ja ravintoloiden asiakasmäärää. Matinkylän terveysaseman korjaus ja sen aikataulu on edelleen avoin. Uuden valtuuston lautakuntien ja kaupunginhallituksen jäsenten valintaneuvottelut ovat kesken. Monet näistä asioista valmistellaan virkamiesten toimesta ja eri lautakunnissa. 3. Ennen kaikkea olen valmis keskustelemaan ihmisten kanssa ja olemalla valmis ottamaan ideoita asukkailta. Matinkylä-seura on järjestänyt muutamia alueellisia tilaisuuksia, joista olen muutamassa ollut mukana. Länsiväylä-lehti on aina valtuuston kokouksissa. Sitä kautta voi tuoda esiin alueen asioita. Olen mukana myös Olarin seurakunnan edustajana kirkkovaltuustossa ja yhteistyötä voi tehdä sitäkin kautta. Yhteistyö alueen muiden valtuutettujen kanssa myös tärkeää. 4 Olemalla tavoitettavissa puhelimitse ja sähköpostilla. Netin kautta myös seuraan Matin-

kylän tapahtumia. Tarkoitus on puolueen kanssa järjestää jotain tapahtumia eri puolilla Espoota. Kaikkien puolueiden yhteisen naisjärjestön Nytkiksen Espoon osaston johtokunnassa olen mukana. Olemme yhdessä järjestäneet tapahtumia mm. kirjastoissa ja järjestämme varmaan jatkossakin. 5. Sekä että. Minua on äänestetty ympäri Espoota, vaikka suuri osa äänistä tuli Olarin alueelta ja Espoon keskuksen alueelta, missä toimin pitkään terveyskeskuslääkärinä. Olen osallistunut aktiiviseen keskusteluun valtuuston istunnoissa esimerkiksi Niittykummun osa-kaavojen yhteydessä. Olen kantanut huolta parkkipaikkojen riittävyydestä Olarin kirkon läheisyydessä, kun sen läheisyyteen nousee kerrostaloja. Siinä yhteydessä olin yhteydessä kaupungin virkamiehiin ja Olarin seurakunnankiinteistölautakunnan jäseniin. Edelleen kaavoituksen yhteydessä pyrin katsomaan suunnitelmista parkkipaikkanormituksia ja tarvittaessa yritän saada niitä muutetuksi yhdessä muiden kanssa.

Päivi Salli (vihr.) 1. Huolehtia kaupungin taloudesta kestävästi, niin että kaupunki pystyy vastaamaan kasvavan kaupungin palvelutarpeisiin. -Kaupungin rakennushankkeiden onnistumisen varmistaminen. Ei yhtään lisää sisäilmaongelmaisia rakennuksia/ kouluja kaupunkiin. Metrohankeen onnistuminen. -Varmistaa, että tuleva Sote-uudistus on espoolaisille eduksi. 2. Matinkylä ja Etelä-Espoo kasvavat voimakkaasti, on huolehdittava eri ikäisten riittävistä palveluista Matinkylässä (koulut, terveyspalvelut alueella, Matinkylän uimahallin raken-


SuurMatti 5

Sekajäte Olarista jalostuu Vantaalla sähköksi

Vantaan Energia muuttaa roskat sähköksi

S taminen ja Matinkylän ikääntyneet tarvitsevat Elä- ja asu keskuksen, eikä hankkeita saa lykätä). 3. Kehittyvän alueen rakentamishankkeista ja kaupungin palveluista pitää viestiä alueen asukkaille ja ottaa mm asukasfoorumi ja muut alueen toimijat mukaan alueen kehittämiseen. 4. Toivon, että alueen asukaat ottavat yhteyttä minuun sekä muihin alueen valtuutettuihin jos/kun asioita, jotka koetaan tärkeäksi ja joista on huolta. 5. Sekä että, asioita pitää katsoa koko Espoon näkökulmasta, mutta matinkyläläisenä haluan pitää esillä oman kaupunginosan asioita.

Juri Aaltonen (sdp) 1. Kaupunkipolitiikalla kohti ihmisten metropolia (asuntotarjonnassa laajasti omistusja vuokra-asuntoja, vuokraasuntoja kaikkialla Espoossa, kohtuuhintainen asuminen, luonnon, ulkoilun ja harrastusmahdollisuuksien huomioiminen). Homekoulujen korjaaminen. Sairaat rakennukset vaarantavat sekä oppilaiden että opettajien terveyden. Sote-uudistus: Riittävien terveyspalvelujen turvaaminen kaikille. 2. Alueella rakennetaan paljon. Rantaraitti ja muut ulkoilumahdollisuudet pitää turvata. Kasvava väestöpohja edellyttää mm. riittävän ison uimahallin rakentamista. 3. Keskustelemalla espoolaisten kanssa. Osallistumalla puolueen toimintaan. 4, Sosiaalisessa mediassa. Puolueen tilaisuuksissa. 5. Katson olevani asuinpaikkani ansiosta erityisesti Olarin asiat tunteva valtuutettu, mutta silti kaikkien espoolaisten ääni valtuustossa.

iis roskasähköä, oli asiakas tokaisut, kun Vantaan Energia oli kertonut, miten jätteistä tuotetaan uusiutuvaa energiaa. Vantaalla poltetaan kaikkien uusmaalaisten eli 1,5 miljoonan talouden sekajätteet. Tavoitteena on päästää jo ensi vuosikymmenellä hiilineutraaliksi sähköntuottajaksi. Nyt uusiutuvan energian osuus on 31 prosenttia ja uusiutumattoman eli kivihiilen 31 prosenttia. Asiakkuuspäällikkö Tarja Hellstén Vantaan Energialta kertoo, että hyvään suuntaan ollaan menossa. Jätteiden lajittelu on selkeästi lisääntynyt. Mutta puutteitakin vielä on: esimerkiksi sekajätteestä puolet on vielä biojätettä.

Valurautapata ei pala tulessakaan ”Sarpanevan valurautapata”, Tarja Hellstén vastaa empimättä, kun häneltä kysyy erikoisinta sekajätteenä poltettavaksi tuotua tavaraa. Pata oli kestänyt roskien ronskit käsittelyvaiheet ja jäänyt lopuksi jätelaitoksen uunin arinalle muun palamattoman roskan joukkoon. ”Puukahva oli palanut, muuten pata oli edelleen tunnistettavissa design-esineeksi.” Nyt se on saanut paikan Van-

taan Energian näyttelyvitriinistä. Hellsténin mukaan palamattomaton materia kootaan ja toimitetaan oikeaan kierrätyspaikkaan. Suuret sekajätteisiin kuulumattomat esineet pyritään poistamaan ennen polttamista. Alumiinivuoat ja -tölkit sekä tuikkukynttilöiden kuoret ovat jätteidenpolttajan painajainen. Ne eivät kestä uuniin kuumuutta kuten metalliesineet, vaan sulavat ja tarttuvat arinaan. ”Aika ajoin tämä aiheuttaa huoltotoimenpiteitä, joissa arina joudutaan puhdistamaan kaapimalla sulanut materiaali pois.”

tavallisten ihmisten oman toiminnan merkitystä. Vantaan Energian roskapoliisit kiertävät kouluissa ja kerhoissa kertomassa kierrätyksen

tärkeydestä ja opastamassa lapsia ja nuoria jätteiden oikeaan lajitteluun. Omin päin ”poliisit” eivät paikalle mene, vaan aloite tulee aina kouluilta ja kerhoilta.

Tekstit: Pirjo Toivonen Kuvat: Vantaan Energia Piirrokset: Tutta Toivonen

Lapset vaikuttajiksi Sekajäte on oivallinen materiaali sähkön raaka-aineeksi, koska sitä syntyy joka tapauksessa. Sään ääri-ilmiöt, kuten nyt tämä omituinen toukokuu, lisäävät ihmisten tietoisuutta omien valintojen ja tekojen vaikutuksesta ilmastomuutoksiin. Sään varaan Vantaan Energia ei jätä asukkaiden neuvontaa ja jätteiden lajittelun merkityksen korostamista. Se järjestää tutustumiskäyntejä, joihin moni taloyhtiö on tuonut asukkaita. Hellsténin mukaan vierailujen palaute on ollut hyvä, sillä kierros jätteenpolttolaitoksessa on konkretisoinut

METALLIROMUN VASTAANOTTO

MÄNKIMIEHENTIE 13, 02780 ESPOO HITSAAJANTIE 28, 10300 KARJAA

 HooGeessa löytyy jokaiselle tytölle pelipaikka. Meillä pääsee pelaamaan niin enemmän pelanneet, kuin vasta pelaamisen aloittaneet. Harjoittelu- ja peliryhmiä löytyy kaikille! Kesäisin harjoitellaan pääosin Matinkylän urheilupuistossa. Harjoitusajat löydät hoogee.fi -sivuilta

• OTAMME VASTAAN KAIKKEA METALLIROMUA: Liedet, pesukoneet, kiukaat, kipot ja kattilat, ym.

• OSTAMME SUURIA ROMUERIÄ:

Leikattava rauta, valurauta, puhdaspelti, säiliöt, koneet, laitteet

• OSTAMME VÄRIMETALLEJA:

Kuparia, messinkiä, alumiinia, ruostumatonta terästä, ym.

• OSTAMME LYIJYAKKUROMUA • ROMUAUTOT: vastaanotto, nouto, romutustodistus • MYÖS NOUTOPALVELU JA VAIHTOLAVAT

Tule mukaan kokeilemaan ja ota kaveri mukaan. MIKROPANDAT 2009-2011 mikropandat@hoogee.fi PIKKUPANDAT 2008 pikkupandat@hoogee.fi KUNGFUPANDAT 2005-2007 hoogeekfp@gmail.com

Ilmoittautuminen joukkueeseen: www.hoogee.fi

• Soita ja kysy tarjous!

ESPOO: 0201 443 685 (ark. 7-17, ti 7-18) KARJAA: 019 230 460 (ark. 7-16) www.romukeinanen.fi info@romukeinanen.fi

 


6 SuurMatti

Suurpellon palvelut vihertävät ja virkistävät

S

uurpellon ja lähialueen asukkaiden arkea palvelevia ratkaisuja ideoitiin huhtikuun lopulla Opinmäen kampuksella Rambollin järjestämässä yritystyöpajassa. Yhteistyön tuloksena tunnistettiin useita lähiruokaan ja viherrakentamiseen liittyviä palveluja, joita yritykset voisivat tarjota. Yrityspaja oli myös tärkeä paikka verkottua sekä edistää kaupungin ja yritysten edustajien vuorovaikutusta. Työpajan taustalla oli ’Suurpellon visiotyö’, -hanke, jota Espoon kaupungin toimeksiannosta toteuttavat Arkkitehdit Anttila ja Rusanen Oy yhdessä Ramboll Finlandin kanssa. Visiotyössä vahvistetaan Suurpellon kehittämistä arkkitehtuurin, maankäytön, asumisen sekä yritystoiminnan näkökulmista luonto- ja virkistysarvot sekä käyttäjälähtöisyys huomioiden. Tavoitteena on ihmisenkokoinen,

Pekka Vikkula esitteli Suurpellon tulevaisuuden näkymiä.

käveltävä ja viihtyisä asuin- ja toimintaympäristö. Suurpellon aluetta rakennetaan kestävän kehityksen mukaisesti luontoa arvostaen. Tällä hetkellä Suurpellossa asuu 3 500 asukasta, mutta tavoitteena on 15 000 asukkaan yhteisö. Alueella halutaan erityisesti edistää vapaa-aikaan, liikuntaan ja hyvinvointiin sekä lähi- ja luomuruokaan liittyvää yritystoiminnan kehittämistä. Työpajassa pohdittiin Suurpellon tulevaisuutta sekä tunnistettiin alueen palvelutarpeita ja yritysten kehityshankkeita, joiden kokeilualustana Suurpelto voisi toimia. Espoon kaupungin ja Suurpellon markkinoinnin edustajat saivat arvokkaita havaintoja ja ideoita alueen liiketoiminnan kehittämiseen. Viherseinät ja -katot, lähitori, ruuan verkkokauppa, hyvinvointipalvelujen keskittymä ja paikalliset tapah-

Päivi Lahtelin-Laine opastaa tulevaa yrittäjää. Kuva: Yritys Suomi ”Maahanmuuttajat eroavat yrittäjinä tosisistaan aivan samoin kuin kantasuomalaisetkin.” Yritysneuvoja Irene Matinpalo Yritys Espoosta kertoo, että esimerkiksi Espoossa on paljon korkeasi koulutettuja maahanmuuttajia, jotka etsivät Yritys Espoon kautta tukevaa jalansijaa yrittäjyyteen. Monilla maahanmuuttajilla on Nokia- tai Microsoft-tausta,

A

Teksti: Hanna Koskela Kuva: Netta Savinko

Maahanmuuttajia kiinnostaa yrittäjyys

Marko Peltola SuurMatin mediamyyntiin

lkuvuodesta 2017 SuurMatin mediamyynnissä aloitti, Kuitinmäessä asuva Marko Peltola. Samalla Marko hoitaa myös Matinkylän suuralueen yhteyshenkilön virkaa. Viisi vuotta sitten Espooseen Helsingin Vuosaaresta muuttanut Marko on ollut aina aktiivinen paikallistoimija. Vuosaaressa hän toimi FC Viikingit ry:ssä ja FC Viikingit edustus ry:ssä miesten- ja naisten joukkueiden vetäjinä. Samalla Suomen vanhin kaupunginosalehti, Vuosaarilehti tuli tutuksi. Tällä hetkellä Marko toimii Haukilahden Pallon eli HooGeen hallituksessa ja HooGeen vuonna 2008 syntyneiden tyttöjen joukkueenjohtajana. Työsaralla Markolla on työskennellyt kirjapainossa eri tehtävissä ja viime vuodet hän on toiminut yksityisyrittäjänä media-alalla. Halu viestittää paikallisasioista ja media-alan tausta toivat Markon lopulta SuurMatin palvelukseen. ”Haluan SuurMatin olevan luotettava, monipuolinen ja vahvasti paikallinen lehti”, hän sanoo ja jatkaa ”toisaalta lehden julkaiseminen vaatii paikallisten yritysten läsnäoloa lehdessä”. ”Haasteita ja työtä kyllä riittää, mutta olen varma että pystymme vakuuttamaan tarpeellisuutemme, niin lukijoiden kuin ilmoittajienkin keskuudessa.”

tumat ovat esimerkkejä työpajatuloksista, jotka lisäisivät Suurpellon viihtyisyyttä ja kiinnostavuutta. Osallistujien toivottiin tunnistavan mahdollisia haasteita, jotka ovat yritysten laajentumisen tai sijoittumisen esteenä. Näihin epäkohtiin halutaan puuttua nopeasti ja viedä yhdessä eteenpäin alueen palvelutarjonnan vahvistamista. Työpajassa tuotiin esiin myös Tekesin tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia yrityksille. Skaalautuvan ja kansainvälistä potentiaalia omaavan idean kanssa kannattaa ehdottomasti olla yhteydessä Tekesiin, kannusti Maarit Vuorela, Tekesin Fiksu kaupunki -ohjelman aktivoinnista, Rambollista.

jotkut ovat Aalto-yliopistossa väitelleitä. Esimerkiksi Espoossa he perustavat paljon asiantuntijayrityksiä. Vantaalla käy neuvonnassa enemmän henkilöitä, joiden yritysidea pohjautuu omiin kädentaitoihin. Viime vuonna Yritys Espoon palvelujen käyttäjistä noin kolmannes oli maahanmuuttajia. Heistä miehiä oli

vain hieman enemmän kuin naisia. Kasvua edellisestä vuodesta oli peräti 37 prosenttia. Matinpalon näkemyksen mukaan pakolaisten osuus ei ainakaan vielä näy yritysneuvonnassa. ”Heidän tilanteensa ei vielä ole sellainen, että he voisivat perustaa yrityksen.” Matinpalon mukaan me kantasuomaliset usein niputamme maahanmuuttajat usein pizzerioiden tai autopesuloiden pitäjiksi, jotka toiminimellä hankkivat itselleen elannon. ”Yritysneuvonnassa me neuvomme samalla tavalla niin maahanmuuttajia kuin kantasuomalaisia.” Tavoitteena on aikaansaada kannattavaa liiketoimintaa, joten kaikki lähtee liiketoimintasuunnitelmasta. Neuvontaan kuuluu myös tarvittavien laskelmien teko ja runsaasti tietoa muun muassa yritysmuodoista ja viranomaisten kanssa asioinnista. Oman liikeidean testaaminen asiantuntijoiden kanssa ei aina johda heti yrityksen perustamiseen. Tässäkään maahanmuuttajat eivät eroa kantasuomisista.

Espoolaisperheet luottavat neuvoloihin Espoossa neuvolapalvelut ovat korkeatasoisia ja vaihtelut neuvoloiden välillä vähäisiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL toteuttaa joka toinen vuosi valtakunnallisen kyselyn neuvolapalveluista. Viimeisin tehtiin viime vuoden loka-marraskuussa, jolloin kartoitettiin äitiys- tai lastenneuvolapalveluissa asioineiden kuntalaisten mielipiteitä ja kokemuksia neuvolakäynneistä. Sähköiseen kyselyyn vastasi viime syksynä 367 espoolaista 14 eri neuvolasta. Pääosa vastaajista oli naisia, miehiä vastaajista oli 11. Eniten vastauksia saatiin Tapiolan, Ison Omenan ja Leppävaaran neuvoloiden asiakkailta. Tutkimuksessa kaikki 4,2 ylittävät tulokset merkitsevät erittäin hyvää toiminnan tasoa ja vastasivat koko maan keskiarvoa.


SuurMatti 7

Tyttöfutis kovassa kasvussa Matinkylässä Pandajoukkeissa lähes 200 tyttöä

Matinkylän jäähallin tekonurmikentät täyttyvät innokkaista lapsista ilta toisensa jälkeen. Haukilahden Pallon (HooGeen) eri juniorijoukkueet valtaavat viheriöt aina koulupäivien jälkeen. Mukana on myös useita tyttöjoukkueita. Maailman suosituin peli, jalkapallo, on erityisessä nousussa nimenomaan tyttöjen keskuudessa. Viime vuonna tyttöpelaajien lisenssimäärät kasvoivat 28 prosenttia.

Joukkuepeli opettaa yhteistyötaitoja Urheiluharrastus auttaa lapsia ja nuoria kehittymään monin tavoin varsinaisen koulutyön ulkopuolella. Joukkuelajit kehittävät yksilöominaisuuksien lisäksi erityisesti ryhmätyöskentelyä ja yhteistyötaitoja.

Treeneissä harjoitellaan yhdessä. Peleissä pärjätään, kun opitaan pelaamaan yhteen joukkueena. Jalkapallo opettaa yhteistyön arvon erittäin hyvin. Lapset oppivat hyvin nopeasti, ettei ottelua voi yksi pelaaja voittaa, vaan se voitetaan ainoastaan yhdessä. Jalkapalloharrastuksen myötä fysiikka kehittyy myös. Lapset voivat aloittaa täysipainoisen jalkapalloharrastuksen jalkapallokoulussa jo 5-6 vuotiaana. Mukaan joukkueisiin voi tulla hyvin myös sitä vanhempana aina 10 vuoden ikään saakka ja silti oppia hyväksi pelaajaksi. Alussa tärkeintä ovat kiinnostus itse peliin sekä peruskoordinaatio ja -fysiikka. Pelitekniikka ja –taidot opitaan treeneissä.

Kesäisin treenit ovat upeilla tekonurmikentillä ja talvisin harjoitellaan osittain lämmitetyissä kuplahalleissa Espoonlahdessa, Tapiolassa ja Kauklahdessa. Monien yllätykseksi jalkapallo on Espoossa ympärivuotinen harrastus. Matinkylän alueen tytöt ovat löytäneet viime vuosina jalkapallon Haukilahden Pallon ”Pandat”-tyttöjoukkueista. ”Pandajoukkueet” on jaettu viiteen ikäryhmään ja niissä pelaa lähes 200 tyttöä ikäluokissa 5-17 vuotta. Tyttöfutis on suosittua koko Espoossa. Tyttöjoukkueita on tullut niin paljon kaikkiin ikäluokkiin, että Espoossa pelataan jopa omaa talvisarjaa. Juniorien pelimatkat ovat sen takia varsin lyhyitä ja rajoittuvat pääkaupunkiseudulle. Jalkapalloharrastuksen voi aloittaa Haukilahden Pallon jalkapallokoulusta tai pitemmälle ehtineet voivat liittyä suoraan oman ikäluokkansa joukkueeseen. Lisätietoja Haukilahden Pallon toiminnasta löytää helpoiten Internetistä osoitteesta www.hoogee.fi. Nähdään kentällä! Teksti: Timo Miettinen Kuva: Marko Peltola

Pääkirjoitus 21.5.2017

Katse eteenpäin SuurMatti kysyi uusilta Matinkylän suuralueelta valituilta valtuutetuilta sekä koko Espoon että erityisesti Matinkylän alueen kehittämisestä. Vastuksista kuulsi, miten tärkeää paikallistuntemus on kuntapoliitikoille. Jokainen vastannut korosti myös asukkaiden ja päätöstentekijöiden vuorovaikutusta. SuurMatti aikoo kysellä säännöllisesti alueen valtuutetuilta Espoon eri hankkeiden etenemistä ja niiden vaikutusta Matinkylän suuralueeseen. Toivomme voivamme olla myös asukkaiden äänenä. Siksi otamme innolla vastaan näkemyksiä ja kommentteja. Tulevaisuuteen katsoo myös Matinkylän Huollon toimitusjohtaja Mikko Peltokorpi. Hänen mukaansa Matinkylä voisi laajentua merelle päin. Hänen haastattelunsa on mielenkiintoinen katsaus menneisyyteen ja ikkuna tulevaisuuteen. Haastatteluun olemme lainanneet otteita Jussi Junttilan 90-luvun kirjoituksesta Raamatti, Matinkylän luomiskertomus. Siinä kiteytyy vahvasti alueemme juuret. SuurMatti on saanut joukkoihinsa Marko Peltolan vastaamaan mediamyynnistä. Hänellä on olarilaisena vahva tuntemus alueeseen. Kun lehden talous saadaan kuntoon, uskomme, että jo ensi syksystä pystymme tarjoamaan lukijoillemme entistä monipuolisempaa sisältöä. Tervetuloa Marko kaupunkilehtien kiehtovaan maailmaan! SuurMatin toimitus

Ilmianna yrityksiä

WANTED

joita haluat nähdä Lepuski Marketplacessa ja osallistu arvontaan.

Kivat palkinnot!

Pienellä budjetilla, suurella sydämellä

Lepuski Marketplace on paikallinen markkinointipaikka yrityksille ja kuluttajille.

Lue lisää

Matinkylän urheilupuiston futiskentällä on alkamassa treenit, kuten kaikkina iltoina viikosta. Tällä kertaa kenttävuoron alkua odottaa pukukopissa kolmisen kymmentä Etelä-Espoon Pallon (EsPa) edustusjoukkueen pelaajaa valmentaja Tuukka Uimosen johdolla. Joukkue pelaa II-divisioonan B-lohkossa, suomalaisen jalkapallojärjestelmän kolmannella tasolla. EsPan edustusjoukkue on toista kertaa Kakkosessa, nyt on menossa toinen perättäinen vuosi. Edellinen kahden kauden mittaiseksi jäänyt visiitti tapahtui 2012–2013 kausilla.

Nyt joukkueen tarkoituksena on tehdä Kakkosen sarjapaikasta pysyvä, ylemmälle tasolle ei tavoitteita ole asetettu. ”Olemme kuitenkin pääasiassa kasvattajaseura joka haluaa tarjota pelaajapolun aina jalkapallokoulusta miesten edustusjoukkueeseen asti”, toteaa joukkueen päävalmentaja ja seuran valmennuspäällikkö Tuukka Uimonen. Joukkue on Palloliiton hallinnoimissa sarjoissa harvinaisuus, puhdas amatöörijoukkue, jossa kenellekään ei makseta pelaamisesta mitään. ”Koska emme maksa palk-

kioita on meidän hoidettava kaikki joukkueeseen liittyvä paremmin kuin muualla”, kertoo Petri Pulkkinen, toinen joukkueen huoltajista. Kopissa odottaa tuore kahvi. Tarvittavat varusteet on aseteltu valmiiksi, kun pelaajat saapuvat harjoituksiin, musiikkilaite paukuttaa pelaajien toivelistalta musiikkia ja rento ilmapiiri täyttää tilan. Pelaajien vitsailu hiljenee hetkeksi, kun valmentaja käy illan treenin läpi ja jatkuu veljellisellä vinoilulla kun ryhmä alkaa siirtyä kentälle. ”Hienoja kundeja”, sanoo Pulkkinen. ”Me tehdään tätä perheenä, pienellä budjetilla, mutta suurella sydämellä.” Etelä-Espoon Pallo (EsPa) on Matinkylä-Olarin alueella toimiva jalkapalloseura, joka on perustettu vuonna 1988 jatkamaan Matinkylän Mahdin jalkapallojaoksen toimintaa. Seurassa on yli 700 rekisteröitynyttä pelaajaa, 4-vuotiaista jalkapallokoululaisista aikuisten kilpa- ja harrastejoukkueisiin. Kuva: Marko Peltola

www.lepuskimarketplace.fi

Suur-Matinkylän alueelta valitut valtuutetut Viime huhtikuussa järjestetyissä kuntavaaleissa Suur-Matinkylän alueelta valittiin 10 valtuutettua. Aaltonen, Juri (sdp) Ahtola, Anitra (kok) Guzenina, Maria (sdp) af Hällström, Nina (rkp Järvenpää, Kaarina (kd)

SuurMatti Toimitus Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy Puh. 040 53 22 907 Päätoimittaja Pirjo Toivonen pirjo@luovaratkaisu.fi

Kauma, Pia (kok) Laakso, Mikko (kok) Nevanlinna, Risto (vihr) Salli, Päivi (vihr.) Uotila (Kari)

SuurMatti ilmestyy 2-3.9. 14-15.10. 2-3.12.

Suur-Matinkylän asukaslehti Ilmoitusmyynti Marko Peltola 040 4838 648 marko.peltola@suurmatti.fi Ilmoitusaineisto tutta@luovaratkaisu.fi

Painopaikka_ Suomalainen Lehtipaino Oy Jakelu ja jakelun valvonta: Helsingin Jakelu-Expert Oy Puh. (09) 561 56 400 www.hjex.fi/jakelu


SuurMatin harrastussivut

Mistä harrastus syksyksi? Lue alueen erilaisista harrastusmahdollisuuksista seuraavasta SuurMatista, joka ilmestyy 3.9.

Varaa mainostilaa! ILMOITUSMYYNTI Marko Peltola marko.peltola@suurmatti.fi 040 4838648

SuurMatti

Hei lukija, tule mukaan hyvän mielen kohtauspaikkaan Lepuski Marketplace tarjoaa sinulle jäsenetuja, mukavia yllätyksiä ja tietoa tapahtumista. Lepuski Marketplacen tarjoukset, edut ja yllätykset saat helposti puhelimeesi. Liittyminen ei maksa mitään. Tutustu Lepuski Marketplaceen ja liity jäseneksi! www.lepuskimarketplace.fi

Lepuski Marketplace on espoolainen markkinapaikka

Suurmatti 1/2017  
Suurmatti 1/2017  

SuurMatti on Suur-Matinkylän alueella ilmestyvä ilmaisjakelulehti. Seuraava numero ilmestyy 3.9.2017

Advertisement