H
elena Mattila, Oulunsalon ratsastuskoulun yrittäjä, hörppii kahvia oman tallinsa taukohuoneessa. – Asiakastarpeesta tämä idea syntyi. Olin itse se asiakas, hän kertoo Oikeastaan idean isä oli Helenan puoliso Kari, joka heitti ajatuksen ilmaan mökkisaunassa tammikuussa 2006. Helenasta oman tallin perustaminen tuntui aluksi pähkähullulta hankkeelta. Kauaa häntä ei kuitenkaan tarvinnut puhua ympäri. – Päässä alkoi pyöriä ajatuksia siitä, millaisessa tallissa itse viihtyisin. Kirjasin niitä paperille, ja melkoinen lista siitä syntyikin. Yrityksen visio ja strategia alkoivat hahmottua, Helena kertaa.
Liiketoimintasuunnitelman hiomiseen kului koko vuosi 2006. Sopiva tontti löytyi lopulta Oulunsalosta, noin viidentoista kilometrin päästä Oulun keskustasta. – Oulunsalon kunta innostui hankkeestamme ja myönsi meille vuokratontin lunastusoikeudella. Se oli iso kädenojennus, sillä tällaisen bisneksen aloitusvaiheessa on valtavasti kustannuksia. Mattiloilla ei ollut aiempaa kokemusta hevosalalta. Sitä he eivät edelleenkään pidä huonona asiana. – Tuntuu siltä, että hevosalalla vallitsee usein ihan omat viidakon lakinsa. Me lähdimme toteuttamaan ratsastuskoulu-
toimintaa aivan samoilla pelisäännöillä, joilla yritysmaailmassa yleensä pelataan. Kaikkihan perustuu työntekijöiden hyvinvointiin ja asiakkaiden tyytyväisyyteen, Helena summaa. Oulunsalon ratsastuskoulu työllistää kaksi opettajaa, tallivastaavan ja oppisopimustyöntekijän. Työntekijät hoitavat kokonaan tallin arjen pyörittämisen. Yrittäjälle jää aikaa paperitöihin ja juoksevien asioiden hoitamiseen. Tallilla Helena ei välttämättä käy edes joka päivä. – Teen muutamia tallivuoroja kuukaudessa. Siten varmistan sen, että tyttöjen työmäärä pysyy kohtuullisena. En voi vaatia tallityöntekijältä enempää kuin minkä pystyn itse hoitamaan. Tuntuu,