Page 1

2015

5 6-7 8-9 16

Tavoitteena 500 uutta yritystä Yrittäjän tavoitteena hyvinvointi Yrittäjästä vaihto-opiskelija - pilotteina maatilayrittäjät Oma polku yrittäjäksi, osa 1

w w w . s y o . fi


PÄÄKIRJOITUS:

”Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.”

K

oulutus elää murroksessa, joskus tuntuu siltä, että jatkuvassa. Oppimisympäristöjä modernisoidaan, työelämäyhteyksiä lisätään kouluasteesta ja koulutusmuodosta riippumatta. Digitalisaation ja uuden ilmiölähtöisen pedagogiikan mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa ja opettamisessa jatkossa entistä enemmän myös Suomen Yrittäjäopistolla. Tutkintotavoitteisuus ammatillisessa koulutuksessa korostuu ja samanaikaisesti työelämän tutkinnot monipuolistuvat. Tulevaisuudessa opiskelijamme polku tutkintoon voi olla hyvinkin yksilöllinen: harvemmassa ovat ne koulutukset, jossa on tietty aloituspäivä, yhteinen lukujärjestys ja kaikilla sama valmistumispäivä. Tulevaisuuden oppija opiskelee oma-aloitteisesti verkossa ja suorittaa tutkinnon omassa työssään. Koulutusputkista siirrytään joustaviin ja monimuotoisiin opintopolkuihin. Koulutusviennin esteiden purkaminen on yksi teema, joka Suomen Yrittäjäopistolla on jo parin vuosikymmenen ajan nostettu yhdeksi kehittämiskohteeksi. Meillä kyse ei ole pelkästään koulutusviennistä, vaan haluamme tarjota opiskelijoillemme mahdollisuuden päästä näkemään yrittäjien arkea sekä kasvattamaan verkostojaan myös Suomen rajojen ulkopuolella. Olemmekin luoneet tässä lehdessä esiteltävän mallin, jossa opiskelijavaihto on mahdollista myös toimivalle yrittäjille. Viime vuosina koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on korostunut. Oppimista tapahtuu tulevaisuudessa entistä enemmän työpaikoilla. On sitten kyseessä hanke tai tutkintotavoitteinen koulutus, konkreettinen yhteys työelämään on keskiössä. Tätä työelämäyhteyksien merkitystä kuvaamme lehdessä sivuilla 10-11, joilla opiskelijoiden oman aloitteen pohjalta esittelemme osaa siitä yritysten kirjosta, joista asiakkaamme tulevat meille osaamistaan uudistamaan. Ylermi Försti, rehtori

PS Otsikko on Sitran Uusi koulutus –foorumin eli kouluasteesta riippumattoman työryhmän visio tulevaisuuden koulutuksesta. Osuva, vai mitä?

2


Sisältö Pääkirjoitus

2

Sisällysluettelo

3

Arviointia ja jatkuvaa parantamista

4

Tavoitteena 500 uutta yritystä 

5

Yrittäjän tavoitteena hyvinvointi

6-7

Yrittäjästä vaihto-opiskelija - pilotteina maatilayrittäjät

8-9

Osaamisen uudistajia

10-11

Luovuuden ja myynnin huiput

12-13

Osaamista kuljetusalan esimiestehtäviin

14

Poweria palvelualalle -hanke oli menestys

15

Oma polku yrittäjäksi

16

Joustavat polut verkossa

17

Kouluttajan kynästä: Sami Kankaanpää

18

Koulutuskalenteri

19

Julkaisija Suomen Yrittäjäopisto SYOpress 2015 Julkaistu elokuussa 2015

Päätoimittaja Ylermi Försti Vastaava toimittaja Kati Mattila

3

Toimittajat Satu Hautanen Ulla Haukijärvi Sami Kankaanpää Henna Leppinen Sanna Varis

Taitto Jussi Försti WebGarden Oy Painosmäärä 5 000 kpl


Arviointia ja jatkuvaa parantamista TEKSTI

Satu Hautanen Kati Mattila

toimintaohjeet, keskeiset suorituskykymittarit, kattava palautejärjestelmä, säännölliset ulkoiset ja sisäiset auditoinnit jne. Yhteistyö työelämän, muiden sidosryhmien sekä tutkintotoimikuntien kanssa on tiivistä. Henkilöstö päivittää osaamistaan säännönmukaisesti ja tavoitteellisesti. Alkuvuonna tehty itsearviointi omasta laadunhallinnastamme nosti esiin sekä vahvuuksia että kehittämiskohteita. Vahvuuksista mainittakoon hyvät asiakastulokset, osaava henkilöstö, vahva näyttötutkinto-osaaminen ja perustehtäväämme tukeva aktiivinen hanketoiminta sekä vakiintuneet laadunhallinnan menettelyt. Kehittämistä löytyy vielä sidosryhmien osallistamisessa toiminnan suunnitteluun ja palautejärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntämisessä. Havainnoista voi lukea arviointikohteittain tarkemmin myös nettisivuiltamme. Tuleva syksy tuo koulutuksen järjestäjille monia haasteita myös toiminnan laadun varmistuksen näkökulmasta. Lainsäädännön ja määräysten uudistuessa tulee muutoksia mm. opiskelijoiden arviointiin, henkilökohtaistamiseen, tutkintojen perusteisiin ja tutkintojen järjestämissopimuksiin. Myös julkisen talouden koulutukseen kohdistamat leikkaukset merkitsevät painetta toiminnan tuloksellisuudelle ja tehokkuudelle. Suomen Yrittäjäopistossa olemme jo ennakoivasti aloittaneet monenlaiset toimenpiteet niin koulutustoiminnan kuin talouden sopeuttamiseksi toimintaympäristön muutoksiin muistaen kuitenkin, että myös muuttuvissa tilanteissa asiakaslähtöisyys on keskiössä.

KUVA

Opetus- ja Kulttuuriministeriö edellyttää, että tänä vuonna kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on käytössään toimivaa laadunhallintaa ja jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä.

A

siaan liittyen alkuvuodesta kaikkia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä pyydettiin suorittamaan laadunhallintaansa koskeva itsearviointi Opetushallituksen vahvistamien kriteerien mukaan. Itsearvioinnin tulosten validoimiseksi osaan koulutuksen järjestäjiä kohdistui lisäksi ulkoinen arviointikäynti, joiden organisoinnista vastasi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Suomen Yrittäjäopistossa laadunhallintatyötä on tehty jo 2000-luvun alkupuolelta alkaen ja vuodesta 2009 saimme ensimmäisen sertifikaatin ISO9001:2008 -perustaisen laatujärjestelmätyön vahvistukseksi. Sertifiointilaitoksena meillä on ollut DNV. Oman toimintajärjestelmäämme kuuluvat mm. jatkuvan parantamisen lähtökohta kaikessa toiminnassa, prosessien kuvaukset ja

4


Tavoitteena 500 uutta yritystä TEKSTI KUVA

Kati Mattila Shutterstock

Suomen Yrittäjäopisto toteuttaa syksystä 2015 alkaen Nuorten yrittäjyyspajan yrittäjyysvalmennukset. Uudenmaan ELY-keskus kilpailutti kevään aikana valtakunnallisesti toteutettavat yrittäjyyspajan kokonaisuuden, jonka Suomen Yrittäjäopisto voitti. - Meidän vahvuutemme olivat selkeät koulutussisällöt, tarkoituksenmukaiset ja monipuoliset opetusmuodot ja -menetelmät sekä nykyaikaiset opetusteknologiset järjestelmät. Lisäksi hankintapäätöksessä painoi verkostomme laajuus sekä kokemuksemme yritysten omistajanvaihdoksista, kertoo vararehtori Kaisu Aro viitaten ELY-keskuksen kirjaamiin hankintaperusteluihin. - Yrittäjyyspajatoiminta käynnistyy syksyllä 2015. Tulemme järjestämään 31 yrittäjyysvalmennusta kaikkien ELY-keskuksen alueella vuoden 2016 loppuun mennessä, jatkaa koordinaattori Ulla-Mari Heiskanen. - Tavoitteenamme on, että tällä kokonaisuudella syntyy Suomeen 500 uutta yritystä, Aro täsmentää tavoitteen.

- Pajat koostuvat monimuotoisesti toteutetuista lähiopetuspäivistä ja opiskelusta verkko-oppimisympäristössä. Lisäksi osallistujat saavat yritystoiminnan asiantuntijoilta henkilökohtaista ohjausta ja sparrausta omien liikeideoiden kehittämiseksi. Jokaiselle osallistujalle nimetään oma yritysmentori, joka on sitoutunut tukemaan nuorta yrittäjää, Aro kuvailee.

Hakuaika käynnissä - Pajojen opiskelijapaikat tulivat hakuun kesän aikana. Kirjallisen hakemuksen ja haastattelun jälkeen mukaan valitut osallistuvat vielä kartoitusjaksolle, jonka jälkeen tehdään lopulliset opiskelijavalinnat, Heiskanen kuvaa prosessia. Kuhunkin alueellisesti toteutettuun ryhmään valitaan kaksikymmentä osallistujaa, jotka osallistuvat yrittäjyyspajaan. Pajan jälkeen osallistujille tarjotaan teemapäiviä, joiden tarkoituksena on vahvistaa yrittäjämäistä toimintatapaa sekä tukea uutta yrittäjää eteenpäin. - Luvassa on tekemistä, oivaltamista sekä eväitä oman yrityksen perustamiseen, Heiskanen lupaa hakijoille.

Kiinnostuitko? Kurkkaa Qr-koodin takaa lisätietoja pajasta sekä katso video nuoresta yrittäjästä!

Infoa ja kannustusta

NUORTEN YRITTÄJYYSPAJAN YRITTÄJYYSVALMENNUKSET:

Yrittäjyyspaja on käytännönläheinen ja kattava yrittäjyyden paketti alle kolmekymmentävuotiaille nuorille, joita yrittäjänä toimiminen kiinnostaa. Yrittäjyyspajan ideana on tarjota nuorille tilaisuus omien ideoiden jatkotyöstämiseen. Lisäksi nuori saa asiantuntijan tukea oman yrityksen perustamiseen tai olemassa olevan yrityksen toiminnan jatkamiseen.

• Työ- ja elinkeinoministeriön, Uudenmaan ELY-keskuksen ja Suomen Yrittäjien ideoima uudentyyppinen nuorille suunnattu yrittäjyyskoulutuskokonaisuus. • Idean isänä Lauri Ihalainen, joka haluisi nuorten yrittäjyyden entistä vahvemmaksi osaksi nuorisotakuuta. • Nuorille, alle 30-vuotiaille, suunnattuja Nuorten yrittäjyyspajavalmennuksia toteutetaan parin seuraavan vuoden aikana eri puolella Suomea kaikkien ELY – keskusten alueilla yhteensä noin 31 ryhmää.

5


Yrittäjän tavoitteena hyvinvointi

TEKSTI KUVA

Kati Mattila Liikuntafiliaalin arkisto

Hyvinvointi ja liikunta ovat olleet lähellä Ari Puro-Ahon sydäntä niin kauan kuin mies jaksaa muistaa. Yrittäjämäisesti Puro-Aho on toiminut eri työnantajien palkkalistoilla vuosia. Varsinaisena yrittäjänä alalla mies on kuitenkin toiminut vasta reilun vuoden päivät. 6


avainkorteilla klo 05 -23 välisenä aikana. Puro-Ahon Liikuntafiliaalin toinen tukijalka on liikunta ja hyvinvointipalveluyrittäjien kouluttaminen. - Kierrän kouluttamassa liikunta- ja hyvinvointipalveluja tuottavia yrittäjiä palveluiden myynnissä. Herätän heidät huomaamaan myynnin akileen kantapäät sekä kannustan tekemään myyntiä paremman tienesti näkökulmasta, Puro-Aho kertoo syksyllä 2015 tulevasta b2b-myyntikoulutuksestaan. Yrityksen kolmannen tukijalan muodostaa Vuoden liikuntatuote –kilpailu. - Yritykset voivat ilmoittautua mukaan kilpailun kolmeen sarjaan marraskuulle asti. Vuoden 2015 voittaja julkaistaan GoExpo –messuilla maaliskuussa, Puro-Aho kertoo kehittämästään kilpailusta.

- Se oli juhannuksen aatonaatto vuonna 2014, kun tein lopullisen päätöksen elämänmuutoksen toteuttamisesta ja siirtymisestä yrittäjäksi, Puro-Aho nauraa. - Takana oli vuosien pendelöinti Pääkaupunkiseudun ja Etelä-Pohjanmaan välillä. Matkalaukkuelämä riitti. Oman yrityksen perustamista edelsi parinkymmenen vuoden rupeama monipuolisia tehtävissä liikunta- ja hyvinvointialalla. Etelä-Pohjanmaalta kotoisin oleva Puro-Aho toimi kymmenisen vuotta Pohjanmaan Liikunta ja Urheilussa vastaten aikuisliikunnan toimialasta. Työnkuvaan kuului työyhteisöjen liikuttamista sekä liikuntapalveluiden kehittämistä aikuisten näkökulmasta.

”Kiitos yhteistyöstä” PLU:lta Puro-Aho siirtyi kehitystehtäviin Framille (nyk. Into Seinäjoki), jonka palveluksessa mies koordinoi liikuntapalvelujen kehittämiseen keskittyviä hankkeita. Yksi merkittävimmistä oli Kuortane Testing Lab-konseptin kehittäminen. Hankkeessa hän suunnitteli ja lanseerasi Testing Lab –palvelun, joka edelleenkin tarjoaa käyttäjälähtöistä tuotetestausta ja –kehitystä sekä tutkimuspalveluita liikunta- ja hyvinvointialalle. Hankekauden vaihtuessa myös Puro-Aho totesi itsellään olevan uuden mahdollisuuden paikan. Mies laittoi sähköpostiinsa automaattisen vastauksen, jossa kiitti yhteistyökumppaneita hyvästä yhteistyöstä sekä ilmoitti suuntaavansa kohti uusia tuulia. - Tuossa vaiheessa ajatuksenani oli jo siirtyä kokopäiväiseksi yrittäjäksi, mutta sain Elixir-ohjelman tuotantoyhtiöltä työtarjouksen, josta en voinut kieltäytyä, hän muistelee. Vuoden päivät Puro-Aho teki työtä Elixir CMS:n myynnin kehittämisessä ja palvelujen tuotteistamisessa, kunnes tie vei miestä taas.

Yrittäjä treenaa Vahvistaakseen yrittäjäosaamistaan sekä kasvattaakseen verkostoaan Puro-Aho haki mukaan Suomen Yrittäjäopistoon suorittamaan yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa oppisopimuksella Vantaalla. - Tutkinto on suunnattu kokeneelle yrittäjälle, mutta pääsin suht´ uutena yrittäjänä mukaan, koska olen kehittänyt liikunta-alan yrityksiä yrittäjämäisesti pitkään. - Olemme tavanneet ryhmän kanssa kevään aikana pariin otteeseen. Meitä on ryhmässä hyvin erilaisella taustalla ja yrittäjäkokemuksella varustettuja yrittäjiä. Se onkin ryhmämme vahvuus. Mukaan Puro-Aho lähti kahdesta syystä: Ensinnäkin hän halusi kehittää strategista näkökulmaa yrityksensä kehittämiseen. Keskimäärin yhtenä päivänä kuukaudessa järjestettävät lähipäivät tarjoavat miehen mukaan mahdollisuuden pysähtyä strategisten kysymysten äärelle. - Päivien aikana on mahdollista sparrata muiden yrittäjien kanssa omaa tekemistään. Muut yrittäjät ja verkostoituminen onkin toinen syy Puro-Ahon mukanaoloon ryhmässä: - Verkostoituminen on ollut aina toimintatapani. Etenemiseni liikunta-alan yrittäjäksi on tapahtunut verkostojeni ansiolla. Ihminen ostaa ihmiseltä. Joku tuntee jonkun, joka tuntee jonkun, mikä voi auttaa minua yli jonkin haasteen. - Kunhan me ryhmässä pääsemme kunnolla tutuiksi toistemme kanssa, uskon, että voimme tarjota toisillemme myös palveluitamme tai ainakin verkostojamme, Puro-Aho summaa toimintatapaansa.

Kohti omaa yritystä - Minulle tarjottiin erittäin mielenkiintoista kuntosaliprojektia. Nyt, kesällä 2015 projekti on edennyt siihen pisteeseen, että avaamme ensimmäisen salimme Helsingin Suutarilaan. Salissa sovelletaan uutta, Suomeen vasta rantautuvaa ruotsalaista konseptia P&T eli Puls och Träning på svenska. Puro-Aho kertoo, että uuden konseptin mukaiset kuntosalit tarjoavat ”liikkumisen iloa kodinomaisessa ympäristössä”. Periaatteena on, että sali on lähellä ja tarjoaa mahdollisuuden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseen asiakkaan lähtötasosta riippumatta. Harjoitella voi omaehtoisesti tai personal trainerin opastuksella silloin kun itselle parhaiten sopii: salit ovat auki

MUKAAN MENTORIPANKKIIN

leiden yrittäjien ja yritysneuvojien kanssa ja käynnistämme mentoripankki-toiminnan syksyllä 2015, toteaa Suomen Yrittäjäopiston kanssa yhteistyötä tekevä Martti Hallasuo Pohjanmaan Tutkimuskeskuksesta. Puotinen kertoo mentoripankin organisoimisesta: - Haastattelujen perusteella valitaan sopivimmat mentorit. Valinnan jälkeen heidät perehdytetään huolellisesti tehtäväänsä. Mentorin tiedot kerätään yhteen ja ennen oppisopimuksen laatimista matchataan yrittäjää taustoiltaan sopivan mentorin kanssa. Luonnollisesti mentoreille maksetaan korvausta toisen yrittäjän kehittämiseen käytetystä ajasta. Mentorointitoiminnasta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Martti Hallasuohon: 0500 202 966.

Vararehtori Lea Puotinen kertoo, että yrittäjän on mahdollista opiskella näyttötutkintoon oppisopimuskoulutuksena, kuten tekee Puro-Ahokin. Puotinen kertoo, että yrittäjän oppisopimus poikkeaa työsuhteisen oppisopimuksesta hieman, vaikka periaate onkin sama: oppipoika oppii mestarilta. Yrittäjälle tämä tarkoittaa sitä, että hän tarvitsee mentorin - kokeneen yrittäjän - joka sparraa häntä kuin työnantaja työsuhteisen oppisopimuksessa. Aina yrittäjän omasta verkostosta sitä ei kuitenkaan löydy. - Tiivistämme yhteistyötä aiemmin SYOlla opiskel-

7


Yrittäjästä vaihto-opiskelija - pilotteina maatilayrittäjät

Ryhmä koolla Danish Cattle Researc Centerin eli kotieläintieteen laitoksen pihalla Tanskan Foulumissa. KUVAT

TEKSTI Kati Mattila Mikko Väntänen, Sonja Otten

Yritystoiminnan kouluttaja Mikko Väntänen täsmentää, että Lean-ajattelu on toimintastrategia, johtamisfilosofia, joka keskittyy tuottamattoman toimintojen poistamiseen yritystoiminnasta. Sen tarkoituksena on paitsi parantaa asiakastyytyväisyyttä ja laatua toisaalta myös pienentää toiminnan kustannuksia ja lyhentää tuotannon läpimenoaikoja. Se on strategia tavoitteen saavuttamiseksi, jossa korostetaan ns. virtaustehokkuutta, hukan poistamista toiminnoista ja jatkuvaa parantamista. Maatilayrittäjäryhmän matkassa mukana ollut Väntänen kertoi Tanskan olevan edellä Suomea maatilojen Lean-ajattelussa. Lean ei ole Tanskassakaan vielä toimintastrategiatasolla, mutta Leanin työkaluja käytetään enemmän kuin Suomessa. - Tanskassa on sovellettu Leania maatiloilla jo muutamia vuosia. Noin kolmannes maatiloista toteuttaa sitä jollain tavoin, kuka suuremmassa ja kuka pienemmässä mittakaavassa. Tanskassa, toisin kuin Suomessa, neuvontajärjestöt huomioivat Leania jo tilatasolla. Matkan aikana tutustuttiin Leania soveltavien tilojen toimintaan ja saatiin hyvä käsitys siitä, mitä suunnitelmallisesti johdettu maatalous on Tanskassa. Väntäsen mukaan myös Tanskan maatiloilla on käynnissä suuri rakennemuutos. - Karjan määrä on kasvanut ja tilojen määrä on vähentynyt. Työkaluja johtamiseen ja työntekijöiden sitouttamiseen siis tarvitaan. Suomessa tilakoot ovat vielä pieniä verrattuina tanskalaisten maatilojen kokoon, jossa toki viljelyolosuhteetkin ovat erilaiset. - Tanskassa vierailimme useilla maatiloilla, josta suomalaiset maatilayrittäjät saivat paljon ajateltavaa. Matkan jälkeen olemme työstäneet mallia siitä, miten Leania voi hyödyntää suomalaisilla maatiloilla, Väntänen kertoo.

Toimivaa yrittäjävaihdon mallia on Suomen Yrittäjäopistolla pohdittu vuosien mittaan useasti. Haasteena yrittäjien opiskelijavaihtoon lähtemiselle on luonnollisesti rajallinen aika. Maatilayrittäjät pilotoivat syksyllä 2014 muutaman päivän opiskelijavaihdon mallia, jossa vierailun aikana vieraillaan paikallisissa yrityksissä ja muissa yrittäjiä kiinnostavissa kohteissa. Tuliaisina uusia ajatuksia ja toimintamalleja oman yritystoiminnan kehittämiseen koto-Suomessa. Leanin mallia Tanskasta Viime syksynä alkoi Seinäjoella Tehoa tuotantoon -koulutus, joka toimii pilottikoulutuksena Lean-johtamisfilosofian soveltamisessa suomalaisille maatiloille. Ryhmä koostuu Valion osuuskuntien tuottajista ja Valion sekä osuuskuntien henkilökunnasta. Marraskuussa 2014 joukko ryhmässä opiskelevia maatilayrittäjiä lensi Tanskaan hakemaan oppia tanskalaisesta tavasta toteuttaa Lean-mallia maataloudessa.

8


Suomesta mallia Saksaan Marraskuussa kansainvälistymistä harjoitettiin toiseen suuntaan, kun joukko saksalaisia maanviljelijöitä ja neuvojia saapui Suomenselälle ähtäriläislähtöisen Minna Potthastin johtamana. Jatkossa Potthast onkin yksi Suomen Yrittäjäopiston kumppaneista yrittäjävaihtoja järjestettäessä. Vierailun jälkeen Potthast sekä neuvojaringin vetäjä Marco Schouten summasivat eroja suomalaisten ja saksalaisten maatilojen välillä: - Suomessa karjamäärät tiloilla ovat keskimäärin pienempiä kuin Saksassa. Lisäksi kasvukauden mitta Suomessa on huomattavasti lyhyempi. Tämä luonnollisesti vaikuttaa maatilayrittäjänä toimimiseen monesta eri näkökulmasta, Schouten toteaa. - Yleisesti ottaen maatilojen haasteet ovat yhtäläisiä Suomessa ja Saksassa: EU-paperien täyttäminen on haastavaa ja maidon hinnan kehitys puhuttaa molemmissa maissa. Maatilojen rakennekehitys Saksassa on vähän Suomea edellä, tämä näkyy paitsi karjamäärän osalta, myös peltohehtaarien osalta: Saksassa keskimääräinen tilakoko on 110 hehtaaria, kun se Suomessa on noin puolet siitä, kehitysjohtaja Jorma Kukkeenmäki tarkentaa. Saksalaisten seurue havaitsi myös, että metsällä on tärkeä osuus suomalaisilla maatiloilla. - Saksassa yksityisomistuksessa on hyvin vähän metsää ja niiden merkitys liitännäistulona tiloille on pieni, Potthast selventää.

Tilavierailulla maitotilalla saksalaisryhmä kuunteli suomalaisen maanviljelijän arjesta sekä opiskelusta Maatilan johtamisvalmennuksessa.

Potthast toteaa Suomen vierailun konkretisoineen saksalaisille sen, että Suomi on huomattavasti riippuvaisempi Venäjän tilanteesta kuin Saksa. Lisäksi välimatkat ovat pidemmät Suomessa; olipa sitten kyse vaikka erillisten peltokaistaleiden sijainneista, matkoista meijereihin tai teurastamoihin. Mitä sitten yrittäjävaihdoista jäi käteen, mitä voisimme toisiltamme oppia? - Olosuhteet Saksassa ja Suomessa ovat varsin erilaiset, joten toimintatapoja on vaikea siirtää suoraan maasta toiseen. Kasvukausi Suomessa on lyhyt, mikä vaikeuttaa tiettyjen toimien toteuttamista Suomessa, neuvojarinkiä Sakassa johtava Marco Schouten pohtii. Eniten seurueen paluumatkalla puhutti kuitenkin rauhallisuus ja ystävällisyys: - Seurueemme jaksoi ihmetellä, miten liikenne Suomessa oli rauhallista ja ihmiset rauhallisia. Heihin teki vaikutuksen myös ystävällisyys, se huokui kaikkialta. Minne menimmekin, meidän otettiin aina niin ystävällisesti vastaan. Ja vaikka ei yhteistä kieltä aina ollutkaan ”keskustelu” kävi vilkkaana, Potthast toteaa nauraen seurueensa kommentteja jälkikäteen. - Myös luonto teki vieraihin lähtemättömän vaikutuksen: Metsien suorarunkoiset puut, marraskuinen pimeys, jota onneksi lievensi viimeisenä vierailuyönä satanut ensilumi osoittivat että lumen ollessa maassa kaikki on paljon valoisampaa kuin mitä Suomen talvesta Saksassa yleisesti luullaan, Potthast toteaa lopuksi.

YRITTÄJÄVAIHTOON Suomen Yrittäjäopiston opiskelijoiden on mahdollista syksystä 2015 alkaen parantaa kansainvälistymisvalmiuksiaan yrittäjävaihdossa. KV-yrittäjävaihto toteutetaan 4-5 päivän kansainvälisellä koulutusjaksolla esim. Saksassa tai Slovakiassa. Jaksoa edeltää tehokas kielipreppaus verkko-oppimisympäristössä.

kohderyhmälle. • Jaksolla sekä yhteistä että toimialakohtaisesti järjestettyä ohjelmaa. • Yritysvierailuja ryhmän kiinnostuksen (toimiala, alue tms.) mukaisiin kohteisiin. • Kielipreppaus ennen kv-jaksoa. • Osallistujalle edullinen: kustannuksena nimellinen omavastuuosuus ja vakuutus. • Vastavuoroisesti järjestetään yrittäjävierailuja Suomeen, joissa Suomen Yrittäjäopisto on osana järjestämässä vierailukohteina.

KV-yrittäjävaihto lyhyesti: • Ryhmäkoko alle 10 osallistujaa. • SYO toimii matkanjärjestäjänä: varaa yrityskohteet kumppaneiden avulla, vierailut, lennot, majoituksen, kuljetukset sekä on mukana paikanpäällä. • Osallistujat sitoutuvat yrittäjävaihtoon 2-3 kuukautta ennemmin, jolloin ohjelma voidaan suunnitella ja vierailupaikat sopia mahdollisimman sopiviksi

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä Jormaan! Jorma Kukkeenmäki, jorma.kukkeenmaki@syo.fi

9


OSAAMISTA UUDISTAMASSA

Valokuvaamo

Foto-Neiti www.fotoneiti.fi

10


T A I K O M O

Messu- ja näyttelypalvelut Yritystapahtumat Somistuspalvelut Tila- ja sisustuspalvelut Myymäläsuunnittelu Mittatilauskalusteet

Talvikkitie 40 A 218 01300 Vantaa +358 (0)50 542 1192

www.taikomo.com

Idearikasta, erottuvaa, tuloksellista markkinointia täydellä sydämellä

11


Luovuuden ja myynnin huiput KUVAT

TEKSTI Ulla Haukijärvi Ulla Haukijärvi, Mikko Matilainen (pääkuva)

Ainutlaatuista osaamista Luovan osaamisensa nuoret näyttivät käytännössä muuttamalla Hämeenlinnan kauppakeskus Goodmanin luovuuden näyttämöksi. Luovuutta ilmassa -tapahtuma esitteli nuorten suunnittelemia ja valmistamia uniikkeja tuotteita – vaatteita, asusteita, taidetta ja keramiikkaa. Asikainen osallistui paitsi vaatemuotoilijana myös tapahtumassa esiintyneen Trio Fiolan muusikkona. - Sai hyvää näkyvyyttä bändille ja omille jutuille vaatemuotoiluun liittyen, miettii Asikainen. Keramiikka- ja neulonta-workshopissa luovat osaajat osallistivat yleisöä taiteen luomiseen. Tuloksena syntynyt yhteistaideteos oli esillä kauppakeskus Goodmanissa toukokuun 2015 ajan. Työpajan vetäjistä ohjaustoiminnan opiskelija Heli Sorvari ja

Suomen Yrittäjäopiston hankkeissa Kanta-Hämeessä panostetaan tulevaisuuteen. Yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa on sparrattu nuoria yrittäjyyden, luovuuden ja myynnin aloilla Nuorten kädentaitajien tulevaisuustyöpajassa ja Nuoret huippumyyjät -projektissa. Luovuus liikkeelle ja liiketoiminnaksi Nuorten kädentaitajien tulevaisuustyöpaja -hankkeen vajaan vuoden toiminta-aikaan mahtui monenlaista. Nuoret kävivät läpi liiketoiminnan eri osa-alueita työpajoissa ja henkilökohtaisissa ohjauksissa. Vaatetusmuotoilua Hämeen ammattikorkeakoulussa opiskeleva Miisa Asikainen tuli mukaan hankkeeseen työpajojen houkuttelemana. - Mielestäni kansainvälistymisen työpaja oli paras, sain rohkaisua, että kansainvälistymiseen voi pyrkiä.

12


NUORTEN KÄDENTAITAJIEN TULEVAISUUSTYÖPAJA • Mikä? ESR-rahoitteinen hanke 1.6.201431.5.2015 Hämeenlinnassa • Kenelle? Yrityksen perustamista tai toisen palvelukseen työllistymistä suunnitteleville nuorille 20-29-vuotiaille luoville osaajille. • Mitä? Työpajoja, yritysvierailuja, henkilökohtaista ohjausta ja valmennusta liikeideoitten työstämiseen ja oman osaamisen tuotteistamiseen • Kuka toteutti? Suomen Yrittäjäopisto yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa.

lasi- ja keramiikkamuotoilun opiskelija Tiia Tala kokevat saaneensa hankkeesta potkua tulevaisuuteensa. - Verkostot ja henkilökohtaiset ohjaukset olivat jotain ainutlaatuista, niitä ei muuten kovin helpolla saisi, kommentoi Sorvari. - Sain inspiraatiota oman yrityksen perustamiseen, Tala jatkaa. Hankkeen päätöstilaisuudessa oman tarinansa kertoneiden muotisuunnittelija Mert Otsamon ja Rake Salon antoivat viimeisen vahvistuksen oman intohimon toteuttamiselle - uskallusta olla oma itsensä ja tehdä sitä täysillä.

Lue lisää hankkeen vaiheista ja katso tapahtumavideo: • www.nuoretkadentaitajat.blogspot.fi • www.syo.fi/hankkeet/nuortenkadentaitajien-tulevaisuustyopaja • www.facebook.com/nuoretkadentaitajat

Myynnin huipulle Nuoret huippumyyjät -projekti hioo myyntitehtävistä kiinnostuneista nuorista timanttisia myyjiä erityisesti pk-yritysten tarpeisiin käytännön toimin. Valmentautuessaan vaativiin myyntitehtäviin nuoret toteuttavat tiimeinä yritysten toimeksiantoja ja samalla oppivat muun muassa projektityöskentelyä. Mukana on kantahämäläisiä yrityksiä eri toimialoilta, joiden kanssa yhteistyössä hankkeen valmentajat ohjastavat nuoria myynnin toteuttamiseen.

NUORET HUIPPUMYYJÄT • Mikä? ESR-rahoitteinen hanke 1.3.201531.5.2016 Hämeenlinnassa • Kenelle? Nuorille 20-29-vuotiaille myyntitehtävistä kiinnostuneille osaajille. Kantahämäläisille pk-yrityksille, jotka haluavat tarjota todellisia myyntitoimeksiantojaan nuorten toteutettaviksi. • Mitä? Nuoret toteuttavat yritysten case-toimeksiantoja myyntitiimeinä. Lisäksi nuoret ja yritysten edustajat voivat osallistua asiantuntijoiden valmennukseen verkossa ja livenä. • Kuka toteuttaa? Suomen Yrittäjäopisto yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Asiantuntijakumppanina mukana Hämeen yrittäjät • www.syo.fi/hankkeet/huippumyyjat • Seuraa hanketta blogissa www.huippumyyjat. blogspot.fi tai Facebookissa www.facebook. com/huippumyyjat

A-luokan myyjäksi Nuorten huippumyyjien kick-off-tilaisuus kokosi 25.5.2015 kaikki nuorten myyntitiimit yhteen. Tilaisuudessa huippumyyjän muotokuvan tiimien silmien eteen hahmotteli kiinteistökuningatar Kaisa Liski. Liskin mukaan nopeaa tietä myynnin huipulle ei ole. Sitä ei voi saavuttaa pelkästään opiskelevalla, vaan sinne pyrkivällä on oltava tiettyjä ominaisuuksia: esiintymistaitoa ja -halua, sopiva määrä itsevarmuutta ja tahto jatkuvaan paremmin tekemiseen. Liika tyytyväisyys itseen ja ylenmääräinen itsevarmuus eliminoivat kaupan. Käsi kädessä ominaisuuksien kanssa on kuljetettava asiantuntemusta.

Eteenpäin menemisen tahto Innostusta ja menestymisen tahtoa nuorten myyntitiimeistä ei puutu. Liskin esityksestä nuoret nappasivat tiimien työskentelyä varten hyviä neuvoja. - Tiimissä täytyy osata jakaa asioita ja iloita toisten onnistumisista. Hyvän fiiliksen jakaminen auttaa pitämään yllä onnistumisten ketjua, miettivät tiimit. Asiantuntemuksen hankkimiseen menee pitempi aika, mutta muistiin jäi ainakin se, että joka tapauksessa myyjä on asiakasta varten. Myyjä auttaa asiakasta ostamaan, ei esittele omaa paremmuuttaan tai tietämystään, vaikka ne huippua olisivatkin. Näillä eväillä on hyvä ponnistaa kohti myynnin huippua.

13


Mitä yhteistä on miehillä ja rekoilla? Kumpaakin pitää tankata säännöllisesti, tuumaavat miehet matkalla ruokatauolle.

Miehet koulunpenkillä:

Osaamista kuljetusalan esimiestehtäviin TEKSTI JA KUVA

Kati Mattila

Suomen Yrittäjäopiston historian ensimmäinen liikenne-esimiehen erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus käynnistyi syksyllä 2014 noin kymmenen ajojärjestelijän voimin.

tiedon hankkimisen lisäksi kokonaisuuteen sisältyy tutkinnon suorittaminen.

Tutkinto arjen työssä

Kun liikenne-esimiesten valmistavaa koulutusta on takana yli puolet, on välipalautteen aika. Kysyn miehiltä, mitä on jäänyt käteen? Yksi sanoo odottavansa juuri alkavalta kustannuslaskennan päivältä eniten. Toinen tunnustaa, että lakipykälä-päivä oli täyttä tuskaa: kouluttaja-Maija ei antanut yhtään armoa vaikka kuinka nätisti pyysi. Kolmas vakavoituu ja toteaa, että ymmärtää nyt paremmin syyt ja seuraukset yrityksessä. - Valmistavassa koulutuksessa olen saanut ymmärrystä ja syvennystä asioihin niin, että osaan nyt puhua pomoportaan kanssa samaa kieltä. Enkä tarkoita englantia, mies täsmentää. Vakuutun, että tämä on enemmistön mielipide, sillä ympäriltä kuuluu myöntävää hyminää. Liikenne-esimiehen erikoisammattitutkinto on tarkoitettu kuljetusalan esimiestehtävissä jo toimiville. Ensimmäisen ryhmän herroilla onkin kaikilla takanaan, paitsi tuhansia ja taas tuhansia kilometrejä ratin ja penkin välissä, myös useamman vuoden työkokemus tietokoneen ja penkin välissä ajojärjestelijänä. Koulutuskokonaisuus on rakentunut kuljetusalaan painottuviin talouspäiviin, sopimusasioihin sekä markkinoitiin. Uusimman

14

Varsinaisia tutkintotilaisuuksia ei miehillä ole ollut, vielä. Tutkinnon suorittamisen suunnitelmat on laadittu alkumetreillä, ja miesten mukaan pienimuotoisesti asiaa viedään jo eteenpäin töissä. Näyttötutkintojen periaatteen mukaisesti paperinmakuisesta ponnistuksesta ei ole kyse, ja vastuukouluttaja Juha Säippä konkretisoikin tutkinnon suorittamisen hyvin: -Tutkinnon suorittaminen ei käytännössä eroa normaalista työpäivästä. Eli omista töistään jos selviää, saa tutkinnonkin suoritettua, Säippä naurahtaa. Liikenne-esimiehen erikoisammattitutkinnon suorittamiseen liittyen miehet tulevat tekemään kehittämistehtäviä joko henkilöstöön, talouteen, markkinointiin tai tuotannon suunnitteluun liittyen. Käytännössä miehet työpäiviensä ohessa suunnittelevat ja toteuttavat kukin omaan työhönsä liittyvän tarpeellisen kehitysprojektin tai -tehtävän. Yksi palkkaa uuden kuljettajan ja hoitaa siihen liittyvät sopimus- ym. dokumentit. Toinen tekee laskelmia ja niiden pohjalta kehittää toimintaa talouden näkökulmasta. Kolmas tarkentaa firman asiakashankinnan prosesseja ja päivittää markkinointisuunnitelman. Koska valtaosan koulutusmuotona on oppisopimus, soveltuva työpaikka kaikilla on. Aikataulu tutkintosuoritusten ja oppisopimusten osalta on sellainen, että tutkintosuoritusten pitäisi olla kasassa syksyllä 2015. - Sitä ennen on luvassa vielä muutama päivä luokassa sekä ohjausta tutkinnon suorittamiseen liittyen, Säippä toteaa nauraen ja heittää miehille loppuun lupauksen. - Kakkukahvit juodaan sitten loppusyksyllä, kun kaikki saavat tutkinnon suoritettua.


Poweria palvelualalle -hanke oli menestys TEKSTI

Kati Mattila & Henna Leppinen KUVA Tuukka Kiviranta

Suomen Yrittäjäopiston hallinnoiman Poweria palvelualan yksinyrittäjyyteen -hankkeen tavoitteena oli sparrata eteläpohjalaisia yksinyrittäjiä liiketoimintansa kehittämisessä sekä mahdollistaa verkostoituminen toisten yksinyrittäjien kanssa. Pidemmällä aikavälillä hankkeen toimenpiteiden tähtäin oli osallistujien yritysten liikevaihdon kasvussa ja kannattavuuden paranemisessa. - Yrittäjille järjestettiin näitä tavoitteita tukemaan käytännönläheisiä ja yrittäjille ajankohtaisia teemailtoja ja henkilökohtaista sparrausta, kertoo hankkeen projektipäällikkö Maiju Tuomaala.

Teemailtoja ja Poweria-tapahtumia Huhtikuussa päättyneen hankkeen teemaillat keskittyivät yksinyrittäjän arjessa kohtaamiin asioihin. Suomen Yrittäjäopiston ja eri aihealueiden asiantuntijoiden johdolla perehdyttiin asiakaslähtöiseen palveluun, talouteen sekä myyntiin ja markkinointiin. Yrittäjille järjestettiin myös laajempi sosiaalisen median työkaluihin ja niiden hyödyntämiseen keskittynyt kokonaisuus sekä

luotiin katsaus tulevaisuuden näkymiin ja mahdollisuuksiin. Hankkeen aikana järjestettiin myös kolme isompaa kaikille kiinnostuneille avointa Poweria –tapahtumaa. Poweria Yrittäjyyteen -tapahtumassa lokakuussa naisyrittäjyyden teemapäivän yhteydessä puhujina Rytmikorjaamolla olivat Anna Perho ja Teuvo Loman. Helmikuussa puolestaan Kampustalon auditorio oli viimeistä sijaa myöten täynnä kuulemassa hyvinvoinnin lähettilääksi itseään kutsuvaa Paula Heinosta. Poweria-tapahtumista viimeinen järjestettiin huhtikuussa Seinäjoki Areenalla, jonne yrittäjyyden ennakkoluulottomiksi esimerkeiksi oli kutsuttu Suhosen sisarukset.

”Sain intoa omaan toimintaan!” - Hankkeen päättyessä pyysimme hankkeeseen osallistuneilta yrittäjiltä palautetta, joka olikin kauttaaltaan positiivista, Tuomaala toteaa tyytyväisenä. Hankkeeseen osallistuneet yrittäjät kokivat yrittäjä- ja liiketoimintaosaamisensa kehittyneen. Joku arvioi jopa palkkaavansa ensimmäisen työntekijän yritykseen tulevaisuudessa, kiitos hankkeen myötä lisääntyneen suunnitelmallisuuden. Osa hankkeessa mukana olevista yrittäjistä jatkoi kouluttautumista yrittäjän ammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Lisäksi palautteissa korostui hankkeen myötä uudelleen herännyt innostus yrittäjyyteen sekä kasvanut arvostus ja usko itseensä yrittäjänä. Sanojensa vakuudeksi Tuomaala lukee suoran lainauksen yhden osallistujan palautteesta: ”Omaa alaansa ja osaamistaan osaa nyt arvostaa paremmin ja tunteen itsensä yrittäjänä tärkeämmäksi. Ja vaikka se ei vielä yritykseni tuloksessa paljoa näy, niin henkinen pääoma on kasvanut.”

15


H

anna on ollut lasten kanssa kotona vuodesta 2006. Ylioppilaaksi kirjoitettuaan haaveena oli eläinlääkärin ammatti. - Sittemmin hain itseäni ja luin muun muassa kansainvälisiä suhteita Lapin yliopistossa, Hanna kertoo. Esikoisen syntymän jälkeen elämä lennätti Espooseen ja opinnot Lapissa jäivät. - Huomasin lasten myötä myös, että en olekaan uraohjus. Tärkeää työssä on mielekkyys ja toki se, että voin elättää sillä itseni, Hanna kertoo.

Rakkaasta harrastuksesta ammatti Poikia on sittemmin siunaantunut neljä; 2-, 4-, 6- ja 8-vuotta. Pienten lasten myötä valokuvausharrastuksesta tuli yhä rakkaampi ja ajatus valokuvausalan yrityksestä syntyi. Viime vuoden puolella Hanna on suorittanut valokuvausopintoja Keski-Pohjanmaan opistossa ja tähtäimessä on vielä täydentää ammattiosaamista valokuvaajan ammattitutkinnolla. Ammattialaan liittyvien opintojen lisäksi yrittäjäopintoja on nyt takana melkein vuosi ja yrittäjän ammattitutkinnon ensimmäisen osan arviointi onnistuneesti hyväksyttynä takana. – Se jännitti hirveästi ja ehdin ennen arviointikeskustelua maalailla mieleeni kauhukuvia, hän kertoo. Arviointi olikin keskustelua; kysymistä ja vastaamista. Sain hyvää palautetta ja keskustelusta jäi hyvä, positiivinen, mieli. Jäi sellainen olo, että kyllä tämä onnistuu, hän jatkaa.

Realismia yrittäjäkoulutuksesta

Oma polku yrittäjäksi TEKSTI Sanna Varis KUVA Krista Järvelä

Hanna Nikula on 34-vuotias yrittäjäopiskelija Espoosta. Hanna aloitti yrittäjän ammattitutkintoon johtavat opinnot syksyllä 2014 Hämeenlinnassa. Hanna on neljän pienen pojan viikarin kotiäiti, jonka urahaaveet ovat matkan varrella vaihdelleet, mutta nyt kirkkaana mielessä on valokuvausalan yrittäjyys. Aiempia opintoja on takana muun muassa kotieläintieteestä ja kansainvälisistä suhteista.

16

Hanna on suorittanut yrittäjäopintoja Hämeenlinnan koulutusryhmässä, jossa lähipäiviä on noin kerran kuukaudessa. - Tahti on hyvä. Päivissä käsiteltyjä asioita saa työstettyä lähipäivien välillä. Ajoittain on ollut sellainen olo, että joo, tämä on tosi hyvä ajatus ja välillä taas olen ajatellut, että ei tästä tule mitään, Hanna avaa. Realismia on tullut sekä hyvässä että pahassa, hän jatkaa. – Koin tärkeäksi varmuuden saamisen. Yrittäjänä on paljon sellaisia asioita mitä pitää huomioida ja halusin varmuutta yrityksen pyörittämiseen, Hanna kertoo. Mistä aloitetaan, keneen ollaan yhteydessä – mistä se lähtee purkautumaan, hän jatkaa. Pienten lasten äidiltä opiskelu edellyttää organisointia ja aikatauluttamista. - Kyllä se niin menee, että muiden aikataulut mietitään ensin ja sitten äiti laittaa rakoihin omat opiskelunsa, Hanna naurahtaa. Toisaalta, kun se hetki on etukäteen mietitty ja järjestetty minulle aikaa olla yksin ja levitellä paperini, niin silloin asiat on myös tehtävä, hän jatkaa. Me Yrittäjäopistossa olemme oppineet huomaamaan, että käsitykset yrittäjistä ja yrittäjyydestä ovat monesti yksipuolisia. Me näemme ne moninaiset elämäntilanteet ja taustat, mistä yrittäjäksi ponnistetaan. Hannan polku valokuvausalan yrittäjäksi on tässä kirjossa yksi, jota jäämme seuraamaan ja palaamme aiheeseen vielä uudestaan.


Joustavat polut verkossa

TEKSTI KUVAT

Kati Mattila Shutterstock

Pilotteina olivat yrittäjän ammattitutkinto ja liiketalouden perustutkinto. Nyt vuorossa ovat tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto sekä taloushallinnon perusteet. Vuoden 2015 aikana on tehty mittavaa kehitystyötä taloushallinnon ja tieto- ja viestintätekniikan koulutusten osalta opintopolkujen joustavuuden lisäämisessä ja koulutusten verkkoon siirtämisessä. - Joustavuus ja verkko-opinnot ovat tätä päivää, toteaa kehitystyön käynnistänyt vararehtori Lea Puotinen.

Suunnitelmallisesti verkossa Syksystä 2015 alkaen datanomikoulutus on ”pilvessä”. Opiskelijalle tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa datanomeillakaan ei ole

koulutuspäiviä Kauhavalla vaan opiskelijat aloittavat opintonsa henkilökohtaisten suunnitelmien laatimisen jälkeen verkko-oppimisympäristössä. - Opiskelijan haettua mukaan käynnistyy opintojen suunnittelu. Hakija työstää itsearvioinnin, joka osaltaan myös orientoi hakijaa tuleviin opintoihin, kertoo SYOtecissä koordinaattorina toimiva Tiina Jokiniemi. Vastuuohjaajien kanssa tulevat datanomiopiskelijat suunnittelevat tarkemmin opintojensa rakenteen sekä tutkinnon suorittamisen yksityiskohdat aiemmin hankittuun osaamiseen pohjautuen. Vastuuohjaajina toimivien Jukka Hokkasen ja Kari Kananojan mukaan suunnitelmien laatimisen jälkeen opiskelija lisää osaamistaan verkkokursseilla, jotka koostuvat videoista, diaesityksistä sekä erilaisista osaamisen kehittymistä mittaavista tehtävistä. - Datanomikoulutuksen vieminen verkkoon on suunnitelmallisen kehitystyön tulosta. Opiskelijanäkökulmasta tämä tarjoaa entistä joustavamman tavan opiskella, kertoo Hokkanen viitaten paikasta ja osin ajastakin riippumattomaan opiskelutapaan.

17

- Tutkinnot suoritetaan käytännön työtehtävissä opiskelijoiden omilla työpaikoilla. Suunnitelmia tehdään heti opintojen alussa ja niitä tarkennetaan matkan varrella, jatkaa Kananoja.

Joustavia polkuja tutkintoon Tulevaisuudessa opiskelijat etenevät näyttötutkintoon myös entistä yksilöllisempään tapaan: Opintopolut ja tutkintojen osien rakenne muotoutuvat opiskelijan oman työn mukaisiksi. Koska tutkinnot suoritetaan omassa työssä, on näyttötutkintoihin entistä joustavammin mahdollisuus ottaa osa toisesta näyttötutkinnosta. - Taloushallinnon perusteiden koulutuskokonaisuus suunniteltiin palvelemaan erityisesti alan vaihtajia, joilla koko taloushallinnon tutkinnon suorittaminen ei ole mahdollista, kertoo taloushallinnon kouluttaja Kirsi Övermark. - Taloushallinnon perusteet –kokonaisuus sopii osaksi esimerkiksi liiketalouden perustutkintoa tai taloushallinnon ammattitutkintoa sellaisille opiskelijoille, jotka haluavat vielä vahvistaa perusosaamistaan, Övermark toteaa.


Sami Kankaanpää on ”nurmolainen” ekonomi, joka aloitti ICT-asiantuntijana Suomen Yrittäjäopistolla syksyllä 2014.

Kouluttajan kynästä: Sami Kankaanpää TEKSTI KUVA

vuonna 2004? Sosiaalisen median avulla tiedon määrä ja sen eteneminen maailmalla on saanut aivan uuden mittakaavan. Nokkela seinäjokelainen autokauppias voi haalia Facebook-seuraajikseen kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka ovat matkan varrella tutustuneet yritykseen ja saavat jatkossa erilaista viestintää suoraan omalle seinälleen. Millä investoinneilla tämä olisi ollut aiemmin mahdollista? Yritykset ovat saaneet kanavan, jolla voivat käydä vuoropuhelua suoraan asiakkaiden kanssa, ajasta tai paikasta riippumatta. Asiakkaat ovat jo somessa, miten on yrityksesi laita? Toisaalta myös työn tekeminen on muuttunut teknologian myötä. Pilvipalvelut ovat tuoneet laadukkaat tietojärjestelmät myös pienyritysten ulottuville. Enää ei tarvitse hankkia osaamista harmaiden laatikoiden (palvelinten) ylläpitämiseen tai maksaa suuria järjestelmäinvestointeja etukäteen. Tänä päivänä pienikin yritys voi perustaa verkkokaupan alle satasella kuukaudessa tai vaikka hankkia sähköpostit, Office-tuotteet ja kattavat viestintä- sekä kommunikointipalvelut alle kymmenellä eurolla käyttäjää kohden kuukaudessa. Välineet ovat meidän kaikkien ulottuvilla. Nyt on aika uudistua ja lähteä hyödyntämään sitä potentiaalia, jotka teknologia liiketoimintaan tuo. Vaikka elämme perinteisellä alueella ja monesti toimimme hyvin perinteisillä teollisuuden aloilla, voimme silti olla nykyaikaisia siinä, miten hyödynnämme teknologiaa liiketoiminnassamme. Tämän asian levittäminen on suurin intohimoni ja toivon mukaan me voimme yhdessä sparrata toinen toisiamme kohti vieläkin parempaa huomista.

Sami Kankaanpää Tuukka Kiviranta

E

telä-Pohjanmaa tunnetaan yrittäjyydestään ja periksi antamattomuudestaan. Alueella on paljon maa- ja metsätaloutta, vahvoja keskittymiä eri teollisuuden aloilla sekä huomattava määrä pienyrityksiä. Ei ole ihan väärin ajateltu, jos joku yhdistää sanan ”perinteinen” eteläpohjalaisuuteen. On kuitenkin tärkeä muistaa, että tässä ajassa eläminen ei vähennä perinteisyyttä, vaan tuo sen rinnalle uusia mahdollisuuksia hyödyntää perinteisyyttä ja sitä osaamista, jota vuosien saatossa on asuinseudullemme kehittynyt. Olen taustaltani ekonomi, mutta siitä huolimatta tykästynyt kovasti teknologiaan, ja etenkin siihen, miten nykyaikainen teknologia voi viedä liiketoimintaa eteenpäin. Nykyaikainen teknologia on loistava renki, kunhan vain tietää mitä haluaa. Jos mietitään mitä on kymmenen vuoden aikana tapahtunut teknologiarintamalla, niin harppaukset eteenpäin ovat olleet huikeat! Kuinka moni muistaa esimerkiksi, että miljardeja tahkoava Facebook on avattu vasta

18


Koulutuskalenteri Alkaa Koulutusohjelma / Tutkinto Koulutuspaikka 24.8.15

Tekijästä yrittäjäksi / Yrittäjän ammattitutkinto

Seinäjoki

25.8.15 Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Jyväskylä 25.8.15 Yritysneuvojan erikoisammattitutkinto Jyväskylä 31.8.15

Tekijästä yrittäjäksi / Yrittäjän ammattitutkinto

Hämeenlinna

9.9.15 Liikenne-esimiehen eat Hämeenlinna 14.9.15

Tavara- / traktoriliikenneyrittäjäkoulutus

Hämeenlinna

14.9.15 Taloushallinnon ammattitutkinto Hämeenlinna 15.9.15 Taloushallinnon ammattitutkinto Seinäjoki 15.9.15 Yrityksen kasvuohjelma Hämeenlinna 15.9.15 Yritysneuvojan erikoisammattitutkinto Hämeenlinna 15.9.15 Maatilayrittäjän liiketoimintavalmennus Akaa 15.9.15 Maatilayrittäjän liiketoimintavalmennus Kuhmoinen 16.9.15 Palkkahallinnon ammattilainen Kokkola 28.9.15 Yrittäjä - markkinoinnin osaaja Seinäjoki 29.9.15 Yrittäjä - markkinoinnin osaaja Hämeenlinna 6.10.15 Maatilayrittäjän liiketoimintavalmennus Akaa 8.10.15

Järjestelmäasiantuntija, tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinto

Seinäjoki

28.10.15 Maatilayrittäjän liiketoimintavalmennus Kuhmoinen 3.11.15 Yrittäjä - talouden taitaja Hämeenlinna 11.11.15 Maatilayrittäjän liiketoimintavalmennus Rovaniemi 18.11.15 Yrittäjä - järkevä johtaja Seinäjoki 19.11.15 Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Järvenpää 24.11.15 Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Seinäjoki 24.11.15 Yrittäjä - järkevä johtaja Hämeenlinna

Joustavat aloitukset non-stoppina Jatkuva haku

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi

Verkossa

Jatkuva haku

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi

Verkossa

Jatkuva haku Yrittäjän ammattitutkinto Verkossa Jatkuva haku

Yrittäjän ammattitutkinto -nonstop

Seinäjoki ja Hämeenlinna

Jatkuva haku

Kuljettajien ammattipätevyyspäivät

Seinäjoki ja Hämeenlinna

Nuorten yrittäjyyspajat (ELY) 14.9.15

Turku

2.11.15

Kotka

28.9.15

Kuopio

16.11.16

Rovaniemi / verkko

28.9.15

Vaasa

30.11.16

Oulu

26.10.15

Pääkaupukiseutu

Varmistuu myöh.

Satakunta

19.10.15

Tampere

Varmistuu myöh.

Etelä-Pohjanmaa

* Pidätämme oikeudet aikataulumuutoksiin

19


Suomen Yrittäjäopisto Kauhava Hämeenlinna Kauppatie 109 Viipurintie 4 (Verkatehdas / Opistotalo, 5. krs) 62200 Kauhava 13200 Hämeenlinna Pysäköinti: www.keinuparkki.fi

Seinäjoki Kampusranta 9 C, 3. krs. 60320 Seinäjoki

Postiosoite: Puhelin: Suomen Yrittäjäopiston kannatus Oy 010 841 4000 (vaihde) PL 11, 62201 Kauhava

Faksinumerot: Kauhava (06) 484 5300 Seinäjoki (06) 484 5301

Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@syo.fi

Syopress 2015  

Suomen Yrittäjäopiston asiakaslehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you