Page 1

World Vision kevät 2008

Teemana

Yllättävä kummius Kummimatkalla Intiassa

Kummi­­udessa

voittavat kaikki! w w w. k u m mi . f i


Pääkirjoitus

TEEMANA YLLÄTTÄVÄ KUMMIUS Kummimatkalla kuumassa Intiassa Kummiudessa voittavat kaikki! Kummilasten valinta ja perheiden sitoumukset

2

4 6 8

LAPSEN OIKEUDET Lapsen oikeuksien kuulumisia

9

EETTISET LAHJAT Lahjaksi lehmä -verkkokauppa ilahduttaa yhä useampia

10

WORLD VISION MAAILMALLA Lasten elämä muuttunut Kituntussa 11 Perulaisten esikoululaisten arkea 15 Marich Passissa vietettiin päätösjuhlia 17 WORLD VISION SUOMESSA Työ kutsuu intialaista hiv- ja aids-vaikuttajaa

16

HYVÄ YRITYS! Yhteistyössä puita Peruun eroosion ehkäisemiseksi

18

Toivo tuo elämää Keväisin luonto herää unestaan ja sama tunne tuntuu tarttuvan meihin ihmisiin. Maailma on taas täynnä mahdollisuuksia. Itse olen sitä mieltä, että moni asia riippuu näkökannasta. Vanha sanonta puolillaan olevasta vesilasista ja kysymys siitä, onko lasi puolityhjä vai puolitäysi on yhä ajankohtainen. Kyse ei ole, pitääkö päivän haasteet kohdata hymy huulilla vai naama kurtussa vaan pikemminkin, miten elämän tuomat haasteet vaikuttavat sinuun. Lannistavatko ja lamauttavatko ne, vai saavatko ponnistelemaan yhä lujemmin? Uskotko, että lasi on tyhjenemässä vai täyttymässä? Minulla on ollut ilo seurata, kuinka tuhannet uudet ihmiset ovat jälleen kuluneen puolen vuoden aikana liittyneet tukijoiksemme ponnistellakseen kanssamme lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien parantamisen puolesta.Yhtä iloinen olen siitä, että tukijamme ovat uskollisia tehtävässään: osa heistä on ollut mukana jo Suomen World Visionin perustamisesta asti, peräti 25 vuotta. He ovat voineet seurata kummilastensa kautta, kuinka lasten elinolosuhteet ovat parantuneet, ja kuinka kokonaiset yhteisöt ovat muuttuneet ja uudistuneet. Pitkäjänteisyys on yksi työmme tärkeimmistä onnistumisen ainesosista. Suomenkaan kehittyminen hyvinvointivaltioksi ei ole tapahtunut hetkessä, vaan on kestänyt useita vuosikymmeniä ja sukupolvia. Nyt meillä on mahdollisuus auttaa muita. Me Suomen World Visionissa pyrimme aina reagoimaan tarpeeseen. Joskus tarve tulee luonnonkatastrofin muodossa, kuten Perussa viime vuonna, joskus väkivallan ja levottomuuksien muodossa, kuten Keniassa tänä vuonna. Useimmiten tarve on köyhyyden aiheuttamaa hätää, jonka ratkaisemiseksi ei ole nopeaa poppakonstia. Varmaa on, että asioille voidaan ja täytyy aina tehdä jotain. Kyynisyys tappaa, mutta toivo tuo ja luo elämää. Yhdessä voimme täyttää sen puolitäyden lasin ja rakentaa lapsillemme parempi maailma, jossa heillä kaikilla on mahdollisuus elämässä.

156 000 euroa humanitaarista apua Keniaan

Humanitäärinen apu

PÄÄKIRJOITUS

Alkuvuodesta Kenian poliittisen kriisin vaikutukset levisivät laajalle maahan. Levottomuuksien seurauksena pakolaisia oli enimmillään runsaat puoli miljoonaa ja yli tuhat ihmistä menehtyi. Pakolaisia on yhä 150 000. Sopua maahan on haettu poliittisin sitoumuksin, mutta pitkäkestoista apua tarvitaan. Suomen World Visionilla on Keniassa käynnissä seitsemän eri hanketta. Niistä kuusi sijaitsee North Riftin alueella.

Katastrofitilanteessa ei voi odottaa, vaan tarvitaan pikaisia toimia. Levottomuuksien alettua World Vision oli välittömästi paikalla auttamassa. Myös Suomeen olemme saaneet tietoa Meibekin hankkeesta, jo heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Avunpyyntöön pystyimme reagoimaan nopeasti.

World Vision jakoi ensimmäisten päivien aikana maitoa, leipää ja ruokaa pakolaisille, jotka eivät olleet saaneet kunnon ateriaa useisiin päiviin. Ruoka­tarvikkeiden lisäksi Keniaan toimitettiin veden­ puhdistustabletteja ja lääkitystä sekä Lahjaksi lehmä -verkkokaupan kautta syksyn aikana lahjoitetut huovat, moskiittoverkot ja vessat.

Erinomaisen virkistävää ja siunattua kevättä teille kaikille!

Aki Temisevä toiminnanjohtaja P.S. Suurkiitos kummikyselyyn vastanneille. Palautteenne auttaa meitä kehittämään työtämme. Otamme jatkossakin erittäin mielellämme vastaan palautettanne ja ideoitanne. Kannen kuva: Annette Gothóni

Suomen World Vision on vuonna 1983 perustettu kristillis-humanitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö, joka on osa kansainvälistä World Vision -verkostoa. World Vision on maailman suurin kummilapsijärjestö. World Vision -lehti lähetetään kaikille Suomen World Visionin tukijoille, myös Lahjaksi lehmä -kaupan asiakkaille. Suomen World Visionilla on oikeus käyttää World Vision -lehden tilaajatietoja perusteltuja käyttötarkoituksia varten henkilötietolain mukaisesti. Tietojen käytön markkinointitarkoituksiin voi kieltää ilmoittamalla asiasta Suomen World Visionin asiakaspalveluun.

2

World Vision 1/2008

World Vision ISSN Vastaava päätoimittaja: Päätoimittaja: Taitto: Paino: Julkaisija: Puh.

1/2008 1459-708X Aki Temisevä Krista Lamminen Shandy Finland Oy Painotalo Miktor Oy Suomen World Vision ry Yrjönkatu 23 B 24 00100 Helsinki (09) 681 8300 www.worldvision.fi

Ilmapiiri Keniassa on rauhallinen, mutta odottava, vaikka kriisin kauaskantoisemmat vaikutukset näkyvät selvästi. Inflaatio on nostanut paikoitellen hintoja 100 %. Lisäksi alentunut verokertymä, vähentynyt turismi, menetetyt työpaikat ja yleinen toivottomuus ovat aiheuttaneet traumoja sekä aikuisille että lapsille.

Suomen World Vision on toimittanut humanitaa­ rista apua Eldoretin lähiympäristöön tammikuun 4. päivästä lähtien kaikkiaan 156 000 eurolla. Alkuvaiheessa humanitaarisen avun suuruus oli 105 000 euroa, jota korotettiin 51 000 eurolla.

Kuvat: Kenian World Vision

World Vision 1/2008

3


Teema: yllättävä kummius

Sykähdyttäviä kohtaamisia ”Hanke oli pidemmällä kuin odotin. Se oli edistynyt hienosti ja herätti runsaasti toivoa paremmasta”, arvioi tamperelainen Virpi Koskue. Hänet Intia yllätti muutenkin näyttämällä elämän kirjon laidasta laitaan, kauneudesta kurjuuteen Ilahduttavaa oli nähdä kehityshanke konkreettisesti, täynnä energiaa ja elämää. ”Huippuhetki oli kuitenkin oman kummilapsen kohtaaminen”, kertoo Virpi, jolla on kotona samanikäinen 10-vuotias poika. ”Koko maailmaa en voi pelastaa, mutta ainakin yhtä lasta ja hänen elinympäristöään voin auttaa”, hän sanoo ja kertoo omien elämänarvojen menneen matkan ansiosta taas parempaan järjestykseen. ”Tärkeitä ovat perhe, terveys ja ravitsemus.”

Kummimatkalla kuumassa Intiassa Keski-Intiassa Chhattisgarhin Rajnandgaon osavaltiossa on Intia käynnissä yksi Suomen World Visionin monista aluekehityshankkeista. Kummimatka 16. –25.2.2008 Rajnandgaonin alueelle teki hankkeen tutuksi paikalle matkan­ neelle kummiryhmälle. Matka oli voimakas elämys, joka vahvisti uskoa omaan kummiuteen, määrittelevät monet mukana olleet. Ja Intia itse yllätti ne, jotka tutustuivat maahan ensimmäistä kertaa.

Värien, tuoksujen ja äänten tulva Kummimatkalla oli monta tavoitetta: tutustuminen Rajnandgaonin aluekehityshankkeeseen, tapaaminen omien kummilasten kanssa sekä käynnit Delhin

4

World Vision 1/2008

ja Rajpurin kaupungeissa. ”Kerta kaikkiaan mieletön kokemus”, arvioi matkaa Suomen World Visionin asiakaspalvelupäällikkö Sirpa Solehmainen, joka toimi matkanjohtajana. Pelkästään ihmisten ja liikenteen paljous ylitti läheltä nähtynä ennakko-odotukset.

Pätkätyöläisen arkea Rajnandgaonin aluekehityshanke on vielä melko alkuvaiheessa, mutta edistymistä oli matkalaisten mielestä selvästi havaittavissa esimerkiksi vesihuollossa ja muussa infrastruktuurissa. Alueen ongelmat riippuvat pitkälti paikallisen maatalouden kehittymättömyydestä, johon hankkeella halutaan vaikuttaa.Yksipuolinen riisin viljely, lyhyt satokausi ja huono tuottavuus pakottavat asukkaat pätkätyöläisiksi, jotka joutuvat siirtymään muualle ansion perässä. Yksi ongelma johtaa toiseen: lasten koulunkäynti keskeytyy toistuvien muuttojen vuoksi, mikä laskee väestön tiedon

Sydämen asialla Kummimatkalaisia ja World Visionin henkilökuntaa

tasoa. Siitä johtuva tietämättömyys tuo uusia ongelmia, kuten puutteita terveydenhoidossa. Köyhyyden kierre syvenee, jos sitä ei katkaista.

Malliksi muille Kehityshankkeen yhtenä tavoitteena on opastaa alueen maanviljelijöitä parempaan viljelytekniikkaan kehittämällä muun muassa orgaanista viljelyä maan köyhtymisen pysäyttämiseksi ja edistämällä vuoroviljelyä, jolloin saadaan useampia satoja ja parempi tuotto. Jo toiminnassa oleva kahden eekkerin suuruinen mallitila elättää 25-henkisen perheen: veljekset vaimoineen ja lapsineen. Laajentamalla viljelyskasvien valikoimaa tilasta saadaan satoa ympäri vuoden, perheen ravinnonsaanti on monipuolistunut ja tuotteita riittää myytäväksi. ”Paikallisten World Vision -työntekijöiden luja sitoutuminen on ollut ratkaisevaa hankkeen etenemiselle. Tuottoisa

Jännittävänä pitivät tapaamista kummipojan kanssa Haapavedeltä kotoisin olevat Raimo ja Kerttu Mäntysaari. Koh-

taamista jännittivät myös 5-vuotias kummipoika ja hänen isänsä, joiden ujous kuitenkin väistyi vähitellen. Mäntysaaria ilahdutti se, että tapaaminen toteutui ja syvensi ennestään tärkeää kummisuhdetta.Vaikutuksen teki myös paikallinen naisten oma-apuryhmä, joka hoiti sekä äitejä että lapsia. Matka innoitti Mäntysaaret ottamaan uuden kummilapsen Intiasta. ”Näimme, että apua tarvitaan vielä paljon. Meille se on sydämen asia”, he toteavat.

Entistä tärkeämpi kummius Myös jämsäläinen Pirjo Nieminen oli ensimmäistä kertaa Intiassa. Maa tuntui kovin erilaiselta, vaikka se on ollut pitkään hänen kiinnostuksensa kohde. Matka tarjosi paljon näkemistä ja kokemista sekä maaseudulla että kaupungeissa. Pirjonkin matkan huippuhetki oli 8-vuotiaan kummitytön ja hänen isänsä kohtaaminen. Kontakti lapseen syntyi

Teema: yllättävä kummius

tila kelpaa malliksi muille, lasten koulunkäyntimahdollisuudet ovat parantuneet ja perheen elintaso on kohonnut”, arvioi Sirpa tyytyväisenä.

Alueen viljelijöitä opastetaan tuottavampaan maatalous­­tekniikkaan. Perheenäiti kuorii kyssäkaalia maistiaisiksi vieraille. yhdessä pallolla leikkiessä ja suomalaista leikekirjaa tutkiessa. ”Kummius tuntuu matkan jälkeen entistäkin tärkeämmältä, kun on tavannut ihan konkreettisesti kummilapsen ja nähnyt lasten ja heidän perheittensä olot. Samalla sitä oivalsi, miten suuri puuttuvan sosiaaliturvan merkitys voi olla”, miettii Pirjo. Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Susanna Verlinna

Rajnandgaon kummihanke

Aluekehityshanke Keski-Intiassa Chhattisgarhin osavaltiossa 80 km Raipurin kaupungista. Käynnistyi lokakuussa 2004 ja kestää 10 –15 vuotta. Alueella 50 kylää, yhteensä 20 000 asukasta ja noin 2 000 kummilasta. Noin 80 % alueen toimeentulosta tulee riisin ja vehnän viljelystä. Asukkaiden ravinto on liian yksipuolista, ja lapsista vain 22 % on rokotettu 12–23 kk:n ikäisinä. Hanke pyrkii lisäämään asukkaiden toimeentuloturvaa kehittämällä elinkeinoa sekä edistämällä lasten peruskoulutusta ja terveydenhoitoa.

World Vision 1/2008

5


Teema: yllättävä kummius

Teema: yllättävä kummius

Kummiudessa

voittavat kaikki! Kummina voit tehdä hyvää kuukaudesta toiseen ja auttamisesta tulee konkreettisempaa. Kaukaisen maan postileimalla varustettu kirje myös lämmittää kummasti sydäntä. Suomen World Visionin toiminnanjohtaja Aki Temisevä kertoo miten apu menee perille. Suomessa World Vision sai alkunsa vuonna 1983 muutaman aktiivisen henkilön aloitteesta, jotka olivat tyytymättömiä Suomen sen hetkiseen avustusjärjestötarjontaan. Daniel Nylundin ja hänen ystäviensä alulle panema toiminta oli pitkään hyvin pienimuotoista. Liikkeelle lähdettiin aluksi yhdellä avustushankkeella ja muutamalla kymmenellä kummilla. Järjestöä ei juurikaan markkinoitu, vaan sana kulki suusta suuhun kummeilta toisille.Vielä viisi vuotta sitten kummeja oli noin tuhat ja yhdistyksen palveluksessa työskenteli seitsemän henkilöä, kun nyt avun perille menoa on varmistamassa 17 hengen tiimi. Kummilapsienkin määrä on kohonnut yli 12 000, Temisevä kertoo ylpeänä.

Muiden avulla itse tehden Vaikka apua saadaan ulkopuolelta, hankkeiden tarkoituksena on saada paikalliset itse innostumaan yhteisönsä kehittämisestä ja ottamaan siitä vastuu. World Vision ei halua viedä valmiina ’valkoisen miehen malleja’ kehityskohteisiin, vaan ratkaisujen tulisi olla sisäsyntyisiä, Temisevä muistuttaa. Hankkeet pyörivät paikallisten ehdoilla ja lähtevät liikkeelle

6

World Vision 1/2008

Suomen World Visionin kummihankkeet

tarvekartoituksesta. Kun paikalliset pääsevät itse tekemään ja päättämään, tuntuu hanke omalta ja siihen sitoudutaan aivan eri tavalla.

Kummilapsia on Intiassa, Perussa, Kolumbiassa, Keniassa ja Ugandassa, yhteensä 8:ssa kummihankkeessa.

Eväät pitkälle tulevaisuuteen Kehitysyhteistyö on pitkäjänteistä, ja tällä varmistetaan se, että kummilapsi perheineen pystyy elämään hyvää elämää alueella myös hankkeen päätyttyä. Ja hyvää entisille kummilapsille kuuluukin; eräs heistä on päätynyt kansanedustajaksi, muutama opettajaksi ja osa on saanut kimmokkeen omalle uralleen kehitysapuyhteistyöstä. Suurin osa on silti jatkanut työskentelyään maatalouden parissa, tosin paremmilla eväillä. Tarkoitus ei siis ole modernisoida tai muuttaa kyläyhteisöjä länsimaiseen suuntaan, vaan tarjota avaimet parempaan elämänhallintaan paikallisolot huomioon ottaen.

• Uusin hanke on El Salvador Perussa. • Kummeja tarvitaan jokaiseen

Kummina muutat pysyvästi kummilapsesi elämää ja samalla autat koko yhteisöä kohti pysyvää muutosta. Kuvassa kenialaisia koululaisia.

hänelle mitään? Miten osaisin puhua asioista, joita hänen lähipiirissään ei välttämättä edes ole, niin että hän ymmärtäisi?

Mielessä pieni poika Afrikasta

Hanna kertoo:

”Kummius tuntuu ytimissä asti” Itselläni on kohta kymmenenvuotias Ronald-niminen kummipoika Ugandasta. Muutama vuosi sitten surffailin netissä ja päädyin World Visionin sivuille mainosbannerin kautta.Vaikka olinkin kummiutta pohtinut jo hyvän tovin, tuli päätös tehtyä melko nopeasti, kuin heräteostoksen kohdalla. Tuntui melko hämmentävältä saada ensimmäinen valokuva ja tiedot Ronaldista. Pieni tumma poika näytti hieman pelokkaalta seistessään palmujen keskellä. Mitä hän on mahtanut ajatella tuona hetkenä, kun hänestä on otettu kuvaa tuntemattomalle pohjolan valkonaamalle?

Tuntui liikuttavalta ajatella, että tuossa se minun kummipoikani nyt sitten on. Mitähän hänelle kirjoittaisin, kun maailmamme on kuitenkin niin erilainen? Tuon ensikontaktin jälkeen olen saanut Ronaldilta useita kirjeitä ja muutamia valokuvia. Hän näyttää pärjäävän hyvin koulussa, pitävän naruhyppelystä, jalkapallosta ja matematiikasta. Olen kertonut hänelle omasta perheestäni, harrastuksistani ja matkastani Afrikkaan.Välillä pohdin ymmärtääkö hän kertomaani. Osaako hän liittää matkakertomukseni Gambiaan omaan mantereeseensa tai sanooko opiskelemani media and communications

ja mielenmaisemaan vielä paremmin ja toisaalta kertoa elämästäni tällä puolen palloa. Kummiudessa siis voittavat kummatkin, kummi sekä lapsi ja itselleen voi ostaa hyvän mielen melkoisen edullisesti.

Parasta kummiudessa on ollut se, että Tonttuhatulle pikkusummalla voi tuntea oikeasti vaikäyttöohjeet, kiitos! kuttavansa yhden ihmisen elämään. Koko Ronald kertoo yleensä kirjeissään termaailmaa ei pahalta voi pelastaa, mutta veydentilastaan, koulumenestyksestään jokainen kantakoon kortensa kekoon sekä jokapäiväisistä tehtävistään, kuten omien voimiensa puidenkeräämisestä mukaan.Yllättävinsekä vedenhausta. Kolikon pudottaminen tä kummiudessa Hän muistaa joka lippaaseen tuntuu hyvältä, kerta kiittää minua on ollut se, että mutta hyvän olon tunne mitä tunteita vielä tuestani sekä toivotkestää vain sen hieman haparoitaa Jumalan siunausta pienen hetken. valla käsialalla ja hyvää terveyttä. kirjoitettu teksti Yleensä hän on minussa herättää. Enhän edes vielä tunne kirjoittanut muutaman rivin itse ja Ronaldia kunnolla, mutta silti kiintymys joskus piirtänyt minulle myös kuvan. on jo vallannut mielen. Kovin virallisilta kirjeet kuitenkin tunPojan varttuessa saan varmasti tutuvat, johtuneeko sitten pojan nuoresta tustua afrikkalaiseen elämänmenoon iästä tai ujoudesta.

kohteeseen, mutta erityisesti heitä kaivataan nyt Kolumbian Nace La Esperanzan ja Ugandan Nabuyogan kohteisiin.

Kehitysmaiden lasten kummina on kauttamme 12 000 kummia.

• Kaikkiaan avun piirissä on jo yli 16 000

kummilasta ja moninkertainen määrä muita hyödynsaajia.

• Toimintaamme ohjaa kristillinen

arvopohja, joka merkitsee auttamista rotuun tai uskoon katsomatta.

Kirjeiden ja korttien lisäksi olen lähettänyt Ronaldille tarroja, värikyniä, värityskirjan ja t-paidan, jotka hän otti ilolla vastaan. Tonttulakki sen sijaan aiheutti hänessä hämmennystä. Seuraavassa kirjeessä hän nimittäin kiitti minua punaisesta kankaasta! Teksti: Hanna Siikamäki Kuvat: Suomen World Vision Julkaistu AVAAlehdessä 6.3.2008

World Vision 1/2008

7


Teema: yllättävä kummius

Kaikki Suomen World Visionin aluekehityshankkeet suunnitellaan ensimmäisestä vaiheesta lähtien tarkasti. Työ hankealueella alkaa toimintaympäristön kartoittamisella ja suhteiden luomisella niin yhteisössä asuviin ihmisiin kuin paikallisiin viranomaisiin. Tämän jälkeen toiminnalle asetetaan tavoitteet ja määritellään keinot, joilla ne saavutetaan. Kummilasten valinta tapahtuu, kun alueella on työskennelty keskimäärin kaksi vuotta.

Heikossa asemassa olevia lapsia Kaikille alueella asuville perheille kerrotaan World Visionin toimesta, mistä kummiohjelmassa on kyse, ja mihin ohjelma perheet velvoittaa. Osallistuminen on perheille täysin vapaaehtoista. World Vision pyrkii valitsemaan ohjelmaan lapsia, joiden perheet ovat alueen köyhimpiä tai lapset ovat muuten heikommassa asemassa yhteisössään. Tällaisten lasten mukaan saaminen ei kuitenkaan aina onnistu. Jos perheessä esiintyy esimerkiksi alkoholismia, suostuvat vanhemmat harvoin mukaan kummiohjelmaan. Myös orvoiksi jääneiden lasten huoltajilta on toisinaan hankala saada suostumus lapsen osallistumiseen. Kummien lahjoitukset ohjataan koko yhteisön hyväksi. Näin myös ne hankealueella asuvat lapset ja perheet kuuluvat tuen piiriin, jotka eivät ole mukana varsinaisessa kummiohjelmassa. Samasta perheestä voidaan myös joissakin hankkeissa valita mukaan useampi kuin yksi lapsi.

8

World Vision 1/2008

Asiakaspalvelussa työskentelee päätoimisesti neljä työntekijää. Heidän apunaan on myös harjoittelijoita ja vapaaehtoisia. Kummikoordinaattori Mirkka Nyrhinen on viihtynyt Suomen World Visionissa 2,5 vuotta.

Tasapuolinen tuki tärkeää Kummiohjelmaan valitaan kaikissa hankkeissa tasapuolisesti sekä tyttöjä että poikia.Vaikka tyttöjen asema on kehitysmaissa monien asioiden osalta heikompi, on tärkeää tukea myös poikia. Vanhimmat mukaan valittavat lapset ovat 12-vuotiaita, nuorimmat vasta muutaman kuukauden ikäisiä. Monipuolisen ja riittävän ravinnon saanti on olennaista lasten fyysisen ja henkisen kehityksen kannalta jo vauvaiästä lähtien. Kummiohjelmassa on mukana myös kehitysvammaisia lapsia ja heille pyritään järjestämään samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin muillekin yhteisön lapsille.

Perheiden sitoumukset – koulunkäynnistä yhteydenpitoon Lähtiessään mukaan kummiohjelmaan perheet sitoutuvat muun muassa lastensa koulunkäyntiin.Varsinkin hankkeen alkuvaiheessa on vanhempien vakuuttaminen lastensa, ja etenkin tyttöjen koulunkäynnin tärkeydestä haastavaa. Monien lasten on työskenneltävä perheen toimeentulon kartuttamiseksi tai lapsia voidaan tarvita kotitöissä apuna. Hankkeen edetessä vanhemmat ymmärtävät usein koulunkäynnin merkityksen. Monissa hankkeissa lasten vanhemmat ovat jopa yhteisvoimin keränneet rahaa koulujen kunnostamiseen ja opetusmateriaalin hankkimiseen.

kummilapsi on alle kouluikäinen, tapahtuu kirjeenvaihto paikallisen hanketyöntekijän tai jonkun kirjoitustaitoisen sukulaisen tai tuttavan avulla. Alkuvaiheessa lapselta saatujen kirjeiden sisältö voi olla hyvinkin vaatimaton, sillä kirjeenvaihtokulttuuri on kehitysmaissa liki olematon. Kummisuhteen jatkuessa ja lapsen kasvaessa, muuttuu vastauskirjeiden sisältö tavallisesti henkilökohtaisemmaksi ja monipuolisemmaksi.

Aktiivinen osallistuminen yhteisön kehittämiseen Hankkeiden toiminnan ja edistymisen kannalta on tärkeää, että perheet sitoutuvat alusta alkaen toimimaan aktiivisesti yhteisönsä kehittämisen puolesta. Osallistuminen mahdollistaa yhteisön omavaraisuuden sitten, kun hankkeet päättyvät ja World Visionin työntekijät poistuvat alueelta.

Tieto kummista tärkeä Kummilasten valinta kummiohjelmaan on monivaiheinen tapahtumaketju, joka toteutetaan aina yhteistyössä alueella asuvien ihmisten ja paikallisten hanketyöntekijöiden kanssa.Vaikka toiminta ja kehitys ovat yhteisökeskeistä, on ajatus omasta kummista lapsille ja perheille merkittävä. Tieto kaukana asuvasta, heitä ajattelevasta ja mahdollisuuksiin uskovasta läheisestä, saa myös heidät uskomaan itseensä.

Lapsen oikeuksien kuulumisia

Lapsen oikeudet

Kehitysmaan lapsen kummius on hyvin henkilökohtainen kokemus. Kummius yllättää, antaa ja avartaa. Se myös hämmentää ja herättää kysymyksiä. Minkälaisiin kysymyksiin sinä kummina kaipaisit vastauksia tai haluaisit saada lisää tietoa? Lähetä sähköpostilla ajatuksiasi ja kysymyksiäsi asiakaspalveluumme: asiakaspalvelu@worldvision.fi Useimmin esille nousseita asioita tarkastelemme World Vision -lehdessä. Viime aikoina meiltä on kysytty etenkin kummilasten valinnasta.

Kummilasten valinta ja perheiden sitoumukset

Lapsia kuultiin toistamiseen ”lapsille sopivasta maailmasta” Joulukuussa 2007 New Yorkissa järjestetyssä World Fit for Children +5 -kokouksessa arvioitiin edistymistä verrattuna viisi vuotta aikaisemmin YK:n yleiskokouksen lapsen asemaa käsittelevässä erityisistunnossa sovittuihin kansainvälisiin tavoitteisiin. YK:n yleiskokoukseen osallistuneet lähes sata 11–18-vuotiasta lasta yli 50 maasta, esittivät nyt toista kertaa päättäjille näkemyksiään ja kysymyksiä lapsille sopivasta maailmasta. Lasten joukossa oli kolme World Visionin lapsiedustajaa. Tämänkertaisen kokouksen päätöslausumassa todettiin, että vaikka paljon on saatu aikaan, työtä riittää. Suurimmaksi haasteeksi maailmanlaajuisesti määriteltiin lapsia ja heidän perheitään kohtaavan köyhyyden poistaminen. Päätöslausuman vahvisti yli 140 maadelegaatiota

Lausunto ulkoasianministe­ riölle lapsen oikeuksien toteutumisesta Suomen World Vision antoi helmikuun lopussa ulkoasiainministeriölle lausunnon YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen täytäntöönpanosta Suomen neljännen määräaikaisraportin valmisteluun. Kehitysyhteistyöjärjestönä Suomen World

Visionin antama lausunto keskittyi pääasiassa kansainvälisiin kysymyksiin. Suomen World Vision nosti omassa lausunnossaan esiin mm. kehitysmäärä­ rahan 0,7 % tavoitteen, lapsen oikeuksien seuraamisen ja raportoimisen kehitys­ yhteistyössä sekä lapsen oikeuksien sopimuksesta tiedottamisen. Suomi sopimusvaltiona tunnustaa lapsen oikeuksien sopimuksen myötä kansainvälisen yhteistyön merkityksen lasten olojen parantamiseksi kaikissa maissa, erityisesti kehitysmaissa. Suomen valtio on myös sitoutunut saattamaan lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteet yleisesti niin aikuisten kuin lastenkin tietoon tarkoituksenmukaisesti ja aktiivisesti.

Kampanja lapsen oikeuksien sopimuksen yksilövalitus­ oikeuden puolesta World Vision on ollut yhdessä kansainvälisten kansalaisjärjestöjen kanssa mukana

aloitteessa, jonka tavoitteena on saada lapsen oikeuksien sopimukseen kolmas valinnainen pöytäkirja, joka vahvistaisi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista antamalla yksilöille, ryhmille ja kansalaisjärjestöille valitusmahdollisuuden valtioista, jotka eivät ole täyttäneet velvollisuuksiaan.Vetoomuksen on internetissä allekirjoittanut yli 300 järjestöä ympäri maailmaa. Jo käydyissä keskusteluissa osa lapsen oikeuksien komitean jäsenistä on myös ilmaissut tukensa aloitteelle, mutta yhteisymmärrykseen ei ole vielä päästy. Suomen World Vision on aktiivisesti seurannut aloitetta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kolmannesta valinnaisesta pöytäkirjasta ja lähettänyt asiaa koskevan vetoomuskirjeen Suomen ulkoasiainministeriölle helmikuun lopussa. Maaliskuussa järjestetyn ihmisoikeusneuvoston seitsemännen istunnon yhteydessä World Vision yhdessä muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa järjesti oheistapahtuman, jossa esiteltiin aloitetta. Tilaisuuteen osallistui myös Suomen ulkoasiainministeriön edustaja. Teksti: Annette Gothóni Kuva: Filippiinien World Vision

World Visionin lapsiedustajat YK:n yleiskokouksessa. Vasemmalta Jaylord Landbayan Filippiineiltä, Christelle Binti Kongosta ja Wilmar Vargas Gutierrez Perusta.

Kirjeenvaihto Perheet lupautuvat myös käymään kirjeenvaihtoa lapsen kummin kanssa. Jos

Teksti: Mirkka Nyrhinen

World Vision 1/2008

9


Eettiset lahjat

ilahduttaa yhä useampia

Eettiset lahjat ovat ilahduttaneet entistä suurempaa joukkoa kehitysmaan asukkaita ja suomalaisia. Suomen World Visionin Lahjaksi lehmä -verkkokaupan kautta hankittiin viime vuonna lahjoja 530 000 eurolla. Summalla autetaan yhä useampaa kehitysmaissa.

Vihavainen. Esikoulun osalta lahjoitus käytetään joko uuden tilan rakentamiseen tai olemassa olevan kunnostustyöhön. Tällainen viime vuonna lahjakaupan kautta kunnostettu esikoulu löytyy Perun El Salvadorin slummialueelta. Kunnostustyön seurauksena lapsilla on nyt Lahjaksi lehmä on Suomen ensimmäinen verkkolahjakauppa, jossa lahjat paremmat mahdollisuudet käydä koulua ja oppimistutoimitetaan kehitysmaiden avuntarvitsijoille. Lahjakauppa perustettiin lokset paranevat asianmujo vuonna 2001, jolloin se toimi nimellä Hyvän mielen lahjat. kaisessa ympäristössä. Valoisasta esimerkistä Vesiputkilahjoitukset osoitetaan Ke”Ihmiset ovat löytäneet erilaisen antamihuolimatta on El Salvadorin alueella yhä nian Meibekiin, jossa vesijohtoverkoston sen ilon eettisten lahjojen kautta, kiitos määrällisesti liian vähän esikouluja ja kunrakentaminen etenee hyvää vauhtia. Kaiksekä yksityishenkilöille että yrityksille nostettavia rakennuksia riittää. Kaikkiaan kiaan toimivan vesijohtoverkoston rakentuesta. Eettisillä lahjoilla autetaan konklahjakaupan kautta tuettiin esikoulujen tamiseen tarvitaan 42 km vesiputkea. reettisesti. Hyvä esimerkki on hätäapu rakennustöitä runsaalla 20 000 eurolla ”Viime joulukuussa Cazze-optikkoKeniaan vuoden alussa”, kertoo Aki Suomen World Visionin hankealueilla. liikkeet auttoivat edistämään Meibekin Temisevä. vesiprojektia. Jokaisen Cazze-liikkeessä Verkkokaupan kautta hankittiin viime näöntarkastuksessa käyneen puolesta jouluna lahjoja 340 000 euron edestä, Lahjakauppa kehittyy lahjoitettiin metri vesiputkea alueelle”, mikä kattaa 64 % koko vuoden 2007 Kasvanut kysyntä on vaatinut toteuttakertoo Tiia Vihavainen. myynnistä. Joulumyynti muodostaa yhä maan Lahjaksi lehmä -verkkokauppaan Kolmanneksi eniten hankittiin puun selkeän sesongin. useampia teknisiä uudistuksia viime siemeniä ja taimia. Näiden lahjoitusten ”Ilahduttavan moni muistaa läheisiään vuoden aikana. Uudistuksilla on eettisten avulla ehkäistään eroosiota ja paranneja auttaa kauempana asuvaa aineellisen lahjojen hankinnasta pyritty tekemään taan lasten ravitsemustilannetta Perussa, lahjansaajaa myös joulun ulkopuolella. mahdollisimman vaivatonta. Intiassa ja Keniassa. Lahjakaupan tuotteita hankitaan esimer”Aiomme vielä tehdä parannuksia kiksi hää- ja syntymäpäivälahjoiksi. Ne käytettävyyteen liittyen. Tavoitteenamme sopivat myös mainiosti äitienpäivälahjakon myös laajentaa lahjavalikoimaa. Jo Esikoulu rakentui Peruun si”, vinkkaa lahjakaupasta vastaava Tiia tehtyjen teknisten uudistusten lisäksi Lahjaksi lehmä -verkkokaupan tuotteiVihavainen. olemme uudistaneet korttivalikoimat niin den hintahaitari ulottuu 10 – 550 euron perinteisten postikorttien kuin sähköisvälille. Tuotevalikoimaa laajennetaan vain ten korttien osalta. Tammikuusta lähtien aluekehityshankkeiden tarpeiden mukaan. Vuohesta vesiputkeen on nettikaupassa voinut tehdä myös ”Esimerkiksi viime vuonna on ensimVuohi on ollut vuosi toisensa jälkeen lahjaostoksia tilaamalla laskun”, päättää mäistä kertaa ollut mahdollisuus hankkia lahjakaupan suosituin hankinta. VuonVihavainen. huopia, marsuja, vessoja tai korjausleikkana 2007 vesiputkea myytiin kuitenkin Teksti: Krista Lamminen uksia. Mahdollista on ollut myös hankkia määrällisesti vuohia enemmän, yhteensä 300 euron arvoinen esikoulu”, listaa 3324 metriä.

10

World Vision 1/2008

World Vision maailmalla

Lahjaksi lehmä -verkkokauppa

Ugandalaisten lasten elinoloja on parannettu kokonaisvaltaisesti Kituntussa.

Lasten elämä muuttunut Kituntussa Kituntu Uganda

Ugandan Kituntun kummilapsihankkeessa on saatu mittavia muutoksia aikaan lasten ja heidän yhteisöjensä elämässä. Kituntun hanke täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Nyt hankkeessa on alkanut neljäs ja viimeinen jakso (2008 – 2010).Viimeisen vaiheen aikana on tarkoitus varmistaa, että alueen kehitys jatkuu yhteisön itsensä huolehtimana World Visionin siirtyessä tulevaisuudessa alueelta pois. Ennen hankkeen viimeiseen vaiheeseen siirtymistä suoritettiin Kituntussa ulkopuolisen ammattilaisen tekemä arviointi eli evaluointi. Arvioinnin avulla saadaan yksityiskohtaista tietoa siitä, mitä vuosien varrella on saavutettu, ja mitkä asiat vielä kaipaavat erityishuomiota.

Lasten terveystilanne parantunut Arvioinnin mukaan alueen lapset ovat huomattavasti terveempiä kuin hankkeen alkaessa. Positiiviseen muutokseen ovat vaikuttaneet rokotusohjelma ja sairauksien ennaltaehkäisyn eteen tehty työ. Nyt puolet alueen vastasyntyneistä on saanut kaikki rokotukset.Vuonna 1998 lapsia ei ollut rokotettu lainkaan. Myös kotitalouksien tietoisuus hyvästä hygieniasta on arvioinnin mukaan hyvä, sillä 94,3 % kotitalouksista tunsi hyvän hygienian käytänteet ja uusia hygieniakäytäntöjä on omaksuttu.Vähintään kolme uutta hygieniakäytäntöä omaksuneita kotitalouksia oli 30 % vuonna 1998, mutta viime vuonna määrä oli kohon-

nut jo 77,6 %. Hyvä hygienia on keskeinen tekijä lasten ripulin tai muiden sairauksien vähentämiseksi. Tulokset näkyvät myös elämän alkuvaiheessa, sillä hankkeen alkaessa joutuivat äidit kulkemaan keskimäärin runsaat 15 kilometriä paikkaan, jossa oli mahdollista saada asiantuntevaa apua synnytyksessä. Nyt vastaava matka on enemmistöllä alle viisi kilometriä, ja syrjäisillä seuduilla on synnytykseen mahdollista saada avuksi koulutettu kätilö. Hankkeen kouluttamien 89 terveystyöntekijän ja kätilön johdosta synnyttää yli 70 % Kituntun äideistä koulutetun hoitajan avustamana.

Malarian ja hivin kanssa osataan elää yhteisössä Malaria on yhä yksi keskeisistä kuolinsyistä Ugandassa. Kaikista yhteisön kotitalouksista 93 % tietää olennaiset tavat suojautua malarialta. Heistä 65,8 % käyttää säännöllisesti malariaverkkoa. Kaikkien kummilasten perheet ovatkin saaneet malariaverkon. Erityinen riskiryhmä malarialle ja muille taudeille ovat hiv-positiiviset, sillä heidän vastustuskykynsä on hi-viruksen johdosta heikentynyt. Kituntussa yhteisön tietoisuus hiv ja aids -pandemiasta on hankkeen aikana muuttunut merkittävästi, ja monelta osin on ylletty yli suunniteltujen tavoitteiden. Hivin leviäminen seksuaalisen kanssakäymisen kautta tiedostetaan yhteisössä 94,7 %, kun kym-

menen vuotta sitten sama luku oli liki puolet vähemmän eli 52 %. Tietoisuuden lisäksi on yhteisön seksuaalikäyttäytyminen muuttunut ratkaisevasti ja ehkäisyn merkitys ymmärretään käytännössä. Aidsiin liittyvä kielteinen leimaaminen on myös Kituntussa muihin afrikkalaisiin yhteisöihin verrattuna hämmästyttävän vähäistä. Tämä on johtanut siihen, että yhteisöjen keskeiset henkilöt puhuvat sairaudestaan avoimesti.Ylipäätään hiv-positiivisuus ymmärretään Kituntussa oikeassa mittakaavassa: hoitamattomana virus johtaa sairastumiseen, muutoin on kyse elämisestä viruksen kanssa.

Myös koulunkäynti lisääntynyt Hankkeen alkaessa saattoi yhdessä koululuokassa olla keskimäärin 80 oppilasta yhden opettajan vastuulla, joissakin luokissa oppilaita oli jopa yli 100. Pitkäjänteinen työ kouluolojen parantamiseksi on tuottanut tulosta. Lasten koulunkäyntiaste on noussut yleisesti 15 %, luvun ollessa nyt 95 %. Kiinnostus koulunkäynnin jatkamiselle ala-asteen jälkeen on noussut, sillä nykyään 87 % lapsista jatkaa yläasteelle. Teksti: Juha Virtanen Kuva: Annette Gothóni

World Vision 1/2008

11


World Vision maailmalla

Patoaltaan rakentaminen paransi ratkaisevasti intialaisen Kondhwalin kylän asukkaiden elämää.

Villa Carmen II:ssa ja Nueva Esperanzassa Villa Carmenin ja Nueva Esperanzan naapurustoissa, joiden alueella Suomen World Visionin Nace la Esperanzan hanke toimii, aloitettiin pysyvä juomaveden jakelu marraskuussa. Se helpottaa huomattavasti 5000 ihmisen elämää alueella. Hankkeen mahdollisti noin 150 000 euron investointi lääninhallitukselta sekä useiden kansalaisjärjestöjen yhteinen työpanos. World Vision oli yksi hankkeeseen osallistuneista järjestöistä. Merkittävää oli myös yhteisön oma panos. Asukkaat keräsivät itse jakelujärjestelmää varten lähes 15 000 euroa ja avustivat työllään rakennusurakassa. Yhteisö on järjestäytynyt hoitaakseen veden jakelun. World Visioniltä opittujen osallistavien menetelmien kautta yhteisö pystyy hallinnoimaan itse lääninhallitukselta ja kansalaisjärjestöiltä saamiaan varoja.

Ostovesi tavattoman kallista ja työlästä

Vesi paransi elämänlaatua intialaisessa kylässä

Vesi on kehityksen edellytys

Ennen kuin juomavesi saatiin alueelle, vettä tuotiin kanistereilla kaupungista. Vesikanisterit kuljetettiin hevoskärryillä kotikortteleihin ja myytiin perheille.Vettä kuljettivat usein lapset, jotka tämän vuoksi eivät käyneet koulua. Perheet maksoivat juoma- ja peseytymisvedestä viikon aikana noin 2 euroa.Vesikustannukset ovatkin olleet kohtuuttoman suuri osa perheiden käyttömenoista maassa, jossa yli puolet väestöstä elää alle kahdella dollarilla päivässä. ”Olen nyt hyvin onnellinen, koska meillä ei ollut vettä seitsemään vuoteen. Monet itkivät, kun vihdoin saimme käyttöömme tuota kaunista nestettä”, selitti yhteisönjohtaja Ana Menco. ”Juomavesi on taloudellisen ja inhimillisen kehityksen, yksinkertaisesti hyvän elämän moottori”, kiteytti puolestaan lääninhallituksen vedestä ja sanitaatiosta vastaava sihteeri puhtaan juomaveden lähteen merkitystä paikallisille.

Noin 1,1 miljardia ihmistä elää maailmassa vailla riittävää puhdasta vettä ja 2,6 miljardia vailla tarpeellisia saniteettitiloja. Joka hetki lähes puolet kehitysmaiden asukkaista kärsii puhtaan veden ja vessojen puutteen aiheuttamista ongelmista. Puhtaan juomaveden puute on yksi monista köyhyyttä ylläpitävistä asioista. Se estää muun muassa lasten ja naisten kouluttautumisen, sillä he eivät ehdi kouluun, jos heidän on kannettava kotiin juomavettä kilometrien päästä. Noin 1,8 miljoonaa lasta vuodessa, eli 4900 lasta päivässä, kuolee helposti parannettavaan ripuliin. Ripuli on yleisimpiä likaisen juomaveden ja puutteellisen hygienian aiheuttamia vaivoja. Teksti: Astrid Zacipa ja Saara Nokelainen Lähde:The 2006 United Nations Human Development Report

Vesi on elämän perusedellytys.Vuoden kestoisen projektin päätöstä juhlittiin seremoniassa, jossa lapset ja nuoret esittivät perinteisiä tansseja

World Vision maailmalla

Puhdasta vettä

Ennen ainoa vesilähde oli kaukana ja syvällä laaksonpohjassa virtaava joki.

Intialaisen Kondhwalin kylän 350 asukasta ovat kokeneet viime vuosien aikana valtavan muutoksen. Syrjäisessä paikassa, korkealla sisämassa sijaitsevan kylän asukkaiden elämän mullisti vedensaanti.

Ambegaon Intia

Aiemmin seudulla oli huutava pula vedestä. Ainoana vesilähteenä toimi 1,5 kilometrin päässä virtaava joki, joka on syvällä laaksonpohjassa ja hankalasti hyödynnettävissä. Kyläläisiltä kului päivittäin kaksi tuntia pelkästään vedenhakumatkaan.Vaarallinen reitti vaati myös muutaman ihmishengen viime vuosien aikana. Tilanne oli heikentänyt kyläläisten terveyttä ja eläinkuolemat alkoivat yleistyä juomaveden puutteen vuoksi.Vedestä oli tullut kullanarvoista – kylpyynkin pääsi vain kerran viikossa.

Elämä sinnittelyä Maatalous on perinteisesti ollut alueen ainoa tulonlähde. Tilanteen seurauksena

perheiden aikuiset saivat yleensä päivässä vain yhden aterian, joka sisälsi pelkästään riisiä.Viljely onnistui vain monsuunisateiden aikaan ja vain viidesosalla kyläläisten omistamasta maa-alasta.Yhdeltä viljelykseltä saatiin 1–2 riisisäkin sato, mikä ei riittänyt edes kotitalouksien ruokatarpeiksi. Ihmisten oli käytävä palkkatyössä 25–40 kilometrin päässä sijaitsevissa naapurikylissä tai lähikaupungeissa. Aikuisten tilapäinen muutto puolestaan häiritsi lasten koulunkäyntiä.

World Vision puuttui tilanteeseen World Vision havaitsi kyläläisten äärimmäisen ahdingon ja puuttui asiaan. Ambegaonin aluekehityshankkeen kautta rakennettiin kylän läheisyyteen kallioon patoallas, jonka vetoisuus on 1,5 miljoonaa litraa. Nyt vettä on koko kylän käytettävissä ympäri vuoden, eikä kenenkään tarvitse hakea enää vettä joelta.Vedenhaku altaalta on helppoa ja turvallista ja altaan vesi pystytään pitämään puhtaana. Vedensaannin lisäksi käynnistettiin kylässä toimet viljelymaan hyödyntämiseksi. Maata tasoitettiin räjäytyksillä ja

viime vuonna myös maanrakennuskoneiden avulla. 80 prosenttia kylän viljelymaasta on jo tasoitettu ja viljelijät ovat muokanneet kaivetusta maa-aineksesta viljelypenkereitä. Sadot ovat kasvaneet 200 –300 kiloa. ”Meillä ei ole koskaan ollut mahdollisuutta tasoittaa maata itse. Olemme siksi hyvin kiitollisia World Visionille”, toteaa kylässä asuva herra Isthe.

Omassa kylässä pysyvästi Muuttuneiden olosuhteiden ansiosta on ihmisten elämä Kondhwalissa leppoisampaa. Kausimuutto on vähentynyt merkittävästi, sillä tekemistä riittää joka kuukaudelle ja äitien arvokkaat aamuhetket säästyvät vedenkannolta lastenhoitoon. Maantasoitus on auttanut myös muualla kuin Kondhwalin kylässä, sillä yhteensä 824 perhettä 19 kohdekylässä on saanut siitä apua. Joissakin kylissä viljellään jo kahta tai kolmea, ja pian peräti neljää satoa vuodessa. Teksti: Nirupama Salvi & Shereen Mathew Kuvat: Suomen World Vision

Kansainvälistä vesipäivää vietettiin tänä vuonna 22. maaliskuuta. 12

World Vision 1/2008

World Vision 1/2008

13


World Vision maailmalla

Suomalainen nuori kohtasi afrikkalaisten nuorten maailman Teksti: Josefina Sjöman Kuva: Ulla Tervo Opin tuntemaan World Visionin sekä Kenian ja turvataloasian äidin 50-vuotissyntymäpäivien kautta. Äitini päätti ohjata lahjansa Keniaan turvatalohankkeeseen, joka mahdollistaa ja helpottaa tyttöjen koulunkäyntiä. Äiti kertoi hankkeen edistymisestä ja matkusti ensimmäisen kerran Keniaan, Meibekiin toukokuussa 2007. Sieltä tullessaan hän kertoi iloisena, kuinka asuntola on noussut ja yhteisö on innokkaasti mukana tukemassa hanketta. Äiti oli nähnyt ihmiset ja paikat, mutta minulle kaikki tuntui kuitenkin kaukaiselta, vaikka mielenkiintoiselta. Olen kiinnostunut kehitysmaantiedosta ja ekologisesta kuluttamisesta, joten olin iloinen, kun äiti kertoi ottavansa minut mukaan seuraavalle Kenianmatkalle. Tyttöjen turvatalo nimettäisi mukaani, joten olisin kunniavieras talon avajaisissa joulukuussa 2007. Afrikassa World Visionin paikalliset

Meibeki Kenia

14

World Vision 1/2008

työntekijät ja asukkaat ottivat meidät vastaan kuin perheenjäsenet. Tunsin, että meitä arvostettiin ja äitiäni etenkin, kun hän toi minut, vanhimman tyttärensä mukanaan kertomaan koulunkäynnin tärkeydestä ja tyttöjen asemasta Suomessa.

Tyttöjen jutut ovat yhteisiä Huomasin, kuinka eri tavalla asiat Keniassa ovat. Tytöt esittivät paljon kysymyksiä, kuten: ”Paljonko isälleni pitää maksaa, että minut saa vaimoksi?”, ”Voiko isä pakottaa minut naimisiin esimerkiksi vanhan sukulaisen kanssa?”, ”Saako tuleva mieheni määrätä kaiken, mitä teen?” Tuntui, että vastauksillani oli suuri merkitys. Olenhan nuori tyttö itsekin ja osoitin, kuinka voin itse päättää asioistani. Vaikuttavaa oli, että minua pyydettiin pitämään puhe jokaisessa vierailemassani paikassa. Aluksi jännitin, mutta ymmärsin, kuinka merkityksellisenä vierailuamme pidettiin. Näin, kuinka kiitollisia opettajat ja etenkin nuoret opiskelijat ovat World Visionin avusta. Siitä että juuri me välitimme ja olimme kiinnostuneita heidän

Mistä kaikki alkoi Täytin 50 vuotta elokuussa vuonna 2006. Halusin järjestää isot, mutta leppoisat juhlat. Odotin innokkaasti hauskaa tapaamista ystävien kesken. Mutta… se lahja. Olen antanut palkastani joka kuukausi tyttöjen koulutukseen jo 1970-luvulta, kummilapsi minulla on ollut Perussa jo noin 10 vuotta. Minulla on kolme tytärtä ja olen luotsannut varhain edesmenneen kälyni kahta tytärtä viimeiset vuodet. Oli siis itsestään selvää, että halusin osoittaa syntymäpäivälahjani tytöille. Muistin lukeneeni Lahjaksi lehmä -verkkokaupasta ja World Vision -järjestöstä. Avun perillemeno oli selkeää, sillä Suomessa lahjoitettu avustus menee suomalaisiin hankkeisiin. Päätös syntymäpäivälahjan osalta oli helppo. Laitoin jo kutsuun tiedon lahjoituksen kohteesta ja tilinumeron. Olin tietysti toiveikas ja innostunut ideastani. Hämmästyin, kun osa vieraista illan mittaan totesi: näinköhän ne rahat menevät oikeaan osoitteeseen, on niin paljon

Elviksen uusi ruokavalio Tapasimme myös henkilöitä, jotka kiersivät esikuvina kouluissa kertomassa omista kokemuksistaan. Näin tutustuin Rosabellaan ja Elvis-vauvaan, jota isoäiti hoitaa, kun Rosabella opiskelee Nairobissa. Ensitapaamisella pikkuinen jaksoi hädin tuskin avata silmänsä. Aloitimme äidin kanssa ”operaatio nesteytyksen”. Opettelimme Rosabellan kanssa, miten tärkeää runsas puhdas vesi ja vauvalle sopiva ruoka on. Opetimme, miten soseutettua banaania ja perunamuusia voi syöttää pienellekin vauvalle. Elvistä oli ruokittu perinteisellä kenialaisella ruokavaliolla. Huhmaressa jauhettuja pähkinöitä, kuivattuja pikkukaloja ja niiden joukkoon lisättiin äidinmaidonvastiketta ja vettä. Juomaa annettiin vauvalle nokkamukista kolmeviikkoisesta lähtien. Suomalaisen käsityksen mukaan Elvis oli aivan liian pieni tällaiseen ruokavalioon, ja Elvis olikin lähes nääntynyt ja kuivunut. Tunsinkin valtavaa iloa ja vastuuta, kun saimme Elviksen operaatiomme seurauksena virkeäksi ja valoisaksi pikkuviikariksi.Yhteenkuuluvuus, joka Rosabellan kanssa syntyi, on kestänyt välimatkasta huolimatta.

negatiivisia juttuja näistä lahjoitushommista. Silloin päätin, että jos on mahdollista, minähän menen Keniaan! Yhteistyö Suomen World Visionin kanssa on ollut valtavan antoisaa. Ajattelen itse, että naisten välisestä kumppanuudesta on syntynyt ystävyys. Olen oppinut paljon ja nähnyt, mitä pitkäjänteinen työ kohdemaassa sekä kulttuurin kunnioitus ja pienet, mutta päättäväiset askeleet kohti yhteistyötä saavat aikaan. Monien tapaamisten ja yhteisten pohdintojen jälkeen lähdin Suomen World Visionin hanketyöntekijän mukana kohti Keniaa toukokuussa 2007. Seuraavalla kerralla puolisen vuotta myöhemmin vierailin maassa tyttäreni kanssa ja näimme valmiin turvatalon. Teksti: Sirkku Saini-Sjöman

Perulaisten esikoululaisten arkea El Salvador Peru Kaksi El Salvadorin kummihankealueella olevaa epävirallista esikoulua, eli pronoita on kunnostettu kummihankeen tuella viime syksyn aikana. Hankevierailun yhteydessä sain mahdollisuuden tutustua yhden esikoulun arkeen ennen rakennuksen kunnostusta ja sen jälkeen. Vierailemassani esikoulussa on noin 20 oppilasta, joista kolmasosa on tyttöjä. Esikoulu sijaitsee jyrkän kukkulan rinteellä, hiekkaisella maaperällä.Vanerisen koulurakennuksen katto on koottu peltipaloista. Tilaa on vähän erityisesti niinä päivinä, kun kaikki lapset ovat paikalla. ”Tilat eivät ole kovin hyvät, mutta pärjäämme toistaiseksi”, myöntää opettaja Yessica Reynojo. Pienten, 3 –5-vuotiaiden koululaisten päivä alkaa puoli yhdeksän maissa. Aamu aloitetaan yhteisleikillä. Leluja ei esikoulussa juurikaan ole, mutta muutamia kirjoja sekä askartelu- ja piirustustarvikkeita sieltä löytyy. Lapset saavat tuoda mahdollisuuksien mukaan myös omia lelujaan. ”Aamun leikkihetki on tärkeä. Sitä kautta lapset oppivat jakamaan ja leikkimään yhdessä”, kertoo opettaja. Yhteisleikin jälkeen on ensimmäisen oppitunnin vuoro. Tunnilla käsitellään roskaamista. ”Roskille on omat paikat, eikä niitä saa laittaa luontoon”, opastaa opettaja. Esikoululaiset kuuntelevat tarkasti. Ehkä vieraan läsnäolo saa heidät entistäkin tarkkaavaisemmaksi. Teemalliset tunnit suunnitellaan ennalta eri koulujen opettajien yhteisissä tapaamissa.Viimeisimpinä aihepiireinä ovat olleet kunnioitus, puhtaus, tavaroiden jakaminen ja yhteiselämän arvot. Oppitunnin jälkeen rientää riehakas joukko ruokailuun. Lapset syövät kotoa tuotuja eväitä. Ruokailun jälkeen harjoitellaan vielä puoli tuntia matematiikkaa. Esikoululaisten päivä päättyy puolilta päivin.

World Vision maailmalla

Elvis ja Josefina

koulunkäynnistään ja tulevaisuudestaan. Yllättävältä tuntui myös nuorten omistautuminen opiskelulle. He kokivat opiskelun valtavan tärkeänä, ei vain itselleen vaan koko yhteisölle. Erilaiset kerhot kouluissa tukivat tyttöjä ja jakoivat tietoa koko yhteisölle ympärileikkausten vaaroista. Kun vierailujen virallinen osuus oli ohi, tulivat tytöt juttelemaan avoimesti. Vaikka elämä Keniassa ja Meibekissä on niin erilaista kuin omani Suomessa, on nuorilla naisilla paljon yhteistä.Yhteisiä kiinnostuksen kohteita ovat hiukset, vaatteet ja vaikkapa kynsilakka. Myös toiveet ja odotukset ovat yhteisiä: hyvä koulutus, turvattu tulevaisuus ja onnellisuus. Meibekissä meitä kiinnosti tietysti ennen kaikkea Josphine Dormitory eli Kemelietin lukion tyttöjen asuntola, mutta käynnissä oli paljon muitakin kehityshankkeita.Vesiputkiverkosto on jo pitkällä ja monet esittelivät ylpeinä silmälasejaan ja kiittelivät Cazze-optikoita.

Tilanne puoli vuotta myöhemmin Esikoulua ei uskoisi samaksi rakennukseksi. Se on kunnostettu World Visionin tuella viime syksynä. Suuri kiitos kuuluu myös lasten vanhemmille ja muille vapaaehtoisille, jotka ovat tehneet kaikki rakennustyöt. Seinät on uusittu ja ne on maalattu niin ulkoa kuin sisältä. Myös katto on korjattu huolellisesti. Aiemmin avoimena ammottaneiden ovi- ja ikkunaaukkojen tilalla pilkottavat kunnolliset ikkunat ja oikea ovi. Koulurakennukseen on myös saatu uusia huonekaluja ja tarvikkeita, esimerkiksi pöytiä, tuoleja ja kirjahylly. Hankkeen tuella on esikouluun ostettu myös oppimateriaaleja. ”Nyt on hauska tulla tänne, täällä on niin hienoa”, riemuitsee neljävuotias Narai-tyttö.

Taustaa Lapsen oikeus koulunkäyntiin on yksi YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa turva­ tuista oikeuksista. Suomen Word Vision pyrkii työssään parantamaan tyttöjen ja poikien hyvinvointia niin, että he voivat nauttia oi­ keuksistaan ja elää turvallisessa yhteisössä, joissa heidän oikeuksiaan kunnioitetaan ja edistetään. Luomalla paremmat edellytykset lasten varhaiselle stimulaatiolle lapsille luo­ daan oppimisen perusta, joka tukee heidän kehitystään ja koulunkäyntiään.Vanhempien aktiivisuus antaa viitteitä siitä, että he ovat ymmärtäneet koulunkäynnin tärkeyden ja haluavat tukea lastensa koulunkäyntiä myös tulevaisuudessa. Teksti ja kuva: Annette Gothóni

World Vision 1/2008

15


World Vision Suomessa

YK:n alainen UNAIDSjärjestö laski viime vuoden lopussa arviotaan hi-viruksen tartunnansaaneiden osalta 33,2 miljoonaan. Intian osuudeksi määritettiin 2,5 miljoonaa. Laskeneita arvioita perusteltiin tarkentuneella tilastoinnilla ja tietojen keruulla. Sinänsä ilahduttava uutinen ei ole kuitenkaan pienentänyt ongelmaa. ”Intialaisten on avattava silmänsä ja hiljaisuuden kulttuuri on rikottava. Aids-orpojen määrä lisääntyy hälyttävästi”, julistaa Heather Ferreira.

Aids-työtä vuosikymmeniä Heather Ferreira on toiminut vuodesta 1991 Intian World Visionin aids-työssä Mumbain alueella. Suomen tuella työ laajennettiin Thanen alueelle 2005. Suomeen Heatherin toi joulukuussa kutsumus. Hän puhui muun muassa toimittajaseminaarissa ja Suomen World Visionin kummi-illassa maansa hiv- ja aids-tilanteesta. Heather on kiertänyt eri puolilla maailmaa kertomassa hänelle läheisestä aiheesta. Käytännön tietoa hän ammentaa yhä kenttätyön kautta. Heather tuntee maansa hiv- ja aids-tilanteen niin yhteiskunnallisesta näkökulmasta kuin tartunnansaaneiden, sairastuneiden ja heidän läheistensä arjen kautta.

Orvot lapset ja naiset heikoimmassa asemassa ”Etenkin aids-orvot ovat suojattomassa asemassa ja aids-pandemia kohdistuu pitkälti nuoriin naisiin”, kertoo Ferreira. ”Intialaisen naisen elämä on liian usein määritetty ennalta hänen puolestaan. Noin 15-vuotiaana mennään naimisiin ja sen jälkeen lapsia alkaa syntyä keskimäärin vuoden välein.Yhä useammin leskeksi päädytään 25:een ikävuoteen mennessä”, jatkaa Ferreira. Ferreiran mukaan hi-viruksen suhteen heikoimmassa asemassa aikuisista ovat avioliitossa elävät naiset, sillä suurin osa tartunnoista saadaan avioliiton kautta. Hiv-tartunta kuormittaa leskeyden lisäksi liian usein mainittua ryhmää. Tätä suuntaa Ferreira työtovereineen

16

World Vision 1/2008

Työ kutsuu intialaista hiv- ja aidsvaikuttajaa yrittää Intiassa muuttaa. Avainasemassa on tietämyksen lisääminen niin yksityishenkilöiden kuin päättäjien osalta. Intian World Visionin väki kiertääkin ahkerasti kampanjoimassa kouluissa ja yliopistoissa sekä järjestää vapaaehtoisvoimin tiedotuksellisia katuteattereita. ”Olemme usein monille ensimmäisiä, jotka puhuvat hivistä”, huokaa Ferreira. ”Naisia aidsilta suojaakin parhaiten koulutuksen loppuunsaattaminen ja naimisiinmenon lykkääminen myöhäisempään ikään. Tytöille on tärkeä rakentaa jo nuoresta parempaa itsetuntoa ja luottamusta itseensä”, toteaa Ferreira.

Heather Ferreira ei suostu antamaan periksi aids-pandemian edessä. Heatherin mukaan paras palkinto työstä on, kun näkee vaikeista tilanteista selvinneitä ihmisiä.

Aidsin rikkomat ja rakentamat kodit -valokuvanäyttely Valokuvanäyttely oli esillä helmikuussa Joensuun yliopistossa. Kehitysyhteistyöjaoston puheenjohtaja Johanna Kurki (kuvassa vas.) kertoi, että näyttely herätti kiinnostusta. Joensuun jälkeen oli vuorossa Turun yliopisto.

Joulukuussa avattiin Suomen World Visionin uusi kiertävä valokuvanäyttely. Mummi, täti, futisjengi… Aidsin rikkomat ja rakentamat kodit -näyttely kertoo saksalaisen Sönke C. Weissin kuvien ja lasten kertomusten kautta lasten elämästä Burundissa, EteläAfrikassa, Etiopiassa, Keniassa, Malawissa, Ruandassa, Swazimaassa sekä Ugandassa, joissa aids vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Näyttelyn avajaiset pidettiin Maailman aids-päivänä 1. joulukuuta kulttuurikeskus Caisassa Helsingissä, ja samassa yhteydessä järjestettiin syksyn kummi-

ilta. Tilaisuuden vieraat pitivät näyttelyn 19 värivalokuvaa koskettavina.

Helmikuussa Joensuussa Näyttely oli helmikuussa esillä Joensuun yliopistolla ylioppilaskunnan kehitysyhteistyöviikon yhteydessä, jossa siihen pääsi tutustumaan kuka tahansa. Näyttely huomioitiin myös Joensuun seudun paikallisviestimissä, sillä Karjalainen ja Karjalan Heili kirjoittivat näyttelystä artikkelin ja paikallistelevisio K5 teki jutun. Näyttelyn nimi kuvaa tilanteita, joissa aids vie perheestä yhden sukupolven

välistä. Näissä perheissä, joissa joku on sairastunut aidsiin, lapsen turvaverkko ei ole entisellään. Monet kykenevät silti rakentamaan uudenlaisia perheitä ja koteja. Näyttelyn valokuvat paljastavatkin kodin, turvan ja vanhempien läheisyyden arvon lapselle. Toisaalta näyttelyn kautta kerrotaan, miten sekä lapset että aikuiset pyrkivät sinnikkäästi luomaan omia selviytymiskeinojaan ja ottavat vastuuta läheisistään. Aidsiin liittyy myös monta tarinaa myötätunnosta ja toivosta. Teksti: Saara Nokelainen

Hoivatyö ja testaaminen ovat tukikeskusten arkea Intian World Vision painottaa aidsin osalta ennaltaehkäisevää työtä, mutta käytännön tilanne on pakottanut järjestön toimimaan laajalti myös hoivatyön saralla. ”Ylläpidämme kolmea aids-tukikeskusta. Niissä annamme sairaanhoitoa ja sen lisäksi neuvontaa ja psykososiaalista tukea”, kertoo Heather. ”Jokaisen testaamamme viidenkymmenen henkilön joukosta löytyy aina vähintään yksi hiv-positiivinen”, valottaa Heather tilannetta. Ensimmäinen aids-tapaus löydettiin Intiassa jo vuonna 1986. Siitä lähtien tauti on levinnyt vimmatusti, sillä tällä hetkellä maassa on maailman kolmanneksi eniten taudinkantajia. Pitkään ongelmasta vaiettiin, mutta nyt valtionkin on ollut pakko havahtua. Aids-potilaille annetaan jo sairaalahoitoa ja lääkkeitä, mutta järjestöillä on vieläkin käytännöntyössä liian suuri rooli. Teksti: Krista Lamminen

Marich Passissa vietettiin päätösjuhlia Tohtori Sirkku Nyström jakoi kunniakirjat vaihtoehtoisiin aikuistumisjuhliin osallistuneille tytöille ja pojille.

Hiv ja aids lukuina universaalisti

15 miljoonaa lasta on menettänyt molemmat tai toisen vanhempansa aidsin vuoksi ja 2,1 miljoonaa lasta on saanut hiv-tartunnan. Joka päivä maailmassa todetaan 6 800 uuttaa hiv-tartuntaa ja 5 700 ihmistä kuolee aidsin seurauksena. 95 % maailman 33,2 miljoonasta hiv-positiivisesta elää kehitysmaissa, joissa yhteiskunnan tuki sairaille ja heidän perheilleen on usein heikko.

• •

Joulukuussa Keniassa vietettiin Marich Passin tyttöjen sukuelinten silpomista vastustaneen hankkeen virallisia päätösjuhlallisuuksia. Hankkeen virallinen päätösarviointi tehdään vuoden 2008 aikana, mutta jo nyt iloittiin yhdessä monista saavutuksista. Seitsemän vuoden työn tuloksena yli tuhat tyttöä ja poikaa on julkisesti tuominnut silpomiskäytännön, lapsiavioliitot ovat vähentyneet ja monet tytöt asuvat rakennetuissa turvataloissa ja jatkavat koulunkäyntiään.

Jo toista kertaa juhlien järjestelyistä vastasivat kylien omat ihmiset paikallisten järjestöjen kautta, jotka ovat ottaneet vastuun tiedon jakamisesta ja tilaisuuksien järjestämisestä World Visionin siirtyessä naapurialueelle Sookiin. Juhlien kunniavieraana oli tohtori Sirkku Nyström Suomen Nairobin suurlähetystöstä. Puheessaan hän totesi, että on tärkeää edistää lasten ja naisten oikeuksia. ”Suurlähetystössä tunnetaan World Visionin työn hyvät tulokset sekä

Marich Passissa että muualla.” Nyström kosketti puheessaan myös kehitystyössä usein esiin nousevaa kysymystä kulttuurista. ”Kulttuuri on tärkeää, mutta on hyvä muistaa, että myös kulttuuri kehittyy. Teidän yhteisönne on oppinut kieltäytymään tyttöjen sukuelinten silpomisesta ja tukemaan koulutusta ja naisten osallistumista.” Teksti ja kuva: Ulla Tervo

World Vision 1/2008

17


Hyvä yritys!

Yhteistyössä puita Peruun

• Tilanjakaja ja naulakko • Sopii toimitilojen lisäksi koteihin • Korkeus 180 cm, leveys 125 cm • Värivaihtoehtoina vihreä,

eroosion ehkäisemiseksi

valkoinen ja musta Kiinteä verollinen hinta 830 euroa Saatavilla kesäkuusta eteenpäin: kuluttajille designeeroaarnio.com -verkkokaupasta ja yrityksille Martelasta.

• •

Mikä Martela?

Suomen suurin julkisten tilojen kalustevalmistaja Tuotantolaitokset Nummelassa, Kiteellä ja Raisiossa, Bodaforsissa Ruotsissa ja Varsovassa Puolassa Liikevaihto 128,4 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 655 vuonna 2007

• •

Kuka Eero Aarnio?

• Professori, sisustusarkkitehti • Suomen tunnetuimpia suunnittelijoita • Tunnettu etenkin lasikuidusta

Eroosion vaikutukset näkyvät Perussa.

valmistamistaan tuoleista Myönnetty nimityksiä ja useita merkittäviä palkintoja Pysyväisnäyttelyjä mm. New Yorkin Museum of Modern Artissa ja Lontoon Victoria and Albert Museumissa

Eero Aarnion Martela Oyj:n mallistoihin suunnittelema the Tree -puu tuottaa oikeita puita Peruun, sillä Martela lahjoittaa osan jokaisen myydyn puun tuotosta Suomen World Visionin kehitysyhteistyöhankkeeseen. Suomen World Vision on perustaMosoq Ayllu nut Mosoq Ayllun Peru kummilapsihankkeen yhteyteen kaksivuotisen erityishankkeen, jonka tavoitteena on ehkäistä ja torjua eroosiota. Alueelle istutetaan 15 000 hedelmäpuuta ja 45 000 luonnonpuuta. Hankkeen rahoitukseen käytetään Martelan the Treestä lahjoittamia tuloja.

Eroosio edennyt pitkälle Perun Andeilla on monien rinteiden metsät hakattu polttopuiksi ja rakennusmateriaaliksi. Eroosio on edennyt pitkälle, sillä puuston uusiutumisesta ei ole huolehdittu asianmukaisesti. Istuttamalla

18

World Vision 1/2008

puita saadaan kasvipeitettä uusittua ja vähennetään maan kulumista ja eroosiota. Samalla maan tuottavuus lisääntyy ja lasten ravitsemus parantuu.

lisäksi myydä osan ja saatavilla säästöillä he voivat kustantaa esimerkiksi lasten koulumaksuja tai lääkärikuluja”, linjaa Aki Temisevä Suomen World Visionista.

Tuottavasta sadosta ravintoa ja tuloja

Tarve 60 000 puuta

Martelalle yhteistyö Suomen World Visionin kanssa tuntui alusta asti luontevalta. ”Haluamme yrityksenä olla mukana korkeatasoisessa ja luotettavassa hyväntekeväisyydessä ja kantaa näin osaltamme yhteiskunnallista vastuuta. The Treen kohdalla se tuntui hyvin luontevalta, kun aiheena on eroosion estäminen kehitysmaissa”, sanoo Petteri Kolinen Martelasta. Myös Suomen tunnetuimpiin suunnittelijoihin lukeutuva Eero Aarnio on kertonut mieltäneensä puun jo alusta lähtien paratiisin puuksi. ”Ekologisten vaikutusten lisäksi yhteistyöllä tuetaan konkreettisesti ja pitkäjänteisesti kehitysmaan lasten elämää. Perussa alle 5-vuotiaista lapsista joka neljäs on aliravittu. Tuottavien hedelmäpuiden sadosta perhe voi oman tarpeen

Hankealueen keskus on Pitumarcan kylä, joka sijaitsee runsaan 3,5 kilometrin korkeudessa.Vuoristoalueella asuu 8 000 ihmistä. Alueelle istutettavat hedelmäpuulajikkeet ovat omena-, päärynä-, nektariini-, persikka- ja luumupuita. Luonnonpuut ovat puolestaan paikallisia lajikkeita. Tällä hetkellä Perussa työstetään hankkeen suunnitteluvaihetta ja varsinainen toteutus aloitetaan muutaman kuukauden kuluttua. Tarkempi puiden istutusaikataulu selviää, kun suunnitteluvaihe on toteutettu. Eroosiota ehkäisevän hankkeen hallinnoi ja rahoittaa Suomen World Vision ja käytännön toteuttamisesta vastaa Mosoq Ayllun alueella toimiva Perun World Visionin hanketoimisto. Teksti: Krista Lamminen

Jokainen Eero Aarnion Martelalle suunnittelema the Tree tuottaa neljä hedelmäpuuta Peruun.

Renetorin väki on visionäärejä Teollisuusrakentamiseen erikoistunut Renetor Oy on tehnyt työntekijöistään visionäärejä. Poikkeuksellisen Renetorin ja Suomen World Visionin yhteistyöstä tekee se, että yrityksen lahjoittama tuki on innostanut työntekijöitä henkilökohtaisesti mukaan kehitysyhteistyöhön. ”Haluamme tukea kehitysyhteistyötoimintaa, joka innostaa ja johon koko henkilökuntamme voi osallistua.Visionääriohjelmaan liityimme heti, kun kuulin asiasta noin vuosi sitten”, kertoo projektipäällikkö Peter Korhonen Renetorista. Visionääri voi olla yritys tai yksityishenkilö. Minimisumma on kuukausilahjoitusten osalta 100 euroa.Visionäärinä on mahdollista tukea joko kaikkia Suomen World Visionin erityishankkeita tai kohdentaa tuki tiettyyn teemaan. Renetorin kohdalla varat ohjataan aidsista vapaan lapsuuden edistämiseen.

Vapaaehtoista työtä ja tukea Yrityksen maksaman kuukausituen lisäksi on henkilöstö mukana innokkaasti ja aktiivisesti toiminnassa. ”20 työntekijää ilmoittautui saman tien, kun kysyimme, olisivatko he kiinnostuneita tukemaan Suomen World Visionin työtä”, selvittää Korhonen. Luku on vaikuttava, sillä kaikkiaan julkisivuja rakentavassa Renetorissa työskentelee vuodenajasta riippuen 50–70 henkilöä. Käytännön tasolla kiinnostus tarkoittaa vapaaehtoisten osalta pienen summan pidättämistä yhteiseen kehitysyhteistyökassaan jokaisen palkkapäivän yhteydessä. Tänä keväänä työntekijöiden lahjoittamilla visionäärituen ylittävillä varoilla on tarkoitus hankkia jotakin Lahjaksi lehmä -verkkokaupan kautta. Eikä innostus Renetorin porukassa yrityksen

Hyvä yritys!

the Tree

Renetor lyhyesti

Teollisuusrakentamiseen, eristys ja telinetöihin erikoistunut yritys Rakentaa julkisivuja Toimii kemian- ja öljyteollisuuden parissa Liikevaihto 3 miljoonaa euroa ja henkilöstöä 50 –70 Perustettu vuonna 2001 Päätoimipaikka Porvoon Kulloossa Yritys kuuluu emoyhtiö Arme Oy:n, joka on erikoistunut eristystöihin

• • • • • •

tai työntekijöiden osalta suuntaudu vain lahjoittamiseen, sillä Peter Korhonen peräänkuuluttaa kehitysyhteistyössä aktiivisuutta. ”Olemme hakeneet nimenomaan pitkäaikaista ja aktiivista tukimuotoa ja sitä on tarkoitus lähteä kehittämään ja laajentamaan entisestään”, linjaa Korhonen. Käytännön esimerkkinä on tuki viime vuoden Maailma kylässä -tapahtumaan. Yritys lahjoitti Suomen World Visionin osaston majatarvikkeet ja afrikkalaista elämää kuvaava maja rakennettiin Renetorin talkooväen voimin.Vuosittain Helsingissä järjestettävässä tapahtumassa, oli maja etenkin lasten suosiossa, ja sitä kautta sai aavistuksen kenialaisen perheen arjesta.

Asiakkailta kiitosta ”Konkreettisen hyödyn lisäksi, on auttaminen henkilöstömme yhteinen ja henkilöstöä sitouttava asia. Henkilökuntamme seuraa World Visionin toimintaa ja tuntee omalta osaltaan auttavansa”, pohtii Korhonen. Oman väen lisäksi ovat yrityksen toiminnan huomanneet asiakkaat. ”Lisäsimme hiljattain linkin kotisivuiltamme World Visionin sivuille. Sen jälkeen meiltä on kysytty järjestöstä ja olemme saaneet asiakkailta yhteistyöstä erittäin hyvää palautetta”, päättää Korhonen. Teksti: Krista Lamminen

World Vision 1/2008

19


M – Suomen Posti Oyj

Miten sinä muistat ystävääsi? 15 0 € 10 €

Anna lahja, joka tuottaa kolminkertaisen ilon – lahjan saajalle, sinulle ja kehitysmaan lapsille. Verkkokaupastamme saat lahjoja, jotka tuovat hymyn huulille.

ammatti koulutus nuorelle Moskiitto verkko

20 € 20 € PU U N TA I M I A Huopia

30 €

300 € esikoulu

terveys­tarkastus

www.lahjaksilehma.fi Suomen World Visionin Lahjaksi lehmä -netti­kaupasta voit valita lahjan, joka on hauska, yllättävä ja taatusti erilainen. Valikoimamme kehittyy jatkuvasti, ajan tasalla olevat tuotteet näet verkkokaupastamme.

V esiputki

18 €

World Vision 1/2008  

1/2008 Teemana kummius

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you