Page 1

3/2018

TYÖTERVEYShoitaja

TYÖTERVEYSHUOLLON OPINTOJEN HYÖDYNTÄMINEN JA TYÖELÄMÄTAITOVAATIMUKSET TYÖTERVEYSHOITAJAN TYÖSSÄ

TUNNELMIA ICOH2018 KONGRESSISTA DUBLINISTA ETÄPALVELUT SOTESSA, TEKNIIKKAA JA VUOROVAIKUTUSTA?


UUTUUS VÄHITTÄISKAUPOISTA

Benecol Soft Chews ®

Kasvistanoliesterin tutkittu kolesterolia alentava teho nyt kätevänä ravintolisänä Kasvistanoliesteri (1,5-3 g kasvistanolia päivässä) alentaa LDL-kolesterolia annosvasteisesti keskimäärin 7-12,5 % kahdessa - kolmessa viikossa. Teho on osoitettu 1 yli 80 julkaistussa kliinisessä tutkimuksessa . Kasvistanoliesteri on osa suositusten 2-6 mukaista kohonneen kolesterolin hoitoa .

1. Musa-Veloso et al. A comparison of the LDL-cholesterol lowering efficacy of plant stanols and plant sterols over a continuous dose range: results of a meta-analysis of randomized, placebo-controlled trials. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids 2011; 85: 9-28. 2. Gylling et al. EAS Consensus Paper. Plant sterols and plant stanols in the management of dyslipidaemia and prevention of cardiovascular disease. Atherosclerosis 2014; 232: 346-360. 3. Catapano et al. 2016 ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016; 253: 281-344. 4. Piepoli et al. 2016 European Guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice. European Heart Journal. Eur Heart J 2016; 37: 2315-2381. 5. Expert Dyslipidemia Panel of the International Atherosclerosis Society. An International Atherosclerosis Position Paper: Global Recommendations for the Management of Dyslipidemia. J Clin Lipidol 2014; 8: 29–60. 6. Dyslipidemiat. Käypä hoito –suositus, 2017.

ammattilaiset.benecol.fi


TYÖTERVEYSHOITAJA 3/2018

Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf 194

8 – 2018

SISÄLTÖ

7 10 11 12 14 16

Pääkirjoitus Akavan tekijät: Mari-Anne Anttila kantaa huolta vähistä uusista työterveyshoitajista Työterveyshuollon opintojen hyödyntäminen ja työelämätaitovaatimukset työterveys- hoitajan työssä

20 22 24

FOHNEU congress in Hungary 2019

26

Puheenjohtajalta

29

Ikääntyneiden työterveyshuollon ammattilaisten kokemuksia omasta työkyvystä ja työssäjaksamisesta Mistä koostuu työterveysyhteistyö? – kyselytutkimuksen tuloksia työpaikkojen ja työterveyshuollon näkökulmista

30 34 36

18

EuroSafety

40 42

19

Mikä on Terveyskylä.fi?

43

Etäpalvelut sotessa, tekniikkaa ja vuorovaikutusta?

TYÖTERVEYShoitaja

Julkaisija Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf Mikonkatu 8 A, 8.krs (K125) 00100 Helsinki puh: 050 4108 636 ISSN 0356-1232 43. vuosikerta Lehden päätoimittaja Terhi Vesiluoma, 050-5973951 terhi@vesiluoma.fi Toimitus Mikonkatu 8 A, 8.krs (K125) 00100 Helsinki

Toimituskunta Leena Haakana, 044-3444663 haakana.leena@gmail.com Sanna Kurppa, 041-5067338 sannajkurppa@gmail.com Anu Silander, 040-5603408 anusilander@gmail.com Mai Anttila, 050-3549100 maianttila@gmail.com Toimitussihteeri Eila Leonoff, puh: 050 4108 636 eila.leonoff@stthl.fi Lehden ulkoasu ja taitto Mari Sinkkonen, mari@puffi.fi, www.puffi.fi

Tulevaisuuden työelämävalmiuksia Uutta osaamista täydennyskoulutuksella toisen asteen sosiaali- ja terveysalan opettajille Kahvi sopii osaksi monipuolista ruokavaliota

Työfysioterapeutin suoravastaanotto TULE-potilaan työkyvyn tukena Muutoksia työterveyshuollon korvausjärjestelmään ICOH ja työterveyshuollon kehittämistarpeet Vaalitoimikunnan toiminta Tunnelmia ICOH2018 kongressista Dublinista

Järjestöpäällikön palsta Luentopäivät 25.–26.10.2018 Hotel Haaga Central Park, Helsinki Liittokokouskutsu ja valtakirja

Painopaikka Suomen Uusiokuori Oy Ohratie 2 31400 SOMERO puh. 02-7488 120 gsm: 040-900 2020

Lehden aineisto ja ilmestymisaikataulu 2018 Lehti Aineisto Ilmestyminen No 4/2018 viikolla 41 viikolla 48

Ilmoitushinnat Ilmoitushinnat mediakortissa 2018 www.stthl.fi Vuosikertahinta 70 euroa Ilmoitusten yhteyshenkilö Eila Leonoff, puh: 050 4108 636 Aikakauslehtien liiton jäsen Reklamaatio Ilmoituksen painoasua koskevat muistutukset on tehtävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ­ilmoitushintaan.

Työterveyshoitaja-lehti on luettavissa liiton extranetsivuilla www.stthl.fi/jasenlehti

Kansikuva "Pilvi Österman": Noora Seppälä

4 5


Päätoimittajalta

V

Hello ! ll a F

ietän kesälomani viimeistä päivää. Aurinko paistaa tänäänkin. Se on paistanut jokaisena päivänä lomani aikana. Nautin siitä, ettei tarvitse palella. Aurinko tekee hyvää mielelle ja keholle, ainakin minulle. Töiden ja lasten koulujen alkaessa rytmittyy perhearkeni kesän venymisen ja vanumisen jälkeen. Ihanaa herätä aamulla aikaisin, päiväkin tuntuu pidemmältä. Tosin tänä kesänä laitoin lomallakin herätyksen joka aamu klo 8:30, että saisin nauttia mahdollisimman pitkistä hereillä olemisen jaksoista. Lomalla Kroatiassa perustelimme mieheni kanssa aikaista heräämistä (klo 8) lapsille sillä, että kotiSuomessa kello olisi tuntia enemmän. Oli rentouttavaa istua illan pimetessä terassilla, rannalla tai ravintolassa ja tuntea kesän lämpö ja tuoksu. Sen sai tänä kesänä kokea poikkeuksellisesti myös kotimaassa. Kesän aikana ilmestyneissä aikakauslehdissä oli paljon erilaisia artikkeleita ensin siitä, miten selätät alkavan lomastressin ja elokuun koittaessa siitä, miten selvitä työhön paluun aiheuttamasta stressistä. Päätin jättää artikkelit lukematta ja tehdä tänä kesänä asioita, mistä tulee minulle ja läheisilleni hyvä mieli. Näin saatettiin toki neuvoa lehdissäkin. Mene ja tiedä. Tänään, loman loppuessa, voin iloisena todeta, että tekemäni päätös oli hyvä: sain nauttia vapaapäivistä perheen ja ystävien kanssa, hyvin monenlaisissa puuhissa ja paikoissa. Vaasan Taiteiden Yössä tapasin entisen työkaverini, joka kertoi, että pyrkii loman loputtua jatkamaan muutamia hyviä käytäntöjä. Hän käy välillä syömässä ravintolassa tai iltauinnilla töiden jälkeen, jotta tuntuisi pidempään siltä, että on vielä lomalla. Ei ollenkaan hullumpi ajatus ja otin kaverin kokeilemat hyvät käytännöt osaksi omaa arkeanikin. Toisilta oppiminen on fiksua niin työpaikalla kuin arkielämässäkin. ”Parastelkaa” tekin hyviä käytäntöjä työpaikalla, kun taas keräännytte yhteen. Syksyn aikana töissä valmistaudutaan saattamaan loppuun sovitut toimenpiteet asiakkuuksien suhteen ja tarkastellaan yhdessä tehtyjä toimintasuunnitelmia ja toimintoja. Työterveyshoitajan syksyyn kuuluu myös seuraavan vuoden suunnittelua ja alkuvuoden kalenterointia. Palveluesimiehenä osallistun yksikön seuraavan vuoden toimintasuunnitelman laatimiseen yhdessä muun johtoryhmän kanssa. Koen työn erittäin mielekkääksi ja antoisaksi, sillä saan olla myös omalta osaltani toteuttamassa ja arvioimassa tehtyä suunnitelmaa arjen työssä. Olen pohtinut kesän aikana tavanomaista enemmän omaa elämää ja etenkin ajankäyttöäni. Olen yhdistysihminen. Pidän vaikuttamisesta ja yhdessä tekemisestä. Olen ollut liiton toiminnassa mukana vuodesta 2000 alkaen, kun liityin liittoon. Vuosikymmeniin on mahtunut paljon mukavia juttuja, mutta myös paljon työtä: projekteja, matkustamista, pitkiä seminaaripäiviä ja kokouksia, ennakkotehtäviä, mielipiteiden vaihtoa jne. Päällimmäiseksi on jäänyt kuitenkin ilo mahtavista kollegoista ja aikaansaaduista tuotoksista. Haluan tulevaisuudessa suunnata voimavarojani ja aikaani enemmän sellaisiin yhteyksiin, jotka liittyvät kiinteämmin omaan elämääni. Myös matkustamisen vähentyminen houkuttelee, koska luottamustyön tekeminen pääkaupunkiseudulla tekee päivästäni tuplasti pidemmän ja vähentää useita tunteja myös työaikaani. Päätös vähentää luottamustehtäviä ei ollut helppo, ja teki jopa osin kipeää, mutta uskon sen muuttuvan tyytyväisyydeksi, kunhan aikaa kuluu kohti kevättä 2019. Päätoimittajan pesti ja paikkani viestintäjaoksessa on katkolla vuoden vaihteessa ja hallituksen tammikuisella päätöksellä tämä joko jatkuu tai loppuu. Lehteä on kiva tehdä, koska koen olevani työterveyshoitajan työn arjessa vahvasti mukana edelleen, esimiestyöstä huolimatta. Ihania, iloisia, valoisia, aurinkoisia syksyn päiviä kaikille lukijoille, Terhi PS. Olethan varmistanut osallistumisen Työterveyshoitaja 2018 –luentopäiville Helsingissä lokakuussa? Siellä nähdään!

4

Työterveyshoitaja 3/18


AKAVAN TEKIJÄT: MARIANNE ANTTILA KANTAA HUOLTA VÄHISTÄ UUSISTA TYÖTERVEYSHOITAJISTA Miten saada ministeri ongelmanratkaisijaksi tai kuinka pelastaa yt-tilanteen tiedonkulku? Suomen Työterveyshoitajaliiton varapuheenjohtaja Mari-Anne, alias Mai Anttila kertoo.

J

uuri nyt Mai Anttila on kesälomalla työterveyshoitajana, vaan ei luottamustoimijana. Heinäkuu sujahtaa koulutuksia ja seminaareja suunnitellen ja osallistuessa Skype-kokouksiin eurooppalaisen yhteistyöelimen FOHNEU:n tuoreena varapuheenjohtajana, mutta Anttila ei pane pahakseen. Anttilalle ammattiliiton jäsenyys oli itsestäänselvyys jo opiskelijana – myös ne kymmenen vuotta, jolloin hän työskenteli ja asui perheineen Tukholmassa.

– Olen kasvanut perheessä, jossa oli aktiivisia ammattiliittoihmisiä. Äiti toi kotiin ajatuksen, että on hyvä kuulua liittoon, jotta saa ammattiin valmistavat edut, Anttila kertoo. Hän luonnehtii itseään taustapuurtajaksi, joka yhteistyössä muiden luottamustoimijoiden kanssa vie yhteisiä asioita eteenpäin. Oli vuosi 1997, kun Anttila oli valmistunut terveydenhoitajaksi Oulun ammattikorkeakoulusta. Työtilanne oli pohjoisessa huono, eivätkä uudet terveydenhoitajat saaneet sairaanhoitajan sijaisuuksia Oulun yliopistollisesta sairaalasta, Oysista. Sairaala katsoi, etteivät he olleet sairaanhoitajia. Anttila päätti opiskelijakollegoidensa kanssa kirjoittaa silloiselle opetusministerille Olli-Pekka Heinoselle ja valittaa, etteivät he saa toimia sairaanhoitajina samasta perussairaanhoitajakoulutuksesta huolimatta. – Ammattikorkeakoulusta ei suostuttu kirjoittamaan meille todistusta yleissairaanhoitajan opinnoista. Heinonen määräsi koulun antamaan

Työterveyshoitaja 3/18

5


todistukset, Anttila selvittää. Siitä Terveydenhoitajaliiton Oulun ammattiosasto palkitsi Anttilan stipendillä. Vuonna 2012 oli toisenlainen tilanne: eräässä konsernissa yt:t oli päällä. Kun ei muitakaan ollut, Anttila ryhtyi neuvomaan kollegoitaan sähköpostin välityksellä. Apuna olivat silloinen Työterveyshoitajaliiton järjestöpäällikkö ja lakimies. –Olen ylpeä, että tein sen, vaikka lähdin puhaltamaan vastatuuleen. Tuntui hyvältä pystyä auttamaan, ja tiedän onnistuneeni hyvin. Moni liittyi siksi liiton jäseneksi, Anttila kertoo. Nyt Anttila on Suomen Työterveyshoitajaliiton varapuheenjohtaja. Työterveyshoitajana hän toimii yksityisellä sektorilla. KULTAA KALLIIMPI VERKOSTO Ammattiyhdistystoiminta on opettanut Anttilalle työlainsäädäntöä, työsuojelua ja tuonut koulutuksia, jotka ovat liittyneet paitsi edunvalvontaan myös ammatin sisältöön. Arvokkaimpana antina Anttila pitää koti- ja ulkomaista verkostoaan. –Verkosto on ollut kultaakin kalliimpi. Suomessa on paljon eri ammattien loistavia työterveyshoitajia, joilta saa apua, jos itselläni on ongelmia työn sisältöön ja työsopimuksiin liittyvissä asioissa, Anttila selvittää. Nyt yhdeksän aktiivisen liittotyövuoden jälkeen Mai Anttila haluaisi jo alkaa jakaa omaa tietotaitoaan tuleville innokkaille vaikuttajille. –Muistan oman alkuaikani, kun en oikein ymmärtänyt, mitä tämä homma piti sisällään. En aio vielä jättää leikkiä kesken, mutta toivoisin pääseväni mentoriksi, Anttila sanoo. ELÄKÖITYVIÄ TULIJOITA ENEMMÄN Sote puhuttaa toki työterveyshoitajia. Tuleeko se, miten? Kelan korvausjärjestelmään on tulossa uudistuksia, jotka siirtävät työterveyshuollon painopistettä ennalta ehkäisevään suuntaan. Avoimia kysymyksiä on paljon: Miten työterveyshuollon korvausperusteita painotetaan? Miten työkykyä seurataan jatkossa? Miten käy vajaakuntoisten työntekijöiden? –Työterveyshoitajia valmistuu vähemmän kuin eläköityy, ja toivomme koulutusmääriin kasvua. Myös ruotsinkielisiä hoitajia tarvittaisiin enemmän, Anttila tietää. Koulutus on sitä paitsi kallis. Jaksaminen on ongelma työpöydän molemmilla puolilla. – Työterveyshoitajat kokevat työssään riittämättömyyden tunteita. Alati kasvavat tulostavoitteet ovat selkeä uhka työterveyshoitajien jaksamiselle liiton jäsenkyselyn tulosten perusteella. Anttilan mielestä työterveyshoitajan pitäisi voida keskittyä laadukkaan työn tekemiseen. HAITARI LASKEE STRESSITASOA Anttilasta on selvää, että ammattiyhdistysliikkeen pitää jatkaa työtään tulevaisuudessa. – Jonkun pitää olla puhumassa jäsenten puolesta, koska yksittäisellä ihmisellä ei ole sellaista valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia kuin yhteisöllä. Työterveyshuollon tulevaisuus on juuri nyt hieman hämärän peitossa. –Pahin uhkakuva on, että nykyisenlainen työterveyshuolto häviää. Pyrimme tietysti vaikuttamaan, ettei niin kävisi. Oli huoli mikä tahansa, Anttilalla on siihen aivan erityinen siedätyshoito. Hän kaappaa syliinsä Giuliettin, haitarin, jota on soittanut 8-vuotiaasta lähtien.

6

Työterveyshoitaja 3/18

Mari-Anne (Mai) Anttila • 48-vuotias hämeenlinnalainen Työskentelee työterveyshoitajana yksityisellä sektorilla Helsingissä • Perushoitaja (1990), terveydenhoitaja Oulun AMK (1997), työterveyshoitaja (2008), myös ensiavun ja terveystiedon kouluttajan sekä diabeteshoitajan koulutus • Suomen Työterveyshoitajaliiton varapuheenjohtaja (2015–), liiton kansainvälisen jaoksen puheenjohtaja (2015–) ja työmarkkinajaoksen jäsen (2012–), liiton jäsen (2007–), Kanta-Hämeen paikallisosaston varapuheenjohtaja (2018–), puheenjohtaja (2011–2017), sihteeri (2010), FOHNEU:n (Federation for Occupational Health Nursing within European Union) varapuheenjohtaja (2018–), Akava Kanta-Häme maakuntaverkoston puheenjohtaja (2018–), Työterveyshoitajaliiton edustaja sosiaali- ja terveysministeriön ammattitautijaoksessa (2014–) • Suomen Työterveyshoitajaliito hopeinen ansiomerkki (2016) • Akavan hopeinen ansiomerkki (2018) • Harrastaa lavatansseja ja erityisesti kädenalitansseja sekä soittaa haitaria


TYÖTERVEYSHUOLLON OPINTOJEN HYÖDYNTÄMINEN JA TYÖELÄMÄTAITOVAATIMUKSET TYÖTERVEYSHOITAJAN TYÖSSÄ Työterveyshuollon kontekstissa Hyvän työterveyshuoltokäytännön (HTTHK) vuoden 1995 korvauslainsäädännön uudistuksessa korostettiin ammatillisen kompetenssin merkitystä ja työterveyshuollon toteuttamisen mahdollisuuksia työpaikalla (Sauni 2014, 12). Työterveyshoitajan ammatillisen kompetenssin osalta mielenkiinto kohdistuu siten työterveyshuollon opintojen hyödynnettävyyteen, työelämätaitojen esiintymiseen sekä koulutustarpeisiin työterveyshoitajan työssä. Tämä artikkeli käsittelee edellä mainittuja ilmiöitä ja perustuu Turun yliopiston kasvatustieteen tiedekunnassa tehtyyn pro gradu -tutkielmaan (Kivistö 2017). Tutkielman tutkimusaineisto kerättiin vuonna 2014 internet-pohjaisella kyselylomakkeella Suomen Työterveyshoitajaliitto ry:n jäsenrekisterissä olevilta työssäkäyviltä työterveyshoitajilta. Kysely lähetettiin 1499 työterveyshoitajalle, joista kaikkiaan 308 (20,5 %) henkilöä vastasi. Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS 22.0 sekä NVivo 10 -ohjelmilla.

TYÖTERVEYSHUOLLON OPINTOJEN HYÖDYNTÄMINEN Työterveyshoitajaksi pätevöitymisen ja täydennyskoulutuksen hyödynnettävyyden osalta vastaajat kokivat opintojen jälkeen omaavansa eniten tietotaitoa oman työnsä kannalta. Sekä pätevöitymisen että täydennyskoulutuksen hyödynnettävyyden osalta yhteistyökumppaneiden kanssa toteutunut yhteistyön tai tasavertaisuuden lisääntyminen työyhteisössä koettiin heikoimpana. Lisäksi tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin, miten koettiin työssä oppimisen tukevan työterveyshoitajan työtehtävien suorittamista. Työtehtävien suorittamisessa eniten oli hyödyttänyt työprosessien kokonaisvaltaisen ymmärtämisen oppiminen. Heikoimpana koettiin virheistä oppiminen. Työterveyshoitajaksi pätevöittävän koulutuksen muodolla (AMK, TTL) oli yhteyttä pätevöitymisen ja työssä oppimisen hyödynnettävyyteen. Työterveyslaitoksen koulutuksessa pätevöityneet työterveyshoitajat hyödynsivät työssään tilastollisesti merkitsevästi enemmän pätevöittävän koulutuksen antia ja työssä oppimistaan kuin AMK:n koulutuksen käyneet. Työterveyslaitoksen tai AMK:n koulutuksessa pätevöityneiden työterveyshoitajien täydennyskoulutuksen hyödyntämisessä ei koettu eroja. Kun verrattiin työterveyshuollon opintojen (pätevöityminen, täydennyskoulutus, työssä oppiminen) hyödynnettävyyden eroja keskenään niin tällöin vastaajat kokivat hyödyntävänsä tilastollisesti merkitsevästi enemmän työssä oppimistaan kuin työterveyshoitajaksi pätevöitymisen tai täydennyskoulutuksen opintojaan. Tutkimuksen kannalta kiinnostavia taustamuuttujia olivat päätoiminen työpaikka, työterveyshuollon työkokemus

Työterveyshoitaja 3/18

7


Avainsanat: koulutus, kompetenssi, kvalifikaatio, työ, työelämä, työelämätaitovaatimukset, työterveyshuolto TYÖELÄMÄTAITOJEN ESIINTYMINEN TYÖTERVEYSHOITAJAN TYÖSSÄ Yleisten työelämätaitojen osalta vastaajat kokivat käyttävänsä eniten sosiaalisia taitoja työterveyshoitajan työssä. Heikoimpana koettiin elämänhallintataitojen käyttö. Ammattispesifisten työelämätaitojen osalta voidaan sanoa, että vastaajat kokivat eniten omaavansa riittävästi tietotaitoa terveystarkastuksista. Heikoimpana koettiin työyhteisöön liittyvä tietotaito. Ammatillista kehittymistä edistävien työelämätaitojen osalta vastaajat kokivat, että heillä oli eniten kokemusta ja tietoa erilaisten työtehtävien vaikeudesta työterveyshoitajan työssä. Heikoimpana koettiin käytettävän toimintapoja, joiden avulla kompensoidaan puuttuvia tietoja ja asetetaan realistisia tavoitteita. Lisäksi heikompana koettiin jatkuva työsuorituksen ja oppimisen itsearviointi sekä toimintatavat, jotka jäsentävät uusien työtehtävien oppimista ja ongelmanratkaisuja. Työelämätaitojen osalta työterveyshoitajaksi pätevöittävän koulutuksen muodolla (TTL, AMK) ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä työelämätaitojen esiintymiseen työterveyshoitajan työssä. Kun verrattiin työelämätaitojen esiintymisen eroja vastaajat kokivat tilastollisesti merkitsevästi enemmän esiintyvän yleisiä työelämätaitoja kuin ammattispesifisiä tai ammatillisia kehittymistä edistäviä työelämätaitoja työterveyshoitajan työssä. Taustamuuttujien osalta nykyisellä palvelussuhteella ja työkokemuksella työterveyshuollossa oli tilastollinen merkitsevä yhteys ammattispesifisten työelämätaitojen esiintymiseen työterveyshoitajan työssä. Vakituisella työsuhteella tai toistaiseksi voimassaolevalla työsuhteella oli tilastollisesti merkitsevämpi yhteys ammattispesifisten työelämätaitojen esiintymiseen kuin määräaikaisella työsuhteella tai sijaisuudella. Lisäksi yli kymmenen vuoden työkokemuksella työterveyshuollossa oli tilastollisesti merkitsevämpi yhteys ammattispesifisten työelämätaitojen esiintymiseen kuin 5–10 vuoden tai alle 2–5 vuoden työkokemuksella. Toisaalta päätoimisella työpaikalla tai perustutkinnolla ei ollut tilastollista merkitsevää yhteyttä yleisten työelämätaitojen, ammattispesifisten tai ammatillista kehittymistä edistävien työelämätaitojen esiintymiseen työterveyshoitajan työssä. työterveyshuollossa, perustutkinto (opistoaste, AMK, yliopisto) ja nykyinen palvelussuhde, ja niiden yhteys työterveyshuollon opintojen hyödynnettävyyteen (pätevöityminen, täydennyskoulutus ja työssä oppiminen) työterveyshoitajan työssä. Nykyisellä palvelussuhteella oli tilastollinen merkitsevä yhteys täydennyskoulutuksen tietojen hyödyntämiseen. Tarkemmin sanoen vakituisessa työsuhteessa tai toistaiseksi voimassaolevassa palvelussuhteessa olevat työterveyshoitajat hyödynsivät tilastollisesti merkitsevästi enemmän täydennyskoulutuksen tietoja kuin määräaikaisessa työsuhteessa tai sijaisena olevat. Sitä vastoin päätoimisella työpaikalla, työkokemuksella työterveyshuollossa tai perustutkinnolla ei ollut tilastollista merkitsevää yhteyttä työterveyshoitajaksi pätevöitymisen, täydennyskoulutuksen tietojen ja taitojen tai työssä oppimisen hyödyntämiseen työterveyshoitajan työssä.

8

Työterveyshoitaja 3/18

KOULUTUSTARPEET TYÖTERVEYSHOITAJAN TYÖSSÄ Työterveyshoitajan työssä tarvittavat koulutustarpeet olivat moninaiset. Koulutustarpeina koettiin olevan ammattispesifinen, työelämän ja organisaatioiden, sosiaalisten taitojen, tieto- ja viestintätekniikan, muun terveydenhuollon, oman työn hallinnan, kaupallisen alan, lakien ja asetuksien sekä vakuutusyhtiöiden alaan kuuluva koulutus. (Taulukko 1.) JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimustulokset herättävät pohtimaan muutamia mainitsemisen arvoisia asioita. Työterveyshuollon opintojen hyödynnettävyyttä työelämässä on mahdollista kehittää jatkossa tarkentamalla yhteistyökumppaneiden kanssa toteutuvaa yhteistyötä ja


Kokemukset koulutustarpeista työterveyshoitajan työssä

n

Kokemukset koulutustarpeista työterveyshoitajan työssä

n

Ammattispesifinen koulutus

146

Tieto- ja viestintätekniikka

21

TTH:n tietotaidon päivitys ja integrointi käytäntöön

30

ICT-taidot

16

Työterveyshuollon kehittäminen ja tulevaisuus

26

Raportoinnin ja kirjallisten tuotosten taidot

2

Työyhteisötyö

19

Sosiaalisen median (some) käytön taidot

2

Altisteet, suojaimet, ergonomia ja ammattitaudit

16

Videointi- ja valokuvaustaidot

1

Työpaikkaselvitys ja riskinarviointi

16

Muu terveydenhuollon koulutus

19

Moniammatillinen yhteistyö

9

Sairaudet ja hoito

7

Kelan toimintoihin liittyvä yhteistyö

8

Elintavat

4

Yhteistyö asiakasorganisaation kanssa

8

Unikoulutus

4

Menetelmälliset koulutukset

5

Kuntoutus

2

Työhyvinvoinnin ja työkyvyn tuen toiminnot

5

Huumeet

1

Ennaltaehkäisevä toiminta

4

Vaitiolovelvollisuus

1

Työelämä ja organisaatiot

37

Oman työn hallinta

17

Toimialat ja ammatit

12

Selviytymiskeinot

7

Työelämän muutokset

6

Työajanhallinta

6

Hallinnollinen koulutus

5

Projekti- ja prosessinhallintataidot

3

Työ- ja organisaatiopsykologia

5

Vertaistuki

1

Esimiestyön tukeminen

4

Kaupallisen alan koulutus

14

Työelämän kansainvälisyys

2

Markkinointi ja myynti

8

Työyhteisötaidot

2

Liiketoiminta

6

Ikääntyvä työvoima

1

Lait ja asetukset

10

Sosiaaliset taidot

20

Uudet lait ja asetukset

4

Vuorovaikutus -ja neuvottelutaidot

11

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (HTTHK)

3

Esiintymistaidot

5

Kelan korvaukset

1

Ryhmäohjaustaidot

3

Laatujärjestelmä

1

Verkostotoimijuus

1

Työlainsäädäntö

1

Vakuutusyhtiöiden koulutus

2

Työeläkevakuutusyhtiöt

1

Vakuutusyhtiöt

1

Taulukko 1. Kokemukset koulutustarpeista työterveyshoitajan työssä

tasavertaisuuden lisääntymistä työyhteisössä, koska ne koettiin heikoimpana pätevöitymisen ja täydennyskoulutuksen osalta. Työssä oppimisen osalta tutkimustulokset antavat viitteitä siihen, että huomioitaisiin myös virheistä oppimisen tärkeys. Lisäksi työssä oppimiseen liittyvä tekijöitä koettiin hyödynnettävän enemmän kuin työterveyshoitajaksi pätevöitymisen tai täydennyskoulutuksen opintoja. Tämä tukee ajatusta työelämälähtöisen oppimisen tärkeydestä. Tutkimustuloksilla on merkitystä myös määriteltäessä t yöterveyshoitajan t yössä tarvittavia t yöelämätaitoja. Työelämätaitojen kehittämisen osalta viitteitä olisi siihen, että kohentamista kaipaisivat ammattispesifiset ja ammatillista kehittymistä edistävät työelämätaidot työterveyshoitajan työssä. Työterveyshoitajan työhön kohdistuneista koulutustarpeista suurin osa liittyikin juuri ammattispesifiseen koulutukseen. Lisäksi vastaajat kokivat yleisiä työelämätaitoja esiintyvän enemmän

kuiten ammattispesifisiä ja ammatillista kehittymistä edistäviä työelämätaitoja työterveyshoitaja työssä. Kirjoittaja Katja Kivistö, TtM, KM, Suunnittelija, Turun yliopisto

Artikkelin lähteet saatavissa STTHL:n toimistosta

Työterveyshoitaja 3/18

9


FOHNEU CONGRESS IN HUNGARY 2019

S

uomen Työterveyshoitajaliitto ry on jäsenenä Fohneussa (FOHNEU = Federation of Occupational Health Nurses within the European Union = Työterveyshoitajat Euroopan Unionissa) ja järjestämässä FOHNEU:n ja sen unkarilaisen sisarjärjestön, The council of Hungarian Health Professionals (CHHP), kanssa työterveyshoitajien kongressia Budapestiin Unkariin 24.–26.4.2019. Kongressin teemana on Workforce Health = National Wealth. Kongressissa on monipuolisia aiheita ja alan huippuja luennoimassa. Abstraktien jättöaika on parhaillaan menossa, lähetä oma abstraktisi viimeistään 30.9.2018. Ilmoittautumismaksuissa on käytössä ns. early bird -hinnat 1.12.2018 asti, jonka jälkeen normaalihinta. Nyt kannattaa tutustua ohjelmaan http://www.fohneu2019.hu/topics/ ja ilmoittautua mukaan. It is our great pleasure to invite you to the 7th FOHNEU International Congress in Budapest, Hungary, 24-26 April 2019. The Congress will be hosted by the Federation of Occupational Health Nurses within the European Union (FOHNEU) and the Council of Hungarian Health Professionals (CHHP). The Congress theme is: WORKFORCE HEALTH = NATIONAL WEALTH The triennial Congresses of FOHNEU were launched in 1997 in Brussels, Belgium with the aim to promote international dissemination and discussion of the most recent research results and achievements of occupational health. During the past 25 years, both FOHNEU and CHHP have organised a number of successful scientific events. We are looking forward receiving your abstracts and welcoming you to Budapest!

10

Työterveyshoitaja 3/18


Puheenjohtajalta

S

uomi on saanut kylpeä ennennäkemättömissä helteissä kuluneena kesänä! Aivan varmasti myös teillä kaikilla on takananne unohtumaton kesä ja kesäloma! Myöskään minun ei tarvinnut jännittää lomasäätä, hellettä riitti tasaisesti aivan jokaiselle lomapäivälle! Omasta puolestani, toivotan kesästä kiitollisena ja syksystä innostuneena, tervetulleeksi tapahtumarikkaan loppuvuoden! Syksy tuo todellakin tullessaan monenlaista uutta, niin liiton tehtävissä kuin omalla työuralla. Suuntaan katseeni kohti uusia työhaasteita ja siirryn kuntoutuspäälliköksi Kylpylähotelli Päiväkumpuun, joka on liitolle tuttu yhteistyö kumppani työikäisten kuntoutuksen toteuttajana. Päiväkumpu on monelle tuttu liiton tilaisuuksista näytteilleasettajana ja hedelmällistä yhteistyötä on tehty tilaisuuksissamme jo vuosia. Olen mielissäni tästä uudesta mahdollisuudestani työurallani, uuden oppimisesta ja yhteistyöstä, joka tästä roolistani käsin tiivistyy, etenkin työterveyshoitajien kanssa. Käynnistämme syksyn vauhdikkaasti Tampereelta, jossa kokoonnumme syyskuun alussa työterveyshuollon ja työhyvinvoinnin toimijoiden kesken Eurosafety2018 messuille. Ne järjestetään tuttuun tapaan yhteistyössä Työterveyspäivien kanssa. Suomen Työterveyshoitajaliitto ja Työterveyslaitos järjestävät yhteisseminaarin työterveysyhteistyö – teemaan liittyen. Tulkaahan kuulolle! Kunhan syysyöt hiukan tummuvat, saamme viettää kauan odotettuja liiton seitsemänkymppisiä Helsingissä, Haaga Central Parkissa. Työterveyshoitaja 2018 -luentopäivät kokoavat tuttuun tapaan satakunta työterveyshoitajaa koolle, käyttäkää verkostoitumistilaisuus hyödyksenne! Työterveyshuollon integraatiota soteen edistetään innokkaasti Työterveyslaitoksen luotsaamassa TYÖKE -hankkeessa. Ohjausryhmän jäsenenä on ollut hienoa kuulla, miten yhteiskehittely kantaa hedelmää, huolimatta soten aikatauluista. Erilaiset kokeilut ovat kehittäneet myös työtapoja käytännössä, esimerkkinä fysioterapeutin suoravastaanottotoiminta. Työterveyshuollon korvausjärjestelmän uudistaminen etenee ja pääsemme sitä kommentoimaan sekä lausunnoin että työterveyshuollon neuvottelukunnassa. Osatyökykyisten heikkoa työmarkkina-asemaa on käsitelty mediassa runsaasti viime kuukausina. Elinkeinoelämän Keskusliitto kampanjoi parhaillaan myös työsyrjinnän ehkäisemiseksi. Ristiriitaista on, että irtisanomissuojan heikentäminen pienyrityksissä on aivan tuore työelämän uudistus ja monen mielestä siunaus terveysperusteisen syrjinnän sallimiseksi työelämässä. Työterveyshuollossakin törmää edelleen säännöllisesti työnantajapuolen näkemykseen työkyvystä. Työnantajan mielestä ei vain ole tuottavaa ja tehokasta palkata osatyökykyistä työhön, mikäli hakijoissa on valinnanvaraa. Työnantajilla ei ole tarpeeksi tietoa kaikista niistä tuista, joita he voivat hakea osatyökykyistä palkatessaan. Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeessa – Osatyökykyiset työelämään (OTE) on kehitetty työnantajille suunnattu tietopaketti työkyvyn ja työllistämisen tuista ja etuuksista, joka on koottu Kuntoutussäätiön ylläpitämälle, tietyoelamaan.fi-verkkosivustolle. Jokaiselle oikeus osallistua työelämään – sanoman levittäminen on tarpeen, myös osana työterveyshuollon antamaa ohjausta ja neuvontaa työpaikoilla. Työllisyystilanteen on uutisoitu parantuneen ja yhä useamman suomalaisen aidosti työllistyneen, mutta siltikään osallistumisen turvaamisen eteen ei varmasti ihan kaikkea ole vielä tehty. Tässä lehdessä kerromme Kirsin kanssa ICOH2018 – kokemuksiamme Dublinista ja lehdessämme on taas runsaasti ajankohtaista luettavaa. Lukuiloa ja työnvirtaa kaikille jäsenillemme tulevaan syksyyn! Tapaamisiin erilaisilla areenoilla. Laittakaa viestiä askarruttavista asioista. On kiva saada teiltä postia ja yhteydenottoja! Pilvi Österman Puheenjohtaja Suomen Työterveyshoitajaliitto ry

Työterveyshoitaja 3/18

11


IKÄÄNTYNEIDEN TYÖTERVEYSHUOLLON AMMATTILAISTEN KOKEMUKSIA OMASTA TYÖKYVYSTÄ JA TYÖSSÄJAKSAMISESTA Eläkeikärajojen muutokset ja vaateet jaksamisesta työelämässä yhä pidempään koskettavat meitä kaikkia työllisiä. Muutokset työelämässä ovat jatkuvia ja vaativat kaikilla aloilla työskenteleviltä henkilökohtaisia toimia työkyvyn ylläpitämiseksi. Lisäksi työnantajalla on mahdollisuus monilla keinoilla tukea työntekijän työssä jaksamista ja työkykyä. Tämä koskee myös sosiaali- ja terveysalalla työskenteleviä, jotka työkseen huolehtivat toisten terveydestä ja pyrkivät tukemaan asiakkaittensa työkykyä. Esittelemme tässä keskeisiä tuloksia työterveyshuollon ikääntyneiden työntekijöiden kokemuksista työssäjaksamisestaan ja työkyvystään.

TAUSTA JA AINEISTO Työterveyshuollon ikääntyneet, yli 55-vuotiaat, ammattilaiset ja asiantuntijat ovat jatkuvasti tekemisissä asiakkaidensa työkyvyn ja työssäjaksamisen kanssa, mutta heidän omia työkyvyn ja työssäjaksamisen kokemuksia on tutkittu niukasti. Vuoden 2017 alussa voimaan tulleen eläkeuudistuksen myötä eläkeikärajat nousevat vaiheittain 65 ikävuoteen saakka vuonna 1955 syntyneistä alkaen (Eläketurvakeskus 2017). Tämä tarkoittaa muutosta myös ikääntyvien työntekijöiden työuran pituudessa, mikä edellyttää työnantajilta keinoja pitää heidät työssä mahdollisimman työkykyisinä, työntekijän omaa vastuuta ja roolia omasta työkyvystään unohtamatta. Yhteiskunnallisesti liian varhaista eläköitymistä tulee tehokkaasti estää kaikilla toimialoilla, myös terveydenhuollon henkilöstössä. Ikääntyneiden 55-64-vuotiaiden työssä olevan väestön osuus on Suomessa kasvava (Tilastokeskus 2018), mikä osaltaan vaatii pohdintaa, kuinka heidän työuralla selviytymistä voidaan tukea. Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoitus oli kuvata ikääntyneiden työterveyshuollon työntekijöiden kokemuksia omasta työkyvystään ja työssäjaksamisesta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa niistä mahdollisista työpaikoilla toteutettavista toimista, joilla työkykyä ja työssäjaksamista

12

Työterveyshoitaja 3/18

voitaisiin vahvistaa ja sitä heikentäviä seikkoja voitaisiin ehkäistä. Aineisto kerättiin yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajan palveluksessa työskenteleviltä työntekijöiltä teemoitetuilla yksilöhaastatteluilla. Haastatteluun osallistui kuusi henkilöä ja he olivat kohdeorganisaation useammasta eri toimipisteestä. Aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysia käyttäen. TYÖKYKYÄ JA TYÖSSÄ JAKSAMISTA EDISTÄVÄT TEKIJÄT Työkykyä ja työssä jaksamista edistävät yksilöstä itsestään riippuvat sekä ikääntymiseen liittyvät positiiviset tekijät. Lisäksi töiden organisointi ja johtaminen, työn sisältö, työyhteisö ja työympäristö, ammatillinen osaaminen, työn vaikutusmahdollisuudet sekä työn keventämisen toimenpiteet vaikuttavat työkykyyn ja työssä jaksamiseen positiivisesti. Työkykyyn yksilötasolla vaikuttavat tekijät ovat sosiaalinen elämä, työja toimintakyky, osaaminen ja oppiminen sekä ikääntymisen myönteiset tekijät. Tutkimuksemme osoitti, kuinka iän mukanaan tuoma kypsyys, armollisuus ja arvostus itseään kohtaan kasvavat vahvistaen samalla tietoisuutta ammattiminuuden kyvyistä ja kestävyydestä. Samalla omia fyysisiä voimavaroja joutuu säännöstelemään ainakin silloin, kun työtä on enemmän kuin mitä käytettävissä olevia voimavaroja. Töiden onnistunut organisointi ja johtamisen käytännöt, joissa esimies luottaa ja arvostaa työntekijöitään ollen tietoinen heidän vahvoista ja heikoista puolista, tukee työkykyä. Johtamisen tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus kaikkia työyhteisön jäseniä kohtaan niin työmäärän säätelyssä, työnjaollisissa asioissa kuin johtamisessa yleensä, koettiin erittäin tärkeäksi. Koko organisaation ja työprosessien selkeys helpottaa työn suorittamista ja sitä kautta tukee työkykyä. Työn sisällöstä johtuvista tekijöistä nousivat esille työn mielekkyys, työnkuvien selkeys, merkityksellisyys ja itsenäisyys. Työyhteisö koetaan työkykyä tukevaksi, kun se on ilmapiiriltään hyväksyvä, avoin, yhteisöllinen ja vuorovaikutuksellinen niin, että onnistumisista iloitaan yhdessä ja epäonnistumisista voidaan puhua ääneen. Toimiva työyhteisö hyväksyy myös yksilöiden keskeneräisyyden


ja epäonnistumisen hetkillä toisilta saa kollegiaalista tukea ja yhteenkuuluvuuden tunne on vahva. Työyhteisön eri-ikäisyys koettiin rikkautena ja tiimityössä jäsenten ikätekijät eivät vaikuttaneet haitallisesti. Työyhteisön vanhimmat olivat keskenään jopa humoristisesti miettineet, kuinka kuormittavina heidät mahdollisesti koetaan nuorempien työntekijöiden keskuudessa. Ikääntyneet työntekijät kokivat lisäksi hyvin merkityksellisenä saman ikäisiltä työkavereilta saatavan vertaistuen, jolloin omia tunteita pystyi peilaamaan muiden vastaaviin kokemuksiin. Ammatillinen osaaminen tuki työssä jaksamista merkittävästi ja haastatteluissa tuli ilmi, kuinka henkilöt kokivat uusien taitojen ja tietojen oppimisen tärkeäksi, mikä lisäsi samalla onnistumisen tunteita ja kokemuksia. Rohkeus ja sinnikkyys astua epämukavuusalueelle ja kohti uusia haasteita oli edellytys sille, että pysyi kehityksessä ja muutoksissa mukana. Omaan työhön vaikuttamisen mahdollisuus teki työstä mielekästä, itsenäistä ja lisäsi sitoutuneisuutta työtä ja työpaikkaa kohtaan. Lisäksi vaikutusmahdollisuudet paransivat työnhallinnan tunnetta ja itseohjautuvuutta. Työn haasteet lisäsivät kiinnostusta ja motivaatiota työtehtäviä kohtaan. Tutkituilla oli kokemusta kuntoutuksesta sekä vuorottelu- ja opintovapaasta, jotka toimivat työtä keventävinä toimenpiteinä. Tutkitut toivat kuitenkin esille, etteivät työtä keventävät toimenpiteet olleet riittäviä ja taloudellisesti osaa keventävistä toimenpiteistä ei voinut käyttää, koska niiden vaikutus tulevaan eläkkeeseen olisi ollut liian suuri ja merkittävä. TYÖKYKYÄ JA TYÖSSÄ JAKSAMISTA HEIKENTÄVÄT TEKIJÄT Työkykyä ja työssä jaksamista heikentäviä tekijöitä olivat ikääntymisen negatiiviset vaikutukset, jatkuvassa työmuutoksessa eläminen, johtamisen ja organisoinnin ongelmat, yksityiselämän hankaluudet, ammatillisen identiteetin kohtaamat arvoristiriidat, työn sisällöstä ja häiriötekijöistä johtuvat ongelmat, vaikuttamisen rajallisuus omaa työtä kohtaan sekä vähäiset käytössä olleet työn keventämisen toimenpiteet. Ikääntyminen heikentää voimavaroja, hidastaa palautumista, keskittymiskyky on herkempi häiriöille, muistamisessa tapahtuu muutoksia ja uusien asioiden oppiminen sekä tiedon käsittely työmuistissa hidastuu. Lisäksi haasteena työkyvylle koettiin tiheään tapahtuvat muutokset työprosesseissa, koska uusien asioiden oppimiselle ja omaksumiselle oli liian vähän aikaa työpäivien aikana. Tämä aiheutti riittämättömyyden ja turhautumisen tunteita. Jatkuvassa muutoksessa oleva työyhteisö koettelee ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä motivaatiota tehdä työtä. Johtaminen oli osaltaan toimivaa ja työssä jaksamista tukevaa, mutta johtaminen sai myös osakseen kritiikkiä työssä jaksamisen osalta. Ongelmaksi koettiin johtamisen ajoittainen epäjohdonmukaisuus töiden organisoinnissa ja jakamisessa, ajanpuute ratkoa ongelmia yhdessä esimiehen kanssa, liiallinen työmäärä sekä johtamistavan sopimattomuus työyksikön kokoon nähden. Johdon läsnäolon puute erityisesti ristiriitatilanteissa ja ylimmän johdon vähäinen tietämys työterveyden substanssiosaamisesta koettiin ajoittain haittaavaksi tekijäksi. Työn rahallisen tuloksen tekemisen korostaminen yleensä ja varsinkin silloin, jos tulostavoitteeseen pääsemisessä ei ollut ongelmaa, koettiin siitä puhuminen ja sen valvominen kielteisenä. Ikääntyneet kokivat lisäksi arvostuksen puutetta, koska heidän aiempaa työkokemusta ja osaamista ei hyödynnetty tai huomioitu. Arvoristiriidan tunteet muodostuivat työn ja omien opittujen arvojen

kohtaamattomuudesta sekä rahallisen tuloksen tekeminen koettiin korostuvan työssä liikaa. Tuloksen tekemisessä koettiin ristiriitaisena lisäksi se, ettei tulostavoitteissa huomioitu työntekijän ikää millään tavoin, vaikka ikääntymisen muutokset työyhteisössä tiedostetaan ja niiden yhteys työssä selviytymiseen tunnetaan. Tutkimuksessamme tuli ilmi, että työkyvyn heikkenemisen havaitsee yleensä ensimmäisenä työkaverit tai samassa tiimissä työskentelevät jäsenet tai tiimityöpari. Esimies yleensä saa tiedon tai havaitsee itse työntekijän heikentyneen työkyvyn vasta sen jälkeen. Tätä ei koettu ongelmaksi, vaan tärkeintä oli tuntea myötätuntoa ja tulla huomatuksi, vaikka ensimmäisen havainnon heikentyneestä tilanteesta teki joku muu kuin esimies. Työn keventämisen keinot koettiin liian vähäisiksi ja lisäksi tasapuolisuus niiden käytössä ei toteutunut. Osalla työntekijöistä oli erilaisia vapauksia työaikajärjestelyissä ja ylitöiden poisottamisessa, mutta linja ei ollut yhteneväinen kaikkien työyhteisön jäsenten osalta. Vaikutusmahdollisuuksien puute työprosessien muutoksiin koettiin työssä jaksamista heikentäväksi tekijäksi. Suunnitelmien ja päätöksien tekeminen alueellisesti ja konsernitasolla koettiin kaukaiseksi, jolloin paikallinen vaikuttaminen jäi vähäiseksi. POHDINTAA JATKOKEHITTÄMISESTÄ Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että ikääntyneiden työkyvyn ja työssä jaksamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi olisi hyvä toimia niin, että • organisaatioon tulisi laatia ikäohjelma • ikääntymisen vaikutukset tulisi ottaa huomioon töiden organisoinnissa ja johtamisessa hyödyntämällä työntekijän hiljaista tietoa ja työkokemusta mentorointitoiminnan avulla • omaa työtä koskevia vaikutusmahdollisuuksia sekä työntekijöiden osallisuutta muutoksiin tulisi lisätä • tulostavoitteet tulisi porrastaa ikäryhmittäin • työn keventämisen toimenpiteitä, kuten ylityövapaiden sijoittelua, osaaikatyötä, työaikapankkia, kuntoutusta jne. tulisi käyttää aktiivisemmin ja tasapuolisemmin • jatkossa olisi tärkeää tutkia ikääntyneiden sosiaali- ja terveysalan lähijohtajien kokemuksia työssä jaksamisestaan sosiaali- ja terveysalan uudistuksen käynnistyttyä vuoden 2020 jälkeen. Marianne Niemi Johtava työterveyshoitaja (vt.) Sairaanhoitaja AMK Sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen koulutusohjelma, YAMK marianne.niemi@edu.savonia.fi Marja-Liisa Rissanen FT, ESH, Lehtori, Savonia ammattikorkeakoulu, Terveysala Kuopio marja-liisa.rissanen@savonia.fi

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan Theseus-tietokannasta

Työterveyshoitaja 3/18

13


MISTÄ KOOSTUU TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ? – KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSIA TYÖPAIKKOJEN JA TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMISTA Toimiva työterveysyhteistyö on työnantajan, työntekijöiden tai heidän edustajiensa ja työterveyshuollon suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä. Tavoitteellinen työterveysyhteistyö on myös vaikuttavan työterveystoiminnan edellytys. Vaikuttava työterveystoiminta puolestaan lisää työntekijöiden työkykyä ja terveyttä, mikä parantaa työn tuottavuutta. Miten työterveysyhteistyö toteutuu käytännössä? Mikä edistää toimivaa työterveysyhteistyötä, mikä estää? Tätä selvitimme Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä hankkeessa (ESR) työterveysyksiköille ja työpaikoille suunnatulla kyselyllä keväällä 2018. Kyselyyn vastasi 334 (vastaus % 9) työpaikkaa ja 90 (vastaus % 29) työterveyshuoltoa.

14

Työterveyshoitaja 3/18


TYÖTERVEYSYHTEISTYÖN ROOLIT

työkyvyn tukemisessa. Työterveysyhteistyön tarkoitus on kuitenkin yhdistää työpaikan ja työterveyshuollon osaaminen ja prosessit, jotta työterveystoiminta olisi vaikuttavaa. Työterveysyhteistyössä tulisi määritellä tavoitteet kunkin työpaikan tarpeiden mukaisesti. Kyselyn tuloksista voi päätellä, että työpaikat luottavat mielellään työterveyshuollon ammattitaitoon ja ehkäpä antavat mielellään työterveyshuollolle sellaistakin roolia yhteistyöstä, joka kuuluisi työpaikalle. Työterveyshuollon toiminnan tulisi olla yhä enemmän ennakoivassa toiminnassa, kuten toukokuun lopussa julkaistu ehdotus korvausjärjestelmän uudistuksestakin osoittaa. Tuloksissa ilmeni, ettei kumpikaan osapuoli nähnyt ennakoivaa toimintaa kovin tärkeänä. Onko helpompi nähdä vain tämänhetkinen tilanne, kuin luoda vankkaa pohjaa tulevaan ennakoinnin avulla? Tätä kysymystä vahvistaa myös se, että pitkäjänteistä yhteistyötä ei myöskään pidetty kovin tärkeänä. Tulosten perusteella työterveysyhteistyö vaatii kehittämistä. Työpaikan ja työterveyshuollon tulisi keskustella niin yhteistyön kuin varsinaisen toiminnankin yhteisistä tavoitteista. Yhteisen näkemyksen muodostaminen työpaikan tarpeista ja tavoitteista voi syntyä vain vuoropuhelun kautta. Yhteisen tavoitteen pohjalta on hyvä rakentaa yhteiset toimintatavat. Tämän havaitsimme myös hankkeen aikaisemmassa vaiheessa, kun rakensimme työpaikkojen ja heidän työterveyshuoltojensa kanssa hyviä käytäntöjä työterveysyhteistyöhön. Hyödynnämme tämän kyselyn tuloksia myös hankkeessa rakennettavissa työterveysyhteistyön vaikuttavuusindikaattoreissa. Indikaattorit julkaistaan syksyllä. Toivommekin, että niistä on konkreettista apua työterveysyhteistyön kehittämiseen. Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä -hankkeesta ja sen tuotoksista löytyy lisätietoja hankkeen nettisivuilta: www.ttl.fi/ vaikuttavuuttatyoterveysyhteistyolla

Työterveyshoitajat osallistuvat aktiivisesti toiminnan suunnitteluun ja seurantaan työpaikan kanssa. Työterveyshoitaja osallistuu lähes aina (88 %) työterveystoiminnansuunnitteluun työpaikan kanssa, kun taas työterveyslääkäri tulee mukaan harvemmin (51 %). Työpaikalta suunnitteluun osallistui yleisimmin ylin johto (65 %) ja henkilöstöhallinto (50 %). TYÖTERVEYSYHTEISTYÖN YDIN YHTEISISSÄ TAVOITTEISSA JA AKTIIVISESSA VUOROVAIKUTUKSESSA Työterveysyhteistyö nähtiin erittäin hyvin tai hyvin toimivana suurimmassa osassa työpaikan (78 %) sekä työterveyshuollon (89 %) vastauksista. Se, mitä työterveysyhteistyössä pidetään tärkeänä, vaihteli. Olemme koonneet kuvaan 1 tekijät, joita pidettiin tärkeinä yhteistyössä. Työterveyshuollon vastaajista yli puolet piti yhteisiä tavoitteita (66 %) ja aktiivista kanssakäymistä (52 %) tärkeänä työterveysyhteistyössä, kun työpaikkojen vastaajista vain noin viidennes piti näitä tärkeinä. Työpaikoista suurempi osa (58 %) piti tärkeänä työterveyshuollon tarjoamia tarpeiden mukaisia palveluja, kuin yhteisiä tavoitteita. Palvelujen lisäksi työpaikat nostivat tärkeimmiksi työterveysyhteistyön tekijöiksi työterveyshuollon saatavuuden (63 %) ja ammattitaidon (43 %), kun taas työterveyshuolloissa nämä eivät nousseet tärkeimpien tekijöiden joukkoon. Yllättävää oli, että ennakoivaa toimintaa ei pidetty kovinkaan tärkeänä työterveysyhteistyössä kummankaan osapuolen taholta. TYÖTERVEYSHUOLTOJEN JA TYÖPAIKKOJEN NÄKEMYKSET YHTEISTYÖN TÄRKEISTÄ TEKIJÖISTÄ OVAT ERILAISET

Kirjoittajat: Hanna Hakulinen, TtM, Sanna Pesonen, TtM, Jaana I. Halonen, FT Työterveyslaitos, Kuopio, yhteyshenkilö: hanna.hakulinen@ttl.fi

Työpaikat pitivät tärkeänä palvelujen saatavuutta, eikä työterveyshuoltoa nähdä yhteistyökumppanina työhyvinvoinnin ja

Työpaikat

Työterveyshuollot

Nähdään tärkeänä (%)

80 60 40 20

ny ne

Pit k

äj

än

tei

as a nj

H:

no

sa

am ine

ist hte

nte ntu ia

sa en

luj

pa lve

H TT

mu s

uu s av at

yö ssä ist

hte

ai ku tus

mu sy

tta Lu o

ivi

ne

nv

uo ro v

to im

int

a

n Ak ti

En

na

ko i

va

työ tee

tun TT H

pa ika

itte vo

t ta ise

Yh te

TT

Ta rp

eid

en

mu

ka

ise

tT

TH

pa

lve

lut

et

0

Tärkeät tekijät työterveysyhteistyössä työterveyshuoltojen ja työpaikkojen vastausten perusteella.

Työterveyshoitaja 3/18

15


Avainsanat: etäpalvelut, sote, digiosaaminen, käytettävyys

ETÄPALVELUT SOTESSA, TEKNIIKKAA JA VUOROVAIKUTUSTA? Tarkastelemme tässä artikkelissa etäpalveluiden kehittämisen mahdollisuuksia ja haasteita DigiSote-hankkeen kokemusten pohjalta. Hankkeen tavoitteena oli lisätä sotealan työntekijöiden henkilöstön valmiuksia ja osaamista digitaalisten palveluiden sekä sovellusten käyttäjänä. Hankkeemme keskittyi etäpalveluiden kokeiluihin lääkäri-, hoitaja- ja sosiaalityöntekijäpalveluissa.

D

igiSote-hanke on Etelä-Savon maakunnan alueella vuosina 2016–2018 toteutettu ESR -rahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on ollut lisätä sote-alan työntekijöiden henkilöstön valmiuksia ja osaamista digitaalisten palveluiden sekä sovellusten käyttäjänä. Hankkeen tavoitteena on ollut myös kehittää teknologian käyttöönottamiseen ja osaamisen kehittämiseen kokonaisvaltainen toimintamalli. Havaitsimme hanketyötä tehdessämme viimeisen kahden vuoden aikana, että sote-alan ammattilaisilla on erilaisia käsityksiä etäpalveluihin, digitaalisuuteen, telelääketieteeseen, IT-teknologiaan yms. liittyen. Siksi onkin tärkeää, että sote-alan ammattilaisten ja IT-alan ammattilaisten välille syntyy vuorovaikutus, jossa molemmat tahot ymmärtävät toinen toistensa puhetta ja arvostavat siihen liittyviä eroja. Etäpalvelua voi saada julkisen hallinnon virastoista tai asiakaspalvelua antavista yrityksistä. Valtiovarainministeriössä asia

16

Työterveyshoitaja 3/18

määritellään seuraavasti: Asiakas voi asioida viranomaisen kanssa verkkoyhteyden avulla. Tätä kutsutaan Etäpalveluksi. (VM, 2018). Kela puolestaan määrittelee etäpalvelun näin: Etäpalvelussa Kelan palveluneuvoja neuvoo asiakasta kuvayhteyden välityksellä. Palvelu vastaa toimistopalvelua (Kela, 2018). Oikeusaputoimistojen etäpalvelu tarkoittaa, että asiakas saa oikeusavun palveluja videoyhteyden välityksellä (Oikeusministeriö, 2018). Työterveyshuoltojakin koskettavat ohjeet etäpalvelusta on määritelty Valvirassa. Etäpalveluilla tarkoitetaan terveydenhuollossa sitä, että potilaan tutkiminen, diagnostiikka, tarkkailu, seuranta, hoitaminen, hoitoon liittyvät päätökset tai suositukset perustuvat esim. videon välityksellä verkossa tai älypuhelimella välitettyihin tietoihin ja dokumentteihin (Valvira 2018). HANKKEEN AIKANA KEHITETTY KÄYTTÖÖNOTON MALLI Hankkeessa mukana olleiden osatoteuttajien pilottien prosesseja analysoimalla ja kuvaamalla mallinnettiin digitaalisten palvelujen käyttöönottoa edistävä yhteinen käyttöönoton malli, jossa korostuu henkilöstön näkökulma. Mallilla tarkoitetaan tässä niitä tekijöitä, jotka on otettava huomioon prosessissa, joka liittyy toiminnan muutokseen lähtötilanteesta siihen asti, kun toiminta on osa nykyistä käytäntöä (Steffansson ym. 2018). Käytettävyys on ollut sote-alalla kuuma peruna jo pitkään. Eri sote-alan järjestelmät ja ohjelmat on todettu monissa tutkimuksissa käytettävyydeltään heikoksi (Viitanen ym. 2011, Kaipio ym. 2017). DigiSote-hankkeessa tehtiin käytettävyystutkimus, jolla selvitettiin sote-alan potilastyössä käytettävien videoneuvottelujärjestelmien käytettävyyttä (Hantunen ym. 2018). Tutkimuksessa oli mukana kolme Suomessa käytettyä sote-alan videoneuvottelujärjestelmää. Koehenkilöitä oli


21, jotka toimivat potilaina jokaisen videoneuvottelujärjestelmän simuloidussa etävastaanotossa. Järjestelmien välillä löydettiin eroja sekä käytettävyydessä että kognitiivisessa kuormittumisessa. Hankintoja tehtäessä kannattaakin kiinnittää huomiota videoneuvottelujärjestelmän käytettävyyteen. Muuten voi olla vaarana, että hankittu järjestelmä on käytettävyydeltään heikko, mikä voi vaikuttaa etäkuntoutuksen onnistumiseen ja sitä kautta vaikuttavuuteen. DigiSote-hankkeessa suunniteltu käyttöönoton malli toimii sotealan organisaation sisällä digitaalisten prosessien kokonaisuuksien tarkastelussa, mutta se antaa myös suunnittelupohjaa oppilaitoksille ja täydennyskoulutukseen. Rahjan mukaan (2017, ss. 28-29) koulutusmalleja tulisi kehittää määrätietoisesti ja asiantuntijana tulisi olla pedagogisia valmiuksia omaavia henkilöitä, jotka osaavat tunnistaa niin koulutustarpeita kuin kehittää koulutuksia yhdessä organisaation kanssa. Näin voitaisiin tunnustaa ja tunnistaa erikoisosaajat ja hyödyntää heidät koko organisaatiossa. DigiSote-hankkeessa olivat mukana niin sote-toteuttajat kuin koulutusorganisaatiotkin. MINKÄLAISTA OSAAMISTA ETÄPALVELUT VAATIVAT? Etäpalveluita kehittäessä tulisi ottaa huomioon henkilöstön osaaminen. Etäpalvelut tuovat sote-alalle uusia taitoja, joita on kartoittanut van Houwelingen ym. (2016). He kokosivat delfoi-menetelmän avulla 51 asiantuntijan mielipiteet, minkälaista osaamista videovälitteinen tapaaminen vaatii hoitajalta. Tärkeimmiksi taidoiksi nousi mm. vuorovaikutustaidot, kyky yhdistää kliininen kokemus etävastaanottoon, eettinen tietoisuus, kliininen osaaminen sekä avulias asenne. DigiSotehankkeessa vuorovaikutustaidot ovat myös nousseet tärkeäksi taidoksi etäpalveluita tuottaessa. Vuorovaikutustilanteen on havaittu muuttuvan,

Valmisteluvaihe Tarpeet, tavoitteet ja mahdollistaminen

Sitoutuminen

• Asiakkaat

• helpottaa asiointia • parantaa palvelujen vaikutuksia

• Työntekijät

• edistää työn tavoitteita (asiakkaat) • helpottaa työtä • tukee koko työyhteisön yhteistyötä

• Johto

• edistää organisaation tavoitteita (asiakkaat) • tukee johtamista • parantaa tehokkuutta • (potentiaalisesti) toimivan ja yhteensopivan digiteknologian hankkiminen • ymmärrys digiteknologian hankinta- osaamisesta • selkeä digisuunnitelma ja vastuut

Kaikki tahot mukana valmistelussa ja tarvittava teknologia hankittavissa

Marja-Liisa Laitinen ja Timo Hantunen

kun sitä verrataan videovälitteistä tapaamista kasvokkain tapahtuvaan tapaamiseen. Vuorovaikutuksen ja luottamuksen herättäminen asiakkaaseen vaatii uusia taitoja, ammattilaisen tulee osata kohdata asiakas uudella tavalla ja puhua kameralle luontevasti. Hankkeen aikana olemme keskustelleet useissa opiskelijaryhmissä tämän päivän ja tulevaisuuden kuvista palveluiden digitalisaatiossa. Yleinen vaikutelma ryhmäkeskusteluissa on, että palveluiden kehitykseen suhteudutaan myönteisesti, mutta samalla muistutetaan ’verkon vaaroista’ eli esim. siitä jos ei huolehdita riittävästi tietosuojasta ja tietoturvasta. Etäpalveluiden osalta ne ovatkin avainasioita luottamukselliseen työterveyshuoltoon. Holopaisen & Luhankon (2018) tekemä opinnäytetyö kuvastelee myös tämänhetkistä tilannetta uusien ammattilaisten osalta (n=56).

Käyttöönotto Roolit ja kokemukset

Sitoutuminen

• Asiakkaat

• kokeilu tuettuna • palaute kehittämiseen • —> helppokäyttöinen • —> palvelun tavoite asiakkaalle saavutetaan

• Työntekijät

• avainhenkilöt: kokeilu, kehittäminen, oppiminen, levittäminen • työprosessien muuttaminen • tukee koko työyhteisön yhteistyötä • —> toimii, helppokäyttöinen • —> työ sujuvoituu ja helpottuu • —> auttaa saavuttamaan tavoitteita

• Johto

• kehittämisen, uuden oppimisen ja työn organisointi, resursointi ja arviointi • —> organisaatio kulttuuri sekä henkilökunta- ja organisaatiorakenne huomioidaan • —> henkilöstö tarjoaa digitaalisia palveluja • —> digitaalisuus edistää organisaation tavoitteiden saavuttamista hyväksyttävillä kustannuksilla

Lopputulos myönteinen kaikille tahoille

Juurtuminen Hyödyt ja jatkuvuus • Asiakkaat

• asiakas on tyytyväinen palveluun ja sen vaikutuksiin, asiakaspalaute kehittämiseen • monipuolisempi palveluvalikoima • oikea-aikaiset ja sujuvat palvelut

• Työntekijät

• oman työn kehittyminen ja arviointi • järjestelmät/ohjelmat sujuvoittavat työntekoa • jatkuva oppiminen, riittävä IT-tuki • eri ammattilaisten yhteistyö uudistuvissa palveluissa

• Johto

• organisaation toiminta tehostuu • tiedolla johtaminen helpottuu • digitaalisuuden johtaminen: palveluiden ylläpito, arviointi ja uudistaminen

Hyöty asiakkaille, työntekijöille ja johdolle

Järjestelmän/ohjelman toimittaja mukana koko prosessin ajan ja tarvittava tuki juurtumisen jälkeen

Kuva 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon digiteknologian yleinen käyttöönottomalli henkilöstön valmiuksien näkökulmasta (Steffansson ym. 2018)

Työterveyshoitaja 3/18

17


Kyselyyn osallistuneista 50 oli opiskelijoita ja 6 opettajaa. Verkkoyhteyksiä oli käytetty lähes kaikkien osalta ajanvaraukseen ja mm. reseptien uusimiseen Kanta-palvelun kautta. Varsinaista etäyhteyttä esim. videon kautta ei kukaan vastaajista ollut käyttänyt. Käytettyjä palveluita arvioitiin nopeiksi ja helpoiksi käyttää. Opiskelijat toivoivat enemmän opetusta digityövälineiden käyttöä opiskelussa ja toivoivat opettajien taitojen niitä tukevan. Myös opettajat toivovat digitaalisten työvälineiden lisääntyvää käyttöä, mutta toivovat, että niiden käytön opetteluun olisi enemmän aikaa (Holopainen ym.2018). Em. kyselyyn vastanneet hyödyntävät digitaalisia työvälineitä opetuksessa ja opiskelussa mm. tiedonhaussa, tekstinkäsittelyssä ja taulukkolaskennassa, erilaisten pelien osalta ja muistiinpanoissa. ”Digitaalisilla työvälineillä hyödynnän omaa oppimistani” oli hyvä vastaus tässä yhteydessä. Opetukseen toivottiin videovälitteisiä, vuorovaikutteisia luentoja ja opetusta, pelkkä verkko-opetus ei enää riitä. Tulevaisuudenkuvana vastaajat näkivät robotisaation ja etäyhteyksien lisääntymisen, mutta vastasivat digitalisaation samalla vähentävän ja heikentävän vuorovaikutusta hoitotyössä. (Holopainen ym. 2018).

kehitettäessä (ks. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2018). RyttyläinenKorhonen ym. (2018) toteavat artikkelissaan digitaalisuuden haastavan vahvasti myös opetusta ja koulutusta. DigiSote-hankkeen hallinnoijan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tavoitteena on edistää oppimista mahdollisimman laajasti hyödyntäen digitaalisuutta ja tuottaa myös sellaisia sosiaali- ja terveysalan osaajia, jotka osaavat itse hyödyntää digitaalisia palveluita täysimääräisesti, mutta myös tuottaa hyötyjä tuleville asiakkailleen digitaalisuudesta. Digimurros tulee läpäisemään myös sotealan. Tämä antaa painetta henkilöstölle päivittää oman osaamisensa nykypäivän vaatimalle tasolle. Digipalveluita kehittäessä tulee kiinnittää huomiota henkilöstön osaamisiin ja valmiuksiin. DigiSote-hankkeessa toteutettu malli antaa tähän hyvän pohjan. Kirjoittajat: Marja-Liisa Laitinen,THM, ft, projektipäällikkö DigiSote-hanke, KaakkoisSuomen ammattikorkeakoulu Xamk, marja-liisa.laitinen@xamk.fi Timo Hantunen, LitM, Insinööri (AMK), TKI-asiantuntija DigiSote-hanke, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, timo.hantunen@xamk.fi

ETÄPALVELUIDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Sote-uudistuksen tavoitteisiin pääseminen edellyttää, että digitalisaation mahdollisuudet otetaan huomioon kaikkien ammattiryhmien osaamista

Artikkelin lähteet saatavissa STTHL:n toimistosta

Suomen Työterveyshoitajaliitto ry on esillä Tampereella järjestettävillä Eurosafety messuilla 11–13.9.2018. Liiton toimijoita on mahdollisuus tavata messuständillä kaikkina kolmena päivänä. Seminaarissa 13.9. meillä on esillä monta hyvää alansa vahvaa osaajaa. Hyvä työterveyshoitaja, tule kertaamaan perusasioita ja kuulemaan uutta. Tuo myös mukanasi yritysten työsuojelun edustajia ja työnantajia niin hekin saavat varsin paljon erittäin hyödyllistä koulutusta maksutta! Ohjelma:

Mika Nyberg

Pilvi Österman

Katri Mannermaa

13.00

Alkusanat ja ohjaus päivän teemaan, Mari-Anne Anttila, työterveyshoitaja, Aava lääkärikeskus

13.15

Pientyöpaikkojen riskienkartoitus Mika Nyberg, TtM, tft, AmO, tuotepäällikkö, TTL

13.45

Työpaikkaselvitys, Vartu ja päihdemalli Pilvi Österman, TtM, Kuntoutuspäällikkö, Kylpylähotelli Päiväkumpu, STTHL ry puheenjohtaja

15.00

Psykososiaalisen riskin arviointi sekä työn väkivallan uhkan arviointi. Psykososiaalisten riskien hallinta on laajin ja haastavin työturvallisuuden hallinnan osa-alue. Sen hallintaan vaikuttavat työntekijä itse, työyhteisö, esimies sekä koko työpaikka. Luennolla annetaan vinkkejä psykososiaalisen kuormituksen hallintaan. Katri Mannermaa, Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiiri ky

15.30   Työsuojeluorganisaatio: työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluorganisaation merkitys ja vastuut Leena Haakana, työsuojelupäällikkö, Helsingin kaupunki 16.15 

Loppuyhteenveto

https://www.turvallisuusalatampereella.fi/fi/program/suomen-tyoterveyshoitajaliiton-seminaari/ Leena Haakana

18

Messuilla tavataan, toivoo Mai Anttila

Työterveyshoitaja 3/18


MIKÄ ON TERVEYSKYLÄ.FI?

T

erveyskylä on yhdessä potilaiden kanssa kehitetty erikoissairaanhoidon verkkopalvelu. Se tarjoaa tietoa ja tukea kansalaisille, hoitoa potilaille ja työkaluja ammattilaisille. Terveyskylää rakennetaan osana Virtuaalisairaala 2.0 -kehittämishanketta. Se on HUS:n koordinoima ja Suomen kaikkien yliopistollisten sairaanhoitopiirien yhteinen projektikokonaisuus, johon on saatu rahoitusta sosiaali- ja terveysministeriöltä.

Mikä neuvoksi? Mistä löydän tietoa?

TIETOPOLUT

Mikä minua vaivaa? Mistä löydän apua?

OIRENAVIGAATTORIT

Mitä voin tehdä itse? Miten vaalin terveyttäni?

ITSEHOITO-OPPAAT

Miten voisin pohtia elämäntilannettani? Mitä voisin kokeilla ja harjoitella?

OMAHOITO-OHJELMAT

Miten valmistautua hoitoon tullessa? Miten hoito etenee? Miten kotiudun ja kuntoudun?

HOITO-, VALMENNUSJA TERAPIAPOLUT

SIVUN SISÄLTÖ ​​​​Terveyskylän palvelut sopivat erityisen hyvin elämänlaadun, oireiden ja elintapojen seuraamiseen sekä pitkäaikaisen sairauden kanssa elämiseen. Terveyskylä on aina avoinna, ja sinne pääsee mistä tahansa, kunhan käytössä on verkkoyhteys ja tietokone, tabletti tai älypuhelin. Terveyskylän talojen tietosisältö on veloituksetta kaikkien käytössä, taloja on tällä hetkellä 30, mm. kuntoutumis-, kivunhallinta-, nivel-, sydänsairaudet- ja vertaistalot. Asiakkaille tarkoitettuihin digitaalisiin hoitopolkuihin vaaditaan lääkärin lähete. Palvelut täydentävät perinteistä sairaalahoitoa. Niiden myötä ennakoivan hoidon merkitys kasvaa ja ihmist​en mahdollisuudet oman terveyden ylläpitämiseen lisääntyvät. Terveydenhuollon ammattilaisille suunnattuja palveluita, TerveyskyläPRO, työkaluja ja materiaaleja julkaistaan porrastetusti kuluvan vuoden aikana. Ammattilaisten sivuille voi kirjautua joko HUS:n tunnuksilla tai rekisteröitymällä ammattilaisten osion käyttäjäksi, jolloin tarvitset voimassa olevan terveydenhuollon varmennekortin. Lähde ja lisätietoja: https://www.terveyskyla.fi/ Anu Silander

HTP-ARVOT 2018 (HAITALLISEKSI TUNNETUT PITOISUUDET) Sosiaali- ja terveysministeriö on asetuksellaan (538/2018) vahvistanut julkaisussaan HTPARVOT 2018. Työpaikan ilman epäpuhtauksien haitallisiksi tunnetut pitoisuudet sekä vastaavat biologisten altistumisindikaattorien ohjeraja-arvot ovat tarkoitettu huomioon otettavaksi työpaikan ilman puhtautta, työntekijöiden altistumista ja mittaustulosten merkitystä arvioitaessa. HTP-ARVOT 2018 on julkaistu sekä suomen- ja ruotsinkielisenä ja se korvaa vuonna 2016 ilmestyneen aiemman julkaisun. Julkaisu on tarkoitus päivittää seuraavan kerran vuonna 2020. Julkaisuun pääset https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160967

Työterveyshoitaja 3/18

19


TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄVALMIUKSIA Työelämän jatkuvissa muutoksissa ja monimuotoisissa haasteissa myös työterveyshuollon toimintoihin tarvitaan uudenlaista toimintaotetta. Tämän artikkelin tarkoituksena on tuoda esille työterveyshoitajan työssä tulevaisuudessa tarvitsemia työelämävalmiuksia. Uudistettu valtioneuvoston asetus (708/2013) astui

J

atkuvat työelämän, yhteiskunnan ja kansanterveyden muutokset vaativat työterveyshoitajaa kehittämään osaamistaan ja itsesäätelyvalmiuksiaan (motivaatio, toimintaan sitoutuminen). Osaamisen kehittämisen tulee olla jatkuvaa tietotaitojen päivittämistä vastatakseen työikäisen terveyden ja hyvinvoinnin tarpeisiin sekä uudenlaisten tietotaitojen hankintaa mm. tutkimus- ja kehittämistyöhön. Yritykset ja organisaatiot odottavat saavansa monipuolisempaa ja jalostuneempaa informaatiota. Ohjauksen, neuvonnan ja terveyskasvatuksen tulee olla konsultoivaa, prossessityyppistä työskentelyä työyhteisöjen keskuudessa.

voimaan 2014. Taustalla oli työkyvyn seurannan korostaminen ja hallinta varhaisen tuen, työterveysyhteistyön ja työterveyshuollon vaikuttavien menetelmien avulla. Toinen korostettu asia on työntekijöiden terveyden ja työkyvyn edistäminen, voimavarojen tunnistaminen ja tukeminen. Sairausvakuutuslain (1224/2004) muutos 2011 uudisti työterveyshuollon korvauskäytäntöä edistämään työterveysyhteistyötä ja työkyvyn tukea. Työterveyshuollon, terveydenhoidon ja kuntoutusjärjestelmien tulee tehdä monialaista ja oikea-aikaista tiivistä yhteistyötä työikäisten työkyvyttömyyden ehkäisyssä. Työterveyshuollon pyrkimys on myös edistää väestön hyvinvointia ja elämän laatua, sekä työelämän laatua ja tuottavuutta.

”Tää on just sitä ettei pyöritä niissä arjen murinoiss vaan on nyt joku kehityssuunta” (haastateltu työterveyshoitaja)

20

Työterveyshoitaja 3/18

VAHVISTAMISEN PAIKKOJA Selvitin opinnäytetyössäni millaista osaamista työterveyshoitaja tarvitsee tulevaisuudessa sekä pyrin löytämään mahdollisia osaamisen kapeikkoja. Tutkimusaineisto kerättiin työterveyshoitajien haastatteluilla ja aineiston keruumenetelmänä käytettiin Delfoi-menetelmää. Delfoi -menetelmä soveltuu ennakoimiseen ja tulevaisuuden hahmottamiseen. Tulevaisuutta emme löydä ennakoimalla, vaan pyrkimällä vaikuttamaan tämän hetken päätöksiin. Tulevaisuuden ennakointia voidaan käyttää suunnittelun apuvälineenä ja tulevaisuus luodaan tekojen kautta. Lakeja, asetuksia ja valtakunnallisia uusia suosituksia uudistetaan tiheästi. On mahdotonta hallita niitä kaikkia, mutta tulee tietää mistä tarvittava ja luotettava tieto löytyy. Vahvaa perusosaamista tarvitaan edelleen mm. työikäisten hyvinvoinnin edistämiseen, työoloihin vaikuttaen. Tämä edellyttää työterveyshoitajalta vankkaa tuntemusta työympäristöistä ja työyhteisöistä. Työympäristön näkeminen kokonaisuutena sekä kuormitustekijöiden ja voimavarojen tunnistaminen ovat oleellisia työterveyshoitajan työssä ja niiden merkittävyys kasvaa. Terveydenhoitajan tulee huomioida yhteiskuntaan ja kansanterveyteen liittyvät tekijät vahvemmin. Työikäisten ikääntyessä ennenaikaisen eläköitymisen riski kasvaa ja työvoima vähenee kansantaloutta heikentäen. Tästä syystä terveydenhuollolta odotetaan työikäisten kohdalla ennaltaehkäiseviä ja kehittyneempiä toimia elintapasairauksissa kuten sydän-, verisuoni-, tuki- ja liikuntaelinsairauksissa sekä diabeteksen ehkäisyssä. Työterveyshoitajan tulee nähdä laaja-alaisesti työelämän muutokset ja ymmärtää niiden aiheuttamat haasteet työikäisen terveyteen ja niiden merkityksen työkykyyn. Kiihtyvä työelämä muutoksineen ja työympäristötekijöineen heijastuu työkykyyn lisäten mielenterveysongelmia. Määräaikaiset työsuhteet, työstä saatu palaute ja sosiaaliset tekijät ovat työkykyyn vaikuttavia tekijöitä. Työhön liittyviä mielenterveysongelmia voidaan ehkäistä yhteistyössä organisaation tai työyhteisön kanssa. Psyykkisen työkyvyn edistäminen on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää.


"Tämän päivän osaaminen on huomenna vanhentunutta osaamista"

PANOKSIA YHTEISTYÖHÖN Tulevaisuudessa työterveyshoitajan tulee kyetä tiiviimpään yhteistyöhön ja verkostoitumiseen asiakasyritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Hyvä ja toimiva yhteistyö edellyttää työterveyshoitajalta entistä parempia vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Hyvillä neuvottelu-, esiintymissekä visuaalisilla taidoilla työterveyshoitaja luo luontevamman ja vaikuttavamman vuorovaikutustilanteen. Aktiivinen ja toimiva vuorovaikutus sekä järjestelmällinen yhteydenpito yritykseen ovat avaintekijöitä yhteistyön onnistumiseen. Työterveysyhteistyö on toimintaa työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon välillä. Työterveysyhteistyö on parhaimmillaan tarvelähtöistä kumppanuutta, joka perustuu yhdessä luotuihin tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Hyvällä yhteistyöllä pyritään saamaan aikaan terveelliset ja turvalliset työolot sekä toimiva työyhteisö. Hyvä yhteistyö huomioi yksilöön kohdistuvan toiminnan sillä kaikilla on yhteinen tavoite: hyvä työkyky ja yksilön hyvinvointi. Suositusten, ohjeiden ja palautteiden annossa tulisi suosia suorempaa yhteyttä yksilö- ja työyhteisötasolla teknologisten sovellusten avulla. Sähköisten työvälineiden lisääntyessä ja monipuolistuessa tulee niiden käyttäjän saada riittävästi perehdytystä, jotta paras hyöty saadaan esille. Digitaalisuuden lisääntyminen ja uusien toimintojen syntyminen vaatii työterveyshoitajalta muutosmyönteisyyttä ja vanhoista kaavoista poisoppimista.

markkinoinnin tavoite on hyvät asiakassuhteet; laadukkaasti asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen, organisaation osaamisen markkinoiminen, sekä kilpailukyvyn kehittäminen. Markkinointi on asiakkaan motivointia palveluiden hankkimiseen, tiedottamista työterveyshuollon tarpeellisuudesta sekä hyödyistä. Markkinointi tukee työterveyshuollon toiminnan tavoitteita ja on kilpailukykyisen toiminnan edellytys. Uutena osaamisvaatimuksena on transnationaalinen osaaminen. Tällä tarkoitetaan tietämystä ja osaamista kohdattaessa eri kansallisuuksia ja maahanmuuttajia. Työterveyshuollossa tullaan lisääntyvässä määrin tapaamaan eri kulttuuritaustaisia yksilöitä. Terveyden ja työkyvyn tukeminen edellyttää monikulttuurisuuden tuntemista, eettistä osaamista sekä kielitaitoa. Kirjoittaja: Merja Koivisto Terveydenhoitaja YAMK, työterveyshoitaja Kymijoen Työterveys Oy merja.koivisto@kym.tt.fi

MARKKINOINTI TIETOISUUTEEN Työelämän muutos ja kilpailu ovat muuttaneet myös työterveyshoitajan käsitystä markkinoinnista ja talousosaamisesta. Markkinoinnin ja mainostamisen raja työterveyshuollossa on häilyvä. Ulkoisen

Artikkelin lähteet saatavissa STTHL:n toimistosta

Työterveyshoitaja 3/18

21


UUTTA OSAAMISTA TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA TOISEN ASTEEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPETTAJILLE Laurea ammattikorkeakoulu ja

TULOKSET

Työterveyslaitos toteuttivat yhteistyössä valtakunnallisen täydennyskoulutuksen toisen asteen sosiaali- ja terveysalan opettajille. Koulutus toteutettiin Opetushallituksen rahoituksella, Täydennyskoulutuksen nimeksi muotoutui Lähihoitajan ennakoiva turvallisuus-, ergonomia- ja työhyvinvointiosaaminen – LETET.

L

ETET- täydennyskoulutus (15 op) muodostui kolmesta moduulista, joka toteutettiin vuoden 2017 aikana ja koulutus kesti vajaan vuoden. Koulutukseen osallistuneet opettajat suorittavat mm. Työterveyslaitoksen Potilassiirtojen Ergonomiakortti® -koulutuksen. Täydennyskoulutuksen tavoitteena oli lisätä toisen asteen sotealan opettajien valmiuksia arvioida ja toteuttaa ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä hoitotyössä. Lisäksi tavoitteena oli ennaltaehkäistä ja arvioida lähihoitajan työhön liittyviä fyysisiä riski- ja kuormitustekijöitä sekä tunnistaa työhyvinvointiin ja työkykyyn vaikuttavia tekijöitä hoitotyössä.

22

Työterveyshoitaja 3/18

TYÖTERVEYSHUOLTOLAKI JA KOKONAISVALTAINEN, RISKIPERUSTEINEN TURVALLISUUS JA ENNALTAEHKÄISEVÄ TURVALLISUUSTYÖ Ennaltaehkäisevän turvallisuustyön ensimmäisessä osiossa Sosiaalija terveysalan opettajat tutustuivat yhdessä oppilaiden kanssa Työterveyshuoltolakiin (1383/2001). Lain pohjalta he tekivät manuaalisen tai sähköisen käsitekartan, jossa oli huomioitu työnantajan sekä työntekijän oikeudet ja velvollisuudet. Opettajat ja oppilaat kokivat, että Työterveyshuoltolain sisällön avaaminen lisäsi tietoa ja ymmärrystä työntekijän sekä työnantajan vastuusta ja velvollisuudesta huolehtia terveydestä ja turvallisuudesta työssä. Lain tuntemus yhdistettiin myös vahvasti sote-alan yrittäjyyteen. Moduulin toisessa osiossa lähihoitajan työtä tarkasteltiin kokonaisvaltaisen, riskiperusteisen turvallisuuden näkökulmasta. Koulutuksen osallistuneet opettajat yhdessä opiskelijoidensa kanssa tekivät pienryhmissä riskienarviointia työelämäkontekstissa. Ryhmät tunnistavat hoitotyössä kohdattavia turvallisuusriskejä kahdella erilaisella riskienarviointimenetelmällä, potentiaalisten ongelmien analyysin sekä Mitä jos –analyysin avulla. Käytännön esimerkkejä ryhmien arviointikohteista olivat muun muassa kotihoidon asiakkaan turvallisuusriskit, lähihoitajan yksintyöskentelyn riskit kotihoidossa, lähihoitajan riskit


päivystyspoliklinikalla, pyörätuolipotilaan suihkussa käynnin riskit, lääkehoidon riskit sekä päiväkodin ulkoilupihan turvallisuusriskit lasten ja aikuisten näkökulmasta. Lisäksi tarkasteltiin lähihoitajaopiskelijoiden työssäoppimiseen liittyviä riskejä. Lähihoitajaopiskelijat pitivät erityisesti potentiaalisten ongelmien analyysistä, joka auttoi heidän mukaansa ajattelemaan asioita monipuolisesti ja kaikki osallistujat pääsivät tasapuolisesti osallistumaan riskien arviointiin. Tärkeäksi asiaksi koettiin myös se, että tunnistetut riskit kirjataan muistiin ja korjaavien toimien osalta määritellään, kuka tekee, mitä tekee ja milloin tekee. Jos näin ei tehdä, jäävät asiat yleensä hoitamatta. Riskienhallinnan teoria tukee opiskelijoiden havaintoja. Riskienhallinta on kiinteä osa organisaation kaikkea toimintaa, jossa otetaan huomioon sekä inhimilliset että kulttuurilliset tekijät. Riskienhallinta liittyy jokaisen organisaation jäsenen tehtäviin.

Carita Saarikivi

Henna Hertell

TYÖHYVINVOINTI JA TYÖSSÄ JAKSAMINEN Sosiaali- ja terveysministeriö (2018) kuvaa työhyvinvointia kokonaisuutena, johon vaikuttavat työ ja siihen liittyvä mielekkyys, terveys, turvallisuus sekä hyvinvointi. Työhyvinvointi vaikuttaa työssäjaksamiseen ja sen on todettu olevan yhteydessä työhön sitoutumiseen, tuottavuuteen ja sairauspoissaoloihin. Työterveyslaitoksen tekemän Kunta10 -seurantatutkimuksen (Työterveyslaitos 2017) mukaan kuntasektorilla tapahtuvat sote-muutokset ovat lisänneet sote-alan työntekijöiden epävarmuutta ja kokemusta siitä, että he eivät voi vaikuttaa muutoksiin riittävästi. Lähes 40 % sote-alan työntekijöistä kuvaa huolta työmäärästä, joka uhkaa nousta yli sietokyvyn. Työhyvinvointi moduulin toisen osan tavoitteena oli tarkastella lähihoitajan työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämistä. Sisältöinä olivat työkyvyn eri osa-alueiden tarkastelu sekä omaan ammattiin liittyvien vaikutusten ja vaatimusten tunnistaminen. Tärkeää oli myös löytää keinoja työkyvyn ylläpitämiseen sekä tukea opettajia löytämään keinoja opiskelijoiden työhyvinvoinnin edistämiseksi jo opintojen aikana. Osiossa tarkasteltiin työuupumusta, myötätuntouupumusta, työn tekemiseen liittyvää tunneilmastoa sekä selviytymisstrategioita, jotka vaikuttavat eri kuormitustekijöiden säätelyyn ja työstä palautumiseen. Erityisesti myötätuntouupumuksen ja erilaisten selviytymisstrategioiden tarkastelu koettiin ryhmässä hyödylliseksi. Seminaaripäivän aikana koostetut tuotokset korostivat sitä, miten tärkeää on tukea opiskelijoita jo opintojen aikana sellaiseen itsereflektioon, joka lisää heidän tietoista kykyään säädellä omaa jaksamista ja työhyvinvointia vahvistavia osa-alueita. Modulissa tarkasteltiin myös tunneilmastoon vaikuttavia tekijöitä ja niiden tunnistamista etenkin resilienssin ja mentalisaation kautta. Opettajat saivat pohtia yhdessä sitä, miten psyykkistä joustavuutta ja sopeutumista voisi kehittää. Lisäksi opettajat tutkivat psykologisen sopimuksen merkitystä sote-alalla ja miten se vaikuttaa työhön sitoutumiseen vastuiden, odotusten ja velvollisuuksien kautta, jota työntekijä liittää omaan työhönsä ja työnantajaansa. Olakiven (2018) väitöstutkimuksessa todettiin, että hoitajat haluavat tulla nähdyksi aktiivisina, sitoutuneina ja motivoituneina työntekijöinä. Tämä haastaa lähijohtajia hankkimaan uutta osaamista. Psykologisen sopimuksen näkyväksi tekeminen on tärkeää myös siitä näkökulmasta, että se sitouttaa työntekijää työhön ilman erillistä lisäresurssia. Tutkimusten mukaan työssäjaksamista edistävät työntekijän vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, hyvä tiedonkulku sekä työn ennustettavuus. Näillä on merkitystä myös itsetunnon sekä pystyvyyden vahvistamisessa, jotka vähentävät myös uupumisoireita.

Soili Martikainen,

Eri tehtävien ja yhteisen keskustelun tuloksena koulutukseen osallistuneet opettajat kokivat saavansa tarpeellisia välineitä asioiden puheeksiottoon ja niiden työstämiseen omien opiskelijoidensa kanssa. Merkityksellisenä koettiin se, että opiskelijat saavat jo opiskelun aikana riittävästi tietoa työhyvinvoinnin lähtökohdista. POHDINTA Tulevaisuudessa lähihoitajan työhön ja koulutukseen kohdistuu voimakkaita muutostarpeita. Merkittävimmät muutokset ovat sote-ja maakuntauudistus sekä ammatillisen koulutuksen reformi. Eri ammattiryhmien välillä tehdään tehtävän siirtoja ja vastuu kasvaa entisestään. Supistuvien resurssien vuoksi haastetta tuovat väestön ikääntyminen ja keskimääräisen eliniän kasvu. Muutostarvetta lisää väestön terveyserot, syrjäytyminen, kotihoidon lisääntyminen ja teknologian kehitys. Muita työhön vaikuttavia tulevaisuuden trendejä ovat globalisaation ja monikulttuurisuuden lisääntyminen. Kelan tilaston (2018) mukaan pitkien sairauspoissaolojen osuus on lähtenyt jälleen kasvuun. Taustalla ovat erityisesti mielenterveyden häiriöihin liittyvät syyt. Erityisen huolestuttavaa on sote-alan työntekijöiden sairastavuus, jota voidaan pitää ongelmallisena tulevan soteuudistuksen näkökulmasta. Opiskelijoiden hyvinvointiin tulisikin panostaa systemaattisesti läpi opintojen. Tätä voitaisiin tukea työhyvinvointiin liittyvien taitojen ohella myös tarkastelemalla psykologisen sopimuksen merkitystä. Hoidon laadun on pystyttävä vastaamaan potilaiden ja asiakkaiden alati muuttuviin tarpeisiin. Ammattitaito on pidettävä korkeana ja koulutus laadukkaana. Nämä muutokset haastavat toisen asteen sosiaali- ja terveysalan opettajia ylläpitämään osaamistaan säännöllisesti. Laurea-ammattikorkeakoulun lehtorit: Henna Hertell, TtM, työterveyshoitaja Soili Martikainen, TkT Carita Saarikivi, TtM, psykoterapeutti YET Artikkelin lähteet saatavissa STTHL:n toimistosta

Työterveyshoitaja 3/18

23


KAHVI SOPII OSAKSI MONIPUOLISTA RUOKAVALIOTA Kahvi on suomalaisille rakas nautinto arjessa ja juhlassa. Aikuisista miehistä 90 % ja naisista 85 % juo kahvia. Päivittäin kahvia juodaan keskimäärin 4-5 kupillista. Tieteellisten tutkimusten perusteella kohtuullinen kahvinjuonti, 3-5 kupillista/ päivä, on yhteydessä moniin myönteisiin fysiologisiin vaikutuksiin. Siksi kahvi sopii osaksi monipuolista ruokavaliota ja

hidastaa ikääntymiseen liittyvää kognitiivisten kykyjen heikentymistä. Kahvin eri ainesosista on tutkittu eniten kofeiinin terveysvaikutuksia. Kohtuullinen kofeiinin saanti on tutkimuksissa yhdistetty enimmäkseen myönteisiin vaikutuksiin, jotka liittyvät esimerkiksi tarkkaavaisuuteen sekä henkiseen ja fyysiseen suorituskykyyn. Kofeiinia esiintyy luonnostaan yli 60 kasvissa, kuten kahvissa, teessä, kaakaossa, kolapähkinöissä, yerba matessa ja guaranassa. Kupillisessa kahvia on 75-100 mg kofeiinia. Teessä ja kaakaossa kofeiinia on vähemmän. Kofeiini on kahvin tärkein fysiologisesti aktiivinen ainesosa, mutta kahvissa on monia muitakin yhdisteitä. Siksi voi olla vaikea erottaa, mitkä vaikutukset johtuvat kofeiinista ja mitkä muista yhdisteistä.

terveellisiä elämäntapoja.

M

iljoonat ihmiset eri puolilla maailmaa nauttivat päivittäin kahvia, joka on yksi laajimmin tutkituista ruokaaineista. Uudet tutkimukset täydentävät säännöllisesti jo ennestään kattavaa tutkimustietoa. Kohtuullinen kahvinjuonti saattaa tutkimusten mukaan pienentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen sekä Alzheimerin ja Parkinsonin tauteihin ja

24

Työterveyshoitaja 3/18

KAHVINJUONTI JA TARKKAAVAISUUS Kahvin hyvä maku ja vastustamattomat aromit houkuttelevat meidät kahvikupillisen ääreen, mutta usein kahvia nautitaan myös sen virkistävien vaikutusten vuoksi. Kahvin piristävä vaikutus johtuu kofeiinista. Kofeiini stimuloi keskushermostoa ja salpaa reseptoreja, joihin uneliaisuutta aiheuttavan adenosiini-yhdisteen kuuluisi kiinnittyä. Kahvin kofeiini ei kuitenkaan vaikuta piristävästi heti, vaan vasta


noin puolen tunnin kuluttua kahvin nauttimisesta. Kahvikupillisen jälkeen veren kofeiinitasot ovat korkeimmillaan 15–45 minuutin kuluttua. Kofeiinin vaikutus on kuitenkin kaikkein voimakkaimmillaan siinä vaiheessa, kun se vaikuttaa aivoihin, mikä tapahtuu noin 30– 60 minuutin kahvin nauttimisen jälkeen. EFSA (Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen) on todennut, että vakuuttavan tutkimusnäytön perusteella 75 mg:n annos kofeiinia lisää tarkkaavaisuutta ja valppautta6 (kupillinen kahvia). Pienet kofeiiniannokset saattavat tutkimusten perusteella parantaa työmuistia, kun taas suuret kerta-annokset saattavat ylivireydestä johtuen mahdollisesti heikentää sitä. Noin neljän tunnin välein nautittu 75 mg:n kofeiiniannos voi tieteellisten tutkimusten mukaan parantaa mielialaa koko päivän ajaksi. KAHVI VAIKUTTAA MEIHIN ERI TAVOIN Usein ihmetellään, miksi joku voi juoda useita kupillisia kahvia päivässä ilman, että esimerkiksi uni häiriintyy, kun taas toisilla jo yksi loppuiltapäivästä nautittu kahvikupillinen pitää hereillä myöhään iltaan. Tutkimusten mukaan mm. sukupuoli, ruokavalio ja perimä voivat määritellä kofeiini vaikutuksia. Tietyt ruoka-aineet voivat joko hidastaa tai nopeuttaa kofeiinin aineenvaihduntaa. Esimerkiksi greippimehun nauttiminen on yhdistetty kofeiinin hitaampaan ja parsakaali nopeampaan poistumiseen elimistöstä. Tutkimusten perusteella tiedetään, että ihmiset säätelevät omaa kofeiinin saantiaan yleensä niin, että toivotut myönteiset vaikutukset (rentoutuminen, tarkkaavaisuus, valppaus, keskittyminen, tuottavuus) saadaan hyvään tasapainoon ja mahdolliset ei-toivotut vaikutukset vältetään (levottomuus, ärtyneisyys, hermostuneisuus, unettomuus). Institute of Scientific Information on Coffee (ISIC) julkaisi kesäkuussa 2018 asiantuntijaraportin, jonka mukaan kofeiinin vaikutukset eri ihmisillä määräytyvät kahden geneettisen tekijän perusteella: onko kofeiinin aineenvaihdunta maksassa nopeaa vai hidasta ja kuinka herkkä henkilön keskushermosto on kofeiinin vaikutuksille. Raportin mukaan ihmiset voidaan jakaa kolmeen ryhmään:

kahvinjuonti vaikuttaa tyypin 2 diabeteksen syntyyn. Katsauksen mukaan eniten kahvia juovilla, noin 5 kupillista/päivä, on 30 % pienempi riski sairastua tyypin 2 diabetekseen kuin niillä, jotka eivät juo kahvia lainkaan. Tulosten mukaan riskiä pienentää sekä kofeiinia sisältävän että kofeiinittoman kahvin juominen. Kofeiinia sisältävä kahvi pienensi riskiä 7 % ja kofeiiniton kahvi 6 % jokaista päivittäin nautittua kupillista kohden. Tutkijoiden mukaan vaikutus saattaa liittyä kahvin mahdollisiin antioksidatiivisiin vaikutuksiin, koska kahvin on tutkimuksissa todettu vähentävän mm. tyypin 2 diabetekseen liittyvää oksidatiivista stressiä. Näiden havaintojen varmistamiseksi olisi kuitenkin tärkeää toteuttaa pitkäkestoisia satunnaistettuja ja plasebokontrolloituja tutkimuksia. KOFEIININ SAANTISUOSITUKSET Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksen10 mukaan kofeiinia tulisi päivittäin saada enintään 400 mg, mikä saadaan 4-5 kupillisesta kahvia. Mukaan lasketaan myös kaikista muista lähteistä, kuten esimerkiksi teestä, kolajuomista, kaakaosta, suklaasta ja energiajuomista saatu kofeiini. Raskaana olevien ja imettävien naisten tulisi suosituksen mukaan saada kofeiinia korkeintaan 200 mg päivässä. TUTKITTUA TIETOA KAHVISTA JA TERVEYDESTÄ Kahvin ja sen eri ainesosien terveysvaikutuksista julkaistaan jatkuvasti uusia tutkimuksia. Elintarviketeollisuusliiton Kahvi- ja paahtimoyhdistys ylläpitää www.kahvijaterveys.fi -nettisivustoa, josta löytyy laaja tietopaketti uusimmista kahviin ja terveyteen liittyvistä tutkimustuloksista. Sivusto on tarkoitettu nimenomaan terveydenhuollon ammattilaisille luotettavan kahvitietouden lähteeksi.

Lähteet: www.stthl.fi

1. Voimakas kofeiiniherkkyys Kofeiinin aineenvaihdunta maksassa on hidasta ja sitoutuminen keskushermostoon voimakasta. Jo pienet kofeiinimäärät vaikuttavat piristävästi ja suuret annokset voivat aiheuttaa unihäiriöitä. 2. Tavanomainen kofeiiniherkkyys Kofeiinin inaktivointi maksassa ja sitoutuminen keskushermostoon ovat tasapainossa, minkä johdosta kahvia voidaan tyypillisesti juoda 2-5 kupillista päivässä ilman, että esimerkiksi uni häiriintyy. Kofeiinia ei kuitenkaan suositella nautittavaksi illalla. 3. Alhainen kofeiiniherkkyys Kofeiinin aineenvaihdunta maksassa on nopeaa. Kofeiini ei kaikilla lisää valppautta tai vaikuta keskittymiskykyyn ja valveillaoloon. Näillä henkilöillä uni ei häiriinny, vaikka kahvia nautitaan ennen nukkumaanmenoa. Terveydenhuollon ammattilaisten on kuitenkin tärkeää korostaa tälle ryhmälle, että kofeiinia ei tule nauttia suositeltua enempää toivottujen vaikutusten saamiseksi. KAHVINJUONTI JA TYYPIN 2 DIABETES Keväällä 2018 julkaistussa uudessa systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa analysointiin 30 tutkimusta, joissa oli mukana lähes 1,2 miljoonaa osallistujaa. Tavoitteena oli selvittää, miten

Työterveyshoitaja 3/18

25


TYÖFYSIOTERAPEUTIN SUORAVASTAANOTTO TULE-POTILAAN TYÖKYVYN TUKENA TULE-potilaiden yksilölliset riskitekijät tulee selvittää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa työterveyshuollossa. Työkyvyttömyyden kannalta merkittävimmät riskitekijät ovat psykososiaalisia. Niiden haltuunotossa moniammatillisuus ja kiinteä yhteys työpaikkaan on keskeistä.

A

rtikkelissa esittelemme, miten työfysioterapeutin suoravastaanottotoiminta voi auttaa tuki- ja liikuntaelin (TULE) -potilaan työkyvyn tukemisessa. Artikkeli pohjautuu suoravastaanottoa tekevien fysioterapeuttien ja muiden ammattilaisten kokemuksiin. Selvitys tehtiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja Suomen Fysioterapeutit ry:n kanssa. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla Digium-kyselyllä 5.4.–30.6.2017. Vastauksia saatiin yhteensä 59, joista kuusi oli työterveyshuoltoyksiköistä. Kaikista vastanneista fysioterapeutteja oli 46.   VARHAINEN TYÖKYKYRISKIEN TUNNISTAMINEN  TULE-kipu on moniulotteinen ongelma, jossa kipuun ja siihen liittyvään haittaan vaikuttavat esimerkiksi psykologiset ja sosiaaliset tekijät sekä oheissairastavuus. Alaselkäkipu on TULEvaivoista merkittävin ongelma. Haittaavan selkäkivun kehittymisen tärkeimmät riskitekijät on kuvailtu taulukossa 1. TULE-kivun työpaikkaan ja työyhteisöön liittyviä riskitekijöitä on luetteloitu taulukossa 2. Yksilöllisten riskitekijöiden varhainen tunnistaminen työterveyshuollon ensi kontakteissa on oleellista, sillä potilaan ohjaaminen oikeiden palveluiden piiriin vähentää ongelmien

26

Työterveyshoitaja 3/18

kasautumista. Jo ensikäynnillä pitäisi tunnistaa ne henkilöt, joilla on lisääntynyt toiminta- ja työkyvyttömyyden riski ja kohdentaa heille oikeat toimenpiteet.  Terveydenhuollon ammattilaiset ovat taipuvaisia aliarvioimaan esimerkiksi pelon esiintymistä potilailla Jellema ym. (2007) mukaan. Psykososiaalisten riskitekijöiden tunnistamisessa on tärkeää käyttää päteviä ja luotettavia kyselylomakkeita. Englannissa kehitetyllä yhdeksän kysymystä sisältävällä Start-selkäkyselyllä pyritään tunnistamaan, tarvitseeko potilas psykologisesti painottunutta hoitoa. Örebron kipukysely on erinomainen riskimittari TULEpotilaiden työkyvyttömyysriskin arviointiin. Kysely antaa laajan kuvan psykososiaalisista riskitekijöistä. Tuloksista keskustellaan potilaan kanssa, jotta saadaan selville ongelmien taustalla olevat yksilölliset tekijät ja voidaan asettaa tavoitteet ja laatia hoitosuunnitelma (Linton & Nicholas 2006).    Selvityksen vastausten perusteella fysioterapeuttien taidot tunnistaa ja hoitaa psykososiaalisia tekijöitä vaihtelevat. Riskihenkilöiden tunnistaminen ei yksinään riitä, vaan myös työkykyriskien haltuunottoa ja hoitoa on kehitettävä. Tarvitaan menetelmiä, joilla pureudutaan TULE-ongelmien psykologiseen ulottuvuuteen. Lisäksi on huomioitava fyysinen toimintakyky ja muut yksilölliset tekijät, jotka voivat olla merkityksellisiä kivun ja sen aiheuttaman haitan vähenemiselle. Työterveyshuolloissa moniammatillisen tiimin osaamista hyödynnetään jo nyt sujuvasti. Hankalat kipu-, masennus- ja moniongelmapotilaat ovat haastavia. Yksinään näitä on vaikea hoitaa, moniammatillinen tiimi on paras ratkaisu. Yhdessä organisaatiossa oli kokeilussa minitiimit: ”Skriinauksella ja arviointilomakkeilla pyrimme parantamaan tilannetta niin, että potilaiden todellinen/ensisijainen ongelma nousee esille ja hänet voidaan ohjata oikeaan hoitoon”. Tällainen toiminta lisää moniammatillisuutta pyrittäessä tunnistamaan potilaan


suunnittelua tukemaan on valmistumassa työfysioterapeuttien suoravastaanottokoulutussuositus. SAUMATON YHTEISTYÖ TÄRKEÄÄ 

kokonaistilanne. Lääketieteellinen konsultaatiomahdollisuus ja ohjaus suoravastaanotolta työterveyshoitajalle tai -psykologille ovat toimineet hyvin. Myös työfysioterapeuttien ammattitaitoa psykososiaalisia tekijöitä omaavien potilaiden kohtaamisessa on mahdollista parantaa koulutuksen avulla. Koulutusten

Kipuun liittyvät tekijät

Voimakas kipu Alaraajakivun mukana olo 

Elämäntapatekijät

Ylipaino/lihavuus

Tupakointi

Psykologiset ja psykososiaaliset tekijät

Lainsäädäntöä on viime vuosina kehitetty suuntaan, joka siirtää työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen koordinaatiovastuuta työterveyshuollolle. Näyttäisi siltä, että työterveysyksiköt huomioivat yhä enemmän työnjaon uudistamisissa ammattilaisten yhteistyön ja osaamisen tarkoituksenmukaisuuden: TULE-oireisen asiakkaan luontevin kokonaistilanteen haltuunottaja on työfysioterapeutti jo ensikäynnistä alkaen. Tässä on vielä työsarkaa, sillä sekä työterveyshuollossa että työpaikoilla ajatellaan edelleen usein lääkärilähtöisesti. Palvelun ei ole kuitenkaan koettu huonontuneen, kun  lääkärin sairausvastaanottokäynti on  korvaantunut työfysioterapeutin ohjauksella ja neuvonnalla – sekä yritysten että potilaiden antama palaute suoravastaanotosta on ollut positiivista. TULE-oireisen asiakkaan luontevin kokonaistilanteen haltuunottaja on työfysioterapeutti jo ensikäynnistä alkaen.  Työfysioterapeutti on oikea henkilö arvioimaan työntekijän fyysistä toimintakykyä ja jäljellä olevaa työkykyä. Jo ensikäynnillä tulee selvittää,  onko työnantajalla tarjota työtä, joka vastaa työntekijän terveydentilaa. Mikäli työjärjestelyt eivät ole mahdollisia, voidaan suositella poissaoloa työstä. Osassa työterveyshuolloista on kehitetty samanaikaisesti ohjeistuksia mm. sairauspoissaolojen

Masennus Pelko-välttämiskäyttäytyminen  Katastrofointi  Matala koulutustaso 

Sosiaaliset ja työhön liittyvät tekijät

Fyysinen työkuormitus Huono työtyytyväisyys 

Muut tekijät

Korvaushakuisuus

Taulukko 1. Haittaavan selkäkivun kehittymisen tärkeimmät riskitekijät (Chou ja Sekelle 2010, Hartvigsen ym. 2018)

Tyytymättömyys työhön Vähäinen sosiaalinen tuki  Vähäinen hallinnan tunne suhteessa työhön  Usko työnteon vaarallisuudesta  Työn kovat fyysiset vaatimukset  Yksitoikkoinen, nopea ja stressaava työ  Työn puutteellinen sopeuttaminen    Taulukko 2. TULE-kivun työhön ja työpaikkaan liittyviä riskitekijöitä (Shaw ym. 2006)

Työterveyshoitaja 3/18

27


Heli Kangas, Maija Paukkunen ja Jaro Karppinen

kirjoittamisesta ja korvaavan työn käytöstä. Kyselyn vastauksissa ei tullut esiin, miten esimerkiksi työnmuokkaustarpeen arviointi toteutuu tällä hetkellä suoravastaanoton yhteydessä. Toimintamalli työjärjestelyiden käynnistämiseen työfysioterapeutin suoravastaanotolta tulee kehittää, jotta todelliset vaihtoehdot työstä poissaololle hyödynnetään. Työfysioterapeutin on huomattavasti muita kuntouttavia tahoja helpompi käydä keskustelua työurasta kuntoutujan työnantajan kanssa ja auttaa muokkaamaan työnkuvaa terveydentilalle soveltuvaksi. Työfysioterapeutin ammattitaitoa tulisikin hyödyntää entistä laajemmin TULE-vaivojen hoidossa ja siihen liittyvien työkykyriskien ehkäisyssä ja seurannassa. POHDINTA JA PÄÄTELMÄT   Työkykyriskien ja moniulotteisten ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan koordinoitua työterveyshuollon sisäistä yhteistyötä, työnjaon kirkastamista ja selkeiden hoitopolkujen kehittämistä. Käytäntö on osoittanut, ettei toimivaa työnjakoa ohjaa kirjalliset sopimukset vaan tottumukset, asenteet ja omaksutut tavat toimia. Työterveyshoitajien hyvä perehdyttäminen suoravastaanottotoiminnan käytänteisiin on tässä avainasemassa.  Kivun kroonistumisen riskiä lisää asiakkaan hakeutuminen useisiin eri hoitoihin, useille eri vastaanottajille sekä useat epäonnistuneet (monesti lyhytaikaiset) hoitokokeilut. Kuntoutuksen keskittäminen yhdelle taholle on perusteltua. Ristiriitaiset viestit ammattilaisilta ovat haitallisia. Kaikkien potilaita hoitavien ammattilaisten tulee puhua ’samaa kieltä’. Uskomme, että suurin osa TULE-oireisista hyötyy työfysioterapeutin suoravastaanotosta. Suoravastaanottotoiminnalla pyritään ohjaamaan potilas suoraan oikealle asiantuntijalle ja työkykyyn liittyvät riskit voidaan tunnistaa varhaisessa vaiheessa. Suoravastaanottoon liittyvistä käytänteistä on sovittava sekä sisäisesti että asiakasyritysten kanssa. Työterveyshuollon ja  työnantajan yhteinen ymmärrys toiminnan tavoitteista luo pohjan myös väliaikaisten työjärjestelyiden entistä varhaisemmalle käynnistymiselle.  Työjärjestelyillä voidaan  edesauttaa sekä väliaikaisesti että pysyvämmin osatyökykyisen työntekijän työssä pysymistä ja työhyvinvointia. Esimerkiksi case manager-toiminnalla

28

Työterveyshoitaja 3/18

voidaan tukea työhön paluuta henkilöillä, joilla on kohonnut riski sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen. Määrätietoinen työskentely työkykyriskien vähentämiseksi lähtee siitä, että työfysioterapeutti on mukana toimintasuunnitelmapalavereissa suunnittelemassa kohdennettua toimintaa TULE-oireisten, ikääntyvien ja korkean työkykyriskin henkilöille moniammatillisen tiimin ja asiakasyrityksen kanssa. Yhteistyöllä voidaan löytää uusia toimintamalleja seuloa ja kohdentaa resurssit oikein niitä eniten tarvitseville.  Työfysioterapeuttien suoraa ja avointa yhteistyötä työpaikan kanssa tarvitaan. Työpaikkojen edellytyksiin tukea ja vastaanottaa osatyökykyisiä työntekijöitä tulee tarjota tukea ja koulutusta, jotta työnantajien ja työyhteisöjen sitoutuminen lisääntyisi. Työnantajan ja työpaikan osallistaminen edistää asenteiden muuttumista työyhteisössä. Myönteisillä asenteilla voidaan suoraan vaikuttaa TULE-kuntoutujan työhyvinvointiin, työkykyyn ja pystyvyyteen.       Maija Paukkunen, tft, projektipäällikkö, Pihlajalinna Terveys Oy, työterveyspalvelut, maija.paukkunen@pihlajalinna.fi  Heli Kangas, TtT, ft, projektipäällikkö, HUS Tietohallinto, heli.e.kangas@hus.fi  Jaro Karppinen, Fysiatrian el, professori, Työterveyslaitos ja Medical Research Center Oulu, Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala, jaro.karppinen@ttl.fi

Artikkelin lähteet saatavissa STTHL:n toimistosta


MUUTOKSIA TYÖTERVEYSHUOLLON KORVAUSJÄRJESTELMÄÄN Hallitus esitteli 31.5.2018 tiedotteessa 81/2018 työterveyshuollon korvausjärjestelmän uudistusta, jossa työnantajan järjestämän työterveyshuollon painopistettä siirretään ennaltaehkäisevään suuntaan. Muutoksilla halutaan tukea työikäisen väestön työkykyä koko työuran ajan, vähentää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrää ja turvata työssä jatkaminen vanhuuseläkeikään asti. Ennaltaehkäisevillä toimilla, kuten työnkuvan ja työolosuhteiden mukauttamisella (työntekijän työkykyyn), mahdollistettaisiin myös osatyökykyisten osallistuminen työelämään.

T

yönantajan järjestämälle työterveyshuollolle määrättäisiin yksi työntekijäkohtainen laskennallinen enimmäismäärä, jonka voisi käyttää kokonaan ennalta ehkäisevän työterveyshuollon eli korvausluokka I:n mukaiseen toimintaan. Tästä enimmäismäärästä sairaanhoidon eli korvausluokan II kustannuksia voitaisiin korvata enintään 40 prosenttia. Työterveyshuollon sairaanhoidon sisältöä ei rajattaisi nykyisestä.

Jatkossa ehkäisevän työterveyshuollon eli korvausluokka I:n korvausprosentti olisi aina 60. Erillisestä työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen mallin korvausprosentista luovuttaisiin. Nämä muutokset koskisivat sekä työnantajan että yrittäjän ja muun omaa työtään tekevän järjestämää työterveyshuoltoa. Kelan vahvistamat työterveyshuollon korvausten enimmäismäärät jäädytettäisiin vuonna 2017 vahvistetulle tasolle määräajaksi. Seuraavan kerran korvausmäärät vahvistettaisiin vuonna 2021. Hallitus antoi sairausvakuutuslain työterveyshuollon korvauksia koskevan esityksen (HE 77/2018) eduskunnalle 31. toukokuuta. Lain on tarkoitus tulla laskennallisten enimmäismäärien jäädyttämistä koskevan säännöksen osalta voimaan 1. marraskuuta 2018 ja olemaan tältä osin voimassa vuoden 2021 loppuun. Muilta osin lain on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2020. Työterveyshuolto on työntekijöiden terveyden ja työolojen kehittämiseen tähtäävää toimintaa, jolla tuetaan henkilön työkykyisyyttä koko työuran ajan. Kela korvaa työnantajalle ja yrittäjälle ja muulle omaa työtään tekevälle työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia. Anu Silander Lisätietoja: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ muutoksia-tyoterveyshuollon-korvausjarjestelmaan https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2018/20180077

Työterveyshoitaja 3/18

29


ICOH JA TYÖTERVEYSHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET Työterveyshuollon tarve maailmassa on valtava, vain noin 15 %:lla työntekijöistä on arvioitu olevan pääsy jonkintasoiseen työterveyshuoltoon. Tämä siitäkin huolimatta, että Kansainvälisen työjärjestön, ILOn työterveyshuoltoa koskeva sopimus (ILO Convention No. 161 on Occupational Health Services, 1985) on ollut voimassa jo kolmisenkymmentä vuotta ja antaa erinomaiset ohjeet jäsenmaille näiden järjestäessä työterveyshuollon palvelujärjestelmäänsä. Erityisesti työterveyshuoltopalvelujen tarpeessa ovat pienten työpaikkojen työntekijät, maanviljelijät ja itsenäistä työtä tekevät sekä maailmanlaajuisesti epävirallisella sektorilla työtä tekevät ihmiset.

30

Työterveyshoitaja 3/18


Reported coverage % 0

10

20

30

Estonia Luxembourg Spain Belarus Croatia France FYROM Finland Japan Italy The Netherlands Chile Republic of Korea Indonesia Norway Argentina Australia Bulgaria Germany Israel Serbia Thailand Romania Colombia Slovakia South Africa USA Ireland Egypt Brazil Ghana Nigeria Paraguay Taiwan Uganda Vietnam Ecuador Mali China India Montenegro Peru Senegal Zimbabwe Morocco Kenya Lithuania Tanzania

40

50

60

70

80

90

100

Survey average Estimated world average

Kuva 1. Työterveyshuollon arvioitu kattavuus maittain (48 vastaajaa) Lähde: Rantanen et al. BMC Public Health (2017) 17:787. DOI 10.1186/s12889-017-4800-z

K

ansainvälinen työterveyskomissio (International Commission on Occupational Health, ICOH) on kahdesti tehnyt maailmanlaajuisen selvityksen työterveyshuollon tilanteesta niissä maissa, joissa ICOHilla on kansallinen sihteeri. Ensimmäinen kysely toteutettiin vuodenvaihteessa 2010–2011. Sen tulokset on julkaistu Scandinavian Journal of Work Environment & Health -lehdessä Scand J Work Environ Health. 2013;39(2):212– 216. doi:10.5271/sjweh.3317. Toinen kysely toteutettiin keväällä 2015. ICOHin kansalliset sihteerit toimivat kyselytutkimuksen vastaajina. ICOHilla oli vuonna 2015 selvityksen tekemisen ajankohtana 58 kansallista sihteeriä, joista 49 vastasi kyselyyn. Vastausprosentti oli siten hyvä, 84,5 %. Kansallisia sihteereitä kannustettiin hyödyntämään

maansa muidenkin toimijoiden työterveysosaamista, tietoa ja asiantuntemusta kyselyyn vastatessaan. ICOHin selvityksessä työterveyshuollon kattavuus oli keskimäärin 24,8 %. Ekstrapoloituna koko maailman työvoimaan kattavuus näyttää muodostuvan 18,8 prosenttiin. Siten työsarkaa alan ja palveluiden kehittämiseen on runsaasti kaikkialla maailmassa, niin kehittyvissä maissa kuin teollistuneemmillakin alueilla. ICOHin kansalliset sihteerit arvioivat myös työterveyden tulevia kehittämistarpeita maissaan. Kehittämisen kohteet olivat selvästi työterveyshuollon sisällön, infrastruktuurin ja henkilövoimavarojen kehittämisessä eli haluttiin painottaa työterveyshuoltopalveluiden toimeenpanoa. Työterveyshuoltopolitiikka ja -strategiat ovat jo monin paikoin paremmin järjestyksessä.

Työterveyshoitaja 3/18

31


TALOUDELLISTA TUKEA KEHITYSMAAOSALLISTUJALLE ICOH järjestää kolmivuosittain maailmankongressin, jossa työterveysja työturvallisuusalan asiantuntijat voivat päivittää tutkimukseen perustuvaa tietämystään, tapaavat eri maiden kollegoita ja hyödyntävät kongressin tarjoamia monia verkostoitumismahdollisuuksia. Vuoden 2018 kongressi järjestettiin huhti-toukokuun vaihteessa Dublinissa Irlannissa. Suomen Työterveyshoitajaliitto ry on ansiokkaasti tukenut kehitysmaista tulevien kollegoiden osallistumista ICOHin maailmankongresseihin jo useamman kongressin ajan. Tälläkin kertaa STTHL osoitti rahoituksellista tukea kehitysmaa-asiantuntijoiden osallistumiseen ICOH 2018 -kongressiin. Dublinin kongressin osalta ICOHin rahoitustyöryhmä ohjasi tuen senegalilaisen työterveyshoitajan kongressiosallistumisen kulujen kattamiseen. Matam Dia Tall esitti kongressissa posterin, jossa hän kuvasi Senegalin kansallisen vesilaitoksen kanssa yhteistyössä toteutettua tutkimusta yrityksen työterveyden ja työturvallisuuden toteuttamisesta ja siihen liittyvistä haasteista. ICOHin kansallisena sihteerinä Senegalissa toiminut tohtori Khalifa Cisse mainitsi kongressiesityksessään, että Matam Dia Tall oli ensimmäinen työterveyshoitaja maan työterveyshuollossa. Nyt työterveyshoitajia on lähes 50, työterveyslääkäreitä noin sata ja työsuojelutarkastajia 50. Maan väkiluku on 13,5 miljoonaa ja työvoima Maailmanpankin työvoimatilaston mukaan noin 5,2 miljoonaa.

32

Työterveyshoitaja 3/18

Senegal on useiden muiden länsi-Afrikan maiden tapaan ranskankielinen. Asiantuntijat pyrkivät käyttämään niin paljon kuin mahdollista myös englannin kieltä, jotta voivat hyödyntää englanninkielistenkin maiden tietoaineistot. Keskustelussamme Matam Dia Tall kertoi, että Senegalissa työterveyshoitajan roolia kuvataan sanoilla ’hoitajan tehtävänä on; avustaa lääkäriä. Työterveyshuollossa toimivan hoitajan tehtävät eivät siten ole kovin selkeästi määritellyt, eikä hän toimi itsenäisesti työntekijöiden terveyden kehittämisessä. Yhtenä tavoitteena Matam näkeekin työterveyshoitajien tehtävien selkeän määrittelyn aina säännöksistä alkaen. Senegalilaiset hoitajat tekevät työpaikkatarkastuksia ja terveystarkastuksia, huolehtivat työpaikan lääkekaapista ja hoitavat ensiaputapauksia silloin, kun lääkäri ei ole paikalla. Myös erilaiset tiedotuskampanjat kuuluvat hoitajan tehtäväkirjoon, samoin kuin rokotusten antaminen. Työtä haittaavina tekijöinä Matam Dia Tall mainitsee moninaisten


Future priorities 60

Number of responses

50 40 30 20 10 0

Content

Infrastructure development

Functions

Capacity Governance building, training & education Priority

Policies & regulations

Strategies & programmes

Kuva 2. Tulevat kehittämistarpeet ICOHin kyselyyn vastanneiden maissa. Lähde: Rantanen et al. BMC Public Health (2017) 17:787. DOI 10.1186/ s12889-017-4800-z

tehtävien aiheuttaman ylikuormituksen sekä koulutuksen ja etenemismahdollisuuksien puutteen. Tällä hetkellä nämä aiheuttavat hänen mukaansa psykososiaalista kuormitusta. Matam Dia Tall kertoi olevansa ensimmäistä kertaa ICOHin maailmankongressissa, jossa hän erityisesti arvosti muiden maiden asiantuntijoiden tapaamista, verkostoitumismahdollisuuksia ja -tapaamisia ja muilta oppimisen mahdollisuutta. Hän lähetti lämpimät kiitoksensa Suomen Työterveyshoitajaliitto ry:lle tuesta, joka mahdollisti hänen osallistumisensa ICOHin kongressiin. Hän toivoi myös, että hänelle jossakin työuran vaiheessa avautuisi mahdollisuus vierailla Suomessa, nähdä työterveyshoitajien toiminnan kehittämisen haasteet ja tutustua täällä saavutettuihin tuloksiin. Posterinsa johtopäätöksissä Matam Dia Tall esitti seuraavaa: Työllä, terveydellä ja turvallisuudella on vaikutus yrityksen

tuottavuuteen. Tehdyn tutkimuksen myötä yritys saattoi arvioida oman työterveysohjelmansa toteuttamista. Työntekijöiden työterveyshuoltoprosessi on nykyisellään asianmukainen, mutta erityisesti tulisi parantaa ennaltaehkäisyyn, seurantaan ja työolojen sopeuttamiseen liittyviä toimintoja. ICOHin ja omasta puolestani esitän monet kiitokset STTHL:lle mahdollisuudesta tutustua haastattelun kautta senegalilaiseen työterveyshuollossa työskentelevään työterveyshoitajaan ja kuulla hänen näkemyksiään. Matam Dia Tall vaikutti hyvin aktiiviselta ja valveutuneelta työterveyshoitajalta. Uskon, että STTHL:n tuki tuottaa arvokasta hedelmää Senegalin työterveyshuoltokäytännössä. Teksti ja kuvat: Suvi Lehtinen

Hyvää Syksyä Työterveyshoitaja-lehden lukijoille! Toivottaa lehden toimituskunta

Työterveyshoitaja 3/18

33


HAEMME AKTIIVISIA VAIKUTTAJIA LIITON TOIMINTAAN Nyt on taas se aika vuodesta, jollo in jäsenille on tarjolla mie lenkiintoisia mahdollisuuksi a vaikuttaa liiton toiminta an, työterveyshoit ajan työhön, koulutukseen ja asemaan työelämässä.

VAALIEN VALMISTELU ALKAA JO MAALISKUUSSA Vaalitoimikunta valitaan vuosittain tammikuussa hallituksen järjestäytymiskokouksessa henkilöistä, jotka eivät itse voi asettua ehdolle. Tulevan syksyn vaalien valmistelut aloitetaan jo maalishuhtikuussa. Toimikunta toteaa ensimmäisessä kokouksessaan erovuoroiset vastuujäsenet; puheenjohtajan, hallituksen varsinaiset ja varajäsenet. Kaikilla toimijoilla on kahden vuoden kausi ja hallituksen sekä kuudesta varsinaisesta että kuudesta varajäsenestä on aina puolet erovuoroisia. Toimikunnan jäsenet ottavat yhteyttä paikallisosastoihin ja kartoittavat halukkuutta hallitustoimintaan tai puheenjohtajaksi ja motivoivat jäseniä asettumaan ehdolle. Sihteerinä toimiva järjestöpäällikkö informoi lähestyvistä vaaleista jäseniä sähköisellä uutiskirjeellä yleensä elokuussa sekä ennakoiden paikallisosastotoimijoita paikallisosastojen sähköisellä uutiskirjeellä touko- ja elokuussa. Verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa tiedotetaan vaaleista elokuussa ja ehdokasasettelun varmistuttua lokakuussa. Tiedotteiden lisäksi vaalitoimikunta toimittaa vaaleja koskevaa materiaalia Työterveyshoitajalehdessä julkaistavaksi. MIKSI KANNATTAA RYHTYÄ EHDOKKAAKSI? Työskentely puheenjohtajana tai hallituksessa on näköalapaikka. Toimijoilla on aina viimeisin tieto siitä, mitä työterveyshuollossa ja sen toimintaympäristössä tapahtuu. Oman alansa ammattilaisena ja asiantuntijana hallituksen jäsen pääsee vaikuttamaan työmme ja asemamme tulevaisuuteen työterveyshuollossa, suomalaisessa terveydenhuollossa ja koko työelämän ja yhteiskunnan kehityksessä. Meillä on hyvät vaikutusmahdollisuudet erilaisissa verkostoissa. Toimimme yhteistyössä mm. sosiaali- ja terveysministeriön ja Kelan kanssa niiden neuvottelukunnissa. Hallitus käsittelee neuvottelukunnissa meneillään olevia asioita sekä liiton kannanotot ja lausunnot työterveyshuoltoon liittyvissä asioissa. Hallitus käsittelee myös jäsenten työsuhteeseen liittyviä työehtosopimus- ja työlainsäädäntöasioita kaikilta työmarkkinasektoreilta. Kehitämme työehtoja ja työelämää vaikuttamalla Akavassa ja sen neuvottelujärjestöissä. Hallituksen jäsenenä voisit vaikuttaa siihen, millainen liitto

jäsenillämme on. Voisit tuoda paikallisosastosta ja työpaikoilta viestiä hallitukseen asioista, jotka kulloinkin puhuttavat jäseniämme. Osaamistasi hallituksessa tarvitaan sekä työterveyshuollon että työelämän asioissa, palvelusuhteen edunvalvontaa unohtamatta. KIINNOSTUITKO? Liiton järjestöpäällikkö toimittaa ehdokkuudesta kiinnostuneille kysymykset, joiden avulla ehdokkaat esittäytyvät syyskuun loppuun mennessä. Vaalitoimikunta kokoontuu sen jälkeen käymään läpi lopullisen ehdokasasettelun ja varmistamaan, että ehdokkaita on riittävästi. Noin kuukausi ennen vaaleja ehdokasasettelu toimitetaan hallitukselle tiedoksi ja hakijat julkaistaan valokuvin liiton kotisivuilla, sähköisessä jäsenkirjeessä sekä sosiaalisessa mediassa. Syysliittokokouksessakin, joka pidetään 25.10.2018 Hotel Haaga Central Parkissa voi asettua ehdolle, mutta on todennäköisempää tulla valituksi jos on saanut itsensä esille liiton medioissa jo ennen liittokokousta. Vaalitoimikunnan työ päättyy syysliittokokouksen yhteydessä pidettäviin vaaleihin, joissa ehdokkaat pääsevät vakuuttamaan liittokokousjäsenet valintansa puolesta. Tänä vuonna liittokokous valitsee puheenjohtajan ja hallitusjäsenet ja varajäsenet kaudelle 2019–2020. Lue hallitusnoviisi-Inkan ja -konkari Anjan mietteitä seuraavalta sivulta ja tule mukaan ehdokkaaksi ja vaikuttamaan!

Eeva Honkanen

Eve Becker Irene Tikkanen

34

Työterveyshoitaja 3/18

Sonja Sulkko


NOVIISINA HALLITUKSESSA: INKA KOSKIAHO Olen työterveyshoitaja Inka Koskiaho ja työskentelen Sotilaslääketieteen Keskuksessa Puolustusvoimilla. Minut valittiin syksyllä 2017 syysliittokokouksen yhteydessä STTHL:n hallitukseen kaudelle 2018–2019 ja aloitin pestini tämän vuoden tammikuussa. Olen toiminut Kymenlaakson Työterveyshoitajien paikallisosaston johtokunnassa muutamia vuosia. Koen liiton hallitustyön huomattavasti vaativammaksi kuin työn paikallisosaston johtokunnassa, joskaan niitä ei voi verrata toisiinsa, sillä valtakunnallisella tasolla vaikuttaminen on niin monitasoista. Pitkästä työkokemuksesta työterveyshuollossa eri palvelutuottajien, sekä yksityisten että julkisen sektorin puolella, on ollut varmasti hyötyä tässä työssä monellakin tapaa, mutta se ei varmastikaan ole edellytys onnistumisessa. Koen, että kiinnostus ja innostus sekä asioihin paneutuminen auttavat yhtälailla. Vastaanotto hallitukseen on ollut lämmin ja kannustava sekä työskentelyilmapiir avoin ja keskusteleva, eri mielipiteitä kuunteleva. Kokouksia on ollut noin kerran kuukaudessa Helsingissä Mikonkadun toimistolla. Olen voinut työnantajani kanssa sopia kokousillan työpäivät lyhennyspäiviksi. jolloin olen ehtinyt hyvin työstä kokouksiin ja työtkin ovat hoituneet joustavasti. Koko päivän kokouksia on vuoden aikana pari, ja niihin olen hakenut ja saanut virkavapaata. Ansiomenetys- ja matkakulut korvataan liiton toimesta hakemusta vastaan, joten omasta pussista tätä harrastusta ei tarvitse kustantaa. Kokouksiin liittyen tulee järjestöpäälliköltä etukäteen runsaasti materiaalia käsiteltäviin asioihin liittyen. Minusta materiaaliin tulee ennen kokousta paneutua ajatuksella ja miettiä jo valmiiksi omaa mielipidettä niistä. Kokouksessa käydään keskustelua aiheista ja päätöksiä tehdään hyvässä hengessä. Lisäksi silloin tällöin tulee järjestöpäälliköltä myös sähköpostilla ajankohtaisia asioita kokousten välissä, joihin pyydetään kannanottoa tai mielipidettä. Nämä pyynnöt saattavat tulla aika lyhyelläkin aikajänteellä sisältäen materiaalia, johon tulee tutustua ja niiden pohjalta tulee muodostaa kysymykseen vastine annettavaksi omasta puolesta. Eli kyky muodostaa perusteltu kannanotto tai mielipide asiaan kuin asiaan on enemmän kuin suotavaa. Hallitustyö on avannut omaa katsantokantaa liiton asioissa aivan uudelle tasolle. Meillä on erinomainen liitto ja siellä on tehty erittäin hyvää työtä työterveyshoitajien edunvalvonnan hyväksi. Hallituksessa ja sen alaisissa jaoksissa työskentelee monipuolinen joukko työterveyshuollon ammattilaisia, joiden laajaa osaamista voi ihailla. Työ hallituksessa on monipuolista, mutta samalla ollaan ihan työterveyshoitajan työn ytimessä. Liitto vaikuttaa monilla eri foorumeilla ja ajaa meidän työterveyshoitajien asioita aktiivisesti sekä seuraa yhteiskunnallista kehitystä terveydenhuollon ja työterveyshuollon osalta tiiviisti. Jos sinulla on vähän ylimääräistä aikaa, tarmoa ja haluat olla mukana vaikuttamassa työterveyshoitajan asemaan tulevaisuuden työelämässä ja yhteiskunnassa niin hallitustyössä olet oikeassa paikassa.

HALLITUSTYÖN KONKARI ANJA RYHÄNEN Olen Anja Ryhänen Joensuusta. Olen toiminut liiton hallituksessa ja jaoksissa seuraavasti: • Hallituksen varajäsenenä 2011–2013 • Hallituksen varsinaisena jäsenä 2014 –2017, jatkokausi 2018–19 • Järjestöjaoksessa 2011–2013 • Tiedotusjaoksessa 2015–16 (nyk. Viestintäjaos) • Ammatti- ja koulutusjaoksessa (AKA-jaos) vuosina 2017–2018 • Työmarkkinajaoksessa 2014–2017, jatkuen 2018–2019 Jaostyöhön olen päätynyt oman kiinnostukseni mukaan. Pidän tärkeänä sitä, että työnantaja tukee osallistumistani hallitustyöhön. Voin hoitaa kokousmatkat joko virkavapaapäivinä tai vuosilomapäivinä. Tulen kuntapuolelta ja tuon kuntasektorin näkemystä päätöksiin. Pidän tärkeänä, että hallituksessa on laaja edustus valtakunnallisesti ja myös kaikilta työterveyshuollon sektoreilta. Hallitustyö edellyttää kiinnostusta työterveyshoitajan työhön ja yleensä työterveyshuollon asioihin. Kun esim. Akavalta tai STM:ltä tulee kannanottopyyntö johonkin lakiesitykseen, niin usein aikataulu on tiukka, jolloin asiaan pitää reagoida nopeasti. Joskus vastaus on annettava jo muutaman päivän viiveellä. Toisinaan hallituksen tai jaoksen kokousasioihin perehtymisellä on jäsentä työllistävä vaikutus. Joskus aikaa voi mennä muutama tunti yhtenä iltana viikossa, mutta toisinaan menee useampi tunti 1–3 iltana viikossa tai viikonloppuna. Hallituksen kokouksiin ja myös jaoskokouksiin voi osallistua Skypellä, mikä vähentää matkustamista. Olen kokenut Skypen kautta kokoukseen osallistumisen hyvänä, sillä säästän sekä työaikaa että matkustamista. Hallituskokouksia on kerran kuukaudessa, lukuun ottamatta heinäkuuta. Jaoskokouksia on keskimäärin 3-5 vuodessa. Joensuusta Helsinkiin matka vie päivän, joskus puolitoista. Työ liiton luottamustoimissa on antanut paljon tietoa itselleni siitä, miten työterveyshuollon asioita käsitellään ja valmistellaan valtakunnan tasolla. Olen saanut laajan tuttavapiirin työterveyshoitajista. Voi vaihtaa työhön liittyviä kuulumisia hallituksessa käsiteltävien asioiden lisäksi. Jokainen hallituksen jäsen tai varajäsen tuo oman kantansa asioihin. Kaikenlaista osaamista ja tietämystä tarvitaan hallitustyössä. Uusia toimijoitakin tarvitaan. Ottakaa haaste rohkeasti vastaan ja tulkaa mukaan!

Työterveyshoitaja 3/18

35


TUNNELMIA ICOH2018 KONGRESSISTA DUBLINISTA

ICOH2018, 32. kansainvälinen työterveyshuollon kongressi järjestettiin Dublinissa 29.4–4.5.2018. Kongressin pääteemana oli työperäinen syöpä, sen tutkimus ja ehkäisy. Keuhkosyöpä on edelleen yleisin työperäinen syöpä maailmassa. Kongressin avajaiset pidettiin sunnuntaina, hienoin puhein ja juhlallisuuksin katettuna.

D

ublin on erittäin suosittu kokoontumispaikka. Irlannin pääkaupunkina se pursuaa historiaa ja monipuolista toimintaa. Irlanti oli iloinen, uusi tuttavuus; oli todella ilahduttavaa tavata iloisia ja sosiaalisia irlantilaisia ja tutustua heidän historiaansa ja kulttuuriinsa, kansaan, joka rakastaa urheilua ja musiikkia. Kuten Dublinin oma poika James Joyce on todennut: “When I die, Dublin will be written on my heart.” Dublin ja irlantilaiset jättävät jäljen sieluun ja sydämeen, se on varmaa. Livemusiikki pubeissa ja Irlannin ylpeydet panimotuotteet ja maan

Kongressissa kuultiin kaikkiaan 900 esitystä ja se sisälsi yli 300 tuntia koulutusta. Kongressin paikalliseen järjestämiskomiteaan on kuulunut irlantilainen professori Anne Drummond, joka esitys kuultiin Scientific Committee of Occupational Nurses (SCOHN) -komitean erityissessiossa keskiviikkona, kuten Pilvi Östermaninkin esitys. SCOHN:n komitea vastasi sessioiden kokonaisuudesta ja maanantain suullisten esitysten abstraktien ja posterien arvioinnista. Pilvi Österman

36

Työterveyshoitaja 3/18

Kirsi Lappalainen


"Suomalainen työterveyshuolto sai positiivista huomiota ja sitä arvostetaan maailmalla"

kauneus valloittavat jokaisen sinne matkaavan. Ensikertalaisella kokemus tuntuu takuulla sydämessä saakka. Kongressin tavoitteena on tuoda työterveyshuollon toimijoita yhteen, oppimaan, vaihtamaan tietoja ja kokemuksia ja hankkimaan uusia ystäviä ympäri maailmaa. Tässä tehtävässä ICOH2018 onnistui hyvin. Oli ilo nähdä myös kourallinen suomalaisia työterveyshoitajia paikan päällä. Kongressin sosiaalinen ohjelma oli täynnä herkullisia mahdollisuuksia yhteiseen tekemiseen ja verkostoitumiseen. Vappuaattona järjestettiin Lazybike Tour -kierros kongressilaisista koostuvan ryhmän kanssa. Pyöräilykierroksen

lomassa ja pysähdyksillä kävimme mielenkiintoisia keskusteluja muun muassa Guinness tehtaan työntekijöiden asuinalueella vieraillessamme. Pohdimme, miten hienoa onkaan ollut Guinnessin perheen halu huolehtia, että työntekijöillä on aikaansa edellä olevat asuinsijat. Guinness oli huomannut tehtaan työntekijöiden hyvinvoinnissa ja sairastavuudessa seurauksia, jotka johtuivat asuinolosuhteista. Pienissä asunnoissa eli liian monta ihmistä ja taudit tarttuivat helposti ihmisistä toiseen, ihmiset kärsivät myös usein unenpuutteesta ja kylmyydestä. Guinness rakennutti Dubliniin asuinalueen, jossa asunnoissa oli riittävästi tilaa kymmenhenkiselle perheelle, tulisija lämmitystä varten, puhdas juomavesi yhteiskaivossa sekä käymälä pihanperällä. Guinness on todella tehnyt tuottoisaa ja viisasta liiketoimintaa jo 1700-luvulta lähtien. Pilvi Östermanin esitys kongressissa liittyi kutsupuheenvuoroon suomalaisen työterveyshuollon kehityksestä nykyaikaan ja tähän artikkeliin on poimittu muutamia asioita kyseisestä puheenvuorosta. Suomalainen työterveyshuolto on todellinen uniikkiteos; ennaltaehkäisyn ja hoidon yhdistävä suomalainen työterveyshuollon palvelujärjestelmä on syntynyt ILO:n ja WHO:n sopimusten vauhdittamana ja kehittynyt nykymuotoonsa lakimuutosten ja yhteiskuntamuutoksen saattelemana.

Työterveyshoitaja 3/18

37


Ensimmäisestä työterveyshuollon laista on kulunut tänä vuonna juhlallinen rajapyykki, 40 vuotta. Kirsi Lappalainen piti esityksensä väitöskirjansa tulosten pohjalta vappuaaton suullisessa esitysosiossa. Esitys koski työttömien terveyspalvelujen kehittämistä Suomessa. Keskeisenä elementtinä olivat eri organisaatioiden yhteistyöverkostojen toiminnan kehittäminen, varhainen puuttuminen työttömien terveysongelmiin, asiakkaiden terveyspalvelutarpeet ja tyytyväisyys ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä työterveyshuollon konseptien hyödyntäminen työttömien terveyspalveluissa. Esitys herätti mielenkiintoa ja kysymyksiä kuulijoissa. Esimerkiksi USA:n palvelujärjestelmässä työttömiä ei rekisteröidä ja heidät pitäisi konkreettisesti hakea, jotta terveyspalveluja voitaisiin toteuttaa. Yhdysvaltalaisia kiinnosti myös se, kuinka palveluja voisi lähteä kehittämään ja kuinka tällainen yhteistyö saataisiin aikaan. Japanilaiset pitivät teemaa tärkeänä tulevaisuuden kehittämiskohteena. Scientific Committee of Occupational Health Nursing (SCOHN) piti oman kokouksensa kongressin aikana. Uutena puheenjohtajana aloittaa Kim Davies Etelä-Afrikasta, sihteerinä seuraavan kolmivuotiskauden toimii STTHL:n edustaja Kirsi Lappalainen. Kolmantena jäsenenä komiteassa aloittaa Minako Sazaki Japanista. Keskeisinä kehittämiskohteina kokouksessa

38

Työterveyshoitaja 3/18

nousi esille työterveyshoitajien järjestäytyminen eri maissa. SCOHN:n jäsenet toivoivat yhteenvetoa tai tietoa siitä, kuinka työterveyshoitajat toimivat eri maissa. Vastaavaa tietoa on koottu FOHNEU:ssa Euroopan alueiden työterveyshoitajien tilanteesta. SCOHN:lla on myös lahjoitettua apurahaa, joka halutaan jakaa tutkimukseen, joka hyödyttää kaikkia SCOHN:n jäseniä. Haku avataan tukevalla kaudella ja siitä lähetetään tieto SCOHN:n jäsenille. Kokouksessa palkittiin myös paras suullinen esitys sekä posteri. Palkinnon saajat tulivat Etelä-Afrikasta ja Zimbabwesta. Suomalainen työterveyshuolto sai positiivista huomiota ja sitä arvostetaan maailmalla. Eri maiden asiantuntijoiden esityksiä ja tutkimuksia oli erittäin mielenkiintoista kuunnella. Jaamme samoja haasteita ja kehit tämiskohteita globaalisti. Kongressissa oli myös erittäin hyviä tutkimusmenetelmällisiä e s i t y ks i ä , j o i s t a s a i oppeja oman tutkimuksen tekemiseen. Lukuisista


koulutussessioista yksi puhuttelevimmista oli lasten työhyvinvointiin liittyvä luento. Eniten lapsityövoimaa käytetään Afrikassa, mutta myös Amerikoissa, Arabi-maissa sekä Aasiassa ja Euroopassa. Muun muassa puuvillan, rakennustiilien, kahvin ja tupakan tuotannossa käytetään lapsityövoimaa, samoin kullanlouhinnassa. Työtä lapsityövoiman käytön vähentämiseksi on tehty ja sitä onkin saatu vähennettyä viime vuosien aikana. Eettistä pohdintaa herätti se, tarvitaanko aiheesta tutkimusta vai onko pääasia saada lapsityövoiman hyväksikäyttö loppumaan. Eettinen näkökulma oli esillä myös osatyökykyisten ihmisten työterveyspalvelujen tuottamisessa, sillä ICOH:n eettisen koodin mukaan työterveyshuollon ammattilaisten tehtävä on tukea työntekijöiden työkykyä heidän työrajoitteistaan ja vammoistaan huolimatta. Globaaleja haasteita kuunnellessa Suomen työterveystilanne kuvastuu erittäin hyvänä. Kongressi huipentui yhteiseen illalliseen irlantilaisen musiikin ja tanssiesityksien saattelemana. Kongressissa luotiin uusia kontakteja ja entisiä hyviä suhteita vahvistettiin. STTHL:n kansainvälinen jaos jatkaa kansainvälisten yhteyksien ja tiedonvaihdon ylläpitoa edelleen. Työterveyshoitajan tehtävät ovat näiden neljänkymmen vuoden aikana muuttuneet ja monipuolistuneet. Ehkäisevien palvelujen suunnittelu asiakasyhteistyössä, työpaikkakäynnit

ja terveystarkastukset ovat pääosin työterveyshoitajan tehtäväkenttää työterveyshuollossa. Työterveyshoitajan roolina on toimia työterveyshuollon yhteistyön koordinoijana sekä toteuttajana. Työterveyshoitajan rooleista tulevaisuudessa korostuu case managerin rooli eli yksilöllinen ja tapauskohtainen palveluohjaus osatyökykyiselle. Moniammatillisen toiminnan koordinoijana työterveyshoitajan rooli on vähenemässä. Uudet johtamissuuntaukset korostavat itseohjautuvuutta ja siihen suuntaan työterveyshuollon moniammatillinen yhteistyö on selvästikin kehittymässä. Pilvi Österman, TtM STTHL puheenjohtaja Kirsi Lappalainen, TtT Erityisasiantuntija, Työterveyslaitos Kuopio STTHL, kansainvälisen jaoksen jäsen

Työterveyshoitaja 3/18

39


Järjestöpäällikön palsta Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf 194

8 – 2018

P

alstaa kirjoittaessani kalenteri kääntyy juuri elokuulle. Toivon, että olette kaikki saaneet levähtää ja nauttia lämpimästä kesästä. Taakse jääneestä lomakaudesta huolimatta työmarkkinoilla tapahtuu paljon. Palkansaajien asemaan ja etuihin on vireillä useita muutoksia. Kerron tässä tekstissä muutoksista, jotka koskevat Vuosilomalakia, Aktiivimallia, Työaikalakia, työntekijän irtisanomissuojan heikentämistä sekä nollatuntisopimuksia. On huomattava, että vaikka muutokset tulisivat alla esitetyn mukaisesti voimaan, on osa näistä asioista, esimerkiksi työajat, suojattu työehtosopimuksilla. Liitto vaikuttaa lainsäädäntöön keskusjärjestö Akavan kautta. VUOSILOMALAKI EU tuomioistuin on edellyttänyt muutoksia vuosilomalakiin ja hallituksen esitys on nyt lausuntokierroksella. Lakiesitys turvaa työntekijälle palkallisen neljän viikon vuosiloman siinä tapauksessa, että lomapäiviä on jäänyt kertymättä sairauden tai kuntoutuksen vuoksi. Esityksen mukaan vajaaksi jäävää lomaa 24 päivän pituiseksi täydentävät lisäpäivät, joita ei katsottaisi työssäolon veroiseksi ajaksi ja jotka eivät silloin olisi vuosilomaan oikeuttavaa aikaa. Akava on muiden keskusjärjestöjen kanssa ottanut asiaan kantaa ja edellyttää, että lisäpäivät olisivat virallisia vuosilomapäiviä. ”AKTIIVIMALLI KAKKONEN” Omatoimisen työhaun malli on kovan kritiikin jälkeen palautettu jatkovalmisteluun ja korjattu malli on lausuntokierroksella elokuun loppuun asti. Voimaantulo näillä näkymin vuoden 2021 alusta. Mallissa työtön ilmoittautuu työnhakijaksi verkkopalvelussa, saa 14 pvän sisällä työllistymissuunnitelman ja raportoi jatkossa verkkopalveluun työn hakemisesta. Lähtökohtaisesti työnhakijan pitäisi hakea neljää realistista työpaikkaa kuukaudessa. Velvoitteita kohtuullistetaan, mikäli sopivia työpaikkoja ei ole riittävästi saatavilla ammatista, maantieteellisestä sijainnista tai muusta perustellusta syystä johtuen. Riittäväksi aktiivisuudeksi katsotaan myös yhteydenotot työnantajiin, osallistuminen rekrytointitapahtumaan tai vuokrafirman listoille ilmoittautuminen. Mikäli työtön laiminlyö velvoitteita, niin ensimmäisestä laiminlyönnistä seuraa muistutus, toisesta 10 päivän karenssi, kolmannesta 20 päivän karenssi ja työpaikasta kieltäytymisestä 90 päivän karenssi. Tarkasteluaika on aina kuukausi. Tämän hetkinen karenssi voi olla ensimmäisestä velvoitteen laiminlyönnistä 30 tai 60 päivää, joten karensseihin on tulossa helpotusta. Hallitus on keskustellut korjatusta mallista työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa ja eduskunta käsittelee asiaa syysistuntokaudella. Mallin toteuttaminen on maakuntien vastuulla, joten asian eteneminen on kytköksissä maakuntauudistuksen aikatauluun.

40

Työterveyshoitaja 3/18

TYÖAIKALAKI MUUTTUU Työaikalakiin tuli viimeksi muutoksia yli 20 vuotta sitten. Koska työelämä on tänä aikana muuttunut radikaalisti, on työaikalakiin jo pitkään kaivattu muutoksia, jotka ottaisivat huomioon mm. joustavat työaikaratkaisut ja etätyön. Lakiesitykseen voi olla pääosin tyytyväinen. Keskusjärjestö Akavan mielestä esityksessä on hyvää mm. työntekijöiden työaikasuojelun sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen turvaaminen joustavilla työaikajärjestelyillä. Esityksessä mainitun uuden joustotyön tulee kuitenkin olla asiantuntijatyössä ennemminkin poikkeus kuin sääntö. Vaatimus sunnuntaityön tuplapalkasta säilyy laissa eikä paikallinen sopiminen laajene. Viisi keskeistä muutosta: 1) Uusi joustotyöaika asiantuntijatehtäviin, joissa työ ei ole sidottu aikaan ja paikkaan. Joustotyön käyttöönotto edellyttää aina työntekijän ja työnantajan sopimusta. Siinä työntekijä saa itse aikatauluttaa vähintään puolet työajasta. 2) Työaikapankki mahdolliseksi kaikilla työpaikoilla, joissa on liukuva työaika. 3) Enintään 10 h säännöllisiä työpäiviä ja 48-tuntisia viikkoja. kuitenkin niin, että keskimääräinen viikkotyöaika tulee tasoittua 4 kk ajanjaksolla 40 tuntiin. 4) Jaksotyötä useammille toimialoille. Nykyisin jo monissa työehtosopimuksissa. 5) Yötyötä sekä vapautetaan että rajoitetaan. Perättäisten yövuorojen määrä rajoitetaan seitsemästä viiteen, mutta tilapäinen yötyön teettäminen on jatkossa vapaampaa. Esitys uudeksi työaikalaiksi on jätetty toukokuussa Lainsäädännön arviointineuvostolle arvioitavaksi. Jos käsittely sujuu vauhdikkaasti, laki voisi tulla voimaan ensi vuoden alusta. TYÖLLISTÄMISEN EDISTÄMINEN: TYÖNTEKIJÄN IRTISANOMISSUOJAN HEIKENTÄMINEN 20 HENKILÖN YRITYKSISSÄ Hallitus esittää työsopimuslakiin muutosta, jolla työntekijän irtisanomiskynnystä heikennetään alle 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Lakiesitys mahdollistaisi työntekijän irtisanomisen lievemmänkin työvelvoitteen laiminlyönnin tai rikkomisen perusteella. Irtisanomisen perusteeksi riittäisi esimerkiksi työaikojen noudattamatta jättäminen, työtehtävien laiminlyönti, ohjeiden vastainen toiminta tai alisuoriutuminen. Moitittavalta menettelyltä edellytettäisiin toistuvuutta ja jatkuvuutta eli irtisanominen ei olisi laillinen ilman, että työntekijälle annetaan varoitus ja mahdollisuus korjata toimintaansa. Lisäksi arvioinnissa otettaisiin huomioon työntekijälle asetettujen tavoitteiden kohtuullisuus ja työntekijän mahdollisuudet vastata niihin.


Liitossa ja keskusjärjestö Akavassa olemme sitä mieltä, että nykyinen lainsäädäntö irtisanomisten osalta on riittävä. Lakiesitys on lausuntokierroksella ja asiaa käsitellään Akavan hallituksessa 14.8. Sipilän hallitus laittoi kevään kehysriihessä valmisteluun lain työllistämisen edistämiseksi. Lain avulla olisi höllennetty alle 30-vuotiaiden määräaikaisten työsuhteiden perusteita. Tähän valmistelutyöhön keskusjärjestö Akava vaikutti vahvasti, ja lakiesitys vedettiin pois valmistelusta. NOLLATUNTI- / VAIHTELEVAN TYÖAJAN SOPIMUKSELLA TYÖSKENTELEVÄN ASEMA PARANEE Vaihtelevalla työajalla tarkoitetaan sopimusta, jossa työntekijän työaika vaihtelee tai työntekijä sitoutuu tulemaan töihin kutsuttaessa. Suurinta osaa liiton jäsenistöä tämä asia ei onneksi kosketa, mutta joihinkin nollatuntisopimuksiin olen jo törmännyt. Lainsäädäntöön lisättiin 1.6.2018 vaihtelevaa työaikaa koskevia säännöksiä, joilla pyritään parantamaan ja selkeyttämään työntekijän asemaa. Uudella lainsäädännöllä varmistetaan työntekijän oikeus sairausajan- ja irtisanomisajan palkkaan. Lisäksi vaihtelevan työajan sopimuksia saa jatkossa tehdä vain tilanteissa, joissa työnantajan työvoiman tarve vaihtelee. Lisäksi työnantajan on annettava työntekijälle selvitys vaihtelevan työajan perusteista. Työntekijä saa myös mahdollisuuden ilmoittaa kuinka paljon ottaa työtä vastaan. Rajattomaan lisätyöhön ei siis tarvitse jatkossa suostua.

HYVÄ TYÖ AIVOILLE 1 Varmista työsi rajat 2 Vähennä tietotulvaa 3 Luo toimivat työstrategiat 4 Anna aikaa ammattitaidon ylläpitämiselle 5 Hallitse keskeytyksiä 6 Anna työrauha myös muille 7 Käytä muistin apuvälineitä 8 Älä lisää kuormitustasi 9 Luo avoimuuden kulttuuria 10 Ylläpidä positiivista ilmapiiriä

+ 1 Yhdistä liikunta ja työ

Löydät meidät Tampereen

Työhyvinvointimessuilta 11.-13.9. osastolta A900!

Keski-Suomen paikallisosaston kevätkokous Keski-Suomen paikallisosaston kevätkokous pidettiin aurinkoisena iltana toukokuussa, kansalaistoiminnankeskus Mataran kokoustilassa Jyväskylässä. Kevätkokouksemme jälkeen kuulimme järjestöpäällikkö Eve Beckeriltä mm. ajankohtaisia asioita liitosta. Saimme illan aikana tietoiskun Heli Penttilältä, Elixi Oilin muutamista tuotteista ja Elixi Oil tarjosi meille iltapalan. Kiitos iltapalasta Elixi Oilille! Illan anti oli kokonaisuudessaan onnistunut ja sai aikaan paljon positiivista keskustelua, kiitos kaikille. Odottelemme jo mielenkiinnolla syksyn jäseniltoja. Lehden menossa painoon nautimme vielä kuitenkin kesästä ja kesälomista. Paikallisosastolla juhlimme liiton 70-v juhlaa loppuvuodesta, tästä tiedotamme jäseniä myöhemmin.

Työterveyshoitaja 3/18

41


Stthl – 70 vuotta työterveyshoitajien tukena

Luentopäivät 25.–26.10.2018 Hotel Haaga Central Park, Helsinki Torstai 25.10. 8.30-9.00 Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttelyyn tutustuminen 9.00-9.20 Juhlavuoden luentopäivien avauspuheenvuoro Pilvi Österman, TtM, STTHL ry:n Puheenjohtaja 9.20-9.50 Valtiovallan tervehdys Paula Risikko, eduskunnan puhemies 9.50-10.30 Työterveyshuolto osaksi sotea Työikäisten terveydenhuoltoa rakennetaan yhdessä Työterveyshuolto ja sote – yhteistyötä ja yhdyspintoja Hanna Hakulinen, Kehittämispäällikkö, TTL 10.30-11.00 Tauko ja näyttelyyn tutustuminen sekä kahvi 11.00-11.45 Työkyvyn hinta Taina Tuhkanen, työkykypäällikkö, NCC Suomi Oy 11.45-12.00 Vuoden Työterveyshoitaja 2018 Pilvi Österman, TtM, STTHL ry:n Puheenjohtaja 12.00-13.00 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 13.00-13.15 Maksettu puheenvuoro 13.15-14.00 Kognitiivinen teknologia terveydenhuollossa Kaisla Joutsenniemi, dosentti, Kehittämisylilääkäri, Mehiläinen 14.00-14.30 Tauko ja näyttelyyn tutustuminen sekä kahvi 14.30-15.00 KEY NOTE: Occupational Health Nursing in EU Dr. Henriett Éva Hirdi, PhD, president of FOHNEU 15.00-15.45 Työpaikkana Ateena Sanna Kurppa, Työterveyshoitaja, Doctagon Oy 16.00-16.30 Valtakirjojen tarkastus 16.30- Liittokokous

Perjantai 26.10. 8.00-8.30 8.30-9.15 9.15-10.30 10.30-11.00 11.00-11.45 12.00-13.00 13.00 -13.15 13.15-14.00 14.00-14.30 14.30 -14.45 14.45-15.00

Ilmoittautuminen ja aamukahvi sekä näyttelyyn tutustuminen Työpaikkaselvitys – Mitä siihen nyt sitten pitää kirjoittaa? Päivi Loikkanen, Tuotepäällikkö, TTL Työpaikkaselvityksen arvo asiakkaalle – asiantuntija näkökulma Paneeli Puheenjohtajana Päivi Loikkanen Tauko, näyttelyyn tutustuminen, kahvi Työn muokkaus, kun mielenterveys vaikuttaa työkykyyn Pauliina Mattila-Holoppa, Erityisasiantuntija, PsL, TTL Lounas ja näyttelyyn tutustuminen Maksettu puheenvuoro Mikä Sinua motivoi työssä? Marjo Sinokki, työterveysjohtaja, Turun Kaupunki Meitä on moneksi – loppukevennys Loppusanat vuoden 2018 luentopäiville Pilvi Österman, TtM, STTHL puheenjohtaja Kahvi ja päätös

Osallistumismaksut: Kaksi päivää, hinta 420,00 € / jäsen (ei-jäsen 490,00 €) Yksi päivä, hinta 240,00 € / jäsen (ei-jäsen 290,00 €) Illalliskortti torstain 25.10. iltajuhlaan 70 € Hotelli Haaga Central Parkin majoitustarjous Huonevaraukset tehdään suoraan hotellista: hotel@haaga.fi tai 09-5807877 (24h), varauskoodi: "Suomen Työterveyshoitajaliitto" Standard-hotellihuoneen hinta on tuolloin 118 €/1 hengen huone ja 138 €/2 hengen huone. Majoitustarjouskiintiö on voimassa 1.10.2018 asti. Varauksen yhteydessä ilmoitetaan maksutapa. Laskutus on mahdollinen vain yritykselle, jolloin laskutuslisä 5 € / lasku.

Tervetuloa juhlimaan kanssamme 70-vuotiasta Suomen Työterveyshoitajaliittoa!

Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf 194

8–2

018

• 70-vuotisjuhlat alkavat kello 19.30 Valopihalla

Luentopäivätyöryhmä pidättää oikeuden mahdollisiin ohjelmamuutoksiin lehden ilmestymisen jälkeen.

Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf 194

8 – 2018


Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf 194

8 – 2018

KOKOUSKUTSU SUOMEN TYÖTERVEYSHOITAJALIITTO RY– FINLANDS FÖRETAGSHÄLSOVÅRDAREFÖRBUND RF

Sääntömääräinen syysliittokokous Aika: Paikka:

25.10.2018 klo 16:30 Valtakirjojen tarkastus alkaen kello 16:00 Hotel Haaga Central Park, Nuijamiestentie 10, 00320 Helsinki

ESITYSLISTA 1.

Kokouksen avaus

2.

Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, 2 pöytäkirjantarkastajaa sekä muut tarvittavat kokoustoimihenkilöt

3.

Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä myönnetään mahdolliset puhe- ja läsnäolo-oikeudet

4.

Vahvistetaan esityslista kokouksen työjärjestykseksi

5.

Valitaan hallituksen varsinaiset ja varajäsenet erovuorossa olevien tilalle toimikaudeksi 2019–2020

6.

Valitaan yksi tilintarkastajaa, yksi varatilintarkastaja sekä yksi toiminnantarkastaja seuraavaksi kalenterivuodeksi

7.

Päätetään liiton puheenjohtajan palkkiosta sekä hallituksen ja sen alaisten jaosten ja toimikuntien jäsenten palkkiosta

8.

Päätetään vuoden 2019 jäsenmaksujen suuruudesta

9.

Käsitellään hallituksen esitys toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi vuodelle 2019

10.

Päätetään liittokokouskutsun julkaisutapa

11.

Käsitellään muut hallituksen kokouksessa esittämät tai jäsenten vähintään 30 päivää ennen kokousta hallitukselle kirjallisesti ilmoittamat asiat

12.

Kokouksen päättäminen

194

Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf

194

8 – 2018

VALTAKIRJA Valtuutan________________________________________________________________________ (valtuutetun nimi painokirjaimin) edustamaan minua Suomen Työterveyshoitajaliitto ry – Finlands Företagshälsovårdareförbund rf:n syysliittokokouksessa torstaina 25.10.2018 klo 16.30 _________________________________ ___________/_________2018 Paikka Aika _________________________________ _________________________________ Valtakirjan antaja Valtakirjan antajan nimen selvennys _________________________________ __________________________________ Todistavat

8–2


Apteq Fluzinc sinkkiasetaatti-imeskelytabletti

Älä hoida vain flunssan oireita, lyhennä myös flunssan kestoa! Lyhentää flunssan kestoa 42 %1,2,3 ja lievittää flunssan oireita kuten yskää, kurkkukipua ja nenän tukkoisuutta keskimäärin 36 %4

Uusi salmiakin maku

Valmistettu Suomessa.

Fluzinc sinkkiasetaatti 35 mg (= sinkki 10 mg) mustaherukan tai salmiakin makuinen imeskelytabletti. Käyttöaihe: yli 12-vuotiaiden flunssan hoitoon. Annostus ja antotapa: Hoito aloitetaan 24 tunnin sisällä flunssan ensioireiden alkamisesta, yksi imeskelytabletti (ei saa pureskella tai niellä) joka toinen tunti hereilläoloaikana eli 8 imeskelytablettia vuorokaudessa (80 mg sinkkiä/vrk) kolmen vuorokauden ajan. Paras teho saavutetaan välttämällä syömistä ja juomista 15 minuuttia tabletin imeskelyn jälkeen. Pakkauskoot: 24 imeskelytablettia (yksi kolmen päivän kuuri) ja 72 tablettia (kolme kolmen päivän kuuria). Koostumus: sinkkiasetaatti 35 mg (= sinkki 10 mg), sorbitoli, ksylitoli, stevia, magnesiumstearaatti, piidioksidi. Aromit: mustaherukka (mustaherukka, mentoli) ja salmiakki (ammoniumkloridi, lakritsi, mentoli). 1. Hemilä H. Open Respir Med J. 2011;5:51-8. 2. Hemilä et al. Br J Clin Pharmacol 82 (5), 1393-1398. 2016 Jul 28. 3. Prasad et al. J Infect Dis. 2008 Mar 15;197(6):795-802. 4. Hemilä, Chalker. BMC Fam Pract. 2015 Feb 25;16:24.

Profile for Suomen Uusiokuori Oy

Työterveyshoitaja 3/18  

Suomen Työterveyshoitajaliiton jäselehti

Työterveyshoitaja 3/18  

Suomen Työterveyshoitajaliiton jäselehti

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded