Page 1

SUOMEN

NF-UUTISET


Sisällysluettelo 02 Suomen NF-Uutiset

03 Suomen Newfoundlandinkoirayhdistys 04 Hallituksen palsta

05 Toimituksen palsta

06 Jalostustoimikunnan palsta 07 Terveystoimikunnan palsta

08 Harrastustoimikunnan palsta

10 Suomen Kennelliiton kaverikoirat Nana ja Netta 15 Koiraperheen siivouspäivä

20 Miksi vesi on niin tärkeä asia koiran hyvinvoinnille?

24 Pinjan puuhat

26 Vanhimmat nöffit 27 Nöffitreffit

28 Terveyden lähteillä

32 Pikakysely: Sydänterveys

33 Newfoundlandinkoirien sydänsairaudet ja niiden huomioiminen jalostuksessa

SUOMEN NF-UUTISET -lehti on rotujärjestömme Suomen

Newfoundlandinkoirayhdistys ry:n julkaisu, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Nf-uutisiin tuleva materiaali toimitetaan osoitteella nf.lehti@gmail.com Materiaalin on oltava toimituksella seuraavasti: nro 1: 3.2. mennessä, ilmestyy maaliskuussa nro 2: 3.5. mennessä, ilmestyy kesäkuussa nro 3: 3.8. mennessä, ilmestyy syyskuussa nro 4: 25.10. mennessä, ilmestyy joulukuussa Ilmoitusmateriaalin mukaan on liitettävä kopio maksukuitista! Maksu tilille IBAN FI85 1304 3000 1176 19 ILMOITUSHINNAT JÄSENILLE: ¼ sivua 20 euroa ½ sivua 40 euroa 1/1 sivua 60 euroa Aukeama 100 euroa ILMOITUSHINNAT EI-JÄSENILLE: ¼ ei mahdollinen ½ sivua 100 euroa 1/1 sivua 150 euroa Aukeama 250 euroa

2

Suomen NF-uutiset 01/16

38 Kennelliitto tiedottaa

40 Ongelmakoiran valmistusopas

42 Rally-tokon/tokon koulutuspäivä 46 Tuloksia

48 Newfoundlandinkoirakasvattajia 49 Tarvikemyynti

In Memoriam -ilmoitus: 1/2 sivua sisältäen yhden kuvan jäsenille ilmaiseksi. Jos haluaa koko sivun, maksaa lisätilan eli ½ sivun verran koko sivusta. Seniori-ilmoitus: 10 vuotta täyttävien ja sitä vanhempien nöffien merkkipäiväilmoitus, voi sisältää esimerkiksi onnittelut sankarille tai terveiset kasvattajalle ja kavereille. Jäsenille ilmaisen ilmoituksen koko on ¼ sivua sisältäen yhden kuvan. 1 ilmoitus/ koira/ lehti. Jos haluaa esimerkiksi puoli sivua tai koko sivun, jäsen maksaa lisätilan verran. Keskiaukeama on varattu kansainvälisille muotovalioille. Kuvat julkaistaan Kennelliiton Koiranetistä löytyvän myöntämispäivämäärän mukaisessa järjestyksessä. Sertikuvat: Suomesta tai ulkomailta sertin saaneen koiran kuva julkaistaan ilmaiseksi Sertikuvia -osiossa. Kuvan mukana tulee lähettää koiran tiedot: koiran nimi, vanhempien nimet, kasvattajan nimi ja omistajan nimi, aika ja paikka, mistä serti on saatu ja myöntäneen tuomarin nimi. Valiokuvat: Aina vuoden ensimmäisessä numerossa julkaistaan edellisenä vuonna valioituneiden ja voittaja -tittelin saavuttaneiden koirien kuvat ilmaiseksi. Kuvan mukana tulee lähettää koiran tiedot: koiran nimi, saavutettu meriitti, koiran vanhempien nimet, koiran kasvattaja ja koiran omistaja. Paino: Kirjapaino Kari, painos 600 kpl Lehden taittaja: Matleena Muotkavaara Artikkelien kirjoittajat ja lehteen kuvia lähettävät vastaavat itse artikkelien sisällöstä ja kuvien käyttöoikeuksista. Tekstit eivät edusta yhdistyksen virallista kantaa, ellei jutussa toisin mainita.


SUOMEN NEWFOUNDLANDINKOIRAYHDISTYS

FINSKA NEWFOUNDLANDSHUNDFORENINGEN

HALLITUS STYRELSEN Nf-yhdistyksen hallitus: nf.yhdistys@gmail.com

RAHASTONHOITAJA KASSÖR Ulla Mattila nf.rahastonhoitaja@gmail.com

PUHEENJOHTAJA ORDFÖRANDE Noora Dahlgrén Tyrvännöntie 317 13880 Hattula puh. 050-3080133 nf.puheenjohtaja@gmail.com

JALOSTUSTOIMIKUNTA AVELSRÅD Outi Lius Kirsi Ylipiessa Kaisa Mattila nf.jalostustoimikunta@gmail.com

VARAPUHEENJOHTAJA VICEORDFÖRANDE Kaisa Mattila puh. 040-7173494 kaisa@pepperitas.com SIHTEERI SEKRETERARE Niina Sarenius puh. 044-5424948 nf.sihteeri@gmail.com MUUT JÄSENET ÖVRIGA MEDLEMMAR Piia Kiuru puh. 040-7022752 piia.kiuru@hotmail.com Piia Leppänen puh. 040-7726005 piialeppanen2@hotmail.com Yrjö Mäkelä puh. 040-5911058 yrjo.makela@pph.inet.fi

Erikoiskoulutukset Anita Al-Bachy TERVEYSKYSELYTOIMIKUNTA KOMMITE´N FÖR HÄLSOFÖRFRÅGNINGAR Johanna Andersson Satu Niiranen Niina Sarenius nf.terveystulokset@gmail.com HARRASTUSTOIMIKUNTA INTRESSEKOMMITTÉN Tanja Heikkinen Piia Kiuru Petra Mäenpää Suvi Nikkilä Tiia Mykkänen nf.harrastustoimikunta@gmail.com TARVIKEMYYNTI FÖRSÄLJNING AV HUNDTILLBEHÖR Suvi Nikkilä nf.tarvikemyynti@gmail.com

LEHTILEIKEKIRJAN SEKÄ VALOKUVAALBUMIEN YLLÄPITÄJÄ Sirpa Palo Huhtalantie 191 84100 Ylivieska puh. 040-5238374 sirpa.palo@kotinet.com LEHDEN TOIMITUS TIDNINGSREDAKTION Kaisa Mattila (pt) Tuija Kyyhkynen Niina Sarenius nf.lehti@gmail.com KENNELLIITON VALTUUSTOEDUSTAJAT 2014-2016 Miia Ajo varalla Kaisa Mattila KENNELLIITON VESIPELASTUSKOETOIMIKUNNAN EDUSTAJAT 2014-2015 Anu Ahonen Johanna Andersson Irmeli Maunonen-Eskelinen varalla Miia Ajo NETTISIVUJEN YLLÄPITO Pentuvälitys: nf.pentuvalitys@gmail.com Terveystietokanta: nf.terveystulokset@gmail.com Muut: nf.paivitys@gmail.com JÄSENMAKSU MEDLEMSAVGIFTER Varsinainen jäsen 32 € Kannattajajäsen 32 € Liittymismaksu 7 € Ainaisjäsen 450 € Perhejäsen 5 € Tilastonumero 16 €

PENTUVÄLITTÄJÄ VALFÖRMEDLING Kaisa Mattila nf.pentuvalitys@gmail.com JÄSENASIAT OSOITTEENMUUTOKSET MEDLEMSÄRENDEN Anna-Leena Taavettila puh. 040-8471186 nf.jasensihteeri@gmail.com

Kannessa: Heippa. Olen 3,5 vuotias kodinvaihtaja nöffi, Armas (Ground Control Ground Seven). Ärsyttävän raivostuttava sekä rakastettava urosten uros. Emäntäni mukaan en ehkä ihan rotumääritelmän mukainen nöffi, sillä sählään kuulemma koko ajan ja hötkyilen turhista asioista, mutta lempeällä katseellani saan anteeksi lähes kaiken. Rakastan vinkuleluja sekä ihmisiä, joita tietysti moikkaan antamalla suukon suulle tai johonkin, mihin se sitten sattuu osumaan... Nöffimäistä kevään odotusta kaikille!

Yhdistys netissä!

www.newfoundland.fi

Terkuin Armas thö män & Natsimutsi Kuva: Maija Ovaskainen Suomen NF-uutiset 01/16

3


Turska (Seal Cove’s Giant Surprise) ja Wispa (Beguschaya po Volnam Vesper) Kuva: Christina Rautiainen

Hallituksen palsta Mukavaa alkanutta vuotta jäsenille!

U

usi vuosi on pyörähtänyt käyntiin ja joulupiparit jääneet vain muistoksi. Hallituksen on hyvä tässä vaiheessa pysähtyä miettimään viime vuonna tehtyjä asioita ja pohtimaan mitä niistä olisi voitu tehdä paremmin. Se on kuitenkin todettava, että paljon asioita on saatu tehtyä. Ja niin kuin tehdessä yleensä tapana on, jossain asioissa onnistutaan heikosti, toisissa paremmin ja välillä joku asia saattaa sujua jopa aivan erinomaisesti. Hallituksen kokoonpano muuttui joulukuussa kahden jäsenen jättäessä paikkansa hallituksessa. Myös toimikunnissa on tapahtunut vuoden aikana joitakin henkilömuutoksia ja uusia jäseniä on saatu vanhojen tilalle. Toimikunnat ovat päässeet aloittamaan vuoden 2016 uudella energialla, joten muistakaahan lukea myös toimikuntien terveiset. Joulukuussa päätettiin, että terveystietokanta NF-infon tarjouskilpailu palautetaan takaisin valmisteluun. Samalla tietokannan suunnittelu ja toteutus siirrettiin erilliselle työryhmälle. Työryhmä onkin jo päässyt hyvään vauhtiin työskentelyssään ja varainkeruutapahtumiakin on jo lyöty lukkoon. Työryhmän kuulumisista voi lukea tästä lehdestä lisää. Vuoden lopussa päätettiin myös, että vuoden 2016 vuosikokoukseen aiottu yhdistyksen sääntömuutosasia siirrettiin käsiteltäväksi vasta vuonna 2017. Täten saatiin aikaa valmistella sääntömuutosta ja samalla avata keskustelua aiheesta myös jäsenistön kanssa. Tarvikemyynti koki viime vuonna suuren muutoksen ja myyntiin tuli paljon uusia tuotteita. Yksi ehdoton suosikki on ollut heijastinpipo, joiden menekki on ollut huimaa ja niiden osalta varastoa on jo täydennettykin muutaman kerran. Tarvikemyyntiin saapui myös hauskat SNY-rotutekstiilit yhteistyössä DogiStyle -verkko-

4

Suomen NF-uutiset 01/16

kaupan kanssa. Käykäähän katsomassa DogiStylen yhdistykselle mittatilaustyönä suunnittelema kuva, jota saa niin mustalla kuin ruskeallakin nöffillä. Kaikki uudet tuotteet ovat osoittautuneet laadukkaiksi, joten klikatkaahan itsenne ostoksille tarvikemyynnin sivulle. Viime vuonna pidettiin yhdistyksen ylimääräinen kokous Tampereella, jossa käsiteltiin ja hyväksyttiin vesipelastuskoetoimikunnan esittelemät uudet Vepe-säännöt. Myös Landseeryhdistys hyväksyi säännöt omassa kokouksessaan seuraavana viikonloppuna. Päätöksen sääntöjen lopullisesta hyväksynnästä tekee Kennelliitto kevätkokouksessaan ja uudet säännöt on määrä astua voimaan 1.1.2017. Yhdistys solmi tammikuussa yhteistyösopimuksen FitDog Finland Oy:n kanssa. Fitdog on suomalainen koirien lisäravinteita kehittävä ja valmistava yritys, joka on seuraavan kaksivuotiskauden ajan tiiviisti mukana tukemassa yhdistyksen koetoimintaa. Sopimus on yhdistykselle arvokas ja taloudellisestikin erittäin merkittävä. Hienoa tehdä yhteistyötä FitDogin kaltaisen kotimaisen yrityksen kanssa. Tänä vuonna yhdistyksellä on luvassa monipuolista toimintaa. Loppukesästä saamme myös siirtää katseemme arvokisoihin, kun on Newfoundlandinkoirayhdistyksen vuoro järjestää vesipelastuksen SM-kisat. Mestaruuskoe oli viime vuonna Kotkassa, joten tasapuolisuuden nimissä vuonna 2016 kansa saa suunnata kohti pohjoista ja Kemiä. Kiitos paikalliselle tiimille, joka on ottanut koejärjestelyt hoitaakseen!

• Noora Dahlgrén


Hayden Kuva: Kaisa Mattila

Toimituksen palsta Hyvää alkanutta vuotta jokaisen nöffin henkilökunnalle!

N

öffikelit parhaimmillaan: lunta ja näppärä pakkanen, tai ainakin ajoittain. Tänä talvena on nähty kaikkea paukkupakkasista plussakeleihin ja vesisateeseen. Nöffitaloudessa tämä tarkoittaa useimmiten moppausta, kuurausta ja imurointia. Onneksi luntakin on ollut niin paljon, että iloiset nöffit ovat saaneet haluamansa lumikuorrutteen ja mikäpäs sen mukavampaa, kun kirmailla kavereiden kanssa vasta sataneessa lumessa. NF-Uutisissa on koettu suuria muutoksia, kun monta vuotta lehteä taittanut Katja Rantala siirtyi muihin töihin ja saimme lehden taittoon uutta ja tuoretta näkemystä kun Matleena Muotkavaara otti haasteen vastaan. Kiitos Katja ja tervetuloa remmiin Matleena! Myös lehden painopaikka muuttui kilpailutuksen myötä ja vuoden 2016 lehdet painatetaan Jyväskylässä Kirjapaino Karissa. Toimituskunta on pysynyt edellisen vuoden kokoonpanossa, eli materiaalista vastaavat edelleen Kaisa Mattila (pt), Niina Sarenius ja Tuija Kyyhkynen. Jos jollakin jäsenellä on kiinnostusta lehden tekoon ja innostusta juttujen ideointiin, ota rohkeasti yhteyttä toimitukseen. Toimitus ottaa mielellään vastaan myös juttuvinkkejä ja vuodenaikaan liittyviä täytekuvia. Lehdestä löy-

tyy ohjeita materiaalin toimittamiseksi. Kuvien kohdalla on hyvä muistaa, että ”paljon kanssa pärjää aina”, eli kuvamateriaali kannattaa lähettää mahdollisimman suurena tiedostona. Vuoden ensimmäisessä lehdessä on perinteinen Valioita ja voittajia -galleria, jossa esitellään vuoden 2015 aikana valionarvoja ja voittajatitteleitä saaneita koiria. Lisäksi lehdessä on luettavissa Oulussa helmikuun alussa järjestetyn terveysluennon satoa. Luennon aiheena oli sydänsairaudet ja luennoitsijana Outi Niemelä Oulun Animagi-eläinlääkäriasemalta. Lehdestä on myös luettavissa ensimmäinen FitDog-yhteistyön tuloksena saatu artikkeli koiran riittävän nesteytyksen tärkeydestä. Myös alkukesän vepekokeiden ilmoitukset löytyvät lehden sivulta. FitDog on sponsorina mukana tukemassa molempia vepekokeita. Lumisin terveisin,

• Kaisa ja toimituksen tiimi

Suomen NF-uutiset 01/16

5


Jalostustoimikunnan palsta J

alostustoimikunnan kokoonpano vaihtui vuodenvaihteessa, kun Kaisa Mattila tuli mukaan toimikuntaan Bettina Salmelinin tilalle. Tervetuloa remmiin Kaisa ja kiitokset Bettinalle työstä toimikunnassa. Jalostustoimikunnan vuosi käynnistyi tammikuussa Kajaanin näyttelyn yhteyteen suunnitellulla geeninäytteenottotilaisuudella, johon ilmoittautui viisi koiraa. Jalostustoimikunta on neuvotellut sopimuksen DNA-testejä tekevän laboratorion (DCC) kanssa newfoundlandinkoirien kystinuria- ja värikantajuustesteistä alennettuun hintaan. Näytteenottotilaisuuksista saatava mahdollinen tuotto ohjataan uuden terveystietokannan rahoitukseen. Jos olet kiinnostunut järjestämään kimppanäytteenottotilaisuuden alueellasi tai esimerkiksi kasvateillesi, ota yhteyttä jalostustoimikuntaan, niin kerromme, kuinka tilaisuus voidaan toteuttaa.

lukea enemmän toisaalla lehdessä. Iltapäivällä saimme perinpohjaista opastusta siitä, millainen nöffin kuuluu rotumääritelmän mukaan olla. Jokainen pääsi myös konkreettisesti kokeilemaan, mitä mallikoirien turkin alta löytyi. Kiitokset antoisasta päivästä ell Outi Niemelä (Animagi Oulu), ulkomuototuomari Anita Al-Bachy sekä kaikki te, jotka osallistuitte päivään ja toitte koirannekin mukaan.

Helmikuussa jalostustoimikunta järjesti Oulussa rotumääritelmä- ja terveyspäivän. Aamupäivän terveysluennon aiheena olivat nöffien sydänsairaudet ja valmisteilla oleva sydän-pevisa. Aihe on erittäin tärkeä ja ajankohtainen, sillä esitys Kennelliitolle newfoundlandinkoirien pevisan täydentämiseksi sydänsairauksien osalta tulee valmistella tämän vuoden aikana. Sydänosiosta voit

Tätä kirjoittaessani näillä leveysasteilla päivän pituus on 6 tuntia ja 43 minuuttia. Kevättä kohden siis mennään jo hyvää vauhtia. Nauttikaa kevätauringosta ja sen antamasta energiasta koirienne kanssa!

Taco Kuva: Kaisa Mattila

6

Suomen NF-uutiset 01/16

Huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna on vuorossa newfoundlandinkoirien erikoiskoulutus sekä arvostelukoe. Toivottavasti saamme rodullemme lisää osaavia tuomareita. Loppukesälle on myös suunnitteilla jalostustarkastus Pohjois-Suomeen. Lisää tietoa tarkastuksesta on luvassa, kunhan asiat varmistuvat.

• Jalostustoimikunta


Terveystoimikunnan palsta T

erveyskyselytoimikunta jatkaa uudella kokoonpanolla. Mukaan on tullut hallituksestakin tuttu Niina Sarenius ja Johanna Andersson. Kiitos Tiina Koivulalle työpanoksesta terveyskyselytoimikunnassa. Sydänkyselyyn saatiin 144 vastausta ja yhteenveto löytyy tästä lehdestä. Kiitos kaikille vastanneille!

edesmenneiden koirien osalta. Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan DogiStyle premium t-paita. Yhdistyksen tietokantaan päivitetään kaikki ylläpitäjälle toimitetut terveystulokset. Toistaiseksi KoiraNetistä ei kopioida automaattisesti lonkka- tai kyynärtuloksia. Tietokannan tarkoitus on ylläpitää niitä tietoja, joita ei löydy kennelliiton jalostustietojärjestelmästä.

Terveyskyselytoimikunta järjestää joukkotarkastuksen 14.4.2016 Oulussa. Tarkemmat tiedot löytyvät tästä lehdestä. Muistathan, että lonkka- ja kyynärkuvien virallisiin terveystutkimuksiin vaaditaan 18 kuukauden ikä. Terveys- ja luonnekyselyt ovat uusittu ja samalla muutettu helpompaan muotoon vastattaviksi. Kyselyjen tarkoituksena on kartoittaa rotumme yleistä terveydentilaa, luonneominaisuuksia ja käyttäytymistä. Kyselyyn voit vastata myös

Iloista kevättä!

• Terveyskyselytoimikunta

Aaron (Bernoban Taivas Rajana) Kuva: Johanna Vainio

NEWFOUNDLANDINKOIRIEN TERVEYSTIETOJA VOI LÄHETTÄÄ SÄHKÖISESTI OSOITTEESEEN nf.terveystulokset@gmail.com JA PAPERISET VERSIOT

NIINA SARENIUKSELLE OSOITTEESEEN: SUOMEN NEWFOUNDLANDINKOIRAYHDISTYS / NIINA SARENIUS, OHRASENOJANTIE 20, 90660 OULU.

Suomen NF-uutiset 01/16

7


Harrastustoimikunnan palsta H

arrastustoimikunnan vuodenvaihde on kulunut mennyttä kautta summaten ja uutta suunnitellen. Toimikunnan kokoonpanossa tapahtui joulukuussa pieni muutos, kun Sanna Pentti jättäytyi pois toimikunnasta ja Sannan saappaisiin astui Tiia Mykkänen Ähtäristä. Kiitos Sannalle panoksestaan harrastustoiminnan hyväksi :) Harrastustulosten kirjoittaminen tilastonumeroon ja harrastuspistekilpailujen laskeminen ovat vieneet ison osan toimikuntalaisten ajasta synkimmän talven aikana, mutta olemme ehtineet valmistella myös kuluvan vuoden tapahtumia. Harrastuskausi alkaa toden teolla huhtikuussa, kun yhdistyksen historian ensimmäinen virallinen rallytokokoe kerää harrastajat saman katon alle. Koe järjestetään Ylöjärvellä Koirakoutsiareenalla lauantaina 16.4.2016 ja tuomarina on Krista Karhu. Koejärjestelyt ovat käynnissä ja kaikki halukkaat nöffi-ihmiset ovatkin tervetulleita ilmoittautumaan talkoolaisiksi tapahtumaan. Tulkaa auttamaan järjestelyissä ja samalla nuuhkimaan kokeen tunnelmaa! Kokeen ilmoittautumisessa ovat yhdistyksen jäsenet etusijalla ja ennakkoilmoittautuminen onkin auki jäsenille 13.3.-20.3.2016. Jäsenemme ilmoittautuvat kokeeseen myös erittäin edullisella hinnalla. Tarkat tiedot kokeesta löydät yhdistyksen netti- ja Facebook-sivulta sekä Kennelliiton tapahtumakalenterista.

Viime vuonna toteutuneet vesipelastukseen tutustumispäivät olivat onnistuneita tapahtumia ja siten paikallisia toimijoita kannustetaan jälleen järjestämään tutustumispäiviä viime kesäisellä reseptillä. Päivien tavoitteena on esitellä vepeä lajina ja saada uusia nöffiharrastajia vesipelastuksen pariin. Päivän käytännön toteutus on paikallisten toimijoiden vastuulla, mutta harrastustoimikunta auttaa päivän suunnittelussa, mainonnassa ja kouluttajien hankkimisessa. Ottakaa yhteyttä, jos päivän järjestäminen omalla alueella kiinnostaisi! MH-luonnekuvauksessa kävi vuonna 2015 ainoastaan yksi newfoundlandinkoira, kun vastaava luku vuonna 2014 oli 15 koiraa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että luonnetestissä käyneitä oli vuonna 2015 kahdeksan ja vuonna 2014 kolme. Vuonna 2014 oli yhdistyksen järjestämä MH-luonnekuvaus, joka myötävaikutti toteutuneiden luonnekuvausten suureen määrään. Harrastustoimikunta pyrkiikin järjestämään MH-luonnekuvauspäivän tulevana syksynä, jotta luonnekuvattujen nöffien määrä vuonna 2016 saataisiin lähentelemään vuoden 2014 lukemia. Toivottavasti tapaamme tulevan kauden aikana tapahtumien merkeissä mahdollisimman monta vanhaa konkaria ja uutta harrastajaa. Ottakaa myös rohkeasti yhteyttä harrastustoimikuntaan, jos olette kiinnostuneita järjestämään toimintaa tai teillä on harrastustoimintaan liittyviä ajatuksia ja toiveita. Terveisin

Toukokuussa kisaillaan jälleen leikkimielisessä RotuRace-juoksutapahtumassa. Se järjestetään Hyvinkäällä 21.-22.5.2016 ja harrastustoimikunta pyrkii kokoamaan sinne nöffeistä koostuvan joukkueen. Jos osallistuminen kiinnostaa, niin otathan yhteyttä harrastustoimikunnan sähköpostiin. Toukokuun lopussa Uurainen kokoaa vepeilijät kesän ensimmäiseen koitokseen ja pian sen jälkeen 10.-12.6.2016 jatketaan treenaamisen merkeissä yhdistyksen VEPE-leirillä Keuruulla. Leirivalmistelut ovat parhaillaan käynnissä ja nöffejä on iloksemme ilmoittautunut leirille ennätyksellinen määrä. Leirille ovat lämpimästi tervetulleita kaikki, riippumatta siitä onko harrastuksessaan aloittelija vai kokeneempi konkari. Heinäkuun alussa yhdistyksellä on vepekoeviikonloppu Kouvolassa ja syyskuun alussa järjestetään vepen mestaruuskoe, jonka yhteydessä samana viikonloppuna on yhdistyksen koe alemmille luokille. Kesälle 2016 voi edelleen anoa vepekokeita. Anomisaikaa on maaliskuun loppuun saakka. Jos alueellasi olisi innostusta ja kalustoa vepekokeen järjestämiseen, niin otathan pikaisesti yhteyttä harrastustoimikuntaan ja mietitään yhdessä josko saataisiin vielä lisää kokeita tulevalle kesäkaudelle. Yhdistyksemme jäsenissä on jo lukuisia vepekoetoimitsijakoulutuksen käyneitä harrastajia, jotka ovat lupautuneet auttamaan järjestelyissä, jos omalla lähialueella tarvitaan toimitsijoita.

8

Suomen NF-uutiset 01/16

• Harrastustoimikunta

Elvis (Bernoban Hiilijälki) Kuva: Johanna Vainio


Suomen Newfoundlandinkoirayhdistys ry. järjestää

MATCH SHOW SU 22.5.2016 VAASA K-citymarket Kivihaka (Kokkokalliontie 2-6)

Ilmoittautuminen alkaa klo 11.00 Kehät alkavat klo 12.00

BUFFETTI MAKSUTON KOIRAKUVAUS

Luokat: pienet aikuiset (alle 40cm) isot aikuiset ( yli 40cm) pennut (alle 1v.) veteraanit (yli 8v.)

MUSTI JA MIRRI AVOINNA Seuraa tapahtuman Facebook-sivua ja yhdistyksen nettisivuja: www.newfoundland.fi Tapahtuman aikataulut, tuomaritiedot yms. tarkentuvat kevään edetessä.

osallistumismaksu 8€ newfoundlandinkoirat 6€

Noudatamme SKL:n rokotusmääräyksiä.

Tapahtuman tuotot ohjautuvat newfoundlandinkoirien terveystietokannan perustamiskuluihin. Tapahtumaa tukemassa: Tmi Koirapeukalo Tehoa suorituksiin, hyvinvointia arkeen!

Tmi Pykan Hieronta, kraniosakraali, laitehoidot, hirudoterapia.

Suomen NF-uutiset 01/16

9


Suomen Kennelliiton Kaverikoirat

Nana ja TEKSTI KAISA MATTILA

KUVAT MAARIT SALESTO-SAARNI

N

öffinartut Ground Control Encore Encore ‘’Nana’’ ja Bernoban Ruosterytinä ‘’Netta’’ ovat kaverikoiria. Netta ja Nana ovat mukana Suomen Kennelliiton Kaverikoirissa ja tarkemmin vielä Porin Kaverikoirissa. Kaverikoirien tehtävänä on olla rapsuteltavana ja halittavana päiväkodeissa, kouluissa, vanhustentaloissa tai vammaishuollon erilaisissa toimintakeskuksissa. Keikkoja tehdään yksi keikka per viikko ja kuuden kerran jälkeen koira saa itselleen kaverikoira huivin joka on osoitus että ollaan töissä.

Netta (Bernoban Ruosterytinä) terävänä lähdössä kaverikoirahommiin.

10

Suomen NF-uutiset 01/16

Kaverikoiratoiminta alkoi Suomessa vuonna 2001 Kennelliiton ja avustajakoirakouluttaja Leena Rajalan yhteistyönä. Ensimmäinen kaverikoirakurssi järjestettiin Paimiossa, josta toiminta laajeni eri puolille maata. Tällä hetkellä toiminnassa on mukana jo noin 1200 koirakkoa. Kaverikoiratoiminnan ideana oli tuoda koirien terapeuttiset vaikutukset mahdollisemman monelle. Kaverikoiratoiminnasta kehitettiin toimintamalli, jossa tavalliset perhekoirat omistajineen voivat tuoda iloa ja lämpöä erityisryhmien, kuten vanhusten, vammaisten ja lasten, arkeen. Kaverikoirat ovat siis tavallisia kotikoiria ja niiden omistajat vapaaehtoisia “maallikkoja” eikä toiminnassa ole kyse ammattimaisesta terapiasta. Kennelliitto rekisteröi kaverikoira-tavaramerkin patentti- ja rekisterihallitukseen


Kennelliiton sivuilta löytyy lista

paikkakuntien kaverikoiravastaavista, joihin kannattaa ottaa yhteyttä, jos

haluaa tutustua lähemmin toimintaan tai lähteä oman nöffinsä kanssa

mukaan tuomaan iloa nöffittömän ihmisen maailmaan.

a Netta 15.9.2005. Kaverikoira-nimeä voivat käyttää ainoastaan Kennelliiton ryhmissä toimivat koirakot. Kaverikoiratoiminta on vapaanehtoistyötä ja mukana on monenlaisia ja monen rotuisia koiria kunhan ne ovat 2 vuotta täyttäneet ja ovat perustottelevaisia sekä tulevat toimeen toisten koirien kanssa sekä eivät pelkää apuvälineitä tai muita ison laitosmaisen tunnelman lisäksi. Nanan ja Netan omistajan Maarit Salesto-Saarnin mukaan nöffit sopivat hyvin kaverikoiriksi, koska ovat valmiita itse rauhallisuuksia ja nöffin kokoista koira niin ei tarvitse kurkotella esim: pyörätuolista. Kaverikoiran ohjaajan tulee tuntea koiransa erittäin hyvin ja osata ennakoida sen käytöstä, sillä ohjaajan tehtävänä on tukea koiraa vierailujen aikana ja ymmärtää milloin koira ei enää viihdy vierailulla. Hänen tehtävänsä on taata turvallinen kohtaaminen sekä asiakkaalle, että koiralle. Koiranohjaajan tulee olla täysi-ikäinen. Ohjaajalla tulee olla riittävästi aikaa toimintaa varten, sillä käynnit sijoittuvat pääasiassa iltoihin ja viikonloppuihin. Nanan ja Netan omistaja Maarit Salesto-Saarni kertoo, että: ”Nana on tehnyt hommia jo kaksi vuotta ja Netta vasta vuoden ja edelleen jatketaan. On kiva kuulla kun keikkapyyntöjä tulee että Nanaa ja Nettaa myös kysytään.” Lähde: Kennelliitto.fi

Nana (Ground Control Encore Encore) työhuivissaan.

Suomen NF-uutiset 01/16

11


ERIKOISNÄYTTELY KUOPION RAUHALAHDESSA

Tiedustelut: leenaMpiri@outlook.com 040 7237863 tai 12 pasi.hallikainen@fimnet.fi Suomen NF-uutiset 01/16

Järjestäjä: Suomen Newfoundlandinkoirayhdistys Ry

27.8.2016


CIRCLE of GOOD

SUOJELEE ELÄIMIÄ JA LUONTOA Kestävä kehitys on meidän kaikkien asia. Yhdessä voimme vaikuttaa. www.specific-diets.fi Suomen NF-uutiset 01/16 Kysy lisää Specific -ruokavalioista eläinlääkäriltäsi.

13


14

Suomen NF-uutiset 01/16


Kuva: Kaisa Mattila

Koiraperheen siivouspäivä TEKSTI CAMILLA PEURA, KOIRAKOULU KOMPASSI

Omistettuani koiria lähes koko ikäni ja pyöritettyäni useita vuosia koirakoulua voisin väittää, että erilaiset siivousvälineet, kikat ja muut sellaiset ovat tulleet hyvinkin tutuiksi. Koska aiheesta on saatavilla kohtuullisen vähän artikkeleita - ehkäpä aiheen ‘tylsyyden’ ja arkipäiväisyyden vuoksi, haluan jakaa kanssanne nyt sellaiset asiat, jotka mielestäni ovat olleet tärkeitä - koska ne todellakin ovat arkipäivää ja helpottavat elämää.

Suomen NF-uutiset 01/16

15


Black Tower Everyone’s Protector Kuva: Erja Alamäki

K A I K K I L Ä H T E E K A R VA S T A ?

V

si kyllä voi olla eroa siinä paljonko tuo saksanpaimenkoira sisälle hiekkaa verrattuna flattiin. Flatin karva jotenkin hylkii likaa, saksanpaimenteni ilmeisesti keräsi sitä itseensä.

Monta asiaa näistä turkeista onkin tullut tutuksi ja monta uskomusta tullut huomattua vääräksi. Ensinnäkin lyhytkarvainen koira - voi jestas mikä määrä hiekkaa voi mahtua rottweilerin mahakarvojen alle kiinni! Ja voi jestas toistamiseen - eihän niitä karvoja meinannut aluksi saada irti mistään huonekaluista. Ja kolmannek

Voisin väittää, että uskomuksissa koirien rotujen karvoista on oikeastaan vain kaksi faktaa.Toinen on, että villakoirasta lähtee karvaa vain trimmattaessa ja toinen on, että karvattomasta koirasta ei lähde karvaa. Mutta jos valitset villakoiran tai muun kiharakarvaisen koiran, älä kuitenkaan erehdy uskomaan, että kotisi tulee olemaan kaikin puolin siistimpi. Sinne kiharaan karvaan tarttuu nimittäin sitten ihan kaikki ulkoillessa - ellei koiraa taas sitten suojaa. Mutta jos omistaa laiskan luonteen, eikä ajatus enemmästä trimmaamisesta (villakoiran turkki nimittäin vaatii kuitenkin hoitoa) viehätä tai muutoin silmä viihtyy enemmän näissä suorempikarvaisissa ja sellaisen kotiinsa hankkii, on mukavampi opetella muutama kikka kodin puhdistukseen karvasta.

eikkaanpa, jos kadulla kysyisin ihmisiltä koiraperheen kodinsiivouksesta ensimmäisenä tulisi mieleen koiran karvat. Ja kyllä, karvasta voidaankin puhua. Itselläni on ollut saksanpaimenkoiria, saluki, sileäkarvaisia noutajia, hollanninpaimenkoira ja kavereilla sitten vino pino erilaisia eri määrällä ja laadulla varustettuja karvapeikkoja, jotka ovat aika ajoin vierailleet luonamme ja sitä kautta niiden turkit tai oikeastaan erilaiset irtokarvat ja mukana kulkeneet asiat ovat tulleet tutuiksi.

16

Suomen NF-uutiset 01/16


1) H A N K I K U N N O N I M U R I . Olen vuosien varrella omistanut monen monituista imuria ja niiden käyttöikä on tullut todella testattua. Yksi asia, johon kannattaa kiinnittää huomiota on imurin pussi - pieni pussi ja kallis käytössä ovat aika synonyymeja. Myös teho noissa oikeasti heikkenee vuosien (lue kuukausien) varrella. Loistava imuri, joka on tällä hetkellä koulussamme käytössä on Vorwerk. Laite on kevyt ja tehokas sekä kohtuu hiljainen imuriksi. Vaatii tosin useamman suulakkeen eri materiaalien puhdistukseen ja pölyt menevät pussiin, mutta iso plussa on pesuri, joka imuroi samalla. Käytössä oli aiemmin Kirby, mutta se on kömpelö pienessä tilassa, kallis hankinta, kovaääninen ja isohko säilytettävä, mutta mielestäni toisaalta se oli kestävä ja tehokas. Yksi kotikäyttöön hyvä on ollut Dyson - edullisempi, mutta kohtuullinen puhdistaja - pussittomana ikävä tyhjentää, mutta säästää rahaa. Sarjassa surkeat ostokset voidaan laittaa kaikki teollisuusimurit, ne sellaiset ‘kioskin puhdistuslaitteet’... ja pienet halpikset. Pitäydy erossa niistä!

Kiki (Black Tower Cassandra’s Dream) Kuva: Erja Alamäki

Ehdottomat voittajat koirakodin puhdistuksessa on aiemmin mainitsemani Vorwerkin imuri sekä sille pariksi kaikin puolin rahan arvoinen Kärcherin höyryimuri. Höyryimurin kanssa tosin varaudu tutustumaan silmästä silmään kaiken sen ryönän kanssa, jonka kanssa elät. Meillä puhdistettiin aiemmin ensin perusimurilla karvat ja hiekat - kerran päivässä ja sitten mennään höyryimurilla imuroinnin jälkeen suunnilleen kerran viikkoon perässä kaikki matot, kalusteet ja lattiapinnat. Nyt taas Vorkverkillä saa pestyä ja imuroitua samaan aikaan. Mutta edelleen höyryimurille on paikkansa :) Jos imuria ei ole käytössä on helpointa puhdistaa lattiapinnat kuivalla lastalla. Jos lattialla on karvoja ja siihen iskee märän rätin tai mopin niin auts! Karvat vaan liikkuvat sinne tänne muodostaen spiraalimaisia taidekuvioita pitkin lattiapintaa.

2) H A N K I K U N N O N K A R VA N K E R ÄY S S I E N I U N O H DA T E I P P I R U L L A T ! Kun vieraita tulee kylään ja haluat nopeasti puhdistaa sohvista karvat pois. On olemassa vanhat kikat, joissa teipillä irrotetaan karvat tai kostealla liinalla pyyhitään - nekin tepsivät, mutta tälle sienelle ei ole tullut vastaan voittajaa. Se poistaa karvat, se imee pissat, se pyyhkii vedet lattialta, se pyyhkii kuolat lattialta, se pyyhkii kaverien partakoirien jäljet 50cm korkeudelta seinistä ja ovista, se ei koskaan ala haista, se kestää kulutusta ja sen voi pestä pyykinpesukoneessa. Se melkein tekee veroilmoituksenkin puolestasi. Ei nyt sentään, mutta sillä oikeasti saa kerättyä karvat ja lian pois mistä vain: autosta, sohvalta, matosta... Ja sillä saa karvat pois myös vaatteista.

Valkomustasta pennusta näkee hyvin, jos ulkoleikeissä on ollut märkää ja kuraista. Ja se kaikki kurahan tietenkin kannetaan turkissa sisällä.

Suomen NF-uutiset 01/16

17


3) H A R J A A KO I R A Jeps, koiran turkin kun hoitaa ja harjaa koiran niin niitä irtokarvoja ei sitten ole ihan joka puolella. Flateista nimit täin todella lähtee karvaa kun on karvanlähtö. Furminaattoria olen tykännyt käyttää ja se todella tepsii. Jos ei huvita laittaa niin paljon rahaa harjaan, niin versiosta on halvempiakin on tarjolla. Olen myös oppinut hyväksymään faktan, että kun on karvanlähtö niin se karva lähtee, joten prosessia voi sitten nopeuttaa pesemällä koiran. Tässä koirasta tulee nopeammin ‘kalju’, mutta ne karvat ovat sitten roskiksessa ja poissa lattioilta, sohvilta ja auton penkeiltä.

OIH, HIEK K A A ... Kuinka vähentää lian määrää, jonka koira kantaa sisään? Ensinnäkin koiran varvasväli- ja tassunaluskarvat kannattaa pitää lyhyenä näin koirasi kantaa huomattavasti vähemmän hiekkaa sisään. Pyyhi koiran tassut ja mahanalus aina lenkin jälkeen. Kaikkien koirien iho ei kestä jatkuvaa pesua (esim. lenkki 3* päivässä), vaan alkaa sitten kerryttää kosteutta ihon ja karvan väliin, josta seurauksena voi olla ihotulehduksia. Voi myös olla, että karvan hoito jaloista olisi vain liian työlästä pitkien karvojen vuoksi jokaisen lenkin jälkeen (esim. afgaani, villakoira, cockerspanieli, vanhaenglanninlammaskoira), jolloin kannattaa miettiä koiran jalkojen ja mahanalusen suojaamista lenkin ajaksi ja kodin pysymistä siistimpänä näin. Esimerkiksi tassusuojia tai haalaria voi käyttää. Tai sitten vain olla ahkera siivoaja.

H A J U N POISTA JA - SEL L A I N EN , JOK A POISTA A H A J U N , EI PEI TÄ ALLEEN

la tuo kaikki lähtee pois helposti. Autoon on olemassa siis omat puhdistusaineensa.

Puhdistusaine matolle, jolla saa pois hajuja myöten kaiken tarpeettoman. Hyvin imukykyinen sieni, joka kestää hankaamista. Ja varsinkin, jos kyse on jostain, missä voi olla taudinaiheuttajia päälle laittaisin vielä desinfiointiaineen.

JA IH A N K A IK K EIN FIKSUIN

Taas kerran voisin mainostaa höyryimuria, mutta sen käynnistämiseen menee hetki, joten ‘ensiapuvälineet’ on hyvä olla olemassa. Jos perheen poikakoirille tulee yhtäkkiä tarve alkaa merkkailemaan ympäristöään, on hyvä hommata apuun pari tuotetta. Joko poikapöksyt tai sitten puhdistusaineet - mieluiten molemmat. PissOff on hyvä tuote niin poikien merkkailun jälkien poistamiseen kuin myös pentujen pissojen ja kakkojen poistamiseen kuin myös nämä hajunpoistajat.

Ja oikein fiksu koiranomistaja on niin välkky, että hankkiessaan uuden auton, puhdistettuaan sen, hankkiessaan uuden maton tai sohvan tajuaa suojata sen pinnat likaantumista vastaan. Tähän meni minulta muutama vuosi (tai muutama kymmenen), mutta se on aika fiksua ja se todella nopeuttaa siivoamista. Ja jos koiria on useampia...kannattaa varastoon hankkia myös putkenavaajaa... siis vaikka käyttäisi suojaa siinä lattiakaivon päällä. Aina sitä karvaa jostain ilmestyy kuitenkin. Oikein välkky ei ehkä koiraa hankkisi, koska se sotkee, mutta karvoista ja hiekasta viis - ne voi siivota pois. Kyllä koira on kumminkin koira! Diesel (Goldbear’s Ivar) Kuva: Erja Alamäki

Koiraperheessä kannattaa suosia ‘luonnonmukaisia’ pesuaineita eli sellaisia, jotka eivät vahingoita koiraa, jos koira nuolee lattiaa tai tallustelee päältä. Esimerkiksi Tolu on sellainen, mutta löytyy myös suihkeena ja kenneltiloille omansa. Höyryllä puhdistaminen on myös hyvin turvallista, mutta kaikesta markkinoinnistani huolimatta tuskin jokainen sellaista kotiinsa hankkii :) Ai niin mainitsinko, että höyrypuhdistimella saa myös ikkunat puhtaaksi koiran nenän jäljistä.

AU T O , O I AU T O E N T Ä PÄ S I T T E N N E S A T U N N A I S E T P I S S A T, O K S E N N U K S E T J A M U U T H AU S K U U D E T ? Valitettavasti varmastikin jossain välissä elämäänsä jokaisella koiralla tulee ainakin yksi päivä, jolloin koiralle iskee ripuli tai oksennustauti tai koira pissaa sisälle syystä tai toisesta. Pennun kanssahan tuon sisäsiisteyden opetteluun menee hetki ja aihe on silloin tuttu. Toki myös koiraperheessä kaatuu tavaraa, joten kaapissa kannattaa pitää seuraavat tuotteet - joko sitä omaa koiraa tai miksei vaikka itseään varten. On sitä itselläkin tullut oksennus joskus yllättäin.

18

Suomen NF-uutiset 01/16

Autoon pakkautuu metsälenkin tai treenien jälkeen aina tietenkin vain kuivia ja puhtaita koiria - niin tai sitten ei. Hyvä penkinsuoja on tietysti a ja o ja jos koira matkustaa penkillä, jos takatilassa niin kunnon häkki. Koirat voivat myös oksentaa kaiken sen risun, mudan ja hiekan kantamisen lisäksi. Ja kun kyse on autosta, on mukava saada auto oikeasti puhtaaksi ja raikkaaksi ja hajuttomaksi ja hiekattomaksi ja karvattomaksi ja, ja, ja. Loistava apuväline on jälleen kerran hyvä imuri, höyryimuri edellistäkin parempi ja karvankeräyssieni, joka kestää auton pintojen puhdistamista ja kunnon puhdistusaineet, jol-

Nöffien kanssa eläessä tottuu kuolaan ja karvaan. Urosnöffillä molempia löytyy reilusti.

Ps. Myös yhden lapsen ‘omistajana’ voin vannoa, että kolme koiraa sotkee vähemmän kuin yksi pikkulapsi.


JOUKKOTARKASTUSPÄIVÄ TORSTAINA

14.4.2016 klo 16.00 alkaen

LU GI OU ANIMA 8 4 katu Kansan lu u O 90100

Mahdollisuus tarkastuttaa silmät, sydän ja polvet sekä otattaa koiralta virallisetlonkka- ja kyynär- ja selkäkuvat

Normaalihinnoista -10%

Hinnat esim. silmät, sydän, polvet, lonkka- ja kyynärkuvat 254,56€ + rauhoitus 25-35€ +selkäkuva koko pakettiin 147,12€

Ensisijaisesti newfoundlandinkoirille, mutta varasijoille voi ilmoittautua myös eri rotuiset.

Ilmoittautuminen 1.4.2014 mennessä Lisätiedot Satu Niiranen 045-6388575 / nf.terveystulokset@gmail.com Järjestää: Suomen Newfoundlandinkoirayhdistys ry

Agatan Heather ”Ruusa” 14.6.2004 - 4.1.2016 ”Se, mitä olimme, olemme nyt. Se, mitä meillä oli, on edelleen.  Yhteinen menneisyys, lähtemättömästi läsnä.  Kun siis kuljet metsässä, jossa kuljimme yhdessä  ja etsit aurinkoiselta pientareelta varjoani,  kun pysähdyt kukkulalle katselemaan kaukaisuuteen ja kädelläsi etsit tapasi mukaan minua  etkä enää löydä ja tunnet surun hiipivän sydämeesi  ole hiljaa.  Sulje silmät.  Hengitä.  Kuuntele askelteni ääntä sydämessäsi.  En ole poissa, kuljen mukanasi, aina sinussa.” Ruusaa suunnattomasti kaivaten, kotiväki ja ystävät

Suomen NF-uutiset 01/16

19


Koiran hyvinvoinnista huolehtiminen OSA I

Miksi vesi on niin tärkeä asia koiran hyvinvoinnille ? Artikkelisarjan 1. osa - Koiran hyvinvoinnista huolehtiminen FitDog ja Suomen Newfoundlandinkoirayhdistys ovat aloittaneet kaksivuotisen yhteistyön. Yhteistyöhön liittyen NF-Uutisissa tullaan julkaisemaan artikkeleita, jotka keskittyvät koirien hyvinvointiin ja huoltoon sekä edistävät koiraharrastajien tietoisuutta tavoista, joilla oman koiran hyvinvointiin voi vaikuttaa. Tämä koiran nesteytyksestä kertova artikkeli aloittaa tämän artikkelien sarjan.

20

Suomen NF-uutiset 01/16

Newtonin (vom Kauttelsheim Navarro) varsin nöffimäinen juomatyyli. Kuva: Ann-Helen Storgards


Koiran hyvinvoinnista huolehtiminen OSA I

TEKSTI MINNA LEPPÄNEN, ELT, PIENELÄINSAIRAUKSIEN ERIKOISELÄINLÄÄKÄRI, FITDOG FINLAND OY

K

oiralle vesi on tärkein yksittäinen ravintoaine. Aikuisella koiralla n. 50-70 % elimistöstä on nestettä ja riittävä nestemäärä on välttämätöntä kaikelle elimistön toiminnalle. Koira selviää ruuatta pitkäänkin, mutta jo 3-4 %.n nestevaje heikentää elimistön normaalia toimintaa. Tehokasta nestehoitoa tarvitaan 7-8 % nestehukan ja aineenvaihdunnan häiriöiden korjaamiseksi, jotta tila ei etene pahimmillaan hengenvaaralliseksi ja kuolemaan johtavaksi. Koira yleensä juo vasta silloin, kun sillä on jano. Se ei osaa varautua etukäteen tilanteisiin, joissa sen nesteen tarve on normaalia suurempi kuten esimerkiksi kesähelteet, automatkat, näyttelyt, kokeet ja kilpailut, leikkaukset ja toipilaana olo, synnyttäminen ja imettäminen.

FA K T OJ A KO I R A N N E S T E T A S A PA I N O O N L I I T T Y E N Koiran vuorokauden nestetarve on keskimäärin 0,5 dl elopainokiloa kohti normaalioloissa eli esimerkiksi 50 kg painoinen koira voi kuluttaa nestettä kotioloissa noin 2 litraa päivässä. Osan tarvittavasta nesteestä koira saa ruuan mukana, osan juomisen kautta. Kovan urheilusuorituksen aikana tai hyvin helteisellä säällä, nesteen tarve voi nousta tästä vielä suuremmaksikin. Päivittäiseen veden tarpeeseen vaikuttavat mm. koiran koko, rotu, ruuan koostumus ja tyyppi sekä ulkoinen lämpötila. Kuivaruokaa syövä koira tarvitsee enemmän vettä kuin märkäruokaa syövä. Samoin runsaasti valkuaisaineita sisältävä ruoka lisää veden tarvetta, jotta elimistö pystyy huolehtimaan valkuaisaineenvaihdunnasta. Koiran nesteen tarpeeseen vaikuttaa merkittävästi ympäristön lämpötila, mutta myös kylmässä koira voi kärsiä nestehukasta. Helteellä koira poistaa ylimääräisen lämmön kehostaan haihduttamalla vettä läähättämällä, joka lisää koiran veden tarvetta. Kuumalla ilmalla koiran veden tarve voi olla yli kaksinkertainen normaaliin nesteen tarpeeseen nähden. Liikunta ja muu aktiivisuus nostaa koiran ruumiinlämpöä, sillä jopa 70 % lihasenergiasta muutetaan lämpöenergiaksi. Elimistön viilentäminen normaalitasolle kuluttaa myös runsaasti vettä. Nestehukan ikävin ominaisuus on se, että se vähentää janontunnetta, joten koiran ei tee mieli juoda. Siksi onkin tärkeää, että omistaja huolehtii koiran riittävästä nesteensaannista. Kuivumista on helpompi estää kuin hoitaa.

M I T E N S A A N KO I R A N I J U O M A A N R I I T T ÄVÄ S T I ? Tehokkain ja turvallisin tapa välttyä nesteenpuutteen aiheuttamista ongelmista on ennaltaehkäisy, Tämä alkaa jo pentuna, kun pentu opetetaan juomaan aina kun vettä tarjotaan. Useimmat koirat on helppo opettaa säännöllisiin tapoihin, joihin voi kuulua esimerkiksi juominen ennen ja jälkeen treenin tai muun suorituksen. Useimmat koirat oppivat helposti jo pentuina suosimaan tai karttamaan tiettyjä makuja ja hajuja. Näiden pentuna opittujen suosikkimakujen avulla on yleensä helppoa saada aikuinenkin koira juomaan tarvittaessa. Koiran lisänesteytykseen ja juottamiseen on parasta käyttää koirille suunniteltuja ja sopivia nesteytystuotteita (esim. FitDog Energy+Rehydrate ja FitDog Puppy Booster). Nämä tuotteet ovat usein koiralle hyvin maistuvia, joten niitä voi käyttää sekä juomaveden maustamiseen, että lisäenergian antamiseen esimerkiksi huonosti syöville tai nirsoille koirille. Juomaa annetaan koiralle yleensä 1-2 kertaa päivässä pieniä määriä kerrallaan, joka auttaa ylläpitämään koiran nestetasapainoa. Juottamisen lisäksi koiralla tulee olla aina raikasta vettä tarjolla.

Suomen NF-uutiset 01/16

21


Koiran hyvinvoinnista huolehtiminen OSA I

J UOM ISEN TÄ R K E YS H A R R A S T U S PÄ I V I E N Y H T E Y D E S S Ä

kuten muitakaan urheilujuomia, ei pidä käyttää koirille, sillä ne sisältävät yleensä huomattavia määriä elektrolyyttejä. Toisin kuin ihminen, joka hikoillessaan menettää elektrolyyttejä, koira menettää läähättäessään pääasiassa vain vettä. Näin ollen ihmisten urheiluvalmisteiden käyttö voi helposti aiheuttaa koiralle vakavan elektrolyyttien ylimäärän siihen liittyvine elimistön toimintahäiriöineen. Jos koirallasi on usein pienemmänkin liikunnan jälkeen lihakset ”jumissa”, suosittelemme ehdottomasti kokeilemaan palautustuotteita harrastusten jälkeen. Asiakaspalautteemme perusteella palautusjuoman käyttö näkyy selkeästi koiran lihasten elastisuudessa sekä kankeuden vähentymisenä vanhoilla koirilla.

Kuva: Raija Ranta-aho

Ennen suorituspäivää ja sen aikana: Koiran hyvällä nestetasapainolla on merkittävä vaikutus koiran jaksamiseen ja virkeyteen esimerkiksi pitkän näyttely- tai vepepäivän aikana. Koira ei ymmärrä kuitenkaan itse valmistautua näihin aktiivisiin päiviin juomalla etukäteen normaalia enemmän. Olennainen osa valmistautumista onkin koiran omistajan suorittama riittävä neste- ja energiatankkaus ennen raskaampaa päivää. Nestetankkaus on hyvä aloittaa jo viimeistään suoritusta edeltävänä päivänä pieninä kerta-annoksina ja jatkaa nesteytystä rasituspäivän aamuun asti. Aktiivisen päivän aikana on syytä juottaa koiraa myös pitkin päivää, jotta nestetasapaino pysyy kunnossa. FitDog Energy + Rehydrate sopii mainiosti koiran nesteyttämiseen. Asiakaspalautteen mukaan koirat jaksavat silminnähden paremmin pitkät päivät, kun niiden nesteyttämisestä on huolehdittu kunnolla.

Suorituspäivän jälkeen: Rankemman harrastuspäivän jälkeen on tärkeää saada koiran nestetasapaino palautettua nopeasti, jotta sen elimistö kykenee tehokkaasti palautumaan suorituksesta. Kuivuminen heikentää suoliston toimintaa, joten koiran energiatasoa ei pystytä palauttamaan tehokkaasti, jos nestetasapainoa ei korjata. Myös lihasten palautuminen vaatii riittävästi nestettä. Yleensä koiralla on voimakas janon tunne 5-30 minuuttia suorituksen jälkeen. Tämä kannattaa hyödyntää tarjoamalla nestettä tänä aikana. Ihanteellista on täydentää suorituksessa kuluneet elimistön glykogeenivarastot samanaikaisesti sopivilla hiilihydraateilla. Maltodekstriini on helposti liukeneva hiilihydraatti, jota käytetään yleisesti palauttamaan elimistön glykogeenivarastot suorituksen jälkeen. Käytännöllisintä on käyttää sopivia, koirille suunniteltuja valmiita tuotteita (esim. FitDog Recovery Potato), jolla voidaan samanaikaisesti huolehtia sekä neste- että energiakorvauksesta suorituksen jälkeen. Ihmisille tarkoitettuja palautumistuotteita,

22

Suomen NF-uutiset 01/16

Bella (Gigantic Paw´s Lumiprinsessa) ja Bertta (Gigantic Paw´s Merenneito) haluavat aina juoda juoksevaa vettä, mökkiolosuhteissa se juoksee pullon suusta.


Koiran hyvinvoinnista huolehtiminen OSA I

FitDog

– tuotteet koirasi hyvinvointiin Energia- , nesteytys- ja palautustuotteet kaikille koirille, myös pennuille ja imettäville nartuille

-Kehitetty ja valmistettu Suomessawww.fitdog.fi

Suomen NF-uutiset 01/16

23


Pinjan puuhat TEKSTI JA KUVAT MERJA VUORISALMI

Hei taas kaikki karvakamuni ja heidän palvelijansa! Vuosi on vaihtunut, mutta minulla kujeet ovat entiset ja uusiakin on tullut. Äippä jo luuli loppusyksystä, että olen rauhoittumassa, mutta oli väärässä; nyt hän on sitä mieltä, että minulla on jonkinlainen puolitoistavuotiaan uhmaikä. Varsinkin hihnalenkeillä on minun kanssani ollut vaikeaa, kun hypin päälle, vedän hihnasta ja ryntäilen sinne tänne. Äippä piti minulle näyttelyharjoituksia, mutta siitä ei tullut mitään, kun heitin lattialle selälleni ja vedin hihnasta enkä muutenkaan malttanut tehdä niin kuin äippä halusi. No itse näyttelyssä minä sitten hämmennyin täysin, kun äippä tai iskä ei tullutkaan minun kanssani kehään, vaan minut esitti kasvattaja. Se oli kyllä kurja temppu senkin takia, että yleisöltä jäi nyt kunnon show näkemättä. Kotona olen ollut edelleen hyvin aktiivinen ja yrittänyt auttaa äippää kaikin tavoin, vaikka äippä välillä sanookin minulle, ettei hän tarvitse minun apuani. Tässä yksi päivä päätin lajitella pyykit ennen pesua, kuva ohessa.

24

Suomen Suomen NF-uutiset NF-uutiset 01/16 01/16


Seuraavana päivänä, hommaa helpottaakseni, tein selvän pyykkikopan kannesta. Äippä ei ollut kauhean tyytyväinen. Kokeilin myös sitä, kuinka paljon muovinen pesuvati kestää, liitän siitäkin kuvan. Mitä nyt yhdestä pesuvadista, voitte ajatella, mutta kyseessä oli jo neljäs, joka ei kestänyt käsittelyäni. Kyllä tavarat tehdään nykyään omituisen heikoiksi. Kirjallisuusharrastukseni on myös jatkunut, vaikka äippä ja iskä ovatkin yrittäneet estää minua toteuttamasta itseäni. Olohuoneesta siirrettiiin kaksi kirjahyllyä työhuoneeseen, jonka ovi pidetään kiinni. Jäljelle jääneeseen hyllyyn laitettiin vihdoin ja viimein lasiovet paikoilleen, jotta en saisi kirjoja sieltä. Laitan tähän kuvan, jossa haikeana katselen hyllyä ja sen sisältöä. Olen yrittänyt keksiä, miten saisin kirjoja sieltä, mutta en ole vielä keksinyt. Jos te keksitte keinon, olisin kiitollinen, jos ilmoittaisitte siitä minulle. Löysin kuitenkin yöpöydältä kaksi kirjaa, joiden sisältöön tutustuin. Molemmat olivat joululahjakirjoja, joita äippä ja iskä eivät olleet vielä ennättäneet lukea. Olen nyt tullut siihen tulokseen, että äippä ja iskä eivät kumpikaan ole niin sanotusti tämän seutukunnan kirkkaimpia lamppuja; miten muuten voi käsittää sen, että he eivät vieläkään ole täysin oppineet, että ulottuvilleni ei kannata jättää sellaisia esineitä, jotka haluaa säilyttää. Kuten moni teistä jo tietääkin, on ruokavalioni ollut hyvin monipuolinen, mutta nyt olen päässyt laajentamaan sitä entisestään. Paikassa, jossa ulkoilemme usein, käy myös sellainen iso eläin, jonka selässä on ihminen. Äippä kertoi minulle, että kyseessä on hevonen. Kyllä minä suuresti ihmettelin sitä, kun ensi kerran sen näin; minua alkoi melkeinpä pelottaan. Nyt jo kuitenkin tykkään siitä enkä vähiten sen takia, että se jättää jälkeensä kikkaroita, jotka ovat erittäin hyvänmakuisia. Yritän aina tilaisuuden tullen ahmia niitä; siinä täytyy olla erittäin nopea, koska äippä ja

iskä yrittävät aina estää minua. Mutta sitä minä en ymmärrä, miksi äippä ei herkutteluni jälkeen tykkää suukoistani, vaikka muuten ne kyllä kelpaavat. Ymmärrättekö te? Pidän myös erittäin paljon iskän työkengissä olevista erikoispohjallisista. Olen maistellut jo kolmet pilalle, mistä iskä ei oikein tykännyt, koska ne ovat niin kalliit. No, mitäs on jättänyt ne minun ulottuvilleni. Ja muuten, kyllä suklaakakku kermavaahdolla on sitten hyvää!

Tämän lehden ilmestyessä kevät jo kolkuttelee ovelle, joten toivotankin kaikille ystävilleni oikein hyvää kevättä!

Suomen NF-uutiset 01/16

25


VA N H I M M AT NÖF F I T T OP 2 0 (09.02.2016)

Karhukumpu Morgana 03.03.2000 Bernoban Tervatuli “Maximus” 15.09.2000 Halipulan Ole Ultimadonna “Pikachu” 26.02.2001 Vaskipuron Tuulitukka “Tintti” 05.04.2001 Halipulan Sea Master “Rölli” 05.05.2002 Lovebear’s Absolutelove “Emmi” 08.05.2002 Black Morpho’s Gitana “Nelli” 12.11.2002 Juno-Juhekin Phobos “Remu” 04.12.2002 Bernoban Calaisuus “Taro” 28.01.2003 Papa Hacedor’s Jusliano 12.02.2003 Aarnikarhun Xena Xantippa “Tippa” 06.05.2003 Zanellon Ordinary Guy “Kongo” 11.10.2003 Terhotarhan Kastehelmi 01.01.2004 Terhotarhan Kultakurkku 01.01.2004 Terhotarhan Kuola-Keiju 01.01.2004 Bear Watch Bad Moon Rising “Badi” 26.01.2004 Terhotarhan Hurmuriprinssi 08.02.2004 Destellon Razzle-Dazzle “Venla” 26.02.2004 Destellon Rose-Pepper 26.02.2004 Papa Hacedor’s Kalahari Night 28.02.2004

E DE S M E N N E E T Hukkiharjun Loliitta ”Lollo” Aristoteles Hannemax Wäinö “Wäinö” vom Kauttelsheim Delfine “Delfine” Geminorum Elettra Honkanallen Hawaya ”Noora” Nallevaaran Tilda ”Donna” Aarnikarhun Quiff-Queen Destellon Katchina “Salli” Agatan Dummel ”Tummeli” Pideraq’s Simulacrum “Jesse” Aku ”Oskari” Agatan Fortuna ”Uuna” Larinkallion Ihme ja Kumma Rosita Beloperonen Indira Mustanallen Essa Hellänallen Maxi Mustajan Carenina ”Inka” Ablaze Sunshine Sarah ”Saara” Riitu Bernoban Bacardi-Rommi ”Paukku” Destellon Calatzera Halipulan Hurmuri Björntassen Ha Ha Belza “Belza” Larinkallion Fakkiidiootti “Lilli”

20.04.1979 17.01.1982 26.02.1982 14.05.1998 08.02.1999 24.11.1987 06.12.1991 15.03.1993 08.06.2000 11.08.2000 02.08.1992 26.09.1986 30.03.1997 30.05.1999 15.04.1991 29.06.1992 14.11.1996 25.06.1986 03.12.1995 31.07.1993 29.11.1993 28.03.1993 31.08.1992 24.03.1997 27.06.1996 17.10.1996 27.04.1990

16v 2kk 15v 11kk 15pv 15v 10kk 2pv 15v 5kk 29pv 15v 5kk 17pv 15v 3kk 8pv 15v 2kk 30pv 15v 9pv 15v 3pv 14v 11kk 5pv 14v 10kk 18pv 14v 9kk 27pv 14v 9kk 13pv 14v 9kk 3pv 14v 7kk 14v 6kk 3pv 14v 5kk 25pv 14v 5kk 3pv 14v 4kk 19pv 14v 3kk 21pv 14v 1kk 19pv 14v 1kk 19pv 14v 1kk 2pv 14v 28pv 14v 20pv 14v 5pv 14v 4pv

Tiedot pyydetään lähettämään: nf.terveystulokset@gmail.com 26

Suomen NF-uutiset 01/16


Nöffitreffit ETELÄ-POHJANMAA Rallitokon alkeita 20.3. alkaen neljänä su. Neljä nopeinta mahtuu mukaan. Ilmoittautumiset paivi.harju@metehe.fi Vepestä kiinnostuneet ilmoittautukaa kirsikl@hotmail.fi Kirsi Kalliokoski, 040-461 1718 kirsikl@hotmail.fi

HÄMEEN NÖFFIT Nöffitreffejä, kaupunkikävelyjä, kesällä vepeä. www.hameennoffit.suntuubi.com hameennoffit@gmail.com Lisätietoja: Suvi Nikkilä, 040-594 1972 suvi.nikkila@yahoo.com Facebook-ryhmä Hämeen Nöffit JYVÄSSEUDUN NÖFFIT Reetta Nikkarikoski, 050-368 9486 reetta.nikkarikoski@gmail.com Irmeli Maunonen-Eskelinen, 040-578 8956 iike.ime@gmail.com Tapaamisista sovitaan Facebook-ryhmässä Jyväskylän nöffit ja lansut, johon liittymällä pääset seuraamaan seudun tapahtumia. KESKI-POHJANMAA, KOKKOLAN SEUDUN NÖFFISTIT Tiedustelut: Merja Huhtakangas, 040-913 8010 merja.huhtakangas@gmail.com Annika Saunamäki, 040-654 5212 annika.saunamaki@gmail.com Facebook-ryhmä Kokkolan Seudun Nöffistit KYMEN NÖFFIT Sanna Syrjänen, 040-573 4997 Facebook-ryhmä Kymen Nöffit OULUN SEUTU Oulun seudun toiminnasta saat Facebook-ryhmästä Oulun seudun nöffit. PIRKANMAAN NEWFOUNDLANDINKOIRAT www.pirkanmaannewfoundlandinkoirat.kotisivukone.com Kaupunkikävelyitä, nöffitreffejä, tokoa, vesipelastusta ja kaikenlaista muutakin toimintaa. Facebook-ryhmä Pirkanmaan nöffit. PÄÄKAUPUNKISEUDUN NÖFFIT Miia Hultin, 045-132 6178 miia.hultin@gmail.com Facebook-ryhmä Newfoundlandinkoirat Pääkaupunkiseutu SATAKUNNAN SEUTU Satakunnan seudun treffeistä saat lisätietoa yhdistyksen keskustelupalstan lisäksi Facebook-ryhmästä Newfoundlandinkoirat satakunnassa. TURUN SEUTU Perustottelevaisuutta, tokoa, vesipelastusta, kärryjen vetoharjoituksia ja nöffikävelyitä Turun seudulla. Johanna Andersson, 040-718 2472 Sanna Rantala, 040-747 0501 Facebook-ryhmä Turun seudun nöffit UUDENMAAN ACTION NÖFFIT Miia Hultin, 045-132 6178 miia.hultin@gmail.com Facebook-ryhmä Uudennmaan Action Nöffit!

Suomen NF-uutiset 01/16

27


Terveyden lähteillä TEKSTI REGINA HEINONEN

KUVAT LEENA PIRINEN

Suolisto on terveyden kehto, mutta myös paikka, missä sairaudet syntyvät. Olemme sitä mitä syömme, sitä mitä syömästämme ruuasta imeytyy, ja mitä pöpökasvustomme muokkaa siitä mitä syömme. Myös bakteerikannalla on oleellinen merkitys hyvinvoinnille, toteaa ravitsemuksen asiantuntija Paula Heinonen.

K

iinalaisen sanonnan mukaan sairaus menee suusta sisään. Sanotaan myös, että suolisto on toiset aivomme. Terveellinen ruokavalio pitää huolta niin aivojen kuin suolistonkin hyvinvoinnista. Suoliston mikrobiston elinvoimaisena pitävä ruoka on hyväksi myös aivoille. Koirien terveysongelmista suuri osa liittyy immuunijärjestelmään. Ihmisen immuunijärjestelmästä yli 70 prosenttia on suolistossa. Koirallakin suoliston terveyden merkitys yleiseen hyvinvointiin on suuri. Toistuvien ripuleiden tulisi aiheuttaa omistajassa huolta muustakin kuin mattojen pesulalaskuista, toteaa Shea Beasley. Mistä sitten johtuu, että nykyään koirien ruuansulatusongelmat ovat niin tavallisia? Usein koira on ikänsä syönyt samaa ruokaa, eikä omistajan ole tarvinnut edes miettiä asiaa kunnes ollaan tilanteessa, ettei muona enää sovikaan. On monenlaista ongelmaa; ripulia, oksentelua, iho-oireita, korvatulehduksia jne., eikä koira kestä pientäkään muutosta ruokavalioonsa.

ruokintatietoa saimme kasvattajilta ja pitkän linjan harrastajilta. Ei ollut nettiä eikä ruokintaa käsitteleviä kirjoja ja koiralehdissäkin oli niukasti ruoka-aiheisia kirjoituksia. Mutta ei ollut ruuansulatusongelmiakaan, ei ainakaan minun kokemukseni mukaan. Nykyään koirien ruokavalio on erilainen. Tavallista on, että ne syövät pelkkää kuivamuonaa tai kuivamuonaa lihalla täydennettynä. Koirille tarkoitetut lihasekoitukset, jauhelihan nimellä myytävät pöperöt ovat sisällöltään enemmän tai vähemmän epämääräisiä ja heikkolaatuisia. Myös tuoteselosteet joko puuttuvat kokonaan tai ovat epämääräisiä. Puutteista huolimatta raakaruokaa mainostetaan väittämällä, että tiedetään, mitä koira syö. Valitettavasti se on yhtä vähän totta kuin väite, että kuivamuona sisältää kaiken, mitä koira tarvitsee. Toisaalta ruuansulatusongelmat voivat johtua koiran synnynnäisestä herkkävatsaisuudestakin.

EM Ä N MER K IT YS Perimältään koira on lihansyöjä tai oikeammin raadonsyöjä. Villikoirien ruokavalio muodostuu siitä, mitä ne onnistuvat löytämään tai pyydystämään: raatoja, pieneläimiä, marjoja, hedelmiä ja kasviksia. Meille tuli ensimmäinen nöffi vuonna 1974. Sen ruokavalio koostui kalasta, lihasta, kurkunpäistä, naudan poskilihoista, sisäelimistä, verestä, sian päistä, sorkista ja luista, ihrasta, puuroista, ruuan tähteistä, juureksista ja itse tehdystä viilistä. Ruokaan lisättiin hivenaine- ja vitamiinivalmisteita. Yrityksen ja erehdyksen kautta opimme, mikä koiralle sopi ja

28

Suomen NF-uutiset 01/16

Emän vaikutus pennun suoliston terveyteen on merkittävä. Koiran immuniteetin kehittyminen alkaa sikiövaiheessa ja niin hyvä kuin huonokin bakteeristo periytyy. Emän kanto- ja imetysajan ravinto, vieroituksen ajankohta ja sen aikainen ruokinta sekä synnytystapa vaikuttavat suolistobakteeristoon. Emän maito sisältää runsaasti pennun suolistolle hyödyllisiä bakteereita. Ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, miten suuri merkitys ruokavaliolla on äidinmaidon koostumukseen. Omega-3- rasvahappoja tarvi-

taan erityisesti aivojen kehittyessä kahden ensimmäisen elinvuoden aikana. Omega-6-rasvahapot taas on yhdistetty lihavuuteen, tulehduksiin ja sydänsairauksiin. Erään tutkimuksen mukaan intiaanien rintamaito sisältää runsaasti hyviä rasvahappoja ja vain vähän huonoja; amerikkalaisäideillä tilanne on päinvastainen. Ero johtuu ravinnosta; intiaanien ruokavalio sisältää enimmäkseen kasviksia, kalaa ja riistaa. Vieroittaminen on suuri muutos pennulle ja rasitus sen elimistölle. Yleensä vieroituksen lähestyessä omat narttuni alkavat oksentaa pennuille osittain sulanutta mahansa sisältöä. Pentujen ensimmäiset kiinteät ateriat meillä ovat naudan vähärasvainen liha, jonka pitää olla laadultaan moitteetonta. Se annetaan kädenlämpöisenä pienenä pallona, jonka pentu imee kädestä. Määrä on hyvin pieni ja pennut saavat sitä vain kerran päivässä. Vähitellen, tarkkaan pentuja seuraten ruokavaliota ruvetaan monipuolistamaan, niin että ne hyvissä ajoin ennen luovutusta syövät yhtä monipuolisesti kuin aikuiset koirat.

AIKUINEN Suolistomikrobiston laadulla on olennainen vaikutus nisäkkäiden terveyteen. Kun villikoira syö saaliseläimen, se saa tämän mahalaukusta hienojakoista, sulanutta hiilihydraattia: ruohoa, viljaa, hedelmiä. Tervevatsaisilta koirilta on löydetty mm. erilaisia Lactobacillus-lajeja, joiden oletetaan toimivan probiootin tavoin.


Probiootti vaikuttaa suoliston kautta vastustuskykyyn ja sitä kautta eläimen hyvinvointiin. ”Naureskelimme tutkijaystäväni kanssa koirien probioottien olevan syy samanrotuisten koiriemme erilaiseen suolistoterveyteen – tiedettiin näet, että esimerkiksi tunnetuin ihmisten nauttima maitohappobakteeri on eristetty amerikkalaiselta rautavatsaiselta sotilaalta”, Shea Beasley kertoo. ”Viljelimme huviksemme omien koiriemme ulostetta maljoilla, ja toden totta: eroa oli! Tervevatsaiselta löytyi maitohappobakteereita.” Tästä innostuneena Shea keräsi herkkä-, normaali- ja teräsvatsaisten koirien ulosteita ja viljeli niitä maitohapposelektiivisellä alustalla. Selvisi, että herkkävatsaisilla koirilla ei ollut lainkaan maitohappobakteereja, normivatsaisilla oli pieniä määriä useita lajeja, mutta teräsvatsaisilla oli vallitsevana kantana yksi tietty laji. Eräässä tutkimuksessa tervevatsaisilta koirilta löydettiin Lactobacillus-lajeja, kun suolisto-oireista kärsivillä koirilla maitohappobakteereita ei pystytty eristämään. Niillä koirilla, joiden omistajat raportoivat koirillansa olevan erit-

täin harvoin tai ei koskaan suolisto-oireita, esiintyi erityisesti yhtä vallitsevaa Lactobacillus-lajia. Tutkimukseen osallistuvilla tervevatsaisilla koirilla osoittautui siis olevan kullekin koiralle tyypillinen maitohappobakteerilaji, joka näytti toimivan isäntäeläimensä terveysvaikutteisena mikrobina. Poikkeuksen tekivät emät ja niiden jälkeläiset, joilla oli saman probioottilajin kantaa kuin emällään. Terveissä koirissa esiintyvien koiran omien Lactobacillus-lajien oletetaan toimivan isäntäkoirissa probiootin tavoin. Ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että probioottien käyttö varhaislapsuudessa voi estää kokonaan tai ainakin viivästyttää allergian puhkeamista sekä vähentää hengitystie- ja korvatulehduksia. Terve limakalvo päästää tehokkaasti läpi sulaneet, helposti hyväksikäytettävässä muodossa olevat ravintoaineet. Toisaalta terve suolisto estää pääsyn haitallisilta ja sulamattomilta ruoka-aineilta, jotka voivat johtaa immuunijärjestelmän herkistymiseen.

Probioottibakteerit auttavat ylläpitämään suolen limakalvon tiiviitä liitoksia. Kun vaurioituneessa suolessa on tulehdusreaktio, terveyttä edistävät bakteerit häviävät ja haitalliset bakteerit valtaavat alaa. Yliläpäisevä suolisto on herkkä saamaan tulehduksia. Ihmisiä koskevissa tutkimuksissa on todettu, että liiallinen läpäisevyys voi ilmetä mm. allergioina, atooppisena ihottumana, yleisinä iho-ongelmina, ruoka-aineallergiana tai tulehduksellisina nivel- ja suolistosairauksina. Vuotavan suolen yleistyminen on lisännyt autoimmuunitauteja etenkin länsimaissa. Vuotavan suolen ymmärtäminen on tärkeää, sillä se vaikuttaa laajasti ihmisen fyysiseen ja henkiseen terveyteen. Solujen välissä on tiiviitä liitoksia, joita tietyt proteiinit pitävät koossa kuin sementti. Kun liitos pettää, alkaa suoli vuotaa. Vuotava suoli tarkoittaa, että suolen läpäisevyys on lisääntynyt. Silloin ravinnon pilkkoutumattomia vieraiden aineiden antigeenejä kulkeutuu suolen limakalvon läpi. Syntyy suolitulehdus, Inflammatory Bowel Disease (IBD) Vuotavan suolen aiheuttajana pidetään mm. antibiootteja, toksiineja, para-

Suomen NF-uutiset 01/16

29


siitteja, hiivaa, infektioita, keliakiaa ja kehnoa ruokavaliota, jotka voivat lisätä suolen limakalvon epiteelikerroksen läpäisevyyttä, jolloin limakalvon läpi pääsee vereen myrkyllisiä yhdisteitä, mikrobeja, sulamatonta ruokaa ja ruoansulatusjätettä tai normaalia suurempia makromolekyylejä.

P R O B I O O T I T E H K Ä I S E VÄ T V U O T A VA A S U O LT A Tsonuliini on solujen tuottama säätelyproteiini. Suolistossa sen tehtävänä on säädellä solujen välisten liitoskohtien läpäisevyyttä. Suuri tsonuliinin määrä heikentää tiiviitä liitoksia ja suoli alkaa vuotaa. Itävallassa tehdyn tutkimuksen mukaan tsonuliinin määrää ja suoliston tulehdusta voidaan vähentää nauttimalla maitohappobakteereita. Mikäli suoli toimii heikosti, sen seinämille kertyy kuonaa. Terveen koiran ominaishaju on neutraali, mutta sairas koira haisee epämiellyttävältä elimistön yrittäessä päästä liiasta kuonasta eroon. Kuonan muodostumista voidaan vähentää mm. riittävällä kuidun antamisella. Kuitu tehostaa suolen toimintaa imemällä itseensä nestettä, pehmentämällä ulostetta ja lisäämällä ulostemassaa; se myös sitoo haitallisia aineita ja poistaa ne elimistöstä.

S A I R AU D E T, A N T I B I O O T I T Suoliston bakteeritasapainon voi sekoittaa moni asia: sairaus, elinolosuhteissa tai ruokinnassa tapahtuneet muutokset, stressi, lääkekuuri, jne. Antibiootit voivat sekoittaa suoliston toiminnan pitkäksi aikaa. Samalla kun ne tuhoavat taudin aiheuttavia bakteereita, ne vähentävät suoliston hyvien bakteerien määrää. Kun normaali bakteeristo järkkyy, pääsevät mm. hiiva ja haitalliset bakteerit lisääntymään. On todettu, että vielä kaksi

30

Suomen NF-uutiset 01/16

vuotta antibioottikuurin jälkeen suoliston bakteerikanta poikkeaa normaalista. Antibioottikuurin aikana syödyt maitohappobakteerit voivat tutkimusten mukaan vähentää ripulia puolella. Antibioottikuurin jälkeen suolisto kaipaa terveellistä, monipuolista ravintoa. Koirille suositellaan usein riisiä ja kypsennettyä kanaa tai seitiä. Monelle ne maistuvatkin ja sopivat hyvin. Omat teräsvatsaiset koirani ovat harvoin sairaana. Silloin ne eivät koskekaan viljoihin, riisiin, kasviksiin, kypsään lihaan tai kalaan, vaan pitävät lyhyen paaston. Sen jälkeen maistuu naudan maha, vähärasvainen liha ja lämmin, höyrytetty maksa. Jos maitotuotteet sopivat koiralle ja haluaa lisätä niitä ruokavalioon, kannattaa käyttää probioottisia hapanmaitotuotteita. Terveysvaikutteisten mikrobien on todettu edistävän maha-suolikanavan terveyttä. Ne myös vähentävät allergian, atopian ja pitkäaikaisen stressin oireita ihmisillä ja eläimillä. Lactobacillus-kantojen kykyä toimia allergiaa vähentävänä rokotteena on tutkittu ihmisillä tuloksekkaasti. Beasleyn mukaan suolisto-oireista kärsivät koirat hyötyvät probiooteista: niiden on todettu lyhentävän akuutin ripulin kestoa, vähentävän mikrobeista johtuvan ripulin leviämisriskiä, helpottavan oireita ja vähentävän haitallisten mikrobien, kuten salmonellan, esiintymistä suolistossa.

pitää olla selvä näyttö. Lisäksi niiden tulisi olla samasta eläinlajista peräisin kuin mille niitä käytetään. Tällä hetkellä jotkut koirille tarkoitetut valmisteet sisältävät sioista tai linnuista eristettyjä Enterococcus faecium-kantoja, jotka saattavat olla resistenttejä useille antibiooteille. Antibioottiresistenttien mikrobien on havaittu siirtyvän mm. koirista ihmisiin ja aiheuttavan sairaalamikrobiepidemioita. Maitohappobakteereista Lactobacillus-suvun lajit luokitellaan perimänsä mukaan turvallisiksi. Koiramme perintötekijöitä emme voi muuttaa, mutta ulkoisilla asioilla voimme vaikuttaa sen hyvinvointiin. Kaikkein tärkeintä on löytää koiralle sopiva terveyttä ylläpitävä ruokavalio. Sitä täydennetään antamalla sopivasti kuitua ja ruuansulatusta tukevia valmisteita, esim. maitohappobakteereita. Ruuansulatukselle tärkeää on myös riittävä liikunta. Mitä enemmän annetaan vaikeammin sulavaa ainesta kuten luuta, sitä tärkeämpää on, että koira liikkuu riittävästi. Tarvitaan koiran hyvinvointiin paljon muutakin, mutta kun perusasiat ovat kunnossa, riittää aikaa ja energiaa moniin muihin kiinnostaviin asioihin.

Lähteenä mm.: ETT Shea Beasley: Probiootit koiran suolisto-ongelmien hoidossa. Kirjoittaja on väitellyt probioottien esiintyvyydestä ihmisillä ja eläimillä.

ONGELMI A Probioottikantojen tutkimus on vielä melko uutta. Kaikki mikrobit eivät ole koiran terveydelle hyväksi, ja joidenkin käyttöön voi liittyä riskejä. Terveysvaikutteisen mikrobin tulee täyttää EU:n vaatimukset. Kantojen tulee olla hyvin tutkittuja ja turvallisia ja niiden tehosta


Terminologiaa: Mitä probiootit ovat? Mikrobi, joka edistää isäntäeläimensä terveyttä, on probiootti. Mikrobi on yleisnimitys mikroskooppisen pienelle eliölle. Esimerkiksi hiivat, homeet ja bakteerit ovat mikrobeja. Probiooteista puhuttaessa tarkoitetaan useimmiten bakteereja, ja näistä erityisesti maitohappoa tuottavia lajeja. Arkikielessä ”maitohappobakteerista” onkin tullut lähes probiootin synonyymi.

Essu

Kaikki maitohappobakteerit eivät kuitenkaan ole probiootteja, eivätkä kaikki probiootit ole maitohappobakteereja. EU:n sisällä probiootiksi saa kutsua vain sellaista mikrobikantaa, jonka teho ja turvallisuus on osoitettu NF-uutiset 01/16 31 EU:n hyväksyminSuomen menetelmin.


Pikakysely: Sydänterveys

Sydänterveyskyselyyn saatiin 144 vastausta, oikein paljon kiitoksia vastanneille! Suurin osa vastanneiden (81 %) newfoundlandinkoirista oli sydämen osalta terveitä. Yleisin sairauksista oli 11 koiralla oleva dilatoiva kardiomyopatia. SAS ja muut sydänsairaukset olivat toiseksi yleisimpiä, molempia kahdeksan kappaletta. Muita sydänsairauksia olivat yleisimpinä kasvaimet, joista osa oli leikattu hyvällä menestyksellä. PDA:ta oli diagnosoitu viidellä nöffillä. Pikakyselyssä kysyttiin millä tavoin sydän oli tutkittu. Suurin osa, 79,4 %, oli tutkittu kuuntelemalla eli auskultaatiolla. Loput 34,4 % oli tutkittu ultralla. Iso osa ultralla tutkituista oli käynyt myös auskultaatiossa. Oletettavaa on, että kuuntelemalla on todettu jotain epätavallista ja sitten lähdetty tarkempiin tutkimuksiin ultraan. Tutkimuksen suorittajaa kysyttäessä prosenttijakauma oli sama kuin tutkimustapakin. Eläinlääkäri oli suorittanut suurimman osan tutkimuksista ja kardiologi vähemmän. Valtaosa, 47,4 %, newfoundlandinkoirien sydämistä on tarkastettu 1-3 vuotiaana, mikä onkin yleinen ikä terveystarkastuksille. Alle vuoden ikäisiä on tarkastettu 17,5 %, joista suurin osa on tarkastettu ultralla. Muina ikäkausina tarkastuksia on tehty melkoisen tasaisesti. Ehkä pieni piikki on viisivuotiaat, joita on tarkastettu 9.5 %. Tätä vanhempia on tutkittu virallisesti sydämen osalta huomattavasti vähemmän ja yleensä tutkimus on ollut tarpeen eri oireiden perusteella. Pikakyselyn lopussa oli kenttä, johon sai omin sanoin kertoa oman nöffinsä sydänsairaudesta, sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään sekä lääkityksestä. Vaikka kyselyssä ei kysytty sydänsairastuneiden nöffien elinikää, tuli se tämän kentän vastauksista hyvin esille. Dilatoivaa kardiomyopatiaa sairastaville diagnoosi oli tehty yli viisivuotiaana, tosin vuoden ikäisiä löytyi myös joukosta. Valtaosa pärjäsi lääkityksen kanssa ja oli edelleen elossa tai jopa elänyt 12-vuotiaaksi saakka. Lääkityksestä ei ole löytynyt pitkäikäistä apua silloin kun lisänä on ollut muita sydänongelmia, mm. läppävuotoa. SAS eli aortan ahtauma on yleisin koirilla esiintyvistä sydänvioista. Kyselyyn vastanneiden nöffeistä kahdeksalla oli diagnosoitu SAS. Parilla nöffillä diagnoosi oli tehty ruumiinavauksessa, tällöin koira oli jouduttu lopettamaan nuorena. Muista SAS-tapauksista kyselyssä ei tullut lisätietoja ilmi. Avointa valtimotiehyttä eli PDA:ta esiintyi viidellä koiralla ja jokainen diagnoosi oli tehty ultralla. Kyselyyn vastanneiden koirista enemmistö pärjäsi hyvin lääkityksellä, mikä on yllättävää, koska tavallisesti sairaus vaatii leikkaushoitoa. Todennäköisesti tällöin on ollut kyse lievästä PDA:sta. Yksi koira oli leikattu onnistuneesti ja elänyt sen jälkeen oireettomana. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!

32

Suomen NF-uutiset 01/16


Newfoundlandinkoirien sydänsairaudet ja niiden huomioiminen jalostuksessa TEKSTI KIRSI YLIPIESSA Koostettu ELL Outi Niemelän (Animagi Oulu) luennosta 6.2.2016

Helmikuisena lauantaina kokoontui nöffiväkeä oppimaan newfoundlandinkoirien sydänsairauksista. Aihe oli ja on erittäin ajankohtainen juuri tänä vuonna, kun rotumme sydän-pevisan täydennykset ovat valmisteltavana. Luennon alustukseksi jalostustoimikunnan jäsen Kirsi Ylipiessa esitteli Kennelliiton sydäntyöryhmän alustavan esityksen newfoundlandinkoirien sydänpevisaksi. Siinä vastustettaviksi sairauksiksi on esitetty aortan ahtaumaa (SAS) sekä dilatoivaa kardiomyopatiaa (DCM), jotka ovat yleisimmät sydänsairaudet rodussamme.

Sydänsairauksien työryhmän suositus newfoundlandinkoiran PEVISAohjelmaksi sydämen osalta: Vastustettava sairaus: synnynnäinen sydänsairaus, aorttastenoosi vaaditaan auskultaatiotutkimus vähintään 12 kk iässä. Auskultaatiotutkimus on voimassa 24 kk, paitsi jos koiralle on tehty myös ultraäänitutkimus. Tällöin auskultaatiotutkimusta ei tarvitse uusia. Jos auskultaatiotutkimuksessa todetaan sivuääni, on koiran sydän tutkittava ultraäänitutkimuksella. Jos ultraäänitutkimuksessa todetaan aorttastenoosi, koiran jälkeläisiä ei rekisteröidä. Ultraäänitutkimuksen tulokset normaali ja avoin ovat hyväksyttäviä. Ultraäänitutkimusta ei tarvitse uusia. Lisäksi PEVISA-ohjelmaan voidaan sisällyttää DCM. Tutkimusta tämän sairauden suhteen pitäisi vähintäänkin suositella rodun JTO:ssa. Toteamiseksi vaaditaan ultraäänitutkimus + 5 minuutin sydänfilmitutkimus (EKG). Auskultaatiotutkimus ei ole riittävä DCM:n poissulkemiseen. Jos ultraäänitutkimuksessa todetaan DCM, koiran jälkeläisiä ei rekisteröidä. Tutkimus on voimassa 12 kk.

Suomen NF-uutiset 01/16

33


E

LL Outi Niemelä kertoi aluksi koulutuksestaan ja työstään. Tällä hetkellä Suomessa ei ole yhtään eläinlääketieteen kardiologian diplomaattia eli eurooppalaisen tai amerikkalaisen sydänsairauksien erikoistumistutkinnon suorittanutta eläinlääkäriä, mutta pitkälle kouluttautuneita erikoisosaajia kyllä. Esimerkiksi kaikkien Kennelliiton sydäntyöryhmän hyväksymien eläinlääkäreiden on täytynyt erikseen osoittaa pätevyytensä suorittaa sydäntutkimuksia. Kardiologia on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana kehittynyt huimasti ja kehitys jatkuu edelleen. Diagnostisointi on uusien menetelmien johdosta entistä helpompaa ja luotettavampaa. Outi itse on viehättynyt ultraäänitutkimukseen ja tekeekin pääasiassa niitä. Sydäntutkimusten lisäksi ultralla voidaan tutkia mm. sisäelinsairauksia. Kaikilla nisäkkäillä sydän on samanlainen nelilokeroinen elin. Sydämessä on pienet eteiset, joista johtaa iso käytävä kammioihin. Eteisen ja kammion välissä on läppä, joka toimii kuten takaiskuventtiili säädellen veren virtausta. Vasen kammio on isompi ja sen seinämät ovat vahvemmat kuin oikeassa kammiossa johtuen siitä, että vasen kammio vastaa ns. isosta verenkierrosta ja oikea kammio pienemmästä keuhkoverenkierrosta. Kammio siis työntää veren valtimoihin ja myös

34

Suomen NF-uutiset 01/16

kammioaukoissa on virtausta säätelevät läpät. Vasemmasta kammiosta hapekas veri työntyy vauhdilla (normaalisti 1-2 m/s) aorttaan, josta eteenpäin valtimoihin ja yhä pienempiin verisuoniin ja lopulta hiussuoniin asti. Hiussuonista käytetty veri palaa laskimoiden kautta sydämeen. Laskimoissa veren virtaus on hidasta ja laiskaa. Oikean kammion kautta veri siirtyy keuhkoverenkiertoon, jossa se hapettuu uudelleen. Normaalisti koiran syke on noin 100 lyöntiä minuutissa. Sydämen tutkiminen on kokonaisvaltainen toimenpide. Tutkimusta edeltää aina huolellinen esitietojen ja oireiden selvittäminen omistajaa haastattelemalla. Tutkimusmenetelminä ovat koko koiran kliininen tutkimus mukaan lukien sydämen kuuntelu stetoskoopilla eli auskultaatio, sekä ultraäänitutkimus, röntgenkuvaus ja EKG eli sydänfilmi. Lisäksi voidaan ottaa verinäytteitä. Tulevaisuutta ovat geenitestit, joskin niiden haasteena on se, että varsin todennäköisesti sydänsairaudet eivät ole yhden geenin aiheuttamia ja lisäksi niiden syntyyn vaikuttanee myös geenien toiminnan sääntely. Kliininen tutkiminen ja auskultaatio ovat erityisen haasteellisia nöffeillä. Läähätys peittää sydänäänet tehokkaasti ja paksun turkin sisälle jäävä ilmakerros vaikeuttaa hyvän kon-

taktin saamista stetoskoopin ja ihon välille. Myös koiran ylipaino ja rasvakerros kyljissä ja sydämen ympärillä sekä pyöreä rintakehä aiheuttavat omat ongelmansa. Ympäristön haittaäänet häiritsevät, stetoskoopin laatu vaikuttaa ja merkittävässä roolissa ovat myös kuuntelijan ominaisuudet kuten kuuloaistin hyvyys, kokemus ja huolellisuus. Kun suunnittelet nöffisi sydäntutkimusta, kuuma kesäpäivä ei ole siihen paras mahdollinen ajankohta. Pentutarkastukseenkin pennut kannattaisi tuoda ns. väsytettyinä, jolloin ne ovat rauhallisimmillaan. Pevisan kannalta auskultaation luotettavuus ja tulosten vertailtavuus esimerkiksi eri eläinlääkäreiden välillä ei ole em. virhelähteistä johtuen yksiselitteinen. Mitä stetoskoopilla sitten kuullaan? Terveessä sydämessä ja verisuonistossa veren virtaus on laminaarista eli sileää eikä kuulosta miltään. Ainoat äänet, mitkä kuuluvat ovat läppien sulkeutumisesta aiheutuvia. Sen sijaan, mikäli kaikki ei ole kunnossa, veren virtaus muuttuu ja siihen muodostuu pyörteitä eli turbulenssia. Turbulenssivirtaus ei ole hiljaista vaan kuuluu stetoskoopilla erilaisina suhinoina. Veren virtaukseen vaikuttaa myös veren laatu (viskositeetti). Laatuun vaikuttavat mm. anemia tai ylimäärä soluja tai proteiineja veressä. Kuume vaikuttaa syketiheyteen ja verenpaineeseen. Myös jännitys voi vaikuttaa, mutta yleensä


jännityksestä ei sydänkuuntelussa ole haittaa vaan päinvastoin jännitystila voi esimerkiksi vahvistaa hennon sivuäänen selkeämmin havaittavaksi. Virtausäänien lisäksi kuuntelussa kuunnellaan sydämen rytmi ja syketiheys. Mikä sitten on sivuääni? Sydämen sivuäänen aiheuttaa yleensä veren turbulenssivirtaus, joka voi johtua joko läppävuodosta, ahtaumasta tai shuntista eli oikovirtauksesta sydämen puoliskojen välillä. Kaikki nämä syyt voidaan helposti todeta ultraäänitutkimuksella. Sivuääni voi olla myös ns. viaton eli fysiologinen sivuääni, ns. värähtelyääni. Sivuäänet luokitellaan ajoittumisen, sijainnin ja voimakkuuden mukaan. Systolinen sivuääni syntyy kammiotyövaiheen aikana ja diastolinen kammioiden lepovaiheen aikana. Sivuääni voi olla myös tauoton. Sijainti ja laajuus määritellään paikallistamalla voimakkaimman intensiteetin kohta sekä alueen laajuus, jossa sivuääni kuuluu. Voimakkuutta kuvataan asteikolla 0-6, jossa 6/6 on voimakkain. Mitä sivuäänestä voidaan päätellä? Parhaimmillaan sivuäänen perusteella voidaan tehdä valistuneita arvauksia sen taustalla olevasta sairaudesta, mutta ei koskaan varmaa diagnoosia. Sivuääni voi kuulua tai olla kuulumatta. Sivuääni voi kuulua ilman sairautta ja sydän voi olla vakavastikin sairas ilman, että sivuääntä kuuluu. Ahtaumasairauksissa voimakkaampi sivuääni merkitsee yleensä vakavampaa sairautta, kun taas esimerkiksi väliseinäpuutoksen kohdalla voimakas sivuääni merkitsee pientä reikää ja lievä suurta reikää eli voimakas sivuääni merkitseekin lievempää sairautta. Ainoastaan ultraäänitutkimuksella voidaan luotettavasti todeta, onko sivuääni sairauden aiheuttama vai ns, viaton sivuääni. Ultraäänitutkimuksella saadaan kaksiulotteinen viipalekuva sydämestä samaan tapaan kuin esimerkiksi veneen kaikuluotaimella. Tutkimus perustuu siihen, että ultraääniaalto

etenee pehmeissä kudoksissa eri nopeuksilla. Osa ääniaalloista heijastuu takaisin kudosrakenteista ja rajapinnoista ja näistä kaiuista tietokone rakentaa kaksiulotteisen reaaliaikaisen viipalekuvan. Nesteen ja pehmytkudoksen rajapinta antaa erittäin hyvän kaiun, jonka johdosta sydämestä saadaan hyvin teräviä ja tarkkoja kuvia. Ultraäänen doppler-menetelmiä on useita, joista ns. väri-doppler on helpoin ja visuaalisin ymmärtää. Doppler-menetelmillä voidaan tutkia veren virtaussuuntaa ja –nopeutta sekä tyyppiä (laminaarinen/turbulentti), minkä johdosta sydämen toiminnasta ja ongelmista saadaan hyvä käsitys. Väri-doppler kuvaa sileitä ja pyörteisiä virtauksia eri väreillä ja se on erittäin herkkä menetelmä havaitsemaan myös pienet turbulenssit. Kaikuluotausmenetelmiin, kuten myös ultraäänitutkimuksiin, liittyy paljon artefaktoja eli äänen taipumisesta, siroamisesta ja heijastumisesta johtuvia virheitä. Osa näistä on sydäntutkimuksen kannalta hyviä ja osa haittaa tai harhauttaa ja ne pitää tutkimusta suorittavan tuntea. Ultraäänitutkimuksen haasteena on hyvän kontaktin saaminen anturin ja ihon välille. Ilma ja luu ovat isoimmat haitat. Paksun karvapeitteen karvojen välissä on paljon ilmaa ja myös lika ja rasva iholla haittaavat. Sydänultrausta ei voida tehdä luun tai keuhkojen läpi vaan käytettävissä on vain pieni ”ikkuna” eli alue kainalossa keuhkojen alapuolella ja rintalastan yläpuolella. Myös potilaan asento, liikehtiminen ja läähätys vaikeuttavat tutkimusta. Sydämen ultraäänitutkimus on muiden elinten ultraäänitutkimukseen verrattuna hyvin standardoitu. Tutkimus tehdään pääpiirteissään samalla tavalla kaikkialla. Sydämen kaikki rakenteet käydään läpi tarkkaan sovituissa katselukulmissa ja –suunnissa. Rakenteiden mittaukset tehdään aina samalla tavalla, sa-

masta kohdasta, samassa sydämen toiminnan vaiheessa. Terveistä ja sairaista sydämistä on paljon vertailukelpoista tietoa ja diagnostiset kriteerit eri sairauksille ovat varsin tarkat. Tästä huolimatta biologinen vaihtelu yksilöiden välillä on suurta ja melkein kaikkiin sydänsairauksiin sisältyy myös ns. harmaa alue selvästi terveen ja sairaan välillä. Harmaalle alueelle mahtuu sekä terveitä että alkavasti tai lievästi sairaita koiria, eikä edes ultraäänellä aina saada varmaa diagnoosia. Fysikaaliset ilmiöt ja lainalaisuudet sekä tutkittavan kohteen kolmiulotteinen rakenne ja erilaisten sairauksien patofysiologia on tunnettava hyvin, jotta ultraäänellä saatavaa tietoa voisi tehokkaasti hyödyntää. Ultraäänitutkimuksen käytännön suorittaminen vaatii kolmiulotteisen hahmotuskyvyn lisäksi tarkkaa silmän ja käden yhteispeliä, johon harjaannutaan tuhansien toistojen kautta. Vaikka ultraäänikuvia ja videoita voi tallentaa, olennaisimmat päätelmät on tehtävä tutkimushetkellä anturi kädessä. EKG (elektrokardiografia) on sydämen sähköisen toiminnan tutkimusmenetelmä. Ihon pinnalle kiinnitettävien anturien avulla voidaan mitata sydänlihaksen toimintaan liittyviä pieniä jännitteen muutoksia. Rytmihäiriöiden tutkiminen ja hoitaminen perustuvat EKG-diagnostiikkaan. Useisiin sydänsairauksiin (SAS, DCM) liittyy myös rytmin muutoksia, mutta rytmi voi häiriintyä myös monista sydämen ulkopuolisista syistä. Dobermanneilla rytmihäiriö on usein ensimmäinen merkki dilatoivasta kardiomyopatiasta (DCM), mutta nöffeillä ei näin useinkaan ole. Rytmihäiriöt johtuvatkin tavallisimmin muista sairauksista kuin sydänsairauksista, mutta EKG:tä tarvitaan usein sydänsairauksien, mm. SAS:n ja DCM:n seurannassa. Röntgenkuvauksella ei voida tehdä diagnoosia sydänsairaudesta, mutta rintaontelon röntgenkuvaus on tärkeä tutkimus sydämen vajaatoiminnan aiheuttamien keuhkomuutosten toteamiseksi.

Suomen NF-uutiset 01/16

35


Newfoundlandinkoirien merkittävimmät sydänsairaudet ovat dilatoiva kardiomyopatia (DCM) ja aortan ahtauma (SAS). Nöffeillä esiintyy muitakin sydänsairauksia, mutta vähäisemmässä määrin. DCM on sydänlihasrappeuma, jossa sydänlihassolut sairastuvat ja alkavat kuolla. Kuolleet solut korvautuvat side- tai rasvakudoksella, mistä johtuen sydänlihas menettää supistusvoimaa ja alkaa laajentua. Muutokset ovat yleensä voimakkaimmat vasemmassa kammiossa, mutta myös oikea puoli voi sairastua. Vasemman kammion laajentuessa kammioaukko laajentuu ja eteis-kammioläppä alkaa vuotaa. Vasemman eteisen laajentuma kehittyy yleensä sairauden edetessä ja johtaa tyypillisiin vasemmanpuoleisen vajaatoiminnan oireisiin. DCM:n oireeton (piilevä) vaihe kestää yleensä vuosia. Sydän ja verenkiertoelimistö kompensoivat pikkuhiljaa kehittyvää vajaatoimintaa. Oireet ilmaantuvat sairauden loppuvaiheessa (kliininen DCM), kun kompensaatiokeinot eivät enää riitä. Yleisin oire on kongestiivinen vajaatoiminta, jossa laskimovirtaus vaikeutuu ja johtaa nesteen keräytymiseen. Vasemmanpuoleisessa vajaatoiminnassa neste kertyy keuhkoihin aiheuttaen rasituksensietokyvyn alenemaa, yöllistä levottomuutta ja hengenahdistusta. Oikeanpuoleisessa vajaatoiminnassa neste keräytyy isoon verenkiertoon aiheuttaen turvotusta mm. vatsaonteloon. Sydämen pumppaustehon heiketessä rasituksensietokyky heikkenee ja koira väsyy. Tautiin liittyvät rytmihäiriöt voivat aiheuttaa mm. heikotusta, pyörtyilyä ja jopa äkkikuoleman. Piilevää DCM:ää ei voi todeta kuuntelulla, sen sijaan ultraäänellä havaitaan löydöksiä jo vähintään 1-2 vuotta ennen oireita. Vajaatoimintaoireiden toteamiseen vaaditaan usein vielä lisäksi röntgenkuvat ja rytmin tutkimiseen EKG. Vakavassa, edenneessäkään sairaudessa ei aina kuulu sivuääntä eikä sivuäänen voimakkuus kerro taudin vakavuudesta. Piilevässä vaiheessa koira on täysin terveen oloinen, vaikka sydän on sairas. DCM ei ole synnynnäinen sydänsairaus vaan hankittu, eli koiralla on ollut terve sydän. Taudin syntymisen taustalla oletetaan kuitenkin olevan geneettinen alttius sairastua. Nöffeillä keskimääräinen sairastumisikä on korkea, noin 8 vuotta. Yleisesti mitä myöhemmin DCM todetaan, sitä hitaammin se etenee. Tautia ei voi parantaa, mutta lääkityksellä oireita voidaan lievittää ja taudin kehittymistä hidastaa. DCM:n diagnosoinnin kannalta ns. rajatapauskoirat ovat hankalia. Mikäli ultraäänitutkimuksella ei DCM:ä voida täysin sulkea pois, kannattaa tehdä kontrollitutkimus 6 kk kuluttua. Mikäli kontrollissa muutosten havaitaan pahentuneen, kyseessä on DCM. Jalostuskoirat kannattaa tutkia ultraäänellä DCM:n varalta, mutta koska nöffeillä sairauden ilmenemisikä on korkea, ei löydöksiä useinkaan havaita vielä nuorella koiralla. DCM:n vastustamisessa sydänkuuntelusta ei juurikaan ole hyötyä ja kardiologit suosittavatkin aikuisten koirien tutkimista ultraäänellä vuoden välein erityisesti, jos lähisuvussa on esiintynyt DCM:ä tai epäselväksi jääneitä äkkikuolemia. Jalostuksen kannalta erityisesti urosten tutkiminen on tärkeää, koska niillä on yleensä enemmän jälkeläisiä kuin nartuilla.

36

Suomen NF-uutiset 01/16

Aortan ahtauma eli subaortic stenosis (SAS) on tavallisin synnynnäinen sydämen rakennevika nöffeillä. Sairaudessa kammion seinämässä aortan alapuolella on sidekudoksinen nystermä, kurouma tai jopa rengas, joka ahtauttaa vasemmasta kammiosta aorttaan lähtevää virtausta. Muutos ei ole aina todettavissa heti syntymän jälkeen ja tavallisesti se ilmaantuu ja voimistuu kasvun myötä. Ahtauma aiheuttaa sydämeen turbulenssin eli pyörteilevän virtauksen, joka on kuultavissa sivuäänenä. Mitä vakavampi ahtauma on sitä ohuempana ja nopeampana virtauksena veri työntyy ahtauman läpi. Sivuääni kuuluu karkeasti ottaen sitä voimakkaampana, mitä vakavampi ahtauma on kyseessä. Ahtaumat luokitellaan lieviin, keskivaikeisiin ja vakaviin ultraäänellä mitattavan virtausnopeuden perusteella.

Ultraäänitutkimuksen raja-arvot aortan virtausnopeuden mukaan: Normaali < 2,0 m/s Avoin 2,0 < 2,4 m/s Lievä 2,4 < 3,5 m/s Keskivaikea 3,5 <4,5 m/s Vakava ≥ 4,5 m/s

Aortan ahtauma kuormittaa vasenta kammiota, joka vahvistuu ja jonka seinämä paksuuntuu. Sydänlihaksen omasta verenkierrosta huolehtivat sydämen pinnalla kulkevat sepelvaltimot. Jos sydänlihas paksuuntuu voimakkaasti, vaikeutuu sepelvaltimoiden verenkierto ja osa sydänlihassoluista kärsii hapenpuutteesta etenkin kovan kuormituksen aikana. Ajan myötä tapahtuu sydänlihassolujen vaurioitumista, kuolemista ja sidekudostumista. Lisäksi sydänlihaksen paksuuntuminen altistaa rytmihäiriöillle. Vakavan ahtauma voi aiheuttaa ongelmia verenkiertoon jo pentuiällä, mutta tavallisempaa on, että sairaus on alussa oireeton. Lievä ahtauma ei useimmiten aiheuta oireita eikä lyhennä elinikää. Keskivaikea ahtauma voi myös olla oireeton tai hyvin lieväoireinen, mutta vakava ahtauma aiheuttaa yleensä oireita jo nuorella aikuisiällä. Tavallisimmat oireet ovat rasituksensietokyvyn heikkous, pyörtyily ja äkkikuolema, joka


voi olla ensimmäinen ja ainoa oire sairaudesta. Oireita nähdään erityisesti fyysisessä rasituksessa tai koiran innostuessa. Perinteistä nestekertymävajaatoimintaoireistoa ei yleensä kehity, ellei sydämessä ole samanaikaisesti muita kehityshäiriöitä. SAS on nöffeillä perinnöllinen ja sairaus ei ole sukupuoleen sidonnainen vaan autosomaalinen. Sitä, kuinka tauti periytyy, ei kuitenkaan vielä pystytä sanomaan eikä sairaudelle ole olemassa geenitestiä. Parantavaa hoitoa ei ole. SAS:n tutkimisessa kuuntelu on hyvä menetelmä. Jos sivuääntä ei ole, on ainakin vakava ahtauma hyvin epätodennäköinen. Lievä ahtauma voi kuitenkin kuuntelemalla jäädä löytymättä ja koska SAS kehittyy kasvun myötä, on pennun puhdas kuuntelutulos aina varmistettava aikuisena. Varsinainen diagnoosi tehdään kuitenkin ultraäänitutkimuksella. Sivuäänen löytyessä ultraäänitutkimus voidaan tehdä jo pentuna, mutta tutkimus on uusittava vanhempana, koska vakavuusaste usein pahenee 12-24 kk ikään asti. Pevisan kannalta sydänkuuntelu on hyvä menetelmä sairaiden yksilöiden (sivuääni kuuluu) tunnistamiseksi. Virallisen kuuntelun alaikäraja SAS:n kannalta tulisi olla vähintään 12 kk, mutta mielellään 18-24 kk. Jo nuorella iällä ilmenevän SAS:n vastustaminen onkin huomattavasti DCM:ä helpompaa. Kennelliiton ohje sydänsairauksien määrittelystä astui voimaan 1.6.2015. Ohjeen mukainen virallinen sydäntutkimus sisältää auskultaatiotutkimuksen ja ultraäänitutkimuksen, johon kuuluu myös sydänfilmi. Tutkimus kestää yleensä n. 1,5 tuntia ja sen tulokset kirjataan viralliselle kaavakkeelle. Ultraäänitutkimus on ollut hyväksytty tutkimus 1.6.2015 alkaen, mutta tutkimustuloksia ei ole viety rekisteriin. Kennelliiton mukaan tuloksia aletaan kirjata tietokantaan, kun sähköinen sydäntutkimuskaavake saadaan käyttöön, arviolta vuoden 2017 alussa. Auskultaatio-oikeudet voi saada pieneläinsairauksien eläinlääkäri tai muu eläinlääkäri suorittamalla auskultaatioita yhdessä jo oikeudet omaavan eläinlääkärin kanssa. Ultraäänitutkimusoikeudet voi saada osallistumalla hyväksytysti sydäntyöryhmän järjestämään näyttötutkimukseen. Tällä hetkellä ultraäänitutkimusoikeudet on Suomessa vain 10 eläinlääkärillä. Kennelliiton sydäntutkimusohjeen mukaan virallinen sydäntutkimus voidaan tehdä ja sydänlausunto antaa aortan ahtauman ja dilatoivan kardiomyopatian osalta koiran täytettyä vuoden. Lausunto on hankittujen sairauksien, kuten DCM:n osalta voimassa vuoden. Synnynnäisten sairauksien osalta tutkimusta ei tarvitse uusia, kun se on tehty yli vuoden ikäiselle koiralle. Sydämen auskultaatiotutkimus ei ole riittävä tutkimus annettaessa lausuntoa DCM:s-

tä. Ylipäätään auskultaatiolla pyritään ainoastaan selvittämään, onko koiralla sivuääni. Se ei siis anna diagnoosia, vaan diagnoosin selvittämiseksi suositellaan ultraäänitutkimusta. Auskultaatiolausunnosta ei voi valittaa, epäselvä tulos voidaan varmistaa ultraäänitutkimuksella. Jos koiralle on tehty ultraäänitutkimus, tutkinut eläinlääkäri merkitsee sydänkaavakkeeseen yhteenvedon, jossa arvioidaan, osoittaako koira tutkimuspäivänä sydänsairautta ja onko kyseessä sairauden oireellinen vai oireeton (piilevä) vaihe. Kaavakkeelle merkitään jokaisen sydänsairauden (mitraaliläppäsairaus, dilatoiva kardiomyopatia, aorttastenoosi, pulmonaalistenoosi, muu) kohdalle tutkimustulos seuraavasti:

A = ei osoita tutkimuspäivänä kyseiseen sydänsairauteen viittaavia löydöksiä B = tulos on kyseisen sydänsairauden suhteen avoin, tutkimuspäivänä ei voida löydösten perusteella arvioida ilman seurantaa, onko koira kyseisen sydänsairauden suhteen terve vai sairas C = tutkimuspäivänä tutkimustulokset viittaavat kyseiseen sydänsairauteen

Yhteenvetona voidaan todeta, että DCM:n seulonnassa auskultaatiotutkimus ei ole riittävä diagnoosiin, koska sairauteen ei välttämättä liity sivuääntä. Kennelliiton sydäntyöryhmä ei suosittele pelkän auskultaatiotutkimuksen käyttöä jalostuksen apuna roduilla, joilla esiintyy DCM:ä. Vain ultraäänitukimuksella voidaan todentaa DCM:n oireeton ja oireellinen muoto. Kennelliiton hyväksymät sydänultraeläinlääkärit käyttävät yhtenäisiä diagnoosikriteerejä, jotka perustuvat tieteellisesti tutkittuun tietoon. Ultraäänitutkimuksella kartoitetaan samalla myös muut mahdolliset sydänsairaudet. Nöffeillä DCM:n seulontaa jalostuskoirilla vaikeuttaa sairauden korkea ilmenemisikä. Aortan ahtauman seulonta on huomattavasti DCM:ä helpompaa. Sairauden karkeaan seulontaan voidaan käyttää auskultaatiotutkimusta, sillä sairaus aiheuttaa yleensä sivuäänen. Lievissä tapauksissa sivuääni voi kuitenkin olla hyvin lievä tai ei aina kuultavissa. Auskultaatiotutkimuksella ei voida erottaa fysiologista (vaaratonta) sivuääntä sydänsairauden aiheuttamasta sivuäänestä. SAS diagnostisoidaan aina ultraäänitutkimuksella.

Suomen NF-uutiset 01/16

37


Kennelliitto tiedottaa: K ENNELLIITTO UUSI SOPIMUKSENSA Suomen Kennelliitto on päivittänyt kaikki sopimuslomakkeensa. Kauppasopimus, sijoitussopimukset, jalostusoikeuden luovutussopimukset, astutussopimus ja osamaksusopimus on uusittu yhdessä kuluttajaviranomaisten kanssa. Sopimukset ovat kuluttajansuojalain mukaiset ja kohtuulliset molemmille osapuolille. Uudet sopimukset ovat käytettävissä heti, mutta vanhoja sopimuslomakkeita voi käyttää vuoden 2016 loppuun asti. Kennelliitto päivitti sopimukset, koska vanhat sopimukset eivät enää vastanneet nykypäivän vaatimuksia. Kennelliiton hallitus hyväksyi sopimukset kokouksessaan helmikuussa. Kennelliitto suosittelee, että kaikki koiran luovutusta ja astutusta koskevat sopimukset tehdään aina kirjallisina. Asia on kirjattu myös koiranomistajan ja -haltijan perussääntöön, joka koskee kaikkia Kennelliiton toimintaan osallistuvia koiranomistajia. Sekä koiranomistajan ja -haltijan perussäännön että kasvattajasitoumuksen mukaan myyjän on käytettävä kirjallisia kauppa- ja sijoitussopimuslomakkeita. Kauppasopimusta käytetään, kun koira siirtyy kokonaisuudessaan ostajan omistukseen. Sopimus tehdään kaupan yhteydessä, mutta omistajuus siirtyy kun koko kauppahinta on maksettu. Sijoitussopimusta käytetään aina, kun jalostusoikeus koiraan jätetään luovuttajalle. Kennelliiton sopimuslomakkeiden sisältöä ei saa muuttaa, mutta osapuolet voivat sopia lisäehdoista. Kennelliiton hallituksen päätöksen mukaan myyjä ei voi jättää koirasta itselleen prosentuaalista osuutta tai esimerkiksi jalostusoikeutta.

38

Suomen NF-uutiset 01/16

T U N N I S T U S M E R K I N N Ä N T A R K I S T A M I N E N N ÄY TT E LY I S S Ä , KO K E I S S A J A K I L PA I L U I S S A Sopimukset käännetään ruotsiksi ja englanniksi. Lisäksi osa sopimuksista käännetään myös venäjäksi. Kieliversiot päivitetään nettisivuille heti niiden valmistuttua. Uudet sopimukset löytyvät nyt Kennelliiton nettisivuilta. Ne on helppo esitäyttää sähköisesti ja tulostaa sitten tarvittava määrä. Tunnistusmerkinnän tarkistaminen näyttelyissä, kokeissa ja kilpailuissa Epäselvä tai puuttuva tunnistusmerkintä estää jatkossa koiran osallistumisen Kennelliiton alaisiin tapahtumiin. Kennelliiton hallitus hyväksyi kokouksessaan 10.12.2015 Tunnistusmerkinnän tarkastaminen näyttelyissä, kokeissa ja kilpailuissa-ohjeen. Uuden ohjeen mukaan epäselvä tatuointi tai toimimaton mikrosiru estää koiran osallistumisen tapahtumaan. Ohje on tullut voimaan 1.1.2016. Päivitys koskee kaikkia virallisia näyttelyitä, kokeita, kilpailuja ja testejä. Aikaisempi käytäntö, jossa epäselvät tunnistusmerkinnät on voitu hyväksyä jälkikäteen toimitetun todistuksen avulla, poistuu vuoden vaihteen jälkeen. Uuden ohjeen mukaan tunnistusmerkinnän on oltava luettavissa tapahtumapaikalla tai osallistumisoikeus kyseiseen tapahtumaan ei täyty. Tunnistusmerkintä on pakollinen kaikille näihin tapahtumiin osallistuville koirille. Ilmoittaessaan koiran tapahtumaan omistaja sitoutuu noudattamaan tapahtumaan liittyviä sääntöjä ja ohjeita. Tapahtuman järjestäjä tarkastaa tunnistusmerkinnän. Jos tarkastuksessa löytyy koira, jota ei ole tunnistusmerkitty, tulee järjestäjän sulkea kyseinen koira pois tästä tapahtumasta. Tunnistusmerkintä tarkastetaan ensisijaisesti koiran rekisteritodistuksesta ennen arvostelua tai suoritusta. Mikäli koiralla on siru, jota yleisimmät lukulaitteet eivät tunnista, on koiran omistajalla oltava mukanaan lukulaite, joka kyseisen sirun pystyy lukemaan.


Suomen NF-uutiset 01/16

39


Kieli poskella -

Ongelmakoiran

valmistusopas TEKSTI CAMILLA PEURA, KOIRAKOULU KOMPASSI

KUVA HANNA RANTA

Tässä ohjeet ongelmakoiran valmistamiseksi normaalin alun saaneesta pennusta. Hössötä pennun kanssa mahdollisimman paljon kotona. Reagoi pennun jokaiseen vingahdukseen silittelemällä, juttelemalla ja tyynnyttelemällä. Älä vie pentua katsomaan toisia koiria tai jos viet, huolehdi, että toiset koirat ovat rajuja tai eivät pidä pennuista. Älä anna vieraiden tulla tervehtimään koiraasi – haluathan, että se on vain sinun koirasi. Älä siis missään nimessä vie koiraa katsomaan mitään pihapiirin ulkopuolella. Älä ainakaan ennen kuin pentu täyttää neljä kuukautta. Näin koira oppii varomaan kaikkea kodin ulkopuolella. Tönäise pentu pois kun se puree niin se alkaa purra yhä kovempaa ja lisää. Tämä on koirasta hauska leikki ja saat ostaa uusia vaatteita - niin ja pian laastariakin. Aina kun pentu raapii tai tuuppii sinua, silitä sitä. Huomioi koiraa aina kun se nousee sinua vasten. Ja jos koira haukkuu sinulle, niin ala heti jutella koiralle. Kun pentu näkee toisia koiria, nosta se syliin tai ainakin kiristä hihnaa ja jännity itse. Jos koira alkaa tuijottaa toista koiraa, älä kiellä, vaan kun koira alkaa murista, laita nakkia heti sen nenän eteen. Mikäli pentu murisee muista aina tyynnytellä sitä! Jos pentua pelottaa jokin tilanne, älä stressaa sitä vaan vie se välittömästi pois tilanteesta ja säälittele pentua. Voit jopa itse alkaa säikkyä kyseistä paikkaa. Jos koira murisee ruokakupilla, silittele sitä aluksi ja heitä sille aina lisää makupaloja ja välittömästi kun pentu murisee – jatkuvasti tietysti yhä kauempaa, koska koira on oppinut jo rähisemään. Muista eläinlääkärillä hokea ‘ei mitään hätää’ samalla kun silität sitä hermostuneesti. Koirasi oppii näin välttämään eläinlääkäreitä. Älä koskaan kehu pentua sen käyttäytyessä rauhallisesti! Näin se oppii riekkumaan ja riehumaan. Kun koira haukkuu, muista aina palkita sitä huomioimalla ja heittämällä makupaloja. Saat aikaan koiran joka ääntelee tauotta. Älä koskaan ota koiraltasi mitään pois – mikä on koiran on koiran. Silloin sinun ei tarvitse ulkona miettiä, kuinka otat siltä pois koiran mahdollisesti noukkimat tupakantumpit, puruluut tai kuolleet hiiret koiran nauttiessa ne kaikessa rauhassa ja tämän jälkeen ripuloidessa loppuillan ja yön.

40

Suomen NF-uutiset 01/16


Mikäli koirasi rimpuilee sylissä tai hoitotoimenpiteitä tehdessä, päästä se aina välittömästi pois. Koirasi oppii, ettei sen kynsiä saa leikata tai turkkia hoitaa. Ja sinä saat sitten myöhemmin maksaa eläinlääkärille nukutuksesta, kun kynnet on kasvaneet liian pitkiksi ja ne on leikattava. Heittele koirallesi jatkuvasti leluja, varsinkin jos se haukkumalla sinua leikkimään kutsuu. Näin saat virkeän koiran joka stressaa itseään... niin ja sinua. Mikäli koirasi juoksee kotona ympyrää, jahtaa sitä. Mikäli koira ei anna ulkona kiinni, juokse sen perässä ja yritä tarttua sitä kiinni. Koira oppii, että sinä tulet aina perässä ja että olet hidas. Opeta koira olemaan vetämättä riuhtomalla sitä hihnasta ja karju sille samalla. Älä vahingossakaan kehu, kun hihna on löysällä tai kehu kiljahtelemalla innostuksesta. Koirasi oppii hyvin, ettei sillä ole merkitystä kuinka hihnassa käyttäydytään. Vietä ensimmäinen kuukausi – pari jatkuvasti koirasi kanssa kahden äläkä koskaan jätä yksin. Lähde sitten takaisin työelämään normaalisti heti kymmenen tunnin päiviksi, jotta voit hankkia koirallesi uusia sohvakalustoja. Ja kun tulet kotiin huomioi koiraasi syvällä innostuksella ja mitä enemmän koirasi hyppii ja kiljuu ja riehuu sen enemmän kehu sitä. Olihan sillä yhtä kova ikävä kuin sinullakin. Pian koirasi kertoo koko naapurustolle milloin olet töissä. Ja näin naapurisi pitävät sinua hyvin ahkerana. Muista aina viimeiseksi lähtiessäsi koskea kaukosäätimeen (kun suljet television tai stereot), jotta koira tajuaa syödä kaukosäätimiä normaalien koirien tapaan. Älä jätä koiralle päiväksi fiksua tekemistä, jotta se varmasti designeeraa huonekalujasi. Ennen lähtöäsihän olet juoksuttanut koiraasi ulkona pallon ja keppien perässä. Näin koirastasi on hyvä aloittaa liikunnallinen ja toiminnallinen päivä kotona. Älä hae apua kokeneilta koiraihmisiltä vaan kysele kadulla tulevilta ohjeita koiran kouluttamiseksi ja vaihda aina uuteen metodiin sellaisen kuultuasi. Pian koirasi on yhtä sekaisin siitä, mitä siltä odotetaan, kuin sinäkin. Älä koskaan kiellä pentua mistään - pian sillä ei ole hajuakaan, ettei se saa aina toteuttaa itseään. Äläkä myöskään kehu kun koira toimii oikein - tämäkin auttaa vahvistaman koirasi epävarmuutta. Ja muista: Älä missään nimessä ole yhteydessä kasvattajaan ennen kuin haluat luopua koirastasi.

...niin ja jos haluat viksun koiran älä noudata näitä ohjeita.

Suomen NF-uutiset 01/16

41


Rally-tokon/tokon koulutuspäivä Koirakoutsiareenalla 14.11.2015 TEKSTI PETRA MÄENPÄÄ

KUVAT PETRA MÄENPÄÄ JA JOHANNA VAINIO

Lauantaiaamu klo 5.15 herään, herätykseen aikaa vielä 15 min. Ihmettelen miksi herään näin aikaisin ja vielä virkeänä? Ai niin tänään on SE päivä, kun pääsee tutustumaan rally -tokoon. Ajomatka Ylöjärvelle tuntuu todella pitkälle, vaikka siihen ei tosiasiassa kulunut paria tuntia enempää. Kyydissä oleva kurssikaveri on melko tyytymätön oloonsa auton takaosassa, sen tunnistaa huohotuksesta, että perillä voitaisiin olla jo. Tulihan kaikki tarvittava mukaan pika ”check” ennen kuin ollaan perillä, koira on, eväät ovat, palkka koiralle on, vettä on, käteistä rahaa… ei ole. Missäköhän on lähin automaatti? Ei varmaankaan täällä Euran ja Ylöjärven välillä sijaitsevan metsäisen maiseman varrella. Onneksi navigaattori ohjaa Nokian keskustaan, josta löytyy automaatti.

42

Suomen NF-uutiset 01/16

Perille päästiin silti ihan ajoissa jopa, pikaisesti buffetti pystyyn ja koiran kanssa pissalenkille ennen kuin alkaa koulutus tokon merkeissä. Vaikka tokoa en olekaan koiran kanssa harjoitellut pitkään aikaan niin silti kuuntelen korvat höröllä ja imen tietoa itseeni, ei sitä kovinkaan usein olla oltu huippuosaajan opeissa. Huippuosaajana meillä oli Krista Karhu. Kristalla on aivan älyttömän hyvä taito kertoa asiat johdonmukaisesti ja riittävän yksinkertaisesti, jotta asiat jäävät mieleen. Kuvamateriaaliakin tästä tuli otettua ja nauraakin sai. Toko ei ole tosikkojen laji! :D Tokokoulutuksen jälkeen alkoi päivän aihe ja pieni alustus sille kalvosulkeisten merkeissä. Mitä on Rally-toko ja mikä siinä on tärkeää? Rally-toko on yhdistelmä tokoa, koiratanssia

ja agilityä. Ennakkoasenne karisi kyllä todella nopeasti eli ei ole mikään helppo laji ja harjoitella pitää määrätietoisesti. Ohjaaja on aika isossa roolissa, koska pitää osata ohjata koiraa, laskea mielessä ja muistaa missä kohtaa oma moka kannattaa korjata ja missä ei, jotta pistesaalis pysyy hyvänä. Keskeyttääkin voi jos tuntuu, että menee ihan metsään ja tarvitsee lisää harjoitusta. Niin mikä siinä on sitten tärkeää? Säännöt pitää osata, rally-tokon perustaidot kannattaa iskostaa omaan ja koiran mieleen hyvin perusteellisesti esim. seuraaminen (vasen, oikea ja eri vauhdit), eri asennot, pyöriminen, takapään käyttö, takaakierto, peruuttaminen, luoksetulo ja erilaisia temppuja. Kylttitehtävät kannattaa pilkkoa mahdollisimman pieniin


palasiin, niin koiran on helpompi oppia ne. Koiran pitää myös antaa oivaltaa itse (tosin siinä saattaa mennä tovi ennen kuin nöffillä ns. lamppu syttyy…) Harjoitukset alkakoot. Vähän hermostuttaa, kun ei olla ihmisten ilmoilla oltu moneen aikaan treenaamassa, että miten tässä oikein käy? Onneksi koira vielä osasi käyttäytyä ja oli todella innokas nakkien natustelija. Harjoituksen aloitettiin ihan yksinkertaisesta tehtävästä perusasennosta kävellen liikkeelle seuraavalle kyltille, jossa oli käännös oikeaan päin. Huh, hyvin meni. Muistin olla tarpeeksi lähellä kylttiä, mutta tarpeeksi kaukana ettei koira kompastu kylttiin. Rally-tokossa liikesuoritus alkaa jo ennen sitä ensimmäistä kylttiä, joten jos siinä perusasentoa vielä korjaa niin pisteitä ropisee suorituksesta pois, muistutus siis ohjaajalle: aloita liike jo ennen ensimmäistä kylttiä äläkä korjaa turhaan. Poista toko-moodi päästä kokonaan, koiralle saa puhua ja sitä kuuluukin kehua.

sistaan… lisähaastetta saadaan seuraavalla tehtävällä askelten laskemista 1, 2, 3 askelta ja sama peruuttaen. Askelväli pitäisi olla noin 30 cm, väkisinkin peruuttaessa alkaa askelväli pienentyä, kun luulee tilan loppuvan kesken. Ohjaajan pää alkaa jo pehmentyä ja koira alkaa väsyä, onneksi pidetään pieni happihyppely ja molemmat virkistäydytään pikaisesti. Virkistäytymisen jälkeen aloitetaan temppujen harjoittelu eli miten saada iso nöffi mahtumaan ohjaajan jalkojen välistä. Mahtuuhan se, mutta temppu onkin saada koira uskomaan, että sieltä saa mennä ja siitä saa jopa palkkaa. Yhteenvetona koulutuspäivään voisi sanoa, että todella mukava päivä. Mukavaa seuraa ja hienoa nähdä muita nöffejä ihmisineen. Vierailevien tähtien näkeminen oli myös mukavaa, koska siinä pääsi näkemään vähän rotukohtaisia eroja miten koirat suhtautuu tekemiseen eri tavalla ja miten haasteellisia koirat ovat omalla tavallaan. Kiitos kaikille osallistuneille ja erityiskiitos meidän kouluttajalle, Kristalle!

Seuraavaksi alkaakin jo tulla haastetta kehiin, kuuluukin tehdä 360 asteen käännös ja jatkaa liikettä siitä sujuvasti eteenpäin seuraavalle kyltille. Oikea ja vasen olisi hyvä erottaa toi-

Suomen NF-uutiset 01/16

43


Suomen Newfoundlandinkoirayhdistys Ry järjestää:

Vesipelastuskoe 28.-29.5.2016 Paikka: Uurainen Luokat: JUN, SOVE, ALO, AVO, VOI Ylituomarina Jan Simolin Ilmoittautuminen ke 4.5.2016 mennessä Reetta Nikkarikoskelle; reetta.nikkarikoski@gmail.com puh. 050 368 9486 Hautalanmäentie 19 40950 Muurame Etusija newfoundlandinkoirilla ja landseereilla, loput paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Osallistumismaksu: newfoundlandinkoirat ja landseerit 30,00 €, muut rodut 40,00 €, junioriluokka 20,00 €. Tilinumero: FI63 1304 3000 1176 27, viite: 20174 Tervetuloa starttaamaan vepekoekausi Keski-Suomeen leppoisissa tunnelmissa!

44

Suomen NF-uutiset 01/16


Suomen Newfoundlandinkoirayhdistys Ry järjestää:

Vesipelastuskoe 2.-3.7.2016 Paikka: Kouvola Luokat: JUN, SOVE, ALO, AVO, VOI. Max 3 sove-koiraa Ylituomarina Kim Granholm Ilmoittautumiset molempiin kokeisiin puhelimitse 2.6.2016 newfoundland ja landseer klo 18.00-19.00 muut klo 19.00-20.00 p. 0405911058/ Yrjö Mäkelä yrjo.makela@pph.inet.fi Osallistumismaksu: newfoundlandinkoirat 30,00 €, muut rodut 40,00 €, junioriluokka 20,00 €. Tilinumero: FI63 1304 3000 1176 27, viite: 20226

Suomen NF-uutiset 01/16

45


Tuloksia

Tuloksia

U L KOM A A N T U L OK SI A 30.1. Narva, Viro, Milivoje Urosevic PU1, SERT, ROP, RYP2 Wave Seeker’s One Moment In Time -> EE MVA 31.1. Narva, Viro, Pierluigi Buratti PU1, ROP Wave Seeker’s One Moment In Time

Kuva: Tarja Karjalainen

Teijo Karjalainen ja Martta-nöffi (Vaskipuron Hulda Hirmuinen) kisaavat rally-tokon voittaja-luokassa.

46

Suomen NF-uutiset 01/16

R A L LY TOKO T U L OK SI A 23.11.2015 Kannus tuomari: Tytti Lintenhofer Vaskipuron Hulda Hirmuinen ”Martta” ohj. Teijo Karjalainen VOI-luokka HYV 88p. sij.1 2.3.2016 Kannus tuomari: Tytti Lintenhofer Vaskipuron Hulda Hirmuinen ”Martta” ohj. Teijo Karjalainen VOI-luokka HYV 74p. 2.3.2016 Kannus tuomari: Tytti Lintenhofer Vaikonniemen Torpedo ”Mosse” ohj. Teijo Karjalainen VOI-luokka HYV 81p. sij.3


Tuloksia

KO T I M A A N RY H M Ä - JA BIS -T U L OK SI A 22.11. Jyväskylä KV, Johan Juslin BIS-2 KASV Wave Seeker’s 5.12. Helsinki KV HeW-15, Irina Poletaeva RYP-3 Wave Seeker’s Fly Me To The Moon 6.12. Helsinki KV V-15, Francisco Salvador Janeiro RYP-2 Wave Seeker’s Fly Me To The Moon 9.1. Kajaani KV, Elina Haapaniemi (RYP), Rainer Vuorinen (BIS), BIS-2 Wave Seeker’s Fly Me To The Moon 9.1. Kajaani KV, Rainer Vuorinen BIS-2 VET Seabrook It’s All About Me 17.1. Turku KV, Juha Putkonen RYP-2 Wave Seeker’s Fly Me To The Moon 30.1. Parkano, Markku Kipinä RYP-3 Vaskipuron Helga Hirmuinen

Näyttelyvuoden avaavassa Kajaanin kansainvälisessä koiranäyttelyssä BIS-2 oli Wave Seeker’s Fly Me To The Moon.

30.1. Parkano, Marjatta Pylvänäinen-Suorsa BIS-4 VET Vaskipuron Tähtisade

PE N T U NÄY T T E LY I DE N RY H M Ä - JA BIS -T U L OK SI A 7.11. Helsinki, Jouni Nummela RYP-2 pentu vom Kauttelsheim Orenda

Kajaanissa saatiin nöffimenestystä myös veteraanikehässä. BIS-2 VET oli Seabrook It’s All About Me.

Suomen NF-uutiset 01/16

47


Newfoundlandinkoirakasvattajia KENNEL BEARESSENCE Kirsi Ylipiessa 95460 Tornio Gsm: 040-961 5844 Sähköposti: kirsi.ylipiessa@gmail.com http://www.kennelbearessence.com

KENNEL BLACK TOWER Erja Alamäki Putaankatu 35 95420 Tornio Gsm: 040-7438278 Sähköposti: eppu79@gmail.com http://www.kennelblacktower.fi/

KENNEL CHARMIFARMIN Kirsi Karjalainen Kaanaantie 145 04740 Sälinkää Gsm: 040-913 7330 Sähköposti: kami.ahonen@charmifarmi.inet.fi http://www.charmifarminkennel.com/

KENNEL DIIPADAAPA Satu Niiranen vuolijoentie 1935 92700 Kestilä Gsm: 045-638 8575 Sähköposti: Satu165@yahoo.com http://www.diipadaapa.fi

KENNEL FLYING TAIL’S Anna-Leena Taavettila 97220 Sinettä/Rovaniemi Gsm: 040-8471186 Sähköposti: kennelflyingtails@gmail.com http://www.kennelflyingtails.net

KENNEL HAUMEAN Miia Ajo Suittilankatu 10 08100 Lohja Gsm: 044-0101 044 Sähköposti: miia.ajo@gmail.com www.haumean.com

KENNEL HUNTTURAN Seija Ojanperä Vehmaansalontie 279 79100 Leppävirta Gsm: 040-5330595 Sähköposti: ojanperaseija@gmail.com http://www.freewebs.com/Hunttura/

48

Suomen NF-uutiset 01/16

KENNEL LUVIMARIN Petra-Sofia Ylinen Niementie 223 29100 Luvia (satakunta) Gsm: 050-5613140 Sähköposti: Kennel.luvimarin@gmail.com www.luvimarin.fi

KENNEL VASKIMÄKI Merja ja Tuomo Turunen Myrtintie 14 04340 Tuusula Gsm: 040-579 6992 Sähköposti: kennelvaskimaki@kennelvaskimaki.fi www.kennelvaskimaki.fi

KENNEL MADURO’S Pauliina Suomela 07700 Koskenkylän Saha Gsm: 040-536 5828 Sähköposti: maduros.fi@gmail.com http://www.maduros.fi

KENNEL WAVE SEEKER’S Outi Lius Kainoontie 44 04480 Haarajoki Gsm: 040-566 6627 Sähköposti: outi@waveseekers.net http://www.waveseekers.net

KENNEL MUSTAJAN Minna Sallavo ja Anna-Liisa Kuusela Ilveslammentie 21 71570 Syvänniemi Gsm: 050-534 7328/Minna, 050-534 7329/A-L Sähköposti: minna.sallavo@dnainternet.net

KENNEL NALLEVAARAN Regina Heinonen 21620 Kuusisto Gsm 045 26 96 900 Sähköposti: heinonenregina@gmail.com http://www.nallevaara.fi/

KENNEL PEPPERITA’S Kaisa Mattila 90940 Jääli Gsm: 040-717 3494 Sähköposti: kaisa@pepperitas.com www.pepperitas.com

KENNEL PRIVATE CAST Pasi Hallikainen 71160 Riistavesi Gsm: 040-739 1311 Sähköposti: pasi.hallikainen@fimnet.fi https://www.facebook.com/Pri vateCastNewfoundlands

KENNEL TALLUSTASSUN Marjo Kirjola Siltakyläntie 187 49220 Siltakylä Gsm: 050-4095810 marjokristiina.kirjola@outlook.com http://www.123kotisivu.fi/Tallustassun

KENNEL WATERCUBS Bettina, Annina & Virva-Riitta Salmelin Avenue de l’Escrime 97 BE-1150 Bruxelles, Belgia Puh: +32 2 771 6772 Sähköposti: bettinasalmelin@hotmail.com http://www.watercubs.com

KENNEL VOM KAUTTELSHEIM Marja-Liisa Laakkonen 05830 Hyvinkää Gsm: 040-410 7480 Sähköposti: vomkauttelsheim@hotmail.com http://www.freewebs.com/vomkauttelsheim

KENNEL WOOD BEAR Ulla Björklund Lavansaarentie 71 07940 Loviisa Gsm: 050-574 3442 Sähköposti: woodbear.ulla@gmail.com www.woodbear.kotisivukone.com

KENNEL ZANELLON Riia Pulkkinen Uittamonsalmentie 8 50700 Mikkeli Gsm: 044-305 4058, 040-726 1069 Sähköposti: riia.pulkkinen@surffi.fi http://www.rivakka.net/zanellon


Tarvikemyynti TRIKOOPIPO HEIJASTINPAINATUKSELLA 17€

(hinta sis. postit)

Pitkä malli ”Puijo long”, väri: musta, SNYtekstillä tai ilman, one size, 95% cotton, 5% elastan. Valmistaja: Mainos Ommel.

LEHTIKANSIO 12€

(+pakettipostimaksu)

Sileä muovi, Alpha-sininen, 12 rautalankaa. Kansioon mahtuu kolme vuosikertaa NFUutisia, teksti Suomen NF-Uutiset + logo. Valmistaja: Saumeri.

DOGISTYLE SNYROTUTEKSTIILIT Laadukkaat ja hauskat SNY-rotutekstiilit yhteistyössä DogiStyle verkkokaupan kanssa. DogiStyle vastaa tuotteiden painatuksesta, lähettämisestä ja laskuttamisesta. Kun haluat näyttää mikä on mielirotusi, tee se tyylikkäästi. SNYShoppiin pääset yhdistyksen kotisivujen kautta. Suomen NF-uutiset 01/16

49


SUOMEN NF-UUTISET 1/2016  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you