Page 1

n ä ä s t e M Metsäkeskuksen asiakaslehti

2 | 2014

5x

Tilaa hoitotyöt oikein

palvelu Metsään.fi- rkkoon ve tuo metsäsi

Metsänsuojelusta taloudellista tuottoa

Naisena

metsäalalla KIIPEILYÄ KIVENLOHKAREILLA

metsätuhojen korvausvastuu


2

n ä ä s t e M | 2014

www.metsaan-lehti.fi

3 Pääkirjoitus 4

Sielukas suojakuori Visakoivu ja älypuhelin sopivat yhteen.

6 Puumarkkinat

Puun myynnit tammi-elokuussa

7 Uutiset

11

Lakimies vastaa

Kuka korvaa, kun metsätuho leviää naapurin maalta?

12

Jälkipolville nähtävää

Jyrki Suikkanen suojelee metsiään vapaaehtoisesti Pohjois-Karjalassa.

12

Pysyvästi suojellut metsät tuottavat vähintään sen, minkä hakatessakin saisi. s. 12

26

Lintirujeunokinta on talv aloittaa, kun aika jäätyy tai maatyy lumeen. peit

18

Napakka metsänainen

Hannele Karhu haluaa tehdä yksityiset metsäpalveluyritykset näkyviksi.

21

Paininpuu

Petteri Orpon mielestä metsäbiotalouteen kannattaa satsata.

22

Hoitokoulu

Metsätöiden tilaajan ABC

26

Siirtolohkareen valloittajat

30

Tunnista jäljet hangella

31

10 kysymystä

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 31 ja voit voittaa Lastu -tuotteita!

Boulderoijat kiipeilevät kivillä.

Oliko se kettu vai ilves?

JULKAISIJA Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut, PL 40, 15111 Lahti, metsaan-lehti@metsakeskus.fi PUHELINVAIHDE 029 432 400 METSÄNEUVONTA arkisin klo 8–18, p. 029 432 409 tai asiakastuki@metsakeskus.fi PÄÄ­TOIMITTAJA Aino Ässämäki TOIMITUSKUNTA Markku Granander, Juha-Pekka Huotari, Veikko Iittainen, Hanna Kovala, Risto Mulari, Anna Salminen, Annikka Selander TOIMITUS JA ULKOASU MCI Press Oy KANSIKUVA Harri Tarvainen PAINATUS Forssan kirjapaino Oy ISSN 1797-2310 (painettu) ISSN 1798-2634 (verkkojulkaisu) PAINOS 56 100 kpl Copyright © MCI Press Oy Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä materiaaleista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa. PEFC/02-31-162

2

www.metsaan-lehti.fi


pÄÄKIRJOITUS

Klikkaa metsäsi hyödyksi

T

ässä lehdessä on paljon asiaa siitä, kuinka voit metsänomistajana hyödyntää tietoa, jonka olemme metsistäsi keränneet ja tallentaneet. Parhaiten pysyt ajan tasalla Metsään.fi-palvelun kautta. Siellä näet, mitä mahdollisuuksia metsäsi tarjoavat. Ajantasaisen tiedon avulla voit hyödyntää omaisuuttasi parhaaksi katsomallasi tavalla. Sen lisäksi, että saat tietosi omaan käyttöösi, voit nyt laittaa hyvän kiertämään. Kun ruksaat Metsään.fi-palvelussa yhden tai useamman alueesi toimijan, annat heille mahdollisuuden nähdä metsäsi tiedot. Voit siirtää myös yksittäisiä työkohteita toimijoiden tietoon. Metsäalan toimijat voivat ottaa sinuun yhteyttä ja tarjota apuaan metsäasioissa. Näin laitat metsätiedon tekemään töitä puolestasi. Kaikki tämä on vain muutaman klikkauksen takana. Olemme tehneet metsätietojen selailuluvan antamisen helpoksi. Se ei vaadi Metsään.fi-palvelun ostamista, vaan voit antaa luvan jo koeaikana, jos et jostain syystä tarvitse palvelua. Olemme saaneet metsänomistajilta yhteensä jo yli 120 000 suostumusta, mutta se kattaa vasta alle viidenneksen valmiin metsävaratiedon pinta-alasta. Valtaosa tiedosta on vielä vajaakäytössä. Käynnissä olevan Saammeko luvan? -kampanjan avulla haluamme osoittaa, että metsävaratiedolla on kysyntää ja sen keräämiseen uhratut varat eivät mene hukkaan. Kampanjassa ovat mukana niin metsäteollisuus kuin metsänomistajajärjestöt. Luotettava ja ajantasainen metsävaratieto on palvelujemme perusta. Voit tarkistaa tiedon saatavuuden oman metsäsi osalta Metsään.fi-palvelusta. Kokonaistilanne selviää Metsakartta.fipalvelusta. Metsäkeskuksella ja sen edeltäjillä on pitkät perinteet metsävaratietojen hallinnassa. Tekniikka on kehittynyt vuosikymmenten kuluessa valtavasti. Emme enää käy jokaisella metsäkuviollasi, vaan metsien kartoitus tehdään pääsääntöisesti ilmasta käsin. Vuosien työn tuloksena aikaan saatu tietovarasto on vaikuttava. Maailman laajimman metsävaratietokannan koko ylittää pian 10 miljoonan hehtaarin rajan. Se on kaksi kolmasosaa yksityis­ metsien pinta-alasta. Kattavuus paranee yli kymmenyksen vauhdilla joka vuosi. Teemme parhaamme, jotta saisit kaiken irti metsästäsi, olivat tavoitteesi metsänomistajana mitkä tahansa. Annathan sinäkin luvan! Saamme tietovaraston entistä tehokkaampaan käyttöön. Se hyödyttää sinua ja koko metsäalaa.

JORMA JYRKILÄ metsätietopäällikkö Metsäkeskus

www.metsaan-lehti.fi

3


Puusta Korkealaatuista koivua Visakoivu, rauduskoivusta kehittynyt mutaatio, on vahvaa, arvokasta materiaalia. Se on melko vaikeasti työstettävää, mutta sorvaamalla ja hiomalla saa kauniin sileän pinnan. Suomessa visakoivua esiintyy luontaisesti vain etelässä, mutta viljeltynä lähes koko maassa. Parhaiten puu kasvaa ravinteikkailla, eteläisillä rinteillä. Visakoivu on vaativa kasvatti, sillä sitä tulee hoitaa jatkuvasti ja viljelmä vaatii säännöllisen vuosittaisen leikkauksen nuorella iällä.

4

www.metsaan-lehti.fi


teksti Alisa Kettunen kuvat Lastu

Sielukasta suojaa NELISEN VUOTTA SITTEN oululaiset kaverukset selailivat verkossa erilaisia älypuhelimien suojaratkaisuja ja tykästyivät Yhdysvalloissa tehtyihin puisiin kuoriin. Luontohenkinen porukka innostui ajatuksesta ja alkoi pohtia pohjoismaisten puiden käyttöä samaan tarkoitukseen. Ideasta syntyivät Lastu-kuoret, jotka valmistetaan Oulussa käsityönä pääosin suomalaisesta puusta ja poronnahasta. Tuotteista välittyy rauhallinen, pohjoismainen sielunmaisema. – Aluksi teimme kuoria lähinnä omaan tarpeeseen, mutta kotimaisille, ekologisille ja kestävällä tuotannolla valmistetuille kuorille olikin kysyntää, kertoo Lastu-kuoria valmistavan Droplet Hitech Design Oy:n toimitusjohtaja Sakari Arffman. Yli puolet yrityksen käyttämästä puusta tulee Suomesta. Valtaosa tuotteista tehdään kotimaisesta visakoivusta ja harmaaksi värjätystä koivusta sekä linnunsilmävaahterasta, josta osa tulee ulkomailta. Materiaalina käytetään myös kanadalaista pähkinäpuuta, jota ei saa kotimaasta. Myös se jalostetaan ja käsitellään Suomessa. Uhanalaisia puulajeja ei käytetä. – Ekologisuus on tärkeää tuotteissamme. Vaikka jotkin materiaalit kiinnostaisivat ulkonäkönsä puolesta, emme halua käyttää niitä ideologisista syistä. Suomalaisen puualan tietotaito on tärkeää myös tuotteen lopputuloksen kannalta. Puuntoimittajan kanssa on kehitetty menetelmä, jossa tukikangas painetaan viiluun 300 asteessa. Tämä mahdollistaa hyvin ohuen kuoren, jonka saa yhtenä palana irti puhelimesta. – Valmistus on hidasta puuhaa, koska teemme tarkkaa käsityötä mahdollisimman huolellisesti. Tarkoitus on, että suojakuori kestää vähintään yhtä pitkään kuin puhelin. l

www.metsaan-lehti.fi

5


PUUMARKKINAT

teksti ANTTI PAJULA johtava tilarakenteen asiantuntija Metsäkeskus

syksyllä 2014

Tammi-elokuun 2014 puun myynnit Suomen yksityismetsistä nousivat lähes 22 miljoonaan kuutiometriin. Myyntimäärä on käytännössä sama kuin edellisvuonna samalla aikajaksolla. Tammi-huhtikuun 2014 myyntimäärät olivat edellisvuotta suuremmat, mutta toukokuusta lähtien puukauppatahti on rauhoittunut edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2013 ja alkuvuoden 2014 puukauppamäärät ovat kuitenkin selvästi suurimmat vuodesta 2009 alkavalla jaksolla. Metsätalous ja metsäteollisuus ovat tällä hetkellä piristäviä poikkeuksia Suomen muuten alakuloisessa talouselämässä. YKSITYISMETSIEN KUMULATIIVISET PUUN MYYNTIMÄÄRÄT VUOSINA 2009–2014 Lähde: Metinfo/Metsäntutkimuslaitos

1000 m3 35 000 30  000 25 000 20  000 15  000

1

201

2012

3 201

10

10  000

9

20

014

200

2

5  000 0

Helmi

Maalis

Huhti

Touko

Puun hintataso poikkeuksellisen vakaa Puusta maksettu hintataso on ollut vuodesta 2012 lähtien hämmästyttävän vakaa. Tämä on varmasti yksi keskeinen syy kahden viime vuoden korkeisiin myyntimääriin. Vuoden 2014 aikana puun kuukausittainen hintavaihtelu on vähentynyt entisestään. Lähikuukausina puun hintatasossa ei odoteta oleellisia heilahteluja. Tänäkin vuonna parhaat keskimääräiset hinnat on maksettu ennen kesälomia huhti–kesäkuussa. Näin on käynyt jo useana vuonna peräkkäin. Takavuosina parhaat hinnat maksettiin usein syksyllä syys–marraskuussa. Kesämyrskyillä ei oleellista vaikutusta puukauppaan Taakse jääneen kesän hellejaksot ja ukkosmyrskyt aiheuttivat jälleen kerran tuhoja metsissä. Toukokuun 19. päivän Emmamyrskyssä puuta kaatui lähinnä Pohjois-Karjalassa ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Heinäkuun 31. päivänä Helena-myrskyssä tuhoja tuli laajemmalla alueella, eniten Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa. Yhteensä vuoden 2014 kesämyrskyissä meni puuta nurin noin 600 000 m3. Määrä on yhden normaaliviikon puun myyntimäärä, joten valtakunnan tasolla myrskypuulla ei ole oleellista merkitystä puumääriin tai hintatasoon. Paikallisesti merkitys saattaa kuitenkin olla varsin huomattava, koska vuoden 2014 kesämyrskyt olivat hyvin pienialaisia.

6

Kesä

Heinä

Elo

Syys

Loka

Marras

Joulu

Tasapainoinen puukauppavuosi Metsänomistajia edustavan MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen on suhteellisen tyytyväinen vuoden 2014 puukauppatilanteeseen. Sekä myydyt puumäärät että hinnat ovat kehittyneet ennakoidusti. – Kuusen sahaus on koko Euroopassa lisääntynyt alkuvuonna, mutta samaan aikaan rakentaminen Euroopassa on edelleen vähäistä. Kuusisahatavaravarastot ovat alkuvuoden aikana paisuneet. Tämä on jo heikentänyt ja heikentää myös lähikuukausina kuusitukin kysyntää Suomessa, Hakkarainen sanoo. Mäntytukin kysyntä on tällä hetkellä kuusitukkia parempi. – Suomen sellutehtaat käyvät edelleen täysillä, joten kuitupuulla ja sahahakkeella riittää kysyntää. Havusellun ja koivusellun hintaero on tällä hetkellä historiallisen iso havusellun hyväksi. Näin ollen mäntykuitupuu ja mäntyhake ovat kysytympiä kuin koivukuitupuu. Paperitehtaiden tilanne on edelleen vaikea, mikä näkyy markkinoilla, Hakkarainen kertoo. – Tämä on iso kuva, mutta alueittain ja ostajittain tilanteet vaihtelevat, hän jatkaa. – Puun ostajilta jäi talvikaudella 2013/2014 korjaamatta runsaasti talvileimikoita. Ne korjataan tulevana talvena ja näin ollen loppuvuoden puun kysyntä painottuu vahvasti kovapohjaisiin leimikoihin. Toivotaan, että tulevasta korjuutalvesta tulee olosuhteiltaan selvästi parempi kuin edellistalvi. Muuten uusien talviharvennusten myyntimahdollisuudet ovat heikot.

www.metsaan-lehti.fi

grafiikka MCI PRESS

Tammi


Metsäkeskus.fi uudistui

Lisätietoja: www.metsakeskus.fi/metsaan-abc-paiva

Metsäkeskuksen verkkopalvelu Metsäkeskus.fi sai kesän korvalla uuden raikkaan ilmeen. Ulkoasun lisäksi myös sisältöä on viilattu. – Toivomme käyttäjän löytävän entistä helpommin ajantasaista ja luotettavaa tietoa metsän käyttöön ja omistukseen liittyvistä kysymyksissä, kertoo verkkopalvelun päätoimittaja Anna Salminen. – Lisäsimme sivuillemme hyödyllistä tietoa muun muassa metsätilan sukupolvenvaihdokseen ja omistusjärjeste­ lyihin liittyvistä asioista ja pyrimme esittelemään metsän eri käyttömahdollisuuksia aikaisempaa monipuolisemmin. Palvelusta löydät helposti myös tarvitsemasi yhteys­ tiedot ja tietoa ajankohtaisista koulutuksista ja tapahtumista. Uudistunut sivusto löytyy tutusta osoitteesta www.metsakeskus.fi.

”Metsäsektori on avainasemassa koko biotaloudessa. Metsä kasvaa sitä paremmin, mitä paremmin sitä hoidetaan.”

Lue lisää uutisia www.metsakeskus.fi

Metsäkeskus järjestää uusille metsänomistajille suunnatun Metsään ABC -päivän kaksi kertaa vuodessa. Seuraavan kerran ABC-päivä järjestetään 24. tammikuuta 2015. Metsään ABC -päivässä tutustut metsänomistamisen arkeen ja metsätietojen hyödyntämiseen yhdessä muiden tuoreiden metsänomistajien kanssa. Osallistuttuasi tunnet metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet ja osaat edetä sujuvasti eri tilanteissa, olipa kyse sitten puukaupasta, verotuksesta tai metsän- tai luonnonhoidosta. Metsään ABC -päiviä järjestetään koko maassa.

uutiset

METSÄÄN ABCPÄIVÄ JÄLLEEN TAMMIKUUSSA

Juha Marttila puheenjohtaja, MTK

VINKKI!

Puuinnovaatiot esillä Metsämessuilla

Biofore-autossa on käytetty biomateriaaleja muovin sijasta.

Vihreä viikonloppu 7.–9.11 tuo kirjavan kattauksen metsää ja uusia ideoita Messukeskukseen Helsinkiin. Metsänomistajalle tapahtuma tarjoaa kiinnostavia esityksiä, työnäytöksiä ja tilaisuuden keskustella mieltä askarruttavista kysymyksistä metsäammattilaisten kanssa. Metsämessujen vetonaula on Tulevaisuuden tori, joka tutustuttaa puun innovatiiviseen käyttöön. Puuperäisten keksintöjen ja uutuustuotteiden joukossa näyttelyssä esittäytyy kansainvälistä huomiota kerännyt puinen auto. Torin laidalta löydät myös Metsäkeskuksen osaston (6e70) ja tietoa muun muassa Metsään.fi-palvelusta, metsätilan omistajanvaihdoksesta, metsätuhoista ja vapaaehtoisesta metsänsuojelusta. Tervetuloa haastamaan asiantuntijoitamme uuteen metsä­ lakiin ja metsänhoitosuosituksiin liittyvissä kysymyksissä!

www.metsaan-lehti.fi

7


uomessa Tiesitklmö,isettetättuSvaneria on va ta 1893? vuodes

Metsänomistajien tavoitteet ykkösenä uusissa suosituksissa Vuodenvaihteessa uudistuneen metsälain ja uusien suositusten myötä metsänhoitoon on tarjolla aiempaa enemmän vapautta ja vaihtoehtoja. Hyvän metsänhoidon suosituksissa lakiuudistuksen väljentyneet linjaukset muuttuvat käytännöiksi, joilla metsänomistaja voi hoitaa metsiään aiempaa vapaammin omien tavoitteidensa mukaisesti. Eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen sisällyttäminen metsänhoidon suosituksiin on historiallinen muutos. Metsänomistajalle on tarjolla myös tasaikäisrakenteisen metsän kasvatukseen aiempaa enemmän vaihtoehtoja, olipa tavoitteena erityisesti taloudellinen kannattavuus tai vaikkapa luonnonhoito. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtamaan suositusten uudistamistyöhön osallistui kymmeniä tahoja.

Puupyörällä halki Pohjanmaan Woodpoint-hanke eli Rannikko-Pohjanmaan puualan yritysverkosto teki ainutlaatuisen satsauksen tuotekehittelyyn. Projektipäällikkö Marcus Jungersten osallistui 27. heinäkuuta Botniapyöräilyyn puurunkoisella pyörällä ja selvisi 67 kilometrin matkasta ajassa 3:44. Tempauksella haluttiin osoittaa, mitä kaikkea on mahdollista valmistaa puusta ja samalla etsiä puulle uusia käyttökohteita. Verkosta löytyi ruotsalaisen puuseppä Erik Björkin valmiit piirustukset. Pyörä rakennettiin Yrkesakademi Österbottenin puuverstaassa. Projektia tukivat puutavaraliike Påras Oy sekä Kyltti.fi. Materiaalina on käytetty lähinnä painekyllästettyä puuta sekä vesitiivistä vaneria. Woodpointin pääasialliseen toimintaan kuuluu puualan edistäminen. Se järjestää kursseja, luentoja, opintoretkiä ja yritystapaamisia sekä ylläpitää www.woodpoint.fi -sivustoa. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä 160 jäsenyritystä.

Lue lisää www.metsanhoitosuositukset.fi

VINKKI!

Metsävaaka auttaa selvittämään metsäsi vaihtoehtoja

Oletko kartalla? Metsäkartta.fi-palvelusta näet, miten metsävaratietojen keruu etenee ympäri Suomen. Lisäksi voit seurata Kestävän metsätalouden rahoituslain eli Kemeran varojen käyttöä ja esimerkiksi kirjanpainaja­ kuoriaisen tuhoille alttiita alueita.

Metsävaaka-verkkosovellus pyrkii helpottamaan metsänomistajan metsänkäsittelyyn liittyviä päätöksiä. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kehittämä sovellus auttaa metsänomistajaa valitsemaan tavoitteisiin parhaiten sopivan hakkuuvaihtoehdon ja ajankohdan. Metsävaaka tarjoaa myös metsänomistajalle ehdotuksia metsikölle soveltuvista uudistamistavoista. Käyttäjä voi ennakoida sovelluksen avulla metsän kasvua ja tuoton kehitystä. Ilmainen verkkosovellus on tarkoitettu varttuneiden eli vähintään 40-vuotiaiden talousmetsien käsittelyn päätöksenteon tueksi. Sovelluksen ylläpidosta ja kehitystyöstä vastaa Suomen metsäkeskus. Metsävaakaa voi kokeilla osoitteessa www.metsavaaka.fi

Tapahtumat

www.metsakartta.fi

8

Tiekuntien toiminta tutuksi 5.11., 12.11. ja 19.11.2014 Viitasaari Kolmen illan kurssilla käsitellään yksityistielakia ja tiekunnan hallinnointia sekä tien ylläpitoa ja kunnostusta.

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun -seminaari 6.11.2014 Kajaani Mitä metsäpalveluyrittäjältä odotetaan ja millaista osaamista yrittäjyys vaatii? Seminaarissa kuullaan Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun -selvityshankkeen tuloksia sekä metsäpalveluyrittäjiä ja heidän asiakkaitaan.

Polvelta toiselle -messut 8.11.2014 Seinäjoki Messuilta löydät oman neuvojasi maa- ja metsätilan omistajanvaihdokseen. Paikalla maakunnan parhaat asiantuntijat.

www.metsaan-lehti.fi


uutiset

SATA VUOTTA MOOTTORISAHOJA Moottorisahoilla on Suomessa katkottu puita pian sata vuotta. Sadassa vuodessa moottorisahat ovat kehittyneet huimasti. Ensimmäiset puunkaatokoneet painoivat yli sata kiloa – silti niitäkin mainostettiin kevyiksi. Nykyaikaiset, metsurien käyttöön tarkoitetut moottorisahat painavat 5–6 kiloa. Kirveiden kalke hallitsi savotoiden äänimaailmaa 1950-luvulle asti. Maaseudulla oli tarjolla ylen määrin työvoimaa. Se piti hakkuumiesten palkat matalalla, joten koneellistaminen ei kannattanut. Vasta vuonna 1960 moottorisahoin kaadettiin ensi kertaa enemmän puita kuin käsityövälinein. Vaikka sahojen tekninen kehitys on ollut huimaa, se on ollut kaikkea muuta kuin suoraviivaista. Taipaleelle mahtuu omalaatuisia harha-askeleita. Eräs erikoisimmista – ja käyttökelvottomimmista – oli yhdysvaltalaisen Cummings-yhtiön varren päähän asennetulla pyöröterällä varustettu Sally-saha, joita niitäkin tuotiin Suomeen. Sahan satavuotisen historian kunniaksi Metsäkustannuksen Moottorisaha-kirjaan on kerätty kuvat ja lyhyt selostus sadasta merkittävimmästä ja kiinnostavimmasta sahamallista, joilla Suomessa on puita kaadettu. – Uskon, että sieltä löytyy useimpien sahurien lempisahat eri vuosikymmeniltä, lupaa kirjan kirjoittanut Mikko Riikilä.

Mootjatoarnisoanha kir kerätsttyakkuiivna-t sada immasta nostavmallista. saha

Asioi Metsäkeskuksessa METSÄKESKUKSEN TOIMISTOT ovat auki maanantaista perjantaihin kello 9–15.30. Paikallistoimistot ovat avoinna sopimuksen mukaan. Metsäkeskuksen asiakastuki palvelee arkisin kello 8–18 numerossa 029 432 409.

Metsäneuvontaa etämetsänomistajille Helsingissä 18.–20.11.2014 Yhä useampi metsänomistaja asuu kaukana metsäpalstastaan. Etämetsänomistajuuden ei kuitenkaan tarvitse merkitä metsästä etääntymistä. Pääkaupunkiseudulla asuvat metsänomistajat, jotka omistavat metsää Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Lounais-Suomessa voivat varata henkilökohtaisen neuvonta-ajan Metsäkeskuksen Pasilan toimistolle 18.–20.11. Maakuntien metsäneuvojat auttavat metsänomistajia omien metsätietojen hyödyntämisen alkuun. Seuraa postiasi sekä Metsäkeskuksen verkkosivuja ja varaa oma aikasi. Lue lisää

tapahtumis tamme:

Puusta energiaa -seminaari

Puunkaadon perusteet

13.11.2014 Tampere

15.11.2014 Kouvola

Seminaarissa käsitellään aamupäivän aikana kattavasti valtakunnan ja maakunnan energiapolitiikkaa ja ajankohtaisia aiheita. Iltapäivällä retkeillään uusille bioenergialämmityskohteille.

Aamupäivän aikana käydään läpi moottorisahan huolto ja käyttö. Iltapäivällä työskennellään metsurin opastamana.

www.metsaan-lehti.fi

Tuottava metsätalous -seminaari

metsakeskus.fi tapahtumat /

18.11.2014 Kuopio Asiantuntijoiden viisi vinkkiä tuottavaan metsä­ talouteen. Tule kuuntelemaan ja kommentoimaan.

9


Kuva: Risto Mulari

METSO JATKUU VUOTEEN 2025 Valtioneuvosto teki kesäkuussa periaatepäätöksen EteläSuomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) jatkamisesta vuosille 2014–2025. Ohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsä­ lajien taantuminen ja vakiinnuttaa metsäluonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys. METSO-ohjelman ansiosta Suomessa on suojeltu lähes 30 000 hehtaaria luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita metsiä. Ohjelma on myös osoittanut, että vapaa­ ehtoisuuteen perustuva luonnonsuojelu toimii. Tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä maanomistajien vapaa­ ehtoisesti tarjoamia alueita perustetaan yksityisiksi luonnon­ suojelualueiksi, hankitaan valtiolle tai rauhoitetaan määräajaksi yhteensä 96 000 hehtaaria. METSO-ohjelma edistää lisäksi talousmetsien luonnon­ hoitoa, lisää tietämystä metsien monimuotoisuudesta, edistää metsä- ja ympäristöorganisaatioiden välistä yhteistoimintaa sekä lisää metsien monimuotoisuutta koskevaa viestintää ja koulutusta. Lisätietoja: www.metsonpolku.fi

Metsä tuli pihaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa nostetaan metsistä kunttaa eli varpukasvillisuuden peittämää metsänpohjamattoa. Kuntta soveltuu omakotitalojen ja loma-asuntojen pihoille pintamateriaaliksi. Sitä käytetään myös julkisten alueiden maisemointiin: esimerkiksi tienvarsien ja luiskien ilme kohenee metsäkasvillisuudella. Parhaimmassa tapauksessa kunttapihalta voi poimia mustikkapiirakan aineksia jo samana kesänä, kun varpumatto on tuotu metsästä. Lue juttu kuntannostosta osoitteessa www.metsaan-lehti.fi/fi/artikkeli/ kaunis-kunttapiha-suoraan-metsästä

Kuva: Risto Mulari

PUUT POIS SÄHKÖJOHTOJEN VIERELTÄ

S

ähkökatkojen määrää voitaisiin vähentää selvästi toteuttamalla riittävät metsähoitotoimenpiteet johtoalueiden vierimetsissä ajoissa. Eniten ongelmia aiheuttavat hoitamattomat nuoret metsät, joissa kasvaa ohutrunkoisia lehtipuita. Nämä puut taipuvat herkästi sähkölinjoille lumen painosta. Myös liian lähelle jätetyt säästöpuut ovat sähkölinjoille ongelma.

Tapahtumat

Vierimetsiä hoidat näin: • Ensiharvennus tehdään ajallaan havupuita suosien. • Riukuuntunut puusto tulisi harventaa 8–10 metrin pituudessa. • Taimikonhoito tehdään ajoissa, jotta puut järeytyisivät.

10

Uusi metsälaki – metsänkäsittelyn uudet tuulet 18.11.2014 Valkeakoski Uuden metsälain pääkohdat keskittyen metsänomistajan kannalta keskeisiin uusiin hakkuu- ja uudistusvaihtoehtoihin.

• Siemen- tai säästöpuita ei jätetä niin lähelle sähköjohtoja, että ne kaatuessaan ulottuisivat johtojen päälle. • Linjalle päin taipuneet ja oksia kasvattaneet pitkät puut tulee poistaa. • Metsä tulisi uudistaa ajoissa, jotta puut eivät alkaisi lahota ja kaatua linjoille. • Metsänviljelyssä siemeniä ei kylvetä eikä taimia istuteta johtoalueelle. • Eri-ikäisrakenteinen metsänhakkuu, jossa suurimpia puita poistetaan, sopii usein vierimetsän hoitoon. Lisätietoja: www.metsakeskus.fi/hankkeet/tuuli-jalumituhojen-ennakointi-metsaalueilla

Metsään.fi-päivä

Metsätilan sukupolvenvaihdos

20.11.2014 Oulainen

29.11.2014 Jyväskylä

Päivän aikana voit tutustua oman metsäsi tietoihin Metsäkeskuksen toimistolla Oulaisissa.

Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu, vaihtoehdot, verotus sekä käytännön esimerkkejä. Paikalla asiantuntijat Metsäkeskuksesta ja metsänhoitoyhdistyksistä.

www.metsaan-lehti.fi


Lakimies vastaa Vahingonkorvaus metsätuhosta Kuka on korvausvelvollinen, jos metsätuho leviää naapurin maalta?

U

usi laki metsätuhojen torjunnasta korvasi tämän vuoden alusta aiemman ”ötökkälakina” tunnetun lain metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta. Vahingonkorvaussäännökset sekä niihin liittyvät vahingoittuneiden havupuiden ja havupuutavaran metsästä poistamista koskevat velvoitteet säilyivät pääperiaatteiltaan ennallaan. Uuden metsätuholain mukaan puu­ tavaran omistajan on huolehdittava siitä, että syyskuun ja toukokuun välisenä aikana kaadettu havupuutavara kuljetetaan pois hakkuupaikalta ja välivarastosta laissa säädettyihin määräaikoihin mennessä. Samoihin määräaikoihin mennessä on poistettava metsästä myös vahingoittuneet, esimerkiksi tuulen kaatamat ja katkomat havupuut, joista voi levitä metsätuhoja aiheuttavia hyönteisiä. Vahingoittuneiden havupuiden poistamisesta vastaa niiden omistaja. Velvollisuus koskee 10 kuutiometriä hehtaarilla ylittävää osaa vahingoittuneista kuusipuista ja 20 kuutiometriä hehtaarilla ylittävää osaa männyistä. Havupuutavaran ja vahingoittuneiden puiden poistamisen sijaan voidaan tehdä myös muita laissa määriteltyjä toimenpiteitä, jotka estävät hyönteisten lisääntymisen ja leviämisen. Jos puutavaran omistaja tai maanomistaja laiminlyövät velvollisuutensa ja jos tämän seurauksena toisen maanomistajan puustoa kuolee vähintään 20 kuutiometriä hehtaaria kohti tai puuston kasvu vähenee yli 10 kuutiometriä hehtaaria kohti enintään viiden vuoden aikana, syntyy vahingonkorvausvelvollisuus. Korvausvastuu koskee myös terminaali- ja tehdasvarastoihin varastoidun puutavaran omistajaa. Näitä pysyviä varastopaikkoja koskeva korvausvastuu on tiukempi kuin metsissä ja välivarastoissa. Vahingoittuneista puista sekä metsässä ja välivarastossa olevasta puutavarasta leviävien metsätuhojen korvausvastuu on tuottamusperusteista eli se edellyttää laissa säädettyjen toimenpiteiden laiminlyömistä. Lisäksi korvattavien vahinkojen edellytetään olevan niin merkittäviä, että laissa säädetty vahin-

www.metsaan-lehti.fi

Janne Uitamo johtava metsälakiasiantuntija, OTM, MMM, Metsäkeskus,

kojen vähimmäismäärä ylittyy. Terminaali- ja tehdasvarastoista levinneistä metsätuhoista vahinkoa kärsinyt maanomistaja voi saada korvauksen puutavaran omistajan tuottamuksesta ja vahingon määrästä riippumatta. Valtion erityinen korvausvastuu koskee tilanteita, joissa metsätuho leviää luonnon­ suojelualueelta, laissa mainitulta muulta suojellulta kohteelta, valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankitulta alueelta tai alueelta, jota hoidetaan Metsähallituksen suojelupäätöksen mukaisesti. Näiltä alueilta peräisin olevia tuhoja koskee syy-yhteyden niin sanottu alennettu näyttövaatimus; vahingonkärsijän on voitava osoittaa, että vahinko on toden­näköisesti aiheutunut luonnonsuojelualueelta tai muulta laissa mainitulta vastaavantyyppiseltä kohteelta levinneestä metsätuhosta. Muissa tapauksissa edellytetään vahingonkorvauslain mukaista ”täyttä näyttöä”, jolloin syy-yhteys on voitava osoittaa hyvin suurella todennäköisyydellä. Käytännössä sen osoittaminen, että metsä­tuho on levinnyt toisen maanomistajan metsään juuri tietyltä sen lähellä sijaitsevalta kohteelta voi osoittautua vaikeaksi. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun saman tuhonaiheut­tajan aikaansaamia puustotuhoja esiintyy yleisesti samantyyppisissä metsiköissä kuin se, johon levinneen tuhon alkuperää yritetään selvittää. Helpoimmin vahingon alku­perä lienee osoitettavissa pitkään käytettyjen puutavaran terminaali- ja tehdasvarastojen lähiympäristöissä. Korvauksen määrästä säädetään metsä­ tuholaissa niissä tapauksissa, joissa korvataan luonnonsuojelualueilta ja muilta samantyyppisiltä kohteilta levinneitä puustotuhoja valtion varoista. Korvaus kattaa tällöin puuston metsä­taloudellisen arvon, johon sisältyy taimikkovaiheen ohittaneen puuston niin sanottu odotusarvo. Tuhoutuneesta taimikkovaiheen puustosta korvataan uudistamiskulut. Lisäksi korvataan tarpeelliset ja kohtuulliset vahingon arviointikulut. Muissa tapauksissa vahingonkorvauksen määrä määräytyy vahingonkorvauslain perusteella. Lähtökohtana on täysi korvaus, joka tarkoittaa vahingonkärsijän saattamista samaan asemaan kuin jos vahinkoa ei olisi tapahtunut. Vahingonkärsijän tulee ryhtyä tarvittaviin toimiin vahingon rajoittamiseksi. Jos tällaiset toimenpiteet on laiminlyöty, vahingonkorvausta voidaan alentaa tai se voidaan joissakin tapauksissa evätä kokonaan.

11


Jälkipolville

Nähtävää Vapaaehtoinen metsänsuojelu tuottaa hyvää mieltä, mutta suojelusopimuksista saa myös taloudellista hyötyä. teksti Sirpa Sutinen kuvat Risto Takala

12

www.metsaan-lehti.fi


www.metsaan-lehti.fi

13


Luonnonhoitotyötä lehdossa Perillä paljastuu, että puita on korjattu suojelukohteesta. Hakkuut on tehty lehtometsän ennallistamiseen tähtäävän luonnonhoitohankkeen nimissä. Suurin osa kuusista on korjattu, mutta muutama on jätetty suojelluiksi. Valoisaa lehtoa on vaikea kuvitella tiheäkasvuiseksi kuusikoksi, joka sijaitsi paikalla ennen hakkuita. Tälle luonnonhoitokohteelle saatiin viime vuonna Suomen metsäkeskukselta päätös ympäristötuesta, joka korvaa suojeltujen puiden hakkuuarvon. Suojelusopimus on tehty kymmeneksi vuodeksi. Kohde on nyt puustollisesti ennallistettu. Edessä on vielä metsän vesitalouden ennallistaminen, joka tehdään ojia tukkimalla. Tarkoitus on kaivaa lehdon laitaan

14

96 000 ha

R

Rouhea metsätie ravistelee Nevalan perinnetilan metsien halki keikkuvaa maastoautoa. Matka taittuu kohti tiettyä muutaman hehtaarin metsäkaistaletta, viime talven hakkuun jälkiä katsomaan. Tien varressa on pinotolkulla koivurunkoja. Tilan isäntä Jyrki Suikkanen kertoo, että ne jätettiin talvihakkuilta tilalle polttopuiksi. Suikkasen isännöimä perinnetila sijaitsee Kolin kansallismaisemissa Pohjois-Karjalassa, Heraniemen kylässä.

Lähde: www.metsonpolku.fi

Puun myynti ja luonnonsuojelu eivät Jyrki Suikkasen mielestä sulje toisiaan pois.

Vuoteen 2025 mennessä maanomistajien tarjoamia alueita on tarkoitus perustaa yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi, hankkia valtiolle tai rauhoittaa määräajaksi yhteensä 96 000 hehtaaria.

pieni lampi, jonne toivotaan uudisasukkaaksi rupiliskoa. – Sen asuinpaikkoja on jo lähistöllä, tietää Suikkanen, joka on koulutukseltaan biologi. Hän katselee ympärilleen lehdossa ja myöntää olevansa tyytyväinen hoitotoimien lopputulokseen. – Metsästä lähti hakkuissa rahallisesti arvokkain puusto, ja maisemallisesti arvokkain jäi. Nevalan tilan metsissä on ennallistettu myös puustoisia soita. Vuosi sitten tehty ympäristötukipäätös kattaa 25 hehtaarin alueen.

Suojelusta taloudellista hyötyä Suikkanen ei väheksy metsien hoidossa taloudellisia arvoja, mutta korostaa, että metsä voi tarjota rahallista hyötyä myös matkailun kautta. Matkailupalvelut kytkeytyvät saumattomasti perinnetilan arkeen. – Monimuotoisuuden säilyttäminen, esteettiset ja virkistykselliset arvot, Suikkanen luettelee perusteluja metsien suojelupäätöksille, joita tilalle on tehty jo useampia. Tilan 150 hehtaarin metsistä lähes puolet on eri tavoin, joko määräaikaisesti tai pysyvästi, suojeltuja kohteita. Nevalan www.metsaan-lehti.fi


Tarkoitus on kaivaa lehdon laitaan lampi, johon toivotaan uudisasukkaaksi rupiliskoa.

Määräaikaisen ympäristötuen laskentakaava

tila on kasvanut pala palalta metsätilojen hankinnoilla. – Ostimme Nevalan tilan, ensimmäiset viisi hehtaaria, vuonna 2001. Nyt vaaramaisemassa sijaitsevaan tilaan kuuluu niin vanhoja kuin nuoriakin metsiä, erityyppisiä soita ja metsittyneitä peltoja. Metsän suojelu ja metsän talouskäyttö on yhdistetty siten, että luonnonhoitokohteita on hakattu talousmetsien hoidon ja puukaupan yhteydessä. Nuoria metsiä on harvennettu. Myös suojellut alueet tuottavat taloudellista hyötyä. – Pysyvästi suojellut metsät tuottavat vähintään sen, minkä hakatessakin saisi, ehkä jopa enemmän. Tappiolle siinä ei ainakaan jää, Suikkanen laskeskelee. – Määräaikaisessa suojelussa on se hyvä puoli, että kymmenen vuoden kuluttua voi punnita, mikä tilanne silloin on, eli haluaako jatkaa suojelua vai tehdä jotain muuta.

Metsänhoidon monet näkökulmat Metsän suojelija voi olla myös aktiivinen puuntuottaja – kaikkea metsää ei tarvitse suojella, eikä suojelu sulje pois talousmetsien hoitoa. Suikkanen on tyytyväinen uusittuihin metsänhoidon suosituksiin, jotka tarjoavat metsänomistajalle eri tapoja hoitaa metwww.metsaan-lehti.fi

Metsäkeskuksen myöntämä kymmenen vuoden ympäristötuki tuottaa 2 710 euroa esimerkkikohteelle, jonka pinta-ala on 1,2 hehtaaria ja hakattavissa oleva puusto 250 kuutiometriä. Hakijan koko kunnan alueella omistamien metsien puuston välittömästi hakattavissa oleva puumäärä on 1 000 kuutiometriä. Maa- ja metsätalousministeriön määrittämä Metsäkeskuksen alueen keskikantohinta on 30 euroa kuutiometriltä. Hakkuuarvokorvaus muodostuu ympäristötukikohteen hakkuuarvosta, josta on vähennetty neljän prosentin suuruinen vähäisen haitan omavastuu. Omavastuu lasketaan hakijan kaikkien saman kunnan alueella omistamien metsien puuston hakkuuarvosta. Ympäristötukikohteen hakkuuarvo saadaan kertomalla kohteen välittömästi hakattavissa olevan puuston määrä metsäkeskusalueen keskikantohinnalla. Peruskorvaus lasketaan kertomalla keskikantohinta kymmenellä jokaista ympäristötukikohteen alkavaa hehtaaria kohden. Metsänomistaja voi saada muuta korvausta kohteen hoidon ja käytön suunnittelusta sekä elinympäristön hoitotöistä.

Korvauksen muodostuminen Koko puuston hakkuuarvo 1 000 m3 × 30,00 €/m3 = 30 000 € Kohteen hakkuuarvo 250 m3 × 30,00 €/m3 = 7 500 € Vähäinen haitta (4 %) Hakkuuarvokorvaus Peruskorvaus

30 000 € × 0,04 = 1 200 € 7 500 € – 1 200 € = 6 300 €

2 × (10 × 30,00 €/m3) = 600 €

Muu korvaus (esim. hoitotyöt) = 410 € Ympäristötuki yhteensä (6 300 € + 600 €) / 3 + 410 € = 2 710 € Lähde: www.metsonpolku.fi

15


Nevalan tilalla on pysyvässä suojelussa METSO-ohjelman kautta muun muassa runsaspuustoisia vanhoja metsiä. .

Veräjät on pidettävä suljettuina, jotta perinnemaisemia hoitavat lampaat ja hevoset pysyvät aidatuilla alueilla.

Metsän suojelija voi olla myös aktiivinen puuntuottaja - kaikkea metsää ei tarvitse suojella.

16

säänsä. Suosituksissa näkyy ajatus eriikäisrakenteisen metsän kasvatuksesta. Metsänomistaja voi valita metsätilansa eri osiin erilaisia metsänkasvatusperiaatteita, jotka pohjautuvat metsänomistajan omiin arvoihin ja valintoihin. Nevalan tilalle on hakattu muutama aukkokin, joskin niissäkin on takana ajatus maiseman ennallistamisesta. – Talon lähellä hakattiin aukoksi hehtaarin metsä vanhan niityn alueelta, Suikkanen kertoo. Tilan maihin kuuluu myös paikallis­ historiallisesti arvokas Mannerheim-ristin ritarin kotitalo, jonka pihapiiri avattiin niin ikään aukoksi hakkaamalla. Paikallishistoriasta kiinnostunut tilan isäntä katsoo metsiään myös kulttuuriympäristön ja -historian linssien läpi. Suojelumetsässä kulkiessaan hän erottaa polun, jota pitkin naapurit ovat sata vuotta sitten kulkeneet talosta toiseen. Hän näkee metsissään kaskiviljelykauden jälkiä ja kertoo niistä löytyvän jopa vanhoja nauriskuoppia. Johtoajatuksena tilan metsien hoidossa on säilyttää jälkipolville metsiä, jotka kertovat tarinoita menneisyydestä.

www.metsaan-lehti.fi


Jyrki Suikkanen toivoo, että suojeltujen metsien myötä jälkipolvillekin jäisi nähtäväksi, mitä metsät ovat joskus olleet.

Pysyvän suojelun voi toteuttaa monella tapaa METSO – metsänomistajan valinta

Maatiaiskanat kuopsuttelevat perinnetilan pihassa.

– Kaikki alkoi siitä, kun Otso Metsäpalvelujen Janne Leppänen teki tilalle metsäsuunnitelman, Suikkanen kertoo suojelun taustoista. Hän myöntää, että tavoitteena on saattaa metsistä yksityisen suojelun piiriin niin paljon kuin mahdollista. Vuodesta 2008 toimineen METSOohjelman perustana on ollut nimenomaan vapaaehtoinen metsänsuojelu. Nevalan tilan metsistä löytyi asiantuntijan opastuksella useita suojeluun soveltuvia kohteita: vanhaa metsää, soita, lehtoa, kalliojyrkänteitä ja puustoisia perinneympäristöjä. METSO-ohjelman tarjoamista vaihtoehdoista on Nevalan tilalla käytetty sekä pysyvän että määräaikaisen suojelun keinoja. Metsissä on tehty myös luonnonhoitotöitä. Määräaikaiset suojelusopimukset ja luonnonhoitotyöt on tehty Suomen metsäkeskuksen kanssa, pysyvästi suojelluista alueista on päättänyt ELY-keskus.

Perinnemaisemaa vaalimassa Suikkanen hyvästelee vieraansa tilan päärakennuksen edustalla. Harmaaksi patinoituneiden seinälautojen taakse kätkeytyy satavuotias hirsirakennus, joka on siirretty nykyiselle sijalleen Lieksasta. Perinnerakentaminen osoittautuu isännän harrastukseksi, sillä pihapiirissä seisovat kymmenkunta hirsirakennusta ovat nekin siirretty hirsinä eri puolilta maakuntaa. Vieraita pistäytyvät tervehtimässä myös talon neljä koiraa ja kaksi kissaa. Kirjavat maatiaiskanat kuopsuttavat pihamaalla, ja jostain pihan laidasta kuuluu lampaan määkinää. – Maisemanhoitajat työssään, toteaa Suikkanen ja selittää, että lampaat hoitavat niin perinnemaisemaa kuin perinnebiotoopKeskustelu jatkuu peja. l verkkolehdessä! www.metsaan-lehti.fi

Suomen metsäkeskuksen johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä tietää, että monet metsänomistajat näkevät metsissään taloudellisten arvojen rinnalla myös maisemallisia ja virkistyskäyttöön liittyviä arvoja. Suojelualueen voi perustaa muun metsätalouden rinnalle. Metsänomistajan vapaaehtoisuuteen perustuvan METSO-ohjelman kautta on mahdollista huomioida vaihtoehtoiset arvot ja turvata metsien monimuotoisuus. Pysyvään suojeluun soveltuvia uhanalaistuneita luonnonympäristöjä luetellaan METSOssa kymmenkunta, vanhoista runsaslahopuustoisista metsistä kalliojyrkänteisiin. Metsänomistajalta puuttuu usein tietoa omien metsien mahdollisesti suojelukohteiksi sopivista alueista. Apua saa Suomen metsäkeskuksesta, jonka tehtäviin kuuluu METSO-kohteiden välitys, vaikka se toteuttaa METSOn päätehtävänään määräaikaista suojelua, metsätalouden ympäristötukisopimuksia. Maanomistaja saa Metsäkeskuksesta METSOn palvelut yhdeltä luukulta. – Meihin otetaan yhteyttä suojelualueen perustamisaikeissa. Jos kohde sopii pysyvään suojeluun, välitämme sen ELY-keskukselle, Seppälä kertoo. Seppälä korostaa, että metsänomistaja ratkaisee itse, lähteekö hän mukaan suojeluun ja millaisin keinoin. ELY-keskus tekee päätöksen pysyvästä suojelusta. Pysyvästi suojeltu metsäalue on poissa metsätalouskäytöstä, mutta suojelu ei yleensä rajoita jokamiehenoikeuksia. Pysyvään suojeluun soveltuvat pääsääntöisesti yli neljän hehtaarin kohteet. – Koko ei kuitenkaan ole ehdoton, jos kohde sijaitsee esimerkiksi entisen suojelualueen vieressä, Seppälä selittää. Pysyviä suojelusopimuksia voi toteuttaa eri tavoin. – Suosituimpia pysyviä suojelukeinoja on yksityisen suojelualueen perustaminen. Alue jää metsänomistajan omistukseen, ja maksettava korvaus perustuu puuston arvoon. Suojelun voi toteuttaa myös myymällä alueen valtiolle tai vaihtamalla suojelualueen valtion maahan. – Myös metsänsuojelusta saa tuloja. Pysyvään suojeluun liittyy se positiivinen asia, että korvaus on verovapaa, muistuttaa Seppälä.

17


Napakka metsänainen

Kainuusta

Hannele Karhu on perheyrityksen monitoimiosaaja. Vihreähiuksinen metsätalousinsinööri haluaa raikastaa metsäpalveluyrittäjyyden miehistä ja aavistuksen konservatiivista brändiä.

P

teksti RIITTA NISKANEN kuvat harri tarvainen

uolankalainen Hannele Karhu istuu työpaikallaan Metsäpalvelu Karhun toimistossa kunnan keskustassa. Toimisto muutti vuosi sitten uusiin, isompiin tiloihin ja katutasoon. – Täällä on hyvä ottaa metsänomistajia vastaan ja pitää tiekuntien kokouksia. Mieheni Jalo on myös riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja, joten niihinkin kokouksiin tämä sopii, hän sanoo. Metsäpalvelu Karhu Oy on Jalo Karhun omistama yritys, joka työllistää kuusi ammattitaitoista ja – kuten Hannele Karhu sanoo – ”tolokkua” metsuria. Yrityksen juuret ulottuvat 16 vuoden taakse. Silloin Jalo Karhu perusti oman toiminimen ja teki metsurin töitä. Vuonna 2006 yritys muutettiin osakeyhtiöksi, ja Hannele Karhu päätti alkaa itsekin metsäalan ammattilaiseksi. – Sitä ennen olin kaupan alalla. Oikeastaan metsä­ teollisuuden jatkojalosteiden parissa, koska työskentelin kirjojen kanssa, hän nauraa. Karhu suoritti ensin metsurin tutkintoon valmistavan koulutuksen Kainuun ammattiopistossa Kajaanissa. Vuoden kuluttua hän lähti opiskelemaan metsätalousinsinööriksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluun Joensuuhun. – Sitten into iski. Ennen kuin sain paperit ulos Joensuussa, päätin suorittaa ylemmänkin metsätalousinsinöörin tutkinnon Mikkelissä. Nyt Hannele Karhu on perheyrityksen monitoiminainen. Hänen päätyönsä on viestintä ja markkinointi, mutta lisäksi hänen vastuullaan ovat erityisesti tie­ palvelut. – Olen käynyt Suomen tieyhdistysten tieisännöitsijän koulutuksen ja olen paljon tekemisissä etenkin yksityis18

teiden kanssa. Määrittelen niiden tiemaksut osakkaille. Teen myös metsäsuunnittelua ja puran työruuhkia.

Ohipuhumiset ja tytöttelyt jääneet Metsäalan yrittäjinä on perinteisesti totuttu näkemään enimmäkseen miehiä. – Alussa tytöteltiin ja huomasin, että ohitseni puhuttiin miehelleni. Nykyään sitä ei enää tapahdu, kun hoidan asiat napakasti ja asiallisesti, Karhu sanoo. – Joskus naisen kanssa voi jopa jutella helpommin vaikeista aiheista, kuten tieasioista, joissa ei saisi koskaan provosoitua. Yleensä kun keskustelemme ja perustelen asiat, lopulta paiskataan kättä. Karhu kertoo viihtyvänsä erinomaisesti metsäalalla. Hän on erityisen kiinnostunut metsäbrändin raikastamisesta eli määrätietoisesta mielikuvan muokkaamisesta. – Metsäpalvelut ovat asiakaspalvelua siinä missä mikä tahansa muukin. Nykymetsänomistaja ei ole enää yhtä organisaatiouskollinen kuin vanhempansa. Ihmiset etsivät tietoa netistä, pohtivat ja fiilistelevät asioita. Mielikuvalla on äärimmäisen suuri merkitys. Metsä kytkeytyy myös Karhun harrastuksiin, joihin kuuluu neljä koota: koira, kickbike, kengät ja kamppeiden kierrätys. Karhu kulkee mielellään vapaa-aikanaan metsässä. Jos mieltä painaa jokin asia, on kiva lenkkeillä hyvin hoidetuilla metsäautoteillä. – Silti suhteeni metsään on enemmän ammatillinen. Arvostan ja kunnioitan metsää. Kun sitä hoitaa hyvin, se on arvokas asia.

Asiakkaana metsänomistajia ja yhtiöitä Hannele ja Jalo Karhun luotsaaman yrityksen palveluihin kuuluvat kattavasti kaikki metsäalan palvelut. – Alkaen metsäsuunnittelusta ja perinteisistä metsuritöistä eli istutuksista ja raivaussahatöistä ojitussuunnitelwww.metsaan-lehti.fi


"Alussa tytöteltiin ja ohitseni puhuttiin miehelleni. Enää niin ei tapahdu."

www.metsaan-lehti.fi

19


Hannele Karhu mittaustöissä. Puun rinnankorkeusläpimitan ja pituuden avulla selviää tilavuus litroina.

miin, metsäteiden rakentamiseen, yksityisteiden hallinnointiin, hoitoon ja kunnostamiseen, Hannele Karhu määrittelee. – Nykyisin teemme paljon miestyönä myös loma-asutusten stailausta eli siistimme ihmisten mökkipihoja. Avaamme jokimaisemaa ja kaadamme näkymiä haittaavia puita. Yksityisten metsänomistajien lisäksi yrityksen asiakkaisiin kuuluvat monet isot metsäalan toimijat. – Teemme puukauppaa ja muuta yhteistyötä eri metsätoimijoiden kanssa. Metsäyhtiöt ostavat meiltä metsuri-, istutus- ja metsäsuunnittelu­ töitä.

Yksityisten metsäpalveluyritysten suurin kipupiste on se, ettei niitä tunneta. Metsään.fi on hyvä kohtaamispaikka

METSÄÄN.FI-PALVELUN SISÄLTÖ LAAJENEE • • • •

Palvelu on käytössä kellon ympäri. Vuosimaksu on 60 euroa. Palvelussa olevat tiedot ovat varmassa tallessa. Tunnistautumiseen tarvitaan aina verkkopankkitunnukset. • Palvelun sisältö laajenee koko ajan. Sivustolla metsänomistaja voi: • ilmoittaa metsässään tehdyt työt Metsäkeskuksen päivitettäviksi • tehdä metsänkäyttöilmoituksen • tehdä työkohdeilmoituksen eli pyytää palvelun­ tarjoajilta yhteydenottoja työ- ja hakkuukohteista • antaa palveluntarjoajille suostumuksen metsä­ tietojensa selailuun tai siirtoon Sivustolla palveluntarjoaja voi: • hyödyntää metsänomistajan suostumuksella käyttöönsä saamia tietoja • ottaa yhteyttä työkohdeilmoituksella saamiensa kohteiden metsänomistajiin • ottaa yhteyttä ja markkinoida palveluitaan metsän­omistajien suostumuksella saatujen tietojen pohjalta www.metsään.fi

20

Metsäpalvelu Karhu oli runsas vuosi sitten yksi ensimmäisistä Metsään.fi­­­-­­palveluun liittyneistä yrityksistä. Hannele Karhun mielestä sivusto on hyödyllinen, miellyttävä käyttää, helppo ja selkeä. – Pääsemme näkemään ehdotetut metsänhoitotyöt ja hakkuut, joissa töiden kiireellisyys näkyy eri värikoodeina. Kun klikkaan kohteen auki ja avaan tiedot, näen puuston iän, määrän ja muun tarkan infon. Sen pohjalta voin ottaa metsänomistajaan yhteyttä ja tarjota palvelujamme. Metsään.fi-sivusto toimii paikkana, jossa metsäammattilaiset ja metsänomistajat kohtaavat molempia hyödyttävällä tavalla. Tiedot ovat luottamuksellisia ja sivulle kirjautuminen vaatii aina pankkitunnukset. Sivuston sisältö kehittyy kaiken aikaa. Syyskuussa Metsään.fissä käynnistyi työkohdevälitys. – Emme ole vielä saaneet työkohteita nähtäväksemme, mutta uskon, että metsänomistajat virkistyvät ilmoittelemaan, kun tieto uudesta ominaisuudesta leviää, Karhu sanoo.

Verkostoitumisella näkyvyyttä Yksityisten metsäpalveluyritysten suurimpana kipupisteenä Hannele Karhu pitää puutteellista tunnettuutta. – Samalla tavalla kuin lääkäripuolella on terveyskeskusten rinnalla yksityisiä lääkäriasemia, metsäpuolella on metsänhoitoyhdistyksen rinnalla yksityiset metsäpalveluyritykset, Karhu kuvailee. Kainuun neljä metsäpalveluyritystä ovat parantaneet näkyvyyttään perustamalla yhteisen nettisivuston ja toimivan yhteistyöverkoston. – Jos tulee isompi työmaa, voimme yhdistää voimavarat. Olemme myös tehneet yhteisiä tarjouksia. Yhteisen verkoston ansiosta jokaisen yrityksen ei tarvitse olla huippu kaikessa. Kullakin on oma erikoisvahvuutensa. Karhuilla valttina ovat tieasiat, kuten myös verkostoon kuuluvalla sotkamolaisella yrityksellä. Metsäsuunnittelu ja puukauppa ovat kuhmolaisen yrityksen vahvat alat. Nykyaikaisena markkinointi-ihmisenä Karhu korostaa sosiaalisen median merkitystä yrityksen näkyvyyden luomisessa. – Yritän pitää somessa yllä Kainuun metsätoimistot -verkoston tunnettuutta. Siellä on hyvä olla esillä ja pysyä samalla viestinnässä vastavuoroisena ja avoimena. l

www.metsaan-lehti.fi


Paininpuu

Metsäbiotalous luo hyvinvointia

P

ääministeri Stubbin hallituksen ohjelmassa biotalous on keskeinen painopistealue elinkeinorakenteemme uudistamisessa. Suomen biotalousstrategia julkaistiin viime keväänä ja sen strategiset päämäärät ovat kilpailukykyinen toimintaympäristö, uuden liiketoiminnan kehittäminen biotaloudesta, vahvan osaamisperustan luominen sekä biomassojemme käytettävyys ja kestävyys. Biotaloutta ovat niin yksittäisissä yrityksissä tehdyt innovaatiot kuin metsäteollisuuden jätti-investoinnit tai biohajoavan muovikatteen käyttö vihannestuotannossa. Metsiin ja puuhun perustuva metsäbiotalous on luontaisesti vahvin alueemme, ja sen kehittämiseen meidän kannattaa panostaa voimakkaasti. Metsäbiotalous on vihreä Sampo. Metsäteollisuus kehittää määrätietoisesti uusia biopohjaisia tuotteita ja teknologiaa. Myös puurakentaminen on vahvassa kasvussa. Uudet investointisuunnitelmat, kuten Metsä Groupin jätti-investointi Äänekoskelle ovat konkreettisia osoituksia siitä, että alaan uskotaan ja siihen investoidaan. Näin luodaan uusia työpaikkoja, kansan­talouden kasvua ja hyvinvointia kestävästi. Konkreettisena osoituksena näiden investointien tärkeydestä hallitus satsasi syksyn budjettiriihessä rahaa selvitys­työhön, jonka avulla kehitetään suunnitteilla olevien metsä­ talouden biotalous­investointien puuraaka-ainehuoltoa. Olen erityisen tyytyväinen myös siihen, että ensi vuoden alussa toimintansa aloittavalle Luonnonvarakeskukselle suunnitellut toimintamenojen lisäsäästöt peruttiin. Maa- ja metsätalousministeriö on panostanut voimakkaasti parantaakseen metsäbiotalouden toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Puumarkkinan toimivuuteen on haettu yhdessä alan toimijoiden kanssa uusia ratkaisuja, lainsäädäntöä on uudistettu, sääntelyä purettu ja palvelumarkkinan tasapainoisuutta parannettu. Nämä kaikki toimenpiteet tähtäävät metsätalouden kannattavuuden parantamiseen ja puuta jalostavan teollisuuden toimintaedellytysten kehittämiseen. Lisäksi on samanaikaisesti lisätty puun energiakäyttöä. Biometsätalouden kilpailukykyä on kuitenkin edelleen parannettava. Metsätalouden ja metsän omistamisen on oltava kannattavaa elinkeinotoimintaa. Puumarkkinan on toimittava tasapainoisesti niin, että se varmistaa raaka-aineen saannin pitkäjänteisesti. Uutta työvoimaa on koulutettava alalle, jotta puu saadaan liikkeelle ja metsät hoidettua. Työsarkaa siis riittää edelleen, ja alaa on kehitettävä määrätietoisesti. Biotalous luo kasvua ja työpaikkoja, jos onnistumme tässä työssä. Se vaatii hyvää yhteistyötä koko alalla.

Metsän omistamisen on oltava kannattavaa elinkeinotoimintaa.

nä olet?

Mitä mieltä si

kuu Keskustelu jat en Metsään-lehd a: nettiversioss i.fi -leht www.metsaan

www.metsaan-lehti.fi

PETTERI ORPO maa- ja metsätalousministeri

21


Hoitokoulu

Sopimukset kuntoon!

Metsätöiden tilaajan ABC Kaikkia metsänhoitotöitä ja hakkuita ei ole järkevää tehdä itse. Yhä useampi päätyykin teettämään metsätyönsä ulkopuolisella. Kokosimme tärkeimmät neuvot, joiden avulla metsätöiden ulkoistaminen onnistuu. teksti Annikka Selander ja Anna Salminen kuvitus Essi Kuula

M

etsää voi kasvattaa monella eri tavalla. Metsänhoitoa ja hakkuita voidaan suunnitella tasaisia hakkuutuloja, luontoarvoja tai vaikkapa riistanhoitoa painottaen. Siksi on tärkeää määritellä omat tavoitteet. Niiden pohjalta voi verrata tarjottuja toimenpidevaihtoehtoja keskenään ja valita sopivat ammattilaiset avuksi.

Mitä tehdä itse ja mitä teettää muilla? Käsi- ja jalkatyötä vaativat metsänhoitotyöt on useimmiten taloudellisesti kannattavinta tehdä itse. Paras esimerkki on heinän polkeminen istutustaimien ympäriltä. Myös taimien istutus ja vesakon perkaus ovat sopivaa työtä omatoimiselle metsänomistajalle. Taimikon harvennus vaatii jo enemmän taitoa ja varusteita, ja siksi kannattaa harkita sen teettämistä ammattilaisella. Sama pätee istutukseen, jos uudistusala on iso. Muista, että kaikki työt vievät enemmän aikaa kuin suunnittelet ja kuvittelet. Älä yliarvioi omaa panostasi. Esimerkiksi taimikonhoito on kustannustehokkainta tehdä ajoissa. Viivytys lisää työn hintaa, puuntuotanto kärsii ja puunmyyntitulot viivästyvät ja pienenevät.

22

Ennakoi tulevat työt Kun työn teettää ulkopuolisella, oleellista on päättää, mitä tehdään ja milloin. Jos omistat metsän yhdessä toisen tai muiden kanssa, sopikaa ensin keskenänne ennen kuin pyydät tarjouksen tai teet tilauksen. Selkeä tilaus johtaa varmimmin haluttuun tulokseen. Jo hakkuiden yhteydessä kannattaa miettiä paitsi hakkuutapaa myös uudistamismenetelmää, puulajia ja maanmuokkausta sekä sitä, kuka tilaa taimet ja kuka tekee työt. Valinnat vaikuttavat tuleviin metsänhoitotarpeisiin ja metsän kasvatuksen kannattavuuteen. Työt voi tilata yksitellen tai tehdä kerralla laajemman hoito- ja hakkuusopimuksen jonkun toimijan kanssa.

Kysy rohkeasti ja punnitse vaihtoehtoja Älä epäröi kysyä, kun tilaat työtä ja vertaat tarjouksia. Hyvä vaihtoehto on lähteä ammattilaisen kanssa metsään katsomaan työkohdetta. Näin varmistuu, että molemmilla on sama näkemys työmaan laajuudesta ja lähtötilanteesta. Pyydä palveluntarjoajaa kertomaan selkeästi toimenpiteistä ja eri vaihtoehdoista. On helpompi tehdä täsmällisiä tilauksia ja verrata tarjouksia, kun tuntee perusasiat omasta >>

www.metsaan-lehti.fi


Voit tarkistaa oman metsäsi tiedot Metsään.fi-palvelusta:­www.metsään.fi

Muistilista 1. Määrittele tavoitteesi. Päätä mitä teet itse ja mitä tilaat. 2. Mieti ehtosi ja toivomuksesi ja merkitse ne muistiin. 3. Pyydä kustannusarvio ja kysy aikatauluista. 4. Kysy omavalvonnasta ja pyydä raportti sen tuloksista. Kysy myös takuusta. 5. Anna avoimesti palautetta.

1 Pyydä tarjous, kun olet päättänyt, mitä töitä metsässäsi tehdään ja milloin.

Pyydaäkuu laatuatportti ja r vonnasta! omaval

3 Varmista, että teillä on yhteinen näkemys työmaan laajuudesta ja lähtötilanteesta.

www.metsaan-lehti.fi

2 Esitä neuvottelutilanteessa rohkeasti kysymyksiä ja pyydä palveluntarjoajaa kertomaan selkeästi toimenpiteistä ja eri vaihtoehdoista.

4 Tee aina kirjallinen sopimus, molemmille osapuolille omansa.

23


Hoitokoulu

Sopimukset kuntoon!

Tarkista nämä asiat, kun tilaat metsänhoitotöitä ja myyt puuta:

Kaikki työt

Uudistushakkuu

Taimikon perustaminen

Taimikon perkaus ja harvennus

• • • • •

• Metsänkäyttöilmoitus • Hakkuuaika ja -tapa • Energiapuun korjuu / kantojen nosto • Puutavaran varastointi • Korjuujälki, sovittujen kohteiden huomioiminen tai jättäminen hakkuun ulkopuolelle

• Istutus, kylvö vai luontainen uudistaminen? • Maanmuokkausmenetelmä ja ajankohta • Istutus- tai kylvökohtien lukumäärä hehtaaria kohti • Puulaji ja taimilaji • Istutustiheys

• Reikäperkaus vai koko alan lehtipuuston raivaus? • Taimikon tiheys harvennuksen jälkeen

Alueen rajaus Tulot ja menot Aikataulu Puulajisuhteet Omavalvonta ja laadunseuranta • Säästöpuut, reunavyöhykkeet ja arvokkaat elinympäristöt • Vesiensuojelu • Omat toiveesi

metsästä ja metsätaloudesta. Tietoja voi kartuttaa lukemalla sekä osallistumalla kursseille ja retkille. Oman metsän tiedot voi tarkistaa Metsään.fi-palvelusta. Perustietoa metsänkasvatuksesta saa myös Metsäkeskus.fi-sivustolta. Hinta on tärkeä valintaperuste. Selvitä myös hinnoitteluperusteet. Tärkeitä ovat palvelun laatu, aiemmat kokemukset ja luottamus. Useat toimijat valvovat itse töidensä laatua ja antavat laatutakuun tekemästään työstä. Pyydä raportti omavalvonnasta.

Tee aina kirjallinen sopimus Puun myyntiin on hyvä suhtautua, kuten mihin tahansa merkittävään kauppaan. Pyydä tarjous usealta puun ostajalta. Vertaile paitsi hintaa myös mitta- ja laatuvaatimuksia, hakkuun aikataulua ja sitä, kuinka toiveitasi voidaan ottaa huomioon. Muista kertoa erityistoiveesi, jotka liittyvät riistaan, maisemaan, luonnonhoitoon tai muihin työssä huomioon otettaviin asioihin. Sopikaa myös säästöpuista ja muista hakkuussa säästettävistä kohteista. Jos haluat olla paikalla,

24

kun hakkuu aloitetaan, on hyvä pyytää puun ostajaa ilmoittamaan erikseen hakkuiden käynnistymisestä. Molemmille osapuolille pitää jäädä kirjallinen sopimus siitä, mitä tehdään ja kuinka paljon se maksaa. Taimikonhoidon hinta vaihtelee muutamasta sadasta eurosta yli tuhanteen euroon hehtaarilta riippuen poistettavan puuston määrästä ja järeydestä.

Vaadi laatua Metsänomistajalla on oikeus odottaa metsätyöltä hyvää laatua. Kyse on sinun metsästäsi ja sinun tavoitteistasi. Esimerkiksi puunkorjuujäljen laatu vaikuttaa metsän terveyteen, ja sillä on siten myös taloudellista merkitystä. Anna puun ostajalle tai metsätyön tekijälle avoimesti palautetta hyvin tehdystä työstä ja kerro myös, jos sopimusta ei mielestäsi ole kaikilta osin noudatettu tai olet muuten tyytymätön lopputulokseen.

www.metsaan-lehti.fi


Voit tarkistaa oman metsäsi tiedot Metsään.fi-palvelusta:­www.metsään.fi

Oman paikkakunnan metsäpalveluiden tarjoajat löydät Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelun kautta. Metsään.fi-palvelussa voit ilmoittaa työkohteita metsäpalveluja tarjoaville toimijoille, jotka voivat ottaa sinuun yhteyttä töiden toteuttamisesta.

1 Taimikon kuuset ovat 3–4 metrin mittaisia ja koivut lyhyempiä.

Metstäaäimn ikon jätettvieinnnuksessa har koivuja ajan t s i m o n ä s t e m ivomuksen to kaan. mu

4m

3 Ammattilaisella on kunnolliset turvavarusteet.

2 Taimikon harvennuksen tuloksen voi tarkistaa ympyräkoealalta, jonka säde on neljä metriä. Ympyrän sisään tulee jäädä 8–10 taimea.

Harvennushakkuu

Eri-ikäisrakenteisesti kasvatettavan metsän hakkuu

• • • • • • •

• • • • •

Metsänkäyttöilmoitus Talvi- vai kesähakkuu? Harvennusvoimakkuus Ajouraväli ja ajourien leveys Tyvilahon torjunta kantokäsittelyllä Puutavaran varastointi Korjuujälki, mahdolliset vauriot maassa ja puustossa

www.metsaan-lehti.fi

Hakkuumenetelmä Taimiaines ja taimettumisen edellytykset Puuston terveys Hakkuun ajankohta Metsä hakkuun jälkeen: • Hakkuun voimakkuus = jäävän puuston pohjapinta-ala • Jäävän puuston kehityskelpoisuus • Korjuujälki, mahdolliset vauriot maassa ja puustossa

25


Fyysinen

SUDOKU

Boulderointi eli siirtolohkareilla kiipeily on ongelmanratkaisua kehoa käyttämällä. Se on jokamiehenoikeuksilla sallittua, mutta reitin rakentamiseen tarvitaan maanomistajan lupa. teksti Jenni Juntunen kuvat Sami Tirkkonen

Boulderointi,

järkälöinti?

Sana bouldero inti on lainattu suomen kieleen englan nista: boulder tarkoittaa järkälettä tai lohkaretta. Meillä boulderoidaank in ulkona pääa siassa siirtolohkareilla . Ennen kuin su untaa ensimm äistä kertaa metsään , kannattaa kä yd ä hiomassa kiipe ilytekniikka ku ntoon sisätiloissa. Bo ulder-halleiss a kiivetään noin viiden metrin ko rkuisilla seinillä ja alla on puolen metrin paksuinen patja . Metsässä varm istusvälineenä käytetään ohue mpaa patjaa el i padia. Sen lisäksi boul deroija tarvits ee kiipeilykengät , pussillisen ot etta parantavaa m agnesiumjauhe tta ja harjan otteiden puhdistamiseen . 26

www.metsaan-lehti.fi


T

Missä kivi?

27crags.comin karttoihin on merkitty m yös Suomen kiipeilypaikat. Ha jakavat sivusto rrastajat lla ja kuvia sekä vin kokemuksia kkejä reittien ratkomiseen.

Tiesitkö, että kiven toiselta puolelta pääsisi kävelemällä ylös? Siirtolohkareen kanssa kamppaileva kiipeilijä saa usein kuulla saman sutkautuksen metsässä liikkuvan sienestäjän tai lenkkeilijän suusta. Silloin saattaa joutua selittelemään, mikä mökin korkuisen kivenjärkäleen päälle kapuamisessa kiehtoo. Boulderointi, eli siirtolohkareilla ja matalilla kallioseinämillä kiipeily on suosittu kiipeilyn alalaji Suomessa. Syy on osittain luonnossa: meillä on vain vähän korkeita kallioseiniä, mutta paljon jääkauden mannerjään mukanaan kuljettamia siirtolohkareita. – Boulderointireitti on sudokun tyylinen pähkinä, sillä kiipeilijän täytyy keksiä, miten kiven päälle pääsee. Siisteintä kiipeilyssä on se, että saa käyttää omaa kehoaan ongelman ratkomiseen, 12 vuotta boulderointia harrastanut helsinkiläinen Jarmo Annunen selittää. Hän on tullut Helsingin laitamilla sijaitsevaan metsään kiipeilemään kahdelle noin nelimetriselle graniittilohkareelle. Kiipeilykaveri Anssi Laatikainen vahvistaa, että lyhyiden reittien viehätys piilee niiden haastavuudessa. Useimmat reitit kiivetään nopeasti, mutta hyvän reitin äärelle voi palata säännöllisesti tarkistamaan oman kuntonsa. Hän on itse taistellut jo viisitoista vuotta vaasalaisen, Sirkus-nimisen klassikko­ reitin kanssa. – Olen kurkotellut reitin viimeiseen otteeseen nyt viisi vuotta, mutta käsi ei vaan tartu millään, Laatikainen kertoo. Otteilla tarkoitetaan kivessä olevia kohoumia ja kolosia, joista saa kiinni. – Reitillä on paljon tekniikkaa vaativia pieniä otteita alussa ja pitkä hyppy lopussa. Kun alun on paininut läpi, hyppy lähtee aina liian ponnettomasti. Se on eeppinen taistelu.

Tippuminen on taitolaji Annuselta pääsee voimasana, kun hän mätkähtää maahan otteen livettyä. Boulderoinnissa ei käytetä köysiä, vaan varmistus tapahtuu noin kymmensenttisen patjan avulla, joka kannetaan metsään selässä ja levitetään kiven alle. Kiipeilijällä on yleensä mukanaan spottaaja, joka neuvoo maasta käsin oikeille otteille. Spottaaja seisoo kiipeilijän alla kädet ojossa, valmiina tönäisemään tippujan hartioista patjalle siten, että tämä laskeutuu jaloilleen. Boulderit eli kiivettävät siirtolohkareet ovat yleensä enintään kahdeksanmetrisiä, joten kokeneen harrastajan loukkaantumisriski on pieni. Annunen laskeskelee tippu­ neensa noin satatuhatta kertaa, mutta toistaiseksi ainoa kiipeilyvamma on yksi nilkan nyrjähdys. – Aina kun tipun katson, mihin olen menossa ja yritän kääntää itseni ilmassa niin, että jalat osuvat patjalle tai mahdollisimman tasaiselle maalle. Kiipeilijät hierovat käsiinsä samaa valkoista magnesiumjauhetta kuin painonnostajat ja telinevoimistelijat. Se kuivattaa hikeä, jolloin ote pysyy paremmin pienissä kuopissa ja nyppylöissä. Kiveen tarttunut jauhe poistetaan otteilta ennen kiipeämistä pienellä harjalla, jotta käden ja kiven välinen kitka säilyisi. www.metsaan-lehti.fi

27


Magnesiumjauhe parantaa otetta. Kiveen tarttunut jauhe harjataan pois otteilta ennen kiipeämistä.

reitit Maanomistajan luvalla Suomen metsissä on tuhansia boulderointireittejä ympäri maata. Kun kiipeilijä löytää uuden kiven ja onnistuu kipuamaan jostain kohtaa sen päälle, hän saa nimetä reitin ja arvioida sen vaikeusasteen muita kiipeilijöitä varten. – Tuolla esimerkiksi menee “Dylan on messias”, Annunen osoittaa lohkareen taakse. – Ilmeisesti reitin laatija on tykännyt Bob Dylanista. Boulderointi on sallittua toisen maalla jokamiehenoikeuksien nojalla, ja kiipeilijä saa vapaasti puhdistaa kiveä irtaimesta rapautuneesta kiviaineksesta tai liasta. Silloin kun reitin rakentaminen vaatii sammalen tai jäkälän poistoa tai oksien katkomista, tarvitaan aina maanomistajan suostumus. – Hyvä tapa on pyytää maanomistajalta aina lupa. Aiemmin kiipeilyyn saatettiin suhtautua nuivasti, mutta nykyään kun lajin tunnettuus on lisääntynyt, maanomistajat ymmärtävät, miksi porukka menee patjat selässä metsään. He ovat aika joviaaleja, Annunen kertoo. Jotkut siirtolohkareet ovat luonnostaan melko puhtaita, toiset kauttaaltaan sammalen peitossa. Silloin reitin puhdistaminen vaatii teräsharjan ja kovaa työtä. Annunen ja Laatikainen ovat molemmat rutinoituneita reitin putsaajia, ja heillä on hommaan omat varusteensa – suojalaseja myöten. – Sanotaan, että sammal kasvaa takaisin sadassa vuodessa, mutta olen nähnyt kaksi vuotta sitten puhdistettuja kiviä, jotka näyttävät siltä, että sammalta ei olisi koskaan poistettukaan, Annunen sanoo. Kiipeilijöiden tulisi saapua kiville aina samaa polkua pitkin ja pyrkiä muutenkin vahingoittamaan ympäröivää luontoa mahdollisimman vähän.

Luovuus kukoistaa luonnossa Boulderointia voi harrastaa myös sisällä matalilla seinillä, joihin on kiinnitetty 28

muovipalikoita. Reitti on määrätty ennalta siten, että kiipeilijä saa käyttää vain tietyn värisiä otteita sen ratkaisemiseen. Lajin mestaruuskisat käydään sisätiloissa. – Sekin on harrastus sinänsä, mutta itse olen kiivennyt metsässä parikymmentä vuotta. Jotkut harrastavat vaellusta ja toiset kävelevät juoksumatolla, Laatikainen vertaa. – Luonnossa voi käyttää luovuutta ihan eri tavalla kuin sisäseinillä, koska ulkona voi hyödyntää kaikkia kiven otteita päästäkseen ylös.

Luonnossa voi käyttää luovuutta eri tavalla kuin sisäseinillä. Jarmo Annunen pyörittää Helsingissä kolmea sisäboulderointikeskusta. Hänen arvionsa mukaan Suomessa on viitisenkymmentätuhatta boulderoijaa, mutta heistä vain tuhatkunta kiipeilee myös ulkona. – Kiipeilijöiden määrä on kymmenkertaistunut kuudessa vuodessa, mutta ulkokiipeilijöitä ei ole tullut paljoakaan lisää. Täällä on terävää, vain nämä pienet patjat ja kesällä aivan älyttömästi sääskiä, Annunen pohtii syitä. Hänelle itselleen luonnossa oleminen on tärkeä osa harrastusta. Jotkut kiipeily­ paikat ovat niin syvällä erämaassa, että niille pääsemiseksi on täytynyt patikoida useita tunteja. – Ei tämä aina ole pelkkää kiipeilyä. Välillä voi keitellä kahvia ja fiilistellä. Laatikainen on niin ikään samoillut paljon metsissä – etenkin etsiessään uusia kiipeilykiviä.

Ulkokiipeilykausi on yleensä huhtikuun lopulta marraskuulle, mutta Laatikainen kiipeää mielellään ulkona jopa joulukuussa. Se voi vaatia kiipeilypaikalle hiihtämistä ja lumien poistamista kiven päältä. – Kiipeilyreissulla vierähtää yleensä neljäkin tuntia. Ennen valaisimme kivet pimeinä vuodenaikoina öljylampuilla, mutta nykyiset led-lamppujen akut kestävät sen neljä tuntia. Viileä ilma on ihanteellinen kiipeilylle, koska kiven ja ihon välinen kitka säilyy, eikä kiivetessä tule liian kuuma. Innokkaimmat harrastajat vaihtavat Annusen ja Laatikaisen tavoin kiipeilyn vuoksi jopa pallonpuoliskoa sen mukaan, missä kulloinkin on talvi.

Juuret Napoleonin metsästysmailla Boulderoija kaipaa aina uusia haasteista. Kun suurin osa Suomen lohkareista on ratkaistu, on viimeistään aika lähteä maailmalle kiipeilemään. Pariisin lähistöllä sijaitsevaa Fontainebleauta voisi kuvata eräänlaiseksi boulderoijien pyhiinvaelluspaikaksi. Laji sai siellä alkunsa 1800-luvulla, kun vuorikiipeilijät harjoittivat lukuisilla hiekkakivilohkareilla taitojaan Alppeja varten. Boulderointikivet sijaitsevat hiekkapohjalla Fontainebleaun metsässä, Napoleonin vanhoilla metsästysmailla. Siellä on 14 000 kiipeilyreittiä, jotka houkuttelevat vuosittain paikalle 17 miljoonaa kiipeilijää. Laatikainen tunnustautuu ahkeraksi kävijäksi. Kun vannoutuneelta boulderoijalta kysytään, metsässä kiipeily voittaa maailman vierailluimman maksullisen monumentin. – Ensimmäiset kahdeksan vuotta matkustin Pariisin lentokentältä suoraan Fontainebleauhun. Ei ollut pienintäkään kiinnostusta lähteä tuijottelemaan jotain Eiffel-tornia, kun oli mahdollisuus päästä kiipeilemään. l www.metsaan-lehti.fi


Jarmo Annunen jäi kiipeilyyn koukkuun 12 vuotta sitten lajin haasteellisuuden takia.

Kiipeilyn lomassa voi keitellä kahvia ja fiilistellä.

www.metsaan-lehti.fi

29


teksti alisa kettunen

Talvivarastoill

e tarvetta

orava Orava liikkuu hyppimällä, ja sen jäljet muodostuvat etukäpälien pienistä painalluksista ja takakäpälien suuremmista pitkulaisista jäljistä. Etukäpälissä oravalla on neljä varvasta ja takakäpälässä viisi varvasta. Etukäpälän jäljen koko on 3–4 senttiä ja takakäpälän 5–6 senttimetriä.

Talvisin villieläi mille riittää hu onosti ravintoa , ja varsinkin ky lminä runsaslumisina talvina seurau kset voivat olla ko htalokkaat. Suuri osa Suom en nisäkkäist ä on aktiivisia myö s talvella, ja en ergiaa tarvitaan enem män kuin kesä isin. Usein eläimet keräävät ravint oa varastoon jo ennen talvea, mutta ruokaa täytyy etsiä talven ai kanakin. Orava kerää va rastoon käpy jä, ja hirvi puolesta an syö talvisin pääosin männynneula sia, versoja ja lehtipuiden vesoja . Hirven ruuans ulatus myös muuttuu niin, että se se lviää tarvittaessa ta lvesta syömäl lä pelkästään pu uvartisia kasv eja ja varpuja.

Petoeläimet va rastoivat ravi ntoa mahdollisuuk sien mukaan, ja kylminä talvina saal is säilyy hyvin lumessa. Esimerkiks i kettu kätkee usein saaliinsa niuk empia aikoja va rten.

Hirvi Hirven jäljen erottaa helposti sen sorkan jättämän painaman perusteella. Muihin sorkkaeläimiin verrattuna hirven sorkka on suuri, aikuisella hirvellä noin 12–16 senttimetriä.

Jäljet

hangella kettu

ilves

30

Ainoan luonnonvaraisen kissaeläimemme ilveksen jäljet on melko helppo tunnistaa: päärynämäisen pyöreä muoto, neljä varvasta ja karvaisen käpälän jättämä suuri jälki. Käpälän koko vaihtelee noin 7–11 senttimetrin välillä.

Ketun jäljet muodostavat lähes aina suoran, helminauhamaisen jonon. Sillä on koiraeläimille tyypillinen neljän varpaan painallus, josta voi selvästi erottaa kynnen jäljet. Suteen ja ilvekseen verrattuna ketun jälki on huomattavasti pienempi.

www.metsaan-lehti.fi


ä t s y m y s y 10 k 2

7

Missä päin Suomea visakoivu kasvaa?

Milloin Suomen biotalousstrategia julkaistiin?

Mikä puinen menopeli on esillä Metsämessuilla?

3

Paljonko metsurien käyttöön tarkoitettu moottorisaha painaa?

4 5

Mitä on kuntta?

Mikä taho rahoittaa määrä­aikaista suojelua?

8

Mistä voi tarkistaa, että taimikko on harvennettu oikein?

9

Mikä on "Dylan on messias"?

10

Kuinka monta varvasta oravalla on etukäpälässään?

6

Mikä oli Hannele Karhun ensimmäinen metsäalan ammatti?

1. Luontaisesti Etelä-Suomessa, viljeltynä koko maassa 2. Auto 3. 5–6 kiloa 4.Varpukasvillisuuden peittämää metsänpohjamattoa 5. Metsäkeskus 6. Metsuri 7. Keväällä 2014 8. Kahdeksan metrin halkaisijan ympyräkoealan sisään on jäänyt 8–10 taimea. 9.Boulderointireitti 10. Neljä

1

Päivitä sähköpostitietosi

Anna palautetta lehdestä ja voita

– saat ajankohtaista tietoa sekä metsänja luonnonhoidon vinkkejä Metsäkeskukselta

LASTU-TUOTTEITA!

Metsään 5x

Tilaa hoitotyöt oikein

Metsäkeskuksen asiakaslehti

2 | 2014

palvelu Metsään.fikoon säsi verk tuo met

Metsänsuojelusta taloudellista tuottoa

Naisena

metsäalalla KIIPEILYÄ KIVENLOHKAREILLA

astuu metsätuhojen korvausv

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä­ vastauksella lehden numeroa kohden. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2015. Voittajalle ilmoitetaan sähkö­postitse tai kirjeitse.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa! 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/ metsaan 2. Merkitse numerosarja 677522 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetäpainiketta. Onnea arvontaan! Vastaajien kesken arvotaan 100 euron lahjakortti Lastu-tuotteiden verkkokauppaan.

Uutiskirje ilmestyy 6 kertaa vuodessa

M

etsäkeskus julkaisee asiakaslehteään myös verkossa osoitteessa­ www.metsaan-lehti.fi. Lähetämme Metsään-verkkolehdestä kuusi uutiskirjettä vuodessa kaikille metsänomistajille, jotka ovat antaneet sähköpostinsa meille tiedotusta varten. Verkko­lehti päivittyy kuukausittain uusilla ­artikkeleilla ja painettu lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Painettu lehti lähetetään jatkossa Metsään. 2/2014 fi-­palvelun tilaajille sekä lisäksi kampanjapostituksena vaihtuville metsänomistajaryhmille.

Etkö saa viestiä auki? Klikkaa tästä avataks esi kirjeen omassa selaimessasi

Metsään

UUTISKIRJE

Metsäkesku

Metsään-verkkolehden uutiskirjeen lisäksi julkaisemme • Metsään.fi-uutiskirjettä palvelun tilaajille neljä kertaa vuodessa • Metsäala kasvuun -uutiskirjettä metsäammattilaisille kuusi kertaa vuodessa Voit päivittää sähköpostisi sekä tilata ja perua kaikkia uutis­kirjeitämme verkko­ palvelussamme: http://metsakeskus. mailpv.net

ksen JULKIS TEN PALVELUJEN

asiakaslehti

Ota kaikki väh käyttöön ver ennykset otuksessa

Moni metsänomis taja jättää hakem verovähennykset atta ja veroilmoitukseen tyytyy esitäytettyyn . Kaikki meno t kannattaa kuitenkin ilmoit taa, sillä alijääm än voi vähentää muista tulois ta. Lue täältä Metsäkeskuksen asiantuntijan verovinkit. Lue lisää 

Metsäkeskus uusia kuin kokauttaa niin metsänomistaeneita jia

Metsätilat siirtyv ät toiselle, ja suurin usein sukupolvelta osa tilakaupois sukulaisten keske ta tehdään n. Tilan muka na ei kuitenkaan aina siirry edelli sen tieto. Metsäkesku omistajan kokemus ja s kysyttävää metsä auttaa, jos sinulla on nomistajan oikeu velvollisuuksista ksista ja sekä hyvästä metsänhoidosta. Lue lisää 

Metsään.fi-p alv löydät hoitotö elusta ja puille ostajaille tekijän n

Metsäkeskus ylläpitää yhteystietorekisteriä Suomen yksityisistä metsänomistajista viranomaisasiointia ja tiedotusta varten. Tykkää meistä

Metsäalan palve luntarjoajat tuliva Metsäkeskuksen t mukaan Metsään.fi-palvelu vuodenvaihteess un a. Voit antaa palvelussa valitsemillesi yrityk siirtoluvan. Tutus sille metsätietojesi selailu - ja tu www.metsään.fi maksutta osoitteessa .

!

Nyt löydät Metsä än-lehden sisällö Facebookista. n myös Tykkää meist ä ja seuraa ajanko uutisointiamme. htaista

KYSY METSÄSTÄ

www.metsaan-lehti.fi

Metsäkeskuksen neuvontapuhelin kysymyksiin vastaa metsä arkisin klo 8-18 numerossa 029 aiheisiin ja osoitteessa 432 409 asiakastuki@ metsakeskus.fi Ellet halua enää jatkossa voit perua tilaukse saada uutiskirjettämme, si klikkaamalla tästä

31


SAAMMEKO LUVAN? Metsään.fi on metsänomistajien ja metsäalan yrittäjien kohtauspaikka. Metsänomistajana löydät palvelusta metsätilasi kartat, ilmakuvat ja luontokohteet, toimenpide-ehdotukset hoitotöistä ja hakkuista niiden tulo-ja menoarvioineen sekä oman alueesi metsäalan yrittäjät. Metsänkäyttö- ja työkohdeilmoitusten tekeminen onnistuu myös palvelussa vaivatta. Metsään.fi-palvelussa metsäsi on klikkauksen päässä. Työkohdevälitys auttaa löytämään oikean yhteistyökumppanin Metsänomistajat voivat etsiä entistä aktiivisemmin metsätöille tekijää ja puille ostajaa palvelussa laadittavan työkohdeilmoituksen avulla. Esitäytettyyn ilmoitukseen metsänomistaja valitsee halutut kuviot sekä toimijat ja tarvittaessa täydentää tietojaan. Tallentamisen jälkeen ilmoitus on heti valittujen toimijoiden nähtävillä. Työkohdeilmoitus on aina metsätilakohtainen.

Vuosimaksu 60 euroa - kolme vuotta kahden hinnalla!

KOKEILE MAKSUTTA - TILAA JA VOITA! Tilaa Metsään.fi tai anna palvelussa lupa metsätietojesi katseluun – voit voittaa upeita palkintoja!

Kampanja on voimassa 30.11.2014 saakka.

www.metsään.fi/saammeko-luvan

Kampanja toteutettu yhteistyössä:

Saat Metsään.fi-palvelun käyttöösi hintaan 60 euroa/12 kk tai 120 euroa/36 kk. Jos metsätilallasi on useampi osakas, vuosimaksu on 40 euroa/12 kk/ osakas. Kirjaudu palveluun turvallisesti verkkopankkitunnuksillasi ja kokeilla palvelua maksutta 7 päivän ajan. Lisätietoja ja apua saat tarvittaessa asiakastuestamme.

www.metsään.fi/saammeko-luvan

Asiakastuki: 029 432 409 • asiakastuki@metsakeskus.fi • www.metsäkeskus.fi

Metsään-lehti 2/2014  

Suomen metsäkeskuksen asiakaslehti

Metsään-lehti 2/2014  

Suomen metsäkeskuksen asiakaslehti

Advertisement