Issuu on Google+

TIETOA YHDISTYKSILLE JA KUNTIEN LIIKUNTATOIMILLE

Liikuttaja

 ©ã©1SMKCL©*?BSL©HSJI?GQS©ã©UUU QSMKCLJ?RS dž

Liittokokous Toimintasuunnitelma 2012

Liikuttaja 3/2011 | 1


Ulkoilutavat muuttuvat – muuttuvatko olosuhteet? Valtakunnallinen ulkoiluseminaari 1.12.2011 Heureka,Vantaa Tervetuloa valtakunnalliseen ulkoiluseminaarin torstaina 1.12.2011 Vantaan Heurekaan. Seminaarin järjestävät Metsäntutkimuslaitos ja Suomen Latu. Seminaarissa julkaistaan Metsäntutkimuslaitoksen valtakunnallisen Ulkoilututkimuksen sekä Suomen Ladun Suomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus (Sulka II) -selvityksen tulokset. Lisäksi luvassa ajankohtaisia puheenvuoroja ulkoilun ja ulkoiluolosuhteiden edistämiseen liittyen. Seminaarissa saat: Ȋȹ’ŽÂ?Â˜ÂŠČąÂžÂ•Â”Â˜Â’Â•ÂžÂ?˜Â?Â?ž–žœÂ?ÂŽÂ—ČąÂ“ÂŠČąÂ˜Â•Â˜ÂœÂžÂ‘Â?ÂŽÂ’Â?Ž—ȹ–žžÂ?˜”œ’œÂ?Š Ȋȹ’ŽÂ?Â˜ÂŠČąÂ•ÂžÂ˜Â—Â—Â˜Â—ČąÂ?Ž›Â&#x;ÂŽÂ˘ÂœÂ&#x;Š’”žÂ?ž”œ’œÂ?Š ČŠČąÂŠÂ•Â•ÂŽÂ“ÂŠČąÂ•Â’Â’Â”ÂžÂ—Â—ÂŠÂ•Â•Â’ÂœÂ?ŠȹŽ•§–§—Â?Š™ŠŠȹŽÂ?Â’ÂœÂ?§Â&#x;Â’ÂœÂ?Â§ČąÂ˜Â•Â˜ÂœÂžÂ‘Â?ÂŽÂ’ÂœÂ?Š ČŠČą ¢Â&#x;’§ȹ”§¢Â?§—Â?ĂŁÂ“Â§ČąÂžÂžÂœÂ’ÂœÂ?ÂŠČąÂžÂ•Â”Â˜Â’Â•ÂžÂ˜Â•Â˜ÂœÂžÂ‘Â?ÂŽÂ’ÂœÂ?Šȹ“Šȹ›ŠÂ?”Š’œž’œÂ?Š Ȋȹ’ŽÂ?Â˜ÂŠČąÂ’Â•Â–ÂŠÂœÂ?Â˜Â—ČąÂ–ÂžÂžÂ?Â˜Â”ÂœÂŽÂ—ČąÂ&#x;Š’”žÂ?ž”œ’œÂ?ÂŠČąÂžÂ•Â”Â˜Â’Â•ÂžÂžÂ— ČŠČą˜—’™ž˜•’œžžÂ?Â?ÂŠČąÂœÂžÂžÂ—Â—Â’Â?Â?Ž•žž— Seminaarin ohjelma julkaistaan lokakuun alussa. Ilmoittautuminen tapahtumaan käynnissä 1.9.–31.10.2011. Seminaari on maksuton, mutta jokaiselta osallistujalta peritään tarjoiluista 30 euroa. Tarjoiluihin sisältyy aamupala, buffet -lounas sekä iltapäiväkahvi ja pulla. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.suomenlatu.fi/ulkoiluseminaari 2 | Liikuttaja 3/2011


Liikuttaja 3/2011

Pidetään yhteyttä N

ykymaailman tekniikalla viestintä ja yhteydenotto on monipuolistunut ja välineet muuttuneet. Ostamme internetin kautta liput jos jonkinlaisiin menoihin. Ainoa kontakti on tietokoneruutu ja vastauksena ohjelma pyytää menemään maksupuolelle. Ainoa ääni on tulostimen ääni, kun tulostamme hankkimamme liput. Kontakti ja keskustelu toisen ihmisen kanssa jää todella vähiin. Toivomusten esittäminen on hankalaa, keskustellessa se onnistuisi helpommin. Junaan saa kyllä valita ikkuna- tai käytäväpaikan. Tosin jos valitsee ikkunapaikan, se saattaakin olla se �nurkkapaikka� yksin ja seinää vasten, etkä saa selkänojaa kallistumaan torkkuja varten. Lentokoneessa voi valita turisti- tai businessluokan. Toki meillä on sähkÜpostit, facebookit, keskustelupalstat, kännykät, tekstiviestit sun muut kanavat. Mutta. Soitin vain sanoakseni hei! Laitoin viestin vain kysyäkseni kuinka voit? Laitoin sinulle sähkÜpostia jo viikko sitten ja laitoin myÜs uudelleen. Avaan kännykän, tietokoneen sähkÜpostin ja facebookin katsoakseni onko vastausta tullut. Ei ja ei! Onko meillä niin rajaton määrä mahdollisuuksia pitää yhteyttä, ettemme jaksa enää kaikkea seurata ja jää kokonaan vastaamatta? JääkÜ jotain huomaamatta? Ehkä tärkeääkin? Asiat unohtuvat tiedon tulvassa. Ja lähettäjä odottelee. Meillä on rajaton määrä mahdollisuuksia nopeisiin, lyhyisiin kontakteihin. Niin vain maailma ja tekniikka on edennyt vauhdilla eteenpäin. Mukana menemme, vaikka emme haluaisikaan. Latuyhdistyksellekin tietojen välittäminen ja kyselyiden lähettäminen on nopeaa ja vaivatonta. Miksi emme sitten vastaa? Lähettäjä varmasti odottaa vastausta lähettäessään viestin. Vaikka vain ok tai lyhyt kommentti tai tervehdys vastaanottajalle tiedoksi viestin perillemenosta. Lähettäjä lähettäessään viestiä ajatellut juuri sinua. Jos viesti sisältää kysymyksen, vastausta odotetaan vielä enemmän. Muuten asia jää epäselväksi. On tilanteita, jossa jää miettimään, että mitenkähän se onkaan tuon ja tuon henkilÜn kohdalla asia, kun palaute ei ole tullut. Meillä savolaisillakin on paha tapa vastailla: �Suatanniihhan miä lähtÜÜ mukkaan�. Kun saat viestin, sähkÜpostin tms kontaktin sehän vain tarkoittaa: Sinuun halutaan olla yhteydessä, sinua ei ole unohdettu, sinut muistetaan. Emmekä me kukaan halua epätietoisuutta siitä, onko sinulle ehkä jotain sattunut. Haluammehan olla läsnä tässä ja nyt!

Anja Korhonen Suomen Ladun hallituksen jäsen

2eQQeŠLSKCPMQQ?Š 6 | Metsähallitus viitoittajana 13 | Syyspäivät- ja liittokokous 2011 17 | Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2012

*GQeIQGŠ 4 | Ajankohtaista 8 | Tutkittu juttu 9 | Yhdessä: Meloen Lintukymellä 10 | Alueiden kuulumisia 12 |Suomen Latu kouluttaa

JULKAISIJA: 1SMKCLŠ*?RSŠPW 0?BGMI?RSŠ Š&CJQGLIG .SF ŠŠŠ liikuttaja@suomenlatu.fi www.suomenlatu.fi/liikuttaja PAINOSMÄÄRÄ: ŠINJ

PÄÄTOIMITTAJA: (MF?LL?Š7JG -N?Q

ILMESTYY: ŠICPR??ŠTSMBCQQ?

TOIMITUS JA TAITTO: +GLL?ŠJ? )WWLW

PAINOPAIKKA: (SJI?GQSKMLGQR?KMŠ#RCJe P?LR?

KANSIKUVA: !MKK?Š'K?EC

Liikuttaja 3/2011 | 3


Ajankohtaista SYYSLIITTOKOKOUS Suomen Ladun sääntömääräinen syysliittokokous järjestetään Vaasassa kylpylähotelli Rantasipi Tropiclandiassa 23.10.2011. Kokousmateriaali ja ilmoittautumisohjeet löytyvät sivuilta 8-11. ULKOILUSEMINAARI Ulkoilutavat muuttuvat, muuttuvatko olosuhteet? Vastauksen tähän saat Metsäntutkimuslaitoksen ja Suomen Ladun järjestämässä valtakunnallisessa ulkoiluseminaarissa torstaina 1.12.2011 kello 9.00 - 16.00 Vantaan Tikkurilassa, tiedekeskus Heurekassa. Tarkemmat tiedot seminaarista löydät osoitteesta www.suomenlatu.fi/ulkoiluseminaari.

Terveyttä talviuinnista KKI - TUKEA LIIKUTTAMISEEN Kunnossa kaiken ikää -ohjelma jakaa kaksi kertaa vuodessa taloudellista tukea paikallisille toimijoille. Hanketuella kannustetaan huomioimaan KKI-ohjelman tärkeitä painopistealueita. Vuonna 2011 niitä ovat erityisesti fyysisesti huonokuntoiset miehet sekä painonhallintaan liittyvät liikunta- ja ravitsemusmallit. Seuraava hanketukikilpailu kohdistuu vuoden 2012 toimintaan. Hakuaika päättyy 30.9.2011

Suomen Ladun koordinoiman Terveyttä talviuinnista EU-hankkeen tavoitteena on tuotteistaa talviuinti terveysliikuntamuotona. Projektin kumppaneiksi on haettu kuntia, jotka haluavat edistää alueensa yritysten ja kunnan omien työntekijöiden hyvinvointia talviuinnin avulla yhteistyössä kolmannen sektorin eli paikallisten talviuintiseurojen kanssa. Talviuinti esitellään projektissa mukana olevien kuntien (Espoo, Kalajoki, Kokkola, Kouvola, Loppi, Oulu, Rovanie-

Ikiliikuttajia Suomen Latuun

I

käihmisten liikuttaminen on muutamissa latuyhdistyksissä osa säännöllistä toimintaa. Moni yhdistys osoitti mielenkiintoa toimintaa kohtaan Peurungan liittokokouksessa järjestetyssä työryhmässä. Tästä innostuneena Suomen Latu lähtee nyt tukemaan Ikiliikkuja-toiminnan kehittämistä latuyhdistyksissä. Suomen Latu tarjoaa halukkaille jäsenyhdistyksille Ikäinstituutin Ulkoiluystäväksi iäkkäälle -kouluttajakoulutuksen. Kurssi koostuu kahdesta koulutuspäivästä, joista ensimmäinen on varsinainen koulutuspäivä ja toinen erikseen sovittava evaluointipäivä. Koulutuspäivien välissä kurssilaiset toteuttavat harjoituskoulutuksena paikallisen ulkoiluystäväkoulutuksen. Paikalliskoulutuksen jälkeen latuyhdistys voi aloittaa vanhusten ulkoiluttamisen joko oman paikkakuntansa palvelutalossa, vanhainkodissa tai vielä kotona asuvien vanhuksien parissa. Ensimmäinen koulutuspäivä järjestetään Helsingissä 26.11.2011. Suomen Latu tarjoaa koulutuksen ilmaiseksi toimintaan mukaan lähteville yhdistyksille. Lisäksi Suomen Latu maksaa enintään kahdelle osallis-

4 | Liikuttaja 3/2011

mi) yrityksille ja kunnan työntekijöille, ja motivoidaan työyhteisöjen työntekijät rohkeasti kokeilemaan uutta lajia. Ensi talvikaudella järjestetään Terveyttä talviuinnista -tilaisuuksia kaikilla hankepaikkakunnilla. Hankkeen rahoituksella valmistuu Terveyttä talviuinnista -opas ja talviuintia esittelevä opetusvideo. Lisätietoja hankkeesta: www.suomenlatu.fi/terveytta_talviuinnista

Huomioi koulutuksen muuttunut päivämäärä (vanha 17.9, uusi 26.11.) tujalle / latuyhdistys matkakulut käytössä olevien kulukorvausperiaatteiden mukaisesti kumpaankin Ikäinstituutin koulutuspäivään Helsingissä. Mukaan lähteville yhdistyksille annetaan myös taloudellista tukea paikalliskoulutuksen ja Ikiliikkuja-toiminnan järjestämiseen sekä markkinointiin. Kouluttajakoulutuksessa perehdytään Ulkoiluystäväksi iäkkäälle -koulutusaineistoon sekä opitaan kouluttamaan vapaaehtois-ja vertaisvetäjiä kotona asuvien iäkkäiden ulkona liikkumisen tueksi. Koulutuksessa saadaan valmiuksia ja vinkkejä ulkoiluystävien kokoamiseen sekä paikallisten koulutustilaisuuksien järjestämiseen. Paikallinen ulkoiluystäväkoulutus on tarkoitettu henkilöille, joilla on intoa ja halua tukea iäkkäiden ulkona liikkumista. Koulutus antaa valmiuksia toimia ulkoiluystävänä sekä tarjoaa vertaistukea toimintaan mukaan lähteville.Ulkoiluystäväksi iäkkäälle -koulutus on osa Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -iäkkäiden terveysliikuntaohjelmaa. Lisätiedot, kysymykset sekä ilmoittautumiset yhdistyksittäin 4.11. mennessä johanna.yli-opas@suomenlatu.fi tai puhelimitse 040 546 6518. Tervetuloa kurssille!


Liikunnanohjaaja Maria tervehtii Kiilopäältä Kiilopäällä aloitti kesäkuussa uusi työntekijä, liikunnanohjaaja Maria Tölli. Marian tärkeimpänä tehtävänä on kehittää Kiilopään kaikille avointa liikuntatoimintaa. Maria myös vastaa Kiilopään viikko-oppaiden rekrytoinnista ja työvuoroista. Kesän ajan Maria on tutustunut paikkoihin ja vastannut päiväretkien vetämisestä. Maria on monitaitoinen liikunnanohjaaja, jolta luonnistuvat yhtä lailla lauluillat kuin päiväretket. Maria on liikunnanohjaajan lisäksi

käynyt eräopaskoulutuksen ja lisäksi koulutusta löytyy hieronnan ja luontaishoidon saralta. Ensimmäinen isompi uudistus liikuntapalveluihin tulee lokakuun alussa, kun Kiilopään firsbeegolf-rata kunnostetaan. Uuden radan on suunnitellut aktiiviharrastaja ja radasta tulee uusittuna varmasti yksi eksoottisimmista radoista Suomessa. Rata saadaan samalla siirrettyä pois mökkien ja teiden luota. Kiilopäälle suuntaavien kannattaakin käydä kokeilemassa uusittua rataa. Sen kiertäminen onnistunee

talvellakin, kun ottaa lumikengät alle! Suomen Latu Kiilopäästä on tavoitteena kehittää koko Suomessa ja ulkomaillakin tunnettu ulkoliikuntakeskus. Kiilopään ympäristö mahdollistaa monenlaisen liikkumisen ja maisemathan ovat ihan Suomen parhaimmistoa. Kiilopään mainetta luonnonläheisenä ja rauhallisena lomanviettopaikkana vaalitaan edelleen. Uuden liikunnanohjaajan myötä toivomme, että voimme jatkossa vastata entistä paremmin myös latuyhdistysten tarpeisiin Kiilopäällä. Suomen Latu Kiilopäällä tullaan tulevaisuudessa järjestämään erilaisia liikuntatapahtumia ja viikkoja. Näistä Maria ei selviä aivan yksin ja siksi toivomme latuyhdistyksistä ja aktiiveista yhteistyökumppaneita järjestämään erilaisia tapahtumia kuten esimerkiksi Kiilopään Laturetken vuodelle 2012.

&

Kuva: Fjällräven

Kun törmäätte Mariaan Kiilopäällä, menkää juttelemaan ja kertokaa vaikka omista toiveistanne Kiilopään liikuntapalvelujen suhteen!

AJANKOHTAISET JÄSENEDUT TREKKI Nyt syksykamppeet jäsenhintaan Trekin myymälöistä ja uudistuneesta nettikaupasta. www.trekki.fi TALLINK SILJA Suomen Ladun jäsenenä saat käyttöösi Tallink Siljan sopimusasiakkaiden edut. Katso ajankohtaiset tarjoukset! www.tallinksilja.com/fi/trips/discounts Ajankohtainen lista jäseneduista osoitteesa www.suomenlatu.fi/jasenedut.

Liikuttaja 3/2011 | 5


Metsähallitus viitoittajana Teksti ja kuva: Rami Tuominiemi, Metsähallitus

M

etsähallitusta voidaan pitää yhtenä kansamme tienviitoittajista – kirjaimellisesti ajatellen. Metsähallituksen ylläpitämät ulkoilureitit, joita on eri puolilla valtakuntaa kaikkiaan tuhansia kilometrejä, tarjoavat suomalaisille mahdollisuuden kokea elämyksiä luonnossa. Kävijöitä opastavat maastoreiteillä viittarakennelmat, joita Metsähallituksen hoidossa on yli 5 000. Viitat ja muut palvelurakenteet ovat ahkerassa käytössä, sillä Metsähallituksen alueille tehdään vuosittain liki 5 miljoonaa käyntiä. Tunnetuimpia Metsähallituksen alueista ovat kansallispuistot, joiden reitteihin kohdistuu luonnollisesti erityistä kiinnostusta. Kansallispuistot ovat paitsi suomalaisille tärkeitä näyteikkunoita aitoon luontoon, ne ovat myös merkittävä osa Suomikuvaa ulkomaalaisille. Ei ole samantekevää, kuinka luontomme helmiä esitellään ja opastetaan kävijöille.

6 | Liikuttaja 3/2011

Vaikka viitta keksintönä juontaa juurensa historian alkuhämärään, on viitoituksen merkitys korostunut vasta melko hiljattain kansallispuistoissa ja muilla ulkoilualueilla. Kauan ei nimittäin ole siitä, kun ulkoilualueiden kävijät olivat vielä niin tottuneita luonnossa liikkujia, etteivät juuri kaivanneet viitoitusta. Eivät ehkä reittejäkään. Ajankuva on kuitenkin nykyään erilainen ja sellaiset sanat kuin esteettömyys, GPS, paikkatieto, internet ja reittivaativuusluokitus ovat tulleet osaksi Metsähallituksen reittisuunnittelijoiden arkikieltä kuin pitkospuut konsanaan.

lisänneet paineita reittien opasteita kohtaan. Joillakin alueilla tämä on jo johtanut siihen, että viitoitukselta, opastusrakennelmilta ja reittimerkinnöiltä edellytetään niin paljon erilaisten intressien huomioimista, että vaarana on olennaisen informaation hukkuminen keskivertokävijältä kokonaisuuden sekaan. Viitoituksen suunnittelussa tullaan viime kädessä sen avainkysymyksen ääreen, mikä on viitoittamisen suhteen liian paljon ja mikä liian vähän.

Viitoituksen ideologiasta

Viitoitus on ymmärrettävä yhdessä muiden opastusrakennelmien sekä reittimerLapsiperheet, ratsastajat, pyöräilijät, kun- kintöjen kanssa yhtenäiseksi kokonaisuutohiihtäjät, sauvakävelijät, ulkomaalaiset deksi, jossa eri osatekijät sekä linkittyvät turistit. Liikkumistapojen ja käyttäjäryh- toisiinsa että täydentävät toisiaan. Reitmien monipuolistuminen, turvallisuus- tien lähtöpisteisiin ja muihin huolella vanäkökohtien huomioimistarpeet sekä littuihin kohtiin sijoitettavat opastustaulut nimettyjen rengasreittien kysyntä ovat kantavat maaston opastusrakennelmista

Käyttömuotojen moninaisuus


on silti oma pyörimissuuntansa. Kun alueen reitit ovat pääosin yksinkertaisia rengasreittejä, joille on määritelty kiertosuunta ja oma nimi, se paitsi helpottaa viitoituksen ja reittimerkintöjen suunnittelijan työtä, myös avaa uusia mahdollisuuksia kävijöiden palvelemiseen. Viitoitukseen voidaan lisätä etäisyyksistä kertovien viittojen oheen toinen taso, reitinnimiviitat, ilman että viitoituksesta tulee entistä raskaampi. Kun ensin pystytään luopumaan – hieman kärjistäen – ajatuksesta, että ”joka reittiristeyksessä on oltava etäisyysviitat kaikkiin ilmansuuntiin”. Lisäksi reittivaativuusluokittelun kohdentaminen reittiin helpottuu, kun reitillä on oma nimiviittansa, johon vaativuussymbolin voi kiinnittää. Jos kävijän ei tarvitse muistaa kuin valitsemansa reitin nimi ja hän voi luottaa siihen, että jokaisessa reittiristeyksessä on viitta osoittamassa, mihin suuntaan kyseinen reitti kääntyy, hän voi keskittyä paremmin tärkeisiin asioihin retkellään, esimerkiksi luonnosta nauttimiseen. Rengasreitin olles-

21.–23.10.2011 Helsingin Messukeskus Kaikki terveydestä alan suurtapahtumassa! Huippuluentoja, maksutonta terveyden testausta. Uusimmat hoitomuodot ja liikuntalajit. Terveelliset herkut ja superfoodit. Seksuaalisuus ja terveys. Stressinhallinta, hidastaminen ja tasapaino. Koko ohjelma samalla lipulla!

Liput: 14/10 ¤, kokoaikalippu 25/18 ¤. Samalla lipulla myös Kauneus-, Muoti-, Nordic Hair- ja Gold Silver Watch -messuille. Järjestäjä: Suomen Messut, p. 040 4503250

Vanhassa vara parempi? Ratkaisuja sekä näkökulmia reittien viitoittamiseen on monia, ja kehitys menee eteenpäin. Oma lukunsa on internetin rooli, joka on kasvanut koko ajan. Aiemmin internet oli lähinnä reittien ennakkotiedon jakokanava. GPS-paikannuksen arkipäiväistyminen ja mobiiliteknologian harppaukset tuovat kuitenkin internetin ja paikkatiedon reaaliajassa metsään entistä useammin niin Metsähallituksen reittisuunnittelijoiden kuin reittien käyttäjienkin iloksi ja avuksi. Tästä huolimatta ne eivät silti korvaa huolella suunniteltuja maaston opastusrakennelmia ja reittimerkintöjä – ainakaan vielä.

u

4

H Ohjelma, esiintyjät ja ilmainen messuklubi: www.terveysmessut.fi, facebook.com/terveysmessut

sa kyseessä hän myös päätyy automaattisesti samaan pisteeseen, josta lähtikin. Kävijän ollessa ulkomaalainen, hän voi olla kiitollinen, jos reitin suomenkielisen nimen seuraksi on viittaan kiinnitetty jokin kieliriippumaton vakioitu ulkoilusymboli ja ehkä jopa merkitty samaisilla symbolikilvillä koko reitti.

... a ka k i le si, e s k lennu a n o r eu lle! ä i u n s s n e dy en ja tuo m e t ö l y i ta k n po ... k

päävastuun reitin valinnan kannalta olennaisen informaation jakamisessa kävijälle. Kävijän reittivalintaan vaikuttavat luonnollisesti, mitä kaikkea nähtävää kunkin reitin varrelta löytyy ja millaisia palveluja siellä on, mutta myös miten pitkiä reitit ovat ja ovatko ne vaativia kuljettavia. Se, millaisia viittoja ja reittimerkintöjä seuraamalla kävijä tulee pysymään valitsemallaan reitillä, kerrotaan niin ikään näissä opastuspisteissä. Opastuspisteeltä reitille lähtiessään kävijällä on siis periaatteessa kaikki tarvittavat tiedot reitistä. Viitoituksen ja reittimerkintöjen tehtävänä on vain pitää kävijä reitillään ja tiedottaa matkan etenemisestä sopivin välimatkoin. Jos alueen reittiverkosto on monimutkainen ja reitillä tulee vastaan paljon risteyksiä erilaisine paikannimineen sekä reittitolppia eri värikoodeineen, kävijä kaipaa lyhyelläkin reitillä muistinsa tueksi karttaa. Tällaisten alueiden selkeyttämisessä eräs keino on ajatella reitistöä kuin kellon koneistoa ja reittejä sen rattaina, jotka ovat erikokoisia mutta joilla kaikilla

21.–23.10.2011 Helsingin Messukeskus Avoinna pe klo 10–19, la–su klo 10–18 Oikeuttaa 4 euron alennukseen normaalihintaisesta aikuisen pääsylipusta (14 ¤). Tämä edun Sinulle tarjoaa Suomen Latu ja Liikuttaja-lehti.

4¤ Liikuttaja 3/2011 | 7


Tutkittu juttu Tällä palstalla kerrotaan mielenkiintoisista ja ajankohtaisista tutkimuksista, hyvistä käytännöistä ja suosituksista, jotka liittyvät ulkoiluun, ulkoilun terveysvaikutuksiin, ulkoilun edistämiseen ja olosuhteisiin sekä yhdistystoimintaan. Kaikki palstan jutut julkaistaan myös Suomen Ladun kotisivuilla. Sieltä löydät myös artikkelit ja tutkimukset, joihin jutun pohjautuvat. >> www.suomenlatu.fi/tutkittua Teksti: Eveliina Nygren Kuvat: Suomen Latu/Minna Ala-Kyyny ja Antero Aaltonen, Metsäntutkimuslaitos/Katja Viitala

Voimapolulla on hyvinvointia edistävä vaikutus Voimapolku on luontoon rakennettu reitti, jonka varrella on elpymistä edistäviä harjoitteita. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksessa valtaosa kyselytutkimukseen vastanneista koki, että voimapolulla on psyykkistä terveyttä edistävä ja parantava vaikutus. Noin 70 % polun kulkeneista tunsi olonsa parantuneen reitin kiertämisen jälkeen. Erityisen myönteisesti se vaikutti stressistä kärsiviin. Parantava vaikutus perustui luontoon ja rentoutumista edistäviin harjoitteisiin. Reitin varrelle sijoitetuista harjoitteista erityisen hyvänä pidettiin mielipaikka-harjoitetta. Siinä kunkin ihmisen piti etsiä lähistöltä oma mielipaikka ja hakeutua sinne. Kävijöillä oli valittavana joko 4,4 tai 6,6 kilometrin pituinen reitti. Pitemmän polun parantavat vaikutukset olivat paremmat kuin lyhyemmän. Lue lisää: www.metla.fi/uutiskirje/hyv/2011-02/uutinen-2.html Liiallinen istuminen on terveydelle vaarallista Monien tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen taustalta löytyy yksi yhteinen tekijä: pitkäkestoinen istuminen. Nykyihminen viettää suuren osan valveilla olo ajastaan istuen. Pitkäaikaisella istumisella on monia haitallisia vaikutuksia aineenvaihduntaan ja sitä kautta terveyteen laaja-alaisesti. Istuminen on haitallista myös fyysisesti aktiiviselle henkilölle, jos muu aika vietetään pääsääntöisesti istuen. Terveyshaittoja voidaan vähentää paitsi istumisaikaa vähentämällä, myös istumisen säännöllisellä tauottamisella. Lue lisää: www.lts.fi/filearc/823_L%26T109_4-7.pdf Pelot ja vaikea ympäristö voivat sulkea iäkkäät kotiin Ulkona liikkuminen on perusedellytys iäkkään ihmisen itsenäiselle suoriutumiselle päivittäisistä toiminnoista. Ympäristötekijät voivat kuitenkin luoda esteitä ulkona liikkumiselle, erityisesti silloin kun liikkumiskyky on heikentynyt. Noin joka toinen tutkimukseen osallistunut kertoi esteistä kotinsa lähiympäristössä. Ympäristön esteet, erityisesti pitkät etäisyydet palveluihin ja levähdyspaikkojen puute, lisäsivät riskiä uusien kävelyvaikeuksien syntymiseen. Haasteellinen ympäristö myös lisäsi hyväkuntoisten ikääntyneiden ulkona liikkumisen pelkoa. Yli puolet tutkimukseen osallistuneista pelkäsi liikkua ulkona. Erityisesti liikenteen melu lisäsi pelkoja, mutta myös katujen huono kunto ja mäkinen maasto olivat turvattomuuden taustalla. Tämä selvisi TtM Merja Rantakokon Jyväskylän yliopiston väitöskirjasta ”Ulkoympäristötekijät, ulkona liikkumisen heikkeneminen ja elämänlaatu iäkkäillä ihmisillä”. Joka kymmenes suomalainen harrastaa talviuintia Metsäntutkimuslaitoksen valtakunnallisen Ulkoilututkimuksen ennakkotulosten (2009) mukaan mukaan, joka kymmenes suomalainen käy ainakin kerran vuodessa avannossa. Talviuimareita on selkeästi kahdenlaisia: toiset kastautuvat kerran tai kaksi avannossa talven aikana ja nauttivat elämyksestä, jonka kihelmöivä verenkierron nousu aiheuttaa. Toiset taas jäävät siihen koukkuun ja talviuinnista muodostuu heille säännöllinen harrastus. Reilu 3 % suomalaisista ilmoittaa harrastavansa avantouintia säännöllisesti, eli ainakin kerran kuukaudessa. Lue lisää: www.suomenlatu.fi/suomen_latu/hankkeet/terveytta_talviuinnista/talviuintitutkimus

8 | Liikuttaja 3/2011


Suomen Ladun teemana on vuonna 2010 alkanut Yhdessä. Haluamme kannustaa suomalaisia liikkumaan yhä enemmän yhdessä. Tavoitteena on edistää yhdistystoiminnan ja liikkumisen sosiaalista merkitystä.

YHDESSÄ

Tällä palstalla kerromme vuoden aikana erilaisia konkreettisia Yhdessä-toimintaideoita. Vuorossa on kertomus mukavasta yhdessäolosta perheretkellä.

Meloen Lintukymellä L

Kalastusalueeksi kunnostetulla Puolakankosken patoalueella oli atuyhdistys Jaalan Jaloiset järjesti tämänvuotisen perheretken leppoisa ja viihtyisä tunnelma. Aika kului kuin siivillä evästellessä ja melontaretkenä Jaalan Pyhäjärven Lintukymellä. Lintukymi johdattaa pohjoisesta Verlan kautta virtaavat Män- paikalla olleiden kalamiesten touhuja seuraillen. Paluumatka myötävirtaan takaisin Lammin sillalle sujui sutjaktyharjun reitin vedet Pyhäjärveen ja edelleen Kymijokeen. Laadultaan Lintukymen vesi on kirkasta ja lähes juomakelpoista. Veden kaasti ja melontaan osallistuneet kyselivät ahkerasti mahdollisesta kirkkaus mahdollistaa hiljaa kanootilla edeten myös vedenalaisen uudesta melontaretkestä. Retkenjohtajana toiminut Maarit selvitti elämän seuraamisen, etenkin hiekkapohjaa vasten näkyvien vikke- osallistujille, ettei useampia yhteisiä melontaretkiä pystytä vetäjäpulan vuoksi nyt järjestämään, mutta tulevaisuudessa pyritään melien kalojen. Tällä kertaa Jaloisten puheenjohtaja Maarit Piekiäinen ja sih- lontaan kesälajina panostamaan, sillä Jaalan joet ja pienet järvet teeri Ritva Kinttula olivat valinneet retken reitiksi matkan Lintuky- ovat mitä parhaimpia kohteita melontaharrastukselle. Lopuksi Maarit Piekiäinen toivotti yhdistyksen puheenjohtajan men Lamminsillalta kohti Verlaa Puolakankosken padolle. Padon tehtävänä on pitää Verlan alapuolisen Iso-Kamposen pinta riittävän ominaisuudessa kaikki retkelle osallistuneet mukaan muuhunkin Jaloisten toimintaan, esimerkiksi syksyllä alkavaan sisäliikuntakauylhäällä. Melontamatkalla Maarit kertoi retkeläisten nähneen paljon teen, johon Jaalassa palloiluhalli tarjoaa hyvät harrastetilat. elämää. Lintuja ja etenkin haukkoja oli ollut upea seurata. Koska melontaryhmässä ei ollut oikeaa lintujen tuntijaa, jäi tunnistaminen Mauri Lindberg vähemmälle, mutta tyynien joenmutkien yllä lekotellut kalasääksi tuli ainakin tunnistetuksi.

Liikuttaja 3/2011 | 9


Alueiden kuulumisia Morjens Lounais-Suomen alue Alueemme yhdistykset ovat olleet yllättä- seni: tikkupullat eivät olleet monelle vielä vän aktiivisia. On ollut Ahvenanmaan pyö- ihan hittituote, mutta kiva niitä oli paistaa räilyretki useammalla yhdistyksellä, on ollut ”ulkotakassa”. Tarjolla oli myös lapsille memelontareissuja, kesäteatteria, perheta- hua ja aikuisille kahvia. Monella oli mukana pahtumia ja vaikka mitä. Osa yhdistyksistä omat makkarat, jotka maistuivat keskellä on pakertanut rakennustalkoissa koko ke- metsää. Kotiin lähtiessä moni lapsista halusi kulsän. Kiitos kuuluu kaikille ahkerille talkookea reitin vielä uudestaan, nyt vaan väärin laisille. Ohessa yhden tapahtuman tarina: Här- päin lopusta alkuun. Tämä tapahtuma jätti järjestäjille hyvän kätien Vaeltajat järjestivät tänä kesänä uutuutena perhetapahtuman Liedon Eränkä- mielen. Väkeä paikalla oli kolmisen kymmentä ja Suomen Ladun YHDESSÄ-teema vijöiden Liesan majalla. Tapahtuma luonnon helmassa yllätti jär- toteutui. Syksyä jatkamme tiistaiaamujen saujestäjät kiinnostuksellaan. Paikalle saapui niin perheitä, isovanhempia lastenlasten vakävelyillä Liedon keskustan ruskaisissa kanssa kuin äiti-lapsi ja isä-lapsi -kaksik- maisemissa, kunhan vetäjät ovat hakeneet kojakin. Pirjo Leskinen oli laatinut vankalla siihen ensikosketuksen Kiilopäältä. ammattiosaamisella metsään 13 kohdan Tulevaa alue toimintaa: tehtäväpolun, joka päättyi nuotiopaikalle 18.9. Karevankierto, järj. Raision Rinkka tikkupullanpaistoon. Erästä äitiä siteeratak- 1.10. L-S:n alueen syyskokous Raisiossa,

Suomen Ladusta paikalla Elina Kokkonen 11.11. Nousiaisissa Marrasvalkeat, järj. Kuhankuonon Latu ja Polku 19.11. Hotelli Ellivuoressa klo 18.00 Latualueen Joulujuhla. Osallistumisesi varmistat makasamalla 40€ (huom. hinta muuttunut) illaskortin 4.11. mennessä tilille FI19 4456 1540 0102 78. Huonevaraukset suoraan hotellille, merkillä Vammalan Retkeilijät. 2 hlön huone 60 €, 1 hlön huone 60 € puh. 010 8351 900. Tiedustelut Klaus Heikkilä puh. 050 5651543. Osallistukaa tekin loppusyksyn alueohjelmiimme. Tulkaa mukaan ja nautitaan yhdessäolosta ja voimme suunnitella ensivuoden ohjelmaa siinä samalla.

Energiahalauksin Paula

Pyöräillen Kymi-Vuoksesta Kesä on ollut säiden suhteen loistavaa liikkua. Kymi-Vuoksen latualueen pyöräilijät tempaisivat pyöräilemällä kimpassa Kotkasta Vantaan Hakunilaan leiripäiville ja esittivät jopa hienon laulun avajaisissa. Mukana oli Iitin, Kuusankosken, Kotkan, Karhulan ja Kouvolan Ladusta edustajia. Itsekin pyöräilin kesän aikana yli 3 600 kilometriä, tuli ajeltua niin yksin kuin porukankin kanssa pitkin Kymenlaaksoa Jaalasta Kotkaan ja Lahtikin tuli nähtyä. Tulipa käytyä Haminan Ladun järjestämällä iltapyöräilylläkin Sapokassa. Monessa latuyhdistyksessä alueellamme on säännöllisiä viikkopyöräilyjä: niihin vain rohkeasti mukaan. Kesäiset kelit suosivat myös melontaa. Melontaretkiä on ollut monessa latuyhdistyksessä tarjolla. Geotiimi kokoontui Kotkassa 28.8. ja siellä oli geokätköilijöitä myös Iitin Ladusta. Metsämörri- ja myttyskouluja on tarjolla alueellamme. Ohjaajista on vieläkin pulaa ja siksi Kymi-Vuoksen alueelle pitäisikin saada koulutusta. Metsävaeltajaryhmää viritellään alkuun syyskuussa Kouvolan Ladussa. Jaalan Jaloisilla tulee tänä vuonna 20 vuotta täyteen ja Saimaan Latu täyttää 1.10. 2011 jo 60 vuotta. Myllykosken Latu täyttää 60 vuotta 16.1.2012. Heille jo etukäteen onnittelut.

10 | Liikuttaja 3/2011

Alueen kotisivuista voisi antaa erityiskiitoksen Iitin Ladulle ja Saimaan Ladulle. Ne ovat todella nautittavaa luettavaa Tulevaa toimintaa: Syyspäivät kutsuvat Vaasaan 21.10.-23.10.2011. Latualueen syyskokous järjestetään 8.10. Karhulassa. Siitä tulee tarkempaa tietoa latuyhdistyksille. Paikalla on Suomen Ladusta Johanna YliOpas. Ja tietysti jokaisen latuyhdistyksen syyskokoukset ovat edessä syksyn aikana. Sinne olisi hyvä saada uusia, nuoria jäseniä,

jotta toiminta jatkuisi ja uusiakin tapahtumia ja lajeja saataisiin yhdistyksiin. Olkaa rohkeita ja menkää katsomaan muiden latuyhdistysten tapahtumia, löydätte uusia maisemia, laavuja, järvimaisemia, maalaismaisemia. Iloisiin näkemisiin Vaasassa! Tuula Forström Kymi-Vuoksen latualueen alueyhdyshenkilö


LISÄKSI Syksyn aluekokouksia: Keski-Suomen aluekokous Jämsässä 1.-2.10. Paikalla Suomen Ladusta Minna Ala-Kyyny. Oulun aluekokous Kannuksessa 1.-2.10. Paikalla Suomen Ladusta Johanna Yli-Opas. Uudenmaan aluekokous Helsingissä 11.10. Paikalla Suomen Ladusta Mika Asikainen.

Iloisiin näkemisiin Vaasassa!

Hei Hämäläiset Kuuma kesä on ohi ainakin täällä Inarissa eli ei ole kesää jäljellä… Toukokuinen ensiapukurssimme oli onnistunut – siitäkin huolimatta, että osanottajia olisi sopinut mukaan kymmenkunta enemmän. Pettymyksekseni jouduin toteamaan, että yhdistykset tiedottivat kurssista jäsenistölleen varsin niukasti. Kiitos Tampereen Taivaltajille kurssipaikasta ja järjestelyistä! Kevätretkelle Riihimäelle ehti ainoastaan Aki perheineen Valkeakoskelta, riihilatulaisten lisäksi. Moni muukin meistä olisi voinut olla mukana. Kiitos Riihilatulaisille! Mutta, katsotaan tulevaisuuteen: Hämeen latualueen syyskokous pidetään 1.10.2011 Päijänteen kansallispuistoon suuntautuvan, Padasjoen Ladun isännöimän syysretken yhteydessä. Kokoonnumme Padasjoen laivarantaan kello 9.45 ja kello 10.00 nousemme laivaan nimeltä m/s Elbatar. Laiva suuntaa kulkunsa kohti Päijänteen kansallispuistoa ja sen saaria. Sään salliessa rantaudumme pienelle kävelyretkelle. Viimevuoden syyskokouksen päätöksen mukaisesti pidämme syyskokouksen laivassa, jossa juomme kokouskahvit ja syömme

myös lounaan. Kokouskahvit tarjoaa Suomen Latu, mutta risteilystä ja lounaasta peritään pieni maksu. Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty yhdistyksiin syyskuun alussa. Laivaan mahtuu 50 matkustajaa, joten lähtekää joukolla mukaan katsomaan Päijänteen ruskaa! Paikalla on Suomen Ladusta Anna Kaartinen. Lokakuun loppupuolella kokoonnumme Vaasaan Suomen Ladun syyskokoukseen. Siellä pidämme myös lyhyen aluepalaverin. Toivon näkeväni edustajan jokaisesta Hämeen latualueen yhdistyksestä.

Terveiset sateesta, Anna-Maija latualueen yhdyshenkilö

sa Vaa .2011 3.10 2 . 21

Haloo Savo-Karjala Lämmin kesä on takana, mutta tätä kirjoittaessa aurinko hellii vielä lämpimillä säteillään. Syksyn merkit ovat silti jo selvästi näkyvillä. Kesälajeja lopetellaan ja uudet kujeet ovat taas mielessä. Omalla kohdallani kulunut kesä toi uuden mielenkiintoisen lajin geokätköilyn muodossa. Se koukutti kerralla. Gepsi odottaa vierellä vuoroaan, pitäisi ladata muutamia kätköjä reitillä Sodankylä- SaariselkäIvalo . . . Toinen haastava mutta antoisa kokemus oli heinäkuisen VaVa-leirin vetovastuu yhdessä pj. Ollin kanssa. Parikymmentä lasta kirmaili viikon Susikyrön tanhuvilla, vauhtia ja hieman vaarallisia tilanteitakin riitti niin että akku oli melko tyhjä leirin päätyttyä. Uskon että meillä kaikilla on muistojen reppu täynnä kesäisiä tapahtumia joita on mukava syksyn pimeinä iltoina kaivella esiin.

Alueella syksyn tapahtumista tärkein on aluepäivät ja syyskokous Mikkelissä Kyyhkylän kartanossa 1.-2.10. Suomen Ladusta on paikalla Mika Asikainen. Mikkelin Latu on kutsusta päätellen järjestänyt meille mukavan illavieton rantasaunoineen kokousillan päätteeksi. Siellä kai nähdään? Olavin Retkeilijöiden 60-vuotissyntymäpäiviä vietetään 15.10. Onnea heille! Suomen Ladun syyspäivät ja -liittokokous pidetään Vaasassa 22-23.10. Ulkoillaan raikkaassa syksyisessä luonnossa pyöräillen, sauvakävellen tai vaikkapa sienimetsässä samoillen kuten itse sieniaddiktina teen. Pääasiahan on liikunta sellaisen lajin parissa joka tuntuu itsestä mukavalta ja antoisalta. Tunnelmallisia kynttiläiltoja! Seija

Lapin latualueen kuulumisia Lappi on laaja maa. Toukokuussa kun Pohjois-Lapissa hiihdellään niin EteläLapissa rullistellaan. Pitkät etäisyydet luovat oman haasteensa latulaisten tiiviille yhteydenpidolle ja yhteistoiminnalle. Toisaalta Lappi antaa mahtavat mahdollisuudet harrastaa luontoelämyksiä ympäri vuoden. Monelle lappilaiselle luonto avautuu jo ulko-ovelta, joten järjestettyihin tapahtumiin hakeutuminen ei ole välttämätöntä. Tämä näkyy monesti osallistujien vähäisenä määränä järjestetyissä liikunnallisissa tapahtumissa. Me lappilaiset olemme vielä osa luontoa ja ilmeisesti arvostamme luonnossa liikkuessamme rauhallisuutta ja hiljaisuutta. Emme me kuitenkaan ole tänne Lappiin juuttuneet vaan lähdimme juhannukselta viikoksi 26 vaeltajan voimin dolomiittivuorille Italian Cortina d`Ampezzoon. Vaikka järjestäjä oli Tornion Latu ja Polku oli osallistujat Lapin latualueen jäseniä pitkin Suomea. Missä Lapin latulaiset kulkee siellä juttu ja nauru raikaa. Lapin latualueen syyspäivät pidetään Kemijärvellä 1.10., jonne toivotaan runsasta osanottoa. Suomen Ladusta paikalla on Eveliina Nygren. Ekstrana on mahdollisuus tutustua Taivaan Tulien kuvauspaikkoihin oppaan johdolla. Vaeltaja voi lähteä Lapista, mutta Lappi ei lähe vaeltajasta. Syyspäivillä nähdään! Tarja Rosenqvist Lapin latualue

Liikuttaja 3/2011 | 11


Suomen Latu kouluttaa Opaskoulutus

Suomen Ladun opaskoulutus on jatkotason koulutusta, joka on tarkoitettu 18 vuotta täyttäneille, retkeilyn perustaidot hallitseville henkilöille, jotka haluavat kehittää omaa osaamistaan sekä pätevöityä maasto-oloissa tapahtuvaan opastukseen. Opaskoulutuksessa on kolme osaa: kesäkurssi, talvikurssi ja yhteensä kahden viikon harjoittelu. Suomen Ladun oppaat toimivat oppaina mm. jäsenyhdistysten ohjatuilla retkillä sekä Suomen Ladun toimipisteissä.

Metsämörri

Metsämörriohjaajan peruskurssi (15 h) 8.-9.10. Joensuu Metsämörriohjaajan peruskurssilla tutuiksi tulevat Metsämörrilaulut, -leikit ja -sadut. Kurssilla perehdytään lasten luontokasvatukseen ja varustetietouteen sekä saadaan perustaidot ohjaajana toimimiseen. Kurssilla osallistutaan Metsämörriretkeen ja saadaan valmiudet toimintasuunnitelman laatimiseen. Kurssi on kaikille avoin. Suomen Ladun jäsenhinta on 135 €, norm. 175 €. Kurssin hintaan sisältyy koulutus, kurssimateriaali, kevyt lounas ja päiväkahvit. Lohi-Valtteri -teemapäivä (7 h) 1.10. Espoo Lohi-Valtteri on Metsämörrin ystävä ja opastaa vesien jännittävään maailmaan. Kurssilla tutustutaan Lohi-Valtteriin satuhahmona sekä Lohi-Valtterin lauluihin ja leikkeihin. Kurssilla painottuu vesielementin merkitys ympäristökasvatuksessa. Suomen Ladun jäsenhinta 75 €, norm. 100 €. Sis. koulutus, kurssimateriaali, kevyt lounas ja päiväkahvit. Kurssille osallistuminen edellyttää metsämörriohjaajan peruskurssin suorittamista.

Opaskurssin jatko-osa eli talvikurssi 25.2.-4.3.2012 Suomen Latu Kiilopää ja UK-kansallispuisto Talvikurssi on jatkoa opaskurssin perusosalle. Tarkoituksena on syventää tietoja ja taitoja talvisissa olosuhteissa liikkumisesta, sääolojen huomioimisesta, maastossa yöpymisestä, varusteiden toimivuudesta ja oppaana toimimisesta. Talvikurssille hakijoilta edellytetään kokemusta talviretkeilystä (vähintään yksi talvivaellus suoritettuna). Kurssin hinta on Suomen Ladun jäsenille 520 € (norm. 580 €) se sisältää tarvittavat majoitukset ja ruokailut kurssin alkamis- ja päätöspäivänä, vaellusmuonat, kartat ja tapaturmavakuutuksen. Hakemukset jätetään 30.11.2011 mennessä: opaskouluttaja Ilpo Vuori ilpo.vuori@gmail.com. Hakemukseen liitetään tieto, milloin ja missä perusosa on suoritettu. Huom. Opaskurssin perusosa eli kesäkurssi järjestetään 21.7.30.7.2012 Kilpisjärvellä. Lisätiedot www.suomenlatu.fi.

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT ELLEI TOISIN MAINITA koulutus@suomenlatu.fi tai puh. 044 722 6315 Ilmoittautuminen on sitova. www.suomenlatu.fi/kurssit

12 | Liikuttaja 3/2011

Eskarit mörrimetsässä (7 h) 8.10. Helsinki 29.10. Joensuu Metsämörri johdattaa eskarilaiset aikuisineen ulos luontoon oppimaan. Millaiset ovat Metsämörrin aakkoset? Entä oletko kulkenut Metsämörrin kuntoradalla? Kurssilla syvennytään metsämörritoiminnan mahdollisuuksiin esiopetuksessa ja käydään läpi esiopetuksen oppimissisällöt Metsämörrin näkökulmasta. Laaja kurssimateriaali sisältää mm. 40 tehtäväkorttia, metsämörritarinoita ja monistettavia tehtäviä lapsille. Kurssille osallistuminen edellyttää metsämörriohjaajan peruskurssin suorittamista. Suomen Ladun jäsenhinta 95 euroa, norm. 125 euroa. Kurssin hintaan sisältyy koulutus, kurssimateriaali, kevyt lounas ja päiväkahvit.

Kouluttajakoulutus

Kouluttajakoulutus Suomen Ladun kouluttajuus on hauska ja antoisa harrastus. Haemme osallistujia Muumien hiihto- ja lumikenkäilyn kouluttajakoulutukseen (alkaa marraskuussa 2011) sekä Metsämörrin kouluttajakoulutukseen (alkaa maaliskuussa 2012). Syvennä ja laajenna yhdistyksesi lasten toiminnan osaamista kouluttamalla lisää osaajia joukkoonne! Lisätietoa Nina Räike, Suomen Latu ry, puh. 044 722 6312, nina.raike@suomenlatu.fi.


TĂ„RKEĂ„Ă„ TIETOA YHDISTYKSILLE

SUOMEN LADUN 1771.]'4]2Š(Š *''22-)-)-31Š Yhdistys ja kunta – ulkoilun asialla

-FHCJK? Aika: Paikka:

22.–23.10.2011 Kylpylähotelli Rantasipi Tropiclandia, Vaasa

Perjantai 19.30 20.00–00.30

Vaasan Ladun iltalenkki Levytanssit

Lauantai 9.00–10.00 10.00

18.00–19.00 19.30 21.30–01.30

Ilmoittautuminen sekä aamiainen kaikille Syyspäivien avaus, puheenjohtaja Pekka Alanen Kaupungin tervehdys, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Hükan Nordman Ulkoilutavat muuttuvat, entä olosuhteet? projektikoordinaattori Eveliina Nygren, Suomen Latu YhteistyÜn voimaa Seinäjoen elämysliikuntakaupungissa, Hannu Salo, LakeudenElämysliikunta ry tauko Vaasan kaupunki & Vaasan Latu yhteistyÜssä Latuyhdistys palvelun tuottajana: Tapaus talviuinti, Mika Asikainen, Suomen Latu Lounas Aluepalaverit Vaasan Ladun reiteillä ja poluilla - tutustuminen Pilvilammen latuverkoston alueeseen Vanhassa Vaasassa ja iltapäiväkahvit Saunominen Päivällinen ravintolassa Tanssit

Sunnuntai 7.30 8.30 9.00 Š Š 12.00

Aamiainen Aamu-uinti Suomen Ladun syysliittokokous ãŠIJMŠ Š4SMBCLŠLiikuttajan palkitseminen sekä puheenvuoro Lounas (tai kokouksen päätyttyä)

10.15 10.30 11.00 11.30 11.40 12.10 12.30–13.30 13.30-14.30 15.00–17.30

Liikuttaja 3/2011 | 13


TĂ„RKEĂ„Ă„ TIETOA YHDISTYKSILLE

SUOMEN LADUN 1771.]'4]2Š(Š *''22-)-)-31Š 'JKMGRR?SRSKGLCL

Kokoukseen ilmoittaudutaan viimeistään 7.10. osoitteessa www.suomenlatu.fi/ilmoittautuminen

)MIMSQN?ICRRGCLŠFGLL?R Kylpylähotelli Rantasipi Tropiclandia ãŠ)MIMSQN?ICRRGŠNC QSŠŠqŠ (sis. ateriat, majoitus 2hh ja kylpylän vapaa käyttÜ) ãŠ)MIMSQN?ICRRGŠNC QSŠŠqŠ (sis. ateriat, majoitus 1hh ja kylpylän vapaa käyttÜ) ãŠ)MIMSQN?ICRRGŠJ? QSŠŠq (sis. ateriat, majoitus 2hh ja kylpylän vapaa käyttÜ) ãŠ)MIMSQN?ICRRGŠJ? QSŠŠqŠ (sis. ateriat, majoitus 1hh ja kylpylän vapaa käyttÜ) ãŠ4?GLŠ?RCPG?RŠ ŠIWJNWJeŠJ? QSŠŠŠq ãŠ4?GLŠQSLLSLR?GLŠIMIMSQŠŠq

+?RI?IMPT?SIQCR

Suomen Latu maksaa matkakorvauksen yhdelle henkilÜlle/ jäsenyhdistys julkisten kulkuneuvojen taksojen mukaan. Sen lisäksi suositaan kimppakyytejä ja siksi Suomen Latu korvaa oman auton kulkemisesta aiheutuneet kulut / kilometrit auton kuljettajalle  Šq IKŠ Š ŠqŠ ŠJGQeFCLIGJo ŠISLŠIWWBGQQeŠMLŠTeFGLReeLŠŠ muuta henkilÜä, joista toinen jostakin toisesta latuyhdistyksestä. Huom. alue voi tulla kokoukseen tilausbussilla, jonka kulut Suomen Latu maksaa mikäli kyydissä on riittävän monta latuyhdistystä.

VALTAKIRJA ry valtuuttaa alla mainitut toimimaan yhdistyksen äänivaltaisena edustajana Suomen Latu ry:n syysliittokokouksessa 23.10.2011 Vaasassa. Yhdistyksen äänimäärä on

(enintään 6, ks. äänimäärä listasta)

Kokousedustajan nimi 1. 2. 3. 4. 5. 6. Paikka ja päiväys

Yhdistys

Virallinen allekirjoitus (yhdistysrekisteri)

Valtakirja palautetaan 22.10. klo 19 mennessä Suomen Ladun edustajille syyspäivillä tai postitse 20.10. mennessä Suomen Ladun toimistoon, Radiokatu 20, 00240 Helsinki. 14 | Liikuttaja 3/2011

Äänimäärä

jäsentä


JÄSENYHDISTYSTEN ÄÄNIMÄÄRÄT SYYSLIITTOKOKOUKSESSA 2011 JM = Jäsenmäärä 1.7.2011 ÄM = Äänimäärä 23.10.2011 Yhdistys A-Haa-Team ry Alajärven Latu ry Ala-Satakunnan Retkeilijät ry Alavuden Tervajalat ry Armonlaakson Vaeltajat ry Asikkalan Tallukkajalat ry Askolan Hiisi ry Auranmaan Latu ry Avantouintiseura Norppa ry Avantouintiseura Oittaan Uppo-Nallet ry Enon Latu ry Enäjärven Jäähileet ry Espoon Latu ry Espoon Perheliikuntayhdistys ry Evänräväyttäjät ry Geoliikkujat ry Grani Latu ry Haapaveden Latu ry Haikkoon Kuntoilijat ry Haminan Latu ry Hangon Polku - Hangö Stig ry Hankasalmen Latu ja Polku ry Harjavallan Latu ja Polku ry Hartolan Latu ry Haukiputaan Latu ry Heinolan Latu ry Helsingin Latu ry Helsinki Diving Club ry Hetan Latu ry Hkk Talviuimarit ry Huittisten Latu ja Polku ry Huovinretki ry Hyvinkään Latu ry Hämeenlinnan Latu ry Härkätien Vaeltajat ry Härmänmaan Latu ry Iijoen Erämelojat ry Iisalmen Latu ry Iitin Latu ry Ikaalisten Kuntoilijat ry Iloiset Soutajat ry Ilomantsin Urheilijat ry Imatran Lapinkävijät ry Inkeroisten Latu ry Itä-Helsingin Retkeilijät ry Itä-Suomen Soutuklubi ry Ivalon Latu ry Jaalan Jaloiset ry Janakkalan Latu ry Joensuun Latu ry Joutsenon Latu ry Juankosken Kuntoilijat ry Jurvan Trompijat ry Jyväskylän Latu ry Jämin Latu ry Järvenpään Latu ry Jäälinna ry Kaakon Latu ry Kaarinan Kulkijat ry Kajaanin Latu ry Kajak ry Kalajoen Latu ry Kangasalan Latu ry Kangasalan Uintiseura ry Karhulan Latu ry Karjaan-Pohjan Kulkurit ry Karkkilan Latu ry Karstulan Seudun Samoilijat ry Katajanokan Jäänsärkijät ry Kemijärven Latu ry Kemin Latu ry Keminmaan Ladunavaajat ry Kempeleen Latu ry Keravan Latu ry Kerimäen Latu ry

JM ÄM Yhdistys JM ÄM Yhdistys 42 1 Keuruun Latu ry 365 4 Punkalaitumen Latu ja Polku ry 88 1 Kiikoisten Kuntoilijat ry 75 1 Pyhäjokiseudun Latu ry 132 2 Kiteen Rämpijät ry 142 2 Pyhäjärven Liikkujat ry 362 4 Kittilän Latu ja Polku ry 81 1 Pyhät Polut ry 260 3 Kiuruveden Latu ry 131 2 Raahenseudun Latu ry 213 3 Kokkolan Latu ry 871 6 Raision Rinkka ry 79 1 Kolarin Kuntoilijat ry 31 1 Rantasalmen Retkeilijät ry 23 1 Konneveden Luontoretkeilijät ry 45 1 Rauman Latu ry 74 1 Konttajärven Kuntoilijat ry 31 1 Rautalammin Latu ry 164 2 Korpien Kiertäjät ry 44 1 Rautavaaran Latu ja Polku ry 192 2 Kotkan Latu ry 322 4 Riihilatu ry 13 1 Kouvolan Latu ry 1506 6 Ristiinan Rinkka ry 2823 6 Kuhankuonon Latu ja Polku ry 231 3 Rukan Latu ry 74 1 Kuhmon Latu ry 0 0 Ruoveden Rämpijät ry 80 1 Kuortaneen Latu ry 191 2 Saarijärven Latu ry 43 1 Kurikan Paulapieksut ry 385 4 Saariston Polku ry-Skärgårdsstigen rf 169 2 Kurun Samoilijat ry 262 3 Saimaan Latu ry 172 2 Kuusaan Latu ry 540 6 Salamajaiset ry 455 5 Kuusijärven Jääkarhut ry 649 6 Sallan Latu ry 485 5 Laipan Yrittäjäyhdistys ry 19 1 Salon Samoojat ry 108 2 Laitla Liikkuja ry 96 1 Sata-Häneen Karhut ry 179 2 Lakeuden Elämysliikunta ry 40 1 Satakunnan Kansansoutu ry 488 5 Lakeuden Latu ry 686 6 Savukosken Latu ry 66 1 Lammaisten Melojat ry 23 1 Sieppijärven Latu ja Polku ry 122 2 Lammin Latu ry 82 1 Siilin Latu ry 493 5 Lapin Jokos ry 41 1 Simpeleen Retkeilijät ry 5074 6 Lapinlahden Latu ry 280 3 Sodankylän Latu ry 1 1 Latuneuvojat ry 165 2 Someron Latu ry 205 3 Laturetkeilijät ry 516 6 Suolahden Latu ry 315 4 Laukaan Kuntoliikunta ry 91 1 Suomen Lumikenkäilijät ry 395 4 Lempäälän Seudun Samoojat ry 104 2 Suomen Maastopyöräilijät ry 355 4 Lestijoen Latu ry 90 1 Suomen Retkiluistelijat ry 570 6 Levin Melojat ry 27 1 Suomen Tunturiretkeilyn 937 6 Likolammen Talviuimarit ry 128 2 Oppaat ja Ystävät ry 239 3 Lohjan Seudun Latu ry 471 5 Suomenselän Samoilijat ry 243 3 Loimaan Latu ry 214 3 Suomusjärven Patikka ry 14 1 Lopen Samoojat ry 259 3 Suomussalmen Samoojat ry 911 6 Lounais-Hämeen Retki ry 160 2 Suonenjoen Latu ry 337 4 Luonnossa Kotonaan ry 481 5 Suupohjan Latu ry 270 3 Luonnossa Liikkuen ry 0 0 Tahko Pihkala -seura ry 0 0 Luonto Lähelläsi ry 10 1 Taivalkosken Latu ry 75 1 Länsi-Vantaan Latu ry 273 3 Tampereen Taivaltajat ry 1067 6 Maaselän Latu ry 132 2 Teijon Retkeilijät ry 327 4 Metsämörriohjaajat ry 949 6 Teljän Latu ry 0 0 Mikkelin Latu ry 870 6 Terveysliikkujat ry 25 1 Muonion Latu ry 208 3 Teuronjoen Latu ry 259 3 Myllykosken Latu ry 971 6 Tiirismaan Latu ry 2 Tikkakosken Latu ry 231 3 Mynämäen Seudun Latu ja Polku ry 156 306 4 Mämmilän Norpat ry 64 1 Tornion Latu ja Polku ry 1402 6 Mäntsälän Retki ry 196 2 Tunturilatu ry 0 0 Mäntyharjun Reissupolku ry 309 4 Turun Latu ry 357 4 Nivalan Kuntorimpi ry 130 2 Tuusulan Latu ja Pyörä ry 13 1 Noormarkun Avantouimarit ry 14 1 Töysän Talsijat ry 2236 6 Nurmijärven Latu ry 736 6 Uunisaaren Talviuintiseura ry 173 2 Olavin Retkeilijät ry 610 6 Vaasan Latu ry 917 6 Opaskoiravaeltajat ry 12 1 Vakka-Suomen Latu ry 6 1 Orimattilan Latu ry 450 5 Valkeakosken Latu ry 272 3 Oulun Latu ry 943 6 Valkealan Latu ry 40 1 Oulun Talviuimarit ry 224 3 Valtimon Vaeltajat ry 392 4 Ounasvaaran Latu ry 915 6 Vammalan Retkeilijät ry 43 1 Outokummun Latu ry 12 1 Vantaan Latu ry 154 2 Padasjoen Latu ry 68 1 Varkauden Latu ry 409 5 Parikkalan Latupiiat ja -pojat ry 404 5 Vesannon Latu ry 161 2 Parkanon Tarpojat ry 0 0 Vesilahden Luonto ja Latu ry 522 6 Peimarin Latu ja Polku ry 770 6 Vigu rf 50 1 Pellon Latu ja Polku ry 264 3 Vihdin Vaeltajat ry 36 1 Pieksän Latu ry 344 4 Viitasaaren Latu ry 77 1 Pielisen Latu ry 237 3 Vimpelin Latu ry 288 3 Pikomalan Retkeilijät ry 142 2 Virranviemät ry 85 1 Pirkan Hiihto ry 91 1 Virtain Vaeltajat ry 140 2 Pogostan Latu ry 88 1 Vuokatin Latu ry 32 1 Porin Latu ry 704 6 Ylivieskan Latu ry 95 1 Porkkalan Polku ry 255 3 Ylä-Karjalan Samoilijat ry 711 6 Puijon Latu ry 1435 6 Äetsän Kunto 81 0 0

JM ÄM 109 2 132 2 93 1 107 2 184 2 524 6 146 2 1008 6 70 1 23 1 462 5 116 2 329 4 86 1 389 4 68 1 1767 6 0 0 144 2 399 4 0 0 17 1 0 0 0 0 532 6 94 1 151 2 117 2 52 1 91 1 41 1 2331 6 18 286 0 184 340 444 60 0 2059 19 79 4 70 985 141 331 2700 1603 253 169 200 448 322 334 261 16 475 1340 520 50 125 95 303 66 0 251 102 140 331 112 274

1 3 0 2 4 5 1 0 6 1 1 1 1 6 2 4 6 6 3 2 2 5 4 4 3 1 5 6 6 1 2 1 4 1 0 3 2 2 4 2 3

Liikuttaja 3/2011 | 15


TĂ„RKEĂ„Ă„ TIETOA YHDISTYKSILLE

1WWQJGGRRMIMIMSQŠ  Š #QGRWQJGQR?  Š)MIMSIQCLŠ?T?SQ  Š)MIMSIQCLŠHePHCQReWRWKGLCL - valitaan puheenjohtaja, sihteeri, 2 pÜytäkirjan tarkastajaa ja 4 ääntenlaskijaa  Š4GP?JJGQRCLŠIMIMSQCBSQR?HGCLŠRMRC?KGLCL  Š)MIMSIQCLŠJ?GJJGQSSBCLŠRMRC?KGLCL  Š#QGRWQJGQR?LŠFWTeIQWKGLCL  Š1SMKCLŠ*?BSLŠRMGKGLR?QSSLLGRCJK?Š - päätetään toimintasuunnitelmasta 2012 liittohallituksen esityksen pohjalta  Š1SMKCLŠ*?BSLŠR?JMSQ?PTGMŠ - päätetään talousarviosta 2012 liittohallituksen esityksen pohjalta - valtuutetaan liittohallitus muuttamaan talousarviota 2012 valtionapupäätÜksen edellyttämällä tavalla  Š*GGRRMF?JJGRSIQCLŠHeQCLGJJCŠH?ŠRGJGLR?PI?QR?HGJJCŠK?FBMJJGQCQRGŠK?IQCRR?TGQR?ŠN?JIIGMGQR?ŠH?ŠK?RI?ISJSHCLŠ IMPT?SQNCPSQRCGQR?ŠNeeRReKGLCL - Liittohallituksen jäsenille matkakustannukset korvataan SLU:n henkilÜkunnan ja toimintaan osallistuvien henkilÜiden suosituksen mukaisesti. Matkakustannusten korvausten osalta SLU on noudattanut valtion matkustussääntÜä poikkeuksena kilometrikorvaus, joka on vuonna 2011 0,44 euroa/km (ns. normaali km-korvaus on 0,46 euroa/km). Hallituksen jäsenille ei makseta palkkioita. Tilintarkastajille maksetaan palkkio laskun mukaan.  Š1SMKCLŠ*?BSLŠJGGRRMF?JJGRSIQCLŠHeQCLRCLŠT?JGLR? - Valitaan kolme jäsentä seuraavaksi kolmen vuoden toimintakaudeksi 2012-14. Erovuorossa ovat jäsenet Raimo Mäenpää, Veijo Oinonen ja Petri Kulha  Š)?FBCLŠT?PQGL?GQCLŠRGJGLR?PI?QR?H?LŠH?ŠFCGJJCŠI?FBCLŠT?P?KGCFCLŠT?JGRQCKGLCL - Vuoden 2011 varsinaiselta tilintarkastajalta Jukka Havasteelta on kysytty onko Nexia Tilintarkastus Oy KHT-yhteisÜ valmis jatkamaan tilintarkastajana vuonna 2012. Hän on ilmoittanut että seuraavat henkilÜt olisivat käytÜssä: Nexia Tilintarkastus Oy KHT-yhteisÜstä varsinaisina tilintarkastajina KHT Jukka Havaste Helsingistä ja KHT Frej Lobbas Helsingistä sekä varatilintarkastajina KHT Kare Kotiranta Vantaalta ja KHT Juhani Loukusa Helsingistä ovat valmiina toimimaan Suomen Ladun tilintarkastajina jos heitä tullaan yleiskokouksessa ehdottamaan.  Š1SMKCLŠ*?BSLŠLCSTMRRCJSISLL?LŠT?JGLR?ŠTSMBCJJCŠ - Liittohallituksen esitys neuvottelukunnan kokoonpanosta esitellään kokouksessa  Š1SMKCLŠ*?BSLŠIMIMSQISRQSHCLŠH?ŠRGCBML?LRMHCLŠHSJI?GQCKGQCQR?ŠNeeRReKGLCL - Liittohallitus esittää, että kokouskutsut julkaistaan sääntÜjen §11 mukaisesti liiton lehdessä (Latu ja Polku).  Š1SMKCLŠ*?BSLŠ?H?LIMFR?GQCRŠ?QG?R  Š&CLIGJoT?JGLRMHCLŠRSJMQRCLŠHSJIGQR?KGLCL  Š+SSRŠ?QG?R  Š)MIMSIQCLŠNeeRReKGLCL

Hyvä yhdistyksen luottamushenkilÜ! Seuraavilla sivuilla on Suomen Ladun toimintasuunnitelma. Sen on tarkoitus antaa vinkkejä, apua ja ideoita yhdistystenne omia toimintasuunnitelmia varten! Tutustu siihen ja poimi sopivimmat ideat. Vaasan syysliittokokouksessa hyväksymme sen kollektiivisesti tarvittavien muutosten kera. Antoisia lukuhetkiä!

16 | Liikuttaja 3/2011


TOIMINTASUUNNITELMA 2012

SUOMEN LATU | 1


Suomen Latu on retkeilyn edistäjä ja ulkoilun asiantuntija. Toimintamme perustuu vahvaan paikallistoimintaan, laajaan yhteistyöverkostoon ja jatkuvaan toiminnan kehittämiseen.

2 | SUOMEN LATU


SUOMEN LATU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2012 Sisällys 1. 2. 3. 4.

5. 6. 7. 8.

9. 10.

Toiminnanjohtajan puheenvuoro 4 Visio, strategia ja painopisteet 2012 4 Yhteenveto 5 Liikunnan edistäminen 5 Avaintoimintamuodot 6 Muut toimintamuodot 7 Lasten ja perheiden toiminta 9 Valtakunnalliset tapahtumat 11 Järjestötoiminta 12 Edunvalvonta ja olosuhdetyö 13 Yhteistyö liikunnan edistämiseksi 14 Toimintakeskukset 15 Suomen Latu Kiilopää 15 Suomen Latu Oittaa 17 Suomen Latu Hiihtopalvelu 18 Suomen Latu Ylläskartano 18 Suomen Latu Akumaja ja Harjuntupa 19 Viestintä ja markkinointi 19 Hallinto ja talous 20 Talousarvio 2012 22

SUOMEN LATU | 3


1. Toiminnanjohtajan puheenvuoro PAINOPISTEENÄ PAIKALLINEN TOIMINTA | Neljän vuoden talouden eheyttämisen jälkeen Suomen Latu pystyy aikaisempaa vahvemmin keskittymään aatteellisen toiminnan vahvistamiseen. Suomen Ladun jäsenyhdistykset valitsivat strategian mukaisesti vuoden 2012 toiminnan painopisteeksi paikallisen toiminnan. Vahva paikallistaso ja sen kehittäminen valittiin pääpainopistealueeksi, koska yhteisömme liikuttamisen voima perustuu jäsenyhdistysten asiantuntijuuteen, vetäjiin, vapaaehtoisiin, viikoittaisiin liikunta- ja yhdessäolohetkiin sekä jäsenyhdistysten positiiviseen yhdessä tekemisen ilmapiiriin. Tästä toimintasuunnitelmasta huomaat, että paikallistason vahvistaminen näkyy kautta linjan. Keskusjärjestö kehittää vahvaa paikallistasoa uudistamalla jo entisestään laadukasta ja ajanmukaista koulutusta, tiivistämällä yhteydenpitoa yhdistysten kanssa, tukemalla yhdistysten toimintaa sekä kehittämällä jäsenrekisteriä ja muita sähköisiä yhdistyspalveluita vastaamaan yhdistysten tämän päivän vaatimuksia. Suomen Latu ja jäsenyhdistykset järjestävät vuonna 2012 Yhdessä-teemapäiviä, joiden tarkoituksena on edistää yhdistysten suosituimpien toimintamuotojen valtakunnallista tunnettavuutta ja saada toimintaan lisää liikkujia ja liikuttajia. Vuonna 2012 jatketaan hyvin käynnistynyttä olosuhde- ja edunvalvontatyötä. Suomen Latu rakentaa yhdessä jäsenyhdistysten kanssa ulkoilun olosuhdeasiantuntijaverkoston tukemaan paikallisten olosuhteiden kehittämistä. Vuoden 2011 lopulla työstettävän jokamiehenoikeuksien käsikirjan valmistuessa Suomen Latu välittää siitä kertyvää tietoa valtakunnallisesti ja alueellisesti. Suomen Latu haluaa vaikuttaa ulkoilun, kuntoliikunnan ja metsien virkistyskäyttöön liittyvien neuvostojen, työryhmien ja vastaavien ryhmien työhön tuomalla luonnon virkistyskäytön näkökulman esille päätöksiä, asetuksia ja lakialoitteita tehtäessä ja valmisteltaessa. Toimintamme tuloksena jäsenyhdistykset, niiden jäsenet ja kaikki Suomessa asuvat löytävät oman liikkumisen muodot – tapahtuipa se sitten yksin tai yhdessä, vakavasti tai iloisesti nauraen, kilpaillen tai kuntoillen, metsässä tai asfaltilla. Mukavaa ja liikunnallista vuotta 2012! Eki Karlsson toiminnanjohtaja

Visio, 2. Visi 2. Visio Vis Vi V isio isio, sio, io, o,, strategia sst strat str stra trate rate ateg tegi tegia egia gia ia a jja a painopisteet pain paino pai pa painop aino inop nopi opis pist piste iste istee steet teet eet ett 2012 201 20 2012 Suomen Ladun vision mukaan Suomen Latu ja sen jäsenyhdistykset tunnetaan liikuttajina, ulkoilun ja retkeilyn tunnustettuina asiantuntijoina sekä ulkoilijoiden asiaa ajavana kaikille avoimena kansalaisjärjestönä. Tavoitteena on, että vuonna 2015 suomalaiset ovat maailman kärkeä monipuolista liikuntaa harrastavana kansana. Suomen Ladun nykyinen strategia on laadittu kaudelle 2008 - 2015. Strategiassa Suomen Latu on valinnut viisi painopistealuetta, joilla kuljemme kohti visiotamme: t7BIWBQBJLBMMJTUBTPOUPJNJOUB t6MLPJMVOKBSFULFJMZOBTJBOUVOUJKVVT t"LUJJWJOFOWBJLVUUBNJOFO t:IUFJTÚMMJTZZT t5FIPLBTPSHBOJTBBUJPKBIBMMJOUP Strategian ja vision toteutumista seurataan säännöllisesti käytössä olevan mittariston avulla. Yksiköillä on omat tulosmittarinsa, lisäksi koko järjestön toimintaa seurataan yhteisillä mittareilla. Vuonna 2012 erityiseksi painopisteeksi on valittu vahva paikallistason toiminta, jota tuetaan kaikilla toiminnan aloilla. Keskeisimpiä asioita, joilla paikallistoimintaa tuetaan, ovat koulutustoiminnan uudistaminen jäsenyhdistysten toiveiden mukaisesti, kanssakäymisen tiivistäminen jäsenyhdistysten kanssa sekä paikallisten olosuhdeasiantuntijoiden verkoston perustaminen. Tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon erityisesti paikalliset tarpeet ja tavoitteet ja jäsenyhdistyksissä ongelmaksi koettuun vapaaehtoisten ohjaajien ja muiden toimijoiden löytämiseen ja rekrytoimiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Suomen Ladun työ liikunnan olosuhteiden kehittämiseksi jaetaan kolmeen tasoon: työ lajien edistämiseksi, paikallinen vaikuttaminen olosuhteisiin sekä valtakunnallinen vaikuttaminen eli edunvalvonta. Lajitason työ on esitelty suunnitelmassa kunkin lajin kohdalla. Olosuhdetyö ja edunvalvonta saavat ensi vuonna entistä merkittävämmän roolin, sillä tätä työtä tekemään palkataan olosuhdeasiantuntija vuoden alusta. Olosuhdetyötä ja edunvalvontaa esitellään kuudennessa kappaleessa.

4 | SUOMEN LATU


3. Yhteenveto Suomen Ladun varsinainen toiminta koostuu aikuisliikunnasta, lasten ja perheiden toiminnasta, järjestÜtoiminnasta, edunvalvonnasta ja olosuhdetyÜstä sekä toimintakeskuksista. "JLVJTMJJLVOOBOLVVTJUÊSLFJOUÊUPJNJOUBNVPUPBPWBUSFULFJMZ IJJIUP LÊWFMZ VJOUJ MVNJLFOLÊJMZKBHFPLÊULÚJMZ+ÊTFOyhdistyksissä järjestetään ohjattua liikuntaa yli 20 toimintamuodossa. Lasten toiminnassa pääpaino on alle 10-vuotiaissa ja tärkeimmät toimintamuodot ovat MetsämÜrritoiminta ja Muumien hiihtokoulut. Suomen Latu kouluttaa sekä aikuisliikuntaan että erityisesti lasten toimintaan uusia ohjaajia noin 80 kurssilla vuoden aikana. Koulutusten perimmäisenä tavoitteena on lisätä säännÜllisen ja ympärivuotisen ulkoilun harrastusta Suomessa. Suomen Ladun valtakunnallisten tapahtumien tarkoituksena on aktivoida jäsenistÜä, saada uusia aktiiveja mukaan toimintaan sekä tarjota harrastajille yhteisiä kokemuksia. Valtakunnalliset tapahtumat ovat sekä SM-kilpailuja että erilaisia toimintapäiviä, jolloin jäsenyhdistykset järjestävät tapahtumia omilla alueillaan. Suurin vuosittainen tapahtuma on avantouinnin SM-kilpailut. JärjestÜtoiminnassa tyÜskennellään yhdessä yli 220 jäsenyhdistyksen kanssa. Jäsenyhdistyksille tarjotaan monenlaisia palveluja ja niitä koulutetaan ja tuetaan yhdistystoiminnassa. Yhteydenpitoa jäsenyhdistysten kanssa tiivistetään entisestään vuonna 2012. OlosuhdetyÜtä kehitetään palkkaamalla Suomen Ladulle olosuhdetyÜn koordinaattori. Jäsenyhdistyksistä kootaan olosuhdeasiantuntijoiden verkosto, jota koordinaattori ohjaa. Suomen Latu osallistuu aktiivisesti myÜs valtakunnalliseen vaikuttamiseen ja tekee ulkoiluun liittyvää edunvalvontatyÜtä. Suomen Latu tekee myÜs monipuolista yhteistyÜtä liikuntajärjestÜjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Saariselän matkailualueella sijaitseva Suomen Latu Kiilopää on järjestÜn tärkein toimintakeskus. Sekä Kiilopään liikuntatoimintaa että liiketoimintaa kehitetään voimakkaasti. Muita toimintakeskuksia ovat mm. Oittaan ulkoilukeskus Espoossa sekä kolme hiihtopalvelupistettä Imatralla, Tampereella ja Helsingissä. Suomen Ladun viestintä on monipuolista ja kohdennettu eri asiakasryhmille. Latu & Polku –lehti on merkittävin media yli 50 000 kappaleen levikillään, mutta sähkÜisten viestimien merkitys kasvaa joka vuosi. Liikuttaja-lehti on suunnattu jäsenyhdistysten luottamushenkilÜille.

4. Liikunnan edistäminen Liikunta on keskeinen tekijä ihmisten hyvinvoinnille. Suomen Ladun ja sen jäsenyhdistysten tavoitteena on saada suomalaiset liikkumaan entistä enemmän ja useammin ja sitä kautta pysymään terveempinä. Suomen Ladun toiminta keskittyy lähinnä ulkoliikunnan ja sen olosuhteiden edistämiseen. Suomen Ladun ja sen jäsenyhdistysten asiantuntemus ja osaaminen ulkoilulajeissa ovat valtakunnallisesti arvostettuja. JäsenistÜ harrastaa liikuntaa hyvin monipuolisesti ja jäsenyhdistyksissä järjestetään ohjattua liikuntaa yli 20 toimintamuodossa. Suomen Ladun vetovoimana on monipuolinen tarjonta, josta lÜytyy jokaiselle jotakin. Liikuntalajit ja toimintamuodot ovat yleisesti ottaen helppoja ja edullisia harrastaa. Suomen Ladun tavoitteena on kehittää jatkuvasti jo olemassa olevia lajeja sekä ideoida uusia toimintaamme sopivia toimintamuotoja. Suomen Ladun aikuisliikunnassa on kuusi avaintoimintamuotoa: retkeily ja vaellus, hiihto, sauvakävely ja kävely, uinti, lumikenkäily sekä geokätkÜily. Niiden edistämisessä Suomen Ladulla on valtakunnallisesti merkittävä asema ja niihin koulutetaan uusia ohjaajia. KeskusjärjestÜn aikuisliikuntatoiminnasta merkittävä osa suuntautuu näiden toimintojen edistämiseen. Jäsenyhdistyksissä myÜs muut liikuntalajit voivat olla erittäin merkittävässä roolissa ja keskusjärjestÜ tukee toimintaa näissä aina resurssien mukaan. Suomen Ladun lasten, nuorten ja perheiden toiminta on linjattu painottumaan alle 10-vuotiaisiin lapsiin. Toimintamuotoja ovat mm. MetsämÜrri, Muumien hiihtokoulut ja Luonnossa kotonaan -pedagogiikka. KOULUTUSJÄRJESTELMÄ | Suomen Ladun koulutusten päätavoite on lisätä ulkoilulajien osaajien määrää sekä säännÜllisen ja ympärivuotisen ulkoilun ja terveysliikunnan harrastusta Suomessa. KeskusjärjestÜn tehtävänä on kehittää ja ylläpitää laadukasta ja houkuttelevaa koulutustarjontaa sekä lÜytää uusia sisältÜjä eri lajeihin ja toimintamuotoihin. Koulutustoimintaa uudistetaan jäsenyhdistyksiltä vuonna 2011 saadun palautteen mukaisesti. Tärkeimpiä kehitettäviä asioita ovat koulutusten lajikirjon uudelleen suuntaaminen, alueellisten koulutusten kehittäminen, vapaaehtoisten rekrytointiin keskittyminen sekä yhteistyÜn tiivistäminen Suomen Ladun ydinosaamisen ulkopuolella olevien koulutusten osalta. Koulutusten tulee entistä paremmin tukea paikallista toimintaa. Tavoitteena on järjestää vähintään sata koulutusta vuoden aikana siten, että vähintään 75 prosenttia suunnitelluista LPVMVUVLTJTUBUPUFVUVV6VTJPIKBBKBKBLPVMVUUBKBSFLJTUFSJPUFUBBOLÊZUUÚÚO,PVMVUVTNBUFSJBBMJFOIBMMJOOPJOUJBKBLVSTTJFO sähkÜistä ilmoittautumis- ja laskutusjärjestelmää kehitetään ja koulutusmateriaalien uudistaminen kansiomuotoon jatkuu. 5PJNJOUBBUVLFWBBNBUFSJBBMJBWÊMJUUÊÊ4VPNFO-JJLVOUBKB6SIFJMVSZO4QPSUUJLBVQQB,VSTTJNBUFSJBBMJUWÊMJUFUÊÊO4VPNFO Ladun toimiston kautta. SUOMEN LATU | 5


Suomen Ladun jäsenyhdistysten ja toimintakeskusten koulutuksissa painotetaan harrasteryhmien vetämiseen ei-liikkuville, vähän liikkuville sekä uusille harrastajille. Yhdessä-teeman mukaisesti järjestetään myÜs erilaisia tapahtumia ja retkiä, joissa osallistumisen kynnystä madalletaan entisestään. Kurssien toteutuksessa suositaan edelleen tilauskurssimallia. Kaikille avoimia kursseja toteutetaan harkitusti ja suunnitelmallisesti eri puolilla Suomea.

Avaintoimintamuodot RETKEILY | Suomen Latu toimii retkeilyn asiantuntijana ja kattojärjestÜnä. Tavoitteena on retkeilyharrastuksen ja retkeilyn olosuhteiden edistäminen. Suomen Latu jäsenyhdistyksineen on tärkein retkien ja vaelluksien järjestäjä Suomessa ja yhdistysten ulkoilumajat ympäri Suomen palvelevat retkien tukikohtina. Ohjattuja retkiä järjestetään kaikkina vuodenaikoina. Suomen Latu ohjaa kansalaisia lähiretkeilyyn ja hyÜdyntämään oman asuinkuntansa ja lähialueiden retkikohteita. Suomen Latu järjestää retkeilykoulutusta lyhyistä illan kursseista aina vaativiin opaskursseihin saakka. Koulutustarjonnan uudistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota eritasoisten retkeilykurssien kasvaneeseen kysyntään. Suomen Ladun opaskoulutus on jatkotason koulutusta, joka on tarkoitettu 18 vuotta täyttäneille, retkeilyn perustaidot hallitseville henkilÜille, jotka haluavat kehittää omaa osaamistaan sekä pätevÜityä maasto-oloissa tapahtuvaan opastukseen. Opaskoulutuksessa on kolme osaa: kesäkurssi, talvikurssi ja kahden viikon harjoittelu. Suomen Ladun oppaat toimivat oppaina mm. jäsenyhdistysten ohjatuilla retkillä sekä Suomen Ladun toimipisteissä. Oppaille järjestetään täydennyskoulutusta yhteistyÜssä Latuneuvojat ry:n kanssa. Kiilopään opastoimintaa kehitetään opastoimintaan keskittyneiden tahojen kanssa. Vuoden aikana selvitetään yhteistyÜn mahdollisuudet ja sovitaan käytännÜistä. Erävaelluksen SM-kilpailut järjestetään, mikäli niille lÜydetään järjestäjä. Kilpailujen järjestämisessä ja kehittämisessä tehdään yhteistyÜtä Erävaelluskilta ry:n kanssa. Tavoitteena on saada osallistujamäärä kasvuun ja uusia osallistujia mukaan. Metsähallituksen kanssa jatketaan Luontoon.fi-sivuston sisällÜntuotantoa ja markkinointia. Sivustolla oleva Retkeilyn "#$LPLPOBJTVVTPO.FUTÊIBMMJUVLTFO 4VPNFO-BEVOKB1BSUJPMBJTUFOZIEFTTÊLFIJUUÊNÊKBZMMÊQJUÊNÊQBMWFMV Kesäkuussa järjestetään kaksi lintukurssia Suomen Latu Kiilopäällä. HIIHTO | Hiihto on talvikauden aikana yksi tärkeimmistä Suomen ladun edistämistä lajeista. Viime vuosien lumisten talvien ansiosta maastohiihdon suosio on kasvanut eteläistä Suomen myÜten rajusti. Suomen Latu edistää maastohiihtoa toimintakeskusten ja hiihtopalvelupisteiden kautta järjestämällä hiihtokursseja, vuokraamalla hiihtovälineitä sekä tarjoamalla huoltopalveluja. Hiihtosesonkina järjestetään hiihtokursseja ja -tapahtumia viikonloppuisin. Suomen Latu Kiilopää tarjoaa kävijÜilleen lisäksi maksuttomia palveluja ohjattujen tunturihiihtoretkien ja hiihdonopetuksen muodossa. Pääkaupunkiseudulla jatketaan suksikirjaston ylläpitoa. Suksikirjasto palvelee erityisesti koululaisten välinetarpeita ja se sijoitetaan edellisen kauden tapaan Paloheinään. Paloheinän hiihtopalvelu vastaa suksikirjaston ylläpidosta. Maastohiihdon lajivideoiden tuottamista Suomen Ladun verkkosivuille jatketaan. Maastohiihtoa pyritään saamaan esiin tiedotusvälineissä ja tapahtumissa. Suomen Latu julkaisee laturetkikalenterin Latu & Polku -lehdessä ja verkkosivuilla. Suomen Ladun jäsenyhdistysten ylläpitämät majat, laavut ja tulipaikat muodostavat kattavan taukopaikkaverkoston maastohiihtäjille ja muille talviliikkujille. Monet jäsenyhdistykset tarjoavat myÜs tekniikkaopastusta, hiihtoretkiä ja voitelukursseja PNBTTBQBJLBMMJTUPJNJOOBTTBBO"LUJJWJTJOIJJIUPBFEJTUÊOZUKÊTFOZIEJTUZTQBMLJUBBO7VPEFO.BBTUPIJJIEÊUUÊKÊQBUTBBMMB Suomen Latu selvittää valtakunnallisen online-latupalvelun mahdollisuuksia. Toteutuessaan palvelu mahdollistaisi kaikkien Suomen hoidettujen latureittien selaamisen yhden verkkosivuston kautta. 4VPNFO-BEVOUPJNJOUBLFTLVLTJTTBUVULJUBBOBKBOPUUPKÊSKFTUFMNJFOLÊZUUÚÚOPUUPB"KBOPUUPKÊSKFTUFMNÊOBWVMMBIJJIUÊKÊU voisivat omatoimisesti ottaa aikaa hiihdostaan ja sillä saataisiin kasvatettua mielenkiintoa omatoimiseen hiihtoharrastukseen. Valtakunnallinen laturetki järjestetään Mikkelissä sunnuntaina 5.2.2012 osana Mikkelin Ladun 60-vuotisjuhlia. SAUVAKÄVELY JA KÄVELY | Sauvakävely, Nordic Walking, on levinnyt ympäri maailman ja se tunnetaan yleisesti nivelystävällisenä terveysliikuntalajina. Sauvakävelyä harrastaa noin 1,5 miljoonaa suomalaista. Kävelyklubin vetäjäkurssit ja sauvakävelyn ohjaajakurssit pidetään eri puolilla Suomea neljänä viikonloppuna. Kurssit QJEFUÊÊOQFSÊLLÊJTJOÊQÊJWJOÊ TJUFOFUUÊMBVBOUBJOBQJEFUÊÊOLÊWFMZLMVCJKBTVOOVOUBJOBTBVWBLÊWFMZ6VUUBQPULVBTBVWBLÊWFlyyn -kurssia voi tilata Suomen Ladusta. Tiedottamisessa tehdään kevään aikana kampanja, missä kerrotaan tiedotusvälineiden kautta miksi sauvakävely kannattaa KBNJUFOMBKJTUBTBBFOJUFOIZÚUZÊQÊJWJUUÊJTFTTÊMJJLLVNJTFTTB6VTJTUBUVULJNVTUVMPLTJTUBWJFTUJUÊÊONBIEPMMJTJNNBOMBBKBTUJ Kävely on edullinen ja turvallinen liikuntamuoto. Kävellen voi kohentaa terveyttä, kuntoa ja pitää yllä sosiaalisia suhteita. Kävelyklubin vetäjäkoulutuksia järjestetään neljä, kurssin sisältÜä päivitetään ja panostetaan kävelytekniikkaan. Tavoitteena on tukea latuyhdistyksien vertaisohjaajia heidän kävelyklubintoiminnassaan ja rohkaista heitä perustamaan lisää kävelyklubeja eri asuinalueilla. Samalla kerrotaan myÜs sauvakävelystä kävelyn �jatkolajina�. Kävelytapahtumissa, kuten KesäyÜn Marssilla, esitellään Suomen Ladun toimintaa ja uutuuksia sauvakävelystä ja kävelystä. Suomen Latu tukee toukokuussa Inkeroisten 24h sauvakävelytapahtumaa ja tiedottaa muista paikallisista sauvakävelytapahtumista resurssien mukaan. Kävelytestillä käytetään asiantuntemusta hyväksi ja annetaan testatuille henkilÜille vinkkejä kävelytekniikkaan ja jalkineiden ominaisuuksista. Suomen Latu järjestää yhdessä puolustusvoimien, Suomen Sotilasurheiluliiton ja Reserviläisurheiluliiton kanssa neljättätoista kertaa KesäyÜn Marssin Vantaan Hakunilassa. Tapahtuman tavoitteena on tarjota kuntoilijoiden ja maanpuolustushen6 | SUOMEN LATU


kilÜstÜn yhteinen reipashenkinen kävelytapahtuma. Markkinointia ja tiedottamista tehostetaan Etelä-Suomen alueella. UINTI | Suomen Latu toimii entistä aktiivisemmin talviuinnin asiantuntijana. Suomen Ladun talviuintityÜryhmän tehtävänä on edistää talviuintia suomalaisena terveysliikuntamuotona. Tavoitteena on myÜs saada lisää avantouintiseuroja Suomen Ladun jäseniksi. Vuoden aikana kartoitetaan mahdollisuudet kehittää avantouintipaikkarekisteristä karttapohjainen. 5BMWJVJOUJBFEJTUFUÊÊO4VPNFO-BEVTTBNZÚT5FSWFZUUÊUBMWJVJOOJTUB&6IBOLLFFOLBVUUB)BOLLFFOUBWPJUUFFOBPO tuotteistaa talviuinti terveysliikuntamuotona ja tuoda lajin positiiviset terveysvaikutukset organisoidusti laajaan tietoisuuteen. Hanke osallistuu erilaisille messuille ja tapahtumiin, joissa Suomen Latu ja talviuinti saavat hyvin näkyvyyttä. Tavoitteena on myÜs innostaa tyÜyhteisÜjen tyÜntekijät uuden terveysliikuntalajin pariin ja lisätä hankkeeseen osallistuvissa kunnissa tyÜskentelevien hyvinvointia talviuinnin avulla. Hankkeessa mukana olevien paikkakuntien (Espoo, Kouvola, Loppi, Kokkola, Kalajoki, Oulu ja Rovaniemi) lisäksi talviuintiharrastusta edistetään muillakin paikkakunnilla ympäri Suomen. "WBOUPVJOUJTFVSB/PSQQBSZ ,BOHBTBMBOVJOUJTFVSBSZ 5BNQFSFFO5BJWBMUBKBUSZKB/PLJBOLBVQVOLJKÊSKFTUÊWÊUZIUFJTUZÚTTÊ4VPNFO-BEVOLBOTTB"WBOUPVJOOJO4.LJMQBJMVU/PLJBMMB,ZMQZMÊIPUFMMJ&EFOJTTÊ5BWPJUUFFOBPOTBBEB LJMQBJMVVOWÊIJOUÊÊOUVIBUVJNBSJB5BMWJVJOUJUZÚSZINÊWBMJUTFFWVPEFOBJLBOBWVPTJFOKB"WBOUPVJOOJO4.LJMpailujen järjestäjät. TalviuintityÜryhmä valitsee myÜs vuoden 2012 avannon ehdotettujen joukosta. "WBOUPMJOLLJUJFEPUFMFIUJMÊIFUFUÊÊOMPLBLVVTTB UBMWJVJOUJLBVEFOBMVTTBOJJMMF4VPNFO-BEVOKÊTFOZIEJTUZLTJMMF KPJTTB talviuintia harrastetaan. Tietoa talviuinnista levitetään myÜs muille rekisterÜityneille talviuintiseuroille sekä kunnille. Tavoite on, että kaikki talviuinnista kiinnostuneet saisivat sähkÜisen kirjeen. Valtakunnalliset talviuintikauden avajaiset järjestetään useilla paikkakunnilla lokakuun kolmantena lauantaina. Talviuinnin lisäksi Suomen Latu kannustaa suomalaisia uimaan luonnonvesissä ympäri vuoden. Suomen Latu toteuttaa jo 14. kertaa elokuussa TÜÜlÜnlahden Kuutamouinti -tapahtuman yhteistyÜssä Helsingin kaupungin ja Helsingin Ladun kanssa. Tapahtuman tavoitteena on myÜs saada TÜÜlÜnlahti pysyvästi virkistyskelpoiseksi. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet saada ,VVUBNPVJOUJPTBLTJ)FMTJOHJO8PSME%FTJHO$BQJUBMUBQBIUVNJB4VPNFO-BUVPONVLBOBNZÚT)ÊNFFOMJOOBO7BOBKBWFEFMMÊKÊSKFTUFUUÊWJTTÊ"WPWFTJVJOOJO4.LJMQBJMVJTTBZIEFTTÊ4VPNFO6JNBMJJUPOLBOTTB LUMIKENKÄILY | Lumikenkäily on yksi eniten harrastetuista lajeista jäsenyhdistyksissä ja laji johon kaivataan lisää koulutusta. Suomen Ladun asemaa lajin kattojärjestÜnä ja asiantuntijatahona tullaan vahvistamaan. Lumikenkäilyä nostetaan esiin tiedotusvälineissä ja Suomen Ladun nettivideoissa. Suomen Latu järjestää talvella Lumikenkäily tutuksi -kiertueen Etelä- ja Keski-Suomessa. Suomen Latu Oittaalla järjestetään kaksi ja Tampereella ja Evolla molemmissa yksi lumikenkäohjaajakurssi. Lisäkursseja järjestetään kysynnän mukaan. 6VTJBMVNJLFOLÊLPVMVUUBKJBLPVMVUFUBBOWBTUBBNBBOQBSFNNJOLPVMVUVTUBSQFJTJJOFSJQVPMJMMB4VPNFB7VPOOBWJJNFJTtellään ja otetaan käyttÜÜn uudistettu ohjaajakoulutusmateriaali. Lumikenkäilyn SM-kilpailut järjestetään 4.-5.2. Suomen Latu Oittaalla osana lumikenkäkarnevaalia. Karnevaalissa on yleisÜtilaisuuksia, retkiä ja maahantuojien lumikenkäesittelyä. Tarkoituksena on kehittää lumikenkäkarnevaalista Suomen suurin vuotuinen lumikenkäilytapahtuma, joka kokoaa yhteen lajista kiinnostuneet. Lumikenkäkarnevaali järjestetään yhteistyÜssä Suomen Lumikenkäilijät ry:n, Espoon Kaupungin ja Espoon Ladun kanssa. Suomen Ladun toimintakeskukset jatkavat suosittuja Lumikenkäily tutuksi -retkiä, lumikenkien vuokrausta ja ohjattua lumikenkäilyä yhtenä suosituimmista ohjelmapalvelutuotteista. -VNJLFOLJFONBBIBOUVPKBO)KPSUI6SIFJMVUVLVOLBOTTBKBULFUBBOZIUFJTUZÚUÊ GEOKÄTKÖILY | GeokätkÜily on maailmanlaajuinen harrastus, jossa etsitään toisten harrastajien maastoon tai kaupunkeihin piilottamia kätkÜjä GPS-satelliittinavigaattorin tai karttojen avulla. Se yhdistää mielenkiintoisella tavalla ulkoilun ja nykyaikaisen tekniikan käytÜn. GeokätkÜjen ja lajin harrastajien määrä kasvaa rajusti joka puolella Suomea. Suomen Ladun jäsenyhdistyksissä geokätkÜily on noussut jo kymmenen suosituimman lajin joukkoon. Suomen Latu järjestää GeokätkÜily tutuksi -kursseja jäsenyhdistyksille eri puolilla Suomea. Lisäksi järjestetään yksi geokätkÜilyn ohjaajakoulutus. GeokätkÜilyä esitellään myÜs erilaisilla messuilla, tapahtumissa sekä tilauskursseina esim. yrityksille. Harrastajamäärän kasvaessa entistä enemmän painoa asetetaan vastuullisen geokätkÜilyn edistämiseen. Suomen Ladun jäsenyhdistys Geoliikkujat ry järjestää geokätkÜilijÜiden tapaamisia eli tapahtumakätkÜjä (Event cache), KPJTUBTVVSJOPO5VSVO,VQJUUBBMMBKÊSKFTUFUUÊWÊ.&("'JOMBOE KPTTB4VPNFO-BUVPONZÚTLFTLVTKÊSKFTUÚOÊ mukana. Suomen Latu Kiilopäällä järjestetään seuraavana viikonloppuna Suomen Ladun eventti. Suomen Latu tekee tiivistä yhteistyÜtä GPS-laitevalmistaja Garminin kanssa sekä geocache.fi-sivuston ja Kivenalla.fi -verkkokaupan kanssa.

Muut toimintamuodot PYÖRÄILY | PyÜräily on yksi suosituimmista liikuntamuodoista jäsenyhdistyksissä. Suomen Ladun tavoitteena on pyÜräilyn edistäminen sekä liikunta- että liikennemuotona. Suomen Latu on mukana Suomi PyÜräilee -verkostossa, jonka tyÜ painottuu olosuhdetyÜhÜn, viestintään sekä PyÜräilevät ja kävelevät -koulubussit hankkeeseen. Valtakunnallista Liiku terveemmäksi -päivää vietetään 12.5. yhdessä PyÜräilykuntien verkoston kanssa. Päivän aikana järjestetään tapahtumia, koulutusta ja retkiä pyÜräilykauden avauksen tiimoilta yhdessä jäsenyhdistysten kanssa. Jäsenyhdistysten hyvistä käytännÜistä pyÜräilyssä viestitään toisille yhdistyksille.

SUOMEN LATU | 7


MELONTA | Jäsenyhdistykset järjestävät melontakursseja ja retkiä eri puolilla Suomea. Lisäksi Suomen Latu järjestää vuonna 2012 viisi melontaretkeä tai -kurssia. Suomen Latu Oittaa tarjoaa kurssien lisäksi myÜs melontakaluston vuokrausta. 28. Suomi Meloo järjestetään 9.-16.6.2012. Reitti etenee Petäjävedeltä Laukaalle ja järjestäjänä on Suomi Meloo -organiTBBUJP&SÊNFMPOOBO4.LJMQBJMVUKÊSKFTUFUÊÊOZIUFJTUZÚTTÊ4VPNFO,BOPPUUJMJJUPOLBOTTB.ÊOUTÊMÊO6SIFJMJKPJEFO toimesta. LENTOPALLO | Lukuisten latuyhdistysten toimintaan kuuluvat säännÜlliset lentopallovuorot. MyÜs alueellisia turnauksia järjestetään. Suomen Ladun toimisto tukee mahdollisia uusia alueturnauksia. RETKI- JA MATKALUISTELU | Retkiluistelu on luonnontilassa olevilla luonnonjäillä tapahtuvaa luistelua. Radalla tapahtuva luistelu on rata- tai matkaluistelua. Suomen Ladun jäsenyhdistys Suomen Retkiluistelijat järjestää ohjattuja retkiä marraskuun alusta maaliskuun loppupuolelle. Retket on tarkoitettu Suomen Retkiluistelijoiden tulokaskurssin käyneille jäsenille. Suomen Latu Oittaalla järjestetään talven aikana olosuhteiden salliessa Retkiluistelu tutuksi -kursseja. Kursseja pyritään pitämään myÜs Tampereen ja Imatran hiihtopalveluiden läheisyydessä. Koulutukset toteutetaan yhteistyÜssä Suomen Retkiluistelijoiden kanssa. Retkiluistelun olosuhdetyÜssä pyritään saamaan lisää aurattuja luonnonjääratoja lähelle kuntien keskustoja. Suomen Latu rohkaisee kuntia tarttumaan tähän kustannustehokkaaseen tapaan edistää kansalaisten liikkumista. Suomen Luisteluliiton kanssa yhteistyÜssä pidetään rekisteriä maamme luonnonjääradoista. Lista on nähtävillä Luisteluliiton ja Suomen Retkiluistelijat ry:n verkkosivuilla. SOUTU | Suomen Latu edistää retkisoutua. Jäsenyhdistykset ja Suomen Ladun toimintakeskukset järjestävät ohjattuja soutuja ja souturetkiä sekä vuokraavat kalustoa. Suomen Latu tekee yhteistyÜtä tapahtumia järjestävien jäsenyhdistysten ja muiden tahojen kanssa. LUMEN-, JÄÄN- JA HIEKANVEISTO | Lumen-, jään- ja hiekanveistotyÜryhmä keskittyy jatkossa erityisesti lumenveiston edistämiseen koulutusten ja kurssien muodossa. Lumenveistossa kynnys osallistua on huomattavasti matalampi kuin muilla veistolajeilla. Lumenveistoa tuodaan latulaisille tutuksi myÜs Suomen Latu Kiilopäällä. Lumen-, jään- ja hiekanveistossa järjestetään myÜs SM-kilpailut. MAASTORULLALUISTELU | Maastorullaluistelu on periaatteessa rullaavaa luisteluhiihtoa. Tukevat ja isot ilmakumipyÜrät mahdollistavat kulkeminen myÜs kovilla hiekka- ja maanteillä lähempänä luontoa. Sekä Pasilassa että Suomen Latu Oittaalla pidetään säännÜllisesti iltaisin maastorullaluistelu tutuksi -kursseja. Yhdistyksille järjestetään tarvittaessa tilauskursseja. KYYKKÄ | Kyykkää harrastetaan noin kymmenessä latuyhdistyksessä. Lajissa järjestetään alueellisia turnauksia ja leiripäivillä valtakunnallinen turnaus.

AIKUISLIIKUNNAN OHJAAJAKOULUTUKSET 2012 laji kursseja ohjaajia Vaellus 2 10 Sauvakävely 4 40 Kävely 4 40 Talviuinti 2 20 GeokätkÜily 1 10



MUUT AIKUISLIIKUNNAN KOULUTUKSET 2012 laji kursseja osallistujia Retkeilyn peruskurssit 4 60 Hiihdon tekniikkakurssit 10 150 Talviuinti tutuksi 10 150 GeokätkÜily tutuksi 15 200 Matkaluistelu tutuksi 4 60 -VNFOWFJTUPUVUVLTJ   

8 | SUOMEN LATU


Lasten ja perheiden toiminta Lasten, nuorten ja perheiden toiminnassa yhdistyy liikunta ja luonnossa toimiminen sekä sosiaalinen vuorovaikutus ja yhdessäolo. Toiminnassa välitetään terveitä elämänarvoja sekä myĂśnteistä asennetta luontoa ja liikuntaa kohtaan. Tavoitteena on oppia nauttimaan luonnosta, luonnon omilla pelisäännĂśillä sekä tehdä luonnossa liikkumisesta elinikäinen harrastus. Toimintamuotoina painotetaan suosittuja, perinteisiä ja laajalle levinneitä MetsämĂśrritoimintaa ja Muumien hiihtokoulua, joita kehitetään edelleen. MetsämĂśrritoimintaan pohjautuva Luonnossa kotonaan -pedagogiikka on kiinteä osa toimintaa. 1FSIFMJJLVOUBBLFIJUFUĂŠĂŠOPTBOBOĂŠJUĂŠUPJNJOUBNVPUPKBKBUJFUUZKĂŠ4VPNFO-BEVOMBKFKB7VPTJLTJOJNFUZOMBTUFOKB nuorten toimikunnan tehtävänä on tämän linjauksen mukaisen toiminnan edistäminen jäsenyhdistyksissä. Ohjaajakoulutukset, joissa pätevĂśidytään Muumien hiihtokoulun sekä MetsämĂśrri- ja Metsävaeltajatoiminnan ohjaamiseen sekä Luonnossa kotonaan -pedagogiikkaan, ovat keskeinen osa lasten toimintaa. Suomen Ladun ohjaajakoulutuksen käyneet ohjaajat järjestävät toimintaa Suomen Ladun jäsenyhdistyksissä ja toimintakeskuksissa, muissa seuroissa ja yhdisUZLTJTTĂŠTFLĂŠMBTUFOQĂŠJWĂŠIPJEPTTBKBLPVMVTTB"JIFFTFFOMJJUUZWĂŠMMĂŠNBUFSJBBMJMMBKBWJFTUJOOĂŠMMĂŠUVFUBBOUPJNJOUBB7BMUBLVOOBMMJTFU:IEFTTĂŠUFFNBQĂŠJWĂŠU :TUĂŠWĂŠOQĂŠJWĂŠOUBMWJSJFIBKB.FUTĂŠNĂšSSJOKVIMBWJJLLP BOUBWBUQBJLBMMJTUBTPO toimijoille uusia mahdollisuuksia toiminnan järjestämiseen. MetsämĂśrriohjaajat ry:n ja Luonnossa kotonaan ry:n kanssa jatketaan tiivistä yhteistyĂśtä. MetsämĂśrritoiminnassa tehdään ZIUFJTUZĂšUĂŠNZĂšT'SJMVÄ™TGSĂŠNKBOEFUSGOKB'JOMBOET4WFOTLB*ESPUUSGOLBOTTB,BOTBJOWĂŠMJOFOZIUFJTUZĂšNFUTĂŠNĂšSSJUPJNJOnan kehittämisessä huipentuu vuonna 2012 marraskuussa Japanissa järjestettävässä Kansainvälisessä metsämĂśrrisymposiumissa, johon Suomen Latu osallistuu. Suomen Latu on edelleen mukana YmpäristĂśkasvatuksen PyĂśreän pĂśydän ja Metsän PQQJNJTQPMLVWFSLPTUPJTTB.VVNJFOIJJIUPLPVMVOZIUFJTUZĂšLVNQQBOFJUBPWBU0Z.PPNJO$IBSBDUFST-UE #VMMT1SFTTUKĂŠOTU "#KB.VVNJUBQBIUVNBU)JMMTPO0Z-BTUFOUPJNJOOBTTBZIUFJTUZĂšUĂŠUFIEĂŠĂŠONZĂšTNVJEFOZNQĂŠSJTUĂšKBMJJLVOUBLBTWBUVTUB tekevien järjestĂśjen kanssa mm. Suomen luonnonsuojeluliiton koordinoimassa Koulumetsä-hankkeessa. Suomen Latu on jäsen Nuori Suomi ry:ssä, joka kehittää ja tukee lasten ja nuorten liikuntaa valtakunnallisesti. YhteistyĂśmuotoja Nuoren Suomen kanssa ovat seuratuki, jolla yhdistysten on mahdollista hakea rahoitusta ja tukea toiminnalleen, Sinettiseuratoiminta, lajiliittojen hankkeet, viestintä sekä säännĂślliset tapaamiset eri muodoissaan. METSĂ„MĂ–RRI JA METSĂ„VAELTAJA | MetsämĂśrri on satuhahmo, joka johdattaa lapset luontoon sadun ja leikin keinoin. MetsämĂśrritoimintaa toteuttavat Suomen Ladun jäsenyhdistykset, muut yhdistykset ja seurat sekä lasten päivähoidon toimijat ja koulut. MetsämĂśrritoimijoita tuetaan materiaalin, koulutuksen ja viestinnän keinoin. Vuonna 2012 suomenkielinen metsämĂśrritoiminta täyttää 20 vuotta. Juhlavuoden teemana on Kaikki lapset metsään! Juhlavuoden aikana tavoitteena on laajentaa toimintaa, nostaa toiminnan laatua, viestiä toiminnasta ja tilastoida sitä. Juhlavuotta vietetään monin eri tavoin. Toteutustavat ja niiden laajuus määräytyvät myĂśnnettävän ulkopuolisen rahoituksen mukaan. Tavoitteena on julkaista MetsämĂśrrin 20-vuotishistoriikki, järjestää juhlailta keskeisille metsämĂśrritoimijoille sekä lähettää keväällä MetsämĂśrriposti kaikkiin Suomen päivähoitopisteisiin. Juhlavuosi huipentuu syksyllä eri puolilla Suomea vietettävään MetsämĂśrrin juhlaviikkoon. Juhlaviikon tavoitteena on saada 100 000 lasta metsään juhlavuoden teeman mukaisesti. Juhlaviikkoa vietetään niin perheissä, päivähoidossa, kerhoissa kuin tapahtumissakin. MetsämĂśrriohjaajat ry:n sekä nimetyn tyĂśryhmän kanssa tehdään tiivistä yhteistyĂśtä. Juhlavuoden koulutuksia toteuttamaan palkataan päätoiminen metsämĂśrrikouluttaja. Meillä on MetsämĂśrri -laatutunnusta markkinoidaan oman metsämĂśrritoiminnan kehittämisen väylänä ja se muutetaan maksuttomaksi. Viestintää metsämĂśrritoimijoiden suuntaan kehitetään ja toimintaa tilastoidaan www-sivuille luotavan järjestelmän avulla. MetsämĂśrriohjaajien koulutuksia toteutetaan sekä kaikille avoimina että tilauskurssimuotoisina. Kurssimuotoja ovat MetsämĂśrriohjaajan perus- ja jatkokurssi, Metsänuppuset ja -myttyset, Eskarilainen mĂśrrimetsässä ja Lohi Valtteri -teemakurssit sekä MetsämĂśrriohjaajan päivityskurssi. Metsävaeltajan ohjaajakurssin sisältÜä uudistetaan erityisesti koululaisten iltapäivätoiminnan näkĂśkulmasta. Vuonna 2012 järjestetään myĂśs kouluttajakoulutus. Vuosittainen kouluttajatapaaminen järjestetään KVIMBJMMBOZIUFZEFTTĂŠ5PJNJOUBBUVLFWBBNBUFSJBBMJBLFIJUFUĂŠĂŠOFEFMMFFOKBTJUĂŠWĂŠMJUUĂŠĂŠ4-6O4QPSUUJLBVQQB .FUTĂŠNĂšSSJMBTUFOLZMWĂšKBJTUVUVTQĂŠJWĂŠUKĂŠSKFTUFUĂŠĂŠOZIUFJTUZĂšTTĂŠ'JOMBOET4WFOTLBJESPUUSGO .FUTĂŠUBMPVEFOLFIJUUĂŠNJTkeskus Tapion, MetsämĂśrriohjaajat ry:n ja Suomen MetsäsäätiĂśn kanssa. MUUMIEN HIIHTOKOULU | Muumien hiihtokoulussa lapset oppivat hiihdon lajitaitoja leikinomaisesti. Tämän lisäksi he liikkuvat monipuolisesti ja saavat elämyksiä talvisesta luonnosta. Yhdessäolo ja muumilaakson hahmot ja tarinat innostavat lapsia liikkumaan. Vuonna 2011 uudistunut Muumien hiihtokoulujen materiaali tulee käyttÜÜn kokonaisuudessaan ja lisäksi uusi Muumien hiihtokoulujen ohjaajamateriaali kansiomuotoisena otetaan käyttÜÜn. Muumien hiihtokoulun ohjaajia koulutetaan perus- ja täydennyskursseilla. Lisäksi järjestetään päivityskursseja, joilla tehdään tutuksi uutta ohjaajan materiaalia. Retkihemulien teemakurssi valmistuu ja otetaan käyttÜÜn. Kasvatusalan ammattilaisille tarjotaan omaa Muumien hiihtokoulun ohjaajakurssia, jonka sisällĂśssä huomioidaan heidän erityisosaamisensa ja -tarpeensa. Jäsenyhdistykset järjestävät Muumien hiihtokouluja ja -tapahtumia sekä kehittävät yhteistyĂśmuotoja paikallisesti. YhteistyĂśtahoja voivat olla kunnat, urheiluseurat, erilaiset yhdistykset, päiväkodit ja koulut. YhteistyĂśn muotoja ovat mm. hiihtoleikkipaikkojen rakentaminen ja asiantuntija-avun tarjoaminen hiihtokoulujen järjestämiseksi. Jäsenyhdistysten Muumien hiihtokouluille tarjotaan mahdollisuutta vuokrata muumipukua. Yhdistyksiä tuetaan vuokrakuluissa. Puvun käytĂśstä järjestetään tarvittaessa koulutus. SUOMEN LATU | 9


MUUMIEN LUMIKENKÄILYKOULU |.VVNJFOMVNJLFOLÊJMZLPVMVOUBWPJUUFFOBPOTBBEBMBQTFU W KBQFSIFFUZIdessä liikkumaan ja retkeilemään talvisessa luonnossa. Muumien lumikenkäilykoulussa opitaan lumikenkäilyn perustaitoja leikinomaisesti ja liikutaan monipuolisesti Muumilaakson asukkaiden innoittamana. Oheismateriaali (todistukset ja hihamerkit) otetaan käyttÜÜn ja järjestetään Muumien lumikenkäilykoulun ohjaajakoulutuksia. Jäsenyhdistyksiä tuetaan myÜs lasten lumikenkien hankinnassa. Lumikenkäilykoulua tuodaan myÜs tutuksi oppilaitoksille Kasvattajista luontoliikuttajiksi -hankkeen puitteissa. LUONNOSSA KOTONAAN | Luonnossa kotonaan (LK) on kokonaisvaltainen pedagogiikka, joka tukee lapsen kasvua ja kehitystä kodinomaisin, luonnonläheisin ja liikunnallisin keinoin. Luonnossa kotonaan -toimipaikkoja on kymmenen ja ne tuovat esimerkillisellä toiminnallaan Suomen Ladun tavoitteita esille. Luonnossa kotonaan -toiminnassa lapset tutustuvat ulkona liikkumiseen monipuolisesti jo päiväkodissa. Luonnossa kotonaan -toimipaikkojen ja niistä koostuvan verkoston toimintaa ja elinvoimaisuutta tuetaan materiaalin, koulutuksen, viestinnän ja monipuolisen yhteistyÜn kautta. Toiminnan laatu pidetään korkeana tiiviin yhteistyÜn ja laadunvalvonnan kautta. Keskeisessä roolissa pedagogiikan kehittämisessä on Luonnossa kotonaan ry, jonka kanssa toimitaan tiiviissä yhteistyÜssä. Luonnossa kotonaan -toimipaikkojen henkilÜkunta kokoontuu verkostotapaamiseen kerran vuodessa. Lisäksi vuonna 2012 järjestetään LK -starttikurssi ja peruskurssi. Syksyllä 2011 alkanutta LK -iltapäiväkerhotoimintaa kehitetään ja laajennetaan yhteistyÜssä Luonnossa liikkuen ry:n kanssa. PERHELIIKUNTA | Perheliikunta on eri-ikäisten yhdessäoloa liikunnan merkeissä. Yhdistysten ja toimintakeskusten perheliikunta on erilaisia tapahtumia, retkiä ja ryhmätoimintaa. KeskusjärjestÜ tukee toimintaa materiaalin, koulutuksen ja viestinnän avulla. Suomen Latu kuuluu aktiivisena jäsenenä valtakunnalliseen perheliikuntaverkostoon, jonka kautta erityisesti viestitään perheliikunnasta. Perheliikunnan erilaisten lajisovellusten kehittämistä jatketaan mm. Muumien ulkoilukouluun liittyen. Perheliikunnan koulutuksia - perheiden liikuttajakurssia ja perheliikunnan ohjaajakurssia - toteutetaan tilauskurssimuotoisina. KASVATTAJISTA LUONTOLIIKUTTAJIKSI | Kasvattajista luontoliikuttajiksi -hanke on käynnistynyt syksyllä 2010 ja jatkunut vuoden 2011 ajan. Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa luontoliikunnan asemaa ja lähiluonnon käyttÜä kasvatusalan oppilaitoksissa. YhteistyÜssä opettajankouluttajien kanssa luodaan jokaiselle oppilaitokselle sopiva toimintamalli jonka avulla saadaan juurrutettua uusia menetelmiä ja malleja osaksi opetusta. YhteistyÜtä koulutuksen muodossa jatketaan (Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitos ja Oulun yliopiston opettajankoulutuslaitos). MyÜs opinnäyteyhteistyÜ jatkuu (Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatuksen laitos, Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitos ja Helsingin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta) ja ensimmäiset opinnäytetyÜt valmistuvat kevään 2012 aikana. Kolmannen hankevuoden päätavoitteena on arvioida ja koota yhteen kahden edellisen vuoden aikana saatuja kokemuksia. Näistä kokemuksista ja opinnäytetÜiden tuloksista tehdään julkaisu sähkÜisessä muodossa, josta hankkeen tulokset lÜytyvät koottuna. YmpäristÜkasvatus-, liikunta- ja opetusalan lehdissä julkaistaan artikkeleita aiheeseen liittyen. Tuloksista tiedotetaan eri sidosryhmien järjestämissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa, kuten koulutus- ja teemapäivillä sekä seminaareissa (esim. Lastentarhanopettajapäivät, Lasten liikunnan seminaarit jne.). Toisen hankevuoden aikana valmistunutta Muumien lumikenkäilykoulua markkinoidaan laajemmin muun muassa oppilaitosten kanssa tehtävän yhteistyÜn avulla. Tämän lisäksi aloitetaan Muumien retkeilykoulun kehittäminen yhteistyÜssä oppilaitosten kanssa esim. opinnäytetÜin. LASTEN TOIMINNAN OHJAAJAKOULUTUKSET 2012 | koulutus kursseja .VVNJFOIJJIUPLPVMVOPIKBBKBLVSTTJ    Muumien hiihtokoulun ohjaajakurssi kasvatusalan henkilÜstÜlle 1 3FULJIFNVMJUUFFNBLVSTTJ     .VVNJFOIJJIUPLPVMVOPIKBBKBOQÊJWJUZTLVSTTJ   .VVNJFOMVNJLFOLÊJMZLPVMVOPIKBBKBLVSTTJ   .FUTÊNÚSSJPIKBBKBOQFSVTLVSTTJ     .FUTÊNÚSSJPIKBBKBOKBULPLVSTTJ     Metsämyttyset ja -nuppuset -teemakurssi 8 Eskarit mÜrrimetsässä -teemakurssi 8 .FUTÊNÚSSJPIKBBKBOQÊJWJUZTLVSTTJ     .FUTÊWBFMUBKBOPIKBBKBLVSTTJ     Luonnossa kotonaan -starttikurssi 1 Luonnossa kotonaan -peruskurssi 1 Yhteensä 68

10 | SUOMEN LATU

ohjaajia  15      120 120   15 15 1170


Valtakunnalliset tapahtumat Suomen Ladun valtakunnallisten tapahtumien tarkoituksena on aktivoida jäsenistÜä, saada uusia aktiiveja mukaan toimintaan sekä tarjota harrastajille yhteisiä kokemuksia. Parhaimmillaan valtakunnallinen tapahtuma tuo järjestävälle yhdistykselle paikallista ja valtakunnallista näkyvyyttä, uusia yhteistyĂśkumppaneita sekä lisätuloa. Jäsenyhdistykset voivat anoa Suomen Ladun hallitukselta valtakunnallisten tapahtumien järjestämisoikeutta. Valtakunnallisten tapahtumien tukemiseksi sekä yhteisten käytäntĂśjen luomiseksi perustettiin keväällä 2011 valtakunnallisten tapahtumien tyĂśryhmä. TyĂśryhmä jatkaa tyĂśtään muun muassa tapahtumien järjestelyohjeiden aikaansaamiseksi. MyĂśs valvojien tehtävien suunnitteleminen sekä valvojakoulutuksen järjestäminen on tyĂśryhmän tyĂślistalla. YHDESSĂ„-TEEMAPĂ„IVĂ„T | Suomen Ladulla ja jäsenyhdistyksillä on vuonna 2012 neljä Yhdessä-teeman mukaista tapahtumapäivää, joissa jäsenyhdistykset järjestävät tapahtumia omilla alueillaan. Suomen Latu vastaa päivien valtakunnallisesta viestinnästä. t:)%&44­:TUĂŠWĂŠOQĂŠJWĂŠOUBMWJSJFIB Järjestetään ympäri Suomea talviriehoja. Pääpaino on hiihtotapahtumilla, mutta jäsenyhdistykset voivat järjestää myĂśs muita, esim. perheliikuntatapahtumia. Suomen Latu järjestää tapahtumat Paloheinässä ja Oittaalla. t:)%&44­7BMUBLVOOBMMJOFOQZĂšSĂŠJMZQĂŠJWĂŠ Päivä järjestetään yhteistyĂśssä PyĂśräilykuntien verkoston kanssa. Jäsenyhdistykset kutsutaan järjestämään omia pyĂśräilytapahtumia. t:)%&44­.FUTĂŠNĂšSSJOKVIMBWJJLLP 7VPOOBTVPNFOLJFMJOFONFUTĂŠNĂšSSJUPJNJOUBUĂŠZUUĂŠĂŠWVPUUB+VIMBWVPTJIVJQFOUVVWJFUFUUĂŠWĂŠĂŠO.FUTĂŠmĂśrrin juhlaviikkoon. Juhlaviikon järjestämiseen laaditaan valmiita toteutusmalleja ja materiaaleja avoimiin tapahtumiin, säännĂśllisesti kokoontuville metsämĂśrriryhmille, lasten päivähoitoon ja perheille omalla vapaa-ajalla toteutettaviksi. Toteutusmallit sekä materiaali julkaistaan Suomen Ladun www-sivuilla keväällä 2012. Tapahtumien järjestäjiksi toivotaan Suomen Ladun jäsenyhdistyksiä, joilla on mahdollisuus saada maksuton materiaali käyttÜÜnsä. t:)%&44­5BMWJVJOUJLBVEFOBWBKBJTFU Järjestetään tapahtumia talviuintipaikoilla ympäri Suomea. VALTAKUNNALLISET TAPAHTUMAT 2012 | 4.-5.2. Lumikenkäilyn SM-kilpailut, Oittaa, Espoo 5.2. Valtakunnallinen Laturetki, Mikkeli  :)%&44­:TUĂŠWĂŠOQĂŠJWĂŠOQFSIFFOUBMWJSJFIB avoin Lumenveiston SM-kilpailut avoin Jäänveiston SM-kilpailut, Ruka  "WBOUPVJOOJO4.LJMQBJMVU /PLJB   &SĂŠNFMPOOBO4.LJMQBJMVU .ĂŠOUTĂŠMĂŠ   :)%&44­7BMUBLVOOBMMJOFOQZĂšSĂŠJMZQĂŠJWĂŠ 25.5. 15. KesäyĂśn marssi, Vantaa Kesäkuu Hiekanveiston SM-kilpailut 9.-16.6. 28. Suomi Meloo, Petäjävesi-Laukaa 29.6.-1.7. 55. Leiripäivät, Enonkoski &MPLVV  7BOBKBWFTJVJOUJKB"WPWFTJVJOOJO4.LJMQBJMVU )ĂŠNFFOMJOOB Elokuu TÜÜlĂśnlahden Kuutamouinti, Helsinki &MPLVV  .&("'JOMBOEHFPLĂŠULĂšJMZUBQBIUVNB 5VSLV Elokuu GeokätkĂśilytapahtuma, Kiilopää Syyskuu Erävaelluksen SM-kilpailut 4ZZTLVV :)%&44­.FUTĂŠNĂšSSJWJJLLP -PLBLVV :)%&44­5BMWJVJOUJLBVEFOBWBKBJTFU Suomen Latu on mukana myĂśs seuraavissa liikuntatapahtumissa: t,VOOPO-BJWBSJTUFJMZFMPLVVTTB t.FUSP4QPSUUBQBIUVNB0MZNQJBTUBEJPOJMMBTZZTLVVTTB t,VOUP'FTUBSJUZSJUZLTJMMFTVVOOBUUVMJJLVOOBMMJOFOQĂŠJWĂŠ)FMTJOHJTTĂŠ

SUOMEN LATU | 11


5. Järj 5. Järje Jär Jä JärjestÜtoiminta J ärje ärjes rjes rjest jestÜ estÜ stÜt stÜto tÜto Ütoi Ütoim toim oimi oimin imin mint inta Suomen Latu on yli 220 jäsenyhdistyksen muodostama ulkoilujärjestÜ. Jäsenyhdistyksiin kuuluu yhteensä yli 78 000 jäsentä. Jäsenyhdistykset kokoontuvat kahdesti vuodessa liittokokoukseen päättämään liiton asioista ja valitsemaan liittohallituksen jäseniä. Vahva paikallistoiminta on Suomen Ladun toiminnan painopisteenä vuonna 2012. Paikallista toimintaa edistetään vuoden aikana mm. koulutuksilla ja vierailuilla jäsenyhdistyksissä. Jäsenrekisterin ja uudistetun yhdistyspalvelun käyttÜä koulutetaan alueellisissa koulutuksissa, luottamushenkilÜkoulutuksissa koulutetaan uusia ja vanhoja yhdistysten luottamushenkilÜitä yhdistysasioissa. Yhdistysvierailuja on tavoitteena järjestää 45 yhdistykseen vuoden aikana. Latuyhdistyksen koosta riippumatta vapaaehtoisten lÜytäminen ja sitouttaminen aktiivitoimijoiksi on kaikkien yhdistysten yhteinen haaste. Suomen Latu edistää hyvien käytäntÜjen jakamista yhdistysten kesken sekä tarvittaessa neuvoo yhdistyksiä tapaamisten, vierailujen tai koulutusten yhteydessä. JÄSENYHDISTYKSET | Suomen Ladun olemassaolo perustuu sen jäsenyhdistysten toimintaan. Yhdistykset liikuttavat jäseniään ja muitakin ympäri Suomen. Yhdistysten koot ja resurssit vaihtelevat suuresti. Suurimmissa yhdistyksissä on jäseniä yli viisituhatta, pienimpien sinnitellessä alle kymmenen jäsenen voimin. Tavoitteena on kasvattaa jäsenyhdistysten jäsenmäärää tuhannella vuoden aikana. Yhdistykset suunnittelevat oman toimintansa itsenäisesti keskusjärjestÜn strategiaan tukeutuen. Toiminnan runkona ovat säännÜlliset liikuntaryhmät, joiden lisäksi tapahtumakalentereissa on viikonloppuretkiä, tapahtumia ja silloin tällÜin myÜs pidempiä matkoja sekä talkoo- ja messutoimintaa. Suomen Ladun keskustoimisto tarjoaa jäsenyhdistyksille markkinointiapua myÜs paikallisten tapahtumien järjestelyihin. Yhdistystoimintaan on saatavissa myÜs erilaisia tukia mm. OK-opintokeskuksen, KKI Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelman tai Seuratuki-hankkeen kautta. Suomen Latu haluaa kannustaa yhdistyksiä anomaan näitä tukimuotoja aiempaa enemmän. Pääosa jäsenyhdistysten toiminnasta pohjautuu vapaaehtoistoimintaan. Yhdistysten luottamushenkilÜt ovat toimintaan sitoutuneita. Toimintavuonna etsitään keinoja miten aktiivisia yhdistyksiä ja toimijoita voitaisiin entistä tehokkaammin palkita ja kannustaa. Tavoitteena on myÜs tehdä jäsenyhdistysten palvelut entistä helpommin saavutettaviksi ja käytettäviksi. TalkootyÜn määrä yhdistyksissä on yhteensä lähes satatuhatta tuntia. TalkootÜinä tehdään usein erilaisia rakennustÜitä, latupohjia tai latuja, merkitään tai kunnostetaan erilaisia reittejä tai tehdään uusia. TalkootÜillä saadaan myÜs lisärahoitusta yhdistyksen toimintaan. Vain pieni osa yhdistyksistä hyÜdyntää tehokkaasti erilaisia avustuskanavia. LATUALUEET | Jäsenyhdistykset jakautuvat kahdeksaan epäviralliseen latualueeseen: Lappi, Oulu, Keski-Suomi, Savo,BSKBMB )ÊNF ,ZNJ7VPLTJ 6VTJNBBKB-PVOBJT4VPNJ"MVFFULPLPPOUVWBUWVPTJUUBJOWÊIJOUÊÊOLFSSBO BMVFFOTZZTLPLPukseen, jonka aiheena on seuraavan vuoden toiminnan suunnittelu. Halutessaan yhdistykset voivat kokoontua myÜs kevätkokoukseen. Sen luonne on koulutuksenomainen. Koulutusaihe sovitaan yhdessä alueyhdyshenkilÜn ja Suomen Ladun kanssa. Kevään ja syksyn kokoontumisten lisäksi alue voi järjestää esim. lentopallo- tai kyykkäturnauksia, pikkujouluja ja muita yhteishenkeä tai Yhdessä-teemaa tukevia tilaisuuksia. YhteistyÜstä yli latualueen on esim. Kymi-Vuoksen ja Keski-Suomen latualueella myÜnteisiä kokemuksia. Suomen Latu tukee aluetoimintaa taloudellisesti. Kullakin latualueella toimii luottamushenkilÜnä alueyhdyshenkilÜ, joka on tärkeä linkki alueen yhdistysten ja Suomen Ladun toimiston välillä. HenkilÜllä on tärkeä rooli alueen vuosittaisissa aluekokouksissa, jotka ovat jäsenyhdistysten kohtaamispaikkoja, yhdessäoloa, virkistäytymistä, vuorovaikutusta, ideointia ja kokemusten vaihtoa sekä perinteiden siirtäminen uusille yhdistyksille ja latulaisille. Jatkossa alueiden toimintaa tuetaan taloudellisesti aiempaa enemmän. PALVELUT | Jäsenyhdistyksille tarjotaan keskitetty jäsenmaksulaskutus ja jäsenrekisterin hallinta oheispalveluineen. Jäsenrekisterin yhdistyskäyttÜ tarjotaan jäsenyhdistyksille kevään 2012 aikana ja jäsenyhdistysten käyttÜÜn tarkoitettu tietojen ja UJFEPTUPKFOIBMMJOUBKÊSKFTUFMNÊUVMMBBOVVEJTUBNBBOUPJNJOUBWVPEFOBJLBOB"JIFFTUBKÊSKFTUFUÊÊOZIEJTUZLTJMMFZIUFJTJÊLPVMVtustilaisuuksia. Suomen Ladun sekä jäsenyhdistysten järjestämien tapahtumien ja kurssien ilmoittautumis- ja hallinnointijärjestelmän uusimista selvitetään. Suomen Ladun jäsenet ja jäsenyhdistysten toimintaan osallistuvat kuuluvat keskusjärjestÜn tapaturmavakuutuksen piiriin. Lisäksi jäsenyhdistysten järjestämät tapahtumat kuuluvat keskusjärjestÜn vastuuvakuutuksen piiriin. Tarkemmat vakuutusehdot julkaistaan vuosittain Liikuttaja-lehdessä. JÄSENEDUT JA JÄSENHANKINTA | Jäsenhankintaa aktivoidaan lanseeraamalla member gets member -kampanja, markkinoimalla sähkÜistä liittymiskanavaa valitun mediakumppanin kanssa ja teettämällä jäsenyhdistyksille jäsenhankintabannerit ulkokäyttÜÜn. 6VTJKÊTFONVPUP ZIUFJTÚIFOLJMÚKÊTFOZZT KPLBPOUBTBIJOUBJOFOLBJLJMMF ħ MJTÊÊNBIEPMMJTVVLTJBKÊTFOIBOLJOUBBO yrityksiltä ja yhteisÜiltä. Jatkamme yhteistyÜtä niiden yritysten kanssa, jotka ovat tarjonneet jäsenetuja ja haemme aktiivisesti uusia jäsenetuja tarjoavia kumppaneita. Ensisijaisesti haemme jäsenetuja, jotka edistävät ja tukevat liikunnallista elämäntapaa. Jäsenhankintaa tehdään myÜs yhdessä jäsenyhdistysten kanssa tapahtumissa ja messuilla. LEIRIPÄIVÄT | 55. Suomen Ladun Leiripäivät järjestetään Enonkoskella 29.6.–1.7.2012. Leiripäivien ohjelma kilpailujen, luentojen, konserttien ja illanviettojen muodossa noudattaa perinteistä Suomen Ladun leiripäiväkaavaa. Vastuullisina järjestäjinä ovat Pyhät Polut ry sekä Enonkosken kunta yhteistyÜkumppaneineen. 12 | SUOMEN LATU


JÄRJESTÖKOULUTUS | Koulutustilaisuudet vuonna 2012: tKB-VPUUBNVTIFOLJMÚJEFOLPVMVUVTQÊJWÊ t"MVFZIEZTIFOLJMÚJEFOLPVMVUVTQÊJWÊ t,FWÊÊMMÊBMVFFMMJTFUKÊTFOSFLJTUFSJKB4-8FCLPVMVUVLTFU to,FWÊUQÊJWÊUKBMJJUUPLPLPVT to4ZZTQÊJWÊUKBMJJUUPLPLPVT t.BBMJTUPVLPLVVTTB-BUVBMVFJEFOLFWÊULPLPVLTFUUBJWJSLJTUZTUJMBJTVVEFU t4ZZTMPLBLVVTTBMBUVBMVFJEFOTZZTLPLPVLTFU Jäsenyhdistyksille tarjotaan koulutuksia myÜs muilla yhdistystoiminnan aloilla. Eniten kysyttyjä koulutuksia, (ensiapu, viesUJOUÊ SFULJSVPLBKBTVLTJFOIVPMUPWPJUFMV UPUFVUFUBBOBMVFJMMFKBKÊTFOZIEJTUZLTJMMFZIUFJTUZÚTTÊBMBOBNNBUUJMBJTUFOLBOTTB Yhdistys nousukuntoon on jäsenyhdistyksille suunnattu tyÜkalu, jonka avulla ne voivat määrittää oman yhdistyksensä tavoitetilan ja sen jälkeen lähteä kehittämään toimintaansa valituilla osa-alueilla vertaislatulaisen avustuksella. Hanketta ohjaa järjestÜtoimikunta. Vuonna 2011 koulutetut vertaislatulaiset jatkavat tyÜtään jäsenyhdistysten kanssa. *LJMJJLLVKBUIBOLLFFTTB6MLPJMVZTUÊWÊLPVMVUUBKJBLBOOVTUFUBBOKBSPILBJTUBBOUPJNJNBBOPNBTTBMBUVZIEJTUZLTFTTÊVVTJB 6MLPJMVZTUÊWJÊLPVMVUUBFO7BQBBFIUPJOFOVMLPJMVZTUÊWÊSPILBJTFFJLÊÊOUZOZUUÊVMLPJMFNBBOKBUBSKPBBVMLPJMVBQVBUBSWJUUBFTTB

6. Edun 6. Edunvalvonta Edu Ed Edunv dun unva nval nvalv valv valvo alvo lvon vont onta nta ta a jja a olosu olo olos olosuhdetyĂś ollosu o osuh suh suhd uhde hde hdet dety etyĂś tyĂś Suomen Latu on uskottava ja merkittävä asiantuntija ulkoilun edellytysten valtakunnallisessa ja paikallisessa edunvalvonnassa. Suomen Ladun edunvalvonta- ja olosuhdetyĂśssä keskitytään järjestĂśn strategian mukaisiin painopistealueisiin, joita ovat asiantuntijuus, aktiivinen vaikuttaminen ja vahva paikallistason toiminta. Vuonna 2012 Suomen Latu vahvistaa olosuhde- ja edunvalvontatyĂśtä organisaatiossaan ja merkitystään asiantuntevana ulkoilujärjestĂśnä. Edunvalvonta- ja olosuhdetyĂśhĂśn panostetaan vuonna 2012 päätoimisen tyĂśntekijän palkkaamisella. Lisäksi perustetaan asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on mm. Suomen Ladun tieteellisten yhteyksien vahvistaminen ja järjestĂśn toimintapiiriin liittyvän tutkimuksen aktiivinen seuranta. 6MLPJMVOPMPTVIUFJEFOQFSVTUBOBPWBUNFUTJFOKBWFTJTUĂšKFOWJSLJTUZTLĂŠZUĂšONBIEPMMJTVVEFUKBKPLBNJFIFOPJLFVEFU6MLPJlun olosuhteita luodaan ja ulkoiluaktiivisuutta lisätään erilaisilla ulkoilua tukevilla rakenteilla ja palveluilla. Merkittävimmät ulkoilua tukevaa infrastruktuuria rakentavat ja ylläpitävät tahot ovat kunnat ja Metsähallituksen luontopalvelut. OpinnäyteyhteistyĂśtä oppilaitosten kanssa jatketaan. Oppilaitoksille tarjotaan opinnäytetyĂśaiheita, joissa Suomen Latu on UPJNFLTJBOUBKBOB6MLPJMVMBKFJTUBPQJOOĂŠZUFUZĂšOBJIFJLTJTPWFMUVWBUIZWJOTBVWBLĂŠWFMZ SFULFJMZKBBWBOUPVJOUJ MBTUFOUPJNJOnasta metsämĂśrri ja muumien hiihtokoulu sekä valtakunnallisten tapahtumien järjestäjän käsikirjat. OpinnäytetyĂśt lisäävät Suomen Ladun asiantuntijuutta ja kehittävät ulkoilulajeja ja ulkoilun olosuhteita. YLEINEN EDUNVALVONTATYĂ– | Suomen Latu seuraa ulkoilun olosuhteisiin vaikuttavaa lainsäädäntÜä, poliittisia ohjelmia, hankkeita ja ohjeistusta ja vaikuttaa niihin osallistumalla, kommentoimalla ja antamalla asiantuntijalausuntoja. Suomen Latu tukee ja tekee yhteistyĂśtä muiden toimijoiden kanssa. Metsähallitus hallitsee 12,4 miljoonaa hehtaaria valtion maa- ja vesialueita ja sen merkitys ulkoilupalvelujen ja -olosuhteiden UBSKPBKBOBPOFSJUUĂŠJOTVVSJ&6OLJMQBJMVMBJOTĂŠĂŠEĂŠOUĂšFJFOĂŠĂŠNBIEPMMJTUB.FUTĂŠIBMMJUVLTFOQFSJOUFJTUĂŠUPJNJOUBNBMMJB5ĂŠTUĂŠKPIUVen valtion maa- ja vesialueiden hallinta- ja organisointimallia ollaan uudistamassa. Suomen Ladun tehtävänä on valvoa luonnossa liikkuvien etuja ja varmistaa etteivät luonnon virkistyskäytĂśn mahdollisuudet tai palvelut kavennu uudelleen organisoinnin myĂśtä. 4VPNFO6MLPJMVMBJTTBTĂŠĂŠEFUĂŠĂŠOVMLPJMVSFJUFJTUĂŠ WBMUJPOSFULFJMZBMVFJTUBKBMFJSJOUĂŠBMVFJTUB-BLJBPOWJJNFLTJNVVUFUUV WVPOOB,BOTBMMJTFTTBNFUTĂŠPIKFMNBTTBPOUBWPJUUFFOBVMLPJMVMBJONVVUUBNJOFOKB4VPNFO-BEVOUBWPJUUFFOBUĂŠTTĂŠUZĂšTsä on saada ulkoilulle vahvempi asema myĂśs lainsäädännĂśssä. OLOSUHDEASIANTUNTIJOIDEN VERKOSTO | Vuonna 2012 tavoitteena on luoda paikallisiin yhdistyksiin ulkoiluolosuhdeasiantuntijoiden verkosto, joka kootaan jäsenyhdistysten vapaaehtoisista. Tämän verkoston kokoaminen ja kouluttaminen on uuden olosuhdetyĂśntekijän tehtävä. Verkoston jäsenet koulutetaan siten, että he pystyvät seuraamaan ja vaikuttamaan sekä ottamaan kantaa paikallisiin ulkoiluolosuhteita koskeviin asioihin ja niihin liittyvään päätĂśksentekoon. Suomen Latu järjestää paikallisille olosuhdeasiantuntijoille koulutusta ja tuottaa materiaalia tyĂśn tueksi. Paikallisille asiantuntijoille järjestetään valtakunnallinen koulutus- ja kokoontumispäivä kerran vuodessa. ULKOILUREITTIEN KEHITTĂ„MINEN |6MLPJMVSFJUUJFOMVPLJUVTKĂŠSKFTUFMNĂŠOLFIJUUĂŠNJTFTTĂŠLFTLJUZUĂŠĂŠOUFLFNĂŠĂŠOKĂŠSKFTUFMmästä tunnetumpi. Suomen Latu tiedottaa järjestelmästä ja tekee aktiivisesti yhteistyĂśtä suurimpien yksittäisten toimijoiden, kuten Metsähallituksen ja Matkailun edistämiskeskuksen kanssa. Luokiteltujen reittien määrä lisääntyy ja järjestelmän näkyvyys paranee. Suomen Latu ylläpitää listaa luokitelluista reiteistä yhteistyĂśssä Metsähallituksen kanssa. Listaa päivitetään Suomen Ladun verkkosivuille. Suomen Latu ylläpitää rekisteriä koulutetuista luokittelijoista ja välittää luokittelijoiden yhteystietoja niitä tarvitseville. Luokittelijoille lähetetään info-kirje luokittelun ja reittien ajankohtaisista asioista sähkĂśisesti helmi-maaliskuussa. Suomen -BUVKĂŠSKFTUĂŠĂŠZIUFJTUZĂšTTĂŠ7JFSVNĂŠFO6SIFJMVPQJTUPOLBOTTBSFJUUJMVPLJUUFMJKBLPVMVUVLTFOMJJLVOUBQBJLLBIPJUBKBLTJPQJTLFMFSUOMEN LATU | 13


ville. Muuten ulkoilureittien luokittelijoiden koulutusta järjestetään tilauksesta. Vuonna 2011 aloitettua luokitusjärjestelmän esteettÜmyyskriteerien kehittämistä jatketaan Helsinki kaikille -hankkeen ja Vammaisurheilu- ja liikunta ry:n kanssa tavoitteena järjestää esteettÜmyyden kriteereistä ja luokittelusta pilottikoulutus vuonna 2012. JOKAMIEHENOIKEUDET | Suomen Latu vaalii jokamiehenoikeuksia, joihin perustuu suomalaisten ulkoilu ja liikkuminen MVPOOPTTB"TJBBOWBJLVUFUBBOTFVSBBNBMMBBLUJJWJTFTUJVMLPJMVVOKBNBBOLÊZUUÚÚOWBJLVUUBWBOMBJOTÊÊEÊOOÚONVVUPLTJB BOUBmalla lausuntoja ja käymällä keskusteluja mm. ministeriÜiden ja muiden toimijoiden kanssa. JärjestÜ on asiantuntija jokamieIFOPJLFVLTJJOMJJUUZWJTTÊLZTZNZLTJTTÊ4VPNFO-BUVPTBMMJTUVV+PLBNJFTQÊJWÊÊOTZZTLVVTTBZIEFTTÊ6MLPJMVGPPSVNJOLBOTTB Suomen Latu tekee ympäristÜministeriÜn tilauksesta käsikirjaa jokamiehenoikeuksista. Kirja on suunnattu viranomaisille ja ammattilaisille. Kirja valmistuu alkuvuodesta 2012. Vuodelle 2012 haetaan rahoitusta jokamiehen oikeuksien käsikirjasta tiedottamiselle. Tavoitteena on järjestää sarja yleisÜluentotilaisuuksia jokamiehen oikeuksista eri puolilla Suomea. Luennoilla sekä kirjoittamalla aiheesta artikkeleja ja mielipidekirjoituksia pyritään levittämään tietoa jokamiehen oikeuksista sekä turvaamaan niiden nykytilaa. Toiminnan laajuus riippuu ulkopuolisen tuen määrästä. ULKOLIIKUNTAPAIKKOJEN KEHITTÄMISEN EUROOPPALAISET MALLIT | Suomen Latu toteuttaa opetus- ja kulttuuriministeriÜn tuella hankkeen, jonka tavoitteena on tutustua pohjoismaiseen ja länsieurooppalaiseen ulkoilupaikkarakentamiseen ja etsiä sieltä hyviä käytäntÜjä, uudentyyppisiä ratkaisuja sekä ulkoilupaikkojen kehittämismalleja, joita voitaisiin tuoda Suomeen. Tarkoituksena on edistää ja kehittää suomalaista ulkoliikuntapaikkarakentamista. Hanke käynnistyy, jos Suomen Latu saa siihen tarvittavan hanketuen. ULKOILUFOORUMI |4VPNFO-BUVPONVLBOB6MLPJMVGPPSVNJTTB KPLBPOVMLPJMV WJSLJTUZTKBVMLPJMVKÊSKFTUÚKFOZIUFJOFOUPJNJFMJO4FLPLPPOUVVLBIEFTUJWVPEFTTBKBPUUBBLBOUBBBKBOLPIUBJTJJOVMLPJMVBTJPJIJO6MLPJMVGPPSVNJOQVIFFOKPIUBjana toimii vuonna 2012 Tapani Tulkki, joka on Pääkaupunkiseudun Partiolaisten toiminnanjohtaja.

7. Yhte 7. YhteistyÜ Yh Y Yht htei hteis teis teist eisty isty istyÜ styÜ tyÜ yÜ Ü liikunnan lii li liikun liik liiku liikun ikun kunn unn unna nna nnan nan an n edistämiseksi edis ed e edi dist distä istä istäm stäm täm tämi ämis mis mise ise isek iseks seks eksi Suomen Latu on haluttu yhteistyÜkumppani. Teemme monipuolista, kiinteää ja konkreettista yhteistyÜtä yritysten ja yhteisÜjen kanssa edistääksemme yhdessä liikunnallista elämäntapaa. LIIKUNTAJÄRJESTÖT | 4VPNFO-JJLVOUBKB6SIFJMV 4-6 PONFSLJUUÊWÊTTÊSPPMJTTBBKBFTTBBOWBMUBLVOOBMMJTFTUJMJJLVOOBO FEJTUÊNJTUÊ4VPNFO-BUVPONVLBOB4-6OPSHBOJTPJNJTTBUZÚSZINJTTÊ LVUFOPMPTVIEFUZÚSZINÊTTÊ4-6OUBSKPBNJBQBMWFMVKB LBSUPJUFUBBOKBPUFUBBO4VPNFO-BEVOLÊZUUÚÚOUBSQFFONVLBBO4VPNFO-BEVOUPJNJTUPTJKBJUTFF1BTJMBTTB4-6UBMPOUJMPJTTB Suomen Latu ja Opiskelijoiden liikuntaliitto ovat sopineet pitkän tähtäimen yhteistyÜstä. YhteistyÜ sisältää mm. valtakunnallisten tapahtumien järjestelyjä ja koulutusyhteistyÜtä. Suomen Latu tavoittelee yhteistyÜllä imagon nuorennusta sekä uutta toimintaa. Opiskelijoiden tutustuessa Suomen Ladun toimintaan voivat he myÜhemmin jatkaa liikunnallista elämäntapaansa Suomen ladun jäsenyhdistyksissä. Suomen Ladun jäsenille palveluntarjonta ja kustannushyÜdyt niin kilpailuiden, harrastamisen kuin paikallisen toiminnan osalta paranevat ja monipuolistuvat. Suomen Kuntoliikuntaliiton kanssa tehdään tyÜtä suomalaisten terveys- ja kuntoliikunnan edistämiseksi. KuntoliikunUBMJJUUPLPPSEJOPJ-JJLVUUBKBUVULJOUPB KPUB4-6OBMVFKÊSKFTUÚUUPUFVUUBWBU4VPNFO-BUVPOTVVOOJUFMMVULPVMVUVLTFOMBKJNPduulit sauvakävelyyn, perheliikuntaan ja lumikenkäilyyn. Suomen Latu osallistuu vuosittain Kuntoliikuntaliiton järjestämille ,VOUP'FTUBSFJMMF NJTTÊFTJUFMMÊÊOUZÚTTÊLÊWJKÚJMMFFSJMBJTJBMJJLVOUBMBKFKB :IUFJTUZÚUÊ6,,JOTUJUVVUJOLBOTTBKBULFUBBOUFSWFZTMJJLVOOBOFEJTUÊNJTFTTÊ6,,JOTUJUVVUUJUVPUUBBUFSWFZTMJJLVOUBBO liittyviä tutkimuksia, joiden tuloksia hyÜdynnetään omassa toiminnassa. Suomen Latu on mukana Liikuntatieteellisen Seuran organisoimassa vuosittain järjestettävässä Liiku terveemmäksi -päivässä. Suomen Latu on jäsenenä Nuori Suomi ry:ssä, joka kehittää ja tukee lasten ja nuorten liikuntaa. Jäsenyhdistyksille tiedotetaan Nuoren Suomen paikallistuesta. Suomen Latu on jäsenenä Suomi PyÜräilee -tyÜryhmässä, joka on PyÜräilykuntien verkoston hallinnoima projekti. Suomi pyÜräilee on vuonna 1980 opetusministeriÜn aloitteesta perustettu laajapohjainen yhteistyÜelin, jonka tehtävänä on pyÜräilyn edellytysten ja turvallisuuden lisääminen. Suomen Latu osallistuu KKI-TELI -olosuhderyhmään, jonka toiminta-ajatuksena on edistää liikuntaa suosivien yhdyskuntarakenteiden ja arkiympäristÜjen syntyä, kehittämistä ja saatavuutta ja näin luoda edellytyksiä kansalaisten terveysliikunnalle. 4VPNFO-BEVO ,VOOPTTB,BJLFO*LÊÊ ,,* IBOLLFFOKB4-6OBMVFKÊSKFTUÚKFOLBOTTBZIUFJTUZÚTTÊUPUFVUUBNBU.BBLVOtaretket vievät ihmisiä ympäri maan tutustumaan lähialueen reitteihin. YHTEISTYÖKUMPPANIT | Suomen Ladun yhteistyÜkumppanuusmuodot ovat vaellus-, jutaus-, patikka- ja kummikumppanuudet. YhteistyÜn sisältÜ, kustannukset ja kesto vaikuttavat kumppanuusmuotoon. YhteistyÜkumppaneidemme tuoma taloudellinen lisäpanos hyÜdyntää koko Suomen Ladun jäsenkuntaa. Kumppani voi hyÜdyntää Suomen Ladun sponsorointia omiin yrityskuvallisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiinsa. Haemme uusia kumppaneita suunnitelmallisesti ja ensisijaisesti samanlaisen arvopohjan Suomen Ladun kanssa omaavien yritysten joukosta. Tavoitteena on lÜytää joko yksi pääyhteistyÜkumppani tai useita (4 kpl) merkittäviä pääyhteistyÜkumppaneita. Suomen Latu keskittyy valtakunnallisiin yhteistyÜkumppaneihin. 14 | SUOMEN LATU


SIDOSRYHMĂ„T | Suomen Ladun sidosryhmäyhteistyĂśn päämääränä on edistää Suomen Ladun strategisia tavoitteita. Tärkeimmät sidosryhmätyĂśn muodot liittyvät ulkoiluun, liikuntaan, matkailuun, tutkimukseen, ympäristĂśasioihin ja nuorisotyĂśhĂśn sekä näiden alojen tapahtumiin ja hankkeisiin. Suomen Ladun tärkeimmät sidosryhmät ovat opetus-, ympäristĂś- sekä maa- ja metsätalousministeriĂśt sekä Metsähallitus. KAUKORETKET | Kaukoretket on Olympia Kaukomatkatoimiston ja Suomen Ladun yhteinen markkinointinimi liikunnallisille luonto- ja kulttuurimatkoille kaikkialla maailmassa. Olympia Kaukomatkatoimisto on Kaukoretket-matkojen vastuullinen matkanjärjestäjä ja Suomen Latu osallistuu matkojen markkinointiin jäsenistĂślleen yhteistyĂśssä Olympian kanssa. Kaukoretkien markkinointi tapahtuu ensisijaisesti www.kaukoretket.fi-sivuston kautta sekä Latu & Polku -lehdessä olevien ilmoitusten välityksellä. Vuonna 2012 tehostetaan verkossa tapahtuvaa markkinointia, lisäksi kehitetään hakusanaoptimointia ja hakusanamarkkinointia. Keväällä ja syksyllä järjestetään asiakastilaisuuksia tulevista matkoista. Latu & Polku -lehden jokaiseen numeroon tulee ilmoitus ja syksyllä 4-sivuinen mainos uudesta esitteestä. Kaukoretket julkaisee myĂśs esitteen kaikista matkoista. KANSAINVĂ„LINEN TOIMINTA | Kansainvälisen toiminnan tavoitteena on edistää yhteistyĂśtä pohjoismaisten liikuntajärjestĂśjen sekä muiden ulkomaisten liikuntajärjestĂśjen kanssa, tuoda uusia virikkeitä ja toimintamuotoja järjestÜÜn sekä esitellä suomalaisia toimintamalleja muille. Suomen Latu osallistuu koulutuksiin ja tapahtumiin sekä kutsuu ulkomaisia vieraita omiin tapahtumiinsa. Vuoden 2012 aikana kartoitetaan kansainvälisten toimijoiden kenttää ja valitaan sopivimmat yhteistyĂśkumppanit tulevaisuutta varten. 4ZLTZMMĂŠLĂŠZOOJTUZOZUQPIKPJTNBJOFOIBOLFw6MLPJMVKBUFSWFZTwKBULVV NJLĂŠMJTJMMFTBBEBBOSBIPJUVTUB)BOLLFFO tavoitteena on parantaa ulkoilun asemaa pohjoismaisessa päätĂśksenteossa ja edistää kansanterveyteen pohjautuvan pohjoisNBJTFOVMLPJMVQPMJUJJLBOTZOUZĂŠ)BOLFUUBLPPSEJOPJ/PSKBO'3*'0 3VPUTJOVMLPJMVOLFTLVTKĂŠSKFTUĂšO'SJMVÄ™TGSĂŠNKBOEFUJOLBOTTBKBULVVZIUFJTUZĂš.FUTĂŠNĂšSSJKB-VPOOPTTBLPUPOBBOUPJNJOOBTTB IVV:n (Internationaler Volksportverband) eli Kansainvälisen Kuntoliikuntaliiton vuosikalenterissa julkaistaan Suomessa järjestettävät IVV-kävelyt ja -reitit. Suomalaisia ohjataan osallistumaan kävelytapahtumiin ulkomailla ja ulkomaalaisia ohjataan suomalaisiin tapahtumiin. Suomen Latu välittää myĂśs IVV-passeja suomalaisille. EWV:n (Europäische Wandervereinigung) eli Euroopan Vaellusliiton jäsenenä Suomen Latu edistää kansainvälisten vaellusten järjestämistä sekä reitistĂśjen kehittämistä Suomessa ja Euroopassa. NEPALIN MATKAILUN, YMPĂ„RISTĂ–N JA ULKOILUN KEHITYSYHTEISTYĂ–HANKE | Vuonna 2008 aloitettua LFIJUZTZIUFJTUZĂšIBOLFUUBKBULFUBBO,BUNBOEVOMBBLTPTTB+BULPIBOLLFFMMFPOTBBUVVMLPBTJBJONJOJTUFSJĂšTUĂŠWVPUJOFOSBIPJtus 2010. Jatkohankkeessa Katmandun laakson retkeilyreittiä kehitetään edelleen ja laajennetaan Shivapurin kansallispuiston alueella. Lisäksi ulkoilua edistetään hankealueella, jossa ohjelman kohteena erityisesti Katmandun asukkaat. Retkeilyreitin promootiota jatketaan ja kehitetään. Hankkeeseen liitetään myĂśs Suomen Ladun reittiluokittelun ja opastoiminnan kehittäminen, lokalisointi Nepaliin ja paikallisten kouluttaminen. MyĂśs Suomen Ladun vapaaehtoisohjelmaa jatketaan.

8. Toimintakeskukset Suomen Ladun toimintakeskuksissa toteutetaan järjestÜn sääntÜjen mukaista, yleishyÜdyllistä ja aatteellista toimintaa.

Suomen Latu Kiilopää *OBSJOLVOOBTTB 4BBSJTFMÊONBULBJMVBMVFFMMB6SIP,FLLPTFOLBOTBMMJTQVJTUPOLVQFFTTB TJKBJUTFWBMVPOUPMJJLVOUBLFTLVT Suomen Latu Kiilopää tuottaa kaupallisia matkailun majoitus-, ravintola- ja ohjelmapalveluita. Tämän lisäksi Suomen Latu ry tuottaa kohteessa kaikille avoimia maksullisia tai maksuttomia aatteellisia ulkoliikuntapalveluita ja koulutuksia. Suomen Latu Kiilopään toiminta on historiassa ollut kaksijakoista. Toisaalta luontoliikuntapalveluita ja koulutuksia tarjotaan aatteen mukaisesti vieraille, jäsenistÜlle ja jäsenyhdistyksille, toisaalta kohdetta myydään kaupallisin perustein ulkomaalaisille ja suomalaisille. Kiilopäähän tehtyjen mittavien investointien ja jäsenyhdistyskyselyn myÜtä vuoden 2011 Suomen Ladun kevätliittokokouksessa tehtiin seuraavanlainen päätÜs Kiilopään tulevaisuudesta: t,JJMPQÊÊUÊLFIJUFUÊÊO4VPNFO-BEVOFOTJTJKBJTFOBUPJNJOUBLPIUFFOBKBMJJLFUPJNJOUBMÊIUÚJTFTUJWVPTJOB t4VPNFO-BUV,JJMPQÊÊUÊFJNZZEÊPTJUUBJOFJLÊLPLPOBBO KPTTVJOLJONBIEPMMJTUB.VJTUBLPIUFJTUBMVPWVUBBOFOOFO,JJMPQÊÊUÊ t4VPNFO-BUV,JJMPQÊÊIÊOMJJUUZWJJOLPSKBVLTJJOKBNBIEPMMJTJJOUBQQJPJIJOFUTJUÊÊOSBIPJUVTFOTJTJKBJTFTUJNZZNÊMMÊNVVUB Suomen Ladun omaisuutta pois ja neuvottelemalla rahoituslaitosten kanssa. t7JJNFJTFOÊWBJIUPFIUPOB,JJMPQÊÊTUÊBJIFVUVWBNBIEPMMJOFOUBMPVEFMMJOFOSJTLJLBUFUBBOKÊTFONBLTVUVMPJMMB Tämä päätÜs tarkoittaa että jäsenet ja jäsenyhdistykset arvostavat Suomen Ladun kohteista eniten Suomen Latu Kiilopäätä ja tästä halutaan pitää kiinni kuitenkin liiketaloudellisin ehdoin. Kiilopään toiminta jakautuu tulevaisuudessa kahteen osa-alueeseen. Lapin sesonkiaikoina kohteessa toimitaan liiketaloudellisin ehdoin. Jäsenyhdistysten ja jäsenten edut ja aatteellisen toimintaan liittyvät koulutukset sekä tapaamiset keskitetään sesonkiaikojen ulkopuolelle.

SUOMEN LATU | 15


Kiilopään imagoa nostetaan mm. tuomalla esille paikallisuutta ja lähiruokaa. YmpäristÜarvoja korostetaan jätteiden lajittelulla ja kompostoimalla sekä suosimalla energiaa säästäviä ratkaisuja lämmityksessä ja valaistuksessa. KIILOPÄÄN AATTEELLINEN TOIMINTA | Suomen Latu Kiilopää toteuttaa Suomen Ladun strategiaa saada yhä useampi TVPNBMBJOFOMJJLLVNBBO"BUUFFMMJTFOUPJNJOOBOQPIKBMUBLPIUFFTTBUBSKPUBBOLBJLJMMFNBLTVUUPNJBMJJLVOUBQBMWFMVKB LVUFO viikko-ohjelman mukaisia päiväretkiä - talvisin hiihtäen tai lumikengillä, kesällä patikoiden. Suomen Latu Kiilopäällä edisUFUÊÊOKBUFIEÊÊOUVUVLTJNZÚT4VPNFO-BEVOFEJTUÊNJÊMJJLVOUBMBKFKB"BUUFFMMJTFOUPJNJOOBOQPIKBMUBLPIUFFOMJJLVOOBOohjaustoimintaa selkeytetään ja siihen panostetaan lisäresurssein (kohteessa toimii päätoiminen liikunnanohjaaja). Samalla opastoimintaa selkeytetään. Suomen Latu Kiilopään liikuntatoiminta perustuu tunturiluonnon hyÜdyntämiseen; päiväpatikkaretket kesällä ja hiihtosekä lumikenkäretket talvella suuntautuvat pääsääntÜisesti merkittyjen reittien ulkopuolelle. Omatoimisesti voi retkellä merkityillä reiteillä (n. 200 km) sekä yhden, kolmen ja kuuden kilometrin luontopoluilla. Polkujen varrella on opastauluja, joissa kerrotaan alueen luontoon, eläimistÜÜn ja elintapoihin liittyvistä asioista. Kiilopään ympäristÜssä on yhdeksän korin frisbeegolfrata, joka on päivitetty syksyllä 2011. Kiilopään ympäristÜssä on lukuisia kiinnostavissa kohteissa sijaitsevia geokätkÜjä ja vastaanotosta voi vuokrata GPS-laitteen ja alueen geokätkÜt esittelevän opasvihkosen. MyÜs maastopyÜräreittejä lÜytyy alueelta. Pihapeleistä tarjolla ovat mÜlkky, petankki, jalkapallo ja pesäpallo. Sählyä voi pelata sekä kesällä että talvella piha-alueella. Talvella pihapiirissä voi harrastaa potkukelkkailua, laskea pulkkamäkeä, veistää lumiveistoksia ja osallistua lumiriehatapahtumiin. Tilauksesta järjestetään myÜs muita liikunnallisia ohjelmia, kuten tandemhiihtoa, tarkkuusheittoa, suopunginheittoa, suunnistusta, jne. Muumien hiihtokoulua sekä MetsämÜrri kurssitoimintaa järjestetään syksyisin ja keväisin. Saunamaailman Kiilopurossa voi kesällä käydä uimassa virkistävässä tunturivedessä ja talvisin harrastaa avantouintia. Jumppa- ja venyttelytuokioita järjestetään sesonkiviikkojen aikana useita kertoja viikossa. Suunnitelmissa on myÜs tehdä pihapiiriin luistelukenttä, jossa voisi luistella sekä järjestää hauskoja jääpelejä. Lumenveistoa varten pihalle pystytetään lumiaihioita ja mahdollisesti järjestetään lumenveistokilpailut talvella. Kiilopäällä liikuntatoiminnan tavoitteena on tarjota liikunnallisia luontoelämyksiä, tuotteistaa liikunnallinen tekeminen mm. päiväretket, kuvata ja videoita ympäristÜn aktiviteettimahdollisuudet sekä myydä ja markkinoida tuotteet. Suomen Latu järjestää Kiilopäällä myÜs koulutuksia, kuten esimerkiksi kaksi lintukurssia kesäkuussa. KIILOPÄÄN LIIKETALOUDELLINEN TOIMINTA | Suomen Latu Kiilopään liikeideana on tarjota suomalaisille ja ulkomaalaisille liikunnallisia luontoelämyksiä turvallisessa ympäristÜssä, mutkatonta majoitusta ja maukasta ruokaa kaikkina vuodenaikoina. Suomen Latu Kiilopään majoitus- ja ravintolakapasiteetti käsittää 216 vuodepaikkaa ja 220 ravintolapaikkaa. "TJBLBTLVOOBTUBPOTVPNBMBJTJBKBVMLPNBBMBJTJB,ÊSLJWJFOUJNBBUPWBUTBLTBOLJFMJOFO,FTLJ&VSPPQQB 3BOTLB  *UBMJBKB#FOFMVYNBBU7VPEFOMJJLFWBJIUPUBWPJUFPOFVSPB Suomen Latu Kiilopään investoinneissa keskitytään olemassa olevien tilojen kunnostamiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen sekä ekologisuuteen. Kompostoinnin järjestäminen suunnitellaan ja toteutetaan. Hotelli Niilanpään varaustupa 1 kunnostetaan hotellihuoneeksi. Kohteen muut korjaukset ja investoinnit ovat riippuvaisia rahoituksen riittävyydestä ja muiden Suomen Ladun aatetta tukemattoman omaisuuden myynnin onnistumisesta. Näitä korjausjärjestyksessä tulevina vuosina ovat hirsimÜkkien lautalattioiden hiominen, päärakennuksen vesijohtoveden putkiremontti, päärakennuksen yleisten vessojen uusiminen, päärakennuksen kammiosien käytÜn uudelleensuunnittelu ja toteutus, päärakennuksen saunojen muutUBNJOFOIPUFMMJIVPOFJLTJ NBBMÊNQÚJMNBMÊNQÚQVNQQVKFOBTFOOVT IPUFMMJ/JJMBOQÊÊOIVPOFSFNPOUUJ QÊÊSBLFOOVLTFO keittiÜn uusiminen ja saunamaailman laajentaminen. Myynnillinen tavoite on saada Kiilopäälle lisää majoittujia liikunnallisten ohjelmapalvelujen kehittämisen ja tuotteistamiTFONZÚUÊ6MLPNBBMBJTUFOWJFSBJEFONÊÊSÊTTÊUBWPJUFMMBBOPTVVUUB6MLPNBJMMFLPIEFUUBNZZEÊÊOKBNBSLLJOPJEBBO yhteistyÜssä alueen markkinointiyhtiÜn Pohjois-Lapin Matkailun kanssa mm. matkanjärjestäjävierailut, workshopit. Kotimaan markkinointi toteutetaan yhteistyÜssä Suomen Ladun Helsingin toimiston kanssa. Viritteillä on myÜs kansainvälinen IBOLF'JOQSPOLBVUUBWVPEFLTJ Kiilopään liiketoiminnallinen markkinointibudjetti vuonna 2012 on ulkomaan markkinointiin 18 000 euroa ja kotimaan NBSLLJOPJOUJJOFVSPB.BSLLJOPJOUJJOQBOPTUFUBBOMJTÊSFTVSTTFJO Kiilopään majoituksen hinnoittelumalli uudistetaan. Tavoitteena on kehittää Kiilopään hinnoittelujärjestelmä majoituskapasiteetin kuormituskysyntään perustuvaksi ja näin pyritään optimoimaan hintoja ja kapasiteettia mahdollisimman tarkasti kysynnän ja tarjonnan kautta. Tuotekehityksessä panostetaan tuotteisiin, joissa majoitukseen ja ruokailuihin yhdistetään luonto ja liikunnallinen tekeminen. Kausittaiset luontoaktiviteettituotteet, kuten teemaviikot ja -viikonloput, vaellukset, kurssit ja kaikille tarjolla oleva ympärivuotinen liikunnallinen viikko-ohjelma ovat tuotekehityksen avainsanoja. Tuotepaketit ovat sekä ohjattuja että itseohjautuvia. Tuotteita rakennetaan yhdessä paikallisten alihankkijoiden mm. kansalaisopiston, esiintyjien, yrittäjien, urheiluseurojen ja ohjelmapalveluyritysten kanssa. Mm. telemark-kurssi, hyvän olon viikonloput, lintuviikot, perheille suunnatut kesä- ja talviviikot ja teemalliset kausiviikot kuuluvat Kiilopään vuoden 2012 tuotevalikoimaan. Suomen Ladun yhdistyksiä aktivoidaan käyttämään Kiilopään palveluja entistä tehokkaammin mm. jäsenviikkojen markkinointia tehostamalla ja uusin jäsenyhdistystuottein. Vuonna 2012 Kiilopään ruokailua, majoitusta ja liikuntaa yhdistävät teematuotteet ovat: Suomen Ladun jäsenviikot 2012 "VSJOLPJTJMMBLFWÊUIBOHJMMB Hiirenkorvien aikaan 9.6. - 16.6. Sadonkorjuuviikko 11.8. - 18.8.

16 | SUOMEN LATU


Ruskan taikaa 22.9.-29.9. Hengähä sieki tunturissa 24.11. - 1.12. Irti jouluhumusta 8.12. - 15.12. Muut teematuotteet 2012 -BUBBBLLVTJUVOUVSJTTBMJJLVOUBBKBIZWJOWPJOUJB   SFOUPVUUBKBIZWĂŠĂŠPMPBTZEĂŠOUBMWFMMBo 1FSIFUBMWJUVOUVSJJOQFSIFWJJLPUo ,VKVWJJLLPWJJLPOWFUĂŠKĂŠOĂŠ,BJ)ZUUJOFO 5VOUVSJUFMFNBSLLVSTTJ ,JJMPQĂŠĂŠOLJJSVOBU MJOUVLVSTTJ1FSVTLVSTTJ Kiilopään kiirunat, lintukurssi: Jatkokurssi 10.6.- 16.6. Retkeilyn abc 16.6.– 20.6. -BQQBMBJTUFOKBMBOKĂŠMKJMMĂŠ*WBMPKPLJNFMPFO 3VJKBOQPMLVQBUJLPJEFOo 1FSIFLFTĂŠUVOUVSJJOQFSIFWJJLPUo  o  SFOUPVUUBKBIZWĂŠĂŠPMPBTZZTUVOUVSJTUBo Kaamoksen aikaa, värien taikaa 17.11. – 24.11. "WBOUPVJOUJLBVEFOBWBKBJTFUw,VVSBLBMUJPOLVUTVwo Muumien hiihtokoulut helmi-maaliskuussa Talvivaellus â€?Perinteinen Sokostin kierros hiihtäenâ€? maaliskuussa Perinteinen Saariselän tunturien vaellus- 6 yĂśtä, 7 päivää kesä- ja syyskuussa Patikkavaellus Pulmankijärvi heinäkuussa 2012 Liikunnallinen teemapäivä; pihajumppaa, patikkaretki, LBIWBLVVMBKVNQQBB BWPJOKBNBLTVUPOLBJLJMMFUJJTUBJTJOo 4-päiväinen geokätkĂśilytapahtuma elokuussa â€?Lyhyt Saariselän jutausâ€? minivaellus ruska-aikaan syyskuussa Suomen Latu Kiilopään henkilĂśkunta tekee vuonna 2012 yhteensä noin 17,1 henkilĂśtyĂśvuotta. Helmi-huhtikuun, syyskuun ja joulun sesonkeina määräaikaiset tyĂśntekijät täydentävät vakinaista henkilĂśstÜä. HenkilĂśkunnan koulutuksessa kiinnitetään huomiota palvelun laadun parantamiseen ja tuotekehitykseen. Suomen Latu Kiilopää on mukana Saariselän alueen ja yrityksen laatuohjelmassa â€?Destination Quality Netâ€?. Suomen Latu Kiilopäällä on käytĂśssä matkailualan laatuohjelma â€?Laatutonniâ€? ja sen tyĂśkalu â€?Laatuverkkoâ€?, jolla kerätään asiakaspalautetta. Järjestelmällistä palautetta kerätään myĂśs henkilĂśkunnalta mm. tyĂśtyytyväisyysmittauksin. Tavoitteena on saada aiempaa enemmän palautetta yksikĂśn kehittämistyĂśtä varten. MARKKINOINTI JA MYYNTIKANAVAT | Kotimaan markkinointia toteutetaan kohteesta käsin ja yhdessä Suomen Ladun Helsingin toimiston kanssa. Toteutuksessa hyĂśdynnetään Suomen Ladun viestinnän ja markkinoinnin strategiaa kehittämällä sähkĂśisen median viestintää ja kotisivujen sisältÜä ja ilmettä. Latu & Polku-lehden lisäksi kotimaan markkinointikeinoina käytetään ilmoittelua paikallis-, alue- ja valtakunnallisissa sanomalehdissä, flyer-jakelua paikallisiin talouksiin, paikallisia ilmoitustauluja latujen varressa ja Saariselällä, suksibussissa. 6VEFUUJFOWBSTJLZMUJUOFMPTUJFOWBSSFMMBPIKBBWBUBVUPNBULVTUBKJB,JJMPQĂŠĂŠMMF Suomen Latu Kiilopää Talousarvio 2012 1 647 000 -496 000 -169 000 -961 700 20 300

Tuotot HenkilĂśstĂśkulut Poistot Muut kulut Tulos

Talousarvio 2011 1 631 000 -498 200 -139 800 -959 000 34 000

TilinpäätÜs 2010 1 481 556 -511 314 -225 165 -856 703 -111 626

t Suomen Latu Oittaa t

Vuonnat 2012 Suomen Latu Oittaa on Suomen Ladun ainut ympärivuotinen toimintakeskus Etelä-Suomessa. Oittaan vahvuutena on suora kontakti asiakkaisiin ja paikallisen yhdistyksen jäseniin. Oittaalla tuotetun aktiivisen ja monipuolisen liikunnan KBMBKJUPJNJOOBOLBVUUBQBJLBMMJTKBMBKJZIEJTUZLTFU FTJN4VPNFOSFULJMVJTUFMJKBU 0JUUBBO6QQPOBMMFU &TQPPO-BUV 5VOUVSJMBtu) saavat lisää jäseniä. Suomen Latu Oittaan palveluita ovat liikuntavälineiden vuokraus, suksihuolto, liikunnanohjaus, kahvila- ja ravintolapalvelut sekä t kokous- ja juhlatilapalvelut. Tuotteet muuttuvat sesonkien mukaan. Liikuntapalvelu t kehittää ja tuottaa uusia liikuntapalvelutuotteita yrityksille ja yksityisille eri vuodenaikoja varten sekä Oittaalla, että asiakkaiden omissa kohteissa. Vuonna 2012 kiinnitetään huomiota varsinkin lähiliikuntamahdollisuuksien parant tamiseen Oittaalla. Suomen Latu Oittaan välinevuokrauspalveluita kehitetään edelleen mm. vuokraamon välineitä uusimalla KBWVPLSBVTUPJNJOOBOUPJNJOUPLFUKVBKBBTJBLBTQBMWFMVBLFIJUUÊNÊMMÊ"TJBLLBJEFONJFMJQJUFFUWVPLSBBNPTUBKBTVLTJIVPMMPTUB selvitetään palautekyselyllä. l

SUOMEN LATU | 17

t


Oittaalla järjestetään aikuis- ja perhekursseja eri lajeissa sekä erilaisia tapahtumia. Vuonna 2012 järjestetään Yhdessä-päivän teeman mukaisia tapahtumia ja juhannusjuhla sekä muita Suomen Ladun kalenterin mukaisia juhlatilaisuuksia. Oittaan tavoitteena on järjestää vuoden 2012 aikana vähintään 10 liikunnallista yleisÜtilaisuutta, joissa kussakin tavoitellaan vähintään PTBMMJTUVKBB)FMNJLVVTTBKÊSKFTUFUÊÊOMVNJLFOLÊLBSOFWBBMJU KPJEFOZIUFOÊPTBOBPWBUMBKJO4.LJMQBJMVU6VTJBUBQBIUVNJB ovat helmikuussa järjestettävä Espoon Laturetki sekä tammikuussa järjestettävä avantouintikilpailu, joihin etsitään yhteistyÜyhdistyksiä järjestämään tapahtumia. Lisäksi Suomen Latu Oittaa tarjoaa jäsenyhdistyksille ilmaiseksi kokoustiloja käytettäväksi omasiivous ja -valvonta periaatteella niinä ajankohtina, kun tilat eivät ole muussa käytÜssä. YhteistyÜtä eri urheiluseurojen kanssa jatketaan. Lapsille ja nuorille järjestetään kesäleiri, syysleiri ja talvileiri yhteistyÜssä Espoon kaupungin kanssa. Suomen Latu Oittaan ravintolapalveluiden toiminnassa korostetaan liiketaloutta. Ravintolapalveluissa korostuu toiminnan kausiluonteisuus. Kahvilatoiminnassa kausiluonteisuus huomioidaan mm. myyntipisteiden määrässä, henkilÜkunnan palkkauksessa ja myynnissä olevissa valikoimassa. Tilaus- ja juhlapalvelutarjonta on monipuolista ja sidoksissa tapahtumien laatuun ja sisältÜÜn. 4VPNFO-BUV0JUUBBKÊSKFTUÊÊMJJLVOUBUJMBJTVVLTJBNZÚT4-6UBMPOUJMPJTTB1BTJMBTTB5PJNJOOBOUBSLPJUVTPOUVLFBKB täydentää Oittaan tuotekokonaisuuksia. Tavoitteena on tehdä ulkoilukeskusten toiminnasta pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavaa. Tarkoituksena on järjestää yksityis- ja yritysasiakkaille ja liikunta- ja kokouspalveluita. Toimintaa toteutetaan ZIUFJTUZÚTTÊ4-6OUBMPOUBSKPBNJFONVJEFOUJMPKFOKBQBMWFMVJEFOLBOTTB5BWPJUUFFOBPOFEJTUÊÊ4VPNFO-BEVOUVOOFUUVVUUB MJJLVUUBKBOBTFLÊVMLPJMVPMPTVIUFJEFOQBSBOUBKBOBVMLPJMVUUBNBMMBLBOTBMBJTJB4-6OKB)FMTJOHJOLFTLVTQVJTUPOZNQÊSJTUÚTTÊ Lisäksi Suomen Ladun toimiston kokoustilat ovat jäsenyhdistysten käytÜssä maksutta omasiivous ja -valvonta periaatteella. Suomen Latu Oittaa Talousarvio 2012 522 500 -206 000 -5 700 -327 600 -16 800

Tuotot HenkilĂśstĂśkulut Poistot Muut kulut Tulos

Talousarvio 2011 615 590 -286 850 -10 187 -336 990 -18 437

TilinpäätÜs 2010 602 358 -266 007 -14 042 -371 320 -49 010

l

Suomen Latu Hiihtopalvelut Suomen t Ladun hiihtopalveluissa Helsingin Paloheinässä ja Tampereella tarjotaan välinevuokrausta, hiihtokursseja aikuisille t ja lapsille sekä suksien voitelua. Kurssitarjonta on monipuolista: talvella 2012 järjestetään aikuisten hiihtotekniikkakursseja, t hiihtokouluja ja lumikenkäretkiä. Hiihtopalvelut ovat avoinna vain talviaikana. Muumien Hiihtopalveluiden kursseista ja tapahtumista tiedotetaan paikallislehtien ilmaispalstoilla sekä hiihtokauden alkaessa mainoksilla alueen lehdissä. Ilmoitustauluille ja latujen varsille viedään tapahtumakalenteri sekä vuokraus- ja suksihuoltohinnastot. 6MLPJMJKPJEFOTVPTJNJMMFBMVFJMMFQZTUZUÊÊONBJOPTUBVMVKB:IUFJTUZÚUÊ4VPNFO-BEVOKÊTFOZIEJTUZTUFOKBNVJEFOMJJLVOUBseurojen kanssa lisätään, tavoitteena lisätä tapahtumien ja ulkoilijoiden määrää alueilla. 1BMPIFJOÊÊOSBLFOOFUVOMVNFUVTKÊSKFTUFMNÊOBOTJPTUBBMVFPOTVPTJUVJNQJBIJJIUPLPIUFJUBQÊÊLBVQVOLJTFVEVMMB6VTJB tapahtumia Paloheinässä ovat helmikuussa järjestettävä Keskuspuiston Laturetki sekä helmi-maaliskuussa järjestettävä Paloheinän Lumikenkäretki, joita järjestämään etsitään yhteistyÜyhdistyksiä. Paloheinän hiihtopalvelun toiminta-alueen vuokrasopimus päättyy vuoden 2012 lopussa, joten vuoden aikana neuvotellaan uusi sopimus. *NBUSBOIJJIUPQBMWFMVBIPJEFUBBOZIUFJTUZÚTTÊ*NBUSBO6SIFJMJKPJEFOLBOTTB*NBUSBO6SIFJMJKBUIPJUBWBUWPJUFMVQBMWFMVO LFSUBBWJJLPTTB,BVEFOBMVTTBWJFEÊÊOMÊIJBMVFFOJMNPJUVTUBVMVJMMFKBMBUVKFOWBSTJMMFWPJUFMVIJOOBTUPU,VVTJWVPUJOFOZIUFJTUZÚ*NBUSBOLBVQVOHJOKB*NBUSBO6SIFJMJKPJEFOLBOTTBQÊÊUFUÊÊONBBMJTLVVTTB4VPNFO-BEVOPNJTUBNBTJJSSFUUÊWÊ voitelu- ja välinevuokrausrakennus myydään tai siirretään toiseen kohteeseen, jossa rakennukselle on enemmän käyttÜä. Suomen Latu Hiihtopalvelut (Paloheinä, Tampere, Imatra) Tuotot HenkilÜstÜkulut Poistot Muut kulut Tulos

Talousarvio 2012 119 650 -55 650 -5 600 -41 600 16 800

Talousarvio 2011 122 000 -70 800 -5 796 -40 456 4 948

TilinpäätÜs 2010 155 671 -76 391 -6 029 -37 711 35 539

Suomen Latu Ylläskartano Suomen Latu Ylläskartano ja siihen liittyvät maa-alueet myydään tai vuokrataan vuoden 2012 ajaksi. Kohteen pyÜrittämiseen ei ole lÜydetty Suomen Ladun toimesta kestävää ratkaisua. Kohteesta saatavat myynti- tai vuokratulot keskitetään Suomen Latu Kiilopään kehittämiseen. Kohdetta ei vuokrata vuonna 2012 yksittäiseen viikkokäyttÜÜn, koska siitä saatavat vuokratulot eivät kata siitä aiheutuvia käyttÜkustannuksia.

18 | SUOMEN LATU


Suomen Latu Ylläskartano Talousarvio 2012 Tuotot HenkilÜstÜkulut Poistot Muut kulut Tulos

0

Talousarvio 2011 23 200

TilinpäätÜs 2010 50 715

-9 500 -16 600 -26 100

-10 104 -17 800 -4 704

-11 101 -41 256 -1 642

Suomen Latu Akumaja ja Harjuntupa t t "LVNBKBMMFTJJSSFUZO%PNJOJDLJONÚLJOWJJNFJTUFMZKBTJTVTUVTUZÚUTBBUFUBBOMPQQVVOOJJO FUUÊNÚLLJPOBTJBLLBJEFOLÊZUÚTt TÊFMPLVVTTB.ÚLLJMJTÊÊNBKPJUVTLBQBTJUFFUUJBLVVEFMMBWVPEFQBJLBMMBKBTJUÊWPJEBBOWVPLSBUBNZÚTFSJLTFFO"MVFFMMF joudutaan mahdollisesti rakentamaan yksi puucee lisää. Rakennusasioista ja paikan huollosta vastaa Latuneuvojat ry, avainten TÊJMZUZLTFTUÊ,FYUSB1PIKBSJOOF Harjuntupa pysyy edelleen l suosittuna lomanviettopaikkana, jota vuokrataan jäsenyhdistyksille ja jäsenille. Harjuntuvan huollosta vastaa Parikkalan Latupiiat ja -pojat ry. "LVNBKBOKB)BSKVOUVWBOWBSBVTTZTUFFNJVVEJTUVVWVPEFMMF&OTJTJKBJTFTUJLPIUFJUBWPJWBUWVPEFOKÊMLFFOWBrata ne tyhdistykset, jotka järjestävät siellä kursseja. Toisella sijalla ovat yhdistysten loma- ja retkeilyviikot. Kolmannella sijalla t ovat jäsenten varaamat viikot. Neljännellä sijalla ovat ulkopuoliset varaajat, jos tilaa on. t :IEJTUZTUFOUPJWPUBBOKÊSKFTUÊWÊO"LVNBKBMMBKB)BSKVOUVWBMMBNBIEPMMJTJNNBOQBMKPOLVSTTFKB:IEJTUZLTFUWPJWBUIBLFB kurssiviikkoja vuoden 2012 loppupuolella. Jos samalle viikolle tulee useampia hakemuksia, viikko arvotaan kyseisten yhdisUZTUFOLFTLFO7BSBBNBUUPNBUWJJLPUWBQBVUFUBBOZMFJTFFONZZOUJJOUBNNJLVVTTB

9. Vies 9. Vie Viestintä, Vi V iest iesti iestin estin stint tintä intä, ntä, tä, ä,, myy myynti my myynti yyn yynt ynti nti tii ja ja markkinointi m ma mar mark ark arkk rkki rkkin kkino kino inoi inoin noin oint ointi inti Suomen Ladun viestinnän ja markkinoinnin tavoitteena on tehdä järjestÜä tunnetuksi strategian mukaisesti kaikille avoimena, arvostettuna, asiantuntevana ja terveyttä edistävänä ulkoilu- ja liikuntajärjestÜnä. Viestinnällä tuetaan ja mahdollistetaan muita järjestÜn toimia ja edistetään Suomen Ladun tavoitteita. Vuoden 2012 strategisena painopisteenä on paikallistoiminnan tukeminen. Suomen Ladun jäsenyhdistysten viestintää vahvistetaan koulutusten, yhteisÜllisen median ja tapahtumamarkkinoinnin avulla. YhteisÜllisyyttä kehitetään tuomalla jäsenistÜn ostettavaksi brändituotteita. Valtakunnallisella jäsenhankintakampanjalla etsitään lisää jäseniä jäsenyhdistyksiin ja vahvistetaan sitä kautta toimintaedellytyksiä. LATU & POLKU -LEHTI | Latu ja Polku -lehti on Suomen Ladun arvostetuin jäsenetu. Vuonna 2012 lehti ilmestyy kuusi kertaa. Lehden vuonna 2009 uudistettu konsepti ja ilme pysyvät samana. Juttujen kirjoittajina käytetään pääsääntÜisesti vakituisia avustajia. Lehden mainosmyynti, kuvienkäsittely ja taitto on ulkoistettu. VERKKOVIESTINTÄ JA SOSIAALINEN MEDIA | Suomen Ladun verkkosivuja kehitetään jatkuvasti vastaamaan uusiin viestinnän haasteisiin. Vuonna 2012 kehitetään erityisesti sosiaalisen median liitännäisiä. Suomen Ladun uutta keskustelupalstaa markkinoidaan jäsenyhdistyksille ja jäsenille mahdollisuutena viestiä niin tapahtumista kuin kaikesta muustakin toiminnasta. Tavoitteena on, että Suomen Ladun keskustelupalsta olisi kolmen vuoden päästä tärkein foorumi Suomen Ladun henkilÜstÜn, luottamushenkilÜiden ja jäsenistÜn välillä. 4VPNFO-BEVO'BDFCPPLTJWVJMMBLFSSPUBBOWBQBBNVPUPJTFNNJO4VPNFO-BEVOUPJNJOOBTUB'BDFCPPLTJWVTUPBLFIJtetään erityisesti tapahtumien ja kurssien markkinointia varten. Youtube-videopalveluun pyritään tuottamaan video kerran kuukaudessa. TIEDOTUS JA MEDIAYHTEISTYÖ | Viestinnässä keskitytään myÜs edunvalvontaan seuraamalla Suomen Ladulle tärkeiden valtionhallinnon hankkeiden etenemistä ja osallistumalla niistä käytäviin keskusteluihin. Suomen Latu pyrkii tiivistämään mediayhteistyÜtä muutaman valitun aikakauslehden, tv-tuotantoyhtiÜn ja radiokanavan kanssa. YhteistyÜssä tuotetaan liikuntaa ja terveyttä edistävää sisältÜä. Toimintakertomuksen lisäksi julkaistaan tarvittaessa lajiesitteitä ja muuta ulkoilua edistävää markkinointimateriaalia. BRÄNDITUOTTEET | Osana yhteisÜllisyyden tukemista Suomen Latu tuo jäsenistÜlleen myyntiin brändituotteita. Myyntikanavina brändituotteille ovat Trekki, Suomen Ladun keskukset ja järjestÜtapahtumat. JÄRJESTÖVIESTINTÄ | Suomen Ladun päämediat jäsenviestinnässä ovat Latu & Polku, Liikuttaja ja verkkosivut. Latu & Polku on tutkitusti Suomen Ladun suosituin jäsenetu: se tavoittaa koko jäsenistÜn ja erityisesti jäsenistÜn enemmistÜn, joka ei osallistu yhdistystoimintaan. Latu & Polku -lehden rooli on liikuttaa koko jäsenistÜä ja kertoa ulkoilusta kaikkia jäseniä kiinnostavalla tavalla. Liikuttaja-lehti on suunnattu Suomen Ladun yhdistysaktiiveille. Lehdessä keskitytään järjestÜasiaan ja ulkoilun edistämiseen. Lehti on kaikkien luettavissa sähkÜisenä näkÜislehtenä Suomen Ladun verkkosivuilla. Suomen Ladun verkkosivuilla ja erityisesti keskustelupalstalla on tilaa paikallisyhdistysten tapahtumille ja tiedotteille.

SUOMEN LATU | 19


JärjestÜviestinnässä korostuu vahva paikallistason toiminta. Yhdessä-teema ohjaa edelleen jäsenille ja yhdistyksille suunnattua viestintää. Suomen Ladun jäsenyhdistyksiä tuetaan paikallisessa viestinnässä luomalla yhdistysten tiedottajista verkosto, joka jakaa kokemuksia ja tietoa. Jäsenyhdistyksille järjestetään viestintäkoulutusta kevään järjestÜkoulutuksen yhteydessä. YhteisÜllisyyttä vahvistetaan mm. keskustelupalstan kehittämisellä. Liikuttaja-lehti ilmestyy vuonna 2012 neljä kertaa. Yksi numero lähetetään myÜs kuntien liikuntatoimille. Yhdistysten tiedottajia kannustetaan osallistumaan Liikuttajan tekemiseen. Liikuttajan avulla tuetaan paikallista toimintaa, kuten jäsenhankintaa ja yhdistysten toiminnan säilymistä aktiivisena. Kuntanumeroissa painotetaan yhdistysten ja kuntien yhteistyÜtä liikunnan ja ulkoiluolosuhteiden edistämisessä. Liikuttajan tehtävä on myÜs vahvistaa asiantuntijuutta lajeissa ja ulkoilun olosuhteissa. Liikuttajan lisäksi järjestÜviestinnän kanavia ovat Latu & Polku -lehden jäsensivut, Suomen Ladun 10 kertaa vuodessa ilmestyvä uutiskirje sekä sähkÜinen suorapostitus. Suomen Ladun nettisivuja kehitetään myÜs järjestÜviestinnän osalta ja sinne kerätään materiaalia ja vinkkejä paikallisen viestinnän tueksi. TAPAHTUMAMARKKINOINTI | Suomen Latu on esillä erilaisissa yleisÜtapahtumissa yhteistyÜssä jäsenyhdistyksen kanssa tai heitä avustaen. Vuonna 2012 tuetaan noin kymmentä paikallista tapahtumaa eri puolilla Suomea, mm. seuraavia: Erämessut (Riihimäki), 24 h kävely (Inkeroinen), Harju Elää (Säkylä), YÜttÜmän yÜn soutu (Kemijärvi) ja Pohjois-Suomen erämessut (Rovaniemi). YleisÜtapahtumissa esitellään Suomen Ladun monipuolista toimintaa, tarjotaan lajikokeiluja ja myydään Suomen Ladun jäsenyyttä. Suomen Ladun ja jäsenyhdistysten tapahtumia ja kursseja markkinoidaan aktiivisesti omissa medioissa sekä maksuttomissa muiden palveluntarjoajien medioissa.

10.. Halli 10 10. Hall Hallinto Hal Ha Hallin llint llinto linto into nto to o ja ja talou talous talo tta tal alou alous lous TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPĂ„RISTĂ– | Suomen Ladun toiminnan rahoitus perustuu palvelutuottoihin, jäsenmaksuihin ja Opetus- ja kulttuuriministeriĂśn myĂśntämään toiminta-avustukseen, sekä muuhun omaan varainhankintaan ja ministeriĂśiden ja muiden julkisyhteisĂśjen myĂśntämiin projektiavustuksiin. Vuonna 2012 taloudelliseen tilanteeseen vaikuttaa olennaisesti toisaalta inflaatiosta johtuva kustannusten nousu, ja yleisemmin globaaliin talouteen kohdistuva epävarmuus, joka heijastuu ulkopuolisen rahoituksen kustannuksiin sekä palvelujen kysyntään. YhteistyĂśsopimusten solmimista ja toimintaa tukemattoman omaisuuden realisointia jatketaan järjestĂśn vakavaraisuuden ja maksukyvyn parantamiseksi ja ennen kaikkea uusien investointien rahoittamiseksi. Suomen Latu Kiilopäällä suunniteltu jatkoremontti toteutuu, mikäli rahoitus saadaan hankittua. VARAINHANKINTA |6MLPJMVLBMFOUFSJPOFEFMMFFO4VPNFO-BEVMMFUĂŠSLFĂŠWBSBJOIBOLJOUBUVPUFKBTFKVMLBJTUBBONZĂšTWVPOna 2012. Suomen Ladun jäljellä olevien lomaosakkeiden myyntiä tehostetaan uusilla ilmoituskanavilla ja myyntimateriaalilla. -PNBPTBLLFFUQZSJUĂŠĂŠONZZNĂŠĂŠOWVPEFOMPQQVVONFOOFTTĂŠ6VTJBWBSBJOIBOLJOUBLFJOPKB LVUFOUFTUBNFOUUJMBIKPJUUBNJOFO  kartoitetaan vuoden aikana. TALOUSARVIO | Suomen Ladun varsinaisen toiminnan kulujäämä vuoden 2011 toimintasuunnitelmaan verrattuna kasvaa 7 KBPOFVSPB,BTWVBJIFVUVVMBTUFOKBOVPSUFOUPJNJOUBBOTFLĂŠQBJLBMMJTUPJNJOUBBOQBOPTUBNJTFTUB TFLĂŠFEVOvalvontatyĂśn vahvistamisesta. Omasta varainhankinnasta (sis. jäsenmaksut, liiketoiminnan tuotot sekä muun omatoimisen WBSBJOIBOLJOOBOUVPUPU LFSUZZFVSPB Talousarvio on laadittu nollatulokseen. Talousarvio ei sisällä omaisuuden myynnistä mahdollisesti tulevia myyntivoittoja. TOIMINTA-AVUSTUKSET | Opetus- ja kulttuuriministeriĂśn yleisavustusta haetaan toimintakaudelle 2012 yhteensä 790 000 FVSPB-JTĂŠLTJNVJUBQSPKFLUJKBFSJUZJTBWVTUVLTJBIBFUBBOFSJNJOJTUFSJĂšJTUĂŠKBKVMLJTZIUFJTĂšJTUĂŠFVSPB INVESTOINNIT | Talousarviossa on huomioitu Suomen Latu Kiilopäällä vuoden 2012 aikana toteutettava noin 50 000 euron arvoinen investointi, jolla toteutetaan kompostointijärjestelmä sekä hotelli Niilanpään varaustuvan muutos hotellihuoneeksi. OMAISUUDEN MYYNTI | Suomen Ladun liittokokous teki 20.4.2008 päätĂśksen valtuuttaa liittohallitus myymään tai kiinnittämään tarvittaessa Suomen Ladun omistamia maa-alueita ja kiinteistĂśjä järjestĂśn taloudellisen tilanteen vakauttamiseksi. Vuoden 2012 aikana tähän toimintaa tukemattoman omaisuuden myyntiin tullaan käyttämään myĂśs muita kuin järjestĂśn omia henkilĂśresursseja. Omaisuuden myynnistä kertyvillä tuloilla varmistetaan järjestĂśn velanmaksukyky tulevina vuosina. TALOUSHALLINTO |4VPNFO-BUVPOPTUBOVULJSKBOQJUPKBQBMLBOMBTLFOUBQBMWFMVU4VPNFO-JJLVOUBKB6SIFJMVSZMUĂŠ WVPEFOBMVTUBBMLBFO4-6OQĂŠĂŠUFUUZĂŠTJJSUĂŠĂŠKĂŠTFOKĂŠSKFTUĂšJMMFFOUVPUUBNBUUBMPVTIBMMJOUPQBMWFMVUMJJLFUPJNJOUBTJJSUPOB kolmannelle osapuolelle myĂśs Suomen Ladun taloushallinnon toimintamalli tulee muuttumaan vuoden 2012 aikana. SelvitystyĂśtä asiaan liittyen on tehty kesästä 2011 alkaen. HENKILĂ–STĂ–HALLINTO | Suomen Ladun henkilĂśmäärä henkilĂśtyĂśvuosina on 41,7. Lisäksi projekti- ja sesonkitehtävissä tyĂśskentelee osa- ja määräaikaisia henkilĂśitä tarpeen mukaan. HenkilĂśstĂśn ammattitaidon kehittymistä, tyĂśssä selviytymistä ja viihtymistä edistetään vuosittaisilla kehityskeskusteluilla ja säännĂśnmukaisilla ilmapiirikyselyillä. Lisäksi tyĂśnantaja tukee henkilĂśstĂśn ammattitaidon kehittämistä tarpeelliseksi kat20 | SUOMEN LATU


somillaan koulutuksilla. Suomen Latu ry toimii siviilipalveluspaikkana, jossa on palvelustaan suorittamassa keskimäärin kaksi TJWJJMJQBMWFMVTIFOLJMÚÊ6SIFJMVKÊSKFTUÚKÊLPTLFWBOUZÚFIUPTPQJNVLTFOQBMLLBKÊSKFTUFMNÊOLÊZUUÚÚOPUUPPOWBMNJTUBVEVUBBO ORGANISAATIO |

TOIMINTAKESKUSTEN PALVELU | Suomen Ladun toimisto hoitaa keskitetysti kaikkien toimipisteiden taloushallinnon sekä tuottaa toimintakeskuksille markkinointi- ja tiedotuspalveluita. 

OMISTUKSET JA OSUUDET |4VPNFO-BEVMMBPOLJJOUFJTUÚJIJOKBUPOUUFJIJOMJJUUZWÊÊPNBJTVVUUB-BQJTTB "LVNBKB6UTKPLJ ,JJMPQÊÊ*OBSJ4PEBOLZMÊTFLÊ:MMÊTLBSUBOP,PMBSJTFLÊ+FSJT.VPOJP KB4BTUBNBMBTTB &MMJWVPSJ -JTÊLTJ4VPNFO-BUV PNJTUBBQJFOFONÊÊSÊQÚSTTJPTBLLFJUB4VPNFO-BUVPNJTUBB4VPNFO-BUV1BMWFMVZIUJÚ0ZTUÊ KPOLBUFIUÊWÊOÊPO Kiilopään Outaladun myyntiprojektin loppuunsaattaminen. Suomen Latu ja Olympia matkatoimisto tarjoavat yhteisellä Kaukoretket-tuotemerkillä matkoja ulkomaille. Olympia Kaukomatkatoimisto on matkojen vastuullinen matkanjärjestäjä. HALLITUS, TYÖVALIOKUNTA JA NEUVOTTELUKUNTA | Suomen Ladun hallitus on kymmenjäseninen toimielin, jonka syysliittokokous valitsee. Hallitus kokoontuu 7-8 kertaa vuoden aikana. Kokoukset valmistelee tyÜvaliokunta, johon kuuluvat hallituksen puheenjohtajat ja toiminnanjohtaja. Suomen Ladun neuvottelukunta on Ladun sääntÜihin perustuva toimielin. Neuvottelukunta kokoontuu vuosittain puheenjohtajan kutsusta käsittelemään neuvoa antavana elimenä järjestÜn toimialaan kuuluvia asioita. Neuvottelukunta nimetään syysliittokokouksessa. TOIMIKUNTIEN JA TYÖRYHMIEN TEHTÄVÄT | KOULUTUSTOIMIKUNTA: "JLVJTMJJLVOOBOKBUPJNJOOBOLPVMVUVLTFOLFIJUUÊNJOFO Jäsenyhdistysten tarpeista lähtevä koulutus Kouluttaja- ja ohjaajatapaamisen sisältÜ Liikuntakoulutuksen koordinointi ja kehittäminen Koulutustapojen kehittäminen (etäohjaus, sosiaalinen media) Terveysliikunnan koulutuksen kehittäminen Yhdessä-teemaan liittyvän koulutuksen kehittäminen Turvallisuuskoulutuksen kehittäminen Suomen Ladun opaskoulutuksen kehittäminen Olosuhdevastaavien verkoston koulutus Suomen Ladun vision tukeminen

VIESTINTÄTOIMIKUNTA: Viestintästrategian laatiminen Viestinnän mittareiden seuranta Sosiaalisen median integrointi viestintään

ULKOILUTOIMIKUNTA: Paikallisten olosuhdevastaavien verkoston perustaminen 6MLPJMVOFEVOWBMWPOUBUZÚOUVLFNJOFO 6MLPJMVVOKBPMPTVIUFJTJJOMJJUUZWÊOUVULJNVLTFOFEJTUÊNJOFO Reittiluokitusjärjestelmän seuraaminen Eräkisojen (Erävaelluksen SM ja Erämelonnan SM) uudistaminen ja osallistujamäärien lisääminen Jokamiehenoikeuksien turvaaminen ja vastuullisen käytÜn edistäminen Poliittisen päätÜksenteon seuraaminen Nepal-hankkeen ohjausryhmänä toiminen

LASTEN JA NUORTEN TOIMIKUNTA: Lasten ja nuorten toiminnan lisääminen jäsenyhdistyksiin Luonnossa kotonaan -toiminta

JÄRJESTÖTOIMIKUNTA: Koordinoi ja kehittää vahvaa paikallistason toimintaa Yhdistystoiminnan tukeminen 6VTJFOZIEJTUZTUFOQFSVTUBNJTFOFEJTUÊNJOFO Jäsenyhdistysten toimintaedellytysten vahvistaminen "MVFUPJNJOOBOLFIJUUÊNJOFO Liittokokouksien sisällÜn suunnittelu

TALVIUINTITYÖRYHMÄ: Talviuinnin edistäminen ja jäsenhankinta SM-kilpailuiden järjestäminen LUMEN-, JÄÄN- JA HIEKANVEISTOTYÖRYHMÄ: Lumenveiston paikalliset koulutukset Lumen-, jään- ja hiekanveiston edistäminen ja jäsenhankinta

SÄÄNTÖTYÖRYHMÄ: Suomen Ladun sääntÜjen uudistaminen ja muutoksen käytännÜn toimet SUOMEN LATU | 21


22 | SUOMEN LATU

Ͳ14700 Ͳ16265 Ͳ178586 ͲϰϳϴϲϬ ͲϭϮϬϬ ͲϭϮϵϱϮϲ Ͳ70391 Ͳ265242 Ͳ484462 Ͳ3237

Ͳ16700 Ͳ124240 Ͳ730780 ͲϮϳϳϳϱϬ ͲϭϴϴϳϯϬ ͲϮϲϰϯϬϬ Ͳ284480 Ͳ1139500 Ͳ2034040 Ͳ1710990

Muutkulutyhteensä

Kulutyhteensä

VARS.TOIMINNANKULUJÄÄMÄ VARAINHANKINTA

Vuokrakulut Materiaalikulut KƐƚŽƉĂůǀĞůƵƚ DĂƚŬĂͲũĂŵĂũŽŝƚƵƐŬƵůƵƚ DƵƵƚŵĂƚĞƌŝĂĂůŝŬƵůƵƚ Muuttoimintakulut

  

Ͳ165616 Ͳ38904 Ͳ204520

Ͳ672000 Ͳ205840 Ͳ877840

Palkatjapalkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulutyhteensä

 Ͳ

481225

323050

362725 Ϯϰϯϱϳϱ ϭϬϮϲϱϬ ϭϲϱϬϬ

Ͳ326550

Ͳ337550

Ͳ139753

Ͳ22070 Ͳ100500 ͲϮϲϲϬϬ ͲϯϵϯϬϬ ͲϯϰϲϬϬ Ͳ17183

Ͳ175700 Ͳ22097 Ͳ197797

11000

11000

34500 84000 362725

11000

118500

Tuototyhteensä

Poistot

PROJEKTITOIMINTA

Talviuinti,Kasvattajat, Nepal,JMO,Kv. benchmarking, Oittaa,Hiihtopalvelut, Metsämörri, Harjuntupa,Akumaja, Olosuhdeverkosto Kiilopää,Ylläskartano

TOIMINTAKESKUKSET

151820 9420 142400

34200

171230 20800 116230

JÄRJESTÖTOIMINTA

Muuttuotot Materiaalit Viestintäjatiedotus Muutmyyntituotot hůŬŽŝůƵŬĞƐŬƵŬƐĞƚ ,ŝŝŚƚŽƉĂůǀĞůƵƚ ZĞƚŬĞŝůLJŬĞƐŬƵŬƐĞƚ Muuttuotot

VARSINAINENTOIMINTA Osanottomaksut Liikuntatapahtumat Kurssitjakoulutukset Yhteisöliikunta Järjestötapahtumat

TALOUSARVIOTILIKAUDELLE1.1.Ͳ 31.12.2012

SUOMENLATURY

Talousarvio 1.1.-31.12.2012

 Ͳ

  

Ͳ2040777

Ͳ2856052

Ͳ1544495

Ͳ162575 Ͳ1009866 Ͳ352210 Ͳ229230 Ͳ428426 Ͳ372054

Ͳ31400

Ͳ1013316 Ͳ266841 Ͳ1280157

815275

514545 9420 142400 362725 Ϯϰϯϱϳϱ ϭϬϮϲϱϬ ϭϲϱϬϬ

300730 20800 161730 84000 34200

2012YHTEENSÄ

SUOMENLATURY

851300

566650 8950 125000 432700 ϯϭϭϱϲϬ ϭϭϭϯϬϬ ϵϴϰϬ

284650 18250 112500 123500 30400

 Ͳ

 

Ͳ1903273

Ͳ2754574

Ͳ1524956

Ͳ127147 Ͳ855473 Ͳ323550 Ͳ142862 Ͳ389061 Ͳ542336

Ͳ37303

Ͳ956212 Ͳ236103 Ͳ1192315

2011

TALOUSARVIO

 Ͳ

  

Ͳ1476542,70

Ͳ2294767,48

Ͳ1281191,96

Ͳ113727,56 Ͳ826469,09 Ͳ345922,86 Ͳ126729,05 Ͳ353817,18 Ͳ340995,31

Ͳ43153,44

Ͳ804216,63 Ͳ166205,45 Ͳ970422,08

818224,78

608719,26 16432,69 121706,30 464272,29 ϯϭϱϰϭϰ͕ϱϮ ϭϰϬϳϳϵ͕ϭϱ ϴϬϳϴ͕ϲϮ 6307,98

209505,52 8481,40 95368,01 79163,71 26492,40

2010

TILINPÄÄTÖS


SUOMEN LATU | 23

810890

AVUSTUKSETYHTEENSÄ

Tuotot Henkilöstökulut Poistot Muutkulut Tulos

SUOMENLATURYYHTEENSÄ

Ͳ1400

Ͳ10700

PROJEKTITOIMINTA 336150 Ͳ197797 0 Ͳ139753 Ͳ1400

304900

304900

0

JÄRJESTÖTOIMINTA TOIMINTAKESKUKSET 2264940 2302650 Ͳ877840 Ͳ768500 Ͳ16700 Ͳ193200 Ͳ1358300 Ͳ1351650 12100 Ͳ10700

12100

10000

Varaustenmuutos(+/Ͳ)

TILIKAUDENTULOS

10890

AVUSTUKSET OPM:ntoimintaͲavustus Muutvaltionerityisavustukset Muutyleisavustukset 790000

TALOUSARVIO2012 YHTEENSÄ 4903740 Ͳ1844137 Ͳ209900 Ͳ2849703 0

0

1115790

10000

790000 304900 10890

Ͳ1115790

Ͳ306300

Ͳ798790

Ͳ10700

Ͳ9000

Ͳ9000

SIJOITUSͲJARAHOITUSYHTEENSÄ

OMATOIMINENKULUJÄÄMÄ

37500 Ͳ46500

37500 Ͳ46500

933987

SIJOITUSͲJARAHOITUS Sijoituksenjarahoituksentuotot Sijoituksenjarahoituksenkulut

Ͳ7463

921200

VARAINHANKINTAYHTEENSÄ

Ͳ2001188

Ͳ67980 Ͳ172300 Ͳ108108 Ͳ1652800 ͲϰϵϲϬϬϬ ͲϵϳϴϯϬϬ ͲϭϳϴϱϬϬ

2935175

1236500 Ͳ446000 5000 125000 0 170100 174425 1647000 23150

Ͳ1828888 20250



Ͳ2040777

Ͳ 

Ͳ172300

Ͳ108108 Ͳ1652800 ͲϰϵϲϬϬϬ ͲϵϳϴϯϬϬ ͲϭϳϴϱϬϬ

Ͳ67980

20250

1093500

Ͳ172300

20250 1821425



Ͳ326550

Ͳ

Varainhankinnankulut

Henkilöstökulut Toimistonvarainhankinnanmuutkulut Ulkoilukeskustenvarainhank.muutkulut Liiketoiminnankulut ,ĞŶŬŝůƂƐƚƂŬƵůƵƚ DƵƵƚŬƵůƵƚ WŽŝƐƚŽƚ

Varainhankinnantuotot

Ͳ3237



174425 1647000

Ͳ

2900

170100

1236500 Ͳ446000 5000 125000

Jäsenmaksut Jäsenmaksutilitys Myyntituotot Keräystuotot Lahjoituksetjaavustukset Yhteistyösopimustuotot Ulkoilukeskustenvarainhank.tuotot Liiketoiminnantuotot Muutvarainhankinnantuotot



Ͳ1710990

Ͳ 

VARS.TOIMINNANKULUJÄÄMÄ VARAINHANKINTA





TALOUSARVIO2011 4783456 Ͳ1775276 Ͳ187203 Ͳ2820977 0

0

993780

710000 271780 12000

Ͳ993780

Ͳ8824

56360 Ͳ65184

918318

Ͳ1963698

Ͳ84761 Ͳ194600 Ͳ59437 Ͳ1624900 ͲϰϵϴϮϬϬ ͲϵϳϲϴϬϬ ͲϭϰϵϵϬϬ

2882016

1221000 Ͳ436000 0 115000 0 129086 148530 1654200 50200

Ͳ1903273

Ͳ 



TILINPÄÄTÖS2010 4503896,58 Ͳ1571578,20 Ͳ279419,47 Ͳ2478218,27 174680,64

174680,64

911890,68

678000,00 215359,74 18530,94

Ͳ737210,04

18332,69

120349,00 Ͳ102016,31

720999,97

Ͳ1932432,15

Ͳ89842,52 Ͳ70309,75 Ͳ126740,92 Ͳ1645538,96 Ͳϱϭϭϯϭϯ͕ϲϬ Ͳϴϵϳϵϱϵ͕ϯϯ ͲϮϯϲϮϲϲ͕Ϭϯ

2653432,12

90086,33 201258,20 1532270,97

1187326,61 Ͳ431452,30 1587,04 72355,27

Ͳ1476542,70

Ͳ 


Pohjoismaiden suurimmat talviurheilumessut

4.–6.11.2011 expo i k s . w ww

.fi

Lapsille onSkiexpossa Skiexpossa Lapsille on entistä puuha-alue: entistä suurempi suurempi puuha-alue: Muumihiihto koulu,jaminimoottorikelkat Muumien hiihtolumikenkäilykoulu, ja paljon muuta! minimoottorikelkat ja paljon muuta!

5.–7.11.2 010 Maastohiihdon jajalaskettelun Maastohiihdon laskettelun välineet välineet kiertoon Kamapörssissä! kiertoon Kamapörssissä! Tuo Tuo vanhat vanhat kamat myyntiin kamat myyntiintai taiosta ostaedullisesti edullisesti käytetyt välineet käytetyt välineetkoko kokoperheelle. perheelle.

facebook.com/skiexpo

Suksi tykkäämään! Juna – Kätevin tapa tulla messuille

4.–6.11.2011 Helsingin Messukeskus Avoinna: pe 4.11. 12–20, la 5.11. 9–19 ja su 6.11. 10–17 Liput: 14 ¤ / 10 ¤, ryhmät 10 ¤ /hlö, perhe 29 ¤, kokoaikalippu 25 ¤ / 18 ¤. Suomen Ladun jäsenkortilla 4 ¤ alennus aikuisten messulipusta.

Samalla lipulla myös

18 | Liikuttaja 3/2011

Ilmainen Talma Ski -bussi messuille lauantaina ja sunnuntaina Itäkeskuksen metroasemalta Messukeskukseen ja takaisin. Lähdöt Messukeskuksen suuntaan tasatunnein la 10–17 ja su 10–15, paluu lähtöpaikkaan aina puolitunnein.


Liikuttaja 3/2011