Page 9

Lampisaaresta kaupunkiluontokohteeksi

ei kuitenkaan haluta edistää luonnon kustannuksella. Herkän ympäristön suojelemiseksi Metsähallitus on pystyttänyt alueelle opasteita, joilla yleisöä ohjataan oikeille reiteille. Alkuvaiheessa saaren eteläosa pysyy suljettuna, sillä alueella on sortumavaarassa olevia rakenteita. Maasto-opasteisiin on liitetty myös paljon vanhoja kuvia sekä saareen liittyvää muistitietoa. Luonnon lisäksi opasteet kertovat myös saaren asukkaiden historiaa. Näin halutaan kunnioittaa Vallisaaren entisiä asukkaita. Myös saaren tuorein historia saa näkyä. Rapistunut koulurakennus kertoo saaren muuttuneesta käytöstä. Metsähallitus toivoo vierailijoiden noudattavan opasteita, eikä poikkeavan merkityiltä poluilta. Näin varmistetaan sekä luonnon säilyminen että vierailijoiden oma turvallisuus. ”Tänä kesänä saaren rauha järkkyy, mutta toivon ihmisten kunnioittavan alueen arvoja”, Perttula toteaa. m M ATK A ILUTOIMINTA A

Suomen itsenäistyttyä saaren historia armeijan alueena jatkui. Vallisaaressa varastoitiin puolustusvoimien aseita, ja siellä on myös ladattu ja huollettu ampumatarvikkeita, torpedoja ja miinoja, tehty säähavaintoja sekä korjattu kaasunaamareita. Vallisaari tunnetaan ehkä parhaiten vuonna 1937 tapahtuneesta ampumavaraston räjähdyksestä. Varastolta alkanut räjähdysten sarja jatkui koko päivän ja tuntui kaupungissa asti. Onnettomuudessa kuoli 12 henkilöä ja loukkaantui kymmeniä. Aluetta kutsutaan edelleen Kuolemanlaaksoksi, vaikka ammuksia ei enää maastossa ole. 1950–60 -luvuilla saaren arkielämä oli vilkasta, kun asukkaiksi muutti merivoimien kantahenkilökuntaa perheineen.

M E T S Ä H A L L I T U S / K A L L E K AT A I L A

vintolatarjonta, laadukkaat opastukset sekä leppoisa virkistäytyminen luonnossa saivat kannatusta.

Vallisaaren tunnettu menneisyys ulottuu Helsingin perustamisvuosiin. Keskiajalla Vallisaarta kutsuttiin Lampisaareksi, sillä merenkulkijat hakivat sieltä juomavettä. Ensimmäiset varmat tiedot saarella sijainneista linnoitteista ovat 1600-luvulta. Vallisaaren nykyinen kulttuuriympäristö sai alkunsa 1750-luvulla, kun aluetta käytettiin naapurisaarelle rakennettavan Suomenlinnan huoltosaarena. Vallisaaressa laidunnettiin karjaa ja metsät hakattiin polttopuiksi. 1700-luvulla Vallisaari toimi myös luotsien tukikohtana. Kertomusten mukaan Vallisaaren kautta kulki salakuljetettua viinaa ja saaren asukkaita epäiltiin laittomasta anniskelusta. Vallisaaren kultakaudella 1850-luvulla varuskuntaelämä oli vireää. Venäjän vallan aikana Vallisaareen rakennettiin tykistön ampumapaikkoja ja kasematteja. Luotsit muuttivat vuonna 1878 valmistuneeseen Luotsitaloon. Ensimmäisen maailmansodan alla Vallisaaren pattereita modernisoitiin betonisiksi ja saaren keskelle rakennettiin ruutikellari sekä rannassa sijaitseva upseeriston tiilinen kasarmi.

Luonto

Yllä: Vallisaari on ollut asumaton vuodesta 1996.

Saarella toimi oma koulu ja kauppa sekä nuoriseura, kuoro, näytelmäkerho ja partio. Parhaimmillaan saaressa asui yli 300 henkilöä. Puolustusvoimien käyttö saarella väheni pikkuhiljaa ja viime vuosina saari on toiminut lähinnä ammusvarastona. Arkipäivän elämä saarella hiljeni jo 1990-luvulla viimeisten vakituisten asukkaiden muuttaessa pois. Sen jälkeen luonto on elänyt omaa elämäänsä hiljalleen rapistuvien rakennusten ympärillä. 2000-luvulla Vallisaari tuli uuden ajan alkuun. Alue siirtyi Merivoimilta Metsähallitukselle vuonna 2012. Samalla alkoi keskustelu, mitä tehdä erinomaisella paikalla sijaitsevalle saarelle, jonka ympäristö muodostaa ainutlaatuisen linnoituskokonaisuuden Kuninkaansaaren ja Unescon maailmanperintölistalle kuuluvan Suomenlinnan kanssa. Vuonna 2013 perustettu saarityöryhmä päätti jättää Vallisaaren ja Kuninkaansaaren virkistysalueeksi. Samalla todettiin, että luonto ja kulttuuriarvot tulee suojella. Alueen kehittäminen määriteltiin Metsähallituksen luontopalvelujen tehtäväksi. Lähde: Metsähallitus Tuuli Rajavuori

Tuuli Rajavuori MUSEO 1/2016 2/2016

9

Museo-lehti 2/2016  
Museo-lehti 2/2016  
Advertisement