Page 1

kirjat 2015

suomalaisen kirjallisuuden seura


Ihmisyyttä etsimässä

Kuva: Nea Ilmevalta

Humanismin ytimessä on ihmisen arvoitus ja arvo, ihmisyyden sisältö, joka jokaisen sukupolven on määriteltävä oman kokemuksensa varassa. SKS haluaa olla Suomen merkittävin humanististen alojen tiede- ja tietokirjakustantaja. Tämä julkaisuluettelo kattaa ensi kertaa koko julkaisuvuoden kirjat, sekä kevät- että syyskauden. Moni kirja peilaa ihmisyyttä raikkaista näkökulmista. Kuinka inhimillisiä ovat eläimet? Entä Vlad Seivästäjä? Historia, kansatiede sekä kielen, taiteen ja kulttuurin tutkimus ovat sks:n tiedekustantamisen vahvat alat, joissa panostamme tutkimukselliseen laatuun. Osa tiedekirjoistakin on visuaalisesti näyttäviä, kuten Riitta Nikulan Suomalainen rivitalo ja Ville Lukkarisen Piirtäjän maisema. SKS on paitsi tieteellinen seura myös kulttuurijärjestö, ja tämä näkyy muun muassa upeissa taidekirjoissa sekä Sibelius-juhlavuoden julkaisuissa. Vuosi 2015 on myös Kalevalan juhlavuosi, niinpä varustimme kansalliseepoksemme nykylukijaa puhuttelevin selityksin, joissa avaamme henkilösuhteita, juonta sekä sanastoa. Kirja-ala on voimakkaassa muutoksessa. SKS:n kivijalkakirjakauppa Helsingin Mariankadulla sulkee ovensa Tapion päivänä 18.6.2015. Sen jälkeen kustantajamyymälänämme toimii parin korttelin päässä Snellmaninkadulla sijaitseva Tiedekirja. Samalla uudistuu verkkokauppamme. Humanismin tehtävä on kertoa meille, keitä olemme. Kirja on kertomuksen koti. Antoisia lukuhetkiä. Tero Norkola kustannusjohtaja

Kirjojen hinnat vaihtelevat jälleenmyyjittäin.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kirjat 2015 | Toimitus: Minttu Nikkilä | Ulkoasu: Anne Kaikkonen, Timangi Etukansi: Timo Numminen | Etukannen kuva: Neanderthal Museum / H. Neumann


3

Uusin tieto eläinten kokemusmaailmasta Helena Telkänranta

Millaista on olla eläin? Osaako koira hävetä tekosiaan? Miksi rotat nauravat? Kuinka kauas ulottuu norsun muisti? Eläinten kognition eli mielen toiminnan tutkimus on edistynyt viime aikoina nopeasti. Tämä teos on eläinten ystävälle uusimman tiedon aitiopaikka. Se kertoo, millä eläimillä on kyky kokea tunteita, miksi yksinkertaisetkin otukset oppivat monimutkaisia asioita ja millaisia meille tuntemattomia aisteja eläimillä on. Kirjan tosielämän tapaukset antavat käytännön vinkkejä muun muassa kissojen ja koirien käyttäytymisen ymmärtämiseen. Villieläinten elämästä selviää esimerkiksi, mitä karhut, korpit ja miekkavalaat pystyvät oivaltamaan ja miksi leikkiminen on luonnossa yleisempää kuin moni tietää. Kirjan yllättäjiä ovat myös oppivaiset kalat ja työvälineitä valmistavat papukaijat. Millaista on olla eläin? antaa eläinten kokemusmaailmasta ajantasaisen kokonaiskuvan. Teos on kiehtovaa, kaunista ja tärkeää luettavaa jokaiselle.

Kuva: Ramesh Belagere

Kirjokansi 73 | noin 300 sivua, sidottu, värikuvaliite | 58 | 148 x 210 isbn 978-952-222-524-5 | elokuu

Ω Helena Telkänranta on eläinten käyttäytymisen ja kognition tutkija Helsingin yliopistosta. Hänet tunnetaan myös palkittuna tiedetoimittajana ja tietokirjailijana sekä eläintiedettä kehitysyhteistyöhön yhdistävän Elephant Experts -järjestön perustajana.


4

Uusin tieto ihmisen evoluutiosta Juha Valste

Neandertalinihminen Kadonnut lajitoveri Keitä olivat neandertalinihmiset, nykyihmisen sukupuuttoon kuolleet lajitoverit? Uusi tutkimus on raottanut salaperäisyyden verhoa ja romuttanut vanhoja käsityksiä. Neandertalilaiset eivät olleet alkeellisia luolaihmisiä, vaan heillä oli kulttuuri, joka vaihteli asuinseudun mukaan. He kommunikoivat kielen avulla ja koristivat itsensä väriainein ja koruin. Siinä missä Afrikasta tulleet nykyihmiset olivat tummaihoisia, Lähi-idässä ja Euroopassa asustaneet neandertalilaiset olivat vaaleita, osa punatukkaisia ja vihreäsilmäisiä. Uudet tiedot eivät ole pelkkää historiaa. Koska neandertalilaiset risteytyivät nykyihmisen kanssa, jokaisella meistä on geeneissämme muutama prosentti heidän dna:taan. Tämä ei ole sattumaa: neandertalilaisilta saadut geenit paransivat esivanhempiemme vastustuskykyä ja D-vitamiinin tuotantoa. Neandertalinihminen kertoo, mitä tällä hetkellä tiedämme ihmisen evoluutiosta puolen miljoonan vuoden aikana. Kirja on kiehtova tietopaketti muinaisista sukulaisista, joiden perimää yhä kannamme.

Neanderthal Museum / H. Neumann

Kuva: Anne Petäinen

Kirjokansi 93 | noin 300 sivua, sidottu | 56.411; 56.41 | 148 x 210 isbn 978-952-222-598-6 | lokakuu

Ω Biologi Juha Valste on tunnettu tietokirjailija, suosittu luennoitsija ja tiedetoimittaja, joka on erikoistunut ihmisen evoluutioon. Hän on kirjoittanut aiemmin aiheesta teoksen Ihmislajin synty (SKS 2012).


5 Ilkka Niiniluoto

Hyvän elämän filosofiaa Lisääkö rikkaus onnellisuutta? Miten erottaa hyvä ja paha ilman uskontoa? Miksi kuolemaa ei tarvitse pelätä? Professori Ilkka Niiniluodon teos on punnittu puheenvuoro ihmisen mahdollisuuksista hyvään elämään. Se pohtii perusasioita, joita kukaan ajatteleva ihminen ei voi sivuuttaa – tahdon vapautta, viisauden olemusta ja oppimisen iloa. Se myös taustoittaa vaikeita kysymyksiä kertomalla niiden historiaa ja arvioimalla filosofien niistä esittämiä näkemyksiä. Niiniluoto nojautuu uskonnollisten oletusten sijasta tieteelliseen ihmiskäsitykseen. Hänen mukaansa ihmisenä olemisen ytimenä on tiedostaa itsensä ainutkertaisena olentona, jolla on mahdollisuus toteuttaa omia kykyjään ja pitää huolta toisista oikeudenmukaisella tavalla. Professori Ilkka Niiniluoto tunnetaan kantaa ottavana keskustelijana, joka on käsitellyt humanististen arvojen ja tieteellisen sivistyksen merkitystä kulttuurissamme. Tämä humaani teos on läpileikkaus hänen arvostetusta ajattelustaan. Kirjokansi 74 | noin 350 sivua, sidottu | 17 | 140 x 210 isbn 978-952-222-240-4 | elokuu

Klaus Helkama

Suomalaisten arvot Mikä meille on oikeasti tärkeää? Suomalaiset arvostavat luontoa, rehellisyyttä ja sivistystä – vai arvostavatko? Onko vapaus oikeiston hyve ja tasa-arvo vasemmiston? Kuinka uskonto ja talous vaikuttavat arvomaailmaan? Arvot ohjaavat ihmisen toimintaa. Jos arvostaa ystävyyttä yli kaiken, tekee erilaisia valintoja kuin jos tärkeintä ovat suoritukset. Arvoja on sekä yksilöillä että kulttuureilla, ja niitä voidaan kartoittaa ja tyypitellä. Suomalaisten arvot kertoo, mitkä arvot kuuluvat suomalaisten omakuvaan ja vastaavatko ne yksilöiden arvoja ja toimintaa. Teos pohtii myös, miten ikä ja koulutus muuttavat arvoja ja miten arvot vaikuttavat maiden kilpailukykyyn. Professori Klaus Helkama on Suomen keskeisimpiä arvotutkijoita. Hän kirjoittaa tutkimuskohteestaan maanläheisesti, höystäen tekstiä omakohtaisilla havainnoilla uimahalleista, kirjallisuudesta ja laulujen sanoituksista. Kirjokansi 60 | 252 sivua, sidottu | 30; 30.12 | 140 x 210 isbn 978-952-222-550-4 | ilmestynyt


6

Kartta ja kompassi Kalevalan maailmaan

Kalevala 180 vuotta

Kalevala ja opas sen lukemiseen

Miksi Kalevalassa ei ole selkeää juonta? Miksi kaikki sanotaan kahteen kertaan? Mikä on kälkö, mitä teki Antero Vipunen ja ketä naarattiin Tuonelan joesta? Kalevala on kulttuurimme eräs peruspilari, mutta nykylukijalle kansalliseepos voi olla haasteellista luettavaa. Kalevala ja opas sen lukemiseen antaa avaimet paikoin vaikeasti avautuvan eepoksen ja runojen maailman ymmärtämiseen. Teos sisältää koko Kalevalan, Elias Lönnrotin kansanrunoista kokoaman eepoksen, joka julkaistiin vuonna 1849. Kirjan toisen osan muodostaa tietopaketti, joka auttaa eepoksen lukemista. Tapahtumien ja monenkirjavan henkilögallerian ymmärtämistä helpottavat havainnolliset juoni- ja henkilökaaviot, tiivistelmät kunkin runon tapahtumista sekä hakemistot Kalevalan henkilöistä, paikoista sekä loitsuista ja rituaalirunoista. Sanaston avulla jo käytöstä pois jääneet ilmaisut avautuvat helpommin. Teokseen on myös koottu vastaukset usein kysyttyihin Kalevalaa koskeviin kysymyksiin.

Kirjokansi 86 | 368 sivua, sidottu | 81.4 | 148 x 210 isbn 978-952-222-579-5 | ilmestynyt

Kuva: Minttu Nikkilä

MITEN KALEVALAAN KANNATTAA TARTTUA? – Kalevalaa ei ole pakko aloittaa alusta. Hakemistojen avulla on helppo valita tapahtuma, henkilö tai paikka, johon haluaa tutustua ja antaa sitten tarinan viedä mennessään. Kannattaa myös kokeilla Kalevalan laulamista, näin oudolta tuntuvat täytesanat saavat selityksensä, vinkkaa lukijan oppaan toimittanut folkloristi Liisa Kaski. – Kalevala on kuin metsä. Oppaaseen on hahmoteltu siellä risteilevien polkujen kartta.


7

TIESITKÖ? O O O O O

Ensimmäinen Kalevala ilmestyi 1835 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamana. Elias Lönnrot kokosi Kalevalan kansanrunoista, joita hän merkitsi muistiin runolaulajilta keruumatkoillaan 1828–1834. Lönnrot muokkasi runoja Kalevalaa varten, joten eepos on hänen oma luomuksensa ja taiteellinen teos. Alkuperäisiin käsikirjoituksiin voi tutustua SKS:n digikirjastossa verkkosivuilla www.finlit.fi. Kalevala on käännetyin suomalainen kirja, jota voi lukea jo yli 60 eri kielellä.

Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi, lähteäni laulamahan… Suuni jo sulkea pitäisi, kiinni kieleni sitoa, laata virren laulannasta…

Vuonna 2015 juhlitaan myös Kanteletarta. Lue lisää sivulta 33.


8 Outi Lauhakangas

Svengaa kuin hirvi Sanontojen kootut selitykset Svengaa kuin hirvi tarttuu suomalaisessa puheessa pilkahteleviin sanontoihin. Miten kaukana kiire on kantapäästä, missä on alakynsi, miksi hippulat vinkuvat ja paljonko on asevelihinta? Entä miten helppoa on heinänteko? Sanontojen selitykset ja niihin liittyvät tarinat tuovat helpotusta kaikille kielemme erikoisuuksien kanssa pähkäileville. Enää ei tarvitse teeskennellä tietävänsä, mitä jokin tutulta kuulostava sananparsi tai uudisilmaisu merkitsee, sillä tässä teoksessa näytetään närhen munat, vaaditaan vaihtamaan levyä, lähdetään liikenteeseen ja lyödään ällikällä. Sanotaan, että vierivä kivi ei sammaloidu, mutta parhaiden selitysten äärelle kannattaa pysähtyä. Pienistä tarinoista syntyy retkiä suomalaisten sananlaskujen klassikoihin ja inhimillisen elämän perusteemoihin. Kirjokansi 78 | noin 200 sivua, sidottu | 81.3 | 147 x 170 isbn 978-952-222-586-3 | lokakuu

Ω Outi Lauhakangas on tietokirjailija ja tutkija, jonka erityisalaa ovat sananlaskut. Hän on kirjoittanut muun muassa teoksen Parempi pyy – Sananparsiopas (SKS 2013).

Marjut Paulaharju

Länsi-Suomen kansanrunous Uskomusten, runojen ja tarinoiden jäljillä Väitetään, että Länsi-Suomen kansanrunous on köyhempää kuin Itä-Suomen. Mistä tämä johtuu? Teos kertoo 1800luvulla tehdystä kansanrunouden keruutyöstä Länsi-Suomessa sekä merkittävimmistä runonkerääjistä, heidän matkakertomuksistaan ja kokoelmistaan. Matkakertomukset kuvaavat länsisuomalaisten henkistä ja aineellista elämää, historiallisia tapahtumia ja kansanperinnettä. Matkakartat selvittävät, miten ja missä kerääjät kulkivat. Länsisuomalaisesta kansanrunoudesta ei ole aiemmin julkaistu yhtenäistä julkaisua, joten tämän teoksen myötä avautuu uusi polku runonkeruun historiaan. Kirjokansi 75 | 264 sivua, sidottu | 81 | 210 x 210 isbn 978-952-222-582-5 | ilmestynyt

Ω Marjut Paulaharju on tietokirjailija, tutkija ja kirjahistorian harrastaja. Hänen aiempia teoksiaan ovat muun muassa Oulu – Kirjailijan kaupunki (SKS 2009) ja Samuli Paulaharjun Inkeri (SKS 2010).


9 Tuomas Hovi

Vlad Seivästäjä ja vampyyrikreivi Dracula Mistä hyytävä kreivi Dracula vaelsi Transilvanian vuorille ja populaarikulttuurin suosikiksi? Mitä vampyyrit ovat ja mistä ne tulevat? Kuka oli Vlad Seivästäjä, Draculin ruhtinassuvun julma vesa, joka herätti 1400-luvulla niin suurta pelkoa, että hänestä kerrottiin kauhutarinoita ympäri Eurooppaa? Vlad Seivästäjä ja vampyyrikreivi Dracula on välttämätöntä luettavaa jokaiselle vampyyrifanille. Se kertoo historialliseksi Draculaksi väitetyn Vlad Seivästäjän hurjat vaiheet sekä selittää, miten vampyyreista on tarinoitu Romanian kansanperinteessä. Romaanienkin aiheena Dracula on ollut suosittu jo ennen Bram Stokerin Dracula-klassikkoa, ja myös lukuisissa elokuvissa vampyyrikreivi on herättänyt kauhua. Miten kaikista näistä aineksista syntyy se oikea, ainutlaatuisen hirviömäinen kreivi Dracula? Kirjokansi 71 | noin 175 sivua, sidottu, värikuvaliite | 91.6; 86.5 | 147 x 180 isbn 978-952-222-577-1 | syyskuu

Ω Tuomas Hovi on folkloristi, joka on tutkinut Romanian Dracula-turismia ja perinteen yhdistämistä populaarikulttuuriin. Hän tuntee hyvin niin oikean kuin fiktiivisenkin Transilvanian.

Heikki Oja

Riimut Viestejä viikingeiltä Riimut ovat taikamerkkejä ja koristeita, kirjeitä ja muistosanoja. Ne vievät lukijan 1000-luvun alkuun, aikaan, jolloin viikingit valloittivat Eurooppaa, ennustivat riimuista sotaonnea ja hakkasivat kiveen muistokirjoituksia. Riimuja on koruissa, keihäänkärjissä ja kastemaljoissa. Tunnetuimmat merkit löytyvät kivistä, jotka on pystytetty henkilön tai rakennuksen muistoksi. Riimuja on piirretty myös kalentereina käytettyihin sauvoihin. Teos esittelee kiehtovasti riimukirjoitusta sekä kertoo, mitä tiedämme riimutaiteilijoista ja löytyneistä riimuesineistä. Kirjokansi 80 | 240 sivua, sidottu | 91; 00.1 | 148 x 210 isbn 978-952-222-591-7 | ilmestynyt

Ω Professori Heikki Oja on Helsingin yliopiston almanakkatoimiston eläkkeelle jäänyt johtaja. Hän on aiemmin julkaissut tietokirjoja tähtitieteestä ja kalenteritietoudesta.


10

Talven käsikirja Heli Hottinen-Puukko

Suomen talvi Päivästä päivään Talvella luonto lepää mutta muu aherrus jatkuu. Pitkään ja pimeään vuodenaikaan mahtuu arkea ja juhlaa. Suomen talvi kertoo kepeästi mutta asiantuntevasti jokaisesta talvipäivästä – joulukuun ensimmäisestä helmikuun viimeiseen. Kirja luo katsauksen talven tapahtumiin ja tarjoaa vinkkejä ja reseptejä talvisiin juhlahetkiin. Se antaa tietoa luonnonilmiöistä, suomen kielen lumisanastosta, pikkulintujen ruokinnasta, talvikalastuksesta ja monista muista talviaskareista. Hyvä Tuomas ja paha Nuutti, härkäviikot ja laskiaisen pitkät pellavat saavat selityksensä, ja samalla myös paljastuu milloin talvenselkä taittuu. Suomen talvi luo valoa pimeisiin iltoihin ja houkuttelee talven riemuihin.

Kuva: Hanne Manelius

Kirjokansi 76 | n. 220 sivua, sidottu, nelivärikuvitus | 90.2; 05.3 | 185 x 210 isbn 978-952-222-583-2 | elokuu

Ω Heli Hottinen-Puukko on vapaa kirjoittaja, toimittaja ja opettaja, joka on kiinnostunut kansanperinteestä, taiteesta ja designista, käsityö- ja ruokakulttuurista sekä luonnon ilmiöistä ja puutarhanhoidosta.

SARJASSA AIEMMIN ILMESTYNYT

Juha Nirkko

Suomen kesä Päivästä päivään


11


12 Itha O’Neill (toim.)

Sigurd Frosterus Taide elämänasenteena Monipuolisesti lahjakkaan arkkitehdin, kriitikon, esseistin, taidehistorioitsijan ja taiteenkerääjän, Sigurd Frosteruksen (1876–1956), toiminta ulottui laajalti taiteen, arkkitehtuurin ja humanismin alueille. Hän oli yksi huomattavimpia uuden ranskalaisen maalaustaiteen ja rationalistisen eurooppalaisen arkkitehtuurin puolestapuhujia Suomessa. Teos esittelee Frosteruksen jälki-impressionistista taidekokoelmaa, joka kuuluu aikansa merkittävimpiin modernin taiteen yksityiskokoelmiin Suomessa. Frosterus mukautti kokoelmansa sopimaan yhteen sisustuksen kanssa siten, että arkkitehtuuri, keramiikka, huonekalusuunnittelu ja kuvataide olivat keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Taide elämänasenteena tarjoaa näkymän taiteelle pyhitetystä elämästä. Kirjokansi 100 | 160 sivua, sidottu, nelivärikuvitus | 70.92; 76.1 | 240 x 220 isbn 978-952-222-653-2 | syyskuu

Kirja ilmestyy samanaikaisesti myös ruotsiksi ja englanniksi Sigurd Frosterus. Konsten som livshålllning isbn 978-952-222-654-9

Sigurd Frosterus. Art as an Attitude isbn 978-952-222-655-6

Timo Valjakka ja Susanna Luojus

Vilhelm Hammershøi Hiljaisuuden maalari / Stillhetens målare Tanskalainen taidemaalari Vilhelm Hammershøi (1864– 1916) oli radikaali edelläkävijä, jonka teoksia leimaa pyrkimys selkeyteen ja täsmällisyyteen. Hän oli myös Kööpenhaminan maalari, joka etsi aiheensa omasta kodistaan tai kaupunkinsa kaduilta. Hammershøin taide on hiljaista ja ankaraa, mutta myös syvästi mieleenpainuvaa. Kaksikielisen, runsaasti kuvitetun kirjan runkona on kahden taidemaalarin, ruotsalaisen Ola Billgrenin ja suomalaisen Paul Osipowin Hammershøin taiteeseen ja sen taustoihin paneutuva kirjeenvaihto, joka avaa myös kiehtovia näkökulmia siihen, miten taiteilija katsoo taidetta. Kirjokansi 83 | 160 sivua, sidottu, nelivärikuvitus | 70.93 | 210 x 260 isbn 978-952-222-594-8 | ilmestynyt


13 Laura Gutman ja Laura Kuurne (toim.)

Pohjoinen uusrokokoo Nyrokokon och Norden / Neo-Rococo and the North Uusrokokoo ja sen pohjoinen muoto kustavilaisuus tunnetaan parhaiten sisustustyyleinä, ja rokokooajasta ammentava maalaustaide on vähemmän tunnettua. Pohjoinen uusrokokoo avaa näköaloja uusrokokoon maalaustaiteeseen ja asettaa ilmiön osaksi laajempaa 1700-luvun ihailua Ruotsissa ja Suomessa. Runsaasti kuvitettu, kolmikielinen teos nostaa esiin niitä kulttuurisia ja poliittisia taustoja, joita uusrokokoon taide ilmentää. Teoksessa analysoidaan myös sitä, miten uusrokokoo on 1800-luvun jälkeen tehnyt uusia paluita kuvataiteen kentällä.

Albert Edelfelt, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö

Kirjokansi 69 | 168 sivua, sidottu, nelivärikuvitus | 70.9; 70.92 | 240 x 220 isbn 978-952-222-576-4 | ilmestynyt


14 Synnöve Malmström (ed.)

Pauli Sivonen

The Donor’s Works

Eija-Liisa Ahtila

Old Art in the Collections of the Amos Anderson Art Museum

In the Woods There Is a Bird

The Amos Anderson Art Museum has a small collection of old art that was mostly owned privately by the donor, Amos Anderson (1878–1961), who was a Finnish newspaper and publishing magnate and a friend of art and culture. Mainly consisting of religious art, it was dear to Anderson and the works were mounted on the walls of his home, which was opened as an art museum in 1965. This collection of old art was long regarded as being of modest value and mostly consisting of copies of original works. Recent studies of the collection have revealed, however, that there are also authentic works among the copies. The Donor’s Works presents the most interesting pieces and discusses attributions of works, problematic motifs, and the surprising results of technical investigations of the artworks.

Eija-Liisa Ahtila’s art amazes and intrigues. The meticulously crafted realistic worlds of her video installations explode into fantastical episodes, their narrative split between several projection screens. Their thoughtprovoking stories take the reader on a journey into the depths of the human mind. Ahtila is the internationally most acclaimed and successful contemporary artist in Finland today. She has exhibited in major museums and galleries around the world and has works in numerous prestigious collections. A central theme in Ahtila’s work is the relationship between humanity, animals and the natural world. This book explores Ahtila’s video works through a close reading of the nature relationship embedded in them. It also serves as a general introduction to Eija-Liisa Ahtila and her art.

Kirjokansi 101 | 128 sivua, sidottu, nelivärikuvitus | 70.9; 70.062 | 195 x 225 isbn 978-952-222-656-3 | marraskuu

Tarvitseeko kirjahankkeesi osaavaa yhteistyökumppania? SKS tuottaa kirjoja tilauksesta julkisyhteisöille, yhdistyksille, museoille, yrityksille ja yksityisille henkilöille. Tarjoamme toimituksellista huippuosaamista historian, taiteen ja humanististen tieteiden aloilta. Yhteistyökumppaneitamme ovat muuan muassa Amos Andersonin taidemuseo, Kansalliskirjasto, Museovirasto, Serlachius-museot, Turun museokeskus ja ulkoasianministeriö. SKS:n teoksia on palkittu esimerkiksi Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnoilla, Tieto-Finlandialla ja monilla graafisen alan palkinnoilla.

Ota yhteyttä! Toimituspäällikkö Hanna Karppanen 050 345 5006 hanna.karppanen@finlit.fi

Kirjokansi 96 | 191 sivua, sidottu, nelivärikuvitus | 70.92 | 240 x 220 isbn 978-952-222-630-3 | toukokuu


15 Sanna Tuulikangas (toim.)

Satavuotisen toiminnan jälkiä Taidesalonki 1915–2015 Spår av en hundraårig verksamhet Konstsalongen 1915–2015 Taidesalonki on maamme vanhin yhä toiminnassa oleva taidegalleria. Leonard Bäcksbackan 100 vuotta sitten perustamassa galleriassa on esitelty aikalaistaiteilijoiden näyttelyitä, mutta myös käyty taide- ja antiikkikauppaa. Kaksikielinen juhlajulkaisu esittelee Taidesalongin vaiheita, valikoituja taideteoksia sekä antiikkiesineitä ja -huonekaluja, jotka gallerian kautta ovat päätyneet keskeisiin julkisiin ja yksityisiin kokoelmiin. Teos esittelee myös Taidesalongissa esiintyneitä, maamme kuvataiteelle keskeisiä taiteilijoita, antiikkia ja gallerian puitteissa tapahtunutta tutkimusta. Taidesalongin noin 950 näyttelyä käsittävä näyttelyhistoria muodostaa tärkeän lähdemateriaalin tulevaisuutta varten. Kirjokansi 84 | noin 320 sivua, sidottu | 70.92; 70.2 | 220 x 280 isbn 978-952-222-596-2 | elokuu

Annika Waenerberg ja Manuel Vélez Cea

Emil Cedercreutz Tunne, muoto, ilmaisu Teos on ensimmäinen tutkimukseen perustuva luotaus kuvanveistäjä, siluettitaiteilija ja kirjailija Emil Cedercreutzin (1879–1949) taidekäsitykseen ja tuotantoon, joka ulottui silueteista piirustuksiin, maalauksiin ja veistoksiin. Suorat yhteydet vuosisadan vaihteen tärkeimpiin eurooppalaisiin kuvanveistäjiin muokkasivat nuoren taiteilijan näkemystä 1900-luvun alun hämmentävässä yhteiskunnallisessa ja taiteellisessa murroksessa. Tarkkasilmäisen taiteilijan kirjoitukset, kirjeet ja julkaisemattomat käsikirjoitukset avaavat myös näkymiä monien tunnettujen eurooppalaisten taiteilijoiden ajatuksiin ja ateljeihin. Noin 400 sivua, sidottu | 70.92; 73.92 | 235 x 305 isbn 978-952-222-595-5 | lokakuu


16

150 vuotta Jean Sibeliuksen syntymästä Esko Häkli ja Severi Blomstedt (toim.)

Ainola Sibeliusten koti Järvenpäässä Järvenpäässä sijaitseva Ainola oli säveltäjä Jean Sibeliuksen ja hänen perheensä koti yli 60 vuoden ajan. Tämä kirja avaa ovet Ainolaan, joka on huolellisesti säilytetty alkuperäisessä asussaan. Teos kertoo Sibeliuksen perheen elämästä kotipiirissä ja osana Tuusulanjärven vilkasta taiteilijayhteisöä. Erityisesti esiin nousee Aino Sibelius, jonka kädenjälki näkyy niin Ainolan niin käsitöissä, kalusteissa kuin laajassa puutarhassakin. Esittelynsä saavat myös Ainolan arkkitehtuuri, taide- ja musiikkikokoelmat sekä laaja kirjasto. Runsaasti kuvitettu teos sisältää aiemmin julkaisematonta kuva-aineistoa sekä valokuvataiteilija Taneli Eskolan tätä teosta varten ottamia valokuvia Ainolasta. Kirjokansi 85 | noin 190 sivua, nidottu, nelivärikuvitus | 90.2 | 170 x 270 isbn 978-952-222-597-9 | kesäkuu

Teos ilmestyy samanaikaisesti myös ruotsiksi ja englanniksi Ainola. Jean och Aino Sibelius hem isbn 978-952-222-601-3

Ainola. The home of Jean and Aino Sibelius isbn 978-952-222-602-0

Timo Virtanen (toim.)

”Jokainen nuotti pitää elää” Jean Sibeliuksen vuosikymmenet musiikissa ”Varje not måste levas” Jean Sibelius decennier i musik ”One must live every note” Jean Sibelius’s decades in music Teos tarjoaa katsauksen Jean Sibeliuksen pitkän elämän ja säveltäjänuran vuosikymmeniin ja antaa mahdollisuuden kurkistaa säveltäjän ”salaiseen puutarhaan”, hänen luomistyöhönsä. Kirja esittelee taustoja ja olosuhteita, joiden vaikutuksesta ja vallitessa Sibelius loi niin uutta taiteellista näkemystä ilmentäviä merkkiteoksiaan kuin jokapäiväisen elannon turvanneita ”voileipäkappaleitaankin”. ”Jokainen nuotti pitää elää” pohjautuu uusimpaan tutkimustyöhön, jota kirjoittajat ovat alkuperäisaineistojen ja -lähteiden parissa tehneet muun muassa historiantutkijoina, Sibeliuksen teosten kriittisen kokonaisedition toimittajina ja arkistoalan asiantuntijoina. Teos liittyy Sibelius-juhlavuoden suurnäyttelyyn, johon on koottu harvinaisia, julkisuudessa ennennäkemättömiä aineistoja Ainolan, Kansallisarkiston ja Kansallismuseon kokoelmista.

Teos ilmestyy kolmikielisenä (suomi, ruotsi, englanti) niteenä. Kirjokansi 102 | noin 240 sivua, sidottu, nelivärikuvitus | 78.99 | 210 x 250 isbn 978-952-222-626-6 | syyskuu


17 Reijo Pajamo

Laulun tenhoisa taika Suomen kuorolaulun historia Nykymuotoisen kuorolaulun juuret ovat Helsingissä ylioppilaiden kuorotoiminnassa, jonka säveltäjä Fredrik Pacius käynnisti 1800-luvulla. Kuorolaulu on aina ollut tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja merkittävä henkinen voimavara myös vaikeina aikoina. Laulun tenhoisa taika on ensimmäinen kokonaisesitys maamme kuorolaulun vaiheista ja kuorotoiminnan monipuolisuudesta. Teoksen ensimmäisessä osassa tarkastellaan legendaaristen kuoronjohtajien aikakausia, jotka kertovat kuorolaulun kehityksestä uskonpuhdistusajalta nykypäivään. Toinen osa esittelee kuorolauluharrastusta eri maakunnissa. Teos tutustuttaa lukijan kaikkiaan noin 200 suomalaiseen kuoroon ja esittelee samalla kuoroliittojen toimintaa. Kirjokansi 103 | noin 450 sivua, sidottu | 92.; 78.34 | 200 x 240 isbn 978-952-222-664-8 | lokakuu

Panu Rajala

F. E. Sillanpää Nobel-kirjailijan elämä 1888–1964 Frans Emil Sillanpään elämäkerta on elämänläheinen kuvaus Suomen ainoasta Nobel-kirjailijasta. Teos kertoo Sillanpään monivaiheisesta, myrskyisästä, syvien kriisien ja nousuvaiheiden täyttämästä urasta. Esiin tulee suomalaisen kirjailijan koko onni ja kurjuus, luovan innoituksen hetket suuren perheen ja vyöryn tavoin kasvavan velkataakan puristuksessa, kunnes kauan tavoiteltu palkinto hänet katharsiksen tavoin vapauttaa. Kirjailija Panu Rajalan siekailematon ja samalla kunnioittava kuvaustapa tuo kipsikuvaksi jähmettyvään suurmieheen uudenlaista särmää ja eloa. Yhden kirjailijakohtalon kautta teos heijastaa Suomen yhteiskunnallista ja aatehistoriallista kehitystä autonomian ajoista itsenäisyyteen, sotiin ja selkiytyvään, muistelevan nostalgian täyttämään rauhan aikaan. Kirjokansi 91 | noin 480 sivua, sidottu | 86.2 | 153 x 223 isbn 978-952-222-529-0 | kesäkuu


18 Martti Häikiö

Tiedon metropoli Tutkimuksen, opetuksen ja tiedonvälityksen käännekohtia ja vaikuttajia Helsingin historiassa 1945–2010 Tiedon metropoli antaa laajan kokonaiskuvan tietokulttuurin kehityksestä Helsingissä eri alojen käännekohtien ja keskeisten vaikuttajien näkökulmasta. Toimijoina ja kuvauksen kohteena ovat kymmenet helsinkiläiset koulut ja oppilaitokset, tiedotusvälineet ja tutkimuslaitokset, kirjastot ja museot, kirjakaupat ja kustantajat. Martti Häikiö tarjoaa teoksessaan persoonallisen tulkinnan poliittisen säätelyn vaikutuksista ja arvojen murroksista ja toisaalta tieteen ja teknologian läpimurroista. Yhtenä teemana tiedon historiassa on kunnallisten rajojen hämärtyminen muun muassa tiiviin alueyhteistyön myötä. Kirjokansi 82, Helsingin kaupungin historia 6 noin 500 sivua, sidottu, nelivärikuvitus | 92.8 | 210 x 260 isbn 978-952-222-593-1 | lokakuu

Anja Kervanto Nevanlinna

Krafterna som byggde Helsingfors 1945–2010 Helsingfors stads historia efter 1945 I boken beskrivs anslående monument, moderna affärsbyggnader och förstäder, men också stadskulturen, sega rivningstvister och framgångar för byggnadsskyddet i efterkrigstida Helsingfors. När det gäller den byggda stadens och arkitekturens historia i Helsingfors står boken för den första helhetsbilden från 1940-talet till nutid. Förändringsprocesserna i den växande storstaden belyses med exempel på de maktfaktorer som varit utslagsgivande. Politikernas, samhällsvetarnas, stadsplanerarnas och arkitekternas visioner har ställts mot fastighetsägarnas, byggföretagens och investerarnas intressen, stadens invånare inte att förglömma. Kirjokansi 81, Helsingin kaupungin historia 4 495 sivua, sidottu, nelivärikuvitus | 92.8; 72.9 | 210 x 260 isbn 978-952-222-592-4 | ilmestynyt


19 Jussi Pekkarinen

Kohtu 4 Suomen Tallinnan-lähetystön historia Suomen lähetystörakennus Tallinnan Kohtu-kadulla (suomeksi Oikeudenkatu) on ollut harvinaisen mielenkiintoisen historian näyttämönä. Suomi osti 1926 Toompean mäellä olevan talon Viron vahvalta mieheltä Konstantin Pätsiltä. Sodan aikana rakennuksessa majaili venäläisiä sotavankeja ja saksalaisia SS-miehiä. Viron itsenäistyttyä uudelleen 1991 Suomi sai rakennuksen takaisin lähetystön käyttöön. Kirja kertoo edustuston tarinan vuodesta 1918 tähän päivään. Haastatteluihin ja lähettiläiden yksityisarkistoihin perustuva teos tarjoaa samalla kiinnostavan kertomuksen Suomen ja Viron suhteista, joille on ollut ominaista vahva historiallinen yhteys ja monipuolinen yhteistyö. Viron itsenäisyys on aina ollut Suomelle tärkeä. Kirjokansi 66 | 252 sivua, sidottu, värikuvaliite | 92; 32.52 | 170 x 240 isbn 978-952-222-573-3 | huhtikuu

Martti Häikiö

Hyöty ja tiede Tampereen teknillisen yliopiston kehitys teollisuuden korkeakoulusta kansainväliseksi tiedeyliopistoksi 1965–2015 Tampereen teknillisellä yliopistolla on jo 50 vuoden ajan ollut tärkeä merkitys Pirkanmaan, Suomen ja tieteen kehityksessä. Hervannassa sijaitsevalla yliopistokampuksella opiskelee nykyisin runsaat 10 000 perus- ja jatko-opiskelijaa ja siellä työskentelee lähes 2 000 eri alojen osaajaa. Hervantaan on sijoittunut myös valtion ja yksityisten merkittäviä tutkimuslaitoksia ja yrityksiä. Tampereen teknillinen yliopisto on koko ajan erottunut muista yliopistoista dynaamisuutensa ja joustavuutensa ansiosta. Teoksessa nostetaan esiin useiden innovaatioiden ja tieteenalojen kehitysvaiheet sekä yliopiston suhteet yritysmaailmaan. Huomiota kiinnitetään tärkeimpiin käännekohtiin ja keskeisiin vaikuttajiin. Kirjokansi 97 | noin 450 sivua, sidottu, nelivärikuvitus | 92; 38.4 | 200 x 240 isbn 978-952-222-631-0 | syyskuu


20 Jukka Paarma

Arkkipiispantalo Historia ja asukkaat Aurajoen rannalla Turussa sijaitseva arkkipiispantalo on kiinnostava sekä arkkitehtuurinsa että yhteiskunnallisen vaikuttavuutensa vuoksi. Uusrenessanssia edustava palatsi on samanaikaisesti kirkon edustustila, arkkipiispan virkaasunto ja hänen perheensä koti. Teos esittelee monipuolisesti talon rakennusvaiheita, arkkitehtuuria, sisustusta ja taide-esineitä sekä luo katsauksen Turun piispantalojen varhaisempaan historiaan keskiajalta 1800-luvulle. Kirja kertoo talon isännän työstä evankelis-luterilaisen kirkon johdossa ja arkisesta elämästä piispantalossa vierailuineen, kokouksineen ja tapahtumineen. Kirjasta avautuu uudenlaisia näkökulmia Suomen kirkon arkkipiispojen historiaan. Teoksen kirjoittaja arkkipiispa emeritus Jukka Paarma asui arkkipiispantalossa 1998–2009. Kirjokansi 67 | noin 280 sivua, sidottu, nelivärikuvitus | 90.2 | 210 x 250 isbn 978-952-222-574-0 | syyskuu

Jouko Sihvo ja Jyrki Paaskoski (toim.)

Inkerin kirkon neljä vuosisataa Kansa, kulttuuri, identiteetti Inkeri on lännen luterilaisen ja idän ortodoksisen kulttuurin raja-aluetta, jonka omistamisesta länsi ja itä ovat taistelleet vuosisatojen ajan. Kansa ja kirkko ovat joutuneet kestämään sotien hävitykset ja aloittamaan elämänsä yhä uudestaan alusta. Inkerin kirkon neljä vuosisataa on asiantuntijoiden laatima ensimmäinen kattava kokonaisesitys Inkerin kirkon vaiheista, inkeriläissuomalaisten elämästä ja heidän suomalaiskansallisesta identiteetistään. Teos on vähemmistönä eläneiden luterilaisten suomalaisten selviämishistoria venäläisen enemmistövallan alaisuudessa ja puristuksessa. Kirjokansi 95 | 376 sivua, sidottu | 97.1; 28.09 | 200 x 240 isbn 978-952-222-627-3 | toukokuu


21 Helena Pilke ja Olli Kleemola

Elämää juoksuhaudoissa Sotilaiden huvit ja harrastukset jatkosodan rintamilla Jatkosodan rintamilla kukoisti etenkin asemasodan aikana vilkas virkistys- ja harrastustoiminta. Taistelujen tauotessa tehtiin puhdetöitä puukauhoista huonekaluihin, viljeltiin maata, kalastettiin, metsästettiin ja opiskeltiin. Urheilukisat pitivät fyysisen kunnon ja mielialan korkealla. Viihdytyskiertueet artisteineen kiersivät ympäri Karjalaa tuoden iloa miesten harmaaseen arkeen. Elämästä rintamalla yritettiin tehdä edes jollakin tavoin siedettävää, vaikka kuolema oli koko ajan silmien edessä. Elämää juoksuhaudoissa on lämminhenkinen kuvaus sodan arjesta ja rintamamiehistä sen keskellä. Kirja sisältää aiemmin julkaisemattomia kuvia, jotka on poimittu rintamamiesten omista albumeista. Kirjokansi 15 | 203 sivua, sidottu | 92.73 | 210 x 210 isbn 978-952-222-581-8 | ilmestynyt

Ari Uino

Sotiemme veteraanit

Vuoden historiateos, kunniamaininta

Rintamalta rakentamaan Sotiemme veteraanit antaa äänen sodan kokeneille miehille ja naisille. Se kuvaa sodanaikaista elämää rintamalla ja rauhan tultua ihmisten arkista kamppailua jälleenrakennuksen Suomessa, kun elintaso saatiin nousuun ja veteraanit järjestäytyivät omiksi liitoikseen turvaamaan etujaan. Sotien jälkeen niukoissa oloissa moni rintamamies, veteraani, sotainvalidi ja lotta ehti väistyä ennen kuin kaikille voitiin turvata edes kohtuullinen toimeentulo ja mahdollisuus kuntoutukseen. Suurvallan varjossa elänyt kansakunta vaikeni pitkään sodasta ja jopa kielsi sodan käyneen sukupolven merkityksen. Kunnianpalautusta jouduttiin odottamaan 1990-luvulle asti. Arvostus ei tavoittanut enää kaikkia, mutta veteraanipolvelle se oli sitäkin tärkeämpää. Kirjokansi 65 | 607 sivua, sidottu | 39; 99.2 | 172 x 250 isbn 978-952-222-569-6 | ilmestynyt


22 Mikko-Olavi Seppälä

Juureva kosmopoliitti Kulosaaren yhteiskoulun historia 1940–2015 Kulosaaren yhteiskoulu ryhtyi 1990-luvun alussa pioneerina täyttämään entistä monipuolisemman kieltenopetuksen tarvetta kansainvälisen painotuksen ja englanninkielisen aineenopetuksen keinoin. Pitkiin perinteisiin ja paikallisuuteen ankkuroituvan koulun rohkeat opetuskäytännöt ovat jatkuvasti kiinnostaneet kotimaisia ja kansainvälisiä delegaatioita ja tutkijaryhmiä. Teos kuvaa yksityisen opinahjon kehityksen itäisen Helsingin ensimmäisestä suomenkielisestä oppikoulusta valtakunnan huippukouluksi, jonka oppilaaksi haetaan laajalta alueelta. Matkaan on mahtunut myös katkeraa taistelua olemassaolosta – taustalla pääkaupungin kasvu, oppilaspolvien dynamiikka sekä koulupolitiikan dramaattiset käänteet. Kirjokansi 79 | noin 350 sivua, sidottu | 99; 92 | 210 x 210 isbn 978-952-222-588-7 | syyskuu

Päivi Aro ja Auli Kulkki-Nieminen (toim.)

Pertti Luntinen

Ylioppilastekstejä 2015

Sota Venäjällä – Venäjä sodassa

Teos tukee abiturientin valmentautumista äidinkielen ylioppilaskokeeseen ja tarjoaa muillekin lukiolaisille tietoa, tekstejä ja tehtäviä tekstianalyysin taitojen ja esseen kirjoittamisen harjoitteluun. Kirja sisältää kevään 2015 äidinkielen ylioppilaskokeet, artikkeleita, erittelyä ja kommentteja kokeiden keskeisistä kysymyksistä, opiskelijoiden tekstitaidon vastauksia kommentteineen sekä valikoiman esseetekstejä. Lisäksi kirjassa on monentyyppisiä harjoituksia äidinkielen ja kirjallisuuden kursseille. Kirja julkaistaan yhteistyössä Äidinkielen opettajain liiton kanssa. Noin 224 sivua, nidottu | K 88.2 | 160 x 230 isbn 978-952-222-599-3 | elokuu

NYT POKKARINA

Sota Venäjällä – Venäjä sodassa tarjoaa ainutlaatuisen katsauksen Venäjän käymiin sotiin aina esihistoriallisilta ajoilta alkaen. Vastaava esitystä ei ole ilmestynyt muilla kielillä. Teos kuvaa yleistajuisesti mutta seikkaperäisesti niin sotavalmisteluja, taisteluja kuin sotien vaikutuksiakin. Kirjaa täydentää runsas kartta-aineisto, kattava kirjallisuusluettelo ja hakemisto. Vuonna 2008 ensimmäisen kerran ilmestynyt, kiitetty teos on ajankohtaisempi kuin koskaan ilmestyessään nyt uutena laitoksena, pokkarimuodossa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1159 1037 sivua, nidottu | 97.1; 90.3 | 110 x 178 isbn 978-952-222-666-2 | elokuu


23 Erkki Vettenniemi

Suomalaisen kestävyysjuoksun historia Hannes Kolehmaisesta ja vuoden 1912 olympiakisoista alkanut kestävyysjuoksun kultaketju on suomalaisen urheiluhistorian suurin tarina. Suomalaisen kestävyysjuoksun historia kokoaa ensimmäistä kertaa lajin satavuotisen taipaleen yksien kansien väliin. Miten on mahdollista, että pieni Suomi hallitsi pitkien matkojen juoksua vuosikymmenestä toiseen? Palasivatko suomalaiset 1970-luvulla huipulle dopingin ansiosta, kuten on arveltu? Entä onko kestävyysjuoksulla tulevaisuutta kilpaurheiluna 2000-luvun Suomessa? Erkki Vettenniemi tarkastelee tuoreella tavalla kansallisen identiteetin rakentumista urheilullisten urotekojen myötä. Kirjokansi 30 | 352 sivua, sidottu | 79.11 | 148 x 210 isbn 978-952-222-451-4 | ilmestynyt

Ω Erkki Vettenniemi on historiantutkija, jonka aikaisempaa tuotantoa ovat mm. kotimaisen kestävyysjuoksun varhaishistoria Joutavan juoksun jäljillä (SKS 2005) ja suomalaisen olympiaurheilun syntyä kuvaava Pohjolan helleenit (SKS 2007).

Liisa Tyrväinen, Mikko Kurttila, Tuija Sievänen ja Seija Tuulentie (toim.)

Hyvinvointia metsästä Suomalaisesta metsästä on moneksi. Metsissä ulkoillaan, niitä ihaillaan ja niissä tarjotaan matkailupalveluja. Niitä suojellaan, hoidetaan ja niistä kiistellään. Suomen luonto on kokonaisuus, jonka käyttö herättää keskustelua. Kirjassa eri tieteenalojen tutkijat tarkastelevat metsiä yleistajuisesti muun muassa virkistyksen, maiseman ja talouden näkökulmista. Kirjassa pohditaan, miten metsien käyttömuodot voisi sovittaa yhteen ja millaisia haasteita erityisesti virkistyskäyttö ja matkailu asettavat metsien hoidolle. Kirja palvelee luonnonvarojen ja maankäytön sekä ympäristöalojen opetusta. Se on hyödyllistä luettavaa suunnittelijoille, matkailun kehittäjille ja luontomatkailuyrittäjille. Kirja on tiivis tietopaketti myös muille luonnon virkistyskäytöstä kiinnostuneille. Kirjokansi 90 | 271 sivua, sidottu, nelivärikuvitus | 67.58 | 200 x 220 isbn 978-952-222-587-0 | ilmestynyt


24

Tiede avoimeksi, kirjat ilmaisiksi? Julkisin varoin rahoitetun tutkimuksen tulosten tulee olla vapaasti kaikkien saatavilla. Tämä open access -julkaisemisen ajatus on omaksuttu laajalti eurooppalaisen tiedepolitiikan piirissä. Tutkimushankkeiden rahoitukseen kuuluu yhä useammin ehto, että tutkimustuloksia esittelevät artikkelit tulee julkaista verkossa ilmaiseksi. Kun tutkimustulokset saavat kirjan muodon, asetelma mutkistuu. Käsikirjoituksen arviointi, kustannustoimittaminen, taitto ja tarkistaminen vaativat työtä ja erikoisosaamista, vaikka aineisto julkaistaan vain sähköisesti. Laadukkaan kirjabrändin alla julkaiseminen erottaa valmiin teoksen keskeneräisestä käsikirjoituksesta. Mikäli kustantajat alkavat jakaa ilmaiseksi arvokkaita sisältöjä, tarvitaan toimintaan lisää rahoitusta. Ajatus rajoituksettomasta saatavuudesta ja tutkimuksen lisääntyvästä näkyvyydestä on selvittämisen arvoinen. Suomen suurimpana tiedekirjakustantajana SKS haluaa olla mukana avoimen tieteen liikkeen etujoukoissa. SKS tekee parhaillaan selvitystä siitä, missä laajuudessa ja millaisin voimavaroin tiedekirjojen ilmainen verkkojakelu voisi toteutua. Tämänhetkisen tiedon mukaan englanninkielisen Studia Fennica -sarjan osalta open access -julkaiseminen voisi alkaa jo 2016.

Kai Häggman

Pieni kansa, pitkä muisti Suomalaisen Kirjallisuuden Seura talvisodasta 2000-luvulle SKS:n historian kolmannessa osassa jäljitetään seuran toimintaa jatkosodan ajan miehitetyssä Itä-Karjalassa, paljastetaan professoreiden salaisia yhteyksiä virolaisiin emigranttipakolaisiin sekä seurataan, kuinka 1960-luvun kulttuuriradikalismi muutti kansallisten tieteiden perinteistä kivilinnaa Helsingin Kruununhaassa. Pieni kansa, pitkä muisti on tärkeä lisä suomalaisen sivistyneistön kulttuurihistoriaan ja näkemyksellinen analyysi siitä, kuinka suomalaista identiteettiä on rakennettu niin sodan kuin rauhan oloissa. Teos on kirjoitettu erityisesti niille suomalaisille, joille suomen kieli ja kirjallisuus on oman identiteetin kivijalka myös globaalistuvassa maailmassa. Dosentti Kai Häggmanin edellinen SKS:n historiateos Sanojen talossa sai kriitikoilta ja tiedeyhteisöltä poikkeuksellisen hyvän vastaanoton. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1403 524 sivua, sidottu | 90.2; 92 | 150 x 240 isbn 978-952-222-479-8 | ilmestynyt

Kaikki SKS:n tiedesarjoissa ilmestyneet kirjat ovat käyneet läpi kansainvälisen tiedeyhteisön käytäntöjen mukaisen vertaisarvioinnin, josta osoituksena kirjoissa on Vertaisarvioitu tiedekirja -leima ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan tunnus.


25 Riitta Nikula

Suomalainen rivitalo Työväenasunnosta keskiluokan unelmaksi Suomalainen rivitalo kertoo kauniin ja käytännöllisen asumismuodon historian. Mukana on tähtiarkkitehtien suunnittelemia asuntoja mutta myös huomiotta jääneitä mestareita ja idyllejä. Teos esittelee vuosina 1900–1960 rakennettuja rivitalokohteita eri puolella Suomea ja piirtää kuvan suomalaisen asuntopolitiikan muutoksista ja eurooppalaisista suuntauksista, joiden myötä suomalainen rivitalo muuttui vaiheittain työnväen asunnosta keskiluokan standardikodiksi. Kirja on kattava kertomus asuntoalueista, joilla viihtyvät niin luonnonystävät kuin lapsiperheetkin. Kirjan kuvitus koostuu pääosin teoksen kirjoittajan, taidehistorian emeritaprofessori Riitta Nikulan etelärannikolta Lappiin ulottuvilla tutkimusmatkoillaan ottamiin valokuviin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1409 252 sivua, sidottu, nelivärikuvitus | 72.22; 92; 37.5 | 240 x 220 isbn 978-952-222-568-9 | ilmestynyt

Ville Lukkarinen

Piirtäjän maisema Paikan kokeminen piirtämällä Maiseman piirtäminen luonnossa on ympäristökokemus, josta piirustus on jälki ja todiste. Kirjassa esiteltävät Werner Holmberg (1830–1860), Alfred William Finch (1854–1930), Kalle Carlstedt (1891–1952), Helmi Kuusi (1913–2000) ja Carl Wargh (s. 1938) ovat taiteilijoita, jotka ovat asettuneet maiseman äärelle ja luonnostelleet ympärillään avautuvia näkymiä. Teos kertoo kullekin taiteilijalle merkityksellisistä paikoista, joita he ovat piirtäneet kerta kerran jälkeen. Suomalaistaiteilijoiden ohella kirjassa tarkastellaan yleisemminkin maisemapiirtämistä, selvitetään piirustuspaikkojen luonnetta ja taiteilijoiden suhdetta niihin sekä eritellään niitä reunaehtoja, joiden rajoissa eri aikakausien taiteilijat ovat työskennelleet. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1411 176 sivua, sidottu, nelivärikuvitus | 74.1; 70.92 | 240 x 200 isbn 978-952-222-628-0 | toukokuu


26 Eerika Koskinen-Koivisto

Jaana Laine ja Joona Nikinmaa

Her Own Worth

Puukauppamuistoja

Negotiations of Subjectivity in the Life Narrative of a Female Labourer

Suomalaisen puukaupan historiaa 1950–2010

This book opens up a window on the life of a female labourer who lived and worked in a small ironworks village in central Finland. Her life touches upon many of the core aspects of 20th-century social change in Finland: increasing educational opportunities, social mobility, the emergence of new technologies and the transformation of gender roles. The volume focuses on experiences related to gender, class and work, and on the changes occurring in these aspects of life. The research stands at the crossroads of ethnology, folklore studies as well as social, micro and oral history. Studia Fennica Ethnologica 16 | 218 sivua, nidottu | 99.1 | 176 x 250 isbn 978-952-222-609-9 | ilmestynyt

Pekka Hakamies, Seppo Knuuttila ja Elina Lampela (toim.)

Huumorin skaalat Esitys, tyyli, tarkoitus Huumoria voi lyhyesti luonnehtia asenteeksi koomiseen ja koomista vastaavasti huumorin tekniikaksi. Odotuksen mukaisen ja odotuksen vastaisen yhdistelmä saa ajatuksemme tolaltaan. Monet ristiriitaiset elementit ovat samanaikaisesti mukana huumorin ja koomisen ilmaisullisissa yhdistelmissä. Kalevalaseuran vuosikirja esittelee kulttuurin- ja perinteentutkimuksen tulkintoja huumorin sisällöistä, rajoista sekä merkitysten ja tarkoitusten ulottuvuuksista. Teos pyrkii ajantasaiseen kartoitukseen siitä, mitä huumorilla ja koomisilla esityksillä voidaan viestiä, mitä niiden piiriin kuuluu ja mitä ei, miten niiden vapautta vartioidaan ja koetellaan. Kalevalaseuran vuosikirja 94 | noin 350 sivua, sidottu | 49 | 175 x 195 isbn 978-952-222-612-9 | lokakuu

Metsät ja metsäteollisuus ovat olleet Suomen vaurauden lähde. Sen äärellä on harvemmin pohdittu, miten puu on metsäteollisuuden haltuun päätynyt. Millainen on ollut metsänomistajan ja puunostajan kohtaaminen? Teos kurkistaa julkisivun taakse ja selittää puukaupan tapahtumaketjun kulkua ja muutosta liikkuen yhtälailla yksittäisen myyjän metsäpalstalla kuin metsäyhtiöiden kartellipöydissä. Teoksen runkona on Puukauppamuistoja-tallennushankkeessa kerätty muistitieto, jossa myyjät ja ostajat kertovat elämänkirjavista kokemuksistaan puukaupan kiemuroissa. Kirjassa tämä muistitieto punoutuu osaksi metsätalouden historiaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1412 noin 180 sivua, nidottu | 92; 67.52 | 148 x 210 isbn 978-952-222-659-4 | kesäkuu


27 Kaarina Kilpiö, Vesa Kurkela ja Heikki Uimonen

Koko kansan kasetti C-kasetin käyttö ja kuuntelu Suomessa C-kasetti muutti musiikin kulutus- ja tuotantokäytäntöjä kaikkialla maailmassa 1960luvun lopulta alkaen. Helppokäyttöinen tallennusalusta muovasi musiikin käyttöä perinpohjaisesti, ja suomalaisten arkeen ilmestyivät kotiäänittäminen ja kokoelmakasetit. Kirjassa syvennytään tähän ”karvahattuformaattiin” aikalaisjulkaisujen, tilastojen ja aiempien musiikinkuuntelua koskevien tutkimustulosten avulla. Tärkeässä osassa ovat kasetinkäyttäjien omat muistot eri elämänvaiheissa. Kirja kertoo myös kasetin myötä syntyneistä kuuntelu- ja kulutustottumuksista ja siitä, kuinka ne ilmenevät nykyisessä mediankäytössä.

Johanna Ahonen ja Elina Vuola (toim.)

Uskonnon ja sukupuolen risteyksiä Teos luo uutta, rohkeaa ja kriittistä vuoropuhelua sukupuolentutkimuksen ja uskonnontutkimuksen välille. Se esittelee alan kansainvälistä tutkimusta ja aihepiiristä käytävää keskustelua, jossa uskonnontutkijat haastavat sukupuolentutkimuksen ja feministisen teorian oletuksia uskonnon ja sukupuolen suhteesta. Keskeisiä teemoja ovat muun muassa intersektionaalisuus, ekofeminismi, maskuliinisuus, queer-teoria, toimijuus ja valta. Teos sopii yliopistolliseksi oppikirjaksi, mutta tarjoaa ajankohtaisia näkökulmia kaikille uskonnon ja sukupuolen kysymyksistä kiinnostuneille. Tietolipas 247 | noin 330 sivua, nidottu | K 20 | 135 x 205 isbn 978-952-222-623-5 | toukokuu

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1413 noin 180 sivua, nidottu | 78.1 | 148 x 210 isbn 978-952-222-662-4 | elokuu

Leila Koivunen

Simo Häyrynen

Eksotisoidut esineet ja avartuva maailma

Kulttuuripolitiikan liikkuvat rajat

Euroopan ulkopuoliset kulttuurit näytteillä Suomessa 1870–1910-luvuilla

Kulttuuri suomalaisessa yhteiskuntapolitiikassa

Suomeen päätyi jo autonomian ajalla lukuisia eksoottisiksi miellettyjä esineitä, kuten kiinalaista posliinia ja Pohjois-Amerikan intiaanien aseita. Vieraiden kulttuurien esineitä hankkivat ja esittelivät esimerkiksi Suomen kansallismuseo edeltäjineen, taideteollisuuspiirit ja lähetysseurat. Näyttelyiden avulla välitettiin tietoja ja olettamuksia maailman kansoista – osin ristiriitaisestikin. Tutkimus avaa uuden näkökulman pitkään sivuutettuna olleeseen teemaan suomalaisten museoiden ja näyttelyiden historiassa sekä valottaa monien edelleen olemassa olevien kokoelmien vaiheita. Historiallisia Tutkimuksia 268 | noin 300 sivua, nidottu | 92; 06.2 | 148 x 210 isbn 978-952-222-625-9 | kesäkuu

Kirja kuvaa syitä sille, miksi tilaus julkiselle kulttuuripolitiikalle on edelleen olemassa. Teoksessa kulttuuripolitiikkaa avataan kapeasta institutionaalisesta lokerosta kohti monisyisempää arvojen kamppailua ja hallinnan pyrkimystä. Kirjassa esitetyt kulttuuripoliittiset kysymykset kytkeytyvät ensisijaisesti suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta ne eivät ole irrallaan muusta maailmasta. Teos on tarkoitettu oppikirjaksi humanistisille ja yhteiskuntatieteellisille kursseille, jotka käsittelevät kulttuurin sääntelyä ja kulttuurin poliittisia ulottuvuuksia. Kirja on samalla puheenvuoro uuden sektorirajat ylittävän kulttuuripoliittisen hahmotustavan puolesta. Tietolipas 248 | noin 300 sivua, nidottu | K 06 | 135 x 205 isbn 978-952-222-658-7 | syyskuu


28 Marja-Liisa Helasvuo, Marjut Johansson ja Sanna-Kaisa Tanskanen (toim.)

Kieli verkossa Näkökulmia digitaaliseen vuorovaikutukseen Digitaalinen media on mullistanut ihmisten tapaa viestiä keskenään, ja se on luonut myös kokonaan uudenlaisia ympäristöjä, joissa kieltä käytetään. Kirjassa tarkastellaan erilaisia digitaalisia tekstilajeja: blogeja, tekstiviestejä, verkkokeskusteluja ja kotisivuja. Lisäksi se esittelee digitaaliseen viestintään liittyvää sanastoa. Teos on ensimmäinen suomenkielinen katsaus digitaaliseen vuorovaikutukseen kielentutkimuksen näkökulmasta. Kirja on tarkoitettu opiskelijoille ja tutkijoille, digitaalisen viestinnän parissa työskenteleville tai siitä kiinnostuneille. Teos sopii myös oppikirjaksi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1402 220 sivua, nidottu | 87 | 148 x 210 isbn 978-952-222-585-6 | ilmestynyt

Marja-Leena Sorjonen, Anu Rouhikoski ja Heini Lehtonen (toim.)

Helsingissä puhuttavat suomet

Johanna Isosävi ja Hanna Lappalainen (toim.)

Saako sinutella vai täytyykö teititellä? Tutkimuksia eurooppalaisten kielten puhuttelukäytännöistä Teos tarjoaa monipuolisen tietopaketin 13 eurooppalaisen kielen puhuttelukäytänteisiin. Mukana on sekä valtakieliä, kuten englanti, ranska ja espanja, että puhujamäärältään pienempiä kuten puola, tšekki ja unkari. Uusia näköaloja suomenkin puhuttelumurrokseen paljastuu, kun poraudutaan siihen, miten sinuttelu yleistyi Ruotsissa. Artikkelit valottavat nykypuhuttelua ja sen historiallista taustaa eri kielissä. Kirja näyttää, miten puhuttelua voi tutkia niin kaunokirjallisuudessa, näytelmissä, elokuvissa kuin aidoissa vuorovaikutustilanteissakin. Teos sopii erinomaisesti kielten ammattilaisille, mutta sillä on annettavaa myös kaikille kulttuurien välisestä viestinnästä kiinnostuneille. Tietolipas 246 | noin 420 sivua, nidottu | K 87 | 135 x 205 isbn 978-952-222-613-6 | kesäkuu

Yrjö Lauranto

Imperatiivi, käsky, direktiivi

Kielen indeksisyys ja sosiaaliset identiteetit

Arkikeskustelun vaihtokauppakielioppia

Kirja piirtää kuvaa siitä, miten 2000-luvun helsinkiläiset puhuvat ja miten helsinkiläispuheesta ja helsinkiläisyydestä puhutaan. Ääneen pääsevät monimurteiset ja monikieliset helsinkiläiset. Artikkelit valottavat niitä sosiaalisia prosesseja, joissa käsityksemme kielestä sekä paikallisista ja sosiaalisista identiteeteistä syntyvät, joissa niitä ylläpidetään ja joissa niitä muokataan. Teos nostaa helsinkiläispuheesta esiin puolia, joihin kielentutkimuksessa ei aikaisemmin ole tartuttu. Kirja on suunnattu kieli- ja sosiaalitieteistä kiinnostuneille, mutta se tarjoaa uusia näkökulmia kaikille, jotka ovat tekemisissä kieleen ja yhteiskuntaan liittyvien kysymysten kanssa.

Teos pureutuu niihin toimintaan kehottamisen ilmauksiin, joita suomalaiset käyttävät arkikeskustelussa tuttaviensa, ystäviensä ja lähiomaistensa kanssa. Tärkeäksi kysymykseksi nousee muun muassa se, missä tilanteissa imperatiivilause tavataan tulkita käskyksi, ja mitkä ovat tyypillisimpiä tapoja käyttää imperatiivilausetta. Suomen kielessä imperatiivilause sopii pyynnöksi vain tietyissä yhteyksissä. Kirjassa on paljon uutta tietoa suomen kielen imperatiivilauseen käytöstä arkipäivän keskustelussa. Se sopii yliopistojen kurssikirjaksi sekä oheislukemistoksi suomen kielen ja kirjallisuuden opettajille.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1310 noin 480 sivua, nidottu | 88.2 | 148 x 210 isbn 978-952-222-611-2 | elokuu

Suomi 205 | 198 sivua, nidottu | 88.23 | 164 x 240 isbn 978-952-222-604-4 | ilmestynyt


29 Kaisa Koskinen ja Outi Paloposki

Marleena Mustola

Sata kirjaa, tuhat suomennosta

Lastenkirja. Nyt

Kaunokirjallisuuden uudelleenkääntäminen Uudelleenkääntäminen on vakiintunut osa kirjallisuusjärjestelmää, mutta sitä ei ole juuri tutkittu omana ilmiönään. Teos tarjoaa tietoa siitä, millaisesta toiminnasta uudelleenkääntämisessä on kyse ja millaisia reunaehtoja siihen liittyy. Suomennoksia kartoittava perusesitys auttaa suhteuttamaan eri kulttuuripiireissä tehtyjä tutkimuksia ja kytkee suomalaisen käännöstieteen osaksi kansainvälistä tieteellistä keskustelua. Erilaiset tapaustutkimukset tarjoavat samalla käytännön esimerkkejä uudelleenkäännöksiin soveltuvista tutkimusasetelmista. Kirja on suunnattu käännöstieteilijöille ja kirjallisuudentutkijoille, ja se soveltuu erinomaisesti myös oppikirjaksi.

Mitä lastenkirjallisuuden tutkimuksessa on juuri nyt meneillään? Miten lapset näkyvät kirjojen lukijoina, kirjoittajina ja tutkijoina? Voiko lastenkirjan huumori olla sopimatonta tai aihe epämukava? Lastenkirja. Nyt esittelee ennakkoluulottomasti ajankohtaisia näkökulmia lastenkirjallisuuteen. Teoksen artikkeleissa käsitellään ruumiillisuutta, historian esittämistä, surevia lapsia ja muumitalon uneksittuja tiloja. Vastakkainasettelu aikuisen ja lapsen välillä nousee esiin, kun tutkijat tarkastelevat eksistentiaalista kauhua ja sukupuolten kuvauksia. Lisäksi pohditaan kasvatusta ja kirjallisuuden opetusta. Kirja haastaa miettimään, mitä lastenkirjallisuus oikeastaan on. Tietolipas 245 | 267 sivua, nidottu | K 86.11 | 135 x 205 isbn 978-952-222-589-4 | ilmestynyt

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1410 noin 300 sivua, nidottu | 86; 86.07 | 148 x 210 isbn 978-952-222-624-2 | elokuu

Ulla-Maija Forsberg, Magdolna Kovács, Ottilia Kovács, Sanna Manner, Kaija Markus ja Ildikó Vecsernyés (toim.)

Suomi-unkari-sanakirja Yli 41 500 hakusanan Suomi-unkari-sanakirja perustuu keskeiseen suomalaiseen sanastoon, johon on lisätty Unkarin kulttuuriin ja yhteiskuntaan sekä maidemme välisiin kulttuurisuhteisiin liittyvää erikoissanastoa. Sanakirja sisältää runsaasti hakusanoja valottavia käyttöesimerkkejä, luettelot arkielämässä esiintyvistä tärkeimmistä lyhenteistä ja maantieteellisistä nimistä. Kirjassa on myös yleisimpien suomalaisten etunimien luettelo ja suomenkielisten hakusanojen taivutusindeksit ja -taulukot, jotka palvelevat erityisesti unkarinkielisiä käyttäjiä. Sanakirja on suunniteltu suomea tai unkaria opiskelevien avuksi sekä Suomi-Unkari -suhteiden vaalimisessa toimivien ammattilaisten työvälineeksi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1414 noin 700 sivua, sidottu | 88.51 | 148 x 210 isbn 978-952-222-663-1 | marraskuu

Eira Söderholm

Kainun kielen grammatikki Kainun kieli oon yksi Ruijan viidestä viralisesta minoriteettikielestä. Oman kielen statuksen se sai vuona 2005. Enniimitten kieli muistuttaa meänkieltä Ruottissa ja suomen pohjaisdialektiita. Kainun kielen grammatikki oon ensimäinen täkkäävä kuvvaus kainun kielen struktuurin ympäri. Se kuvvaa kielen varieteettiita niin ko Kainun kielitinka oon päättäny ette net oon oppikirjanormaalissa. Siinä oon myötä struktuurii ja haamui eri dialektiista. Opettaajat ja oppiijat saatethaan valita sen varieteetin, mikä parhaimitten riimaa oman alan dialektin kans. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1408 363 sivua, nidottu | 87.3 | 148 x 210 isbn 978-952-222-607-5 | ilmestynyt


30 Jari Sedergren ja Ilkka Kippola

Dokumentin utopiat Suomalaisen dokumenttielokuvan historia 1944–1989 Teos on läpileikkaus elokuvallisen dokumenttikulttuurin viidestä vuosikymmenestä. Sodan jälkeen propagandasta vapautuneet kamerat loivat kuviksi ulkopoliittisen rinnakkaiselon ja sisäpolitiikan kuohut, jälleenrakennuksen ponnistukset ja sotakorvaukset. 1950-luvulla filmille kiinnittyivät kasvun ja hyvinvoinnin modernit utopiat. Perinteinen lyhytelokuva kuoli 1960-luvulla, ja tyhjiön täyttivät mm. television radikalisoituva ruutu ja kansainvälistyvä dokumenttikulttuuri. 1970-luvulla ammattimaisen dokumenttielokuvauksen käyttövoimaksi valjastettiin elokuvatuki, valtionpalkinnot ja festivaalijulkisuus. 1980-luvun dokumenttielokuvan ohjelmiin kuuluivat kokemuksen, muistin ja historiallisen ajan elementit. Dokumentin utopiat on suomalaisen dokumenttielokuvan historian perusteos, joka sopii myös oppikirjaksi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1406 noin 470 sivua, sidottu | 77.43; 92 | 176 x 250 isbn 978-952-222-400-2 | elokuu

Petri Karonen ja Antti Räihä (toim.)

Vesa Vares

Kansallisten instituutioiden muotoutuminen

Vieroksutut kohtalotoverit

Suomalainen historiakuva Oma Maa -kirjasarjassa 1900–1960 Millainen oli 1900-luvun alkupuolen historiakuva Suomessa? Miten kansallista yhteishenkeä rakennettiin suuren yleisön tietoteoksessa? Miksi vuotta 1809 korostettiin, mutta vuotta 1918 häivytettiin? Pitkään julkaistu Oma Maa -kirjasarja antaa poikkeuksellisen mahdollisuuden analysoida jatkuvuuksia ja muutoksia kansallisen historiankirjoituksen keskeisimpinä vuosikymmeninä. Näkökulma on instituutioissa: tarkasteltavina ovat hallinto, talous, sosiaaliturva, kansansivistys, tiedonvälitys ja perhe. Artikkelikokoelma rakentaa ainutlaatuisen kuvan historiantutkimuksen historiasta ja historiapolitiikasta. Historiallisia Tutkimuksia 267 | 458 sivua, nidottu | 92 | 148 x 210 isbn 978-952-222-606-8 | ilmestynyt

Suomalaisten näkemyksiä itäisen Keski-Euroopan ja Balkanin kansoista maailmansotien välillä Maailmansotien välillä Suomelle oli tarjolla viiteryhmä, johon oli samaistumisen mahdollisuuksia: keisarikuntien hajoamisen seurauksena syntynyt Väli-Eurooppa. Puolasta Albaniaan, Itävallasta Romaniaan ulottui alue, jossa oli monia Suomea muistuttavia piirteitä: sama kohtalo uhkaavan suurvallan naapurina, kokemus joutumisesta kansallisen sorron kohteeksi, samanlainen talonpoikainen yhteiskuntarakenne, samantapaisia turvallisuusintressejä itsenäisyyden luomiseksi. Teos kertoo, millä tavalla kiinnostus Väli-Eurooppaan heräsi, ketkä sitä tunsivat ja millaisia ideaalikuvia, kertomuksia, stereotypioita ja lopulta kauhukuvia luotiin eri kansallisuuksista itäisen Keski-Euroopan alueella. Historiallisia Tutkimuksia 269 | noin 360 sivua, nidottu | 92; 97 | 148 x 210 isbn 978-952-222-660-0 | syyskuu


31 Jukka Korpela

Timo Joutsivuo

Idän orjakauppa keskiajalla

Terveys keskiajan lääketieteessä

Ihmisryöstöt Suomesta ja Karjalasta Suomesta ryöstettiin keskiajalla ihmisiä myytäväksi etelän keskusten orjamarkkinoilla. Venäläisissä kronikoissa on toistasataa kertomusta kaappausretkistä Karjalaan ja Suomeen. Koska vankien kuljetus pitkin Venäjän jokia oli kallista, pohjoisesta kannatti viedä pikkulapsia ja naisia, joista maksettiin korkeita hintoja. Vangit saattoivat päätyä orjiksi Persiaan, Kaukasiaan ja jopa Intiaan asti. Teos tarkastelee pohjoisen ihmisryöstöjä osana koko Venäjän orjakauppaa ja selvittää valaisevasti kaupan rakenteita sekä orjakaupan sosiaalista ja poliittista ulottuvuutta. Tutkimus on Suomessa uraauurtava – aiempia esityksiä aiheesta ei ole. Historiallisia Tutkimuksia 266 | 286 sivua, nidottu | 91 | 148 x 210 isbn 978-952-222-590-0 | ilmestynyt

Miten unen ja valveen tai liikunnan ja levon suhde ihmisen elämässä vaikuttavat terveyteen? Onko oikeanlainen syöminen avain terveyteen vai mielen tasapaino? Nykykeskustelussa liikkuvilla aiheilla on selvä yhteys historiaan: jo keskiajan länsieurooppalaiset lääkärit painivat näiden samojen kysymysten parissa. Terveys keskiajan lääketieteessä tarjoaa näköalan keskiajan yliopistokoulutetun lääkärin ymmärrykseen terveydestä sekä niihin keinoihin, joilla hän uskoi terveyttä voitavan ylläpitää ja elämää pidentää. Kirja kuvaa myös yliopistolääkärin koulutusta ja perustyötä sekä asemaa yhteiskunnassa. Kirja monipuolistaa ja oikoo käsityksiä niin keskiajan lääketieteestä kuin tieteestä yleensä. Historiallisia Tutkimuksia 270 | noin 330 sivua, nidottu | 91.6; 59.3 | 148 x 210 isbn 978-952-222-661-7 | syyskuu

Pirjo Markkola, Hanna Snellman ja Ann-Catrin Östman (toim.)

Kotiseutu ja kansakunta

Jussi T. Lappalainen

Kustaa III:n maasota Savo ja Kymenlaakso 1788–1790

Miten suomalaista historiaa on rakennettu Historiantutkijat ja kansatieteilijät rakentavat tutkimuksissaan kuvaa suomalaisista yhteisöistä, alueista ja paikallisista ominaispiirteistä. Kotiseutu ja kansakunta kysyy, miten yhteisön ja kansakunnan suhdetta on kuvattu, ja tekee ymmärrettäväksi tapoja, joilla yhteisöjä on käsitteellistetty historian ja etnologian tutkimuksessa. Kirja kyseenalaistaa kuvaa ”entisaikojen yhteisöistä” ja niiden yhtenäisyydestä, ja etsii uusia tapoja ymmärtää jokapäiväisen elämän historiaa. Artikkelikokoelma on tarkoitettu sekä oppikirjaksi että ajankohtaiseksi tieteelliseksi puheenvuoroksi kansainvälisen tutkimuksen kysymyksistä, joita ei ole aikaisemmin käsitelty suomen kielellä. Historiallinen Arkisto 142 | 310 sivua, nidottu | 92.8; 92 | 148 x 210 isbn 978-952-222-605-1 | ilmestynyt

Kustaa III:n sota oli varomattomasti aloitettu seikkailu, joka oli vähällä viedä Ruotsin kuninkaan ja koko valtakunnan perikatoon. Sota on historiankirjoituksessa jäänyt 1808 käydyn Suomen sodan varjoon, vaikka kyse oli suuremmasta ja ajallisesti pidemmästä yhteenotosta. Teoksessa esitetään tiiviisti sodan keskeiset tapahtumat ja osoitetaan, että Kustaa III:n sota oli paljon muutakin kuin Porrassalmen, Parkumäen ja Ruotsinsalmen voitot tai Anjalan liittona tunnettu upseerioppositio. Taistelujen kulkua kuvaavien aikalaiskarttojen avulla lukija voi perehtyä sodankäynnin taktiikan, puolustusryhmityksen ja linnoittumisen yksityiskohtiin. Historiallisia Tutkimuksia 265 | 176 sivua, sidottu | 92.5 | 230 x 210 isbn 978-952-222-571-9 | ilmestynyt


32 Jukka Gronow & Sergey Zhuravlev

Olli Matikainen & Satu Lidman (eds.)

Fashion Meets Socialism

Morality, Crime and Social Control in Europe 1500–1900

Fashion industry in the Soviet Union after the Second World War The Soviet Union was not renowned for its fashionable clothing. However, after the World War II the Soviet Government opened several parallel organizations of fashion design with fashion houses and ateliers all over the country. The post-war decades witnessed debates on destalinization, economic and social reforms and the increasing importance of the public opinion. The cold war and the peaceful competition between the two systems left their marks on clothes fashion too. Fashion offers a good insight into Soviet economic planning. Using a great variety of historical sources the book analyzes the economic, social and cultural conditions of Soviet fashion which faced many problems but had also real achievements to show. Studia Fennica Historica 20 | noin 250 sivua, nidottu | 90.21; 97.1 | 176 x 250 isbn 978-952-222-665-5 | elokuu

Joonas Ahola, Frog & Clive Tolley (eds.)

Fibula, Fabula, Fact The Viking Age in Finland This book is intended to provide essential foundations for approaching the Viking Age in Finland. The chapters are oriented to provide introductions to the sources, methods and perspectives of diverse disciplines. Discussions are presented from fields including archaeology, folklore studies, genetics, geopolitics, historiography, language history, linguistics, palaeobotany, semiotics and toponymy. Each chapter is intended to help open the resources and the history of discourse of the particular discipline in a way that will be accessible to specialists from other fields, specialists from outside Finland, and also to non-specialist readers and students who may be more generally interested in the topic. Studia Fennica Historica 18 | 519 sivua, nidottu | 92.1 | 176 x 250 isbn 978-952-222-603-7 | ilmestynyt

This book explores key themes in European history through case studies scrutinizing the much-debated concept of “social control” from its exercise within the family and local communities to interventions at the highest state level. A wide range of regulated practices and institutions can be treated as manifestations or forces of social control. Their common feature is the way in which they develop a set of practices and rituals, some of which are enduring and seemingly unchanging, some in a state of transition or subjected to challenges, and others “new” and in the process of formation. Studia Historica 84 | 362 sivua, nidottu | 30.12; 30.16 | 148 x 210 isbn 978-952-222-572-6 | ilmestynyt

Linda Kaljundi, Eneken Laanes & Ilona Pikkanen (eds.)

Novels, Histories, Novel Nations Historical Fiction and Cultural Memory in Finland and Estonia This book comprises of a theoretical preface, a comparative survey of Finnish and Estonian historical fiction in their socio-political contexts, case studies by literary scholars and historians and a summary chapter that places Finnish and Estonian historical fiction in a broader European perspective. It is one of the very few edited collections of comparative studies on Finnish and Estonian literature. The volume is highly relevant to academics and students interested in cultural memory and nationalism studies at large. The book demonstrates that historical fiction is a stimulating research subject for various disciplines, including history, ethnology, cultural studies, art history and film studies. Studia Fennica Historica 19 | 343 sivua, nidottu | 86.12; 86.7 | 176 x 250 isbn 978-952-222-629-7 | toukokuu


I.K. Inha 1894, SKS kansanrunousarkisto

33

Varjoon jäänyt Kanteletar Kalevalan juhlavuoden lisäksi tänä vuonna juhlitaan myös Kanteletarta, jonka julkaisemisesta tulee kuluneeksi 175 vuotta. Elias Lönnrotin kokoamaa runoantologiaa on kutsuttu Kalevalan ”sisarteokseksi”, mutta se on silti suotta jäänyt kansalliseepoksen varjoon. Harva tietää, että Lönnrot aikoi julkaista teoksesta laajemman version, mutta työ jäi kesken. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi Lönnrotin Kantelettaren kahdessa osassa vuosina 1840–41. Teoksen ilmestymistä seurasivat kiittävät arvostelut ruotsinkielisen sivistyneistön päälehdessä, Helsingfors Morgonbladissa. Kokoelman herkkiä, suruvoittoisia lauluja ihailtiin, ja runoja ryhdyttiin heti kääntämään suomea taitamattomille. Kolmiosainen Kanteletar sisältää yhteensä 652 runoa, joiden välityksellä Lönnrot esitteli laajasti ja monipuolisesti lyyristä laulurunoutta. Vaikka Kanteletarta voidaan pitää verrattain realistisena kansankuvauksena, siloitti Lönnrot runojen julkaisemisasua ja jätti kokoelman ulkopuolelle monia eroottissävytteisiä runoja.

Lönnrotille Kanteletar oli alati muotoutuva kokonaisuus, ja kenties Kalevalaakin läheisempi. 1870-luvun lopulla Lönnrot palasi laulurunoihin, ja tekeillä oli uusi, korjattu ja laajennettu Kanteletar-painos. Työ kuitenkin katkesi Lönnrotin kuolemaan 1884.

Uusi Kanteletar tutkimuksen kohteena Tutkijoilta ja suurelta yleisöltä lähes tuntemattomaksi jäänyt Lönnrotin viimeinen kansanrunojen toimitustyö sisältää lukuisia käsikirjoitusniteitä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistossa. Kuten Kalevalassa, Lönnrot pyrki täydellisempään, parempaan ja laajempaan kokonaisuuteen hyödyntämällä kaiken siihen asti kerätystä runoaineistosta. Itse hän arveli uuden Kantelettaren olevan valmistuessaan ainakin puolet entistä painosta laajempi. Lönnrotin viimeinen jättiuurastus jäi kokonaisuudessaan painamatta ja unohtui. Mitä jos Lönnrot olisi ehtinyt julkaista “Uuden Kantelettaren”? Olisiko se muuttanut käsityksiämme kansanlyriikasta, rahvaan tunteista tai Lönnrotista itsestään? Tutkijoille Lönnrotin käsikirjoituskokoelma tarjoaa uudenlaista ymmärrystä Kanteletar-kokonaisuudesta, Lönnrotin työskentelymenetelmistä ja runouskäsityksestä. Aineisto avaa ikkunoita myös tutkimushistoriaan ja aikakauden julkaisupolitiikkaan. Kirjoittaja Niina Hämäläinen työskentelee SKS:n tutkimusosastolla kansanlyriikan keruu- ja julkaisukäytäntöjä käsittelevän post doc -tutkimuksen parissa.


34

Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa tapahtuu

Syksyn 2015 tapahtumia 10.9.

Kielletyt kirjat, SKS:n Kirjan vuoden seminaari

20.8.

Taiteiden yö SKS:ssa

16.9.

SKS:n kirjakeskiviikko

22.9.

Kansanmusiikin oppilaskonsertti

9.10.

Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivän tilaisuus

14.10.

SKS:n kirjakeskiviikko

20.10.

Kansanmusiikin oppilaskonsertti

5.11.

Pohjoismainen arkistojen päivän tilaisuus

18.11.

SKS:n kirjakeskiviikko

24.11.

Kansanmusiikin oppilaskonsertti

Tilaisuudet ovat SKS:n juhlasalissa (Hallituskatu 1, Helsinki), jos ei toisin mainita. Tarkista tilaisuuden aika ja ohjelma SKS:n tapahtumakalentereista: www.finlit.fi.

Seuraa SKS:aa SKS:n blogi: Vähäisiä lisiä – kirjoituksia kulttuurista, tutkimuksesta ja kulttuuriperinnöstä www.finlit.fi/blogi SKS Facebookissa: www.facebook.com/ suomalaisenkirjallisuudenseura SKS Instagramissa: www.instagram.com/ suomalaisenkirjallisuudenseura SKS Twitterissä: www.twitter.com/SKS_finlit SKS Kirjat Twitterissä: www.twitter.com/skskirjat Voit myös tilata SKS:n uutiskirjeen osoitteessa www.finlit.fi > Ajankohtaista

SKS messuilla 26.–27.6. Vanhan kirjallisuuden päivät Sastamalassa 2.–4.10.

Turun kirjamessut

14.–18.10. Frankfurtin kirjamessut 22.–25.10. Helsingin kirjamessut

Kalevalan päivänä 2015 Metropolian näyttämötaiteen opiskelijat esittivät Kalevalan 20 minuutissa. Kuvassa meneillään sammon ryöstö. Kuva: Elina Manninen, SKS.


35

SKS:n kustantamo Yhteystiedot

Kirjatilaukset

Haluatko kirjailijaksi?

Mariankatu 7 A, Helsinki puhelinvaihde 0201 131 231 www.finlit.fi > Yhteystiedot > Kustantamo

Jälleenmyyjät Kirjavälitys Oy 010 345 1520, faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi

SKS:n verkkosivuilta www.finlit.fi löydät tietoa SKS:n kustannusprofiilista ja ohjeet kirjaidean tai käsikirjoituksen tarjoamisesta.

Tiedotus

Suoramyynti kirjamyynti@finlit.fi

tiedekäsikirjoitukset: tiedekirjat@finlit.fi muut tietokirjat: tietokirjat@finlit.fi

tiedottaja Minttu Nikkilä 040 736 1313, minttu.nikkila@finlit.fi arvostelukappaleiden tilaukset: arvostelukappaleet@finlit.fi

Verkkokauppa www.finlit.fi/kirjat

Teokset Ainola 16 Arkkipiispantalo 20 Dokumentin utopiat 30 Eija-Liisa Ahtila 14 Eksotisoidut esineet ja avartuva maailma 27 Elämää juoksuhaudoissa 21 Emil Cedercreutz 15 F. E. Sillanpää 17 Fashion Meets Socialism 32 Fibula, Fabula, Fact 32 Helsingissä puhuttavat suomet 28 Her Own Worth 26 Huumorin skaalat 26 Hyvinvointia metsästä 23 Hyvän elämän filosofiaa 5 Hyöty ja tiede 19 Idän orjakauppa keskiajalla 31

Imperatiivi, käsky, direktiivi 28 Inkerin kirkon neljä vuosisataa 20 ”Jokainen nuotti pitää elää” 16 Juureva kosmopoliitti 22 Kainun kielen grammatikki 29 Kalevala 6 Kansallisten instituutioiden muotoutuminen 30 Kieli verkossa 28 Kohtu 4 19 Koko kansan kasetti 27 Kotiseutu ja kansankunta 31 Krafterna som byggde Helsingfors 1945–2010 18 Kulttuuripolitiikan liikkuvat rajat 27 Kustaa III:n maasota 31 Lastenkirja. Nyt 29

Laulun tenhoisa taika 17 Länsi-Suomen kansanrunous 8 Millaista on olla eläin? 3 Morality, Crime and Social Control in Europe 1500–1900 32 Neandertalinihminen 4 Noves, Histories, Novel Nations 32 Pieni kansa, pitkä muisti 24 Piirtäjän maisema 25 Pohjoinen uusrokokoo 13 Puukauppamuistoja 26 Riimut 9 Saako sinutella vai täytyykö teititellä? 28 Sata kirjaa, tuhat suomennosta 29 Satavuotisen toiminnan jälkiä 15 Sigurd Frosterus 12 Sota Venäjällä – Venäjä sodassa 22

Sotiemme veteraanit 21 Suomalainen rivitalo 25 Suomalaisen kestävyysjuoksun historia 23 Suomalaisten arvot 5 Suomen talvi 10 Suomi-unkari-sanakirja 29 Svengaa kuin hirvi 8 Terveys keskiajan lääketieteessä 31 The Donor’s Works 14 Tiedon metropoli 18 Uskonnon ja sukupuolen risteyksiä 27 Vieroksutut kohtalotoverit 30 Vilhelm Hammershøi 12 Vlad Seivästäjä ja vampyyrikreivi Dracula 9 Ylioppilastekstejä 2015 22

Kleemola, Olli 21 Knuuttila, Seppo 26 Koivunen, Elina 27 Korpela, Jukka 31 Koskinen, Kaisa 29 Koskinen-Koivisto, Eerika 26 Kovács, Magdolna 29 Kovács, Ottilia 29 Kulkki-Nieminen, Auli 22 Kurkela, Vesa 27 Kurttila, Mikko 23 Kuurne, Laura 13 Laanes, Eneken 32 Laine, Jaana 26 Lampela, Elina 26 Lappalainen, Hanna 28 Lappalainen, Jussi T. 31 Lauhakangas, Outi 8 Lauranto, Yrjö 28 Lehtonen, Heini 28 Lidman, Satu 32 Lukkarinen, Ville 25 Luntinen, Pertti 22 Luojus, Susanna 12 Malmström, Synnöve 14

Manner, Sanna 29 Markkola, Pirjo 31 Markus, Kaija 29 Matikainen, Olli 32 Mustola, Marleena 29 Niiniluoto, Ilkka 5 Nikinmaa, Joona 26 Nikula, Riitta 25 O’Neill, Itha 12 Oja, Heikki 9 Paarma, Jukka 20 Paaskoski, Jyrki 20 Pajamo, Reijo 17 Paloposki, Outi 29 Paulaharju, Marjut 8 Pekkarinen, Jussi 19 Pikkanen, Ilona 32 Pilke, Helena 21 Rajala, Panu 17 Rouhikoski, Anu 28 Räihä, Antti 30 Sedergren, Jari 30 Seppälä, Mikko-Olavi 22 Sievänen, Tuija 23 Sihvo, Jouko 20

Sivonen, Pauli 14 Snellman, Hanna 31 Sorjonen, Marja-Leena 28 Söderholm, Eira 29 Tanskanen, Sanna-Kaisa 28 Telkänranta, Helena 3 Tolley, Clive 32 Tuulentie, Seija 23 Tuulikangas, Sanna 15 Tyrväinen, Liisa 23 Uimonen, Heikki 27 Uino, Ari 21 Waenerberg, Annika 15 Valjakka, Timo 12 Valste, Juha 4 Vares, Vesa 30 Vecsernyés, Ildikó 29 Vélez Cea, Manuel 15 Vettenniemi, Erkki 23 Virtanen, Timo 16 Vuola, Elina 27 Zhuravlev, Sergey 32 Östman, Ann-Catrin 31

Tekijät Ahola, Joonas 32 Ahonen, Johanna 27 Aro, Päivi 22 Blomstedt, Severi 16 Forsberg, Ulla-Maija 29 Frog 32 Gronow, Jukka 32 Gutman, Laura 13 Hakamies, Pekka 26 Helasvuo, Marja-Liisa 28 Helkama, Klaus 5 Hottinen-Puukko, Heli 10 Hovi, Tuomas 9 Häggman, Kai 24 Häikiö, Martti 18, 19 Häkli, Esko 16 Häyrynen, Simo 27 Isosävi, Johanna 28 Johansson, Marjut 28 Joutsivuo, Timo 31 Kaljundi, Linda 32 Karonen, Petri 30 Kervanto Nevanlinna, Anja 18 Kilpiö, Kaarina 27 Kippola, Ilkka 30


SKS:n koko valikoima helposti netistä

www.finlit.fi/kirjat rjjatt

www.finlit.fi | sks@finlit.fi | puh. 0201 131 231 | Hallituskatu 1, 00170 Helsinki

Profile for Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA  

SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA  

Advertisement