Page 1

6

1/201

L

IT A SO J U AU L

HL TO J U

LM I EN I

A JA LE K U T I| A L KO N E MIN UTU A T O IT

AM UTT

KAN A AN

SAL

I ST LISP U

OON

16


Sisällys 1/2016 Kansi

Heidi Gräsbeck johtaa Nordklang16-festivaalin isäntäkuoroa Sekakuoro Kulkusia. Kuva Vesa-Matti Väärä.

Pääkirjoitus 3 Ajassa 4 Musiikki soi edelleen Vanhan ylioppilastalon Musiikkisalissa 7 Laulu- ja soittojuhlien ilmoittautuminen alkoi 8 Matti Heinonen ajautui äänittäjäksi onnekkaiden sattumien kautta 10 Tule kajauttamaan kansallispuistoon 12 Lauluyhtyeet koolla Vantaalla 14 Kuoromusiikin talvipäivät Oulussa 16 Ääni-improvisaatio tarjoaa eväitä kuoron kehittämiseen 19 Nuottinurkka 20 Menestyksen avaimia etsimässä 22 Kuorot 24 Erikoisliitot 30 Arviot 37 Sulasol-lehti 2/16 ilmestyy 4.5.2016 ja sen aineistopäivä on 4.4.2016.

Suomen Laulajain ja Soittajain Liiton jäsenlehti, 66. (94.) vuosikerta

Sulasol-lehti on Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen

Metsähallitus / Kimmo Penttinen

Päätoimittaja Ahti Viluksela puh. 010 8200 233, lehti@sulasol.fi Toimituskunta Virpi Häyrinen, Mikko-Oskari Koski, Rosa-Mari Levola, Inari Tilli, Maija Rinne-Forsberg, Eino Ruikka, Helena Toivanen, Ahti Viluksela Ulkoasu Ahti Viluksela Tilaukset ja osoitteenmuutokset lehti@sulasol.fi Laskutus Päivi Holopainen, puh. 010 8200 235 paivi.holopainen@sulasol.fi Tilaushinta 20 /vuosikerta, irtonumero 6 , neljä numeroa vuodessa Painopaikka PunaMusta Oy, Joensuu 2016 ISSN-L 0781-7061 ISSN 0781-7061 (Painettu) ISSN 2323-1327 (Verkkojulkaisu) Julkaisija Sulasol, Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto ry., Klaneettitie 6-8, 00420 Helsinki, lehti@sulasol.fi, www.sulasol.fi Kuvittele kansallismaisema. Esimerkiksi näkymä Ukko-Kolin laelta Pieliselle tai horisontissa siintävä Pallastunturi. Ja kuvittele sinne juuri sinun kuorosi kajauttamaan Suomen luontoa ylistävää musiikkia satavuotiaan Suomen kunniaksi.


Pääkirjoitus

Poimi rusinoita pullasta… Tule ja poimi rusinoita (monikko!) pullasta ihan luvan kanssa! Sulasolissa tapahtuu todella hienoja ja merkittäviä asioita lähiaikoina. Jokainen musiikin harrastaja, niin soittaja kuin laulajakin, voi nyt valita monesta kiinnostavasta tapahtumasta omansa. Elokuussa kokoonnumme Aurajoen rantamille. Silloin kajahtaa NordKlang16, joka on kaikkien kuoromuotojen pohjoismainen tapahtuma. NordKlang tarjoaa aamulauluja, konsertteja, työpajoja sekä riemukasta yhdessä oloa. Metsähallituksen kanssa Sulasol toteuttaa #Luontoon yhdessä -tapahtumia vuoden 2017 aikana. Tällöin valloitamme laulaen ja soittaen toivottavasti kaikki 40 suomalaista kansallispuistoa. Ehkäpä juuri sinun kuorosi tai orkesterisi esiintyy tunturin laella tai meren luodolla, eikä vehmas lehtimetsäkään ole hassumpi paikka antaa musiikin tulvia luontoon. Sitten on Sulasolin Laulu- ja soittojuhlien vuoro. Toukokuussa 2017 kokoonnumme suurella joukolla Hämeenlinnaan, jossa tavoitteena on, että koko seutukunta soi ja helisee laulun ja soiton tahtiin. Valtaamme kadut, kapakat, torit, kirkot ja konserttisalit. Näytämme, mikä voima musiikilla on ja näytämme, miten hauskaa yhdessä soittaminen ja laulaminen on. Sitä iloa ei sitten pidättele mikään! Ja kun tähän kaikkeen lisätään vielä Sulasolin erikoisliittojen, piirien sekä yksittäisten kuorojen ja orkestereiden järjestämät tapahtumat, koulutukset ja konsertit, tarjolla on runsas ja monipuolinen kattaus harrastustoimintaa. Ethän jää mistään paitsi – innostu, tule mukaan ja poimi rusinoita pullasta! Kevään valoa odotellen…. Virpi Häyrinen

toiminnanjohtaja

3


Ajassa KONSERTTIKALENTERI

• University of Richmond Schola Cantorum and Women’s Ensemble su 6.3. klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Joht. Jeffrey Riehl ja David Pedersen. Vapaa pääsy • KYN 35 -juhlakonsertti ti 15.3. klo 19 Savoy-teatteri. Naiskuoro KYN, johtaa Kaija Viitasalo, Johanna Juhola, harmonikka, Kirmo Lintinen, piano, Panu Savolainen, vibrafoni. Liput kuorolaisilta ja ovelta 20/15 e, kannatuslippu 35e (sis. kuohuviinitarjoilun ja parhaat paikat), Lippupalvelusta 22,50/17,50/37,50 e www.kyn.fi ja fb.com/ KYNchoir • J.S. Bach: Matteus-passio – Suomen Laulun 105. Matteus-passio Johanneksen kirkossa Helsingissä kiirastorstaina 24.3. klo 19.00. Orkesterina Suomalainen barokkiorkesteri, kapellimestarina Esko Kallio. Solistit: Niall Chorell evankelista, Arttu Kataja Jeesus, sopraano Ursula Langmayr, altto Erica Back, tenori Juho Punkeri ja basso Markus Suihkonen. Lapsikuorot Candomini, Kannelkellot ja Helsingin konservatorion nuoret laulajat. Liput 59/49/42/27/22 euroa kuorolaisilta, kuoron nettisivujen puodista www.suomenlaulu.fi, ovelta ja Lippupisteestä (palvelumaksu alk. 2,50 e www.lippu.fi). • Kiuruveden Naislaulajien 70-vuotisjuhlakonsertti Kiuruveden kulttuuritalolla la 14.5. klo 15.

Taiteellista johtajaa haetaan

, kaamos

Kamarikuoro Kaamoksen kannatusyhdistys ry. hakee uutta taiteellista johtajaa 1.8.2016 alkaen. Tarjoamme mahdollisuuden työskennellä taitavien k a m a r i kuoro ja sitout uneiden laulajien kanssa mielenkiintoisen kuoromusiikin ja monipuolisten projektien parissa. Edellytämme uudelta taiteelliselta johtajaltamme soveltuvaa koulutusta ja työkokemusta, vahvaa taiteellista näkemystä, hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä verkostoitumiskykyä. Lisäksi arvostamme monipuolista kuoromusiikin ja sen eri tyylien tuntemusta sekä innostunutta ja ammattimaista otetta työhön. Hakemuksen, ansioluettelon ja palkkatoiveen pyyk a m a r i kuoro dämme toimittamaan 28.2. mennessä. Lisätietoja: www.kamarikuorokaamos.fi

, kaamos

Tuusulan Mieslaulajat hakee kuoronjohtajaa huhtikuusta 2016 alkaen. Musiikillisesti kuoromme liikkuu hyvin laajalla alueella perinteisestä mieskuoromusiikista viihdemusiikkiin, joululauluihin, hengelliseen musiikkiin ja suomalaisen musiikin helmiin. Toivomme tulevalta johtajalta innostusta, tavoitteellisuutta sekä kykyä kehittää kuoromme musiikillista ilmaisua ja ohjelmistoa. Vapaamuotoiset hakemukset 29.2. mennessä osoitteeseen hallitus@tuusulanmieslaulajat.fi. Valitut ehdokkaat tulemme kutsumaan haastatteluun sekä antamaan työnäytteen maaliskuun aikana. Lisätietoja osoitteesta www.tuusulanmieslaulajat.fi.

4

, kaamos k a m a r i kuoro

Vaasan Kuorofestivaali 2016 Järjestyksessään 24. Vaasan Kuorofestivaali järjestetään 4.–8.5.2016. Festivaalikansaa saapuvat hurmaamaan tänä vuonna mm. seuraavat kokoonpanot: -Kansainvälistä mainetta niittänyt ruotsalainen lauluyhtye The Real Group, joka on laulanut jo yli 20 vuotta yhdessä ja tehnyt yli 2000 esiintymistä ympäri maailmaa. -Estonian Philharmonic Chamber Choir Virosta, jonka levytykset ovat olleet ehdolla Grammypalkinnon saajaksi yhteensä 14 kertaa. -Ylioppilaskunnan Laulajat konsertoi Sibeliuksen a cappella -ohjelmistolla Suomen lisäksi Sveitsissä, Saksassa ja Ranskassa. -Vuonna 1972 perustettu Oulaisten Nuorisokuoro

on erityisen runsaasti laulanut uutta musiikkia, myös useita suomalaisten nykysäveltäjien teoksia kantaesityksinä. -Barbershop Quartet Sterling USA:sta on viihdyttänyt yleisöä ympäri maailmaa ja ollut aiemminkin Vaasan Kuorofestivaalin pääesiintyjänä- Strling on yleisön ehdoton suosikki. Lisäksi useita kymmeniä muita kuoroja ilahduttaa yleisöä toukokuun alussa. Tervetuloa Vaasaan kokemaan unohtumaton festivaali! www.vaasachoirfestival.fi “Singing in a choir is good for the heart.” Björn Vickhoff, the University of Gothenburg, Sweden

Kuorokonsertteja Yle Radio 1:ssä keväällä 2016 •to 17.3. klo 19.03 Kirkko Soikoon -festivaali: Latvian valtionkuoro sekä Helsingin kaupunginorkesteri, joht. Andres Mustonen. Alexander Raskatov: Crying in the wilderness, Franz Liszt: Dante-sinfonia. Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Helena Hannikainen. •la 26.3. klo 19.03 Kirkko Soikoon -festivaalin 20-vuotisjuhlakonsertti. Key Ensemble, SibeliusAkatemian barokkiorkesteri sekä Erica Back, mezzosopraano, Jaakko Kortekangas, baritoni. Eero Hämeenniemi: Lux et Tenebrae, kantaesitys. J.S. Bach Brandenburgilaiset konsertot 4. ja 5. Franz Biberin sonaatteja. Helsingin tuomiokirkossa 18.3. äänitetyn konsertin toimittaa Anu Jaantila. •ke 20.4. klo 19.03. Encanto-festivaali: Tuomaskuoron laulajista koostuvan Thios Omilos -mieskvarte-

tin konsertti. Kauniaisten kirkossa 16.4. äänitetyn konsertin toimittaa Inari Tilli. •la 23.4.klo 19.03 400 vuotta William Shakespearen kuolemasta. Helsingin kamarikuoro. joht. Nils Schweckendiek sekä Otto Tolonen, kitara. Freeman, Vaughan Williams, Tavener, Martin, Henze. Konsertin radioinnin Temppeliaukion kirkosta toimittaa Anu Jaantila. •ke 27.4. klo 19.03 Kampin Laulun 25-vuotisjuhlakonsertti. Joht. Kari Turunen. Helsingin konservatorion salissa 23.4. äänitetyn konsertin toimittaa Inari Tilli. •to 5.5. klo 19.03 Yleisradion vuoden nuorisokuoron kevätkonsertti. Cantus Michaelis, joht. Johanna Tähkäpää. Suoran lähetyksen Helsingin Ritarihuoneelta toimittaa Inari Tilli.

Jäsentietojen ylläpito, viestintä ja kotisivut hallintaan yhdellä työkalulla

Lippuetu RSO:n konserttiin

Excel-tiedostot ja hankalat tavat ylläpitää jäsentietoja ovat edelleen monen yhdistyksen todellisuutta. Mutkikkailla ja heikosti yhteensopivilla, usein muuhun kuin yhdistyskäyttöön suunnitelluilla välineillä tietoturvastakaan ei ole niin helppo huolehtia. Sulasol ja Yhdistysavain suosittelevat jäsenyhdistysten käyttöön peruskäytöltään ilmaista Yhdistysavain Rekisteriä, jolla jäsentietojen ylläpidon, sähköposti- tekstiviesti- ja kirjeviestinnän sekä jäsenmaksut voi hoitaa yhdessä paikassa. Tuote on yksinkertainen käyttää, mutta taipuu silti erilaisiin tilanteisiin vapaasti muokattavien kenttien ja tehokkaiden tietojen suodatustoimintojen ansiosta. Jäsenrekisterin lisäksi Yhdistysavaimesta löytyvät yhdistysten tarpeisiin suunnitellut kotisivutyökalut, joilla kuka tahansa osaa rakentaa toimivan sivuston. Yhdistysavaimen maksulliset versiot (joilla on mahdollista rakentaa näyttävät kotisivut) tarjotaan Sulasolin jäsenyhdistyksille alennetuin hinnoin: Start-versio vain 10,90 €/kk tai Plus-versio 23,80 €/kk. Mukaan yhdistykset saavat .sulasol.net -verkkotunnuspäätteen. Helpomman jäsenrekisterin, kotisivut tai molemmat otat hetkessä käyttöön osoitteessa www.yhdistysavain.fi/sulasol. Käyttö alkaa aina sitoumuksetta ilmaisversiolla.

Felix Mendelssohn: Elias-oratorio, Radion Sinfoniaorkesteri, Hannu Lintu, kapellimestari Soile Isokoski, sopraano, Karen Cargill, mezzosopraano, Lothar Odinius, tenori, Arttu Kataja, basso Savonlinnan oopperajuhlakuoro, Helsingin kamarikuoron laulajia LIPPUETU SULASOLIN JÄSENILLE: Normaalihintaiset liput 15 € / lippu (Musiikkitalon lipunmyynnistä) tai 17,50 € / lippu (Lippupalvelun muut myyntipisteet). Tunnus SULASOL. Tarjous on voimassa niin kauan kuin lippuja riittää. (Norm. hinta 20–32,50 €).

Sävelsilta Pieksämäellä Pieksämäellä, Etelä-Savossa, pidetään kansainvälinen Sävelsilta-kuorofestivaali 30.4.–1.5.2016. Tapahtumasta on tarkoitus tulla jokavuotinen kuorokatselmus niin kotimaisille kuin ulkomaisille kuoroille. Toivomme haastavasta ajankohdasta huolimatta, että mahdollisimman moni kuoro tulisi tapahtumaan mukaan. Järjestelytoimikunta tekee työtä saadakseen mukaan kuoroja Venäjältä ja Virosta. Ensimmäinen yhteinen tapahtuma oli toukokuussa 2014, jolloin Pieksämäellä vieraili moskovalainen naiskuoro ja lauluryhmä. Konsertteja oli myös Varkaudessa ja Leppävirran kirkossa. Tarkemmin tapahtumaan voi tutustua nettisivuillamme www.savelsilta.fi.


Ajassa Esko Kallio on Vuoden kuoronjohtaja 2015 Markus Manner

Suomen Kuoronjohtajayhdistys ry on valinnut Vuoden 2015 kuoronjohtajaksi Esko Kallion Helsingistä. Kallio (s. 1974) on tehnyt pitkäjänteistä ja päämäärätietoista työtä useiden harrastaja- ja ammattilaiskuorojen kanssa kotimaassa ja ulkomailla. Hän johtaa tällä hetkellä Turun konservatorion kamarikuoroa (2013–), Espoon nuorisokuoro Candominoa (2005–) sekä Suomen Laulua (2002–). Kallio tunnetaan rohkeana nykysäveltäjien teosten tulkitsijana ja kantaesittäjänä. Hänen ansiokas työnsä on noteerattu mm. kuoronjohtajapalkintojen sekä palkittujen levytysten muodossa. Kalliolle myönnettiin lupaavan nuoren johtajan erikoispalkinto Madetoja-mieskuorokilpailussa vuonna 2000 ja kuoronjohtajan erikoispalkinto Tampereen Sävel -kuorokatselmuksessa vuonna 2003. Hämäläis-Osakunnan Laulajien levy Lehdellä valittiin sekä Vuoden kuorolevyksi että ehdokkaaksi Vuoden klassinen Emma -palkinnon saajaksi vuonna 2009. Kesällä 2015 Turun konservatorion kamarikuoro saavutti kolme kultaleimaa Tampereen Sävel

-kuorokatselmuksessa ja nuorisokuoro Candomino valittiin Ylen Vuoden nuorisokuoroksi 2014–2015. Kuoronjohtamisen lisäksi Kallio on toiminut kuoronjohdon opettajana kursseilla mm. SibeliusAkatemiassa ja Liszt-Akatemiassa Budapestissa. Hän on toiminut myös tuomaritehtävissä useissa lauluyhtye- ja kuorotapahtumissa.

Kotiseudun tarinoista konserttiohjelmia kouluihin Kalevalaseura, Konserttikeskus ja  Suomen Kotiseutuliitto haastavat ideoimaan koulukonsertteja kotiseudusta. Ohjelmakilpailun tavoitteena on saada Konserttikeskuksen ohjelmistoon korkeatasoisia esityksiä ala- ja yläkoululaisille. Kilpailu liittyy vuoden 2017 itsenäisen Suomen satavuotisjuhlinnan  teemaan ”Yhdessä”. Haettavien konserttiohjelmien pääpaino on musiikissa, mutta ne voivat sisältää myös muita näyttämötaiteellisia elementtejä. Musiikinlaji on  vapaa. Tee kertomuksista juonellinen kokonaisuus tai erillisten kertomusten

KOULUTUS- JA TAPAHTUMAKALENTERI

sikermä, sävellä tai koosta siihen musiikki ja suunnittele näyttämöllinen esillepano. Haku kilpailuun avautuu Konserttikeskuksen sivuilla 1.8. ja päättyy  15.9.2016. Tarkemmat osallistumisohjeet julkaistaan maaliskuussa. Valitut ehdotukset palkitaan 3 000 euron tunnustuspalkinnolla. Lisäksi jokainen toteutettava ohjelma saa 2 000 euron tuotantotuen. Valitut ohjelmat otetaan mukaan Konserttikeskuksen koulukonserttiohjelmistoon lukuvuodesta 2017–18 alkaen. Voittajat julkistetaan marraskuussa 2016. [konserttikeskus.fi]

2016 • 18.–20.3. Suomen Mieskuoroliiton Talvipäivät Oulussa [mieskuoro.fi] • 18-20.3. Suomen Naiskuoroliiton Naiskuoropäivät laivalla [snkl.sulasol.fi] • 9.–10.4. Sekakuoropäivät Torniossa [skl.sulasol.fi] • 23.4. Kuorotellen-kuorokatselmus Ikaalisissa [viihdekuoroliitto.net] • 12.–14.5. Nordic-Baltic Male Choir Festival, Reykjavik, Islanti • 12.–22.6. Nuorten Musiikkileiri ja viulun mestarikurssi Kanneljärven opistolla Lohjalla [soli. sulasol.si] • 7.–16.7. Puhallinmusiikkileiri ja mestarikurssit Raudaskylän opistolla Ylivieskassa [soli.sulasol.fi] • 29.7.–7.8. Eurochoir 2016, San Vito al Tagliamento (Italia) ECA-EC:n projektikuoro 18–30-vuotiaille laulajille • 30.7.–2.8. Aunuksen Musiikkifestivaali [aunuksenmusiikkifestivaali.com] • 3.–7.8. Nuorten Kuoroliiton Kuorokesä-leiri Ikaalisissa [nukl.sulasol.fi] • 3.–7.8. Nordklang 16, Turku. Pohjoismainen festivaali kuorolaulajille [nordklang.fi] • 4.–6.8. Laula kanssain -laulujuhlat Joensuussa [laulakanssain.fi] • 23.–24.9. Kansainvälinen Harald Andersén -kamarikuorokilpailu, Helsinki 2017 • 12.–14.5. Sulasolin Laulu- ja soittojuhlat Hämeenlinnassa • 22.–29.7. 11th World Symposium on Choral Music, Barcelona, Espanja

Vinkkejä musiikkitapahtuman järjestämiseen videolta Sulasol on käynnnistänyt aikansa ensimmäisen audiovisuaalisen projektin, jonka päämääränä on luoda jäsenistölle opasvideosarja musiikkitapahtumien järjestämiseen. Yhteensä kymmenellä videolla esiintyy Sulasolin aktiiveja ja kokeneita tapahtumajärjestäjiä, jotka kertovat vinkkejä tapahtumajärjestämisen eri osa-alueille. Videoiden visuaaliseen ja tekniseen luomiseen on pestattu aiemmin Sulasolilla viestintätehtävissä työharjoittelussa ollut Tytti Kuusinen, joka opiskelee nykyään Seinäjoen ammattikorkeakoulussa kulttuurituottajaksi mediatuotannon suuntautumisella. Projekti toimii samalla Tytin opinnäytetyönä. ”Kirjastot ja netti ovat täynnä erilaisia tekstioppaita tapahtumajärjestämiseen. Mielestäni meidän lähestymistapamme videon muodossa on nykyaikaisempi, jännittävämpi ja uusia mahdollisuuksia avaava. Tutut kasvot videoilla takaavat sen, että lopputulos on mahdollisimman paljon Sulasolin näköinen ja kuuloinen”, arvioi Tytti.

Laulamaan kansainväliseen kuoroon

”On hauskaa tehdä jotain uutta ja innovatiivista, joka palvelee Sulasolin jäsenistöä ja vastaa siihen toiveeseen, joka jäsenistöltä on useaan otteeseen tullut. Tapahtumien järjestäminen, niin pienten kuin suurtenkin, vaatii tietyt askeleet ja toimenpiteet, jotta hommassa onnistutaan. Toivomme nyt, että tuottamamme videosarja toisaalta auttaa ja toisaalta myös rohkaisee järjestämään erilaisia musiikkitapahtumia”, toteaa Virpi Häyrinen. Videoiden aihejaottelu kattaa musiikkitapahtuman järjestämisen tärkeimmät asiat, kuten budjetoinnin, ideointivaiheen ja organisoinnin. Videoiden julkaisu tapahtuu Sulasolin Vimeo-kanavalla huhtikuun lopusta alkaen kerran viikossa, joten luvassa on samalla sosiaalisen median välityksellä seurattavissa oleva viikottainen tapahtuma. Tämän jälkeen videot jäävät jäsenistön hyödynnettäväksi tulevaisuuteen. Pysykää siis kuulolla Sulasolin Facebook- ja Twitter-sivuilla!

Nuorilla laulajilla on parikin eri vaihtoehtoa päästä mukaan laulamaan kansainvälisen kuoron riveihin. Eurochoir on Euroopan Kuoroliiton ECAEC:n ylläpitämä projektikuoro, johon otetaan 18–30-vuotiaita laulajia ECA-EC:n jäsenmaista. Kuoron koko on 50 laulajaa. Kuoro kokoontuu vuosittain eri puolille Eurooppaa harjoittelemaan ja konsertoimaan. Ensi kesänä Eurochoir kokoontuu 29.7.–7.8. San Vito al Tagliamentossa PohjoisItaliassa. Hakemukset lähetetään kansallisten jäsenjärjestöjen kautta (Suomessa Sulasol). Hakuaika päättyy 30.4. Kiinnostuneet voivat kysyä lisätietoja osoitteesta info@sulasol.fi. [europeanchoralassociation.org] World Youth Choir on Kansainvälisen Kuoroliiton IFCM:n projektikuoro, johon otetaan pääsykokeen läpäiseviä 17–26-vuotiaita, koulutettuja ja kokeneita laulajia. Ensi kesän sessio pidetään Weikersheimissa Saksassa 13.7.–2.8. Johtajana on italialainen Filippo Maria Bressan. Laulajien valinta tapahtuu kansallisten jäsenjärjestöjen järjestämien pääsykokeiden kautta. Tarkempia tietoja voi kysellä osoitteesta info@sulasol.fi. [worldyouthchoir.org]

5


Ajassa Veli Pyhälä in memoriam

Jyhkeä juristi Sulasolin ruorissa

Kaija Viitasalolle musiikkineuvoksen arvonimi Tasavallan presidentti on 11.12.2015 myöntänyt musiikin maisteri Kaija Viitasalolle arvonimen musiikkineuvos. Arvonimen myöntämisen perusteina olivat Viitasalon ansiot palkittuna kuoronjohtajana, näkemyksellisenä naiskuoromusiikin uudistajana ja kehittäjänä sekä monipuolisena musiikkipedagogina. Merkittävintä työtään musiikinopettajana, opettajankouluttajana ja musiikkikasvatuksen kehittäjänä Viitasalo on tehnyt päätoimessaan musiikin lehtorina Helsingin yliopiston Viikin Normaalikoulussa vuodesta 1989. Hän on vaikuttanut myös valtakunnallisesti muun muassa Koulujen Musiikinopettajat ry:ssä. Päätyönsä rinnalla Viitasalo on tehnyt uran kuoronjohtajana. Hänen pääinstrumenttinsa on jo 25 vuotta ollut naiskuoro KYN. Lisäksi hän on toiminut Suomen Naiskuoroliitossa.

6

Kari Turunen

minulle jotain”. Yhden markan korotusperinteestä päästiin eroon 1983 ja Sulasolin talous kohentui lähivuosina. Veli Pyhälän kausi merkitsi kehitystä monella muullakin saralla. Sääntöuudistuksella parannettiin kentän ja liiton yhteyksiä. Kun aiemmin vain piirit ja erikoisliitot olivat Sulasolin jäseniä, uudistuksella jäseniksi tulivat kuorot ja orkesterit. Myöhemmin vielä liiton rakennetta kevennettiin pienentämällä luottamuselinten jäsenmääriä ja lakkauttamalla puheenjohtajisto. Veli Pyhälän turvallisen jyhkeä hahmo ja bassostemmasta kertova puheääni tulivat tutuiksi monille liittohallituksen jäsenille 16 vuoden aikana. Kiitollisuudesta ja arvostuksesta kertovat osaltaan kaikki ne tunnustukset, jotka Pyhälä urallaan sai: Sulasol-standaari 1975, Sulasolin ansiomerkki 1976, Sulasolin hopeinen kunniamerkki 1980, Sulasolin kultainen kunniamerkki 1985 ja vihdoin Klemettiplaketti 1989. Pyhälän harrastuksena oli mieskuorolaulun lisäksi mm. filatelia. Sulasolille hän lahjoitti arvokkaan musiikkiaiheisen postimerkkikokoelmansa. Sulasol muistaa kiitollisena Veli Pyhälää, laulajaveljeä ja liiton kehittäjää. Markku Kilpiö Sulasolin toiminnanjohtaja 1984-90

Viitasalo on KYN:n kautta rikastanut suomalaista naiskuoro-ohjelmistoa ja uudistanut naiskuoroa instrumenttina. Hän on tuonut tilausteoksin kotimaiseen naiskuoro-ohjelmistoon muun muassa uutta suomalaista jazzia ja etnistä jazzia. Viitasalo on nostanut KYN:n suomalaiseen ja kansainväliseen kuorokärkeen. Hänen KYN:lle luomansa ainutlaatuinen ohjelmisto, sen ilmaisuvoimainen tulkinta ja kuoron sointi ovat herättäneet kotimaan lisäksi vahvaa kansainvälistä kiinnostusta. Kotimaassa järjestettävien kansainvälisten kuorofestivaalien lisäksi KYN on konsertoinut viime vuosina pääesiintyjänä kansainvälisillä festivaaleilla Taiwanissa, Ranskassa ja Latviassa. Maaliskuussa 2014 KYN ja Viitasalo saivat Suomen Naiskuoroliitolta Vuoden valopilkku -tunnustuksen työstään uudenlaisen ohjelmiston tuottajana ja sen kansainvälisenä levittäjänä. Kuoronjohtajana Viitasalo on palkittu Klemettikilpailussa vuonna 2002 YLE:n erikoispalkinnolla ja Tampereen Sävelen kuorokatselmuksessa vuonna 2011 johtajan erikoispalkinnolla. Suomen Naiskuoroliitto myönsi hänelle maaliskuussa 2015 hopeisen ansiomerkin.

Hannu Ikosesta musiikkineuvos Tasavallan president t i on 11.12.2015 myöntänyt musiikkineuvoksen arvonimen FM Hannu Ikoselle Jyväskylästä. Ikonen on toiminut Jyväskylän

Studiokuoron taiteellisena johtajana vuodesta 1993 ja on hoitanut tehtävää pitempään kuin kukaan edeltäjänsä. Hän on myös tehnyt sovitukset suureen osaan kuoron esittämistä sävellyksistä. Hänet tunnetaan kuoroväen keskuudessa kautta maan kuoromusiikille omistautuneena vaikuttajana. Hannu Ikonen työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulussa koulutuksen kehittämispäällikkönä. Hän on osallistunut Suomalainen musiikkikampus -konseptin kehittämiseen Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattiopiston yhteistyönä sekä toiminut Music Management ja Music and Media Management -koulutusten kehittäjänä ja käynnistäjänä. Ikonen toimii myös Jyväskylän Konserttisalin hanketuki -yhdistyksen hallituksen jäsenenä, Sekakuoroliiton taiteellisen toimikunnan jäsenenä sekä Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis ry:n hallituksen jäsenenä. Lisäksi hän on ollut mm. Keski-Suomen taidetoimikunnan jäsen, Keski-Suomen Konservatorion Säätiön hallituksen ja valtuuskunnan jäsen ja Finnish Society of Music Education (FiSME ry) Suomen Musiikkikasvatusseuran hallituksen jäsen. Hannu Ikonen on työskennellyt erilaisissa CD-levytuotannoissa ja nuottijulkaisuissa tuottajana ja esiintyjänä noin 150 kuoro-, kamarimusiikki- ja lastenkonsertissa Suomessa ja monissa muissa maissa. Ahti Viluksela

Ahti Viluksela

Viime joulukuussa suruviesti kertoi Veli Pyhälän (20.1.1925–17.12.2015) matkan päättyneen. Hietaniemen krematoriossa saattajina olivat vain läheiset, mutta tieto Veli Pyhälän kuolemasta on hiljentänyt laajat joukot kaikkialla, missä toimelias mies eli ja vaikutti. Veli Pyhälä suoritti ylemmän oikeustutkinnon Helsingin yliopistossa ja sai varatuomarin arvon 1953. Aktiivisen opiskelun loppuvaiheessa hän hakeutui Ylioppilaskunnan Laulajien bassoriviin, myöhemmin myös Laulu-Miehiin. YL:ssa hän toimi varapuheenjohtajana (1958–59) ja puheenjohtajana (1961–64). Sulasol-lehden haastattelussa Pyhälä arveli, että tämän taustan tuntien Ensti Pohjola puhui hänet mukaan Sulasolin hallintoon, liittohallituksen puheenjohtajaksi. Vuodesta 1973 alkaneesta pestistä tuli kaikkiaan 16 vuoden mittainen. Pankkimiehenä Pyhälää lähellä oli Sulasolin talouden kehittäminen. Tutuksi tuli Pyhälän kuuluisa slogani: ”On hyvä harrastaa kaikenlaista, kun talous on kunnossa”. Hän kirjoitti 1975 Sulasol-lehdessä, että ”jäsenistön tuki näyttää nyt ainoalta mahdollisuudelta selvitä liiton tavoitteista. Omat keinot on otettava avuksi.” Niillä hän tarkoitti ennen muuta jäsenmaksuja ja perusteli kantaansa: ”Jos yleensä pitää harrastustaan mielekkäänä ja mieluisana näen pikemmin sen sellaisena, että se saa ja voi maksaakin


Ahti Viluksela

YL harjoittelemassa Vanhan Musiikkisalissa.

Musiikki soi edelleen Vanhan ylioppilastalon Musiikkisalissa Sulasol-lehdessä on muutaman viime vuoden aikana raportoitu Vanhan ylioppilastalon Musiikkisalin käytöstä virinneen kiistan vaiheista. Talon omistava Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan toiminta ajoi talossa toimivat musiikkikorporaatiot ahtaalle. Viime syksynä aikaiseksi saatu kompromissi takaa sen, että musiikkitoiminta jatkuu Vanhalla ainakin tämän vuoden loppuun. Kiista sai alkunsa siitä, kun ylioppilaskunta ilmoitti keväällä 2013 hakevansa lisätuottoja vuokraamalla Vanhan ylioppilastalon ravintolatoiminnan ulkopuoliselle toimijalle. Vuokrausehdot käytännössä häätivät musiikkijärjestöt pois talosta ja Musiikkisalista. Parin vuoden väännön jälkeen syksyllä 2015 syntyi vihdoin kompromissiratkaisu, joka on voimassa vuoden 2016 loppuun asti. Vanhan ylioppilastalon Musiikkisalissa perinteisesti harjoitelleiden musiikkikorporaatioiden (Ylioppilaskunnan Laulajat, Ylioppilaskunnan Soittajat, Akademiska Damkören Lyran ja Akademiska Sångföreningen) edustaja, YL:n varapuheenjohtaja Ilkka Penttilä korostaa, että viime syksynä saavutettu neuvottelutulos tyydyttää kaikkia osapuolia. Sopimuksen mukaan musiikkikorporaatioilla

on Vanhan Musiikkisali käytössään kahtena iltana viikossa. Käytännössä salin käyttö on ratkaistu siten, että syyskaudella salissa harjoittelevat YL ja Akademen, kevätkaudella YS ja Lyran. Jokainen kokoonpano joutuu siis hankkimaan itselleen toisen harjoitustilan toiseksi lukukaudeksi. Aikaisemmin sali oli musiikkikorporaatioiden käytössä neljänä iltana viikossa, jolloin muita harjoitustiloja ei tarvittu. Penttilän mukaan nykyisen kompromissin kanssa voidaan elää. ”Musiikkisalin käyttö kahtena iltana viikossa ylioppilasmusiikin tarpeisiin tarkoittaa käytön tinkimistä puoleen entisestä. Uhraus kompromissin eteen on siis ollut iso, mutta ymmärrämme myös ylioppilaskunnan taloudelliset realiteetit. Musiikkikorporaatioiden mielestä talon perustamisen aikaan kerätty rahoitus sekä 143-vuotinen käytäntö tarkoittavat, ettei Musiikkisalia voi valjastaa pelkkään ravintolabisnekseen, vaan Vanhalla tulee huomioida myös sen arvokas ja alkuperäinen musiikkikulttuuri. Toimintamme on osa ylioppilastoimintaa, mutta myös korvaamattoman tärkeää kulttuuritoimintaa.” Vanha ylioppilastalo liittyy kiinteästi YL:n (ja muidenkin Vanhalla toimivien musiikkikorporaatioiden) historiaan. YL järjestää 6.4.2016 Vanhan juhlasalissa YL:n tarina -konsertin, joka vie kuulijan aikamatkalle läpi YL:n vaiherikkaan historian kohti mieskuo-

romusiikin tulevaisuudennäkymiä. Kuoro haluaa järjestää tämän konsertin nimenomaan Vanhalla. Musiikkikorporaatiot järjestivät viime lokakuussa yhteistyössä Vanhan ravintolatoimintaa pyörittävän Royal Ravintoloiden kanssa musiikkibrunssin. ”Olemme halunneet hakea yhteistyökuvioita ravintoloitsijan kanssa, ja yhteydet toimivatkin hyvin. Olemme valmiita tuomaan ylioppilaskulttuuria myös Vanhan ravintolatoiminnan yhteyteen. Musiikkibrunssi sai niin hyvän vastaanoton, että se on saamassa jatkoa sunnuntaina 6. maaliskuuta.” Nykyinen sopimus Vanhan Musiikkisalin käytöstä on siis voimassa vuoden 2016 loppuun. Syksyllä neuvotellaan jatkosta, ja tavoitteena on saada aikaiseksi pysyvä kompromissiratkaisu. ”Sitten nähdään lopullinen tilanne, mutta kyllä tässä mielestäni orastava sopu on nähtävissä. Olemme varovaisen toiveikkaita, ja ylioppilaskunnan uuden hallituksen kanssa on tavattu positiivisessa hengessä. Pysyvä sopimus olisi kaikkien etu, ja takaisi työrauhan molemmin puolin. Musiikkikorporaatioiden ainoana tavoitteena on olla mukana rakentamassa kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävää Vanhaa.” u Ahti Viluksela

7


Laulu- ja soittojuhlien ilmoittautuminen alkoi Ilmoittautuminen 2017 Laulu- ja soittojuhlille on alkanut. Linkki sähköiseen ilmoittautumislomakkeeseen löytyy osoitteesta laulujuhlat.fi. Lehden mennessä painoon juhlille oli ilmoittautunut 24 yhdistystä eli yhteensä n. 680 laulajaa. Ilmoittautuneissa on kahdeksan mies- ja naiskuoroa, seitsemän sekakuoroa ja yksi lapsi- ja nuorisokuoro. Ensimmäisinä ilmoittautuivat Sekakuoro Kulkuset Turusta, Lopen Mieslaulajat ja Lapuan Sekakuoro. Tästä on hyvä jatkaa! Kuorot ja orkesterit hyväksytään tapahtumaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoitettua henkilömäärää saa vähentää kuluitta enintään 20 % ilmoittautumisajan päättymiseen 31.12.2016 mennessä. Ilmoittautumisen jälkeen saatte sähköpostivahvistuksen ja laskun 100 euron ilmoittautumismaksusta. Ilmoittautumismaksu palautetaan henkilömäärään perustuvien osallistumismaksujen laskutuksen yhteydessä. Mikäli ryhmä peruu osallistumisensa, ilmoittautumismaksua ei palauteta. Varsinaiset osallistumismaksut laskutetaan maaliskuussa 2017. Laulu- ja soittojuhlille tulee ilmoittautua ennen majoitusten varaamista tapahtuman ajaksi. Majoitukset varataan ryhmäkohtaisesti suoraan majoitusta tarjoavilta tahoilta. Lista majoitusvaihtoehdoista hintoineen löytyy osoitteesta http://www.laulujuhlat.fi/majoi-

8

tus. Listan hinnat ovat voimassa erillisellä jelmistollaan. Konsertit ovat pääsääntöisesti varaustunnuksella, joka lähetetään ryhmille kahden tai kolmen esiintyjän yhteiskonsertilmoittautumisvahvistuksen yhteydessä. teja, joissa kullekin kuorolle tai orkesterille Sulasolin Laulu- ja soittojuhlien normaali on esiintymisaikaa enintään 30 minuuttia. osallistumismaksu on 50 euroa henkilöä koh- Esiintymismahdollisuuksia on laidasta ti, Sulasolin jäsenille halvempi alennushinta laitaan: hengelliset konsertit Hämeenlinnassa 45 euroa/hlö. Lapsi- ja nuorisokuorojen sekä ja ympäryskuntien keskiaikaisissa kirkoissa, orkestereiden osallistumismaksu on 30 euroa maalliset konsertit kaupungin konsertti- ja henkilöltä, Sulasolin jäsenille 25 euroa/hlö. juhlasaleissa, lounas-, illallis- tai kahvikonJos henkilö kuuluu useaan osallistuvaan kuo- sertit paikallisissa ravintoloissa ja kahviloissa, roon tai orkesteriin, tulee hänet ilmoittaa vain vapaamuotoiset keikat torilla yhden ryhmän osallistujamäärään. tai puistoissa, “KuoY H D E SSÄ Myös ulkomaiset kuorot ja orkesrot kuutamolla” terit (esim. ystäväkuorot muis-kapak kaLAPSET JA NUORET ta maista) ovat lämpimästi k ierros… tervetulleita tapahtumaan! I l moitkuorot kuutamolla Verkatehdas Osallistumisma ksu tautusuurkuoro Irwin Goodman pääjuhla sisältää Laulu- ja soittomisjuhlien nuottivihkon, lo Sibeliuksen syntymäkaupunki KANTAESITYS juhlakirjan sekä osallispuhallinorkesteri juhlakulkue ihan lähellä tujapassin, jolla on vapaa pääsy Laulu- ja soittojuhSOITTOA torilla tavataan kivikirkot koulutukset lien konsertteihin, kouTauno Marttinen KARONKKA Hämeen linna lutuksiin ja muihin tilaisuuksiin. Tapahtumaan voi jäähalli LAULUA kevätaurinko myös sisältyä tilaisuuksia, joista veloitetaan erillinen pääsymaksu tai joihin on varattava veloitukseton lippu etukäteen; tästä tiedotetaan erikseen Lau- m a k lu- ja soittojuhlien koko ohjelman julkaisun k e e l l a t i e d u s t e l l a a n yhteydessä. Lisäksi tapahtuman osallis- halukkuutta tällaisiin esiintymisiin, tujapassilla on luvassa alennuksia ja etuja ja tarkasta esiintymisajasta ja -paikasta paikallisilta yrityksiltä tapahtuman aikana. sovitaan kunkin halukkaan kuoron tai Tapahtuman nuottivihko ilmestyy hel- orkesterin kanssa erikseen. Jotkin kauemmikuussa 2016, ja nuottivihkot postitetaan pana sijaitsevat esiintymispaikat edellyttävät ilmoittautuneille heti kun vihko on saatavilla. esiintyjiltä omaa bussia. Nuottivihko sisältää kaikkien kuoromuotojen teokset avajaisissa ja pääjuhlassa. Karonkka- ja lounasruokailut eivät sisälly osallistumismaksuun. Ruokailut varataan syksyllä 2016 avautuvalla lomakkeella ja niistä veloitetaan erikseen. Laulu- ja soittojuhlien osallistujien on mahdollista esiintyä tapahtumassa omalla oh-

S

U

O

M I SOI!


Sulasolin liittohallitus on päättänyt tukea Sulasolin piirejä niiden järjestäessä Laulu- ja soittojuhlien yhteisharjoituksia alueensa kuoroille ja orkestereille. Jotta laulu ja soitto soivat Hämeenlinnassa 12.-14.5.2017 mahdollisimman komeasti, toivomme, että jokainen Sulasolin piiri järjestää alueellaan vähintään yhdet yhteiset harjoitukset, joissa harjoitellaan kunkin kuoromuodon omia kappaleita sekä Laulu- ja soittojuhlien ohjelmiston yhteisnumeroita. Tuen suuruus on enintään 200 euroa ja yksi piiri voi saada sen vain kerran. Tuen saaminen edellyttää, että harjoituksissa on mukana vähintään kahden eri kuoromuodon edustajia. Tukea haetaan toimittamalla vapaamuotoinen anomus Sulasolin toiminnanjohtajalle Virpi Häyriselle. Anomuksesta tulee käydä ilmi yhteisharjoitusten sisältö, aikataulu ja kustannusarvio. Tukea ei makseta enempää kuin harjoituksesta syntyy kustannuksia. On myös mahdollista, että useampi piiri yhdistää voimansa ja järjestää harjoitukset yhdessä. Tällöin jokainen mukana oleva piiri voi saada enintään 200 euron tukisumman. Tiedot lähetetään ja lisätietoja voi kysyä: virpi.hayrinen@sulasol.fi, puh. 010 8200 231 / tai Sulasol ry, Virpi Häyrinen, Klaneettitie 6-8, 00420 Helsinki.

Hämeenlinnassa juhlittiin jo vuonna 1959 ”Maamme laulava ja soittava väki on jälleen viiden vuoden tauon jälkeen lähtenyt sankoin joukoin yleisille, koko maan käsittäville laulu- ja soittojuhlille Hämeenlinnaan kokemaan innoittavia ja kohottavia juhlan ja jalon kilvan hetkiä.” Näillä sanoilla alkaa juhlatoimikunnan tarvehdys 1959 juhlien ohjelmakirjassa. Lämmin kesäsää suosi ulkoilmatapahtumia. Juhlakulkue kuljetti osallistujat asukkaiden iloksi halki kaupungin. Pääjuhlaa vietettiin Ahveniston urheiluksekuksessa, jossa hyödynnettiin olympialaisia varten tehtyjä rakenteita. Juhlille osallistui n. 160 kuoroa ja soittokuntaa. Sulasolin arkisto

Laulua ja soittoa à 200 euroa!

9


Äänittäjäksi onnekkaiden sattumien kautta Matti Heinonen tuntee hyvän äänityksen salat Matti Heinonen on tuttu nimi monelle kuorojen, orkesterien ja yhtyeiden levyäänitysten parissa työskenneille. Pitkän uran myötä on syntynyt lukuisia palkittuja äänitteitä. Helmikuun alussa 50-vuotta täyttänyt Heinonen ajautui alalle onnekkaiden sattumien kautta. Matti Heinonen on laulanut pikkupojasta lähtien. Kymmenen vuotta kului Cantores Minores -kuoron riveissä, ja sen jälkeen hän lauloi mm. Radion nuorisokuorossa. Myös harmonikansoitto kuului lapsuuden musiikkiharrastuksiin. Jo nuorena Heinonen haaveili äänittäjän urasta, mutta tuohon aikaan alan koulutusta ei juuri ollut tarjolla. Sen sijaan opiskelualaksi valikoitui tietotekniikka. ”Tienasin opiskelurahoja mm. yövartijana, ja niissä hommissa tapasin sattumalta Sauvalan Jorman, joka teki huoltotöitä äänitysstudiolle. Hän pyysi minut mukaan, ja päädyin 1980-luvun lopulla äänityskaluston huoltotöihin Helsingin Pitäjänmäessä toimineelle Soundtrack-studiolle. Siellä törmäsin äänitysalan konkariin Robi de Godzinskyyn. Hän pyysi minua ensin huoltamaan laitteistojaan ja sitten apulaisekseen äänitystöihin, ja niin alkoi hedelmällinen mestari–oppipoika-suhde.” Heinonen on käynyt erilaisia äänitysalan kursseja, mutta tärkeimmät opit ovat karttuneet käytännön äänitystöiden kautta. Oman äänitysalan yrityksen (Pro Audile Oy) Heinonen perusti vuonna 1992. Hän on toiminut äänittäjänä mm. lukuisilla Finlandia Recordsin, Ondinen ja Alban julkaisemilla levyillä. Myös monet kuorot ovat turvautuneet Heinosen ammattitaitoon äänityksissään. ”Kuoroäänityksiä olen tehnyt koko ajan, mutta muutaman viime vuoden aikana niiden määrä on lisääntynyt voimakkaasti. Tällä hetkellä yli puolet töistäni on kuorolevyjen äänityksiä, ja olen siitä todella iloinen.” Tieto hyvistä äänittäjistä leviää kuoropiireissä johtajalta toiselle. Heinonen äänittää kaikenlaista akustista 10

musiikkia, josta klassinen musiikki muodostaa pääosan. Kuorojen lisäksi asiakkaina on orkestereita ja kamarimusiikkikokoonpanoja. ”Äänityskalustoni taipuu kyllä melkein mihin genreen vaan, mutta ei minulla ole osaamista vaikkapa rock- tai heavy-musiikin miksaamiseen. Sen sijaan jazzia ja kansanmusiikkia olisi kiva päästä äänittämään enemmän.” Levyjen äänittämisen lisäksi Heinosta työllistävät äänentoistokeikat, kesäaikaan musiikkifestivaalien tallennustyöt sekä satunnaisesti TV-sarjojen äänityöt. Hän on myös ollut valmis jakamaan tietojaan ja taitojaan opettamalla äänittämistä eri oppilaitoksissa ja kursseilla. Nykyään Heinonen toimii klassisen musiikin äänittämisen vastuuopettajana Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikkiteknologian koulutusohjelmassa. Suunnitteilla on myös esimerkiksi kuoronjohtajille suunnattujen äänitysaiheisten viikonloppukurssien järjestämistä. Heinonen myös vuokraa huippuvarusteltua äänitysautoaan muille äänittäjille.

Tekniikka kehittyy, ammattitaito ratkaisee Heinonen on tehnyt äänitystöitä pian 30 vuotta, ja tekniikan kehitys on ollut tuona aikana huimaa. Kannettava tietokone korvaa nykyään kymmenien tuhansien eurojen arvoiset nauhurit ja miksauspöydät. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että alalle on tullut uudenlaista kilpailua. ”Periaatteessa itseään voi kutsua äänittäjäksi henkilö, jolla on tietokone ja kaksi mikrofonia. Mutta hyvään lopputulokseen tarvitaan sopivan, laadukkaan ja monipuolisen kaluston lisäksi myös kokemusta ja näkemystä”, Heinonen sanoo. Musiikki tallentuu nykyään kelanauhan sijasta tietokoneen kovalevylle ja muutenkin äänitekniikka on muuttunut analogisesta digitaaliseksi. Mutta mikrofonit, äänittämisen tärkeimmät – ja kalleimmat – laitteet, ovat pysyneet tekniikaltaan samanlaisina. Heinonen sanookin, että 1970-luvulla valmistetut mikrofonit edustavat edelleen nykypäivän tekniikkaa.

”Kun aloitin äänitystyöt, lähes kaikki miksattiin valmiiksi stereoksi ja äänitettiin DATnauhalle. Silloin oli erityisen tärkeää miettiä etukäteen, millainen mikitys sopisi parhaiten ja miten mikrofonit sijoitetaan. Jälkimiksaukseen ei ollut mahdollisuuksia. Näistä opeista on ollut suurta hyötyä myöhemminkin.” Nykyään Heinonen äänittää a cappella -kuoroa tyypillisesti 8–12 mikrofonilla, joiden signaalit tallennetaan omille raidoilleen. Vaikka äänitysten balanssia voi säätää miksausvaiheessa, on silti syytä miettiä asiat mahdollisimman valmiiksi jo äänitystilanteessa. ”Tällä mikrofonimäärällä saadaan tallennettua kuoron suoraa ääntä ja äänitystilan sointia, ja stemmojen ja ääniryhmien balanssia voi jossain määrin säätää sekä äänitys- että miksausvaiheessa. Hyvässä tilassa hyvän kuoron äänittämiseen riittäisi periaatteessa kaksi mikrofonia, mutta laajempi kalusto antaa täyteläisemmän soundin ja enemmän pelivaraa.” Ammattimuusikoiden ja monien harrastajakokoonpanojenkin äänityksissä on miltei poikkeuksetta mukana tuottaja, joka ulkopuolisena ammattilaisena on varmistamassa äänitteen parasta mahdollista musiikillista ja teknistä laatua. Heinonen suosittelee tuottajan käyttämistä lämpimästi. ”Kuoron rivistä – tai edes johtajan paikalta – ei kuule kokonaisuutta yhtä hyvin kuin tarkkaamosta. Ulkopuolinen tuottaja helpottaa äänittäjänkin työtä. Aika usein kuoronjohtajat toimivat kaveriensa kuorojen tuottajina, ja tämä toimii yleensä hyvin. Mikäli tuottajaa ei ole, minäkin otan tarvittaessa sen roolin. Tuottajan merkitys korostuu entisestään, mikäli kokoonpano on tekemässä ensimmäisiä äänityksiään.”

Monta työvaihetta Äänitysten jälkeen edessä on vielä monta työvaihetta, ennen kuin levy on valmis monistettavaksi ja kansiin liitettäväksi. Myös kuorolevyjen tuotantoon kuuluu editointi-, miksaus- ja masterointivaihe. Levyn tuottaja tekee äänitysmuistiinpanojen pohjalta editointisuunnitelman, jonka mukaan Heinonen tekee varsinaisen editoinnin. Eri otoista


Oikeat mikrofonit oikeisiin paikkoihin. Siinä Matti Heinosen lähtökohta teknisesti onnistuneelle äänitykselle.

valitaan parhaat pätkät ja niistä koostetaan lopulliset raidat. Eri mikrofonien tallentamista signaaleista koostetaan miksaamalla musiikillisesti tasapainoinen kokonaisuus. Nykytekniikka mahdollistaa myös virityksen korjaamisen, jos koko kuoron vire vaikkapa laskee. Jossain määrin intonointi kuuluukin tänä päivänä kuorolevyjen kohdalla rutiinitoimenpiteisiin. Editoinnin ja miksauksen jälkeen äänite lähtee kuuntelukierrokselle tuottajalle ja kuoronjohtajalle. Heidän ehdottamiensa korjausten jälkeen on vuorossa toinen kuuntelukierros, jonka jälkeen äänite yleensä hyväksytään masteroitavaksi. ”On hyvä, jos pystytään tekemään viimeiset viilaukset yhdessä tuottajan ja ehkä kuoronjohtajankin kanssa. Se säästää aikaa.” Masteroinnissa puolestaan tehdään valmiiden stereoraitojen lopullinen siistiminen, tasataan äänenvoimakkuudet, lisätään kappaleiden väliset tauot ja cd-levyn vaatimat koodit. Äänitteen dynamiikalla tarkoitetaan äänenvoimakkuuden vaihtelua hiljaisen ja voimakkaan välillä. Dynamikkaa kavennetaan kompressoimalla äänitystä, eli nostamalla hiljaisia osia lähemmäksi voimakkaimpia äänenvoimakkuuksia. Klassisessa musiikissa ei äänitettä yleensä juurikaan kompressoida. ”Elävässä musiikissa dynamiikka on tärkeää. Klassisessa musiikissa kappaleen dynamiikka

voi olla jopa 70 desibeliä, kun kevyessä musiikissa se on usein vain 3 desibelin luokkaa. Joskus kuulee valituksia, että kuorolevyt soivat liian hiljaa, mutta se johtuu juuri kuoron laajasta dynamiikasta. Radiossa soitettava tämän päivän pop-musiikki on kompressoitu niin rankasti, että dynamiikka on kadonnut miltei kokonaan.” Vaikka äänittäjän tärkeimpänä työnä on saada aikaiseksi teknisesti mahdollisimman laadukas tallenne, Heinonen korostaa äänitystilanteen tunnelman tärkeyttä. Tunnelman luomisessa äänittäjällä on iso rooli. ”Äänittäjä auttaa omalta osaltaan positiivisen ilmapiirin ja hengen luomisessa ja ylläpitämisessä. Äänittäjän kaikki ammattitaito ja kalusto on äänitystilanteessa musiikin ja kuoron palveluksessa.” Heinosen mielestä hyvältä äänitteeltä pitää kuulua musiikin ilo ja tekemisen riemu, eikä teknisesti virheettömin otto ole välttämättä se, joka kannattaa valita levylle. ”Äänitteelläkin pitää jättää tilaa elämälle – äänitteen pitää koskettaa. Liika hinkkaaminen voi tehdä levystä tylsän. Parhaassa tapauksessa äänitteeltä soiva musiikki on teknisesti puhdasta ja hengeltään elävää.” u Ahti Viluksela kuva Tero Hanski

Kiinnostavaa ja laadukasta äänitysprojektia haetaan 50-vuotispäivänsä kunniaksi Matti Heinonen tarjoaa valitsemalleen korkeatasoiselle ja kunnianhimoiselle levytysprojektille äänitys-, editointi- ja masterointityöt puoleen hintaan. Tarjous on avoin kaikille ja koskee kaikenlaisia akustisen musiikin kokoonpanoja: kuoroja, laulu- ja soitinyhtyeitä, orkestereita. Tavoitteena on tehdä mahdollisimman laadukas äänite, jossa äänitys tapahtuu hyvässä tilassa ja siihen käytetään riittävästi aikaa. Lähetä äänitysprojektin idea ja toteutussuunnitelma sekä perustelut, miksi juuri sinun projektisi ansaitsisi tulla valituksi, 31.5.2016 mennessä osoitteeseen matti.heinonen@proaudile.fi. Matti Heinonen valitsee lähetettyjen ideoiden joukosta omasta mielestään kiinnostavimman projektin toteutettavaksi. Vaikka projektiasi ei valittaisikaan, kaikki Sulasolin jäsenyhdistysten lähettämät äänitysprojekti-ideat saavat toteutuessaan 10% alennuksen äänityksen työkustannuksista (äänitys, editointi, masterointi).

11


Tule KAJAUTTAMAAN KANSALLISPUISTOON satavuotiaan Suomen kunniaksi Kuvittele kansallismaisema. Esimerkiksi näkymä Ukko-Kolin laelta Pieliselle tai horisontissa siintävä Pallastunturi. Ja kuvittele sinne juuri sinun kuorosi kajauttamaan Suomen luontoa ylistävää musiikkia satavuotiaan Suomen kunniaksi. Jo pelkkä ajatus, saati kokemus, saa kylmät väreet kulkemaan selkäpiitä.

Metsähallitus

Tämä huikea luonto- ja kulttuurielämys tulee toteutumaan lauantaina 26.8.2017 kaikissa Suomen kansallispuistoissa. Nyt niitä on 39, Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuonna 40. - Tuona päivänä haluamme innostaa kaikki suomalaiset juhlimaan Suomen luontoa. Ja mikä sopikaan siihen paremmin kuin kuoromusiikki. Suomalaisten luontosuhteella on pitkät ja syvät perinteet, ja niin on myös

12

kuoromusiikilla maassamme, sanoo idean isä Mikko Tiira Metsähallituksen luontopalveluista, itsekin YL:isti.

Luontoon yhdessä neljänä Luonnon päivänä Erittäin laaja joukko organisaatioita Metsähallituksesta Sydänliittoon ja Suomen Ladusta Marttoihin on lähes vuoden ajan ideoinut sateenvarjokonseptia, joka mahdollistaa vuonna 2017 hyvin erilaiset luontoon liittyvät tapahtumat neljänä Luonnon päivänä kaikkialla Suomessa. Sulasol on ollut yksi keskeinen organisaatio hankkeen alusta asti. Luonnon päivät ovat osa Suomen virallista 100v. juhlintaa. - Sulasolia ei tarvinnut kauaa ympäripuhua. Järjestössä ymmärrettiin heti, miten mahtavan yhdistelmän saa luonnosta ja kuo-

romusiikista, Mikko kertoo. - Kuorolaulu ja musiikki ovat olennainen osa suomalaisuutta. Luonto sen kaikissa olomuodoissaan kuuluu sielunmaisemaamme. Siksi Sulasol lähti innolla mukaan tähän projektiin ja olen aivan varma, että myös kuorot ja orkesterit ottavat tämän tapahtuman omakseen”, Sulasolin toiminnanjohtaja Virpi Häyrinen toteaa. Suomen itsenäisyyden juhlavuonna suomalaiset halutaan saada sukeltamaan talveen (4.2.), sekoamaan keväästä (22.5.), huumaantumaan kesäyöstä (17.6.) ja juhlimaan luontoa (26.8.). Viimeksi mainittu päivä on Suomen luonnon päivä, jota vuonna 2017 vietetään jo viidennen kerran. Silloin kansallispuistoissa kajahtaa!


Sinunko kuorosi kansallismaisemassa? - Kansallispuistot edustavat Suomen luonnon helmiä, ja niistä löytyvät suomalaisten sielunmaisemat. Ne on perustettu luonnon suojelemiseksi, mutta ne on tarkoitettu myös ihmiselle. Kansallispuistojen turvallisilla reiteillä patikoidaankin vuosittain 34 miljoonaa kilometriä eli 850 kierrosta maapallon ympäri, Mikko Tiira kertoo. - Nyt haluamme tarjota kansallispuistojen kävijöille luontoelämyksen lisäksi kulttuurielämyksen: kuorokonsertin kansallismaisemassa. Ja mikä elämys siitä tuleekaan laulajille, Mikko innostuu. Hän itse aikoo kajauttaa YL:n riveissä Nuuksion kansallispuistossa Espoossa. Mutta miten kuorot valitaan juhlistamaan satavuotiaan Suomen luontoa? - Pyydämme hakemuksia kuoroilta. (Huom. hakuohjeet jutun lopussa.) Valitsemme joka kansallispuistoon yhden vastuukuoron valmistelemaan 26.8. kuorokonsertin yhteistyössä muiden kuorojen kanssa. Hakemuksessa kerrotaan tiiviisti kuorosta, yhteistyökuoroista, konsertin toteutustavasta, Mikko selittää. - Haluamme saada mukaan koko kuorojen kirjon mieskuoroista lapsikuoroihin. Toivomme, että luonto heijastuu ohjelmistoon, mutta muuten ei ohjelmistolle ole rajoituksia.

Lemmenjoki Pallas-Yllästunturi

Pyhä-Luosto

Riisitunturi Perämeri

Luonnon konserttisalissa Konsertit pidetään kirjaimellisesti luonnon helmassa. Varsinainen konserttipaikka sekä mahdollisesti tarvittavat rakenteet suunnitellaan Metsähallituksen kanssa yhdessä. Toki toivomme ettei erillisiä katsomo- tai lavarakenteita juuri tarvita. Yleisö levittäytyy kallioille ja kukkuloille. - Elokuisena lauantaina kävijämenestys

Syöte

Oulanka Hossa Kansallispuisto 17.6.2017

Rokua

Tiilikkajärvi

Hiidenportti

Salamajärvi

Patvinsuo Koli Pyhä-Häkki Petkeljärvi Kauhaneva-Pohjankangas Etelä-Konnevesi Lauhanvuori Kolovesi Helvetinjärvi Linnansaari Seitseminen Leivonmäki Selkämeri Isojärvi Päijänne Repovesi Puurijärvi ja Isosuo Torronsuo Kurjenrahka Liesjärvi Valkmusa Nuuksio Itäinen Suomenlahti Teijo Saaristomeri

Mikko Tiira haluaa kuorot kansllispuistoihin.

Urho Kekkosen kansallispuisto

Sipoonkorpi Tammisaaren saaristo

on muutenkin taattu, mutta tuona päivänä kansallispuistoissa on paljon muutakin juhlatapahtumaa, mm. Syödään yhdessä luonnossa -tapahtumat. Olen varma, että konserteista tulee yleisömenestys, Mikko ennakoi. Kansallispuistot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia luontokohteita. Myös juhlapäivän konsertit halutaan pitää maksuttomina. Valitut kuorot voivat kulujensa kattamiseksi esimerkiksi anoa avustusta paikkakuntansa toimijoilta, vaikkapa rotareilta tai alueen yrityksiltä. Myös käsiohjelmaa tai muita tuotteita voi tilaisuudessa myydä. Metsähallitus huolehtii konserteista tiedottamisen osana Luontoon yhdessä -kampanjaa. - Kun neljässäkymmenessä kansallispuistossa kajahtaa lähes samanaikaisesti, tulee tämä konserttisarja varmasti olemaan yksi Suomen juhlavuoden mieleen jäävimmistä tapahtumista, Mikko uskoo. u

Suomen kansallispuistot tarjoavat jokaiselle jotakin.

© Metsähallitus 2016 © Maanmittauslaitos 1/MML/16

Hae mukaan! •Lähetä enintään kahden sivun mittainen hakemus Sulasoliin osoitteeseen info@ sulasol.fi viimeistään 24.5.2016 •Kerro hakemuksessa, miksi sinun kuorosi olisi hyvä vastaamaan kansallispuistokonsertista, keitä yhteistyökuoroja osallistaisit, ja miten toteuttaisit konsertin •Nimeä maksimissaan kolme kansallispuistoa, jossa olisit kiinnostunut organisoimaan konserttia suosikkijärjestyksessä •Lisätietoja antavat Reijo Kekkonen (reijo. kekkonen@sulasol, fi) ja Mikko Tiira. (mikko.tiira@metsa.fi) •Valituille kuoroille ilmoitetaan 1.6.2015 mennessä Lisätietoja kansallispuistoista: www.luontoon.fi

Päähkänä Oulangan kansallispuistossa.

13


Ahti Viluksela

Myytti

Lauluyhtyeet koolla Vantaalla Sulasolin Uudenmaan piirin jo perinteeksi muodostunutta lauluyhtyeiden koulutus- ja kilpailupäivää vietettiin jälleen helmikuun alussa Vaskivuoren lukion tiloissa Vantaalla. Koulutukseen osallistui yhdeksän yhtyettä ja näistä kilpailemaan lähti seitsemän. Tänä vuonna oppejaan jakoivat tapahtuman vetäjänä alusta lähtien – vuodesta 2000 – toimineen Keimo Joensuun lisäksi Essi Wuorela, Saima Hyökki ja Ahti Paunu sekä Hannu Lepolaa tuurannut jazz-laulaja Mirja Mäkelä. Keimo Joensuu kiittelee tapahtuman positiivista meininkiä. ”Yhtyeet ovat selkeästi tulleet hakemaan virikkeitä ja ovat panostaneet koulutukseen täysillä. Uskon, että osallistujat ovat saaneet mukaansa hyviä eväitä. Tästä kertoo sekin, että monet yhtyeet tulevat aina uudestaan. Samoin jotkut laulajat ovat osallistuneet tapahtumaan useita kertoja eri yhtyeiden jäsenenä. Yhtyeet tietävät, että täällä tehdään yhdessä musiikkia, päästään esiintymään kilpailussa ja ehkä voitetaan palkintojakin.” Essi Wuorela on ollut kouluttajana tapahtumassa useita kertoja. Hänen mukaansa joka kerralla koulutukseen osallistuu omanlaisiaan yhtyeitä. ”Tässä tapahtumassa on ihan oma meininki. Puitteet ovat hyvät ja yhtyeiden kanssa päästään tekemään kunnolla töitä. Joidenkin yhtyeiden kohdalla päivän aikana tapahtunut kehitys on tosi isoa. Yhtyeillä on persoonallista ohjelmistoa ja persoonallisia 14

laulutyylejä. Etenkin uusien yhtyeiden meininki tuntuu olevan se, että mitään ei kopioida, vaan luotetaan omaan juttuun. Se on tosi mukavaa.” ”Tämä tarkoittaa sitä, että syntyy uusien tekijöiden myötä uudenlaisia sovituksia – joita toivottavasti saadaan laajempaan käyttöön Sulasolin kustantamana”, Keimo jatkaa. Saima Hyökki on ollut positiivisesti yllättynyt koulutukseen osallistuneiden yhtyeiden tasosta. ”Täällä on hienoa, että pääsee heti tekemään oikeita asioita, kun perusasiat ovat kunnossa. Päästään heti tekemään musiikkia.” Mirja Mäkelä on myös ollut innostunut yhtyeiden määrästä ja laadusta. ”On hienoa, että kaikilla yhtyeillä on oma persoonallinen ote laulamiseen, ja oma ohjelmisto ja tyyli.” Parasta yhtyeiden kouluttamisessa on Keimon mielestä se, että saa kohdata yhtyelaulusta innostuneita, samanhenkisiä ihmisiä. Hän on huomannut, että koulutuspäivä koetaan todella arvokkaaksi työksi. Essille on aina yhtä suuri ihmetyksen aihe, kun joku työstettävä asia alkaakin toimia. ”Siinä hetkessä näkee ihmisten kasvoilta loistavan innostuksen: vitsit, me opittiin taas uutta. Silloin voi itsekin olla tyytyväinen.” Koulutustilanne voi olla kouluttajallekin haastava, kuten Mirja kertoo: ”On itsellekin kutkuttava haaste aloittaa työskentely uuden yhtyeen kanssa, kun ajattelee, että nyt tähän tulee neljäksikymmeneksi minuutiksi yhtye jota en ole koskaan tavannut. Täytyy itsekin olla tosi keskittynyt ja miettiä, mihin tarttua. Se on herkullinen hetki. Pitää vaan luottaa,

että löytää jonkun jutun, johon suuri sen yhtyeen kohdalla kannattaa tarttua. Ja kyllä se aina löytyy. Ensin on edessä suuri tuntematon, mutta pian tehdään jo kunnolla töitä.” Keimo haluaisi rohkaista yhtyeitä tekemään itse ja kokeilemaan eri asioissa erilaisia vaihtoehtoja, koska se syventää näkemystä ja avaa korvia kuuntelemaan, mikä tämä meidän porukkamme oikein onkaan. Hän nostaa yhdeksi yhtyelaulun tämän hetken trendiksi sen, että entistä enemmän yhtyeet sovittavat – jotkut jopa säveltävät – oman ohjelmistonsa. ”Kun tekee itse kappaleet, voi ottaa huomioon yhtyeen vahvuudet”, Saima kiteyttää. Kouluttajat kiittelevät yhteen ääneen sitä, että yhtyeet ovat ottaneet avoimesti vastaan kaikki ohjeet ja neuvot. ”Yhtyeiden asenne on kohdallaan: me ei tulla näyttämään, vaan oppimaan”, tiivistää Keimo. Tuomaristossa olevat kouluttajat odottivat kilpailua jännityksellä: ”On mielenkiintoista kuulla, ovatko asiat, joiden parissa aamulla työskenneltiin muuttuneet päivän mittaan. Olen tosi iloinen, jos näin on”, Essi sanoo. ”Toivon, että laulajat suhtautuvat kilpailuun niin, että kyseessä ei ole suoritus. Olisin onnellinen, jos päähuomio olisi kilpailussakin musiikin tekemisessä.” Keimon kokemuksen mukaan yhtyeet arvostavat kilpailusta saamaansa kirjallista palautetta jopa enemmän kuin kilpailussa menestymistä. u teksti ja kuvat Ahti Viluksela


Kilpailun tulokset ja tuomariston puheenjohtajan kommentit Yhtyekilpailun tuomaristoon kuuluivat Keimo Joensuu (pj), Essi Wuorela ja Saima Hyökki. Kilpailussa jaettiin seuraavat palkinnot: 1. sija Myytti (Rauma), 500 euroa 2. sija Fourbeat (Kuopio), 300 euroa jaettu 3. sija Hyvät naiset ja herrat (Pälkäne)ja 4Vox (Helsinki), molemmat 100 euroa Kilpailuun ja koko koulutukseen osallistuneiden yhtyeiden taso oli hyvä. Ilmapiiri oli välitön ja positiivinen. Turhaa jännittämistä ei lavalta juurikaan näkynyt. Liikkumisiin ja äänenantoihin kiinnitettiin huomiota. Kaikki esitykset olivat pitkälle hiottuja ja esityksistä huokui laulamisen ilo! Myytti Myytti valloitti yleisön heti alusta alkaen. Yhtyeen laulajisto on melko suuri, mutta yhtenäinen ja tasavahva. Kuorosaundi kummitteli hieman sovituksissa, mutta stemmojen pieni piirtäminen ja selkeyttäminen voisi raikastaa sointia. Jokainen laulaja oli tehtävässään taitava ja esiintyminen musikaalista. Laulajat nauttivat esityksistä, olivat lavalla yhtä keskenään ja myös kommunikoivat yleisön kanssa. Koreografiat olivat hallittuja ja tarkkaan mietittyjä. Fanny Lehdon sovitukset toimivat hyvin, koska ne on räätälöity juuri omalle yhtyeelle. Pieni huumori esityksissä oli piristävää ja sitä oli juuri sopivasti. Korjaamisen varaa jäi pienille harmonioiden epäpuhtauksille. Sovitusten parhaiten soivan sävellajien etsimiselle voisi käyttää enemmän aikaa. Fourbeat Todella suloinen, herkkä ja nuori yhtyesoundi! Jokaisella laulajalla kaunis, mutta vielä nupullaan oleva ääni. Koreografia oli tyylikästä ja laulu puhdasta ja sielukasta. Kuulas sointi puhkesi välillä kukkaan luoden herkkää tunnelmaa. Välillä laulu oli vähän arkaa.

Fourbeat

Solistiosuudet onnistuivat hyvin. Esitykset olivat yhtenäisiä, mutta kokonaisuus ei aina ollut rytmisesti kasassa. Yhtyeen soundi on ehdottomasti kiinnostava. Fourbeat on tulevaisuuden nimi! Hyvät Naiset ja Herrat Yhtyeellä oli hyvä, rento yleisvire ja pehmeä sointi. Keskinäinen kommunikaatio ja yleismusikaalisuus välittyi yleisölle. Näkyi ja kuului, että ohjelmistoa oli paljon harjoiteltu. Yhtyeellä on vielä töitä soinnin balanssin kanssa.  Samoin ilmaisu oli vielä hieman varovaista, paikoin jopa flegmaattista. Turha surumielisyys pois ja tilalle laulun iloa! Samalla ehkä poistuisivat lievät alavireisyysongelmatkin. 4Vox Helsinkiläisellä 4Vox-yhtyeellä oli esityksissään perusmukava yhteissointi ja musikaalinen ote. Rytmiikka toimi hyvin ja dynaamiset vaihtelut olivat selkeitä. Esiintyminen oli

ilmeeltään rauhallista ja rentoa, mutta jäi hieman etäiseksi. Yhtye voisi kokonaisuutena revitellä enemmän. Yhtyelaulu vaatisi vielä enemmän harjoitusta ja nimenomaan yhdessä harjoittelua. Fraaseja pitäisi suunnata paremmin ja sointia voisi pyrkiä rakentamaan rikkaamaksi. Siten voisi löytyä laulamisen ilo, jota nyt jäi kaipaamaan ja jonka avulla esitys kantaisi myös rampin yli. Yhtyeen laulajat olivat selkeästi kokeneita esiintyjiä. Potentiaalia on siis paljon! Suuri kiitos kaikille niille yhtyeille, jotka esiintyivät tuomariston työskennellessä palkintosijoitusten ja palautteen kanssa! Erityiskiitos kiertopalkinnon samalla palauttaneelle viime vuoden voittajayhtyeelle St.Notes!  Keimo Joensuu

musiikkivastaava Sulasolin Uudenmaan piirihallitus

Hyvät Naiset ja Herrat 4Vox

15


Kuoromusiikin Talvipäivät Oulussa 6.–7.2.2016

Mitä se tuolla huitoo? Kuoromusiikin Talvipäiville oli kokoontunut kahdeksisenkymmentä kuoromusiikin ammattilaista ja ja harrastajaa. Työpajoja oli rakennettu kaikille yhteisesti ja välillä rinnakkain kuoronjohtoon tai laulamiseen keskittyen. Järjestäjinä olivat Sumu-Fimun (Suomen musiikkijärjestöt, Finlands Musikorganisationer) liitot Sulasolista Barbershop-laulajiin. Laulua ennen on ”aina samat perusjutut”: ryhdin, rentouden, artikulaation, resonanssin ja äänihuulten toiminnan harjoittelu. Äänenkäytöstä käytännön harjoitusten myötä kertoi Mari Klemettilä. Meillä on käytössämme kaksi äänensäätelyjärjestelmää: puherekisterin lihakset ja laululihakset. Molemmat mekanismit pitää löytää ja osata toimia myös järjestelmien välimaastossa. Tekniikkaharjoituksilla istutetaan lihasmuistiin uusia toimintoja. Monelle osallistujalle Juha Aunolan barbershop-tagit oli uusi tuttavuus. Tagit olivat ensin laulujen loppuja, nykyään on paljon tageja, joilla ei ole varsinaisia lauluja ollenkaan. Lili Marlene ja I will dream of you till I die -tagien avulla työstettiin balanssia, vokaalin sävyjä ja viritystä. Musiikillisesti monipuolinen Aunola tarjoili sopivia amerikkalaisen lauluyhtyeperinteen harjoitteita

kuoromaailmaan toistamiseen sunnuntaina. Kullekin kuoronjohtajalle muodostuu johtamistekniikkaan oma käsialansa. Kukin kuoro oppii lukemaan johtajansa elkeet. Kuoronjohdonopetuksen ekspertti Rita Varosen maneerilingossa tarkasteltiin liikekieltä ja liikkeiden informaatiota. Samaan aikaan Espoon musiikkiopiston rytmiikan opettaja Tiisa Timperin kiehtovilla esimerkeillä, rytmisillä hokemilla, mm. ”anna mulle purkkatikkari, humpaa, humppaa” ja kehorytmiikkatehtävillä laulajat saivat terveellistä aivovoimistelua ja keskittymisharjoituksia. Kuoronjohtajayhdistyksen puheenjohtaja Kari Turunen kertoi kuorolaisille ydinseikat kuoron johtamisesta ”Mitä se tuolla huitoo” -esityksessään. Lyönti-nimityksen voi ajatella johtuvan sydämen lyönneistä, eli sykkeestä ja lyönnin pohjan tulee olla koko ajan samalla korkeudella, kuin löisi kevyesti rummun kalvolle. Käden liike on jatkuvaa ja sillä on tasainen vauhti noudattaessaan lyöntikaavoja, joissa periaate ”ykkönen aina alas” on tärkein. Päivillä pohdittiin kuoron kehittymisen kannalta kuorolaisen vastuuta ja kuorolaisten vastuuttamista. Olli Heikkilä nosti esille näkökulmia johtajan rooliin laulajien kontrolloimisessa: oikein annosteltuna se herättää sisäisen motivaation ja positiivisen sosiaalisen paineen koko ryhmään. Monen Kuoronjohtajayhdistyksen hallituksen jäsenen suulla annettiin vinkkejä kuorolaisen kotihar-

Talvipäivien kolmen kuoron konsertti aloitettiin yhteisnumerolla.

16

joitteluun kehon kunnon huolehtimisesta teknisiin apuvälineisiin. Ohjelmiston tutkiminen nuoteista tarkastaen stemmat, tekstit, rytmit, suuret melodiset hypyt, sivunkääntöpaikat, tempomuutokset, laulaminen peilin edessä tai metronomin kanssa tukevat ”unohduksen estämistä”. Miina Meurman esitti, kuinka Apple-maailmaan kuuluvalla GarageBand-ohjelmalla voi tehdä äänitteen eri stemmoja vuorottain laulamalla. Stemmat voi jakaa kuorolle yksittäin tai eri yhdistelmillä kotiharjoittelua tukemaan. Aikamatka musiikin tyylilajeihin tehtiin Kari Turusen johdolla, demokuorona oli OYY:n (Oulun Yliopiston Ylioppilaskunnan) Cassiopeia. Renessanssin lineaarisesta koko ajan soivasta etisestä ja yläsävelisestä laulusta siirryttiin barokkiin, jolloin lauluun tuli lisää soinnullisuutta ja virtuoottisuutta. Sointi pehmeni noudattaen tuon ajan soitinvalintoja, sinkki oli vaihtunut viuluun. Äänenkäyttöön tuli selkeyttä keveydellä ja notkeudella sekä aksentoivammilla sananpainoilla, jolloin rytmitys korostui. Romantiikan aikana palattiin lineaariseen tyyliin, tällä kertaa vokaalit olivat kuitenkin tummempia ja tilavampia. Ihanteena oli yhtenäisyys (Harnoncourtin sanoin ”Ranskan vallankumous muutti kaiken”). Romantiikan aikana syntyivät modernit äänityypit: sopraano, altto, tenori ja basso. Paavo Hyökin kanssa Cassiopeia esitteli modernin ajan laulutekniikkaa, jossa soin-


nin sääntöjä on enää vähän ja tärkeäksi ovat noussut sanarytmit, jolloin sanojen myötä luovutaan nuottikestojen orjallisesta noudattamisesta. Lauantaipäivän ajan oli myös esillä nuottiuutuuksia Sulasolilta Mikko Klemolan, STM:ltä Marjukka Mannerin ja SKML:ltä Jonna Aakkulan esittelemänä. Illan ohjelman päätti kolmen kuoron konsertti, joss Cassiopeia Kristian Hebergin, Cantio Laudis Olli Heikkilän ja Madetojan Musiikkilukion Tyttökuoro Elina Könösen johdolla tarjosivat kuulijoille elämyksiä erilaisilla ohjelmistoillaan ja soinneillaan. Sunnuntaiaamuna heräteltiin ääni- ja nauruhermoja laulaja Sören Lillkungin opastamana. CVT:n (Complete Vocal Technique) periaatteiden ja eri kielten vokaalimaailmojen mukaan kerrattiin laulamisen tekniikkaa ja eri laulutyylien sointi-ihanteita. Välillä harjoiteltiin naurun pidättämistä, mikä lisäsi oman kehon tuntemusta. Kuorolaisten kanavalla tarjottiin pikaapua säveltapailuun ja johtajille esiteltiin Suomen Kuoronjohtajat ry:n työstämää

Kuoromusiikin Talvipäivät kokosi Ouluun kuorolaulajia ja kuoronjohtajia useasta eri järjestöstä.

esitystä kuoronjohtajien palkkauksesta. Valmisteilla oleva palkkauspaketti osoittaa, että kuoronjohtajan työ on kuin jäävuori, josta on näkyvissä vain osa, nimittäin kontaktityö: näkyvä taiteellinen työ. Lisäksi ovat taiteellinen, ei-taiteellinen ja harjoitusten valmistelutyö. Ei-taiteellinen työ mm. tilaisuuksien järjestelyineen ja mainostamisineen kevenee, jos kuorolla on toimiva hallitus tai tukiyhdistys. Päätoimisen kuoronjohtajan tulisi kolmella kuorolla saada kuukausipalkkansa kokoon. Sairausajan palkka ja loma-ajat puhututtivat. Kuinka moni kuoro huolehtiikaan johtajansa työterveysasioista? Kuorolaisen harrastusmaksun suuruutta verrattiin joogatuntiin, ohjaajalla tai ilman ohjaajaa olevaan sulkapallokenttään sekä oluttuoppiin.

Huolta herätti ajatus, että kuka tahansa voi julistautua kuoronjohtajaksi tai laulunopettajaksi. Oulussa, Kuopiossa, Jyväskylässä, Tampereella ja Helsingissä sekä kesäkursseilla mm. Orivedellä koulutus synnyttää ns. laillistettuja kuoronjohtajia. Oulun Kuoromusiikin Talvipäivät olivat sisällöltään runsaat, kuin messut tai konferenssi. Näkökulmia, persoonia, taitavia johtajia, innostuneita laulajia, ongelmia, ratkaisuja, kuulumisten vaihtoa, tutustumista ja päivien lopuksi yhdessä laulamista johtajien ja kappaleiden vaihtuessa. Kiitos kaikille järjestäjille ja osallistujille! u teksti ja kuvat Maaria Manner

Kuorotellen-katselmus Ikaalisissa 23.4.2016 Huipputuomarit. Hyvät palkinnot. Mahdollisuus esiintyä, verkostoitua, oppia ja saada rakentavaa palautetta. Ilmoittaudu nopeasti! Osallistua voivat kaikki kuorotyypit ja lauluyhtyeet, jotka tuottavat itseään ja toisia viihdyttävää musiikkia ilman sähköistä äänenvahvistusta ja säestyssoittimia. Asiantuntevassa tuomaristossa Timo Lehtovaara, Kati Sannelvuo, Jussi Mattila sekä Paavo Hyökki.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen www.viihdekuoroliitto.net 17


Konserttipaketit nyt myynnissä: Kuorofestivaali-konserttipaketti sis. 1 kpl lippu (konsertit1-3) +majoitus 2hengen huoneessa.

6500

eur/hlö

Konsertit:

1. Estonian Philharmonic Chamber Choir Viro Vaasan kirkko, pe 6.5. klo 18.30 2. Mieskuoro Ylioppilaskunnan Laulajat Vaasan kirkko, la 7.5. klo 17.00 3. Lauluyhtye The Real Group Vasa Övningskola, la 7.5. klo 20.00

Esiintyjinä mm. Eesti Filharmonia Kammerkoor (EE), The Real Group (SE), Sterling (US), Oulaisten nuorisokuoro, Ylioppilaskunnan laulajat...

Varaukset:

Lipunmyynti on alkanut! www.studioticket.fi &

Original Sokos Hotel Royal Vaasa Puh. +358 6 212 7267 sales.royalvaasa@sokoshotels.fi

Sokos Hotel Vaakuna Rewell Center 101 puh. +358-(0)6 212 4113 sales.vaasa@sokoshotels.fi

www.sokoshotels.fi

www.vaasachoirfestival.fi

18


Ääni-improvisaatio tarjoaa eväitä kuoron kehittämiseen

Petr Potchinchtchikovin kehittämä ääni-improvisaatiotyöskentelyn tavoitteena on auttaa löytämään rennompi ja joustavampi tapa käyttää omaa ääntä. Työskentely voi esimerkiksi auttaa kuoroja ja lauluyhtyeitä parantamaan balanssiaan ja sointiaan. Petr Potchinchtchikovin kiinnostus äänenhuoltoon ja ääni-improvisaatioon pohjautuu opintoihin Snellman-korkeakoulun Laulukoulussa. Laulukoulun periaatteiden mukaan ihmisen ääni on soitin, joka ennen käyttöä pitää rakentaa ja virittää. Ääni-improvisaatio on todettu toimivaksi menetelmäksi käytännön työssä erilaisten ryhmien kanssa. Potchinchtchikov on itse soveltanut menetelmää mm. Työväen Akatemiassa, Snellmankorkeakoulussa, Tammisaaressa toimivan Bach Cantatas Ensemblen sekä Pietarilaisen Cantabile-lapsikuoron kanssa. ”Aloin kehittää ääni-improvisaatiomenetelmää opiskellessani Snellman-korkeakoulun laulukoulussa vuosina 1996–99. Monilla ihmisillä on omaan ääneen liittyviä ongelmia, jotka voivat pohjautua esimerkiksi lapsuuden kokemuksiin. Kuoron kanssa työskentelyssäkin olen törmännyt monenlaisiin ongelmiin, kuten laulajien jännittyneisyys, liiallinen ”suorittaminen” ja nuottien taakse piiloutuminen. Tästä seuraa usein liian vähäinen kontakti kuoronjohtajaan ja muihin laulajiin. Lisäksi huomasin, että kielelliset ilmaisut eivät välttämättä aina riitä kuvaamaan tarvittavia laadullisia ominaisuuksia, joten lopputulos jää usein huonoksi kompromissiksi, Potchinchtchikov kertoo.” Mistä sitten ääni-improvisaatiossa on kysymys? Ääni-improvisaatiotyöpaja on erilaisista harjoituksista koostuva työskentelytapa, jonka pyrkimyksenä on auttaa löytämään rennompi ja joustavampi tapa käyttää omaa ääntä sekä avamaan omaa kuuloaistia ympäristöön. Ääni-

improvisaatio pyrkii tasapainottamaan suhdetta niin oman ääneen, kuin myös kaikkien laulajien äänistä koostuvaan kokonaisuuteen. Työpajan kohderyhmänä voi olla niin kuoro, työtiimi tai -yhteisö kuin myös joukko spontaanisti kurssille hakeutuneita ihmisiä. Tärkeintä on ryhmän sitoutuminen intensiivityöskentelyyn. Mikäli kohderyhmänä on kokonainen kuoro tai yhtye, voi työskentelyn päämääränä olla mm. yhteisen balanssin, klangin sekä soinnin joustavuuden kehittäminen tai jonkun teoksen työstäminen. Ääni-improvisaatiotyöpaja toteutetaan mieluiten intensiivisenä viikonloppu- tai viikkokurssina. Työpajan sisältö määräytyy ryhmän mahdollisuuksien, tavoitteiden ja taustan mukaan. Esimerkiksi kuoronjohtaja voi kertoa, millä osa-alueilla kuoro kaipaa erityisesti kehittämistä. Työpajakokonaisuus koostuu kolmesta eri vaiheesta: sosiaalisen ”tilan” rakentaminen (mm. luottamusharjoitukset), ”soittimen” rakentaminen ja viritys (mm. hengitys- ja äänihuoltoharjoitukset) sekä varsinaiset improvisaatioharjoitukset. ”Improvisaatioharjoitukset ovat sosiaalisesti herkkiä tilanteita. Siellä voi leikkiä omalla äänellään ja tehdä hassujakin asioita. Parhaassa tapauksessa ihminen voi löytää oman äänensä uudelleen.” Työpajan voi toteuttaa myös lyhyempänä demonstraationa. Pienen ensemblen tapauk-

sessa voidaan myös keskittyä balanssin, klangin ja muiden perusasioiden kehittämiseen. ”Kokemusteni mukaan tällainen työskentely kokonaisuuden osana toimii hyvin kuorojen kanssa. Ratkaisukeskeiseen lähestymistapaan perustuva ääni-improvisaatio on hyvä kehittämisväline kuoroille – ja opin myös itse jotain jokaisessa pitämässäni työpajassa. Haasteita otetaan vastaan.” u teksti ja kuva Ahti Viluksela

Petr Potchinchtchikov (s. 1976) on opiskellut kuoronjohtoa Moskovassa. Hän muutti Suomeen 1990-luvulla ja on opiskellut laulua ja valmistunut kulttuurituottajaksi (AMK). Hän on ollut mukana eri kokoonpanoissa sekä laulajana (mm. Savonlinnan oopperakuoro, Tampereen ooppera) että kuoronjohtajana ja opettanut erilaisilla kursseilla. Hän on työskennellyt myös Steiner-koulun musiikinopettajana sekä kehitysvammaisten lasten ja nuorten parissa. Hänellä on myös oma yritys, joka tarjoaa mm. käännösja tulkkaus- sekä juontopalveluita. Yhteystiedot: petropotchin@gmail.com puh. 050-305 1812

19


Nuottinurkka Merkkipäiviä 2016 Heikki Klemetti (1876–1953)

nan Suomen musiikkitieteellisen seuran varapuheenjohtajana, koraalikomitean jäsenenä, valtion säveltaiteellisen asiantuntijalautakunnan jäsenenä ja puheenjohtajana, sekä Viipurin kirkkomusiikkiopiston tarkastajana. Klemetti sävelsi yli 100 pienimuotoista kuoroteosta, yksinlauluja, soitinteoksia, sekä suomensi monia musiikin klassikoita. Hän myös tilasi aktiivisesti teoksia aikansa muilta säveltäjiltä ja sai heidän kirjoittamaan kuoromusiikkia. Klemetti avioitui 1908 Armi Hämäläisen kanssa, joka lauloi Klemetin siihen aikaan johtamassa Suomen Laulussa. Myös Armi Klemetti toimi myöhemmin kuoronjohtajana. Pariskunnalla ei ollut lapsia, ja kun Armi Klemetti kuoli vuonna 1979, Klemettien Kulosaaressa sijaitseva Hopiala-kiinteistö siirtyi testamenttilahjoituksena Sulasolille. Sulasol on myöntänyt vuodesta 1980 Heikki Klemetti-palkintoa. Heikki Klemetin uusimpia julkaisuja: Karjanluku (S2128) Oi kuinka olen iloinen (S2082)

Tanskan ja Alankomaiden radiokuoroissa, Viron kansallisessa mieskuorossa, Orphei Drängar -mieskuorossa, University of Minnesotan ja Western Washington Universityn kuoroissa. Työpajojen sekä mestarikurssien pitäjänä sekä kuoronjohtajana kuorofestivaaleilla Hyökki on vieraillut kaikissa Pohjoismaissa, Virossa, Keski-Euroopassa, Sloveniassa, Meksikossa, USA:ssa, Kiinassa ja Japanissa. Hän on myös erittäin kysytty jäsen kansainvälisten kuorokilpailujen tuomaristossa. Hyökin luova lahjakkuus ja pitkäkestoinen työ monen tyyppisten kuorojen parissa näkyy ja kuuluu erinomaisesti hänen lukuisissa, kansainvälisestikin paljon lauletuissa kuorosovituksissaan. Hyökille on myönnetty huomionosoituksina muun muassa director musices -arvonimi, Pohjoismaisen kuoroliiton ja Suomen säveltaiteen tukisäätiön tunnustuspalkinnot, Klemetti-palkinto ja Vuoden kuoronjohtaja -palkinto. Lisäksi Suomen Mieskuoroliitto perusti Matti Hyökki -kuoronjohtajapalkinnon vuonna 2013. Sulasol on julkaissut seuraavat Matti Hyökin sovitukset:

Mieskuorolle

Sekakuorolle

Sekakuorolle

2 hautalaulua (S2093) Heikki Klemetti on ollut suomalaisen kuoromusiikin tärkeimpiä kehittäjiä. Kuortaneella vuonna 1876 syntynyt Klemetti valmistui ylioppilaaksi 1894 ja filosofian maisteriksi 1899. Musiikkia Klemetti opiskeli muun muassa Helsingin orkesterikoulussa, Sternin konservatoriossa Berliinissä ja Kirkkomusiikkiakatemiassa. Yksityisesti häntä opettivat Merikanto, Ojanperä, von Kothen ja Palmgren. Klemetti teki myös opinto- ja tutkimusmatkoja Skandinaviaan, Keski-Eurooppaan ja Italiaan. Heikki Klemetin työhistoriaan kuuluivat muun muassa työskentely urkurina ja laulunopettajana Porissa, Helsingin musiikkiopiston musiikin historian, kuorolaulun ja fonetiikan opettajana, sekä kirkkolaulun opettajana Helsingin yliopistolla. Klemetti sai professorin arvon vuonna 1923 ja hänet nimitettiin Helsingin yliopiston filosofian kunniatohtoriksi vuonna 1936 sekä myöhemmin teologian kunniatohtoriksi 1946. Opettajan töiden lisäksi Klemetti toimi myös musiikkitoimittajana Sävelettäressä ja Suomen Musiikkilehdessä, sekä musiikkikriitikkona. Kriitikkona hän oli tunnettu teräväsanaisuudestaan. Kirjoittajana Klemetti oli selkeän kansallismielinen. Yksi hänen kirjallisista pääteoksistaan oli Musiikinhistoria, mutta hän kirjoitti myös kaunokirjallisuutta ja muistelmia. Klemetti tunnetaan ennen kaikkea suomalaisen kuorotaiteen uranuurtajana. Hän toimi muun muassa Ylioppilaskunnan Laulajien, Suomen Laulun, Laulu-Miesten ja Mieskuoro Finlandian kuoronjohtajana, oli mukana perustamassa Sulasolia ja toimi aktiivisesti laulujuhlien järjestäjänä, sekä liiton puheenjohtajana. Vuonna 1900 perustetusta Suomen Laulusta tuli Klemetin tärkein kuoro. Alun perin mieskuorona perustettu ja myöhemmin sekakuoroksi muuttunut Suomen Laulu oli aikansa johtava kuoro Suomen musiikkielämässä. Klemetin yhteiskunnallinen aktiivisuus kattoi lisäksi toimin-

20

Soitinmusiikkia

Integer vitae (S1743) Sonatiini n:o 7 (S1744) 2 harjoitelmaa (S1751) Preludi ja fuuga (S1752) Koraali (S2000)

Matti Hyökki (s. 1946) Matti Hyökki on erittäin keskeinen henkilö suomalaisen kuorokulttuurin kannalta. Pianonsoittoopintonsa yhdeksänvuotiaana Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolla aloittanut Hyökki on tullut tutuksi muun muassa pitkästä työstään Ylioppilaskunnan Laulajien kuoronjohtajana. Hän johti maineikasta mieskuoroa vuosina 1980–2010 saaden työstään lukuisia kansainvälisiä tunnustuksia. Muita Hyökin johtamia kuoroja ovat olleet Akateeminen Laulu, KlemettiOpiston Kamarikuoro ja Laulu-Miehet. Hyökki toimi myös Suomen Kansallisoopperan kuoromestarina 1992–95 ja on johtanut Savonlinnan oopperajuhlakuoroa vuodesta 2008. Kirkkomuusikon ja musiikinopettajan tutkintojen lisäksi hän on suorittanut vuonna 2003 ensimmäisenä Suomessa taiteellisen tohtorintukinnon kuoronjohdon alalta, on toiminut Sibelius-Akatemiassa lehtorina ja vuosia 2007–14 kuoronjohdon professorina. Hyökki on johtanut yli 200 kanta- ja Suomen ensiesitystä, sekä tehnyt yli 50 kuoroäänitettä. Hän on vieraillut johtajana

Arvon mekin ansaitsemme (S366) O Bethlehem du kleine Stadt (S1716) On suuri sun rantas autius (S293)

Mieskuorolle

Isä meidän (S614) Jouluyö, juhlayö (S465) Jouluyönä (Adeste fideles) (S282) Natus est Rex (S1946) Oi kuusipuu – O Tannenbaum (S529) On suuri sun rantas autius (S528) Psallite (S283) Raatikkoon (S365) Soi iltakellot – Santa Lucia (S530) The First Nowell (S354) Toivioretkellä (S346) Tuikkikaa oi joulun tähtöset (S476) What shall we do with the drunken sailor (S364)

Diskanttikuorolle

Karjalan kunnailla lehtii puu (S358) Leise reiselt der Schnee (S355) Ruusu laaksossa (S359) Suomalainen humoreski (S357) Suomalainen kansanlaulu (S361) Suutarin emännän kehtolaulu (S362)

Einar Englund (1916–99) Einar Englund oli kenties merkittävin suomalainen sinfonikko Sibeliuksen jälkeen. Englund syntyi Ruotsin Ljugarnissa kesäkuussa 1916. Hän aloitti opintonsa Sibelius-Akatemiassa 17 vuoden ikäisenä ja oli jo siihen aikaan erinomainen pianisti. Hän opiskeli pianon lisäksi sävellystä Bengt Carlsonin ja Selim Palmgrenin johdolla. Myös kapellimestari Leo Funtekin opetuksilla oli merkittävä vaikutus Englundin musiikkiin. Valmistuttuaan vuonna 1941 Englund joutui armeijaan ja sitä kautta rintamalle sotimaan Ve-


näjää vastaan. Sotakokemukset järkyttivät nuorta Englundia syvästi ja murrettuaan sodassa sormensa hän joutui luopumaan haaveestaan tulla konserttipianistiksi. Sodan vaikutus kuuluu myös Englundin musiikissa. Hänen ensimmäistä sinfoniaansa kutsutaankin ”Sotasinfoniaksi”. Vaikka Sotasinfonia on Englundin ensimmäinen teos suurelle orkesterille, on siinä kuultavissa täysin kypsää sinfonista ja kontrapunktista ajattelua. Sinfonia myös herätti Suomen kansan kiinnostumaan uudesta säveltäjälahjakkuudesta. Vuoden kuluttua Ensimmäisen Sinfonian ilmestymisestä Englund sävelsi toisen sinfoniansa, Mustarastassinfonian. Toisen sinfoniansa ilmestymisen aikoihin hän elätti itsensä soittamalla pääasiassa jazzmusiikkia. Sodan jälkeisessä Suomessa kontaktien luominen Venäjään ja sen säveltäjiin oli helpompaa kuin aikaisemmin. Englund ottikin musiikkiinsa runsaasti vaikutteita muun muassa Prokofjevilta ja Shostakovitsilta. Vuonna 1949 Englund lähti Amerikkaan opiskelemaan Aaron Coplandin johdolla. Näinäkin aikoina jazzin soittaminen kuului tiivisti Englundin elämään. 1950- ja 1960-luvuilla Englund sävelsi lukuisia suuria orkesteriteoksia ja toimi opettajana sekä kriitikkona. Kolmannen sinfoniansa hän julkaisi vasta vuonna 1971. Englund julkaisi elämänsä aikana kaikkiaan seitsemän sinfoniaa, jotka ovat kaikki merkkiteoksia suomalaisessa musiikissa. Hänen myöhempiin teoksiinsa kuuluvat muun muassa ”Konsertto 12 sellolle”, sekä viulu-, huilu-, ja klarinettikonsertot. Einar Englundin merkittävimpiä teoksia seitsemän sinfonian lisäksi ovat Pianokvintetto, Viulusonaatti, Sellosonaatti, Jousikvartetto, Hymnus Specularis, sekä 1. ja 2. pianokonsertto. Englund kuoli 27. kesäkuuta vuonna 1999 Visbyssä Ruotsissa.

Väinö Pesola (1886–1966) Vuonna 1886 Kaarinassa syntynyt Väinö Pesola oli merkittävä kuoronjohtaja, musiikkikriitikko ja säveltäjä. Pesola opiskeli musiikkia Erkki Melartinin, Ilmari Krohnin ja myöhemmin Leo Funtekin johdolla. Ensimmäiset kokemuksensa kuoronjohdosta hän sai turkulaisen Nuori Laulu -kuoron vetäjänä. Kuorossa lauloivat kaikki hänen seitsemän veljeään ja siskoaan. Pesolan tiedetään Turussa johtaneen myös epäsäännöllisesti konsertoinutta Turun kouluaisorkesteria ja kymmenluvulla hän johti myös parin vuoden ajan Polyteknikkojen Kuoroa. Pesolan kuuluminen Ylioppilaskunnan Laulajiin vaikutti merkittävästi hänen myöhempään sävellystyöhönsä. Sävellystä hän opiskeli Wienissä, Budapestissä, Pariisissa ja Milanossa. Hänen sävellyksiinsä kuuluu kolme sinfoniaa, kuusi orkesterisarjaa, ooppera, jousikvartetto, kantaatteja, sekä parisataa kuorolaulua. Filosofian maisteriksi Pesola valmistui vuonna 1919. Hän teki opettajan töitä muun muassa Helsingin Orkesterikoulussa ja Helsingin Musiikki-instituutissa. Hän johti Helsingin Työväen Mieskuoroa 1911–38, sekä Kilven Kuoroa 1926–38 ja 1940–50, sekä muita kuoroja lyhyempiä aikoja ja toimi monilla laulujuhlilla yleisjohtajana. Pesola tunnetaan hyvin myös musiikkikriitikkona, jonka kirjoituksissa oli usein positiivinen, lukijaa sivistävä sävy. Pesola toimi Valtion säveltoimikunnan sihteerinä yli kahdenkymmenen vuoden ajan ja sivistysjärjestöjen kansankonservatorion johtokunnassa tätäkin pidempään. Yleisradion ohjelma- ja hallintoneuvostonkin jäsenyys tuli Pesolalle tutuksi.

Erityisesti häntä arvostettiin sillanrakentajana työväen ja porvarien kulttuuriklikkien välillä, ja hänelle myönnettiin viides Suomen Työväen Musiikkiliiton kultainen ansiomerkki. Professorin arvonimi hänelle myönnettiin 1956.

Tämän iltamme iloksi (S1774) Isä meidän, SB + org (S431) Kaksi laulua profeetta Jesajan tekstiin (S1755) Lauluja sekakuorolle 5 (S873)

Mieskuorolle

Isä meidän, TB + org (S431)

Markku Viitasaari (s. 1966) Hiljattain 50 vuotta täyttänyt puhallinorkesteriden ja kuorojen kanssa paljon töitä tehnyt muusikko Markku Viitasaari on tullut tutuksi laaja-alaisesti eri kuoromuodoille kirjoittavana säveltäjänä. Erityisesti hänen tuotannostaan nousevat esille nuorisokuoroille tehdyt teokset, sekä lämpimän viihteelliset laulelmat. Sulasol on julkaissut seuraavat Markku Viitasaaren teokset:

Sekakuorolle

Hyvä pahan kasvoilla (S1978) Inkerin joulukuu (S286) Lentävän Roopen tarina (S2032) Miten olis joulurauha (S2011) Onnellinen (S2012B) Puolivälissä (S2013) Silloin minä itkin (S1971) Viiman veimä, tuulen tuoma (S878) Äänet auki! (S1966) Hiljaisuuskin laulaa voi (S2004A)

Mieskuorolle

Kolme koraalivariaatiota (S881) Kuorovoimaa (S879) Läksin katsomaan itkevää tyttöä (S949) Marttyyrien päivä (S2005) Neljä pop-laulua mieskuorolle (S328) Rannalla itkijä (S948) Three Aspects of Sakura (S440) Yö (S947)

Diskanttikuorolle

Anna mun elää (S425) Estrogeenitriogia (S1976) Juhlitaan, riemuitaan (S877) Jumalaan saan yhteyden (S876A) Kuinka paljon (S744) Onnellinen (S2012A) Sähköinen sydän (S439A) Tuuditan taivahan lasta (S923) Unen ja ilon lauluja (S924) Ystävälleni (S880) Hiljaisuuskin laulaa voi (S2004B) Jengi on kokoontunut (S745) Jumalaan saan yhteyden (S876B ja S876C)

Naiskuorolle

Isä meidän, SA + org (S431)

Soitinmusiikkia

Häämarssi (Sortie) (S1785) Isoisän iltasoitto (S1746)

Yksinlauluja

Elämän käännekohtia (S1919) Missa brevis (S1908) Rakasta, rakasta meitä! (S931) Rakkaani tulee (S1775) Uusi laulu! (S2142) Herran siunaus (S2143)

Annika Fuhrmann (s. 1986) Annika Fuhrmann on Tapiolan Kuoron kasvattina saanut vankan pohjan laulumusiikkiin. Lauluntekijänä hänen tyylinsä seuraa etnisiä polkuja, mutta hänen sävellyksistään on löydettävissä monipuolisesti elementtejä lukuisista muistakin musiikkityyleistä. Sulasol on julkaissut seuraavat Annika Fuhrmannin teokset:

Sekakuorolle

Minä laulan sun iltasi tähtihin (S1686) Pikku juttu (S1986)

Naiskuorolle

Kolme laulua naisäänille (S1531) Kun mie laulan (S1684) Muinainen käkeni (S1228) Yön tyttö, hämärän neito (S1685)

Muita pyöreitä vuosia juhlivia säveltäjiämme: Peter Hilli (s. 1956) Eero Koivistoinen (s. 1946) Arvo Räikkönen (1906–78) Jutta Salminen (s. 1986) Asko Vilén (s. 1946) Eran Dinur (s.1966) Pauli Helkiö (1916–84)

Kari Tikka (s. 1946) Kari Tikka on tunnettu lähinnä kapellimestarina, mutta hänen kynästään on saanut alkunsa moni tuttu laulu. Hänen tuotantonsa on hyvin monipuolista, ja Sulasol on julkaissut häneltä paitsi kuoroteoksia, myös yksinlauluja ja soitinmusiikkia. Sulasol on julkaissut seuraavat Kari Tikan teokset:

Sekakuoro

I pääsiäispäivän introitus (S1918) Armolaulu – Lauluja sekakuorolle 2 (S519) Iloitkohon taivahat – Lauluja sekakuorolle 3 (S871) Isä meidän, SATB (S298) Kaksi kevätlaulua (S710) Minä uskon – Lauluja sekakuorolle 1 (S469) The Great Commission – Lauluja sekakuorolle 4 (S872)

Nuottimyymälän yhteystiedot Sulasolin kustantamien nuottien tilaukset sujuvat kätevimmin verkkokaupan kautta (www.sulasol.fi/kauppa). Muiden kustantajien nuottien tiedustelut ja tilaukset voi tehdä sähköpostitse osoitteeseen myynti@sulasol.fi tai puhelimitse 010 8200 221. Nuottimyymälä on avoinna ma–pe klo 8.30–16.00 osoitteessa Klaneettitie 6–8, 00420 Helsinki.

21


Jukka Kosonen

Karjalan Laulu-Veikot 75-vuotisjuhlakonsertissaan viime lokakuussa.

Menestyksen avaimia etsimässä

Tapaus Karjalan Laulu-Veikot Lappeenrantalainen Karjalan LauluVeikot palkittiin viime huhtikuussa VI Kansainvälisessä Leevi Madetoja -mieskuorokilpailussa kansallisen sarjan II palkinnolla ja erikoispalkinnolla parhaasta elossa olevan suomalaisen säveltäjän teoksen esityksestä. Lokakuussa kuoro juhli puolestaan 75-vuotista toimintaansa näyttävällä juhlakonsertilla. Jokainen kuoroa näissä tilaisuuksissa kuullut kiinnitti varmasti huomiota kuoron erinomaisen tasokkaaseen lauluun ja hyvään meininkiin. Haastattelimme kuoron taiteellista johtajaa Nadja Härköstä ja puheenjohtajaa Osmo Savolaista selvittääksemme, mitä kuoron menestyksen takana on ja mitä myös muut kuorot voisivat Karjalan Laulu-Veikkojen toiminnasta oppia.

Menestys vaatii ylimääräistä työtä Kilpailuun ja juhlakonserttiin valmistautuminen vaati kuorolta ylimääräisiä harjoituksia. ”Tällaiset projektit voi toki toteuttaa normaalilla harjoitusrytmilläkin, mutta silloin jotain jää puuttumaan”, toteaa Osmo Savolainen. ”Kun ohjelmisto on määritelty ja harjoitukset alkaneet, nähdään pian, missä tarvitaan lisäharjoitusta esimerkiksi laululeirien muodossa. Erityisesti väliäänten balanssiin ja sointiin kiinnitettiin paljon huomiota, mistä kuoroa kiiteltiin myös Madetoja-kilpailun palautteessa.” Nadja Härkönen jatkaa: ”Kuoro- ja stemmaharjoitusten lisäksi kuorolaiset treenaavat stemmoja itsenäisesti. Joskus olen pyytänyt myös laulajia välittämään puolisoille viestin, jossa pyydän ymmärrystä ja kärsivällisyyttä ylimääräisistä harjoituksista.” Nadja Härköseltä tehty työ on vaatinut tiukkaa otetta ja joskus myös asioiden vääntämistä rautalangasta. ”Yleisesti ottaen kuoro-

laiset suhtautuivat ylimääräisiin harjoituksiin hyvin, vaikka kaikki eivät tietysti aina pääse mukaan. Kuoro on motivoitunut ja haluaa selvittää ongelmakohdat, joten protesteja ei ole kantautunut korviin”, kertoo Osmo Savolainen. ”Asenne on ollut, että lähdetään pärjäämään, ei kokeilemaan – saavuttihan kuoro tunnustusta jo edellisessä Madetojakilpailussa Espoossa vuonna 2010 erikoispalkinnon muodossa.” Madetoja-kilpailussa saavutettu menestys on myös näkynyt kuoron toiminnassa, vaikka se on ollut muutenkin aktiivista. ”Paikallisessa mediassa saatiin näkyvyyttä jonkin verran. Kilpailua seuranneissa harjoituksissa pidettiin ”mitalijuhlat” kakkuineen, ja hyvä me -meininkiä on pidetty yllä myöhemminkin”, listaa Osmo Savolainen. ”Menestys näkyy jossain määrin myös kuoron laulajamäärässä, ei tosin aivan saman tien vaan pitkässä juoksussa. Tasokkaaseen kuoroon sisään pääseminen voi olla hankalaa, vaikka täydellinen laulaja ei meillä tarvitse ollakaan – jokainen kehittyy prosessin mukana. Innokkaita asialle vihkiytyneitä laulajia on tullut kuoroon pitkienkin matkojen takaa.”

Kaiken takana on taiteellinen johtaja

Karjalan Laulu-Veikkojen mitalijuhlat Madetoja-menestyksen jälkeen.

22

”Kuoron tasoa vie eteenpäin taiteellisen johtajan ammattitaito ja kunnianhimo, tarttua pelkäämättä epäonnistumista uusiin haasteisiin”, toteaa Nadja Härkönen. ”Yhtä tärkeää on kuoron ja johtajan välinen luottamus.” Myös Osmo Savolainen nostaa taiteellisen johtajan merkityksen ykköseksi: ”Lähtökohdan täytyy olla kunnossa, kuorolla on oltava osaava taiteellinen johtaja. Tämän jälkeen


Hyvä yhteishenki laajasta ikähaarukasta huolimatta Karjalan Laulu-Veikkojen keski-ikä on 61 vuotta. Nuorin laulaja on 36-vuotias ja vanhin jo 80, alle 50-vuotiaita on laulajista noin neljännes. ”Uusia nuoria laulajia olemme saaneet jonkin verran Lappeenrannan Teekkarilaulajista, josta olemme pyrkineet luomaan siltaa ”miesten kuoroon”. Monet muuttavat tosin opiskelujen päätyttyä muualle. Laulajia tulee kuoroomme myös muista alueen kuoroista. Täysin kokemattomia laulajia tulee harvoin, sillä jonkinlainen lähtötaso helpottaa kuoron toimintaan sisään pääsemistä. Kuoroon jäämisen kannalta on oleellista, miten uusi laulaja kokee kuoron ja ohjelmiston”, sanoo Osmo Savolainen. ”Nuorempia laulajia rekrytoidaan muun muassa uusimalla ohjelmistoa nykyaikaisemmaksi”, täydentää Nadja Härkönen. Eri-ikäisten kuorolaisten yhteistyössä ei ole ollut Karjalan Laulu-Veikoissa ongelmia. ”Kaikki hyväksyvät toisensa: vanhempia arvostetaan osaamisen takia, nuoria mukaantulon ja kirkkaamman äänen vuoksi. Kuppikuntia ei ole syntynyt”, kertoo Osmo Savolainen. ”Erillisen seniorikuoron perustaminen ei ole suunnitelmissamme, sillä olemme siihen liian pieni porukka. Paikkakunnan muiden kuorojen kanssa viritellään kuitenkin yhteisiä keinoja iäkkäämpien laulajien huomiointiin.” ”Hyvin onnistunut konsertti ja menestyminen kilpailussa ruokkivat yhteishenkeä”, toteaa Nadja Härkönen. Yhteishenkeä kohotetaan muutenkin yhteisellä tekemisellä: isojen tavoitteiden lisäksi saunaillat, tiivis harjoittelu, aktiivinen lipunmyynti ja konsertteihin liitetyt näytelmälliset osuudet sitovat niin uusia kuin vanhojakin laulajia. ”Kuoron taloudellisella menestyksellä karsitaan myös laulajille harrastuksesta syntyviä kustannuksia. Tämä ei ole aivan pieni asia”, sanoo Osmo Savolainen.

Markku Pihlaja

on hallinnon tehtävänä listata tavoitteet ja toteuttaa ne. Myös kuorolaisia on tärkeää kuulla: missä mennään, mitä halutaan? Tämän jälkeen rakennetaan strategia ja toiminnan linjat. Tavoitteita ei kuitenkaan saa olla liikaa, yksi tai muutama tavoite riittää kerralla.” ”Karjalan Laulu-Veikkojen tavoitteina on puheenjohtajakaudellani ollut kasvattaa kuoron jäsenmäärää kuorolaisten aktivoimisen kautta, toteuttaa konsertteja isoilla areenoilla ja myydä salit täyteen sekä kilpailla säännöllisesti ja tavoitteellisesti kotimaassa ja myös ulkomailla. Tärkeää on myös löytää työkaluja toiminnan johtamiseen, strategiatyön lisäksi esimerkiksi nelikenttäanalyysi on osoittautunut hyödylliseksi. Haastavatkaan tavoitteet eivät synnytä muutosvastarintaa, jos on yhteinen tahtotila, mahdollisuus tehdä yhdessä ja menestyä”, analysoi Osmo Savolainen. Nadja Härkönen on johtanut Karjalan Laulu-Veikkoja kymmenen vuoden ajan. ”Naisjohtajia ei ollut Nadjan aloittaessa vielä kovinkaan paljon. Toki nainen mieskuoron johtajana voi alkuun herättää ihmetystä, mutta kun tutustutaan puolin ja toisin, ensivaikutelma hälvenee. Nadjassa on erityistä huomattava tarkkuus kuulla virheet ja ongelmat yhteissoinnissa stemmoissa ja jopa laulajatasolla. Nadjan johtajakaudella ohjelmisto on pysynyt yleisellä tasolla samankaltaisena, mutta teokset ovat nykyisin aiempaa vaikeampia. Jotta kehitystä tapahtuu, täytyy olla haasteita”, kertoo Osmo Savolainen. Nadja Härkönen on viihtynyt kuoron johtajana hyvin: ”Mieskuoro soittimena on monipuolinen ja rikassävyinen. Kuoro on toisaalta helppo, esimerkiksi kritiikkiin ja henkilökohtaisiin huomautuksiin suhtaudutaan leppoisasti, mutta myös raskas – olen joka kerta harjoituksen loputtua hy vin väsynyt. Vuosien saatossa kuorosta ovat eronneet laulajat, jotka ovat pelänneet haasteita, ohjelmiston vaativuutta ja sitoutumista. Nyt mukana on loistava porukka – ennakkoluuloton, luottavainen, kunnioittava ja eteenpäin pyrkivä! Kun päätettiin Madetoja-kilpailuun osallistumisesta, solmittiin suullinen sopimus, että työtä tehdään täysillä eikä johtajan harjoitusmenetelmiä kyseenalaisteta. Esimerkiksi intervalleja, sävelpuhtautta ja fraseerausta hiottiin uudestaan ja uudestaan, eikä kukaan ilmaissut kertaakaan tyytymättömyyttä. Temperamenttini seurauksena saatan suutahtaa silloin tällöin, mistä kuorolaiset eivät kuitenkaan ota nokkiinsa. Luottamus on molemminpuolinen.”

Nadja Härkönen riemuitsi kuoronsa menestyksestä Madetoja-kilpailun palkintojenjaossa.

Isoja tavoitteita myös tulevaisuudessa Karjalan Laulu-Veikot ei jää vuoden 2015 menestyksekkäiden tapahtumien jälkeen lepäämään laakereillaan. Kuoro järjesti ystävänpäivän aattona kevyen musiikin konsertin yhdessä Aikamiehet-kuoron kanssa. Seuraavia tavoitteita ovat Suomen 100-vuotisjuhlallisuudet vuonna 2017, äänitteen tekeminen ja ulkomaiseen kilpailuun osallistuminen. Myös VII Kansainvälinen Leevi Madetoja -mieskuorokilpailu huhtikuussa 2020 on jo kuoron kalenterissa – ja menestystavoitteet ovat toki jälleen korkealla! u Aino Herranen & Tomi-Pekka Niukkanen

III valtakunnallinen puhallinmusiikkileiri aikuisille harrastajille

3

18.-21.8.2016 Anjalan nuorisokeskuksessa Kouvolassa. Lisätiedot : www.ahvionsoittokunta.com ap.torays@gmail.com Ilmoittautumisaika 1.3.-31.5.2016 23


Kuorot

Hangon Suomalainen Sekakuoro kaupungin itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12.2015.

Hangon Suomalainen Sekakuoro 100 vuotta

Vuonna 1916 Hangon seurakunnan kanttori Sune Carlsson ryhtyi kokoamaan suomenkielisiä laulavia piirejä yhteen niin, että Hangon Suomalainen Sekakuoro r.y. perustettiin lokakuussa 1916. Kuoron vahvuus perustamishetkellä oli 25 henkilöä. Kuoron ensimmäinen harjoitusnumero oli Kun maan melu haipuu, joka muutamien viikkojen kuluttua esitettiinkin julkisesti. Kuoron virallinen ensimmäinen konsertti pidettiin Kalevalan päivänä 1920, ja kuoron vahvuus konsertissa oli 35 laulajaa. Paikallinen lehdistö käsitteli tilaisuutta palstoillaan laajasti todeten, että kuoro oli paikkakunnalla ainoa taho, joka sai ihmiset liikkeelle. Ensimmäinen laulujuhlamatka tehtiin Helsinkiin 1921. 5-vuotiskonsertti osoitti jo, että kuoro oli vakiinnuttanut asemansa Hangon kulttuurielämässä. Tästä seurasi tapahtumaketju josta vieläkin on perinteitä nykyohjelmistossa ja -tapahtumissa. Hangon Suomalainen Sekakuoro osallistui Suomen Kuoroliiton perustavaan kokoukseen, joka pidettiin Helsingissä hotelli Kleinehissa huhtikuun 2. päivänä 1922. Kokouksessa oli edustettuina 12 suomalaista kuoroa, joita voidaan pitää Suomen Kuoroliiton perustajakuoroina. 10-vuotiskonsertin ohjelman todettiin olleen vaativin mitä esityksiä se piti sisällään ja kuka moi-

24

ilta, Rantakahvila, Hulluna Hankoon, Hanko Onni sen arvostelun on antanut, sitä eivät historiankirjat On, Iltalaulu ja Kesäpäivä Kangasalla. Kuoro ottaa kerro. Ohjelmisto koostui ajan henkeen sopivana mielellään vastaan onnitteluja puheitten tai laulujen hartaampana kuorolauluna. Tuohon aikaan kuoron muodossa. jäsenmäärä oli noin 30 henkilöä. Juhlien jälkeen seuraava esiintyminen on Va Seuraavat kymmenen vuotta kuluivat vakiinpunpäivänä, jolloin perinteen mukaan marssitaan tuneen ohjelman mukaisesti, oli omia konsertteja, Ravintola Casinon lavalle esittämään kevätlauluja. arvokkaita juhlatilaisuuksia ja osallistumisia lauluOhjelma jatkuu Kaupungintalolla, jossa Hangon juhliin. Kuoron perustaja Sune Carlsson muutti pois Martat tarjoavat sillivoileipiä ja kahvia. TilaisuuHangosta ja jätti perinnöksi seuraajalleen hyvin dessa esitetään usein mm. Finlandia ja päätteeksi harjoitellun ja menestyneen kuoron. Maamme-laulu. Sotien jälkeen kuoron toiminta elvytettiin Kesäaikana kuorolla ei normaalisti ole harjoijälleen käyntiin. 1950-luku oli selvästikin kuorolle tuksia eikä esiintymisiä. Viikoittaiset harjoitukset vahvaa edistymisen aikaa, siitä esimerkkinä B-sarjan alkavat syksyllä, kun Hangon Suomalainen kansavoitto Jyväskylän laulujuhlilla 1954. Tuolla vuosilaisopisto aloittaa toimintakauden – kuoro toimii kymmenellä järjestötoiminta eli kukoistuskauttaan opiston alaisena kuorona. Joulun alla kuoro vie koko Suomessa, ja sekakuoron jäsenmäärä kipusi laulutervehdyksen vanhuksille Hangon hoivako60:een. teihin. Kuoro on aikoinaan julkaissut myös omaa lehteä, Äänirautaa, noita käsinkirjoitettuja kappaleita Raimo Mustakangas on tallessa 8 numeroa vuosilta 1945–52. kuvat Tapio Kekkonen Tällä hetkellä kuoroon kuuluu reilut 20 henkeä, sopraanoita 6-7, alttoja 4-5, tenoreita 3-4 ja bassoja 4-5. Musiikin maisteri Antti Soininen on johtanut kuoroa reilut 10 vuotta. Ohjelmisto koostuu perinteisistä kuorolauluista, Antin omista sävellyksistä ja sovituksista sekä hankolaisten muusikkojen sävellyksistä ja sanoituksista, kuten Hulluna Hankoon, Hanko onni on ja Rantakahvila, jotka Antti on sovittanut kuorollemme. Hangon Suomalaisen Sekakuoron puheenjohtaja toimii Päivi Vuorjoki, sihteerinä Sami Mattila ja rahastonhoitajana Tuula Barck. Juhlavuoden ensimmäinen esiintyminen tapahtuu Kalevalan päivän juhlassa 28.2.2016 Haagapuiston koululla. Seuraavana on esiintyminen Karjalaisten kirkkopyhillä Hangon kirkossa 13.3.2016. 100-vuotisjuhlakonsertti pidetään Hangon kaupungintalolla lauantaina 2.4.2016 klo 18.00. Alustavassa ohjelmassa on seuraavat kappaleet: Hangon marssi, Suomen laulu, Tuonne taakse Vapunpäivän marssi Hangon Casinolla vuonna 2014. metsämaan, Kesäillalla, Tuuli hiljaa henkäilee, Oma koti kullan kallis, Lauantai-


Kuorot Seitsemän konsertin 70-vuotisjuhlavuosi:

Ilo laulaa! Harjun Laulu, jyväskyläläinen sekakuoro, juhli 70 vuoden taivaltaan koko viime vuoden. Kuoro perustettiin Jyväskylän sekakuoro -nimisenä 29.1.1945. Nimi vaihtui vuonna 1987 Harjun Lauluksi – Jyväskylän kaupungin keskellä kohoavan Harjun mukaan. Kuoroa ovat johtaneet Veikko Rouhiainen, Eetu Niemi, Enok Kosonen, Urpo Jokinen, Mauri Toiviainen, Anssi Seppälä, Jorma Tiainen ja viimeiset 22 vuotta diplomikuoronjohtaja Rita Varonen. Perustamisensa aikoihin kuoro oli suurkuoro. Juhlavuoden vahvuus oli 45 laulajaa, 28 naista ja 17 miestä. Kuoro on aina ollut avoin uusille tulokkaille, jotka ovat helposti solahtaneet joukkoon. Laulajat ovat monen ikäisiä, osa jopa yli kolmekymmentä vuotta kuorossa viihtyneitä. Kuorolaiset todistavat, että kuorolaulu pitää terveenä ja virkeänä niin mielen kuin kehonkin. Yhteistä kaikille on ilo laulaa; siitä tuli myös juhlavuoden teemamme. Kuoronjohtaja Rita Varonen on alun perin unkarilainen, laajalti Suomessa ja maailmalla tunnettu ammattilainen. Hän työskentelee Jyväskylän Ammattikorkeakoulussa lehtorina ja johtaa Harjun Laulun ohella myös Jyväskylän Naislaulajia ja Cantinovumia sekä Jyväskylän Puhallinorkesteria. Hän on saanut mm. Harald Andersén -palkinnon ja Klemetti-palkinnon ja hänet on valittu vuoden kuoronjohtajaksi vuonna 2004. Ulkomaisista saavutuksista mainittakoon italialaisen Mariele Ventre -kuoronjohtajakilpailun toinen sija, sekä parhaan kuoronjohtajan palkinnot Slovakia Cantat -festivaaleilla ja Akateemisten kuorojen festivaaleilla Banská Bystricassa Slovakiassa. Harjun Laulun juhlavuosi 2015 oli täynnä ohjelmaa. Huhtikuussa pidettiin kolme kirkkokonserttia, joista kaksi Jyväskylän ulkopuolella, Toivakan ja Jämsän kirkoissa. Jyväskylän Kuokkalan kirkon konserttiin saatiin vieraaksi Kirsi Äikkään johtama Lappeenrannan Naislaulajat, jonka luona vierailimme edellisenä vuonna. Ohjelmistossa oli uutta ja vanhaa hengellistä musiikkia. Bachin Jesus bleibet meine Freude -koraalissa ja Buxtehuden Gott will uns lassen raten -koraalissa urkurina toimi András Szabó ja jälkimmäisessä sopraanosolistina kuoron varajohtaja Chikako Ishiyama. Uudemmasta ohjelmistosta mainittakoon Jan Hellbergin Tulee vielä aika. Elokuussa saimme esiintyä yhdessä sveitsiläisen Musikverein Lenzburgin kanssa Taulumäen kirkos-

Harjun Laulu ja Rita Varonen juhlakonserttitunnelmissa Hannikaissalissa Jyväskylässä 7.11.2015.

sa. Yhteistyömme osoittautui erittäin onnistuneeksi. Kumpikin kuoro esitti omaa ohjelmistoaan ja sen lisäksi opetteli muutamia yhteisiä lauluja: perinteiset sveitsiläiset laulut Das alte Guggisberger Lied ja Aber gäll, du hettsch mi gern olivat alkuvaikeuksien jälkeen oikein mukavia tuttavuuksia sveitsinmurteisine sanoineen. Sveitsiläiset vieraamme pakersivat vuorostaan mm. Hellbergin Tulee vielä aika sekä Sibeliuksen Soi kiitokseksi Luojan ja Finlandia -sävellysten parissa. Hienosti yhteiset laulut soivat kirkontäyteiselle yleisölle. Syksyllä 7.11. oli varsinaisen juhlakonsertin vuoro. Hannikaissali oli lähes täynnä konserttiyleisöä, jolle Harjun Laulu oli valmistautunut antamaan parastaan. Ritan taitava johto antoi meille jälleen kerran tukevan selkänojan ja siivitti meidät todella hyvään suoritukseen. Olimme tilanneet Mia Makaroffilta sävellyksen, jonka hän oli myös sanoittanut – nimeltään Harjun laulu! Mukana oli vakavampaa ja iloisempaa ohjelmistoa, myös pari muuta kuoron omaa tilaussävellystä. Varajohtajamme Ilpo Vuorenoja säesti kitaralla ja juonsi huumorilla. Väliajalla nautittiin kahvista ja kakusta. Juhlakonsertin perinteisiin kuuluvia ansiomerkkejä jaettiin. Kuoron puheenjohtaja Raija Eronen

sai SKL:n hopeisen ansiomerkin ja neljä pitkään kuorossa laulanutta ja aktiivisesti toiminutta laulajaa – Kyllikki Pesonen, Ritva Saras, Liisa Siipola ja Matti Siipola – saivat uuden Elämän laulu -merkin. SKL:n puheenjohtaja Sisko Nyrhilä ja varapuheenjohtaja Elina Pitkäkoski luovuttivat merkit. Konsertin jälkeen kuoronjohtaja Rita Varonen ja puheenjohtaja ottivat vastaan onnittelijoita, jotka kukkien ja lahjojen kera muistivat 70-vuotiasta jyväskyläläisen kuoroperinteen jatkajaa. Ilta jatkui mukavissa merkeissä karonkassa, jossa konserttijännitys purkautui hyvän ruuan ja juoman myötä iloiseksi yhdessäoloksi ja kiitollisuudeksi omasta yhteisöstä ja rakkaista kuoroystävistä – ja laulu raikui! Vuoden lopuksi pidettiin vielä kaksi joulukonserttia Jyväskylän Keltinmäen ja Halssilan kirkoissa. Näin saatiin päätökseen seitsemän konsertin onnistunut juhlavuosi ja päästiin joululomalle huokaisemaan ennen uutta laulukautta.

kuoromme konserteissa. Hänen aktiivisuutensa kohdistui myöskin kvartettilauluun ja Mieskuoroliiton laulajamerkkien suorittamiseen. Hän olikin kuoromme ensimmäinen kukkomerkin suorittaja vuonna 1973 ja suoritti myöhemmin myöskin liiton taitomerkin. Hänelle oli myönnetty myös Sulasolin ja SMKL:n ansiomerkit. Aktiivista kvartettilaulua kestikin sitten useita vuosikymmeniä. Vuodesta 1979 v uoteen 1986 hän toimi kuoromme puheenjohtajana. Hänen aikanaan kokosimme ideariihen suunnittelemaan kuoron tulevaa toimintaa pitkäjän-

teisemmin kuin ennen, ja se poiki mm. kuoromme ensimmäisen äänitteen ”Kaipaus merelle”. Puheenjohtajakautensa jälkeen Sakke jatkoi edelleen aktiivisena kuorolaisena ja valittiin myöhemmin kuoromme kunniapuheenjohtajaksi. Sakke oli kaikella tavalla esimerkillisen ahkera ja tunnollinen kuorolainen ja laulajaveli.

Kirsi Suokas ja Raija Eronen kuva Antti Mikkola

Sakari Heiskanen in memoriam Vuodenvaihteen jälkeen saimme suruviestin koskien kunniapuheenjohtajaamme, Sakari Heiskasta. Vaikea sairaus oli lopullisesti katkaissut pitkäaikaisen laulajaveljemme maallisen kuorouran ja hän oli siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Olimme saattamassa häntä hänen viimeisellä matkallaan 23.01.2016 Uudenkaupungin siunauskappelista aina hautaan saakka. Sakke liittyi Laulu-Veikkoihin jo vuonna 1953 ja ehti olla aktiivisena laulajana aina vuoteen 2011, eli melkein 60 vuotta. Hän oli koko ajan I tenorin kantavia voimia ja lauloi myöskin monia vaativia soolo-osia

”Aina kun matka tuonen tielle aukee, koskee se meihin, mainen riento raukee. Poistuneen matkaa uudet tiet nyt jatkaa, vuoromme saapuu.” Uudenkaupungin Laulu-Veikot ry Pekka Harmovaara

25


Kuorot Savonlinnan Naiskuoro 70 vuotta.

Niina Kormano

Mitä me tytöt suremma...

Savonlinnan Naiskuoron 70-vuotisjuhlakuva, edessä keskellä kuoromme taiteellinen johtaja Terttu Jauhiainen, oikealla puh. joht. Anneli Harvistola ja vasemmalla Anneli Karvanen.

Oli vuosi 1945. Suomi lähti nousuun. Jälleenrakentamisen, aineellisen niukkuuden, kaikenlaisen kehityksen ohella myös kulttuuri elpyi ja alkoi kukoistaa. Karjalan laulumailta tuli väkeä, ja niinpä monen monta kuoroa viettää pyöreitä vuosia näinä aikoina. Hyvä, että toivat laulut mukanaan, sillä silloin syntyi Naiskuoro Karjalaiset Naiset ry. Nimi muuttui Savonlinnan Naiskuoroksi monen vuoden väännön jälkeen vuonna 1957.

Kaikki tähän laulamisen koukkuun jääneet tietävät, että se vaatii sitoutumista, opettelemista, sanojen jankuttamista, jatkuvaa harjoittelemista. Tietävät senkin, kun on seissyt esiintymistilanteessa tönkkönä, kun jokin sana on hukassa tai ”miten se nyt menikään”. Mutta silloin, kun juttu tulee kuin selkärangasta, ts. ”mie ossaan”, silloin laulaminen on IHANAA! 70 vuotta sisältää paljon. Laulajat vaihtuvat.

Vaan meilläpä on Anneli, joka on laulanut 74 vuotta alkaen nuorisokuorossa 14 vuotta sitten. Ja tämä heliä ääni jatkaa yhä. Hän sai ansaitusti Naiskuoroliiton kultaisen ansiomerkin juhlakonsertissa. Kymmenien vuosien laulajia on useita muitakin. Välillä ihmetellään, että tänne vaan harjoituksiin läpi tuulen ja tuiskun joka viikko raahaudutaan. Suuri syy on tietenkin johtajamme Terttu Jauhiainen, joka jaksaa opettaa, vaatia, komentaa (nuotit pois), etsiä uusia lauluja, sovittaa, tehdä uusia lauluja, kannustaa ja saa pälpättävän naislauman ruotuun. SITÄ ENERGIAN MÄÄRÄÄ! Savonlinnan Nasikuoron 70-vuotisjuhlakonsertti oli marraskuun 21. päivänä. Se käsitti hengellisen avauksen jälkeen läpileikkauksen naisen elosta ja olosta. Siinä veivät Chydeniuksen sikermät ja Matveisen Mesimarjat Lapin laulujen ja Mustien lampaiden kautta arkirealistiseen Kuusiston Vastapainoon. Kvartetti johdatteli kuoron bravuuriin, joka on Vilenin Meristä kaunein. Jäi hyvä mieli – myös kuulijoille – näin kuulimme! Hymysuin totesimme, että ihan loistavasti pysyi johtajakin taas mukana. Kiitos runsaslukuiselle yleisölle! Mitä me tytöt suremma, jonka lauloimme, on esitetty jo kuoron 5-vuotiskonsertissa, ja pätevä on sen sanoma edelleen. kuva Niina Kormano

Annukka Mattila

Director cantus -arvonimi Jouko Valkoselle

26

ja rakastetun. Kuorolaisten kokemuksen mukaan Jocce on erittäin osaava, innostava ja huumoria pilke silmäkulmassa viljelevä kuoronjohtaja. Hän ei unohda, että ennen kaikkea lasten kanssa musiikin tekemisen kuuluu olla hauskaa! Myös toiminta Sulasolin Varsinais-Suomen piirin taiteellisena johtajana vuosina 2007–2014 kuuluu hänen ansioihinsa.

vk.Leinot/Naantali

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt director cantus - arvonimen naantalilaiselle merkittävälle musiikkivaikuttajalle, musiikkipedagogi, lastentarhaopettaja, Jouko Valkoselle. Dir. cant. -arvonimi, jonka anomiseen hän, tyypilliseen tapaansa, vasta pohdinnan jälkeen suostui, merkitsee julkista arvostuksenosoitusta osaavalle johtajalle. Jocce, joksi häntä kutsutaan, kuvailee itseään näin: - …niistä muistamisista; minä olen sellainen hyvin … hhmmm, omituinen ihminen, eli pelkään kaikkia yllätyksiä ja huomion keskipisteenä olemista. Tuo johtotyö on eri asia, se on niinku luontaista.” Valkoselle arvonimi on myönnetty hänen lukuisista ansioistaan kuorotoiminnan parissa, sekä hänen toiminnastaan lasten musiikkikasvattajana. Valkosen ansioluettelo on pitkä ja monipuolinen. Hän on itse laulanut naantalilaisissa sekakuoroissa sekä Turun oopperakuorossa useita vuosia. Hänen johtamiaan kuoroja ovat olleet Naantalin Lapsi- ja nuorisokuoro, Raision Kulkurit-sekakuoro 2012–2014, Naantalin Kamarikuoro 2006–2011. Vuonna 1999 hän perusti Helianthus-lauluyhtyeen ja toimi sen taiteellisena johtajan vuoteen 2009. Viimeisimpänä kuorona hän on johtanut Naantalin Laulajia 1995–2015. Opettaminen Naantalin työväenopistossa, musiikkiopistossa ja musiikkileikkikoulussa sekä toimiminen säestäjänä 30 vuoden ajan ovat tehneet Jouko Valkosesta Naantalissa hyvin tunnetun

Kipinä sytytettiin kotona

Jouko Valkosen kiinnostus musiikkiin ja eritoten kuoromusiikkiin juontuu jo lapsuudesta. Hän mainitsee erityisesti vanhempiensa vaikutuksen kiinnostukseensa kuorolauluun ja musiikkiin yleensä. Kysyttäessä tuntemuksia ensimmäisestä kuoronjohtajuudesta, vastaa Jocce - Melkein ensikosketus hommaan tuli Naantalin laulajissa vuosi ennen kuin kuoro täytti 50 (1995). Oli hienoa päästä työhön käsiksi totisella meininkillä, ja vielä todeta juhlan jälkeen että se onnistui. Joccen huumorista kertoo, kun hän toteaa ääniongelmiensa juontavan juurensa Kamarikuorossa tenorina laulamisesta. - Klassinen musiikki on lähellä sydäntä, mutta kaikki käy, kun mihin tahansa biisiin tutustuu, niin aina saa jotain irti, sanoo Jocce. - Mieleen jäänyt hetki kuoronjohtajana oli se hetki, kun Naantalin laulajien 70-vuotisjuhlakonsertissa loppulauluna ollut Finlandia päättyi, ja täysi kirkko osoitti suosiotaan.

Dir. cant. Jouko Valkonen.

Vuoden 2015 lopulla Naantalin Laulajien hyvin onnistuneen 70-vuotisjuhlavuoden päätteeksi Jouko Valkonen jätti kuulo-ongelmien tähden kuoronjohtajan tehtävänsä johdettuaan kuoroa 21 vuotta. Kuoro päätti kiittää rakastettua johtajaansa vielä kerran anomalla hänelle kyseistä arvonimeä. Kysyttäessä miten hän kykenee pysymään poissa kuorosta, on vastaus: -Auttaa kummasti, kun ei pysty kuulemaan. Johtamisesta luopuminen ei tarkoita luopumista musiikista. Jocce vain siirtyy esiintyjästä ja tekijästä yleisön puolelle. Maarit Lineri


Kuorot Oulaisten Nuorisokuoro konserttimatkalla Roomassa seurue. Jo heti matkamme alussa keskiviikkona oli esiintyminen Paavi Franciscuksen yleisvastaanotolla. Kansallispuvut oli tarkistettu edellisiltana, että onhan essu varmasti suorassa ja muistaahan jokainen ottaa ylimääräiset korut pois. Niin aamulla varhain lähdettiin ja oltiin jo kahdeksalta odottamassa sisäänpääsyä. Yleensä paavin yleisvastaanotto

Leila Ristiluoma-Tirilä

Tapani Tirilän johtama Oulaisten Nuorisokuoro vieraili Roomassa ja Vatikaanissa 12.-17.1.2016. Matkan aikana Nuorisokuoro esiintyi paavin yleisvastaanotolla, konsertoi Pyhän Ignatiuksen kirkossa sekä avusti Pietarin kirkon messussa. Oulaisten Nuorisokuorosta oli mukana 19 vanhinta laulajaa. Yhdessä kuoron kanssa matkustivat Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi sekä tuomiokapitulin

Pirjo Pulkkinen

Oulaisten Nuorisokuoro ja Tapani Tirilä valmiina Pietarinkirkon messuun.

tapahtuu Pietarinkirkon aukiolla, mutta turvallisuustilanteen vuoksi tapahtuma pidettiin tällä kertaa sisätiloissa. Ihmisiä oli tullut kaukaa, mm. Argentiinasta ja USA:sta asti. Lauloimme ennen paavin tuloa muutamia lauluja, kuten italialaissäveltäjä Giuseppe de Marzin Signore delle cime ja Sibeliuksen Soi kunniaksi Luojan. Paavi tervehti myös eri maiden piispoja ja pappeja ja laulamamme Finlandia-hymni kajahti komeasti, kun piispa Samuel Salmi meni paavia tervehtimään. Paavin yleisvastaanoton jälkeen saimme hengähtää hetken, mutta illalla menimme tutustumaan Pyhän Birgitan luostariin. Kokemus oli mielenkiintoinen, varsinkin kun saimme Suomessa kasvaneen nunnan kertomaan elämästä luostarissa. Kuulimme Pyhän Birgitan ja Pyhän Katariinan elämästä sekä millaista se luostarin arki tosiaan on. Pyhän Birgitan luostari on tunnettu ekumeenisuudestaan. Lauloimme luostarissa birgittalaisnunnille tutun laulun; In onore di S.Catharina di Svezia post laudes. Torstai oli kevyempi päivä ja valmistauduimme illan konserttiin Pyhän Ignatiuksen kirkossa. Kirkko itsessään oli upea ilmestys ja sitä sanottiinkin yhdeksi Rooman kauneimmaksi kirkoksi. Akustiikka vaati hieman totuttelua, mutta kun totuimme siihen, se oli upea. Konsertin ohjelmassa meillä oli paljon tunnettuja säveltäjänimiä, mm. Bach, Martini, Mozart, Schubert, Lloyd Webber, Busto, Chilcott, Kostiainen ja Sibelius. Lauloimme myös muutaman Jouko Törmälän sovittaman suomalaisen virren sekä konserttimme säestäjän Urpo Rauhalan sovituksen kansansävelmästä Varjele vakainen Luoja. Finlandiaa laulettaessa herkistyi niin kuoro kuin yleisökin. Konsertissa tiivistyi kaikki se, mitä olimme harjoitelleet jo pitkään ja kaikki meni niin kuin pitikin. Yleisö piti meistä ja osoitti seisaaltaankin kiitoksensa runsain aplodein. Perjantaiaamupäivä oli varattu nähtävyyksille ja Roomaan tutustumiseen. Vierailimme muun muassa Pantheonin temppelissä sekä Fontana di Trevin suihkulähteellä. Pantheon oli upea ilmestys ja ihmetystä herätti, miten se on edelleen niin hyvässä kunnossa. Palasimme kierroksen jälkeen takaisin hotellille ja kansallispuvut otettiin jälleen käyttöön. Suuntasimme kohti Pietarinkirkkoa ja messua, jossa meidän oli tarkoitus avustaa. Kansallispuvut herättivät hyvin paljon huomiota Pietarinkirkossa ja meiltä tultiin useasti kysymään, että keitä me ollaan ja mistä tullaan. Messu alkoi kello 17. Osallistuimme siihen aktiivisesti ja lauloimme mm. kaksi Piae Cantiones -sävelmää, Javier Buston Salve Reginan, Pekka Kostiaisen Panis Dein sekä Bob Chilcottin Sanctuksen. Lauantaina kiersimme päivän Roomassa ja tutustuimme kuuluisiin nähtävyyksiin, kuten Colosseumiin ja Forum Romanumiin. Iltapäivä oli varattu meille omaksi ajaksi ja sen kaikki hyödynsivät tuliaisten ostamiseen. Illalla pakattiin ja sunnuntaina aamulla matkasimme jo kohti takaisin Suomea. Matka oli upea kokemus niin kuorolaisille kuin johtajallekin. Myös piispa seurueineen oli tyytyväinen yhteiseen matkaamme. Liisa Saarilampi kuorolainen

Oulaisten Nuorisokuoro Colosseumilla.

27


Kuorot 50 vuotta YL:n pitkästä Amerikan-matkasta

Jorma Toivari

Ylioppilaskunnan Laulajat, YL, teki 50 vuotta sitten historiansa pisimmän konserttimatkan Yhdysvaltoihin.  Matkalle lähdettiin 21.10.1965 ja palattiin 12.12.1965.  Konserttikiertue ulottui rannikolta rannikolle ja Kanadasta Meksikon rajalle. Matkalla oli 35 Ensti Pohjolan ja kaksi Jussi Jalaksen johtamaa konserttia sekä lukuisia muita esiintymisiä, joilla juhlistettiin 60 laulajan voimin Sibeliuksen syntymän 100-vuotisjuhlia. Eniten kuulijoita oli Los Angelesin konsertissa, liki 7 000. Kuoron matkalla olivat mukana myös professori Päiviö Riihinen Helsingin Yliopiston edustajana sekä oopperalaulaja Usko Viitanen, joka lauloi muutaman osuuden kuoron omien solistien lisäksi. Matkan suojelijana oli presidentti Urho Kekkonen. Matkan merkittävin konsertti oli Sibeliuksen syntymäpäivänä 8.12. Carnegie Hallissa, jossa kuulijoita oli 2 400. Tuota suomalaiselle esittävälle taiteelle varsin tärkeää tapahtumaa juhlistettiin samana päivänä 50 vuotta myöhemmin viime joulukuussa, kun matkamme 50-vuotisjuhlalisuudet alkoivat kukkalaitteen laskulla Ensti Pohjolan haudalle. Juhlat jatkuvat joulukuun 10. päivänä, kun suuri joukko silloisia matkakuorolaisia kokoontui jälleen. Edellisestä tapaamisesta oli kulunut viisi vuotta, ja nyt tapahtumalle oli järjestetty hieman juhlavammat puitteet Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi: ensin oli konsertti ja sen jälkeen kunnon herrakaronkka ohjelmineen. Konserttipaikan löytäminen oli vaikeaa pikkujouluaikaan, mutta onneksi paikka löytyi. Pidimme Hakasalmen huvilassa pienen konsertin, jossa mukana oli lähes 30 laulajaa vuoden 1965 Amerikankuorosta. Laulajien keski-ikä lähenteli 80 vuotta, mutta laulu raikui, eikä ulkopuolista laulutukea tarvittu. Lämminhenkisen konsertin johti ja juonsi professori Heikki Peltola. Peltola oli matkalla mukana yhtenä nuorimmista laulajista ja johti myöhemmin Ylioppilaskunnan Laulajia 10 vuotta. Konserttimme solistina lauloi tuttuun tapaan Pertti Saurola, yksi matkakuoron solisteista. Konsertin mainostaminen oli jäänyt myöhään, mutta kun HS:ssä oli menovinkki ja kun kuorolaiset

YL konsertoi Ensti Pohjolan johdolla Yhdysvalloissa syksyllä 1965.

Sibelius-mitalin (nro 3) luovutus Yhdysvaltain varapresidentille. Vas. suurlähettiläs Olavi Munkki, varapresidetntti Hubert Humphrey, Helsingin yliopiston edustaja Päiviö Riihelä, Ensti Pohjola, YL:n puheenjohtaja Heikki Hämäläinen.

levittivät tietoa läheisille, Auroran salonki oli aivan täynnä, ja kuulijoita oli myös viereisissä huoneissa ja eteisessä. Konsertin jälkeen pidetyn herrakaronkan aluksi kunnioitimme edesmenneitä laulajaveljiämme muistosanoin, hiljaisella hetkellä ja Sydämeni laululla. Illan ohjelmassa oli muutama kaitafilmiesitys, mykkiä tietenkin, valokuvakooste, lyhyitä puheenvuoroja. Entisen arpajaiskvartetin mainoslaulu ja mieskuorolaulut raikuivat tietenkin lähes koko ajan. Välillä ehdimme syödä monipuolisen illallisen. Joukkomme on harventunut, meitä oli nyt koolla lähes 40, yli 60% matkakuorosta, mutta kaikki paikalle tulleet eivät enää kyenneet lavalle.

Vanhin, 92-vuotias, huonosti liikkuva entinen kuoromme hupimestari Pekka ”Putte” Ehnqvist, tuli hetkeksi karonkkaamme tyttärensä saattamana. Iloinen yllätys oli myös, kun nyky-YL:n hallituksen kvartetti tuli laulaen tervehtimään meitä ja kuoron puheenjohtaja Aleksi Haapanen kertoi YL:n tuoreet kulumiset. Seuraavan kerran YL:n vuoden 1965 Amerikanmatkakuoron on määrä kokoontua jo vuoden kuluttua. Jorma Toivari

Laulujen välissä haettiin ruokaa, hakuvuorossa Heikki Peltola (vas), Pertti Saurola, Pertti Mäkelä ja Tapani Ruutu. Oikealla Jussi-Pekka Seppä.

28

Lauri Lahti

Kaksi vahvaa bassoa Antti "Mökä" Mäkelä ja Kimmo Aula karonkassa.

Hakasalmen huvilan konsertissa kuoro lauloi matkan konserttiohjelmiston lauluja Heikki Peltolan johdolla.


pe 11.3. klo 18 | Pyhän Ristin kirkko, Rauma la 12.3. klo 18 | Taulumäen kirkko, Jyväskylä su 13.3. klo 15 | Kuopion tuomiokirkko

J.S. Bach:

kantaatit 138, 179, 95 ja cembalokonsertto D-duuri Ingrida Gápová, sopraano | Teppo Lampela, kontratenori Ian Honeyman, tenori | Cornelius Uhle, basso EMO Ensemble | Helsingin Barokkiorkesteri johtaa Aapo Häkkinen, cembalo

MUUSIKKO, Musiikkialan perustutkinto Yhteishaku 23.2.–15.3.2016 opintopolku.fi | www.jao.fi/muusikko Onko unelmasi työskennellä musiikin parissa? Jyväskylän ammattiopistossa kehityt esiintyvänä taiteilijana: syvennät instrumenttitaitoja, omaa ilmaisua sekä muita musiikin tekemisen valmiuksia. Opiskele musiikista ammatti ainutlaatuisella musiikkikampuksella.

La 19.3. klo 18 | Tampereen tuomiokirkko Su 20.3. klo 18 | Johanneksenkirkko, Helsinki

J.S. Bach: Johannespassio Thora Einarsdottir, sopraano | Melis Jaatinen, altto Markus Francke, tenori | Cornelius Uhle, basso Key Ensemble | Helsingin Barokkiorkesteri johtaa Aapo Häkkinen Liput palvelumaksuineen Lippupalvelusta ja ovelta 10–38 €

www.hebo.fi

Jyväskylän ammattiopisto

Juhlakonsertti

Ti 15.3.2016 klo 19 Savoy-teatteri

Kasarmikatu 46-48, Helsinki

Naiskuoro KYN Johtaa Kaija Viitasalo Johanna Juhola, harmonikka Kirmo Lintinen, piano Panu Savolainen, vibrafoni Liput kuorolaisilta ja ovelta 20/15e, kannatuslippu 35e (sis. kuohuviinitarjoilun ja parhaat paikat), Lippupalvelusta 22,50/17,50/37,50e Lisätietoja www.kyn.fi ja fb.com/KYNchoir

29


Suomen Mieskuoroliitto Mikä on Suomen Mieskuoroliiton kehityssuunta? Olen nyt kohta kahden vuoden ajan toiminut liiton puheenjohtajana ja ehtinyt tuona aikana tavata monta erilaista mieskuoroa. Kaikilla mieskuoroilla on kiistatta yksi yhteinen piirre: laulaa yhdessä (mies)kuoromusiikkia. Yhtäläisyyksiä löytyy myös monelta muulta osa-alueelta: kuoron toimintakulttuureista, vuotuisista säännöllisistä tapahtumista ja konserteista, toiminnan tavoitteista, perinteiden vaalimisesta, uudistumisesta, väliäänistemmojen miesylivoimasta ääriääniin verrattuna, jne. Yhtäläisyyksiä on monia. Kuitenkin yksi nousee lähes kuorossa kuin kuorossa vahvimmin esille: huoli oman kuoron tulevaisuudesta ja erityisesti siitä, mistä kuoroon saadaan uusia laulajia. Tähän ongelmaan Suomen Mieskuoroliitto on jo vuosia pyrkinyt etsimään ratkaisua. Kuoro tarvitsee uusia laulajia ja uudistumista, mutta mikä toimii yhdessä kuorossa, ei välttämättä päde toisessa. Nuorimmillaan mieskuoroissa laulaa yläasteikäisiä poikia, vanhimmillaan ikäpresidentit ovat jo ylittäneet 90 vuoden merkkipaalun. Yksi resepti ei siis toimi kaikissa kuoroissa. Minulle oli silmiä avaava ahaa-elämys tajuta juuri tämä. Suomen Mieskuoroliitto ei voi pyrkiä edistämään jäsenkuorojensa toimintaedellytyksiä panostamalla vain yhdentyyppisiin kuoroihin. Meidän täytyy huomioida erilaiset ja erityisesti eri-ikäisistä laulajista koostuvat jäsenkuoromme. Toisaalta kuorot tarvitsevat uusia nuoria laulajia, mutta toisaalta kuorot tarvitsevat myös konkareita: harrastuksen täytyy olla kaikille houkutteleva. Yläasteikäinen teinipoika täytyy saada kiinnostumaan pohjimmaltaan samasta harrastuksesta kuin hänen isoisoisänsä ikäinen stemmakaverinsa. Ehkä hieman kärjistetty esimerkki, sillä harvassa kuorossa laulaa samaan aikaan 16-vuotiaita ja 96-vuotiaita, mutta näitäkin varmasti on. Koen siten tärkeänä, että Suomen Mieskuo-

roliittoa viedään sellaisen toiminnan suuntaan, joka antaa elämyksiä kaikenlaisille ja kaikenikäisille jäsenilleen. Esimerkki voidaan ottaa vaikkapa ohjelmistosta: 60 vuoden merkkipaalun ylittänyt laulaja saattaa kaivata laadukkaita kvartettisovituksia Beatlesien ja Rollareiden ohjelmistosta. Hieman vanhemmalle laulajalle saattaa upota jokin muu, nuorelle viikarille taas tämän päivän musiikkia. Toisaalta ratkaisua ei löydy pelkällä yleistyksellä laulajan iästä: vanhemmille laulajille vanhempaa musiikkia, nuoremmille uudempaa. Esimerkkinä vaikkapa turkulaisen Mieskuoro Laulun Ystävien 100-vuotisjuhlassa viime keväänä nähty heidän seniorikuoronsa Weterani Weljien esitys: seniorit räppäsivät lippikset ja aurinkolasit päässä ghettoblasterin säestämänä! Jäsenistön heterogeenisy ys täyty y ottaa huomioon myös kun suunnittelemme liiton tapahtumia. Jo nyt olemme aina tapahtumapaikkakuntia suunnitellessa pyrkineet huomioimaan alueellisen kattavuuden. Jatkossa tähän suunnitteluun täytyy ottaa mukaan myös erilaisten laulajien tarpeet. Esimerkiksi kuluvan kevään Talvipäivien yhteyteen ohjelmaa on pyritty suunnittelemaan monipuoliseksi, erityisesti yhtyelaulusta kiinnostuneille kuorolaisille. Jatkossa eri-ikäiset laulajat pyritään huomioimaan entistä paremmin. Tämän takia olen vastuuttamassa erilaisten ja eri-ikäisten lauluveljien tarpeista huolehtimisen liittohallituksessa nimetylle henkilölle. Uusi hallitus saanee liittokokoukselta vahvan mandaatin kehittää liittoa monipuolisemmin erilaisia jäseniään palveleviksi. Toivon tämän teeman ympäriltä keskustelua jo ennen Talvipäiviä. Kuulen mielelläni teidän ajatuksianne näistä kehitysaikeista, vaikkapa sähköpostitse tai puhelimitse! Mukavaa lauluvuotta toivottaen, Tomi-Pekka Niukkanen puheenjohtaja

Suomen Mieskuoroliitto Kunniajohtaja Matti Hyökki Puheenjohtaja Tomi-Pekka Niukkanen puh. 0400 106 106 puheenjohtaja@mieskuoro.fi Taiteellinen johtaja Paavo Hyökki puh. 050 573 7858 taiteellinen.johtaja@mieskuoro.fi Toimisto: Toiminnanjohtaja Aino Herranen Klaneettitie 6-8, 00420 Helsinki puh. 010 8200 236, fax 010 8200 222 toiminnanjohtaja@mieskuoro.fi

KOKOUSKUTSU Suomen Mieskuoroliitto ry:n jäsenyhdistykset kutsutaan varsinaiseen LIITTOKOKOUKSEEN joka pidetään sunnuntaina 20.3.2016 klo 13.00 Raatin nuorisotalolla (Raatintie 7, 90100 Oulu) Kokouksessa käsitellään – sääntöjen 13 §:ssä määrätyt asiat – julistetaan vuoden 2015 Vuaren Kukkoo -palkinnon voittaja – tiedotetaan muista liiton toimintaan liittyvistä asioista Tilaisuus alkaa klo 12.30 valtakirjojen tarkastuksella ja liittohallituksen kyselyhetkellä.

Joululauluja II -nuottikokoelma julkaistaan Talvipäivillä maaliskuussa Joulukonsertit ovat monen mieskuoron talouden kivijalka. Suomen Mieskuoroliiton uusin julkaisu Joululauluja II lisää vaihtoehtoja konserttiohjelmistoihin ja tarjoaa taitotasoltaan vaihtelevan kokonaisuuden tuttua ja tuntemattomampaa musiikkia. Kokoelma on erittäin hyvä työkalu niin ohjelmistojen suunnittelutöissä painiskeleville taiteellisille johtajille kuin pienemmille yhtyeillekin. Se pitää sisällään 27 käyttökelpoista ja eri tyylejä edustavaa sovitusta. Kokoelman sisällysluetteloon voi tutustua liiton verkkosivuilla. Joululauluja II -kokoelma julkaistaan Oulun Talvipäivien yhteydessä maaliskuussa. Kokoelman normaalihinta jäsenille on 23 euroa ja muille 28 euroa. Nopean tilaajan etuna liiton jäsenkuorot

30

ja niiden laulajat saavat kokoelman 20 euron kappalehintaan, kun tilaus tehdään viimeistään Talvipäivä-viikonloppuna 20.3.2016 mennessä. Lisäksi yli 20 kappaleen tilauksista 10 % lisäalennus! Nuottikokoelmatilaus on mahdollista noutaa veloituksetta liiton toimistosta tai Talvipäivien yhteydessä pidettävältä myyntipisteeltä. Varaukset noutoihin Talvipäiviltä kannattaa tehdä viimeistään 13.3.2016 saatavuuden varmistamiseksi. Postitse toimitettaviin tilauksiin lisätään painon mukaan määräytyvät toimituskulut.

Kukin varsinainen jäsenyhdistys on oikeutettu lähettämään liittokokoukseen yhden (1) edustajan yhdistyksensä alkavaa kahtakymmentäviittä (25) jäsenmaksunsa vuonna 2015 maksanutta jäsentä kohti. Kullakin edustajalla on yksi (1) ääni, mutta edustaja voi valtakirjalla äänestää kaikilla jäsenyhdistyksensä äänillä. Edustajan tulee olla edustamansa jäsenyhdistyksen jäsen. Jokaisen yhdistyksen virallisen edustajan tulee palauttaa allekirjoitettu valtakirja 11.3.2016 mennessä liiton toimistoon, os. Suomen Mieskuoroliitto ry, Klaneettitie 6–8, 00420 Helsinki, sähköpostitse os. mieskuoroliitto@sulasol.fi tai faksilla numeroon 010 8200 222. Mikäli valtakirja palautetaan sähköpostitse tai faksilla, on liittokokousedustajan tuotava alkuperäinen valtakirja liittokokoukseen. Lämpimästi tervetuloa liittokokoukseen! Suomen Mieskuoroliitto ry. liittohallitus


Suomen Mieskuoroliitto Joutsenon kesäkursseilla merkkilaulukurssin lisäksi oma kuoronjohtokurssi mieskuoroväelle Joutsenon Opisto kutsuu jälleen mieskuoroväkeä juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna kesäheinäkuun vaihteessa. Tulevana kesänä järjestetään perinteeksi muodostuneen merkkilaulukurssin lisäksi myös Suomen Mieskuoroliiton oma kuoronjohtokurssi. Pelkästään mieskuoroväelle suunnattua kuoronjohtokurssia ei ole järjestetty moniin vuosiin, joten tilaisuus kannattaa hyödyntää nyt! Kurssilla on kaksi tasoryhmää, joten se sopii kaikille kiinnostuneille lähtötasosta riippumatta. Perustason ryhmä on suunnattu kuoronjohdosta kiinnostuneille mieskuorolaisille ja esimerkiksi varajohtajille, joilla on vähän tai ei lainkaan käytännön kokemusta. Tämän ryhmän kouluttajana toimii Sulasolin taiteellinen johtaja Timo Lehtovaara, ja ohjelmistona käytetään Suomen Mieskuoroliiton Perusmerkkilauluja. Toinen tasoryhmä on puoles-

taan suunnattu jo mieskuorojen kanssa työskennelleille johtajille, jotka kaipaavat uusia ideoita ja vinkkejä työhönsä. Tämän ryhmän kouluttajana toimii Suomen Mieskuoroliiton taiteellinen johtaja Paavo Hyökki, ja ohjelmisto valitaan Suomen

Tulevaisuusrahaston apurahojen seuraava hakuaika päättyy 30.4.2016 Suomen Mieskuoroliiton tulevaisuusrahasto myöntää sääntöjensä mukaan ”apurahoja poikakuorojen ja nuorten miesten kuorojen sekä -lauluyhtyeiden perustamiseksi ja toiminnan tukemiseksi sekä näitä tahoja koskeviin erityishankkeisiin”. Rahastolla tuetaan erityisesti toimintaa, joka tähtää uusien laulajien saamiseen harrastuksen piiriin ja ajan myötä myös suomalaisiin mieskuoroihin. Rahastosta ei tueta jo olemassa olevien poikakuorojen perustoimintaa, vaan ensisijaisesti uusien kuorojen perustamista sekä muita hankkeita ja projekteja. Lisäksi suositaan useamman toimijan yhteistyössä toteuttamaa toimintaa. Seuraava Tulevaisuusrahaston apurahojen hakuaika päättyy 30.4.2016. Tukea voi hakea yhdistys tai työryhmä, eivät kuitenkaan yksittäiset henkilöt. Hakijatahon ei tarvitse olla Suomen Mieskuoroliiton jäsen. Rahastolla on vuosittain kaksi hakuaikaa, 31.10. ja 30.4., ja avustusta haetaan sähköisellä lomakkeella. Sama hakija voi kuitenkin saada vain yhden apurahan vuodessa. Avustusten suuruus on enintään 1 000 euroa/saaja, ja jaettava summa päätetään tapauskohtaisesti tarveharkinnan mukaan. Tarkemmat hakuohjeet ja hakulomake julkaistaan Suomen Mieskuoroliiton verkkosivuilla maaliskuun 2016 aikana.

Mieskuoroliiton Taito- ja Mestarimerkkilauluista. Kuoronjohtokurssi toimii osittain yhteistyössä myös merkkilaulukurssin kanssa. Kuoronjohtokurssi alkaa torstaina 30.6. klo 15 ja loppuu sunnuntaina 3.7. noin klo 15. Kurssin hinta on 300 euroa täysihoidolla ja 250 euroa ilman majoitusta ja aamiaisia. Kesäiseen viikonloppuun Joutsenossa mahtuu myös tuttu merkkilaulukurssi, jossa opetellaan perus-, taito- ja mestarimerkkiohjelmistoa asiantuntevien kouluttajien johdolla mukavassa ilmapiirissä. Perus- ja taitomerkkikoulutukseen voivat osallistua yksittäisetkin kuorolaiset, mestarimerkkikoulutusta voimme valitettavasti tarjota vain kokonaisille kvarteteille. Myös valmiille perus- ja taitomerkkikokonaisuutta harjoitteleville kvarteteille tarjoamme mahdollisuuksien ja toiveiden mukaan erikseen

kvartettikohtaista yhtyekoulutusta. Kurssin kouluttajina toimivat liiton musiikkilautakunnan jäsenet ja muut mieskuorojen johtajat. Merkkilaulukurssi alkaa perjantaina 1.7. klo 11 ja päättyy sunnuntaina 3.7. noin klo 15. Kurssin hinta on 270 euroa täysihoidolla ja 225 euroa ilman majoitusta ja aamiaisia. Ilmoittautuminen molemmille kursseille päättyy 22.5.2016 liiton verkkosivujen kautta sähköisellä lomakkeella.

* KAIPAAKO KUOROSI VIIHTYISÄÄ TREENILEIRIPAIKKAA? * HALUATKO OPPIA NOPEASTI 20 UUTTA SITSILAULUA????! * TAHDOTKO PARANTAA COMBOSI SOINTIPUHTAUTTA!?!! * AJAAKO HELSINGISTÄ PORKKALAAN 30 MINUUTISSA..??! Jos vastasit yhteenkään kysymykseen myöntävästi, tee pari harkittua klikkausta ja pyydä räätälöity tarjous elämäsi laadun kohentamiseksi! Lauluyhtye Hummeripoikien Porkkalan ylpeys, Villa Hummerheim toivottaa Sinut lämpimästi tervetulleeksi pohtimaan laadukkaissa puitteissa lisää stemmalaulun syvällisiä peruskysymyksiä! * kuoro- ja pienyhtyeleirit * sitsilaulukurssit ja workshopit (vetäjänä Ilkka Aaltonen) * sävellys-, sanoitus- ja/tai sovituskurssit

Villa Hummerheim

Villa Villa Hummerheim Hummerheim

* harjoittelu- ja majoitustilat 30 hengelle * tilavat SAVU- ja HAVUsaunat omine uimarantoineen mahdollistavat kainommankin sekakuoron samanaikaisen kylpemisen * viiden tähden catering-palvelu (omatkin eväät OK) * lisäviihtyvyyttä tuovat piano, Guinness-trubaduuri, Porkkalan ainutlaatuinen luonto sekä venäläisten miehityshistoria 1944-56

ks. lisää: www.villahummerheim.fi # Villa Hummerheim tiedustelut ja tarjouspyynnöt: ilkka.aaltonen@hummeripojat.fi

31


Suomen Naiskuoroliitto Vanha vuosi paketissa – suuntaamme koti tulevaa!

Suomen Naiskuoroliitto

Vuosi 2015 oli liittomme 70-vuotisjuhlavuosi, jonka päätapahtuma pidettiin maaliskuussa Lahdessa. Tapahtuma saavutti paria sataa vaille puolet jäsenistöstämme, mitä voidaan pitää erinomaisena tuloksena. Juhlatapahtuman järjestelyistä ja jälkiselvittelyistä johtuen liiton toiminnan kehittäminen hallituksen keskuudessa painottui vuoden jälkimmäiselle puoliskolle. Hallitus aloitti Lync-kokouskäytännön ja joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntai-iltana käytiin läpi hallitukselle, työ- ja musiikkivaliokunnille sovittujen tehtävien läpikäynti, jatkotoimenpiteet ja päätökset. Tämä todettiin ajankäytöllisesti ja taloudellisesti edulliseksi tavaksi tehdä päätökset kohtalaisen nopeasti. •Työvaliokunta valmisteli useita liiton toiminnan kannalta tärkeitä ohjeistuksia (työ- ja vaalijärjestys, tehtävänkuvaukset, emäntäkuoron järjestelyohjeet,

teosto-ohjeet), jotka ovat jaossa liiton nettisivuilla snkl.sulasol.fi ja jaettuna sähköpostilla myös jäsenistölle. •Musiikkivaliokunta on työskennellyt uusien julkaisujen ja kellolaulujen parissa tuloksekkaasti. Perusmerkkilaulujen uudella ohjelmistolla voi jo suorittaa kelloja ja niiden harjoitusäänite on saatavilla kesään menessä. •Taitokello-ohjelmiston uusiminen on meneillään ja siihen tulevien uusien laulujen haku on meneillään. Uusi taitokello-ohjelmisto valmistuu v. 2017 aikana. •Kellotenttien suoritusohjeistus on uusittu ja sitä noudatetaan tämän vuoden alusta tapahtuvissa suorituksissa. Olemme kokoamassa kouluttajapankkia, johon kerätään kouluttajia kuoronjohtajille tehtävällä kyselyllä. Samassa kyselyssä selvitetään myös kuoronjohtajien omia sävellyksiä ja sovituksia liiton julkaistavaksi. Liiton nettisivu-uudistus on niin ikään käynnistynyt tavoitteena sivujen selkeämpi ulkoasu sekä

Helmi-maaliskuun jäsen- ja nuottimyyntitarjoukset

Sulasolin laulu- ja soittojuhlat Hämeenlinnassa – naiskuorot mukana!

Teemme tilaa uusille myyntiartikkeleille ja myymme edullisesti pois pieniä varastossa olevia määriä seuraavista artikkeleista: •Nuottilaukku (vetoketjullinen, punainen, Suomen Naiskuoroliiton logo) 10 eur •Pyyheliina (70 x 140 cm, valkoinen, Suomen Naiskuoroliiton logo) 10 eur •Tiskiliina (valkoinen, wettex-kuosi) 1 eur •Adressi (blanco) 5 eur/kpl •Kortti 1 eur/kpl •Kynä 1 eur/kpl

Sulasolin Laulu- ja soittojuhlat Hämeenlinnassa 12.14.5.2017 ovat luonnollisesti osa Naiskuoroliiton tulevaa ohjelmaa. Liiton taiteellinen johtaja Anneli Julén toimii myös Laulu- ja soittojuhlien taiteellisena johtajana. Hänen johdollaan viedään eteenpäin niin naiskuorojen kuin koko tapahtuman musiikillista ohjelmaa. Naiskuorojen laulut Hämeenlinnassa ovat:

Nuottikaupan helmi-maaliskuun tarjoukset: •Niilo Huovinen: Mun taivaani tumman sininen 0,50 eur/kpl •Pekka Kostiainen: Larin Kyösti –sarja 4 eur/kpl •Markku Viitasaari: Mannermainen nainen 2 eur/kpl •Nostalgia-paketti (sisältää liiton vanhaa ohjelmistoa, paketissa 10 laulua, vähintään 1 kpl/laulu) 10 eur

UUSI myyntiartikkeli tähän vuoteen Naiskuoroliiton huppari tulee myyntiin tänä keväänä. Naiskuororisteilyllä on nähtävillä värija kokomallit huppariin tulevalla painatuksella. Hupparin hinta tarkentuu, kun lopullinen kuosi- ja merkkivalinta on tehty. Huppari on yhtenäinen vapaa-ajanasuste, missä suurina joukkoina liikumme, esim. Hämeenlinnan laulu- ja soittojuhlilla. Värivalikoima on vähintään neljää eri väriä, jos vaikka joku kuoro haluaisi stemmavärit käyttöön.

32

Avajaisissa naiskuorot: Jean Sibelius: Tuule, tuuli, leppeämmin Kaikki kuorot ja yleisö Suomalainen kansanlaulu, sov. Matti Hyökki: On suuri sun rantas autius Kaj Chydenius: Kalliolle, kukkulalle Fredrik Pacius: Suomen laulu Pääjuhlassa naiskuorot: Mia Makaroff: Laulua elämä soi

Nuottikauppa aina auki Naiskuoroliiton ehdottomasti suosituin myyntiartikkeli viime vuonna oli maaliskuussa julkistettu ”Tunnen joulun” -laulukokoelma. Sen myynti ylitti odotukset, mikä paransi liiton taloutta merkittävästi. Muutenkin nuottimyynti kasvoi em. lisäksi uusien peruskellolaulujen ansiosta. Alkuperäisen nuottimateriaalin käyttö on naiskuoroliitossa kiitettävällä tasolla. Ainakin, jos sitä peilaa myyntiin. Tämän suunnan toivoisi jatkuvan edelleenkin. Liiton nuottijulkaisut löytyvät netistä, jossa on myös irtonuottien etusivusta kuva lauluun tutustumista varten. Nuottien hinnoittelussa ei vuoden vaihteessa tapahtunut korotuksia. Myyntiehtoihin naiskuoroliiton kustanteiden ja julkaisujen osalta hallitus päätti tarkennuksen: muiden kuin merkkilaulujen nuottien tilauksen minimiostomäärä on 6 kpl. Mikäli kyseessä on lisätilaus jollekin nuotille, voi tilauserä olla alle minimiostomäärän. Tämä on yleinen käytäntö myös hyvin monissa nuottikaupoissa.

Laulutalo, Kauppakatu 51, 80100 Joensuu Puheenjohtaja Helena Toivanen puh. 0500 205 525 toivanen.helena@gmail.com Sihteeri Maija-Liisa Konttinen maijalii.k@gmail.com Taiteellinen johtaja Anneli Julén anneli.julen@gmail.com muita liiton tarpeisiin soveltuvia ominaisuuksia sivustolla.

Anna-Mari Kähärä: Ikävä omia maita (vaativampi teos naiskuoroille) Ahti Karjalainen: Kesäyö Tellu Turkka: Hiekanjyvä Kaikki kuorot ja orkesteri: Juha Holma, Juhani Komulainen, Petri Laaksonen, Olli Moilanen, Soila Sariola, Heikki Elo: Soi! Soi! Soi! (Tilausteos) Jean Sibelius: Finlandia Laulu- ja soittojuhlien nuottikirja, josta em. naiskuorojen ja yhteiset laulut löytyvät ilmestyy tämän kevään aikana. Laulu- ja soittojuhlille ilmoittautuminen on alkanut ja sen voi tehdä tästä linkistä: http://www.laulujuhlat.fi/ilmoittautuminen/ Ilmoittautumisaika päättyy 31.12.2016. Tarkemmin tapahtumasta on kerrottu www.sulasol.fi/laulujuhlat -sivustolla.

Pitkäaikaisten laulajien huomioiminen Vuosi sitten uudistettu merkkiohjesääntö antaa mahdollisuuden huomioida pitkäaikaisia laulajia enemmän kuin aikaisemmin. Kiitettävästi olette laulajianne jo muistaneetkin. Merkkiohjesääntö löytyy sekin liiton nettisivuilta: http://snkl.sulasol.fi/saannot/suomen-naiskuoroliiton-merkkiohjesaannot . Merkkianomukset on hyvä laittaa ajoissa, jotta toimistolla on riittävästi käsittely- ja postitusaikaa. Naiskuoropäiväristeilyllä jaettavaksi tarkoitettujen merkkien anomusten tulee olla liiton toimistossa tai sähköpostissa viimeistään 29.2.2016.


Nuorten Kuoroliitto Naiskuoroliiton 60. laululeiri Joutsenon opistolla Naiskuoroleiri Joutsenon opistolla pidetään 3.-8.7.2016. Leirillä on kellokurssien lisäksi Louhi-kuoron ja Vox Feminae -kuoron kurssit. Kellokurssin hintaan tulee myös erillinen kvartettiopetus kellotenttiin valmistautuville laulajille. Kurssit ja opettajat: •Peruskellokurssi (vanha ohjelmisto): Kirsi Äikäs Lappeenranta ja Timo Laakso Äänekoski. •Peruskellokurssi (uusi ohjelmisto) Anneli Julén Riihimäki •Taitokellokurssi: Ulla Kotamäki Äänekoski ja NN •Mestarisuorituskurssi: Leila Heikkonen Iisalmi •Mestariharjoituskurssi: Rita Varonen Jyväskylä •Laulunopetus ja kvartettiopetus: Mari-Anni Hilander Kuopio ja Maria Autio-Kesäniemi Kokkola (Laulunopetus on omakustanteinen, tuntihinnat ilmoitetaan leirikirjeessä.) •Louhi-kuoro: Anneli Julén Riihimäki •Vox Feminae -kuoro: Terttu Jauhiainen Kerimäki ja Raakel Solvin Kokkola •Uusi LEIRIKUORO-kurssi Sinä, joka olet aina halunnut Joutsenoon, haluatko tulla laulamaan leirikuoroon? Kuorossa lauletaan perus- ja taitokellolauluja ilman suorituspaineita sekä muuta ohjelmistoa. Kouluttajina toimivat mm. Timo Lehtovaara, Sari Kaasinen ja Maria Autio-Kesäniemi. Kurssin päätteeksi pidetään leirikonsertti yhdessä kelloryhmien kanssa. Leirillä on myös mahdollisuus fyysiseen äänenhuoltoon Voice massage –terapeutti Anita Ojasen käsittelyssä. Joutsenon leirin päiväohjelma, kurssien hinnat ja konserttiaikataulut tulevat erillisessä kirjeessä ilmoittautuneille.

Nuorten Kuoroliitto Puheenjohtaja Sari Kaipainen Kilterinaukio 4 A 6, 01600 Vantaa Puh. 040 534 0603, sari.kaipainen@vantaa.fi Toiminnanjohtaja Outi Raudaskoski Klaneettitie 6-8, 00420 Helsinki gsm 040 554 2085, toimisto 010 8200 238, fax 010 8200 222 nuorten.kuoroliitto@sulasol.fi Projektikoordinaattori Eeva-Maria Seppäläinen puh. 010 8200 237 eeva-maria.seppalainen@sulasol.fi

Kevättä kuorolaiset! Naiskuoroliiton kuoronjohdon koulutuksen stipendi haettavissa

Suomen Naiskuoroliiton liittokokous 18.3.2016

Suomen Naiskuoroliitto myöntää stipendin (170 euroa) liiton jäsenkuoron jäsenelle johtajakoulutukseen. Myönnetty stipendi tulee käyttää vuonna 2016 kuoronjohdon koulutukseen. Vapaamuotoiset hakemukset tulee toimittaa liiton sähköpostiin naiskuoroliitto@sulasol.fi viimeistään 29.2.2016. Hakemuksesta tulee käydä ilmi, missä aikoo stipendin käyttää.

Naiskuoroliiton liittokokous pidetään Viking Gabriellalla perjantaina 18.3. klo 15.00 alkaen (valtakirjojen tarkastus klo 14.30 -15.00). Liiton hallituksesta ovat erovuoroisina puheenjohtaja Helena Toivanen sekä jäsenet Paula Härkälä ja Sirpa Saarenpää. Lisäksi täytettävänä on hallituksesta kesäkuussa 2015 eronneen Raija Kautosen hallituspaikka. Ehdokasasettelua varten kustakin hallitukseen ehdolla olevasta henkilöstä on toimitettava esittely liiton sähköpostiin naiskuoroliitto@sulasol.fi 29.2.2016 mennessä. Esittelyä varten toimitetaan jäsenkirjeen mukana ehdokasasettelupohja. Hallitukseen voivat olla ehdolla vain Suomen Naiskuoroliiton jäsenyhdistykseen jäsenmaksunsa maksaneet henkilöt. Ehdokkaan on oltava läsnä kokouksessa. Liittokokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 15 § määritellyt asiat.

Vuoden kuoro 2015 hakuaika menossa Vuoden kuoro 2015 julkistetaan Tukholmassa Vuoden kuoro 2014 Philomelan konsertin päätteeksi. Onko juuri teidän kuoronne ollut se aktiivinen, ottanut tilaisuudesta vaarin ja saanut aikaiseksi jotain ainutlaatuista, herättänyt prinsessan sadan vuoden unesta tai tuntuuko teistä muuten vain siltä, että teidän kuoronne on juuri tuo etsimämme Vuoden kuoro 2015? Toimita vapaamuotoinen hakemus haluamillasi mausteilla sähköpostilla naiskuoroliitto@ sulasol.fi 29.2.2016 mennessä. Vuoden kuoro 2015 saa oman konsertin vuoden 2017 naiskuoropäiville.

Naiskuoropäiväristeily 18.20.3.2016 Viking Gabriellalla Naiskuoroliiton ensimmäinen laivaristeily toteutuu maaliskuussa. Laivan rantautuessa Tukholmaan suuntaamme Eric Ericsson –halliin Naiskuoroliiton Vuoden kuoro 2014 Philomelan konserttiin. Laivalle paluun jälkeen illalla kokoonnumme pariksi tunniksi laulukoulutukseen, jota antavat Marjukka Riihimäki, Mari-Anni Hilander ja Maria AutioKesäniemi. Ennen koulutusta ja koulutuksen jälkeen kokoonnumme ryhmiin keskustelemaan hallinnon ja taiteellisten asioiden ympärille.

Tulevat naiskuoropäivät Rauma Flikkatten Göör on ottanut emäntäkuorona järjestämisvastuun vuoden 2017 naiskuoropäiville. Vuonna 2018 naiskuoropäivät pidetään Seinäjoella, emäntäkuorona toimii Sorja. Vuodesta 2019 eteenpäin naiskuoropäivien kotipaikka ja emäntäkuoro on avoinna – olisiko teidän kuoronne valmis ottamaan järjestääkseen seuraavien vuosien naiskuoropäivät? Kiitos vuodesta 2015, tehdään yhdessä parempaa lauluvuotta 2016! ”Jos pidät vihreää oksaa sydämelläsi, laulava lintu kyllä tulee.” (kiinalainen sananlasku)

Uudet ohjelmistot ovat työn alla tässä vaiheessa vuotta, kevään ja kesän kuorotapahtumia suunnitellaan täyttä vauhtia. Ulkomaanmatkat ovat houkuttimena monelle kuorolle, niihin kerätään rahaa – konsertoimalla, myymällä keksejä, vessapapereita ja muilla tavoilla. Moni kuoro pitääkin tavoitteenaan osallistua johonkin kuorotapahtumaan Euroopassa. Näin saadaan kuorolle tavoitteita taiteellisessakin merkityksessä. Olemme kuitenkin taas herättämässä henkiin kuoroleireilyä kotimaassa. Ikaalisissa on elokuussa juuri ennen koulun alkua tarkoitus tänä kesänä järjestää leiri. Leirille voi osallistua kuorona tai aivan yksittäisenä henkilönä, näin ei tarvitse löytyä sopivaa hetkeä koko kuorolle. Leiriläisistä perustetaan kuoro, joka pitää sitten loppukonsertin Ikaalisten kirkossa. Tule kokeilemaan kuoroleiriä uudella tavalla ja löydä uusia kuoroystäviä! Vanhan lastenlaulut sanoin toivotan laulullista kevättä kaikille: Talitintti maaliskuulla lauloi näin mielessään Tahdon laulaa riemusuulla Sävelmän uuden tään Titityy, titityy! Sari Kaipainen Nuorten Kuoroliiton puheenjohtaj

Helena Toivanen puheenjohtaja

33


Nuorten Kuoroliitto

Sekakuoroliitto

Valtakunnallinen Kuorokesä 3.–7.8.2016 Ikaalisissa Nuorten Kuoroliitto järjestää viisipäiväisen valtakunnallisen kuorokesäleirin Koivikon leirikeskuksessa Ikaalisissa 3.−7.8.2016. Leirin kouluttajina toimivat kuoronjohtajat Kirsi Kaunismäki-Suhonen ja Pekka Nebelung. Leiri on tarkoitettu 9−17-vuotiaille laulajille. Osallistua voi yksittäisenä laulajana, lauluryhmänä tai vaikka koko kuoron voimin. Paikkoja leirille on rajoitetusti ja mukaan mahtuu ilmoittautumisjärjestyksessä. Leirin ohjelma koostuu päivittäisistä kuoro- ja pienyhtyeharjoituksista sekä yhteisistä vapaa-ajanaktiviteeteistä, joihin Koivikon leirikeskus tarjoaa oivalliset puitteet. Kuoroharjoituksissa improvisoidaan, lauletaan äänissä, yhdistetään ilmaisutaitoa ja liikuntaharjoitteita kiinteästi lauluharjoitteisiin.

Leirin huipentaa sunnuntaina 7.8. pidettävä päätöskonsertti. Leiri tarjoaa upean tilaisuuden laulaa yhdessä, kokea onnistumisen iloa ja saada uusia kuorokavereita! Leirimaksu, joka sisältää täysihoidon, koulutuksen ja nuottimateriaalit, on Nuorten Kuoroliiton jäseniltä 250 euroa ja muilta 350 euroa. Ilmoittautumisen jälkeen laskutetaan jokaiselta osallistujalta 50 euron osallistumismaksu. Tätä maksua ei palauteta, mutta se hyvitetään loppulaskutuksen yhteydessä. Ilmoittautuminen leirille alkaa 1.3.2016 ja päättyy 15.5.2016. Linkki ilmoittautumiskaavakkeeseen löytyy nettisivuiltamme ilmoittautumisajan alettua.

Nuorten Tiimi ja verkkolehti

Toimintalomakkeet

Nuorten Tiimin uusi mentori on Liisa Saarilampi. Kiitämme tehtävän jättävää Venla Timbergiä loistavasta työstä! Yhteydenotot: nuorten.tiimi@ sulasol.fi. Nuorten Tiimi on aloittamassa oman nuorille kuorolaisille suunnatun verkkolehden julkaisun. Ensimmäisen numeron on tarkoitus ilmestyä kevään 2016 aikana ja sen on suunniteltu alkuun ilmestyvän 2 kertaa vuodessa. Jokaisella kuorolla on mahdollisuus osallistua verkkolehden toimittamiseen. Tiimi ottaa mielellään vastaan juttuja, kuvia, kilpailuita tai muuta hauskaa. Jos haluat olla mukana lehden toimituskunnassa ota yhteyttä Nuorten Tiimiin sähköpostilla. Nuorten Tiimi haluaisi lähentää yhteistyötä jäsenkuorojemme nuorten kanssa ja toivoisi, että jokaisesta kuorosta saataisiin yhden kuorolaisen yhteystiedot yhteydenpitoa varten. Kuoron nimen ja kuorolaisen yhteystiedot voi lähettää edellä mainittuun tiimin sähköpostiin.

Sulasol kerää taas tietoa jäsenyhdistystensä menneen vuoden toiminnasta. Linkit toimintalomakkeisiin löytyvät Sulasolin nettisivuilta (www. sulasol.fi/jasenille/ajankohtaista)! Muistakaahan käydä täyttämässä, sillä Nuorten Kuoroliittokin tarvitsee lomakkeen tietoja valtionapuselvitykseensä. Lomakkeiden palautusaikaa on jatkettu helmikuun loppuun. Jos tarvitsette apua lomakkeen täytössä, ottakaa yhteyttä Nuorten Kuoroliiton tai Sulasolin toimistoon. Autamme täällä mielellämme!

Sulasolin Laulu- ja soittojuhlat 12.–14.5.2017 Hämeenlinnassa Seuraavien Sulasolin Laulujuhlien ilmoittautuminen on alkanut. Tulevilla Laulujuhlilla on lapset ja nuoret huomioitu aiempaa paremmin: Tarjolla on oma kansanmusiikkiteemainen työpaja sekä oma illanvietto. Myös mukana tuleville vanhemmille on suunnitteilla monipuolista oheisohjelmaa. Laulu- ja soittojuhlien osallistujien on mahdollista esiintyä tapahtumassa omalla ohjelmistollaan. Konsertit ovat pääsääntöisesti kahden tai kolmen esiintyjän yhteiskonsertteja, joissa kullekin kuorolle tai orkesterille on esiintymisaikaa enintään 30 minuuttia.

34

Tilausteoksen lapsi- ja nuorisokuorojen osuuden on säveltänyt Olli Moilanen. Nuorten Kuoroliitto järjestää syksyllä 2016 alueellisia koulutuksia, jossa Olli Moilasen kanssa yhdessä perehdytään tähän tilausteokseen. Koulutuksiin osallistuminen ei edellytä laulujuhlille osallistumista, mutta on toki oivallinen tilaisuus tutustua teokseen itse säveltäjän johdolla. Lisää laulujuhlista toisaalla tässä lehdessä ja nettisivuilla: www.laulujuhlat.fi

Sekakuoroliitto Puheenjohtaja Sisko Nyrhilä Ränkimäentie 19, 62100 Lapua puh. 040 751 3248 sisko.nyrhila@netikka.fi Toiminnanjohtaja Eeva-Maria Seppäläinen Klaneettitie 6-8, 00420 Helsinki puh. 010 8200 239 eeva-maria.seppalainen@sulasol.fi

LIITTOKOKOUSKUTSU Sekakuoroliitto ry:n jäsenyhdistykset kutsutaan liiton varsinaiseen LIITTOKOKOUKSEEN, joka pidetään Torniossa Peräpohjolan opistolla (Kivirannantie 13–15, 9541 Tornio) sunnuntaina 10.4.2016 klo 11.45. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 15 §:ssä mainitut asiat sekä hallituksen esitys liiton sääntöjen muuttamiseksi. Kukin jäsenyhdistys on oikeutettu lähettämään yhden (1) edustajan jokaista alkavaa viittäkymmentä (50) vuonna 2015 jäsenmaksunsa maksanutta jäsentä kohti. Kullakin edustajalla on yksi (1) ääni, mutta edustaja voi valtakirjalla äänestää kaikilla yhdistyksensä äänillä. Liittokokouskutsu, valtakirjapohja ja kokouksen esityslista on lähetetty jäsenyhdistyksille helmikuun alussa. Valtakirjat tulee palauttaa 29.2.2016 mennessä liiton toimistoon os. Sekakuoroliitto ry, Klaneettitie 6–8, 00420 Helsinki tai skannattuna sähköpostilla (sekakuoroliitto@sulasol.fi). Ilman määräaikaan mennessä palautettua valtakirjaa ei edustajalla ole kokouksessa äänioikeutta. Lämpimästi tervetuloa liittokokoukseen! Sekakuoroliitto ry hallitus

Toimintakertomuslomakkeet Sulasol tarvitsee jälleen toimintatiedot vuodelta 2014 kaikilta jäsenyhdistyksiltään. Tietoja tarvitaan Sulasolin toimintakertomukseen, jota käytetään myös yleisavustusten selvityksiä tehtäessä. Yleisavustukset ovat merkittävä osa Sulasolin rahoitusta, joten tietojen saaminen kaikilta on tärkeätä juuri tulevaisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi! Vastausaikaa on jatkettu helmikuun loppuun, kanna siis kortesi kekoon ja täytä lomake määräaikaan 29.2.2015 mennessä! Linkki Sekakuorojen lomakkeeseen löytyy Sulasolin nettisivuilta: http://www.sulasol.fi/jasenille/


Soitinmusiikkiliitto Kohti kuorolaisten tapaamisia! Soitin Hämeenlinnaan ainakin 30 kuorolaisen toimeksiannosta. Puhelu tuotti toivotun tuloksen. Huoneet on varattu. Puhelu päättyi hotellivirkailijan iloisiin sanoihin: ”Tapaamme sitten viimeistään keväällä 2017. Tervetuloa Hämeenlinnaan!” Puhelimesta välittyi, että olin tekemisissä työntekijän kanssa, joka osaa ammattinsa. Minulle tuli hyvä mieli ja alkoi hymyilyttää. Tuon hotellin esimies voi olla ylpeä virkailijastaan. Laulujuhlat ovat vuonna 2017. Toivottavasti lukuisat sulasolilaiset kuorot ovat kirjanneet juhlat omiin toimintasuunnitelmiinsa. Juhlien tunnelmaa ei voi kokea Sulasolin nettisivuilta, Sulasol-lehdestä eikä toisten kuorolaisten kertomuksista. Laulujuhlat täytyy itse kokea! Kaikkien erikoisliittojen musiikkilautakunnat ovat ahkeroineet laulujuhlaohjelmiston parissa ja pian saamme käsiimme nuottivihkot ja pääsemme harjoittelemaan. Harjoitus tekee mestarin ja harjoitus takaa mieliin painuvan tunnelman. Ennen kuin pääsemme nauttimaan suurista

laulujuhlista, meillä on mahdollisuus kuorolaisten kohtaamisiin monilla eri foorumeilla. Sekakuorolaiset kokoontuvat huhtikuussa Tornioon. Omasta kotikaupungistani on Tornioon suunnilleen sama matka kuin Helsinkiin, siis autolla noin neljän tunnin ajomatka. Toivottavasti tulette sankoin joukoin Tornion keväthangille. Ja lopuksi välitän teille suoran lainauksen Helsingin Sanomien jutusta. Siinä työhyvinvoinnin johtamisen dosentti Marja-Liisa Manka kertoo työnilosta. Jutun lopussa kerrotaan näin: ”Työ ei saa Mankan mukaan olla ihmiselle kaikki kaikessa, vaan välillä kivastakin työstä pitää palautua. Manka tekee sen juoksentelemalla ja laulamalla laulutaidottomien kuorossa, jonka työnimi on Almost Singers.” Työn ja laulamisen iloa teille kaikille! Sisko Nyrhilä Puheenjohtaja

Tornion Sekakuoropäivät ja Liittokokous Sekakuoropäivät rantautuvat ensimmäistä kertaa Lappiin 9.–10.4.2016! Päivien teemana on tällä kertaa kuorolaulajan taidot. Teeman alle mahtuu koulutusta harjoittelun teknisistä apuvälineistä aina kotiharjoittelun nikseihin tulevien Sulasolin Laulujuhlien lauluja tietenkään unohtamatta! Kouluttajina toimivat mm. Hanna Remes ja Kristian Heberg. Päivät pidetään Peräpohjolan opistolla (Kivirannantie 13–15, 95410 Tornio) joka sijaitsee noin 2 kilometrin päässä Tornion keskustasta. Myös majoitus on varattu opiston tiloista. Koulutusten lisäksi ohjelmassa on lauantaina konsertti, jonka yhteydessä järjestetään kaikille avoin yhtyelaulukatselmus. Konsertissa kuullaan myös päiville osallistuvia kuoroja.

Päivät päättyvät liittokokoukseen sunnuntaina 10.4. klo 11.45 alkaen. Liittokokouskutsut on lähetetty jäsenyhdistyksille helmikuun alussa. Liittokokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Päivien osallistumismaksu (sis. koulutukset, materiaalit, ja ruokailut) on 70 euroa Sekakuoroliiton jäseniltä ja 80 euroa muilta. Majoitus peräpohjolan opistolla 2hh 80 e/yö ja 1 hh 65 e /yö (sis. aamupalat). Ilmoittautuminen päiville päättyy 29.2.2016! Lisää tietoa ja linkki ilmoittautumislomakkeeseen löytyvät liiton nettisivuilta: http://skl.sulasol.fi/ tapahtumia/sekakuoropaivat2016/. Tervetuloa Tornioon!

Yhtyelaulukatselmus 9.4.2016 Torniossa

Sekakuoroliitolta uusi joululaulukokoelma!

Sekakuoropäivien lauantai-illan konsertin yhteydessä Peräpohjolan opistolla 9.4.2016 klo 18 järjestetään avoin yhtyelaulukatselmus. Katselmukseen ovat tervetulleita kaikentyyppiset lauluyhtyeet kuoromuotoon katsomatta. Yhtyeessä voi olla enintään 12 laulajaa. Tuomareina toimivat mm. Hanna Remes ja Kristian Heberg. Ohjelmisto on vapaavalintainen ja aikaa on käytettävissä ohjelmaan ja suulliseen palautteeseen yhteensä 10 minuuttia. Osallistumismaksu Sekakuoropäiville osallistuvilta Sulasoliin kuuluvilta jäsenyhtyeillä 25 euroa ja muilta päiville osallistuvilta yhtyeiltä 30 euroa. Osallistumismaksu pelkkään katselmukseen osallistuvilta Sulasolin jäsenyhdistyksiltä 50 euroa ja muilta yhtyeiltä 70 euroa. Ilmoittautumisaika päättyy 29.2.2016. Mukaan mahtuu 8 yhtyettä ilmoittautumisjärjestyksessä. Katselmuksen säännöt ja ilmoittautumislomakkeen linkki löytyvät liiton nettisivuilta: http://skl. sulasol.fi/tapahtumia/yhtyelaulukatselmus/

Sekakuoroliitto julkaisee uuden joululaulukokoelman ”Jo on joulu täällä” Tornion Sekakuoropäivillä huhtikuussa 2016! Kokoelma sisältää noin 40 joululaulua, mukana on sekä rakkaimpia klassikoita että tuntemattomampia helmiä. Laulettavaa kokoelmasta löytyy varmasti kaikille sekakuoroille! Kokoelman ennakkomyynti on alkanut, 8.4.2016 a s t i ko ko e l m a a my ydään ennakkotilaushinnalla 20 €/kpl (norm. 30 €). Mahdolliset toimituskulut lisätään laskuun. Tilaukset sekakuoroliitto@ sulasol.fi.

Soitinmusiikkiliitto Puheenjohtaja Tero Haikala Rautatienkatu 1 B 16, 15100 Lahti puh. 050 521 0003, tero.haikala@mil.fi Sihteeri Piia Kulku Klaneettitie 6-8, 00420 Helsinki puh. 050-5316778, soli@sulasol.fi

KUTSU YHDISTYKSEN KEVÄTKOKOUKSEEN SOLI, Soitinmusiikkiliitto ry:n yhdistyksen KEVÄTKOKOUS pidetään Puhallinpäivien yhteydessä Turussa. Kokous pidetään lauantaina 12.3. klo 17-18.00. Kokouspaikkana Turun konservatorio, os: Linnankatu 60, Turku Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Esityslista SOLI, Soitinmusiikkiliitto ry Yhdistyksen kevätkokous La 12.3.2016 klo 17:00 (Turun konservatorio) 1. kokouksen avaus 2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto 6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat 8. kokouksen päätös Tervetuloa !

35


Viihdekuoroliitto Viihdekuoroliitto uusissa “hellissä” käsissä Olen Viihdekuoroliiton uusi puheenjohtaja Elina Majokari. Liiton hallituksessa olen toiminut tätä ennen kahden vuoden ajan, joista viime vuonna varapuheenjohtajan toimessa. Siviiliammatissa toimin lastensuojelun parissa, mutta musiikki on aina ollut läsnä elämässäni. Olen saanut viulunsoitonopettajan koulutuksen, mutta erinäisten tapahtumien myötä elämä heitti minut aivan toiselle alalle. Lauloin kuoroissa jo kouluaikoina, sitten aikaa vierähti reilu kymmenen vuotta ennen kuin löysin itseni jälleen kuorosta. Olen laulanut vuodesta 2009 Helsinkiläisessä Naiskuoro Diskantissa, jonka puheenjohtaja olen ollut vuodesta 2011. Viihdekuoroliittoon ja Sulasoliin liittyminen tapahtui kuoroltamme samoihin aikoihin, joten olen seurannut näitä muutamaa mennyttä vuotta kahdelta eri pallilta. Nämä viimeiset vuodet ovat olleet täynnä uuden oppimista ja tutustumista suomalaiseen kuoromaailmaan ja siinä vaikuttaviin ihmisiin. Entisen henkilöstökerhon kuoron, Diskantin, peräsimessä painittiin pääosin vähenevien tukien kanssa, mikä pohjusti ajatusta siitä, että kuoro halusi perustaa yhdistyksen ja erkaantua Helsingin kaupungin alaisuudesta. Tämä onkin avannut kuorolle aivan uudet mahdollisuudet ja kuoron toimintaedellytykset ovat kasvaneet paljon. Sulasolin ja Viihdekuoroliiton tapahtumiin ja koulutuksiin osallistuminen on avannut kuorolle ja yksittäisille kuorolaisille kehitysmahdollisuudet aivan toisessa mittakaavassa kuin aiemmin, jolloin kontakteja tai verkostoitumista ei ollut. Sulasoliin liittymisen myötä myös Viihdekuoro-

liitto on harjoitellut viime vuodet Sulasol-perheen tavoille ja vaikuttanut omalta osaltaan musiikkimaailmaan viihdekuorojen puolestapuhujana. Pekka Nebelung siirtymäajan puheenjohtajana on tehnyt paljon töitä sen eteen, että myös viihteellinen kuoromusiikki saisi jalansijaa kuorokentällä. Liiton kuorojen yhteisenä ongelmana on ollut nuottimateriaalin vähyys, varsinkin uudemman viihteellisen musiikin osalta, ja sen lisäämiseksi liitto tekee yhdessä Sulasolin nuottipalvelun kanssa jatkuvasti töitä. Lupautuessani Viihdekuoroliiton puheenjohtajaksi sain tueksi osaavan ja toimeliaan hallituksen, johon saatiin tänä vuonna myös kaksi uutta jäsentä. Veli-Matti Kunnari ja Risto Hyvärinen ovat musiikin ja median monitaitajia ja innokkaana ideoimaan liiton jäsenkuoroille uusia tapahtumia. Molemmilla on laaja kontaktiverkosto, jota pääsemme toivottavasti jatkossa hyödyntämään. Uutena palveluna liitto tarjoaakin jo heti Riston kautta apua ja tukea jäsenkuoroille näiden miettiessä esimerkiksi ulkomaanmatkaa tai kilpailuun osallistumista. Ristolla on paljon kontakteja eri maihin ja hän on innokas selvittämään erilaisia yhteistyökuvioita. Rohkaisemmekin jatkossa matkaa suunnitelevia kuoroja olemaan yhteydessä Ristoon. Haluan toivottaa kaikille hyvää lauluntäyteistä kevättä ja toivottavasti näemme mahdollisimman monta kuoroa Viihdekuoroliiton järjestämässä Kuorotellen-katselmuksessa Ikaalisissa huhtikuun loppupuolella. Elina Majokari Viihdekuoroliiton puheenjohtaja

Viihdekuoroliitto Puheenjohtaja Elina Majokari puh. 040 650 6680 pj@viihdekuoroliitto.net www.viihdekuoroliitto.net

KUTSU KEVÄTKOKOUKSEEN 2016 Viihdekuoroliiton KEVÄTKOKOUS pidetään tänä vuonna lauantaina 12.3.2016 klo 10.30 Itäkeskuksen kirjaston kokoushuone 1:ssä. Kirjaston osoite on Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat eli Vuoden 2015 toimintakertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajan lausunto. Kokouksessa päätetään tilinpäätöksen vahvistaminen sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Lämpimästi tervetuloa, Viihdekuoroliiton hallitus

Sterling harmony

Täysipitoista yhteensopivuutta ja laulaa heidän kanssaan. Edellisinä vuosina MMkvartetit LoveNotes (nuoria naisia USA:sta) sekä Ringmasters (nuoria miehiä Ruotsista) osoittivat olevansa taitureita sekä laulajina, esiintyjinä että opettajina!

Uusi nimi

Sterling-kvartetti vieraili Suomessa edellisen kerran keväällä 2007 Vaasassa ja Helsingissä.

Amerikkalainen mestarikvartetti Sterling joka tänä keväänä vierailee Vaasan kuorofestivaalilla on nimensä mukaisesti aitoa sopusointua. Sana sterling tarkoittaa nimittäin täysipitoista ja aitoa. Alkujaan kreikkalainen sana harmonia merkitsee konkreettisesti yhteen liittämistä. Neljän barbershopstemman täytyy olla todella yhteensopivia jotta lajin maailmanmestaruus voidaan voittaa! Lauantaina 7.5.2016 pidetään FABSin järjestämä barbershop-workshop Vaasan kuorofestivaalin osana. Kuka tahansa kiinnostunut voi viettää pari tuntia Sterling-kvartetin seurassa – oppia heiltä

36

Finnish Association of Barbershop Singers Puheenjohtaja Jan-Erik Krusberg Teininmäki 4-6 J, 00640 Helsinki puh. 050 368 4605, jan-erik.krusberg@arcada.fi

Helsingin työväenopiston kurssina toistakymmentä vuotta toiminut kuoro Part A Boys eli Partapojat on joutunut vaihtamaan nimeä. Kurssille on tullut mukaan 9 naista, joten kuoro on nyt ”mixed”. Alku on sujunut sujuvasti ja uudeksi nimeksi on valittu Part A Chorus – ystävien kesken PAC, äännettynä amerikkalaisittain päk.

Sihteeri Olli Lehti Isonjärventie 9 B, 02940 Espoo

Kansainvälistä

Vuosikokous & SingAlong

Mixed on uusi trendi. Saksan barbershopjärjestö BinG! järjestää 4.–6.3.2016 Münchenissä ainutlaatuisen World Mixed Conventionin. Suomea ja FABSia edustamaan sinne matkustaa kvartetti Mixtape, johon kuuluu yksi nainen ja kolme miestä. Kvartetti on saanut kunnian olla kilpailun ”mic warmers”, siis laulaa mikit lämpimiksi ennen itse kilpailun alkua. Perinteiset pohjoismaiset nais- ja miesbarbershoppareiden erilliset konventit, eli jokavuotiset kokoontumiset ja kilpailut järjestetään Ruotsissa huhti- ja toukokuussa. FABSin jäseniä kilpailee

siellä kuoro- ja kvartettisarjoissa sekä naisten että miesten kisoissa. FABSin vuosikokous pidetään to 17.3.2016 klo 17.30 hotelli Park Käpylässä. Kokouksen jälkeen seuraa SingAlong-ilta, jolloin lauletaan vapaamuotoisesti yhdessä ja erikseen. Tervetuloa silloin tutustumaan barbershop-tyyliin ja sen harrastajiin. Bitte Askelund


Arviot Joulun Valoa Kilven kuoro, johtaa Hanna Remes Äänitys Mimix Studio / Rami Kaalamo & Mikael Bergholm Kilven kuoro on parhaimmillaan varsin miellyttävää kuunneltavaa. Miesäänistä löytyy potentiaalia ja pääosin sävelpuhtaus on kohdallaan. Kuoron tilaama Säde Bartlingin sävellys Metsien joulu on hieno uutuus, soi kauniisti ja tuo kuoron parhaimmat puolet esiin. Soinnillisesti mielenkiintoisia ja persoonallisia ratkaisuja löytyy Teemu Eskolan sovittamasta laulusta Varpunen jouluaamuna. Kuorojen pyrkimys artikulaation selkeyteen on kiitettävää – mutta Kilven kuoron joululevyllä muutaman perinteisen joululaulun kohdalla se iskee silmille outoina painotuksina ja paikoin jopa soinnin kovuutena. Artikulointia pitäisi mielestäni suhteuttaa käytettävissä olevaan akustiikkaan – studioakustiikassa esimerkiksi avausraita Nyt seimelle pienoisen lapsen on menettänyt tekstin tekemisen kustannuksella vokaalilinjansa. Sama asia, jonka koen hivenen ongelmallisena, toistuu lähes kaikissa perinteisissä joululauluissa. Mimixiltä löytyy kiitettävän avara studiotila ja äänitykseen on lisätty kaikua sopivasti, mutta luonnollista, esim. kirkkotilan suomaa akustiikkaa se ei korvaa. Äänitys on muutoin selkeä ja laadukas, melko läheltä soiva, kuten nykyään kuoroäänityksissä on usein tapana. Kuorolla vaikuttaa löytyvän varsin soinnikkaita mieslaulajia, ja naisäänetkin laulavat hyvin. Muutamassa kappaleessa, kuten Hiljene maa, korkeimmat sopraanoäänet jäävät hivenen kapeiksi. Kuoron potentiaali tulisi paremmin esiin rakentamalla perinteisiin lauluihinkin saman tyyppistä linjakasta sointia kuin esimerkiksi Mikko Sidoroffin laulu Jouluyönä tarjoaa. Levyn ulkoasu on kaunis, hyvin suunniteltu ja lehdykästä löytyy riittävästi informaatiota. Jussi Mattila

Loistava joulu Jyväskylän Studiokuoro, joht. Hannu Ikonen Äänitys Jaakko Erkkilä, Mikko Luisma Jyväskylän Studiokuorolla on runsas ja täyteläinen sointi. Loistava joulu -äänitteelle valittuihin romanttishenkisiin sovituksiin tämä sopiikin hyvin! Perusbalanssi on tasainen, tosin välillä jotkut yksittäiset miesäänet puskevat vähän läpi stemmastaan. Laulu on sävykästä ja rohkeaa, Hannu Ikonen saa paljon ilmeikkyyttä ja dynamiikkaa irti kuorostaan. Laulajat käyttävät rohkeasti koko kroppaa äänen tuottamiseen. Miinuspuolelle jäävät lukuisat epäyhtenäiset lähdöt, pientä rytmistä epätarkkuutta on havaittavissa varsinkin miesäänissä siellä täällä. Ikosen tempovalinnat ovat melko reippaita, varsinkin Ilmari Hannikaisen Joululaulussa, jossa meinaa kuulijakin hengästyä. Ikosen oma hieno sovitus Gustav Nordqvistin tutusta Jul Jul, strålande Jul kärsii valitettavasti jatkuvasta tempoerimielisyydestä säestäjän ja kuoron kesken. J. Sandströmin paljon laulettu sovitus Tuo armon valkokyyhky -laulusta on sen sijaan saatu hienosti tallennettua; kaikukuoroineen se ei olekaan ihan yksinkertainen juttu. Äänitteellä on eri lauluihin jätetty hyvinkin erilaisia sointikuvia; varsinkin pianosäestyksellisissä teoksissa kuoro on äänitetty hyvin kaukaa ja runsaalla kaiulla, mikä ei auta ainakaan soinnin selkeyteen. Lisäksi useissa leikkauskohdissa vireen-

korjaukset olisi voinut tehdä huolellisemmin, myös monet loppukaiut häviävät luonnottoman nopeasti, ja kappalevälit ovat välillä hyvin lyhyitä. Näistä teknisistä puutteista huolimatta Loistava Joulu on mielenkiintoinen ja persoonallisen raikas äänite. Ikosen sovittamat Sibeliuksen joululaulut soivat raikkaasti ja ilmeikkäästi! Timo Lehtovaara

Ex Hibernis Mieskuoro Euga, joht. Visa Yrjölä Äänitys Matti Heinonen/Pro Audile Taiteellinen tuottaja Jukka Jokitalo Kun Mieskuoro Eugan levyn ensiraita alkaa soida, tulee tahaton mielleyhtymä takavuosien Canto Finlandia -levyihin, joissa mieskuoro lauloi unisonossa viihdesävelmiä taustojen päälle. Varsin pian Joulun kellot -kappaleen edetessä tämä mielikuva kuitenkin haihtuu. Mieskuoron yhdistäminen elektroniseen taustaan lienee syy erikoiseen harhaumaan. Mieskuoro Euga koostuu nuorista miehistä pääosin kolmiosta Turku-Tampere-Helsinki. Kuorosta löytyy osaamista, soinnikkuutta ja myös ennakkoluulottomuutta toteuttaa omia ideoitaan. Näin nuorten miesten kuuluukin toimia – mitään pöhöttynyttä ”näin on aina ennenkin tehty”-asennetta ei Eugalta löydy. Levy on tyylikäs kokonaisuus, jossa tosin paikoin aika pintaan nostetut soitinosuudet alkavat hivenen syödä tilaa itse pääasialta, kuorolta. Kuoron sointi on selkeä, kauniin pehmeä, linjakas ja puhdas. Parhaimmat hetket löytyvät mielestäni kuitenkin sieltä a cappellasta – Eric Whitacren Lux Aurumque soi ajattoman pysähtynyttä kauneutta ja niinkin tuttu kuin Sibeliuksen En etsi valtaa loistoa saa tällä levyllä yhden sisäistyneimmistä esityksistä joita olen kuullut. Kuoronjohtaja Visa Yrjölää voi aivan varauksetta onnitella. Instrumentaalisäestyksellä olevat raidat soisin joskus kuulevani elävässä konsertissa, missä ne pääsevät varmasti vahvemmin oikeuksiinsa. Matti Heinosen äänitys on onnistuneen tasapainoinen – tilaa ja läheisyyttä sopivassa suhteessa. Veikkaanpa, että Karjaan kirkko ei ole ihan kurjimmasta päästä äänityspaikkoja. Levyn lehdykkä on tyylikäs ja informatiivinen – kunhan löytää suurennuslasin kanssa kannesta ne sovittaja-säveltäjätiedotkin. Tekstiasu on tehty nuorille, hyvän hämäränäön omaaville silmille. Jouluisen tunnelman kynttilänvalossa näitä ei näe lukea. Jussi Mattila

Sinulle Polyteknikkojen kuoro, joht. Saara Aittakumpu Äänitys Kuisma Eskola, Tuottaja Tuuli Lindeberg (PKCD24) Serenadit ja mieskuoro kuuluvat yhteen kuin kesä ja kärpäset. Polyteknikkojen kuoron uudella äänitteellä esitellään laajalla skaalalla serenadeja Madetojasta Bee Gees -yhtyeen tuotantoon. Lähestyminen PK:lla on kuitenkin yllättävän perinteinen; kun levy alkaa Sua tervehdin ja päättyy Uinahda sä vieno, jotenkin olisin odottanut radikaalimpaa otetta koko aiheeseen. Esimerkiksi keskivaiheilla olevat Reijo Aittakummun sovitukset toimivat PK:lla todella hyvin, ja niiden nostaminen äänitteen alkuun olisi antanut kokonaisuudelle paljon tuoreemman sävyn. Lauri Mäntysaaren mainio sävellys Suutele minulle siivet tarjoaa sillan nykyserenadin

maailmaan, mutta jää tässä genressä valitettavasti äänitteen ainoaksi. Polyteknikkojen kuoro laulaa ihastuttavan tasaisella ja raikkaalla saundilla. Äänenkäyttöön on selvästi kiinnitetty huomiota, tenorit tuottavat korkeimmankin rekisterin rennosti pakottamatta, ja bassojen soinnissa on tervettä leveyttä. Myös tekstin lausuminen on kiitettävän yhtenäistä ja dynamikkaa löytyy. Kaiken kaikkiaan mallikasta, huolellista ja nautittavaa mieskuorolaulua! Mutta äänikuvaltaan levy on yllättävän tasapaksu. En tiedä onko kuoro mikitetty kovinkin läheltä, mutta olen kuullut Roihuvuoren kirkossa äänitettyjä saundillisesti paljon elävämpiäkin taltiointeja. Joka tapauksessa PK:n serenadilevy on lajinsa parhaimmistoa, ja kuuluu ehdottomasti jokaisen mieskuoromusiikin ystävän levyhyllyyn! Timo Lehtovaara

Siis sydämestä laulan Naiskuoro Pytinki, joht. Sanna Jaako PYKCD-315, äänitys Jouko Ahera Naiskuoro Pytingin uusi äänite ilahduttaa jo heti avausraidasta alkaen. Reipas ja raikas laulaminen yhdessä äänityksen kanssa tuovat kuoron ja laulut lähelle. Levy sisältää Pytingin hengellisen konserttiohjelman. Tuo lähelle tuotu äänitys on hyvä siksi, että esimerkiksi autossa levyä kuunnellessa, laulut avautuvat ilman pinnistelyjä, mutta se on armoton siksi, että detaljit paljastuvat herkemmin. Kuten alussa mainitsin, on Pytingin laulaminen raikasta ja eri äänten välinen balanssi hyvä. Äänenmuodostus on yhtenäinen, mutta mielestäni sitä saisi kehittää pyöreämpään suuntaan – nyt vokaalit leviävät ja sinänsä kaunis sointi sen mukana. Vaikka levyn laulut ovat ns. pikkulauluja, voi niissäkin dynamiikalla tehdä paljon. Nyt dynaamiset vaihtelut jäävät hyvin vaatimattomiksi ja ohjelmisto kuulostaa hieman tasapaksulta. Levyvihkonen on visuaalisesti hieno, mutta kustantajatiedot olisivat olleet kiva yllätys! Ja sitten jäin miettimään vielä Muzio Clementin ja Heikki Klemetin yhtäläisyyksiä…

Reijo Kekkonen

Oi Karjala Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat, joht. Mikko Sidoroff FUGA 9400, äänitys Matti Heinonen/Pro Audile Näin karjalaisen evakon poikana ja Valkjärven Kekkosten edustajana on tätä äänitettä vaikea arvioida taiteelliselta kannalta ja musiikillisia ansioita tai teknisiä erheitä ruotien. Kaikenlaiset muut ajatukset ja tunteet nousevat esille kuunnellessa näitä Karjala-aiheisia lauluja, joita Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat Mikko Sidoroffin johdolla on äänittänyt. Mutta antaahan tuo johdantoni jo jonkinlaisen viitteen myös levyn taiteelliseen ja musiikilliseen tasoon: ”levyä kuuntelee tunnelmoiden”, eli harva asia häiritsee nautintoa. Kuoron laulaminen on peruskaunista, äänet hyvin balanssissa keskenään. Jotkin tulkinnalliset seikat kiinnittävät huomiota ja jäävät mietityttämään, kuinka tuon voisi tehdä toisin: esimerkiksi tekstin lyhyiden tavujen venyttäminen pitkäksi, jolloin sanan merkitys muuttuu

37


Arviot toiseksi tai hassuksi. No, teksti on sävelletty niin ja johtaja on halunnut olla lojaali säveltäjän luomukselle. Toinen huomiota herättävä seikka on erilaisten laulujen hengen ulos tuominen. Kauniit, herkät ja kaihoisat laulut ovat esitykseltään kauniita, herkkiä, kaihoisia ja koskettavia, mutta marssityyppisissä lauluissa jää kaipaamaan sitä voimakasta sisäistä paloa, uhmaa ja ylpeyttä, jota lauluissa alun perin on ollut. Miten sitten tuota sisäistä paloa voisi noihin lauluihin saada, hyvä kysymys… Ehkä voimakkaampi laulutapa ja kulmikkaampi artikulaatio voisivat luoda marssimaisen ympäristön noille hienoille melodioille ja koskettaville sanoille. Hieno veto johtajalta on ollut ottaa Veljo Tormisin Karjalan kohtalo mukaan! Orjana Virossa -osan solisti Miikka Hilke on jollain mystisellä tapaa aidon runolaulajan oloinen. Itsestäni huomaan, että tällä äänitteellä on ollut tilausta. Reijo Kekkonen

Syvältä luotaava kuorotarina Pekka Perko: ”Kuorojen soinnista, äänten virittämisestä...” Lopen lapsi- ja nuorisokuoron sekä naiskuoro Timotein kehityskaari 1974–2010 Pekka Perkon Lopen kuoron historiikki huokuu merkittäviä tapahtumia, tärkeitä esiintymisiä hienoilla estradeilla, nimikuulujen musiikkimiesten lausuntoja kuoron esiintymisistä, arviointeja konserteista ja suurista kuorotapahtumista. Kirja on kuin Suomen nuorisokuoromusiikin ABC vuosilta 1974–2010. Kirjassa mainitaan ansiokkaasti kymmeniä suomalaisia lapsi- ja nuorisokuoroja ja kuoronjohtajia. Lopen kirjan nimenä ei ole historiikki, vaan nimi on saatu Suomen Kulttuurirahaston Hämeen rahaston Pekka Perkon elämäntyöpalkinnon myöntämisperusteista: “Kuorojen soinnista - äänten virittämisestä…” Pienehkö lasten tai nuorten kuoro ei jyllää mahtavalla volyymilla, tuloksen kauneus ja herkkyys löytyy tasapainoisin, viritetyin soinnuin. Pekka Perkon Lopen kuoro kuului maamme parhaimmistoon ja piti a cappella -linjansa koko toimintansa ajan. Yli 400 -sivuiseen mammuttiteokseen tutustumiseen kannattaa varata aikaa. Siis kirja käteen ja tutustumaan! Yleensä vastaavan paksuusluokan kirjoissa on yksi valokuva siellä, toinen täällä, aina liian vähän katsottavaa. Samaa ei voi sanoa Lopen kirjasta. Oma toiveeni kuvien suhteen on kuva/sivu, Pekka Perko ylittää reilusti minimin. Joskus tuntuu, että ei ehdi paneutua kuvaan, kun jo vieressä komeilee vielä mielenkiintoisempi kuva. Valokuvat vievät tekstitilaa ja lisäävät kustannuksia. Monen vastaavanlaisen opuksen rajoite on se, että valokuvia ei ole. Ei ole huolehdittu kuvien ottamisesta ja tallentamisesta. Lopen kuorolla valokuvanpuutetta ei ole, Pekka Perko ja aina mukana tukena ja turvana ollut kuoroäiti Seija Perko ovat huolehtineet kuvaamisesta. Muitakin kuvanottajia on mainittu, kuvia myös on saatu lehdiltä. Kun katselee upeata kuvatulvaa, on pikemminkin ollut vaikeutena päättää, mitä kuvia kirjaan valitaan. Kuvista löytää varmaan jokainen 70–80-luvuilla laulanut lähikaupunkien lapsi-/ nuorisokuorolainen joltakin sivulta oman nenänpäänsä suuresta joukosta. Kirjan keskivaiheilla on esim. aukeaman kuva vuoden 1986

38

Sympaatti-festivaalin konsertista Finlandia-talossa Erkki Pohjolan johtaessa suurkuoroa. Pääosa kirjan asioista keskittyy luonnollisesti tapahtumiin, joissa Lopen kuoro on ollut mukana. Jos kuoro teki jotakin, tuntuu kuin koko pitäjä olisi tehnyt. Oli kysymyksessä konsertti, kotimainen konserttimatka tai vierailu, äänitteen tekeminen tai matka ulkomaille, apua saatiin helposti lasten vanhemmilta. Hyvässä harrastuksessa olevien lasten vanhemmat halusivat auttaa lastaan ja samalla koko ryhmää. Niin Lopella kuin kymmenissä Suomen pitäjissä syntyi kuoroille tukiyhdistyksiä, jotka osallistuivat kuoronjohtajan toiveen mukaan moniin avustamistehtäviin monenlaisten projektien kautta. Taustalla ajatus, että on kysymyksessä MEIDÄN kuoro, meidän kylän tai kunnan tai kaupungin kuoro. Ollaan tekemässä jotakin historiallisesti arvokasta, jota kannattaa tukea. Pekka Perkon kirjan sivuilta voi lukemattakin havaita, miten tapahtumiin on tullut ylenpalttisesti tukea. Yritin kirjasta etsiä joitakin huipentumia, mutta niitä ulkopuolisen kirjaan tutustujan on vaikea erotella ja irrotella. Äänilevyt, suuret konsertit, matkat, laulut tärkeille henkilöille – kaikkea oli, ja paljon. Jotakin olisi kirjasta voinut karsia ja tiivistää kerrontaa. Mutta mitä poistaa tai lyhentää? Ehkä sellainen valtiontalouden leikkurilinja olisi toiminut, eli siis jokaisesta jotakin. Mutta silloin olisi menetetty tietokirjamainen kokonaisuus, josta voi etsiä ja löytää. En ole näin perusteellista ja tarkkaa kuoron omasta taipaleesta kertovaa teosta ennen tavannut kuin yhden, maankuulun poikakuoron Cantores Minores -kuoron historiikki. Sekin hävisi sivujen määrässä, vaikka Cantiksen alkuhistoria ja perspektiivi ulottuu ajallisesti pari-kolme vuosikymmentä Lopen vastaavaa varhaisemmaksi. Pekka Perko kuului niihin 70-luvun nuorisokuoroaallon eturivin johtajiin, joiden esiintulon aloitti Alavieskan Aatto Saksola esimerkillisellä työllään oman lapsikuoronsa kanssa. Alavieskan kuoron toiminta 60-luvun lopussa huomattiin, kun silloin vielä harvinainen TV näytti upeita jouluisia näkymiä kirkonmäellä reessä ajavista lapsista helkyttämässä jouluisia säveliä matkalla kirkkoon. Siinä alkusysäys ja mielikuva monen paikkakunnan uusille johtajille ja laulajille pyrkiä samaan kuin pienessä Alavieskan kunnassa. Alkoi valtava kuorojen perustamisbuumi. Sitä vauhditti 1971 perustettu Lapsi- ja Nuorisokuoroliitto. Kuoroja syntyi lyhyessä ajassa “joka niemeen, notkohon saarelmaan”. Johtajiksi valikoitui kunnan musikaalinen opettaja, joka oli odottanut sopivaa hetkeä päästäkseen kuorotyöhön kiinni. Peruskoulu antoi mahdollisuuden laulattaa lapsia alakoulussa neljä vuotta eli kolmannesta kuudenteen. Oppikoulu oli siihen asti vienyt neljännen luokan jälkeen puolet kuoron laulajista. Työhön alkanut opettaja oli Pekka Perkon tavoin usein aktiivinen ja kuorotyötä rakastava. Työtunteja ei laskettu, ei katsottu kelloa eikä kyselty tuntipalkkioitten perään. Toimittiin lasten ehdoilla, laulettiin ja pidettiin hauskaa. Tehtiin matkoja, ystävystyttiin toisten kuorojen kanssa, rakennettiin maan muiden kuorojen kanssa suuri nuorisokuoroperhe. Kokoonnuttiin kuoroleireille kesäisin, tehtiin vierailukonsertteja, osallistuttiin laulujuhlille. Oli kuoroja Lopelta, Vantaalta, Seinäjoelta, Jalasjärveltä, Kouvolasta, Kalajoelta, Kankaanpäästä, Hämeenlinnasta, Espoosta, Tampereelta, Lieksasta, Lappeenrannasta, Juvalta, Lohjalta, Valtimolta, Oulaisista, Porista, Jyväskylästä, Raahesta – paikkakunnat vaihtelivat

vuosien myötä. Jokainen kuoronjohtaja toi mukaan oman persoonallisuutensa. Yhteisenä motiivina tälle suurelle joukolle oli, että kaikki halusivat tehdä yhteistyötä, kuulua joukkoon ja oppia lisää, pärjätä yhteisössä oman kuoronsa kanssa. Lapsille ja nuorille toisten tapaaminen ja yhdessä työskentely oli mitä parhainta sosiaalista kanssakäymistä. Lopen nuorisokuoron valmistautuessa Kanadan matkalle 1987 muodostettiin nuorisokuorosta myös 15 laulajan pienryhmä, joka otti nimekseen Timotei Aulis Sallisen laulun mukaan. Kanadassa Timotei osallistui pienryhmäkilpailuun. Matkan jälkeen Timotei jäi itsenäiseksi kuororyhmäksi, mutta osallistui myös yhteisesityksiin nuorisokuoron kanssa. Timotei liittyi tämän jälkeen myös naiskuoroliittoon. Näin oli nuorisokuoron johtaja Pekka Perkosta tullut myös naiskuoron johtaja. Timotei oli lajissaan ensimmäinen, suoraan nuorisokuoron laulajista muodostunut naiskuoro. Lopen nuorisokuoron tehtävästä Pekka Perko luopui 1995. Lähes puolet kirjan sisällöstä kuvaa Pekka Perkon ja naiskuoro Timotein yhteistä taivalta. Tämä yhteistyö toi myös loppilaisen kuorotoiminnan siihen mennessä näyttävimmät kansainväliset saavutukset. 2010 Pekka Perko jätti Timotein johtajan tehtävät ja kuoro valitsi uudeksi johtajakseen Anneli Julénin. Kuoronjohtajan työ on rajallista ja iän myötä tahti yleensä hiljenee. Pekka Perko jatkaa kuitenkin johtajan työtään lauluyhtye Encoren kanssa. Yhtye syntyi jäähyväiskonsertin jälkitunnelmissa 2010. Encorenkin jäsenillä on kaikilla pitkä kuoroura Lopen nuorisokuoron ja naiskuoro Timotein riveissä. Monet alkuaikojen kuoroista ja kuoronjohtajista ovat senioreina elämäntyönsä tehneet. Se valtava työ, mitä tehtiin 70–80-luvuilla nuorten kuorolaulun hyväksi ei ole saanut maan kulttuuriväen näyttävää tunnustusta. Kuorot ovat tulleet ja menneet, vain arvokas muisto kultaa menneitä vuosia. Olen itse tehnyt aloitteita Nuorten Kuoroliiton palkitsemiseksi valtionpalkinnolla, mutta lasten ja nuorten kuoroharrastusta ei edes luettu nuorisotyöksi. Minkäänlaista palkintoa ei koskaan tullut! Nyt kun Pekka Perkon laaja kertomus on julkaistu, voi jokainen havaita lukemalla yhden pitäjän lapsi-nuorisokuoron ja siitä syntyneen naiskuoron tarinan ja kaiken sen monipuolisen ja mittavan oheistoiminnan, mitä vuosien aikana on tehty. Tarinaa voi verrata oman mies- nais- sekatai nuorisokuoron toimintahistoriaan. Tällaisia pitäjänkuoroja on ollut Suomessa lukuisia. Kaikkien toiminnasta ei ole yhtä tarkkaa ja monipuolista dokumenttia saatavissa eikä kaikkien ahkeruus ja taso ole ollut loppilaisten veroinen. Onneksi Pekka Perko on taitavasti koonnut, kertonut ja kirjoittanut tarkan ja mielenkiintoisen historian Lopen nuorison kuoroelämästä. Tuloksista voisi Juhani Peltonen ja Lopen ja Kainalniemen suuri sankari Elmokin olla ylpeä. Kirjaa voi tilata hintaan 20€ + lähetyskulut osoitteesta pekka.perko@gmail.com. Jouko Törmälä


Arviot Laulun tenhoisa taika

Schubertin talvinen matka

Reijo Pajamo: Suomen kuorolaulun historia Reijo Pajamon Laulun tenhoisa aika on johdonmukainen jatke hänen kirjoittamilleen suomalaisen musiikkielämän instituutioiden historiikeille. Kuorolaulun historian voisi kirjoittaa monella tapaa ja monesta näkökulmasta. Pajamon ratkaisuun vaikuttavat toisaalta juuri tämä institutionaalinen historiikki -tottumus ja toisaalta tietoisesti valittu suurmies-näkökulma. Toisenlaisilla näkökulmavalinnoilla kirja olisi varmasti kertonut hyvinkin toisenlaisen tarinan suomalaisen kuoromusiikin historiasta. Pajamon suuri kertomus on tuttu: lyhyt johdannonomainen katsaus Suomen katolisen ajan kuorolauluun, jota seuraa ylioppilaslaulun rantautuminen Saksan ja Ruotsin kautta Suomeen. Tätä seuraa kuorolaulu kansallisen heräämisen symbolina ja klemettiläinen taidemusiikkistuminen, kuorolaulun ja sotiemme side, uusi kamarikuorojen ja nuorisokuorojen dominoima aika sekä lopulta kuorolaulun uudet muodot 1980-luvulta alkaen. Kuten edellä totesin, käsittelyä leimaa institutionaalinen painotus: tämä kirja on ennen muuta suomalaisten kuorojen historia ja sellaisena arvokas tietolähde.   Suurmiesnäkökulma, jota on viime vuosikymmenien musiikkitieteellisessä kirjallisuudessa kritisoitu voimakkaastikin, tuo käsittelyyn toisen merkittävän painotuksen. Ja kuten aina, kun historiankirjoituksessa tekee jotain näkyväksi, samalla häivyttää muuta. Kun Pajamo nostaa Heikki Klemetin, Martti Turusen, Harald Andersénin ja Matti Hyökin keskiöön, ulkokehälle jää monia muita, joiden voisi ajatella olevan aivan yhtä merkittäviä kuoromusiikin vaikuttajia. Voisi esimerkiksi ajatella, että vaikkapa Erik Bergman kuorovaikuttajana olisi ansainnut huomattavasti merkittävämmän roolin. Vastaavia turhan haaleaan valaistukseen jääneitä hahmoja on helppo löytää muitakin.   Itse kuoromusiikki jää myös Pajamon käsittelyssä sivurooliin. Kun juuri uusi musiikki on ollut suomalaisen kuoromusiikin merkittävä vientivaltti ja eteenpäin ajava voima erityisesti 1960-luvulta alkaen, sille ja sen luojille olisi suonut merkittävämmän aseman suomalaisen kuorolaulun historiassa. Olisi ehkä ollut perusteltua myös löysätä rajausta lauluyhtyeiden ja uuden kansanmusiikin osalta: molempien nousu on vaikuttanut niin merkittävällä tavalla kuoromusiikkiimme, että niiden jättäminen käsittelyn ulkopuolelle jättää turhia aukkoja kokonaiskuvaan. Epäilen, että naiskuorojen nousu on myös ilmiö, joka tulee jatkossa saamaan merkittävämmän aseman kun kirjoitetaan seuraavia kuorolaulun historioita.   Mutta jos painotukseksi hyväksytään nimenomaan perinteisten suomalaisten kuorojen historia, Pajamon kirja täyttää tehtävänsä ansiokkaasti. Erityisen arvokas se on dokumentoidessaan jo historian hämärään painuneita kuoroja. Kirja on tärkeä avaus suomalaisen kuoromusiikin historian käänteiden kartoituksessa. On hienoa, että Suomalaisen kirjallisuuden seura on ottanut sen julkaisusarjaansa.    Kari Turunen

(Ian Bostridge: Schubert’s Winter Journey. Anatomy of an obsession) Suom. Sampsa Laurinen. Basam Books Mikä on Ian Bostridgen Schubertin talvisen matkan olennaisin anti? Ei se ainakaan ole laulukoulu, selkeä ”keittokirja”, jonka turvallisia ohjeita noudattamalla kuka tahansa oppii laulamaan saksalaista liediä. Vihjeitä tuohonkin suuntaan pakostakin löytyy, mutta faktahan on, että laulamisen tekniikka periaatteessa on opittu ja opitaan edelleenkin mestari/ kisällimetodilla, ja silloinkin vain sillä edellytyksellä, että laulajaksi aikovalla on riittävästi motivaatiota ja kehossaan sopiva instrumentti. Sen sijaan jokaiselle huippulaulajaksi aikovalle ja sellaisia mielellään kuuntelevalle yleisölle Bostridge avaa oikotien tämän laulusarjan sisäiseen maailmaan ja viitoittaa reitin kaikille esittäjille ja kuuntelijoille, jotka etsivät laulusta muutakin kuin trapetsitemppuja ja kaunista sointia. Kirjan kuvaama tapa syventyä äänitaiteeseen, joka syntyy symbioosina sanan ja sävelen rauhanomaisesta rinnakkainelosta, on ilman muuta sovellettavissa myös kaikkeen kuorolauluun, jonka tavoitteet ovat muitakin kuin sosiaalisia. Kuka sitten on Ian Bostridge? Englantilainen huipputenori, joka on julkisesti esittänyt mm. tämän laulusarjan satakunta kertaa. Ja paljon muutakin. Tarkempia tietoja löytyy netistä hänen nimellään. Löytyy myös runsaasti esimerkkejä hänen taiteestaan, mm. tämä laulusarja. Paitsi normaaleja äänitteitä, putkahtelee esiin myös DVD-tyyppistä tavaraa. Se on joskus kuvattu normaalissa konserttitilanteessa, joskus yhteistyössä ohjaajan kanssa, joka antaa mielikuvituksensa laukata ja sijoittaa laulajan milloin minkäkinlaiseen maisemaan. Joskus onnistuen paremmin, joskus herättäen samanlaisia tunteita kuin ylimodernisoidut, ulos omasta maailmastaan pakotetut oopperaohjaukset. Mutta asiaan. Esipuheensa motoksi Bostridge on valinnut katkelman Schubertin keskeneräisestä käsikirjoituksesta vuodelta 1822: ”…Vuodesta toiseen lauloin lauluja. Ja aina kun yritin laulaa rakkaudesta, lauloin tuskasta; kun tuskasta, lauloin rakkaudesta.” Ja rakkauden, torjutun rakkauden tuska on tämänkin laulusarjan liikkeellepaneva voima. Liikkeellepaneva – aivan sananmukaisesti. Laulaja jättää kaiken taakseen ja vaeltaa halki talvisen maiseman. Jokunen valoisa muisto välähtää matkalla, joka kulkee outoja teitä hautausmaan halki ja päättyy oudon kerjäläisukon seuraan. Talvinen matka koostuu 24 laulusta; niiden varaan rakentuu kirjankin kompositio. Esipuheen ja jälkisanojen väliin sijoittuu yhtä monta lukua, joista jokainen alkaa laulun tekstillä suomennoksineen. Mutta tekijä ei tyydy pelkästään vain analysoimaan kunkin runon viestiä, vaan sirottelee tekstiinsä kuvia maailmoista, joissa teksti ja musiikki ovat syntyneet, joista ne ovat vaikutteensa imeneet, joissa ne edelleenkin elävät. Osa kuvista on aivan oikeita kuvia; kirjaan sisältyy 43 kuvaliitettä mm. 5. laulun lehmuksesta, aidosta sivuaurinko-tilanteesta ja yhtä aidosta kampiliiransoittajasta 1600-luvulta. Vielä enemmän löytyy sanallisia kuvia Schubertin ajan vaikuttajista, rehellisen kaunistelemattomia kuvauksia tuon ajan taiteilijaelämästä, uskonnosta, politiikasta, sodasta ja rauhasta. Jne. Mutta kaikki liittyy kaikkeen. Aikakauden henkeen osana länsimaista kulttuuriamme, avaimena laulusarjan sisäistämiseen, olipa roolisi sitten laulajan, pianistin tai kuuntelijan.

Vilpitön kiitos kustantajalle, joka on halunnut julkaista tämän erinomaisen matkaoppaan liedin maailmaan. Mutta muutaman kriittisen huomautuksen lausuminen kai kuuluu kirja-arvioinnin peruskaavaan. Ensinnäkin kansikuva. Se on todella upea, suorastaan fantastisen kaunis: Luminen metsä huokuu suloista rauhaa, ja sen läpi kajastaa toivon ihmeellistä valoa! Ikävä puoli asiassa on se, että Talvisen matkan maisema on täysin päinvastainen. Kaikkialla märkää, kylmää, pimeää; epätoivoa niin vaeltajan sielussa kuin hänen ympärilläänkin. Kannen suunnittelijan kannattaisi ehkä tutustua kirjaan laajemminkin eikä tyytyä pelkän nimen kuvittamiseen. Toinen asia, jota jäin toivomaan: Kirja on niin täynnä lyhyitä viittauksia niin henkilöihin kuin asioihinkin, että kunnollinen henkilö- ja asiahakemisto auttaisi olennaisesti kiireistäkin lukijaa löytämään etsimänsä. Muut hakemistot ovatkin kunnossa, kuvalistasta oli puhetta, ja kirjallisuusluettelo täyttää kymmenisen sivua. Lisätietoa halajavalle lukijalle on siis tie kyllä kunnolla viitoitettu. Kääntäjä on onnistunut suorasanaisessa tekstissä erinomaisesti; pikku lipsuja toki sattuu. Harhaanjohtavimmasta päästä lienee sivuaurinkojen muuttuminen vasta-auringoiksi. Runokäännökset taas kyllä tavoittavat mielestäni useimmiten oikean hengen, mutta pyrittäessä suorasanaiseen ilmaisuun, ei kannattaisi väännellä sanajärjestystä suomenkielen kannalta vieraalla tavalla, vaikka laulettavissa käännöksissä joskus onkin viisasta menetellä niin. No, oikeastaanhan ei runokäännöksistä kannata riidellä; ne ovat pitkälti makuasioita. Jos joku nyt haluaisi vertailla eri versioita, löytyy Sibelius–Akatemian LAURA-tietokannasta osoitteen http://laura.siba. fi kautta niitä kaikkiaan 6 erilaista. Ajatuksellisesti lähimpänä ovat käännökset, jotka eivät yritä toistaa runon alkuperäistä rytmiä, vaan kertovat tarkemmin sen sisällön. Osoitteeseen www.lieder.net on puolestaan tallennettu toistakymmentä sarjan käännöstä yleisimmillä eurooppalaisilla kielillä ja muutamalla harvinaisemmalla. Talvista matkaa on käsitelty myös esimerkiksi katalaaniksi, hebreaksi ja koreaksi. Näitä meistä vain harvat pystyvät hyödyntämään, mutta ne antanevat kuitenkin jonkinlaisen kuvan tämän laulusarjan kansainvälisestä merkityksestä. Kirjan englanninkielisen alaotsikon voisi suomentaa vaikkapa Erään riippuvuuden anatomiaksi. Tuossa alkupuolella käytin sitaattia esipuheesta. Siksi on loogista lopettaa tämä tarina loppusanojen viimeisiin lauseisiin. Kirjoittaja toteaa jatkaneensa ”kauniiden merkitysvyyhtien selvittämistä tutkimalla musiikkia ja kirjallisuutta, tekstuaalisia ja metatekstuaalisia tasoja, joista Talvinen matka ammentaa lumouksensa.” Tässä tehtävässä hän on onnistunut. Erkki Pullinen eläkkeellä Sibelius-Akatemia lehtorinvirasta tutkija, kääntäjä, Sekakuoroliiton kunniajohtaja

39


Jäsenkortti 2016 SULASOL Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto r.y.

Nuottiuutuuksia ja uusia säveltäjänimiä!

Jennah Vainio: LeftOve for guitar

rture

2198 2190

kkia

Suomalaista musii pianolle JOHAN TOREN

JENNAH VAIN

BERG

for guitar

Andante Polonoise JOHAN (?) PALDA

IO

LeftOverture

NI, sov. ERNST

LINKO

ER, sov. ERNST

LINKO

Valssi

JAAKKO ALAND

Valtz Favorite

Suomalaista musiikkia pianolle

Ádám Cser: Psalmus 70

Jennah Vainio

LeftOverture (kitaralle)

Jukka Linkola: Mittymaarja

SSSSAATTBBBB

Alex Freeman: Neljä laulua Aaro Hellaakosken runoihin

SSAA div.

Paavo Heininen: Sunnuntain laulukirja

SSAATTBB

2196

2195

2199

2184

JUKKA LINKOLA

Mittymaarja

ÁDÁM CSER

Psalmus 70

SSAA div.

Larin-Kyösti Marjavirsi – Kalevala SSSSAATTBBBB

ALEX FREEMAN

Neljä laulua Aaro Hellaakosken runoihin

PAAVO HEININEN SSAATTBB

I ✦ Ensimmäinen tähti II ✦ Kuutamo metsässä III ✦ Sade IV ✦ Niin pieniksi

Sunnuntain laulukirja Op. 110 partituuri

Ádám Cser

Psalmus 70 (sekakuorolle)

Jukka Linkola

Mittymaarja (diskanttikuorolle)

Alex Freeman

Neljä laulua Aaro Hellaakosken runoihin (sekakuorolle)

Paavo Heininen

Sunnuntain laulukirja (uruille, sekakuorolle, solisteille)

Nuotteja | Oppaita | Oppikirjoja | Levyjä

sulasol.fi/kauppa

Sulasol 1/16  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you