syvälle ("jojo" -sukellusprofiili) lisää kuplien muodostumisen riskiä. 13. Sukelluslaskimen syvyys näytön tarkkuus kannattaa tarkistaa aika ajoin, koska laskimen turvallisuus on paljolti kiinni syvyysmittauksen tarkkuudesta. 14. Aina kun vain on mahdollista, suorita sukellus portaittain madaltuvana suoranoususukelluksena. 15. Jos laskin menee etappinäytölle yli 25 m:ssä, se yleensä palaa takaisin suoranousunäytölle, kun noustaan n. 15 m:n syvyyteen eikä etapille menosta ole kulunut muutamaa minuuttia kauempaa. 16. Jos ensimmäinen etappisyvyys on syvempi kuin 6 metriä, niin se ehtii yleensä vaihtua matalammaksi nousun aikana ennen ensimmäiseen etappiin ehti mistä. 17. Sukellettaessa etappinoususukelluksia laskimella, joka ei näytä
etappiaikoja tai kokonaisnousuaikaa, pysyyetappiaika kohtuullisena (alle 15 min), jos aloitetaan nousu viimeistään, kun laskin menee 30- 39 m:ssä 6 m:n etapille, 40-50 m:ssä 9 m:n etapille, 50-60 m:ssä 12 m:n etapille. 18. Vastaavasti ALADlN PROlla ja SUUNNOlla nousu kannattaa aloittaa viimeistään, kun etappiaika on kasvanut 15 min:iin. 19. Sukellettaessa syvälle suorakaideprofiililla (esim. hylkysukellus 35 - 50 m:iin), on ennen sukellusta katsottava sukellustaulukoista, minkälaiset etapit sukellus vaatii. 20. Perehdy ennen sukelluslaskimen ostamista eri mallien ominaisuuksiin ja kokeile niitä avovedessä, niin valinta on helpompaa. 21. Jos sukelluslaskin menee epäkuntoon suoranoususukelluksen aikana, niin on noustava heti 12 m:n
matalammalle puolelle, jossa sukellusta voidaan vielä jatkaa, sikäli kuin ilmaa riittää. Jos aiot tehdä samana päivänä vielä uusintasukelluksen, katso edellisen sukelluksen uusintaryhmä taulukoista suurimman käydyn syvyyden mukaan ja laske uusintasukelluksen suoranousuaika normaalisti taulukoiden avulla. 22. Jos sukelluslaskin menee epäkuntoon etappinoususukelluksen aikana, niin on heti aloitettava nousu etappiin. Jos olet noudattanut edellä ollutta ohjetta etappinoususukelluksen ajoista, niin suorita 5 min:n etappipysähdys 6 m:ssä ja 10 min:n pysähdys 3 m:ssä. Jos sukelluslaskin ilmoittaa myös etappiajan, voidaan tätä käyttää pohjana, edellyttäen että on seurattu jatkuvasti etappisyvyyden ja -ajan kehitystä ennen laskimen epäkuntoon menoa.
Seppo A. Sipinen
tuen), voi vain arvailla, mihin mikrot johtavat (ja ovat jo johtaneetkin), mikäli niihin sokeasti luotetaan. Niiden pääasiallinen myynti tapahtuu onneksi trooppisten tai ainakin lämpimien vesien alueilla ja aivan muista käytännön järjestelyistä johtuen sukellukset onneksi rajoittuvat useimmiten yhteen aamu- ja toiseen iltapäiväsukellukseen. Tässä lienee pääsyy mikrojen "luotettavuuteen" myös useimmilla uusintasukelluksilla.
Onkin sitten täysin oma filosofiansa sukellusturvallisuuden kannalta, paneeko pari tonnia mikroon vai esim. octopukseen ja hyvään turvaliiviin tai uhraako peräti pari sataa markkaa asiantuntevaan lääkärintarkastukseen tietääkseen että onko edes sukell uskelpoinen! Toimituksen huomautus! Tekstissä mainittu toinen artikkeli ilmestyy seuraavissa lehdissä.
Kommentteja Pekka Mattilan artikkeleista "Vedenalaista tietotekniikkaa" ja "Sukellustietokoneet vertail ussa" Artikkelit on hyvin laadittu eikä niissä ole otettu kantaa jonkin valmisteen paremmuuteen tai niiden keskenäisiin järjestyksiin, vaikka ei joskus olisi jopa voinut olla paikallaankin. Hyvä kuitenkin näin, eivät pahoita myyjät mieltänsä. Ensimmäisessä artikkelissa korostaisin vieläkin enemmän kohtia 3, 4, 5, 7, 12, 13, 14, 23 ja 24! Laskin on todellakin VAIN APUVÄLINE, eikä korvaa sukelluksen suunnittelua ja taulukoiden tuntemista sekä myös niiden jatkuvaa käyttöä. Hyvässäkin sukellusmikrossa käytetty matemaattinen malli on melko yksinkertainen eikä ota huomioon, että: sukeltajat ovat erilaisia, olosuhteet vaihtelevat ja käyttäjien kyvyt vaihtelevat. (Ei taulukotkaan huomioi ko asioita, mutta niitä voi tarvittaessa lukea turvallisempaan suuntaan, mikroa ei). Toisessa eli vertailuartikkelissa voidaan todeta, että suoranousuajat eri mikroilla ovat varsin samankaltaisia, eivätkä erot SUSL:in taulukoihinkaan ole kovin isoja. Mutta uusintasukellusajat sitä vastoin ovat todella hirvittäviä! Kun tiedetään, että yksi US NA VY taulukoiden pahimpia heikkouksia on sukeltajantautiriskin huomattava lisääntvminen uusintasukelluksien aikana (liian pitkistä uusintasukelluksien alttiinaoloajoi~ta joh-
~uomafatsja
Aarrefaiwoja
Kuka oli Hanneke Wrome ja mitä hän teki Suomenlahdella, mitä osaa näytteli Raaseporin linnanherra hylkytarinassa. Mikä on legenda Klaus Kurjesta ja miksi se täytyy kumota. Mitä löytyy Pohjanlahdelta. Entäs miksi tsaarin miinalaiva Ladoga upposi, mitä me tiedämme Hindenburgista tai Park Victorysta? Pitkä rivi kysymyksiä. Vastauksen näihin ja moneen muuhunkin kysymykseen saat Suomen Urheilusukeltajain liiton kustantamasta kirjasta "Suomalaisia Aarrelaivoja". Kirjaa saatavissa Suomen Urheilusukeltajain liitto ry:n toimistosta Radiokatu 12, 00240 Helsinki tai 90-1582258. 7