I
S,UUN,NISTUS KILPAI UMUOTONA "Prolle Ja Peter Jansson
Suomessa pidettiin ensimäiset suunnistuskilpailut 1963. Sääntöjä laadittaessa 011 periaatteena nopeuskIlpailun välttlminen, koska nopeuskilpailu veden alla, niinkuin syvyys- ynnä muut ennätystsvoittelut, tu ovat mukaansa suuria vaaroJa. Kehitettiin siis Vedenalainen TarkuU8suunnlslus. Jonka sllnnOt ovat pysyneet samanlaisina pienin muutoksin tähän päivään saakka. Sukeltaja $aa rastille saavuttua nousta pinnalle, rantaan jos haluaa. Joka sukeltajalla on numeropoiju pinnalla, ja kelluntaliivi on pakollinen. Ainoastaan tarkkuuspisteet ratkaisevat. Samanaikaisesti Ruotsissa kehitettiin Vedenalainen Parisuunnistus, jossa nopeus ratkaisee. TurvallIsuussyistä kilpaillaan pareittain yhdyskOydellä ja pintapoijulla. Rastit ovat vedenalaiset, lähdOn jälkeen saavat kilpailijat nousta pinnalle vasta viimeisen rastin jälkeen, suorittaakseen usein melko pitkän kotiuinnin pinnalla. Rata on merkitty kartaUe, Joka annetaan kilpailiJoille h1htOhetkella. Suuntien Ja etJ.lsyykslen otto kartalta voi tapahtua rannassa tai vedessä, tai karttaan voi olla merkitty vaJn eka rastl, seuraavat suunnat ja eUlsyydet otetaan rasteihln kiinn ltetylsta kartolsta. Vnmeksl mainittu tapa pakott. kilpailijat pysähtymään hetkeksi joka rastIIla, edistäen näin tu rval~ IIsuutt8. Vuonna 1965 pidettiin en .. slmAlset Pohjoismaiset· Vedenala'lset Suunn,lstusmestaruudet Ruots'ln sllntöJe n muk.aan. ja Jo seuraavana vuonna hyvlksyttf.ln yhteiset sUnn(U. Joiden mukaa" tolse.na kilpallupAlvAnA kilpalJIaan parlsuunnlstuksessa, toisena tarkuussuunnlstuksesss. Maajoukkue&$"n kuuluu 4 sukeUajaa. Suomea ovat edustaneet 10 kertaa Ra.l ner Ansalah'tl ja Reijo Vl1ala, 8 kerta,a Per Olov Jansson, 6 kertaa Peter Jansson, 2 kertaa Kaj' Rosqvlsf Ja Bort·s Aarnio kerran Chris Godt ja Gustaf R~nnholm. EnSin mainitut 4 miestl ovat kaikki s88vu1ta'neat tavoitelIun henkilökohtaisen mestaruuden , P.O. Jansson 2 kertaa. Keskleuroopass~ on kehitetty toisenlaisia sUntOlA Ja CMAS on vIIme vuosina muokannut sUntOjA (katso luku 12, CMAS : n suosittelemat säännöt) Säännöt poikkeavat pohjoismaalaisista tavalla JOk, ei ole' meltl miellyttänyt: karttaa ei tarvita, radalla, saa harjoitella
20
ennen kilpailua, kilpailija on yksin vaikka nopeus ratkaisee, mikä ei edistä turvallisuutta. JArjestlJan kannalta tämä kilpaIlumuoto on sikAlI edullinen että vaikea jakama kartan teko jll pols, niin myös huolellinen rastien mittaus ja sijoit us. Rasti n rakenne on myös yksinkertaisempi kuin meJdAn parisuunnistuksen rastl.Meidän pohjoismainen parisuunnistus on monta askelta edellä siinä että radat vaihtelevat maaston mukaan ja rasUt sijoitetaan maastokohtia hyväkSikäyttäen. Kilpallijalta vaaditaan todella suunnistustaitoa koska hän saa kartan käteen vasta ·Iähtöhetkellä, ja rata on silloin näkymätön ja tuntematon. Yritykset houkutella keskieuroopan sukeltajla Tanskaan ja Ruotsiin kilpailemaan meidän säantOjemme mukaan eivät ole johtaneet juuri mihinkään. Pystyäksemme menestyksellä ottamaan osaa kansai nvAllsiin kUpalluihln täytyy meidän tietysti a.lkaa kilpailla CMAS : n sUntOjen mukaan, rinnan omien sAAntOjemme Ruotsi on Jo muutaman vuoden ajan ot,t anut osaa nAlhin kllpallulhfn, joskus melko hyvällä tuloksella. Monessa maassa on suunnlstuskl:lpal1uihin liitetty työ- y.m. tehtäviä, Ja laji sanotaan sukellusteknflkkakllpailuksl. Painon kuljettaminen rastIIta seuraavalle, pullon tAyttaminen Ilmalla niin että se nousee pinnalle, erinäisten osJen l i ittlm Inen tOI-sl Insa: mahdolllsuuksia on paljon. Joukl<uekllpallUja on j!rjestelty nIIn, 9tt1 kilpailijat lähteväf eri paikoista, kohtaavat mUrlpalkassa ja jatkavat yhdess·A m·aallln. Suunnlstuskojelsta ja kllpallufuloksJsta pAltel/en pohjoismaissa kAytefAAn hyvin tarkkoja koJeita, multa ulntlnopeus on alhainen. ItAblokln maIssa koj981 on kehitetty nopeutta sllmA1tA-p.JtAen: niinpä yleensä. palnellmaplJUo ja suunnistuskoje on rakennettu yhteen ja pidetåln suorilla kAslvarsllla sl)keltaJan kasvojen edese-a. VenAlalset halll1sevat nopeutensa ansIosta kllpal'luJa. Vtlme vuonna pMtattlln et ta.sonar: IIla varustetut suunnlstuskojeet k41paflevat omassa luokassaan. POhjOismaisten sUntOjen mukaan suunntstusvarusteet ovat vapaat, mutta kukaan ei ole vletA käyttänyt sonarla. ' Pohjoismaissa on paljon kiistelty siitä, pitAAkö olla kaksi kllpailufuokkaa, toi-
nen yksinkertaista marssikompassia varten Suomessa "K- ja "X"- luokka. Käytän nössä herää tietysti heti kysymys, miksei marsslkompasslln saisi kllnnittM valkoista levyä, joka sallii tukevamman otteen ja johon voi tehdä muistii npanoJa. Suunto aikaisemmin valm istlkin sellaisen. Ja kun kerran vedenalainen suunnistus sikäli poikkeaa maanpäällisestä suunnistuksesta että todella täytyy asteen tarkkuudella seurata kompassisuuntaa (maan päällä klfpasuunnistaja vertaa luontoa karttaan, käyttäen kompassia vain harvoin) on luonnollista että vedenalainen suunnistaja haluaa käyttää siompaa, tarkempaa kompassia ku in mar'ssikompassi, j oka ei ole sellaiseen käyttöOn sopiva. Tietääksemme on vain yksi tehdasvalmisteinen suunnistuskoje markkinoilla. Hinta on kova, laatu ei tYYdyttänyt ainakaan minua. Kaikki näKemäni kilpailiJat ovat käyttäneet omatekoisia koJeita, tai Janssonin tekemlå. Melkein jokainen pystyy kYhAlmUn laatikon, levyn tai putken kahvolneen, jossa on sopiva kompassi mutta matkamlUari tuoft~ vaikeuksia, ja lassA onkin syy miksi ajatus kahdesta kilpaIluluokasta houkuttelee. Itse olen sltA mieltä, ettl Jos kahteen luokkaan mennaAn , toiseen kuuluisivat kojeet riman matkamittaria, toIseen matkarrHttarllla varustetut. Sillä ainoastaan matkamlUarlsta 'voi perustellusti sanoa ettA kalkki ervAt pysty sl1A hankkimaan tai tekemään. Tämä ongelma on vlell ratkaisematta. Tolstalseks·j Jansson pystyy tolmlUamaan Phmpsln klerrC)slaskureHa la nUhin sopivat potkurit akseleineen. Potkuri On kasln tehty ja vaatii klyftljAlta huolellisen trlmmauksen ennenkuin se varmuudella nåyttal oikein . Keholttalsln aloittelevt~ veden aUa suunnlstaJia rakentamaan eman kojeensa Ilman matkamrttarla, muna nIIn eltA se vQIdaan myöhemmin IllttU. Pel kupareja tAytyy kuitenkin tottua laskemaan kosKa malkamlttarl eI toimi 100 % varmuudella, ja moni huomaa plrjUvtinsä malnlestl Il man matkamIttaria esim Reijo VIIala j oka on ykSinkertaista kompassilevyä voittanut ison j oukon mitaleita tarkku ussuunnistuksessa.