Issuu on Google+


EI AURINGONLASKUA. EI HENGENPELASTAJAA. EI KUKKASORTSEJA JA HELLEHATTUJA. EI JÄITÄ JA KUPLIVIA JUOMIA.


SUKELTAJA

I 2 11 4 5

'200 I

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO RY:N JÅSENLEHTI

Sisältö

Päätoimittaja

Erkki Metsävuori Kustavintie 9 C 24,2031 oTurku puh. koti 02-239 1098, työ 0105424317

Pääkiryoitus . .. .. . . . .. ... .... ..... .. . . ....... . . . . .5 Afrikan juurella . ................... .. . .. ..... . ... .6 Huippuvuoret ovat hyvin pohjoisessa . ... . ... .. . ... . . 10 Tiede tutuksi sukeltajille .. ..... . .. ... ......... . ... 13 Pulmia pinnan alla . .. . .. ........ ..... .. . .... . .... 13 Ahtojäissä .. . . ... ... .. .. .. .. ...... .. ... .. .... . . . 14 P I-kurssiuudistus ..... ... . .... . . .. .. . .... . ... ... . 16 Vastinetta palautteelle . ....... ... .. .. .... ..... . . . 18 Ansioituneita sukeltajia ... ...... . . . . . ..... ....... .20 Operaatio Merenneito .. . . ... .. . . . ... ..... .. .. . ... 2 I Sukelluskalastus . . ... . .... . . . . . ............. . .... 22 SUSL ja trimix-suke/taminen .. . .. .. ... .. . .. . ....... 23 Merimuseon uusia näyttelyjä ... .. .. .. .......... . .. 23 Päätoimittajan tilinpäätös . ..... .. . . . .. . . .. ... . ... .24 Vastarannalta . . .. . . . ........ . .. . ..... ........... 25 Merten paholaisia vai lempeitä jättiläisiä? ...... . . .. .26 MKH:n Virtuaaliveneretki . ......... . ... . ... ... .. . .27 Kuopio laittoi mestari Ahveniston ahtaalle .... . .. .. .. 28 Räpyläuinnin PM-uutisia . . . .... ....... ... .... . ... .29 Sukeltajan oikeuksista hylkyihin - vastine .... . ... . ... .30 Infoisku Suomenlahden etelärannalta .. . . .... ...... .3 I Ei 00 meidän voittanutta - eikä tuu! . .. ..... ..... .. .32 Vaasalaisen sukeltamisen vuosikymmenet .... .. . ... .33 Norppasivut . ... . . .......... . . . ..... ... .. . ..... .34 MITALVIK - kuraa räpylöihin! .... . ... .... .. .. ... . . . .36 Borstö - turvosatama ulkosaaristossa . . . .... . ...... .38 Kuka opettaa ketäkin? ............. . ..... ... . ... .40 Kun mittari samenee .. .. . .. .. .... ........ .... .. .42 Kunnia ... .... . ........ .. . . . . .... . . .. .. ... . . ... 43 Ylpeä liitostoni? .... . . .... .... .. .. . . .. .... . . ... .. 46 Vuosikokousterveisiä .. ... ..... ..... ...... . . ... . . .47 Sukeltaja uudistuu . .. . . . . ........ .. . . .... .... . . .. 47 Haloo . .. .. . . .... ....... ...... . . ... ... . .. . .. .. .49 Tapahtumakalenteri ... . . . ..... . .. .... . . ... . ... . .50 Kansi:Jari Pynnönen

Toimitussihteeri

Leena Koivumäki Kaarikatu 5 A 2, 331 00 Tampere puh. ja fax koti 03-223 8876 leena.koivumaki@pp.inet.fi Ilmoitusmyynti

Reijo Vainio Uudenmaankatu 10 B 61, 20500 Turku puh. ja fax 02-251 3141,0400-920 855 Puheenjohtaja

Jouko Laitinen puh. 03-532 0788,050-676 10 Toiminnanjohtaja

Brita Ikävalko puh. työ 09-3481 2257, fax 09-3481 2516 brita.ikavalko@susl.slu.fi Koulutuspäällikkö

Mika Rautiainen puh. työ 09-3481 2569, fax 09-3481 2516 mika.rautiainen@susl.slu.fi liitto- ja nuorisosihteeri

Riku Verkkomäki puh. työ 09-3481 2258, fax 09-3481 2516 office@susl.slu.fi Toimitus jättää ki ~oittaj ille vastuun heidän mielipiteistään.

r---------------, I I I I I I

L.

IImestymis- ja ilmoitusaineiston aikataulu 2001 Nro Ilmestyy Ilmoitusaineistopvm Teksti 1 helmikuussa 05.01 . 27.12 2 huhtikuussa 05.03. 26.02 3 kesäkuussa 07.05. 30.04 4 lokakuussa 03.09. 27.08 5 joulukuussa 05.11 . 29.1 0

---------------

I I I I

.J

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO RY Radiokatu 20,00093 SLU Puh. 09-348 1 2258,09-3481 2257 Fax 09-3481 2516 e-mail:office@susl.slu.fi internet www.susl.fi Paino: Hansaprint Turku

Pafnotuote

HANSAPRlNTTURKU1402393nOOl


Sukeltaja-lehti aloitti ilmestymisensä 1974, ensin Urheilusukeltaja-nimisenä, nimi muutettiin Sukeltaja-lehdeksi 1994. Lehden päätoimittajana on toiminut koko ajan Erkki "Eka" Metsävuori, eli miltei 28 vuottaja ja 138 numeroa. Ekan panos lifton toimintaan on ollut monin tavoin ainutlaatuinen, pelkästään lehden luotsaaminen vuosien saatossa välillä ankeinakin aikoina on ollut melkoinen saavutus. Lehti on aina ollut liitolle tärkeä, onhan se liiton tiedotuskanavista ainoa, joka varmasti tavoittaa jokaisen jäsenseuran jäsenen. Nyt lehden teossa koittaa uusi aika, kun Eka lopettaa pftkän uransa lehden päätoimittajana. Asiaa on valmisteltu hyvissä ajoin ennen uuden lehden ilmestymistä, koska uusi lehti on taloudellisesti suurin yksittäinen hanke lifton tähän saakka toteuttamista. Lehden tulevaisuutta suunnfteltaessa esillä oli useita eri vaihtoehtoja; kuftenkin varsin nopeasti kävi selväksi, että nykyisellä tavalla, pelkästään vapaaehtoisvoimin ei lehden tekoa voida jatkaa, vaan tekijäksi on hankittava yhteistyötaho jostain muualta.Yli kaksi vuotta kestäneiden ta~ouspyyntökierrosten ja neuvottelujen tuloksena alleki~oitetiin sopimus Onnion Marcom Oy:n kanssa ja jo nyt voi sanoa ettei perusteellinen etsintä ollut turhaa. Lehti numero 4/200 I , eli seuraava Sukeltaja-lehti on ensimmäinen uuden yhteistyökumppanin tekemä. Lehti on edelleen liiton pää-äänenkannattaja ja myöskin liiton kokonaan kustantama. Lehden tehtävä on osattaan edistää sukeltamisen etua maassamme, eikä tästä tehtävästä haluttu tinkiä, vaikka tämä seikka sulki pois vaihtoehtoja lehden tulevaisuutta suunniteltaessa

Utgivningen av vår tidning startade år 1974, först under namnet Sportdykaren, och år 1994 bytte tidningen namn tili Dykaren. Erkki "Eka" Metsävuori har varft chefredaktör för tidningen i nästan 28 år, då tidningen utkommit med I 38 nummer. Eka har gjort en betydande insats i förbundet under alla dessa år. Redan det faktum att han lotsat tidningen genom åren, ibland också under mycket svåra tider, har varft en avsevärd prestation.Tidningen har alltid varit viktig för förbundet eftersom den är den enda av förbundets informationskanaler som säkert når alla föreningsmedlemmar. När nu Eka avslutar sin långa karriär som chefredaktör bö~ar en ny tid inom tidningen. Vi har förberett detta ärende i god tid före utgivningen eftersom den nya tidningen ekonomiskt är det största enskilda projekt som förbundet hittills har förverkligat Då vi planerade tidningens framtid hade vi flera alternativ. Ganska snart stod det dock klart att vi inte kan fortsätta enbart med hjälp av frivillig arbetskraft, utan vi måste söka oss en ny samarbetspartner. Efter två år av otaliga anbudsbegäran och diskussioner undertecknade vi ett avtal med Onnion Marcom Oy. Redan nu kan vi konstatera att det grundliga sökandet inte var förgäves. Dykaren nr. 4/200 I är den första tidningen som gjorts av förbundets nya samarbetspartner. Tidningen är fortfarande förbundets främsta språkrör som isin helhet utkommer på förbundets bekostnad. En av tidningens främsta uppgifter är att främja sportdykningens intressen i Finland,och detta ville vi inte ge avkall på fastän det uteslöt flera alternativ med tanke på tidningens framtid.

Avovesikauden alussa sukeltamisesta puuttuu rutiini. Ihmisen kyky kestää henkistä kuormftusta joutuu koville, jos epävarmoja asiofta on usefta päällekkäin yhtäaikaa. Myös kyky selviytyä yllättävistä tilanteista on huomattavasti parempi, jos sopeutumiselle annetaan aikaa ja tilaisuus.Tämä kannattaa ottaa huomioon ensimmäisten sukellusten aikana.Aloftetaan helpoilla sukelluksilla ja katsellaan ja kuulostellaan, miten varusteet toimivat ja miltä olo muuten tuntuu. Tällä tavalla sopeutetaan itsemme kaikin tavoin elementtiin, josta talven sukellustauon vuoksi on vier,aar:1nuttu. Näin menetellen sukettaminen ei my,öskään itunnu epämiellyttäväitä vaan hyvältä, niin kuin pitäjikin.

I bö~an av öppet vatten-säsongen saknar dykningen rutin. Människans förmåga att kJara av psykisk ansträngning blir hårt ansatt om många osäkra händelser pågår samtidigt. Förmågan att kJara av oväntade sftuationer är också mycket bättre om vi fårtid och tillfålle att anpassa oss tili dem. Det är skäl att tänka på detta inför den första dykningen.vi bö~ar med lätta dykningar; tfttar oss omkring ocb Iyssna tili hur utrustningen fungerar och hur vi känner oss i övmgt. På.detta sätt kan vi anpassa oss tili det element som vi ~ä~made oss från under vintem. @å Känns dykhingen inte heller obehaglig l:Jtan bra, precis som den ska göra.

Hyvää ja itl!JlNallista sukelluskesää

Jag önskar er en god och trygg dyksommar,

Suomen Urheilusukeltajain Liiton

Sääntömääräinen syyskokous sunnuntaina 21.10.2001 klo 11.00 Lappeenrannan kaupungintalon Valtuustosalissa, Villimiehenkatu 1 Valtakirjojen tarkastus klo 10.00-10.45 Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat.

Tervetuloal Johtokunta '1.'

=. 1"1"

,

;.

;....

/


Heill채 on puiset kanootit ja ruohokattoiset savimajat, eijuuri muuta. Minulla on lainassa kilometri채 heid채n koralliriuttaansa


Ylhäällä: "Coltri on paras kompressori Afrikan olosuhteisiin: se on niin karkeatekoinen, että täälläkin voidaan sorvata siihen varaosia", Jean-Marie Le Clement de St Marcq kehuu.

Oik; Intian valtameren turkoosi vetää vertoja Haverin kaivoksen edesmenneille, omalaatuisille väreille.

Vas: Sansibarin One Ocean -keskus käyttää tukialuksena perinteistä dau (dhow) -venettä.

jos haluaa Mnazi Baysta kotiin, täytyy ajaa ensin maastoautolla pari tuntia Mtwaraan, eteläisen Tansanian suurimpaan kaupunkiin. Mtwarasta lennetään tunnin verran potkurikoneella Dar es Salaamiin, Tansanian pääkaupunkiin. Ai, että ei ole varaa Landcruiseriin ja Eagle Airiin? Siinä tapauksessa on käveltävä kahdeksan kilometriä laskuveden paljastamaa hiekkarantaa Msimbatin kylään ja ahtauduttava siellä kolmeksi tunniksi kuorma-auton lavalle. Mtwarassa noustaan vuorokaudeksi laivaan, johon mahtuisi vain 500 matkustajaa, mutta johon otetaan niin paljon kuin laiva kantaa, al-

le tuhat kuitenkin. Dar es Salaamista lennetään vielä kellon ympäri jonkin eurooppalaisen pääkaupungin kautta Helsinkiin, jossa on 60 astetta kylmempää kuin Mnazissa. Voi vain kysyä, miksi kukaan siis haluaisi Mnazi Baystä kotiin?

pienimuotoisen lomakylän, ja jossa voisi sukeltaa. Sovelias paikka löytyi Tansaniasta, Mosambikin rajan kupeesta. Nyt jean-Marie isännöi viiden vierasmajan lomakylää ja leirintäaluetta yhdessä kongolaissyntyisen vaimonsa Anifan kanssa. Helmikuusta kesäkuun alkuun, Etelä-Tansanian tuulisimman ja sateisimman ajan, isäntäpari asuu kuitenkin Belgiassa. jean-Marie itse opetteli sukeltamaan jo I 960-luvulla. Sen voi päätellä jo hänen regulaattoristaan. Ei ole Cousteau-Gagnanin voittanutta. Sukeltavia vieraita varten Jean-Mariella on Bombard-kumivene, viidet täydelliset Spiro-sukellusvarusteet

Eläkepäivät etelässä jean-Marie Le Clement de St Marcq löysi Mnazi Bayn kolme vuotta sitten. Kaivosteollisuusmies jäi eläkkeelle ja totesi, että koto-Belgian sumuissa hän ei aio eläkepäiviään viettää. Oli löydettävä sovelias paikka, johon voisi perustaa ~

ox_ .,'.

-. __

-

ja pieni Coltrin kompressori. Kumivene on tosin vain uloimpia riuttoja varten - upeita rantakohteita on jo kävelyetäisyydellä. "Ehdottomasti paras aika tulla tänne on heinäkuusta marraskuuhun. Silloin on parhaat näkyvyydet ja heikoimmat tuulet. ja silloin näkee varmasti valaita", jean-Marie masentaa tammikuista turistia. Tammikuussakaan ei ole valittamista. Mikäpä sen mukavampaa kuin heittää majansa ovella larte selkään t -paidan päälle ja marssia 50 metriä mereen. Vesi on neljänkympin syvyydessäkin 28-asteista, ja pintavettä voisi kuvailla "kädenlämpöiseksi". Näkyvyys on maksimissaan vain 15 .


metriä, mutta fauna häikäisee koskemattomuudellaan. Riutoilla kalastetaan koko ajan kotitarpeiksi, mutta veden alla ei voi olla törmäämättä kilpikonniin, napoleoneihin, isoihin pallokaloihin ja vielä isompiin papukaijakaloihin ... puhumattakaan kaikesta korallikaupunkien pienimuotoisemmasta suhinasta.

Riutan asukista illa11isen tähdeksi Vuorokauden täysihoito omassa pyöreässä, lehväkattoisessa betonimajassa maksaa 25 dollaria. Majoitus on karu, mutta käytännöllinen: sängyissä ei ole valittamista, moskiittoverkot on talon puolesta ja merituuli puhaltaa vilvoittavasti majan läpi. Öisin voi toisinaan olla tarpeen jopa vetää lakana päälleen. Oman teltan saisi pystyttää viidellä dollarilla, mutta ruuat pitäisi kalastaa ihan itse. Sukellus maksaa 25 dollaria kaikin varustein, 10 dollaria pelkältä pullolta. "Pieniä hintojen korotuspaineita tosin on", Jean-Marie vihjaa, "mutta ei kovin merkittäviä". Lähin puhelin on kahden tunnin ajomatkan päässä, joten hätätapauksia varten Jean-Marie on hankkinut satelliittipuhelimen. Eurooppalaisessa umpiossa ei kuitenkaan tarvitse elää, sillä Afrikka alkaa heti aidan takaa - ainakin niille, jotka osaavat vähänkin suahilia. Illallinen nautitaan palmukatoksen alla yhdessä isäntäväen kanssa. Saisiko olla papukaijakalaa vai (äskettäin meressä tapaamaasi) langustia? Belgialaisittain maustettua bluefishiä, rapuisaa majoneesia? Jälkiruuaksi mehevää mangoa vai tuoretta ananasta? Mademoiselle? Afrikan yö laskeutuu kuin esirippu. Intian valtameri huokailee.Taskuravut ja tuhatjalkaiset aloittavat pitkät marssinsa. Tähtiä on miljoona, mutta Pohjantähti puuttuu.

Dynamiitti kitkettiin, nyt on riesana myrkkykalastus Muutama vuosi sitten alueen ainutlaatuisuus huomattiin valtakunnallisestikin. Monimuotoisuutensa ansiosta Mnazi Baysta tuli toinen Tansanian rannikon kansallispuistoista. Sen tulevaisuuden yllä on tuttu varjo: alueella on myös suuria kaasuvarantoja, joita energiayhtiöt tavoittelevat. Suomalaisetkin ovat olleet mukana

suojelemassa Tansanian rannikoiden ekosysteemejä. Takavuosien suurin ongelma oli dynamiitti kalastus, jonka poistamisen voi nyt laskea yhdeksi onnistuneimmista kehitysyhteistyöprojekteistamme. Nyt yritetään kitkeä pois myös perinteistä myrkkykalastusta, joka on ollut lailla kielletty I 970-luvulta asti. Myrkyllä kalastetaan siten, että veteen kaadetaan paikallisista kasveista uutettua myrkkyä, ja taintuneet kalat poimitaan veneeseen. Ikävä kyllä, myrkky tappaa ajan mittaan pohjasta kaiken elämän, myös korallin. Lindin alueen luonnonvaroista vastaava virkamies Seleman Nganeje arvelee, että Lindin läänin 180 km pitkällä rannikolla on kymmenisen neliökilometriä täysin kuoliaaksi myrkytettyä merenpohjaa. Dynamiittikalastus kitkettiin pääasiassa rantapartioilla, nyt avainsana on valistus. Kuten suuressa osassa nykyistä eteläisen Tansanian kehitysyhteistyötä, aloite halutaan nyt paikallisilta asu kkai Ita. Heille jä~es­ tetään esimerkiksi keskustelutilaisuuksia, joissa pohditaan, miksi saaliit pienenevät, ja miksi olisi tärkeää suojella riuttoja. Paikallinen pienteollisuutta tukeva järjestö antaa kyläläisille ns. pehmeitä lainoja ympäristöystävällisten

kalastusvälineiden ostamiseen. Verkoissa suositaan isosilmäisiä pintaverkkoja, jotka säästävät sekä alamittaiset kalat että alla olevan korallin. "Pääasia on turvata rannikon ihmisille ruuansaanti, mutta vähitellen turismiakin saatetaan aIkaa kehittää", Seleman Nganeje kertoo. Mtwaran ja Lindin läänit ovat Tansanian köyhimpiä. Jos rohkenee katsella maailmaa muutenkin kuin Landcruiserin sivu ikkunasta, huomaa, että köyhyys ei suinkaan merkitse ku~uutta. Kehitysmaan köyhyyttä on turha ihannoida, mutta jotain opittavaa meillä on. Arvokkaasti voi elää ilman arvokasta tavaraa.

Sansibar on upea,ja sen tietävät muutkin turistit Mnazi ei toki ole ainoa eteläisen Tansanian sukelluskohde. Läheisessä Mtwaran kaupungissa pitää ma-

- - . 8 .- : -. - . . ......-

.

-

-

.'

jaansa kansainvälinen Frontier-järjestö, joka kouluttaa meribiologeja ja tekee riutoilla tutkimusta. Frontierin hoteissa on mahdollista päästä sukeltamaan ainakin silloin, kun heillä on omat kurssinsa menossa. Pääkaupungissa Dar es Salaamissa


Vas: Espanjalaiset Victor (oil<.), Miguel ja Felix rentoutuvat sukelluksen jälkeen Townin Zanzibar edustalla.

Vas.alla: Msimbatin lapset ovat ottaneet jätteen hyötykäyttöön: partakoneenteristä, vanhoista pattereista ja kepeistä on syntynyt moottoripyörä ja auto. Marisevat sitten isoina, että "ennen tehtiin lelutkin itse, nyt ne pennut saa kaiken valmiina". Alla: Victor 5armiento tervehtii sansibarilaista langustia, hummerin sukulaista.

on muutama sukelluskeskus, mutta sukeltaminen kuulemma vaatimatonta. Tansanian helmet sukellusmielessä ovat Sansibarin ja Pemban saaret. Ahvenanmaan tapaiset itsehallintosaaret elävät turismista ja ovat huomattavasti mannermaata vauraampia. Sukelluskeskuksia on useita sekä maustesaarten pääkaupungissa että kaukaisemmilla rannoilla. Hintataso Sansibarin pääkaupungis-

sa Zanzibar Townissa on tasaisen suolainen: 40 dollaria yhdeltä sukellukselta ja 70 dollaria päiväreissulta. Yhden päivän kokemuksella voin suositella One Ocean -keskusta. Omilla varusteilla päiväreissu irtosi 63 dollarilla. Toiminta oli ammattimaista ja turvallisuus etusijalla.Tukialuksella, perinteisessä daussa, oli parempi jä~estys kuin yhdelläkään näkemälläni suomalaisella tukialuksella.

Hylky on lastattu ... kaloilla Päiväreissumme suuntautui pääkaupungin edustan riutoille, jonne ajomatkaa on puolisen tuntia. Sukellusopas Sverre oli no~alainen, mikä ei ollut harvinaista: Stone Townissa on ainakin yksi kokonaan skandinaavien ylläpitämä keskuskin. Kohtaus Intian valtamerellä kertokoon loput: tapasimme merellä toisen keskuksen tukialuksen. Heiteltiin repliikkejä no~aksi ja suahiliksi puoleen ja toiseen. Sitten toiselta alukselta lensi dauhumme hyvin tähdätty nuuskapurkki.

Sukellusporukassa oli kolme espanjalaista karpaasia ja yksi amerikkalaistäti, joka aloittelijana sai oman oppaan. jupisten kiskoin lyhyen märkäpuvun päälle, sillä vesi oli vain noin 26-asteista. Ensimmäinen kohde oli kolmessakympissä sijaitseva IS-metrinen hylky, jossa ei muuten olisi ollut mitään kiintoisaa, mutta se oli kirjaimellisesti lastattu kaloilla. Valtava pikkukalapopulaatio asusti hylyn

ruumassa ja päällä. Parven sisään uineen sukeltajan paljastivat vain kalamassasta kohoavat ilmakuplat. Lopuksi noustiin rinnettä riutalle, joka vilisi kalaparvia. Isoja otuksia, kuten napoleoneja, ei kuulemma Zanzibar Townin edustalla juuri näy. Pikkuötököiden minimaailma ja korallit ovat sitäkin runsaampia, Sansibarin pääsaaren parhaita Tosin vain parinkymmenen kilometrin päässä, juuri samana päivänä, keskuksen toinen sukeltajaryhmä oli ankkuroitunut keskelle satojen delfiinien parvea. Arimmat olivat pelänneet veteen hyppäämistä, koska meri kuhisi selkäeviä. Sukellusten välissä nautittiin eräänlaisia liha- ja kasvispiirakoita sekä tietenkin tuoretta mangoa. Nam. Toinen sukellus tehtiin matalalla, vuoristomaisella riutalla. Se, joka on nähnyt vaikkapa Eilatin murheelliset korallinrauniot, osaa arvostaa kunnon riuttaa: tämä kohosi hiekkapohjalta kymmenen metrin korkuisena ja satoja metrejä pitkänä vuorijonona, eheinä paasina, joiden kolot, solat ja laaksot kuhisivat elämää.

Lääkitys ei suojele malarialta Tropiikin matkailussa on aina riskinsä. Malarian voi saada, vaikka käyttäisikin estolääkitystä. ja estolääkitykselläkin on harvinaiset sivuvaikutuksensa vatsavaivoista painajaisiin ja psykooseihin. On kuitenkin hyvä suhteuttaa malarianpelkonsa siihen, että paikalliset ihmiset joutuvat tulemaan toi-

-,-, ~

,

meen moskiittojen kanssa koko ikänsä. Mehän menemme vain käymään, pumpattuamme ensin itseemme rokotteita 700 markalla. Sen verran tansanialainen opettaja tienaa seitsemässä viikossa. jos lentoyhtiön ainoa potkurikone on rikki, se ei lennä. jos rankkasateet katkaisevat tiet, autolla ei pääse. jos auto juuttuu rapakkoon, on odotettava - tunti, päivä tai viikko. Toivottavasti tuli juomavettä mukaan. Lue: valkoisen miehen vähemmän tallaamaan Afrikkaan ei pidä lähteä tarkoin suunnitelmin ja aikatauluin, vaan reissu on otettava kokonaisvaltaisena kokemuksena. Tansania on itäisen Afrikan maista ehkä rauhallisin, sillä siellä on vältytty heimojen välisiltä verisiltä kahakoilta. Tammikuiset Sansibarin levottomuudet. joissa poliisi ampui yli 30 opposition mielenosoittajaa, osoittavat kuitenkin, että Tansaniankin tyynen ja sympaattisen pinnan alla kuplii. Q3

teksti ja kuvat Susan Heikkinen

Yhteystiedot: Jean-Marie Le Clement de St Marcq & Anifa Zahalani (puhuvat vain ranskaa ja suahilia) P.O.Box 282, Mtwara, Tanzania Belgiaan (helmi-toukokuut): Ch. D'Alsemberg, 604 1180 Bruxelles, Belgique puh. +32-(0)2-5344737 (Felicienne Eggen) The Zanzibar Dive Centre One Ocean P.O.Box 608, Kenyatta Road, Zanzibar, Tanzania Puh/fax: +255 (0)24 2238304 S-posti: oneocean@twiga.com www. zanzi baroneocean.com


Huippuvuoret on Norjan hallinnassa oleva saariryhmä leveyspiirien 78-81°P välissä. Maapinta-alaa saarilla on yhteensä 63000 km2, joka koostuu muutamasta suuremmasta saaresta ja lukuisista pienistä saarista. Noin 60% alueesta on jäätiköiden peitossa. Longyearbyen on Huippuvuorten pääkaupunki, jossa nimismies (sysselman) pitää konttoriaan.Asukkaita Longyearbyenissä on noin 1400, pääosin no~alaisia. Saarilla asuu myös venäläisiä hiilikaivostyöläisiä. Venäläisten oma kaupunki on nimeltään Barentsburg ja se sijaitsee jonkin matkaa Longyearbyenistä lounaaseen. Asukkaita Barentsburgissa on noin 850. Muita mainittavia "kaupunkeja" saarilla ei ole. Pienempiä kyliä ovat mm: NY-Ålesundin kansainvälinen tutkimuskylä, jonka miehitys vaihtelee neljästäkymmenestä sataan henkeen, Sveagruvan norjalainen kaivosyhteisö (noin 90 asukasta) sekä Homsundin puolalainen tutkimusasema (kahdeksan henkeä). Saarilla ei ole lainkaan teitä, vaan yhteydenpito tapahtuu pääasiassa moottorikeikkojen ja tela-ajoneuvojen avulla sekä ilmateitse. Virallisesti Huippuvuorten nimi on Svalbard, mutta englanninkielistä nimitystä Spitzbergen käytetään laajasti.

H ·

UlppUVUOre

t

ovat hyvin pohjoisessa!

Historian lyhyt oppi määrä: - I 194 ensimmäinen ki~allinen maininta alueesta, Islantilaisessa ki~alli­ suudessa. - 1400-luvulla metsästäjiä venäjän pohjoisilta alueilta käy saarilla. - 1596 Willem Barents "löytää" alueen (myös muita löytäjiä on mainittu ki~allisuudessa). - 1600-1750 Kansainvälisen valaanpyynnin aikakausi. - 1700-1800 Venäläisiä metsästäjiä (ympärivuotista). - 1800-1900 No~alaisia metsästäjiä (ympärivuotista). - 1906 John M. Longyear perustaa kivihiilikaivoksen Huippuvuorille. . - 1916 "Store Norske Spitsbergen Kulkompani" hallitsee kivihiilimarkkinoita Longyearbyenissä. - 1920 Huippuvuoria koskeva kansainvälinen sopimus alleki~oitetaan. - 1925 No~a saa alueen hallintaansa. Huippuvuoria koskevan sopimuksen mukaan kaikki maat, jotka ovat alleki~oittaneet (ratifioineet) sopimuksen ovat oikeutettuja käyttämään alueen luonnonvaroja. Vain No~a ja Venäjä ovat hyödyntäneet

tätä oikeutta. Alueelta on etsitty myös öljyä, mutta taloudellisesti kannattavia esiintymiä ei olla löydetty. Myöskään kivihiilen louhinta ei ole taloudellisesti kannattavaa. Kenties kaivosten ylläpito on osa suurempaa kansainvälistä politiikkaa, ja koska alue on Norjan hallinnassa haluavat no~alaiset pitää jonkinlaista toimintaa yllä. Matkailu on noussut erääksi suurimmista elinkeinoista Huippuvuorilla, ja matkailijoiden määrä on jatkuvassa kasvussa. Lähiaikoina joudutaan varmasti miettimään mitä tehdä kasvaville turistimassoille. Joitakin rajoituksia luultavasti asetetaan, jotta herkkä luonto ei joutuisi koville.

Luonto Koska Huippuvuoret sijaitsevat pohjoisessa on alueella yötöntä yötä neljä kuukautta vuodesta.Yastaavasti täyttä pimeyttä on neljä kuukautta. Näiden äärimmäisyyksien välin täyttää hämärä (twilight). Voisi olettaa, e!1ä alueella on sietämättö-

män kylmä. Ehkä näin onkin monen mielestä, mutta lämpötila harvoin laskee samoihin lukemiin kuin esimerkiksi Grönlannissa.Talven keskilämpötila Longyearbyenissä on -14 astetta, mutta ei ole tavatonta, että lämpötila on viikkoja alle -20 asteen. Golfvirta lämmittää Huippuvuoria kuten Pohjoismaita ja pitää ilmaston lauhkeampana. Huippuvuorilla tuulee paljon, minkä johdosta pakkanen tietenkin tuntuu paljon purevammalta. Talvella kaikkialla on lunta ja jäätä. Sadanta tosin on melko alhaista ja lumipeite on monin paikoin melko ohut Kesällä keskilämpötila nousee kuuteen asteeseen. Korkein mitattu lämpötila on vuodelta 1979 (29,3 0c) ja alin vuodelta 1986 (-46,3 0c). Sääti la voi muuttua hetkessä. mikä pitää ottaa huomioon, jos aikoo kaupungista ulos villiin luontoon. Karu ilmasto ja etäisyys muuhun maailmaan näkyy selkeästi alueen kasvistossa ja eläimistössä. Huippuvuorten eliöstö on kuitenkin hyvin sopeutunut ympäristöönsä.Talvella yleisimpiä eläimiä ovat Huippu-

vuorten peurat, jotka ovat kotoisen poron sukulaisia. Linnuista vain kiiruna elää alueella ympärivuotisesti. Naali vaanii talvella kiirunoita sekä aterioi jääkarhun haaskoilla Jääkarhu on arktisten alueiden valtias ja niitä elää Huippuvuorilla noin 20003000. Jääkarhut syövät talvisin hylkeitä, pääasiallisesti saarten itäpuolella. Alueella liikkuvien on varauduttava yllättäviin kohtaamisiin tämän eläimen kanssa, jolla ei ole luonnollisia vihollisia. Kun saapuu kesä. saapuvat myös linnut. Kymmentuhatpäiset jääkyyhkyja kiislayhdyskunnat saavat aikaan korviahuumaavan metelin lintukallioiden juurella. Lintuharrastaja ei löydä kovin montaa lajia Huippuvuorilta, mutta joitakin lajeja sitäkin enemmän. Pulmuset ja lapintiirat ovat suomalaisillekin tuttuja. Lapintiirat ovat hyvin kiinnostuneita rantoja pitkin astelevista turisteista. Pesiään puolustaakseen ne tekevät uhkarohkeita syöksyjä ihmisten päälakia kohden. Kannattaa pitää hattua päässä ja kiertää tiirayhdyskunnat kauKaa.


jääkarhu ympäristössään. Kuva Maarten Blaauw

Huippuvuorilla voi opiskella

-= Kesäisin saapuvat myös valaat. Hylkeitä on ollut ta~olla jääkarhuille läpi talven, mutta niiden.isommat sukulaiset ovat viettäneet pimeät talvikuukaudet lämpimämmiltä vesillä Pohjoisen kesän tullen oe saapuvat syömään alueen rikkaisiin vesiin. Kuuluisimpia alueen .valaista ovat valkeat maitovalaat, Belugat. Ne hakeutuvat mataliin lahtiin, jokien suille. suurina laumoina. jos pääsee matkustamaan veneellä, on hyvät mahdollisuudet nähdä useita valasja hyljelajeja Eriskummallisimpia hylkeitä, joita voi tavata lähinnä saarten pohjoisosissa ovat mursut. Ne ovat järkälemäisiä äyriäisten ja simpukoider:l syöjiä, jotka voivat Rain~ I 500 kiloa. Edes jääkarhut eiyät mjelellään mene niiden läl1elle. Huipl?uvuorten aluee.uC! ~onjoiset ja eteläiset meriivirrat K0htaava~tä~ män jC#!0sta mei1ten tU0'täii't0 01it

ehtinyt ajattelemaan kun mielenkiinto kohdistui valtaviin jään alle työntyviin muodostelmiin. jään muodostamissa onkaloissa piiIeskeli muutamia jäämeren seitä, jotka kenties kummastuneina tuijottivat niiden elämää häiritsemään tulleita outoja ilmestyksiä.Tutkimusristeilyn aikana troolasimme näytteitä meren pohjasta, sekä teimme koekalastuksia verkoilla rannikon järvissä. Huippuvuorilla on useita järviä, joiden ainoa kalalaji on nieriä.

Sukeltamaan Huippuvuorille? Huippuvuorille on mahdollista lähteä sukeltamaan. Tromssasta on lähes päivittäinen lentoyhteys Longyearbyeniin. Paikalle voi saapua myös omalla veneellä, jos on käytettävissä tarpeeksi merikelpoinen alus. Painavat sukelIusvarusteet kannattaa lähettää kuitenkin rahtina paikan päälle. Huippuvuorilla on useita matkailualan yrittäjiä, joilta voi kysyä sukellusmatkoja, sekä varusteiden vuokrauSta. Neljän tunt;lin sukellusreissu Longyearbyenin lähellä malksaa varusteineeA ja. oppaineen noin 1200 NGK (IIfflW.svalöard.com/wildlife).


Vesi on -2 asteista. Kuva Jutta Vierto

Sukeltaja napajääl/ä. Kuva Jutta Vierto

Pidemmät organisoidut matkat ovat kuitenkin hyvin kalliita, esimerkiksi kahdeksan päivän risteilyn hinnaksi muodostuu yli 15000 mk.Tällaisella luksusristeilyllä pääsee kokemaan kuitenkin myös paljon muuta kuin pelkän vedenalaisen arktisen luonnon. Pullojen täyttäminen ei ole ongelma Huippuvuorilla, mutta toki kannattaa varmistaa kaikkia asiat hyvissä ajoin ennen kuin saapuuu annostajat kädessä Longyearbyenin lentokentälle. Huippuvuorilla ei ole painekammiota, joten sääntöjä on noudatettava huolellisesti. Aivan aloittelijoille sukeltamista Huippuvuorilla ei voi suositella, mutta ainahan sitä jotain muuta aktiviteettia löytää, jos paikan päälle eksyy Longyearbyenissä on useita mahdollisuuksia yöpymisen suhteen, kahdesta tasokkaasta hotellista voi valita miellyttävämmän tai tyytyä matkailumajaan. Myös leirintäalue löytyy. tosin neljän kilometrin kävelymatkan päässä keskustasta. Jos on tottunut telttaelämään No~an sukellusreissuilla, niin telttamajoitus Huippuvuorilla kesäaikaan ei siitä juuri eroa.

Matkailuja arktinen luonto Longyearbyenissä on noin 1500

asukasta. Melkein jokaisella perheellä on ainakin yksi moottorikeIkka, joka onkin kätevin kulkuneuvo alueella.vaikka Longyearbyenissä on ta~olla kaikkea, haluavat useimmat paikalliset asukkaat. samoin kuin turistitkin, retkeillä kaupungin ulkopuolella. Longyearbyenin viereisen jäätikön halkaisee leveä ura, joka on kuin nelikaistainen moottoritie. Ainoana erona oikeaan moottoritiehen on vain se, että tällä tiellä kulkee ainoastaan moottorikeIkkoja. Loppukevät ja kesä ovat parhainta retkeilyaikaa Huippuvuorilla. Kun turistit saapuvat huhtikuun lopulla, moninkertaistuu keikkojen ja kaikenkattavan moottorimelun määrä. Longyearbyenistä jä~estetään ohjattuja retkiä muualle Huippuvuorille, aina päiväreissuista viikkoja kestäviin erämaavaelluksiin. Pääosin liikenne keskittyy vakioreiteille, mutta turisti määrien kasvaessa myös näiden reittien ulkopuolinen liikenne kasvaa. Joillekin alueille on pääsy kielletty ja toisille alueille vaaditaan nimismieheltä lupa. Moottoriajoneuvojen käyttö lumettomalla, routaisella maalla voi saada aikaan pahaa jälkeä, eikä alue, joka on myllätty. toivu pitkään aikaan. Luonnonsuoj~lualueilla onkin kielletty kaikenlaisten menopelien käyttö, edes helikopterilla ei saa laskellttJa niille.

Eläinten häirintä on kielletty, eikä kasveja saa kerätä mielivaltaisesti. Onpa joillekin turisteille langetettu suuria sakkoja, kun he ovat ajaneet jääkarhuja takaa moottorikeikoilla saadakseen hyviä valokuvia. Eläimet eivät juurikaan karta ihmistä, joten niitä voi päästä hyvin lähelle. Jääkarhujen pelottomuus ihmistä kohtaan täytyy ehdottomasti pitää mielessä. Jääkarhuvaaran vuoksi kaupungin rajojen ulkopuolella liikuttaessa on kannettava asetta. Kiväärit ovat itsepuolustusta varten: jääkarhu on suojeltu laji, jonka vahingoittamisesta seuraa ankarat rangaistukset. Aina silloin tällöin jokunen yksilö löytää tiensä myös kaupungin kaduille. Ne pyritään kuitenkin poistamaan kaupungista eläintä vahingoittamatta. Karhuista tulee pysytellä kunnioitettavan välimatkan päässä, sillä ne ovat oman alueensa vaiti aita ja lyhyillä etäisyyksillä hyvin nopeita. Hyvästä tiedotuksesta huolimatta onnettomuuksia karhujen kanssa on kuitenkin tapahtunut, joskus hyvinkin vakavia. Luultavasti suurin arkipäivän haitta karhuista on se, että ne ovat hyvin kiinnostuneita moottorikeikkojen keinonahkaisista istuimista. Erämaamökissä vietetyn yön jälkeen ovat monet retkeilijät löytäneet kelkkansa istuimen auki revittynä, vaahtomuovin palasia siellä täällä.

Suuri osa turisteista saapuu risteilyaluksilla ja käy maissa etukäteen suunnitelluissa paikoissa. Lintukalliot ja hylkeidensuojelualueet kierretään kaukaa, mutta monissa paikoissa päästään hyvin lähelle eläimiäTurha uhkarohkeus on syytä jättää laivan kannelle.Turisteja kierrätetään myös muinaisilla valaanpyytäjien asumuksilla. Monet kohteet ovat suojeltuja muinaismuistoja, joihin ei tule kajota. Vanhoille hautapaikoille on myös suotava koskemattomuus. Siellä täällä moreenin seassa, jäätiköiden alapuolella lojuu kivihiilikautisia fossiileita, joiden kerääminen ja kotiin vieminen on kiellettyä. Longyearbyenistä käsin jä~estetään kuitenkin fossiilikeräysmatkoja niille, jotka ovat kivettyneistä kortteenvarsista kiinnostuneita. Ennen Huippuvuorille matkustamista kannattaa ottaa selvää miten alueen luonnossa tulee käyttäytyä: miten toimitaan kun kohdataan jääkarhu, miten liikutaan jäätiköillä Gos haluaa liikkua jäätiköillä), minne on lupa mennä ja minne ei yms. Huippuvuorten nimismiehellä on omat kotisivunsa internetissä, joihin kannattaa tutustua (www.sysselmannen.svalbard.no). Mikäli haluaa vain nauttia arktisesta karuudesta ja lomailla pohjoisessa, kannattaa kääntyä matkanj~estäjien puoleen. Retkeilijälle ja vaeltajalle alue ta~oaa lukuisia haasteita. Longyearbyenin moderni olemus voi johtaa harhaan satunnaisia matkailijoita. Kannattaa pitää mielessä, että kaupungin ulkopuolella alkaa todellinen erämaa, jossa on yksin arktisen luonnon kanssa. ~ NikoNappu Jokisuonrinne 1B16 01410 KIRKKONUMMI 050-3068162 niko.nappu@helsinki.fi


Tiede tutuksi sukeltajille

TiedevaliokuYlYlaYl tavoitteita ovat muuYl muassa tiedeaiheisteYl sukeIIuskurssieYlja koulutukseYl järjestämiYlen, tieteelliseYl tietämykseYllisäämiYleYl sukeltajieYl keskuudessa AYlYla Nurmio-LahdeYlmäki, ikä 34 TiedevaliokuYlYlaYl sihteeri Työskentelen omassa yrityksessä meriarkeologian ja -historian konsulttitöissä.Tehtäväni ovat esimerkiksi koulutusta, tutkimusprojekteja, rakennushankkeisiin liittyviä pohjainventointeja tai niin sanottua siistiä sisätyötä erilaisten julkaisuhankkeitten parissa. Parastaikaa työn alla on vuonna 1747 Nauvon Borstön vesille uponneesta S:t Mikaelista kertovan ki~an toimitusurakka. Ennen yrittäjäksi ryhtymistäni toimin tutkijana Museoviraston Suomen merimuseossa ja viimeksi Suomenlinnamuseossa. Laitesukelluksen aloitin I 6-vuotiaana ja olen siis ollut dyykkari yli puolet elämästäni. Harrastuksesta tuli saman tien minulle niin tärkeä, että se ohjasi sittemmin myös ammatinvalintaani.ltse asiassa taisin hylätä monta huomattavan järkevää vaihtoehtoa vain, koska niihin ei mielestäni saanut luontevasti yhdistettyä sukeltamista. Päädyin Helsingin yliopistoon, josta minulla kandin tutkinto pääaineena arkeologia ja sivuaineina historia, merihistoria ja museologia. Työni kautta olen saanut tutustua useisiin kiinnostaviin henkilöihin ja tietysti sukelluskohteisiinkin, mutta kutsumuksilla on kuitenkin aina hintansa: kun sukeltamisesta on tullut työtä, kaipaa välillä kipeästi "pelkän" harrastamisen ren-

touttavuutta. Onneksi muualtakin kuin pinnan alta löytyy virkistyksen aiheita: perhe, äänilevyjen keräily, kenneltoiminta. Myös ulkoilua on kuuluttava jokaiseen päivään - vuodenajasta riippuen joko jalkarniehenä, veneellä, suksien tai pyöräillen. Ja tokihan työsukelluksillakin voi kokea elämyksiä! Joskus valot ja värit vain ovat niin tavattoman kauniita, joskus taas on henkeäsalpaavaa sukeltaa menneisyyteen ja nähdä silmiensä edessä vanhan hylyn vuosisatoja sitten pysähtynyt maailma. Pääsin osallistumaan sukeltajien kouluttamiseen jo melko varhaisessa vaiheessa urheilusukellusharrastustani ja olen aina arvostanut koulutustyötä suuresti. Iloitsen toisten löytäessä sukeltamisen riemun ja myös siitä, että kouluttajana saa jatkuvasti opetella uusia asioita ja kehittää itseään. Nykyisellään sukelluskoulutustoimintani keskittyy lähes yksinomaan ammatilliselle puolelle. Olen toiminut Innofocuksen (ent. Länsi-Uudenmaan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus) tutkimussukeltajakurssien va-arkeologian vastuukouluttajana vuodesta 1996 alkaen eli vedenalaistutkijakoulutuksen käynnistymisestä saakka. Pidän myös saman oppilaitoksen tarkastus- ja ammattisukeltajakursseille vedenalaisiin muinaisjäännöksiin pe-

PULMIA PINNAN ALLA MiYlkälaisia kysymyksiä biologiasta, geologiasta,lääketieteestä, meriarkeologiasta tai vedeYlalaisesta rakentamisesta sinun mieleesi on tullut harrastuksesi parissa puuhai11essasi?

.

~.

~,

rehdyttävät opetusjaksot. Ammatillinen sukelluskoulutustyö on erityisen haasteellista ja palkitsevaa. Koulutustilat ovat tarkoitusta varten räätälöidyt, ja kurssilaisille - niin tuleville vedenalaistutkijoille kuin -rakentajilIekin - on yhteistä kova motiivi päästä täydentämään omaa ammattitaitoaan opettelemalla alansa menetelmien soveltamista vedenalaisilla työmailla Kun kurssilaiset lisäksi jo valmiiksi edustavat useiden eri alojen osaamista, olen monesti kokenut todellisia ahaa-elämyksiä seuratessani heidän työskentelyään. Tiedevaliokunnan jäsenenä pidän tärkeänä välittää yhteisen vedenalaisen kulttuuriperintömme suojelun merkitystä ja edistää vedenalaisten muinaisjäännösten säilymistä palvelevaa sukellustapaa.

Ari RuuskaneYl Hydrobiologin koulutuksen saanut Fr Ari Ruuskanen työskentelee tutkijana Helsingin yliopistolla. Tämänhetkinen projekti käsittelee makroskooppisten levien käyttöä ympäristön tilan ilmentäjinä.Tiedevaliokuntaan mies on eksynyt siitä yksinkertaisesta syystä, että yhdistystoimintaan mielellään osallistuvaa Aria siihen pyydettiin. Arin sukellusura alkoi CMAS:in P1kurssilla vuonna 1989. Siitä on edetty viime vuonna suoritettuun M3-kurssiin, Erikoiskurssilistalta löytyvät myös trimiksi- ja luolasukelluskurssit Sukellusharrastuksen lisäksi Ari on kunnostautunut ammattisukelluksessa ja toimiikin sekä tutkimussukeltajana että

Käytä hyväksesi tiedevaliokunnassa ja sen lähipiirissä toimivia eri vedenalaistieteiden asiantuntijoita ja ota selvää sinua askarruttaneista asioista. Lähetä lyhyeksi muotoiltu kysymyksesi tiedevaliokunnan tiedotusvastaavalleVoit myös kertoa meille millaisista asioista haluaisit lukea kokonaisia artikkeleita.Yritämme parhaillaan kehittää Sukeltaja-lehden tiedeta~ontaa, joten kuulisimme mielel-

tutkimussukelluskouluttajana. Parasta sukelluspaikkaa on vaikea arvioida; ainakin Itämeren keskitalven punalevävyöhykkeen rauhallisuus on tehnyt Ariin vaikutuksen. "Ihan mikä vaan" itselle uusi sukelluskohde kelpaisi ArilIe seuraavaksi ennen kokemattomaksi kohteeksi. Tutkimuskohteelleen uskollisen Arin mielestä mielestä hienointa vedenalaista maailmaa on Itämeren rantavyöhyke - kunhan mittakaavaksi ottaa I OX I 0 cm ja katsoo ihan läheltä!

Kirsi KostamoLiusvaara, 27 v. Aloitin sukellusharrastuksen jo lukion viimeisellä luokalla yhdessä sisareni kanssa. Ensimmäiset vuodet kuluivat Helsingin ja Hangon lähirantoja kolutessa ja erilaisilla sukellusreissuilla. Vedenalainen maailma kiinnosti minua jo tuolloin ja oli kovin harmittavaa, kun ei kukaan osannut kertoa minulle siitä juuri mitään, Päästyäni opiskelemaan biologiaa oli selvää, että hommaan oli kuuluttava tietty määrä vedenalaista toimintaa. Suoritin siis Tutkimussukeltajakurssin ja suunnistin levien sekaan Saaristomerellä, Teen tällä hetkellä väitöski~aa Helsingin yliopistossa punalevistä, mutta kyllä pinnan alla tulee aina katseitua kaikkea muutakin kivaa. Esimerkiksi viime syksynä näin elämäni ensimmäiset Suomessa havaitsemani merietanat ihan '~avall i sen" kasvillisuuskartoituksen yhteydessä, Laidunsivat runkopolyyppiyhdyskunnan päällä, juuri niin kuin kirjoissa kerrotaan ... Innostus oli valtava. Toimin tiedevaliokunnan varapuheenjohtajana ja vastullani on koulutus, vastaan siis erilaisten kurssien valmistelusta ja toteutuksesta. Tiedevaliokunnassa olen kiinnostunut parantamaan kaikkien sukeltajien mahdollisuuksia kasvattaa tietouttaan vedenalaisesta maailmasta. Osallistun seuratoimintaan pääkaupunkiseudulla Aurelia Diversissa ja Nousussa. Q.j

lämme mitkä ovat tämän ki~avan, taustoiltaan kovin erilaisten sukellusharrastajien joukon mielestä ajankohtaisia ja kiinnostavia aihepiirejä Kysymykset ja toiveet osoitteeseen:

Jenni Jäänheimo Antti Korpin tie 4 B 10 00600 Helsinki jenni .jaanheimo@helsinki.fi puh. 050 - 541 5479


Perämeren ja itäisen Suomenlahden vedet ta~oavat talvisin erikoislaatuisen sukellusympäristön. Jääkenttien ajautuessa yhteen jää murtuu ja kerrostuu valleiksi, jotka voivat ulottua jopa yli 10 metrin syvyyteen. Pinnan yläpuolella valli näyttää vaatimattomalta, mutta kun muistaa, että jäävuoretkin ovat enimmäkseen (9/ I 0) pinnan alla, saa melko hyvän käsityksen ahtojäävallien mittasuhteista. Joskus ahtojäävallit ulottuvat pohjaan asti, jolloin pinnan yläpuolelle kasaantuu monimetrinen röykkiö jäälohkareita. Maaliskuun viimeisellä viikolla vuonna 200 I kokoonnuimme Innofocuksen vedenalaistutkijakurssin viimeiselle varsinaiselle jaksolle Ma~a­ niemen tutkimusasemalle Hailuotoon.Teknillisen korkeakoulun, Helsingin, Oulun ja Lapin yliopistojen tutkimusryhmät olivat sovittaneet tutkimusaikataulunsa niin, että pääsivät kokeilemaan sukeltajien käyttöä töissään, samalla kurssilaiset opettelivat työskentelyä ahtojääoloissa.

Varaosia Oulusta Ma~aniemen tutkimusasemalla on ainutlaatuiset mahdollisuudet ahtojäävallien tutkimiseen, sillä missään muualla valleille ei pääse yhtä helposti Tutkija Jukka Tuhkuri TKK:n Laivalaboratoriosta kiteyttää: "Jos jokin kone hajoaa, saamme tunnissa Oulusta varaosia ja apua, kun ame-

rikkalaisilla kollegoilla siihen menisi viikko." Ahtojäävallien rakenne ja kestävyys askarruttavat erityisesti talvimerenkulun ja arktisten merialueiden rakentajien mieliä. Suurten vallien rakennetta on vaikeaa tutkia luonnossa. Tuhkurin ja Mikko Lensun johtama ryhmä onkin onnistunut luomaan laboratorio-oloissa keinotekoisen ahtojäävallin ja ovat tänä vuonna Marjaniemessä vertaamassa mallinsa avulla kehittämiään teorioita luonnonvalleihin. VTI:n Lujuusopin laitoksen tutkimusryhmä selvittävät ahtojäävallin materiaalivahvuutta täyden mittakaavan kokeillaTämä tarkoittaa käytännössä sitä, että he pystyttävät jäälle tomin, jonka hydraulinen mäntä painaa kiintojäästä kuoritun ahtojääkölin rikki 30 tonnin voimalla. Paula Kankaanpäätä Lapin yliopistosta ja Alberto Blancoa Oulun yliopistosta puolestaan askarruttavat pohjaan ajautuneiden vallien vaikutuksia meren pohjaan. He keräävät sukeltajien avulla havaintoja jäiden pohjaan jättämistä jäljistä voidakseen paremmin suunnitella aiheeseen liittyvää, suurempaa tutkimushanketta. Lisäksi paikalla oli ryhmä hankkimassa näytteitä jäiden sisällä ja alapinnoilla elävistä levistä.

Oudoissa oloissa Tutkimussukelluksia ahtojäihin on tehty aikaisemminkin, mutta niin vä-

hän, että ~!:Jkellusolosuhteet olivat suurelta QsTh arvauksen varassa. Merentutkimuslaitoksen tutkija Juha Flinkman, joka sukelsi Paula Kankaanpään ryhmässä kymmenisen vuotta sitten, varoitteli irtonaisista jääteleistä, jotka saattavat liikkeelle lähtiessään tukkia sukeltajan avannon. Havaitsimme pian varoituksen aiheelliseksi. Ahtojäävallit ovat kuin ylösalaisin käännettyjä jääröykkiöitä. Ne ovat V-muotoisia ja kaikki irtoava jääaines pyrkii valumaan kohti leveämpää tyveä - siis ylöspäin! Kymmenien tonnien jäämassojen alIa on siis turvallista, mutta telien väliin saattaa jäädä puristuksiin, jos alapuolella oleva kappale nousee ylöspäin. Osa lohkareista on jäätynyt kiinni toisiinsa ja osa täysin irti. Sukeltajan turvaköysi takertuu herkästi alaspäin sojottaviin telien kulmiin ja saattaa liikutella niitä. Avannon tukkeutumisvaaran takia päädyimme käyttämään kahta avantoa, joista turva-avanto tehtiin 5-1 0 metrin päähän sukellusavannosta poispäin vallista.Jos jääteli olisi tukkinut sukeltajan poispääsyn varsinaisen avannon kautta, olisi turvasukeltaja laskeutunut turva-avannon kautta noutamaan hänet. Ainakin perämeren tasaisilla hiekkapohjilla oli uppoava turvaköysi kelluvaa parempi.Yaikka tämäkin takertui välillä jääteleihin, irtosi se yleensä löystyessään itsestään. Käyttämämme kierretty köysi kuitenkin

keräsi sen verran lunta ja jäätä itseensä, että se viimeistään iltapäivällä oli muuttunut pysyvästi kelluvaksi. Lisäksi emme sukeltaneet jäätelien yläpuolelle emmekä ahtojääkölien alitse. Pohdimme tutkimusleirin aikana yhdessä touhun turvallisuutta. Sukelluksen aikaisten vaarojen lisäksi piilee jäillä liikkumisessa omat riskinsä, joiden välttämiseksi vaaditaan jonkin verran erätaitoja. Auringon paistaessa ja sulattaessa säiliöiden pinnalta jäätä ja lunta on kaikki hyvin, mutta perämeren aavoilla saattaa lumipyry yllättää nopeasti eikä sukellusryhmä pääse hetkessä lähtemään, jos joku sen jäsenistä on vedessä.

Kunnon saha avanl1ol1 tekoon Avannon tekeminen oli myös EteläSuomen riitteeseen tottuneille yllättävän suuri ponnistus. Kerrostumattomissa kohdissa jää oli "vain" 60 cm paksua, mutta ahtojäävallien läheisyydessä oli päällekkäin jäätyneitä laattoja helposti toista metriä. Lisäksi saattoi puolitoista metriä vastasahatun avannon pinnan alla olla vastassa suuri jää lautta, joka ei käsivoimin liikahtanutkaan. Onneksi TKKn karaistuneet tutkijat olivat varustautuneet 10-hevosvoimaisilla moottorisahoilla, joiden avulla kahden sukeltajan mentävän aukon saattoi sahata ja tyhjentää jopa puolessa tunnissa.


Sukeltajien tehtäväksi jäi kuvata ja mitata ahtojääkölien ja ne muodostavien telien muotoa ja rakennetta. Kölien alitse viritettiin 50 metrin pituinen mittanauha, jonka alku- ja loppupää paikannettiin tarkasti jään yläpuolelta laskettujen luotien avulla.Työtä varten tehtiin avannot vallin molemmin puolin, ettei sukeltajien olisi tarvinnut sukeltaa kölin alitse. Sukeltajat mittasivat koholla varustetun mittanauhan avulla tasametrein etäisyyden meren pohjalta ahtojääkölin alapintaan. Lisäksi linjat

videoitiin ja telien paksuuksia mitattiin. Meille ahtojäävallit tarjosivat uudenlaisia sukelluselämyksiä. Jäälohkareiden sekamelska oli kaunis katsella ja sukelluksen jä~estelyissä erityisiä haasteita. Voisiko Marjaniemeen tulla vaikkapa pääsiäisen sukelluslomalle? Piilevien samentaessa keväällä Suomenlahden vapautuvia vesiä jatkuu talvikausi Hailuodossa vielä pitkään! ~ Jouni Leinikki

Avannon tekoon tarvitaan Perämerellä kunnon saha. Kuvassa vasemmalta tutkijat Alberto Blanco, Mikko Lensu ja juha Alasoini. Kuva Panu Oulasvirta.

jäätä, jäätä! Pieniä jäätelin palasia pulpahte/ee sukeltajien avantoon ilmeisesti uloshengityskuplien vaikutuksesta. Kuva jouni Leinikki

SUKELLA TURVALLISESTI • KAIKILLA VESILLA •

Ota turvaksesi nyt uusi, entistä enemmän turvaava vakuutus. Se korvaa sinulle taloudellisesti tapaturmat, jotka sattuvat kilpailussa, sukellusharjoituksissa, näytöksissä ja niihin liittyvillä matkoilla. Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kaikilla vesillä! Lisenssivakuutuksen saavat vain Suomen Urheilusukeltajain Liiton jäsenseurojen jäsenet. Edullinen ja kattava lisenssi koskee urheilusukellusta, räpyläuintia, uppopalloa, sukelluskalastusta, -suunnistusta ja -kuvausta. Tapaturmien hoitokulujen lisäksi lisenssiin sisältyy kerta korvaus pysyvästä haitasta ja kuolemasta.

Turvaa tulevat sukelluksesi ja ota lisenssi turvaksesi nyt heti. Saat sen liittosi ja seurasi kautta.

Lisenssi antaa taloudellista turoaa sukelsitpa missä päin. maailmaa tahansa. Myös sukeltajantaudin vaatima painekammiohoito kuuluu korvattaviin vahinkoihin.

..

1) POlijOIA-YHTIöT


SUSL:n vuonna 1993 voimaan tullut koulutusuudistus rakennettiin nousujohteisen kolmivaiheisen kurssikokonaisuuden perustalle; PI (CMAS*), P2 (CMAS**) ja P3 (CMAS***) - kurssit täydentävät toisiaan varsin mallikkaasti. Uudistuksesta on nyt kulunut jo yhdeksän vuotta, jona aikana sukellus- ja opetusvälineiden kehittyminen ja turvaohjeiden uusiminen ovat tehneet erityisesti PI-kurssin uudistuksen välttämättömäksi. Aluksi ajattelin, että kalvojen ja teoriaosan päivittäminen riittäisi saamaan kurssin ajanmukaiselle tasolle. Keskusteltuani teknillisen valiokunnan jäsenten ja lukuisien kouluttajien kanssa tulin siihen tulokseen, että laajempikin PI-kurssin kohentaminen ja monipuolistaminen olisi paikallaan.

Uudistuksen peruslähtökohdat CMAS*-kurssin tavoitteena on kouluttaa sukeltajia, jotka kykenevät tekemään parisukelluksia paineilmalla turvallisesti enintään 15 metrin syvyyteen.

Pl-kurssille hakeutUlnisen motiivit Lähdin liikkeelle oppilaiden kurssilletulomotiiveista. Haastatteiin kurssin käyneitä oppilaita ja kouluttajia ja päädyin karkeaan kolmijakoon: 1. Suurin osa tulee kursseille vain saadakseen kokea miltä tuntuu hengittää veden alla ja nähdä miltä siellä näyttää. jotkut liiton edustajat, ja minäkin olemme olleet huolissaan siitä, että vain noin 20% peruskurssin oppilaista jää seuratoimintaan ainakin joksikin ajaksi. Keskusteltuani asiasta psykologikollegani jaakko Kauppilan kanssa tulin toisiin mietteisiin; pitäisi pikemminkin hyväksyä se tosiasia, että osa todella vain haluaa tuon ainutkertaisen kokemuksen veden alla hengittämisestä sekä itsensä voittamisesta ja tarjota se mahdollisuus heille.vähäarvoinen ei ole myöskään taloudellinen näkökulma; koulutuksella kartutetaan seurojen taloutta. Tämä ryhmä oppilaista ei liity seuroihin. 2. Toinen merkittävä motiivi näyttää olevan halu kartuttaa sen verran sukellustaitoja, että voisi koulutuksen jälkeen sukeltaa silloin tällöin etelän matkoillaan, mökkirannassaan tai muissa helpoissa sukellusolosuhteissa.Tästä ryhmästä vain pieni osa jää seuratoimintaan.

TaUrsun pilottikurssilaiset altaalla. Aina ei laitetta voida pukea päälle valmiiksi aluksella, veneessä tai rannassa, vaan pukeminen suoritetaan vedessä. Kurssilaiset valmistavat liivin remmejä temppua varten, keskellä kouluttaja Jaana Kauppinen.

Pl-kurssiuudistus 3.Vain pieni osa kurssilaisista on jo etukäteen päättänyt edetä sukelluksen saralla seuraaville kursseille ja liittyä seuroihin.

Kurssin tavoite Edellä esitetty motiivien jaottelu on tietysti vain karkea kuva erilaisista motiiveista, mutta jos ne osapuilleen ovat oikeita tulisi koulutuksen tavoitteena käsittääkseni olla sukeltaja, joka voi turvallisesti ja mukavasti kokea miltä veden alla tuntuu hengittää ja katsella maisemia. Voidakseen tuntea veden alla olonsa mukavaksi sukeltajalla tulisi olla tunne siitä, että hän kykenee itsenäisesti liikkumaan vaaka ja pystysuunnassa erotukseksi introsukelluksesta, jossa kouluttaja tekee kaiken muun kuin hengittämisen oppilaan puolesta. Kurssin tavoitteen olen toistaiseksi määritellyt seuraavasti: PI-kurssin tavoitteena on kouluttaa sukeltajia, jotka kykenevät tekemään parisukelluksia paineilmalla turvallisesti enintään 15 metrin syvyyteen.

Koulutuksen rakenne Mikäli hyväksytään edellä esitetty tavoite, tulisi koulutuksessa keskittyä vain emo tavoitteen saavuttamisen edellyttämiin taitoihin; on tarpeetonta opettaa ylimääräistä niille,jotka eivät aio jatkaa sukellusharrastustaan. jatkavat saavat puolestaan

Toiminnallisten opetusmenetelmien käyttö vie selvästi luento-opetusta enemmän aikaa, mutta niiden oppilaita aktivoiva vaikutus korvannee ajan menetyksen. Voidakseen tuntea veden alla olonsa mukavaksi sukeltajalla tulisi olla tunne siitä, että hän kykenee itsenäisesti liikkumaan vaaka- ja pystysuunnassa erotukseksi introsukelluksesta, jossa kouluttaja tekee kaiken muun kuin hengittämisen oppilaan puolesta. P2- ja P3-kursseilla täydennystä tietoihinsa ja taitoihinsa. Usein näyttää olevan myös vallalla se harhakäsitys, että mitä enemmän oppiainesta sitä parempi on kurssin lopputulos. Käsitykseni mukaan asia on juuri päinvastoin; liiallinen oppiaines vain sekoittaa ja estää keskeisimpienkin asioidenkin oppimisen. Erityisesti pelastautumistaitojen opettamisessa tulee keskittyä vain yhteen tai kahteen taitoon sillä stressi- ja paniikkitilanteissa syntyvässä kaventuneessa havaintokentässä sukeltaja ei kykene harkitsemaan eri vaihtoehtojen välillä. Rakennetta suunnitellessani olen pitänyt periaatteena keskeisten asioiden perusteel lista opettamista; kurssin tuntimäärät pysyvät ennallaan, mutta opetettavia asioita karsitaan.

Keskeiset taidot Mitkä ovat sitten ne keskeiset taidot, jotka oppilaan on kurssin jälkeen hallittava? Sukellusoppilaille tärkein - ja vaikein - taito näyttäisi

käsitykseni mukaan olevan tasapainotuksen hallinta.Tätä tulee ha~oi­ tella paljon. Räpylöiden käyttö liikkumiseen on toinen tärkeä taito sukelluksen sujumiseksi. Maskin tyhjentäminen on tietysti pakko osata, jos maski täyttyy sukelluksen aikana osittain tai kokonaan vedellä. Onteloiden paineen tasaaminen kuuluu myös keskeisin taitoihin ja sitä ha~oitellaan muiden ha~oittei­ den yhteydessä. Ongelmatilanteista selviytymiseksi pitäisi opettaa vain kolme taitoa; painovyön pudottaminen, vara-annostimen käyttö ja vapaanousu. Parihengitystä ei minusta pitäisi opettaa; se ei kuitenkaan hätätilanteessa onnistu.

Opetuslnenetellnät Allaskoulutus on selvästi kehittynyt viime vuosina kouluttaja- ja seurakoulutuksen seurauksena. AlIasharjoitteiden valikoima on riittävä - vaikeutena on ollut niiden oikea ryt-


Pilottikurssin tekijä, itsekin toursuloinen, Timo Vikman pukee laitetta kuvauslauantain vastuukouluttajan, Satu Heinon, valvo-

van silmän

0110.

mittäminen. Allasha~oituksesta on myös ollut paljon erilaisia mielipiteitä. Keskustelua on käyty esimerkiksi siitä miten paljon ja missä vaiheessa vapaasukellusta ohjelmassa tulee olla. Teoriakoulutuksessa olen tehnyt ehkä eniten muutoksia; erityisesti fysiikan ja fysiologian osuutta on vähennetty. Toiminnallisten opetusmenetelmien käyttö vie selvästi luento-opetusta enemmän aikaa, mutta niiden oppilaita aktivoiva vaikutus korvannee ajan menetyksen. Avovesikoulutukseen ei tule suuria muutoksia; tasapainotuksen ha~oit­ telu on keskeisellä sijalla. Sukellusten määrä pysyy viitenä.

tavoitetta; toisaalta oppilaille voidaan näyttää etukäteen altaalla tehtävät ha~oitukset teoriaoppituntien päätteeksi ja toisaalta kouluttajat näkevät miten allasopetuksen tulee tapahtua, 6,Avovesivideossa kuvataan kunkin sukelluksen vaiheet samoin kuin allasvideossakin. Ennen sukelluksia video näytetään oppilaille, 7.Teoriaopetuksen kalvosa~a. 8. Kalvosa~a CD:llä PowerPointmuodossa. Paketti on varsin laaja, koska pyrin siihen, että opetuksessa voidaan hyödyntää erilaisia AV-välineitä.

Opetusmateriaa Ii

Koulutusohjelman ja -materiaalin testaamiseksi olen pyytänyt neljää seuraa pitämään pilottikurssit, joilla ohjelmaa testataan. Tampereen ja Mäntän Urheilusukeltajien pilottikurssit on jo viety läpi, Calypson kurssi alkoi toukokuussa ja Urheilusukeltajat jä~estää oman kurssinsa syyskuussa, Pilottikurssien seuranta on tietysti erittäin tärkeää ja siksi kouluttajien ja oppilaiden palautteet ki ~ataan muistiin. Pidin itse Tampereen kurssin teorialuennot ja seurasin allasopetuksen sujumista, Jouko Laitinen seurasi Mäntän kurssin edistymistä, Timo Puomio vastaa Urheilusukeltajien ja Timo Palin CaIypson kurssi palautteesta. Timo Puomio tekee myös kurssin kehittelystä pro gradu-työnsä toimintatutkimuksen menetelmin, Pilottikurssit ovat antaneet tärkeitä vihjeitä ohjelman edelleen kehittä-

Kurssin opetusmateriaaliksi olen suunnitellut pakettia, jonka muodostavat: 1. Teoriaopetuksen sisällöt tuntien rakennevihjeineen. Jaakko ja Heli Kauppila ovat ammattiopettajina antaneet arvokkaita näkökulmia tämän osion kehittämiseen. 2. Allaskoulutusohjelma.Tähän kurssin osioon on otettu selvästi eniten kantaa - se herättänyt kiivaitakin "koulukuntaväittelyjä" 3. Allaskortit olen suunnitellut laativani piirroksen muotoon, jossa kunkin ohjelma kuvataan reittinä altaassa. 4.Avovesikoulutusohjelmassa kuvataan viiden kurssiin kuuluvan avovesisukelluksen vaiheet 5,Allasvideo VHS-kopiona ja CD:llä MPEG I-versiona,Videolla on kaksi

Pilottiku rssit

.. -,.

'."T"

,

~

.

~.

, '

Altaassa hääräsi videoimassa myös TaUrsun jyri Vahvelainen. "Videointi tukee helsinkiläinen tutkijan, M2-kouluttajan jo innokkaan suke/tajan Timo Puomion gradu-työtä. "Video tulee aikanaan kurssimateriaaliksi oppilaille jo kouluttajille. Nyt Jyrin tekemä video on koekuvaus jo tulee muuttumaan ennen lopullista versiota. Tulemme viettämään vielä monta tuntia Kalevan altaan pohjassa ennen kuin se on valmis, Vikmonin tuntien yhtä taittoakin kuvataan vähintään 75 kertoo", ", kertoi TaUrsun koulutusvastaava jukka-Pekka "jiipee" Tanner. miseksi. Erityisesti oppituntien ja allasha~o itusten oikea rytmittäminen on osoittautunut visaiseksi tehtäväksi.

Yhteydet SUSL:n muihin kehittämispyrkimyksiin Olen seurannut kiinnostuneena SUSL:n kehittämistä. Erityisesti panostaminen liiton lehteen ja koulutusj ä~estel mään ovat minusta kaukoviisaita ratkaisuja, Vahva omalei-

mainen lehti ja koulutusjä~estelmä ovat keskeisiä elementtejä SUSL:n vahvassa asemassa pohjoismaisten liittojen joukossa. Liiton kouluttajilla on runsaasti kokemusta, hyviä ajatuksia, ja he kykenevät luomaan hyvän oppimisilmapiirin kursseilla.Tästä syystä PI-kurssiuudistuksen tulisikin pohjautua näihin kokemuksiin eikä koulutuksen rakennetta ja harjoituksia tulisi plagioida muista koulutusjä~estelmistä. ~ teksti Timo Vikman kuvat Leena Koivumäki

Massiivinen sukeltaiariipus hopeaa pituus n. 5 cm

220,-

IiIman ketjua)

Kysy myös kultaisia sukeltajia.

Pitäiänmäen Kello ia Kulta Pitäjänmäentie 21 00370 HELSINKI P. 09-565 1855

Toimitamme myös postiennakolla


Viime . te~pen pääki~oituksessa

ker· "hylky". Ilmeisesti masto, jonka kaverit roin vielä löytymättömistä sukellus· olivat pyydystäneet, oli 20 metrissä ja kohteistå. Sain palautetta ja väitettiin, varsinainen runko syvemmällä tietty. ettei uusia etsittäviä kohteita ole. Olen Pohjaan yli neljäkymmentä metriä. asiasta hiukan eri mieltä soittajien Hylkykaiku nousi mukavasti pohjasta kanssa Kohteita on ja niitä myös löy· ylöspäin. Merkattiin paikka maisemaan tyy. Kysymys on vain innostuksesta ja linjoittamalla se, ja sitten vielä naviviitseliäisyydestä. Erilaiset arkistot ker- gaattoriin, silloin GPS-nimisiä vehkeitä tovat mielenkiintoisia asioita, se on ei ollut yksityisillä. Pantiin siima poikki vaan sillä tavalla, ettei paistettu kana- ja pieni muovipullo merkiksi hylyn kaål1 -suuhun lennä.~ päälle. UU,d'en' s~kelluskobt~en Iqytäminen Kaverukset suuntasivat läheiselle tuvaatii työfä\ påljon työtä, tai.sitten ei. ~ .. tun pursiseuran saunalle vähän mie... Kerrotaan eräästä,sukellustukialukses: r tiskelemään.Aamulla ajettiin uudes.' - - . ta, joRa ankkuroi johonki,n rantåan taan paikalle ja toinen kaveruksista yöksi'ja keulasta vie~in köydet maihin. katosi pinnan alle ohutta siimaa Aamulla kun piti lähteä jatkamaa~. myöten, toinen jäi kellumaan veneen matkaa ei koukkua saatukaan irti: Su~ kanssa sopivalle etäisyydelle ja jäi keltajia kun oltiin, niin arvålla katsottiin heittelemään veneen peräpäähän. kulq menee irroittamaan. Hävinnyt Vartin päästä sukeltaja pulpahti pinnykäisi puvun päälle ja loikkasi laidan nalle ja noukittiin veneeseen. Silmät yli - silloin vielä hypättiin, nykyään las- renkaina hän kertoi mitä alkeudutaan arvokkaasti. Homma kesti haalla oli. Siima ja kesti, kunnes kaveri tuli valtaisan oli kiinni kuplamäärän kanssa pintaan. Lantema sylissään. Toi sen sukellusportaille ja lupasi hakea sitten ankkurin. Homma ei enää ollutkaan niin yksinkertaista, veneestä haluttiin tietää mistä lanterna tuli. No, kaverin oli pakko kertoa, että oma ankkuri oli mennyt parikymmenmetrisen hinaajan ruumaluukusta sisään ja matkan varrella oli kaverin hihaan sitten tarttunut lanterna.Vielä selostuksen kes- mastäessä kävi kannella jo kova touhu pu- tossa ja maskujen ja laitteiden kanssa. Oli vain vi- ton alapäässä oli iso laus, kun kaveri lähti uudelleen alas ja vanha pu~elaiva ja pimeää. "Mene itse muut perässä. Kaikilla ei ollut edes ai- katsomaan, jutellaan sitten vasta kaa pukea laitetta päälleen, kun jo enemmän." . Pikaisesti tehty karkea mentiin laidan yli, saisihan '~en sitten •luonnos kertoi missä oli käyty. Ei siinä pitkää aikaa mennyt kun-valmatkalla puettua . '•. Lopun yli vedän sitt~n hisj:0rian har- mistelut 'oli tehty ja toinenkin kaveri maan ,viitan. Se, mitä sitfe!Qt?pahtui ji! ' painui alas pimeyteen.Taas meni vart... missä, eLole minon salaisuuteni~ .• ' ti ja kun 'Sitten istuttiin veneessä.kahKerron 'täbän-jatkoksi ''tYkkinyi~n .ta·, ~Ulå pii ll)'Yä yritlä~ saada~ kokonai­ • ..,,. .-<r .:.~~and,9bon ~~ ICtvan määrä!yi~ ra,-' suudesta jotain selvää. Vähän piirrettiin ja vähän kinattiin ennen kuin yksimieJOltul::sln: ~, ~;1 J{', .. '""'- ............ c lisyys löytyi.

si. Sukelluksista on nyt jo muutama vuosi enkä ole siitä sen koommin kuullut. Kaverukset lupasivat kertoa enemmän kun onnistuvat identifioimaan laivan. Me emme tapaa kovin usein, ja saattaa olla, että kaverukset eivät enää edes sukella. Kun tämäkään ei ole minun salaisuuteni en voi siitä enempää kertoa, enkä edes halua. Mitäpä näkemään vaivaa, vaikka kohde olisi mahtava, se on minulle jo liian syvällä kuten monelle muullekin. Lisätään vielä pari

Hanneke Wromeja Lauri Akselinpojan Rouva Ruotsin valtaistuimella istui Kaarle Knuutinpoika Bonde ja Tanskassa val-

Vastinetta pa lauttee lie

~

~

~

r

. TYktdl\ylky

:., '-

,,

Eräs sukelluspari oli kerran hortoilemassa jossain päin Saaristomerta. He vetivät veneen perässä jonkinlaisia kalanpyydyksiä kun yhtäkkiä toisen vavan kello pärähti. Jännitys kohosi tietenkin ja yritettiin alkaa hoitaa kalastusbusinesta, jarru vain huusi eikä siimaa tullut metriäkään ylös. Kierrettiin -_ye~lIä ympäri pitäen siimaa kireällä, " molemmat aavistivat -ettei siiman " ~ päässä ollut ainakaan kalaa. ' •

Mitä alhaalla oli

Lopputulos oli, että alhaalla oli suuri kolmimastoinen, vanha 1700-luvun loppupuolen laiva, josta enää yksi masto oli pystyssä. Laiva oli ainakin kaksikantinen ja suurin piirtein ehjä ainakin reelinkitasolta kierrettynä. Kannella saattoi olla muutama tykki, joita oli ollut vaikea todeta, kun koko takila oli muuten tullut alas. Ei siinä kaksi yksinäistä sukeltajaa vartin sukelluksib , ~ . ~. fIt f, " 'JC! nii~ hirveän paljon ehdi nähdä. 19 · "Jo Ajettiin uudestaan paikalle navigaat.. Käynti r: .Jo ,,. torin kanssa ja osuttiin taas nappiin. ~eitettiin kaikukin päälie ja ;uoritettiin Nykäistiin siima ylös ja pistettiin se pieni viuhka-ajo, joka antoi tuloks~ksi poikki.Tarvittaessa paikka kyllä löytyi-

.

I

alhaana ~ 1.

~r

lankahvaa piti kuningas Kristem. Suomea hallitsi käytännössäll.aLjri Akselinpoika To~ Kuningas ~sfi~: joka oli saanut kenkää Ruo$si-Suemelta, kantoi ahdasmielis~kaut aa ja purki kiukkuaan rosvoil~alla hallisia kauppalaivoja pithdn ltäme . Tästä syystä jop: vol~~,Hansall~­ to lähetti laivansa saattu~~sa merelle:> Eräs näissä.5af.ttueiss~kuIKenut olj laivuri Hanneke Wr.O'me. ~ Yrittäessämme*istuå laivuri Hannek~ Wromen housuihin ja kuvitellessamme hänen kokemuksiaan syksyllä Anno Domini 1468, on meidän tutustuttava jonkin verran senaikaiseen karttaan ja tavalliseQ)min käytettyihin laivareitteihin Lyypekin ja Revalin välillä. Näin voidaankin kuvitella laivuri Wromen yrittäneen pu~ehtia avomeren kautta, varsinkin kun otetaan huomioon myöhäinen ajankohta. Avomerirertti oli samalla myös jonkinlainen "oikotie". Se oikaisi Amholmasta suoraan jpko Hangethe-niemen kautta RääveIi;;--Satamaan ja miksei myös suoraan Arnholmasta .Odensholmiin Eestin rannikolla ja'sieltä eteenpäin. - Mutta ... kuningas Kristiern ja hänen häikäilemättömät merirosvonsa!

Vähän lisää taustatietoa Valtiollisesti sekavat olot aiheuttivat sen, että kauppa ja merenkulku olivat suurissa vaikeuksissa. Merirosvoilu kukoisti ja autioitunut saaristo muodosti todellisen ansojen ketjun merenkulkijoille. Lisäksi Suomen rikkonainen rannikko ta~osi hyviä tukikohtia merirosvoille. Läntisellä Uudellamaalla sijainneen Raaseporin linnakin arvellaan olleen aikoinaan tällainen tukikohta. sen rakennusvuotta saati sitten rakentajia ei ole saatu esiin historian hämärästä.Linnan rakennustapa viittaa Länsi-Eurooppaan ja antaa vihjeen myös siitä, että merirosvotkin ovat olleet alkujaan Itämeren ulkopuolella. Merirosvoilu eili jo siihen aikaan kannattavaa puuhaa.Tiedetään, että m~u(l muassa vallasta syösty kuninga~ik XIII liittyi vitaaliveljeksiin, jotka Go'tJin saarelta käsin kantoivat "veroa" aseistamattomilta kauppalaivoilta Vero taisi olla jopa kovempi kuin nY~än. Mutta eteenpäin. 1400-luvunfalkupuolelta tunnetaan neljä Flemingsuvun jäsentä, jotka harrastivat oman käden oikeutta Itämeren laivureiden· ke~kuudessa. Taisivat jättää häikäilemättömyytensä perinnöksi tuleville sukulaisill~. Keväällä 1437 tuo hu~a joukko valtasi Raaseporin linnan ja ajoi Thord Bonden karkuun.

.,

.....:,. ' !.

... Raaseporija Lauri Akselinpoika Tott Kun kuningas Kaarle Knuutinpoika oli saanut valtakuntansa asiat jä~estyk­ seen hän lähetti Lauri Akselinpoika Tottin Suomeen ja määräsi hänen asuinpaikakseen entisen pakopaikkansa Raaseporin. Nimitys oli odotettavissa, sillä olivathan Tottin veljekset Erik, Ivar ja Lauri tukeneet kuningastaan koko sekavan kuninkaanvaihtelukauden ajan. Saatuaan asiat kuntoon läänityksillä aikoi Lauri Akselinpojalla olla aikaa itselleenkin ja normaali perhe-elämä aikoi kangastella mielessä, tai srtten kaik-


ki sopivat lähiseudun tytöt oli jo linnanherran oikeudella katsastettu. Keväällä 1468 hän päätti vihdoin kutsua Tukholmassa olleen perheensä luokseen erämaalinnaan Uudellamaalla.

Lauri Hanneke Wrome

.

Peläten varsinaisena pu~ehduskaute­ na kaappausvaaraa alkoivat Hansaliiton laivat kulkea saattueissa jo keväällä I 466.vaihteleva1la menestyksellä purjehdukset onnistuivat. Merkillepantavaa oli, että kaapparivaara pieneni syksyyn mentäessä, eivätkä kaapparit juurikaan enää liikkuneet Gotlin saarta pohjoisemmilla vesillä. Tähän ajatukseen perustuen oli Lauri Akselinpoikakin jä~estänyt perheelleen tilaa viimeisessä saattueessa, joka pu~ehti Rääveliin tai Tallinnaan kuten kaupunkia myös nimitettiin. Viimeinen ~yypekistä lähtevä sattue lähtisi marraskuun I 1. päivä ja purjehtisi neljän laivan saattueena Arnholmaan, josta kaksi laivaa jatkaisi itään ja kaksi muuta Tukholmaan. Laivat saatiin lastattua ajoissa ja matka saattoi alkaa. Lyypekkiläisissä oli herättänyt ihmetystä erään holkin suuri koko, niin suurta alusta ei ollut pitkään aikaan nähty satamassa. Kaappausvaara kun pakotti pieniin ja nopeisiin aluksiin. rodisteena tämän aluksen mahtavuudesta oli sen lastauskyl<y. muita mittoja ei 0 -Ixoyt Cå.ivaan lastattiin kaksisataa t ffi.ngiä kangaSta, S).@ (ästiä, lähes I~OO nnyriä hunajaa ja kaikenlaista m trta ta'i.a .Yhtenä huomattavana osana oli .. 0.000 ultaguidenia, jonka käyttöarvo oli suurempi Liivinmaalla kuin Lyypeklssä.Tavallisuudesta poikkeava oli myös matkustajamäärä, lähtiessä 175 henkeä, ja lisäksi tulivat vielä ArnHolmasta Lauri Akselinpojan vaimo, poika ja kolme vartijoina toimivaa asemiestä. kaikesta tästä huomiosta, jota alkuperäisen kirjoituksen tekijä on laivalle omistanut, .'loj§l&a..'ll päätellä aluksen olleen sen ajan suurin ja loisteliain ja niinhän sen voidaan olettaakin olleen, tuskin eräs valtakunnan mahtimiehistä olisi lähettänyt perhettään syksyiselle merelle millään lotjalla. Varsinaisesta matkasta ei paljon tiedetä, mutta voidaan olettaa, että saattue kulki mahdollisimman kaukaa Tanskan vedet kiertäen pitkin vanhaa turvallista Ruotsin rannikkoreittiä, jossa aina saattoi yrittää turvaan jos merisissejä ilmestyisi näkyviin. Tosin neljä aseistettua laivaa oli melkoinen vastus hu~allekin merirosvojoukolle. Rannikkoreitin päätepiste oli Arnholma, jos-

sa oletettavasti ruotsalaiset nousivat laivaan. Kaksi laivaa lähti sitten omille teilleen. Hanneke Wromen suuri holkki ja joku pienempi laiva suuntasivat kohti kaukaista päämääräänsä. Oliko Wromen laivalla tarkoitus laskea maihin Hangethe-niemellä tai ei, ei ole tiedossa, mutta tuntuisi mielekkäältä, että Lauri-herran perhe olisi jätetty lähimpään mahdolliseen paikkaan. Toisaalta rahallisesti kallis lasti piti saada nopeasti perille ja Räävelistä pääsisi taas helposti pienemmälläkin aluksella Raseporiin. Oli nyt kuinka hyvänsä niin loppumatkasta kertoo pienemmän laivan miehistön laatima kertomus:

"Kaksi laivaa purjehti erilaisin tavoin lastattuna Lyypekistä Rääveliin ja saapui vihdoin ulappaa matkattu aan noin 10 vikun päähän tästälSatamasta. Mutta sitten alkoi voimakas tuuli joka tuimasti puhaltaen pa~otti laivat Ruotsin (Suomen) valtakunnan alueelle, jossa toinen ja parempi näistä laivoista kaatui ja upposi. Eikä yksikään siinä olleista ihmisistä pe/astunut vaan kaikki luvultaan lähes kaksisataa, laskeutuivat ikään kuin silmänräpäyksessä meren hyiseen syvyyteen ja hukkuivat Mutta toinen laiva saapui ankarasti merta vastaan taisteltuaan jumalan avulla Räävelin kaupungin satamaan".

Tapauksen mittasuhteet ja sen herättämät tunnelmat aiheuttivat laajalti uteliaisuutta ja erilaisia kannanottoja. Lauri Akselinpoika tekee tapahtuneesta selkoa ki~eessään veljelleen ja Rahoittelee lopuksi. "Oli suuri vahin-

ko, että näin piti käydä, sillä menetin raf(J(aan rouvoni ja poikani sekä uskolliset asemieheni,joille muiden ristisielujen kanssa Jumala olkoon armotlinen."

Kirjeitä puolinja toisin

-~~~.-...

Yllättävän voimai<J(;fasti reagoitö myös Lyypel<i$. Onhan ymmärre tävä, että lähes kahdensadan ihmisen ja arvokkaan laivan katoaminen lasteineen kuohutti mieliä. Oli selvää, ettei onnettomuus voinut mennä jälkiä jättämättä. Eikä niin käynytkään. Noudattaen merenkulkijan säälimätöntä ohjetta Navigare necesse est, vivere non est tekivät Hansaliiton kaupungit päätöksen, että idäntielle ei lähetetä laivoja Martinpäivän jälkeen. Toinen mielenkiintoinen osoitus oli Räävelin raadille osoitettu kirje ja muutaman Iyypekkiläisen ilmestyminen kaupunkiin. He tahtoivat täten

aloittaa taistelun menetetyn laivan ja omaisuutensa puolesta tai oikeammin taistelun "rantaoikeutta" vastaan, jota he eivät olleet koskaan tunnustaneet. Lauri Akselinpoika ilmoitti 3. pnä helmikuuta Räävelin raadille onnettomuudesta ja tunnistaa samalla laivan. Samalla hän ilmoittaa että hylkyä ei ole löydetty ja että vain tynnyreitä ja laatikoita on ajautunut rantaan, josta talonpojat ovat toimittaneet ne hänelle varastoon odottaen oikeudenmukaista korvausta. Lisäksi hän ta~oaa Hansoille mahdollisuutta tulla neuvottelemaan asiasta. Lyypekistä toimitettiin kiireesti tarkat lastiluettelot ja pyydettiin toimittamaan Räävelin raadin huostaan. Mistään korvauksesta ei ki~eessä puhuttu. Kesäkuussa tapahtuu seuraava merkittävä yhteydenotto. Lauri Akselinpoika ilmoittaa saaneensa tietää, että talonpojat ovat löytäneet syksyllä suuren osan tavaroista, jotka ovat todennäköisesti Hanneke Wromen laivasta. He ovat löytäneet tavarat Hiitin saaristosta. Kätkeneet osan mutta vieneet suurimman osan Rääveliin ja muihin kaupunkeihin. Samalla hän ilmoittaa pitävänsä vankilassa kuutta saarelaista toistaiseksi. Lopuksi hän pyytää rääveliläisiä pidättämään sinne mahdollisesti löytötavaroita kauppaamaan ilmestyvät saarelaiset. Miehet pitäisi toimittaa tavaroineen Raaseporiin hänen rangaistavakseen. 10.000 kultaguidenia ja muukin lasti oli niin arvokas kohde, että linnanherrakin tunsi kiinnostusta sen löytämiseksi.Todennäköisesti Lauri Akselinpoika oli tullut Hiittisten Kyrksundiin kuultuaan, että pari talonpoikaa oli löytänyt suuren hylyn ja nostanut siitä suuren määrän tavaraa kuljettaen osan meren yli etelään. Hiittisläiset olivat pakon edessä kertoneet, että RääveIin Birgittalaisluostarin maille oli kuljetettu ja piilotettu suuri määrä löytötavaraa myytäväksi f::lansan tutkijoille

~~ Ul~mmlE;S5a.

.. Mitä me kauppapolitiikasta Vanhan pu~ehdusohjeen mukaan oli Purkalaen niemestä Räävelin satamaan 8 peninkulmaa. Kun otetaan harppi ja mitataan tämä väli sekä palataan taaksepäin tässä ki~oituksessa, löydetään pelastuneen laivan miehistön kertomus. "Päästyämme noin 10 peninkulman päähän... alkoi kova myrsky. joka painoi meidät Suomen puolelle." Samaa suhdetta noudattaen piirretään uusi ympyrä ja lisätään vielä hiukan ajelehtimavaraa niin missäs

ollaan ..." Kuten olen ennekin lopettanut: "Kerran joku sukeltelee huvikseen ja kas, mikäs se tuolla onkaan?!

Maria Sofia de la Gardie Kun katsoo 1600-luvulta peräisin olevaa Suomenlahden karttaa, ymmärtää helposti, että Saaristomeri luotoineen ja karikoineen muodostui kuolemanloukuksi monelle laivalle. Eräs varhaisimmista haaksirikoista koitui suureksi siunaukseksi saaristolaisille. Nötön vanhoista kirkonki~oista voimme lukea kertomuksen Nötön kappelin uudistamisesta, jossa eräällä kreivittärellä oli sormensa pelissä. Nötö muodostui erääksi saarelaisten keskuksista jo varhain. Ensimmäinen maininta kappelista on löydettävissä vanhasta vihkitodistuksesta, jossa kerrotaan saarelaispariskunnan vihkimisestä vuonna 1657. kappeli oli jo silloin vanha ja ilmeisesti tiloiltaan riittämätön, koska uuden rakentamista oli puuhattu. Vuonna 1664 oli jalosukuinen kreivitär Maria Sofa de la Gardie, yksi suuren Jakobin kolmestatoista lapsesta, matkalla Gotlin saarelta Turkuun, kun tuuli painoi laivan pois reitiltä. Tarina kertoo, että kreivittären laiva haaksirikkoutui "Med sin Farkost ifron

Siön, innom Bredharun Klippor Wed Löckholm Wäderdrifwen". Se, että Herra katsoi tarpeelliseksi Maria Sofian pelastaa, koitui Nötön kappelin onneksi. Kreivitär lupasi, suuressa hädässä rukoillessaan, rakennuttaa kappelin sille saarelle, jossa hänen jalkansa tapaisivat ensi kerran maata. Tämä saari oli Lökholm. Koska lökholmalaiset olivat osallisina Nötön Eurholmenin kappelissa, pyysivät he, että kreivitär avustaisi sen uudistushanketta. Kreivittärellä sattui olemaan herkkä hetki ja hän antoi heti kolmetoista tukaattia kappelin korjaukseen. Rahoilla ostettiin puutavaraa, josta nötöläinen Matz Bengson rakensi ja sisusti uuden kappelin .

Kappelin suojelija Kerrotaan, että kreivitär muuttui suuren seikkailunsa jälkeen pehmeämmäksi.Tätä tukee se, että kreivitärtuntui ottaneen kappelista huolehtimisen sydämen asiakseen. Hän lahjoitti kappelin valmistumisen jälkeenkin ainakin kahteen otteeseen lisää tavaraa ja rahaa rukoushuoneen tarpeisiin. Ensimmäinen lahjoitus saatiin vihkiäisiin: messupaita, alttarivaate, kasukka ja pari kynttilänjalkaa. Jonkin ajan


• I

..

,.

"

,'.

I~.

I

'. ,'i l~'

',. ... ..

,

'~

kuluttua lahjoitti kreivitär vielä 500 taaleria rahaa. Vuosien kuluessa kreivittären avustukset kuitenkin loppuivat' ja kappeli pääsi rapistumaan. "', ~OJI.~.""'~""

Tulevaisuus "~..~. huolesttlttaa---" , ,

I

2,5 mailia Vänöstä .-19.11.1784 Kemiön saaristossa 3.10.1796 M.Björman Turunmaan saaristossa Danilla Maroscheff 28.1 1.1797 Utössä Rogers

Johan Åberg . 3.9.1746 Fagervik Ke~iön saaristossa Åke Akes 7.10,1751 Kolme-mailia Junafi usundista itä~ Emanuel . öhr 11.9.1751 Finbyn ulkopuolella, kolme mailia Turusta Joachim Granau 16.8.1754 Hiittisten ulkopuolella Kemiön saaristossa

---

Tässäpä pieni lista v~in noin viidenkymmenen vuoden ajalta. Kuten huomataan, on Suomi-neidon alushameen helmapits.ltollut varsin vaarallinen, Lopuksi vielä jonkinlainen otos varsinaisista "aarre laivoista".

Löytyneiden laivojen kärkilista - Sankt Mikael

Niin, että etsimistä riittää. kaikki eivät ole niinsanottuja aarre laivoja rahallisessa muodossa, mutta merkarkeologisessa kentässä kylläkin.

Lopuksi

-.

~ Eka Metsävuori

Opetusministerö ja Suomen Urheilusukeltajain Liitto ovat muistaneet toistenkin edestä jä~estötyös­ sä puuhanneita sukeltajia. SLU:n edeltäjän SVUL:n perustajan Iwar Wilskmanin syntymäpäivänä 26.2.200 I myönsi kulttuuriministeri Suvi Linden hyvin arvossapidetyn Suomen Liikuntakulttuurin ja urheilun Ansiomitalin espoolaisen sukellusseura Fidit ry:n puheenjohtaja Kauko Korvelle, joka on toiminut tehtävässään aivan nykymuotoisen toiminnan alusta asti eli vuodesta 1992. jolloin Polar-Divers ry fuusioitui Fidit ry:n kanssa. Myös tämän seuran puheenjohtajana hän ehti toimia monia ansiokkaita vuosia. Tästä johtuen myös SUSL muisti Kaukoa pronssisella ansiomitaliIla ja -merkillä. Myös Fidit ry:n koko toiminnan aikainen rahastonhoitaja Krista Kantola sekä teknisellä ja venepuolella

kunnostautunut Matti Raivio palkittiin SUSL:n pronssisella ansiomitaliIla ja -merkillä. Samassa tilaisuudessa luovutettiin myös varsinaiseksi HYKS Urheiluseuran urheilusukellusjaoksensa vetäjälle Kari "Kippari" Jokiselle anoma SUSL:n hopeinen ansiomitali ja merkki, koska niiden myöntämisperusteisiin kuului myös molempien seurojen yhteistyön järjestely ja koordinointi jo vuodesta 1990 alkaen, jolloin hän liittyi Polar-Divers ry:n jäseneksi ja siirtyi muiden mukana Fiditiin vuonna 1992, Kunniamerkit jakoi Fidit ry:n kevätkokouksessa 6.4.2001 SUSL:n edustajana Liiton koulutuspäällikkö Mika Rautiainen. Opetusministeriön mitali oli lajissaan seuran kolmas: Vuonna 1997 sen saivat Krista Kantola ja Kari Jokinen. KJ

Ansioituneita sukeltajia

Ansioituneet sukeltajat vasemmalta: Matti Raivio, Krista Kantola, Kori "Kippari" Jokinen jo Kauko Korpi.

. 20

.

.

. . '71'"""":" .' . . ,~

.

.- '


WWF käynnistää Merenneito-

kampanjan Itämeren pelastamiseksi

O~/H~/ Ihminen tarvitsee merta. Meri tarvitsee ihmistä. Huhtikuun 24. päivänä Suomen Wl/l/F käynnisti Operaatio Merenneidon to~umaan Itämeren tilaa uhkaavia vaaroja. Näitä ovat rehevöityminen ja sen seurauksena sinilevähaitat ja syvänteiden hapettomuus, voimakkaasti kasvava öljyonnettomuuksien riski sekä ympäristömyrkyt. Hankkeen tavoite on, että viiden vuoden kuluttua kaikkien Itämerta pilaavien toimien poistuminen on päässyt hyvään vauhtiin. Wl/l/F on toiminut vuosikymmeniä Itämeren luonnon puolesta kohtei-

naan mm. hylkeet, merikotka, Liminganlahti ja perinneympäristöt Tulokset ovat olleet rohkaisevia. Esimerkiksi Suomen merikotkakannat ovat elpyneet juuri Wl/l/F:n jä~es­ tämän talviruokinnan ansiosta ja Suomeen perustetaan hylkeiden suojelualueita Wl/l/F:n esittämät 7 kappaletta. ' Wl/l/F:n pääasiallinen toimintatapa on painostus ja lobbailu kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Operaatio Merenneidon tuottamilla varoilla pyritään vaikuttamaan lainsäädäntöön

Suuren suosion saavuttanut

sekä jatketaan Wl/l/F:n Itämeren tilan parantamiseksi tekemää konkreettista suojelu- ja tutkimustyötä. Lisäksi jä~estö suunnittelee vapaaehtoisen öljynto~untavalmiusjoukon kouluttamista ja varustamista. Olisiko tässäVAPEPA -ihmisille uusi, mielenkiintoinen tehtävä? Itämeri on erityisen lähellä sukeltajien sydämiä. Toiveemme on, että Wl/l/F:n kampanjan tavoitteet toteutuvat. SUSL:n tiedevaliokunta suunnittelee kesän aikana, miten sukeltajat voisivat parhaiten auttaa Merenneitoa. Lisää tietoa kampanjasta saa Wl/l/F:n kotisivuilta www.WNf.fi tai soittamalla numeroon 09-7740100. Rahaa kampanjalle voi lahjoittaa soittamalla numeroon 0600-121212 (30 mk! puhelu + pvm). Mikäli ei samalla halua tukea kympillä puhelinyhtiöitä, voi lahjotuksia tehdä suoraan pankkitilille OKO 578007-13058 1 viitenumerolla 8400. Jos siirtolomakkeeseen laittaa oman nimensä ja osoitteensa, saa jatkossa Wl/l/F postia ~ Jouni Leinikki

S,su3,esel

liU :t~ ~ i{11 alusp

suorituskykyä, taloudellisuutta

Kotimaista laatua. Koot: S, M, L,

Sisudiesel merimoottorimallisto:

XL, XXL

• 20-sarja teho 63-235 hv • 612-sarja teho 230-310 hv • 645-malli teho 410 hv

Lämmintä ja helppohoitoista polyesteriä.

• • • • • •

hyvä suorituskyky hyvä tehoj painosuhde pieni kulutus alhaiset päästöt kilpailukykyinen hinta maan kattava huolto- ja varaosapalvelu

Sisudiesel-aggregaatit: • meri käyttöön • maakäyttöön Myös vaihtaen! Hyvä valikoima vaihdossa saatuja moottoreita

Saaristokulj etukset ammattitaidolla: Käytössämme mm. hinaajat, työlautat, proomut sekä sukeltajien tukialus Zaritsa Alexandra Myynti j huolto Tiemestarinkatu 5 20360 Turku puh. 02-253 9502 tai 0400 528 285 Erik Nylund Fax 02-253 9506


SUKELLUSKALASTUS2001 - kohti kansainvälistä menestystä Tämä kausi on tärkeä suomalaiselle sukelluskalastukselle. PM-kilpailut jä~estetään Hangossa. Edelliset PMkilpailut Suomessa vuonna 1998 olivat menestys. Suomalaiset veivät kaikki jaossa olleet mitalit.Viime kesänä Tanskassa Suomen joukkue näytti iskuvoimansa myös vierailla vesillä. Yksilöhopea ja yksilöpronssi olivat kova suoritus ulkomailla. Kaikki kesän kilpailut tähtäävät huippusuorituksiin Hangon PM:ssa elokuun lopulla. Kilpailujen perusteella valitaan raudanluja joukkue lyömään skandinaavit. Vapaasukelluksen suosio on kasvussa. Sukelluskalastus on vapaasukellusta mielekkäimmillään. Vaikka olisit luunkova hylkysukeltaja tai karski uppopalloilija. merkitse kalenteriisi ainakin yksi sukelluskalastuskilpailu. Laji kuuluu sukelluksen

yleissivistykseen. Mikäli haluat lisätietoja lajista tai haluat. että seuraIIenne jä~estetään info-tilaisuus sukelluskalastuksesta. ota yhteyttä Pekka Niemelään p. 0400-624554.

Mitä osallistumiseen vaaditaan Kilpailut ovat avoimia kaikille SUSL:in jäsenille. myös naisille ja nuorille. Alle 16-vuotiailla pitää olla holhooja mukana. Luvat: Valtion kalastuskortti ja sukeltajan lisenssi Varusteet: Perusvälineet. poiju jossa sukeltajan lippu. yksikärkinen harppuuna. kalan-säilytyskoukku- tai sumppu. puukko ja kello Kilpailuaika: Noin neljä tuntia (SM ja PM 2 x 4 tuntia)

Kauden kilpailut:

Hanko-cup 25.8. (PM, 2. Päivä)

Dödörel1s cup 9.6.

- kokoontuminen Hangon Itäsatamassa klo I 1.00. - osallistumismaksu 150 mk -lisätietoja Aqua Divers Club/Stig Helander p.O 19-248 6900 tai 0400-473 771

- kokoontuminen Hanko. Kappelin satama klo I 1.00 - osallistumismaksu 100 mk -lisätietoja Team Kampela/Matti Pyykkö p.040-708 0226/Jukka Rapo p.041-5109935

Porkkala CUp 30.6. - kokoontuminen Esso Hangontien ja Porkkalantien risteyksessä klo 10JO - osallistumismaksu 100 mk - lisätietoja Team Kampela/Jukka Rapo p.041-51 09935

Jaskan muistokisat 21.7. Hauhon Iso Roineella - kokoontuminen Wuolteen kartanolla klo 10.00 - osallistumismaksu 100 mk - lisätietoja Lahden PingviinitlPekka Niemelä p.0400-624 554

SM-kilpailut 28.-29.7 Saaristomeri

Suomen yhdeksän henkinen PM-joukkue valitaan yllämainittujen kilpailujen (pois lukien Hanko- cup) perusteella siten, että kolme kunkin kilpailijan parasta sijoitusta lasketaan pistesaldoksi ja yhdeksän eniten pisteitä saanutta kilpailijaa pääsee joukkueeseen (+ yksi varamies).Tasapistetilanteissa sijoitus SM-kilpailuissa ratkaisee . Sijoitus: 1. 2.

Ranking pisteet SM-kilpailut: 10 8

3. 4.

7 6

5

5

6. 7. 8.

4

9.

I

Ranking pisteet muut kilpailut:

7 5 4

3 2 I

3 2

- lisätietoja Team Kampela/Matti Pyykkö p. 040-708 0226/Jukka Rapo p.041-5109935

Lisäksi pidetään rankingin ulkopuolella:

Rauman avoimet mestaruuskilpailut 12.8.

Kristiansund CUp, Norja 11.-12.8.

- kokoontuminen Merikoulun laiturilla (Santana-alus) klo 11 .00 - osallistumismaksu 100 mk - lisätietoja RMSKlJukka Levonen p.050-5588407

- lisätietoja Matti Pyykkö p.040-7080226

Stig Gustavsson p.09-2977 915, 0400-503119

e-mail stig.gustavsson@hedtec.fi

PM-kilpailut 24.-25.8 Hanko - kokoontuminen Itäsatamassa pe~antaina 24.8. klo 10.00 -lisätietojaAqua Divers Club/Stig Helander p.O 19-2486900 tai 0400-473 771


Porin Urheilusukeltajat ry esitti SUSL:n kevätkokouksessa suullisesti vaatimuksen, jonka mukaan teknisen valiokunnan on annettava lausunto siitä, saako trimixillä sukeltaa ja millä koulutuksella, sekä onko Pohjolan lisenssivakuutus silloin voimassa. Lisäksi seura vaati teknistä valiokuntaa selvittämään miksei SUSL jä~estä trimix-koulutusta. Tekninen valiokunta käsitteli asiaa kokouksessaan 27.4. ja totesi seuraavaa: Teknisellä valiokunnalla ei ole mitään trimix-sukeltamista vastaan, mikäli siihen on saatu asian mukainen koulutus jonkin kansainvälisesti tunnustetun koulutusjä~estön kautta. Tälläisiä jä~estöjä ovat mm. GUE, IANTD, NAUI, TDI ja PSA Sekä koulutusjä~estön statusta että saa-

SUSL

JATRIMIX-SUKELTAMINEN

dun koulutuksen sisältöä koskevissa kysymyksissä voidaan kääntyä lähimmän liittokouluttajan, teknisen valiokunnan tai SUSL:n koulutuspäällikön puoleen. Trimix-sukelluksilla on noudatettava koulutuksessa saatuja ohjeita ja turvallisuussääntöjä ja käytettävä siihen soveltuvia varusteita. Niiltä osin, kun erikoiskoulutuksessa saadut ohjeet poikkeavat SUSL:n turvaohjeista voidaan noudattaa erikoisohjeita, kuten SUSL:n turvaohje 2000 § 1.7:stä ilmenee. Ilman asianmukaista koulutusta sukeltaminen ei ole hyväksyttävää. Pohjolan sukeltajan lisenssivakuu-

tuksen kirjallisten ehtojen mukaan: 'Vakuutus on voimassa Suomen Urheilusukeltajain Liiton alle 70-vuotiaille jäsenille osallistuttaessa joko Suomessa tai tilapäisesti ulkomailla oleskelun aikana sukellus-, koulutustai kilpailutapahtumaan (.... ) Vakuutuksen voimassaolo edellyttää voimassaolevaa, kansainvälisesti hyväksyttyä sukeltajakorttia, mikäli käytetään paineilma- tai seoskaasulaitetta muussa tapauksessa kuin kyseisten laitteiden käyttämistä opettavilla kursseilla." Koska trimix-sukeltaminen tapahtuu nimenomaan seoskaasulaitteella, vakuutus on siis voimassa.

Suomen merimuseossa on avattu kaksi uutta näyttelyä

MERELLISIÄ VALOKUVIA Katriina Etholenja

JUNGMANNISTA SUUTARIKSI MereYlkulkija Seppo Laurellin askartelutäitä vapaavahtien ratoksi. Katriina Etholen on ottanut näytteIxssä olevat kuvat Englannissa vuosina 1999 ja 2000.Turun yliopiston taiteiden tutkimuksen laitokselta 1996 valmistunut Etholen oli aiemmin kuvannut lähinnä kissoja, maiseniia ja ihmisiä. Idea meriaiheisiin kuviin syntyi matkojen sivutuotteena. "Ensimmäisen kerran Olin Morecambessa kesäkuussa 1999 - aivan muissa merkeissä kuin merenrantanäkymiä ikuistamassa. Aluksi ajatus kolmesta päivästä englantilaisessa rantalomailuun erikoistuneessa kaupungissa, jossa ei näyttänyt olevan kuin pelihalleja Ja hotelleja, ei tuntunut houkuttelevalta. Mutta' sitten löysin meren. Minulle meri on aina ollut vieras elementti, joten koin sen läheisyyden mielenkiintoisena. Vuorovesi oli uusi ilmiö ja laskuveden paljaaksi jättämä merenpohjamaisemalähes vaati kuvaamista." Vuonna 2000 Etholen palasi Morecambeen jo näyttely mielessään. Kun hän kävi myös m.uilla merenrantapaikka~lJnnilla, voin;listui ajatus niidenkin ottamisesta mu.~an näyttelysuunnitelmaarr. LaJcashLressa sijaitsevan MO.r:.ecamben lisäksi mukana ovat Cumbrlassa sijaitseva Whitehaven ja

sitä lähellä oleva St.Beesin kylä sekä Newcastlen tuntumasta löytyvä Whitley Bay. Kuvat tuntuivat kaipaavan jonkinlaista ki~allista ilmaisua. Etholen halusi paikallisten asukkaiden ilmaisevan omin sanoin, mitä he kuvissa näkevät. Näin näyttelykuvien yhteydessä on heidän ki~oittamansa englanninkieli- ' set, runolliset tekstit. . Vuonna 2000 eläkkeelle siirtynyt merikapteeni Seppo Laurell palveli' työuransa aikana toistakymmentä vuotta kauppalaivastossa ennen siirtymistään Merenkulkulaitoksen palvelukseen vuonna 1967. Nimenomaan Merenkulkulaitoksen aika näkyy monipuolisissa töissä. Esillä on mosaiikkitöitä, öljymaalauksia, puuveistoksia, ompelutöitä, ki~oja ja perinnejalkineita. Seppo Laurellin'ensimmäinen vapaa-ajan harrastus oli mosaiikkityö ja aiheina laivat, joilla hän työskenteli. Laivoilta löytyi myös sopivia tekotarpeita, sillä hänen ensimmäisen mosaiikkityönsä alustana toimi M/s f-jesperuksen käytöstä poistettu konehuoneen pulpetinkansi. Myös öljymaalausten materiaalit ja aiheet liittyvät merimiesten maailmaan. "Ensimmäiste,n töitteni maalauspohjina käytin - kuten mc;>net.muutkin silloiset

taiteita harrastaneet merimiehet - ko'valevystä tehtyjä Tuborgin puisten olutkorien suojakansia Näiden sisäpinta muistutti oikeata pohjustettua kiilakehyskangasta, kunhan sen ensin sutaisi sinkkivalkoisella pohjamaalil[a." Maalaamisen lisäksi Seppo Laurell on ehtinyt tehdä puuveistoksia, ompelutöitä sekä perinnejalkineita. Jalkinei-

Trimix-sukeltaminen ei vielä toistaiseksi kuulu CMAS:n koulutusohjelmaan, trimix-ohjelmaa ollaan vasta kehittämässä. Koska useat kansainvälisesti tunnustetut koulutusjä~estöt ta~oavat trimix-koulutusta ei pidetä järkevänä kehittää mitään SUSL:n omaa trimix-kurssia, jolla ei kuitenkaan olisi mitään kansainvälistä statusta. On parempi odottaa CMAS:n koulutusohjelman valmistumista. ~ Teknisen Ifaliokunnan puolesta, Mika Rautiainen

den valmistuksessa hänen tavoitteenaan on ollut valmistaa kenkiä, saappaita ja lapikkaita vanhoilla perinteisillä käsityömenetelmillä ja 1800-luvulta peräisin olevilla työkaluilla. Suuri yleisö tuntee Seppo Laurellin parhaiten hänen julkaisuistaan, joista useimmat käsittelevät hänen työympäristöään. Suurimman suosion on saavuttanut vuonna 1999 ilmestynyt "Suomen majakat".Toisentyyppistä kirjallisuutta edustaa hänen uusin ki~an­ sa vuodelta 200 I , lasten- ja nuortenki~a "Tervatassuisten laivakissojen tarina". ~

NÄYTTELYT MERELLISIÄ VALOKUVIA - Katriina Etholen ja JUNGMANNISTA SUUTARIKSI - Merenkulkija Seppo Laurellin askartelutöitä vapaavahtien ratoksi ovat avoinna Suomen merimuseossa 30.9.200 I asti joka päivä klo 11-19 paitsi juhannuksena 22.-23.6. jolloin museo on suljettu. Pääsymaksu museoon on aikuisilta 10 mk, lapset pääsevät sisään ilmaiseksi. Opastusvaraukset p. (09) 4050 9051 . Suomen merimuseo, Hylkysaari, 00570 Helsinki. http://www.nba.fi/MUSEUMS/MARITIME/lnfofin.htm Museoon pääsee Korkeasaaren kautta. Korkeasaareen vesi bussi Kauppatorilta ja Hakaniemestä. Bussi II Herttoniemen metroasemalta Korkeasaaren portille. Omalla veneellä voi kiinnittyä museon laituriin. Lisätietoja näyttelyistä antavat tutkija Ismo Malinen, ismo.malinen@nba.fi, puh. (09) 40509052 ja toimistosihteeri Maritta Sievi, maritta.sievi@nba.fi, puh. (09) 4050 9054


Voi veljet! Ne olivat hienoja vuosia! kuva: Leena Koivumäki

Tilinpäätös vuosista 1969 - 1974 - 2001 Vuodesta 1969 olen ollut Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n toiminnassa jollain tavalla mukana. Ensin johtokuntatasolla ja myöhemmin liiton lehden päätoimittajana vuodesta 1974 lähtien. Tekemäni työn laatua kuvastanee pari arviointia. Liiton varapuheenjohtaja oli kerran sitä mieltä, että "Sä olet hullu kun teet tuota hommaa tuollaisella korvauksellal" Ja liiton viime syyskokouksessa kuultu tunnustus "Nyt kun saamme uudet yhteistyökumppanit niin alamme saada kunnon lehteäkin!" Se vaan oli minun tapani yrittää puhaltaa yhteiseen hiileen ja pysyä ajan hermolla! Kaikesta huolimatta ne olivat hyviä vuosia. Minulla on ollut mahdollisuus seurata aitiopaikalta liittomme ja mahtavan harrastuksemme kehittymistä. Matkan varrella olen saanut paljon ystäviä, ja olen saanut tavata hienoja sukeltajia, joista kaikki eivät ole enää edes remmissä mukana,

vuodet ovat jo tehneet tehtävänsä. Vuosien varrella olen saanut myös monenlaisia huomionosoituksia, joista kohokohtia ovat olleet "Vuoden Sukeltaja no 1", CMAS:n ****-sukeltajan arvonimi, Liiton Kultainen Ansiomerkki, Kunniajäseneksi nimittäminen ja Opetusministeriön myöntämä Suomen Urheilun Hopeinen Ansioristi, monien muiden lisäksi.

KIITOS! Teille kaikille, jotka vesissä vaeltaa, ja niistä retkistä meille muille tarinoita kertoilee! Eli kaikille yhteistyökumppaneille, jotka ovat vuosien aikana mahdollistaneet lehtemme toimittamisen. Koska nyt Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n johtokunnan pyynnöstä jätän tehtäväni, haluaisin lopuksi muistuttaa muutamien lehtemme tekemisessä olleiden ja vielä mukana olevien henki-

löiden työpanoksesta ja kiittää heitä kuluneiden vuosien yhteistyöstä Toimitussihteerit Ilmoitusmyyjät Jouko Askola Kati Lagerstam Vesa Eronen Tellervo Rouhiainen Eva Nyqvist A~a Leppänen Brita Ikävalko Leena Harkke Anna-Liisa Kostiander Mari Pohjalainen Reijo Vainio Leena Koivumäki Erikoisesti haluan kiittää toiminnanjohtajaamme Britaa, jonka kanssa minulla on ollut pisin yhteistyöpolku, sekä toimitussihteeriäni Leena Koivumäkeä ja ilmoitusmyyjää Reijo Vainiota. Teidän kanssanne on ollut ilo tehdä yhteistyötä. Näinä vuosina olen varmasti kävellyt monille varpaille, ja sanankin säilää on joskus käytetty puolin ja toisin, silloin riitelivät vain asiat. Koska en ole ennenkään tahallisesti sanonut kenellekään pahasti, en tee sitä nytkään. Kiitän vielä kerran yhteistyöstä.Ja kun kerran Eka on tehnyt tehtävänsä, voin vain mennä ja sanoa HYVÄSTI.

Päätoimittajan palsta Urheilusukeltaja-Iehdestä 3/1974

Muutamia mietteitä sukeltamisesta Sukelluskesä on jo pitkällä, monella jopa ohi. Joukossamme kun on niitäkin, joiden aktiiviteetti juuri ja juuri riittää kesän leirien yhteyksissä suoritettuihin muutamiin sukelluksiin. Leirit, jos ne on hyvin valmisteltu ja ennakoitu, ovat varmasti kesän kohokohtia ja elämyksiä joita muistellaan kauan. On sääli jos kesän kohokohta, leiri, epäonnistuu joidenkin "portaiden" laimir:llyöntien seurauksena. Harrastukseemme liittyy muutenkin niin paljon pitkiä matkoja, ankaraa kantamista ja raahaamis-

ta. Tuloksetor:1ta vaeltamista ympäri tyhjää merenpohjaa, palelemista ja vä~öttelyä kylmissä veneissä, että soisi jokaiselle edes muutamia onnistuneita ja hyviä sukelluksia kauden aikana. Onko sitten niin, että tulokseton etsintä ei anna meille mitään. Jos niin on, ollaanko silloin väärällä tiellä. Eikö voida sukeltäa myös sl:Jkeltamisen itsensä vuoksi Täytyykö meidän ail:la mennä veteen "kullan kiilto" silmissä sen ennen löytämättömän aarrelaivan perään. Liittyyhän harrastukseemme toki muitakin alalajeja kuin meriarkeologia.

Mietittäisiinkö joskus miksi me oikein sukellamme. Mitkä ovat lähtökohtamme ja tavoitteemme. Uskoisin, että vastaus ei ole aivan itsestään selvä asia. Lopuksi pieni muistutus leirien ja retkien arvostelijoille. Sukellusretki onnistuu ja henki retkellä säilyy juuri niin hyvänä kuin me sen itse haluamme. Kunhan ain muistamme puhaltaa yhteen hiileen.

Eka


Odotellessani saunan lämpiämistä, selailin kirjahyllyjäni ja totesin, että kyllä yksi mies on ollut ja on tietysti vieläkin tuottelias. Eikä vain tuottelias, vaan myös monipuolinen. On faktaa ja fiktiota. On keittokirjaa, laulukirjaa. On kuvauksia, luetteloita, romaaneja ja vaikka mitä. Ja kaiken lisäksi hirmuinen määrä toimitettuja lehtiä. Tunnen miehen hyvin. Ensimmäiset muistikuvat tulevat mieleen jo 60luvun puolivälistä: Oltiin Vellun kanssa oltu viikonloppu sukeltamassa siellä missä merikotkat, hylyt ja nykyään hylkeetkin ovat arkipäivää. Lainassa meillä oliVellun isän 24-jalkainen puu paatti. Siinä oli moottorina sellainen itsetehty Kulttidiesel, jossa käynnistämiseen vaadittava hehkutus hoidettiin plooslampulla. No, viikonloppu oli niinkuin kesät silloin ennenvanhaan oli, lämmin ja tyyni.Ja me tietysti sukelIettiin koko launataipäivä ja koko pyhäkin ja kylIä paloi nimiäkin. Kun sitten koko ilmamäärä, 2 x 5 Itr/200 bar, oli käytetty viimeistä pi~--h,~b!sta rt1)jöten j?- sngrJslattukin niin, että korvissa soi ja sormen päät oli

VASTARANNALTA ihan ryppyiset ja vaalean punaiset ja sunnuntai alkoi olla illassa, pantiin vehkeet kuivumaan etutäkille ja kaiteille ja lähdettiin kohti kotia. Puolen yön aikaan oltiin jo niin lähellä , että kaupunki näkyi. Mutta kun oli aivan pläkä ja lämminkin, päätettiin pysähtyä Enstenille kaffittelemaan ja uimaan. Siinä touhatessa nähtiin, kun meripelastusyhdistyksen lippu perässä painoi komee vene ulos kokka kohisten. Veneen nimi oli Sea Wolf ja se oli yksi kaupungin komeimmista. Kyllähän me tiedettiin, että se oli Mettävu9ren Ekan paatti ja kiikarilla nähtiin, että kyytis oliVellun isäkin. Vähä me ihmeteltiin, mihin äijillä on kiire. Mutta ne oli silloinkin kovia touhaamaan kaikenlaista. Hiihtihän Amikin yks talvi parin kaverinsa kanssa, joista toi Ii. oli yli seittemänkymmenen, h en Rääh,änlll'Stosta kesken tavalli e uantaHiiAteIyn, Meren~ .,. ~J.!W0tt'riffi. at--~

APEKS KESÄTARJOUS TX-SO + OCTO TX-40

kaa ahtojäissä tuli varmaan yli kuuskymmentä kilometriä. Tulivat sitte seuraavana päivänä laivalla takasi. Ukot katos kohti luodetta ja pohjosta ja me jatkettiin sitte jonkun ajan kuluttua kaupunkiin. Kotona oltiin hyvissä ajoin ennen aamuneljää. Kesätöihinhän piti vasta seitsemäksi. Kotona meille kerrottiin kohtuullisen painokkaasti, että merellä on etsintä käynnis. Eka ja Amikin on siellä etsimässä meitä. Oltiin kuulemma luvattu olla takaisin jo puolilta päivin. Erityisesti äidit oli pelänneet, että ollaar poltettu koko paatti sjllä plooslampulla. Siitä viikonlopusta on nyt kulunut kymmeniä vuosia.Ystävyys, yhteistyö ja avunanto Ekan kanssa on kehittynyt ja käsittää niin ammatillisen puole ~' onet )jhteiset harras-

. ~e ~!<J~. f{Jyt, Kun E on lopettamassa pitkää Sukeltaja-lehden päätoimittajan

uraansa, ei se mua harmita henkilökohtaisella tasolla, ollaanhan me yhteyksissä lähes viikottain, mutta niiden sukeltajien puolesta harmittaa kyllä, jotka ovat kiinnostuneita harrastuksemme yhdestä tärkeimmästä peruskivestä: meren tarinoista, meren ihmisistä, hylyistä, jne. Ne ovat niitä juuria, joita ilman sukeltaminen jää vain pinnalliseksi ja minäkeskeiseksi bongaukseksi. Nyt kasvaa myös vaara, että liittomme päättävät elimet tuudittautuvat yksimielisyyden turruttavaan olotilaan, jos tämä "ruumillistuneeksi rettelöksi" itseään nimittävä Eka ei ole kokouksissa ja pääkirjoituksissa muistuttamassa arjen faktoista. Mutta nyt taidan laittaa kynät penaaliin ja paperit plakkaariin ja soittaa Ekalle sinne Bårstön kivelle täältä Kvarkkenin kiveltä ja ehdottaa, että otetaanpa pienet larsenit menneille, tuleville ja ennenkaikkea kesälle! ~

2,990

OMS Apeks Underwater Kinetics Pelicase ilmatiiviit laukut Zerotech kuivakösineet Vanhoina tuotteina teille jo entuudestaan tutut: Spiro Technisub Ursuit Suunto S-star koulutuskeskus, PADI-kouluttaja koulutus, Varustemyynti, Varustehuollot, Varustevuokraus, IImantöyttäasema, Nitrox täytöt (vapaa virtaus menetelmä), Sukellusretket, IANTD-koulutus, TOI-koulutus


milröskooppi5ta planktonravintoa Tämän rYJyötä myqs I]iiden ruumiin koko näyttää venähtäne~n muiden suurten plänkoninsyöjien, kuten valashaiden ja valaiden "mittakaavoihin". karkottaa paholaisrauskut niiden suosimiIta riutoilta. Yllättäen pinnan ~äpuolelle hyppäävä kuusimetrinen, musta ja "sarvipäinen" paholaisrausku on varmasti entisaikojen merenkävijöiden silmissä ollut . omiaan herät,tämään tarinpita merihirviöistä. Kerrotaan myös "paholaiskalasta", joka kykenee murs- ole, vaan ulokkeet sen päässä ovat kehitkaamaan allensa kalastajaveneet miehis- tyneet alkujaan rintaevistä ravinnonhantöineen. Mikä hyvänsä nimen syntyhistoria , kintaa tehostamaan. Jopa rauskuille tyypillienee, satunnaisia hypp~ä paholaisraus- linen, puolustukseen kehittynyt myrkkykut eivät tee kalastajaveneitä tuhotakseen, piikki puuttuu - merten jättiläisillä kun on vaan ilmeisesti silkasta leikkisyydestä. pääs- vain harvoja luontaisia petoja. Paholaistäkseen eroon kiusallisista ulkoloisista tai rauskuilla on hampaat. mutta ne ovat kevoimiaan mitelläkseen. hittyneet tehostamaan planktonravinnon keruuta. Heimo Mobulidae Paholaisrauskujen heimoon kuuluu Manta -suvun lisäksi suku Mobula, jonka edustajat Paholalsrauskujen heimoon (Mobulidae) ovat kooltaan hieman pienempiä, niiden kuuluu joukko toistensa näköisiä, pää- suu sijaitsee alempana ja niillä on hampaiasiassa avomeren ulapan valoisassa pinta- ta molemmissa leuoissa. Jälkimmäiseen kerroksessa liikkuvia, planktonia ravinnok- kuuluvia lajeja esiintyy ki~allisuudessa useiseen käyttäviä lajeja. Lajien erottaminen ta, mm. Mobula mobular (sarvrausku, engl. toisistaan ei ole välttämättä helppoa, kos- "Mediterranean mobula"), M. eregoodooka eri lajiin lukeutuvat rauskut voivat eri tenkee ('Stingless devilray"), M. tarapacana ikäisinä näyttää toisiltaan, ja toisaalta vii- ("Sicklefin devilray") sekä M. thurstoni meaikaiset perimän tutkimukset ovat ("Bentfin devilray").Toistaiseksi ainoastaan osoittaneet eräiden aiemmin erillisinä pi- sarvirausku on saanut virallisen suomendettyjen lajien kuuluvan yhteen ja samaan kielisen nimen. lajiin. Paholaisrauskujen edustajia tavataan Evolutiivisesti paholaisrauskut ovat mieniin Atlantilta kuin Tyyneltä- ja Intian valta- lenkiintoinen kalaryhmä, koska ne ovat mereltä sekä useilta pienemmiitä meri- "luopuneet" useimmille muille rauskuille alueilta. tyypillisestä pohjaelämästä. Ne ovat paHeimon suurin laji (samalla myös nimik- nostaneet ravinnon määrään, eivät niinkolaji), paholaisrausku (Manta birostris) voi kään laatuun, eli siirtyneet hyödyntämään

Valtamerten keitaat Vaikka paholaisrauskut ovat avo meren asukkaita, ne vierailevat säännöllisesti rannikoilla Riutat ovat valtameren keitaita, joiden runsas planktontuotanto houkuttaa paholaisrauskuja varsinkin tiettyinä vuodenaikoina. Esimerkiksi Malediiveille ne saapuvat syykuun tienoilla, jolloin niitä tavataan runsaasti Male -atollin vesiltä. Ravinnon lisäksi rauskut hakevat riutoilta niille todennäköisesti korvaamatonta apua ns. puhdistusasemilta, joiden ympärillä ne saattavat kierrellä tuntikausia Puhdistusasemat ovat korallipilareita tai -kasvustoja, joiden luokse kalat kokoontuvat puhdistajakalojen palveluiden houkuttamina. Puhdistajat syövät niiden iholla loisivia selkärangattomia ja poistavat kuollutta ihoa. Monet eri kalat toimivat puhdistajina jossain elärränsä vaiheessa, mutta pääasiassa puhdistajakalat ovat huulikaloja (Labridae). Paholaisrauskujen reiteistä ja vaelluksista ei tiedetä paljon. On kuitenkin havaittu, että osa rauskuista palaa samoille vesille joka vuosi. Yksilöt voidaan nimittäin tunnistaa sukeltamalia: tummat läiskät niiden vaikeassa vatsassa näkyvät veden alla kauas.

Hitaita lisääntyjiä Onnekas sukeltaja saattaa päästä todistamaan paholaisrauskujen soidintanssia ja

p'ariutumismenoja: useampi uros pyörii naaraan )'D1pärillä esittäen Qmia akrobaattisia «ykyjään. Kuten rauskut ~eensä, myös kaikki paholaisrauskut synnyttävät eläviä poikasia (=eivät muni). Niiden lisääntymisvauhti vaikuttaa melkoisen hitaalta verrattuna moniin muihin rustokaloihin. Esimerkiksi Manta birostris saavuttaa sukukypsyyden vasta noin nelimetrisenä. Tiineys kestää 13 kuukautta ja naaras synnyttää kerralla yhden tai korkeintaan kaksi noin satakiloista rauskuvauvaa muutaman vuoden välein. Onneksi melko harvat saalistajat uhkaavat nuorikoita, vielä harvemmat aikuisia rauskuja. Paholaisrauskujen vihollisia ovat suuret hait ja miekkavalaat. nykyisin myös ihminen.

Rauskujen hyvinvointi uhattuna? Paholaisrauskujen on huomattu suosivan tiettyjä riuttoja tiettyinä vuodeaikoina.Tämä on ollut omiaan luomaan rauskujen tähystelyä ha~oittavan sukellusbisneksen. Valitettavasti kiivas sukellustoiminta esimerkiksi puhdistusasemien lähellä saattaa karkottaa paholaisrauskut. Näin tiedetään käyneen paikoin mm. Hawaijilla. Toinen, vakavampi uhka liittyy ajoverkkoihin, jotka koituvat lukemattomien rauskujen kohtaloksi. Suurten, hitaasti lisääntyvien ja jokseenkin harvalukuisten kalojen kannat eivät välttämättä kestä pyyntiä. Q.1 teksti Markus Dernjati11, Tiedevaliokunta kuvatJukka ja Juha Nurminen, JN Divingteam


Virtuaaliveneretki vie saaristoon Voiko saariston kokea muuten kuin v~­ sillä, jossa tuntee meren kohinan, tuulen tai kuuman aurinpaisteen ja näkee ainutlaatuiset maisemat? Ehkä ei, mutta kotona tietokoneen ääressä siitä voi saada ainakin aavistuksen Merenkulkulaitoksen Internet-sivuilla Merenkulkulaitos on jo yli kolmen vuoden ajan ta~onnut Internet-sivuillaan "keinoelämyksiä" virtuaaliveneretken muodossa. Joka vuosi on valmistunut uusi retki, ja tämän kevään uutuus on Saaristomeren virtuaaliveneretki. Saaristomeren virtuaaliveneretki ta~oaa enemmän ihmeteltävää ja tutkittavaa kuin yksikään aiempi retki: netissä voi surffailla yhdeksällä karttalehdellä noin 200 kohteessa Hangosta Uuteenkaupunkiin useilla eri reiteillä. Suomenlahden virtuaaliveneretki liittyy siihen suoraan ja ta~oaa jatkomahdollisuudet Virolahdelle asti.

Valokuvia ilmasta ja ympäri horisontin Surffaus virtuaaliveneretkellä on helppoa. Retkeen voi mennä sisään mistä

tahansa hot spotista eIT pisteestä, ja tuosta pisteestä voi aloittaa matkan ylös tai alas reitillä tarvitsematta palata isolle kartalle. Reittien risteyskohdissa voi kääntyä uusille mielenkiintoisille reiteille. Sivuilla esitellään veneilijöiden maamerkkejä, kauniita maisemia tai käyntikohteita ja palvelupisteitä. Mukana ovat luonnollisesti alueen majakat ja pookit. Parjstakymmenestä kohteesta on mukana hämmästyttävät virtuaalikuvat, joita tutkimalla voi nähdä maiseman ympäri horisontin! Nämä Jari Tenhusen upeat kuvat tekevät Saaristomeren retkestä ainutlaatuisen. Bengtskär, Innamo Ruotsalainen, Katanpää, Vänö. Toinen toistaan kauniimpia kohteita eri puolilta Saaristomerta. Oma lukunsa ovat Hannu Vallaksen upeat ilmakuvat, joita on mukana parisenkymmentä. Näin Saaristomerta tuntematonkin voi nopeasti hahmottaa yleiskuvan Saaristomerestä ja sen maisemista ja pinnanmuodoista sekä tietysti ainutlaatuisista kylämiljöistä.

Puhdasta palvelua Ki~oittajina ja valokuvaajina Saaristomeren virtuaaliveneretkessä on joukko saariston parhaita tuntijoita Borstön Eka Metsävuoresta Kustavin Sakari Lindströmiin. Merenkulkulaitos haluaa virtuaaliveneretkien avulla edistää vesireittien käyttöä ja esitellä palvelujaan veneilijöille. Samalla ne tukevat saariston matkailuelin-

keinoa. Merikartan korvikkeeksi virtuaaliveneretkeä ei ole tarkoitettu eikä se sellaiseksi kelpaa, mutta virtuaaliveneretken avulla voi hyvin suunnitellla tulevan kesän venematkaa. Saaristomeren virtuaaliveneretki täydentyy vielä ruotsin- ja englanninkielisillä teksteillä. Elämys voi alkaa! Merenkulkulaitoksen virtuaaliveneretket löytyvät osoitteesta www.fma.fi/virtualboat.


Uppopallon SM-finaalit 2001 Turussa

Kuopio laitt Ahveniston Tuomarit Ahti Kivelä (selin) jo Juhani Honkonen valmistautuvat 2.finaaliotteluun. Taustalla Kuopion joukkue. Henri "Hippo" Viinikainen ansaitulla tauolla. Jäähy 2 minuuttia Ahveniston kultamitalijoukkue

keästi 3-1. janne Salonen viimeisteli kaksi maalia ja Pertti Latikka sai pallon koriin kerran. Pieni kauneusvirhe mestareille kurtenkin sattui pari minuuttia ennen loppua, sillä Kuopio kavensi Tommi Hyvärin ylivoimamaalilla. Uppopallon 200 I loppuottelut pelattiin Turun Impivaaran uimahallissa. joitakin vuosia sitten oli perinteeksi muodostunut. että Riihimäki ja Turku vuorottelevat finaali en jä~estäjä­ nä. Muutamaan vuoteen ei Turussa ollut kuitenkaan pelattu mitaliotteluita Viikonloppuna 7.4. pelattujen mitaliotteluiden jä~estelyistä vastasi paikallinen seura Saaristomeren Sukeltajat.

Välierät Hämeenlinnassa Miten tähän oli tultu? Runkosarjan ylivoimaisesti voittanut Ahveniston Vesi pedot Hämeenlinnasta kohtasi välierissä neljänneksi tulleen Riihimäen Urheilusukeltajat. Ahvenisto kesti ennakkosuosikin paineet ja voitti Riihimäen näytöstyyliin kahden ottelun yhteistuloksella I 1-0. Paljon tiukempaa kamppailua odo-

tettiin Kuopion Urheilusukeltajien (runkosarjan 2.) ja Tampereen Urheilusukeltajien (3.) välillä. Kaikilla oli varmaan muistissa viime kauden jännitysnäytelmä, jossa samojen joukkueiden kohtaamisessa finaalipaikka ratkesi Kuopion hyväksi vasta rangaistuspallokisassa. Kuitenkin heti alkuminuuteista lähtien oli havaittavissa Kuopion parempi latautuminen välieräkamppailuun. Kuopio jyräsi laajalla materiaalilla Tampereen pelaajapulasta kärsivän joukkueen. Loppujen lopuksi ero oli selvä, ja Kuopio meni loppuotteluun kahdella voitolla yhteismaalein 5-0.

Kauden viimeiset hetket käsillä Loppuotteluihin ennakkosuosikkina lähti tietysti Ahvenisto. Monien mielessä oli kuitenkin ajatus, että Kuo-

pio voisi hyvinkin yllättää hallitsevat mestarit ja katkaista samalla Ahveniston kolmen peräkkäisen mestaruuden putken. Kuopio saapuikin paikalle voitontahtoa uhkuen ja joukkuehengen kohottamiseksi kaikilla havaittiin mm. yhteinen päähinemuoti. Tuomareiksi loppuotteluihin oli Atuomareista saapuneet Ahti Kivelä Tampereelta ja juhani Honkanen Muuramesta.Tuomarilinja pysyi hallinnassa kaikkien pelien ajan.jäähyjä kyllä jaettiin useampiakin, mutta kaikki tulivat selkeistä rikkeistä.

Ensimmäinen peli noudatti tuttua "kaavaa" Aamun ensimmäisessä kohtaamisessa Ahvenisto hoiteli homman tutulla rutiinilla voittaen melko sel-

Suomen parasta uppopalloa Toiseen loppuotteluun Kuopio lähti hyvin latautuneena, mutta selkä seinää vasten, sillä tappio tietäisi lähtöä kesälomalle. Ennen peliä joukkue huuteli altaan laidalla jo tutuksi tulleita "sotahuutoja". Ottelun alkuhetkistä lähtien näki selvästi että Kuopio ei ollut alistunut millään tavalla ensimmäisestä häviöstä. joukkue hallitsi pelitapahtumia aina erän puoliväliin asti.Toki Ahvenistokin sai aikaan muutamia vaarallisia vastahyökkäyksiä mutta Kuopion puolustus piti oman korin puhtaana.Tilanne muuttui yhtäkkiä kun Ahveniston Pertti Latikka sai pallon kuin varkain Kuopion korin tuntumassa ja pääsi vapaasti punnertamaan maalivahtia vastaan. Tuloksena oli avausmaali AhvenistolIe. Erän loppu oli tasaista vääntöä puolin ja toi-


SUOMI JATKOI ENSIMMÄISENÄ RÄPYLÄUINNIN POHJOISMAISISSA MESTARUUSKISOISSA VÄSTEAASISSA RUOTSISSA 7.-8.4.2001.

Räpyläuinnin Pohjoismaiset mestaruuskilpailut uitiin Västeråsissa, Ruotsin räpyläuinnin "kehdossa". Suomi ei aivan yltänyt viimevuotiseen mitalisaaliiseensa kokonaismitalimäärässä mutta kultamitalien määrä kasvoi. Henkilökohtaisissa lajeissa joukkueemme sai yhteensä 23 kultamitalia, 23 hopeamitalia ja 6 pronssimitalia. Tanska jäi tällä kertaa niukasti jopa Ruotsille kultamitalien määrässäTanskan saalis oli 9 kultaa, 13 hopeaa ja 9 pronssia, Ruotsi 10 kultaa, 6 ho-

sin. Kumpikaan joukkue ei onnistunut enää maalinteossa. Toiseen erään Ahvenisto lähti kovalla asenteella. Ensimmäisen viiden minuutin aikana Kuopio ei päässyt hyökkäämään ollenkaan. Pallo pysyi Ahveniston hallinnassa ja se pyöritti kuopiolaisia kuten syystuuli pudonneita lehtiä. Lähestyttäessä toisen erän puoliväliä myös Kuopio sai otteen pelistä. Sen hyökkäykset olivat todella vaarallisia ja seitsemännen minuutin kohdalla Kuopion Juha 'Tone" Raisinen sai vallattua Ahveniston korin. Pallo saatiin kuin saatiinkin palattua Tonelle, mutta kovassa puristuksessa pallo luiskahti kuopiolaisten harmiksi ohi tyhjän korin. Paine Ahveniston korilla jatkui kovana. Jokaisen pelaajan otteista näki että nyt pelataan Suomen mestaruudesta. Hyvistäkään paikoista huolimatta ei Kuopion onnistunut avata maalitiliään.Aivan erän lopussa Ahveniston maalin yltä annettu vapaapallo aiheutti Vesipetojen maalilla melkoista paniikkia. Loppusummeri pelasti ja Ahvenisto oli jälleen Suomen mestari. Hopeajoukkueelle pitää antaa täysi tunnustus. Hieman paremmalla onnella se olisi voinut venyttää ottelusa~an kolmanteen otteluun. Ahveniston Vesi-

peaa ja 20 pronssia. Viesteissä vastaavasti Suomelle 5 kultaa, yksi hopea ja yksi pronssi, Tanskalle 2 kultaa ja yksi hopea sekä Ruotsille 4 hopea ja 2 pronssia. Eli Suomi sai yhteensä 59 mitalia, Ruotsi 42 ja Tanska 34 mitalia. Tulostaso kilpailuissa nousi komeaksi. Uusia Suomen ennätyksiä syntyi yhteensä 5 sekä yksi ennätyksen sivuaminen (sSE I E.Mattsson 50 sukellus). QJ teksti ja kuvat Kalevi Turkka

petojen joukkuehenki ja taito ovat tällä hetkellä sillä tasolla että Suomesta ei heille voittajaa tunnu löytyvän. Kuopion on kuitenkin selvästi kirinyt etumatkaa kiinni. Ensi kaudella sitten nähdään löytyykö Ahvenistolle vastusta.

Riihimäki pääSi kauden tavoitteeseen Pronssiottelussa vastakkain asettuivat Tampereen Urheilusukeltajat ja Riihimäen Urheilusukeltajat. Sama pari pelasi viime vuonnakin himmeimmistä mitaleista. Silloin Tampere oli parempi maalein 2-0. Runkosa~assa voitot menivät "manselaisille" 2-1. Ottelu alkoi odotusten mukaan hyvin tasaisena ja hyökkäyksiä tehtiin molempiin päätyihin. Erän puolivälissä Riksun Tomi Suomalainen onnistui pääsemään läpiajoon ja Tampereen puolustus oli auttamattomasti myöhässä. Tiukan maalineduskamppailun jälkeen Riihimäki siirtyi johtoon 1-0. Maalin jälkeen tamperelaiset aloittivat kovan painostuksen, mutta koriin saakka pallo ei mennyt. Toinen erä jatkui tasaisena ja molemmilla oli paikkansa lisämaalien tekoon. Kuitenkin viisi minuuttia en-

www.nic.fi/~finswim

nen loppua tamperelaisten keskikentältä saama vapaapallo muodostui ottelun ratkaisuksi. Aivan vaarattomassa tilanteessa riihimäkeläiset riistivät pallon jo ennen kuin vapaapallo oli kunnolla annettu. Tamperelaiset jäivät hölmistyneenä odottamaan että tuomari katkaisisi pelin ja vapaapallo uusittaisiin. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan Riihimäen Reijo Rantamäki eteni vapaasti tyhjälle korille ja pisti pallon maaliin. Tämä tilanne puhutti vielä ottelun jälkeenkin tamperelaisia. Riksun toiseen maalin katkesi sitten lopullisesti tamperelaisten selkäranka. Lopussa suurella riskillä pelannut Tampereen joukkue ei saanut aikaan kontrolloituja hyökkäyksiä ja takaaajo jäi kosmeettiseksi. Sitä ei myöskään helpottanut joukkueen jäähyiIy ottelun viime hetkillä. Päätös-

summerin soiminen aloitti juhlat ja Riihimäen joukkue sai ensimmäiset SM-mitalinsa. Riksulaiset ansaitsivat voittonsa sillä, joukkue oli selvästi nälkäisempi ja halusi mitaleita tamperelaisia enemmän. Huolestuttavaa on kuitenkin että SM-sa~a on supistunut viiden joukkueen kokoiseksi ja "pukukopista" kantautuneiden huhujen mukaan myös tamperelaisilla on täysi työ saada kokoon ensi kauden joukkue. No, uskon kuitenkin että kesätauko tulee hyvään kohtaan, ja syksyllä on taas paljon innokkaita uppopalloilijoita treenaamassa halleissa eri puolella Suomea. Hyvää kesää toivottaa QJ teksti Janne Lindell kuvat: Kirsi Koistinen ja Jari Hovikorpi

Tilastot I . loppuottelu Ahveniston Vesipedot, Hämeenlinna - Kuopion Urheilusukeltajat 3-1 (2-0) 2. loppuottelu Ahveniston Vesipedot. Hämeenlinna - Kuopion Urheilusukeltajat 1-0 (1 -0) AhvenistolIe SM-kultaa otteluvoitoin 2-0, Kuopiolie hopeaa.

Pronssiottelu Tampereen Urheilusukeltajat ja Riihimäen Urheilusukeltajat 0-2 (0-1) Riihimäelle pronssimitalit.Tampere oli neljäs


Viittaan Sukeltaja lehdessä 2/200 I olleeseen ki~oitukseen vedenlaisen kultturiperinnön suojelusta. Artikkelissa käsitellään yli satavuotiaaseen hylkyyn liittyviä sääntöjä mm. UNESCO:n sopimusluonnoksen valossa. Ki~oituksessa vähätellään lain sanamuotoja, valtion vastuuta sopimussuhteissa ja omistusoikeuden merkitystä ja viitataan sen sijaan epämääräisesti "kansainvälisiin periaatteisiin". Lähtökohtana on kuitenkin, että Museoviraston on toiminnassaan noudatettava voimassa olevia lakeja. Suomessa voimassa olevista laeista päättää eduskunta ja lisäksi sääntöjen sisällön arvioimiseen vaikuttaa oikeuskäytäntö sekä oikeustiede. Professori Wettersteinin tutkimus keskittyy voimassa olevan oikeuden sisällön hahmottamiseen pääpiirteissään eri intressien näkökulmasta. UNESCO:n sopimusluonnokseIla ei kuitenkaan ole sitovan oikeuslähteen arvoa arvioitaessa voimassa olevien sääntöjen sisältöä. Nimittäin Suomen valtiosäännön mukaan maassamme noudatetaan nS.dualistista jä~estelmää, jossa kansainvälisen sopimuksen voimaan saattaminen maan sesti edellyttää eduskunt'L'~cI1-t,,'v Em.koskee myös myös I periaatteita. Ki~oituksessa ei lainkaan omistusoikeuden . sä oleva lasti voi kuulua yhtiölle tai sen voi tulla sukeltajan dön (valtauksen) hylky on 99 vuotta

Sukeltajien oikeuksista bylkyibin heritage." Mitä edellinen kohta yhteistyöstä eri intressitahojen välillä mahtanee ki~oittajan mielestä tarkoittaa? Lisäksi konvention suhde muihin konventioihin on epäselvä mm. meripelastusta koskevaan yleissopimukseen. Ki~oittaja korostaa hylkyjen suojelua, kenttätöiden asianmukaista hoitamista raportteineen, hylkyä koskevien tietojen julkaisemista yms. ja vihjaa ilmeisesti huonoon vastuun-

ja laadukå\ ,,,'C"''''Ct,,C't~ nostavat hy-

iksei kirjoittajan tah~voisi har-

sa olevien ui5;tu5,olik:eu1tta1'kq ~e~'t vien sääntöjen merkitystä sa eri yhteydessä käsitellyt p<tn"t'"T"' rick J. 0 'Keefe, joka on lili-~'I!ä~!;~s~~;ta nut asiantuntijana UN Omistusoiketta koskevat periaatteet on otettava huomioon. Lisäksi . yat•. k.Y,'D~~I<SY.ttlIJen meomaisuuden suojaa koskevia pykäliä . Palkkio on ihmisoikeussopimuksissa. että hylyllä Ki~oittajan selostamat kansainvälikunrJLoittaa set periaatteet eivät ole yksiselit- mpnpt,plmllll~;;n ao. hylkyihin liittyviä teisiä. Esim.UNESCO:n sopimus- erityisiä historiallisia ja tieteellisiä intyms. Ehdotus on annettu luonnoksen johdannossa todetaan mm. "Believeing that c06pf ratiön n merenkulkujärjestön IMO:n among states,marine ·-archeo- (UNESCO:n sisa~ä~estö) käsiteltägists,museums and other scientific väksi. Ko~aisin myös ohessa ki~oitinstitutions: ;alvors:divers and their ~tajan ~käsityksen että organis-ati~n~ -;5 essential fo~ the ei ole: mitään toimivaltaa rustailla protection of ul)de~~er cultural meripelast~ssääntöjä.

. '"

Kirjoituksessa ei pohdita lainkaan millaisten esineiden löytöjen talteen saamisella on todellista kulttuurihistoriallista tarvetta eikä ki~oittaja ilmeisesti ole vaivautunut edes lukemaan artikkelia Vrak och Gamla Skatter? Minkäänlaisia rajanveto-ongelmia ki~oittaja ei näe. Mihin tarvitaan kymmeniä tuhansia samanlaisia esim. tiiliskiviä, joita saattaa olla lastina.) M.ainittakoon ohessa että 'i . Erkki Hollo Helsingin Yli._O~)Jst()sta on katsonut teoksessaan ITlf>änstöölkeus (1990 s. 291) hylkuuluviksi esineiksi aluksen kiinteät}. sisustuksen (ns.aineososat). Rajanvetoa Hollo suosittaa vetäfpään.s~ perusteella voidaanko jo~:tin'rakenneosa poistaa alusta vaingoittamatta. Hollo tuntuu päättelevän että muut esineet ovat Mui_naismuistolain 16 §:n mukaisia lu• nastettavia esineitä. Ki~oituksessa toteaa että "virkistyssukellukset" ovat sallittuja ilmanlupia mutta esim. systemaattinen va10~ J· atvideokuvaaminen on kiellet-""';!yä: Millä perusteella? Mitä on syst emajlttinen kuvaaminen? Jos kuvaaminen ei ole systemaattista onko se sallittu? Jos kuvaa systemaattisesti hylkyjä esim. viistokaikuluotaimella tai muulla jä~estelmällä (esim. ROV) pinnalta käsin onko se Ki~i~tty?"" Entä. jos haluaa dokumentoida hylyn valokuvaamalla tai piirtämällä sen virkistyssukelluksen yhteydessä? Mikä on ki~oituksessa väitetyn kuvauskiellon suhde emo elinkeinovapauteen? Lehden 2/200 I pääkirjoituksessa mainittiin Finnskärissä ensimmäiset havainnot tehneiden turkulaissukeltajien kohtelusta ja mm. rikostutkinn~sta. Viranomaisten menettely oli kyseenlaista sen valossa että löytö lopultil tulkittiin irtainlöydäksi. Muinaismuistolain irtaimia esineitä kos-

kevan pääsäännön (16 §) mukaan astian löytäjän on viipymättä toimitettava esine sellaisenaan puhdistamattomana löytöön liityvine tietoineen museovirastolle, Lainkohdan sanamuodon valossa löytäjä voi toimittaa kaiken löytämänsä irtotavaran Museovirastoon, Ko, säännön perässä on kuitenkin tarkennus: jos löytöpaikalla on kiinteää muinaisjäännöstä ei löytö paikkaan saada kuitenkaan "enempää koskea", Merimuseon omassa ilmoituslomakkeessakin kysytään myös mahdollisista näytteistä, Ehdoton kajoamiskielto ei siis näytä Muinaismuistolain sääntöjen valossa olevan lain sisältö missään tapauksessa, Kirjoituksessa katsotaan, että hyvä mieli on riittävä palkinto hylkyä etsivälle vapaaehtoiselle sukeltajaryhmälle, Ki~oituksessa ei pohdita kuitenkaan syvällisemmin sitä kuka kantaa vastuun jos sukelluksen yhteydessä sattuukin onnettomuus ja joku esim. vammautuu vaikeasti? Entä jos etsintäalus törmää huolimattoman navigoinnin seurauksena toiseen alukseen ja aiheuttaa vahinkoa? Kuka on vastuussa oleva laivan isäntä? Kuka maksaa? Ki~oituksessa ei ole edes pohdittu valtion vastuuta sopimuksista, joka määräytyy yleisten velvoiteoikeudellisten perusteiden mukaisestiValtiolla ei ole erityisasemaa sillä perusteella että se toimivaltasäännösten määrittelemissä rajoissa käyttää julkista valtaa, Julkisyhteisö ei voi yksipuolisesti käyttää julkisoikeudellisiin sääntöihin nojautuvaa päätösvaltaansa pyrkiäkseen vapautumaan sitoumuksistaan tai lisätäkseen yksityisen sopijapuolen vastuuta, Esim Vrouw Marian tapauksessa on kyse yksityisoikeudellisista perusteista, Ki~oituksessa esitetyt kannanotot eivät anna puolueetonta kuvaa tosiasioista eivätkä mielestäni ole järjellisessä suhteessa todellisiin panostuksiin" Esimerkiksi ki~oitukses­ sa mainitaan loppupuolella Vrouw Marian löytäjien saaneen kunnian hylyn löytymisestä ja viitataan heille myönnettyyn mitaliin, Jos joku sukeltajista olisi esim. vahingoittunut löydön yhteydessä, olisiko mitali kenties annettu merimuseon tutkijan nimiki~oituksella varustettuna? Montako kertaa muuten löytäjien nimi on esim, mainittu Merimuseon kotisivuilla Vrouw Marian tarinan kohdalla? Oikea vastaus: ei kertaakaan, ~ Jussi Kähäri Vrouw Marian löytäjien asiamies


Sain mainoksen missä esiteltiin sukeltamista Viron alueella hylyissäja muissa mielenkiintoisissa kohteissa. Koskajuttu vaikutti todella mielenkiintoiseltaja houkuttelevalta päätimme tutkia asiaa hiukanjayllätyksiä löytyikin enemmän kuin halusimme.

Infoisku Suomenlahden etelärannalta Virossa ei hylyille sukelleta Tällä hetkellä ulkomaalaisella ei ole mitään laillista tapaa sukeltaa Viron aluevesillä oleville hylyille. Jokainen mahdollinen sukellusmatkata~ous pitää sisällään laittomat sukellukset.Viron museovirastosta kerrotaan että neljällä virolaisella sukelluskerholla on lupa sukeltaa hylyille, mutta lupa koskee vain kerhojen virolaisia jäseniä, ei ulkopuolisia eikä ulkomaalaisia. Jos Viron museovirasto saa todisteita siitä että sukellusluvan saanut kerho ha~oittaa turismisukelluksia niin se ryhtyy toimenpiteisiin kerhoa vastaan. Kovia ukaaseja, mutta tarpeen. Viron meriarkeologia on tällä hetkellä kaksi Viron merimuseon tutkijaa ja heidän pieni tutkimusaluksensa.Tällä henkilökunnalla ei paljoa tutkita, eikä etenkään siksi että merimuseoIta puuttuvat konservointimahdollisuudetTällä hetkellä Viron meri museo tekeekin hylkykartoitusta, hylkyjä etsitään ja paikallistetaan sekä ki~ataan hylkyrekisteriin.

Kansallinen perintö tulee säilyttää Jokaisen merimuseon jokainen meriarkeologi suhtautuu sangen nuivasti ajatukseen että ulkopuoliset kävisivät penkomassa ja "putsaamassa" hylkyjä ennen kuin ne on tutkittu. Samaa kantaa edustaa Viron valtio joka on säätänyt asetuksella erittäin tiukat hylkysäädökset. Asetuksessa "Uppunud laevade ja nende riistmete (vrakkide) uurimise, Lilestöstamise ja kaitse korraldaminen 26.6.1994, ylipäänsä kielletään hylkyjen etsintä, tutkiminen ja nostaminen ilman museoviraston eri lupaa. Ulkomaalaisia koskee lisäksi 4§ jossa sanotaan: "Ulkomaalaiset voivat ottaa osaa ainoastaan museoviraston luvalla jä~estettävistä Viron tieteellisten tutkimuslaitosten tai museoiden meriarkeologisista kaivauksista ja Vesiteiden viraston kontrollin alaisista vedenalaisista töistä".

Hylkysukellusluvan saanut sukellusseura ei ole asetuksen tarkoittama tieteellinen tutkimuslaitos tai museo, joten sen ulkomaalaisille jä~estämät sukellukset ovat laittomia. Tällä hetkellä ainoa tieteellinen tutkimuslaitos tai museo jota tässä asetuksessa tarkoitetaan on Viron meri museo. Se ei järjestä hylkysukelluksia. Asetuksen 5§ määrittelee lisäksi "sukellusvarusteet (hengityslaitteet)" niihin asioihin joidenka tuomiseen maahan tarvitaan eri lupa.

Ei sukellus ole laitonta. Mutta muuten saa Viron vesillä sukellelIa aivan nonnaalisti. Paitsi että ulkomaalaisen pitää muistaa ilmoittaa kaikista sukelluksistaan etukäteen Viron merivartiostolle.llmoittamattomat sukellukset voidaan ääritapauksena tulkita vakoiluksi. Merivartioston säädökset ovat suunnilleen samat kuin Suomessakin, samoin rangaistukset. Onhan Viron rajavartioston rakentamisessa otettu oppia ja saatu koulutusapua juuri Suomen rajavartiostoltaViron merivartiosto tulkitsee lisäksi kaiken ulkomaalaisten tekemän hylkysukelluksen liiketoiminnaksi. Viron merivartiosto ei lähde oletuksesta että joku hyvää hyvyyttään sukelluttaa ulkomaalaisia hylkyyn, vaan sukelluksen järjestäjän katsotaan ha~oittavan liiketoimintaa johon tarvitaan asianmukaiset luvat. Tähän tulkintaan kannattaa kiinnittää huomiota jotta oma varustus tai tukialus ei joudu takavarikkoon laittoman matkatoimistotoiminnan yhteydessä. Maassa jossa jopa alumiiniset sähköjohdot varastetaan pylväistä, tienviitat katoavat ja viemärin kansia varastetaan romuraudaksi myytäväksi on olemassa suuri vaara että "aarteenetsijät" keksivät Viron hylyt, ryöstävät ne ja myyvät saaliinsa meriantiikin keräilijöilleVaara on sitäkin suurempi sillä päin-

vastoin kuin Ruotsissa tai Suomessa ovat Virossa hylyt vielä koskemattomia. Neuvostoliitossa ei pahemmin veneilty saati sitten sukelleltu ja siksi hyIyissä on paljon tavaraa. Lisäksi Viron rannikkovedet ovat matalia ja kivisiä, hylkyjä on paljon. On olemassa historiallinen perintö jota pitää ja kannattaa suojella.

Suhteita kannattaa vaalia Toisaalta, Viron merimuseon pääarkeologi Vello Mäss toivottaa suomalaiset meri arkeologian harrastajat lämpimästi tervetulleeksi, tosin vasta sitten kun meri museo saa konservointitilat. Kun sellaiset saadaan, alkaa hylkyjen tutkiminen ja siinä harrastelija-meriarkeologit ovat suuri apu. Tosin kaikista "meriarkeologeista" ei meri museolla ole hyviä kokemuksia. Sen yhteydessä toimi meriarkeologianklubi joka lopetettiin koska klubilaiset olivat kiinnostuneita vain sukeltamisesta. He eivät viitsineet perehtyä edes siihen minkä vuosisadan hylkyyn nyt oltiin sukeltamassa. Merimuseon tutkijat turhautuivat sellaisten turistien kuljettamiseen jotka eivät olleet edes kiinnostuneet siitä mitä sukellukseIlaan näkevät ja lopettivat toiminnan. Historiasta kiinnostuneet, alaan perehtyneet, todelliset meriarkeologian har-

rastajat ovat sitten aivan eri asia ja heidän kanssaan meri museo on tulevaisuudessa kiinnostunut ylhteistyöstä. Ensi kesänä ei ole siis yhtään laillista mahdollisuutta harrastaa hylkysukellusta Virossa. Viron museovirastossa myönnetään että ehdoton kielto ei ole hyvä ratkaisu ja siellä harkitaan joidenkin "sukellushylkyjen" avaamista yleisölle.Tälle kesälle se ei kuitenkaan vielä onnistu, sillä asia vaatii organisointia ja lainsäädäntötyötä. Samoin tulevaisuudessa Merimuseo alkaa omat kaivauksensa ja ottaa varmasti ta~otun harrastelija-arkeologien avun vastaan. Ennen kuin näin käy. hylkysukelluksia tullaan varmasti edelleen ta~oamaan suomalaisille sukeltajille, sillä aina kun on kysyntää on myös ta~ontaa. Ja aivan varmasti retken ta~oaja vakuuttaa kaikkien tarvittavien lupien olevan kunnossa. Miten on käytännössä, se kannattaa varmistaa sillä ainakin huhtikuussa Viron museovirasto,Viron merimuseo ja Viron merivartiosto vakuuttivat etteivät he ole myöntäneet eivätkä tule myöntämään yhtään hylkysukelluslupaa ulkomaalaisille.Aina ei jää kiinni, mutta jos ongelmia tulee niin nyt on erinomaisen hyvä tilaisuus päästä varottavaksi esimerkkitapaukseksi jolla peloteIlaan pois laittomia hylkyturisteja. ~ Antti Sarasmo ASK Hepula ry.

Eesti Meremuseeum meriarkeologian osaston johtaja Vello Mäss Pikk 70 10133 Tallinn VIRO p. +372-6411409 vello@meremuuseum.ee Hylkyasetuksen mukaan ulkomaalaiset voivat sukeltaa hylylle vain virolaisteR tieteellisten tutkimuslaitosten ja museoiden tutkimusten yhteydessä ja Merimuseo on tällä hetkellä ainoa tutkimuslaitos tai museo jota asetus tarkoittaa.


Merisaukkojen naisjaosto - Saukottaret - perustettiin 27.9.1970. Perustava kokous pidettiin Kokkolan "kuplauimahallilla", jossa oli paikalla II naista. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Eija Soininen, sihteeriksi Hilkka Santamaa ja rahastonhoitajaksiTyyne Junkala. Onnellisena seikkana voidaan todeta, että "siskosakissamme" on yhä perustajajäseniä tiiviisti mukana, ja uusia Saukottaria olemme saaneet ilahduttavasti vuosien varrella mukaan. Saukottaret perustettiin tukemaan Merisaukkojen toimintaa, ja olemme onnistuen toiminnassa monin tavoinVuosittain olemme antaneet lahjashekin, sekä lisäksi olemme kannustaneet nuoria kilpailumatkojen sekä -varusteiden hankinnassa.

Perinteitä vuosien varrelta Vuosikokouksessa me Saukottaret valitsemme "hupiklubin", johon kuuluu yhdessä Merisaukkoja ja Saukottaria. Klubi vastaa ohjelmasta ja illan onnistumisesta juhlissamme.

Vuosittaisia tapahtumia on kahdeksan; Palma-päivä koko perheelle sekä keväällä kastajaiset uusille sukeltaj iI le ja "nappula-kurssilaisille". Nuorisoleirin muonitamme kesäisin. Kesäkausi päättyy Kuutamotanssiaisiin Mustallakarilla ja syksyllä paistamme kerholla lättyjä ja makkaroita kaikille Merisaukoille. Olemme myös vuosittain osallistuneet Naistenmessuille "rahan kiilto silmissä". Perinteisen pikkujoulun lisäksi vie-

Ei 00 meiän tämme myös koko Merisaukkoperheen pikkujoulujuhlaa joulupukin kera. Joulun avauksen saamme Merisaukkojen kanssa yhdessä uimahallilla vietettävässä kynttiläuinnissa, jossa tarjoamme torttukahvit. Aiemmin oli myös pienet joulupussit lapsille. Kesäisin huolehdimme m/sVirven ja kerhotalomme puhtaudesta ja kahvituksesta. Lisäksi autamme merisaukkoja erilaisissa tempauksissa ja talkoissa sisulla ja sydämellä.

Kuvassa Saukottaret yllään Wellamokankaasta, eli tiiviistä musliinista itse ompe/emamme vaatteet päähineitä myöten.

Tänä päivänä Kokoonnumme edelleen joka viikko kertomaan kuulumisia ja pitämään huolta ainakin toisistamme. Enää ei ole mahdollisuuksia niin paljon juhlien jä~estelyihin, sillä varikot ja asekoulut ovat kadonneet ja ravintolat eivät välitä jä~estäjistä. Ajat muuttuvat mutta me vain pidämme yhtä ja olemme kasvaneet

yli 30 vuoden aikana mahtavaksi naisporukaksi. Olemme apuna edelleen silloin kun tarvitaan, muuten joka keskiviikko "parannamme muolimaa". Meillä onkin mottona: "Ei 00 meiän voittanutta, ei 00 eikä tuu". Terveiset Kokkolan naisjaostolta ~

Kaarina

Vaasalaisen sukeltamisen vuosikymmenet tää sukeltajan helposti hö-

. ;;;;;;;;;---=iiiiillt-t ristämään korviaan. Niin, että missä kohtaa takertuu ... Ami Piilikangasta ja Seppo Seppeliniä yhdistää partiolaisuus, merivartiosto ja am-

Vaasalaisuus on yhtä kuin meri. Erityisesti Sukeltajille. Vaasalaiselle sukeltamiselle ( tyypillistä on, että sukeltamaan ei väm:ämättä lainkaan lähdetä. Avovesikausi kuluu veneessä tai mökillä, ja siellähän tietysti ovat sukellusvarusteet mukana. Joten vaasalaiset elävät normaalia vapaa-aikaa ja pulahtavat vesiin siinä lomassa. Kun puhutaan vaasalaisista herroista Ami Piilikangas, Åke Rosing ja Seppo Seppelin, ovat yhdistäviä tekijöitä sukeltamisen lisäksi meriarkeologia ja merenkurkun historian tutkiminen erityisesti vedenalaisesta näkökulmasta. Merenkurkusta löytyy jonkin verran hylkyjä, mutta itse merihistorian tuntemus on myös tärkeää ja arvokasta perinnettä, jota vaalitaan. Arvokasta lisää tuohon tuntemukseen ja kohteiden löytämiseen on aina saatu paikallisilta kalastajilta. Harmillinen verkkojen takertuminen pis-

Seppo sanoo: "Veneily ja sukeltaminen on ollut yksi kokonaisuus ja osa meidän elämää".

Åke, kolmikon keskimmäinen

Ja sitten se seniori

Åke Rosing ei ole sukeltanut vuoden 1985 jälkeen, mutta sitä ennen sitäkin enemmän. Ensimmäisessä seurassaan,vaasan Delfiineissä hän toimi kouluttajana monta vuotta sekä pelasi uppopalloa. Olipa vuoden verran

matti, palomies, joten heillä on samanlainen ns. virkamestausta.

Merivartija Vaasasta Seppo Seppelin aloitti sukeltamisen 1973 merivartioston tehtävissä. Monenmoisissa virka-apuna pyydetyissä sukelluksissa hän on ollut mukana. Nuorena hän jo kasvoi kiinni sukeltamiseen. Seppo touhusi iät ja ajat Salon Jaskan kanssa seuratoiminnassa, ja myöhemmin he ohjasivat tämän päivän nuoria. Sepon sukellustaustoihin kuuluu tiivis yhteistyö viranomaisten kanssa pelastus- ja tutkimuspalvelun muodossa. Ja, kuten

~i!!!55!Egas

Tuota hommaa Åke ei itse ole kokeillut, mutta pinta-avustajana hän on toiminut monet monituiset kerrat.

J

peräti seuran puheenjohtaja. Seuran refJeäminen kahtaalle tapahtui 1982 ja Åke siirtyi Bothnia Gulf Diversiin, jossa toimii kouluttajana edelleenkin. Vaasassa tunnetaan myös sukeltaminen kaskivarusteilla, jopa jäältä käsin.

Ami Piilikangas on ollut alun perin palokunnan sukeltaja. Sukeltamisen hän aloitti 1956 paikkeilla. Ami oli perustamassa Vaasan Delfiinit -seuraa. Opettipa hän seuran ensimmäisenä kouluttajana aikoinaan Eka Metsävuoren, Salon Jaskan ja Rosingin Åken sukeltamaan. Meriarkeologian museon kanssa Amilla on ollut vilkasta yhteistoimintaa. Projektina oli mm. Vestkustenhylky, joka kuljetti hevosia ja matkustajia Ruotsiin. Meren äärellä, mökillä Valassaaren lähellä Ami mielellään seurailee lintujen elämää, sillä mökin läheisyydessä on sekä kalasääsken että merikotkan pesä. Amin haasteista suurin on 1700-luvulta peräisin olevat kaleerilaivat. Niitä on ollut seitsemän, ja kateissa on edelleen kaksi. Ryssänsaareen on haudattu venäläisiä - jossain lähipoukamissa laivojen pitäisi olla! ~ LK

kuvat herrojen albumeista


TOSI SUKELTAJILLE! Lahjaksi tai omaan käyttöön.

Oheiset hinnat sisältävät alv:n. Korut ovat kuvissa luonnollisessa koossa. SEURAT JAYH KYSYKÄÄ TARJOUSTA!

SPECTRO-WORLD Tel./fax (09) 325 6256 Mobile 0400 609 571 e-mail: harry4@saunalahti.fi Tilaukset

SIIRRY LÄ PIMÄÄNI KUN OSTAT

~1f~i~"Ir-puvun

Saat sen • irto tai klintohupulla • tarvittavin lisävarustein • lisäksi KUIVAPUKUKURSSIN tai sopivan lisävarusteen • materiaali on 3mm puristettu TI-neopreenl

KAMERANNIDEON VESI KOTELOT Veneilijöille, kanoottiretkille, surffaukseen, sukeltamiseen 10 metriin vesitiiviit elastiset kameroiden vesikotelot. Pitävät kamerat kuivina kovissakin pärskeissä tai uidessa ja sukeltaessa.

A ••

ta

, , - \\ DIVE CENTER ~.V

PAANAKEDONK. 18 PORI GSM 0500-596 152

ilåi)l·

• KURSSIT

marl!l~ --

Å

• SUUNTO

Hinnat:

490; - 1950; Maahantuonti ja myynti:

Katso kuumat

TARJOUSPAKETIT WWW.PORIHAlLl.COM

FOTO BÖGELUND Eteläranta 20, 00130 Helsinki

p. (09) 633 838, fax (09) 628 653 e-mail.jarmo.mustonen@fotobogelund.fi


Tehtävärata kuutti-ikäisille eli Norppaohjaajat koulutuksessa Nuori Suomi ohjaajien monipuolinenjatkokoulutusviikonloppu vietettiin tänä vuonna Kouvolassa. Eri puolilta Suomea koulutukseen saapuneet innokkaat ohjaajat pääsivät viikonlopun aikana niin oppimaan, kuin ha~oittelemaan opettamisen jaloja taitojakin.Alleki~oittaneelta on edelleenkin selvittämättä, miksi ensi avussa kylki asentoa sanotaan natoasennoksi ja mistä nimi tulee, mutta ehkä selvrtän sen 'Team Asenteelle" sitten ensikerraksi ... Haasteelliseksi tehtäväksemme saimme viikonlopun aikana ryhmissä suunnitella mini-Norpparallin. Suunnittelu tapahtui ensin paperille ja sitten kokeilimme sen toimivuutta käytännössä altaalla. Tehtävän vaikeimmaksi osuudeksi osorttautui rallin budjetin suunnrttelu. Heidi Hietasen budjettioprt tulivat ilmeisen tarpeeseen. Jos ensimmäiset ehdotelmamme norpparallien budjeteiksi olisivat päässeet käytännön toteutuksen tasolle saakka olisivat voineet norpat syödä ralleissa melko yksipuolista ruokaa ja jä~estelyt olisivat olleet muutenkin hieman ... pelkistetyt.

Kloorintuoksuisen lauantai päivän vietimme altaassa. Kertasimme perusvälinetaitojamme, sekä ryhmässämme mukana ollut räpyläuintitarturiTimo Suominen kertasi meille uintitekniikorta. Luulin osanneeni uida siihen saakka, mutta epäilys aIkoi hiipiä mieleen Timon mallikkaiden esimerkkien jälkeen. Erityisesti perhosuinti tuotti suurimmalle osalle ryhmäläisistä pienoisia vaikeuksia ja kuten yksi kurssilaisistamme osuvasti totesikin olevansa perhosuinnissa vielä "toukka-asteella". Mutta mrten se menikään ...oppia ikä kaikki! Jännitystä päivään tarjosi kuuttiikäisille suunniteltu tehtävärata, jos-

sa tehtävänämme oli pelastaa pienet ankat uppoavasta laivasta.Ankat kukkuivat (?) hädissään ämpäreissä veden alla, josta meidän piti ne sukeltaen pelastaa. Niiden kukkuuhuudot kaikuivat srtten vielä illallakin hotellimme käytävällä. Kaiken muun touhuilun lisäksi viikonlopun parasta antia oli toisten norppaohjaajien tapaaminen, kokemusten vaihto, sekä uusien piristävien ideoiden saaminen omaan norppatoimintaan. Heti kurssin päätyttyä aloimmekin jo suunnitella seuraava tapaamista. Riikka Leppänen,Jyväskylän DelfiinitRy

Uusia Norppaohjaajia Kuusankosken Nuori Suomi -ohjaajakurssi 2.-4.2.2001 Aaltonen Cilla Vainio Maj OjalaTiina Ojala Katri Haanpää Tiina Siukola Nico Helminen Tapio Hyvärinen Antti Jouppi Juha Apilasaho Pi~o Sivunen Matti Lotta Toni AutioAki

Murena Murena Sukellusseura H20 Sukellusseura H20 Sukellusseura H20 Mäntän Seudun Urh.suk. Mäntän Seudun Urh.suk. Heips/Sukellusjaos Heips/ Sukellusjaos Längelmäveden Sukeltajat ry. Sukellusseura Hydromania Sukellusseura Hydromania Sukellusseura Hydromania

Kouvolan Nuori Suomi -ohjaajakurssi 20-22.4.2001

Penttilä Anita Laine Anu Härkönen Tuulia S~ä Petri Männistö Leo Laine Susanna Oja Joona Hyvärinen Antti ouppi Juha Leppänen Riikka Salmela Hanna

Tampereen Urh.suk. Tampereen Urh.suk. Piensämäen Urh.suk. Keuruun Urh.suk. Keski-Uudenmaan Suk. Keski-Uudenmaan Suk. Keski-Uudenmaan Suk. HEIPS/Sukellusjaos HEIPS/Sukellusjaos Jyväskylän Delfiinrt Rauman Laitesukeltajat

Lehtinen Aleksis Kuittinen Vesa Metsäjoki Harri Kärkkäinen Anu Suominen Timo

Rauman Lartesukeltajat Rauman Lartesukeltajat Rauman Lartesukeltajat Kesku-Uudenmaan Suk Sukellusseura Vesikot

Lappeenrannan Nuori Suomi -ohjaajakurssi 4.-6.5.2001 Mika Sinkko Sami Väistö Eero Lehtonen Pyry Nousiainen Wilhelm Grotenfelt Jenni Koskivuori Sini Käsnänen Nelli-Maija Lehtonen Ma~o Markkanen Tomi Saarinen Jari Rutanen Jarkko Tuominen Heikki Turunen Ta~a Raivio Outi Knuuttila Liisa Napari Anssi Suuronen Anni Pykäläinen Eugen Kotaviita Joanna Heistaro Joonas Immonen

Calypso ry Calypso ry Imatran Urheilusukeltajat ry Imatran Urheilusukeltajat ry Kuhan Häntä ry Kuopion Urheilusukeltajat ry Kuopion Urheilusukeltajat ry Kuopion Urheilusukeltajat ry Kuopion Urheilusukeltajat ry Kuopion Urheilusukeltajat ry Nastolan Sukellussuunnistajat ry Nastolan Sukellussuunnistajat ry Nastolan Sukellussuunnistajat ry Raahen Mursut ry Raahen Mursut ry Saimaan Norpat ry Saimaan Norpat ry Saimaan Norpat ry Tampereen Urheilusukeltajat ry Urheilusukeltajat ry Urheilusukeltajat ry


Valtakunnallinen Norppaleiri 26.-29.7.2001

IIKadonneen Sammon

Metsästys

II

Järjestetään Vilppulassa, Peltolan luomutilalla, Ajosjärven rannalla. Majoitus on teltoissa ja pienimmät pääsevät sisämajoitukseen. Peltolan luomutilaan voi etukäteen tutustua heidän kotisivujensa kautta osoitteesta: http://personal. ph point. netlpeltola Leirillä tietenkin saunotaan, sukelletaan ja uidaan, diskoilIaan, opetellaan ensiaputaitoja ja varsinkin - etsitään se KADONNUT SAMPO! Leirin aikana järjestetään Nuori Suomi-ohjaajakurssi, josta lisätietoja voi kysellä liiton toimistosta tai Maarelta 050-5549081 . IImoittautumiset leirille seuroittain kesäkuun loppuun mennessä liiton toimistoon kirjallisesti. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä; -

nimi seura syntymäaika Norppa vai ohjaaja mahdolliset ruoka-allergiat ja/tai lääkitykset

Leirin hinta on 600mklnorppa.

LIIKKUVA KESÄ -materiaali ILOISEEN KESÄTOIMINTAAN KAIKILLE LASTEN OHJAAJILLE UUTTA LIIKUNTALEIKKI KOULUN TEKIJÖILTA Liikkuva Kesä -materiaali on pieni pala Liikuntaleikkikoulua kaikkien ohjaajien käyttöön. Materiaali on kehitetty tukemaan ohjaajien työtä liikunta- ja urheiluseuroissa, yhdistyksissä, leireillä, päiväkodeissa ja kaikissa muissa lasten liikunnan paikoissa. Materiaalissa on ideoita noin 4-8 -vuotiaiden lasten kesäliikunnan toteuttamiseen tai uuden Liikkuva Kesä -toiminnan käynnistämiseen. Sopii myös Liikuntaleikkikoulujen toiminnan jatkoksi kesäkaudella. TILAA OHJAAJAN OPAS KÄYNNISTÄ KESÄINEN LlIKUNTAKERHO LAPSILLE! Ohjaajan materiaalissa on 15 tuokiomallia eri teemoista:Viriketunnit (mm. perusliikkeitä), palloilu, seik-

kailu ja uinti. Osa tunneista on yhteistunteja vanhempien kanssa. Mukana on myös erilaisia toteutusmalleja kesätoiminnan käynnistämisestä. Materiaalin voi tilata edullisesti; 180 mk.

LASTEN MATERIAALI Lasten liikunnallinen tehtävävihko vie iloisia liikkumisvinkkejä kotiin ja antaa lisäarvoa toiminnalle. Lasten tehtävävihon tarroineen voi tilata ryhmän lapsille hintaan 20 mklkpl.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset Nuori Suomi Puh. 09-3481 2002 Ohjaajan ja lasten materiaalin tilaukset SLU myyntipalvelu 09-3481 2291

Tiedustelut leiristä voi osoittaa Simo Haapalalle joko puhelimella, 0400-771068 sekä 034742472 tai sähköpostilla, simo.haapala@phpoint.net TERVETULOA! MÄNTÄN SEUDUN URHEILUSUKELTAJAT RY Järjestävä seura

SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU

TAIDETTA LUONNOSTA Suomen luonto ta~oaa paitsi upeita liikkumisympäristöjä, niin myös materiaalia ympäristökasvatukseen. Lasten kanssa touhutessa luonnon raaka-aineita voi hyödyntää monin tavoin.Tässä yksi vinkki vaikkapa liikuntaleirin iltaohjelmaan: Leikataan kullekin lapselle pala hienoa santa paperia (saa rullina rautakaupoista).Tehtävänä on yksinkertaisesti piirtää luonnon väri aittaa hyödyntäen; väri tarttuu kasvinosista santapaperille hankaamalla. Hämmästyt kun huomaat miten paljon värejä Suomen luonnosta löytyy! Taiteiluhetken lomassa voidaan kerrata, mitä luonnossa saa tehdä ja mitä ei. Jokamiehenoikeuksiin kuuluu poimia ma~oja ja maahan pudonneita oksia ja käpyjä, mutta oksia ei saa katkoa eikä kasveja repiä juurineen maasta. MarjutJoensuu Liikunnan ja Urheilun Ympäristöhanke. SW


Kuraa räpylöihin!! Palkintoja!! Nyt vesiluontoa tutkimaan!

Biosukellus on piirtein sukeltamista sen vuoksi, että tietomme vedenalaisesta luonnosta lisääntyisi. joko biologien ammattityönä tai harrastuksena. Alan edistämiseksi on olemassa seura nimeltä Biosukeltajat ry., joka julistaa nyt kaikille sukeltajille avoimen MITALVIK-kilpailun Suomen vesiluontokohteiden kartoittamiseksi. Legendan mukaan Mitalvik on kristaliivetinen hiekkapohjainen laguuni jossakin Sipoon saaristossa, Mitalvikin kartanon mailla. Tilusten omistajat Herbert ja Adalmina von Mitalvik ovat luonnonystävinä rauhoittaneet paikan rikkaan eliö-

lajiston. Lahdelmassa kerrotaan olevan Pohjolan ainoa pyöriäisten kutupaikka ja elävien trilobiittien yhdyskunta (yleensä niiden uskotaan kuolleen sukupuuttoon). Paikan tuntee jopa Guinnessin ennätysten ki~a, jonka mukaan Mitalvikin rantojen valtavat rakkolevävallit ovat "maailman ainoa rantaan huuhtoutunut luonnonmuodostelma, jonka voi nähdä kuusta". Siis harvinaisuuksia kuhiseva paikka, jossa jokainen haluaisi sukeltaa.

MIten TAavallisessa ... jokainen sukeltaja on käynyt Mitalvikissä, sanan eri merkityksessä. Oikeasti MITALVIK on nimittäin lyhenne sanoista Miten TAvallisessa Lätäkössä Voikaan Ihminen Käydä! Leikkimielisen kisa pyrkii rohkaisemaan ihmisiä kertomaan muille, ja taltioimaan

tietoa juuri siitä sukelluksesta, jossa "ei ollut mitään erikoista", mutta joka silti voi olla jollekin muulle, vaikkapa aloittelevalie toverilie, hyödyllinen. jokainen korallilaguuni on jonkun koti maastoa, ja jokaisen lähilutakko tai sukellustyömaa voi sisältää kauempana asuvalle kiinnostavaa tietoa. MITALVIK-kisa on suunnattu yhtä hyvin märkäkorvaisilIe snorklaajille tai ei-biologeille, joille ensimmäinen ahven tai kolmipiikki on huumaava biokokemus, kuin huippututkijoille, joille kirpun uintijälki kertoo suoraan sen lajin, iän ja terveystilan. Koska tietoa kertyy vähitellen, on kisa voimassa toistaiseksi, eli sitä pyritään jatkamaan tulevinakin kausina. Kun seuraavan kerran raahaudut kotiin, mietipä matkan luonnontieteellinen saalis: Näitkö elaskaparven hyppivän pinnassa Oulun edustalla?Vai onko ainoana saaliinasi märkä puku, kuraiset räpyIät ja uupunut ajatus, Miten TAvallisessa Lätäkössä sitä Voikaan Ihminen Käydä?

Kummassakin tapauksessa dokumentoi käyntisi muiden (vahingon-?) iloksi pienellä MITALVIK-tiedotteella näin: - Kerro lyhyesti MISSÄ JA MILLOIN sukelsit, sillä tarkkuudella että joku toinenkin löytää paikalle kuvauksesi perusteella. Paikka voi olla suolaista tai makeaa vettä. Pääkohteena on Suomi, mutta ulkomaisistakin kohteista voi tiedottaa. - Tiedotteen pitäisi sisältää JOTAKIN HYÖDYLLISTÄ BIOLOGISTA TIETOA kohteesta (eliölajlstoa, biotooppikuvausta, rehevöitymistä tms.), ja myös lyhyen yleisarviosi lahdesta/järvestä/luodosta tms. biosukelluspaikkana. Yhtään harvinaisuutta ei tarvita, mutta tietysti niitä saa olla. Anna nimet sillä tarkkuudella kuin pystyt. eli spesialistin tekemiä mikroskooppimärityksiä ei tarvitse hankkia. - Lähetä viestisi joko sähköpostilla Biosukeltajat ry:n listalle (biosukeltajat-lista@helsinki.fi), otsikolla MITALVIK-pai-


kan nimi, esim. "MITALVIK-Ahvenpuro", on luvassa ainakin sukellusaiheisia PALtai ki~eellä, osoitteella Biosukeltajat ry. KINTOJA! Sukellusliike Finn-Suit (HelPL 17 (Arkadiankatu 7),000 14 Helsin- sinki.Turku) tukee kilpailua lahjoittamaigin yliopisto. Kauden 200 I raportteja la hyödyllisiä palkintoja. Ehkäpä muitakin otetaan vastaan vuoden loppuun asti. palkintoja on tulossa. Koska kyseessä Laita mukaan nimesi ja täydet yhteys- on leikkimielinen kisa, ne voidaan jakaa tietosi, sekä mielellään seura jossa toi- vaikkapa tieteellisimmälle, säälittävimmit. mälle ("turhin reissu mutta tulipahan - Biosukeltajat ry. tallentaa kisaan lähe- tehdyksi"), tavallisimmalle tai hauskimtetyt tiedotteet. Seuran hallitus arvioi malle raportille. Tyyli on siis vapaa. ne talvella ja päättää jatkotoimista. Eh- Ohessa on tavallisen raportin malliksi käpä tiedoista alkaa syntyä myös biosu- todellinen tiedote Vihdin Tuohilammelkellustoiminnan "levinneisyyskartta", jon- ta. ka avulla voidaan kohdentaa huomiota Hauskoja vesielämyksiä kaikille! ~ vähemmän tutkittuihin alueisiin. teksti Jouni Issakainen,Turku - Mitä sitten kisasta voittaa? Mitalia ei lu;ouni.issakainen@kolumbus.fi vata, mutta maineen ja kunnian lisäksi ..:-___k_u_l.\_a Markku Laurikainen Esimerkkiraportti MITALVIK-kisaan: "MITALVIK-Tuohilampi: Paikka: Uusimaa, Vihti, Tuohilampi. Otalammen kylän pohjoisreunalla n. 1 km:n mittainen soikea järvi. Ainoa kätevä pääsy eteläsivuHa Orion Oy:n koulutuskeskuksen pihateiltä, joista läntisin ulottuu rantaan. Firmasta saanee luvan jos kiltisti pyytää. Käyty 7.5.01Iounaisrannalla. Kuvaus: Matala, ruskeavetinen järvi, ympärys lähinnä kangasmetsää, osittain peltoa ja suota. Näkyvyys vajaat pari metriä. Pohja paksun ruskean humuspatjan peitossa, siinä ei elonmerkkejä. Näkyvä elämä keskittyi suorannan törmään, joka laski suoraan n. 1msyvyyteen. Siinä liikkui melko runsaana kahta isoa limakotilolajia (Lymnaea stagnalis eli piippolimakotilo ja L. peregra eli muunnoslimakotilo) sekä isoja punaisia vesipunkkeja (Umnochares?). Törmän kasvinjuuriin oli kiinnittyneenä myös useita vesiperhosten toukkia (Limnephilus?), jotka olivat rakentaneet suojakoppansa ristikkäin sekalaisista kasvinpätkistä ja siemenistä. Rannan lepikon alla olevassa matalassa, lehtikarikkeisesaa poukamassa oli useita n. 1 cm:n kokoisia vaaleita, kuperia simpukoita, joissa kyhmy oli keskellä (Sphaerium comeum?). Kasvit olivat vielä piilossa. Kaloja en nähnyt mutta paikallisten ihmisten mukaan järvessä asuvat ahven, hauki, särki, kiiski ja ruutana. Arvelisin tavalliseksi karuksi, happamaksi ylänköjärveksi. Jouni Issakainen'

IXUS X-l

aativissa olosuhteissa sinun on luotettava regulaattoriisi. Aivan kuten Dr. Stephanie Schwabe luottaa Apeksiinsa tunnetujen Bahaman Blue Holenja Black Holen luolatutkimuksissaan. Kylmissä olosuhteissamme Apeks on osoittautunut luotettavaksi reguksi sen kuivan jäätymissuojansa, 2. vaiheen lämmönsiirtimensä ja Venturi-säätimensä ansiosta. Kaikissa Apeks-regulaattoreissa on elinikäinen takuu. Tee sinäkin turvallinen valinta. Apeks.

NvI AIIeks TX50D

+ AIIeks TX40 octo

Ta~ous

R'''''Jj''~~

Seikkailijoiden sukua Vedenalainen kuvaus 5 m syvyyteen.

2.990.-

voimassa seuraavan lehden ilmestymiseen saakka .

- uutta ajattelua

PRO-2000:n safaisuus on sen semi-wing-rakenteessa; siinä yhdistyvät siipiliivin ja perinteisen takkimallisen liivin hyvät ominaisuudet. PRO-2000:n nosteenjakautumisen voit säätää sukelluksen aikana! PRO-2000 on mukava päällä sen rinkkamallisen hihnaston ansiosta. Integroidut painotaskut, veto-ketjulliset taskut, maskitasku, takataskut, runsaasti vahva 1000 denier Cordura-materiaalisiinä SeacSubin resepti onnistuneelle Iiiville!

Ei ihme, että DIVER-Iehden lukijat valitsivat PRO-2000:n VUODEN TUOTTEEKSI

Kevyt. Kelluva. Iskunkestävä. APS-kamera - kolme kuva kokoa.

Canon www.canon.fl

Imaging across networks

Näfli>esvä@en §, e42(i)(i) N!:lr'l::'lIt::\,'IXI Puh. 0S-2243§S(i), 040(!)-5S3866. Fax 06-2243670


KäymiseYl arvoisia paikkoja Saaristomerellä

Borstö

-turvasata

Tämä on kertomus saaresta, ei niinkään saarelaisista. Koska henkilöt syntyvät elävät ja kuolevat Saari on ollut aikojen alusta, nytja vielä meidän jälkeemmekin. Borstö, borttesta ön, kaukaisin saari, kuten sitä sijaintinsa puolesta on nimetty. Nauvon kunnassa saaristomerellä sijaitseva Borstö on viimeisimpiä renkaita siinä ketjussa, jonka luonto muovasi Hankoniemen ja Kökarin välille. Saaret muodostavat ikään kuin suojamuurin etelänpuolelle merta vastaan. Samaan ketjuun kuuluvat muinoin kuninkaallisella käskyllä poltettu Jurmo, Borstö,Vänö ja Hiittinen. Tätä jo viikinkien käyttämää idäntietä kyntävät nykyisin uljaat lasikuituristeilijät. Muinainen idäntie rakentui noin päivämatkan päässä toisistaan olevien suojasatamien sarjasta, joihin oli pakko jäädä tuulta pitämään viikoksi, jopa pidemmäksikin ajaksi.Turvapaikoista muodostui näin eräänlaisia keskuksia, joissa vaihdettiin tietoja ja kokemuksia. Kun vihdoin tuulet kääntyivät, päästiin taas jatkamaan matkaa seuraavaan turvasatamaan, ja voimme vain kuvitella, miltä laivan kapteenista tuntui, kun hän saattoi kiinnittää aluksensa yöksi kovaan, pettämättömään kallioon tai laituriin. Vuosien saatossa kertovat monet kadonneet laivat ja hylyt niistä rohkeista merimiehistä, jotka uhmasivat merta ehtimättä koskaan turvasatamaan. Borstö oli yksi näistä turvasatamista. Saaren suojaan on mahdollista tulla sekä lännestä että idästä.Yanha väylä kulkee aivan saaren pohjoisen puolen rantaa pitkin. Varsinainen satama jää saarten väliin, eteläpuolella olevaan salmeen. Mitkään kovin suuret alukset eivät

ole satamaa voineet käyttää, koska sinne avautuvat väylät ovat matalahkoja, mutta eiväthän ne hansakauden laivat niin kovin suuria ja syvällä kulkevia olleetkaan.Antakaamme kuitenkin menneiden aikonen merenkulkijoiden olla omassa rauhassaan ja palatkaamme saareen. Idästä päin satamaan saavuttaessa on oltava tarkkana. Väylää eivät viralliset merikartat edes tunne. Pienoiskarttaki~at ohjaavat pitkin reittiä, joka kymmenien saarten ja luotojen välistä kulkee kohti turvallista ja kaunista satamaa. Kesällä satamaan tultaessa kiinnittää huomiota suuri erilaisten talousrakennusten määrä, joka kauniisti levittäytyy mastomeren takana oleville luodoille ja rannoille. Niiden takana näkyy oikealla hallitsevana punaiseksi maalattu vanha rakennus, Södergård, josta on sitten myöhemmin lohkottu Strandgård. Seuraava suuri rakennus, jonka yläosa on maalattu vaaleaksi, on Norrgård, josta taas on lohkottu takana näkyvä Nygård, Muut rakennukset ovat näiden päätilojen varastoja, vajoja, pajoja ja t ies mitä, mitä saariston taloudessa tarvitaan. Kiinnitämme veneemme tällä kertaa vasemmalla keltaisten vajojen edessä olevaan laituriin. Maksamme vapaaehtoisen laituri maksun, ja niin on muodollisuudet suoritettu. Ei aivan, kaksi velvollisuutta meillä on vielä edessämme. jo kaukaa, luotojen välistä seikkaillessamme, huo-

masimme saaren korkeimmalla kohdalla aivan kuin kynnen pystyssä kalliolla. "Kynsi" osoittautuu kuitenkin lähemmäs päästyämme vanhaksi puusta veistetyksi laivan keulakuvaksi, "Borstö Gummaksi". Se on joskus kauan sitten jäältä löytynyt muisto tapahtuneesta onnettomuudesta. Kukaan ei muista, koska tämä varhaiskeskiaikaista naista esittävä figuuri on saareen tuotu saati sitten laivaa, jonka keulapuomia se on joskus kauan, kauan sitten kannattanut. Toinen velvollisuus, jota ei saa lyödä laimin, on tutustuminen saaren museoon. Pariin vajaan on kerätty ja jä~estetty näytteille esineitä, joita vuosien saatossa on lähes omavaraisessa taloudessa tarvittu. On raskaita hyljepyssyjä, käsin kudottuja verkkoja, taidokkaita pienoismalleja ja suuri määrä muuta tavaraa, joka on huolellisesti talletettu nykypäivän ihmiselle nähtäväksi. Hiljaiseksi menee nykyinen veneilijä, joka ostaa köytensä kaupasta, katsellessaan köydentekolaitetta, jolla ennen teht iin kaikki saarella tarvittavat köydet, tai höyläpenkkiä, jolla ennen höylättiin ja muotoiltiin erikokoisiin tynnyreihin ja silakkanelikoihin tar-

vittavat köydet. Kaikesta huomaa, että museota hoidetaan ja vaalitaan rakkaudella; se ei ole nykypäivän ihmisen rakkautta tavaraan, vaan kunnioitusta esi-isien tekemälle työlle ja nöyryydelle luonnon edessä. Rannassa, ostettuamme maistiaisiksi Saaristomeren parhaat savustetut kampelat, ja mikäli meitä onnistaa saamme kurkistaa hiljaiseloa viettävään kalasavustamoon. Kalasavustamolta lähtee polku, joka vie ensin kaivolie ja sitten niittyjen poikki Bybergetille, jonka rinteestä meillä on mahdollisuus löytää lähes täydellinen "Jatulintarha", kivi latomus, jonka tarkoitusta ei vielä ole onnistuttu ratkaisemaan. Näitä latomuksia tavataan pitkin rannikkoamme aina Merenkurkkuun saakka, ja useimmiten lähellä on vanha kalasatama tai turvapaikka. Monta eri


teoriaa on näidenkin kivien ympärille luotu, mutta lopullista varmuutta niiden alkuperästä ei ole saatu. Vanha asutus kun ei meille salaisuuksiaan paljasta. Saarella risteilevien polkujen varsilta saattaa katajikon juuresta löytää vanhaakin vanhempien kivijalkojen jätteitä. Nykyiset rakennukset ovat saarelaisten mukaan 1700-luvulta, ja jo rapautuneet ja metsittyneet kivijalat ovat vielä muutama sata vuotta vanhempia. Näin ollen voidaan saaren kiinteän, yhtäjaksoisen asutuksen historia viedä ainakin kolmesataa vuotta taaksepäin. Löytyyhän saarelta toki muutakin: viime sodan aikaiset bunkkerit ja tykkipoterot kertovat omaa kieltään toisenlaisista ankarista oloista, jotka ovat saarelaisia koetelleet Nykyaika on muutenkin saapunut saarelle. On rakennettu suuri ja ko-

mea yhteyslaituri, on tuotu automaattipuhelimet ja säännöllinen huoltoalusliikenne, mutta kuten saarelaiset sanovat "kolmekymmentä vuotta liian myöhään". Elämä saarella on kuin yhteysaluslaiturilta lähtevä tie, sekään ei johda minnekään. Saarelaiset muuttavat mantereelle, ulkosaaristo ei viehätä nuoria muuta kuin kesällä.Jäälakeudelta on vaikea leipäänsä ottaa. Paljon puhutaan saariston uusasuttamisesta ja ties mistä. Mutta tosiasia on, että ulkosaaristo autioituu. Me olemme kuitenkin kiertäneet saaren, olemme katselleen Borstö Gumman kanssa laskevaa aurinkoa, olemme seuranneet Jatulintarhan kierteistä polkua, olemme kepillä kaivaneet vanhaa kivirauniota niityn kupeessa ja olemme museossa saaneet katsauksen menneeseen elämänmuotoon. Ehkä nämäkin hetket ovat meille jotain antaneet ja mitä meri meille kertookaan, kun hiljennymme kukin omassa nurkassamme nukkumaan. Kertooko se meille mitä huomenna tulemme kokemaan vai kertooko se meille uusia salaisuuksia, jotka pakottavat meidät aina uudestaan ja uudestaan liikkeelle ulkosaariston luodoille ja vanhoille turvapaikoille. ~

- uutta ajattelua

PRO-2000:n salaisuus on sen setm-wing-rakenteessa;siinä yhdistyvät siipiliivin ja perinteisen takkimallisen liivin hyvät ominaisuudet. PRO-2000:n nosteen jakautumisen voit säätää sukelluksen aikana! PRO-2000 on mukava päällä sen rinkkamallisen hihnaston ansiosta. Integroidut painotaskut, vetoketjulliset taskut, maskitasku, takaLa".l\.UI.,l U11"<1<:t..:>U· D-renkaita, vahva 1000 denier Cordura-materiaali - siinä §eiJ~,- SeacSubin resepti onnistuneelle liiville!

§UU Ei ihme, että DIVER-lehden lukijat valitsivat PRO-2000:n VUODEN TUOTTEEKSI! Eikä se ole edes hinnalla pilattu... Nonn. 3.340,00, nyt TARJOUS

2 890 •

_

Ota yhteyttä , lähetämme v-2001 kuvaston/hinnaston!

teksti Eka Metsävuori kuvat Leena Koivumäki

Borstön Gumma seuraa korkealta kallioita merellä kulkijoita ja mahdollisia saareen rantautuvia veneilijöitä.

Borstö

THE DIVER'S WATCH Satin-finished stainless steel case. Cambered, scratchresistant sapphire crystal, antireflection coated on both """'l1lI_-';# sides. Water-resistant to 500 m (approx. 1700 feet). Satin finished stainless steel bracelet with built-in extension system. Mechanical movement: self-winding mechanical design with ball-bearing-mounted rotor (Eterna invention). 25 jewels. Date window at 3 clock. Black luminous dial with luminous hands. Ratcheted unidirectional bexel, minute graduations, luminous guidemark.

- Karttalehti 711 - Koordinaatit 59°51,1' 21 °58,3' - Yhteysaluslaituri, ei välttämättä jokapäiväistä liikennettä (0400-320096 Y/A Fiskö) - Yleisöpuhelin - Vierasvenelaituri. Avoin I tuuli lIe - WC ja Pidä Saaristo Siistinä ry:n roskapiste - Museo - Merenkulkijoiden muistomerkki - Borstön Gumma - Sodanaikaisia tykkipoteroita - Kappale Saaristomeren kauneinta luontoa

:.

Eterna Monterey

Maahantuoja: Kultakeskus Oy Kellotoimisto puh. 03-65711,faksi 03-6161520, www.kultakekus.fi

39


Raahessa Nuori Suomi -paikallistuki on mennyt oikeaan paikkaan!

Kuka opettaa ketäkin?

Mitä tarvitaan, jotta saadaan pystyyn toimiva lasten sukellus-ja uintikerho?

Ensiksi tarvitaan tietenkin innostunut ja toiminnasta kiinnostunut henkilö, joka panee homman pyörimään ja innostaa muitakin aikuisia asiaan. Elikkä tässä tapauksessa kolmen norppaikäisen äiti, peruskoulun opettaja Eeva Pietilä.Toiseksi kokenut sukelluskouluttaja, Erland Forsen, jolla on sukelluksen asiatietämys ja koulutuskokemus hallinnassa. Kolmanneksi henkilö, jolla on oikeat suhteet liittoon, jotta paikkakunnalle saadaan Nuori Suomi -koulutus, elikkä Matti Harila. Joukkoon liittyivät vielä sukelluskaverit Satu, Pauliina, Kalle ja alleki~oittanut Puskaradio ja lehti-ilmoitus teki tehtävänsä. Vajaan vuorokauden kuluessa oli 28 innokasta raahelaista, pattijokista ja pyhäjokista lasta ilmoittautunut. Raahen uimahallin henkilöstö antoi auliisti apuaan ja tilaa kerhon toiminnalle. Näistä aineksista sopivasti leipomalla saatiin Raahen seudulle perustettua Norppakerho, joka on koko talven kokoontunut uimahallilla kerran viikossa.

Näin sitä toimitaan Kerhotunnit ovat olleet hyvin vaihtelevia sisältäen uima-, sukellusopetusta, leikkejä ja pelejä. Kuukausit-

Norppatoimintaa raahelaisittai n tain on ollut jokin teema, kuten syyskuussa uimataidon kehittäminen, tammikuussa kuntokuukausi, huhtikuussa pelastaminen ja pelastautuminen. Kerran kuukaudessa on pidetty hallirallityyppinen kerhoilta rastiratoineen, tai vaikkapa on pelattu "Norppakorttipeliä" ts. lapset vetävät korttipakasta tehtävän ja toimivat sen mukaan. Tällöin kortti on määrännyt vaikkapa rakentamaan jääkiekoista mahdollisimman korkean tornin altaan pohjalle, toimimaan remonttireiskana Mursujen verstaalla tai uimaan Harilaa, käärmettä, Mika Häkkistä, nyrkkeilijää, merenneitoa ja muita vastaavia tyylejäVoi arvata, että altaassa oli melskettä ja roisketta, kun lapset toteuttivat mielensä mukaan kyseisiä uimafantasioita! Samantyyppisiä korttitehtäviä käytettiin lämmittelynä alkuvuodesta pidetyssä vanhojen Mursujen, laitesukelluskurssilaisten ja norppakerholaisten yhteisessä hallirallissaVanhat Mursut eivät luovuudessaan ollenkaan hävinneet lapsille, esimerkiksi puheenjohtaja Hautamäki ui loistavasti viulistia ja Barbia sekä imitoi uppotukkia. Hallirallissa jouduimme mm. kuljettamaan upotetun kanootin ympäri palloa altaan

pohjalla pienillä tavarakärryillä, suorittamaan pussijuoksua lastenaltaassa, kantamaan pariamme selässä uima-aitaan poikki. Rallin lopuksi käväisi meitä tervehtimässä merenneito koko uhkeudessaan.Aivan tuli altaan reunalta katsellessa mieleen Homeroksen tarinat joissa seireenit houkuttelivat viattomia merimiehiä.

Tästä tykätään Toisinaan aivan hämmästyy siitä, mikä lapsia miellyttää. Esimerkiksi hengenpelastusjaksolla suoritettu vaatteet päällä -uinti oli osasta lapsia niin mukavaa, ettei vaadittu 50 metriä riittänyt vaan uitiin 200 tai 250 metriä, kunnes joku ohjaaja alkoi jo toppuuttelemaan. II-vuotiaan Lauran mielestä hallirallit ja korttitehtävät ovat olleet kerhon hauskimpia asioita, mutta huippujuttu oli se, kun pääsi kokeilemaan ohjaajien kanssa oikeilla sukelluslaitteilla sukeltamista. Laura aikookin suorittaa laitesukelluskurssin heti, kun ikä sen sallii. Laura on I I muun kerholaisen kanssa talven aikana suorittanut ensimmäisen vapaasukellusluokan, joten unelma kohti laitesukellusta on hyvällä alulla.

Kerhon kuopuksen, 8-vuotiaan Millan, mieleen on jäänyt joulukuusen koristelu altaan pohjalla ja sen vieressä löhötellyt joulupukki sekä valkoinen rotta, jonka Milla onnistui sukeltamaan joululahjakseen. Kevään ohjelmassa on vielä retki, joka suuntautuu Pudasjärvelle, missä käymme uimassa kahtena päivänä ja yövymme yhdessä.Tämä retki on samalla kauden päätöstapahtuma, jossa kerholaiset saavat mm. Norppatodistukset. - Erityisesti mieltäni on ilahduttanut Raahen uimahallilta saatu tuki, sekä vanhojen Mursujen ymmärtäväinen suhtautuminen nuorisotoimintaan. Mahtavan tunnustuksen saimme Nuori Suomi - paikallistuen muodossa.5000 markalla olemme hankkineet monenlaista tavaraa sukellustehtäviin.Vain uppopallot ja monoräpylät tuntuvat olevan kiven alIa Suomenmaassa, kertoo Eeva Pietilä. - Näillä kannustuksilla ja osaavan ohjaajaporukan kanssa on hyvä suunnitella tulevaisuutta. Joskus mietin, että kumpikohan se vie, pää vai häntä? Kuka opettaa ketäkin? pohdiskelee Eeva lopuksi. ~ teksti Matti Pietilä kUllat Erland Forsen


Meiltä märkäja kuivapuvut, tule tutustumaan

Raahelainen merenneito koko uhkeudessaan. Kerhotoiminta on völistö myös totista puurtamista. CMAS-:j> - teoriakoe menossa. Armin ja Sadun yhteissukellus.

Ohjelma HylkY.sukellusta. savusaunaa. saarielämää ym. ) Majoitus Veneessä. mökeissä. teltoissa. Hinta 150mklhlö. sis. paineilman. venekyydit ja telttamajoituksen. Varustus Sukellusvarusteet. makuupussi. eväät...

'

Mukaan leirille otetaan 20 sukeltajaa ilmoittautumisjä~estyksessä.

Kokoonnumme pe. 13.7.2001 klo. 17.00 kerhon majalle Lapaluotoon ( sijaitsee Lapaluodon no kaila kalasataman vieressä. ) IImoittautumiset ja tiedustelut Arto Karihtala p. 0400 989217 arto.karihtala@luukku.com Erland Forsen p 050 5328284 Jä~estäjä

Urheilusukellusseura Mursut Ry http://members. surfeu.fi/mursutl

;

Pohjoisranta 2, 00170 Helsinki Puh. (09) 622 55 44 Fax (09) 6220 1333 www.divein.fi


KUN MITTARI SAMENEE Sameissa vesissämme on näkeminen aina rajoitettua.valoa on vähän ja maski rajaa näkökenttää. Siihen kun vielä lisää mittareitten pienet merkinnät ja ikänäön vaikutuksen, ollaan tilanteessa ettei konsolillisesta kalliita välineitä enää ole hyötyä. Monia konsteja on kokeiltu mukana kuljetettavaa suurennuslasia myöten. On viritelty silmälaseja maskin sisään ja yritetty liittää mittarien päälle fresnelin linssejä ym. suurentavaa. Usein tällaiset ratkaisut ovat olleet vähintään hankalia. Varsinaisia optiikkamaskeja on myynnissä vain miinusnäköihmisiä varten. Kuitenkin vain ani harva selviää yli 45 vuotiaana ilman pluslaseja tarkoista hommista. Silmiini sattui mainos DiveOptx nimihirviöllä markkinoitavista irtolinsseistä, joista luvattiin paljon. Pelkästään nimen keksijän kirjoitustaidottomuuden tähden suhtauduin mainoksen lupauksiin epäilevästi: - Helppo käyttää

- Kiinnitetään vedellä lasin sisä- tai ulkopinnalle -Voidaan välittömästi maskin lasille asettamisen jälkeen asemoida helposti. - Pysyvät hyvin kiinni - Voidaan silti irrottaa helposti -Tarttuvat uudelleen yhtä luotettavasti - Luonnollisesti hoitavat päätyönsä suurentamisen moitteettomasti Asensin linssit kaksi-ikkunaisen maskin sisäpuolelle.Yritin parhaani mukaan noudattaa ku~asti käännetyn ja alkukielelläkin puutteellisen käyttöohjeen neuvoja. Pesin käteni, lasin ja linssit miedolla astianpesuaineliuoksella ja huuhtelin hyvin haalealla vedellä. Asetin linssit kovera puoli alaspäin ja painoin ne kiinni lasiin. Ne siirtyivät pinnalla helposti haluttuun paikkaan ja asentoon. IImakuplia ei jäänyt väliin. Kuivumisajan ennen ensimmäistä käyttöä tulee olla vähintään 36 tuntia. Sen mentyä lähdin sukeltamaan.

Tulos ei tyydyttänyt, mutta se ei ollut linssien vika. Ne suurensivat kuten pitikin, mutta kaksi lasinen maski pakotti asettamaan ne aivan liian kauas toisistaan. Linssit pitäisi kiinnittää siten, että niiden keski kohdat ovat pupillien kohdalla Se edellyttää yksilasista maskia, jossa nenäosa ei ole liian leveä eikä jatku kovin ylös. (esim. pakkauksen kuvassa linssit ovat aivan liian kaukana toisistaan) Tuli siis kokeiltavaksi kuinka lupaus helposta irrotettavuudesta ja uudelleen kiinnityksestä täyttyy. Otin maskiin hieman vettä ja työnsin linssin reunasta kevyesti kynnellä. Linssi irtosi ehjänä ja vahingoittumattomana. Uusi kiinnitys toiseen maskiin onnistui sekin. Siinä ne nyt istuvat ja mittarit näkyvät taas. Normaali veden koukkaus merestä, lasille sylkeminen ja syljen tasoittami-

nen eivät ole irrottaneet niitä. Ulkopuolista asennusta en sentään uskaltanut kokeilla, sen verran suolainen hinta linsseillä on. Vaikka vesi suurentaakin näkymää puolen diopterin venran, vaikeampien olosuhteiden takia kannattaa valita yhtä vahvat linssit kuin lukulaseissaankin käyttää. Kokeilemani DiveOptx linssit (1,5 diopt.) täyttivät siis lupauksensa oikein hyvin.

DiveOptx pikalinssit Valmistaja. Neoptx ine USA Edustaja Suomessa: OY Nepto Sub

AB Voimakkuudet: I ,5-3,0 1/2 diopterin välein ~ Hinta 400 mk Antti Saarnio

P ÄIJÄNTEELLE SUKELTAMAAN!! JUOTAVAN HYVÄ P ÄIJÄNNE, VIET Ä V ÄN HYVÄ SUKELTAA.

TUKIALUKSEMME MS LINDA ODOTTAA SINUA JA RYHMÄÄSI ETELÄ-PÄIJÄNTEELLE, SOITA JA VARAA MATKASI

LAHDEN SVKELLVSKESKVS, VW ACTIONS OY

10111 TAI Hill IElIITÄ. '.b.B4."!0 841, wn.bestserville.ft

YHDYSK. 39 15200 LAHTI PUH. 03- 733 1181 , FAX. 03- 733 1180 OSMo0500- 437 175 E.MAIL actions@SaunalahtiJi

Sukella Kaatialassa - yövy Aholankankaan leirintäalueella! - 11 mökkiä, osassa WC, 49 petiä - retkeilymaja, 7 huonetta, 31 petiä - 29 vaunupaikkaa sähköllä - 2 rantasaunaa, hiekkaranta - siisti WC-suihkurakennus, N I M - kysy kompressoripalvelusta lisää! Camping Aholankangas, Kirkkotie 25, 63100 Kuortane, 06-5254104


PURUUESI SAIMAAN KIRKKAIN HELMI

KUNNIA

V Sukellusretket ja leirit

v Avantosukellukset

Kunnia sille, jolle kunnia kuuluu.Yatanen nosti maijaa ja mörisi edellä siteeraamallani tavalla. Maljan noston aihe oli tällä kertaa se, että seuramme täytti pyöreitä vuosia.Tarkkaan ottaen kyseinen väistämätön tapahtuma oli vielä puolen vuoden päässä, mutta tietäen rakkaan liittomme byrokratian ja etenkin kokemuksemme postin kulun tilasta nykyisin, olimme päättäneet pitää ajoissa sen kokouksen, jonka päätimme edellä selostettuihin maljoihin. Kokouksen aiheena oli se kenet tulee palkita jollain tavalla heidän tehtyään mikä mitenkin paljon uhrautuvaa työtä rakkaan harrastuksemme hyväksi. Pronssimitaleista selvisimme vähällä.Yatanen tiesi kertoa, että niillä sopii muistaa seuralaisten mielestä hyödyksi olleita jäseniä. Panimme rajan siihen, että on maksanut jäsenmaksunsa tarpeeksi kauan, ja on joskus tehnyt jotain kerhonkin eteen. jäsentietokoneemme antoi tulokseksi 15 jäsentä Yksinkertaisesti ehdotimme heitä kaikkia. Hopeamitali on ja huomattavasti mutkikkaampi juttu. Saajan piti olla toiminut harrastuksemme yleiseksi hyväksi myös seuran ulkopuolella. Pitkän pohdinnan jälkeen löysimme viisi sellaista, jotka olivat käyneet erilaisissa sukeltajatilaisuuksissa; Liiton talvipäivillä, kouluttajakurssilla, piirikokouksessa (siitä oli jo tosin aikaa) liiton kevätkokouksessa ja museovirastossa. Päätimme ehdottaa näitä. Kultamitalia emme edes harkinneet. Liiton korkein kunnia oli langennut jo yhdelle seurassamme ja ajattelimme, että se riittää seuraavaksi puolivuosisadaksi. Sukeltajaritarin arvo, eli niin kuin se liiton pumaskan mukaan kuuluu, ansioristin mahdollisesta saajasta käytiin kummallinen hieronta. Kukaan ei voinut ehdottaa ketään, sillä ainoa siihen edes joten kuten sovelias oli Vatanen ja hän istui kuin tatti paikallaan. Sain hänet lähtemään lupaamalla ta~ota parit huurteiset viereisessä pubissa. Siksi en tiedä mitä toiset päättivät tai mitä perusteita he olivat löytäneet. Ilmeistä näin palattuani, että he olivat päättäneet ehdottaa Vatasta, vaikka kukaan ei voinut sanoa sitä ääneen. Tulin siinä ajatelleeksi, että näinköhän nyt homma oli kunnolla hanskassa. Onnistuin mielestäni muotoilemaan riittävän pyöreän kysymyksen, etteivät huomaisi: - Ei tarvitse sanoa nimiä, mutta oletteko te nyt varmasti muistaneet kaikkia, jotka jotain ansaitsevat? kysyin todella painokkaasti. Ei onnistunut. Puheenjohtaja älykkäänä sammakkona oivalsi heti mistä kenkä puristaa: - Älä yhtään hätäile. Sinulle on päätetty lahjoittaa rasiallinen Ananas-karkkeja.

Ananas

II'Kalastusretket v Saaristoristeilyt Runsaasti jääkauden muovaamia kohteita

PURUUEDEN RETKEILY Kesälahti

p. 0400-778 439 timo. tynkkynen@puruvedenretkeily.inet.fi http://personal. inet. fi/palvelu/puruvedenretkeily

SEEMAN KOMPRESSORIT KAIKKIEN KOMPRESSORIMERKKIEN HUOLLOT VARAOSAT SUODATIIMET TÄ YITÖLETKUT TÄ YITÖLIImMET AKTIIVIHIILET, KOSTEUDENKUIVAINAINEET JA KOMPRESSORIÖLJYT PIENPAKKAUKSISSA. OY DIVETECH LTD RATASKUJA 1 03100 NUMMELA

PUH. (09) 2224700 FAX (09) 222 2571 GSM 040 505 1146

E-mail: jouko.askola@divetech.fi


••

i

ESPOO - FORSSA - HEINOLA - HELSINKI- HÄMEENLINNA - JOENSUU - JYVÄSKYLÄ - JÄMSÄ - KAJAANI - KOUVOLA - KUOPIO

Perusvälineet

HIN ASTO

Perusväline setti sis. maskin, snorkkelin Mares umpik. räpylät Umpikanta räpylät Playa, Stratos ym. Avokanta räpylät Blades, Reeflex, Idea 3 Maskit Abyss, Idea, Look, Asia, Deep Optiikkalinssit maskiin 1 kpll Snorkkelit Star, Air, Flex Purge, kaikki Valomaski

~ ~

c<:

~

lI

UJ

c<:

UJ

~

Kompressorit

450,200,400,200,100,50,500,-

I

t=

Liivit ja pullot

:so

Oceanic Sute 2, kevlar Protour Speleo Krio NTX Pro IST-5000 12 L teräs 200 bar (porsas) 12 L teräs 300 bar 8 L teräs 300 bar 15 L teräs 200 bar (porsas) 10 L teräs 300 bar Tuplapullot 200/300 bar

I

~

l/) I

~ ~

~

o o ~ o c.. a;:

oc..

2000,2500,2000,1000,1000,1000,1300,1600,1600,1600,1600,3200,-

Regulaattorit

Mares Abyss MR 22 200/300 bar Jetstream 300 bar Cyklon 300 bar Spiro Arctic jäätymissuojalla 200 bar Apex TX-50 Servere 200/300 bar Spiro Ranger 200 bar Oceanic Delta Sub-zero Oceanic Gamma DX-3 Omega DX-3

~

-' ~

o

t=

I

:s

2200,1700,kysy! 1800,1800,800,1500,1500,1500,-

Laitepakettitarjoukset

I

oa:: o :J

(sis. pullo, liivi, regu, octo, combo) Arctic 200bar./300 bar Apex 300 bar Abyss 22 300 bar Seaman 300 bar Storm 200 bar Oceanic Delta

::.<:

5300,5300,5700,5300,3900,5900,-

Painovyöt

Seaquest haulivyö taskuilla Seaquest pikalukolla Seaquest perusvyö Lyijypainot 1,2,3,4 kg

200,100,50,15,-kg

I

:sQ l/)

~

-, I

:J :J

EHKÄ SUOMEN EDULLISIN SUKELLUSVÄLlNEKAUPPAl

Bauer Mariner 200/300 bar, bansiini Bauer Capitano 200/300 bar, bensiini Bauer Junior 200/300 bar Utilus 10 200/300 bar Mariner 300 bar, sähkö Kaeser 240 200/300 bar Subair 300 bar Happianalysaattori Automaattinen Bauer vesi poisto L & W 160, sähkö L & W 190, bensiini L & W 300/450 sähkö Bauer suodatin Mariner L & W suodatin 300/450

42000,38000,18000,30000,40000,40000,36000,2500,10000,28000,30000,60000,200,400,-

Valaisimet

Tekno Pro 50 W ladattava Oceanic UK-1200 15 W/30 W Strobo-vilkku/SL 4 UK-6 Tekno Speleo Laser Stick

1600,1600,600,200,300,1800,100,-

Metallin etsimet

Fisher 10 Pulse Perässä vedettävä. Säde 4 m Fisher 6 Pulse Fisher CZ -20 Fisher Gold Bug. Kullan etsintään Fisher 1280

28000,5000,6500,5900,5000,-

Puukot

Polar iso 1ST Ranger Keramic puukko Jakoavain puukko

250,200,150,200,100,-

Octot

Arctic Apex TX-40 Apex TX-50 1ST Conshelf 22 Jetst

800,700,800,400,250,800,-

Mittarit ja combot

Combo sis. paine ja syvyys mittarin, kompassi 800,Combo sis. paine ja syvyys mittarin 600,Kompassi ranne SK-7 kysy Painemittarin letku 200,Painemittari 350,Syvyysmittari 250,Ponymittari Apex 250,-

l/)

Z

UJ

o-, I

« z Z

::J

Z

UJ

KAUPALLISET EHDOT: käteiskauppa, matkahuolto tai postiennakko, Posti/matkakulut lisätään hintoihin. Hinnat sisältävät ALV 22%. Takuut/korjaukset: WASSER SPIELEN. Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään. TUOTEKUVIA NETlSSÄ: http://members. tripod. com/- wasser_spielen

UJ

~

I

ESPOO - FORSSA - HEINOLA - HELSINKI - HÄMEENLINNA - JOENSUU - JYVÄSKYLÄ - JÄMSÄ - KAJAANI - KOUVOLA AUTO:


ESPOO - FORSSA - HEINOlA - HELSINKI - HÄMEENLINNA - JOENSUU - JWÄSKYLÄ - JÄMSÄ - KAJAANI - KOUVOlA - KUOPIO

,.

r---------------------------------------------------------------------------~ ~ Tietokoneet Spyder Favor Airlux 300 bar Suunto Suunto EON 300 bar LUX Stinger Suunto Solution Alpha Suunto Favor PC-Interfaee + ohjelmisto Benemee + PC Vyper XTC-100 Data + Nitrox Alfa Nitrox Bene Nitrox Copra Varustekassit 1ST Super Pae W Deepsea iso reppumalli 1ST Traveloe reppu Sukelluspuhelimet Buddy Phone STX-1 00 langaton pinta puh. Buddy Phone Agan sovitteella Buddy Phone Original Varaosat Mares Kello 200 m Mares Paineilmaharppuuna Citizen Promaster OMER harppuuna, iso Narukela 100 m AGAn Paineletku Paineilma hälytin Regulaattorin ja mittarin letkut

2000,kysy kysy kysy kysy kysy 750,990,kysy 3000,kysy 1900,990,kysy 400,500,300,5900,2500,3500,500,600,450,900,400,300,300,150,-

Liivin letku Pullovyö Henkari kuivapuvulle Oeton suojus Letkun pidike Oeeanie lippalakki Letkuadapterit Merkkipoijut Sukeltajan lippu KelaA-reel Kuivahanska 5-sormi, lämminvuori Adapterit letku Pulloventtiili Tuplapulloventtiili Reguletku 2, 10m

100,100,100,20,20,50,40,100,50,400,300,40,250,500,300,-

Puvut Seeman 7 mm neopreeni Omer Mares Titan 7 mm Shortie 3 mm lyhyet lahkeet ja hihat Jumpsuit 3 mm Aretie hansikkaat 6,5 mm Aretie kengät 6,5 mm 5-sormihansikas 3 mm Viking Pro kuivapuku kumi 1000 Ursuk A1 Polar 905 + aluspuku Viking ext Viking aluspuvut alk. Aluspuku Finfill

1000,1000,1500,400,600,200,200,100,5500,3500,4200,3500,400,700,-

Kokokasvomaskit Aga MR 2 + Buddy Phone Keltainen silikonimaski, letku, langaton puhelin Teehnisub Seuba full mask blaek kumi Seuba full mask silikoni

SUKELLUS KAUPPA-AUTO Soita autoon

050 517 83 51 EHKÄ SUOMEN EDULLISIN SUKELLUSVÄLINEKAUPPA !

): I

::j

oC r-

C

o::<

o o, );

c

~,

Ul

C

o

): I

::j

,

~

"0

rn rn

:;0

,

-i

C

:;0

A

C

,

§ 6000,1300,300,400,-

:;0

~

c

Ul

rn

Ul

o o , (3 ~

~, :r: rn

Z

o

):

,

:r: rn

Ui Z

zs

:r:

~'

rn rn

Z

!::

Z Z

» orn I

L-

-..:

- Helsingissä joka keskiviikko klo 13 - 19.00 -Turku-Tampere-Kouvola kerran kuussa - Muualla sopimuksen mukaan

Z

Ul

C C

' UUSI PYSÄKKI Espoon Otaniemessä ~, keskiviikkona klo 13-19 ~ ~----------~--------------------------------------------~ ):, ESPOO - FORSSA - HEINOlA - HELSINKI - HÄMEENLINNA - JOENSUU - JWÄSKYLÄ - JÄMSÄ - KAJAANI - KOUVOlA AUTO:


Viitaten SUSLn varapuheenjohtaja Mika Pohjoisen kirjoitukseen "Sukellusta banaanivaltiossa" (Sukeltaja-lehti/Helmikuu 2001)

Ylpeä liitostani? Liittomme 1. varapuheenjohtaja, Mika Pohjoinen vuodatti julki tämän lehden helmikuun numerossa niin mauttoman ja viranomaisia mollaavan mielipiteen, että jäsenyys tässä organisaatiossa suorastaan hävetti. On ymmärrettävää, että voimaan astunut aluevalvontalaki oli monelle meistä veden alta lähes vapaasti elämyksiä etsimään tottuneista pettymys, mutta sellaista se nyt vaan sattuu demokratioissa tämä elämä joskus olemaan.Aina ei kaikkea ratkaista juuri siten, kuin itse haluaisi. Sen kanssa on opittava elämään. Se miten pettymyksensä julkituo on jokaisen oma asia, mutta kun puhutaan virallisen jä~estön Ua sen jäsenten) nimissä, tulisi edes pyrkiä käyttämään jonkinasteista harkintaa. Millaisia reaktioita 1. varapuheenjohtaja arvelee herättäneensä viranomaisissa ki~oittamalla: "Asiassa ryhdistäytyneet sotilaat ja poliitikot

voivat nukkua yönsä rauhassa, kun 20 000 potentiaalista maanpetturia ja rikollista on saatu ennalta ehkäisevällä perusoikeuksien rajoituksella pois pelistä". Nämä hänen mainitsemansa sotilaat ovat tarvitsemiamme lupia myöntämässä ja poliitikot tulevaisuudessakin monia, meitäkin koskevia asioita päättämässä. On varmaan upeaa ja ennen kaikkea helppoa jatkossa asioida näiden tahojen kanssa SUSL:n nimissä. Jos joskus sattuu (vaikka ei tietenkään pitäisi) haveri, jossa lähin tarvittava painekammio löytyy esimerkiksi Upinniemestä, kannattanee keskustelu Sinua auttavien sotilaiden kanssa avata viittaamalla I.varapuheenjohtajamme liittomme nimissä esittämiin upeisiin ajatuksiin. Kun asioimme minkä tahansa viranomaisen kanssa, meidän varmasti kannatta kiillottaa hänen jo etukäteen liitostamme saamaa kuvaa siteeraamalla vaikkapa Mika Pohjoi-

sen tekstin seuraavaa kohtaa: "Nyt kannattaa siis todella hakea lupia, mahdollisimman monipuolisesti ja kaikille niille hylyille, matalikoille, saarten rannoille yms. joissa vain

voitte kuvitella sukeltavanne tulevan kauden aikana." Sillälailla ... ja haloo!! ~ Jarmo Riku Riikonen Helsinki

PS. Ei, en ole sotilas enkä puolustusvoimien palveluksessa. En ole myöskään viranomainen. Olenpahan vain sukellusta harrastava ja liittomme varapuheenjohtajan lapsellista purkausta paheksuva maamme voimassa olevia lakeja parhaani mukaan noudattava kansalainen.

PAINOVYÖPANKKI Muistithan, että Suomen Urheilusukeltajain Liitolla on painovyöpankki. Jos hätätilanteessa pelastaudut pudottamalla painovyösi, saat SUSL:n painovyöpankista uuden painovyön. Tapahtumaraportti on aina tehtävä. Liiton toimisto kertoo asiasta tarkemmin, puh. 09-3481 2257

MERIVOIMIE N RANNIKKOJOUKKOJEN AMMUNNAT 2001 MARINENI KUITTRUPPERS IKJUTNINGAR 2001 TyllllIlIlIl !lmm . lH1I1I ApIIIIIPI,"ea 211111 . lHmm

1IlWI-":

',pl, ~.

11111 lIITIMIAli .. ,1R:15-11117111

UAIITIIIIII_

II IIUliIIIllVITIMAlIInMMI ...

. . . . . ....atmWIE 111111 VIIUI MAlIIIIMMU .. "'1R:.-IIII7111

"'1R:I!-III41111

lIIIIIruII PlllWTI ULANII 111111 " ' 1R:III-II14111

I.-IU. !1.-11.5. !5.-Z1.7. !5.-!7.1. 11.-11.11. ZI.-!5.1I. !1.-!!.11 ..

l-

1.-1!.4. ZI.-Z1.4. 7.-11.5. ZI.5.·I.I. 4.-1.'. 1.-11.1. 5.·11.1. 1I.-!7.1. 1.-5.11. 1.-1!.1I. !1.-!5.1I. 5.·1.11. 1I.-!I.ll.

5.·1.1. 1I.-Zl.. I. !1.·!7.4. 1G.4.-I.5. 7.·11.5. 14.-21.5. 17.-!!.I. 17.-11.11. 5.-1.11. 5.·11.11.

1.-7.!. 1.-11.4. !4.·Z1.4. 7.-11.5. !1.-1I.5. 11.-11.1. 21.-'1.1. 4.-7.1. 1!.·14.1. Z4.-!7.1. 1.-4.11_ 15.-11.11. ZZ.-!5.1I. ZI.-!4.1I. 21.-21.11. 5.-1.11. 1I.-n.ll.


••

LIITON KEVATKOKOUS: JASENMAKSUT 2002 ••

Liiton vuosikokous jä~estettiin Lahden kaupungissa Lahden Pingviinien vieraana huhtikuun alussa. Lahden Pingviin ien 35 v-juhlaa vietettiin edellisenä päivänä, eli lauantaina kisailun ja mukavan, lämminhenkisen illanvieton merkeissä.

Urheilusukeltajain liitolla on kaksi vuosi kokousta; syyskokous, eli vaalikokous, sekä nyt pidetty kevätkokous eli tilikokous. Kokouksessa käsiteltiin liiton vuosikertomus ja tilinpäätös, joista kummastakin annettiin johtokunnalle puhtaat pape-

rit. Liiton taloudellinen tilanne todettiin hyväksi ja talousarviossa oli pysytty varsin hyvin. Liiton kokoukset eivät ole koskaan olleet vain muodon vuoksi pidettäviä läpihuutojuttuja, vaan tärkeitä päätöksentekotilaisuuksia. Kokousten jälkeen johtokuntakin voi tuntea saaneensa valtaki~an jatkaa esittämällään linjalla ja jäsenistön tuella. Tämäkään kokous ei ollut poikkeus, vaan kokous oli hyvä ja värikäs, siellä kuultiin kipakkaa keskustelua ja hyviä mielipiteitä. Kokouksessa esiteltiin liiton tällä hetkellä suurin hanke, eli uusi Sukeltaja-lehti. Uuden lehden ensimmäinen numero ilmestyy syksyllä, eli numero neljä tehdään jo uuden yhteistyökumppanin kanssa. Hanketta on valmisteltu pitkään ja huolellisesti, eikä sen toteuttamiselle ole nykyisessä taloudellisessa tilanteessa esteitä.Tosiasia kuitenkin on, että lehden kustannuksen nousevat nykyisestä. Ensimmäiset numerot on päätetty kustantaa "sukanvarresta", eli säästöistä, mutta jatkossa kohonneet kustannukset on katettava jäsenmaksun korotuksella. Eniten kokousyleisöä puhuttikin odotetusti johtokunnan esittämä jäsenmaksun korotus. Suurimman tarpeen jäsenmaksun korotukselie aiheuttaa uusi Sukeltaja-lehti, muita kustannuksia aiheuttavia hankkeita

on mm. kokopäivätoimisen nuorisopäällikön tehtävän perustaminen elokuun alusta. Nuorisotoiminta on katsottu liitolle niin tärkeäksi, että sitä halutaan saada hoitamaan päätoiminen henkilö, vaikka sitten hiukan uhrauksiakin tehden. Lehden kohonneista kustannuksista jäsenmaksun korotuksella katetaan 2/3, loput kerätään varainhankintaa tehostamalla. Jäsenmaksun suuruudeksi päätettiin johtokunnan esityksen mukaisesti aikuisilta 19 euroa (n.113 mk), nuorisojäseniltä 8,5 euroa (n.50 mk)ja henkilöjäseniltä 50 euroa (n.297 mk). Jäsenmaksuun kuuluu liiton lehti ja jäsenyys. Ei lopultakaan kovin kallista, kun pelkästään vastaavanlaisen lehden vuosikerta maksaa noin 200,-, jäsenyyden tuomista eduista puhumattakaan. Liiton taloutta suunniteltaessa ja toteutettaessa on noudatettu pääperiaatetta, että yhden toiminnon kustannuksia ei saa paikata toisen toiminnon rahoilla. Eli jäsenmaksuun kuuluvan lehden kustannuksia ei kateta esimerkiksi nuorison määrärahoista. Näin korotukset ja rahojen käyttö on kytketty todelliseen tarpeeseen ja jäseninä voimme odottaa, että saamme myös vastinetta maksamallemme jäsenmaksulie. QJ Jouko Laitinen SUSL:n puheenjohtaja

SUKELTAJA UUDISTUU Sukeltaja-lehti ilmestyy uudistetulla ulkoasulla ja sisällöllä lokakuusta 200 I lähtien. Tavoitteena on välittää lehden laajalle lukijakunnalle uusia ajatuksia ja ideoita, tuoda esiin harrastussukeltamista kiinnostavalla ja yllättävälläkin tavalla. Vuonna 1974 perustetun lehden uudistaminen on haasteellinen prosessi. Se on jatkuvaa kehitystyötä, jonka lehden syksyn numero vasta aloittaa. Sukeltaja-lehdellä on perinteisesti ollut aktiivinen toimittajakunta, joka on tuottanut lehden toimituksellisen aineiston vapaaehtoisvoimin. Nyt sama toimittajakunta on arvossaan ja uusien haasteiden edessä. Lisäksi tulevat ulkopuoliset ki~oittajat, joiden tehtävänä on tuoda sisältöön uusia mausteita.

Lehden lukijakunta, tilaajat ja ilmoittajat saavat jatkossakin käsiinsä lukupaketin, jonka arvo säilyy. Uudistunut Sukeltaja-lehti on entistä vahvemmin oman alansa keskustelufoorumi.Ajatustenvaihto alkaa lokakuussa ja toivomme teidän kaikkien osallistuvan siihen omalta osaltanne palautteiden ja kommenttien muodossa. Sukelletaan yhdessä! Minna Pajamies, toimituspäällikkö


UUTUUKSIA

20.10.2001 SAIMAAN RANNALLA TAPAHTUU ...

Kultakeskus Oy tuo maahan sveitsiläistä CANDINO kelloa ja esittelee ohessa pari uutuutta. (sh) suositushinta

1.495,-

Saimaan Norpat

30 v Maj. varaukset Hotelli Lappee

05-67861

• • • • •

Titaania Kierrepohja 100 metriin vesitiivis Kupera lasi Sveitsiläinen

• Taulut: valkoinen, sininen, musta • Ranneke titaania, jossa turvalukko

(sh) suositushinta

Vedenalainen puisto kutsuu sukeltajia Tervetuloa sukeltamaan Suomen merimuseon vedenalaiseen puistoon. Museoviraston Suomen meri museo on jälleen avannut vedenalaisen puistonsa Kronprins Gustav Adolfin hylyllä. Hylky sijaitsee n. 3.5 mpk Harmajasta etelälounaaseen. Läntinen suomenlahti B-sa~a karttalehti no 719 Gps koordinaatit WGS 84 60 03,0 I0 - 24 55.445. Hylyn perässä ja keulassa on sukeltajille oranssit laskeutumispoijut ja hylyn ulkopuolella kaksi keltaista erikoisviittaa kiinnittymistä varten. Puiston info pakettia saa ostaa Suomen merimuseosta Hylkysaaresta tai Kansallismuseosta hintaan 20 mk. Puistoa koskevat tiedustelut Suomen merimuseon toimisto - puh. 0940509055, tutkija Sallamaria Tikkanen 09-40509057, työmestari Pekka Paanasalo 050-3391489

4.850,-

• Ruostumatonta terästä • Kierrepohja • 100 metriin vesitiivis • Nupissa kaksoistiivistys • Naarmuuntumaton safiirilasi

• Automaatti/mekaaninen koneisto • Viikonpäivä, pvm, tunti-, minuutti-, sekunttinäyttö • Super-Luminova pimeänäyttö • Ranneke ruostumatonta terästä • Myös nahkarannekkeella

Hanki nyt koko perheelle

kesäpaidat! Tilaukset liiton toimistoon.

Norppa-T-paita 50 mk koot 120, 140 ja 160 cm. Myös aikuisten kokoja on tulossa.

Kauluspaita 220 mk koot S, M, L, XL, XXL


U4LO 0 H!~O O toimistosta Puhelu

JOHTOKUNNASSA PÄÄTETTY Uusia seuroja Hyväksyttiin seuraavat uudet seurat liiton jäsenyyteen: Hämeenlinnan Uimaseura ry Lauttasaaren Vapaaehtoinen Palokunta ry Gospel Divers, Salo Sanomain Kerho ry:n sukellusjaos Tervetuloa mukaan toimintaan! Nuorisopäällikön toimi Päätettiin perustaa kokopäiväinen nuorisopäällikön toimi 1.8 alkaen. Työpaikkailmoitus on toisaalla tässä lehdessä. Sukeltaja-lehden sopimus alleki~oi­ tettiin Sukeltaja-lehden toimittaa numerosta 4 alkaen Onnion MarCom. Toimitussihteerin tehtäviä hoitaa edelleen tuttu Leena Koivumäki ja ilmoitukset myy edelleen Reijo Vainio. Haluan tässä vaiheessa kiittää Eka Metsävuorta lähes kolmenkymmenen vuoden pestistä Sukeltaja-lehden päätoimittajana. Yhteisiä vuosia meillekin kertyi lehden teossa lähes kaksikymmentä. Ekan mielenkiintoiset saaristo- ja hylkytarinat toivottavasti jatkuvat, niiden varasto kun Ekalla on ymmärtääkseni

M3-kurssi Aika: 6-10.6

Aika: 24.-26.8. Hinta: 2450 mk

ehtymätön. Kiitos Eka kaikkien sukeltajien ja muiden lehteä lukevien puolesta. Ansioituneita jäseniämme CMAS****-kortti Kyösti Tissari, Lahden Pingviinit ry Tuomo Erkkola, Salon Simput ry Hopeinen ansiomitali Ma~a-Leena Kardell, Lahden Pingviinit ry Jorma Lindquist, Lahden Pingviinit ry Prossinen ansiomitali Matti Raivio, FIDIT ry Raija Swansson, Lahden Pingviinit ry Alf-Erik Swansson, Lahden Pingviinit ry

Hyvää ja tuTVaLfista suke[[USkesää!

Mika ja Riku

Suomen Urheilusukeltajain liitto ry. hakee VUOSIKOKOUKSESSA PÄÄTETTY Toiminta-ja talouskertomukset hyväksyttiin siinä muodossa, kun ne oli seuroille lähetty ennen kokousta. Jäsenmaksua päätettiin korottaa seuraavan vuoden alusta, niin että aikuisten jäsenmaksu on 19 euroa (113 mk), nuoret 7-15 vuotiaat 8,5 euroa (50 mk) ja henkilöjäsenmaksu 50 euroa (300 mk).

KOKOPÄIVÄTOIMISTA

NUORISOPÄÄLLIKKÖÄ

en

• kykyä toimia ihm~ is1ilemlnn.'!'I""· • aitoa innostusta nuorisotyöhön • lajituntemuksesta on etua Kirjalliset hakemukset palkkatoivomuksineen 21.6.2001 mennessä osoitteeseen: Suomen Urheilusukeltajain liitto ry. Brita Ikävalko Radiokatu 20 00093 SLU Tiedustelut: Brita Ikävalko, pt;Jh. 09-3481 2257, e-mail: brita. ikavalko@susl.fi


Suomen Urheilusukeltajain liiton jo Polomiesten

21. LAITETEKNIIKKA -SUKELLUKS N SM-KILPAILUT

TAPAHTUMAKALENTERI KESÄKUU 6.6.-10.6. 9.6. 16.-17.6. 30.6.

M3-sukelluskouluttajakurssi Sukelluskalastuksen Dödörens Cup Uppopallon Susiraja Cup Sukelluskalastuksen Porkkala Cup

Pajulahti Hanko joensuu Porkkala

HEINÄKUU

Kilpailuvaatim

Voimassa olevat QJI.AAS Pl tOi vastaav lääkärintodistus, 3~SL kilpailulisens " kilpailujen ja turvao~ 2000 m . n varustus. Kilpailijat vastaavat itse vorus 15 on ja kilpaileminen tapahtuu omalla vastuulla .

IImoiHautuminen: Maksamalla osanottomaksu 300 mk/pari 6 . 7 . 2001 mennessä SUSL:n tilille 800013-541514. Maininta lAITE SM ja kilpailuparin nimi tiedonantoihin . Jälki-ilmoittautuminen 400 mk.

6.-8.7. 21.7. 21.7. 22.- 30.7. 26.-29.7. 28.-29.7. 29.7. 29.7.-5.8.

Räpyläuinnin avoimet Unkarin mestaruuskilpailut Unkari jaskan muistokisa (sukelluskalastus) Hauho, Iso Roine Laitetekniikan SM-avovesikilpailut Savitaipale Räpyläuinnin nuorten-MM kilpailut Meksiko Valtakunnallinen Norppaleiri ja Nuori Suomi ohjaajakurssi Vilppula Sukelluskalastuksen SM-kilpailut Saaristomeri Kaukajärven yliuinti (räpyläuinti) Tampere Sukellussuunnistusnäytös maastosuunnistuksen MM kilpailuiden yhteydessä Tampere

ELOKUU 12.8. 16.8.

Tiedustelut/ majoitukset: Ari Nikamaa 0500-156707 tai ari.nikamaa@wwwnet.fi Jari Autio 040-5569536 tai jari.autio@susl.fi Kiesilän Kievari 015-41717 (7.7 mennessä)

Tarkemmat tiedot www.susl.fi/liittotiedoHaa

23.8.-26.8. 24.-25.8. 25.8. 30.8.-7.9.

Sukelluskalastuksen Rauman avoimet kilpailut Töölönlahden uinti (räpyläuinti), mono + stereo Kesäleiri Sukelluskalastuksen PM-kilpailut Sukelluskalastuksen Hanko Cup Räpyläuinnin EM-kilpailut

Helsinki Kouvola Hanko Hanko Unkari

Uppopallon nuorten ja naisten SM-turnaus Sukelluskuvauksen SM-kilpailut M2-kouluttajakurssi I.osio

Paikka avoin Kouvola Pajulahti

Räpyläuinnin Nuori Suomi Cup Sinettiseura-risteily M2-kouluttajakurssi 2.osio SUSL:n syyskokous

Pori Helsinki Pajulahti Lappeenranta

Rauma

SYYSKUU 1.-2.9. 15.9. 28.9.-30.9.

LOKAKUU

Millaista ilmaa hengität tänä kesänä? Seurojen kompressorien ilmanlaatumittaukset Seppo Salonen 02-637 0141, 02-381 5938

6.10. 6.-8.1 O. 12.10.-14.10. 21.10.

M ARRASKUU 9.-11.11. 10.1 1.-1 1.1 1. 17.1 1.-18.1 1. 24.1 1.

Aloittelevien räpyläuimarien leiri Valtakunnallinen norpparalli ja Nuori Suomi ohjaajakurssi Sukeltaja- ja kouluttajapäivät Räpyläuinnin Nuori Suomi Cup junior Life Saver Club-kouluttajakurssi

Kuusankoski

Tornio Tampere

JOULUKUU 1.12. mennessä

Sukellusvalokuvauksen PM-kuvauskilpailu

No~a

Osoitteenmuutos Hyvä SUKELTAJA-lehden saaja! Jos osoitteesi muuttuu, muista ilmoittaa siitä myös liiton toimistoon. Näin saat lehtesi aina oikeaan osoitteeseen. Seurat ovat velvollisia tekemään jäsenko~aukset vain kaksi kertaa vuodessa.Tällä lomakkeella saat helposti osoitteenmuutoksen tehtyä! Merkitse lomakkeeseen myös, oletko jäsen, seuran yhdyshenkilö vai koulutuSYastaava. Näin saamme eri rekisterimme ajan tasalle, sillä jäsenrekisteriin ko~atut tiedot eivät ko~aa seuran yhteyshenkilön eikä koulutusvastaavan tietoja. Muuttajan nimi _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ Vanha katuosoite _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ Seura Syntymäaika_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ JäsenlYhteyshenkilö/Koulutusvastaava/Nuorisovastaava/Vakuutus Uusi osoite _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ Puhelin kotiin _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ Puhelin työhön (koskee koulutusvastaavia ja seurojen yhteyshenkilöitä) _ _ __ Muutos astuu voimaan _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ Postita osoitteenmuutos osoitteella: SUSL, Radiokatu 20,00093 SLU.voit myös faksata ilmoituksen numeroon (09) 3481 2516


tt&d~net FV"itidsV"esoV"in ta.V"jO\A.sta.

ja. koe S\A.kelta.ja.n FV"a.tiiSi!

Punainen meri tarjoaa unohtumattomia elämyksiä sekä kokeineille sukeltajille että vasta-alkajille. Egyptin Hurghada sijaitsee pienessä Punaisenmeren poukamassa, ja lähistöllä on myös 28 kaunista korallisaarta, jotka ovat kuin luodut sukellusta varten. Värikäs vedenalainen maailma on aivan ainutlaatuinen. Fritidsresor tekee yhteistyötä skandinaavisen sukelluskeskuksen kanssa, joka toimii Blue Village Magawishin aluella. Mahtavien koralliriuttojen lisäksi Egypti tarjoaa rantalomaa vailla vertaa, hyviä ravintola-elämyksiä sekä mielenkiintoisia retkiä maailman kuuluisimmille nähtävyyksille. Gizan suuret pyramidit, Kairo museoineen, Luxorin temppelit, Kuninkaiden laakson hautakammiot ja ikuinen Niili.

Tilatessasi sukelluspaketin etukäteen matkanvarauksen yhteydessä,

saat alennusta matkastasi

-1000 mk.

Hurghadaan Tarjous koskee 1 viikon ja 2 viikon matkoja ajalla 13.6.-29.8.2001. Tarjous koskee vain uusia varauksia.

Puhelinmyynti:

010 522 522

e•

ma-to 8-21, pe 8-18, la 9-18, su 11-15.

Myymälämme palvelee ma-pe 9-17: HELSINKI Mannerheimintie 8, LAHTI Vapaudenkatu 10, OULU Kirkkokatu 10, TAMPERE Kauppakatu 6, TURKU Aurakatu 3.

:

Fritids

Resor

www.fritidsresor.fi


SUOMEN URHEILUKIRJOJEN KIRJAST STADION 00250 HELSINKI


Sukeltaja 2001 3