Paalulöytöjen historiaa. Jatkoa edellisestä lehdestä
Kirj. Kalle Virtanen
Projektin synty Perehdyttyän iValgjärven tutkimushistoriaan kiinnostuin kohteesta yhä enemmän. Aloin pohtia miten järven pohjalla lepäävistä rakenteista voisi saada paremman kokonaiskuvan helpottamaan muinaisjäännösalueen tulkintaa. Tiesin, että johan Rönnby oli Gotlannissa käyttänyt menestyksellisesti viistokaikuluotainta samantapaisen kohteen dokumentoinnissa Koska, viistokaikutekniikka oli vielä kehittynyt näiden tutkimusten suorittamisen jälkeen päätinkin alkaa edistämään hanketta paremman kokonaiskuvan kuvan luomiseksi Valgjärven muinaisjäännösalueesta. Seuraavaksi tiedustelin ystävältäni ja minullekin Viron ja Baltian arkeologiaa opettaneelta virolaiselta arkeologilta Andres Tvaurilta hänen suhtautumistaan hankkeeseen. Huolimatta kiireistään mm.Tarton yliopiston tutkijana ja väitöski~astipendiaattina lupautui Andres toimimaan yhteistyötahona hankkeessa, vaikkei varmasti kokenutkaan vedenalaista arkeologiaa varsinaisesti omimmaksi alueekseen. Myöhemmin löytyi Tartosta yhteistyökumppaniksi sitten myös vedenalaiseen arkeologiaan suuntautunut arkeologian opiskelija Maili Roio. Kesän 1997 aikana minulle ta~outui niinikään tilaisuus keskustella hankkeestani Viron museoviraston pääjohtajan jaan Tammin sekä Viron merimuseon vedenalaisesta tutkimuksesta vastaavan Vello Mässin kanssa. Esitellessäni ajatuksiani ns. ei kajoavan tutkimuksen suorittamisesta Valgjärvellä yhteistyössä virolaisten kontaktieni kanssa suhtautui pääjohtaja Tamm hankkeeseen suopeasti.Vello Mäss lupasi puolestaan avustaa asiantuntemukseIlaan projektia niin paljon kuin muilta työkiireiltään ehti.
Työryhmä Oli tullut aika alkaa kartoittaa resursseja projektin läpiviemiseksi. Suomen merimuseon sukellustutkimuksissa olin jo aikaisemmin tutustunut Oy Baltic-Eyen ottamiin viistokaikukuviin ja yhtiön omistajiin. Valgjärven viistokaiuttamisesta sopivan ajankohdan koittaessa sovittiinkin heidän kanssaan. Seuraavaksi
hankkeeseen mukaan liittyi minulle Helsingin yliopiston meriarkeologian kursseilta tuttu tietojenkäsittelytieteen pääaine opiskelija Markku Luoto. Tulin meriarkeologisen seuran syysretkellä kertoneeksi Markulle projektista jolloin hän heti ilmaisi kiinnostuksensa hanketta kohtaan. Hetken aikaa asiaa haudottuaan ja selvitettyään Markku liittyi täysipainoisesti hankkeeseen, ottaen vastuulleen kolmiulotteisen maIlin valmistamisen tietokoneelle järven pohjamaisemasta. Tiesin tarvitsevani kohteella myös takymetriä saavuttaakseni haluamani dokumentointi tarkkuuden. Oma takymetrin käyttökokemukseni ei kuitenkaan ole toistaiseksi kovin kummoinen, joten meidän piti löytää laitteen hyvin hallitseva kaveri mukaan työryhmään. Puhuin asiasta opiskelukavereilleni, joista osa oli Helsingin yliopiston jordanian Petrassa käynnistämillä arkeologisilla tutkimuksilla tutustunut teknisen korkeakoulun maanmittausosastolla opiskelevaan jaakko Latikkaan ja kehottivat minua kääntymään tämän puoleen asiassa. jaakko oli lisäksi aloittanut edellisenä vuonna opinnot HY:n arkeologian laitoksella ja vaikutti siis kaikinpuolin hyvin potentiaaliselta kandidaatilta "maanmittariksemme". Niinpä otinkin yhteyttä Jaakkoon joka piti ajatusta takymetrin käytöstä vedenalaisen muinaisjäännöksen dokumentoinnissa kiinnostavana ja lupautui mukaan projektiin "takymetri" mieheksi. Helsingin edustalla sijaitsevan Kron Prins Gustav Adolfin hylyn tutkimuksissa olin vielä tutustunut lähinnä televisiodokumentteja tekevään Semiosis Oy:n porukkaan. Tiesin heidät myöskin eräänlaisiksi "estofiileiksi" mm. yhtiön aikaisemmin tekemien Viro aiheisten televisiodokumenttien perusteella. Tiedustelinkin Semiosis Oy:ltä mahdollista kiinnostusta lähteä tekemään tutkimuksistamme Valgjärvellä pienimuotoista dokumenttiohjelmaa. Ehdotukseni otettiin kiinnostuksella vastaan ja ohjelma aihe saatiin samoin tein kaupatuksi myös Yle:n tiedeohjelma Prismaan. Ohjelma esitetään kesäkuun toisena päivänä ja siinä käydään 25 minuutin ajassa läpi suomalaisen meriarkeologian viimeisimpiä tutkimushankkeita Valgjärven toimiessa dokumentin pääaiheena. Valgjärven tutkimusten korostunut asema ohjelmassa huolimatta siitä, ettei se varsinaisesti ole suomalaista meriarkeologiaa vaan sijaitsee maantieteellisesti eteläisessä
naapurimaassamme Virossa, johtuu nimenomaan tutkimuksissa sovellettavien uusien metodien kiinnostavuudesta.
Tutkimusprojektin tavoitteet Mitä uutta metodiikkaa Valgjärvellä sitten on tarkoitus käyttää? Tavoitteenamme on viistokaiuttaa koko järven alue mahdollisimman tarkkaan. Koska rakenteiden jäännökset kuitenkin sijaitsevat osaksi niin matalassa vedessä, etteivät ne välttämättä näy viistokaikukuvassa on niitä tarkoitus dokumentoida myös digitaalivideokameralla. Takymetrillä puolestaan luodaan pohjan malli matalikosta jolla rakenteet sijaitsevat sekä muodostetaan peruskoordinaatisto alueelle. Edellä luetelluista välineistä yksikään ei kuitenkaan sinänsä ole uusi. Uutena nähdäkseni voi sensijaan pitää tapaa, jolla aiomme käyttää kyseisiä välineitä.Ajatuksena on viedä järven pohjalle n. puolen metrin korkeudelle pohjasta asemoitavia purjeveneiden tutkaheijastimia muistuttavia joka suuntaan heijastavia metalli kuvioita, jotka näkyvät video- ja viistokaikukuvissa. Nämä heijastimet mitataan "paikoilleen" takymetrillä ja mittanauhoilla. Tietäessämme täten heijastimien sijainnin toisiinsa nähden voimme yrittää kalibroida viistokaikukuvaa ja siinä näkyviä rakenteita mahdollisimman tarkoiksi. Heijastimet toimivat samalla tavoin myös paikantamis- ja kalibrointikeinoina muokattaessa digitaalivideokuvasta kuvamosaiikkia kuvan käsittelyohjelman avulla. järven pohjalla sijaitsevista rakenteista pyritään näin luomaan mahdollisimman tarkka dokumentaatio, joka liitetään sitten tarkkuus GPS:n avulla globaaliin koordinaatistoon. Vedenalaisesta maisemasta siinä sijaitsevine rakenteineen luodaan kerätyn materiaalin perusteella lopuksi myöskin kolmiulotteinen malli tietokoneelle. Dokumentaation perimmäisenä tarkoituksena on valmistuessaan auttaa meitä tulkitsemaan Valgjärven vedenalaista muinaisjäännösaluetta. Mikäli saamme luvan ja taloudelliset resurssimme antavat myöten tulemme lisäksi ottamaan muutamia ajoitusnäytteitä eri ikäisten rakenteiden ajoituksen varmentamiseksi.
Projektin tämänhetkinen vaihe Tähän mennessä olemme käyneet
luonnonkauniilla Valgjärvellä kaksi kertaa. Ensimmäinen käyntimme ajoittui samanaikaiseksi marraskuussa olleiden, jopa -17 asteeseen yltäneiden pakkasten kanssa. Käynnin tuloksena vedimme takymetrillä peruslinjan sukeltamalla paikantamiemme paaluasumuksen jäänteiden keskelle helpottamaan orientoitumistamme alueelle seuraavalla kerralla. Saimme samalla myös varsin käyttökelpoista vedenalaiskuvaa rakenteista. Toinen vierailumme Valgjärvelle osui samanaikaiseksi helmikuun puolenvälin jälkeisen matalapaineen ja lumimyrskyn kanssa.Tavoitteenamme oli tällä kertaa takymetrin ja jatketun prismakepin avulla luodata matalikko, jolla paaluasumuksen jäännökset sijaitsevat. Tavoite täyttyikin ilmasta huolimatta varsin hyvin. Kairasimme alueelle 535 avantoa joiden sijainnin ja syvyyden tallensimme takymetrillä. Näiden tietojen perusteella valmistetaan parhaillaan mallia asuinmatalikon topografiasta. Tämän lisäksi kartutimme myöskin vedenalaista videokuvamateriaaliamme kohteesta.
Projektinjatko Tutkimukset Valgjärvellä jatkuvat heti jäiden lähdettyä viistokaiutuksella ja videodokumentoinnilla sekä niihin liittyvillä mittauksilla. Tutkimusten edistymistä voi seurata myös Internet-osoiteessa: WW'W.gs.helsinki.fi/-mluoto/valg Tulevat tutkimukset tuovat epäilemättä tullessaan useita haasteita ja ongelmia joita emme tällä hetkellä edes osaa hahmottaa. Olen kuitenkin luottavainen sen suhteen, että pysymme päätavoitteessamme eli uuden tiedon tuottamisessa Valgjärven vedenalaisesta muinaisjäännösalueesta. Projektin saattamiseen nykyiseen vaiheeseensa ja sen vieminen kohti tavoitteitaan kolmen opiskelijan voimin ei kuitenkaan olisi ollut mahdollista ilman useiden avustavien tahojen mukana oloa. Omat oppilaitoksemme ovat luonnollisesti olleet osaltaan luomassa meille edellytyksiä edetä projektissa. Lisäksi olemme saaneet materiaalista apua myös Suomen meri museoita ja Länsiuudenmaan aikuiskoulutuskeskus Innofocukselta. Ennenkaikkea ovat tutkimusedellytyksiä kuitenkin olleet luomassa yksrtyiset yrrtykset Leica Nilomark Oy, Sony Finland Oy, Suunto Oy, Viking Life-saving equipment Oy Finland sekä Sea Safety Oy. QJ