massiivisen peräsimen lisäksi olevan jäljellä vain sekavaa palkki- ja lankkuryteikköä. Tätä lankkukasaa selviteltäessä kävi ilmi, että korotetun peräkannen alla sijainneen kajuutan paapuurin puoleisella laidalla on ollut varastokomeroita, joissa on säilytetty ainakin juomia ja tupakkaa alueelta löytyi yli kaksikymmentä pulloa ja noin 30 liitupiippua. Kajuutan styyrpuurin puolella on ollut jonkinlainen etuhuone, jonka perällä on sijainnut käymälä pesupaikkoineen. Peräkajuutan etuseinä ja sen mukana ilmeisesti etuseinän hyllyillä säiIytetyt astiastot näyttävät sortuneen alas ruumaan. Sieltä löytyi juuri peräkajuutan etu puolelta laudanpätkien ja mudan seasta melkoinen määrä astioita. Hylystä - valtaosin kajuuttojen alueelta - on saatu Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmiin yli neljäsataa esinettä: keittiö- ym. arkisia käyttöesineitä, miehistön henkilökohtaista omaisuutta ja laivan varusteita ja tarvikkeistoa. Erilaisia astioita on eniten: lähes 60 erikokoista savi- ja lasi pulloa, kupari- ja rautapatoja ja -pannuja, useita kymmeniä fajanssiastioita ym. ruokailuvälineitä sekä lukuisia saviruukkuja. Henkilökohtaisista esineistä mainittakoon monet piiput sekä nuuskarasia, sateensuojan jäännökset, sinettileimasin, puukenkäpari ja nahkajalkineiden jäännökset. Liekö kapteeni van Slootenilta vai perämies Dijkstralta jäänyt kultaiset kellonperät peräkajuuttaan. Rahoja tavattiin vain yhdeksän vähäarvoista kupari- ja hopeakolikkoa eri maista. Laivan tarvikkeistosta on saatu talteen mm. laivakello, kompassi, pari kaukoputkea, kaksi lyijyluotainta, tiimalaseja, Iyhtyjä, työkaluja, aseita sekä takilan osia. - Löytöjen jakaantumisesta saadaan viitteitä tilojen käyttötarkoituksesta ja kajuuttojen tilajaosta sielläkin missä esim. väliseinähavaintoja ei ole tehty. Esineistö antaa myös tietoja siitä miltä tahoilta laivan tarvikkeet on hankittu. Mikään yllätys ei liene, että suurin osa tunnistetuista esineistä on peräisin Alankomaista, Englannista ja Saksasta.
Nimetön malmihylky Elokuussa 1980 eräs oulunsalolainen kalastaja ilmoitti Vesimiehille olleensa Laitakarin lähistöllä trooleineen kiinni puutossa, jonka tienoilta hänellä jo aikaisemmin oli tarttunut trooliin laivan lankku. Sukeltajat kävivät tarkastamassa merkityn pai-
kan ja totesivat, että lähes 12 m:n syvyydessä oli partaita myöten mudan peitossa puisen aluksen runko. Vain kokkaosa kohosi pohjasta näkyviin, keularanka ulottui yli 2,5 m:n korkeuteen. Kannesta oli jäljellä muutamia poikittaispalkkeja ja joku irtolankku. Varsin karkeatekoiselta näyttävä runko on rakennettu mäntypuusta limisaumatekniikalla. Yhteistyössä museon kanssa sukeltajat kartoittivat hylkyä alustavasti jo löytökesänä, ja vuodesta 1986 vuoteen 1991 Laitakarin hylky oli museon ja Vesimiesten meriarkeologisten tutkimusten pääkohde. Hylyn mudan peittämän peräosan tutkimiseksi sen kohdalle rakennettiin kiintopistekehikko, johon tukeutuen mammuttipumppaus ja kartoitustyö saatiin erittäin huonosta näkyvyydestä huolimatta toteutetuksi. Kävi ilmi, että peräosa oli revennyt siten, että peräranka oli katkennut ja kaatunut laitalaudoituksesta irronneine peräpeileineen taaksepäin. Aluksen kokonaispituus on ollut 22,5-23 metriä ja leveys noin 7 metriä. Perässä on esinelöydöistä sekä tiilistä päätellen ollut laivan majoitustilat ja keittiö. Takilasta ei ole tavattu muita merkkejä kuin pari neitsyttä sekä muutamia pylpyrän pyöriä. Esinelöytöjä hylystä saatiin niukasti: pari savivatia, lasipikari ja pieni tinainen ryyppykuppi eli tumlari, pari pulloa, valurautaiset paistinpannu ja kolmijalkapata sekä kengän jäännöksiä, nappeja ja sahan kahva. Lähtökohdan hylyn ajoitukselle antaa ainoa löytynyt raha: ruotsalainen + killingin kuparikolikko vuodelta 1803. Jo löytökesänä sukeltajia kummastutti se, että koko alus tuntui olevan täynnä särmikkäitä kivenlohkareita. Pintaan näytteeksi tuodut kivet paljastivatkin osan hylyn salaisuutta: ne ovat rautamalmia. Oulun yliopiston kivi museon arvion mukaan malmi muistuttaa lähinnä Keski-Ruotsin kaivoksista louhittua malmia. Sitä kuljetettiin viime vuosisadalla Perämeren rannikolle Jällivaaran malmia jalostaviin sulattoihin sekoitemalmiksi. Pohjois-Suomessa ei viime vuosisadoilla ole tiettävästi ollut vuorimalmia käyttänyttä rautateollisuutta joten Laitakarin toistaiseksi nimetön "malmihylky" lienee ruotsalainen alus, joka on harhautunut Pohjanlahden itärannalle ja uponnut täällä joskus viime vuosisadan puolivälin tienoilla. ~
KESKI-UUDENMAAN SUKELTAJAT 20 VUOTTA SUSL:n 5yy5kokou5 21. - 22.11.1998 M/S Cinaerella, VikinB Line Vietämme 20-vuotisjuhlaamme merellä M/S Cinderellalla SUSL:n syyskokouksen yhteydessä. Olemme järjestäneet sukeltajille kiinnostavaa, tasokasta ohjelmaa,ja toivomme, että juhlaviikonloppuna laiva täyttyy riehakkaalla sukeltajatunnelmalla. Lähde mukaan juhlimaan, viihtymään ja osallistumaan!
Lauantai 21.11. 20-Lauantai 21.11. 20-vuotisjuhlaohjelma Teema VIESTEJÄ VEDEN ALTA 13.30 Lähtöselvitys, kahvitarjoilu, näyttely 15.00 Avaus, Veli-Matti Korppi-Tommola Elokuvaa pintaa syvemmältä, Marko Röhr Hylkyjä - miksi ja miten? Päivi Vaheri Rocktopus ja muut MiUoonasateeen tripit veden alle Jarmo Hovi Kauneinta Sukellus-Suomea kuvin, Vesa Niemija Pekka Perätalo 17.00 Laiva lähtee, majoittuminen 19.00 Onnittelut 21.00 Juhlaillallinen, A la Carte -ravintola
Sunnuntai 22.11. SUSL:n syyskokous 8.00-10.30 Aamiainen 9.00-9.45 Valtakirjojen tarkistus 10.00-13.00 Kokous 13.00 Laiva saapuu satamaan Hinta/hlö: 440 mk 4 hengen B-hytissä, 510 mk 3 hengen B-hytissä, 620 mk 2 hengen B-hytissä. Sisältää hyttipaikan, illallisen, aamiaisen, kahvitarjoilun, ohjelman. Lisäksi voit ostaa VR:n menopaluulipun menolipun hinnalla. IImoittautumiset 15.10. mennessä: Matkatoimisto Matkapojat, puh. (09) 271 5577. Mainitse ryhmä "SUKELTAJAT". Laivalla oltava passi mukana!
Lisätiedot: SUSL:n seura posti • SUSL:n toimisto. KeskiUudenmaan Sukeltajat, Veli-Matti Korppi-Tommola puh. (09) 2751306, Esta Vainio puh. (09) 241 7633.
Tervetuloal ~"\-UUd.nrna~)
(
~ Finland
http://www.mpoli.fi/ksu k Aimo Kehusmaa