Issuu on Google+

Leijonat

Aatteet vs. vaatteet

Millä fiiliksillä edariin?

leijonien tunnelmia ennen vaaleja Opiskelijapolitiikasta Arkadianmäelle

HYY:n edustajistovaalit 2011 18.–19.10.  ennakkoäänestys 12.–13.10.


2

Leijonat edustajistovaaleissa 2011 vaalijulkaisu

Vaatteet vaihtuu Pääkirjoitus

Jälkkäriä myös, kiitos

H

allitusohjelmaan kirjattiin opintotuen sitominen indeksiin 1.9.2014 alkaen. Kiva, mutta. Tärkein on unohdettu. Pelkkä indeksiin sitominen ei poista sitä tosiasiaa, että opiskelija elää hyvin usein, jos ei köyhyysrajan alapuolella, niin ainakin lähellä sitä. Tulorajat ovat tällä hetkellä naurettavan matalat ja ahkerimpia KELA muistaa opintotuen takaisin perimiskirjeellä maaliskuisin. Mikäli varallisuus ei tuolloin riitä takaisinperittävien opintotukien maksamiseen, joutuu opiskelija maksamaan lisäksi 15 % koron summalle. Tämä myös silloin, vaikka opinnot olisivat edenneet KELAn edellyttämässä vauhdissa. Siksi tulorajat tulee poistaa tai ainakin niitä tulee tuntuvasti korottaa. Tuntuu nurinkuriselta, että samalla kun työuria halutaan pidentää (ja nimenomaan alkupäästä), tehdään opiskelijan työnteko vaikeaksi. Työnteko opiskeluiden ohessa edistää työllistymistä myös valmistumisen jälkeen, kun opiskelija on saanut kartutettua itselleen arvokasta työkokemusta. Tästä seuraa mielenkiintoisempia ja palkitsevampia työuria, joilla myös viihdytään paremmin ja pidempään. Tulorajojen poistaminen tai korotus on helppo tapa edistää työllisyyttä, kartuttaa verotuloja ja pidentää työuria molemmista päistä. Tähän asiaan myös Kokoomusopiskelijat voi aktiivisena yhteiskunnallisena toimijana vaikuttaa. 

Siksi, äänestä leijonaa.

Nina Kurjensalo

päätoimittaja Kansallisten ylioppilaiden viestintäpäällikkö nina@kansy.fi

Politiikan välikuolema HYY:ssä

T

iesitkö, että ylioppilaskunnassa tehdään politiikkaa? No nyt ainakin tiedät. Kun politiikkaa tehdään, päätetään yhteisistä asioista. Tässä ovat aatteet ja tapa katsoa maailmaa tärkeässä asemassa. 2000-luvun jälkipuoliskolla ylioppilaskunnassamme on jyllännyt sitoutumattomuus -aalto ja vastaavasti sitoutuneet puoluepoliittiset ryhmät ovat menettäneet merkitystään. Edelleen painimme kuitenkin poliittisten kysymysten parissa, esimerkiksi kun päätämme ylioppilaskunnan liiketoiminnan suuntaviivoista, kehitysyhteistyön kannattavuudesta tai siitä miten ylioppilaskunnan tulee vaikuttaa kaupunkipolitiikkaan. Tällöin on todellakin merkitystä sillä mitä aatetta kannatat ja kenen joukoissa seisot! Kansalliset Ylioppilaat (Helsingin yliopiston kokoomusopiskelijat) on sitoutunut puoluepoliittinen ryhmä ylioppilaskunnassa. Me kerromme avoimesti aatteemme ja arvomme. Tämän takia meidän ryhmän on helppo toimia edustajistossa, kun tiedämme itse millaisia olemme ja millä tavalla haluamme kehittää ylioppilaskuntaamme. Asioista päätettäessä meillä löytyy nopeasti konsensus, kun taas sitoutumattomissa ryhmissä useimmiten kukin äänestää miten parhaaksi katsoo ja silloin ryhmän yhtenäisyys hajoaa. Tämä on todistettu useasti edustajistossa. Meidän ryhmällämme on näissä vaaleissa 70 erinomaista ja aatemaailmaltaan yhtenäistä ehdokasta, jotka käyvät taistoon politiikan kuolemaa vastaan HYY:ssä. Me haluamme olla vahva vaihtoehto nykymenolle eli pintapuoliselle sitoutumattomuudelle ja tuoda näkyvän politiikan takaisin ylioppilaskuntaamme. Se on rehellistä ja reilua! Ehdokaslistamme löytyy keskiaukeamalta. Meillä on laaja kattaus ehdokkaista eri tiedekunnista ja oppiaineista. Valitse sieltä sinulle sopivin ehdokas ja äänestä oikein! 

Antti Pynttäri

Kansalliset Ylioppilaat vaalipäällikkö ”Älä äänestä ankkaa – äänestä Anttia”

Riisu sitoutumaton – löydät vasemmistolaisen

M

aukka Perusjätkän vuoden 1980 punk-hitissä laulettiin ”Vaatteet on mun aatteet”. Helsingin yliopiston kokoomusyhdistys Kansallisten ylioppilaiden (KansY) hallituksen jäsenet Maija Viljamaa ja Otto Meri tyrmäävät laulun sanoman. – Vaatteita voi vaihtaa, mutta aatteita ei, sanoo KansYn sihteeri ja emäntä Maija Viljamaa. Kokoomuslaisesta Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) edustajiston jäsenestä tietää vuorenvarmasti, minkälaisten aatteiden pohjalta hän tekee päätöksiä, sitoutumattomia äänestämällä voi edustajistoon valita vain säkillisen sikoja. HYYn edustajiston suurimmat ryhmät ovat osakunnat ja ainejärjestöt. Sen lisäksi edustajistossa on puolueeseen sitoutuneita poliittisia järjestöjä kuten kokoomuslaiset ja opiskelijademarit sekä puolueeseen sitoutumattomia poliittisia järjestöjä kuten HYYn vihreät ja sitoutumaton vasemmisto. Osakuntalaiset ja ainejärjestöt ovat yhden asian liikkeitä. Ne ajavat edustajistossa oman taustajärjestönsä asiaa. Luokittelisin epäpoliittiset järjestöt ennemminkin vaatteisiin. Eivät vaatteet selitä sitä, minkälaisia päätöksiä ryhmä tekee talousasioissa, KansYn jäsenvastaava Otto Meri huomauttaa. – Sitoutumattomuuden vaatteiden alta paljastuu yleensä vasemmistolainen ajatusmaailma, vaikka äänestäjä ei sitä tiedäkään kirjoittaessaan tutun ainejärjestöaktiivin numeron lappuun. Sitoutumattomat ryhmät ovat aatteellisesti enemmän vasemmalla, mutta edustajistovaaleissa se ei käy ilmi. Sitoutumatonta äänestämällä et tie-

Otto Meri on 21-vuotias kolmannen vuoden maailmanpolitiikan opiskelija. Hän on toista vuotta mukana Kansallisten ylioppilaiden toiminnassa. Lisäksi hän ajaa opiskelijalähtöistä ruoantuotantoa Unicafen hallituksen jäsenenä. Maija Viljamaa on 21-vuotias kolmannen vuoden elintarvikekemian opiskelija ja HYYn edustajiston jäsen. KansYssa Maija on toiminut kahden vuoden ajan.

dä, mitä valitset. Nämä ehdokaslistat kätkevät taakseen hyvin kirjavan sateenkaaren, Meri kertoo.

Opiskelijan saatava itse päättää, mitä syö

Otto Meren mielestä HYYssä yksilönvapauden ja markkinatalouden käsitteet ovat vielä enemmän vinksallaan kuin valtakunnan tason politiikassa. Esimerksi HYY Yhtymän omistama opiskelijoille ruokaa tuottava Unicafe pyörittää noin 15 miljoonan euron liikevaihtoa. Meri toimii yhtiön hallituksessa opiskelijaedustajana. – Yhtiön hallituksessa tehdyt päätökset perustuvat ihmisten arvomaailmoihin, mutta monet eivät suostu ymmärtämään, että arvovalinnat ovat myös taloudellisia päätöksiä. Lähellä tuotettu luomuruoka maksaa, Meri sanoo.

]]Arvovalinnat ovat myös

taloudellisia päätöksiä.

Vasemmalle kallellaan olevien sitoutumattomien mielestä kaiken ruoan pitäisi olla lähellä tuotettua luomuruokaa, mutta he unohtavat, että se maksaa enemmän kuin te-

hokkaasti tuotettu ruoka. Hintaa ei kuitenkaan saa korottaa ja näin ollen kokonaislaatu kärsii. Meren mielestä Unicafe on täydellinen esimerkki siitä, kuinka HYYssä rajoitetaan yksilönvapautta. – Valinnanvapauden edelle on asetettu tavoite, jossa opiskelijat pakotetaan syömään tätä vastuullista ruokaa, mikä ei kuitenkaan vastaa jokaisen opiskelijan toivomuksia, Meri sanoo. Nykyisen linjan sijaan Viljamaa ja Meri näkisivät mieluummin, että eri Unicafe-ravintolat erikoistuisivat tekemään monipuolista, asiakaskunnan toivomaa ruokaa. Jostain ravintolasta saisi tuotantokustannuksia vastaavaan, hieman kalliimpaan hintaan lähiluomukasvisruokaa. Viljamaa kertoo, että syö luomua niin paljon kuin pystyy. Hän ei kuitenkaan haluaisi pakottaa kaikkia muita syömään luomua, jos joku haluaisi esimerkiksi valita edullisemman vaihtoehdon. Toisessa ravintolassa taas saisi lihaisampia annoksia. Jokin ravintoloista voisi olla vaikkapa vähän trendikkäämpi tapas-baari. Meren ja Viljamaan mielestä Unicafe-ravintoloista pitäisi myös saada ostaa haluttaessa viiniä. Unicafessa ja HYY Yhtymässä on varaa toteuttaa myös uusia, liiketoiminnaltaan kannattavia ideoita. Ylioppilaskunnan yritystoimintaa pyörittävä HYY Yhtymä nimittäin pyörittää yli 30 miljoonan euron liikevaihtoa ja sen nettotulos on vuosittain yli kaksi miljoonaa euroa.


Leijonat edustajistovaaleissa 2011 vaalijulkaisu

3

– aatteet ei Puheenjohtajalta

Opiskelijat ottivat haltuun vaikuttamisen kentän

Opiskelijat pakotetaan tukemaan kehitysapua

Ylioppilaskunta-asetuksen mukaan jokaisen yliopiston perustutkintoopiskelijan on kuuluttava ylioppilaskuntaan. Pakkojäsenyyden myötä jokaisen opiskelijan on maksettava 89 euroa vuodessa HYYlle jäsenmaksuna. Edustajisto päättää jäsenmaksun käytöstä. Otto Meren ja Maija Viljamaan mielestä hallintoa on paisutettu jäsenmaksukorotuksilla. Byrokratiasta on tullut itsetarkoitus. Entisille HYYn hallituksen jäsenille tehtaillaan keskustoimistolle sihteerien virkoja, vaikka edunvalvontaa voisi pyörittää pienemmilläkin resursseilla. HYY on huomattavan varakas ylioppilaskunta ja sen toimintaa voisi käytännössä pyörittää pelkillä HYY Yhtymän ja arvopaperisijoitusten tuotoilla. Jäsenmaksua ei edes tarvittaisi. – Edustajistovaaleja markkinoidaan kysyen, haluaako opiskelija päättää mihin hänen jäsenmaksuaan käytetään. Kääntäisin asian ylösalaisin. Onko jäsenmaksu ylipäänsä edes tarpeen, Meri kysyy. – Suuri osa opiskelijoista ei ole edes kuullut koko ylioppilaskunnasta. Miksi ihmeessä opiskelijan pitäisi sille jotain maksaa, Viljamaa ihmettelee. Ylioppilaskunnan budjetti on noin neljä miljoonaa euroa vuosittain. Sillä pyöritetään edunvalvontaa, jäsenpalveluita ja tuetaan järjestöjä. Vain neljäsosa budjetista tulee jäsenmaksusta – loput tulee Yhtymältä. Jos jäsenmaksu poistettaisiin, jostain toiminnoista pitäisi leikata. – Kehitysapu on ihan ensimmäinen, mistä leikataan. 0,7 prosenttia ylioppilaskunnan budjetista, eli noin 30 000 euroa vuosittain käytetään tähän tarkoitukseen. Tämä on opiskelijan huijaamista, Meri sivaltaa. Harva opiskelija tietää, että jäsenmaksun yhteydessä pakostikin lahjoittaa rahojaan kehitysapuun. Näin koska ylioppilaskunnan edustajisto on niin päättänyt. Kansylaisten mielestä olisi reilumpaa, että jokainen saisi päättää itse, tukeeko kehitysapua omilla rahoillaan vai ei. Kehitysapuprojektien sijaan ylioppilaskunnan pitäisi Viljamaan ja Leijonat edustajistovaaleissa 2011 vaalijulkaisu Päätoimittaja Nina Kurjensalo nina@kansy.fi Lehden ulkoasu ja taitto Oy Graaf Ab / Jani Osolanus Kirjoittajat Nina Kurjensalo, Antti Pynttäri, Eero Haapalehto, Sampo Lindgren, Tarik Ahsanullah,

O Meren mielestä vaikuttaa enemmän opiskelijan arkeen. – Pitäisi ymmärtää, että suuri opiskelijajoukko on myös merkittävä osa Helsingin kaupunkia. Se tarkoittaa opiskelijaa hyödyttävään kaupunkipolitiikkaan, opiskelijoiden asumiseen vaikuttavaan kaavoituspolitiikkaan, liikenteeseen ja kau-

]]Kehitysapuprojektien sijaan ylioppilaskunnan pitäisi vaikuttaa enemmän opiskelijan arkeen. pungin vapaa-ajan virikkeiden tarjontaan vaikuttamista, Meri sanoo. Helsingin yliopiston kokoomusopiskelijoiden kautta saa välineet vaikuttamiseen. Helsingin kaupunginvaltuuston suurin ryhmä on kokoomus – ja iso osa valtuutetuista on lähtöisin KansYsta. Löytyypä kansanedustajistakin nykyisin kolme KansYsta ponnistanutta.

päänsä päälle ja kaupasta ruokaa, tekemättä mitään sen eteen. Meren mielestä on valitettavaa, että nykyinen työttömyysturvajärjestelmä ei kannusta työn tekemiseen, eikä yhteisen potin kasvattamiseen, josta hyvinvointia jaetaan. – Olen ajatellut, että se on jotenkin väärin. Vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Meillä on vapaus, mutta vastuu ei kulje siinä mukana. Meillä on kapitalistinen järjestelmä, joka toimii vain siten, että ihminen omalla työllään ansaitsee rahaa, jolla tämä kykenee hankkimaan toisen tuottamia hyödykkeitä. Meri kuitenkin muistuttaa, että aina on olemassa ihmisiä, jotka esimerkiksi vakavan sairauden takia eivät kykene tekemään töitä. Silloin tarvitaan yhteiskunnan tukea. – Mielestäni on törkeää epätasaarvoa, että rikkailta voidaan ottaa kaikki pois. Se ei kannusta yrittämään. Suomessa on hyvä mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteensa. Meillä kaikilla on mahdollisuus nousta niin korkealle kuin vain haluamme, aina presidentiksi tai suuryrityksen johtajaksi asti. Kaikki riippuu yksilöstä itsestään. 

tsikolla on kaksi merkitystä. Se kertoo konkreettisesti siitä, kuinka viime kevään vaaleissa eduskuntaan nousi neljä nuorta, joista jokainen on ollut opiskelija jossain välissä viimeisen viiden vuoden aikana. Lisäksi se on otsikko, jonka unelmoin näkeväni Helsingin Sanomissa muutaman vuoden sisään. Ylioppilastoiminta on näivettynyttä. Pienet kettupiirit järjestävät marginaalimielenosoituksia ja Maan ystävät ruokapiirejä. Avoimet poliittiset toimijat on syrjäytetty ylioppilasliikkeessä. Pienet ainejärjestö- ja osakuntaporukat pyörittävät ylioppilaskuntaa. Politiikka on ruma sana. Leimautuminen mielipiteidensä vuoksi on pelottavaa. Ylioppilaskunnassa käydään edustajistovaalit 18.–19.10 (ennakkoäänestys 12.–13.10). Niissä tämä kaikki voi muuttua. Edustajistovaalit ovat perinteisesti kaverivaalit. Ehdolla on niin paljon porukkaa, että kyllä siellä vähintään yhden serkunkumminkaiman numero lappuun löytyy. Kaveria kannattaakin äänestää. Näin tiedät kenet valitset asioista päättämään. Vai tiedätkö? Oletko varma kaverisi mieli”Meidän piteistä? Miltä listalta kaverisi on ehdolla? Ainejärjestöjen ja osakuntien listat ovat valintoja toiminnassa on joilla osut oikeaan yhtä todennäköisesti kuin lo- munaa.” ton jättipottiarvonnassa. Äänestämällä avointa poliittista toimijaa, tiedät mitä saat äänelläsi. Tapasin pari viikkoa sitten vanhan kaverin vaalien tiimoilta. Kysellessäni kiinnostusta lähteä mukaan vaaleihin jäi keskustelun päätös lähtemättömästi päähäni: ”teidän toiminnassa on munaa!”. Niin. Meidän toiminnassa on munaa. Lauomme rehellisesti mielipiteitämme ja kerromme kiinnostuksemme. Olemme avoimia ja itsevarmoja. Olemme parhaita. Jäikö vielä epäselväksi ketä piti äänestää näissä vaaleissa? Jos vielä jäi epäselväksi, niin kerraten: Leijona on varma valinta. 

]]

Eero Haapalehto Puheenjohtaja Kansalliset Ylioppilaat ry pj@kansy.fi p. 050 570 4080

Mikä aate?

Viljamaan aate kiteytyy sanoihin ”yksilön vapaus ja vastuu”. Otto Meri laajentaa oman poliittisen elämänkatsomuksena ihanteeseen ”vapaa yksilö toimivassa markkinataloudessa”. Nykyisessä suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa ihanne ei toteudu. – Hyvinvointivaltio on Suomessa johtanut siihen tilaan, että ihminen tulee hyvin toimeen, saaden katon

Lyydia Ylönen, Aino Jolkkonen, Antti Häkkänen, Otto Meri, Maija Viljamaa, Sami Metelinen, Lasse Männistö, Sofia Vikman, Sanni Grahn-Laasonen, Heikki Autto Kuvaajat Nina Kurjensalo, Eero Haapalehto, Antti Pynttäri, Aino Jolkkonen, Sami Metelinen Kannen kuvat Sami Metelinen, Eero Haapalehto

Painos Painos on 41 000 kpl Julkaisija Kansalliset Ylioppilaat ry Mannerheimintie 5 B, 7.krs Puheenjohtaja Eero Haapalehto 050 5704080 pj@kansy.fi

“OPPIMISEEN EI OLE MUUTA ALKUA KUIN IHMETTELY.” - Platon

Kansallinen Sivistysliitto tarjoaa oppimisen elämyksiä. Aktiivinen järjestöosaaminen. Kansainvälinen vaikuttaminen. Viestintätaitojen kartuttaminen. Aatteen paloon sytyttäminen. Aloita ihmettely. Tule mukaan. www.kansio.fi


4

Leijonat edustajistovaaleissa 2011 vaalijulkaisu

LEIJONAT – KOKOOMUSOPISKELIJAT Leijonat 1 Tarik Ahsanullah

Antti Ahonen

Thomas Brand

Elias Erämaja

Helen Fils

Toni Kainulainen

Lotta Merisaari

Sami Metelinen

Vafa Muradli

Hanna Nykänen

Marika Poutiainen

Antti Pynttäri

Eero Haapalehto

Jesse Heikkilä

Katja Heikkinen

Anu Hellman

Jani Hämäläinen

Tuukka Hämäläinen

Jaakko Meriläinen

Antti Myyrä

Juhana Pihlajamaa

Pihla Pitkänen

Jaakko Poikonen

Heikki Rautala

Elina Haapalehto

Veikko Jarmala

Leo Joenperä

Kim Josefsson

Annika Keriö

Kari-Eerik “Kapa” Koivisto

Matematiikka

Käytännöllinen teologia

Historia

Kansantaloustiede

Valtiotieteellinen

Nykykielten laitos

Politiikan ja talouden tutkimus

Politiikan ja talouden tutkimus

Genetiikka

Poliittinen historia

Matematiikka

Humanistinen

Leijonat 2

Politiikan ja talouden tutkimus

Politiikan ja talouden tutkimus

Nykykielten laitos

Tietojenkäsittelytiede

Oikeustieteellinen

Politiikan ja talouden tutkimus

Humanistinen

Politiikan ja talouden tutkimus

Talouden ja politiikan tutkimus

Politiikan ja talouden tutkimus

Oikeustieteellinen

Maa- ja metsätalous­ tieteellinen

Leijonat 3

Hammaslääketiede

Teuvo Manninen Kirkkohistoria

Poliittinen historia

Helena Matilainen Oikeustieteellinen

Valtio-oppi

Otto Meri

Maailmanpolitiikka

Käyttäytymis­t ieteellinen

Iida Mäkimattila

Politiikan ja talouden tutkimus

Politiikan ja talouden tutkimus

Päivi Pulsa Kansatiede

OIKEA SUUNTA Ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa 18.–19.10. Ennakkoäänestys 12.–13.10. kansy.fi

Politiikan ja talouden tutkimus

Sampo Puukko

Politiikan ja talouden tutkimus


Leijonat edustajistovaaleissa 2011 vaalijulkaisu

5

IJAT EDUSTAJISTOVAALEISSA 2011 Leijonat 1 Leena Kaipainen

Kai Kaksonen

Juhani Koskinen

Marianna Kupias

Nina Lampila

Pekka Rintala

Miika Sahamies

Iida Suomela

Pauliina Tulenheimo

Maija Viljamaa

Geotieteiden ja maantieteen laitos

Eksegetiikka

Kemia

Käytännöllinen filosofia

Politiikan ja talouden tutkimus

Politiikan ja talouden tutkimus

Politiikan ja talouden tutkimus

Teologinen

Humanistinen

Aku-Ville Lehtimäki

Sosiaalitieteiden laitos

Elintarviketieteet

Leijonat 2 Henriikka Karppinen

Eerik Kasurinen

Anna Koivunen

Anita Kuitunen

Elina Laaksonen

Pessi Marttunen

Sara Rintamo

Jani Seikkula

Pirre Seppänen

Osmo Suominen

Tiia Turunen

Lyydia Ylönen

Puumarkkinatiede

Oikeustieteellinen

Valtiotieteellinen

Kansatiede

Politiikan ja talouden tutkimus

Sosiaalitieteet

Taloustiede

Metsätieteiden laitos

Ympäristötieteellinen

Nordica

Valtio-oppi

Metsäekonomia

Leijonat 3 Tuomas Koskinen

Margarita Kozlov

Nina Kurjensalo

Jussi Lehtola

Sampo Lindgren

Suvi-Elisabet Reinikainen

Santeri Somervaara

Tatu Tallberg

Emma-Stina Vehmanen

Derya Özgün

Oikeustieteellinen

Humanistinen

Nykykielten laitos

Valtiotieteellinen

Poliittinen historia

Tietojenkäsittelytiede

Taloustiede

Politiikan ja talouden tutkimus

Läpinäkyvää ylioppilaskuntavaikuttamista Unicafé – maukasta ja monipuolista Koulutusta vastaavaa työtä

Yhteiskuntahistoria

Pohjoismaiset kielet

Milla Majaniemi Nykykielten laitos


6

Leijonat edustajistovaaleissa 2011 vaalijulkaisu

Politiikan keskiössä H aastoimme kokoomuksen neljä nuorta kansanedustajaa Sanni Grahn-Laasosen, Sofia Vikmanin, Lasse Männistön ja Heikki Autton vastaamaan muutamiin opiskelijoiden mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Kävelimme eduskuntatalon portaat ylös asianmukaisen kunnioituksen vallassa. Turvatarkastuksesta kunnialla selvittyämme meitä odotti kolme hyväntuulista edustajaa. Villejäkin ehdotuksia kuvauspaikoista annettiin. Pieniltä kömmähdyksiltä ei vältytty, vaan puhelin alkoi piristä tasan sen jälkeen kun olimme päässeet lehterille ja ohittaneet ”ethän käytä matkapuhelinta täällä”- kyltin. Kun haastattelu piti aloittaa, en kiireessä löytänyt mistään lehtiötäni. Sekunnin paniikin jälkeen kaivoin pokkana esiin erään muotilehden, jonka meikkimainokseen vastaukset sitten kirjoitin. Samalla hetkellä päivän hiostava ilma päätti iskeä päälle, joten tilanteesta tuli toimittajalle hiukan kuumottava.

Kerro ensin kuka olet? Olen iloinen ja eteenpäin katsova nuori EU-uskovainen, jolla on paljon liberaaleja arvoja, mutta myös tiheään kolkuttava sosiaalinen omatunto. ffSOFIA: Paljasjalkainen tamperelainen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu, yhteiskuntatieteiden maisteri ja hevosharrastaja. ffLASSE: Helsinkiläinen 29-vuotias entinen tuhatkuntalainen ja nykyinen ensimmäisen kauden kansanedustaja. ffHEIKKI: Lapinmies. Olen alun perin lähtenyt liikkeelle Enontekiöltä. Kävin koulut Muoniossa ja ajokortin ehti vielä myöntää Käsivarren poliisi, mutta sittemmin olen jo liikkunut niin etelään, että hallintotieteiden maisteriksi valmistuin Lapin Yliopistosta Rovaniemeltä, jossa koti on edelleen.

ffLASSE: Politiikka koskettaa meistä

jokaista. Toisin kuin mediasta usein saa käsityksen, ei poliitikkojen työ tarkoita tanssikilpailuja tai torkkupeittoja vaan päätöksiä meidän jokaisen elämää koskevista asioista, kuten siitä, onko nuorille tarjolla opiskelu-, työ- tai harjoittelupaikkoja siihen, onko kaupungin keskustassa tarjolla elokuvateattereita vai senioritaloja. ffSOFIA: Poliittinen päätöksenteko vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten ja millaista terveydenhuoltoa tai opintotukea opiskelija saa. Myös korkeakoulutuksen aloituspaikkamäärät on nykyistä paremmin saatava vastaamaan tulevaisuuden työelämän tarpeita, jotta opiskelijan oikeus koulutustaan vastaavaan työhön voi toteutua. ffSANNI: Politiikalle kannattaa antaa mahdollisuus. Loppujen lopuksi kyse on arkisista asioista ja arvovalinnoista, joihin kaikilla on joku mielipide: onko Suomi EU:n ytimessä vai ei, saavatko homot mennä naimisiin vai ei tai millaista ruokaa oppilaitoksissa pitäisi tarjota.

ffSANNI:

Tein haastattelua varten taustatutkimusta ystävieni parissa ja kysyin heiltä, mitä he ovat aina halunneet kysyä kansanedustajilta. Yllättävän moni ilmoitti, ettei politiikka kiinnosta heitä yhtään tai että sillä ei ole mitään merkitystä heidän elämälleen. Pakkohan asiaa oli kysyä edustajiltamme. Saimme ainoastaan mielenkiintoisia vastauksia ja vielä kirjattua ne ylöskin.

]]Poliitikkojen työ ei

tarkoita tanssikilpailuja tai torkkupeittoja.

Eduskunnan kuppila on legendaarinen paikka, jossa vaihtavat omistajaa niin lounaat kuin mielipiteetkin. Sinne eksyivät myös toimittajat matkalla ulos eduskunnasta. Reitin olisi pitänyt olla helppo, rappuset alas ja jotain, mutta jossain kohtaa meni pieleen ja seikkailimme eduskunnan käytävillä hetken etsien ulospääsyä kunnes löysimme kuppilan ja tien ulos. Yllättävän vapaasti pääsimme kyllä liikkumaan talossa. Olisi luullut, että vartija olisi heti ollut harhailijoiden perässä. Tällä kertaa emme kuulleet kuppilassa mitään mielenkiintoista, mutta ehkä edustajamme ovat? ffHEIKKI: Sitä ei valitettavasti voi paljastaa tässä. Mutta juttu on niin hyvä, että suosittelen tämän jutun lukijoille pyrkimistä eduskuntaan.

Heikki, Sanni ja Lasse siellä, missä kaikki tapahtuu. ffLASSE: Viikon mielenkiintoisin juttu oli vanhemman valtiopäivämiehen kertomus siitä, miten hänen aikoinaan nuorisopolitiikassa kaikki poliittinen keskustelu stallareiden ja porvareiden välillä olisi nykytermein luokiteltu takuulla vihapuheeksi. ffSOFIA: Melkoisen mielenkiintoista oli, kun istuntokauden alussa menin avaamaan lounastiliä eduskunnan ruokalassa ja minulle vastattiin, ettei onnistu, koska tilin avaaminen on mahdollista vain kansanedustajille.

Opiskeluajan sanotaan olevan elämän parasta aikaa, josta kertyvät myös parhaat muistot. Itselläni kärjessä on varmasti tämän lehden ja haastattelun tekeminen kuin myös vaalien suunnittelu elokuussa KansYn vaalimökillä. Aamuyöstä ehdokkaiden Haapalehto ja Pynttäri kanssa viritimme äänihuulemme kansyn vaalilaulun taajuudelle, repeatilla. ffLASSE: Yksi hienoimmista hetkistä oli valinta SYL:n puheenjohtajaksi vuonna 2007 kun sai kävellä Korpilammen liittokokouksen portaat alas lavalle ihmisten taputtaessa seisaaltaan. Myös rennommista merkeistä on upeita muistoja – aina ensimmäisen opiskelupäivän jännityksestä kauppiksen rehtorin kanssa pöydällä tanssimiseen joidenkin vuosijuhlien jatkoilla. ffSANNI: Ensikohtaaminen aviomieheni kanssa SYL:n liittokokouksen puhujapöntössä. Myös monia hyvä rellestysreissuja tulee mieleen. ffSOFIA: Tässä yhteydessä ainoa oikea vastaus on Kansyn legendaarinen vappuratikka. ffHEIKKI: Edarivaalivoitto ;) Seuraavaksi kysymys, joka kysyttiin kasvotusten eduskunnassa ja joka sai toimittajan miettimään viestinnän peruskurssille ilmoittautumista. Opiskelijoita kun olemme ja heille myös tämä lehti on suunnattu, halusimme tietää mitä eduskunnassa voidaan tehdä hyväksemme? ffLASSE: : Opintotuen sitominen indeksiin parantaa opiskelijan talou-

dellista asemaa pitkällä tähtäimellä. Opetusta tulee olla enemmän ja sen tulee olla laadukkaampaa. Myös opettajia tulee olla enemmän oppilasta kohden. Opiskelijamääriä tulee myös ajatella. Nykyiset korkeakouluopiskelijat ovat työelämässä vuosien

]]Koko opintotuki-

järjestelmä on uudistettava.

päästä, millaisella ammattitaidolla on silloin kysyntää? Tällä hetkellä meillä on ylitarjontaa joillakin aloilla, joten opiskelupaikkojen vähentäminen on tarpeen. ffSANNI: Maailmassa, jossa tuotanto siirtyy enenevissä määrin ulkomaille, Suomen vahvuus on korkeakoulutuksen hyvä taso. Myös yrittäjyyttä on tuettava. ffHEIKKI: Hallitusohjelmaan kirjatun nuorten yhteiskuntatakuun täytyy tarkoittaa aitoja pitkän tähtäimen työpaikkoja nuorille ammattiin valmistuneille ihmisille. Nuorten työntäminen pelkästään erilaisiin työpajoihin ei ole ratkaisu. Tähän sopii luontevasti jatkokysymys opintotuen tulorajoista. Indeksiin sitominen kirjattiin hallitusohjelmaan, mutta onko opintotuki nyt valmis? Entä tulorajat? ffSANNI: Opintotuen sitominen indeksiin oli opiskelijajärjestöjen yhteinen tavoite. Oli upeaa, että se saatiin läpi. Tulorajojen korottamiseen ei ole tässä taloustilanteessa varaa, vaikka ne ajasta jäljessä ovatkin. En kannata tulorajojen poistamista kokonaan. ffLASSE: Mielestäni tulorajoja tulisi korottaa. Opintotuessa on opintojen etenemisen seuranta siksi, että se on tarkoitettu opiskelun tu-

kemiseen. Jos on kuitenkin ahkera ja tekee samalla töitä ansaiten myös yhteiskunnalle verotuloja, ei tästä saa rangaista. ffSOFIA: Koko opintotukijärjestelmä on uudistettava. Työnteon on oltava aina kannattavaa myös opiskelijalle. Nykyisenkaltaiset tulorajat muodostava kannustinloukkuja, ja siksi niistä on päästävä eroon. Itse olen vielä siinä vaiheessa, että valmistuminen ja työelämä kuulostavat kaukaisilta haaveilta, etenkin kun järjestötoiminnassa vierähtää enemmän aikaa kuin luennoilla, mutta entä kansanedustajamme, mitä heistä tulee isona, ehkä presidentti? ffLASSE: Ei todennäköisesti tule, mutta never say never ;) ffSOFIA: Mieluiten Euroopan presidentti ;) ffSANNI: Toivottavasti olen löytänyt tieni ulos politiikasta siihen mennessä, kun tulen ”presidentti-ikään”. Eli ei. ffHEIKKI: Tähän kysymykseen täytyy palata myöhemmin.  Toimittaja Nina Kurjensalo Valokuvat Eero Haapalehto

Sofia


Leijonat edustajistovaaleissa 2011 vaalijulkaisu

7

Tunnelmia kampuksilta Keskusta

Kumpula

Viikki

Opiskelijakulttuuri ei ole rahasta kiinni

Uutta intoa ja tekemisen meininkiä

Metsätieteistä monipuoliseen vaikuttamiseen

M

H

M

itä on politiikka? Sosiaalidemokraattisessa hyvinvointivaltiossa se tarkoittaa tappelua tukien jakamisesta. Olipa kyseessä nuorten syrjäytyminen, Kreikan ylivelkaantuneisuus tai kehitysmaiden köyhyys, on vasemmistolaisittain ratkaisuna kaataa veronmaksajien rahoja kyseiseen asiaan. Jopa onnistumista mitataan usein sillä, kuinka paljon rahaa saadaan kulutettua. Kun vasemmisto saa läpi 0,7 %:n tavoitteen kehitysavusta, he voivat sanoa itselleen, että ongelma on ratkaistu. Ilmaisen rahan jakaminen passivoi ihmiset ja tekee heidät riippuvaisiksi rahan antajasta. Kehitysmaat ovat riippuvaisia länsimaista, Kreikka Saksasta ja syrjäytyneet nuoret byrokraattien armosta. Väärämielisempää ja turmiollisempaa käsitystä ei voi olla. Ylioppilaskuntapolitiikkaa voi verrata kansalliseen politiikkaan. Sama passivoiva puoli liittyy myös HYY:n vasemmistolaiseen rahankäyttöön. Ylioppilaskunnan tavoite, opiskelijakulttuurin ylläpitäminen, ei ole rahasta kiinni. Järjestötoiminnassa olen oppinut, että parhaat tapahtumat tehdään pienellä budjetilla ja omakustanteisesti. Tarvitaan rohkeutta, aktiivisuutta, luovuutta ja todellisuudentajua. Esi-isämme rakensivat ylioppilastalomme ja osakunnat talkoovoimin. Ylioppilaskunta tarjosi mielekästä tekemistä, eikä kavereita jätetty. Köyhyydestään huolimatta, tai ehkä jopa sen ansiosta, ylioppilaskunta hoiti tehtävänsä paremmin kuin nykyään. Myös ylioppilaskunnan vaikutusvalta maamme politiikkaan oli moninkertainen nykyiseen tilanteeseen nähden. Mitä voisimme oppia esi-isiltämme? Tällä kirjoituksella haluan sanoa kaikille opiskelijoille yhden asian. Älkää vinkuko yhteisiä rahojamme kaikkeen; ne maksetaan pakollisista jäsenmaksuista. Oikeistolainen järjestöpoliitikko keksii kaikkiin ongelmiin paremman ratkaisun kuin jäsenmaksujen korotuksen. 

aluaisin integroida työelämää enemmän opintoihin. Meillä tulisi olla enemmän harjoittelupaikkoja yliopistomaailman ulkopuolella. Positiivisia seurauksia olisi lukuisia: opiskelija voisi alkaa luoda suhteita jo opiskeluiden aikana, tutustua käytännön työtehtäviin sekä varmistua siitä, että opiskelee juuri sitä alaa mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä työkseen. Lisäksi olen kiinnostunut vaikuttamaan HYY:n toimintaan erityisesti fuksinäkökulmasta. Uusien opiskelijoiden ”kotouttaminen” opintojen alussa on erittäin tärkeää. Ainejärjestöjen ja osakuntien rahoitus tulee turvata tästä lähtökohdasta. Tapahtumia tulisi järjestää nykyistä laajemmin. Vaikka bileet kiinnostavat monia (kuten minuakin…), tulee meidän tarjota myös vaihtoehtoisia tutustumismuotoja ja näin ollen luoda kaiken tyyppisille opiskelijoille mahdollisuus päästä mukaan yliopistoyhteisöön. Näin estäisimme omalta osaltamme koko yhteiskunnan suurta ongelmaa – syrjäytymistä. UniCafea kehittäisin erityisesti välipalojen osalta. Leivissä, patongeissa, yms tulisi olla suurempi opiskelija-alennus. Globaalissa maailmassa tarvitaan kansainvälisyyttä jo opiskeluista alkaen. Vaihto-opiskelu on siis tärkeä asia, jota HYY:n tulisi tukea aktiivisemmin. Muista, että myös sinä maksoit 89 € tänäkin vuonna HYY:lle. Mihin haluat rahasi käytettävän? Ota yhteyttä, kerro ajatuksiasi ja äänestä niin vaikutetaan yhdessä HYY:n toimintaan! 

Tarik Ahsanullah 045 114 3854 tarik.ahsanullah@helsinki.fi

Sampo Lindgren

iksi nuori kaupunkilaisnainen, joka on aina ollut kiinnostunut kaupallisesta alasta, on päätynyt opiskelemaan metsätieteitä? Metsäekonomian ja markkinoinnin opintojen monipuolisuus yllätti minut täysin. Opintoihini kuuluu talous- ja metsätieteiden lisäksi ympäristöön liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä kuten hiilijalanjäljen pienentäminen, kuluttajien ekologiset valinnat sekä luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. Jokaiseen organisaatioon, myös HYYn edustajistoon, tarvitaan näkemystä, miten saamme arjen sujumaan tehokkaasti unohtamatta arvokasta ympäristöämme. Ylioppilaskuntaan tarvitsee tuoda tervettä järkeä käsiteltäessä ekologisuutta. Suoritettujen opintojeni tuella minulla on ylioppilaskunnan arjen ekologisuuteen liittyviä näkökulmia, jotka eivät perustu tunteisiin vaan tieteisiin. Viikin kampukselta on viety jo YTHS:n toimipiste pois, vaikka kampuksella on opiskelijoita yli 6500. Lisäksi Viikin opiskelijaneuvonnan toimipisteen toiminta lopetettiin viime vuonna. Helsingin yliopiston ja HYYn tulisi ottaa paremmin huomioon kaikkien kampusten opiskelijat ja luoda avointa keskustelua kaikkien kampusten ja tiedekuntien opiskelijoiden kesken. Aloitettuani opinnot aktivoiduin ainejärjestö- ja osakuntatoiminnassa.Tarkkailtuani HYYn toimintaa vuoden ajan, haluaisin jatkaa vaikuttamisharrastustani ylioppilaskunnan edustajistossa ja tuoda sinne tuoreita näkemyksiä. HYY on opiskelijoiden edunvalvoja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Joten HYYn tulisi minun mielestäni olla mukana ajamassa opiskelijoiden työnteon rajoittajan, eli opintotuen tulorajan poistoa. Kun opinnot etenevät jopa suosituksia nopeammin, ei opiskelijaa tulisi rangaista siitä, että hän sijoittaa tulevaisuuteensa hankkimalla arvokasta työkokemusta. Olen Leijona-listalla ehdokkaana, koska arvostan uudistumista, työntekoa ja vapautta valita oma tiensä niin yliopistomaailmassa kuin muillakin elämän osa-alueilla. 

Lyydia Ylönen

Ristikko

Sudoku

1. Ei vasen, vaan? 2. Kuka tunnetaan sloganistaan ”Tosiasiat tunnustaen”? 3. Kuka nousi kolmannella kansanedustajakaudellaan valtiovarainministeriksi? 4. KansYn kuningas 5. Kuka valittiin vastikään Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi? 6. Pahvinen poliitikko

7. Kokoomuksen kovin maratoonari 8. Kuka siirtyi opetusministeriöstä suunnittelemaan kuntauudistusta? 9. Helsinkiläinen oikeustieteiden kandi, joka on toiminut kansanedustajana jo vuodesta 1979 10. Kokoomuksen puoluesihteeri 11. Kokoomusopiskelijoiden kattojärjestö

1

8

5

4 5

3

8 9 10 11

9

7 4 6 5 7 8

3 7 2

4 8 5 2 1

3

7

6

1

2

6

4

1

3 9

9

2

5

1. Oikea, 2. Lasse Männistö, 3. Jyrki Katainen, 4. Eero Haapalehto, 5. Laura Räty, 6. Sauli Niinistö, 7. Alexander Stubb, 8. Henna Virkkunen, 9. Ben Zyskowicz, 10. Taru Tujunen, 11. Tuhatkunta


8

Leijonat edustajistovaaleissa 2011 vaalijulkaisu

Porvaritesti Tee leikkimielinen porvaritesti niin tiedät, minkälainen porvari olet! Ympyröi parhaiten Sinun mieltymyksiäsi vastaava vastausvaihtoehto ja laske pisteesi.

En kuulunut talonvaltaajiin!

V

uoden 2009 edustajistovaalien tulosten kantauduttua Savoon, eräs vanha rouva torui minua kiihkoilusta ja juristien maineen pilaamisesta. Hän oli nähnyt televisiosta, kuinka helsinkiläiset opiskelija-aktivistit valtasivat oikeustieteilijöiden pyhättönä toimivaa Porthaniaa. Hän yhdisti kaksi asiaa minuun ja näin allekirjoittanutkin pääsi vihaiseksi talonvaltaajaksi. Tosiasiassa olin valtaamisen aikaan vero-oikeuden luennolla, enkä huomannut muillakaan pykälisteillä olleen tarvetta vallankumoukseen. Kokoomuslaiset opiskelijapoliitikot toimivat toisella tavalla. Ylioppilaskunnan ulkopuolelle kokoomuslaisilla opiskelijapoliitikoilla on parhaat vaikuttamisen verkostot. Opiskelijoiden viestiä viedään vaikkapa asuntoasioissa suoraan Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtajalle Risto Rautavalle, opintotuesta kerrotaan Kokoomuksen eduskuntaryhmään Ben Zyskowiczille ja yliopistouudistuksesta suoraan Kataisen Jyrkille. Tarvitaan tietoa, taitoa ja vaikuttamisen kanavia. Älkää luulko, että opiskelijoiden asiat edistyvät parhaiten roikkumalla liaanilla Porthanian seinällä tai heiluttamalla banderollia kaatosateessa. Se on hauskan näköistä, mutta ei tehokasta. Moni opiskelijapoliitikko saa ylioppilaskunnista myös ponnahduslaudan kunnallispolitiikkaan tai eduskuntavaaleihin. Suomen kärkirivin poliitikot ovat hakeneet ensimmäiset kannuksensa juuri yliopistojen vaaleista ja erityisesti HYY:n edustajistosta. Ole siis tarkkana minkälaisen poliitikon uraa lähdet tukemaan. Vaikka joku ehdokas sinisin silmin kertoisikin olevansa sitoutumaton, niin kyllä se väri sieltä vaali-illan jälkeen paljastuu. Moni on pettynyt pahasti äänestettyään ihanan sitoutumattomasti. Kun äänestät missä tahansa vaaleissa Kokoomusta, niin tiedät tukevasi tiettyä linjaa. Vapaus ja vastuu, kannustavuus, sivistys, suvaitsevaisuus ja välittäminen ovat kokoomuslaisia arvoja. Olkoon kyse sitten veropolitiikasta Arkadianmäellä, opintotukijärjestelmästä tai vaikkapa Unicafe Oy:n ruokalistasta, niin kokoomuslaisten toimijoiden taustaperiaatteina on aina rakentaa kannustava ilmapiiri, jossa yksilöillä on sekä vapautta omiin valintoihin että vastuuta näistä valinnoista. Jos olet äänestänyt Kokoomusta kunta- tai eduskuntavaaleissa tai suunnittelet äänestäväsi Sauli Niinistöä tammikuussa, niin pidä linjasi myös näissä ylioppilaskunnan vaaleissa. Kokoomuslainen ehdokas on järkevä valinta! 

Antti Häkkänen

Kirjoittaja on neljännen vuoden oikkari, HYY:n edaattori ja kunnallispoliitikko

Snellman-säätiö

1. Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys on… a) väärin, koska se loukkaa opiskelijan valinnanvapautta. b) hyväksyttävää, koska se mahdollistaa järjestötoiminnan. c) väärin, sillä kaikki eivät tarvitse HYY:n tarjoamia palveluita. d) hyväksyttävää, sillä näin se on aina ennenkin ollut. 2. Korkeakoulututkinnolla haluan saavuttaa… a) elatuksen perheelleni. b) paremman työttömyysturvan c) vaadittavat taidot voidakseni johtaa uutta sosialistista vallankumousta. d) mukavan toimeentulon. e) rahaa ja valtaa. 3. Kun valmistun… a) minusta tulee työtön. b) minusta tulee kaupan kassatyöntekijä. c) vaurastun pääomatuloilla. d) …mikä valmistuminen? e) pappa betalar. f) teen koulutustani vastaavaa työtä. 4. Työnteko on… a) kiva lisätienesti tai harrastus. b) yhteiskunnallinen välttämättömyys. c) mikä työ? Elän valtion tuilla! d) pappa betalar, edelleen. 5. Suomen progressiivinen tuloverotus on epäoikeudenmukainen. a) Kyllä, tasavero kaikille! b) Ei ole. c) Suomessa ei edes kannata olla varakas. d) Olette kaikki kapitalistisikoja! e) Verot pois ja valta kansalle. 6. Paras väline rikoksenehkäisyyn on… a) oma kirves. b) rikollisuutta ei ole olemassa, on vain rappiollisen yhteiskunnan asosiaalisia sivutuotteita. c) ennustettava ja oikeudenmukainen oikeuskäytäntö. d) lähimmäisenrakkaus. 7. Paras tapa hoitaa Suomen puolustus on… a) yleinen asevelvollisuus. b) palkka-armeija. c) NATO. d) lopettaa armeija, sillä uhkaa sodasta ei ole.

8. Kapitalismi on… a) ihmisen suurin vihollinen. b) toimivin yhteiskuntajärjestelmä. Ei ole oikeusvaltiota ilman toimivaa markkinataloutta! c) Ihanaa! Voin rikastua rauhassa, koska olen älykäs ja sitä paitsi myös hyvännäköinen. 9. Pukeudun… a) mukavasti. b) tyylikkäästi, mutta edullisesti. c) tyylikkäästi, ja shoppailen vain merkkivaatteita. d) en pukeudu, sillä siten saan paremman yhteyden luontoon. 10. Naapurillani on upouusi auto jota kieltämättä kadehdin, mitä ajatuksia se minussa herättää? a) Auto- ja bensaveroa voisi kyllä vähän korottaa. b) Pitää alkaa säästämään, tuollainen minullekin! c) Autoiluhan on ekologisesti täysin moraalitonta! 11. Ydinvoimaa lisää? a) Höpöhöpö, jatketaan sähköntuontia Venäjältä, kyllä ne sitten rakentavat lisää turvallisia ydinvoimaloita. b) Puhtaampaa se on kuin hiili, ja antaahan se c) meille työpaikkoja ja kilpailukykyä, otetaan 10! d) Mitä niitä rajoittamaan? e) Tuhotaan kaikki ydinvoimalat, norpat tykkäävät tuulesta ja auringosta. Me voimme lämmitellä toisiamme siihen asti kunnes keksivät tehokkaan ja saasteettoman vaihtoehdon. 12. Vaaleissa olen äänestänyt… a) Demareita tai Vihreitä. b) Keskustaa. c) Kommunisteja. d) Kokoomusta. e) muita puolueita tai Aku Ankkaa. f) Kaikki edellisistä ovat hivenen liian vasemmalla, mutta luotan silti Kansalliseen Kokoomukseen.

PISTEYTYS: 1. a4, b2, c5 ,d1  2. a3, b2 ,c1, d3 ,e5  3. a1, b2, c5, d0 ,e45, f4  4. a5, b4, c0, d45  5. a4, b2, c5, d0, e-10 6. a5, b1, c4, d2  7. a4, b3, c5 d1  8. a-5, b5, c10  9. a2, b4, c5, d0  10. a2, b4, c1 11. a1, b5, c7, d2  12. a1, b2, c-10, d4, e-5, f5 Ja mitä pisteet sitten kertovat sinusta? Se selviää laittamalla viestiä osoitteeseen info@kansy.fi

O Liittyä jäseneksi O Lisätietoja

Nimi ______________________________________________________ Osoite ______________________________________________________ Syntymäaika ______________________________________________________ Email ______________________________________________________ Puh. ______________________________________________________ Oppilaitos ______________________________________________________ Allekirjoitus ______________________________________________________

Voit jättää tietosi myös osoitteessa www.kokoomusopiskelijat.fi

Tahdon

Kokoomusopiskelijat Kansakoulukuja 3 A, 3. krs

00100 HELSINKI


Vaaliliite, HYY:n edustajistovaalit 2011