Issuu on Google+

AV H

2/2013

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ERIKOISLEHTI

Uudet menetelmät tehostavat liuotushoitoa

AVH-yksikköhoito parantaa ennustetta Käden tehostetun käytön kuntoutus Kohti elämäntapamuutosta


Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. 12. vuosikerta ISSN-L 1458-6312 ISSN 1458-6312 (Painettu) ISSN 2323-4504 (Verkkojulkaisu) ISSN 1459-3955 (Äänilehti) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti JULKAISIJA Aivoliitto ry YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie 2 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210 info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi TOIMITUS toimitus.avh@aivoliitto.fi Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimitussihteeri Miia Suoyrjö p. 050 571 4588 miia.suoyrjo@aivoliitto.fi TOIMITUSNEUVOSTO LKT, professori, vastaava ylilääkäri ja toimialuejohtaja Risto O. Roine, Tyks Neurotoimialue (pj.) LKT, asiantuntija Terttu Erilä Aivoliitto ry:n puheenjohtaja LKT, professori AVH-tutkimusryhmän johtaja Markku Kaste HUS Neurologian klinikka Osastonhoitaja Eija Puha, Turun kaupunginsairaala, neurologian osasto PsT, neuropsykologian dosentti Mervi Jehkonen Tampereen yliopisto, psykologian laitos Yhdistyksen jäsen Sirpa Kuukkanen, Lapin aivoyhdistys Aivoliitto ry:n edustajat: Fysioterapeutti Päivi Liippola Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Tiedottaja Miia Suoyrjö Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen PAINO JA ULKOASU MIKTOR Taitto Marko Vuorio ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT TJM-Systems Oy, Markku Pentikäinen, p. 044 7168 262, markku.pentikainen@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377 JÄSENREKISTERI, OSOITTEENMUUTOKSET, TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖT Pia Vuoltee, p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) pia.vuoltee@aivoliitto.fi TILAUSHINNAT 39 € vuosikerta, 10 € irtonumero. Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun. Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

s. 18

Terveellinen ravinto vaikuttaa positiivisesti vireyteen ja toimintakykyyn.

TEEMANA Uudet hoitomuodot AVH-lehden aikataulu NO

TEEMAT

3.

Ensitieto: Kun sairastut

pe 30.8.

ti 3.9.

pe 4.10.

4.

AVH-tutkimus

pe 1.11.

ti 5.11.

ma 9.12.

Kannen kuva: Shutterstock

2

AVH 2/2013

AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY


2/2013 Esko Keski-Oja

S I SÄLTÖ

Kari Tammela

s. 31

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon mielestä on hyvä asia, että järjestöt tekevät yhteistyötä.

s. 46

ARTIKKELIT 6 9 11 14 16 20 23 24 34

Kohti nopeampaa ja tasa-arvoisempaa liuotushoitoa AVH-yksikköhoito parantaa ennustetta Käden kuntouttamista kuusi tuntia päivässä Tunnista infarkti ja soita 112 Vuosien vaikeudet eivät lannistaneet Harjoittelujaksolta kokemusta ja tietoa afasiasta Yhteisillä Puheenjohtajapäivillä vaihdettiin ajatuksia ja kokemuksia Muutoksia sosiaaliturvan etuuksiin ja korvauksiin Suomen Aivot ry vetosi eduskuntaryhmiin

Paikalliset yhdistykset tarjoavat vertaistukea eri puolilla Suomea.

PALSTAT 4 5 18 27 28 36 38 40 42 46 51 55

Ledare Pääkirjoitus Korvaamaton kovalevy liikkeellä Kolumni Liitto tiedottaa Kirjahylly Tapahtumakalenteri Aivoliitto kouluttaa Poimittua Yhdessä – postia yhdistyksille Yhdistykset alueittain Aivoliiton yhteystiedot

AVH 2/2013

3


LEDARE RISTO O. ROINE

Nya vårdformer – den finländska strokeakutvården är fortfarande världens snabbaste och effektivaste

S

om ett resultat av befolkningskampanjerna vet vi att det enda rätta sättet att fungera när man överraskas av strokesymtom är att ringa det allmänna nödnumret 112. Vad är nytt i akutvården och rehabiliteringen just nu? I det här numret av tidningen ges svar på många viktiga frågor. En intravenös behandling som upplöser en hjärnartärtrombos och som ges så fort som möjligt är fortfarande en av hörnstenarna i behandlingen, trots att de intraarteriella behandlingarna ökar. Strokevårdkedjan vid Helsingfors universitets centralsjukhus är fortfarande bevisligen världens snabbaste och effektivaste, och man har upplösningsvård som i stort täcker hela landet. HUCS har med sin verksamhet ökat jämlikheten i akutvården, bland annat med hjälp av medicinsk rådgivning på distans. En toppexpert från Mejlans sjukhus kan ge vårdinstruktioner gällande en enskild patient. Det här fungerar bäst på orter som är glest bebyggda och där man inte har en journeurolog. Att upplösa en hjärninfarkt är numera möjligt upp till fyra och en halv timme efter att symtomen satt in, men med nya mediciner och metoder kan tiden möjligen utsträckas ännu längre. Ju snabbare patienten får upplösningsvård, desto bättre slutresultat. Om det här skriver docenterna Satu Mustanoja och Turgut Tatlisumak från Helsingfors.

Att det finns en enhet för stroke är andra hörnstenen i vården, vilket gagnar alla patienter, även de äldre och svårare sjuka, också när upplösningsvård inte blir aktuell, som specialläkaren i neurologi Pauli Ylikotila från Åbo skriver. Inte bara inom akutvården sker det förändringar utan också inom rehabiliteringen. Sinikka Peurala från Invalidförbundets rehabiliteringscenter i Lahtis skriver om den rehabilitering som gäller det intensifierade bruket av hand och arm. Riksdagsman Anne-Mari Virolainen betonar varje medborgares egen roll ur strokepatientens synvinkel, bland annat inom preventionen, när någon ber om hjälp i en nödsituation och när det gäller kamratstöd eller att klara sig i vardagen. Vi kan vara stolta över vad vi tillsammans har uppnått, men utvecklingen får inte stanna av! Professor i neurologi Risto O. Roine fungerar som ansvarig överläkare och som direktör för den neurologiska verksamheten vid Åbo universitets centralsjukhus.

Ju snabbare patienten får upplösningsvård, desto bättre resultat. 4

AVH 2/2013


V

äestökampanjoiden tuloksena on jo yleisesti tiedossa, että akuutin AVH:n oireiden yllättäessä ainoa oikea tapa toimia on soitto yleiseen hätänumeroon 112. Mitä uutta akuuttihoidossa ja kuntoutuksessa juuri nyt tapahtuu? Tässä numerossa on vastauksia moniin keskeisiin kysymyksiin. Laskimoteitse mahdollisimman nopeasti annettava aivovaltimotukoksen liuotushoito on edelleen hoidon kulmakivi, vaikka valtimonsisäiset hoidot ovat lisääntymässä. Helsingin yliopistollisen keskussairaalan AVH-hoitoketju on edelleen todistetusti maailman nopein ja tehokkain, ja liuotushoito on jo varsin kattavasti käytössä koko maassa. HYKS on toiminnallaan lisännyt tasa-arvoa akuuttihoitoon muun muassa etälääketieteen keinoin, kun huippuasiantuntija voi Meilahden sairaalasta käsin antaa ohjeita potilaan hoidossa. Tämä toimii parhaiten harvaan asutuilla seuduilla, kun päivystävää neurologia ei ole. Aivoinfarktin liuotushoito on nykyään mahdollista 4½ tunnin kuluessa oireiden alusta, mutta uusilla lääkkeillä ja menetelmillä aikaikkuna saattaa tästä vielä pidentyä. Mitä nopeammin potilas saa liuotushoitoa, sitä parempi on lopputulos. Aiheesta kirjoittavat dosentit Satu Mustanoja ja Turgut Tatlisumak Helsingistä.

PÄÄKIRJOITUS RISTO O. ROINE

Uudet hoitomuodot – AVH:n akuuttihoito Suomessa edelleen maailman nopeinta ja tehokkainta AVH-yksikkö on hoidon toinen kulmakivi, josta hyötyvät kaikki potilaat, myös iäkkäimmät sekä vaikeimmin sairaat, myös silloin kun liuotushoito ei tule kysymykseen, kuten neurologian erikoislääkäri Pauli Ylikotila Turusta kirjoittaa. Akuuttihoidon lisäksi myös kuntoutuksessa tapahtuu. Sinikka Peurala Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksesta kirjoittaa käden tehostetun käytön kuntoutuksesta. Kansanedustaja Anne-Mari Virolainen korostaa jokaisen kansalaisen omaa roolia AVH-potilaan kannalta, mukaan luettuna ennaltaehkäisy, avunpyyntö hätätilanteessa, vertaistuki ja arjessa selviytyminen. Voimme olla ylpeitä siitä mitä olemme yhdessä jo saavuttaneet, mutta kehitys ei saa pysähtyä! Neurologian professori Risto O. Roine toimii vastaavana ylilääkärinä ja toimialuejohtajana Turun yliopistollisen keskussairaalan Neurotoimialueella.

Mitä nopeammin potilas saa liuotushoitoa, sitä parempi on lopputulos. AVH 2/2013

5


SATU MUSTANOJA JA TURGUT TATLISUMAK 6

Kohti nopeampaa ja tasa-arvoisempaa liuotushoitoa Aivoinfarkti on hätätilanne ja nopea hoitoon pääsy on tärkeää. Valtimotukoksen liuotushoito on aloitettava viipymättä, mikäli se soveltuu potilaalle. Uudet liuotuslääkkeet ja etäyhteydet yliopistosairaalan neurologiin tehostavat hoitoa.

A

ivoinfarktissa aivokudos jää ilman verenkiertoa ja happea äkillisesti tukkeutuneen valtimon alueella, minkä seurauksena paikallinen osa aivokudoksesta menee pysyvään kuolioon. Usein tukkeuma johtuu verihyytymästä ahtautuneessa valtimossa, mutta se voi aiheutua myös esimerkiksi sydämestä tai kaulavaltimosta tulleesta hyytymästä. Aivoverenkiertohäiriön aiheuttama kudosvaurio vaikuttaa monin tavoin sairastuneen toimintakykyyn. Se tuottaa pysyviä tai ohimeneviä halvausoireita, tuntopuutoksia, häiriöitä kielellisissä toiminnoissa tai muussa henkisessä suoriutumisessa. Seuraukset ovat aina yksilölliset ja riippuvat vaurioalueen sijainnista ja laajuudesta. Aivoverenkiertohäiriö voi aiheutua yhdelle tai useammalle alueelle ja seuraukset voivat vaihdella oireettomasta infarktista hengenvaaralliseen, laajaan aivoinfarktiin. Etuverenkierron alueella etummaisen aivovaltimon (ACA) suonitusalueen infarktissa alaraajan tunnonalenema ja halvausoire tulevat esiin yläraajoja tai kasvohalvausta voimakkaammin. Potilas on hidastunut eikä pysty helposti kääntämään katsettaan pyydettyyn suuntaan. Keskimmäisen aivovaltimon (MCA) suonitusalueen infarktissa yläraaja on vuorostaan alaraajaa voimakkaammin halvaantunut. Potilas ei ymmärrä tai ei pysty puhumaan, hänellä on näkökenttäpuutos tai toisen puolen huomioimattomuus. Takaverenkierron infarkteissa tukos on takimmaisessa aivovaltimos-

AVH 2/2013

sa (PCA) ja oireina voi olla huimausta, näkökenttäpuutos, kaksoiskuvat, puheen puuroutuminen tai nielemisvaikeus. Kallonpohjavaltimon tukoksessa potilas saattaa menettää tajuntansa äkillisesti, kaikki raajat voivat halvaantua tai niissä saattaa esiintyä jäykistelyä.

NOPEASTI HOITOON Mikäli aivoinfarktia epäillään, on saatava nopeasti ulkopuolista apua. Kutsu ambulanssi heti paikalle soittamalla hätänumeroon 112. Ambulanssi kuljettaa sairastuneen lähimpään liuotushoitoa antavaan akuuttisairaalaan, josta voidaan tarvittaessa konsultoida yliopistosairaalan liuotushoitoon perehtynyttä neurologia. Potilasta on sairaalassa vastassa joukko asiantuntijoita, kuten liuotuslääkäri, neuroradiologi, vastaava akuuttihoitaja, laboratoriohoitaja ja röntgenhoitaja. Potilaan tuloa sairaalaan valmistellaan etukäteen. Onkin tärkeää saada tieto potilaan tulosta mahdollisimman varhain sekä 10 minuuttia ennen sairaalaan saapumista, jotta tutkimustilat ja henkilökunta ovat valmiina potilaan saapuessa. Neurologi tutustuu hoitokertomuksiin ja lääkitystietoihin etukäteen, sillä on tärkeää tietää, onko potilaalla esimerkiksi verenohennushoito käytössä.

VOIDAANKO LIUOTUSHOITOA KÄYTTÄÄ? Aivoinfarktin hoidon aloituksessa on kiire. Liuotushoito on aloitettava 4,5 tunnin sisällä oireiden alusta. Sairaalan päivystyksessä neurologi selvittää, voidaanko potilaalle antaa liuotushoitoa. Aivot kuvannetaan tietokonetomografialla (TT) ja näin poissuljetaan jo kehittynyt aivoinfarkti tai aivoverenvuoto. Verikokeiden avulla tutkitaan verenohennuslääkkeen käyttö tai esimerkiksi liian matala verensokeri (alle 2.8 mmol/L), koska myös hypoglykemia voi aiheuttaa halvausoireita ilman aivoinfarktia. Verenohennuslääkkeiden käyttö voi sen sijaan estää liuotushoidon silloin, kun varfariinihoidossa INR on hoitoalueella tai uusia verenohennuslääkkeitä kuten dabigatraania, rivaroksabaania tai apiksabaania on käytetty säännöllisesti. Myös liian vaikea neurologinen puutosoireisto, alentunut tajunnantaso tai epilepsiaan liittyvä kouristelu voi estää liuotushoidon antamisen.

MITÄ NOPEAMMIN, SEN PAREMPI Mitä nopeammin potilas saa liuotushoitoa, sen parempi hoitotulos usein on. Mikäli aivoinfarkti todetaan eikä hoidolle ole esteitä, liuotus aloitetaan sairaalassa muutamien minuuttien kuluttua sairaalaan tulosta edellä mainittujen tutkimusten jälkeen. Alteplaasi (Actilyse) on toistaiseksi ainoa liuotushoidossa hyväksytty


Etäyhteyden ansiosta potilaat saavat liuotushoitoa myös sellaisilla paikkakunnilla, joissa ei ole jatkuvaa neurologipäivystystä.

lääke, josta on satunnaistettua tutkimustietoa lumehoitoon verrattuna. Lääke annostellaan potilaan painokilojen mukaan. Lääkkeestä 10 % annetaan heti laskimonsisäisesti latausannoksena ja loppu tunnin sisällä. Jos potilaan tila huononee äkillisesti hoidon aikana, lääkkeen anto keskeytetään ja potilaasta otetaan uusi aivokuva vuotoepäilyn selvittämiseksi. Hoitoon liittyy 7–10 prosentin aivoverenvuotoriski.

POTILAS HOIDETAAN AVH-YKSIKÖSSÄ Liuotushoidon jatkohoito tapahtuu aivoverenkiertohäiriöihin erikoistuneessa AVH-yksikössä. Aivoinfarktipotilasta hoitavat neurologi, sairaanhoitaja, fysio- ja puheterapeutti sekä sosiaalityöntekijä. He arvioivat yhteistyössä potilaan hoidon ja varhaiskuntoutuksen yksilöllisesti. Hoito AVH-yksikössä vähentää kuolleisuutta ja laitoshoidon tarvetta erityisesti iäkkäillä muun muassa rajoittamalla syntyvän infarktin

kokoa ja ehkäisemällä tai vähentämällä aivojen turvotusta ja kallonsisäistä paineen kohoamista. AVHyksikössä aloitetaan myös varhainen sekundaariehkäisy aivoverenkiertohäiriön uusimisen estämiseksi. On tärkeää selvittää mahdollisimman aikaisin aivoinfarktin syy, koska lääkitykset poikkeavat huomattavasti toisistaan. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) liuotusrekisterissä sydänperäinen syy oli yleisin (41 %) ja kaulavaltimoahtauma toiseksi yleisin (23 %). Myös muut hoidettavat riskitekijät kuten sokeri- tai verenpainetaudista johtuva pienten suonten tauti (11 %) on syytä selvittää mahdollisimman varhain aivoinfarktin uusiutumisen vähentämiseksi.

VOIKO AIKAIKKUNAA PIDENTÄÄ? Alteplaasin (Actilyse) liuotushoitoa on tutkittu nykyisen aikaikkunasuosituksen ulkopuolella 4,5 tunnin jälkeen. IST-3-tutkimuksessa (The third international stroke trial) hoito aloi-

tettiin kuuden tunnin sisällä. Kuuden kuukauden kuluttua elossa olevia tai omatoimisia potilaita oli yhtä paljon liuotushoidon saaneiden ja kontrolliryhmien välillä (37 vs. 35 %) huolimatta korkeammasta ensimmäisen viikon kuolleisuudesta (11 % ja 7 %). Meneillään on tutkimuksia kuten EXTEND-tutkimus (Extending the Time for Thrombolysis in Emergency Neurological Deficits), jossa aikaikkunaa on pidennetty aina yhdeksään tuntiin asti. Suomalaisvetoisessa SITSWATCH-monikeskustutkimuksessa pyritään lyhentämään sairaalaan saapumisesta lääkityksen aloittamiseen käytettyä aikaa meillä kehitettyjen ja jo toteutuneiden rakennemuutosten avulla. Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) hoitoviive rakennemuutosten avulla onkin koko ajan lyhentynyt. Se on nyt ovelta liuotushoitoon keskimäärin 20 minuuttia.

AVH 2/2013

7


TASA-ARVOA LIUOTUSHOITOON Tulevaisuudessa liuotushoitoa voidaan lisätä jo nyt käytÜssä olevan etäyhteyden kautta annettavan niin sanotun telestroken avulla. Aivoinfarktin saanut potilas siirretään lähimpään sairaalaan hoitoon ja sieltä voidaan ottaa etäyhteys yliopistosairaalaan, jossa on hoitoa antava neurologi aina saatavilla. Neurologi voi keskustella potilaan kanssa ja näin tutkia häntä sekä tehdä hoitopäätÜksen etäsairaalan päivystävän lääkärin, aivokuvan ja verikoetulosten avulla. Maailmalla on kokeiltu myÜs toimintatapaa, jossa aivojen tietokonetomografiakuvaus tehdään sairaalan sijaan jo ambulanssissa. Tehdyissä pilottitutkimuksissa aivokuvien laatu oli 95 %:sti riittävä ja aikaa oireiden alusta lääkityksen alkuun pystyttiin lyhentämään merkittävästi. Etäyhteyden avulla annettava liuotushoito toimii maissa, joissa etäisyydet ovat suuret, mutta maa on harvaan asuttu, kuten Suomessa. Se on avuksi myÜs tiheään asutuissa suurkaupungeissa, joissa ruuhkat estävät nopean potilassiirron am-

bulanssilla sekä kehittyvissä maissa, joissa lääkäreiden saatavuus on huono.

LISÄTEHOA LIUOTUSHOITOON On mahdollista, että tulevaisuudessa on käytÜssä alteplaasia tehokkaammat liuotushoitolääkkeet. Tenekteplaasi-lääkettä on hiljattain tutkittu satunnaistetussa tutkimuksessa, jossa sitä verrattiin alteplaasiin kuuden tunnin aikaikkunassa. Tenekteplaasilla (0.25mg/kg) hoidetuilla potilailla todettiin neurologisten puutosoireiden olevan vähäisempiä 24 tunnin kuluttua ja kolmen kuukauden kohdalla toipumisen olevan parempi alteplaasilla hoidettuihin potilaisiin verrattuna (72 % ja 40 %). Vaikka kuolleisuudessa tai oireisen aivoverenvuodon määrissä ei ollut eroja alteplaasiin nähden, suonen avautumisen todennäkÜisyys oli merkittävästi suurempi tenekteplaasilla (79 % ja 55 %). Ultraäänen ja mikrokuplien avulla on voitu kaksinkertaistaa tukkeutuneen aivoverisuonen avautuminen liuotushoidon yhteydessä ensim-

mäisten minuuttien aikana mahdollisesti lisäämällä alteplaasin sitoutumista tai plasman virtausta tukoksen läpi. Tekijästä riippumattomia laitteita on jo kehitetty tutkimuskäyttÜÜn. MyÜs tarkemmalla potilasvalinnalla voidaan tehostaa liuotushoitoa käytämällä esimerkiksi DRAGON-pisteytystä, jonka avulla voidaan päätellä, kuka laskimonsisäisestä hoidosta hyÜtyy sekä SEDAN-luokitusta, joka kertoo liuotushoidon jälkeisestä aivoverenvuotovaarasta. Tulevaisuudessa liuotushoidon tarkempi potilasvalinta, uudet aikakriteerit nykyhoitoa tehokkaammilla lääkkeillä, kehittyneemmät konetutkimukset ja kattavampi teleyhteys tietoliikenneyhteyksien avulla johtavat nopeampaan ja tasa-arvoisempaan aivoinfarktien liuotushoitoon. Satu Mustanoja on neurologian dosentti, jolla on päivystyslääketieteen ja aivoverenkiertohäiriÜiden erityispätevyys. Turgut Tatlisumak on neurologian dosentti ja AVH-osaston ylilääkäri. He tyÜskentelevät HYKS neurologian klinikalla.

TiesitkĂś tämän aivoverenkiertohäiriĂśistä? t 7VPTJUUBJOOPJO̓TVPNBMBJTUB TBBFOTJNNĂŠJTFOBJWPJOGBSLUJO  BJWPWFSFOWVPEPO *$) KB ̓MVLJOLBMWPOBMBJTFOWFSFOWVPEPO 4"7  t /PJO̓IFOLJMĂšMMĂŠBJWPJOGBSLUJ VVTJVUVVWVPEFOTJTĂŠMMĂŠ t 0IJNFOFWĂŠOBJWPWFSFOLJFSUPIĂŠJSJĂšO 5*" TBBOPJO̓IFOLJMÚÊ WVPEFTTB t :IUFFOTĂŠWVPTJUUBJOOPJO̓ TVPNBMBJTUBTBJSBTUBBBJWPWFSFOLJFSUPIĂŠJSJĂšOFMJKPLBQĂŠJWĂŠ IFOLJMÚÊ t +PLBOFMKĂŠTTBJSBTUVOVUPOUZĂšJLĂŠJOFO t 4BJSBTUBOFJUBPO4VPNFTTBOPJO ̓

8

AVH 2/2013

AivoverenkiertohäiriÜn sairastaneista t KPLBOFMKÊTUPJQVVPJSFFUUPNBLTJKB ZMJQVPMFUPNBUPJNJTJLTJ t KPLBUPJTFMMFKÊÊQZTZWÊIBJUUB QVPMFMMFIFJTUÊWBJLFBBTUFJOFO t KPLBTFJUTFNÊTUBSWJUTFFMBJUPTIPJUPB t LPMNBOOFLTFMMBFTJJOUZZBGBTJBB  IÊJSJÚUÊLJFMFMMJTJTTÊLZWZJTTÊ t OPJOUBSWJUTFFMÊÊLJOOÊMMJTUÊ LVOUPVUVTUB

Aivoinfarkti  BJWPWBMUJNPUVLPT Aivoverenvuoto BJWPKFO TJTÊJOFOWFSFOWVPUP *$) Lukinkalvonalainen verenvuoto  TVCBSBLOPJEBBMJWVPUP 4"7 Ohimenevä aivoverenkiertohäiriÜ 5*"

www.aivoliitto.fi


AVH-vastuualuejohtaja Pauli Ylikotila seuraa aivoinfarktipotilaan tilaa Turun yliopistollisen keskussairaalan uudella AVH-valvontaosastolla.

Esko Keski-Oja

PAULI YLIKOTILA

AVH-yksikköhoito parantaa ennustetta

Paras hoitopaikka aivoverenkiertohäiriöön sairastuneelle on AVH-yksikkö, jossa potilasta hoitaa ja kuntouttaa moniammatillinen tiimi.

A

kuuttiin aivoverenkiertohäiriöön (AVH) sairastuu Suomessa vuosittain yli 20 000 henkilöä. Joka neljäs sairastuneista on työikäinen. Aivoverenkiertohäiriöt aiheuttavat laatupainotteisten elinvuosien menetystä enemmän kuin mikään muu sairaus. Aivoverenkiertohäiriöiden vuosittaiset kustannukset ovat Suomessa noin 1,1 miljardia euroa. AVH on kolmanneksi yleisin kuolinsyy ja siihen menehtyy Suomessa vuosittain noin 4 400 henkilöä.

ENNUSTE ON PARANTUNUT AVH-potilaiden kuolleisuus on viime vuosikymmeninä laskenut selvästi.

Parhaissa keskuksissa 28 vuorokauden kuolleisuus on kymmenen prosentin luokkaa. AVH-potilaan akuutin vaiheen ennusteen paraneminen johtuu pääsääntöisesti kahdesta tekijästä: AVH-yksikköhoidosta ja aivoinfarktin liuotushoidosta.

VALVONTAA JA MONIAMMATILLISTA HOITOA AVH-yksikkö on aivoverenkiertohäiriöiden hoitoon ja kuntoutukseen keskittynyt valvontatasoinen osasto, jossa toimii moniammatillinen hoitotiimi. Hoitotiimiin kuuluu aivoverenkiertohäiriöihin perehtyneiden lääkäreiden ja hoitajien lisäksi fysio-

terapeutti, toimintaterapeutti, puheterapeutti, neuropsykologi ja sosiaalityöntekijä. Hoitotiimi tekee jatkuvaa yhteistyötä. Se suunnittelee potilaan tilan vakiinnuttua varhaisvaiheen kuntoutuksen ja antaa suositukset tarvittavasta jatkokuntoutuksesta. Potilaan tilaa tarkkaillaan valvontaosastolla sovitun protokollan mukaisesti. Sydämen rytmiä, verenpainetta, sokeriarvoja ja hapetusta monitoroidaan. Mikäli potilaan voinnissa tapahtuu muutos, valvontaosaston olosuhteissa tähän pystytään reagoimaan nopeasti. Tarvittavat tietokonetomografia-, magneetti- ja ultraäänitutkimukset sekä laboratoriopalvelut ovat saatavilla nopeasti.

AVH 2/2013

9


Osastohoidon aikana lääkitykset optimoidaan aivoverenkiertohäiriön riskitekijöiden ja aiheuttajan mukaan. Potilaan kotiutuessa tai siirtyessä jatkohoitoon annetaan tarkat ohjeet lääkityksestä, tarvittavasta kuntoutuksesta ja riskisairauksien tavoitearvoista. Ajokykyyn otetaan kantaa jokaisen AVH-potilaan kohdalla. AVH-yksikön henkilökunta huolehtii myös potilaan ja omaisten riittävästä suullisesta ja kirjallisesta informoinnista. AVH-yksiköissä on kehitetty tätä tarkoitusta varten potilaan ohjausmateriaalia, jonka avulla potilas ja omainen löytävät helposti lisätietoa sairaudestaan myös kotiutumisen jälkeen.

10

tarve on pienempi AVH-yksikössä hoidetuilla potilailla verrattuna tavanomaiseen osastohoitoon. Valvontatasoisesta hoidosta hyötyvät kaikki AVH-potilaat, erityisesti iäkkäät, monisairaat potilaat, joilla todetaan usein aivoverenkiertohäiriöön liittyviä akuutteja ennustetta heikentäviä komplikaatioita. Eurooppalainen aivoverenkiertohäiriöiden katto-organisaatio European Stroke Organisation (ESO) suosittelee, että kaikki AVH-potilaat hoidetaan AVH-yksikössä. Suomalaisen Käypä hoito -suosituksen mukaan ennestään omatoimiset AVHpotilaat hoidetaan alkuvaiheessa AVH-yksikössä. Vuonna 2007 niissä hoidettiin aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista potilaista 62 %.

AVH-YKSIKKÖHOIDOSTA HYÖTYVÄT KAIKKI POTILAAT

TARVE KASVAA

AVH-yksikköhoidon on tutkimuksissa todettu parantavan aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen potilaan ennustetta. Kuolleisuus ja laitoshoidon

Uudet hoitomuodot kuten endovaskulaariset (suonensisäiset) kajoavat hoitomuodot tulevat lähitulevaisuudessa lisäämään valvontatason

AVH 2/2013

AVH-hoidon tarvetta. Väestön ikääntyminen johtaa lähivuosikymmeninä AVH-potilaiden määrän kasvuun, mikäli valtimotautien riskitekijöiden hoito ei nykyisestä merkittävästi tehostu. Lukinkalvonalaiseen verenvuotoon (SAV) sairastuneiden potilaiden valvontahoitoa tulisi jatkossa kehittää yhdessä neurokirurgien kanssa, jotta tämän korkean kuolleisuuden aivoverenkiertohäiriön ennuste paranisi. AVH-yksiköihin tulisi panostaa nykyistä enemmän resursseja, jotta tulevaisuudessakin AVH-potilaille saadaan turvattua tutkitusti kustannus-hyöty-suhteeltaan edullinen ja vaikuttava hoito. Tästä hoidosta hyötyy myös yhteiskunta vähentyneen kuolleisuuden, laitoshoidon ja avuntarpeen myötä. Erikoislääkäri, ma. AVH-vastuualuejohtaja Pauli Ylikotila työskentelee Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks).


SINIKKA H. PEURALA

Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

Käden kuntouttamista kuusi tuntia päivässä

Kuvan kuntoutujan kuntoutuskurssin tavoitteena on, että kuntoutuja pystyy avaamaan oven avainotteella ilman apuvälineitä.

Käden tehostetun käytön kuntoutus on menetelmä, joka on tuotu tutkimuslaboratoriosta osaksi hyvää kuntoutuskäytäntöä. Kelan tuella järjestettyjä kursseja on tarjolla jo useammassa kuntoutuslaitoksessa.

J

oka päivä 68 suomalaista sairastuu aivoverenkiertohäiriöihin. Heistä joka toiselle jää pysyvä haitta, puolelle heistä vaikea-asteinen. Joka neljäs toipuu oireettomaksi, kaksi kolmannesta omatoimisiksi ja 15 % jää pysyvään laitoshoitoon. Vaikka ennuste on parantunut, aivoverenkiertohäiriö aiheuttaa enemmän pysyviä ja vaikeita toimintarajoitteita kuin mikään muu sairaus. Sairastuneista noin 45 %:n arvioidaan tarvitsevan lääkinnällistä kuntoutusta akuuttivaiheessa. Kuntoutuksen tarpeessa olevia henkilöitä arvioidaan olevan jopa 30 000, mikä sisältää myös ylläpitävän kuntoutuksen toimintakyvyn säilyttämiseksi.

SUOSITUS MONIAMMATILLISESTA KUNTOUTUKSESTA Aivoinfarktin ja TIA:n Käypä hoito -suositus päivitettiin vuonna 2011.

Suosituksessa otetaan kantaa melko laajasti myös kuntoutukseen. Aivoverenkiertohäiriön sairastaneet hyötyvät kuntoutuksesta riippumatta iästä, sukupuolesta tai sairauden vaikeusasteesta. Moniammatillisessa kuntoutusyksikössä hoidetuilla kuolleisuus ja pysyvään laitoshoitoon jäämisen riski on pienempi kuin tavallisella vuodeosastolla hoidetuilla potilailla. Hoidon tehokkuus näkyy myös lyhentyneenä hoitoaikana, vähäisempänä vammaisuutena ja parempana elämänlaatuna. Suosituksessa käydään yleisesti läpi myös lepovaiheen, aktiivivaiheen ja ylläpitävän vaiheen kuntoutusta. Neurologinen kuntoutus perustuu aivojen muovautuvuuteen, vanhojen taitojen uudelleen opetteluun ja kompensatoristen taitojen opetteluun. Motorisen suorituskyvyn osalta tähän pyritään liikeaistimusten kautta, tuntoärsykkeillä sekä tehtäväkeskeisellä ja toistuvalla harjoittelulla.

KUNTOUTUSMENETELMÄ SAKSASTA Aivoverenkiertohäiriön sairastaneen osittain halvaantuneen käden tehostetun käytön kuntoutusmenetelmä tuotiin Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronin kautta 2000-luvun taitteessa. Alkuperäisessä Saksassa kehitetyssä käden tehostetun käytön kuntoutuksessa harjoituksia tehtiin kuusi tuntia päivässä. Alkuperäisen kahden viikon kuntoutusjakson aikana harjoitusta tuli siis reilut 60 tuntia. Harjoituksissa kuntoutujan huomio ja ponnistukset kohdennettiin vammautuneeseen yläraajaan. Samanaikaisesti terveen yläraajan käyttö estettiin pitämällä sitä lastassa. Kuntoutujan motivoinnilla on tässä kuntoutusmenetelmässä tärkeä sija. Menetelmä edellyttää myös, että sormissa ja ranteessa on hiukan aktiivista liikettä.

AVH 2/2013

11


län yliopiston terveystieteen laitoksella tutkimus (2007– 2009), jossa selvitettiin muun muassa aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden hyviä kuntoutuskäytäntöjä. Tutkimus toteutettiin kyselyillä nykyisistä kuntoutuskäytännöistä ja analysoimalla tieteellisiä tutkimusraportteja. AVH-kuntoutuksen satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia eri terapioista oli useita satoja, lisäksi systemaattisia kirjallisuuskatsauksia oli reilut sata. Satunnaistetuissa kontrolloiduista tutkimuksista suuren ryhmän muodostivat liikkumisen alueen kuntoutusvaikuttavuustutkimukset. Monet liikkumisen kuntoutuksen menetelmät todettiin tehokkaiksi liittyen harjoiteltuun asiaan, kuten kävelyyn tai yläraajan toimintaan. Avainasia on harjoittelun määrä ja tiheys sekä harjoittelu myös luonnollisessa ympäristössä. Myöhemmin osa VAKE-tutkijoista selvitti tarkemmin käden tehostetun kuntoutuksen vaikuttavuutta ja näytön astetta eri harjoitusmäärillä. Vahva tutkimusnäyttö osoitti, että kuusi tuntia päivässä 5–6 kertaa viikossa kahden viikon aikana toteutettu käden tehostetun käytön kuntoutus on tehokkaampi yläraajan toimintakyvyn edistämisessä verrattuna muuhun yläraajan kuntoutukseen. Kohtuullinen tutkimusnäyttö osoitti, että käden tehostetun käytön kuntoutus on vertailtuun yläraajan kuntoutukseen nähden parempi myös määrällä 20–56 tuntia kahden viikon aikana. Kohtuullinen tutkimusnäyttö osoitti menetelmän paremmuuden myös määrällä 30 tuntia kolmen viikon aikana.

Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

POSITIIVISIA MUUTOKSIA

Kuntoutujan harjoitteita tavoitteen saavuttamiseksi: a) pyykkipoikien kiinnitys, b) ruuvaus ja c) magneettikuulien asettaminen levylle.

Harjoitukset olivat pöydän ääressä pöytätasolla tehtäviä ja käden toimintakyvyn mukaisesti suunniteltuja. Tyypillisimmillään tehtävät sisälsivät esimerkiksi helmien poimimista astiasta toiseen tai erilaisten käden hienomotoriikkaa tarvitsevien pelien kuten puisten kehyspalapelien palojen asettamista.

HYVÄT KUNTOUTUSKÄYTÄNNÖT TUTKITTAVANA Osana Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanketta (VAKE) toteutettiin Jyväsky-

12

AVH 2/2013

Uusimmassa isossa suomalaisessa tutkimus- ja kehittämishankkeessa (2008–2013) tutkittiin avo- ja laitosmuotoisena toteutettua tehostettua kuntoutusta aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 270 kuntoutujaa, ja heistä käden tehostetun käytön laitoskuntoutukseen osallistui 120 aivoverenkiertohäiriön sairastanutta. Heidän keski-ikänsä oli 71 vuotta ja sairastumisesta kuluneen ajan mediaani oli 19 kuukautta. Tehostetulla 14 vuorokauden kuntoutuksella saatiin positiivisia muutoksia, jotka näkyivät vielä vuoden kuluttua seurantamittauksissa käden ja yläraajan parempana toimintakykynä. Käden tehostetun käytön harjoitusta oli 6–7 tuntia päivässä 14 vuorokauden perusjakson ja kuuden vuorokauden seurantajakson kolmannesta päivästä alkaen. Vähintään puolet terapia-ajasta toteutui fysio- tai toimintaterapeutin ohjauksessa. Kun tutkittiin kuntoutujien alkutilanteen toimintakyvyn, iän, sukupuolen ja AVH:n sairastamisajan vaikutusta toimintakykyyn ja päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen, vain alkutilanteen toimintakyvyllä oli merkitystä. Hyvien kokemusten ja tutkitun näytön perusteella Kela kilpailutti kuntoutusmenetelmän vuonna 2012. Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden käden tehostetun käytön kuntoutuskursseja järjestetään ainakin viidessä eri kuntoutuslaitoksessa.


TUETUSTI TAVOITTEISIIN

Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

Kurssille tulijan kuntoutustarpeen ja -mahdollisuuden tulee olla todettu terveydenhuollossa. Harkinnanvaraiseen kuntoutukseen hakeva kuntoutuja tarvitsee B-lääkärinlausunnon, jossa määritellään kuntoutustarve. Vaikeasti vammainen henkilö tarvitsee kuntoutukseen hakeutuessaan vähintään yhdeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi hoitavan tahon laatiman kuntoutussuunnitelman. Kuntoutuskursseilla tuetaan terveydenhuollossa asetettujen konkreettisten tavoitteiden saavuttamista kuntoutujan työ- ja toimintakyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi. Tämän lisäksi on tavoitteena, että kuntoutuja aktivoituu parantamaan ja ylläpitämään toimintakykyä ja halvaantuneen käden toimintaa intensiivisen harjoittelujakson avulla sekä omaksuu halvaantuneen käden käytön omatoimisen harjoittelun. Tehostetun käden käytön kuntoutuskurssilla painottuu käden käytön harjoittelu, jossa on mukana ryhmän tuki. Käden aktivoivaa intensiivistä harjoittelua annetaan alkututkimusten jälkeen kuusi tuntia päivässä. Harjoitukset toteutetaan pääasiassa pari- ja pienryhmäharjoitteluna. Kuntoutujan halvaantuneessa yläraajassa tulee olla tahdonalaista liikettä siten, että ranteen ja sormien nivelten ojentaminen onnistuu. Raajassa ei myöskään saa olla kipua eikä kohonnutta lihasjäykkyyttä, joka estäisi aktiivista harjoittelua. Kuntoutujien tulee pystyä vastaanottamaan suullisia ja kirjallisia ohjeita. Sairastumisesta tulee olla kulunut kolmesta kuukaudesta noin kolmeen vuoteen ja kotiutumisesta vähintään yksi kuukausi. Kurssin moniammatillisen työryhmän muodostavat neurologian erikoislääkäri, kaksi sairaanhoitajaa, kaksi toimintaterapeuttia ja kaksi fysioterapeuttia. Myös omainen voi osallistua kurssille.

HARJOITTELU VIEDÄÄN ARKEEN Nykymuodossaan kuntoutusmenetelmä on ainutlaatuinen kokonaisuus. Alkuperäisestä saksalaisesta kuntoutusmenetelmästä on säilytetty tärkeät komponentit liittyen toistojen määrään, tehtäväkeskeisyyteen ja terveen käden lastassa pitämiseen. Nykymuotoinen harjoittelu on kuitenkin fysio- ja toimintaterapeuttien suunnittelemana ja toteuttamana vienyt harjoittelun ja sen tavoitteet konkreettisella ja hienolla tavalla kuntoutujan arkeen, mikä näkyy kuvissa, jotka on otettu Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksen kuntoutuskurssilla. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytetään monipuolisesti eri harjoituksia, jotka eivät alkuperäisen menetelmän mukaisesti ole sidottuja pelkästään istumaasentoon. Alkuperäisestä kuntoutusmenetelmästä poiketen kuntoutuskurssi ei myöskään rajoitu pelkästään kahteen viikkoon (12 vrk), vaan kotiin kahden jakson väliseksi ajaksi annettujen kotitehtävien jälkeen kuntoutuja palaa kuntoutuskeskukseen vielä kuudeksi vuorokaudeksi ker-

Kuntoutujan kotitehtäviä ennen seurantajaksoa: a) viinipullon korkkien asettamien levylle, b) kierrekansien aukaisu ja c) ranteen liikkeet painon kanssa.

taamaan ja vahvistamaan jo oppimaansa. Väliaikana myös kotikäynti tai verkostoneuvottelu auttaa edistymisen mukaisen harjoittelun seurannassa ja ohjaamisessa. Käden tehostetun käytön kuntoutuksen mahdollistajiksi sopivat myös muut kuin Kela, esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimi sekä vakuutusyhtiöt. FT Sinikka H. Peurala toimii johtajana Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksessa. Lähdeluettelo on saatavissa toimituksesta.

AVH 2/2013

13


PIA PUUSTELLI

Tunnista infarkti ja soita 112

Esko Keski-Oja

Infarktin iskiessä jokainen minuutti on kallis. Välitön soitto hätänumeroon 112 on oikea tapa toimia. Sama koskee sekä aivo- että sydäninfarktia. Tärkeää on tunnistaa oireet ja toimia.

AVH-vastuualuejohtaja Pauli Ylikotila työskentelee Turun yliopistollisen keskussairaalan uudella AVH-valvontaosastolla.

V

altimotukoksen aiheuttama aivo- tai sydäninfarkti on hengenvaarallinen ja vaatii välitöntä hoitoa. Mitä nopeammin kohtauksen saanut pääsee asianmukaiseen hoitoon, sitä suuremmat mahdollisuudet hänellä on selvitä hengissä ja kuntoutua. Verisuonen tukkeutuminen aiheuttaa kudokseen hapenpuutteen. Mitä kauemmin suonen verenkierto on estynyt, sitä suuremmiksi vauriot kasvavat. – Sepelvaltimon tukkeutuessa äkillisesti se alue sydänlihaksesta, joka jää ilman verta, jää myös ilman happea ja ravinteita. Sydänlihassoluja alkaa kuolla jokseenkin heti, ja vaurio laajenee minuutti minuutilta, Suomen Sydänliiton ylilääkäri, kardiologian erikoislääkäri Mikko Syvänne kuvaa.

14

AVH 2/2013

Täsmälleen sama pätee aivoinfarktin tapauksessa aivokudokseen.

NOPEUS PELASTAA Sekä aivo- että sydäninfarktissa hoidon tehokkuus riippuu tukkeuman koon ja sijainnin lisäksi hoitoon pääsyn nopeudesta. Jokainen minuutti ratkaisee. Aivoinfarktissa harkitaan aina suonensisäistä tukoksen liuotushoitoa. Sitä voidaan käyttää, jos oireiden alkamisesta on kulunut vähemmän kuin 4,5 tuntia ja jos muita esteitä hoidolle ei ole. Mitä nopeammin liuotushoito päästään aloittamaan, sitä parempi ennuste infarktipotilaalla on. – Vaikka liuotushoitoa ei voitaisikaan käyttää, myös suonen sisäisesti tehtävä mekaaninen tukoksen poisto

tehoaa sitä paremmin, mitä nopeammin potilas pääsee hoitoon, kertoo Turun yliopistollisen keskussairaalan AVH-vastuualuejohtaja, neurologian erikoislääkäri Pauli Ylikotila. Myös sydäninfarkteissa pyritään verenkierto palauttamaan mahdollisimman nopeasti. Tämä tehdään avaamalla suoni pallolaajennuksella tai tulpan liuottavalla lääkehoidolla. – Jos infarktisuoni saadaan avatuksi parin tunnin sisällä oireiden alkamisesta, sydänlihasvaurio voidaan lähes välttää ja kuolleisuus pienenee 80 prosenttia. Jos suonen avaus viivästyy 4–6 tuntiin oireiden alusta, kuolleisuus vähenee vain 20 prosenttia verrattuna siihen, että suonta ei avattaisi, Mikko Syvänne kuvaa. Syvänteen mukaan akuutissa sydänlihaksen hapenpuutteessa on myös vakavien rytmihäiriöiden riski.


Se on suurimmillaan ensi tunteina. Nämä rytmihäiriöt ovat helposti hoidettavissa sairaalassa tai jo ambulanssikuljetuksen aikana, hoitamattomana ne johtavat äkkikuolemaan. Tästäkin syystä nopeus kannattaa.

Karkeasti arvioituna jopa kolmasosa akuuttien aivoinfarktitapausten hoitoon pääsystä viivästyy. Sydäninfarktipotilaista lähes 30 prosenttia ehtii menehtyä ennen hoitoon pääsyä. – Syynä tähän on se, että potilas jää usein kotiin seuraamaan oireita tai ei tunnista niitä. Infarktitapauksissa ei kuitenkaan pidä nukkua yön yli, vaan soittaa heti hätäkeskukseen numeroon 112, ei esimerkiksi terveyskeskukseen, Pauli Ylikotila neuvoo. Hätäkeskuksen työntekijöitä ja ambulanssien ensihoitajia on koulutettu tunnistamaan infarktitapaukset ja ohjaamaan potilaat viipymättä oikeaan paikkaan. Lisäksi he osaavat aloittaa asianmukaisen ensihoidon jo ambulanssissa. Yliopistosairaaloissa ja joissain suuremmissa keskussairaaloissa on sekä aivoverenkiertohäiriöihin että akuutteihin sydänsairauksiin erikoistuneet yksiköt, joista löytyvät kaikki tarvittavat ammattilaiset. Kun potilas pääsee suoraan oikeaan paikkaan, alkaa tehokas hoito viivytyksettä. Vaikka nopea hoito minimoi vauriot, myöhemminkin hoitoon pääseviä voidaan auttaa. Hoito AVH- ja sydänyksikössä edistää aina toipumista, kun mahdolliset komplikaatiot tunnistetaan ja potilas saa oikean lääkityksen. Oikealla hoidolla myös ehkäistään tehokkaasti kohtausten uusiutumista.

OIREITA EI AINA TUNNISTETA Aivoinfarktin oireet voivat myös mennä ohi. Tällöin puhutaan ohimenevästä aivoverenkiertohäiriöstä eli TIA-kohtauksesta. Näissäkin tapauksissa paras tapa on soittaa hätäkeskukseen, sillä kohtaukset tulisi aina tutkia sairaalan päivystyksessä.

Hannele Törrönen

ÄLÄ NUKU YÖN YLI

– Aika on rahaa, sanovat bisnesmiehet ja aika on sydänlihasta, sanovat sydänlääkärit, toteaa Suomen Sydänliiton ylilääkäri Mikko Syvänne.

– Suuri osa aivoinfarktin saaneista potilaista on edeltävien viikkojen aikana sairastanut TIA-kohtauksen. Jo ohimenevän kohtauksen jälkeen potilaalle voidaan nopeasti aloittaa tarvittava lääkitys ja saada riskitekijät hallintaan. Näin vakavammalta, pysyvän vaurion jättävältä aivoinfarktilta voidaan todennäköisesti välttyä, Ylikotila kertoo. Sydäninfarkti voi puolestaan olla ensimmäinen merkki sepelvaltimotaudista siihen asti terveellä ja oireettomalla henkilöllä. Tilanne on

hänelle outo, eikä hän ehkä tajua sen vakavuutta. – Ihmiset usein torjuvat ikäviä ajatuksia ja selittävät asioita parhain päin. Ajatellaan, että tämä on lihaskipua ja otetaan särkylääkettä tai epäillään närästystä ja otetaan happolääkettä. Tai sinnitellään yön yli ja otetaan aamulla yhteyttä työterveyshuoltoon tai terveyskeskukseen, Mikko Syvänne toteaa. Oireiden tunnistaminen on siis ensiarvoisen tärkeää. Usein käy myös niin, että kohtauksen saanut ei tunnista oireita itse. Silloin läheisen valppaus voi pelastaa tilanteen. Etenkin aivoinfarktiin voi liittyä se, että potilas itse ei huomaa mitään kummallista tapahtuvan, vaikka oireet ovat selkeät. Koska kyse on vakavista sairauskohtauksista, ei nopeuskaan aina pelasta potilasta. Kuoleman tai vammautumisen riskiä ei kuitenkaan kannata kasvattaa odottelemalla. Nopeus kannattaa aina. Pia Puustelli on Aivoliiton Yksi elämä -hankkeiden viestintäsuunnittelija. 112-hanke on osa Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankekokonaisuutta, jota rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

NÄISTÄ TUNNISTAT INFARKTIN Aivoinfarktin tyypilliset oireet ovat: • Puheen puuroutuminen tai sanojen löytämisen vaikeus. • Suupielen roikkuminen. • Puutoksia näkökentässä. • Raajan tai raajaparin äkillinen heikkous, kömpelyys tai puutuminen. Sydäninfarktin tyypilliset oireet ovat: • Laajalti keskirinnassa tuntuva puristava, polttava tai ahdistava kipu. • Heijastekipuja käsivarsissa, kaulalla, leukaperissä, hartioissa, lapojen välissä tai ylävatsalla. Joskus kipu tuntuu vain näillä heijastealueilla. • Ahdistava olo tai suoranainen hengenahdistus ja/tai kylmänhikisyys. Liikkuminen ei helpota vaan pahentaa sydäninfarktipotilaan oloa, siksi potilas usein pyrkii kovastakin kivusta huolimatta olemaan mahdollisimman paikallaan. Kummassakin tapauksessa soita heti 112.

AVH 2/2013

15


SIRPA KUUKKANEN

Vuosien vaikeudet eivät lannistaneet Sanat AVH ja vertaistuki avautuivat Marita Marjalalle sopeutumisvalmennuskurssilla vasta muutama vuosi sitten. Pitkään kestäneet vaikeudet helpottivat ja nyt voimia riittää myös muiden tukemiseen. Marita Marjala perusti perheen miehensä Esan kanssa ja he päättivät vuonna 2000 ostaa talon miehen kotikylältä Sodankylän idyllisestä Kukasjärven kylästä. Sieltä on matkaa Rovaniemelle 100 kilometriä. Marjala opiskeli kokin ammatin. Hän ei ole silti koskaan pystynyt ammattiaan vastaavaan työhön sen fyysisen vaativuuden vuoksi. Lapset syntyivät ja perhettä hoitaessa kului muutamia vuosia. Miehellä oli ja on edelleen työpaikka Kittilässä Suurikuusikon kaivoksella. Lapin arki kulki omaa latuaan.

Marjatta Yliniska

ÄKILLINEN SAIRASTUMINEN

Marita Marjala kokee tärkeäksi sen, että hän voi nyt antaa tukea muille.

M

arita Marjala oli vasta 3-vuotias, kun hänellä todettiin SAV eli lukinkalvonalainen aivoverenvuoto. Hän selvisi vakavasta tilanteesta, mutta kouluiässä ilmeni ongelmia.

16

AVH 2/2013

– Kävin peruskoulun Kittilässä. Koulunkäynti tuntui raskaalta ja minulla oli usein keskittymisvaikeuksia ja päänsärkyä. Asiaa ei kuitenkaan silloin lapsuudessa selvitetty enempää, hän kertoo.

Kesällä 2002 Marita Marjalalle tuli äkillinen kova päänsärky ja pahoinvointia. Hänet vietiin ambulanssilla Rovaniemelle. Perillä todettiin aivoverenvuoto ja matka jatkui välittömästi Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan. Sairaalassa hänet leikattiin kiireellisesti ja vuoto saatiin hoidettua liimaembolisaatiolla. Perhe jäi toistaiseksi selviytymään itsekseen. Lapset olivat silloin 5- ja 6-vuotiaat. Onneksi löytyi ”mummienergiaa”. – Äitini otti työstään vapaata ja oli perheen apuna kun olin sairaalassa. Minua ei myöskään voitu jättää sairaalasta pääsyn jälkeen yksin lasten kanssa kotiin. Oli mahdollisuus, että sairaus uusiutuisi. Onneksi saimme kodinhoitajan neljäksi kuukaudeksi.

ARKI MUUTTUI Sairastumisesta toivuttuaan Marjala aloitti rakennuspiirtäjäopinnot, mutta ei jaksanut viedä niitä loppuun asti.


Hän oli myös työnhakijana kunnassa ja erilaisissa työkokeiluissa. – Putosin vähitellen kaikkien tukien ulkopuolelle ja tunsin, että voimat ja toivo loppuvat. En välillä enää tiennyt, mitä apua tarvitsisin ja mistä sitä saisin, hän muistelee. Marjala sai edelleen kovia päänsärkykohtauksia ja joutui lähtemään kiireellisesti sairaalaan Rovaniemelle ambulanssilla tai Aslak-helikopterilla. Pelastushelikopteri on välttämätön Lapissa pitkien välimatkojen vuoksi. – Matka sairaalaan voi olla jopa 500 kilometriä. Aivoverenkiertohäiriöiden ollessa kyseessä ambulanssilla ei ehdi ajoissa hoitoon, hän kertoo. Viimein sattuma puuttui asiaan. Marjala oli jälleen kerran varannut ajan Sodankylän terveyskeskukseen päänsäryn vuoksi. Uusi lääkäri ihmetteli potilaan sairaskertomusta ja sitä, että aivojen viipalekuvauksiakin oli tehty vuosien aikana 14 kertaa. Lää-

käri ehdotti kuntoutustutkimusta ja sopeutumisvalmennuskurssia Invalidiliiton Lapin kuntoutuskeskuksessa (nyk. Lapin Kuntoutus). – Sopeutumisvalmennuskurssista oli ollut silloin tällöin puhetta lääkäreiden ja eri viranomaisten kanssa, mutta se oli jostain syystä jäänyt aina toteutumatta. Kurssi oli todella antoisa. Sain sieltä paljon tukea ja tietoa, hän kertoo.

TUKEA TARVITSEVILLE Viime kesänä Marita Marjala täytti 39 vuotta ja on nyt sairaseläkkeellä. Jalkojen ja selän kanssa on ongelmia. Myös päänsärkyä ja pyörrytystä on ajoittain, mutta vointia tunnustellen kodin hoito ja jopa lenkillä käynti onnistuu. – Olen löytänyt apua ja ennen kaikkea tietoa Aivoliiton vertaistoiminnasta. Haluankin nyt kertoa

muille sairastuneille omista vuosien mittaisista vaikeuksistani ja antaa tukea sitä tarvitseville, hän painottaa. Vertaistukikoulutuksiin Rovaniemelle on pitkä matka, mutta nyt se jo sujuu omalla autolla ajaen. Tietokone ja sosiaalinen media ovat myös auttaneet saamaan tietoa. Kännykällä voi lisäksi turvata päivittäistä arkea ja pitää yhteyttä lähipiiriin. – Olen luottavainen tulevaisuuden suhteen ja voin osallistua rauhallisesti eläen harrastuksiini ja terveyteni vaalimiseen, Marita Marjala kertoo. Sirpa Kuukkanen on Lapin aivoyhdistyksen ja AVH-lehden toimitusneuvoston jäsen.

AVH 2/2013

17


kakkostyypin diabetekseen, moniin suolistosairauksiin ja osteoporoosiin. Ravinnon tehtävä on elintoimintojen ja energian turvaaminen sekä terveyden edistäminen, ei ajanviete tai lohdutus. Terveellinen ravinto on monipuolista ja maittavaa. Annosten koko on kohtuullinen suhteessa kulutukseen. Pienet herkuttelut ja yksittäiset repsahtamiset eivät kokonaisuutta pilaa, jos arjen syöminen on järkevällä pohjalla. Tällöin pieni herkuttelu ravitsevan aterian jälkiruokana ei murskaa tavoitetta elämäntapamuutoksessa. Kokonaisuus ratkaisee, ei yksittäinen juhla tai viikonloppu. Painonhallinnasta ei kannata tehdä liian vaikeaa. Hyvä muistisääntö on syödä 80 % terveellisesti, jolloin voi syödä 20 % melkein mitä haluaa. Tarvitaan vain maalaisjärkeä, jonka kantavana voimana on kohtuus kaikessa.

SARI KIVIMÄKI

KORVAAMATON KOVALEVY LIIKKEELLÄ

Aloita elämäntapamuutos pienin askelin

LIIKUNNASTA ELÄMÄNTAPA

Onko kiloja päässyt kertymään? Hengästytkö aamutoimissa? Elämäntapoihin kannattaa tehdä pieniä muutoksia, jotka tuntuvat hyviltä ja sopivat omaan arkeen.

P

ainonpudotuksen kannalta muutokset ruokavaliossa ovat ensisijaisia. Pienikin painonpudotus tuo hyvää mieltä ja helpottaa arjen askareita. Koskaan ole liian myöhäistä oppia uutta ja muuttaa arjen tottumuksia. Kannattaa lähteä liikkeelle pienistä, omaan elämäntilanteeseen sopivista muutoksista.

Jo vähäinenkin liikunta tuo terveyshyötyjä ja muokkaa kehon koostumusta. Jopa puolen tunnin kävelyllä tai muulla liikunnalla useampana päivänä viikossa saavutetaan merkittäviä hyötyjä. Jotta liikunnasta tulee pysyvä osa arkea, on tärkeää löytää liikuntamuoto, josta todella pitää. Liikkeelle voi lähteä lisäämällä viikkoon yhden liikunta-annoksen. Se voi olla perinteinen kotijumppa istuen tai makuulla, kävely, tasapainojumppa, kuntopyöräily tai muu itselle mieluinen liikuntamuoto. Kun omaksuu rennon, mutta jämäkän asennoitumisen ruokavalioon ja lisää liikuntaa, tekee itselleen suuren palveluksen, joka näkyy ja tuntuu myös ulospäin. Painonpudotus onnistuu helpommin, kun pohtii arjen syömistottumuksiaan. Kirjaaminen auttaa huomaamaan kehittämiskohteet. Kannattaa myös muistuttaa itseään siitä, että rauhallinen vauhti elämäntapamuutoksessa tuo pysyviä tuloksia.

TERVEELLISEN RUUAN PERUSTEET ATERIARYTMILLÄ ON VÄLIÄ Ravitsemuksella voidaan vaikuttaa positiivisesti terveyteen, vireyteen ja toimintakykyyn. Terveellinen ravitsemus vaikuttaa myönteisesti verenpaineeseen ja kolesteroliarvoihin sekä ehkäisee riskiä sairastua

18

AVH 2/2013

Arjen säännöllinen syöminen on taito, jonka jokainen voi oppia. Jotta painonhallinta on tavoitteellista ja pysyvää, on syötävä tasaisesti ja säännöllisesti 3–4


tunnin välein. Tämä ehkäisee tai vähentää napostelua ja syömisen kasaantumista iltaa kohden. Hyvä nyrkkisääntö on, että aamiainen, lounas ja iltapäivän välipala on puolet päivän ruuasta. Oikein ajoitettu ravinto käynnistää myös liikunnan jälkeisen palautumisen. Säännöllisellä aterioinnilla veren sokeripitoisuus pysyy kehossa tasaisena, jolloin virtaa ja keskittymiskykyä riittää arjen askareisiin.

ATERIAN SISÄLLÖLLÄ ON MERKITYSTÄ Tunnettu ja hyvä perusohje on täyttää puolet lautasesta kasviksilla ja vihanneksilla. Kasvisten sisällyttäminen ruokavalioon on painonhallinnan kannalta tärkeää, koska ne lisäävät kylläisyyden tunnetta. Jos mahdollista, kannattaa suosia kuitupitoisia täysjyvätuotteita ja syödä runsaasti hedelmiä ja marjoja.

Hyvä ateria sisältää proteiineja (maitoa, piimää, raejuustoa, jogurttia) ja kasvis- tai oliiviöljyä. Valkoisten viljatuotteiden, sokeripitoisten tuotteiden, virvoitusjuomien ja alkoholin käyttöä kannattaa ehdottomasti karsia. Niissä ei ole ravintoarvoa, mutta sitäkin enemmän kaloreita. Elämäntavoissa ei tarvitse tavoitella täydellisyyttä. Pienikin painonpudotus tuo terveyshyötyjä ja auttaa jaksamaan paremmin. Järkevästi toteutettu painonhallinta ei ole kuuri, vaan alku elämäntavan muutokselle. Sari Kivimäki toimii Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kenttäpäällikkönä.

AVH 2/2013

19


Harjoittelu Aivoliiton Juttu-tupa-ryhmässä antoi meille logopedian opiskelijoille arvokasta käytännön kokemusta ja tietoa.

Pirjo Laine

FREDRIKA JANSSON JA CAMILLA WENNSTRÖM

Harjoittelujaksolta kokemusta ja tietoa afasiasta

Juttu-tuvassa tehtiin myös upeita käsitöitä Knit ’n’ Tag Turku -tapahtumaan. Ohjaamassa opiskelija Fredrika Jansson. Lue lisää Knit ’n’ Tag -tapahtumasta lehden sivulta 30.

L

ogopedian opinnoissa perehdymme muun muassa puheen, äänen, kielen ja kommunikoinnin kehitykseen ja häiriöihin. Opintoihin kuuluu myös viisi asiakaskuntoutusjaksoa, joista saimme suorittaa yhden Turun Juttu-tupa-ryhmässä. Harjoittelumme tavoitteena oli saada monipuolinen kuva afasiasta. Puheterapeutti Victoria Mankki ja Juttu-tuvan vetäjä, toimintaterapeutti Pirjo Laine ohjasivat meitä harjoittelujaksomme aikana ja antoivat arvokkaita neuvoja. Monimuotoiset afasian oireet saattavat opiskelijan näkökulmasta näyttää toisenlaisilta kuin kokeneen puheterapeutin näkökulmasta. Siksi oli hyödyllistä saada uudenlaisia näkökulmia asioihin. Harjoittelujakson alussa saimme osallistua Aivoliiton Tuetun keskustelun -koulutukseen. Saimme myös vinkkejä miten voimme ottaa käyt-

20

AVH 2/2013

töön erilaisia kommunikointimenetelmiä ja parantaa keskustelutaitoja. Toivomme ja uskomme, että pystymme nyt harjoittelujakson jälkeen keskustelemaan paremmin henkilöiden kanssa, joilla on afasia. Saimme myös suunnitella ja vetää Juttu-tupa-ryhmän toimintaa. Harjoittelimme kommunikointikeinoja kuten eleiden ja ilmeiden käyttöä sekä kirjoittamista ja piirtämistä keskustelun tukena. Pelasimme myös korttipelejä, piirsimme sarjakuvia, irvistelimme peilien edessä ja esitimme pantomiimia. Erilaiset harjoitukset osoittivat, kuinka vaihtelevia oirekuvia eri henkilöillä voi olla.

KÄYTÄNNÖN TIETOA Juttu-tupa oli meille mainio tilaisuus tutustua erilaisiin henkilöihin, joilla on afasia. Kurssilaisilta oli aina mah-

dollista kysyä miltä heistä erilaisissa tilanteissa tuntuu. Saimme heiltä arvokasta tietoa afasiasta ja afasian kanssa elämisestä. Teoreettinen tietämys sai siten konkreettista tukea ja opimme paljon. Saimme myös paremman käsityksen siitä, miten erilaisia oireet ja vaikeudet voivat olla eri henkilöillä. Tulevina puheterapeutteina oli myös hienoa nähdä miten ryhmäläiset kommunikoivat vaikeuksista huolimatta. Huomasimme, että Juttutuvan kokoontumisiin halutaan tulla mukaan. Jos joutuu olemaan poissa, tullaan vieläkin suuremmalla ilolla seuraavalla kerralla. Haluamme lähettää terveisiä ryhmäläisille ja kiittää kaikkia tästä kokemuksesta ja mukavasta harjoittelujaksosta. Rentouttavaa kesää kaikille! Fredrika Jansson ja Camilla Wennström opiskelevat puheterapeuteiksi Åbo Akademissa.

JUTTU-TUPA

PRATKVARNEN


KURSSIT SYKSYLLÄ 2013 Suomenkieliset Juttu-tupa-kurssit Espoo Espoon työväenopisto, Adjutantinkatu 1, Mäkkylä, Tarja-luokka. Maanantaisin klo 9.30–12.00 ajalla 9.9.–9.12.2013 (vko 42 syysloma). Ilmoittautuminen kurssikansliaan, p. 09 8165 0000 tai paikan päällä. Helsinki I Helsingin suomenkielinen työväenopisto, Helsinginkatu 26, 4 krs. Perjantaisin klo 10–12.15 ajalla 6.9.–15.11.2013. Ilmoittautuminen ensimmäisen kerran yhteydessä tai kurssikansliaan p. 09 3108 8610. Helsinki II Helsingin suomenkielinen työväenopisto, kts. osoite yllä. Perjantaisin klo 10–12.15 ajalla 6.9.–15.11.2013. Vantaa Vantaan aikuisopisto, Myyrinki/ Vaskivuorentie 10 B 3. krs, teorialuokka. Maanantaisin klo 10–12.30 ajalla 19.9.–18.11.2013. Ilmoittautuminen opiston kansliaan p. 09 8392 3068 tai ensimmäisellä kurssikerralla. Lohja Hiiden opisto, Lohjan opistotalo, Linnaistenkatu 9. Kurssin ajankohta selviää myöhemmin. Kajaani Kajaanin Kaukametsän opisto, Koskikatu 2-4. Tiistaisin klo 14.00–17.00 ajalla 3.9.–19.11.2013. Ilmoittautuminen kurssikerran yhteydessä tai kurssikansliaan p. 08 6155 2936. Mustasaari Mustasaaren aikuisopisto, Koulutie 1. Keskiviikkoisin klo 9.30–12.00 ajalla 4.9.–27.11.2013. Ilmoittautuminen ensimmäisen kurssikerran yhteydessä tai kansliaan p. 06 327 7260. Pori Otsolan kansalaisopisto, Juhana Herttuan katu 16. Torstaisin klo 10.00–12.15 ajalla 19.9.–28.11.2013. Ilmoittautuminen 21.8. klo 9 alkaen p. 02 630 1515 tai ensimmäisellä kurssikerralla. Rovaniemi Rovaniemen kansalaisopisto, Rovala 5. Torstaisin klo 9.00–12.00 ajalla 12.9.–12.12.2013. Ilmoittautuminen ensimmäisellä kerralla tai kansliaan p. 040 487 3010. Turku Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Aivoliitto ry. Tiistaisin kaksi ryhmää klo 9–12 ja 13–16 ajalla 3.9.–17.12.2013.

Tampere Ahjola, Rientolan toimipiste. Keskiviikkoisin klo 16.45–19.00 ajalla 11.9.–13.11.2013. Ilmoittautuminen p. 044 553 8445. Kuopio Kuopion työväenopisto, Puistokatu 20, luokka D169. Tiistaisin klo 9.00–11.45 alkaen 3.9.2013. Savonlinna Linnalan setlementti, Savonlinna. Tarkempi ajankohta selviää myöhemmin. Jyväskylä Jyväskylän kansalaisopisto, Vapaudenkatu 39–41. Tiistaisin klo 14.15–16.30 ajalla 5.11.–10.12.2013. Ilmoittautuminen kurssikansliaan tai ensimmäisellä kurssikerralla. Oulu Oulun kansalaisopisto, Kumppanuuskeskus, Isoseppä, Isokatu 47. Maanantaisin klo 14.30–17.00 ajalla 30.9.–9.12.2013 (vko 43 syysloma). Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurssikerralla tai kansliaan. Ylivieska Ylivieskan kansalaisopisto, Närhitie 2 (uimahallin kokoustila). Tarkempi aikataulu selviää myöhemmin. Lisätiedot p. 044 429 4326.

Svenskspråkiga kurser Helsingfors Helsingfors Arbis, Dagmarsgatan 1. Torsdagar kl 10–13 under tiden 12.9.–5.12.2013. Anmälning i samband med första kursgången eller till Arbis kansli. Korsholm Korsholms vuxeninstitut, Skolvägen 1. Fredagar kl 10–12.30 under tiden 13.9.–29.11.2013. Anmälning i samband med första kursgången eller till institutets kansli. Raseborg Raseborgs medborgarinstitut i Karis, Torggatan 8. Torsdagar kl 10–12.30 under tiden 24.10–12.12.2013. Anmälning i samband med första kursgången eller till institutets kansli, p. 019 289 2765. Jakobstad Jakobstads svenska arbetarinstitut, Tobaksmagasinet. Onsdagar kl 13.30–15.45 under tiden 18.9–11.12.2013. Anmälning i samband med första kursgången.

AVH 2/2013

21


Jaksotetut AVH-kommunikaatiokurssit: parikurssit sairastavalle ja läheiselle Kelan nro 48585 (5 + 5 + 5 vrk) 24.–28.6.2013, 16.–20.12.2013 ja 10.3.–14.3.2014 Kelan nro 48586 (5 + 5 + 5 vrk) 29.7.–2.8.2013,7.1–11.1.2014 ja 5.5.–9.5.2014 Ammattitaitoisen neurologisen kuntoutuksen avulla etsitään sopivia kommunikaatiokeinoja ja tuetaan puheen tuottoa ja ymmärtämistä. Kysy lisää myös yksilöllisestä laitoskuntoutuksesta: kuntoutussihteeri p. 040 133 7010 tai paivi.loukkaanhuhta@ms-liitto.fi. kuntoutuskeskus.fi 22

AVH 2/2013


TOM ANTHONI

Helin Vesala

Helin Vesala

Yhteisillä Puheenjohtajapäivillä vaihdettiin ajatuksia ja kokemuksia

Yhteisillä puheenjohtajapäivillä oli yli 70 osallistujaa.

Sosiaalisen median asiantuntija Piritta Seppälä antoi vinkkejä yhdistysten viestintään.

A

pienellä katsauksella menneeseen ja luotauksella tulevaan. Varsinaisen ohjelman päätyttyä osallistujat saivat tutustua toisiinsa hauskojen tutustumisleikkien avulla. Vilkas puheensorina ja kokemusten vaihto jatkui yhteisellä illallisella. Puheenjohtajapäivien toisen päivän ohjelma oli myös osittain yhteinen ADHD-liiton kanssa. Päivän ensimmäisestä esityksestä vastasi Piritta Seppälä, joka tempaisi kuulijat mukaansa sosiaalisen median ihmeelliseen ja monipuoliseen maailmaan. Osallistujat saivat käytännön vinkkejä ja ohjeita omaan toimintaansa. Hauska ja innostava esitys jäi monelle mieleen päivien kohokohtana. Kansalaisareenan hallituksen jäsen Liisa Reinman jatkoi kertomalla vapaaehtoistyön mahdollisuuksista ja haasteista omien kokemustensa ja

Kansalaisareenan hallituksen jäsen Liisa Reinman kannusti järjestämään tapahtumia yli järjestörajojen.

pitkän työuransa pohjalta. Reinman kannusti järjestöjä järjestämään yhteisiä koulutuksia ja vertaisten tapaamisia yli järjestörajojen. Yhteisen ohjelman jälkeen ADHDliiton osallistujat kokoontuivat vuosikokoukseen ja Aivoliiton osallistujat kuulivat ajankohtaista asiaa liiton vertaistoiminnasta, yhdistysten viestinnästä, varain- ja jäsenhankinnasta sekä Yksi elämä -hankkeista. Täysipainoisen ohjelman lisäksi kaksipäiväinen tapahtuma antoi mahdollisuuden tavata toisia yhdistysten edustajia ja vaihtaa ajatuksia. Saadun palautteen mukaan osallistujat olivat tyytyväisiä Puheenjohtajapäiviin. Myös ensi vuonna jatketaan yhteisten päivien merkeissä. Tom Anthoni toimii Aivoliitossa järjestöpäällikkönä.

Carita Sinkkonen

Helin Vesala

ivoliitto ja ADHD-liitto järjestivät jäsenyhdistyksilleen Puheenjohtajapäivät 12.– 13.4.2013 Riihimäellä. Päiville osallistui yhdistysten puheenjohtajia, sihteereitä, hallituksen jäseniä ja muita yhdistysten edustajia. Päivien ohjelma alkoi Aivoliiton valtuustoseminaarilla, jossa käytiin läpi liiton ajankohtaisia asioita. Keskustelua syntyi erityisesti jäsenhankinnasta. Seminaarin jälkeen pidettiin liittovaltuuston sääntömääräinen kevätkokous. Päivän kääntyessä iltaan alkoi yhteinen ohjelma ADHD-liiton osallistujien kanssa. Aivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen ja ADHD-liiton toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela toivottivat osallistujat tervetulleiksi

Aivoliiton liittovaltuuston kevätkokous kokoontui puheenjohtaja Oili Holopaisen johdolla.

AVH 2/2013

23


VEIJO KIVISTÖ

Muutoksia sosiaaliturvan etuuksiin ja korvauksiin

Alkuvuonna tuli jälleen muutoksia sosiaaliturvan etuuksiin ja korvauksiin. Lääkekorvausuudistus astui voimaan 1. helmikuuta ja muut muutokset tulivat voimaan heti tammikuun ensimmäisenä päivänä. Seuraavassa esitellään keskeisimmät muutokset, joiden vaikutukset saattavat näkyä monen arjessa. YKSITYISTEN TERVEYDENHUOLTOPALVELUJEN KORVAUKSET SELKIYTYIVÄT Yksityisten terveydenhuoltopalvelujen käytöstä aiheutuvista kustannuksista Kela korvaa edelleen osan.

24

AVH 2/2013

Korvausta voi saada yksityislääkärin ja hammaslääkärin palkkiosta sekä lääkärin ja hammaslääkärin määräämästä tutkimuksesta ja hoidosta. Korvausjärjestelmää muutettiin vuoden alusta yksinkertaistamalla sitä. Nyt lääkärin ja hammaslääkärin

palkkioille sekä eri tutkimuksille ja hoidoille on vahvistettu euromääräiset korvaukset. Uudet Kelan vahvistamat euromääräiset korvaukset löytyvät Kelan verkkosivuilta: www.kela.fi/taksat.


Aiemmin korvauksen määrä laskettiin prosenttiosuutena Kelan vahvistamasta taksasta. Lisäksi asiakas maksoi tutkimuksista ja hoidoista aina kiinteän kertakohtaisen omavastuun, mikä poistui nyt tehdyn uudistuksen myötä. Laboratorio- ja radiologisia tutkimuksia lukuun ottamatta korvaustaso pysyi ennallaan.

KELAN ELÄKKEET NOUSEVAT 3,5 %

MATKAKUSTANNUSTEN OMAVASTUU NOUSI Kela korvaa matkakustannuksia, jotka aiheutuvat potilaalle matkasta lääkäriin, sairaalaan tai kuntoutukseen. Potilas maksaa matkastaan vain matkakohtaisen omavastuun. Matkakohtainen omavastuu nousi vuoden alussa viidellä eurolla 9,25 eurosta 14,25 euroon. Matkakustannuksilla oleva vuosittainen (kalenterivuosi) omavastuu (ns. matkakatto) nousi 157,25 eurosta 242,25 euroon. Matkakaton täytyttyä Kela korvaa ylittävän osan kokonaan.

LÄÄKKEIDEN KORVAUSTASOIHIN MUUTOKSIA Muutokset lääkkeiden hintoihin ja potilaiden omavastuisiin tulivat voimaan helmikuun alussa. Sairausvakuutuksesta korvataan edelleen osa potilaalle määrätyn lääkkeen kustannuksista perus- tai erityiskorvauksena. Peruskorvaus laski 35 prosenttiin (ennen 42 %). Ylempi erityiskorvaustaso (100  %) pysyi ennallaan, mutta alempi erityiskorvaustaso laski 65 prosenttiin (ennen 72 %). Paljon lääkkeitä ostavien potilaiden asemaa helpotettiin alentamalla vuotuista omavastuukattoa (ns. lääkekatto) 670 euroon. Lääkekaton täytyttyä henkilö maksaa reseptilääkkeestään vain 1,50 euroa per valmiste ostokertaa kohden. Arvion mukaan suurimmalle osalle suomalaisista korvausjärjestelmän muutoksen vaikutus on alle kymmenen euroa vuodessa.

KOROTUKSIA VAMMAISTUKIIN Alle 16-vuotiaan ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuet sekä eläkettä saavan hoitotuet nousivat 3,5 prosenttia. Vammaistuen uudet määrät ovat: perusvammaistuki 92,31 e/kk, korotettu vammaistuki 215,40 e/kk ja ylin vammaistuki 417,68 e/kk. Eläkettä saavan hoitotuen uudet määrät ovat: perushoitotuki 61,83 e/kk, korotettu hoitotuki 153,91 e/kk ja ylin hoitotuki 325,46 e/kk. Korotukset tulivat voimaan automaattisesti etuuden saajille.

KOROTUKSET SAIRAUSPÄIVÄRAHAN JA KUNTOUTUSRAHAN VÄHIMMÄISMÄÄRIIN Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismääriä korotettiin vuoden alusta lukien 3,5 prosenttia. Minimipäiväraha nousi 22,96 eurosta 23,77 euroon arkipäivältä. Vuonna 2013 alkavien, työtuloihin perustuvien sairaus- ja osasairauspäivärahojen sekä kuntoutusrahan tulorajat tarkistetaan palkkakertoimella, joka nousi 2,78 prosenttia. Päivärahan perusteena olevista työtuloista vähennetään 3,89 prosenttia vakuutusmaksuvähennyksenä. Palkkakerroin ei kuitenkaan korota niitä työtuloihin perustuvia päivärahoja, joita on alettu maksaa ennen vuodenvaihdetta.

Kansaneläke, takuueläke ja perheeläke nousivat 3,5 % vuoden alusta lukien. Indeksikorotukset tehtiin automaattisesti. Täysi takuueläke nousi 25,09 euroa eli 738,82 euroon kuukaudessa. Tämä on Suomessa asuvan henkilön vähimmäiseläkkeen bruttomäärä vuonna 2013. Täysi kansaneläke yksin asuvalle henkilölle nousi 21,39 euroa eli 630,02 euroon kuukaudessa. Parisuhteessa olevan täysi kansaneläke nousi 18,98 euroa eli 558,83 euroon kuukaudessa.

OMAISHOIDON TUKEEN TARKISTUS Omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on ollut kuluvan vuoden alusta lukien 374,51 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkion määrä on vähintään 749,01 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkion määrän tarkistus tulee tehdä 1.1.2013 lukien myös sellaisiin hoitopalkkioihin, jotka on sovittu palkkion vähimmäismäärää suuremmiksi tai pienemmiksi ja jotka perustuvat ennen tarkistusajankohtaa voimassa olleeseen omaishoitosopimukseen. Vuodelle 2013 vahvistettu palkkakerroin merkitsee hoitopalkkioihin noin 2,79 prosentin korotusta edelliseen vuoteen verrattuna. Veijo Kivistö on Aivoliiton järjestösuunnittelija. Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriön Tiedote 230/2012/20.12.2012

HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ www.sosiaaliturvaopas.fi www.kela.fi www.aivoliitto.fi

AVH 2/2013

25


26

AVH 2/2013


ANNE-MARI VIROLAINEN

S

uomesta on varmasti vaikea löytää ihmistä, joka ei olisi koskaan kuullut näitä Pave Maijasen laulamia sanoja. Ja vaikka löytyisikin, sellaista ihmistä tuskin on, joka ei olisi valmis yhtymään laulun sanomaan. Useiden eri kansalaisjärjestöjen toiminta on osoittanut, millainen voima meissä kaikissa piilee. Jokainen voi auttaa arjen pienillä teoilla sekä itseään että muita. Mikään ei voita sitä voimaa, joka syntyy siitä, kun asiansa tunteva ihminen tuo julki näkemyksensä ja jakaa osaamistaan ja tietämystään myös muiden käyttöön. Harva on yhtä vakuuttava puhuja esimerkiksi eri sairauksien ehkäisemisestä, kuin sellainen, joka on joskus itse sairastanut. Sairaiden läheiset ovat myös monissa tapauksissa korvaamaton voimavara. Kaikki sairastuneet eivät jaksa eivätkä pysty puhumaan omasta puolestaan, joten tarvitaan aktiiveja, jotka nostavat heidän äänensä kuuluviin. Nykyiseen internet-aikaan liittyy kuitenkin melkoisia vaaroja. Väärän tiedon tahaton tai tahallinen levittäminen voi joissain tapauksissa uhata jopa ihmisten henkeä ja terveyttä. Samalla tällainen toiminta vie uskottavuutta niiltä, joilla on aidosti pätevää sanottavaa. Kriittistä asennetta edellytetäänkin tilanteissa, joissa lääkärien näkemykset ovat ristiriidassa internetistä tai muista lähteistä löytyvän sisällön kanssa. Lääkärin vaimona ja vakavasti sairastuneen tyttären kanssa eläneenä äitinä olen kokenut läheisesti sekä asiantuntijan että omaisten roolit. Sairaiden laadukkaaseen hoitoon kuuluu aina heitä koskevien ratkaisujen hyvä perusteleminen. Usein vaaditaan myös läheisten huolten ja tarpeiden huomioimista.

KOLUMNI

Jokainen, joka apua saa, sitä joskus tajuu myös antaa Asiantuntijuutta eri sairauksista sekä niiden torjunnasta voi kartuttaa sekä oman kokemuksen että opiskelun kautta. Halu tervehtyä tai pysyä terveenä on vahva motivaattori itse kullekin. Halu auttaa toista voi silti olla jopa suurempi kannustin toimia. Mitä maallikoilla on siis annettavanaan joskus kuumanakin käyviin terveyskeskusteluihin? Väitän, että paljonkin. Sen lisäksi, että he voivat tarjota vertaistukea toisilleen, he voivat herättää ihmisten kiinnostusta asioihin, jotka eivät muutoin saisi kylliksi huomiota. Parhaimmillaan sairaat ja heidän omaisensa pystyvät myös hälventämään ennakkoluuloja, edistämään terveitä elämäntapoja ja auttamaan jopa tutkimusta ja hoidon kehittämistä. Tärkeintä on pitää huolta ja muistaa, että jokaisen sanomalla on merkitys. Jos tahtoa riittää, löytyvät myös oikeat, jokaiselle parhaiten sopivat tavat toimia. Olen pyrkinyt hyödyntämään kokemuksiani niin kansanedustajan työssäni kuin terveyteen liittyvissä luottamustehtävissäni. Kaikkien ei onneksi tarvitse olla lääkäreitä osatakseen tehdä hyviä arjen valintoja myös omassa elämässään. Säännöllinen liikunta ja terveellinen ravinto ovat reseptejä, joita uskallan näin maallikkona määrätä itsellenikin. Nämä samat asiat auttanevat myös AVH:n sairastaneiden ja heidän läheistensä arkea. Anne-Mari Virolainen on kansanedustaja (kok) ja eduskunnan Stroke-ryhmän jäsen.

Jokainen voi auttaa arjen pienillä teoilla sekä itseään että muita. AVH 2/2013

27


Liitto tiedottaa RAY:n edustajia vierailulla Aivoliitossa

R

Kuvassa vasemmalta Aivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen, Aivoliiton palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski, RAY:n toimitusjohtaja Velipekka Nummikoski, Aivoliiton hallintopäällikkö Kirsi Haanperä ja RAY:n Länsi-Suomen aluepäällikkö Mauri Kokkonen.

Hanne Itärinne

aha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtaja Velipekka Nummikoski, tiedottaja Elina Halme ja Länsi-Suomen aluepäällikkö Mauri Kokkonen olivat huhtikuussa tutustumassa Aivoliiton toimintaan ja ajankohtaisiin asioihin.

Kouluttajakoulutusta yhdistysten jäsenille

A

ivoliitto tarjoaa Ikäinstituutin järjestämiä kouluttajakoulutuksia Aivoliiton yhdistysten jäsenille, jotka ovat liikunnan tai kuntoutuksen ammattilaisia. Koulutukset antavat pätevyyden kouluttaa vertaisohjaajia voima- ja tasapainoharjoitusten ohjaajiksi, iäk-

käiden ulkoilun tueksi tai senioritanssin ohjaajiksi. Mikäli olet kiinnostunut tai tunnet henkilön, joka mielellään kouluttaisi vertaisohjaajia, ota yhteyttä Aivoliittoon: Virpi Lumimäki, p. 040 737 5879, virpi.lumimaki@aivoliitto.fi.

AIVOLIITON TOIMISTO ON SULJETTUNA KESÄLLÄ 1.7.–28.7.2013. TOIVOTAMME KAIKILLE AURINKOISTA JA HYVÄÄ KESÄÄ!

28

AVH 2/2013

LAKIPALVELUA JÄSENILLE Lakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviin sosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin. Anu Aalto vastaa kysymyksiin torstaisin ja perjantaisin klo 8–16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi. Palvelu on jäsenistölle maksuton. Soittamisesta aiheutuvia kuluja ei korvata.


Liitto tiedottaa Yksi elämä -hankekokonaisuus näkyy ja kuuluu

Yksi elämä -hankekokonaisuuden viestintätiimiä on täydennetty rekrytoimalla Aivoliitoon, Diabetesliittoon ja Sydänliittoon kuhunkin oma digitaalisen viestinnän tuottaja. Aivoliitossa tehtävässä aloitti Markku Liukkonen. Hän vastaa Yksi elämä -hankkeen digitiimissä muun muassa audiovisuaalisen materiaalin tuotannosta ja koordinoinnista. Valmistuttuaan Turun Diakonia-ammattikorkeakoulusta monimediatoimittajaksi Markku on juontanut ja tuottanut ohjelmaa paikallisradioon, matkustellut ja kouluttanut toimittajia Itä-Afrikassa sekä työskennellyt vapaana toimittajana ja viestintätehtävissä kehitysyhteistyöjärjestössä. Vapaa-ajallaan Markku lepertelee, työntää rattaita Aurajoen rannassa sekä pörisyttää hassusti huuliaan, sillä nämä ovat helmikuussa syntyneen esikoistyttären mielestä parasta mahdollista ajanviettoa. Pohjoismaiset dekkarit, kesäisin frisbeegolf ja yli kymmenen vuotta kestänyt suhde elävään musiikkiin vievät isyydenharjoittelusta ylijäävän ajan. – Nyt alkava työrupeama on mahtava tilaisuus olla mukana rakentamassa osallistuvampaa ja terveempää kansalaisyhteiskuntaa, Markku Liukkonen iloitsee.

TUNNUS VIESTII ILOA JA LEIKKISYYTTÄ Myös hankekokonaisuuden ulkoasu ja tunnus saadaan valmiiksi kesään mennessä. Uusi ilme tulee viestimään iloa ja leikkisyyttä. Ilmeen luomisesta vastaa helsinkiläinen suunnittelutoimisto Tsto Creative Oy, jonka aiempiin töihin kuuluu muun muassa kansainvälisestikin palkittu Flow-festivaalin uusi visuaalinen ilme.

ARVI LIND TUNTEE PULSSINSA Yksi elämä -hankekokonaisuuden Tunne pulssisi -osahanke lanseerattiin 15.4. Uuden iloisen teatterin ennakkonäytöksessä Helsingissä. Paikalla oli mediatoimittajia ja kutsuvieraita, jotka pääsivät nauttimaan hulvattomasta revyyesityksestä. Esitykseen oli otettu mukaan pulssin tunnustelu. Tunne pulssisi on saanut myös omat verkko- ja Facebook-sivut, joille on koottu kattavasti tietoa eteisvärinästä, pulssin tunnustelusta sekä keskustelupalsta. Verkosta löytyy muun muassa video, jolla Arvi Lind kertoo pulssin tunnustelusta. Verkkosivut löytyvät osoitteesta: www.tunnepulssisi.fi ja Facebook-sivu osoitteesta: www. facebook.com/tunnepulssisi. Facebookissa on muun muassa paljon ajankohtaista tietoa paikallisista tapahtumista ja sekä linkkejä videoihin, verkkoartikkeleihin ja muihin materiaaleihin.

PULSSIN TUNNUSTELU TUTUKSI MYÖS PÄÄTTÄJILLE Pulssin tunnustelua on tehty tutuksi myös päättäjille. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon tapaamisen lisäksi Tunne pulssisi -ryhmä vei viestinsä ja pulssikätensä eduskuntaan. Päättäjiä piti kiireisenä kriittiseen vaiheeseen ehättänyt sote-uudistus, mutta monet ehtivät myös poiketa tunnustelemassa, miltä eteisvärinä tuntuu.

Piiu Latvala

Hanne Itärinne

MARKKU LIUKKONEN DIGITAALISEN VIESTINNÄN TUOTTAJAKSI

Kokoomuksen kansanedustaja Leena Harkimo (oik.) sai eduskunnassa opastusta pulssin tunnusteluun VarsinaisSuomen sydänpiirin toiminnanjohtajalta Heidi GrandellNiemeltä (vas.).

AVH 2/2013

29


Liitto tiedottaa TUNNE PULSSISI ON MUKANA TAPAHTUMISSA… Åbolands hantverk rf järjesti 18.5. Aurajoen rannalla Knit ’n’ Tag Turku -tapahtuman, jossa Aurajokirannan puut koristeltiin neulegraffiteilla. Tunne pulssisi oli neulonnan huumassa mukana. Myös Aivoliitolla oli Läntisellä rantakadulla oma puunsa.

Tunne pulssisi osallistui toukokuussa TERVE-SOS-messuille Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa ja Kuljetus 2013 -messuille Jyväskylässä. Pulssin tunnustelua esitellään myös Seinäjoella ensin Farmari-messuilla 3.–6.7.2013 ja sitten Tangomarkkinoilla 10.–13.7. Tervetuloa mukaan! Myös useat paikalliset AVH-yhdistykset viettivät kansainvälistä AVH-päivää 10.5. Tunne pulssisi -teemalla. Aivoliitto kiittää lämpimästi yhdistyksiä ahkerasta tilaisuuksien järjestämisestä!

…JA KOULUTTAA AMMATTILAISIA

Hanne Itärinne

Jyväskylässä pulssin tunnustelun opettaminen liitetään Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jo suunniteltuihin ammattilaisten koulutuksiin. Valtakunnallisen verkkokoulutuksen tuottajaksi valittiin Frame Graphics Oy, jonka kanssa tuotetaan myös videomateriaalia www.tunnepulssisi.fi -sivustolle. Verkkokoulutus Tunne pulssisi – elävä kosketus potilaaseen järjestetään 1.10. Helsingistä ja se on katsottavissa internetissä samaan aikaan kaikkialla Suomessa. Lisätietoja koulutuksesta on tämän lehden koulutuskalenterissa sivulla 40 ja takakannen ilmoituksessa. Pulssin tunnustelun ABC-oppaasta tehdään selkokielinen versio, jonka toimittaminen Selkokeskuksen kanssa on alkanut. Ammattilaisten esitteen ja Pulssin tunnustelun ABC -oppaan ruotsin- ja englanninkieliset versiot ilmestyvät syksyllä.

Värikäs Tunne pulssisi -puu herätti ohikulkijoiden huomion.

Lisätietoja Tunne pulssisi -hankkeesta: Tiedottaja Liisa Koivula, p. 050 568 9263, liisa.koivula@aivoliitto.fi Koulutussuunnittelija Anita Rajala, p. 050 409 5675, anita.rajala@aivoliitto.fi

Hanne Itärinne

Lisätietoja Yksi elämä -hankekokonaisuudesta: Projektipäällikkö Marika Railila, p. 040 543 7287, marika.railila@aivoliitto.fi Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeet edistävät valtimoterveyttä. Toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

Puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen viimeistelee Aivoliiton puuta.

30

AVH 2/2013


Paula Risikko:

Yhtä elämää seuraa ehkä Toinen

S

osiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) uskoo, että terveysjärjestöiltä tullaan myös tulevaisuudessa edellyttämään tiivistä yhteistyötä. Hän kiitti Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankekokonaisuutta monipuolisuudesta ja totesi, että järjestöjen Yhtä elämää saattaa hyvinkin seurata Toinen elämä. – Pienessä maassa on rajallisesti rahaa, joten on hyvä, että olette panneet hynttyyt yhtehen, ministeri totesi tavatessaan Tunne pulssisi -kampanjan edustajia sosiaali- ja terveysministeriössä. Tunne pulssisi -kampanja on osa Yhtä elämää. Kampanja pyrkii edistämään eteisvärinän varhaista toteamista ja kannustaa varsinkin ikäihmisiä tunnustelemaan pulssiaan säännöllisesti. Sykkeen seuranta kannattaa, koska silloin ihminen itse voi huomata sydämensä sykkeessä myös ne muutokset, jotka voivat kieliä eteisvärinästä. Eteisvärinä on rytmihäiriö, joka voi pahimmillaan aiheuttaa aivoinfarktin. Risikko kiinnitti huomiota Tunne pulssisi -hankkeen ja Yhden elämän kattavuuteen terveydenedistämisessä. Hänestä kampanjoilla näyttää olevan pyrkimystä niin ruumiin, hengen kuin sielunkin terveyteen. Pulssin tunnustelun hän arveli toimivan myös hyvänä hetkenä pysähtyä miettimään perimmäisiä kysymyksiä. – Aina kun mittaa pulssiaan voi miettiä, olenko myös sydämellinen ihminen, ministeri hymyili. Liisa Koivula toimii tiedottajana Aivoliiton ja Sydänliiton yhteisessä Tunne pulssisi -hankkeessa.

Esko Keski-Oja

LIISA KOIVULA

Liitto tiedottaa

Paula Risikon syke oli tasainen.

Elämän suola ei ole purkissa sti e t ee www.pienipaatospaivassa.fi

T

AVH 2/2013

31


S H O P R I D E R® 32

VERRATON APUVÄLINE

LIIKKUMISEEN

apuajoneuvo.fi

TAATTUAA! LAATU

TILAA KATTAVA ESITE

040 1244 282

MAAHANTUONTI, MYYNTI JA VUOKRAUS: KUUSILUOTO OY Kehittäjänkatu 16, 04440 JÄRVENPÄÄ info@apuajoneuvo.fi

AVH 2/2013


Aro Parts Logistics Oy Ristipellontie 1, 00391 Helsinki

Kiinteistรถ Oy Kissantassu PL 2000, 33521 Tampere puh. 050 304 0146

AVH 2/2013

33


SARI TERVONEN

Suomen Aivot ry vetosi eduskuntaryhmiin

Sari Tervonen

Lisää rahoitusta aivosairauksien tutkimukseen

Puolueiden vastauksen Suomen Aivot ry:lle antoivat kansanedustajat tai puolueiden edustajat. Kuvassa vasemmalta: Sari Sarkomaa (kok), Annika Saarikko (kesk), Astrid Thors (rkp), Maiju Kaajakari (vas, kansliasta), Suomen Aivot ry pj. Reetta Kälviäinen, Timo Juurikkala (vihr, kansliasta) ja Johanna Jurva (peruss).

S

uomen Aivot ry on huolissaan aivotutkimuksen rahoituksen riittämättömyydestä ja ehdottaa aivosairaiden potilaiden hoidon kehittämistä. Suomen Aivot ry järjesti huhtikuussa eduskuntaryhmille suunnatun lähetystövastaanoton, joka keräsi lähes 20 osallistujaa. Suomen Aivot ry nosti esiin, että aivosairautta sairastavia ihmisiä on noin kolmannes väestöstä ja niitä sairastavat eri-ikäiset ihmiset. Suomen Aivot ry vaati, että aivosairauksien asema tulee päivittää nykyaikaan ja terveydenhuollon keskeiseksi kiintopisteeksi sekä nostaa aivoalojen tutkimusrahoitus muiden kansansairauksien tasolle. Lisäksi Suomen Aivot esitti, että Suomeen perustettaisiin aivosairauksille strateginen asiantuntijaryhmä, joka kartoittaisi aivosairauksien aiheuttamat haasteet palvelujärjestelmälle ja esittäisi ratkaisuehdotukset poliittista päätöksentekoa varten. Suomen Aivot ry painotti, että aivosairaudet ovat merkittävä kehittyvien aivojen ongelma ja siten myös keskeinen syrjäytymisen riskitekijä. Tiedämme, että aivo34

AVH 2/2013

sairauksien merkitys lisääntyy aikapommin lailla väestön ikääntyessä. Tunnemme yli 10 psykiatrista ja neurologista aivojen sairautta. Samalla henkilöllä voi olla yhtäaikaisesti useampia aivosairauksia liitännäissairauksina, jolloin sairauksien aiheuttama taakka usein moninkertaistuu. Monet kansanedustajat olivat yllättyneitä aivotutkimuksen resursoinnin vähäisyydestä muihin kansansairauksiin verrattuna. Mielenkiintoa herätti aivosairauksien taustalla esiintyvät monimuotoiset oireyhtymät ja aivojen sairaudet sekä niiden vaikutukset sairastuneiden toimintakykyyn. Suomen Aivot ry piti vastaanottoa onnistuneena ja arvioi vastaanoton lisänneen vuoden toimineen yhdistyksen tunnettuutta. Aivoliitto on yksi Suomen Aivot ry:n yli 20 jäsenjärjestöstä. Lisätietoja Suomen Aivot ry:stä: www.neuro.fi/suomenaivot Sari Tervonen on Suomen Aivot ry:n hallituksen jäsen ja Epilepsialiiton toiminnanjohtaja.


Uudenlaista palveluasumista Hirvensalon Validia-talossa Hirvensalon Validia-talo avaa ovensa Turussa elokuussa. Uudenlainen palveluasumismalli on suunnattu henkilöille, joilla on kommunikointiongelmia, neuropsykologisia oireita tai muita kognitiivisia vaikeuksia.

AIVOLIITTO MUKANA SUUNNITTELUSSA Palveluasunnot valmistuvat Erityisosaamiskeskus Suvituulen naapuriin. Suvituulessa toimivat sekä Aivoliitto että Suomen Parkinson-liitto. Aivoliitto onkin ollut alusta alkaen tiiviisti mukana palveluasuntojen suunnittelutyössä. Aivoliiton palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski kertoo, että suunnittelussa on huomioitu esteettömyyden lisäksi erityisesti kommunikointiin ja muihin kognitiivisiin oireisiin liittyvät asiat. – Aivoliitolla on pitkä kokemus ja osaaminen neuropsykologisista ongelmista, joten yhteistyö uudenlaisen palveluasumismallin luomisessa on ollut tärkeää, Veneskoski painottaa.

Arkkitehtitoimisto Vapaavuori Oy

N

europsykologisilla oireilla tarkoitetaan vaikeuksia kommunikoinnissa, muistissa, hahmotuksessa, tarkkaavaisuudessa sekä ajattelussa ja päättelyssä. Oireet ilmenevät usein arjen perustoiminnoissa. Henkilöillä saattaa olla esimerkiksi vaikeuksia oikean suunnan löytämisessä, kellonaikojen tunnistamisessa, aloitekyvyssä tai puheen ymmärtämisessä ja tuottamisessa. Neuropsykologiset häiriöt ovat usein seurausta neurologisesta sairaudesta tai vammasta ja ne ovat yleisiä esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla tai aivovamman saaneilla. Hirvensalon Validia-talon palveluasunnot on suunnattu myös henkilöille, joilla on neuropsykiatrinen erityisvaikeus kuten Aspergerin oireyhtymä.

Hirvensalon Validia-talossa on yhteensä 20 asuntoa, kooltaan 37,5–50,5m2. Yksi asunnoista (26m2) on varattu lyhytaikaiseen asumiseen kuten valmennukseen tai omaishoitajan lomitukseen.

Aivoliitto ja Aivoliiton omistama Suomen Nuortentalo Oy ovat mukana esimerkiksi kouluttamassa palvelutalon henkilöstöä kommunikointiongelmiin ja neuropsykiatrisiin häiriöihin liittyvissä asioissa. – Tavoitteena on, että koko henkilöstö tuntee kohderyhmien erityispiirteet ja osaa tukea ja auttaa arjessa, Veneskoski kertoo. Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n palvelujohtaja Eija Kosusen mielestä yhteistyöllä on suuri merkitys uusien palveluiden tuottamisessa. – Validia-palveluiden yli 40 vuoden kokemus vammaisten asumispalveluiden tuottamisessa yhdistettynä kumppaneidemme erityisosaamiseen tuottaa kohdennetun asiakasryhmän tarpeisiin palvelua, jota ei aiemmin ole ollut saatavilla, Kosunen toteaa.

HAKUAIKA KÄYNNISSÄ Palveluasuntoihin voi hakea henkilö, joka on oikeutettu vammaispalvelulain mukaiseen palveluasumiseen. Hakuaika on parhaillaan käynnissä ja ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan tämän vuoden elokuussa. Validia-palvelut, Aivoliitto ja Suomen Nuortentalo tekevät yhdessä asukasvalinnat. Palveluasunnot rakentaa Asumispalvelusäätiö ASPA ja palveluntuottajana on Invalidiliiton Asumispalvelut Oy Validia-palvelut, jotka ovat saaneet Yhteiskunnallisen yrityksen merkin osoituksena yhteiskunnallisen hyvän tuottamisesta toiminnallaan. Lisätietoja ja hakuohjeet: Turun Validia-palvelut, palvelupäällikkö Annukka Teittinen, p. 044 765 0754, annukka.teittinen@invalidiliitto.fi

AVH 2/2013

35


Kirjahylly ovat ilmestyneet mm. Ilo, onni ja hyvinvointi, Elämän mieli ja merkitys ja Hyvinvoinnin käsikirja.

MURRA ONNELLISUUDEN ESTEET

Markku Ojanen: Murra onnellisuuden esteet. Minerva.2013.

mäntoista teosta: runoja, romaaneja, esseitä ja mm. elämäkerran isästään Oiva Paloheimosta. Hän on toiminut sekä kirkon että valtion palveluksessa, viimeksi 12 vuotta Valtion elokuvatarkastamon johtajana. Matti Paloheimo jäi vanhuuseläkkeelle keväällä 2011.

LIIAN NUORI VANHAKSI? Matti Paloheimo: Liian nuori vanhaksi – 52 tapaa sopeutua ja panna kampoihin. Minerva. 2013.

BOSPOR EXPRESS

Elämme keskellä henkistä ja materiaalista hyvää, mutta miksi kaikki eivät silti koe olevansa onnellisia. Olisimmeko onnellisempia, jos meillä olisi enemmän rahaa käytössämme, tai jos löytäisimme uuden rakkauden ja sen oikean? Vai onko niin, että kaikkia ei yksinkertaisesti ole luotu onnellisiksi? ”Onnellisuusprofessori” Markku Ojanen puhuu kirjassaan Murra onnellisuuden esteet onnenvarkaista, tuntemuksista jotka kaappaavat ihmisiltä onnen tunteen. Yleisimpiä onnenvarkaita ovat katkeruus, pelko, ujous, viha ja yksinäisyys. Ojanen tarttuu näihin ja muihin onnellisuuden esteisiin ja osoittaa, että niiden valta on murrettavissa. Puhe onnellisuudesta kiteytyy oikeastaan kysymykseen: mitä onnellisuus on? Ojanen vastaa, että hellittämättömästä onnen tavoittelusta on tullut yksi todellisen onnen esteistä. Onnellisuus ei ole vain muutamia elämän huippuhetkiä tai synnynnäinen ominaisuus. Siinä on kysymys ennen kaikkea pitkäaikaisesta perustilasta. Onnellisuus on taito, joka on opittavissa. Markku Ojanen on Lempäälässä asuva psykologian emeritusprofessori. Hänet tunnetaan erityisesti hyvinvointia ja onnellisuutta käsittelevistä luennoista ja teoksista. Aiemmin

36

AVH 2/2013

Matti Paloheimo kertoo omaan jäljittelemättömään tyyliinsä miten tulla toimeen sen tosiasian kanssa, että tietyssä vaiheessa elämää kehosi on huomattavasti vanhempi kuin mielesi. Vanheneminen on tosiasia, johon on sopeuduttava. Sopeutuminen ei kuitenkaan tarkoita luovuttamista. Oma vanhenemisensa on pakko hyväksyä, mutta ei ole pakko hyväksyä minkälaista vanhenemista tahansa. Kuvaan astuu taistelumieli, kampoihin paneminen. Kirpeän humoristisen tekstin ytimestä löytyy vanhenemisen vaivoihin oiva lääke: asennemuutos. On ryhdyttävä kriittiseksi. Se tarkoittaa tosiasiat hyväksyvää, mutta kaikki muut asiat kyseenalaistavaa elämää. – Suhtaudun vanhenemiseen kärttyisästi. Vanheneminen on kuitenkin jo käsitteenä kevyenlainen, teinitkin vanhenevat. Todelliselle epämukavuusalueelle joudutaan, kun aletaan puhua vanhuudesta. Suhtaudun erityisen kärttyisästi vanhukseksi tulemiseen, Paloheimo kirjoittaa. Matti Paloheimo on vuonna 1947 syntynyt, monipuolinen kirjailija; hän on julkaissut yhteensä seitse-

Lentämistä kaihtava kirjailija matkustaa junalla Tukholmasta Wienin ja Budapestin kautta Istanbuliin kirjallisuusfestivaaleille. Yksinäisen miehen junissa hän ehtii ajatella elämän ja kuoleman asiat. Belgradiin saavutaan myöhässä. Bospor Express Istanbuliin on ehtinyt mennä, mutta avulias taksikuski lähtee ajamaan pikajunaa kiinni. Tunnin kuluttua juna tavoitetaan pienellä serbialaisella asemalla. Bospor Express vaunupalvelijoineen tihkuu menneen maailman tunnelmaa. Perillä Istanbulissa kirjallisuusfestivaaleilla parveilee mantelisilmäisiä kollegoita, miljoonakaupungissa ovat alati läsnä menneisyys ja nykyisyys, itä ja länsi. Antti Tuurin kuvaus matkasta islamilaiseen maailmaan riemastuttaa huolimatta haikeasta pohjavireestään. Antti Tuuri: Bospor Express. Otava. 2013. Kirjastonhoitajana toimi Päivi Seppä-Lassila.


Maku usi mu ukka aa an maailma aailmal alle a lle e ESTEETTÖ STEETTTTÖ ÖM MÄST MÄ ÄS STI ST TI

AVH 2/2013

37


2013

TAPAHTUMAKALENTERI KESÄKUU

12.–14.6. Kuopio Kuopio Stroke Symposium 2013 Kuopio Stroke Symposium on kansainvälinen aivoverenkiertohäiriöiden estoa, akuuttihoitoa ja kuntoutusta käsittelevä kokous. Järjestäjä: Itä-Suomen yliopisto, Kuopion yliopistollinen sairaala ja Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron. Lisätietoja: www.uef.fi/stroke

ELOKUU 10.8. Oulu Likkojen lenkki Aika: lauantai 10.8. klo 12–18 SoveLin jäsenjärjestöjen jäsenten etuhinta 28 €/likka. Osallistumismaksu sisältää mm. lenkkipaidan, lenkkieväät, reittihuollon, Tapahtumatorin palvelut sekä koko päivän ohjelman. Esteetön tapahtuma, johon avustajat pääsevät maksutta. Lisätietoja: www.likkojenlenkki.fi/ oulu tai p. 040 370 0448 Aivoliiton yhdistysten jäsenet: Ilmoittautuminen liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäelle, virpi.lumimaki@aivoliitto.fi, p. 040 737 5879.

SYYSKUU 7.9. Rovaniemi Liiku terveemmäksi soveltaen -koulutus Järjestäjä: Soveli Lisätietoja: Tinja Saarela, p. 050 430 8251, koulutus@soveli.fi, www.soveli.fi/koulutus

38

AVH 2/2013

10.–11.9. Koulutus- ja virkistyspäivät vertaisryhmäohjaajille ja koulutuksen käyneille vertaistukihenkilöille Paikka: Viking Line Grace välillä Turku-Tukholma-Turku Järjestäjä: Aivoliitto Lisätietoja: Järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen, carita.sinkkonen@aivoliitto.fi, p. 050 308 9095 ks. mainos sivulta 50. 13.9. Pori Yleisöluento afasiasta ja aivoverenkiertohäiriöistä Aika: perjantai 13.9. klo 12–13.30 Paikka: Otsolan opisto, Juhana Herttuankatu 16, Pori Järjestäjä: Aivoliitto ja Otsolan opisto 16.9. Vantaa Yleisöluento afasiasta ja aivoverenkiertohäiriöistä Aika: maanantai 16.9. klo 17.30–19 Paikka: Vantaan aikuisopisto, Opistotalo, Lummetie 5 Järjestäjä: Aivoliitto ja Vantaan aikuisopisto 21.9. Kemi Aivoliiton Boccia -mestaruuskilpailut Järjestäjä: Länsi-Pohjan AVH-yhdistys Lisätietoja ja ilmoittautumiset 6.9. mennessä: Esko Jakku, esko.jakku@gmail.com, p. 040  733 0448 tai Virpi Lumimäki, virpi.lumimaki@aivoliitto.fi, p. 040 737 5879

21.–22.9. Uusikaupunki Liikkeelle-peruskoulutus Järjestäjä: Soveli Lisätietoja: Tinja Saarela, p. 050  430 8251, koulutus@soveli.fi, www.soveli.fi/koulutus 21.–22.9. Vantaa Liikkeelle-peruskoulutus Järjestäjä: Soveli Lisätietoja: Tinja Saarela, p. 050  430 8251, koulutus@soveli.fi, www.soveli.fi/koulutus

LOKAKUU 2.10. Karis Föreläsning om stroke och afasi på Raseborgs medborgarinstitut i Karis Tidpunkt: onsdag 2.10. kl 17.30–19 Adress: Torggatan 8, Karis Arrangör: Hjärnförbundet och Raseborgs medborgarinstitut 8.10. Savonlinna Yleisöluento afasiasta ja aivoverenkiertohäiriöistä Aika: tiistai 8.10., klo 17.30–19 Paikka: Linnalan opisto, kahvila, Sotilaspojankatu 7, Savonlinna Järjestäjä: Aivoliitto ja Linnalan opisto 9.10. Pieksämäki VoiTas tavata -virikepäivä Liikunnan vapaaehtois- ja vertaisohjaajille suunnattu koulutus. Kahdelle Aivoliiton yhdistyksen jäsenelle maksuton koulutus. Järjestäjä: Ikäinstituutti Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Virpi Lumimäki, virpi.lumimaki@aivoliitto.fi, p. 040 737 5879.


11.10. Imatra Tanssiva perhetapahtuma Istuma/seisomatanssia, itämaista tanssia, lasten kenkärokkia ja Imatran seudun hengitysyhdistyksen tanssiesitys Aika: perjantai 11.10. klo 13–16 Paikka: Imatran urheilutalo Lisätietoja: Pentti Tiainen, tiainen.pentti@gmail.com, p. 0400 152 222

29.10. Maailman AVH-päivä 30.10. Tampere Yleisöluento afasiasta ja aivoverenkiertohäiriöistä Aika: keskiviikko 30.10. klo 18–19.30 Paikka: Ahjolan kansalaisopisto Järjestäjä: Aivoliitto ja Ahjolan kansalaisopisto

MARRASKUU 26.10. Tampere Liikkeelle-virikepäivä Järjestäjä: Soveli Lisätietoja: Tinja Saarela, p. 050  430 8251, koulutus@soveli.fi, www.soveli.fi/koulutus 29.10. Jyväskylä Yleisöluento afasiasta ja aivoverenkiertohäiriöistä Aika: tiistai 29.10. klo 18–19.30 Paikka: Jyväskylän kansalaisopisto, Vapaudenkatu 39–41, Jyväskylä Järjestäjä: Aivoliitto ja Jyväskylän kansalaisopisto

25.11. Jakobstad Föreläsning om stroke och afasi på Jakobstads Arbis Tidpunkt: 25.11. kl 17–18.30 Adress: Jakobstads gymnasium Arrangör: Hjärnförbundet och Jakobstads Arbis

Lisätietoja tapahtumista löytyy Aivoliiton verkkosivuilta: www.aivoliitto.fi

13.11. Kuopio Yksi elämä tanssii Aika: keskiviikko 13.11.2013 klo 18.00 Paikka: Raittiustalo, Minna Canthinkatu 52–54, Kuopio Sydän-, diabetes- ja aivohalvausyhdistysten jäsenille yhteiset pikkujoulutanssiaiset. Musiikista vastaa Dj Nite. Lisätietoja: Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys, Oili Holopainen, p. 044 382 2350

TULE HAKEMAAN TIETOA JA TOIMINTAVALMIUTTA YHDISTYSTOIMINTAAN

Y

mmärrä yhdistystä – yhdistystoiminnan verkkokurssi toteutetaan NV-järjestöjen yhteistyönä 2.9.–15.12.2013. Ymmärrä yhdistystä -verkkokurssi on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat tietoa tai kerrata yhdistystoiminnan perusasioita. Kurssilla opitaan seuraavia asioita: • Mitä yhdistystoiminta on? • Keitä ovat yhdistyksen luottamushenkilöt ja mitä he tekevät? • Mitä toimintaa yhdistyksen vuoteen mahtuu? • Miten kokoukset toimivat? • Miten jäsenistä huolehditaan?

Osallistujat tarvitsevat tietokoneen, nettiyhteyden ja ohjaajien antamat salasanat sekä toimivan sähköpostiosoitteen ja tietokoneen käytön perustaidot (tekstinkäsittely, tiedonhaku internetistä). Verkkokurssin osallistumismaksu on 20 euroa/hlö. Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelijat saavat halutessaan todistuksen 2 opintopisteen arvoisesta opiskelustaan. Aivoliiton järjestösuunnittelija tukee ja ohjaa opiskelua verkossa koko kurssin ajan. Ilmoittautumiset viimeistään 19.8.2013 mennessä: Järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, veijo.kivisto@aivoliitto.fi, p. 040 5430 009

AVH 2/2013

39


AIVOLIITTO KOULUTTAA TUNNE PULSSISI – ELÄVÄ KOSKETUS POTILAASEEN Tule päivittämään tietosi eteisvärinästä ja aivoinfarktista sekä oppimaan, miten opetat 60 vuotta täyttäneet asiakkaasi tunnustelemaan pulssiaan säännöllisesti. Aika: 1.10.2013 klo 8–11.30 Kohderyhmä: Ammattilaiset, jotka työskentelevät perusterveydenhuollossa, työterveyshuollossa tai vanhustyössä (lääkärit, hoitajat ja terapeutit), terveysalan oppilaitoksissa, järjestöissä ja apteekeissa. Tavoitteet: Tunnet eteisvärinän ja aivoinfarktin välisen yhteyden. Manuaalinen pulssin tunnustelu ja sen opettaminen 60 vuotta täyttäneille asiakkaille/potilaille on luonteva osa työtäsi ja työyhteisösi toimintatapaa. Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu 27.5.–20.9. välisenä aikana sähköisellä lomakkeella: https://www.lyyti.fi/ilmoittaudu/ Tunne_pulssisi_Helsinki_3146. Ohjelma: Koulutuksen ohjelma löytyy verkkosivulta: www.tunnepulssisi.fi Koulutus on maksuton. Koulutus järjestetään Helsingissä Sokos Hotel Presidentin Auditoriossa, Eteläinen Rautatiekatu 4. Sairaanhoitopiirit järjestävät myös omia koulutustilaisuuksiaan, joihin verkkolähetys sisältyy. Verkkovälitteinen ohjelma on lisäksi vapaasti katsottavissa internetissä. Lisätietoja paikallisista koulutuksista ja verkkokatselun osoite ilmoitetaan syyskuussa Tunne pulssisi -sivustolla: www.tunnepulssisi.fi. Lisätietoja: Anita Rajala, koulutussuunnittelija, p. 050 409 5675, anita.rajala@aivoliitto.fi

AVH–PÄIVÄT 2013: AVH JA ARKI Aika: 21.–22.10.2013 Paikka: Tampere-talo, Tampere Katso ohjelma ja lisätiedot sivulta 41.

KÄYTÄNNÖN TIETOA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIHIN LIITTYVISTÄ NIELEMISVAIKEUKSISTA JA KOMMUNIKAATIO-ONGELMISTA Kohderyhmä: Palvelutalojen, kotipalvelun, terveyskeskusten vuodeosastojen ja vanhainkotien työntekijät sekä muut kiinnostuneet Aika: Lokakuu ja marraskuu 2013 Paikkakunnat: Kajaani, Turku, Espoo Kouluttajat: Puheterapeutit Piia Aro-Pulliainen ja Victoria Mankki, Aivoliitto ry Hinta: 80 €, sisältää opetuksen ja kommunikaatio-oppaan Ryhmän koko: Enintään 20 henkilöä. Ohjelma ja ilmoittautuminen: www.aivoliitto.fi. Lisätietoja: Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi

AVH–OSAAJA, 10 OP Syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana toteutamme yhteistyössä Ok-opintokeskuksen kanssa uuden koulutuksen AVH–osaaja. Koulutus on läpileikkaus käytännön AVHtietoudesta ja oireiden tunnistamisesta kuntoutuksen kautta omaisen ohjaamiseen. Koulutus sisältää sekä lähipäiviä että itsenäistä työskentelyä. Kohderyhmä: Terveydenhuollon, palvelutalojen ja vanhainkotien työntekijät Koulutuksen laajuus: 10 op, sisältää itsenäistä ja verkkotyöskentelyä sekä viisi lähipäivää. Osan lähipäivistä voi tarvittaessa suorittaa myös etäyhteyksien kautta Ajankohta: Koulutus alkaa marraskuussa 2013 ja jatkuu helmi-maaliskuulle 2014. Hinta: 300 €, jonka voi jakaa kahdelle vuodelle. Osallistujamäärä: Korkeintaan 20 osallistujaa Ilmoittautuminen: 5.10. mennessä, www.aivoliitto.fi > AVH-koulutukset > Koulutuksia ammattilaisille Lisätietoja: Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi

Haluatteko kouluttaa koko työyhteisöä? Millaista koulutusta työpaikallanne tarvitaan? Aivoliiton terapeutit ovat kokeneita kouluttajia ja toimivat myös AVH:n sairastaneiden kuntouttajina. Koulutus räätälöidään tilaajan tarpeiden mukaan. Kysy lisää: Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi.

40

AVH 2/2013


AVH-päivät 2013 – AVH ja arki Aika: 21.–22.10.2013 Paikka: Tampere-talo, Tampere Kohderyhmä: Terveyskeskusten, sairaaloiden ja kuntoutuslaitosten työntekijät, terapeutit

Ohjelma: Maanantai 21.10.

Tiistai 22.10.

9.00–10.00

Arjessa selviytyminen

Ilmoittautuminen ja aamukahvi

Johdatus päiviin

8.30–9.00

Ilmoittautuminen ja aamukahvi

10.00–10.10 Tervetuloa Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen, Aivoliitto

9.00–9.45

Takaisin liikkumaan – apuvälineillä tai ilman Fysioterapeutti, projektipäällikkö Osku Kuutamo, Pajulahden urheiluopisto

9.45–10.15

Välillä tarvitaan sekä apuvälinekoira että puhetulkki Kokemuspuhuja Harri Salminen

10.10–10.15 Päivien avaus Apulaispormestari Mikko Aaltonen, Tampereen kaupungin ikäihmisten ja terveyden edistämisen palvelut 10.15–10.35 Terveystoimittaja ja AVH-tieto Terveystoimittaja Liisa Koivula, Tunne pulssisi -hanke Näkökulmia 10.35–12.00 AVH – sairastunut terveyskeskuksen arjessa: eri ammattiryhmien puheenvuoroja

10.15–10.45 Jaloittelutauko 10.45–11.30 Apuvälineet ja niiden myöntäminen – mihin olemme menossa? Lakimies Henrik Gustafsson, Invalidiliitto ry 11.30–12.30 Lounastauko

12.00–13.00 Lounas

Ikä ja AVH

13.00–13.45 Neurokirurgin näkökulma potilaan arkeen Vs. ylilääkäri Pauli Helén, neurokirurgian yksikkö, Tays

12.30–13.30 Miten tuemme ikääntyvää kuntoutujaa? Geriatrian professori Jaakko Valvanne, Tampereen yliopisto

13.45–14.45 Elämänlaadun vahvistaminen – kognitiivisen käyttäytymisterapian työkalut asiakkaan tukemiseen Työterveyspsykologi, psykoterapeutti Arto Pietikäinen

13.30–14.00 Kahvitauko

14.45–15.15 Iltapäiväkahvit 15.15–16.00 Kommunikoinnin tekniset apuvälineet AVH-potilailla Puheterapeutti Anna-Kaisa Ojanen, Tikoteekki

14.00–14.45 Kävelyn ja tehostetun käden käytön kuntoutuksen vaikutukset ikääntyneillä AVH-potilailla Sinikka Peurala, FT PhD, johtaja, Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus 14.45–15.30 KÄKÄTE eli Käyttäjälle kätevä teknologia Projekti-insinööri Kristina Forsberg, KÄKÄTE-projekti, Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto 15.30

Hinta: 1 päivä 2 päivää Ammattihenkilöt 180€ 280€ AVH-yhdistysten ja Pro AVH:n jäsenet 120€ 180€ Päätoimiset opiskelijat itse maksaen 120€ 180€ Hintoihin sisältyy seminaariin osallistuminen, luentomateriaali sähköisenä sekä ohjelmassa ilmoitetut kahvit ja lounaat. Majoittumisesta ja matkoista jokainen vastaa itse.

Päivien päättäminen

Ilmoittautuminen 20.9. mennessä. Ilmoittautumislinkki löytyy Aivoliiton nettisivuilta osoitteesta www.aivoliitto.fi/koulutus Lisätiedot: koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, riitta.tuusa@aivoliitto.fi, 040 543 7288

Aivoliitto ry ∙ Suvilinnantie 2, 20900 Turku ∙ Puh. 02 2138 200 ∙ info@aivoliitto.fi ∙ www.aivoliitto.fi ∙ www.facebook.com/Puhetta AVH 2/2013

41


Lomia ja kuntoutusta omaishoitajille

O

maishoitajat ja Läheiset -Liitto järjestää yhteistyössä sosiaalisten lomajärjestöjen kanssa yhteensä 17 tuettua lomaa omaishoitajille vuoden 2013 aikana. Lomatoiminnan tavoitteena on omaishoitajan ja omaishoitoperheen elämäntilanteen huomioiva tukeminen. Kela järjestää omaishoitajien kuntoutuskursseja sekä yksilö- että pari-

kursseina. Parikursseille osallistuvat omaishoitajat ja hoidettavat läheiset yhdessä. Omaishoitajien kuntoutuskurssit on tarkoitettu omaishoitajina päivittäin toimiville henkilöille, jotka jonkin sairauden ja/tai mahdollisten uupumusoireiden vuoksi tarvitsevat kuntoutusta. Edellytyksenä on, että omaishoitajan toimintakykyä voi-

daan turvata tai parantaa suunnitellulla kuntoutuksella. Omaishoitajat voivat olla eri-ikäisiä eikä omaishoidon tuen saaminen ole edellytys valinnalle. Lisätietoja omaishoitajalomista ja kuntoutuskursseista: www.omaishoitajat.fi.

AVH:sta toipuvien muistia ja havainnointikykyä testataan pelien avulla

H

yksin neurologian kuntoutuspoliklinikalle on avattu uusi koetila aivoverenkiertohäiriöistä toipuvien potilaiden diagnosointiin ja kuntoutuksen. Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämässä koetilassa potilaat pääsevät pelaamaan pelejä, jotka testaavat kognitiivisia kykyjä, esimerkiksi muistia ja tarkkaavaisuutta. Tilan erikoisuutena on se, että potilaan on kyettävä käsittelemään monia erilaisia ärsykkeitä yhtäaikaisesti – aivan kuin normaalissa elämässä. Kuntoutuspoliklinikalle avattava SALI-niminen koetila on tarkoitettu lähes oireettomien ja takaisin työelämään pyrkivien AVH:n sairastaneiden neuropsykologisen toi-

mintakyvyn arviointiin ja kuntoutukseen. SALIn avulla pystytään arvioimaan aivojen toimintoja, jotka liittyvät esimerkiksi havaitsemiseen, tunnistamiseen, päättelyyn ja muistamiseen. – Useiden ärsykkeiden yhtäaikaista käsittelyä tarvitaan jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen. Esimerkiksi katua ylittäessä täytyy samaan aikaan kävellä, väistää autoja ja muita liikkujia sekä tarkkailla liikennevaloja. Samalla altistutaan melulle ja muille keskittymistä vaikeuttaville häiriöille, kertoo laboratorioinsinööri Matti Linnavuo Aalto-yliopistosta.

SOLIA palvelee kaikkia liikkujia

S

oveltavan liikunnan apuvälinetoiminta SOLIA palvelee kaikkia liikkujia yli diagnoosi-, vamma- ja järjestörajojen tarjoamalla liikunnan apuvälineitä kokeiltavaksi ja vuokrattavaksi. Välineet on tarkoitettu pää-

asiassa itsenäisesti liikkuville. Välinevalikoima on laaja sisäpelivälineistä kilpapyörätuoleihin. SOLIA opastaa ja neuvoo, tarjoaa kokeilu- ja vuokraustoimintaa sekä auttaa oman välineen hankinnassa

jakamalla tietoa ja antamalla asiantuntijalausuntoja. Lisätietoja: www.valineet.fi tai www.vammaisurheilu.fi

Tue Aivoliiton tärkeää työtä Aivoliitto tukee aivoverenkiertohäiriön sairastaneita ja heidän omaisiaan. Työskentelemme myös aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyn hyväksi. Voit olla mukana tärkeässä työssä antamalla lahjoituksen tilille (IBAN): FI43 1590 3000 173813. Lahjoituksen voi tehdä myös verkkopankin kautta. Voit myös jättää perintösi hyvään tarkoitukseen tekemällä testamenttilahjoituksen Aivoliitolle. Lisätietoja: www.aivoliitto.fi/lahjoita Keräyslupa: 2020/2012/5033

42

AVH 2/2013


Käsikirja kaikille liikuntavastaaville

L

iikkeelle – liikuntavastaavan käsikirja on tarkoitettu yhdistysten liikuntavastaaville. Kirjasta hyötyvät kaikki yhdistysliikunnan kanssa tekemisissä olevat. Opas kertoo liikuntavastaavan erilaisista rooleista ja tehtävistä. Asioita käsitellään perusteista alkaen ja edetään yhä syvemmälle liikuntavastaavan monipuoliseen ja antoisaan tehtäväkenttään. Käsikirja on käytännönläheinen ja hyödyttää jokaista liikuntavastaavaa – niin aloittavaa kuin konkariakin.

Liisa Heimo-Vuorimaa, Eija Hiitti, Tinja Saarela, Mari Vehmanen: Liikkeelle – liikuntavastaavan käsikirja. Kunnossa kaiken ikää -ohjelma/Likes tutkimuskeskus, Soveli. 2013.36 sivua. Hinta 10 € + toimituskulut. Tilaukset: www.soveli.fi Käsikirjaa täydentää sähköinen lisämateriaali, jonka löydät osoitteesta: www.liikkeelle.fi.

 Taita ja kiinnitä puolet yhteen. Vastaanottaja maksaa postimaksun.

Aivoliitto ry Tunnus: 5006009 Info: 1200 00003 VASTAUSLÄHETYS

Tervetuloa jäseneksi! AVH 2/2013

43


Kysy puheterapeutilta! Onko itselläsi tai läheiselläsi aivoverenkiertohäiriön seurauksena afasia? Onko asioita, joita haluaisit kysyä puheterapeutilta, mutta et tiedä, kenen puoleen kääntyä? Aivoliiton Kommunikaatiokeskuksen puheterapeutit vastaavat kysymyksiin, jotka liittyvät afasiaan, puheterapeuttiseen kuntoutukseen, puheen apuvälineisiin ja nielemisvaikeuksiin. Kysymyksiin vastataan sähköpostitse noin kahden viikon sisällä. Kysymyksiä tai vastauksia ei julkaista verkkosivuilla. Kysymyksiä voi esittää Aivoliiton verkkosivulla

www.aivoliitto.fi/AVH/kysy

 Haluan liittyä jäseneksi AVH-yhdistykseen

Syntymävuosi________________

Yhdistyksen nimi _______________________________

Sukunimi ______________________________________

Jos yhdistyksen nimi ei ole tiedossa, tämä kohta jätetään tyhjäksi. Tällöin jäsen liitetään asuinkuntaa lähimpänä toimivaan yhdistykseen.

Osoite ________________________________________

ammattilaisten yhdistykseen (Suomen Pro AVH ry)

Postitoimipaikka ________________________________

Aivoliiton kannatusjäseneksi

Puhelinnumero _________________________________

Etunimi _______________________________________

Postinumero_________________

Olen aivoverenkiertohäiriön sairastanut.

Sähköpostiosoite _______________________________

Sairastumisvuosi ____________

Lähetämme tiedot paikalliselle jäsenyhdistyksellemme. Vuosittainen jäsenmaksu vaihtelee 15–25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Jäseneksi liittyvän pitää olla vähintään 15-vuotias. Kannatusjäsenen jäsenmaksu on yksityishenkilöille 50 euroa, yhteisöille ja säätiöille 80 euroa ja yrityksille 500 euroa vuodessa. Suostun tietojeni tallentamiseen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

läheinen

ammattilainen

muu_______________________________________ Minulla on afasia. Haluan AVH-lehden myös CD:lle luettuna äänilehtenä. Sukupuoli

nainen

mies

Kieli

suomi

ruotsi

muu _____________________________________________________

44

AVH 2/2013

Allekirjoitus


Yläneen Apteekki

Pesutupa Viherpeippo

Kuntolantie 1B, Yläne puh. 02-256 3259

Kavallinpelto 13, 02710 Espoo puh. 09-509 3115, 0400 631 182

UUDENKAUPUNGIN I APTEEKKI

Itä-Pasilan Pysäköinti Oy

Alinenkatu 28, Uusikaupunki puh. 02-842 6200

Helsinki

Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry

Oulaskankaan sairaala Oulaistenkatu 5, 86300 Oulainen puh. (08) 429 7500

Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki

AVH 2/2013

45


Esittelyssä Lapin aivoyhdistys

Aktiivista AVH-toimintaa Pohjois-Suomessa

POSTIA YHDISTYKSILTÄ

46

AVH 2/2013

Kari Tammela

P

ohjoisin Aivoliiton jäsenyhdistyksistä on Lapin aivoyhdistys. Tämän vuoden alkuun saakka yhdistys toimi nimellä Lapin aivohalvaus- ja afasiayhdistys, mutta vuosikokous päätti tammikuussa muuttaa nimen lyhyempään muotoon. Nimenmuutos odottaa vielä Patenttija rekisterihallituksen hyväksyntää – siksi tämän lehden takasivujen yhteystiedoissa on vielä yhdistyksen entinen nimi. Pohjois-Suomessa kun ollaan, yhdistyksen toiminta-alue on laaja. Yhdistyksen kotipaikka on Rovaniemi, mutta kerhoja kokoontuu myös Inarissa, Kittilässä, Sodankylässä ja Kemijärvellä. Paikkakunnilla järjestetään aktiivisesti harrastus- ja virkistystoimintaa sekä tiedotetaan aivoterveysasioista. – Kokoonnumme viikoittain eri harrastusten merkeissä. Lapin Kuntoutuksen tiloissa järjestetään allasjumppaa, Santa Sportissa keilataan, uimahalli Vesihiiden liikuntasalissa pelataan bocciaa ja ammattikorkeakoulun liikuntasalissa on kuntoliikuntaa, kertoo yhdistyksen hallituksen jäsen Sirpa Kuukkanen. Liikunnan tärkeys aivoterveydelle on sisäistetty hyvin Lapin yhdistyksessä. Viikoittaisten harrastusliikuntojen lisäksi jäseniltoihin on toivottu ohjattua tuolijumppaa. Yhdistysväkeä osallistui myös soveltavaan talviliikuntapäivään Ounasvaaralla ja pilkkikilpailuihin Olkkajärvellä. – Huhtikuussa rovaniemeläiset aktiivijäsenemme järjestivät yhdessä Rovaniemen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa Napapiirin Boccia-turnauksen. Ja kansainvälisenä AVH-päivänä 10.5. olimme mukana Liikkujan apteekki -tapahtumassa,

Yhteiset nuotiohetket ovat vertaistukea parhaimmillaan.

Kuukkanen muistelee tapahtumallista alkuvuotta.

VERTAISTUKI ANTAA VOIMAA ARKEEN Kehon lisäksi myös mieli tarvitsee iloa ja virkistystä. Lapin aivoyhdistyksen jäsen- ja vertaistuki-illoissa juodaan ensin yhdessä nisukahvit ja vaihdetaan kuulumisia. Yhdistyksen ja kerhojen aktiivit järjestävät iltoihin erilaista ohjelmaa, kuten luentoja ja vierailijoiden puheenvuoroja sekä arpajaisia. Myös Aivoliiton järjestösuunnittelija käy jäsenilloissa kertomassa ajankohtaisista asioista.  Toukokuussa Pohjois-Suomen AVH-yhdistysten jäsenet tapasivat toisiaan Rokuan kylpylähotellissa. Eräs tärkeä ja varmaankin tulevina vuosina kasvava osa yhdistyksen toiminnassa on vertaistuen tarjoami-

nen sairastuneille. Yhdistyksellä on jo koulutettuja vertaistukihenkilöitä eri puolilla Lapin lääniä. Vertaistukitoimintaa toteutetaan ainakin Lapin keskussairaalassa, Lapin Kuntoutuksessa ja Saarenkylän terveyskeskuksessa. Ensi syksylle on tiedossa monenlaista mukavaa ohjelmaa jäsenistön iloksi ja hyödyksi. Harrastus- ja jäseniltojen lisäksi suunnitelmissa on vierailu Rovaniemen Kulttuuritalo Korundiin. Välillä on tärkeää irrottautua arjen tutuista ympyröistä, nähdä uusia paikkoja ja ihmisiä ja saada uudenlaisia elämyksiä, joita voi muistella pitkään. – Lisäksi saimme 20 paikkaa tuetulle lomalle ja vuoden lopussa vietämme tietysti yhdessä pikkujoulujuhlaa, toteaa Kuukkanen tyytyväisenä.


Lapin aivoyhdistyksen aktiiviseen ja monipuoliseen toimintaan pääsee mukaan liittymällä jäseneksi joko täyttämällä sähköisen liittymislomakkeen Aivoliiton verkkosivuilla www.aivoliitto.fi tai postittamalla tästä lehdestä löytyvän liittymislomakkeen. Jäsenmaksu on 19 € vuodessa ja siihen kuuluvat sekä Aivoliiton toimittama AVH-lehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa, että muut liiton tarjoamat edut ja palvelut. Omaisjäsenen jäsenmaksu on 10 € (ilman lehteä). Lapin aivoyhdistyksen väki haluaa toivottaa kaikki aivoverenkiertohäiriön sairastaneet, heidän läheisensä, alan ammattilaiset ja muut asiasta kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi mukaan yhdistystoimintaan!   Yhdistyksen toimihenkilöiden yhteystiedot löytyvät tämän lehden sivulta 54.

Kari Tammela

TERVETULOA MUKAAN TOIMINTAAN!

Retkille voi osallistua, vaikka liikuntakyky olisi puutteellinen.

Luento Siilinjärvellä keräsi runsaasti kuulijoita

Juha Thitz / Uutis-Jousi

S

iilinjärven aluekerho järjesti 5.3.2013 seurakuntatalolla avoimen tilaisuuden, jossa oli luennoimassa professori Juhani Sivenius aiheesta Sydänperäinen aivoinfarkti – Tunne pulssisi. Tilaisuuden osoittama tärkeys näkyi suurena kiinnostuksena aihetta kohtaan, koska paikalle saapui noin 100 osallistujaa. Monelle kuulijalle tuli varmaan yllätyksenä, että jopa 20 prosenttia aivoinfarkteista on sydänperäisiä. Suurin aiheuttaja on hyvin yleinen eteisvärinä, jota luullaan yleensä vaarattomaksi harmillisista oireista huolimatta ja joka voi olla myös oireeton. Siilinjärven aluekerho kokoontuu kerran kuukaudessa seurakuntatalolla. Keskiviikkoisin on kuntosali- ja allasvuoro Fontanellassa. Kerhoemäntinä toimivat Raija Hokkanen p. 044  517 0348 ja Tyyne Kokkarinen p. 044 597 0795.

Tyyne Kokkarinen Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry:n hallituksen jäsen Siilinjärven aluekerhon kerhoemäntä

AVH 2/2013

47


O

n tavallinen torstaipäivä. Ähtärin keskustassa sijaitseva kuntosali ja liikuntatila Sali on täynnä reipasta porukkaa. Ohjaaja Anne Kankaanpää huikkailee neuvoja ja käy välillä korjaamassa kuntopiiriläisten asentoja. Salin toisella puolella nostellaan niin ikään ohjatusti painoja ja poljetaan kuntopyörää. Meneillään on Ähtärin AVH-kerhon, Ähtärinjärven Diabetesyhdistyksen ja Ähtärinjärven Sydänyhdistyksen yhteistyössä järjestämä jokaviikkoinen ryhmäliikuntatunti. Aivoliitto, Suomen Diabetesliitto ja Suomen Sydänliitto tekevät valtakunnallisella tasolla yhteistyötä viime vuonna alkaneessa Yksi elämä -hankekokonaisuudessa, jossa edistetään suomalaisten valtimoterveyttä. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa kampanjassa pyritään siihen, että ihmiset tahtovat edistää omaa terveyttään ja tietävät saavansa tarvittaessa hyvää hoitoa. Ähtärissä innostuttiin kolmen tahon yhteistyöstä. Yhdistysten puheenjohtajilla on hymyt herkässä, ja syystä, sillä tunneilla käy joka viikko parisenkymmentä henkeä. Merja Alku Ähtärin AVH-kerhosta, Virpi Kanth Ähtärinjärven Diabetesyhdistyksestä ja Saara Ylä-Kaarre Ähtärinjärven Sydänyhdistyksestä toteavat palautteen olleen erinomaista. – Osallistumisaktiivisuus kertoo, että tämä on koettu tarpeelliseksi. Ihmiset tulevat säännöllisesti mukaan tunneille. Itse koen, että kehonhallinta on kohentunut, kun on tehty muun muassa tasapainoharjoituksia, Virpi sanoo.

Sirpa Teerimäki / Ähtärinjärven Uutisnuotta

Ähtärissä kuntoillaan kehot vetreiksi ja mielet virkeiksi

Kuvassa vasemmalta Saara Ylä-Kaarre, Virpi Kanth, Merja Alku ja liikunnan ohjaaja Anne Kankaanpää

palautetta sekä korjaavat asentoja tarvittaessa. Naiset kiittelevät kuntosali ja liikuntatila Salia vuolaasti: ohjaajat ovat ammattilaisia ja osaavat motivoida porukkaa liikkumaan. – Täällä kaikki saavat tehdä oman jaksamisensa mukaan, mutta kuitenkin niin, että tunnista on hyötyä keholle. Aloitimme ihan perusasioista, esimerkiksi ensimmäisellä kerralla harjoiteltiin oikeaoppista nousemista tuolista, he selvittävät. Ryhmäliikuntatuntien osallistujat ovat myös tyytyväisiä. Salilla ahkerasti käyvä Raija-Leena kertoo tunteneensa olonsa paljon vetreämmäksi uuden harrastuksen myötä. Aulille tunnit ovat tuoneet virkeyttä ja parantunutta ryhtiä. Maria tuli mukaan liikuntaryhmään tammikuussa. – Tunnit ovat monipuolista liikuntaa, ja on hienoa käydä kuntosalillakin ohjatusti. Minulla on leikatut olkapäät, ja täällä neuvotaan, mitä liikeratoja kannattaa tehdä, hän kertoo.

YHTEISTYÖSSÄ ON VOIMAA OMAN JAKSAMISEN MUKAAN Ryhmäliikuntatuntien kaava on sama: torstaisin kello kahdelta tullaan Salille ja porukka jakaantuu kahtia, eli toinen puoli menee kuntosalille ja toinen puoli tekee kuntopiiriä, jossa toistetaan viikoittain samoja liikkeitä. Kertaus on opintojen äiti, ja piirissä tehtäviä liikkeitä voi harjoitella turvallisesti myös kotona. Ohjaajat antavat

48

AVH 2/2013

Yhdistysten jäsenet maksavat yhdestä kerrasta muutaman euron. Pienen osallistumismaksun mahdollistaa Soveltava Liikunta SoveLi ry:ltä saatu tuki. AVH-kerho ja diabetes- sekä sydänyhdistykset tukevat nekin ryhmäliikuntatunteja. Kesällä pidetään taukoa, mutta syksylle haetaan uutta tukea, jotta tunteja päästäisiin jatkamaan.

– Yhdestäkään yhdistyksestä ei olisi yksinään saatu riittävää määrää porukkaa, mutta yhdessä järjestäen tämä toimii. Kyllä yhteistyössä on voimaa, Merja, Virpi ja Saara lausuvat ja kannustavat tuntien järjestämiseen myös muiden paikkakuntien yhdistyksiä. Marika Viinikka

VINKIT - Yhteistyössä on voimaa: luokaa paikallisten yhdistysten verkosto ja kehitelkää sopivia yhteistyömuotoja. - Selvittäkää aktiivisesti erilaisia tukimahdollisuuksia (mm. SoveLi ry, kunnat). - Tiedottaminen on tärkeää. Kutsukaa paikallislehti jutuntekoon ja ilmoitelkaa liikuntatunneista yhdistysten palstoilla. Tunteja kannattaa mainostaa myös jäsentiedotteissa ja kokouksissa. - Säännöllisyys helpottaa muistamaan: pitäkää sama aika ja paikka. - Kerätkää palautetta osallistujilta kirjallisesti, ihan lyhyestikin. Kun haetaan uutta rahoitustukea, on esitellä jotain konkreettista. - Hyvä mieli ja asenne mukaan!


Etelä-Pohjanmaan AVH-yhdistyksen Kurikan kerho täytti 20 vuotta

K

urikan kerho vietti iloista 20-vuotisjuhlaansa tammikuussa. Koko kerhon olemassaolon ajan toimintaa on vetänyt puheenjohtaja Erkki Koivuluoma. Muutamia muitakin alkuperäisiä kerholaisia on vielä mukana. Kerholaiset kokoontuvat yhteen joka kuukauden toisena torstaina. Kukin tuo vuorollaan tarjottavaa kahvipöytään. Omaiset hääräävät keittiössä ja tarjoilevat, Erkki keittää kahvit ja lopuksi naiset tiskaavat! Kerhossa pelataan bingoa, pidetään tietokilpailuja, kuunnellaan mielenkiintoisia luentoja ja seurustellaan vertaisten kanssa, niin kuntoutujien kuin omaistenkin. Osanottajamäärä on runsas: yleensä paikalla on noin 30 kerholaista. Heinäkuussa pidetään vihtatalkoot, joissa jokainen voi omien kykyjensä ja jaksamisensa mukaan tehdä vihtoja, joita Erkki myy pitkin vuotta torilla. Vihtojen määrä ei ole pääasia, vaan yhdessäolo, ulkoilu ja makkaranpaisto luonnon helmassa. Vihtojen ja arpojen myyntitulojen lisäksi kerho saa

Hanna Huhta-Koivisto

Kerhon puheenjohtaja Erkki Koivuluomaa muistettiin kiitoslahjalla.

Kurikan kerholaisia 20-vuotisjuhlassa.

kulttuurilautakunnalta pientä avustusta toimintaansa. Sillä rahoitetaan muun muassa retkiä ja teatterimatkoja. Vuotuisissa pikkujouluissa kerho kustantaa kaikille hyvät ruoat kiitokseksi kerholaisten uurastamisesta yhteisen asian hyväksi. Kerholaiset haluavat vielä kiittää innokasta puheenjohtajaansa Erkkiä. Hanna Huhta-Koivisto Etelä-Pohjanmaan AVH-yhdistyksen Kurikan kerhon rahastonhoitaja

Länsi-Uudenmaan afasia- ja aivohalvausyhdistys teki retken Suvituuleen Hanne Itärinne

L

änsi-Uudenmaan yhdistysväki tutustui toukokuisella retkellään Aivoliiton toimintaan ja Erityisosaamiskeskus Suvituuleen. Maittavan lounaan jälkeen retki jatkui aurinkoiseen Naantaliin. Lämpömittari näytti ennätykselliset 28,5 astetta, kun retkeläiset tutustuivat presidentin kesähuvila Kultarantaan. Onnistuneen kesäretken päätteeksi aterioitiin Naantalin huvivenesatamassa sijaitsevassa ravintolassa.

AVH 2/2013

49


Ovia omaishoitajan arkeen

Sirkka Räty

Y

li miljoona suomalaista auttaa jollakin tavalla omaistaan tai läheistään. Heistä noin kolmanneksella on vaativa hoiva- ja huolenpitotehtävä. Vain runsaat 10 prosenttia omaishoitajista on kunnallisen omaishoitotuen piirissä. Suuri osa omaisista auttaa läheistään huomaamatta, että he elävät omaishoitotilanteessa. Huolenpitoa on voinut jatkua vuosikausia, kunnes omainen havaitsee, että hänen arkensa on täyttynyt toisen ihmisen tukemisesta ja auttamisesta. Uupumisen estämiseksi on tärkeää, että omaishoitaja tunnistaa elävänsä omaishoitotilanteessa. Omaishoitajan on tärkeää pohtia voimavarojensa riittävyyttä ja oman tuen tarvettaan sekä hakea tarvitsemiaan palveluja. Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n hallinnoima Yhteinen polku -hanke on järjestänyt omaishoitajille kolme OVET-omaishoitajavalmennusjaksoa, joista yksi pidettiin kevään aikana Enossa. Jokainen valmennusjakso on ollut 16 tunnin mittainen. Enon valmennusjakson vastuuhenkilöinä olivat projektipäällikkö Seija Ollaranta Yhteinen polku -hankkeesta ja Marja Paavonkallio Pohjois-Karjalan aivohalvaus- ja afasiayhdistyksestä. Valmennuksessa käsiteltiin muun muassa omaishoitajuuden tunnus-

OVET-omaishoitajavalmennuksen osallistujat ja vetäjät. Edessä vasemmalta Eila Pussinen, Kaija Puhakka ja Maija Karhapää. Takana vasemmalta Eila Nuutinen, Elli Liimatta, Helmi Kuivalainen, Marja Paavonkallio, Tellervo Sallinen ja Seija Ollaranta. Kuvasta puuttuu Ritva Karhu.

merkkejä, yhteiskunnan palveluja, avustamisen ja hoivatyön perusteita, muutoksen kohtaamista, vertaistukea, osallistumista ja omaishoitajan hyvinvointia. Enon valmennusryhmä kokoontui palvelutalo Kotirannassa. Ryhmässä oli kahdeksan omaishoitajaa, joilla on hyvin erilaiset hoitotilanteet kotona. Kaikki eivät voi jättää läheistään turvallisin mielin yksin kotiin edes muutamaksi tunniksi. Niinpä joillekin valmennusryhmään osallistuminen onnistui ainoastaan ottamalla puo-

liso mukaan. Palvelutalosta järjestyi lepohuone sänkyineen. Pohjois-Karjalan aivohalvaus- ja afasiayhdistyksen Enon aluekerhon ohjaaja Sirkka Räty ja Janne Rautiainen huolehtivat heistä iltapäivän aikana. Tavoitteena on saada ensi syksynä vastaava ryhmä kokoon Kontiolahdelle. Marja Paavonkallio Pohjois-Karjalan aivohalvausja afasiayhdistys

Uusi upea Grace kutsuu vertaisryhmäohjaajia ja vertaistukihenkilöitä! Aivoliitto järjestää vertaisryhmäohjaajille (kerhonvetäjille) sekä koulutuksen käyneille vertaistukihenkilöille koulutus- ja virkistyspäivät Viking Line Gracella 10.–11.9.2013 välillä Turku-Tukholma-Turku. Hinta 42 €/hlö. Hintaan sisältyy risteily inside-luokan (IH/IH4) 2 hengen hytissä, buffetillallinen vakioruokajuomineen, meriaamiainen, kokouskahvit ja hedelmät, buffetpäivällinen vakioruokajuomineen sekä koulutuksen ohjelma. Lisätietoja ja ilmoittautumiset sähköpostilla 7.8. saakka ja puhelinilmoittautumiset mielellään kesäkuun loppuun mennessä. (Olemme lomalla heinäkuun): Järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen, carita.sinkkonen@aivoliitto.fi, p. 050 308 9095 ja järjestösuunnittelija Risto Lappalainen, risto.lappalainen@aivoliitto.fi, p. 040 543 7290. Olette lämpimästi tervetulleita!

50

AVH 2/2013


Kerholaulu Sanat: Helena Koponen, Pieksämäen afasiakerho Sävel: ”Reippahasti lietsomaan”

Kerhossa me puhutaan itketään ja nauretaan. Siellä laulut lauletaan tarjoilusta nautitaan. Joskus jopa tanssitaan haitari kun soittaa vaan.

Kerhossa me puhutaan tarinoidaan asiaa. Muistellaan myös menneitä jaamme kokemuksia, mietteitä ja muistoja, ompi meillä monella. ”Kerhossa on mukavaa lähtiessä halataan.”

”Kerhossa on mukavaa lähtiessä halataan.”

Yhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Terveiseni-palstalle voi kirjoittaa yksittäinen henkilö oman selviytymis- ja voimaantumisvinkkinsä muille – Mikä on auttanut jaksamaan? Mitä suosittelet muille? Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan sähköpostitse lehden toimitukseen osoitteeseen: toimitus.avh@aivoliitto.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 3/2013 tarkoitetut aineistot 30.8.2013. Lehden teema on ensitieto.

Yhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija

Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@aivoliitto.fi AFAATIKOT JA OMAISET RY AFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF afaatikot.yhdistysavain.fi Keijo Alen (pj.) p. 040 516 4249 dogtail35@gmail.com Pirjo Piensalmi (siht) Palkkatilankatu 1 D 87, 00240 Helsinki p. 0440 813 029 afaatikot@netti.fi AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY AFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRENING RF. www.afasiakeskus.fi Vipusentie 3, 00610 Helsinki Heidi Eloranta (tj) p. 040 540 8884 yhdistys@afasiakeskus.fi Liikunnan yhteyshenkilö Kauko Karila Mustanhalssinkuja 14 A, 00760 Helsinki p. 09 389 2106 km.karila@kolumbus.fi Keskiviikkokerho Heidi Eloranta p. 040 540 8884 yhdistys@afasiakeskus.fi Keskustelukerho ”Stafat” Leena Malkamäki p. 040 503 1863 Svenska afasiklubben Victoria Mankki t. 0400 909 904

Boccia-kerho Kauko Karila p. 09 389 2106 km.karila@kolumbus.fi Keilailukerho Osmo Rytkölä p. 09 385 9241 Joogaryhmä Heidi Viheriälä p. 040 584 3188 Porvoon kerho Matti Hallikainen Kaakkoispolku 8 C 10, 06400 Porvoo p. 045 133 1392 Maila Hallikainen p. 044 2730 392 mhallikainen19@hotmail.com Liikunnan yhteyshenkilö Matti Hallikainen, ks. tiedot yllä Loviisan kerho Lasse Gröndahl p. 0500 496 995 lars.grondahl@sulo.fi Liikunnan yhteyshenkilö Lasse Gröndahl, ks. tiedot yllä Vantaan kerho Raimo Nikkanen p. 040 730 4973 KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY www.yhdistysverkosto.net/yhdistykset/ keski-uudenmaan-aivohalvausyhdis/ Ritva Peevo (pj) p. 040 502 9553 ritva.peevo@mbnet.fi Hanni Koljonen (siht) Porvoonkatu 1 C 37, 04200 Kerava p. 040 7068 059 hakoljon@kolumbus.fi

Hyvinkään afasia- ja aivohalvauskerho Harri Hämäläinen Vaarinkatu 2 as 7, 04400 Järvenpää p. 040 7461181 harri.hamalainen@elisanet.fi Järvenpään afasia- ja aivohalvauskerho ks. Harri Hämäläisen tiedot yllä  Keravan kerho Hanni Koljonen, katso yhdistyksen tiedot  Mäntsälän aivohalvaus- ja afasiakerho Pirjetta Salenius Leppämaantie 26 B 9, 04600 Mäntsälä p. 050 3025860 pirjettasalenius@hotmail.com Nurmijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Timo Kettula p. 044 270 9013 timo.kettula@kolumbus.fi KYMENLAAKSON AVH-YHDISTYS RY www.kymenlaaksonavh.aivoliitto.fi Eija Pyötsiä (puheenjohtaja) Salmenvuorentie 66, 45410 Utti p. 0400 932 433 eija.pyotsia@gmail.com Leena Punkanen (sihteeri) Kulotie 23, 45200 Kouvola p. 040 773 0887 leena.punkanen@saunalahti.fi Yhdistyksen puhelin 044 344 1988 Hierontakerho Pohjolatalon Veturi Elma Mäkinen p. 0400 335 097 Uimakerho Kuusankosken uimahalli Elma Mäkinen p. 0400 335 097 Haminan kerho Esa Vitikainen Panimokatu 2 a B, 49400 Hamina p. 040 547 4473 esa.vitikainen@pp.inet.fi

AVH 2/2013

51


Yhdistykset alueittain Karhulan kerho Asko Vepsä Lähdemaantie 4, 48750 Kotka p. 050 582 8770 asko.vepsa@kymp.net Karhulan jumppakerho Eskolan palvelukeskus Asko Vepsä p. 050 582 8770 Kuusankosken kerho Elma Mäkinen Näkintie 27, 45700 Kuusankoski p. 0400 335 097 LOHJAN SEUDUN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Jaana Ahonen (puheenjohtaja) Kalliomäentie 9 a 23, 08350 Lohja jaana.ahonen123@gmail.com Ulla Parkkonen (sihteeri) p. 050 555 2945 ullaparkkonen@gmail.com

LÄNSI-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 050 3089 095 carita.sinkkonen@aivoliitto.fi Vastuualueet: nuoret ja työikäiset sekä vertaistuki- ja kokemuskoulutustoiminta ETELÄ-POHJANMAAN AVH-YHDISTYS RY Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki p. 06 4141 122 Ville Ruismäki (pj.) Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Orvokki Aalto (siht.), p. 040 591 8066 Kannaksentie 2 A 8 66400 Laihia Työikäisten ja tukihenkilöiden yhteyshenkilö Anne Saunamäki, p. 040 539 0012 Alavuden kerho Veli-Matti Manninen Niittylammentie 13, 63880 Kukonkylä p. 040 715 7826 Isojoen kerho Tiina Pitkäkoski Kärjenkoskentie 865, 64820 Kärjenkoski p. 040 524 0026 (työ) tai 040 707 8202 Kauhavan AVH-kerho Kauhavan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 2412 4528 Kurikan kerho Erkki Koivuluoma Antilantie 58, 61310 Panttila p. 06 453 5019 Kyrönmaan seudun kerho Orvokki Aalto Kannaksentie 2 A 8, 66400 Laihia p. 040 591 8066 Lapuan AVH-kerho Lapuan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 4384 872 Seinäjoen seudun kerho Anne Saunamäki, p. 040 539 0012 Vaasan kerho Ville Ruismäki Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 ville.ruismaki@netikka.fi Ähtärin AVH-kerho Merja Alku p. 040 736 9528

52

AVH 2/2013

LÄNSI-UUDENMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY VÄSTRA NYLANDS AFASIOCH STROKEFÖRENING RF. Pekka Lehtonen (pj.) Tuulikuja 4 A 16, 02100 Espoo p. 0400 504 443 pekka.lehtonen@gmail.com Liikunnan yhteyshenkilö Pekka Lehtonen p. 0400 504 443 Tapiolan kerho Pekka Lehtonen, katso tiedot yllä Karjaan kerho/Karis-klubben Gunnel Törnroth Gammelbyvägen, 10330 Billnäs p. 019 230 432 Kirkkonummen kerho Eija Alanko Emännäntie 16, 02400 Kirkkonummi p. 040 126 1966 Susanne Josefsson Nissnikuntie 7 D 18, 02430 Masala p. 040 126 1966

PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY www.neuvokas.org/yhdistys/afasia Lea Joukainen (puheenjohtaja) Lanssikatu 3 A 27, 15140 Lahti p. 050 3739 662 Liisa Sidorow (jäsenasiat) Korvenniityntie 5, 15460 Mäkelä p. 050 338 1944 liisa.sidorow@windowslive.com Heinolan AVH-kerho Raija Hakkarainen p. 040 5242 318 tai 03 7156 617 raija.hakkarainen@hotmail.fi Nuorten ryhmä Sirpa Manninen Erviänkatu 23 A 15840 Lahti p. 040 822 6539 sirpamanninen@hotmail.com

JÄMSÄN SEUDUN AIVOHALVAUSJA OMAISYHDISTYS RY Arja Maunula Säterintie 1 as 1, 42100 Jämsä arja.maunula@co.inet.fi Jämsän seudun aivohalvausja afasiakerho Aino Mäyränen Niemolankatu 2, 42100 Jämsä p. 014 713 508, 0400 443 836 Kalakerho Liero Aarne Leppänen Kalliorinteentie 8, 42300 Jämsänkoski p. 014 744 632, 0400 773 264

Luoteisen Keski-Suomen kerho Tuovi Kataja p. 040 844 7561 Nuotta-kerho Hanna Kirjavainen p. 050 353 0648 (ilt. ja vkl)

KANTA-HÄMEEN AVH-YHDISTYS RY Sisko Päivärinta (pj) Loukastenharju 36, 13270 Hämeenlinna p. 045 855 9324 sisko.paivarinta@saunalahti.fi Forssan AVH-kerho Tuula Rantala p. 03 4191 2760 tai 040 588 8238 tuula.rantala@fstky.fi Kanta-Hämeen AVH-juniorit aluekerho ks. Taina Metsberg Lopen AVH-kerho Jaana Karmala-Vanamo Viertotie5 A1, 12700 Loppi p. 040 757 4761 jaana@wanamo.fi Riihimäen aluekerho Taina Metsberg Sorvarinkuja 1 A 1, 21380 Aura p. 045 855 9323 t_metsberg@hotmail.com KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Päivi Littunen Pahkatie 5, 40530 Jyväskylä p. 050 535 2930 (k. iltaisin) paivi.littunen@elisanet.fi Hankasalmen kerho Pia Kolehmainen p. 0400 467 499 Joutsan kerho Satu Nokelainen p. 041 490 8792 Jyväskylän kerho Päivi Littunen, ks. yhdistyksen tiedot Keuruun kerho Satu Hyyryläinen, p. 014 2690 063

ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Satu Lukka, vuorotteluvapaalla 23.9.2013 saakka

PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RY www.piravh.fi Matti Pelttari Papinkatu 16 A 4, 33200 Tampere p. 0400 876 646 matti.pelttari@pp.inet.fi Toimisto: Lähteenkatu 2–4, 33500 Tampere Toimisto on avoinna keskiviikkoisin klo 13–15. p. 0400 608 284 (arkisin 10–16) toimisto@piravh.fi Hämeenkyrön Sisukkaat Helvi-Elina Nissen Neitsytpolku 6, 39200 Kyröskoski p. 040 704 5156 Kalakeisarit Risto Ahlman p. 0400 961 687 risto.ahlman@gmail.com Mouhijärven kerho Lillian Simola p. 050491 0412 Mäntän kerho ”Sisupussit” Tapio Latonen p. 0500 783 096 Nokian kerho Arja Kortesoja Sasi-Palkontie 135/5, 39130 Sasi Nuotta-kerho Raija Hannonen p. 040 522 5121 eero.hannonen@kolumbus.fi Parkanon kerho Hillevi Sammatti p. 040 913 8932 Sastamalan seudun kerho Ritva Heikkonen p. 0400 222 736 Valkeakosken seudun kerho Markku Leinonen p. 044 968 2130 Virtain kerho Satu Solja p. 040 5555 301 Ylöjärven kerho Kaija Mäkelä p. 044 506 7790


Yhdistykset alueittain SATAKUNNAN AVH-YHDISTYS RY Kauko Vesanto (pj.) Langintie 43, 28600 Pori p. 040 580 1371 kauko.vesanto@gmail.com Toimisto: Esa Mäkinen Esivallankatu 1, 28120 Pori p. 02 633 2444 esa.makinen@pp7.inet.fi Euran kerho Ritva Järvinen Lassenkuja 1, 27500 Kauttua p. 02 865 1034, p. 0400 594 681 Huittisten kerho Heikki Ketonen Torkinkatu 18, 32700 Huittinen p. 044 375 0534 Kankaanpään kerho Sinikka Munkki Paasikivenkatu 7 A 9, 38700 Kankaanpää p. 0400 621 280 Luontokerho Satarökkäät Kauko Vesanto p. 040 580 1371 Noormarkun kerho Tuija Mannila Erkintie 24 as 4, 29600 Noormarkku p. 0400 366673

ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Johannes Hietala p. 040 543 7289 Tulliportinkatu 25 B 70100 Kuopio johannes.hietala@aivoliitto.fi ETELÄ-SAIMAAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY http://yhdistykset.etela-karjala.fi/halvaus Pekka Jurvanen Kiesiläntie 2, 54800 Savitaipale p. 0400 553 560 pekka.jurvanen@live.fi Imatran kerho halvaus@gmail.com Lappeenrannan HUU-HAA HALVATUT -kerho Maija Myllymäki Jokitie 5 X 2, 54410 Ylämaa p. 041 434 7799 maija.myllymaki@pp.inet.fi ITÄ-SAVON AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Vilho Nousiainen Kiertokatu 6, 57230 Savonlinna p. 015 557 546 Parikkalan kerho Satu Suojasalo Ryhjäntie 2, 59530 Mikkolanniemi p. 0400 214524 Rantasalmen aluekerho Seija Nerg Lipposenpolku 2 A 4, 58900 Rantasalmi p. 040 823 2671 Savonlinnan aluekerho Ulla-Riitta Waltari-Seppänen Uimahallinkatu 6 D 39, 57100 Savonlinna p. 050 572 6895 MIKKELIN SEUDUN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Helena Valkama (sihteeri) Lehmuskatu 41, 50120 Mikkeli p. 044 211 8838 mikkelinafasia@gmail.com Juvan afasiakerho Marja-Leena Manninen Pursialantie, 51900 Juva p. 0400 702 933

Porin kerhot Esa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 esa.makinen@pp7.inet.fi Raumbaat Pirjo Eilola p. 050 5552807 pirjo.eilola@dnainternet.net Helena Pullinen p. 02 823 2746 Rauman kerho Tuire Leskinen Meijeritie 17, 27230 Lappi, p. 0400 325148 TURUN SEUDUN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY www.turunavh.aivoliitto.fi Aila Stauffer (jäsenasiat) p. 040 575 7792 aila.stauffer@dnainternet.net Liisa Mankinen (siht.) p. 044 200 5844 liisa.mankinen@pp.inet.fi

Kangasniemen aivohalvausja afasiakerho Simo Komppa Pallokuja 2 A 8, 51200 Kangasniemi p. 015 431 770 Mikkelin  aivohalvaus- ja afasiakerho Raili Paunonen Koivulantie 11, 50770 Korpikoski p. 050 547 47 73 Mäntyharjun aivohalvaus- ja afasiakerho Hilppa Tuominen Tuomimäentie 134, 52700 Mäntyharju p. 050 327 6675 Nuotta-kerho yhteys Helena Valkamaan, ks. yllä Pieksämäen afasiakerho Hilkka Larinoja p. 0400 252 683 PIELISEN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY http://pielisenaivohalvaus.nettisivu.org Minna Kärkkäinen (puheenjohtaja) Leipävaara 24, 81810 Jamali p. 0500 883 736 minnakark1@luukku.com Hannu Härkönen (siht.) Lähdetie 11, 81700 Lieksa p. 040 735 6705 hannu.harkonen@oyk.fi Nurmeksen aluekerho Matti Sormunen Tuomaankatu 2 A 13, 75500 Nurmes p. 045 313 3414 kona7@luukku.com Perjantaikerho ks. Anna-Leena Yli-Hakola POHJOIS-KARJALAN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Marja Paavonkallio Tikkamäentie 7 C 15, 80200 Joensuu p. 050 561 5683 marja.paavonkallio@gmail.com Enon aivohalvaus- ja afasiakerho Sirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net Enon aivohalvaus- ja afasiakerho liikunnan yhteyshenkilö Sirkka Räty, ks. tiedot yllä

Laitilan seudun Aivokerho Asko Virtanen p. 050 536 4648 askovir@gmail.com Pirkko Perävainio p. 02 856 538, 0400 599 432 pirkko.peravainio@lailanet.fi Stroke klubben i Pargas Harold Henriksson, tel. 050 516 6520 harold.henriksson@kolumbus.fi Birgitta Rittinghaus tel. 050 414 5081 birgitta.rittinghaus@gmail.com Mynämäen alueen Aivokerho Reino Kairavuo p. 050 337 0688 reino.kairavuo@dnainternet.net Salon Aivohalvauskerho Niilo Henell (pj.) p. 02 736 0614, 050 307 4916 niilo.henell@gmail.com Riitta Lamminen (siht.) p. 02 7355 717, 044 2854210 riitta_lamminen@hotmail.com Someron aluekerho Armi Elo, p. 02 779 9450(t), 044 375 7910 (k) armi.elo@lamminniemi.fi

Heinäveden aivohalvaus- ja virikekerho Taina Huurinainen Hakakuja 2 C 12, 79700 Heinävesi p. 040 5224 261 taina.else@gmail.com Joensuun tiistaikerho Matti Mönttinen Rapakkokuja 4 80710 Lehmo p. 044 073 3735 Keski-Karjalan aivohalvaus- ja afasiakerho Pirkko Kinnari Verkkotie 7, 82500 Kitee p. 050 412 6095 Kontiolahden aivohalvaus- ja afasiakerho Arja Kauppinen Jussiluodontie 14, 80780 Kontioniemi p. 0400 429 966 arja.kauppinen@luukku.com Liikuntakerho Matti Räty Somerotie 19 a 1, 80230 Joensuu p. 050 3578686 matti.raty@kotikone.fi Nuotta-kerho Annikki Hämäläinen Kalevankatu 15 A 4, 80110 Joensuu p. 0500 274651 nikihama@hotmail.com Outokummun aivohalvaus- ja afasiakerho Lilja Surakka Koulutie 6, 83500 Outokumpu p. 050 544 1115 lilja.surakka@telemail.fi Polvijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Maire Sormunen Kansantalontie 12 A 1, 83700 Polvijärvi p. 050 341 7937, maire.sormunen@luukku.com Tarina-kerho Tarja Varis Kaspilantie 55, 82120 Keskijärvi p. 050 567 1233 tarja.varis@mbnet.fi Tukihenkilövastuuhenkilöt Maire Kivimäki Kirkkokatu 32 B 22 p. 013 224 776 tai 050 520 3987 maire.a.kivimaki@luukku.com Sirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 sirkka.raty@tintti.net

AVH 2/2013

53


Yhdistykset alueittain POHJOIS-SAVON AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Tulliportinkatu 25 B 2. krs 70100 Kuopio p. 044 382 2350 (puheenjohtaja), p. 044 382 2351 (sihteeri) aivohalvausyhdistys@dnainternet.net www.psav-avhy.yhdistysavain.fi Oili Holopainen (puheenjohtaja) Satamakatu 30 B 22, 70100 Kuopio p. 044 537 6021 oiliholo@dnainternet.net Juankosken kerho Kaija Mustonen Mäntyjärventie 110 A, 73730 Losomäki p. 040 520 3070 Kuopion aluekerho Pirjo Keinänen Haapaniemenkatu 13 A 4, 70700 Kuopio p. 040 542 3322

KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE JA POHJOIS-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Risto Lappalainen p. 040 5437 290 Kauppakatu 34 A 9 87100 Kajaani risto.lappalainen@aivoliitto.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta KAINUUN AIVOYHDISTYS RY www.kainuunaivoyhdistys.aivoliitto.fi Terttu Härkönen Tahvintie 4, 88380 Mieslahti p. (08) 873 100, 050 359 6648 Kajaanin aivohalvaus- ja afasiakerho Terttu Härkönen Ks. yhdistyksen tiedot Kuhmon aivohalvaus- ja afasiakerho Reijo Huotari p. 045 135 0084 reijo.huotari@hotmail.fi Sotkamon aivohalvaus- ja afasiakerho Anna-Liisa Lustila Taavelinjoentie 34, 88600 Sotkamo p. 044 514 1044 Suomussalmen kerho Marja Pisto Metsärinteentie 4 C 10, 89600 Suomussalmi p. 044 031 0957 marja.pisto@hotmail.com Utajärven kerho Ritva Leinonen Palvelukeskus Suvituuli, Ahmantie 13, 91600 Utajärvi p. 050 917 7346 ritva.leinonen@oulunkaari.com HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Lilja Sassi (pj) p. 044 310 0541 Aili Kuokkanen (siht) p. 040 565 6469 Pekka Broström (varapj. rahastonhoit.) p. 040 566 5848 pekka.brostrom@pp.inet.fi

AVH-AMMATTILAISET koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Hämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE p. 040 5437 288

54

AVH 2/2013

Nilsiän parkkiaivot Ester Rinnemaa Saunalahdentie 56 A, 73300 Nilsiä p. 017 464 2158 Siilinjärven aluekerho Raija Hokkanen p. 044 517 0348 Suonenjoen AivoParkki Kalevi Oikarinen p. 0400 946 584 Varkauden aluekerho Paula Riehkalainen p. 040 741 7690 paula.riehkalainen@gmail.com

YLÄ-SAVON AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Risto Ryhänen (puheenjohtaja) Ouluntie 563, 74160 Iisalmi p. 0400 677 183 risto.ryhanen@pp.inet.fi Mirja Ålander (sihteeri) Pohjoinen Otavankatu 4 A 5, 74100 Iisalmi p. 050 323 6172 alander.mirja@gmail.com Iisalmen kerho Annikki Hartikainen Kauppakatu 5 B 21, 74100 Iisalmi p. 040 583 0700 Kiuruveden kerho Helena Sivonen Eskontie 10 A, 74700 Kiuruvesi p. 0400 526 553

KESKI-POHJANMAAN AVH-YHDISTYS RY Liisa Passoja Matruusinkatu 4 A 1, 67100 Kokkola p. 0400 567 306 kp-liisa.passoja@anvianet.fi Maria-Lena Siirilä (sihteeri) Vidnäsinkatu 17 E 16, 67100 Kokkola p. 0400 768 186 Boccia-kerho Seppo Heininen Auringonkierros 18, 67400 Kokkola p. 040 523 4157 Pietarsaaren kerho Merja Göös Idmanninkatu 5, 68600 Pietarsaari p. 0400 669 306 Puutyökerho, vesivoimistelu ja ATK-ryhmä Liisa Passoja (ks. yhdistyksen tiedot)

LÄNSI-POHJAN AFASIAJA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY www.avhy-kemi.com Eero Knuuti Vajokkaantie 3A3, 94500 Lautiosaari p. 040 748 7313 eero.knuuti@suomi24.fi Keminmaan kerho Eero Knuuti, ks. tiedot yllä Rajan diskettivikaiset Pirkko Mustaniemi p. 044 500 7287 pirkko.mustaniemi@gmail.com

LAPIN AIVOHALVAUSJA AFASIAYHDISTYS RY Oiva Jurmu (puheenjohtaja) p. 040 504 1577 oiva.jurmu@gmail.com Anna-Liisa Paavilainen (sihteeri) p. 040 594 4183 alpaavilainen@gmail.com Esko Saari (liikuntavastaava) p. 040 845 4840 esko.saari10@luukku.com Inarin kerho- ja retkitoiminta Kari Tammela p. 040 837 7691 kari.tammela@gmail.com Kittilän kerho Paula Lehtonen p. 040 828 7880 paula.lehtonen@pp.inet.fi Kemijärven neurokerho Paavo Kauhanen p. 040 758 6846 pkauha@suomi24.fi Sodankylän kerho Eila Aikio Siulatie 16, 99600 Sodankylä p. 040 746 3322 eila.aikio@luukku.com

Suomen Pro AVH ry Tom Anthoni (puheenjohtaja) tomant@saunalahti.fi p. 050 568 9145

POHJOIS-POHJANMAAN AIVOYHDISTYS RY Sari Dunder (puheenjohtaja) p. 040 861 8621 pj.ppnaivoyhdistys@gmail.com Anne Pulkkinen (sihteeri) p. 040 828 6131 sihteeri.ppnaivoyhdistys@gmail.com Markku Heikkinen (rahastonhoitaja) p. 0400 581 234 rahast.ppnaivoyhdistys@gmail.com Kuusamon kerho Marja-Leena Laine p. 040 730 2354 marja-leena_.l@luukku.com  Muhoksen kerho Sinikka Karppinen p. 040 768 3155 sinikka.karppinen@muhos.fi Oulun toimintakerho Sari Dunder p. 040 861 8621 pj.ppnaivoyhdistys@gmail.com Pudasjärven kerho Keijo Rääpysjärvi p. 040 752 2018 keijo.raapysjarvi@gmail.com PYHÄ- JA KALAJOKILAAKSOJEN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY Armi Parviainen (pj) Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieska p. 040 8478 071 armi@kotinet.com Ylivieskan alueen neuroklubi Armi Parviainen Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieska p. 040 8478 071 armi@kotinet.com


Yhteystiedot AIVOLIITTO RY Suvilinnantie 2 20900 TURKU p. 02 2138 200 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi info@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi JÄRJESTÖPALVELUT Järjestöpäällikkö Tom Anthoni Malmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 050 568 9145 Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 51–54 JÄSENREKISTERI Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) TOIMISTO JA TILAUKSET Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke) Toimistosihteeri Raija Ratilainen p. 02 2138 225, 040 845 0430 (to-pe) LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Lakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviin sosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi. KUNTOUTUSPALVELUT JA KOMMUNIKAATIOKESKUS Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kurssisuunnittelija Sari Hietanen p. 02 2138 221 Kurssisuunnittelija Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 272 Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056 Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220 Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359 Puheterapeutti Soile Kohvakka p. 02 2138 252, 0400 386 001 Puheterapeutti Marjut Paavilainen p. 050 337 0122 Puheterapeutti Maria Widenius p. 040 827 6623

TULKKIPALVELUT Puhevammaisten tulkki Sinikka Vuorinen Tulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTA Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288 KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTA Suunnittelija Elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292

TOIMISTO JA HALLINTO Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223 VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198 Järjestötiedottaja Hanne Itärinne p. 050 3623 217 Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588

Tunne pulssisi -hanke Tiedottaja Liisa Koivula p. 050 568 9263 Koulutussuunnittelija Anita Rajala p. 050 409 5675

SUOMEN NUORTENTALO OY Turun Nuortentalo Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Mari Lujala p. 050 442 0092 Kuopion Nuortentalo Litmasenkaari 1 C 13 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118 Jyvässeudun Nuortentalo Ruokoniementie 8 A 9 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364 jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Eeva Salomaa p. 050 303 7703 Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Anna Airaksinen p. 050 447 8763 anna.airaksinen@nuortentalo.fi

Ovet auki afaattisille – Juttu-tupa Projektikoordinaattori Victoria Mankki p. 0400 909 904 Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663

LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Oili Holopainen Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry p. 044 5376021 oili.holopainen@suomi24.fi

Onnistunut työhönpalaaminen -projekti Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski ks. Kuntoutuspalvelut

LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Neurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä terttu.erila@aivoliitto.fi

Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti Suunnittelija Elina Salo ks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Tilat ja majoitus: p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi. Ravintola ja ruokailu: Kahvila Lasisydän p. 02 2138 509 libbe.ranta@gmail.com

PROJEKTIT Yksi elämä -hankkeet Projektipäällikkö Marika Railila p. 040 543 7287 Projektisihteeri Anna Helin-Välkky p. 050 534 3201 Digitaalisen viestinnän tuottaja Markku Liukkonen p. 050 345 6486 Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki p. 040 737 5879 Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli p. 050 568 8149

AVH 2/2013

55


PALAUTUSOSOITE Aivoliitto ry Suvilinnantie 2 20900 Turku

7XQQHSXOVVLVLÒ.RNRNDQVDQLWVHSXROXVWXVWDLWR Nyt sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus päivittää tietosi eteisvärinästä ja aivoinfarktista sekä oppia, miten opetat 60 vuotta täyttäneet asiakkaasi tunnustelemaan pulssiaan säännöllisesti.

.RXOXWXVíODLVXXV Aika:

1.10.2013 klo 8–11.30

Paikka:

Sokos Hotel Presidentti, Auditorio, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki.

Kohderyhmä:

Ammattilaisille, jotka työskentelevät perusterveydenhuollossa, työterveyshuollossa tai vanhustyössä (lääkärit, hoitajat ja terapeutit), terveysalan oppilaitoksissa, järjestöissä ja apteekeissa.

Tavoitteet:

Tunnet eteisvärinän ja aivoinfarktin välisen yhteyden. Manuaalinen pulssin tunnustelu ja sen opettaminen 60 vuotta täyttäneille asiakkaille/potilaille on luonteva osa työtäsi ja työyhteisösi toimintatapaa.

Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu 27.5.–20.9. välisenä aikana sähköisellä lomakkeella: https://www.lyyti.fi/ilmoittaudu/Tunne_pulssisi_Helsinki_3146. Koulutus on maksuton. Koulutuksen ohjelma löytyy verkosta: www.tunnepulssisi.fi. Koulutus järjestetään Helsingissä Sokos Hotel Presidentin Auditoriossa, Eteläinen Rautatiekatu 4. Verkkovälitteinen ohjelma on lisäksi vapaasti katsottavissa internetissä. Sairaanhoitopiirit järjestävät myös omia koulutustilaisuuksiaan, joihin verkkolähetys sisältyy. Lisätietoja paikallisista koulutuksista ja verkkokatselun osoite ilmoitetaan syyskuussa Tunne pulssisi -sivustolla: www.tunnepulssisi.fi.

Lisätietoa ja pulssin tunnustelun ohjeet verkossa osoitteessa: www.tunnepulssisi.fi

Tunne pulssisi kuuluu Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeisiin.

ZZZWXQQHSXOVVLVLåZZZDLYROLLWWRå


AVH 2/13