Page 1

Vuosikertomus Årsberättelse

STORMOSSEN.FI


TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT

Toimitusjohtajan katsaus Monet jäteasiat nousivat käsittelyyn vuonna 2016. Ne vaikuttavat jätehuoltoon niin paikallisella, kansallisella kuin EU-tasollakin sekä lähitulevaisuudessa että pidemmällä aikavälillä. Alkuvuonna Stormossenin hallitus valitsi Ammongas A/S:n biokaasun jalostuslaitoksen toimittajaksi ja Nordic Gas Solution AB:n kompressoriaseman ja biometaanin tankkausaseman toimittajaksi. Stormossen otti näin historiallisesti tärkeän askeleen myös biojätekierron ympyrän sulkemiseksi. Biojätettä lajittelevat taloudet voivat nyt liikkua Vaasan kaupungin paikallisliikenteen linja-autoilla, jotka kulkevat heidän biojätteestään tuotetulla kaasulla. Laitos otettiin käyttöön vuoden 2017 alussa. Biohajoavaa jätettä ei enää saa sijoittaa kaatopaikalle, kielto astui voimaan 1.1.2016. Kiellon seurauksena vain 1,6 % jätteestä päätyi kaatopaikalle vuoden aikana. Se on Stormossenin uusi ennätys ja valtakunnallisestikin parhaiden joukossa. Stormossen on toimintavuonna ottanut myös harppauksen kohti jätehuollon digitalisointia. Käynnistimme kaksi hanketta vuoden mittaan. Ensimmäinen koski älypuhelinsovellusta Stormossenin asiakaskortin käyttäjille. Sovellus sisältää asiakaskortin lisäksi lajitteluoppaan, kartan lähimmistä ekopisteistä ja hyötykäyttöasemista sekä ajankohtaista tietoa jätehuollosta. Sovellus otettiin käyttöön vuoden 2017 alussa. Jätteenkuljetuksessa on lain mukaan oltava siirtoasiakirja mukana. Toinen hankkeemme keskittyy siirtoasiakirjojen digitalisointiin. Pilottikokeilu alkoi v. 2017 ja järjestelmän ottaminen yleiseen käyttöön v. 2017 on suunnitelmissa. Hanke saa suuren osan rahoituksestaan TEKESiltä. EU:n hankintadirektiivin säädösten siirtäminen Suomen lainsäädäntöön valmistui loppuvuodesta ja uusi hankintalaki astui voimaan

1.1.2017. EU-direktiivin mukaan kunnallisen yhtiön osuus avoimista markkinoista saa olla enintään 20 prosenttia liikevaihdosta, kun taas kansallisessa hankintalaissa raja on laskettu 5 prosenttiin tai enintään 500 000 euroon. Käyttöön tulee siirtymäaika siten, että v. 2017 raja on 15 % ja v. 2018 se on 10 %, minkä jälkeen aletaan soveltaa 5 %:n tai 500 000 euron rajaa. Vielä on kuitenkin olemassa mahdollisuus, että jätehuolto saa uudessa, valmisteilla olevassa jätelaissa hiukan korkeamman rajan. Jos se ei onnistu, kunnallisten jäteyhtiöiden on vaikea tarjota jätehuoltopalveluja paikallisille yrityksille. EU:ssa on jatkettu jätedirektiivin uudistamista, ja työn odotetaan valmistuvan vuonna 2017, mutta sen hyväksyminen kaikissa instansseissa vie todennäköisesti hiukan pidempään. Uudessa direktiivissä käsitellään mm. määritelmiä, kierrätystavoitteita ja kaatopaikkasijoituksen vähentämistä. Vaikka me toteutamme nyt käytännössä kiertotaloutta panostamalla biokaasuun ajoneuvojen polttoaineena ja poltettavaan jätteeseen Vaasan kaupungin lämmityksessä, meillä on silti edessämme suuri haaste. Jätteen hyödyntämistä materiaalina on EU:n puitedirektiivin tavoitteen mukaan lisättävä 50 %:sta 70 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Se ei onnistu, ellemme saa logistiikkaa toimimaan optimaalisesti. Kotitalouksien on lajiteltava jätettä yhä useampiin jakeisiin, ja kaikkien kuljetusyhtiöiden on voitava tarjota asiakkailleen samat mahdollisuudet. Nyt vain suurimmat kuljetusyhtiöt tarjoavat mahdollisuuden jätteiden lajitteluun esim. monilokeroastiaan. Meillä on vain 12 vuotta aikaa tavoitteen saavuttamiseen. Haluan lopuksi kiittää asiakkaita, yhteistyökumppaneita, hallitusta ja henkilökuntaa hyvästä yhteistyöstä ja hyvin tehdystä työstä. •

Leif Åkers Toimitusjohtaja Verkställande direktör

2


Verkställande direktörens översikt Under det gångna året 2016 har det varit många avfallsfrågor uppe till behandling. Frågor som kommer att påverka avfallshanteringen både på lokal, nationell och EU-nivå och som kommer att påverka avfallshanteringen både i vår nära framtid och på sikt. Stormossens styrelse valde i början av året Ammongas As till leverantör av biogasuppgraderingsanläggning och Nordic Gas Solution Ab till leverantör av en kompressorstation och tankningsstation för biometan. Härmed tog Stormossen ett historiskt viktigt steg mot att sluta kretsloppet också för bioavfall. Nu kommer hushållen som sorterar bioavfall att kunna åka med Vasa stads lokaltrafiks bussar som kör på gas som produceras av deras bioavfall. Anläggningen togs i drift i början av 2017. Deponiförbudet för biologiskt nedbrytbart avfall började gälla den 1.1.2016. Förbudet resulterade i att under året fördes endast 1,6 % av det mottaget avfall till deponin. Det är ett nytt rekord för Stormossen och nationellt bland de bästa resultaten. Stormossen har också under året tagit ett stort steg mot att digitalisera avfallshanteringen. Vi startade under året två projekt. Det ena var en smarttelefons applikation för användare av Stormossens kundkort. Förutom kundkortet finns också sorteringsguiden, karta över närmaste ekopunkt och återvinningsstation samt aktuell information om avfallshanteringen. Applikationen lanserades i början av 2017. Det andra projektet är att digitalisera de transportdokument som enligt lag skall finnas med vid transport av avfall och som är underlag för vår fakturering. Pilottestning påbörjades under 2017 och planerna är att den också tas i allmänt bruk under 2017. Det projektet finansieras till stor del av TEKES.

Implementeringen av EU:s upphandlingsdirektiv i den Finska lagstiftningen blev klar i slutet av året och började gälla från 1.1.2017. Enligt EU:s direktiv är övre gränsen för kommunala bolags andel av den fria marknaden 20 procent av omsättningen, medan i den nationella upphandlingslagen sänks gränsen till 5 % eller maximalt 500 000 euro. Det blir en övergångstid så att för 2017 är gränsen 15 % och för 2018 är den 10 %, varefter 5 % eller 500 000 euro gäller. Det finns dock ännu möjlighet att avfallshanteringen kan få något högre gräns i den nya avfallslagen, som är under beredning. Om det inte lyckas, så blir det svårt för kommunala avfallsbolag att kunna erbjuda behandlingstjänster till lokala företag. Inom EU har man fortsatt att revidera avfallsdirektivet och det väntas bli klart under 2017, men sannolikt dröjer det ändå något längre innan det blir godkänt i alla instanser. Frågor som behandlas i direktivet är bl.a. definitioner, återvinningsmål och mål om deponeringsminskning. Fastän vi nu omsätter cirkulär ekonomi i praktiken, genom våra satsningar på biogas som fordonsbränsle och brännbart avfall som värmer Vasa stad, så har vi ändå en stor utmaning framför oss. Enligt målet i EU:s ramdirektiv skall materialåtervinningen öka från 50 % till 70 % fram till 2030. Detta lyckas inte om vi inte får logistiken att fungera optimalt. Hushållen måste börja källsortera i flera fraktioner och samtliga transportbolag måste kunna erbjuda sina kunder samma möjligheter. I dag erbjuder endast de större transportbolagen sina kunder att sortera i t.ex. flerfackskärl. Vi har endast 12 år på oss att nå målet. Jag vill slutligen tacka våra kunder, samarbetsparter, styrelse och personal för gott samarbete och bra utfört arbete. •

Sisällys Innehåll KUVAUS YHTIÖSTÄ / BESKRIVNING AV BOLAGET

YMPÄRISTÖVASTUU / MILJÖANSVAR

Toimitusjohtajan katsaus /

Ympäristö / Miljö.................................................................22

Verkställande direktörens översikt.............................. 2

Johtamisjärjestelmä / Ledningssystem............................24

Kuvaus yhtiöstä / Beskrivning av bolaget.................... 4

Laatu-, terveys-, turvallisuus- ja ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet 2016 / Övergripande och detaljerade mål för kvalitet, hälsa, säkerhet och miljö 2016..........................................25

Energinen jätteenkäsittelijä / Energisk avfallshanterare............................................................... 6 Henkilöstö / Personal..................................................... 8 Vuorovaikutus ja viestintä / Växelverkan och kommunikation..............................................................10

Poikkeamat, tapaturmat, reklamaatiot ja kyselyt / Avvikelser, olyckor, reklamationer och förfrågningar...29

Tutkimus ja kehitys / Forskning och utveckling.......12 Keräyspisteet, palvelut ja kuljetus / Insamlingspunkter, tjänster och transport................13 Käsittely ja hyödyntäminen / Behandling och återvinning.....................................................................14 Jätteen hyötykäyttö / Återvinning av avfall.............16 Keräyspisteet, palvelut ja kuljetus / Insamlingspunkter, tjänster och transport................18 Graafinen suunnittelu / Grafisk form: C2 Advertising Valokuvat / Fotografier: Mervi Turunen: s. 2, 4, 9 & 20. Sabina Nygård s. 32. Sami Pulkkinen s.39. Nina Lindman s. 13, 29 & 31.

TALOUDELLINEN VASTUU / EKONOMISKT ANSVAR Taloudellinen vastuu / Ekonomiskt ansvar..................... 32 Hallitus / Styrelse............................................................... 39

Painotyö / Tryckarbete: Waasa Graphics Paperi / Papper: Kannet Carta Integra, sisäsivut/inlaga Edixion Painos / Upplaga: 1 200 kpl

3

4041 0822 Painotuote Trycksak


KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Kuvaus yhtiöstä Beskrivning av bolaget

4


KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

LIIKEVAIHTO / OMSÄTTNING, 1 000 EUR 18 000

1 800

16 000

1 600

14 000

1 400

12 000

1 200

10 000

1 000

8 000

800

6 000

600

4 000

400

2 000

200

0 2012

2013

2014

2015

2016

0

Liikevaihto / Omsättning Liiketulos / Rörelseresultat

VASTAANOTETUT MÄÄRÄT, TN / MOTTAGNA MÄNGDER, TON 200 000 30%

150 000 20%

100 000 10%

50 000

0%

-10% 2012

2013

Jäte / Avfall

2014

2015

2016

Puhtaat maamassat / Rena jordmassor

Muutos / Förändring (%)

YHDYSKUNTAJÄTTEET HYÖTYKÄYTTÖASTE / ÅTERVINNINGSGRADEN FÖR KOMMUNALT AVFALL (%) 100%

80%

60%

40%

20%

0 2012

2013

2014

Materiaalihyöd. / Materialåterv. Kaatopaikka / Deponi

2015

2016

Hyöd. energiana / Energiåterv.

5


KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Energinen jätteenkäsittelijä Energisk avfallshanterare Stormossenin toiminta-alueeseen kuuluu kuusi kuntaa ja alueella asuu noin 107 000 asukasta. Yhtiö on rakentanut järjestelmän, joka mahdollistaa tulevaisuuden jätteenkäsittelyn jo tänään – esimerkki todellisesta kiertotaloudesta. Käsittelemme biojätettä ja lietettä ja niistä valmistamme kompostimultaa ja liikennebiokaasua. Tuloksena on ravinteiden ja energian kierto ilmasto huomioiden ja fiksusti. Gastor liikennekaasun tankkausasema avattiin helmikuussa 2017 ja biokaasusta liikennepolttoainetta jalostava kaasunjalostuslaitos avattiin toukokuussa. Vaasanseudun ensimmäinen julkinen liikennekaasun tankkausasema sijaitsee nyt Stormossenilla. Samalle alueelle on rakennettu linja-autojen hidastankkausasema Vaasan kaupungin kahdelletoista kaasubussille. Biokaasu on paikallinen, ympäristöystävällinen, moottoriystävällinen ja edullinen polttoainevaihtoehto. Yhtiö aloitti kompostimullan myynnin omana toimintana vuonna 2016. Kompostimullan valmistus perustuu biojätteen ja lietteen mädättämisessä syntyvään mädätysjäämään. Mullanmyynti aloitettiin vuonna 2009 ja myytävänä on sekä puutarhamultaa että nurmikkomultaa. Vuonna 2016 Stormossenin vastaanottaman yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste oli yli 98 %, mikä on valtakunnallisesti parhaiden joukossa. Materiaalihyötykäyttö on keskeinen käsittelyssä ja toiminnassa. Tavoitteena on, että yli puolet yhdyskuntajätteestä hyödynnetään materiaalina. Tarvittava määrä hyvin lajiteltua biojätettä turvataan biokaasun ja kompostimullan tuottamiseen. Stormossen ylläpitää kattavaa ja helposti saavutettavaa vaarallisen jätteen ja hyötykäyttöön kelpaavan jätteen vastaanottoverkostoa. Verkoston muodostavat ekopisteet, avainastiat poltettavalle jätteelle, kampanjakeräykset, miehitetyt hyötykäyttöasemat ja liikkuva hyötykäyttöasema. Palvelutarjontaan kuuluvat myös noutopalvelu, lavojen ja peräkärryjen vuokraustoiminta sekä toimiva tiedottaminen palveluista. Digitaalisia palveluita on lisätty kehittämällä ja ottamalla käyttöön kaksi mobiilisovellusta älypuhelimille. •

Vaasa ja Mustasaari sopivat yhtiön perustamisesta. Vasa och Korsholm kom överens om att bilda bolaget.

Rakennustyöt aloitettiin. Byggnadsarbetet påbörjades.

Yhtiö merkittiin kaupparekisteriin. Bolaget antecknades i handelsregistret.

6

Stormossens verksamhetsområde omfattar 6 kommuner och inom området bor ca 107 000 invånare. Företaget har byggt upp ett system som möjliggör morgondagens avfallshantering redan idag – ett exempel på verklig cirkulär ekonomi. Vi behandlar bioavfall och slam och av det produceras kompostjord och fordonsbränslet biogas. Resultatet är ett klimatsmart kretslopp av näringsämnen och energi. Gastor tankningsstationen för fordonsgas öppnades i februari år 2017 och uppgraderingsanläggningen som omvandlar biogasen till fordonsgas i maj. Vasanejdens första publika tankningsstation för fordonsgas finns nu på Stormossen. På samma område har byggts en bussdepå för långsamtankning av Vasa stads tolv gasbussar. Biogas är ett lokalproducerat, miljövänligt, motorvänligt och förmånligt bränslealternativ. Företaget började sköta försäljningen av kompostjord i egen regi år 2016. Kompostjorden tillverkas utgående från den rötrest som produceras vid rötning av bioavfall och slam. Försäljningen har pågått sedan år 2009 och till försäljning finns trädgårdsjord och gräsmattsjord. År 2016 var återvinningsgraden för samhällsavfall över 98 %, vilket är nationellt bland de bästa resultaten. Behandlingen och verksamheten har materialåtervinning i fokus och målet är att över hälften av samhällsavfallet skall bli nytt material. En tillräcklig mängd välsorterat bioavfall skall tryggas för produktion av biogas och kompostjord. Stormossen upprätthåller ett vältäckande och lättillgängligt nätverk för mottagning av farligt avfall och återvinnbart avfall, bestående av ekopunkter, nyckelkärlspunkter för brännbart avfall, kampanjinsamlingar, bemannade återvinningsstationer och en mobil återvinningsstation. Till tjänsteutbudet hör också hämtningstjänst, uthyrning av flak och släpkärror samt aktiv informationsverksamhet. De digitala tjänsterna har utökats genom att utveckla och ta i bruk två mobilapplikationer för smarttelefon. •

Ensimmäinen Ekobiili-kampanja. Den första Ekobil-kampanjen. Laitosta laajennettiin (bioreaktori II), yhteistyö Ekoroskin kanssa alkoi. Anläggningen utvidgades (bioreaktor II), Samarbetet med Ekorosk inleddes

Jätteen syntypaikkalajittelu alkaa Vaasassa ja Mustasaaressa. Källsorteringen startar i Vasa och Korsholm. Laitoksen toiminta aloitettiin. Verksamheten vid anläggningen påbörjades.

Vähäkyrö, Isokyrö, Vöyri ja Maalahti liittyivät yhtiöön. Lillkyro, Storkyro, Vörå och Malax med i bolaget.

Kokonaisvastuu omistajakuntien jätteenkäsittelystä, Maksamaa mukaan yhtiöön. Ewapower aloitti toimintansa. Helhetsansvar för ägarkommunernas avfallshantering, Maxmo med i bolaget. Ewapowers verksamhet startade.

Uusi jätekeskus valmistui. Yhteistyö Millespakan (Järviseudun Jätehuolto Oy) kanssa alkoi. Nya avfallscentralen färdig. Samarbete med Millespakka (Järviseudun Jätehuolto Oy) inleddes.

Korsnäs mukaan yhtiöön. Korsnäs med i bolaget. Yhteistyö Botniaroskin kanssa alkoi. Samarbete med Botniarosk inleddes.


KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Arvot Värden

OMISTAJAKUNNAT / KOMMUNKARTA ASUKASLUKU BEFOLKNINGSMÄNGDER 31.12.2016 jätekeskus 13 hyötykäyttöasemaa 1 puutarhajäteasema/trädgårdsavfallsmottagning

Vöyri/Vörå 6 693 Mustasaari/Korsholm 19 625

Vaasa/Vasa 68 180

Kannattava uudistuminen Lönsam förnyelse Tyytyväiset asiakkaat Nöjda kunder

Maalahti/ Malax 5 540

Storkyro/Isokyrö 4 792

Korsnäs 2 202

Vastuuntunto Ansvarsfullhet

Missio Stormossen hoitaa omistajakunnilta siirretyt tehtävät kestävästi, nykyaikaisesti, teknisesti tehokkaasti ja kustannustehokkaasti.

Mission Stormossen upprätthåller en kostnadseffektiv avfallshantering med en hög servicenivå samt beaktar en hållbar utveckling.

Visio 2020 • Stormossen on Suomen tehokkain kunnallinen jätehuoltoyhtiö. • Kotitalouksien jätehuollon kokonaiskustannus on kilpailukykyinen. • Yli 90 % kotitalouksista on sitä mieltä, että Stormossenilla on hyvä tai erittäin hyvä asiakaskeskeinen jätehuolto. • Stormossen on innovatiivinen yhtiö, joka aktiivisesti edistää Vaasan seudun energiaklusteria.

Visio 2020 • Stormossen är det effektivaste kommunala avfallshanteringsbolaget i Finland. • Totalkostnaden för hushållens avfallsservice är konkurrenskraftig • Över 90 % av hushållen anser att Stormossen har en bra eller mycket bra kundanpassad avfallshantering. • Stormossen är ett innovativt bolag som aktivt bidrar till Vasanejdens energikluster.

Biokaasun hyödyntäminen vanhalta kaatopaikalta aloitettiin. Stormossen perusti Westenergy Oy Ab:n. Återvinningen av biogas från gamla avstjälpningsplatsen startade. Stormossen grundade bolaget Westenergy Oy Ab.

Tankkausasema ja biokaasun jalostuslaitos otettiin käyttöön alkuvuodesta. RINKI Oy:lle siirrettiin n. puolet ekopisteistä. Kaksi mobiilisovellusta otettiin käyttöön. Tankningsstation och uppgraderingsanläggning för biogas togs i bruk under vårvintern. RINKI Oy övertog ca hälften av ekopunkterna. Två mobilapplikationer lanserades.

Westenergy käynnisti laitoksen koepolttovaiheen ja tuotannollisen käytön loppukesällä 2012. Lajittelu muuttui syyskuussa Stormossenin toiminta-alueella. Westenergy inledde anläggningens provdrift och produktion i slutet av sommaren 2012. Sorteringen ändrades inom Stormossens verksamhetsområde i september. Stormossen täytti 25 vuotta. Westenergyn jätevoimalan peruskivi muurattiin 7. 9. 2010. Stormossen fyllde 25 år. Westenergys avfallskraftverks grundsten murades 7. 9. 2010.

Oravaisten jätehuolto siirtyi Stormossenille tammikuussa. Avfallshanteringen i Oravais övergick till Stormossen i januari.

2017 2015

Stormossenin omistusosuus Ewapoweristakasvoi 43 %:sta 50 %:iin. Stormossens ägarandel i Ewapower steg från 43 % till 50 %. Yhtiölle myönnettiin ympäristösertifikaatti. Yhteistyö Lakeuden Etapin kanssa alkoi. Bolaget beviljades miljöcertifikat. Samarbete med Lakeuden Etappi inleddes.

Westenergy sai ympäristö-luvan. Yhtiön omistajat tekivät jätteiden polttolaitosta koskevan investointipäätöksen lokakuussa. Westenergy Oy Ab fick miljötillstånd. Bolagets ägare tog investeringsbeslut för avfallsförbränningsanläggningen i oktober.

Evira hyväksyi mbt-laitoksen ja lannoitevalmisteiden valmistuksen. Kaatopaikan laajennus valmistui. / Evira godkände mbt-anläggningen och produktion av gödselfabrikat. Utvidgningen av deponin färdigställdes.

Sopimus Vaasan kaupungin kanssa linja-autojen liikennekaasusta Avtal med Vasa stad angående fordonsgas för bussar

Hyötykäyttöasemien asiakaskortin kehittäminen yhteistyössä UpCode Ltd:n kanssa. Otettiin käyttöön 1. 1. 2014 Utveckling av kundkort för återvinningsstationerna i samarbete med UpCode Ltd. Togs i bruk 1. 1. 2014.

7


KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Henkilöstö Personal Stormossenilla oli vuonna 2016 keskimäärin 40 työntekijää, joista 81 % oli vakinaisessa työsuhteessa. Työntekijöistä 27,5 % oli naisia ja 72,5 % miehiä. Joka toinen vuosi tehdään henkilöstötutkimus pohjaksi kehitystyölle. Se on jaettu teemoittain työpaikan toimivuuteen ja ilmapiiriin, työyhteisön toimivuuteen, työergonomiaan ja työoloihin, toiminnan tehokkuuteen, kannustavuuteen ja palkitsemiseen, esimiestyöhön, työmotivaatioon, työkyvyn ylläpitämiseen ja elämäntilanteeseen. Seuraava henkilöstötutkimus tehdään syksyllä 2017. Stormossenin tavoitteena on turvallinen ja uudistuva työpaikka, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilökunta. Työympäristön turvallisuus ja viihtyisyys ovat terveys-, turvallisuus- ja ympäristöpäämääriämme. Vaasan Mehiläinen Oy hoitaa yhtiön työterveyspalvelut. Tavoitteena on vähentää työperäisiä terveys- ja turvallisuusriskejä, sairauspoissaolojen hallinta, pysyvän työkyvyttömyyden ehkäiseminen, työterveyden ja tuottavuuden edistäminen sekä myönteisen työnantajakuvan ylläpitäminen. Stormossen rohkaisee henkilöstöä ylläpitämään työkykyään tarjoamalla henkilöstön käyttöön kunto- ja kulttuuriseteleitä, aktiivisella TYHY-toiminnalla ja vapaa-ajan toiminnalla. BRAVO -hanke (Må Bra – Voi Hyvin) jatkui vuosina 2015 – 2016. Se aloitettiin kartoittamalla osallistujien terveydentila. Toimintaan kuului ryhmäliikuntaa, henkilökohtaisia harjoitusohjelmia ja personal trainerin palvelut halukkaille. Hankkeen lopuksi toistettiin osallistujien terveydentilan arviointi. Henkilökunnalle järjestettiin syksyllä TYHY-päivä Furiirin Puustellissa Oravaisissa. Vapaaajan toimikunta järjesti mm. grillijuhlan keväällä sekä pikkujoulut. Sisäisen viestinnän kanaviin lisättiin yksi uusi, sähköpostiviesti Aktuellt – Ajankohtaista. Muita sisäisen viestinnän kanavia ovat yhtiön intranet, kuukausittain ilmestyvä sisäinen tiedote, kuukausittain pidettävä henkilöstöinfo Kysy Leifiltä sekä osastopalaverit. Yhtiön intranet uusitaan vuonna 2017. Henkilöstö osallistui mm. seuraaviin koulutuksiin: hallinnon koulutuksia, CAP-koulutuksia, tulityökursseja, asiakaspalvelukoulutus sekä työkyvyn ylläpito ja varhainen tuki. Henkilöstö osallistui myös erilaisiin kansallisiin seminaareihin ja koulutuspäiville. •

Stormossen hade år 2016 i medeltal 40 anställda, av vilka 81 % fast anställda. Av de anställda var 27,5 % kvinnor och 72,5 % män. Vartannat år genomförs en personalundersökning som underlag för utveckling av arbetsplatsens funktionalitet, atmosfär, arbetsförhållanden, verksamhetens effektivitet, uppmuntran och belöning, förmansarbetet, arbetsmotivation, upprätthållande av arbetsförmåga och livssituation. Följande personalundersökning genomförs hösten 2017. Stormossens målsättning är att vara en säker, trivsam och innovativ arbetsplats med kunnig och kundorienterad personal. Det övergripande målet för hälsa, säkerhet och miljö är en säker och trivsam arbetsmiljö. Arbetshälsovårdstjänster köps av Mehiläinen Oy i Vasa. Målsättningen är att minska arbetsrelaterade hälso- och säkerhetsrisker, hantering av sjukfrånvaro, förebyggande av varaktig arbetsoförmåga, främjande av arbetshälsa och produktivitet samt upprätthållande av en positiv arbetsgivarbild. Stormossen uppmuntrar personalen att upprätthålla sin arbetsförmåga genom konditions- och kultursedlar, aktiv TYHY -verksamhet och fritidsverksamhet. Projektet BRAVO (Må Bra – Voi Hyvin) pågick åren 2015 - 2016 och startade med bedömning av deltagarnas hälsotillstånd. I verksamheten ingick gruppträning, individuella träningsprogram och personlig tränare till dem som önskade det. Kampanjen avslutades med en upprepning av analys och bedömning av deltagarnas hälsotillstånd. En TYHY -dag för hela personalen ordnades på hösten till Furirbostället i Oravais. Fritidskommittén ordnade bl.a. en grillfest på våren och en julfest. Den interna kommunikationen utökades med en ny kanal, e-postbulletinen Aktuellt – Ajankohtaista. Övriga kanaler för intern information är företagets intranet, den månatliga personalbulletinen, det månatliga personalmötet Fråga Leif och avdelningsmöten. År 2017 skall företagets intranet förnyas. Personalen deltog bl.a. i följande skolningar: administrativa skolningar, CAP-skolningar, skolning i heta arbeten, kundbetjäning samt i upprätthållande av arbetsförmåga och tidigt stöd samt olika nationella seminarier och skolningar. •

HENKILÖSTÖTUNNUSLUKUJA / PERSONALNYCKELTAL 2016

2015

2014

Henkilöstön määrä 31. 12. / Personalmängd 31. 12.

40

40

42

Henkilötyövuodet yhteensä / Manår totalt

39,7

41,2

43,9

19

12

18

Henkilöstön keskim. vaihtuvuus / Personalomsättning i medeltal

0,03

0,08

0,04

Työtapaturmat (kpl)/ Antal arbetsolyckor (st.)

Työsuhteen keskim. pituus (v) / Arbetsförhållandets längd i medeltal (år)

14,8

13,8

13,4

Henkilöstön keski-ikä (v) / Personalens medelålder (år)

48,3

47,3

Naisten osuus (%) / Andel kvinnor (%)

27,5

Miesten osuus (%) / Andel män (%)

72,5

Määräaikaisten osuus (%) / Visstidsanställdas andel (%)

8

2016

2015

2014

Koulutuspäivien määrä (pv/htv) / Antal skolningsdagar (dgr/manår)

5,1

3,0

5,0

Koulutuksen kulut (€/htv) / Skolningsutgifter (€/manår)

478

478

1 004

Virkistys- ja harrastustoiminta (€/htv) / Rekreationsverksamhet (€/manår)

585

475

574

0

1

2

Tapaturmapoissaolot (pv/htv) / Frånvaro pga arbetsolyckor (dgr/manår)

0,2

0,2

0,1

49

Sairauspoissaolot (pv/htv) / Sjukfrånvaro (dgr/manår)

3,9

15,4*

5,0

27,5

26

Työterveyshuolto (€/htv) / Arbetshälsovård (€/manår)

752

1 004

744

72,5

74

Työsuojelu (€/htv) / Arbetarskydd (€/manår)

553

312

266

*Poikkeaa aikaisemmista vuosista pitkäaikaissairauksien vuoksi. *Avvikelsen från tidigare år beror på långtidssjukskrivningar


KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA / ARBETARSKYDDSKOMMISSION Johanna Penttinen-Källroos

Työsuojelupäällikkö Arbetarskyddschef

Bjarne Krus

Työsuojeluvaltuutettu, työntekijät Arbetarskyddsfullmäktige för arbetarna

Johan Saarela

Työsuojeluvaltuutettu, toimihenkilöt Arbetarskyddsfullmäktige för tjänstemännen

Heikki Knookala

Työnantajan edustaja Arbetsgivarens representant

Pekka Myllyniemi

Työntekijöiden varavaltuutettu Vicefullmäktige för arbetarna

9


KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Vuorovaikutus ja viestintä Stormossenin viestinnän keskeinen viesti asiakkaille on, että haluamme enemmän hyvin ja oikeaan astiaan lajiteltua biojätettä, kompostimultamme on kiinnostava tuote ja tarjoamme hyvää asiakaspalvelua. Biojätteestä tuotamme liikennepolttoaineeksi jalostettavaa biokaasua ja kompostimullaksi jalostettavaa mädätysjäämää. Liikennekaasulle ja kompostimullalle on luotu omat tuotemerkit. Seuraamme aikaamme ja olemme vastuullinen edelläkävijä, energinen ja elämää helpottava ympäristöpalveluyritys. Stormossen tarjoaa hyvää asiakaspalvelua ja tutkii joka toinen vuosi, miten asiakkaat kokevat meidät ja mitä palveluita he toivovat. Viestintätoimintaa Tavoitteenamme on motivoida ihmisiä lajittelemaan biojätettä ja vuonna 2016 hankittiin 20 000 biojätteen lajitteluastiaa. Jäteastioita, tietoa biojätteen lajittelusta ja biojätepusseja jaettiin tapahtumissa ja hyötykäyttöasemilla. Vuonna 2016 jaettiin noin 5 000 biojäteastiaa. Vuoden aikana tuotettiin mm. seuraavat painotuotteet: vuosikertomus 2015, kodin jäteopas, asiakaslehti ja kalenteri 2017. Kaksi viimeksi mainittua jaettiin kaikkiin toimialueen kotitalouksiin sekä niille vapaa-ajan asunnoille, joiden haltijat asuvat toiminta-alueemme ulkopuolella. Kotisivut, Facebook ja Instagram ovat Stormossenin tämän hetken sosiaalisen median kanavia. Läsnäolo Facebookissa ja Instagramissa hoidetaan yhteistyössä mainostoimiston tarjoaman ns. community manager -palvelun kanssa. Digitaalisia palveluita lisättiin kehittämällä kaksi mobiilisovellusta älypuhelimille. Toinen sovelluksista otettiin käyttöön keväällä 2017. Se sisältää hyötykäyttöasemien asiakaskortin, lajitteluoppaan, kartan vastaanottopisteillä ja ajankohtaista tietoa jätehuollosta. Toinen sovellus sisältää sähköisen siirtoasiakirjan ja se otetaan käyttöön vuonna 2017. Liikennepolttoaineen markkinointi aloitettiin. Biokaasun markkinoinnille luotiin tuotemerkki Gastor. Tankkausasemaa ja liikenne-

kaasua on markkinoitu mm. asiakaslehdessä, tapahtumissa ja median kautta. Neuvontatoiminta Vuonna 2016 neuvontatoiminnan kautta tavoitimme yli 10 000 ihmistä, mikä on ennätyksellinen määrä. Asiakasneuvontaa tarjotaan toiminta-alueen asukkaille yhteiskunnassa ja jätekeskuksella järjestettävissä neuvontatilaisuuksissa. Neljän muun pohjalaisen jäteyhtiön kanssa aloitettiin vuonna 2015 neuvontayhteistyö synergioiden saamiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi. Euroopan jätteen vähentämisen viikolla marraskuussa alueemme yläkouluille järjestettiin Tähteitä nolla! -kampanja, jonka tarkoituksena oli vähentää lautasille jäävää ruokajätettä. Alueemme yhdestätoista yläkoulusta seitsemän osallistui kampanjaan. Kampanjan voitti Mustasaaren keskuskoulun Pilotti yläkoulu. Viikon aikana he tuottivat 0,7g/ruokajätettä/päivä/oppilas. Kierrätyssankarit -kampanja järjestettiin alueemme alakouluille. Kampanjaan ilmoittautui 32 luokkaa ja yhteensä 230 oppilasta. Kampanja sisälsi yhdeksän toiminnallista tehtävää jätehuoltoon liittyen. Voittajaksi arvonnassa tuli Isolahden koulun 5 A luokka, joka voitti 100 € lahjakortin. Kaikille osallistuneille luokkien oppilaille jaettiin tuubihuivit. Tapahtumat Perinteiset avoimet ovet järjestettiin jätekeskuksella toukokuussa. Se toimii kesän toiminnan ja tapahtumien lähtölaukauksena. Loppukesästä järjestettiin kahvitarjoilut ja neuvontaa jokaisella hyötykäyttöasemalla. Stormossen oli mukana järjestämässä Vaasa Gas Exchange -seminaarin Energy Weekin yhteydessä maaliskuussa. Osallistuimme Pohjanmaan Suurmessuihin huhtikuussa teemalla biojätteen lajittelu ja kompostimultaa myytävänä. •

VIESTINNÄN AVAINLUKUJA / INFORMATIONENS NYCKELTAL:

NEUVONTA / RÅDGIVNING

JULKAISUT / PUBLIKATIONER

10

Stormossenilla / på Stormossen:

60 ryhmää, 1 248 kävijää 60 grupper, 1 248 besökare

kentällä / på fältet:

62 neuvontakäyntiä, 5 neuvontakäyntiä yrityksiin, 2 174 henkilöä 62 rådgivningsbesök, 5 rådgivningsbesök till företag, 2 174 personer

Tähteitä nolla! / Inget spill!

7 yläkoulua 7 högstadieskolor

Kierrätyssankarit / Superåtervinnarna

32 alakoululuokkaa, 230 oppilasta 32 lågstadieklasser, 230 elever

Yrityskylä / Företagsbyn:

54 kuudesluokkalaista työskenteli Yrityskylän Stormossenilla, yhteensä 2 350 oppilasta 54 sjätteklassister jobbade för Företagsbyns Stormossen, totalt 2 350 elever

Asiakaslehti / Kundtidning:

1 kpl, postitus omistajakuntien talouksiin (n. 57 000 kpl) 1 nr. postades till alla hushåll i ägarkommunerna (ca. 57 000 st.)

Asiakaslehti / Kundtidning:

postitus alueemme ulkopuolella asuvalle vapaa-ajan asutukselle (n. 2 000 kpl) postades till fritidsboende med fast bostad utanför verksamhetsområdet (ca. 2 000 st.)


KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Växelverkan och kommunikation Stormossens centrala budskap i kommunikationen med kunderna är att vi vill ha mera bioavfall som är rätt sorterat och i rätt sopkärl, vår kompostjord är en attraktiv produkt och vi erbjuder en god kundservice. Av bioavfall producerar vi biogas som uppgraderas till fordonsbränsle och rötrest som förädlas till kompostjord. Egna varumärken har skapats för marknadsföring av fordonsgasen och kompostjorden. Vi följer med i tiden och är ett energiskt miljöserviceföretag och en ansvarsfull föregångare som gör livet lättare. Stormossen erbjuder en god kundservice och undersöker vartannat år hur kunderna upplever oss och vilken service de önskar. Informationsverksamhet Målsättningen är att motivera invånarna till ökad sortering av bioavfall och år 2016 skaffades 20 000 sorteringskärl för bioavfall. De delades ut tillsammans med information och bioavfallspåsar till hushåll i samband med evenemang och vid återvinningsstationerna. År 2016 utdelades ca 5 000 bioavfallskärl. Trycksaker som har producerats är bl.a. årsberättelse 2015, hemmets avfallsguide, kundtidning och årskalender 2017. De två sistnämnda postades till alla hushåll inom verksamhetsområdet och till fritidsboende med fast bostad utanför verksamhetsområdet. Stormossen är närvarande i sociala medier genom hemsidan, Facebook och Instagram. Närvaron i Facebook och Instagram sköts i samarbete med en sk. community managers -tjänst som erbjuds av reklambyrå. Digitala tjänsterna utökades genom att utveckla två mobilapplikationer för smarttelefoner. En av applikationerna lanserades våren 2017. Den innehåller återvinningsstationernas kundkort, sorteringsguide, karta över mottagningspunkter och aktuell information om avfallshanteringen. Den andra applikationen innehåller elektroniska transportdokument och lanseras år 2017. Marknadsföringen startade för fordonsbränslet. Varumärket Gastor har skapats för marknadsföring av fordonsgasen. Tankningsstatio-

JULKAISUT / PUBLIKATIONER

TAPAHTUMAT / EVENEMANG

nen och fordonsgasen har marknadsförts bl.a. genom kundtidningen, evenemang och media. Rådgivningsverksamhet År 2016 nådde rådgivningsverksamheten drygt 10 000 personer, vilket är rekordmånga. Kundrådgivning till invånarna erbjuds vid rådgivningstillfällen ute i samhället, vid avfallscentralen och på olika evenemang. Rådgivningssamarbete med fyra andra österbottniska avfallsbolag startades år 2015 för att skapa synergier och öka effektiviteten. Kampanjen Inget spill! ordnades för verksamhetsområdets högstadieskolor under Europa minskar avfallet-veckan i november. Syftet med kampanjen är att minska mängden matrester som blir kvar på tallrikarna. Av de totalt elva skolorna deltog sju skolor. Vinnare blev Mustasaaren keskuskoulu, Pilotti yläkoulu. Under en veckas tid producerade de 7g/matrester/dag/elev. Kampanjen Superåtervinnarna ordnades för verksamhetsområdets lågstadieskolor. I kampanjen deltog 32 klasser och 230 elever som fick ta del av aktiviteter och uppgifter med anknytning till avfallshantering. Vinnare blev klass 5A i Isolahden koulu, som vann ett 100 €:s presentkort. Samtliga deltagare fick en liten gåva. Evenemang Traditionellt ordnades öppet hus vid avfallscentralen i maj. Det utgör startskottet för sommarens aktiviteter och kampanjer. Under sensommaren ordnades kaffebjudningar med rådgivning vid alla återvinningsstationer. Stormossen var en av arrangörerna för seminariet Vaasa Gas Exchange som ordnades under Energy Week i mars. Vi deltog i Österbottens stormässa i april med temat sortering av bioavfall och kompostjord till salu. •

Vuosikalenteri 2017 / Årskalender 2017:

postitus omistajakuntien talouksiin (n. 57 000 kpl) / postades till alla hushåll i ägarkommunerna (ca. 57 000 st.)

Vuosikalenteri 2017 / Årskalender 2017:

postitus alueemme ulkopuolella asuvalle vapaa-ajan asutukselle (n. 2 000 kpl) postades till fritidsboende med fast bostad utanför verksamhetsområdet (ca. 2 000 st.)

Sähköinen tiedote / e-bulletin:

2 kpl, postitus n. 300 omistajakuntien luottamus- ja virkamiehille 2 nr. postades till ca 300 förtroendevalda och tjänstemän i ägarkommunerna

Avoimet ovet / Öppet hus:

n. 700 kävijää

Hyötykäyttöasemilla / Återvinningsstationerna:

kahvitarjoilua ja neuvontaa, n. 880 kävijää

Energiapäivä, Vaasan Yliopisto / Energidagen, Vaasan Yliopisto: Vaasa Gas Exchange

SOSIAALINEN MEDIA / SOCIALA MEDIER

www.stormossen.fi

80 160 kävijää

Facebook

1 587 tykkääjää

Instagram

306 seuraajaa

11


KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Tutkimus ja kehitys Forskning och utveckling Jäteanalyysi Jäteanalyysi tehtiin nyt kuudettatoista kertaa. Jäteanalyysin tavoitteena on muodostaa kuva siitä, miten biojätteen ja poltettavan jätteen lajittelu Stormossenin toiminta-alueen kotitalouksissa toimii. Tämän vuoden tulos perustuu 132 näytteenottoon. Jäteanalyysin suoritti ympäristöinsinööri Emelia Holm. Stormossenin omistajakuntien yhteiset tulokset on koottu alla olevaan taulukkoon:

Plockanalys Plockanalyserna gjordes för sextonde gången. Målsättningen med plockanalysen är att få en bild över hur väl sorteringen av bioavfall och brännbart avfall i hushållen fungerar inom Stormossens verksamhetsområde. Årets resultat baserar sig på 132 provtagningar. Plockanalysen utfördes av miljöingenjör Emelia Holm. De gemensamma resultaten för Stormossens ägarkommuner kan ses i tabellen nedan:

2016

OIKEIN LAJITELTU / RÄTT SORTERAT, %

88 %

2015

Biojäte, kerros- ja rivitalot / Bioavfall, flerfamiljshus

79 % Biojäte, kerros- ja rivitalot / Bioavfall, flerfamiljshus

77 % Poltettava jäte, kerros- ja rivitalot / Brännbart avfall, flerfamiljshus

72 % Poltettava jäte, kerros- ja rivitalot / Brännbart avfall, flerfamiljshus

89 % Kaupan pakattu biojäte / Förpackat bioavfall från handeln

80 % Kaupan pakattu biojäte / Förpackat bioavfall från handeln

92 % Poltettava jäte, omakotitalot / Brännbart avfall, egnahemshus

90 % Poltettava jäte, omakotitalot / Brännbart avfall, egnahemshus

Asiakaskysely Innolink Research Oy teki syksyllä 2016 Stormossenin omistajakuntien asukkaille suunnatun asiakaskyselyn. Tutkimuslomakkeita lähetettiin kotitalouksiin yhteensä 4 000 kpl ja 150 puhelinhaastattelua tehtiin alle 50 -vuotiaille. Tutkimustulokset pohjautuvat 1 248 asukkaan vastauksiin. Stormossenin toiminta sai asukkailta yleisarvosanan 8,5. Tulokset osoittavat muun muassa, että 87 % pitää lajittelua hyödyllisenä.

Kundundersökning Innolink Research Oy utförde hösten 2016 en kundundersökning bland Stormossens invånare i ägarkommunerna. Sammanlagt postades en enkät till 4 000 hushåll och telefonintervjuades 150 personer under 50 år. Undersökningens resultat baserar sig på svaren av 1 248 invånare. Stormossens verksamhet fick helhetsbetyget 8,5 av invånarna. Bland annat visar resultaten att 87 % av respondenterna upplever det som meningsfullt att sortera.

Huolto-ohjelman päivitys Linnéa Willfors ammattikorkeakoulu Novialta Vaasassa, kone- ja tuotantotekniikan yksiköstä, on tehnyt insinöörityönsä Stormossenin MBT-laitoksella. Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia laitoksen nykyisen huolto-ohjelman päivitys. Päivityksen avulla haluttiin lisätä ennaltaehkäisevän huollon määrää sekä vähentää huoltoseisokkien määrää ja lyhentää laitoksen seisonta-aikaa.

Uppdatering av underhållsprogram Linnéa Willfors vid yrkeshögskolan Novia i Vasa, enheten för maskin- och produktionsteknik, har skrivit examensarbete för ingenjörsexamen (YH) på Stormossens MBT-anläggning. Syftet med examensarbetet är att göra en uppdatering av det befintliga underhållsprogrammet vid anläggningen. Genom uppdateringen ville man öka andelen förebyggande underhåll samt minska antalet driftsstopp och förkorta anläggningens stilleståndstider.

ARVI Valtakunnallinen ARVI -tutkimusohjelma (Material Value Chains) jatkui. Sen tavoitteena on luoda konsepteja materiaalivirtojen hallintaan ja niiden arvopotentiaalin talteenottoon. Stormossenin osalta ARVI-hanketta laajennettiin sähköisen siirtokirjan kehittämiseen. Sähköisen siirtokirjan tavoitteena on helpottaa sekä jätteentuottajia että -kuljettajia täyttämään lain vaatimukset mm. liittyen velvollisuuteen antaa jätteistä tarvittavat tiedot sekä dokumenttien arkistointiin. Järjestelmä toimii myös jätteenkuljettajien tilausjärjestelmänä.

12

ARVI Under året fortsatte det landsomfattande ARVI-projektet (Material Value Chains), vars målsättning är att uppnå kontroll över materialströmmarna och tillvaratagande av värdepotentialen i materialströmmarna. För Stormossens del utökades ARVI-projektet att omfatta utvecklingen av ett elektroniskt transportdokument. Målsättningen med det elektroniska transportdokumentet är att underlätta för både avfallsproducenter och -transportörer att bl.a. uppfylla avfallslagens krav på lämnande av uppgifter om avfall och arkivering av dokument. Systemet fungerar också som beställningssystem för avfallstransporter.


KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

PProduct -hanke Stormossen osallistuu hankkeeseen PProduct - Jätevesilietefosforin potentiaali kasvintuotannossa ja vaikutukset ympäristöön ja elintarviketurvallisuuteen. Hanketta johtaa LUKE (Luonnonvarakeskus). Hankkeessa tutkitaan miten hyvin kasvit pystyvät hyödyntämään lietetuotteiden sisältämää fosforia sekä lietetuotteiden vaikutukset ympäristöön ja elintarviketurvallisuuteen.

PProduct -projektet Stormossen deltar i projektet PProduct - Jätevesilietefosforin potentiaali kasvintuotannossa ja vaikutukset ympäristöön ja elintarviketurvallisuuteen. Projektets dragare är LUKE (Luonnonvarakeskus). Projektet undersöker hur väl växterna kan använda fosfor från slamprodukter och hurudana effekter slamprodukterna har på miljön och på livsmedelssäkerheten.

BIL – Biokaasulla liikenteeseen Hankkeen tavoitteena on selvittää taloudellisia ja materiaalisia edellytyksiä biokaasun tuotannon laajentamiselle sekä pyrkiä lisäämään biokaasun käyttöä ja tuotantoa Pohjanmaalla, sekä edistää maaseudun uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä ja lisätä tietoisuutta biokaasun käytön mahdollisuuksista yksityisautoilussa, ammattiliikenteessä ja esim. maataloudessa. Hanketta toteuttaa Vaasan yliopisto ja tahoittavat myös Pohjanmaan liitto/Pirkanmaan liitto, Stormossen, Jeppo Biogas ja Vaasanseudun Kehitys Oy. •

BIL – Biogas i trafiken Projektets syfte är att utreda de ekonomiska och materiella förutsättningarna för att öka produktionen av biogas samt öka användningen och produktionen av biogas i Österbotten, samt främja användningen av förnybara naturresurser på landsbygden och öka kunskapen om möjligheterna att använda biogas i privatbilism, yrkestrafik och t.ex. i jordbruket. Projektet genomförs av Vasa Universitet och finansieras även av Österbottens förbund/Birkalands förbund, Stormossen, Jeppo Biogas och Vasaregionens Utveckling. •

13


KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Käsittely ja hyödyntäminen Vuonna 2016 Stormossen vastaanotti 173 530 tonnia erilaisia jätteitä, josta 50 % ohjattiin materiaalihyötykäyttöön ja 48 % energiahyötykäyttöön. Ainoastaan 1,6 % sijoitettiin kaatopaikalle. Hyötykäyttöaste yhdyskuntajätteelle oli siis 98,4 %. Omistajakuntien biojätteen ja pakatun biojätteen lisäksi käsiteltiin muiden jäteyhtiöiden ns. märkäjätettä ja biojätettä. Biokaasulaitos Biokaasulaitos käsittelee lietettä ja biojätettä mädätysprosessissa ja tuottaa biokaasua ja mädätysjäämää. Biokaasu jalostetaan liikennepolttoaineeksi ja mädätysjäämästä valmistetaan kompostimultaa myyntiin. Vuoden aikana biokaasulaitos käsitteli 8 361 t biojätettä, 11 791 t jätevedenpuhdistamon lietettä, 14 864 t sakokaivojen lietettä ja 1 403 t rasvoja. Omistajakuntien biojätteen ja lietteen lisäksi käsiteltiin Ekorosk Oy:n märkäjätettä sekä Millespakka Oy:n ja Vestia Oy:n biojätettä. Mekaanisella käsittelylaitoksella otettiin käyttöön kaukolämpö biojätteen esilämmittämiseksi. Biojäte murskataan ja siihen lisätään kuumaa vettä käsittelyn helpottamiseksi ja lämpötilan kohottamiseksi mädätysprosessia varten. Vastaanottotasku ja syöttölinja uusittiin. Koko vastaanotto- ja syöttöjärjestelmä uusittiin ja näille tehtiin uusi turva- ja ohjausautomaatio. Biologiselle käsittelylaitokselle hankittiin kolmas linko prosessivesipuhdistamon vesien käsittelyyn ja yksi uusi linko mädätysjäämän kuivaamiseksi vanhan lingon tilalle. Toiseen linkoon tehtiin iso huoltokorjaus eli kuivaukseen panostettiin tänä vuonna paljon. Biokaasuvarasto toimii välivarastona bioreaktorissa tuotetulle biokaasulle ja sen tilavuus on 1 040 m³. Biokaasua on käytetty pääasiassa laitoksen omaan energiantarpeeseen ja toimitettu lähialueen liikekiinteistöiden lämmittämiseen. Liikennekaasun jalostuslaitos ja tankkausasema rakennettiin vuonna 2016. Koivulahden jäteaseman luona sijaitseva tankkausasema otettiin käyttöön helmikuussa 2017 ja jalostuslaitos oli valmis toukokuussa 2017. Mädätysjäämä laitokselta sekoitetaan risuhakkeeseen ja jälkikompostoidaan maanparannuskompostiksi. Evira on antanut laitokselle laitoshyväksynnän ja hyväksynyt lannoitevalmisteiden valmistuksen vuonna 2008 sekä toiminnan omavalvontasuunnitelman. Kompostimullan valmistuksessa maanparannuskompostiin sekoitetaan turvetta, hiekkaa ja kalkkia. Vuonna 2016 kompostimullan myynti hoidettiin omasta toimesta. Loppuvuodesta 2014 sisään tuleva vesi lämmitetään kaukolämmöllä. Lämmityksen ansiosta jätevedenpuhdistamo pystyy talvisin puhdistamaan enemmän jätevettä. Keväällä 2016 suoritettiin ilmastusaltaan huolto, jonka aikana prosessivedenpuhdistamon ilmastusallas tyhjättiin, pestiin ja ilmastuskalvot vaihdettiin. Syksyllä tyhjennettiin ja pestiin puhdistamon esiselkeytys- ja jälkiselkeytysallas ja asennettiin uudet pumput vanhojen järjestelmien tilalle. Biokaasun jalostuslaitos ja ajoneuvokaasun tankkausasema Helmikuussa 2017 avattiin julkinen liikennekaasun tankkausasema sekä linja-autojen hidastankkausasema jätekeskuksen kupeeseen. Tankkausaseman on rakentanut Nordic Gas Solutions Ab. Toukokuussa 2017 valmistui biokaasun jalostuslaitos. Sen rakensi Ammongas AS. Vaasan kaupunki on hankkinut kaksitoista biokaasulla kulkevaa linja-autoa paikallisliikenteeseen, jotka käyttävät Stormossenin biokaasua. Linja-autot otettiin käyttöön alkuvuodesta 2017 ja ne tankataan öisin hidastankkausasemalla.

14

Westenergy Westenergy Oy Ab omistaa ja ylläpitää modernia jätteenpolttolaitosta, jossa syntypaikkalajitellun, polttokelpoisen jätteen sisältämä energia muutetaan sähköksi ja kaukolämmöksi. Laitos sijaitsee Mustasaaressa ja on ollut toiminnassa vuodesta 2012 alkaen. Westenergyn omistavat kunnalliset jätehuoltoyhtiöt Botniarosk Oy Ab, Lakeuden Etappi Oy, Millespakka Oy, Stormossen Ab Oy ja Vestia Oy, jotka toimittavat poltettavan jätteen Westenergyn laitokseen. Vuonna 2016 Westenergyn laitoksessa hyödynnettiin 163 000 tonnia jätettä. Jätteenpolttolaitoksessa tuotettu höyryenergia myydään yhteistyökumppanille Vaasan Sähkölle. Yli kolmasosa Vaasan alueen kokonaiskaukolämpötarpeesta tuotetaan Westenergyn laitoksessa, ja kesällä kaikki tarvittava kaukolämpö tuotetaan jäte-energialla. Lisäksi laitoksessa tuotetaan sähköä vuosittain noin 7 000 kotitalouden tarpeisiin. Vuonna 2016 sähköä tuotettiin 78 GWh ja kaukolämpöä 259 GWh. Vuonna 2016 laitoksessa toteutettiin mittava huoltoseisokki, jonka aikana tulipesän tiilimuuraus korvattiin Inconel-pinnoitteella ja kattilan ilmanohjausta parannettiin. Muutosten ansiosta laitos toimii tehokkaammin, savukaasut ovat aiempaa puhtaampia ja kemikaalien kulutus on vähentynyt. Ympäristövaikutusten arviointi suoritettiin loppuun vuoden 2016 aikana. Arvioinnin taustalla on Westenergyn pyrkimys päivittää ympäristölupa poltettavan jätemäärän osalta sekä halukkuus investoida savukaasujen lisäpesuriin. Pesuri mahdollistaisi savukaasujen entistä tehokkaamman puhdistuksen sekä lämmön talteenoton tehostamisen. Ympäristölupahakemus jätettiin vuoden lopulla. Kaatopaikat Kaatopaikka otettiin käyttöön vuonna 2004. Sen pohjarakenne on tiivis ja kertynyt suotovesi johdetaan puhdistettavaksi suotovedenpuhdistamoon. Aluevaraus on tehty yhteensä 11 hehtaarille, josta kuusi hehtaaria on tänä päivänä käytössä. Vuonna 2011 asennettiin kaasukaivot ja soihtu. Kaatopaikasta on osa otettu käyttöön Westenergylle toimitettavan poltettavan jätteen välivarastointia varten. Välivaraston tyhjentäminen käynnistyi heinäkuussa 2012 ja se jatkuu edelleen. Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista, joka astui voimaan vuoden 2016 alussa, rajoittaa vielä loppusijoitettavan jätteen määrää. Vuonna 2016 orgaanista jätettä ei ole sijoitettu kaatopaikalle, vain 3 411 tonnia lievästi saastunutta maata. Vuoden 2004 lopussa suljettiin Stormossenin vanha kaatopaikka, jonka Mustasaari oli ottanut käyttöön jo vuonna 1973. Kaatopaikan loppumainemointi tehtiin kesällä 2016. Loppupeitto tehtäneen vuonna 2018. Puhdistamossa käsitellään vanhan ja uuden kaatopaikan sekä pilaantuneen maan käsittelyalueen suotovedet. Suotovedenpuhdistamolle tuleva likainen jätevesi lämmitetään kaukolämmöllä, jonka avulla ammoniumtypenpoisto toimii hyvin ympärivuotisesti. Alkuvuodesta 2016 testasimme optimaalista veden lämmitystä tulevaan jäteveteen, jolla haettiin sopivaa lämpötilaa mihin jätevesi lämmitetään. Syksyllä puhdistamon hiekkasuodatusaltaan salaojaputket, murske ja suodatushiekka vaihdettiin. •


KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Behandling och återvinning Stormossens tog år 2016 emot totalt 173 530 ton olika typer av avfall, av vilket 50 % gick till materialåtervinning och 48 % till energiåtervinning. Endast 1,6 % deponerades. Återvinningsgraden var således 98,4 %. Förutom avfall och slam från det egna verksamhetsområdet fungerar avfallscentralen som mottagningsplats för s.k. vått avfall och bioavfall från andra avfallsbolag. Biogasanläggningen Biogasanläggningen behandlar slam och bioavfall i en rötningsprocess och producerar biogas och rötrest. Biogasen förädlas till fordonsgas och av rötresten produceras kompostjord till försäljning. Under året behandlade biogasanläggningen 8 361 ton bioavfall, 11 791 ton reningsverksslam, 14 864 ton slam från slambrunnar och 1 403 ton fetter. Förutom slam och bioavfall från ägarkommunerna behandlades vått avfall från Ekorosk Oy och bioavfall från Millespakka Oy och Vestia Oy. På mekaniska anläggningen togs fjärrvärme i bruk för förvärmning av bioavfall. Bioavfallet krossas och varmt vatten tillsätts för att underlätta behandlingen och höja temperaturen i rötningsprocessen. Mottagningssilon och inmatningslinjen förnyades. Hela mottagnings- och inmatningssystemet förnyades och ny säkerhets- och styrningsautomation installerades. Till biologiska anläggningen skaffades en tredje centrifug för behandling av vatten från processvattenreningsverket och en ny ersättande centrifug för torkning av rötrest. För den andra centrifugen gjordes en omfattande servicereparation. Man satsade således mycket på torkningen det aktuella året. Biogas som produceras i anläggningen lagras i ett gaslager som rymmer 1 040 m³ gas. Biogasen har hittills i huvudsak använts för anläggningens eget energibehov och för uppvärmning i närområdets affärsfastigheter. En uppgraderingsanläggning för fordonsgas och en tankningsstation byggdes år 2016. Tankningsstationen invid avfallscentralen i Kvevlax stod klar i februari år 2017. Uppgraderingsanläggningen blev klar i maj 2017. Rötrest från anläggningen blandas med riskross och efterkomposteras till jordförbättringskompost. Livsmedelssäkerhetsverket Evira godkände år 2008 anläggningen och produktionen av gödselfabrikat. Verksamheten bedrivs enligt en egenkontrollplan som godkänts av Evira. Jordförbättringskompost blandas med torv, sand och kalk till kompostjord. År 2016 såldes sammanlagt ca 8 860 ton kompostjord för gräsmatta och för trädgård. Från år 2016 har försäljningen skett i egen regi. Sedan slutet av år 2014 värms inkommande vatten i processreningsverket upp med fjärrvärme. Tack vare uppvärmningen klarar reningsverket av att rena mer avloppsvatten vintertid. Våren 2016 utfördes service av luftningsbassängen och samtidigt tömdes och tvättades processvattenreningsverkets luftningsbassäng och luftningsfiltren byttes. På hösten tömdes och tvättades reningsverkets förklarnings- och efterklarningsbassänger och nya pumpar installerades som ersatte de gamla systemen. Uppgraderingsanläggning och tankningsstation för fordonsbränsle I februari 2017 öppnades en publik tankningsstation för fordonsgas och en långsamtankningsstation för tankning av fordonsgas i bussar invid avfallscentralen. Tankningsstationen är byggd av Nordic Gas Solutions Ab. I maj 2017 färdigställs uppgraderingsanläggningen för

uppgradering av biogas till fordonsgas. Den är byggd av Ammongas AS. Vasa stad har skaffat tolv biogasbussar för lokaltrafik. Bussarna använder fordonsgas från Stormossen. Bussarna togs i bruk i början av år 2017 och tankas nattetid vid långsamtankningsstationen. Westenergy Westenergy Oy Ab äger och driver en modern avfallsförbränningsanläggning som använder källsorterat och brännbart avfall som bränsle, vars energi utvinns och omvandlas till elektricitet och fjärrvärme. AnläggningenfinnsiKorsholmochverksamhetenstartadeår2012.Westenergy ägs av de kommunala avfallshanteringsbolagen Botniarosk Oy Ab, Lakeuden Etappi Oy, Millespakka Oy, Stormossen Ab Oy och Vestia Oy. Bolagen levererar brännbart avfall till Westenergy. År 2016 återvanns 163 000 ton avfall vid anläggningen. Den ånga som produceras vid anläggningen säljs till samarbetspartnern Vasa Elektriska Ab. Över en tredjedel det totalt fjärrvärmebehovet i Vasa produceras på Westenergys anläggning och sommartid produceras hela fjärrvärmebehovet med energi från avfall. Därtill produceras i anläggningen elektricitet motsvarande 7 000 hushålls behov. År 2016 producerade 78 GWh elektricitet och 259 GWh fjärrvärme. Under servicestoppet år 2016 ersattes eldstadens tegelbeläggning med ytbehandlingsmaterialet Inconel och pannans lufttillförselsystem utvecklades. Tack vare dessa förändringar fungerar anläggningen mer effektivt, rökgasen är renare än tidigare och användningen av kemikalier har minskat. En miljökonsekvensbedömning slutfördes år 2016. Bakgrunden till detta är Westenergys önskan att uppdatera avfallsmängden i miljötillståndet och att investera i en rökgasskrubber, som skulle förbättra rökgasreningen ytterligare samt ge en mer effektiv värmeåtervinning. Miljötillståndsansökningen lämnades in i slutet på året. Deponierna Deponin togs i bruk år 2004. Den har tät botten och uppsamlingssystem av lakvatten som leds till lakvattenreningsverket för att renas. Utrymmesreservering har gjorts för totalt elva hektar av vilka sex hektar är i bruk i dagsläge. År 2011 installerades gasbrunnar och gasfackla. Ett område på deponin har tagits i bruk för mellanlagring av brännbart avfall som skall levereras till Westenergy. Tömningen av mellanlagret startade i juli 2012 och fortgår. Statsrådets förordning om avstjälpningsplatser, som trädde i kraft i början av år 2016, begränsar ytterligare mängden avfall som kan deponeras. Under år 2016 har inget organiskt avfall deponerats, endast 3 411 ton lindrigt oljeförorenade jordar. I slutet av år 2004 stängdes Stormossens gamla deponi som Korsholms kommun tagit i bruk redan år 1973. Slutformning av deponin gjordes sommaren 2016. Sluttäckningen planeras att verkställas år 2018. I reningsverket behandlas lakvatten från gamla och nya avstjälpningsplatsen samt från behandlingsområdet för förorenad jord. Smutsigt avloppsvatten som kommer till lakvattenreningsverket uppvärms med fjärrvärme och möjliggör att ammoniumkvävereningen fungerar bra året runt. I början av år 2016 testades optimal uppvärmning av inkommande avloppsvatten. Syftet var att uppnå den lämpligaste temperaturen för uppvärmningen. Under hösten rengjordes sandfiltreringens dräneringsrör, kross och filtreringssand utbyttes. •

15


KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Jätteen hyötykäyttö Återvinning av avfall HYÖTYKÄYTTÖ MATERIAALINA / MATERIALÅTERVINNING Kuuluu tuottajavastuun piiriin. Sanomalehti- ja pehmopaperin valmistus. Omfattas av producentansvaret. Tillverkning av tidningspapper och mjukpapper.

Paperi / Papper

Lasi / Glas

Lasipakkausten valmistus ja maanrakentaminen Tillverkning av glasförpackningar och jordbyggnad Metalliteollisuuden raaka-aineeksi. Råmaterial för metallindustrin.

Metalli / Metall

Pahvi / Papp

Kartonkihylsyjen valmistus. Tillverkning av kartonghylsor.

HYÖTYKÄYTTÖ ENERGIANA / ENERGIÅTERVINNING

Biojäte / Bioavfall

Prosessissa käsitellään biojätettä ja siitä tuotetaan biokaasua ja mädätysjäämää. Biokaasu muunnetaan sähköksi, lämmöksi ja liikennepolttoaineeksi (v. 2017). Mädätysjäämästä valmistetaan kompostimultaa myyntiin. I processen behandlas bioavfall som blir biogas och rötrest. Biogasen omvandlas till el, värme och fordonsgas (år 2017). Rötresten förädlas till kompostjord som säljs.

Poltettava jäte / Brännbart avfall

Puujäte / Träavfall

Toimitetaan Westenergyn jätteenpolttolaitokseen. Laitos polttaa jätettä ja tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Levereras till Westenergys avfallsförbränningsanläggning som bränner avfall och utvinner energi och fjärrvärme.

Haketetaan ja käytetään polttoaineena jätteenpolttoluvan omaavassa voimalassa. Flisas och används som bränsle vid kraftverk med avfallsförbränningstillstånd.

MUU HYÖTYKÄYTTÖ / ANNAN ÅTERVINNING Puutarhajäte / Trädgårdsavfall

Murskataan ja käytetään mädätysjäämän kompostoinnin tukiaineena. Krossas och används som stödmaterial vid kompostering av rötrest.

Risut ja oksat / Ris och kvistar

Murskataan ja käytetään mädätysjäämän kompostoinnin tukiaineena tai poltetaan voimalaitoksessa. Krossas och används som stödmaterial vid kompostering av rötrest eller bränns vid förbränningsanläggning.

Betoni ja tiili / Betong och tegel

Käytetään teiden maanrakennuksessa Stormossenin alueella. Används som grund vid vägbyggen inom Stormossens område.

Tekstiilit / Textilier

Yhteistyössä UFF:n kanssa kerätään käyttökelpoisia tekstiilejä ekopisteiden yhteydessä. I samarbete med UFF insamlas användbara textilier vid ekopunkterna.

Sähkö- ja elektroniikkaromu / El- och elektronikskrot

Kuuluu tuottajavastuun piiriin. Vaarallinen jäte (esim. kylmälaitteiden freoni) otetaan talteen, metallit ja muovit käytetään hyödyksi. Omfattas av producentansvaret. Farligt avfall (t.ex. kylapparaters freon) tas tillvara, metall och plast återvinns.

Vaarallinen jäte / Farlight avfall

Käsitellään turvallisesti ongelmajätelaitoksella. Behandlas vid problemavfallsanläggningen på ett tryggt sätt.

KAATOPAIKKASIJOITUS / DEPONERING Kaatopaikkajäte / Deponiavfallfall

Riskijäte / Riskavfall

Erikoisjäte / Specialavfall

16

Sijoitetaan kaatopaikalle. Deponeras på avstjälpningsplatsen.

Sijoitetaan kaatopaikan riskijätekuoppaan. Deponeras i avstjälpningsplatsens riskavfallsgrop. Sijoitetaan kaatopaikan riskijätekuoppaan. Deponeras i avstjälpningsplatsens riskavfallsgrop.


KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

STORMOSSENIN TOIMITUKSET WESTENERGYLLE / LEVERANSER TILL WESTENERGY FRÅN STORMOSSEN 2016

BIOKAASULAITOKSESSA VASTAANOTETUT JÄTTEET / AVFALL MOTTAGET TILL BIOGASANLÄGGNINGEN 2016

90 000 80 000 70 000

70 000

60 000

60 000

50 000

50 000

40 000

40 000

30 000

30 000

20 000

20 000

10 000

10 000 0

0 2013

2014

2015

2016

Poltetteva jäte / Brännbart avfall

Toimitukset varastosta / Leveranser ur lager

Muu jäte polttoon / Övrigt avfall till förbränning

Toimialueen ulkopuolelta / Leveranser utifrån

2013

2014

Biojäte / Bioavfall

2015

2016

Suotovedenpuhd. liete / Slam från lakvattenrening

Puhdistamo- ym. lietteet / Slam från reningsverk och övrigra

Sakokaivoliete / Septiskt slam

Rasvat / Fetter

Prosessivedenpuhd. liete / Slam från processvattenrening

HYÖTYKÄYTTÖASEMILLA JA EKOPISTEISSÄ VASTAANOTETUT JÄTTEET / AVFALL MOTTAGET VID ÅTERVINNINGSTATIONERNA OCH EKOPUKTERNA 2016

20 000 15 000 10 000 5 000 0 2012 2013 2014 2015 2016 Kaatopaikalle / Deponiavf.

SER / EE-skrot

Kaatop. jäte lajitteluun / Deponiavf. till sortering

Akut, paristot / Ackum., batterier

Kierrätyskelp. jäte / Återvinninbart avfall

Ekopisteet / Ekopunkterna

Vaaralliset jätteet (sis. Ekobiili) / Farligt avfall (inkl. Ekobilen)

17


KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Keräyspisteet, palvelut ja kuljetus Stormossenin toimialueella kiinteistön haltija järjestää jätteiden kuljetukset kiinteistöltä. Kuljetuksia hoitaa kymmenen jätteenkuljetusyhtiötä. Stormossenin omaan toimintaan kuuluvat vaarallisten jätteiden ja hyötykäyttöön kelpaavien jätteiden kuljetus ekopisteiltä, hyötykäyttöasemilta ja kampanjakeräyksistä sekä noutopalvelut suoraan asiakkailta. Stormossen myös vuokraa jätelavoja ja peräkärryjä jätteiden kuljettamiseen.

Meille asiakas on tärkeä ja kiinnitämme huomiota palveluidemme kehittämiselle. Stormossen ylläpitää kattavaa ja helposti saavutettavaa vaarallisen jätteen ja hyötykäyttöön kelpaavan jätteen vastaanottoverkostoa.

PALVELUTASON KUVAUS: KUVAUS

LUKUMÄÄRÄ

KERÄTYT MÄÄRÄT

EKOPISTEET

Kotitalouksien paperille, metallille, lasille ja paristoille 72 kpl (yhteensä 131, joista (kartonki, tekstiilit) 59 Rinki-ekopistettä)

AVAINASTIAT POLTETTAVALLE JÄTTEELLE

Lukolliset jäteastiat kesämökkien poltettavalle jätteelle

30 kpl

HYÖTYKÄYTTÖASEMAT

Miehitetyt asemat kotitalouksien ja yritysten lajitellulle jätteelle

13 kpl

17 118 tn (97,5 % hyötykäyttöön) 71 414 kävijää

PUUTARHAJÄTEASEMA

Miehitetty asema puutarhajätteelle

1 kpl

1 150 tn risuja 1 300 tn puutarhajätettä 6 758 kävijää

LIIKKUVA HYÖTYKÄYTTÖASEMA

Liikkuva lajiteltujen jätteiden keräys, liikennöi kerran vuodessa

1 kpl 13 pysäkkiä

8 tn

EKOBIILI-KAMPANJA

Vaarallisen jätteen, metalliromun, sähkö- ja elektroniikkaromun keräys

1 kpl 81 pysäkkiä

176 tn (25 tn vaarallista jätettä, 121 tn metalliromua, 31 tn sähkö- ja elektroniikkaromua)

SAARISTON ROMUNKERÄYS

Metalliromun, sähkö- ja elektroniikkaromun keräys saaristossa

1 kpl 18 pistettä

57 tn

NOUTOPALVELU

Kuljetuspalvelu kotitalouksien suurikokoisille jätteille

PERÄKÄRRYN VUOKRAUS

Vuokrauspalvelu jätteiden kuljettamiseksi hyötykäyttöasemalle

LAVOJEN VUOKRAUS

Vuokrauspalvelu jätteiden kuljettamiseksi jätekeskukseen 166 vuokrausta

166 vuokrausta

KOMPOSTIMULLAN MYYNTI

Kompostimullan myynti nurmioille ja puutarhaan

Myyty määrä: 8 860 tn

187 noutoa 1 kpl

310 vuokrausta

YHTEISTYÖKUMPPANIT: RINKI OY

Vuodesta 2016 RINKI Oy ylläpitää Rinki-ekopisteiden verkostoa pakkausjätteen keräykseen

JUPITERSÄÄTIÖN EKOCENTER

Ongelmajätteiden sekä sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto

UFF RY

Tekstiilien vastaanotto ekopisteillä

PAPERINKERÄYS OY

Keräyspaperin ja kartongin vastaanotto ekopisteillä

APTEEKIT

Kotitalouksien lääkejätteen vastaanotto

18

59 kpl Rinki-ekopisteitä

876 tn

285 tn

13 kpl

9 593 kg


KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

Insamlingspunkter, tjänster och transport Inom Stormossens verksamhetsområde ordnar fastighetsinnehavaren avfallstransporten från fastigheterna. Transporterna sköts av tio avfallstransportföretag. Till Stormossens verksamhet hör transport av farligt avfall och återvinnbart avfall från ekopunkter, återvinningsstationer och kampanjinsamlingar samt hämtningstjänst direkt från kunderna. Stormossen hyr även ut avfallsflak och släpkärror för avfallstransport.

För oss är kunden i fokus och vi utvecklar ständigt vårt serviceutbud. Stormossen upprätthåller ett vältäckande och lättillgängligt nätverk för mottagning av farligt avfall och återvinnbart avfall, tillhandahåller hämtningstjänst samt uthyrning av avfallsflak och släpkärra för transport av avfall.

BESKRIVNING AV SERVICENIVÅN: BESKRIVNING

ANTAL

INSAMLAD MÄNGD

EKOPUNKTER

Insamling av hushållens papper, metall, glas och batterier (kartong, textilier)

72 st. (totalt 131, av vilka 59 Rinki-ekopunkter)

NYCKELKÄRL FÖR BRÄNNBART

Låsbara kärl för insamling av brännbart avfall från fritidsboende

30 st.

ÅTERVINNINGSSTATIONER

Bemannade stationer för sorterat avfall från hushåll och företag

13 st.

TRÄDGÅRDSAVFALLSSTATION

Bemannad station för mottagning av trädgårdsavfall 1 st.

1 150 ton ris 1 300 ton trädgårdsavfall 6 758 besökare

MOBIL ÅTERVINNINGSSTATION

Mobil insamling av sorterat avfall, trafikerar en gång årligen

1 st. 13 hållplatser

8 ton

EKOBIL-KAMPANJEN

Insamling av farligt avfall, metallskrot, el- och elektronikskrot

1 st. 81 hållplatser

176 ton (25 ton farligt avfall, 121 ton metallskrot, 31 ton el- och elektronikskrot)

SKÄRGÅRDENS SKROTINSAMLING

Insamling av metallskrot, el- och elektronikskrot i skärgården

1 st. 18 punkter

57 ton

HÄMTNINGSTJÄNST

Transportservice för skrymmande avfall från hushåll

UTHYRNING AV SLÄPKÄRRA

Uthyrning för transport av avfall till återvinningsstationen

UTHYRNING AV FLAK

Uthyrning för transport av avfall till avfallscentralen

166 uthyrningar

FÖRSÄLJNING AV KOMPOSTJORD

Försäljning av kompostjord för gräsmattor och trädgårdar

Såld mängd: 8 860 ton

17 118 ton (97,5 % till återvinning) 71 414 besökare

187 hämtningar 1 st. 18 punkter

310 uthyrningar

SAMARBETSPARTNERS: RINKI OY

Från 2016 upprätthåller RINKI Oy ett nätverk med Rinkiekopunkter för insamling av förpackningar

JUPITERSTIFTELSENS EKOCENTER

Mottagning av farligt avfall, el- och elektronikskrot

UFF RF

Insamling av textilier vid ekopunkterna

PAPERINKERÄYS OY

Insamling av papper och kartong vid ekopunkterna

APOTEK

Mottagning av hushållens medicinavfall

59 st. Rinki-ekopunkter

876 ton

285 ton

13 st.

9 593 kg

19


YMPÄRISTÖVASTUU MILJÖANSVAR

Ympäristövastuu Miljöansvar

BIOKAASUN TUOTANTO / PRODUKTION AV BIOGAS (1 000 Nm³)

SÄHKÖN KULUTUS / ELFÖRBRUKNING (MWH)

2 500

40 %

2 000

30 %

1 500

10 %

3 500

100 %

3 000

90 % 80 %

2 500

70 %

2 000

60 % 1 500

1 000

-10 %

50 %

1 000

40 %

500

-50 % 2012

2013

2014

Muutos / Förändring (%)

20

30 %

-30 %

500

2015

2016

20 % 2012

2013

2014

2015

Sähkön omavaraisuusaste / Självförsörjandegrad av el (%)

2016


YMPÄRISTÖVASTUU MILJÖANSVAR

PUHDISTETTU SUOTOVESI (ULOSMENEVÄ) / RENAT LAKVATTEN (UTGÅENDE) 60

1,2

50

1,0

40

0,8

30

0,6

20

0,4

10

0,2

2012

2013

BOD7 (mg/l)

2014

2015

NH4N (mg/l)

2016

P (mg/l), oikea asteikko / höger skala

21


YMPÄRISTÖVASTUU MILJÖANSVAR

Ympäristö Miljö Stormossenin ympäristövaikutusta seurataan suotovesi-, pintavesija pohjavesinäytteiden avulla. Tämän lisäksi puhdistamojen toimintaa seurataan viikoittaisilla kokeilla ja analyyseilla.

Stormossens påverkan på miljön följs med genom provtagning på lakvatten, ytvatten och grundvatten. Dessutom övervakas reningsverkens funktion genom veckovisa prov och analyser.

Pohjavesi ja pintavesi Pohjavesistä ja pintavesistä otetaan näytteet neljä kertaa vuodessa.

Grundvatten och ytvatten Provtagning på grundvatten och ytvatten görs 4 ggr/år.

Suotovesi Stormossenin kaatopaikan suotovesi ja käsittelykenttien pintavedet johdetaan suotovedenpuhdistamoon, jossa vedestä puhdistetaan mm. kiinteät aineet, BOD7, COD, fosfori, typpi ja ammoniumtyppi. Vuonna 2016 puhdistamo käsitteli 95 880 m3 vesiä kaatopaikoilta ja käsittelykentiltä. Vedestä otetaan näytteet ennen sen johtamista puhdistamoon sekä puhdistuksen jälkeen ennen veden johtamista luontoon. Puhdistamo on toiminut hyvin vuonna 2016. Laitoksen puhdistusteho ja kuormitus näkyvät kuvassa sivulla 23.

Lakvatten Lakvattnet från Stormossens avstjälpningsplats och ytvatten från behandlingsfälten leds till lakvattenreningsverket där vattnet renas på bl.a. fast substans, BOD7, COD, fosfor, kväve och ammoniumkväve. År 2016 behandlade reningsverket 95 880 m3 vatten från avstjälpningsplatserna och behandlingsfälten. Vattnet analyseras både innan det leds till reningsverket och innan det renade vattnet leds ut i naturen. Reningsverket har fungerat bra under året. Reningseffekt och belastning presenteras i bilden på sidan 23.

Jätevesi Stormossenin jätevesi koostuu mädätyslaitoksen rejektivedestä, sakokaivolietteestä ja salaojavedestä. Jätevesi esipuhdistetaan Stormossenin prosessivedenpuhdistamossa, josta se pumpataan edelleen viemäriverkostoon ja sieltä Påttin puhdistamolle. Vuoden 2016 jäteveden määrä oli 101 804 m3. Laitoksen puhdistusteho ja kuormitus näkyvät sivulla 23.

Avloppsvatten Stormossens avloppsvatten består av rejektvatten från rötningsanläggningen, septiskt slam och dräneringsvatten. Avloppsvattnet förrenas i processvattenreningsverket på Stormossen och pumpas sedan vidare till avloppsnätet och därifrån till Påttska reningsverket. Avloppsvattenmängden år 2016 var 101 804 m3. Reningseffekt och belastning ses i bilden på sidan 23.

Biokaasu ja kaatopaikkakaasu Bioreaktori 1:ssä mädätettiin vuoden aikana 12 641 tonnia puhdistamolietettä, 1 403 tonnia rasvoja ja 11 791 tonnia lietettä omista jätevedenpuhdistamoista. Näistä tuotettiin 687 298 Nm3 biokaasua. Bioreaktori 2:ssa mädätettiin kauden aikana 8 361 tonnia biologista jätettä, josta tuotettiin 883 346 Nm3 biokaasua. Vanhan kaatopaikan kaasunkeräysjärjestelmä valmistui kesällä 2007. Vuonna 2016 Stormossenin lämpökeskus käytti noin 93 000 Nm3 kaatopaikkakaasua lämmöntuotantoon prosessia varten. Haju, melu ja haittaeläimet Jätekeskuksen sijaitessa noin 2 kilometrin päässä lähimmästä asutuksesta Stormossenia ei ole velvoitettu seuraamaan haju- tai meluhaittoja. Jyrsijöiden torjunnan hoitaa ulkopuolinen yritys. Vuonna 2014 Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiiri myönsi Stormossenille luvan haittaa aiheuttavien lintujen hävittämiseen. Vuoden 2016 aikana yhteensä 901 lintua hävitettiin.

Biogas och deponigas I bioreaktor 1 rötades under året 12 641 ton reningsverksslam, 1 403 ton fett och 11 791 ton slam från de egna reningsverken och av det producerades 687 298 Nm3 biogas. I bioreaktor 2 rötades under året 8 361 ton biologiskt avfall och av det producerades 883 346 Nm3 biogas. Deponigasuppsamlingssystemet på gamla avstjälpningsplatsen färdigställdes sommaren 2007. År 2016 använde Stormossens värmecentral ca 93 000 Nm3 gas från deponin för värmeproduktion till processen.

Sähkön- veden- ja polttoaineenkulutus Vuonna 2016 jätekeskus tuotti 2,4 GWh sähköä, ja se kulutti sähköä saman verran, 2,4 GWh. Sähkön kulutus vaihtelee vuorokauden aikana, jonka takia Stormossen myi 0,9 GWh yösähköä Vaasan Sähkölle, ja osti saman verran päiväsähköä. Stormossenin sisäisissä kuljetuksissa ja lajitteluasemalla käytetyt ajoneuvot kuluttivat vuoden aikana yhteensä 42 329 l polttoainetta. Jätekeskus kulutti 11 082 m3 kunnallista vesijohtovettä ja 28 395 m3 louhoksen vettä vuonna 2015. •

El-, vatten och bränsleförbrukning År 2016 producerade avfallscentralen 2,4 GWh el. Avfallcentralens elförbrukning år 2016 var densamma, dvs. 2,4 GWh, men eftersom förbrukningen är ojämn över dygnet sålde Stormossen 0,9 GWh nattel till Vasa Elektriska, för att sedan köpa in motsvarande mängd el dagtid. Fordonen som sköter den interna transporten på Stormossen och som jobbar på sorteringsstationen förbrukade 42 329 l bränsle under året. Avfallscentralen använde 11 082 m3 kommunalt vatten och 28 395 m3 vatten från schaktet under året. •

22

Lukt, buller och skadedjur Avfallscentralen ligger ca 2 kilometer från närmaste bebyggelse och Stormossen har inte ålagts att följa upp lukt eller buller. Bekämpningen av gnagare sköts av ett utomstående företag. År 2014 beviljades Stormossen tillstånd av Svenska Österbottens jaktvårdsdistrikt för avlivning av skadeorsakande fåglar. Under år 2016 avlivades 901 fåglar.


PVR

Sak o Sep kaivo li tisk t sla ete m

BR 1

SISÄÄN / IN

BR 2

Prosessiveden puhdistamo Processvattenreningsverk

Esiselkeytys Förklarning

Ilmastus Luftning

ULOS / UT

Jälkiselkeytys Efterklarning

Avloppsnätet, Påttska reningsverket Viemäriverkosto, Påttin puhdistamo

i es n siv atte s e v os ss Pr oce Pr

SISÄÄN / IN

ULOS / UT

Kiintoaine Fast substans

5 095

mg/l

BOD7

1 508

mg/l

Kiintoaine Fast substans

428

300

mg/l

97

mg/l

BOD7

192

300

mg/l

665

mg/l

Fosfori Fosfor

9

10

mg/l

316

50

mg/l

Fosfori Fosfor Ammoniumtyppi Ammoniumkväve

Målvärde Tavoitearvo

Ammoniumtyppi Ammoniumkväve

LVR

Vanha kaatopaikka Gamla avstjälpningsplatsen

i es ov n ot tte Su kva La

ttä en ält lyk gsf e t in sit dl Kä han Be Suo Lak tovesi vatt en

Suotovesi Lakvatten

SISÄÄN / IN

Kiintoaine Fast substans

30

mg/l

BOD7

262

mg/l

3

mg/l

114

mg/l

Fosfori Fosfor Ammoniumtyppi Ammoniumkväve

S La uot kv ov at es te i n

Uusi kaatopaikka ja välivarasto Nya deponin och mellanlager

SISÄÄN / IN Tasausaltaat Utjämningsbassänger

Kompostointialue Komposteringsområden

ULOS / UT Gränsvärde Suotovedenpuhdistamo Lakvattenreningsverk

Ilmastus Luftning

Selkeytys Klarning

Hiekkasuodatin Sandfilter

Ojaan Till dike

ULOS / UT

Raja-arvo Kiintoaine Fast substans

17

BOD7

4

30

mg/l

0,17

70

mg/l

8,7

70

mg/l

Fosfori Fosfor Ammoniumtyppi Ammoniumkväve

mg/l

23


YMPÄRISTÖVASTUU MILJÖANSVAR

Johtamisjärjestelmä Ledningssystemet

Stormossen on usean vuoden ajan työskennellyt kansainvälisen ISO 14001:2004 ympäristöjohtamisstandardin mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että yrityksellä on oma ympäristöpolitiikka, että me vuosittain asetamme tavoitteita toiminnan parantamiseksi ja että me laadimme toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Parannuksia seurataan indikaattoreiden eli mittareiden avulla. Vuoden 2009 aikana Stormossen sopeutti järjestelmäänsä siten, että voisimme sertifioida myös terveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän 18001:2007. Toiminta sertifioitiin OHSAS 18001 standardin mukaisesti toukokuussa 2010. Toiminta sertifioitiin ISO 9001:2008 standardin mukaisesti 2.5.2013. •

24

Stormossen har i många år jobbat med miljöledning enligt den internationella standarden ISO 14001:2004. Det innebär att företaget har fastställt en miljöpolicy och att vi för varje år sätter upp mål för förbättringar i verksamheten och gör upp åtgärdsprogram för att nå målen. Förbättringarna följs upp genom indikatorer, dvs. mätare. Under år 2009 började Stormossen anpassa sitt system för att även kunna certifiera verksamheten enligt hälso- och säkerhetsstandarden OHSAS 18001:2007. Verksamheten certifierades enligt OHSAS 18001 standarden i maj 2010. Den 2.5.2013 certifierades verksamheten enligt ISO 9001:2008. •


YMPÄRISTÖVASTUU MILJÖANSVAR

Laatu-, terveys-, turvallisuus- ja ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet 2016 1. JÄTTEENKÄSITTELYMME TULEE OLLA TEHOKASTA JA TALOUDELLISTA JA MEIDÄN TULEE JATKUVASTI PYRKIÄ HYÖTYKÄYTÖN LISÄÄMISEEN A. Yhdyskuntajätteen hyötykäyttöasteen tulee olla vähintään 97 % vuonna 2016. Materiaalina kierrätetään vähintään 50 %, energiana hyödynnetään enintään 50 %. Korkeintaan 3 % loppusijoitetaan. B. Ajoneuvokaasun maksimaaliselle tuotannolle luodaan edellytykset. i. Vuonna 2016 biojätteen osuus poltettavasta jätteestä on alle 15 % kiinteistöissä, joissa on viisi tai enemmän huoneistoja. ii. Vuonna 2016 rejektissä olevan biojätteen määrä puolittuu. iii. Vuonna 2016 tuotetaan 2,8 miljoonaa Nm3 biokaasua. iv. 90 % kaikesta tuotetusta biokaasusta muutetaan energiaksi ympäristöystävällisellä ja taloudellisesti optimaalisella tavalla. v. Vuonna 2016 korkeintaan 30 % kulutetusta sähköstä muodostuu ostetusta sähköstä. vi. Vuonna 2016 prosessilämmitykseen käytetään korkeintaan 15 000 litraa polttoöljyä. vii. Vuonna 2016 vettä ostetaan korkeintaan 12 000 m3. viii. Haemme aktiivisesti uusia biojätetoimittajia. ix. Toimimme aktiivisesti, jotta suurempi osuus talouksien biojätteestä kerättäisiin erikseen ja toimitettaisiin biokaasulaitokselle. C. Kuormantarkastuksia tehostetaan ja ne dokumentoidaan ja toimenpiteisiin ryhdytään voimassa olevien ohjeiden mukaisesti. i. Keskitymme poltettavassa jätteessä olevaan biojätteeseen (pakkaavat autot). D. Mädätysjäämästä valmistetaan kiinnostava tuote, joka kilpailee markkinoilla tavanomaisten tuotteiden kanssa. Vuosituotannosta myydään vähintään 80 %. i. Parannamme maanparannuskompostin ja kompostimullan laatua. ii. Pyrimme vastaamaan kompostimullan määrälliseen kysyntään. E. Teemme yhteistyötä ulkopuolisten toimittajien kanssa poltettavaa jätettä koskien, jotta Westenergyltä varatun kapasiteetin hyödyntäminen nousee 100 prosenttiin. F. Vuonna 2016 Stormossenin kiinteät kustannukset alittavat 15 % liikevaihdosta. G. Vuonna 2016 Stormossenin palkkakustannukset ja ostetut palvelut vähennettynä käsittelykustannuksilla ovat vähemmän kuin 40 % liikevaihdosta.

2. JÄTTEENKÄSITTELYMME AIHEUTTAMIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TULEE VÄHENTYÄ A. Vuonna 2016 jätevesimaksu on alhaisempi tai yhtä suuri kuin kunnan taksa (perusmaksu). B. Suotovesien puhdistuslaitoksen päästötason tulee alittaa ympäristöluvassa annetut raja-arvot. C. Uudelle kaatopaikalle laaditaan sulkemissuunnitelma. D. Vanhan kaatopaikan kaatopaikkakaasua hyödynnetään entistä tehokkaammin. 3. PALVELUMUOTOJAMME KEHITTÄMÄLLÄ PYRIMME VÄHENTÄMÄÄN JÄTTEENKÄSITTELYN YMPÄRISTÖKUORMITUSTA A. Stormossenin tavoitteena on tyytyväiset asiakkaat. Vuoden 2016 asiakaskyselyssä Stormossenin toiminnalle tavoitellaan arvosanaa 8,7. B. Asiakkaiden tulee kokea saavansa toivomaansa palvelua. i. Järjestämme asiakaspalvelun ja myynnin koulutusta henkilöstölle. C. Vuonna 2016 tavoitteena on vähintään 150 noutopalvelutilausta, 160 talkoolavavuokrausta ja 250 peräkärryvuokrausta. D. Puhelinkeskukseen ja laskutukseen tulevien puhelujen vastausprosentin tulee olla keskimäärin vähintään 85 %.

4. TYÖYMPÄRISTÖMME TULEE OLLA TURVALLINEN JA VIIHTYISÄ A. Läheltä piti -tilanteet, poikkeamat ja reklamaatiot raportoidaan 100 prosenttisesti. Stormossen on ottanut käyttöön aloitepalkkiojärjestelmän aloitteiden raportoinnille ja vuonna 2016 henkilöstöltä saadaan 10 aloitetta. B. Pyrimme välttämään työtapaturmia. C. Työpisteet ja ulkoalueet pidetään siisteinä. D. Työsuojelu laatii toimintasuunnitelman ja työskentelee sen mukaisesti. E. TYKY-toiminta aktivoi henkilöstöä järjestettyjen toimintojen kautta ja motivoi henkilöstöä omatoimiseen toimintaan ja siten myös työkykyä. Sairauspoissaolojen määrä on korkeintaan 6 päivää miestyövuotta kohden. F. Vapaa-ajankomitea työskentelee toimintasuunnitelman mukaisesti tavoitteenaan kasvattaa henkilöstön yhteishenkeä. G. Työohjeet päivitetään M-Filesiin ja intraan ja niistä tiedotetaan henkilöstölle. H. Henkilöstön koulutustaso on korkea ja vuonna 2016 koulutuspäivien määrä miestyövuotta kohden on 4,0.

25


Övergripande och detaljerade mål för kvalitet, hälsa, säkerhet och miljö 2016 1. VÅR AVFALLSHANTERING SKALL PRÄGLAS AV EFFEKTIVITET, GOD EKONOMI OCH STÄNDIG UTVECKLING MOT ÖKAD ÅTERVINNING A. Återvinningsgraden för samhällsavfall skall år 2016 vara minst 97 %. Materialåtervinningens andel skall vara minst 50 %, energiåtervinningens andel högst 50 % och deponins andel högst 3 %. B. Förutsättningar för en maximal produktion av fordonsgas skapas. i. År 2016 är andelen bioavfall i brännbart avfall från fastigheter med fem eller flera lägenheter mindre än 15 %. ii. År 2016 halveras mängden bioavfall i rejektet. iii. År 2016 produceras 2,8 miljoner Nm3 biogas. iv. 90 % av all biogas som produceras omvandlas till energi på ett miljöriktigt och ekonomiskt optimalt sätt. v. År 2016 utgörs högst 30 % av den förbrukade elen av inköpt el. vi. År 2016 används högst 15 000 liter brännolja för processuppvärmning. vii. År 2016 inköps högst 12 000 m3 vatten. viii. Vi arbetar aktivt för att få nya bioavfallsleverantörer. ix. Vi arbetar aktivt för att en större del av hushållens bioavfall ska samlas in separat och levereras till biogasanläggningen. C. Lassgranskningarna effektiveras och dokumenteras samt åtgärdas enligt befintliga direktiv. i. Vi fokuserar på bioavfall i brännbart avfall (packande bilar). D. Av rötresten görs en attraktiv produkt som konkurrerar med konventionella produkter på marknaden. Minst 80 % av årsproduktionen säljs. i. Vi förbättrar kvalitén på jordförbättringskomposten och kompostjorden. ii. Vi jobbar för att kunna svara på efterfrågan av kompostjord mängdmässigt. E. Vi samarbetar kring brännbart avfall med utomstående leverantörer så att utnyttjandet av reserverad kapacitet vid Westenergy är 100 %. F. År 2016 är Stormossens fasta kostnader under 15 % av omsättningen. G. År 2016 är Stormossens lönekostnader och köpta tjänster minus behandlingstjänster mindre än 40 % av omsättningen.

26

2. MILJÖPÅVERKAN ORSAKAD AV VÅR AVFALLSHANTERING SKALL MINSKA A. År 2016 är avloppsvattenavgiften mindre än eller lika med den kommunala taxan (grundavgiften). B. Utsläppsnivån från lakvattenreningsverket skall understiga gränsvärdena i miljötillståndet. C. En stängningsplan för nya deponin görs upp. D. Deponigasen från gamla deponin används effektivare. 3. GENOM ATT UTVECKLA VÅRA SERVICEFORMER SER VI TILL ATT MINSKA AVFALLSHANTERINGENS MILJÖBELASTNING A. Stormossens mål är nöjda kunder. Målsättningen är att i kundundersökning år 2016 uppnå helhetsvitsordet 8,7 för Stormossens verksamhet. B. Våra kunder skall uppleva att de får den service de förväntar sig. i. Vi ordnar skolning i kundbetjäning och försäljning åt personalen. C. År 2016 är vår målsättning att ha minst 150 hämtningar, 160 uthyrningar av talkoflak och 250 uthyrningar av släpkärror. D. Svarsprocenten på inkommande samtal till telefonväxeln och faktureringen ska vara minst 85 % i genomsnitt. 4. TYÖYMPÄRISTÖMME TULEE OLLA TURVALLINEN JA VIIHTYISÄ A. Nära ögat-händelser, avvikelser och reklamationer rapporteras till 100 %. Stormossen har tagit i bruk ett belöningssystem för rapportering av initiativ och år 2016 får man in 10 initiativ från personalen. B. Vi arbetar för att inga arbetsolyckor ska inträffa. C. Arbetsplatserna och uteområdena hålls städade och snygga. D. Arbetarskyddet gör upp och arbetar enligt en verksamhetsplan. E. TYKY-verksamheten aktiverar personalen genom ordnade aktiviteter och motiverar personalen till verksamhet på egen hand som främjar välmående och därigenom arbetsförmåga. Sjukfrånvaron är högst 6 dagar per manår. F. Fritidskommittén arbetar enligt verksamhetsplanen med målsättning att främja sammanhållningen bland personalen. G. Arbetsinstruktioner uppdateras i M-Files och på intran och skolas till personalen. H. Vi upprätthåller en hög skolningsnivå bland personalen och år 2016 är skolningsdagarna per manår 4,0 stycken.


MUUTAMIEN TÄRKEIMPIEN TAVOITTEIDEN SEURANTA 2016

TAVOITTEET

TULOKSET

Yhdyskuntajätteen hyötykäyttöasteen tulee olla vähintään 97 % vuonna 2016. Materiaalina kierrätetään vähintään 50 %, energiana hyödynnetään enintään 50 %. Korkeintaan 3 % loppusijoitetaan.

Vuonna 2016 hyötykäyttöaste oli 98,4 %. Materiaalina hyödynnettiin 50,1 %, energiana 48,3 % ja vain 1,6 % loppusijoitettiin.

Vuonna 2016 biojätteen osuus poltettavasta jätteestä on alle 15 % kiinteistöissä, joissa on viisi tai enemmän huoneistoja.

Vuonna 2016 biojätteen osuus poltettavassa jätteessä yli neljän asunnon kiinteistöissä oli 12 % .

Vuonna 2016 tuotetaan 2,8 miljoonaa Nm3 biokaasua.

Vuonna 2016 tuotettiin 1,58 miljoonaa Nm3 biokaasua.

Vuonna 2016 korkeintaan 30 % kulutetusta sähköstä muodostuu ostetusta sähköstä.

Vuonna 2016 kulutetusta sähköstä 38 % oli ostettua sähköä.

Vuonna 2016 prosessilämmitykseen käytetään korkeintaan 15 000 litraa polttoöljyä.

Vuonna 2016 käytettiin 16 905 litraa polttoöljyä prosessilämmitykseen..

Vuonna 2016 vettä ostetaan korkeintaan 12 000 m3

Vuonna 2016 ostettiin 11 082 m3 vettä.

Mädätysjäämästä valmistetaan kiinnostava tuote, joka kilpailee markkinoilla tavanomaisten tuotteiden kanssa. Vuosituotannosta myydään vähintään 80 %.

2016 myytiin 6 000 tonnnia kompostimultaa ja 3 000 tonnia maanparannuskompostia. Myyty mädätysjäämä määrä kattaa 96 % vuoden mädätysjäämä tuotannosta.

Vuonna 2016 Stormossenin kiinteät kustannukset alittavat 15 % liikevaihdosta.

Kiinteät kustannukset olivat 11,7 % vuonna 2016.

Vuonna 2016 Stormossenin palkkakustannukset ja ostetut palvelut vähennettynä käsittelykustannuksilla ovat vähemmän kuin 40 % liikevaihdosta.

Vuonna 2016 osuus oli 33,4 %.

Suotovesien puhdistuslaitoksen päästötason tulee alittaa ympäristöluvassa annetut raja-arvot

Kaikki vuoden keskiarvopäästöt alittivat ympäristöluvassa annetut raja-arvot vuonna 2016

Stormossenin tavoitteena on tyytyväiset asiakkaat. Vuoden 2016 asiakaskyselyssä Stormossenin toiminnalle tavoitellaan arvosanaa 8,7.

Stormossen sai arvosanan 8,5 syksyllä 2016 tehdyssä asiakaskyselyssä..

Vuonna 2016 tavoitteena on vähintään 150 noutopalvelutilausta, 160 talkoolavavuokrausta ja 250 peräkärryvuokrausta.

Vuonna 2016 noutopalvelulla oli 187 noutoa ja lajittelulavavuokrauksia oli 166. Peräkärryä vuokrattiin 310 kertaa.

Puhelinkeskukseen ja laskutukseen tulevien puhelujen vastausprosentin tulee olla keskimäärin vähintään 85 %.

Laskutuksen vastausprosentti oli vuonna 2016 88 % ja puhelinvaihteen vastausprosentti oli 89 %.

27


UPPFÖLJNING AV NÅGRA AV DE VIKTIGASTE MÅLSÄTTNINGARNA 2016

MÅLSÄTTNING

RESULTAT

Återvinningsgraden för samhällsavfall skall år 2016 vara minst 97 %. Materialåtervinningens andel skall vara minst 50 %, energiåtervinningens andel högst 50 % och deponins andel högst 3 %.

År 2016 var återvinningsgraden 98,4 % materialåtervanns 50,1 %, 48,3 % energiåtervanns och endast 1,6 % deponerades.

År 2016 är andelen bioavfall i brännbart avfall från fastigheter med fem eller flera lägenheter mindre än 15 %.

År 2016 var andelen bioavfall i brännbart avfall från fastigheter med fem eller flera lägenheter 12 % .

År 2016 produceras 2,8 miljoner Nm3 biogas.

År 2016 producerades 1,58 miljoner Nm3 biogas.

År 2016 utgörs högst 30 % av den förbrukade elen av inköpt el.

38 % av elen köptes utifrån år 2016.

År 2016 används högst 15 000 liter brännolja för processuppvärmning.

År 2016 användes 16 905 liter brännolja för processuppvärmning.

År 2016 inköps högst 12 000 m3 vatten.

År 2016 inköptes 11 082 m3 vatten.

Av rötresten görs en attraktiv produkt som konkurrerar med konventionella produkter på marknaden. Minst 80 % av årsproduktionen säljs.

2016 sålde vi 6 000 ton kompostjord och 3 000 ton jordförbättringskompost. Den sålda mängden innehåller rötrest motsvarande 96 % av årsproduktionen av rötrest.

År 2016 är Stormossens fasta kostnader under 15 % av omsättningen.

De fasta kostnaderna 2016 var 11,7 %.

År 2016 är Stormossens lönekostnader och köpta tjänster minus behandlingstjänster mindre än 40 % av omsättningen.

År 2016 var andelen 33,4 %.

Utsläppsnivån från lakvattenreningsverket skall understiga gränsvärdena i miljötillståndet.

Alla årsmedelvärden underskred gränsvärdena i miljötillståndet år 2016.

Stormossens mål är nöjda kunder. Målsättningen är att i kundundersökning år 2016 uppnå helhetsvitsordet 8,7 för Stormossens verksamhet.

Stormossen fick helhetsvitsordet 8,5 i kundundersökningen som gjordes hösten 2016.

År 2016 är vår målsättning att ha minst 150 hämtningar, 160 uthyrningar av talkoflak och 250 uthyrningar av släpkärror.

År 2016 hade hämttjänsten 187 kunder och sorteringsflaken uthyrdes 166 ggr. Släpkärrorna uthyrdes 310 ggr.

Svarsprocenten på inkommande samtal till telefonväxeln och faktureringen ska vara minst 85 % i genomsnitt.

Faktureringens svarsprocent 2016 var 88 % och telefonväxelns svarsprocent var 89 %.

28


YMPÄRISTÖVASTUU MILJÖANSVAR

Poikkeamat, tapaturmat, reklamaatiot ja kyselyt Avvikelser, olyckor, reklamationer och förfrågningar Esimiehet ryhtyvät toimenpiteisiin poikkeamien, reklamaatioiden ja kyselyjen suhteen ja dokumentoivat ne PRO24 järjestelmään. Tapauksia seurataan säännöllisesti johtoryhmän viikkokokouksissa.

Förmännen åtgärdar avvikelser, reklamationer och förfrågningar och dokumenterar dem i PRO24. Händelserna följs upp regelbundet på ledningsgruppens veckomöten.

Vuonna 2016 ympäristöpäällikkö sai vastaanottaa 17 sisäistä poikkeamaraporttia. Lisäksi raportoitiin 2 työtapaturma, 4 paloa ja 7 läheltä piti –tilannetta. Samalla ajanjaksolla tehtiin 31 reklamaatiota, 5 kyselyä ja 12 ehdotusta.

Under år 2016 gjordes totalt 17 stycken interna avvikelserapporter. Dessutom rapporterades 2 arbetsolyckor, 4 bränder och 7 nära ögat händelser. Under samma period gjordes 31 stycken reklamationer, 5 förfrågningar och 12 förslag.

29


YMPÄRISTÖVASTUU MILJÖANSVAR

POHJAVESI / GRUNDVATTEN

PINTAVESI / YTVATTEN PV1

PV2

PV3

PV4

PV5

HP1

pH

6,5

7

7

6,6

5,6

pH

BOD7, mg/l

3,2

5,9

39,3

4,3

2,3

BOD7, mg/l

0,17

0,29

0,19

0,05

0,07

Fosfori / Fosfor, mg/l Ammoniumtyppi / Ammoniumkväve, mg/l Termotoleranta koliforma bakterier / Lämpökestoiset koliformiset bakteerit 44C°, cfu/100 ml

30

0,77

4,33

3,95

0,17

0,26

19

1 006

1 576

45

16

HP2

HP3

HP4

7,3

6,9

6,9

6,6

2

2

2

3,5

Fosfori / Fosfor, mg/l

1,03

0,37

1,8

2,8

Ammoniumtyppi / Ammoniumkväve, mg/l

0,45

0,11

1,53

6,4

Termotoleranta koliforma bakterier / Lämpökestoiset koliformiset bakteerit 44C°, cfu/100 ml

4

5

5

5

Intestinala enterokocker / Suolistoperäiset enterokokit, cfu/100 ml

18

10

5

89


KUVAUS YHTIÖSTÄ BESKRIVNING AV BOLAGET

31


TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

Taloudellinen vastuu Ekonomiskt ansvar

32


TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

TULOS RAHOITUSERIEN JÄLKEEN / RESULTAT EFTER FINANSIELLA POSTER, 1 000 EUR

600

6,0 %

500

5,0 %

400

4,0 %

300

3,0 %

200

2,0 % 1,0 %

100 2012

2013

2014

2015

2016

% liikevaihdosta / i % av omsättningen

INVESTOINNIT / INVESTERINGAR, 1 000 EUR 3 000

2 500

2 000

1 500

1 000

500 2012

2013

2014

2015

2016

Poistot / Avskrivningar (1 000 €)

OMAVARAISUUSASTE / SOLIDITET (%) 25 %

200 %

20 %

160 %

180 %

140 % 120 %

15 %

100 % 80 %

10 %

60 % 5%

40 % 2012

2013

2014

2015

2016

20 %

Suht. velkaantuneisuus (oikea asteikko) / Relativ skuldsättning (höger skala)

33


TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

Taloudellinen vastuu Ekonomiskt ansvar Stormossenin toimintaperiaatteena on huolehtia kustannustehokkaasta jätteenkäsittelystä hyvällä palvelutasolla, joka ottaa kestävän kehityksen huomioon. Taloudelliset tavoitteet ovat hyvän maksuvalmiuden varmistaminen, riittävän tulostason ylläpitäminen sekä velkaantumisasteen asteittainen alentaminen. Jätelainsäädäntö rakentuu periaatteelle, että jätteen tuottaja maksaa jätteenkäsittelystä aiheutuneet kustannukset. Poikkeuksen muodostavat sellaisten tuotteiden jätekustannukset, jotka kuuluvat tuottajavastuun piiriin (keräyspaperi, pakkaukset, sähkö- ja elektroniikkaromu, autonrenkaat, romuautot sekä paristot ja akut). Verovaroja ei saa käyttää jätehuollon rahoittamiseen.

Stormossens verksamhetsprincip är att upprätthålla en kostnadseffektiv avfallshantering med en hög servicenivå som beaktar en hållbar utveckling. De övergripande ekonomiska målsättningarna är att säkerställa en god likviditet, att upprätthålla en tillräcklig resultatnivå och att gradvis minska skuldsättningsgraden. Avfallslagstiftningen bygger på principen, att den som producerar avfall betalar de kostnader som hanteringen av avfallet förorsakar, med undantag av kostnader för avfall från produkter som omfattas av producentansvar (returpapper, förpackningar, el- och elektronikskrot, bildäck, skrotbilar samt batterier och ackumulatorer). Skattemedel får inte användas för finansiering av avfallshanteringen.

TALOUDELLISET VAIKUTUKSET MILJ. EUROA EKONOMISKT FOTSPÅR MILJ. EURO

Materiaalien ja palveluiden toimittajille Till våra varu- och tjänsteleverantörer Asiakkailta (liikevaihto) Från våra kunder (omsättning)

11,5

15,3

Yhteiskunnalle (jätevero, sähkönvalmistevero ja tuloverot) Till samhället (avfallsskatt, elaccis och inkomstskatt)

Lainojen nostot Upptagning av lån

3,7

0,2

Lyhennykset ja korot, netto Amorteringar och räntor, netto

0,8

34

Henkilökunnalle (palkat sivukuluineen) Till våra anställda (löner jämte lönebikostnader)

2,2

Investoinnit (netto) Investeringar (netto)

2,9


TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

TILINPÄÄTÖS LYHYESTI TULOSLASKELMA [1 000 EUROA] Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut

BOKSLUTET I SAMMANDRAG 2016

FINANSIERING OCH EKONOMISK STÄLLNING

2015

15 295 344

13 625 Omsättning 216 Övriga rörelseintäkter

-9 306

-8 247 Material och tjänster -2 065 Personalkostnader

Henkilöstökulut

-2 065

Poistot ja arvonalennukset

-1 198

Liiketoiminnan muut kulut

-2 415

-914 Avskrivningar och värdeminskningar -2 123 Övriga rörelsekostnader

Liiketulos

656

491 Affärsresultat

Rahoitustuotot ja -kulut

-68

-68 Finansiella intäkter och kostnader

Tulos rahoituserien jälkeen

588

Tilinpäätössiirrot

-197

Tuloverot

-156

Tilikauden tulos

234

423 Resultat efter finansiella poster -194 Bokslutsdispositioner 355 Inkomstskatt 583 Periodens resultat

RAHOITUS JA TALOUDELLINEN ASEMA Taseen loppusumma, 1 000 € Oma pääoma, 1 000 € Vieras pääoma, 1 000 € Vakavaraisuus, % Suhteellinen velkaantuneisuus, %

FINANSIERING OCH EKONOMISK STÄLLNING 19 420 2 531 11 586 22,1 % 96 %

Investoinnit, 1 000 €

2 949

Liiketoiminnan kassavirta, 1 000 €

1 425

Quick ratio Oman pääoman tuotto-% Sijoitetun pääoman tuotto-%

1,4 10,4 % 5,2 %

16 406 Balansomslutning, 1 000 € 2 389 Eget kapital, 1 000 € 9 282 Främmande kapital, 1 000 € 24,4 % Soliditet, % 88 % Relativ skuldsättningsgrad, % 915 Investeringar, 1 000 € 2 504 Rörelseverksamhetens kassaflöde, 1 000 € 0,7 Quick ratio 21,4 % Avkastning på eget kapital, % 4,8 % Avkastning på investerat kapital, %

Tilinpäätös vuodelta 2016 on kokonaisuudessaan luettavissa kotisivullamme www.stormossen.fi. Bokslutet för år 2016 finns i sin helhet tillgängligt på vår hemsida www.stormossen.fi.

35


TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

JÄTEMAKSUT

AVFALLSAVGIFTER

Käsittelymaksut ja muut tulot Stormossen perii maksun kotitalouksien jätteiden käsittelystä. Se laskutetaan jätteenkuljetusliikkeiltä jotka vuorostaan laskuttavat käsittelymaksun edelleen kotitalouksilta. Käsittelymaksun lisäksi kuljetusliikkeet perivät kotitalouksilta tyhjennysmaksun jätteen kuljetuksesta (Stormossenin toimialueella sovelletaan kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta). Stormossen vastaanottaa myös alueen kaupan, teollisuuden, rakennus- ja muiden yhtiöiden jätettä. Lisäksi öljyisiä maita otetaan vastaan ja käsitellään jätekeskuksen alueella. Yritysten vaarallisten jätteiden vastaanotto on maksullista. Stormossen myy jätteenkäsittelypalveluita myös muille jäteyhtiöille. Palvelut koostuvat biojätteen käsittelystä ja poltettavan jätteen välittämisestä edelleen Westenergyn jätteenpolttolaitokseen. Palveluiden myynti yrityksille ja muille jäteyhtiöille tarjoaa suurtuotannon etuja ja synergiavaikutuksia, jotka koituvat kaikkien asiakkaiden hyödyksi. Tuotteiden myynti koostuu mm. biokaasun ja sähkön myynnistä, hyötykäyttöön myytävästä metalliromusta sekä puujätteen myynnistä energian tuotantoon. Palveluiden myynti koostuu mm. tuottajayhteisöjen maksamista korvauksista. Vuonna 2017 alkava biokaasun jalostaminen liikennekaasuksi tulee lähivuosina kasvattamaan myytyjen tuotteiden osuutta liikevaihdosta.

Behandlingsavgifter och övriga inkomster Stormossen uppbär en avgift för behandlingen av avfall från hushållen. Den faktureras avfallstransportbolagen som i sin tur fakturerar behandlingsavgiften vidare till hushållen. Förutom behandlingsavgiften uppbär transportbolagen en tömningsavgift av hushållen för transport av avfallet (på Stormossens verksamhetsområde tillämpas av fastighetsinnehavaren ordnad avfallstransport). Stormossen tar även emot avfall som levereras av handel, industri, bygg- och andra företag i nejden. Dessutom tas oljeförorenade jordmassor emot och behandlas på avfallscentralens område. Mottagningen av farligt avfall från företag är avgiftsbelagd. Stormossen säljer behandlingstjänster även till andra avfallsbolag. Tjänsterna omfattar behandling av bioavfall och mottagning av brännbart avfall som förmedlas vidare till Westenergys avfallsförbränningsanläggning. Försäljningen av behandlingstjänster till företag och andra avfallsbolag ger stordriftsfördelar och synergieffekter som kommer alla kunder till nytta. Inkomster från försäljning av produkter består av bl.a. försäljning av biogas och elektricitet samt metallskrot för återvinning och träavfall för energiproduktion. Försäljning av övriga tjänster omfattar bl.a. ersättningar från producentsamfund. År 2017 börjar Stormossen förädla biogas till fordonsgas, vilket kommer att öka andelen sålda produkter under de närmaste åren.

KÄSITTELYMAKSUT / BEHANDLINGSAVGIFTER €/t. 180 160 140

Sekajäte polttoon, keskim. - Blandavfall till förbränning, i genomsn.

120

Poltettava jäte - Brännbart avfall, Stormossen

100

Biojäte, keskim. - Bioavfall, i genomsn. 80

Biojäte - Bioavfall, Stormossen

60 40 20 0 2013

2014

2015

2016

Stormossenin veloittamat bio- ja poltettavan jätteen käsittelymaksut olivat maan keskimääräistä alemmat vuonna 2016. / Behandlingsavgifterna för bio- och brännbart avfall, som Stormossen uppbär, understeg genomsnittet i Finland år 2016. Lähde / Källa: Jätelaitosyhdistys ry. / Avfallsverksföreningen rf.

36


TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

JÄTEMAKSUJEN KERTYMÄ / INFLUTNA AVFALLSAVGIFTER 2016 (15 295 374 € ALV / MOMS 0 %)

JÄTEMAKSUJEN KÄYTTÖ / JÄTEMAKSUJEN KÄYTTÖ 2016

Ekomaksut / Ekoavgifter

Henkilöstökulut / Personalkostnader

Käsittelymaksut /Behandlingsavgifter

Aineet, tarvikkeet ja tavarat / Material, förnödenheter och varor

Myydyt palvelut / Sålda tjänster

Energia / Energi

Myydyt tuotteet / Sålda varor

Vesi ja jätevesi / Vatten och avlopp

2,7 %

Ostetut palvelut / Köpta tjänster

4,7 %

Liiketoiminnan muut kulut / Övriga rörelsekostnader Jätevero / Avfallsskatt

15,7 %

Kaatopaikkojen jälkihoito ja jälkihoitovaraus / Återställande av deponier och avsättningar Poistot ja arvonalentumiset / Avskrivningar och värdeminskningar Korkokulut, netto / Räntekostnader, netto Verot / Skatter

7,9 % 76,9 % 0,3 %

0,5 % 1,0 %

2,7 % 13,6 %

3,1 % 1,6 % 2,1 %

12,8 %

76,9 %

37


TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

Ekomaksut Ekomaksupalvelut käsittävät mm. hyötykäyttöasemat ja ekopisteet, keräyskampanjat, vaarallisten jätteiden sekä hyötyjätteiden vastaanoton, varastoinnin, kuljetuksen ja hyödyntämisen, tiedotuksen ja neuvonnan sekä jätehuollon ylläpidon ja kehittämisen. Myös jätelautakunnan kustannukset tulee kattaa ekomaksuilla. Ekomaksupalvelut rahoitetaan ekomaksuilla, hyötykäyttöasemien vastaanotto-, käsittely- ja erillispalvelumaksuilla, kotitalouksilta vastaanotettujen hyötyjätteiden myyntituloilla sekä tuottajayhteisöiltä saatavilla korvauksilla. Ekomaksut peritään kotitalouksilta (vakituisista sekä vapaa-ajan asunnoista) ja julkiselta palvelusektorilta.

Ekoavgifter Ekoavgiftstjänsterna omfattar bl.a. återvinningsstationer och ekopunkter, kampanjinsamlingar, mottagning, lagring, transport och behandling av återvinnbart material och farligt avfall, information och rådgivning samt upprätthållande och utveckling av avfallsservicen. Även avfallsnämndens kostnader skall täckas med ekoavgifterna. Ekoavgiftstjänsterna finansieras med ekoavgifter, mottagnings-, behandlings- och särskilda serviceavgifter vid återvinningsstationerna, intäkter från försäljning av återvinnbart avfall från hushållen samt ersättningar av producentsamfund. Ekoavgifterna uppbärs av hushållen (för stadigvarande bostäder samt fritidsbostäder) och den offentliga servicesektorn.

EKOMAKSUPALVELUJEN TUOTOT / EKOAVGIFTSTJÄNSTER, INTÄKTER 2016 2 979 755 € (ALV / MOMS 0 %)

EKOMAKSUPALVELUJEN KULUT / EKOAVGIFTSTJÄNSTER, KOSTNADER 2016 3 040 865 € (ALV / MOMS 0 %)

Ekomaksut / Ekoavgifter; 2 403 126 €

Hyötykäyttöasemat / Återvinningsstationer; 1 774 551 €

Käsittelymaksut / Behandlingsavgifter; 151 436 €

Ekopisteet / Ekopunkter; 265 566 € Vaaralliset jätteet / Farligt avfall; 110 209 €

Palvelumyynti / Försäljning, tjänster; 30 852 €

Kampanjakeräykset /Kampanjinsamlingar; 32 502 €

Muut tuotot (myynti hyötykäyttöön, tuottajayhteisötuotot) / Övriga intäkter (försäljning, återvinning; producentsamfund); 394 341 €

Tiedotus ja neuvonta / Information och rådgivning; 386 828 € Hallinto ja kehittäminen / Administration och utveckling; 301 853 €

1,0 %

Jätelautakunta / Avfallsnämnden; 169 356 €

13,2 % 80,6 %

5,1 %

5,6 %

2,98 milj. €

9,9 % 58,4 % 12,7 %

1,1 %

3,6 % 8,7 %

38

3,04 milj. €


TALOUDELLINEN VASTUU EKONOMISKT ANSVAR

Stormossenin hallitus/Stormossens styrelse: Kari Peltola, Göran Westerlund, Håkan Knip, Pentti Risberg, Erkki Lehtimäki, Leif Åkers (toimitusjohtaja/ verkställande direktör), Håkan Anttila (puheenjohtaja/ordförande), Gunbritt Tallbäck (varapuheenjohtaja/ viceordförande), Dan Örndahl, Jaakko Rinta, Gustav Backman, Håkan Hagberg (hallituksen sihteeri/ styrelsens sekreterare). Kuvasta puuttuu/frånvarande: Jonas Lindholm

2016 / 2017

Hallitus Styrelse Håkan Anttila..........................Vaasa/Vasa........................................... puheenjohtaja/ordförande Gunbritt Tallbäck..................Mustasaari/ Korsholm.................. varapuheenjohtaja/ viceordförande Gustav Backman...................Vöyri/Vörå............................................ jäsen/ordinarie medlem (24.5.2016 alkaen/från 24.5.2016) Håkan Knip...............................Maalahti/Malax ................................ jäsen/ordinarie medlem (24.5.2015 saakka/till 24.5.2015) Erkki Lehtimäki......................Vaasa/Vasa........................................... jäsen/ordinarie medlem Jaakko Rinta............................Isokyrö/Storkyro............................. jäsen/ordinarie medlem Pentti Risberg.........................Vaasa/Vasa........................................... jäsen/ordinarie medlem Dan Örndahl............................Mustasaari/ Korsholm.................. jäsen/ordinarie medlem Gustav Backman...................Vöyri/Vörå............................................ varajäsen/suppleant (24.5.2016 saakka/till 24.5.2016) Jonas Lindholm.....................Korsnäs.................................................. varajäsen/suppleant Håkan Knip...............................Maalahti/Malax ................................ varajäsen/suppleant (24.5.2016 alkaen/från 24.5.2016) Kari Peltola...............................Vaasa/Vasa........................................... varajäsen/suppleant Göran Westerlund...............Vöyri/Vörå............................................ varajäsen/suppleant Toimitusjohtaja/Verkställande direktör................................ Leif Åkers Tilintarkastajat/Revisorer Ernst & Young Oy, KHT-yhteisö; päävastuullinen tilintarkastaja Kjell Berts, KHT Ernst & Young Oy, CGR-samfund; huvudansvarig revisor Kjell Berts, CGR

39


Ab Stormossen Oy Stormossvägen 56 66530 Koivulahti puh. 010 320 7600 info@stormossen.fi STORMOSSEN.FI

Stormossen Vuosikertomus Årsberättelse 2016  
Stormossen Vuosikertomus Årsberättelse 2016  
Advertisement