Page 1

MITÄ TEHDÄ K I US AAM I S E L L E ?


MI TÄ T EH D Ä KIU S AAM IS E LLE ?

KIPU-TYÖKIRJA

MITÄ TEHDÄ KIUSAAMISELLE


SISÄLLYS JOHDANTO 4 KIUSAAMINEN JA SYRJINTÄ PÄHKINÄNKUORESSA 5 Mitä kiusaaminen on? 6 Mitä kiusaamisesta seuraa kiusatulle? Entä kiusaajalle? 6 Mitä syrjintä on? 7 Kiusaamiseen ja syrjintään puuttuminen ja ennaltaehkäisy 8 Miten toimia kiusaamistilanteissa? 8 Kiusaaminen voi olla rikos 9

AKTIVITEETIT JA LEIKIT 10 Luettelo aktiviteeteista 11 Kuinka käytät KIPU- työkirjaa 11 Kokemuksellinen oppiminen 12 Ajattelu- ja oppimistyylit 13 Aktiviteetit 14 Tarraleikki 14 Pojat eivät itke 15 Oikeusmobile 16 Mustis-tarina 18 Sukupuolijakauma 20 Maahanmuuttajat Euroopassa 25 Tää ei oo enää kivaa 26 Missä seisot? 27 Kuka on takanani? 28 Rakas päiväkirja 30 Nykyajan satu 33 Kuvapelejä 36 Kiusaamistilanteita 38

VINKKEJÄ OHJAAJALLE 41 Ohjaajan 10 kultaista sääntöä 42 Lisätietoa aiheesta 42

LÄHTEET 42

TEKIJÄT: Tiia-Mari Hellsten, Essi Innanen, Johanna Jäppinen, Marika Kaatrasalo, Jasmin Ketola, Netta Kylä-Junnila,

Viivi Kähärä, Sanni Moilanen, Emma Ovaska, Jukka Sanden, Arawela Sovala, Benjamin Turunen, Mikaela Vahvelainen, Akseli Virtanen, Iina Virtanen, Pauliina Virtanen, Lyyli Vulkko, Pekka Österberg. TAITTO: Vitale Oy, Atte Kalke

© Nuoret Kotkat, 2014

3


JOHDANTO NUORTEN KOTKIEN KESKUSLIITON KIPU – kiusaaminen ja syrjintä on rikos –

puuttuminen on välittämistä -hankkeessa, kiusaaminen, syrjintä ja puuttuminen nostettiin julkiseen keskusteluun avoimissa lasten ja nuorten tapahtumissa, ohjaajien ja kasvatusalan ammattilaisten tilaisuuksissa sekä vanhemmille ja isovanhemmille suunnatuissa tapahtumissa. Kansainvälisten, valtakunnallisten ja alueellisten tilaisuuksien lisäksi järjestettiin koulutustilaisuuksia ja tuotettiin materiaalia painotuotteina sekä sosiaaliseen mediaan. KIPU-hanke toteutettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella vuosina 2012–2013. Projekti toteutti Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012–2015 strategisia tavoitteita. Hankkeen ideoinnista ja toteuttamisesta vastasi 13–18 vuotiaista koostuva 15 hengen vertaisohjaajaryhmä yhdessä hankkeen ohjausryhmän ja projektityöntekijän kanssa. Projektiryhmän jäsenet tutustuivat projektin aiheisiin sekä epämuodolliseen oppimiseen ja koulutukseen ja siihen liittyvään metodologiaan erilaisten foorumeiden ja koulutustilaisuuksien avulla. Projektinuoret toteuttivat itse suunnittelemiaan työpajoja ja aktiviteetteja erilaisissa tapahtumissa. Kiusaamisen ja syrjinnän ennaltaehkäisemisellä ja varhaisella puuttumisella on erittäin tärkeä merkitys lasten ja nuorten hyvinvointiin. On tärkeää, että lapsille ja nuorille luodaan luottamukselliset puitteet kiusaamisesta ja syrjimisestä kertomiseen. Lapsen ja nuorten tulee saada kokemus siitä, että kertomalla asiasta muille, kiusaaminen ja syrjintä on mahdollista saada loppumaan. Kiusaaminen ja syrjintä ovat läsnä monen lapsen ja nuoren arjessa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että esim. peruskouluissa toistuvan kiusaamisen kohteiksi joutuu keskimäärin 6–10 % oppilaista. Kiusaamisen ja syrjinnän havainnointi ja vastuu puuttumisesta kuuluu ensisijaisesti aikuisille. Työkirja sisältää kiusaamisen ja syrjinnän vastaiseen työhön liittyviä harjoitteita. Työkirja auttaa aikuista kiusaamisen ja syrjinnän havainnoimisessa sekä antaa työkaluja puuttumiseen ja käsittelemiseen. Työkirjan harjoitteet auttavat kohderyhmän lapsia ja nuoria löytämään omat vahvuutensa. Nuoria rohkaistaan ottamaan kantaa ja puuttumaan yhteiskunnallisiin epäkohtiin sekä huomaamaan, että omilla mielipiteillä ja pienilläkin teoilla on vaikutusta.

4


K IU SAAM IN EN J A SYR J INTÄ PÄ HKINÄ N­K UORESSA

KIUSAAMINEN JA SYRJINTÄ PÄHKINÄN­ KUORESSA

5


K IU SAAM IN EN J A SYR J INTÄ PÄ HKINÄ N­K UORESSA

Syrjintä on yhdenvertaisuuslaissa määriteltyihin perusteisiin liittyvää eri­ arvoista kohtelua. Yhdenvertaisuuslaissa (2004/21, 6 §) syrjinnän määritelmä on, ettei ketään saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mieli­ piteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Kiusaaminen on häirintää ja sitä voidaan pitää yhtenä syrjinnän muotona. Syrjinnässä on yleen­ sä olemassa syrjintäperuste, kun taas kiusaamisen kohdalla sitä ei kaikissa tilanteissa ole. Kiusaamisen kohteeksi voi joutua kuka vaan.

MITÄ KIUSAAMINEN ON? Kiusaamisessa on kysymys syvimmiltään valta-aseman hankkimisesta ryhmässä tai yhteisössä - ei siis kiusatun ominaisuuksista. Siksi lapselle ja nuorelle ja erityisesti kiusatulle on tärkeää kertoa, mistä kiusaamisen ilmiössä on kysymys. Kun kiusattu ymmärtää, että kiusaamisessa kiusaaja tavoittelee itselleen asemaa yhteisössä, hän ei syyllistä väärin itseään. Kiusaaminen on toistuvaa ja tarkoituksellista pyrkimystä satuttaa, loukata tai nöyryyttää toista ihmistä. Kiusaamista voi esiintyä monessa eri muodossa. Se voi olla fyysistä (lyömistä, tönimistä, toisen omaisuuden vahingoittamista), henkistä (nimittelyä, uhkailua) tai sosiaalista (huhujen levittelyä, jonkun poissulkemista esim. ryhmästä tai kaveri­ porukasta). Kiusaaminen voidaan jakaa kahteen pääryhmään: suoraan ja epäsuoraan kisaamiseen. Suoraa kiusaamista on suhteellisen avoimet ja näkyvät hyökkäykset uhrin kimppuun. Epäsuora kiusaaminen on usein sosiaalista kiusaamista. Epäsuora kiusaamisen muoto on vaikeampaa havaita, mutta kiusaamisesta puhuttaessa se on äärimmäisen tärkeä ottaa huomioon. Kiusaamista ei tapahdu ainoastaan lasten välillä eikä ainoastaan kouluissa. Kiusaamista voi olla päiväkodeissa, kodeissa, järjestöissä, työpaikoilla tai internetissä.

MITÄ KIUSAAMISESTA SEURAA KIUSATULLE? ENTÄ KIUSAAJALLE? Kiusaamisen seurauksena uhrille voi tulla sekä psyykkisiä että fyysisiä oireita. Kiusattu saattaa masentua, eristäytyä tai kärsiä nukkumis­ vaikeuksista tai mielenterveyden ongelmista. Kiusaaja voi kärsiä nukkumisvaikeuksista tai olla aggressiivinen seurustelu- tai kaverisuhteissa. Kiusaaja on myös myöhemmin useammin päihteiden väärinkäyttäjä tai rikoksentekijä. Molemmilla osapuolilla syyllisyyden- ja häpeäntunteet ovat yleisiä. Kiusaamisen seuraukset voivat olla kauaskantoisia ja ne saattavat ilmetä vasta aikuisiällä.

Mitä sinä voisit tehdä sen eteen ettei muita kiusattaisi?

Kiusaamisen kohteeksi voi joutua kuka vaan.

– LYYLI VULKKO

6


K IU SAAM IN EN J A SYR J INTÄ PÄ HKINÄ N­K UORESSA

MITÄ SYRJINTÄ ON? Syrjintä voi olla selkeästi havaittavaa tai näkymätöntä. Se voi koskea suoraan yksilöä tai systemaattisesti ihmis­ ryhmää. Syrjintä perustuu usein ennakkoluuloihin, epätietoisuuteen tai asioihin, joihin yksilöllä on vähän tai ei ollenkaan vaikutusvaltaa. Sen lisäksi, että mietimme mitkä teot ovat syrjiviä, on syytä tarkastella asioita ja syitä, jotka ovat syrjinnän taustalla. Syrjintää yhteiskunnassa tapahtuu usein, koska joku toinen ryhmä hyötyy toisen ryhmän syrjimisestä. He luovat sääntöjä ja normeja siitä millaisia ihmisten pitäisi olla. Nämä säännöt ja normit ovat ihmisten luomia. Siksi on tärkeä muistaa, että ihmiset pystyvät ne myös poistamaan.

SYRJINN ÄN MUODO T On tärkeää tunnistaa syrjinnän erilaiset muodot ja etenkin ymmärtää suoran ja rakenteellisen syrjinnän erot. SUORA SYRJINTÄ on kohdistettu yk­ silöön ja vahingoittaa heitä tietystä syystä. Esimerkiksi hotellin esimies, joka kieltäytyy tarjoamasta homo­ seksuaali pariskunnalle huonetta, syyllistyy suoraan syrjintään. RAKENTEELLINEN SYRJINTÄ perustuu siihen miten yhteiskuntamme toimii. Järjestelmä itsessään vahingoittaa tiettyä ihmisryhmää. Esimerkki rakenteellisesta syrjinnästä olisi, että samainen homoseksuaalipariskunta haluaisi mennä naimisiin, mutta maan laki kieltää sen. KULTTUURILLISEN SYRJINNÄN muoto piileskelee kulttuurin tai uskonnon takana tai on oikeutettu niihin perus­ tuen. Esimerkkinä, toinen hotellin asia­ kas ei näe homoseksuaalipariskuntaa kohdistuvaa kohtelua syrjivänä, koska

SYRJIN TÄÄN VASTA AMINE N Jokaisen olisi hyvä tarkistaa näkemyksensä kaikkien tasapuolisesta kohtelusta. Saavuttaak­ semme tasapuolisuuden tulee oppia tunnista­ maan ihmisten erilaiset tarpeet. Ihmiset, joilla ei entuudestaan ole mitään tarvitsevat enemmän kuin tasapuolista kohtelua niiden kanssa, joilla entuudestaan oli paljon. Selättääksemme rakenteellisen syrjinnän meidän on räätälöitävä reaktiomme jokaiselle yksilöl­ le tai ihmisryhmälle erikseen. Jotkut saattavat kutsua tätä positiiviseksi syrjinnäksi, me emme usko että on syrjivää vastata ennakoivasti raken­ teellista syrjintää vastaan vaan kutsumme sitä ennemminkin ”myönteiseksi” tai ”oikaisevaksi” toiminnaksi.

hotellin johtajan uskonto sallii sen. Kulttuurillinen syrjintä voi olla erityi­ sen hankalaa käydä käsiksi, koska kulttuurit ja uskonnot nähdään koske­ mattomina. Jos kuitenkin haluamme murtaa syrjintää, on meidän taistelta­ va sen kaikkia muotoja vastaan.

7


K IU SAAM IN EN J A SYR J INTÄ PÄ HKINÄ N­K UORESSA

KIUSAAMISEEN JA SYRJINTÄÄN PUUTTUMINEN JA ENNALTAEHKÄISY Ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä lapsille ja nuorille tulisi kertoa, ettei kiusaamista ja syrjintää hyväksytä ja millaisia seurauksia niistä voi seurata. Pienikin lapsi ymmärtää, että kiusaamisesta tulee ”paha mieli”. Nuorille kiusaamisesta voi puhua laaja-alaisemmin esim. kiusaamisen rikosoikeudellisesta vastuusta. Päiväkodeissa, kouluissa ja lasten ja nuoren harrastustoiminnassa tulisi normaalisti noudatettaviin sääntöihin sisällyttää se, kuinka toimitaan kiusaamis­ tilanteissa. Selkeät toimintamenetelmät auttavat aikuista noudattamaan tilanteiden selvittelyssä aina samaa kaavaa, jolloin kiusattu luottaa siihen, että asia hoidetaan. Lasten ja nuorten parissa toimivien tulisi opetella tunnistamaan kiusaamistilanteet. Tilanteiden ennakointi ja mahdollisimman varhainen puuttuminen helpottavat asioiden selvittelyä. Ennaltaehkäisyä ovat myös aikuisen arkipäiväisissä asioissa, puheissa ja toiminnassa ilmenevät asenteet. Kiusaaminen koetaan hyvin yksilöllisesti. Se mikä toisen mielestä on kiusaamista voi toisen mielestä olla leikinlaskua tai huumoria. Tämän vuoksi jokainen kiusaamisesta kertova lapsi ja nuori tulee ottaa vakavasti.

MITEN TOIMIA KIUSAAMISTILANTEISSA? Kiusaamisesta kertominen voi tuntua nuoresta häpeälliseltä tai syylliseltä. Nuori voi olettaa että kiusaamisesta kertominen ei auta mitenkään. Silti on tärkeää, että nuori kertoo kiusaamisesta luotettavalle aikuiselle. Joskus aikuinen ei usko tai hyväksy, että nuori on kiusattu. Aikuinen saattaa vähätellä kiusaamista tai epäillä omia mahdollisuuksiaan lopettaa kiusaaminen. Mikäli näin käy, kannattaa kääntyä toisen aikuisen puoleen. Aivan varmasti löytyy joku joka haluaa ja osaa auttaa. Nuori voi aloittaa miettimällä luotettavan aikuisen kenelle voisi kertoa kiusaamisesta. Jos se tuntuu vaikealta yksin, voi ottaa mukaan kaverin tai vaikka koulun tukioppilaan. Vaikka nuori uskoisi että kiusaamisesta kertominen ei auta, on opetAivan varmasti tajilla lakisääteinen velvollisuus vastata oppilaiden turvallisuudesta. Eli opettajalle löytyy joku kannattaa kertoa koulussa ja koulumatkoilla tapahtuneet kiusaamistapaukset. Jos vanhempi huomaa lapsensa tulleen kiusatuksi koulussa, vanhemman tulisi joka haluaa kannustaa lasta kertomaan asiasta opettajalle. Kynnys voi kuitenkin olla liian suuri, ja osaa auttaa. jolloin vanhempi voi ottaa yhteyttä kouluun ja kertoa epäilynsä. Koulussa kiusaaminen otetaan esille ja selvitetään. Jos taas vanhempi epäilee lapsensa olevan kiusaaja, vanhempi tekee lapselle selväksi, ettei hyväksy kiusaamista. Kiusaamisessa ei ole aina selkeitä rooleja. Ei ole aina yksinkertaista kuka on uhri ja kuka on kiusaaja. Sen vuoksi ei ole tarpeellista kohdentaa yhtä ihmistä tai ihmisryhmää ”ongelmaksi”. Tällaiset leimat voivat olla harhaan johtavia, eivätkä auta tilannetta. Kiusaamisen taustalla on usein syy ja on pidettävä mielessä, että kiusatusta tulee usein kiusaaja. Kiusaamistilanteiden selvittämisessä ei tulisi etsiä syyllisiä eli kiusaajaa tai uhria. Kiusaamistilanteet olisi hyvä käsitellä tilanteina tai tapahtumina, joita lähdetään selvittämään. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ylläpitää Lasten ja nuorten puhelinta (116 111), nettiä ja chattiä. Näissä maksuttomissa palveluissa lapsella ja nuorella on mahdollisuus puhua ”kasvottomana” luotettavan aikuisen kanssa mistä tahansa itseä mietityttävästä asiasta.

8


K IU SAAM IN EN J A SYR J INTÄ PÄ HKINÄ N­K UORESSA

KIUSAAMINEN VOI OLLA RIKOS Kiusaaminen voi täyttää rikoksen tunnusmerkit. Kiusaajan yllyttäjä ja avunantaja voidaan myös tuomita avunantamisesta rikokseen. Esimerkiksi seuraavia rikosnimikkeitä voidaan soveltaa kiusaamisen yhteydessä:

PAHOINPITELY Lyödään, tönitään, n, potkitaan, kampataan, kuristetaa si käsik ään vedetään hiuksista, käyd tai a tai aiheutetaan toiselle kipu vahingoitetaan terveyttä, vaikka uhrille ei tulisikaan teosta vammoja

VAMMANTUOTTAMUS Kiusaaja aiheuttaa kiusatun fyysisen louk­ kaantumisen. Rangaistuksena voi olla sakkoja tai enintään kuusi kuukautta vankeutta.

tai kipua. Rangaistuksena voi olla sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

YKSITYISELÄMÄÄ LOUKKAAVAN TIEDON LEVITTÄMINEN Laittaa lukuis­ ten ihmisten saataville (esimerkiksi nettiin) kiusatun yksityiselämästä tietoa tai kuvia ja ne aiheuttavat vahinkoa kiusatulle. Rangaistuksena voi olla sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

KUNNIANLOUKKAUS Kiusaaja levittää kiusatusta valheellista tietoa esimerkiksi netissä. Törkeän kunnian­ loukkauksen kriteerit täyttyvät jutun levitessä netissä nopeasti lukuisille ihmisille. Rangaistuksena voi olla sakkoja tai enintään kuusi kuukautta vankeutta.

PAKOTTAMINEN Väkivallalla tai uhkauksella pakotetaan kiusattu sietämään, tekemään tai jättämään tekemättä jotakin. Rangaistuksena voi olla sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

an LAITON UHKAUS Uhata tulla on syy uha väkivallalla niin, että omaisuu­ tai pelätä tur vallisuutensa rassa. vaa tensa olevan vakavassa a tai koj sak Rangaistuksena voi olla tta. keu van enintään kaksi vuotta

TIESITKÖ, ETTÄ… Kiusaaja voi saada tuomion, jos hän on täyttänyt 15 vuotta. Jokaisen alle 18-vuotiaan kiusaajan asian selvittelyyn voidaan kutsua mukaan myös lastensuojelu. Vahingonkorvausvastuulla ei ole ikä­ rajaa. Toisin sanoen myös alle 15-vuotias kiusaaja voidaan tuomita maksamaan vahingonkorvausta kiusatulle, jos kiusaamisesta on aiheutunut vahingon­ korvauslain mukaan korvattavaa vahinkoa. Kaiken ikäisiä lapsia voidaan käyttää todistajana rikoksen selvittämisessä. Todistajana toimimisesta ei voi kieltäytyä.

9


aktiviteetit ja leikit

AKTIVITEETIT JA LEIKIT

10


aktiviteetit ja leikit

LUETTELO AKTIVITEETEISTA Aktiviteetin nimi

Aktiviteetin tyyppi / työtapa

Kesto

Ikä­r yhmä

Ryhmän koko

Teemat

Tarraleikki

Ryhmätyöskentely, kysymyksiin vastaaminen ja keskustelu

50 minuuttia

10–15 vuotiaat

15–35 lasta

Monimuotoisuus, erilaisuus, ryhmä ja yhteisö

Pojat eivät itke

Teatteri ja keskustelu

90 minuuttia

8–13 vuotiaat

8–20 lasta

Syrjintä, sukupuolten välinen tasa-arvo ja yleiset ihmisoikeudet

Oikeusmobile

Luova toiminta

120 minuuttia

10–13 vuotiaat

1–20 lasta

Yleiset ihmisoikeudet ja sukupuolten välinen tasa-arvo

Mustis- tarina

Keskustelu ja tarina

60 minuuttia

8+ vuotiaat

1–20 lasta

Syrjintä ja seksuaalisuus

Sukupuoli-jakauma

Roolipeli ja keskustelu

Vähintään 90 minuuttia

15+ vuotiaat

12–24 lasta

Sukupuoli, yhteenkuuluvuus ja tasa-arvo

Maahanmuuttajat Euroopassa

Roolileikki, keskustelu ja ryhmätyö

120 minuuttia

10–18 vuotiaat

noin 30 lasta

Tasa-arvo ja kaikkien huomioon ottaminen

Tää ei oo enää kivaa

Aarteenetsintä ja keskustelu

90 minuuttia

7–10 vuotiaat

15–20 lasta

Kiusaaminen ja nimittely

Missä seisot

Keskustelu ja liikkuminen

30–40 minuuttia

8–13 vuotiaat

6–12 lasta

Yleiset ihmisoikeudet ja osallisuus

Kuka on takanani

Arvausleikki ja keskustelu

60 minuuttia

10–13 vuotiaat

10–20 lasta

Yleiset ihmisoikeudet, syrjintä, media ja internet

Rakas päiväkirja

Kerronta ja keskustelu

60 minuuttia

8–13 vuotiaat

6–20 lasta

Syrjintä, terveys ja hyvinvointi, köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen

Nykyajan satu

Kertominen ja keskustelu

60 minuuttia

10–13 vuotiaat

5–15 lasta

Syrjintä, koulutus ja vapaa-aika ja väkivalta

Kuvapelejä

Kuvaleikki

30 minuuttia

8–13 vuotiaat

2–20 lasta

Syrjintä, yleiset ihmisoikeudet, media ja internet

Kiusaamis-tilanteita

Keskustelu ja tilanteiden harjoittelu

70 minuuttia

7–13 vuotiaat

5–20 lasta

Syrjintä ja väkivalta

KUINKA KÄYTÄT KIPU-TYÖKIRJAA KIPU-työkirjan aktiviteetit perustuvat kokemukselliseen oppimiseen ja ottavat huomioon erilaiset oppimistyylit ja -ympäristöt. Työkirjan aktiviteeteissa on esitetty sen perustiedot ja vaatimukset aktiviteetin toteuttamiseen (aika, paikka, ikäryhmä, ryhmäkoko, materiaalit jne.) Lomakkeisiin on myös kirjattu aktiviteetin tavoitteet, jotka on syytä pitää mielessä koko aktiviteetin läpiviennin aikana. Lomakkeet on tarkoitettu ohjaajalle ja niissä käydään aktiviteetti kirjallisesti läpi vaihe vaiheelta sen sisäistämisen helpottamiseksi sekä tueksi aktiviteetin toteutuksessa. Aktiviteetti alkaa usein kuvitteellisella tilanteella, joka aktivoi lapsia ryhmänä. Aktiviteetin purkuosiossa pohditaan tarkemmin aktiviteetin käsittelemiä teemoja. Monien asiantuntijoiden mielestä purku on aktiviteetin tärkein vaihe. Ilman sitä aktiviteetit ovat pelkkiä leikkejä. Aktiviteetin purun pois jättäminen saattaa pahimmassa tapauksessa vahvistaa lasten stereotypioita ja aktiviteetin herättämät tunteet lapsissa voivat jäädä vaille selvitystä. Koska epämuodollinen oppiminen ja KIPU-työkirjan harjoitukset vetoavat vahvasti tunteisiin, jotkut aiheet voivat olla epämiellyttävän lähellä joidenkin lasten arkielämää. Ohjaajan on oltava varuillaan tämän suhteen. Oikein toteutettuna ja ryhmälle sopivaksi muokattuna aktiviteetit ovat toimivia ja tärkeitä työkaluja sekä erinomaisia oppimisympäristöjä lapsille ja nuorille. Parhaimmassa tapauksessa lapset ja nuoret pohtivat omia arvojaan ja muuttavat käytöstään ja tapojaan vähentääkseen kiusaamista. Aktiviteetin suunnittelu ja toteuttaminen vaatii hetken aikaa, mutta on lähes aina sen arvoista. 11


aktiviteetit ja leikit

AKTIVITEETIN NIMI

Aktiviteetin kesto

Kesto

Aktiviteetin läpiviemiseen ja purkamiseen kuluva aika. Todelliseen kestoon vaikuttavat esim. ryhmän koko ja kypsyys.

Teema

Aktiviteetissa käsiteltävät teemat

Ikä

Ikäryhmä, jolle harjoitus on suunnattu

Ryhmän koko

Aktiviteetin ihanteellinen osallistujamäärä

Aktiviteetin tyyppi/ työtapa

Aktiviteetin toteutustapa: roolipeli, keskustelu, hippa, piirtäminen jne.

Kuvaus

Lyhyt selostus aktiviteetin kulusta

Tavoitteet

Toivotut tulokset koskien kiusaamiseen ja syrjintään sekä ihmisoikeuksiin liittyviä tietoja, taitoja, asenteita, toimintaa ja käyttäytymistä

Aktiviteetti vaiheittain

Käydään aktiviteetti läpi vaihe vaiheelta sen läpiviennin helpottamiseksi. Jokaisen vaiheen perään on merkitty arvioitu vaiheen läpiviemiseen kuluva aika. Viitteellistä aikaa ei aina tarvitse noudattaa täsmällisesti.

Aktiviteetin purku

Keskustelu teemoja harjoitukseen liittyen. Keskustelu ja purku luovat aktiviteetin pääajatukset ja liittävät aktiviteetin kiusaamiseen ja syrjintään sekä ihmisoikeuksiin. Purku on aktiviteetin tärkein osa eikä sitä tule koskaan jättää pois!

Valmistelut

Lista ennakkoon tehtävistä valmisteluista

Tilavaatimukset

Minkälaisen tai minkälaisia tiloja aktiviteetti vaatii

Tarvittavat materiaalit

Harjoituksessa tarvittavat materiaalit ja monisteet

Vinkkejä ohjaajalle

Yleisiä vinkkejä ja ohjeita sekä tietoa aiheesta ohjaajalle

Mukautukset

Vinkkejä ohjaajalle kuinka harjoitusta voi muokata

Ehdotuksia jatkotyöskentelyyn

Jatkotehtäviä tai ehdotuksia kuinka tietoja tai taitoja voidaan kehittää tai käyttää hyväksi.

KOKEMUKSELLINEN OPPIMINEN KOKEMINEN

(toiminta, tekeminen)

KIPU-työkirjan aktiviteetit perustuvat yllä SOVELTAMINEN oleviin vaiheisiin. Kaikki vaiheet eivät vält(opitun käyttöönotto, vanhojen tämättä aina esiinny aktiviteeteissa tai ne toimintatapojen muuttaminen) voivat olla eri järjestyksessä. Kokemukseen perustuvan oppimisen menetelmä mahdollistaa lasten tietojen, taitojen, asenteiden ja YLEISTÄMINEN arvojen kehittymisen ja muuttumisen turval(toistuvien toimintamallien löytäminen, miten opittua lisessa ympäristössä, joka on toisaalta haasvoidaan soveltaa tosielämässä) teellista, mutta myös hauskaa. Kokemuksellisessa oppimisessa arvostetaan lapsen kokemusta ja rohkaistaan häntä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan, mikä lisää lapsen aktiivisuutta, itseluottamusta ja itsevarmuutta. Kehän jokainen oppimisen vaihe kunnioittaa lapsen todellista kokemusta ja haastaa jakamaan, havainnoimaan, pohtimaan, kyseenalaistamaan ja tekemään johtopäätöksiä.

Kehän jokainen oppimisen vaihe kunnioittaa lapsen todellista kokemusta.

12

RAPORTOINTI

(tapahtumaa koskevien reaktioiden ja havaintojen raportointi)

POHDINTA

(kokemuksen ymmärtäminen keskustelemalla havainnoista)

KUVA: COMPASITO S. 38

KIPU-kasvatuksessa on kyse muutoksen aikaansaamisesta sekä henkilökohtaisella että sosiaalisella tasolla. Sen saavuttamiseksi KIPU-työkirjan harjoitukset perustuvat oppimisen kehään, jossa on viisi vaihetta:


aktiviteetit ja leikit

SOVELTAMINEN Viiden­ nessä vaiheessa lapset miettivät, mitä he itse voi­ vat tehdä kiusaamisen ja syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

POHDINTA JA YLEISTÄMINEN Pohdinta vaiheessa ensin tarkas­ tellaan kokemusta käsitteellisesti.

Yleistämisvaiheessa kokemukset liitetään todelliseen elämään ylei­ sesti. Luodaan linkkejä jokapäiväisiin asioihin.

etin portointi ja aktivite RAPORTOINTI Ra kerto­ n taa ais hk lapsia ro purku vaiheessa taan. ois kti rea ja teistaan maan omista tun voi ei ä ytt ke osion tär Aktiviteetin purku us­ sk ke ää täv an riit korostaa liikaa. Ilm etti ite tiv ak jää aiheesta telua aktiviteetin ta­ ssa ma him voi pa pelkäksi leikiksi tai in emmän haittaa ku en a tta tuo pauksessa el­ ste ru pe aa aik a ei ole hyötyä. Jos sinull iteetti syytä jättää aktiv on un rku liseen pu ättä. kokonaan tekem

KOKEMINEN Ensimmäi­ sessä vaiheessa ei tähdätä oikeiden vastausten löytä­ miseen, vaan aktivoidaan lapseen omia mielipiteitä, tunteita ja näkemyksiä.

Ohjaajan on tärkeä tiedostaa ja ottaa huomioon erilaiset ajatteluja oppimistyylit.

AJATTELU- JA OPPIMISTYYLIT Ohjaajan on tärkeä tiedostaa ja ottaa huomioon erilaiset ajattelu- ja oppimistyylit aktiviteetin suunnitteluvaiheessa sekä aktiviteetin aikana. ERILAISIA AJATTELUTYYLEJÄ:

• Visuaaliset oppijat tulkitsevat maailmaa kuvina. • Auditiiviset oppijat muistavat parhaiten kuulemansa. • Kinesteettiset oppijat muistavat asioita fyysisten ja emotionaalisten tuntemusten kautta. ERILAISIA OPPIMISTYYLEJÄ:

• Aktivistit oppivat parhaiten uusien kokemusten, ongelmien ja kokeilujen kautta. He pitävät peleistä, ryhmätöistä ja roolileikeistä. • Pohdiskelijat oppivat parhaiten saadessaan ajatella. He nauttivat tutkimisesta, tapahtumien havainnoimisesta ja oppimansa jäsentämisestä. • Teoreetikot oppivat parhaiten silloin, kun opittu voidaan liittää osaksi jotakin järjestelmää, mallia, käsitettä tai teoriaa. He pitävät tilanteista, joissa on selkeä rakenne ja päämäärä, ja he työskentelevät mielellään mielenkiintoisten ideoiden ja käsitteiden parissa. • Pragmaatikot oppivat parhaiten, kun tehtävän aihe liittyy selvästi todelliseen ongelmaan, johon he voivat soveltaa oppimaansa. Käytännössä jokainen käyttää jonkinlaista yhdistelmää erilaisista ajattelu- ja oppimistyyleistä. Aktiviteettia valittaessa on syytä pitää mielessä, että jokaisessa lapsiryhmässä on monia erilaisia tyylejä. 13


aktiviteetit ja leikit

TARRALEIKKI

50 min

Teema

Monimuotoisuus, erilaisuus, ryhmä ja yhteisö

Ikä

10–15 vuotiaat

Ryhmän koko

15–35 lasta

Aktiviteetin tyyppi/ työtapa

Ryhmätyöskentely, kysymyksiin vastaaminen ja keskustelu

Kuvaus

Tässä aktiviteetissa osallistujat jakavat ensin itsensä ryhmiin haluamalla tavallaan ja huomaavat lopuksi että ryhmiin jako tapahtuu usein huomaamattaan ulkoisen olemuksen perusteella. Tämän jälkeen keskustellaan itsestään selvistä ryhmistä, monimuotoisuudesta ja syrjinnästä.

Tavoitteet

yy Osallistujat yy Osallistujat yy Osallistujat yy Osallistujat perusteella

ymmärtävät ryhmän merkityksen, mistä ja miten ne muodostuvat pohtivat erilaisten ryhmien vahvuuksia ymmärtävät ryhmään kuulumisen ihmisoikeudeksi ymmärtävät että yhteiskunnassa ryhmiä muodostetaan usein tahtomattaan ihmisen ulkoisen olemuksen

Aktiviteetti vaiheittain

1. Kerrotaan osallistujille että tämän osuuden aikana he eivät saa käyttää kielellistä ilmaisua hyväkseen eli eivät saa puhua. Osallistujat muodostavat ringin katseet rinkiin päin. Osallistujia pyydetään sulkemaan silmänsä ja tämän aikana heidän otsaansa liimataan tarra. Liimaa yksi tai kaksi täysin erilaista tarraa osallistujien otsaan, siten että he eivät oikein sovi mihinkään ryhmään. Kerrotaan tämän jälkeen osallistujille että heidän kaikkien otsaan on liimattu tarra. Vielä kun osallistujien silmät ovat kiinni kerrotaan tehtävän säännöt; järjestäkää itsenne 3–5 ryhmään puhumatta. Pyydetään osallistujia avaamaan silmät ja suorittamaan tehtävä. 10 min 2. Kun 3–5 tasalukuista ryhmää on muodostettu, osallistujat siirtyvät ryhmänsä kanssa omaan työskentely tilaansa. Heille annetaan post-it lappuja ja tusseja. Kysymykset, joihin ryhmien tulee vastata. Jokaiseen kysymykseen vastataan tietyn värisille lapuille selvyyden takia: yy Minkä takia jaamme itsemme itsestään selviin ryhmiin? yy Minkälainen on vahva ryhmä? yy Kuka todellisuudessa liimaa tarrat? yy Kenellä on tarra otsassaan? 20 min 3. Ryhmät tuovat omat vastauksensa jokaisen kysymyksen kohdalle ryhmän eteen kertovat vastuksensa muulle ryhmälle. 10 min

Aktiviteetin purku

Aktiviteetti puretaan käyttämällä hyväksi mm. alla olevia kysymyksiä. Kaikkia kysymyksiä ei ole pakko käyttää vaan on suositeltavaa antaa tilaa myös avoimelle keskustelulle. yy Miten tehtävä sujui? yy Mitä opit? yy Mitä hyvää tai huonoa on homogeenisessä (muodostuu samanlaisista jäsenistä) ja heterogeenisessä (muodostuu erilaisista jäsenistä) ryhmässä? yy Miten eroa on sillä että ryhmällä on samat tavoitteet tai että ryhmällä on samat mielipiteet? yy Miltä tuntui siitä jolla oli täysin erilainen tarra kuin muilla? Kenellä on yhteiskunnassa täysin erilainen tarra kuin muilla? yy Miksi luokittelemme ihmisiä/ leimaamme tarroja? yy Miten tehtävän voi liittää oikeaan elämään? Tapahtuuko tällaista yhteiskunnassa? yy Mitä voimme tehdä että emme luokittelisi ihmisiä ulkoisten tekijöiden perusteella? 10 min

Valmistelut

Tarrojen leikkaaminen, värittäminen ja asettelu

Tilavaatimukset

Yhteinen tila 15–35 hengelle ilman pöytiä ja tuoleja, 3–5 pienempää työskentelytilaa tai nurkkausta jokaiselle pienryhmälle

Tarvittavat materiaalit

yy Post-it lappuja (4 eri väriä) yy Tarroja siten että niistä muodostuu 3–5 selkeää ryhmää + muutama täysin erilainen tarra yy Fläppitaulu tai A4 papereita, joissa kysymykset yy Kyniä jokaiselle ryhmälle

Vinkkejä ohjaajalle

Itsestään selviin ja samankaltaisiin ryhmiä luokitellaan mm. iän, sukupuolen, ihonvärin, mielipiteiden jne. takia.

Mukautukset

Tarraleikkiä voidaan käyttää ainoastaan ryhmiin jakautumiseen

Ehdotuksia jatko­ työskentelyyn

Ryhmä voi keksiä tapoja esimerkiksi jakaa ryhmän kiinnittämättä huomiota ryhmäläisten ulkoiseen olemukseen.

14

COMPASITO – LASTEN IHMISOIKEUSKASVATUKSEN KÄSIKIRJA 2012

AKTIVITEETIT


POJAT EIVÄT ITKE

90 min

Teema

Syrjintä, sukupuolien välinen tasa-arvo, yleiset ihmisoikeudet

Ikä

8–13 vuotiaat

Ryhmän koko

8–20 lasta

Aktiviteetin tyyppi/ työtapa

Keskustelu ja teatteri

Kuvaus

Keskustellaan stereotypioista ja mielipiteistä valitsemalla “oikea” nurkka. Sen jälkeen esitetään stereotypioita sketsien muodossa.

Tavoitteet

Keskustella sukupuoleen liittyvistä stereotypioista ja tasa-arvosta Edistää suvaitsevaisuutta Kuvata miten stereotypiat luovat syrjintää

Aktiviteetti vaiheittain

Ensimmäinen osa: Oikean nurkan valitseminen 1. Kerrotaan osallistujille, että huone on jaettu neljään osaan ja jokainen on merkitty kyltein: samaa mieltä/en tiedä/mietin vielä/eri mieltä. 5 min 2. Ohjaaja lukee 3 väitettä yksi kerrallaan, ja lapset valitsevat “oikean” nurkan sen mukaan, mitä mieltä he ovat. Ensimmäisen siirtymisen jälkeen osallistujilta kysytään miksi he valitsivat kyseisen nurkan. Kysymyksen jälkeen osallistuja voi muuttaa nurkkaa kuultuaan muiden perusteluja. Toista myös muiden väitteiden kohdalla. 20 min 3. Kokoa osallistujat yhteen, jotta voitte keskustella harjoituksesta: yy Yllättikö jokin harjoituksessa? yy Mistä mahtaa johtua, että ihmisillä on erilaisia mielipiteitä esitetyistä väitteistä? yy Vaihdoitko nurkkaa jonkun osallistujan mielipiteen vuoksi? Miksi? yy Mistä voi tietää mikä mielipide on “oikea”? 10 min Toinen osa: Oikean vastauksen esittäminen 1. Jaa osallistujat korkeintaan 5:n hengen ryhmiin ja anna jokaiselle ryhmälle 1 väite. Ryhmillä on 15 min aikaa lukea väite, keskustella siitä ja valmistaa väitteestä sketsi. 15 min 2. Pyydä ryhmiä esittämään sketsinsä. Kunkin esityksen jälkeen kysy yleisöltä millaista viestiä sketsin avulla yritettiin välittää? 20 min 3. Kysy esityksen jälkeen esiintyjiltä, mitä he halusivat sketsillään kertoa. 5 min

Aktiviteetin purku

Valmistelut

Keskustelkaa sukupuoleen liittyvien stereotypioiden vaikutuksista seuraavien kysymysten avulla: yy Mikä on yhteistä näille väitteille? Tuleeko mieleesi muita vastaavia väitteitä? yy Odotetaanko tytöiltä ja pojilta erilaisia asioita tässä ryhmässä? Entä omassa koulussasi tai luokassasi? Perheessäsi? Onko sellainen järkevää? yy Tuleeko mieleesi muita tilanteita, joissa pojilta ja tytöiltä edellytetään tietynlaista käytöstä tai toimintaa? yy Vaihtelevatko odotukset eri puolilla maata? Entä eri puolilla Eurooppaa tai maailmaa? yy Mitä tapahtuu, jos joku tyttö tai poika ei ole samaa mieltä sukupuoleensa kohdistuvien odotusten kanssa, vaan haluaa tehdä asiat toisin? yy Oletko itse ollut tilanteessa, jossa olisit halunnut toimia eri lailla kuin sinun sukupuoleltasi odotetaan? Miltä sinusta silloin tuntui? Mitä teit? yy Vaikuttavatko eri sukupuoliin kohdistuvat odotukset myös aikuisiin? yy Kuinka miehiin ja naisiin kohdistuvat erilaiset odotukset rajoittavat valinnanmahdollisuuksiamme? Osaatko mainita joitakin esimerkkejä? yy Kuinka tällaiset rajoitukset vaikuttavat ihmisoikeuksiimme? yy Mitä voisimme tehdä, jotta tytöt ja pojat voisivat tulevaisuudessa toimia vapaammin oman tahtonsa mukaan? 15 min yy Valitse 3 väitettä yy Valmista 4 erilaista kylttiä ja sijoita ne tilan eri nurkkiin yy Valitse ylimääräisistä väitteistä väitteitä sketseihin ja kirjoita ne erillisille paperilapuille.

Tilavaatimukset

Avoin sisätila tai ulkopiha

Tarvittavat materiaalit

Paperia ja kynä kylttien sekä väitteiden tekoa varten.

Vinkkejä ohjaajalle

Mukautukset Ehdotuksia jatko­ työskentelyyn

Toiminta ideoita

yy Älä vahvista ennakkoluuloja yy Korjaa osallistujien käyttämät kärjistykset. yy Olet tietoinen omista ennakkokäsityksistäsi sekä sukupuoliin kohdistuvista stereotypioista. yy Valitse väitteitä, joissa korostuu, että tytöillä ja pojilla on kehollisesta erilaisuudestaan huolimatta samat ihmisoikeudet sekä väitteitä, jotka ovat riittävän kiistanalaisia tuodakseen esiin erilaisia mielipiteitä. yy Tee sekaryhmiä jos mahdollista! Voi keskittyä itselleen tärkeisiin aihepiireihin ja sketsin voi korvata visuaalisesti esim. piirroksilla. yy Compasiton Harjoitus ”Ihmeen kaunis maailmamme” (s. 187) keskittyy ulkonäköön ja todellisuuteen. yy Compasiton harjoitus ”Olipa kerran” (s. 122) käsittelee niin ikään sukupuoleen kohdistuvia stereotypioita. Laatikaa yhdessä lasten kanssa henkilökohtainen käyttäytymiskoodi siitä, kuinka ryhmässä tulee käyttäytyä ja kuinka voidaan varmistaa, että poikia ja tyttöjä kohdellaan tasapuolisesti. Ripustakaa ohje seinälle ja palatkaa sen sisältöön, mikäli ryhmän sisällä ilmenee ristiriitoja.

15

ESIMERKKIVÄITTÄMÄT: yy Vain tytöt voivat leikki nukeilla. yy Pojat eivät itke. yy Pojat eivät voi käyttää hametta. yy Tyttö ei voi olla ryhmän johtaja. yy Vain pojat pelaavat jalkapalloa. yy Tytöt ovat heikkoja ja pojat vahvoja. yy Tytöt auttavat äitiään, pojat isiään. yy On hauskempaa olla tyttö kuin poika. yy Kun jokin menee vikaan, poikia syytetään aina ensin. yy Pojat voivat puhua tuhmia, mutta tytöt eivät. yy Tytöt ovat fiksumpia kuin pojat. yy Tytöt voittavat kinasteluja, koska he pelaavat epäreilusti. yy Pojat saavat lyödä toisiaan, mutta eivät tyttöjä. yy Pojat ovat laiskempia kuin tytöt. yy Tytöt valehtelevat paremmin kuin pojat.

COMPASITO – LASTEN IHMISOIKEUSKASVATUKSEN KÄSIKIRJA 2012

aktiviteetit ja leikit


OIKEUSMOBILE

Alle 120 min

Teema

Yleiset ihmisoikeudet ja sukupuolten tasa-arvo

Ikä

1–20 vuotiaat

Ryhmän koko

10–20 lasta

Aktiviteetin tyyppi/ työtapa

Luova toiminta

Kuvaus

Osallistujat rakentavat yhdessä ison mobilen, jossa he esittelevät heille tärkeimpiä oikeuksia.

Tavoitteet

yy Keskustella perusoikeuksien sisällöstä ja merkityksestä sekä miten oikeuksia kunnioitetaan lähiympäristössä. yy Tutkia sukupuolten välisiä eroja suhteessa oikeuksiin Aktiviteetti vaiheittain.

Aktiviteetti vaiheittain

1. Kerro harjoituksesta näyttämällä mallimobile. 2. Pyydä osallistujia listamaan pareittain muutamia asioita, jotka ovat heidän elämässään tärkeitä. 5 min 3. Anna jokaiselle osallistujalle puhdas, leikattu paperihahmo. 4. Pyydä osallistujia kirjoittamaan nimensä hahmon takapuolelle, ja koristelemaan hahmo esittämään heitä itseään. 20 min 5. Aloita selittämällä, että jokainen tarvitsee kaikkia ihmisoikeuksia emmekä voi poimia ja valita niitä. Mobilessa kuitenkin he voivat esitellä oikeuksia, jotka merkitsevät heille henkilökohtaisesti eniten. Samalla kun selität, jaa osallistujille 2x2 tyhjää paperilappua (esim. 2 ympyrän ja 2 neliön muotoista). Ympyrät ovat vähemmän tärkeitä oikeuksia ja neliöt tärkeimpiä. 10 min 6. Näytä osallistujille lasten versio oikeuksien luettelosta ja lue ne ääneen. Jokaisen artiklan jälkeen kysyy osallistujilta, mitä he arvelevat artiklan tarkoittavan. Tämän jälkeen pyydä osallistujia katsomaan oikeuksien luetteloa ja päättämään, mitkä ovat heille tärkeimpiä ja kirjoittamaan ne neliön muotoisiin lappuihin. Sekä ympyrän muotoiselle lapulle vähemmän tärkeät oikeudet. Kerro, että vaikka kaikilla osallistujilla on kaikki nämä oikeudet, heidän pitää silti valita 4 oikeutta. 20 min 7. Kun osallistujat ovat kirjoittaneet oikeutensa, ryhdytään kasaamaan mobilea. 30 min 8. Ripusta mobile näkyvälle paikalle. 5 min

Aktiviteetin purku

Käytä alle olevaa ruudukkoa oikeuksien järjestyksen analysointiin. yy Keskustelkaa tuloksista seuraavien kysymysten pohjalta: yy Mitkä oikeudet näyttävät olevan kaikkein tärkeimpiä meidän ryhmällemme? Kuinka selitätte tämän? yy Mitkä oikeudet näyttävät olevan vähiten tärkeitä ryhmällemme? Kuinka selitätte tämän? yy Mitkä oikeudet ovat tärkeimpiä sinulle? Eroavatko henkilökohtaiset valintasi ryhmän valinnoista? Kuinka selittäisit tätä? yy Onko poikien ja tyttöjen valinnoissa eroja? Kuinka selittäisitte tätä? yy Osaisitteko mainita muita ryhmiä, joilla saattaisi olla erilaisia valintoja kuin sinulla? yy Kunnioitetaanko kaikkia näitä oikeuksia meidän yhteisössämme? Pura harjoitus: yy Mitä mieltä olette harjoituksesta? yy Oliko vaikea asettaa oikeuksia järjestykseen? yy Mikä osa oli mielestänne hauskin? Miksi? yy Yllätyittekö mistään? Liitä harjoitus yleisiin ihmisoikeuksiin kysymällä: yy Mikä on oikeus? yy Miksi on tärkeää, että meillä on kaikki nämä oikeudet eikä vain niitä, joista pidämme eniten? yy Onko pojilla ja tytöillä erilaiset oikeudet? yy Onko aikuisilla erilaiset oikeudet? yy Onko kaikilla maailman lapsilla samat oikeudet? Miksi tai miksi ei? yy Mitä voimme tehdä varmistaaksemme, että kaikilla maailman lapsilla on yhtä hyvät olosuhteet? yy Ohjelman muokkaukset yy Alkuperäisessä versiossa jokainen osallistuja tekee oman mobilen. yy Osallistujat jaetaan eri ryhmiin (tytöt ja pojat erikseen), jolloin syntyy 2 erilaista mobilea. yy Pyydä osallistujia suunnittelemaan itse omat hahmonsa. yy Vinkkejä ohjaajille yy Korosta, että KAIKILLA on KAIKKI oikeudet. 30 min

Valmistelut

yy Leikkaa tarvittavat muodot paperista. yy Kirjoita artiklat isolle paperille.

Tilavaatimukset

Iso tila, jossa mahdollisuus askarrella

Tarvittavat materiaalit

Kyniä, paperia, narua, sakset, (teippiä).

Vinkkejä ohjaajalle

yy Korosta, ettemme me eivätkä viranomaiset voi poimia tai valita ihmisoikeuksia. yy Me kaikki tarvitsemme kaikki ihmisoikeutemme jatkuvasti! Selvennä, että tässä harjoituksessa pyydetään lapsia valitsemaan vain ne oikeudet, jotka ovat heille henkilökohtaisesti tärkeimpiä. Painota erityisesti oikeuksien keskinäistä riippuvuutta ohjeiden kohdassa 3 ja purkamis- ja arviointiosuuden ensimmäisessä kysymyksessä. yy Tee itse etukäteen pieni mobile ja kokeile painoja ja etäisyyksiä sen tasapainottamiseen sekä parasta tapaa kiinnittää paperi naruihin ja tikkuihin teipillä liimalla ja niiteillä yy Halutessasi voit valita muitakin ryhmällesi sopivia oikeuksia Lapsen oikeuksien sopimuksesta.

16

COMPASITO – LASTEN IHMISOIKEUSKASVATUKSEN KÄSIKIRJA 2012

aktiviteetit ja leikit


aktiviteetit ja leikit

OIKEUSMOBILE

Alle 120 min yy Pidennä harjoituksen aikaa. Jokainen lapsi voisi tehdä myös oman paikkakunnan, Euroopan ja maailman mobilen. yy Anna lapsille yhdeksän suikaletta, mutta anna valita enemmän kuin yhdeksän oikeutta. yy Pyydä lapsia suunnittelemaan ja leikkaamaan itse omat hahmonsa. yy Pyydä lapsia koristelemaan värilliset suikaleet oikeutta esittävin piirroksin ja leikatuin kuvin. yy Valmistakaa suuri mobile, jotta visuaalinen vaikutus olisi suurempi. yy Riippuen ryhmänne koosta, käytettävissä olevasta ajasta ja ohjaajien määrästä lapset voivat työskennellä yksin tai pienissä ryhmissä. Jos työskentelette ryhmissä, pojat ja tytöt voidaan jakaa eri ryhmiin, jotta nähdään, millaisia sukupuolesta johtuvia eroja syntyy. yy Nuoremmille lapsille: Ohjaajien on ehkä syyt. auttaa mobilen kokoamisessa. yy Vanhemmille lapsille: Kehota lapsia tekemään mobilet pienryhmissä, joissa kaikkien on oltava yhtä mieltä siitä, mitä oikeuksia mobileen valitaan. Purkamiskeskustelun kysymyksiin voi sisällyttää kysymyksiä ryhmätyöstä ja päätösprosessista lopullisen mobilen aikaansaamiseksi.

Mukautukset

Ehdotuksia jatkotyöskentelyyn

Compasiton harjoitus ”Tärkeintä kenelle?” (s. 118) kehittelee edelleen oikeuksien keskinäisen riippuvuuden.

Toimintaideoita

yy Lapset saattavat sijoittaa jotkut oikeudet vähemmän tärkeiksi, koska ne eivät ole tuttuja. Ottakaa selvää niistä oikeuksista ja tutkikaa, millä tavalla ne ovat tärkeitä omalla paikkakunnallasi. yy Ripusta mobilet, joihin lapset ovat kirjoittaneet selityksensä tärkeimmistä oikeuksistaan, julkiselle paikalle (esimerkiksi kirjastoon, postiin, koulun käytäville). Käyttäkää näyttelyä juhlistamaan Ihmisoikeuksien päivää, joulukuun 10. päivänä, tai jotakin muuta juhlaa (katso Compasiton harjoitusta ”Ihmisoikeuskalenteri” (s. 60).

ESIMERKKILUETTELO OIKEUKSISTA

Oheista ruudukkoa voidaan käyttää jokaisen oikeuden ”kokonaispisteiden” määrittelyyn. Anna 3 pistettä punaisille oikeuksille, 2 pistettä sinisille ja 1 valkoisille oikeuksille.

IHMISOIKEUKSIA

tytöt

pojat

Jokaisella lapsella on oikeus suojaan.

Jokaisella lapsella on oikeus koulutukseen.

Jokaisella lapsella on oikeus terveydenhoitoon.

Jokaisella lapsella on oikeus vapaa-ajan toimintaan ja leikkiin

Jokaisella lapsella on oikeus nimeen ja kansallisuuteen

Jokaisella lapsella on oikeus valita uskontonsa.

Jokaisella lapsella on oikeus tietoon.

Jokaisella lapsella on oikeus liittyä yhdistyksiin.

Jokaisella lapsella on oikeus asua perheensä kanssa.

17

kokonaispisteet

sijoitus


MUSTIS-TARINA

60 min

Teema

Syrjintä ja seksuaalisuus

Ikä

8+ vuotiaat

Ryhmän koko

1–20 lasta

Aktiviteetin tyyppi/ työtapa

Keskustelu ja tarina

Kuvaus

Osallistujat lukevat Mustis- tarinan ja vastaavat kysymyksiin. Sen jälkeen keskustellaan aiheesta kysymyksien pohjalta.

Tavoitteet

yy Saada osallistuja ymmärtämään miltä syrjintä tuntuu. yy Keskustella syrjinnän syistä

Aktiviteetti vaiheittain

1. Selitä tehtävä ja jaa jokaiselle oma mustis- tarina. 10 min 2. Osallistujat vastaavat seuraaviin kysymyksiin itsenäisesti ja kuvittelevat itsensä tarinan päähenkilöiksi: 30 min yy Millaisia tuntemuksia sinulla on tällä hetkellä? Mitä ajattelet itsestäsi ja miten käyttäydyt? yy Miltä sinusta tuntuu, kun aikaa on kulunut? Mitä ajatuksia sinulla on viikon, kuukauden, vuoden päästä? yy Mitä ajattelet itsestäsi? Muutatko käytöstäsi? Ovatko muut ihmiset muuttaneet käytöstään sinua kohtaan? yy Mitä tahdot? Mitä tarvitset? yy Mitä ajattelet muista ihmisistä, perheestäsi ja toisista ”Mustiksista” yy Miltä sinusta tuntuu nyt, kun joku sanoo sinua ”Mustikseksi”? yy Mitä sanot tai teet tällaisessa tilanteessa?

Aktiviteetin purku

Keskustelkaa aikaisemmin kysytyistä kysymyksistä isossa ryhmässä tai pienryhmissä. Osallistujien ei tarvitse vastata kaikkiin kysymyksiin tai jakaa vastauksiaan jos he eivät halua.: Tämän jälkeen pyydä osallistujia vastaamaan seuraaviin kysymyksiin itsenäsi: 10 min yy Liittyykö tämä tarina joihinkin kokemuksiin, joita sinulla on? yy Millä tapaa tarina liittyy seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin? yy Millä tapaa yhteiskunta on mielestäsi samankaltainen, kuin tarinassa? Kysy vielä lopuksi jos osallistujilla on kommentteja tai kysyttävää aktiviteetista tai sen aiheista. 10 min

Valmistelut

Mustis tarina monisteille, kysymykset fläppitaululle.

Tilavaatimukset

Rauhallinen tila, missä voi istua ja kirjoittaa.

Tarvittavat materiaalit

Mustis-tarinoita (jokaiselle osallistujalle oma), kyniä.

Vinkkejä ohjaajalle

yy Varmista, että kaikki osallistujat ovat ymmärtäneet tarinan. yy Alkuperäinen englanninkielinen versio aktiviteetista: The Purpie Story ~ Rainbow Resources s. 20 (http://www.ifm-sei.org/files/up/rr-website.pdf)

18

COMPASITO – LASTEN IHMISOIKEUSKASVATUKSEN KÄSIKIRJA 2012

aktiviteetit ja leikit


aktiviteetit ja leikit

MUSTIS-TARINA OLET VIIDEN VUODEN IKÄINEN ja tutkiskelet maailmaa. Tiedät jo, että aikuisten suuttuessa jollekulle, he kutsuvat tätä

henkilöä nimellä ‘Mustis’. Ollessasi bussissa vanhempiesi kanssa, kuulet kahden matkustajan puhuvan ihmisestä, joka antoi heille väärän vaihtorahan: ”Mikä Mustis! Heiltä ei voi odottaa mitään hyvää”. Kuulet isovanhempiesi puhuvan poliitikosta, josta he eivät pidä: ”Hän on Mustis! Ei mitään muuta kuin Mustis!” Leikkiessäsi muiden lasten kanssa leikkikentällä, törmäät vahingossa tyttöön, joka huutaa sinulle: ”Oletko Mustis vai mikä? Satutit minua!” Toisella kerralla kiusaat leikkitoveria muiden lasten kanssa ja huudat hänelle: ”Tommi on Mustis, Tommi on Mustis!”, ja Tommi huutaa takaisin yrittäessään ottaa sinua kiinni: ”Enkä ole! Sinä valehtelet”. Kotona sisaresi antoi sinulle vähemmän kakkua, kuin otti itselleen. Tulit tästä vihaiseksi, joten huudat: ”Senkin Mustis!” – sanat, jotka kuvaavat täydellisesti tunteitasi tuolla hetkellä. Kun vanhempasi kuulevat, mitä menit sanomaan, saat ankaran puhuttelun: ”Älä koskaan kutsu ketään ’Mustikseksi’. Se on erittäin epäkohteliasta. Jos vielä kerran kuulemme sinun puhuvan tuolla lailla, saat rangaistuksen!” Tästä eteenpäin et enää käytä sanaa vanhempiesi läsnä ollessa, mutta kun suutut jollekulle, kuiskaat vihaisena itseksesi: ”Mikä Mustis, kamala, ruma Mustis!”, ja kun joku kutsuu sinua sillä nimellä, vastaat: ”Itse olet Mustis!” Huolestut koko Ajan kuluessa samantapaiset tilanteet toistuvat. Olet 12-vuotias ja tiedät jo, että Mustikset ovat kömpelöitä ihmisiä, joiden ei kuuluisi työskennellä tietyillä aloilla, ajan enemmän, kuten terveydenhuolto- ja tiedealoilla. Siksi olet erittäin hyväksyväinen siitä, mitä äitikun pikkuhiljaa si kertoo isällesi: että hänen sairaanhoitajakollegansa on erotettu, koska selvisi, että hän on Mustis. Tiedät myös, että ihmisestä tulee Mustis huonon kasvatuksen tualat ymmärtää... loksena, ja että Mustikset kuuluisi laittaa vankilaan tai johonkin hoitolaitokseen. Heidän pitäisi vähintään käydä terapiassa tullakseen normaaleiksi ihmisiksi. Kuulet vanhempiesi juttelevan ystäviensä kanssa: ”Näin lapsia siis kasvatetaan tänä päivänä! Heikolla moraalilla ja niin sanotulla ’modernilla kasvatuksella’... Siitä Mustikset tulevat. Jos asiat jatkuvat näin, kohta lapsillamme ei ole enää leikkikavereita. Meidän täytyy suojella omia lapsiamme sellaiselta”. Olet täysin samaa mieltä. Vanhempasi välittävät sinusta niin kovasti! Et tietenkään halua leikkiä minkään ällöttävien Mustisten kanssa! Lähiaikoina kuulit televisiosta, että Mustikset ovat perustaneet oman yhdistyksen, ja vaativat, että heitä kohdellaan arvokkuudella, ikään kuin he eivät olisi kömpelöitä yksilöjä. Mielestäsi tämä on naurettavaa ja etkä hyväksy sitä. Olet nyt 13-vuotias ja luokkakaverisi läimäyttää sinua käteen, ja kiusoittelee sinua ilkeä hymy kasvoillaan: ”Hei, sinä olet Mustis, etkö olekin? Tytöt sanoivat, että kompastuit ja kaaduit kun pelasimme...” (Niin sinulle kävikin viime kerralla, mutta eikö kaikille käy joskus niin? Se on pelin henki.) ”Auts” – sinä huudahdat, koska sinua läimäytettiin suoraan mustelmaan kyynärpäässäsi. ”Olet itse Mustis! Antaa heittää!” vastaat. Olet 14-vuotias ja eräänä päivänä sinulla on tylsää juhlissa tätisi luona. Tätisi on ammatiltaan lääkäri. Kirjahyllyllä huomaat vanhan lääketieteellisen tietosanakirjan, jota tätisi käytti opiskeluaikoinaan. Alat selailla kirjaa tappaaksesi aikaa. Huomaat vahingossa merkinnän: ”Mustis”. Kiinnostuksesi herää, sillä tämä on ensimmäinen kirjallinen lähde asiasta, jonka olet koskaan nähnyt. Sinä luet: MUSTIS: Kyynerpäässä sijaitseva mustelma, joka muuttuu näkyväksi nuoruusiässä.

Se eroaa normaalista mustelmasta siten, että tultuaan näkyviin, se ei häviä vaan jää pysyväksi. Tämä on tulos huonosta kasvatuksesta, tarkoittaen sitä, että se ilmestyy, jos vanhemmat epäonnistuvat sen ehkäisemisessä. Luet, että jotkut ihmiset väittävät syntyneensä tällaisina, ja ongelma on lähes immuuni terapialle, sillä on voimakas pyrkimys uusiutua ja monet uskovat sen olevan mahdoton parantaa. Opit että – kuten olet jo kuullut aiemmin – tästä taudista kärsivillä ihmisillä, joita usein kutsutaan nimellä ’Mustis’, on taipumus kömpelyyteen. He eivät ansaitse luottamusta eikä heitä tulisi päästää työskentelemään tiettyjen ammattien parissa. Tällaisia ammatteja ovat muun muassa terveydenhoito- ja tiedealan ammatit. Huolestut koko ajan enemmän, kun pikkuhiljaa alat ymmärtää... Nostat hihaasi ylös ja katsot kyynärpäätäsi: suuri mustelma on selvästi nähtävissä, jopa paremmin kuin viime vuonna, kun huomasit sen ensimmäistä kertaa.

Tämä työpaja herätti paljon keskusteua Espanjan leirillä. – EMMA OVASKA

Ja maailma jatkaa kulkuaan… 19


SUKUPUOLIJAKAUMA

Vähintään 90 min

Teema

Sukupuoli, yhteenkuuluvuus ja tasa-arvo

Ikä

15+ vuotiaat

Ryhmän koko

12–25 lasta

Aktiviteetin tyyppi/ työtapa

Roolipeli ja keskustelu

Kuvaus

Osanottajat kokevat sukupuolten välisen taloudellisen jakauman ympäri maailman.

Tavoitteet

yy Kokea miesten ja naisten välisten työmäärien ero yy Pohtia sukupuolten välistä taloudellista epätasa-arvoa yy Pohtia taloudellista epätasa-arvoa eri puolilla maailmaa

Aktiviteetti vaiheittain

1. Ryhmät jaetaan kuuteen pienempään joukkueeseen. Jokainen ryhmä saa sakset, kynän, värikynän(joka joukkueella eri värinen), muutaman A4-arkin, teroittimen ja kaikki muut ryhmät paitsi ryhmä 1 saavat kumin. 5 min 2. Ryhmille selitetään, että jokainen ryhmä edustaa joko naista tai miestä eri maista, jotka kohtaavat erilaisia sosiaalisia, uskonnollisia tai poliittisia paineita. Ryhmille kerrotaan myös roolipelin yleisistä säännöistä. 10 min + simulaatio n. 60–90 min yy Kaksi ryhmistä(ryhmät 1 ja 2) muodostavat avioparin hyvin uskonnollisesta maasta. Mikään ryhmistä ei ole rajoitettu tiettyyn maahan tai kulttuuriin, vaan heidän olosuhteensa perustuvat moniin jokapäiväisiin tapahtumiin joita miehet ja naiset kohtaavat elämässään päivittäin. yy Pelissä eletään kahden viikon ajan, yksi päivä kestää viisi minuuttia. Yksi harjoituspäivä on mahdollista pelata ennen oikean pelin alkua. Jokaisen ryhmän täytyy tuottaa tietty määrä pisteitä selvitäkseen päivästä. Pisteinä toimii paperiarkeista leikatut muodot jotka täytyy värittää. Ryhmien tuottamat pisteet ovat erilaisia suhteessa eri työmääriin joita miesten ja naisten odotetaan tekevän ympäri maailmaa. yy Varmista että kaikki ymmärtävät säännöt ja tuottavat oikeita muotoja harjoittelu kierroksella. yy Ennen kuin päivä loppuu, jokaisen joukkueen täytyy viedä pisteensä pankkiin, jotta he etenisivät ilman sakkoja. Joidenkin joukkueiden täytyy tuottaa tietty määrä pisteitä heidän kumppani joukkueelleen. Jos he eivät saa tuotettua tarpeeksi pisteitä, molemmat joukkueet saavat sakon. yy Päivien välissä työskenteleminen on kiellettyä. Tuona aikana pelinjohtaja ilmoittaa miten muilla joukkueilla menee ja ilmoittaa mahdollisista tapaamisista tai sakoista. yy Viikonlopun aikana pidetään Maailman Foorumi johon osallistuu edustajia jokaisesta joukkueesta. Tuolloin pelaajat saavat mahdollisuuden keskustella siitä mitä tapahtuu ja miten he voisivat mahdollisesti muuttaa pelin sääntöjä. Peli päättyy Maailman Foorumiin johon osallistuu kaikki pelaajat.

Aktiviteetin purku

Aktiviteetti puretaan käyttämällä hyväksi mm. alla olevia kysymyksiä. Kaikkia kysymyksiä ei ole pakko käyttää vaan on suositeltavaa antaa tilaa myös avoimelle keskustelulle. yy Miltä sinusta tuntui pelin eri vaiheissa? yy Missä maissa tunsit olevasi? yy Oliko jotain mitä haluaisit pelissä muuttaa? yy Oliko pelin ja asioiden joita olet kokenut oikeassa elämässä välillä samankaltaisuuksia? yy Noudatatko sinä pelissä esiintyviä sukupuolirooleja? yy Luuletko maailman kansainvälisten instituutioiden, kuten YK:n turvallisuusneuvoston, Maailmanpankin ja Maailman kauppajärjestön olevan puolueellisia tukiessaan miehiä, naisia ​​tai kehityksen tasoa tietyissä maissa? yy Osaatko kertoa sukupuoleen liittyvistä stereotyypeistä tai omakohtaisista kokemuksistasi joissa miehiä ja naisia on kohdeltu eri tavoin liittyen taloudellisiin asioihin? Tuleeko mieleesi ennakko-odotuksia miehiä ja naisia kohtaan joka liittyisi heidän sukupuoleensa? yy Tunnetko että haluaisit uhmata maailmanlaajuisia sukupuolistereotypioita, ja jos kyllä niin miten? 20 min

Valmistelut Tilavaatimukset Tarvittavat materiaalit

Vinkkejä ohjaajalle

yy Roolikorttien ja ohjeiden kopioiminen joukkueille yy Päivien ohjelman kopiointi pankkiirille Sisätila, jossa pöytiä joiden ääreen ryhmät voivat kerääntyä. yy 6 x sakset yy 6 x kynä yy 6 x värikynä (eri väri jokaiselle joukkueelle) yy 6 x teroitin yy 30 x A4-arkki paperia yy 6 x viivoitin yy 5 x pyyhekumi yy kello ajanottoa varten yy 3 x avustaja (pelinjohtaja, pankkiiri ja Maailman Foorumin johtaja) Kuten roolipeleissä yleensä, eri ihmiset pelaavat eri tavoin joten lopputulos ei ole välttämättä sama. On tärkeää että pelinjohtaja pystyy mukautumaan pelin kulkuun. Maailman Foorumissa on tarkoituksena rohkaista joukkueita muuttamaan pelin sääntöjä. Tämä vuoksi myös pankkiirin ja Maailman Foorumin Johtajan tulee olla valmiita mukautumaan.

20

COMPASITO – LASTEN IHMISOIKEUSKASVATUKSEN KÄSIKIRJA 2012

aktiviteetit ja leikit


aktiviteetit ja leikit

ROOLIT JA TAPAHTUMAT PELIN AIKANA:

PELINJOHTAJA: Pelinjohtaja ottaa aikaa ja on pelin yleinen avustaja. Pelinjohtajan täytyy pitää huolta, että kaikki noudattavat sääntöjä. Kun pelinjohtaja kuuluttaa päivän päättyneen, he ilmoittavat paljonko kukin joukkue on tehnyt ja kuuluttaa mahdolliset sakot jos joukkue ei tuot­ tanut tarpeeksi pisteitä.

Foorumin avus­ MAAILMAN FOORUMIN AVUSTAJA: Maailman Foorumissa man Maail ana johtaj taja järjestää ja toimii puheen 7/8) ja 3/4 t (päivä joka pidetään viikonloppuisin 2 edustaja, • Joukkue 1: joukkuetta edustaa joukkueen ei äänioikeutta ei äänioikeutta • Joukkue 2: yksi edustaja joukkueille 1 ja 2, n äänee yhteen • Joukkue 3: yksi edustaja, oikeus vat, halua itse he kuin jaa • Joukkue 4: niin monta edusta 2 ääntä

a molempia

• Joukkue 5 ja 6: yksi edustaja, joka edusta joukkueita ja jolla on kaksi ääntä

joukkue saa Jokaisen viikon toisen päivän jälkeen jokainen ue 4 joka saa ehdottaa yhtä muutosta sääntöihin, paitsi joukk tetään ja uudesta ehdottaa kaksi muutosta. Ehdotuksista äänes lait tulevat säännöstä tulee laki 2/3 enemmistöllä. Uudet 5 ja 9). Joukkue käyttöön seuraavan päivän aamuna (päivät voivat kuitenkin 2 ei saa ottaa osaa päivän tapahtumiin. He tävät. ehdottaa uutta lakia, josta toiset maat äänes

PANKKIIRI: Pankkiiri tarvitsee kaavak­ keen jossa kerrotaan kaikkien ryhmien jokaisen päivän tuotanto kiintiöt. Jokai­ nen ryhmä antaa pankkiirille päivän lopuksi vaaditut muodot. Pankkiirin tulee olla tarkkana hyväksyessään muotoja. Väärä koko tai huono väri­ tys voi mahdollisesti johtaa muodon hylkäämiseen. On kiinni pankkiirista kuinka tiukka hän on kunkin ryhmän kohdalla.

VIIMEINEN MAAILMAN FOORUMI: Jotta heräi­ si mahdollisimman paljon keskustelua, jokai­ sen joukkueen kaikki jäsenet saavat mahdollisuuden osallistua päivinä 11 ja 12. 10 minuutin ajan jokainen joukkue keskustelee keskenään yhdestä laista jota he haluaisivat ehdottaa. Jokaisen ryhmän lain esittelyn täytyy olla täsmälleen yhden minuutin mittai­ nen. Jokaisen esittelyn jälkeen äänestetään uudesta laista. Jokainen saa yhden äänen, mutta joukkueen 4 äänet ovat 3 äänen arvoisia ja joukkueiden 1 ja 2 äänet ovat vain ½ äänen arvoisia.

Tuki ja ystävällinen hymy voivat tehdä ihmeitä. – JASMIN KETOLA

21


aktiviteetit ja leikit

OHJEET RYHMILLE: RYHMÄ 1 Olet nainen. Jaat viivoittimen aviomiehesi eli ryhmän 2 kanssa. Värisi on keltainen. Ryhmä 2 eli aviomiehesi

edustaa sinua viikonlopun Maailman Foorumissa. Heidän ei tarvitse keskustella asiasta teidän kanssa. Jokainen päivä kestää 5 minuuttia. Pelin johtaja ilmoittaa milloin päivä alkaa ja loppuu. On kiellettyä työskennellä päivien välissä. Teidän on toimitettava päivittäiset kiintiöt pankkiirille heti päivän loputtua. Alla oleva taulukko osoittaa päivittäiset tuotanto kiintiöt. Jos kiintiöitä jää suorittamatta seuraa rangaistus. Yksi keltainen suorakulmio (2cm x 3cm) vastaa 10 pistettä. HARJOITUS PÄIVÄ

Päivä 1 Arkipäivä

Päivä 2 Arkipäivä

Päivä 3 Viikonloppu

Päivä 4 Viikonloppu

Päivä 5 Arkipäivä

150 pistettä itsellenne 150 pistettä itsellenne 150 pistettä itsellenne 150 pistettä itsellenne 150 pistettä itsellenne 150 pistettä itsellenne 50 pistettä ryhmälle 2 50 pistettä ryhmälle 2 50 pistettä ryhmälle 2 50 pistettä ryhmälle 2 50 pistettä ryhmälle 2

Päivä 6 Arkipäivä

Päivä 7 Viikonloppu

Päivä 8 Arkipäivä

Päivä 9 Arkipäivä

Päivä 10 Arkipäivä

150 pistettä itsellenne 150 pistettä itsellenne 150 pistettä itsellenne 150 pistettä itsellenne 150 pistettä itsellenne 50 pistettä ryhmälle 2

MAAILMAN FOORUMI KAIKILLE

50 pistettä ryhmälle 2 50 pistettä ryhmälle 2

RYHMÄ 2 Olet mies. Jaat viivoittimen vaimosi eli ryhmän 1 kanssa. Värinne on vihreä. Yksi henkilö ryhmästä saa edus-

taa itseään ja vaimoasi (ryhmä 1) Maailman Foorumissa viikonloppuisin. Saat tehdä yhden lakimuutos ehdotuksen jokaiseen Maailman Foorumiin. Ehdotuksesi kirjataan ylös ja muut maat äänestävät siitä toisena päivänä. Et saa olla mukana äänestyksessä. Vaimosi on tietoinen Maailman Foorumista, mutta teidän ei ole pakko kertoa foorumin tapahtumista tai ajaa hänen etuaan siellä. Jokainen päivä kestää 5 minuuttia. Pelin johtaja ilmoittaa milloin päivä alkaa ja loppuu. On kiellettyä työskennellä päivien välissä. Teidän on toimitettava päivittäiset kiintiöt pankkiirille heti päivän loputtua. Alla oleva taulukko osoittaa päivittäiset tuotanto kiintiöt. Jos kiintiöitä jää suorittamatta seuraa rangaistus. Yksi vihreä suorakulmio (2cm x 3cm) vastaa 10 pistettä. HARJOITUS PÄIVÄ

Päivä 1 Arkipäivä

Päivä 2 Arkipäivä

Päivä 3 Viikonloppu

Päivä 4 Viikonloppu

Päivä 5 Arkipäivä

150 pistettä itsellenne 150 pistettä itsellenne 150 pistettä itsellenne 150 pistettä itsellenne 150 pistettä itsellenne 150 pistettä itsellenne

Päivä 6 Arkipäivä

Päivä 7 Viikonloppu

Päivä 8 Arkipäivä

Päivä 9 Arkipäivä

Päivä 10 Arkipäivä

150 pistettä itsellenne 150 pistettä itsellenne 150 pistettä itsellenne 150 pistettä itsellenne 150 pistettä itsellenne

MAAILMAN FOORUMI KAIKILLE

RYHMÄ 3 Olet nainen ja naimisissa ryhmän 4 kanssa. Värisi on punainen. Yksi henkilö ryhmästä saa edustaa teitä

Maailman Foorumissa ja hänellä on yksi ääni. Jokainen päivä kestää 5 minuuttia. Pelin johtaja ilmoittaa milloin päivä alkaa ja loppuu. On kiellettyä työskennellä päivien välissä. Teidän on toimitettava päivittäiset kiintiöt pankkiirille heti päivän loputtua. Alla oleva taulukko osoittaa päivittäiset tuotanto kiintiöt. Jos kiintiöitä jää suorittamatta seuraa rangaistus. Yksi vihreä suorakulmio (2cm x 3cm) vastaa 50 pistettä. HARJOITUS PÄIVÄ

Päivä 1 Arkipäivä

Päivä 2 Arkipäivä

Päivä 3 Viikonloppu

Päivä 4 Viikonloppu

150 pistettä itsellenne 150 pistettä itsellenne 150 pistettä itsellenne

Päivä 5 Arkipäivä 150 pistettä itsellenne

50 pistettä ryhmälle 4 50 pistettä ryhmälle 4 50 pistettä ryhmälle 4 50 pistettä ryhmälle 4 50 pistettä ryhmälle 4

Päivä 6 Arkipäivä 150 pistettä itsellenne

Päivä 7 Viikonloppu

Päivä 8 Arkipäivä

Päivä 9 Arkipäivä

Päivä 10 Arkipäivä

150 pistettä itsellenne 150 pistettä itsellenne

50 pistettä ryhmälle 4 50 pistettä ryhmälle 4 50 pistettä ryhmälle 4 50 pistettä ryhmälle 4 50 pistettä ryhmälle 4

22

MAAILMAN FOORUMI KAIKILLE


aktiviteetit ja leikit

RYHMÄ 4 Olet mies ja naimisissa ryhmän 3 kanssa. Värinne on sininen. Saatte lähettää haluamanne määrän

edustajia Maailman Foorumiin, mutta teillä on vain kaksi ääntä. Jokainen päivä kestää 5 minuuttia. Pelin johtaja ilmoittaa milloin päivä alkaa ja loppuu. On kiellettyä työskennellä päivien välissä. Teidän on toimitettava päivittäiset kiintiöt pankkiirille heti päivän loputtua. Alla oleva taulukko osoittaa päivittäiset tuotanto kiintiöt. Jos kiintiöitä jää suorittamatta seuraa rangaistus. Yksi vihreä suorakulmio (2cm x 3cm) vastaa 50 pistettä. HARJOITUS PÄIVÄ

Päivä 1 Arkipäivä

Päivä 2 Arkipäivä

Päivä 3 Viikonloppu

150 pistettä itsellenne 150 pistettä itsellenne 150 pistettä itsellenne Vapaa päivä

Päivä 6 Arkipäivä

Päivä 7 Viikonloppu

150 pistettä itsellenne Vapaa päivä

Päivä 8 Arkipäivä

Päivä 9 Arkipäivä

Vapaa päivä

Päivä 4 Viikonloppu Vapaa päivä

Päivä 10 Arkipäivä

150 pistettä itsellenne 150 pistettä itsellenne

Päivä 5 Arkipäivä 150 pistettä itsellenne

MAAILMAN FOORUMI KAIKILLE

RYHMÄ 5 Olet nainen ja pitkäaikaissuhteessa miehen (ryhmän 6) kanssa. Värisi on violetti. Yksi henkilö joko ryhmästä

5 tai 6 saa osallistua viikonlopun Maailman Foorumiin ja hänellä on kaksi ääntä. Teidän on keskusteltava ja sovittava ryhmän 6 kanssa kuka menee Foorumiin. okainen päivä kestää 5 minuuttia. Pelin johtaja ilmoittaa milloin päivä alkaa ja loppuu. On kiellettyä työskennellä päivien välissä. Teidän on toimitettava päivittäiset kiintiöt pankkiirille heti päivän loputtua. Alla oleva taulukko osoittaa päivittäiset tuotanto kiintiöt. Jos kiintiöitä jää suorittamatta seuraa rangaistus. Yksi violetti suorakulmio (2cm x 3cm) vastaa 40 pistettä. HARJOITUS PÄIVÄ

Päivä 1 Arkipäivä

160 pistettä itsellenne 80 pistettä itsellenne

Päivä 2 Arkipäivä

Päivä 3 Viikonloppu

80 pistettä itsellenne

Päivä 4 Viikonloppu Vapaapäivä

80 pistettä ryhmälle 6 80 pistettä ryhmälle 6 80 pistettä ryhmälle 6

Päivä 6 Arkipäivä

Päivä 7 Viikonloppu

80 pistettä itsellenne

Päivä 8 Arkipäivä

Päivä 9 Arkipäivä

Vapaapäivä

80 pistettä itsellenne

80 pistettä ryhmälle 6 80 pistettä ryhmälle 6

Päivä 5 Arkipäivä 80 pistettä itsellenne 80 pistettä ryhmälle 6

Päivä 10 Arkipäivä 80 pistettä itsellenne

MAAILMAN FOORUMI KAIKILLE

80 pistettä ryhmälle 6 80 pistettä ryhmälle 6

RYHMÄ 6 Olet mies ja pitkäaikaissuhteessa naisen (ryhmän 5) kanssa. Värisi on oranssi. Yksi henkilö joko ryhmästä

5 tai 6 saa osallistua viikonlopun Maailman Foorumiin ja hänellä on kaksi ääntä. Teidän on keskusteltava ja sovittava ryhmän 6 kanssa kuka menee Foorumiin. Jokainen päivä kestää 5 minuuttia. Pelin johtaja ilmoittaa milloin päivä alkaa ja loppuu. On kiellettyä työskennellä päivien välissä. Teidän on toimitettava päivittäiset kiintiöt pankkiirille heti päivän loputtua. Alla oleva taulukko osoittaa päivittäiset tuotanto kiintiöt. Jos kiintiöitä jää suorittamatta seuraa rangaistus. Yksi oranssi suorakulmio (2cm x 3cm) vastaa 40 pistettä. HARJOITUS PÄIVÄ

Päivä 1 Arkipäivä

160 pistettä itsellenne 80 pistettä itsellenne

Päivä 2 Arkipäivä

Päivä 3 Viikonloppu

80 pistettä itsellenne

Vapaapäivä

80 pistettä ryhmälle 5 80 pistettä ryhmälle 5

Päivä 6 Arkipäivä 80 pistettä itsellenne 80 pistettä ryhmälle 5

Päivä 7 Viikonloppu

Päivä 8 Arkipäivä

Vapaapäivä

Päivä 4 Viikonloppu 80 pistettä itsellenne

Päivä 5 Arkipäivä 80 pistettä itsellenne

80 pistettä ryhmälle 5 80 pistettä ryhmälle 5

Päivä 9 Arkipäivä 80 pistettä itsellenne

Päivä 10 Arkipäivä 80 pistettä itsellenne

MAAILMAN FOORUMI KAIKILLE

80 pistettä ryhmälle 5 80 pistettä ryhmälle 5 80 pistettä ryhmälle 5

Ryhmä 1 – Keltainen, yksi muoto on 10 pisteen arvoinen

Ryhmä 4 – Sininen, yksi muoto on 50 pisteen arvoinen

Ryhmä 2 – Vihreä, yksi muoto on 10 pisteen arvoinen

Ryhmä 5 – Violetti, yksi muoto on 40 pisteen arvoinen

Ryhmä 3 – Punainen, yksi muoto on 50 pisteen arvoinen

Ryhmä 6 – Oranssi, yksi muoto on 40 pisteen arvoinen

23


aktiviteetit ja leikit

PÄIVÄ KIINTIÖT Ryhmä 1

Ryhmä 2

Ryhmä 3

Harjoitus päivä

150 pistettä itselleen

150 pistettä itselleen

Päivä 1 Arkipäivä

150 pistettä itselleen 50 pistettä ryhmälle 2

Päivä 2 Arkipäivä

Ryhmä 4

Ryhmä 5

Ryhmä 6

150 pistettä itselleen 150 pistettä itselleen

160 pistettä itselleen

160 pistettä itselleen

150 pistettä itselleen

150 pistettä itselleen 150 pistettä 50 pistettä itselleen ryhmälle 4

80 pistettä itselleen 80 pistettä itselleen 80 pistettä 80 pistettä ryhmälle 6 ryhmälle 5

150 pistettä itselleen 50 pistettä ryhmälle 2

150 pistettä itselleen

150 pistettä itselleen 150 pistettä 50 pistettä itselleen ryhmälle 4

80 pistettä itselleen 80 pistettä itselleen 80 pistettä 80 pistettä ryhmälle 6 ryhmälle 5

Päivä 3 Viikonloppu

150 pistettä itselleen 50 pistettä ryhmälle 2

150 pistettä itselleen

50 pistettä ryhmälle 4

Vapaapäivä

80 pistettä ryhmälle 6

Vapaapäivä

Päivä 4 Arkipäivä

150 pistettä itselleen 50 pistettä ryhmälle 2

150 pistettä itselleen

50 pistettä ryhmälle 4

Vapaapäivä

Vapaapäivä

80 pistettä ryhmälle 5

Päivä 5 Arkipäivä

150 pistettä itselleen 50 pistettä ryhmälle 2

150 pistettä itselleen

150 pistettä itselleen 150 pistettä 50 pistettä ryhmälle itselleen 4

80 pistettä itselleen 80 pistettä itselleen 80 pistettä 80 pistettä ryhmälle ryhmälle 6 5

Päivä 6 Arkipäivä

150 pistettä itselleen 50 pistettä ryhmälle 2

150 pistettä itselleen

150 pistettä itselleen 150 pistettä 50 pistettä itselleen ryhmälle 4

80 pistettä itselleen 80 pistettä itselleen 80 pistettä 80 pistettä ryhmälle 6 ryhmälle 5

Päivä 7 Viikonloppu

150 pistettä itselleen 50 pistettä ryhmälle 2

150 pistettä itselleen

50 pistettä ryhmälle 4

Vapaapäivä

80 pistettä ryhmälle 6

Vapaapäivä

Päivä 8 Arkipäivä

150 pistettä itselleen 50 pistettä ryhmälle 2

150 pistettä itselleen

50 pistettä ryhmälle 4

Vapaapäivä

Vapaapäivä

80 pistettä ryhmälle 5

Päivä 9 Arkipäivä

150 pistettä itselleen 50 pistettä ryhmälle 2

150 pistettä itselleen

150 pistettä itselleen 150 pistettä 50 pistettä itselleen ryhmälle 4

80 pistettä itselleen 80 pistettä itselleen 80 pistettä 80 pistettä ryhmälle 6 ryhmälle 5

Päivä 10 Arkipäivä

150 pistettä itselleen 50 pistettä ryhmälle 2

150 pistettä itselleen

150 pistettä itselleen 150 pistettä 50 pistettä itselleen ryhmälle 4

80 pistettä itselleen 80 pistettä itselleen 80 pistettä 80 pistettä ryhmälle 6 ryhmälle 5

Maailman Foorumi kaikille

RANGAISTUKSIA RYHMILLE

(JOS HE EIVÄT SUORITA KIINTIÖITÄÄN)

RYHMÄT 1 JA 2 Komoreissa, Mikronesiassa ja Saudi Arabiassa parlamenteissa naisten lukumäärä on 0.

Naisten edustuksen vähyyden vuoksi parlamentissa on hyväksytty laki joka määrää teitä luovuttamaan pelto­ alueitanne valtiolle ja täten tuotanto määränne on vähentyneet. Ette voi asialle mitään. Ryhmän 1 tulee tuottaa 200 ylimääräistä pistettä seuraavan kahden päivän aikana selvitäkseen tilanteesta. Naiset tekevät noin kaksi kolmasosaa kaikista maailman töistä, mutta saavat silti vain 10 % maailman tuloista. Ryhmä 2 on lähtenyt paremmin palkatun työn perään ja siksi ryhmän 1 tulee tuottaa 240 ylimääräistä pistettä seuraavan kahden päivän aikana selvitäkseen tilanteesta. Ulkomainen valtio on miehittänyt maasi vapauden nimissä. Teidän on lähdettävä kodeistanne ja jätettävä kaiken mitä omistatte. 80% maailman 27 miljoonasta pakolaisesta on naisia. Tämä tarkoittaa että ryhmän 1 tulee tuottaa 250 ylimääräistä pistettä seuraavan 2 päivän aikana selvitäkseen tilanteesta. RYHMÄT 3 JA 4 Asut Pohjois- Amerikassa. Yhden Lukio vuoden aikana naiset tienaavat 10% vähemmän ja 10 työ-

vuoden aikana 31% vähemmän kuin miehet. Valitettavasti työsi korvaa, ei pätevämpi, mutta pomosi mies puolinen ystävä. Tästä syystä teidän on tuotettava 200 ylimääräistä pistettä seuraavan 3 päivän aikana selvitäksenne tilanteesta. Brittien saaret sijoittuvat sijalle 49 (154 maasta) naisedustajien määrässä parlamentissa. Valitettavasti olette aliedustettuja parlamentissa ja sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävä laki on hylätty. Tästä syystä teidän on tuotettava 260 ylimääräistä pistettä seuraavan 3 päivän aikana selvitäksenne tilanteesta. RYHMÄT 5 JA 6 Asutte Perussa, toisessa maassa, jossa naiset ovat aktiivisempia perustamaan yrityksiä kuin miehet.

Yrityksenne on erittäin menestyksekäs eikä teidän tarvitse tuottaa ylimääräisiä pisteitä. 24


MAAHANMUUTTAJAT EUROOPASSA

120 min

Teema

Tasa-arvo ja kaikkien huomioon ottaminen

Ikä

10–18 vuotiaat

Ryhmän koko

noin 30 lasta

Aktiviteetin tyyppi/ työtapa

Roolileikki, keskustelu ja ryhmätyö

Kuvaus

Nuoret jaetaan pienempiin ryhmiin joissa heidän kuuluu suorittaa neljä erilaista niin sanottua rastia.

Tavoitteet

Kokea maahanmuuttajien erilaiset vaiheet kun he saapuvat uuteen maahan Keskustella miten sosiaaliset luokat rakentuvat Tunnistaa mahdollisuus tietää kuinka taistella syrjintää ja rasismia vastaan

Aktiviteetti vaiheittain

1. Kerrotaan nuorille että tulevan 1.5h aikana he tulevat kokemaan miltä maahanmuuttajista tuntuu kun he yrittävät asettua aloilleen uuteen valtioon. 10 min 2. Ensimmäinen tehtävä: (Pääseminen uuteen maahan.) Nuorten pitää tässä kyseisellä rastilla läpäistä esterata pareina. Tehtävän valvoja voi samalla lähettää pareja takaisin alkuun ihan ilman syytäkin tai lopettaa liikkumisen tiettyyn suuntaan. 20 min 3. Toinen tehtävä: (Kansalaisuuden saaminen.) Kerrotaan nuorten ottamaan joitakin heidän vaatteitaan pois. Sitten heitä käsketään menemään jonoon missä järjestyt on vaaleasta tummaan. Tämän suoritettuaan heidän täytyy tehdä vaatteistaan jokin sana. 20 min 4. Kolmas tehtävä: (Työluvan saanti ja töiden saaminen.) Nuorten täytyy ylittää ‘’seinä’’ joka on tehty köydestä, joka on on sidottu kahteen puuhun. Noin 1,5 m pitkä. He eivät saa koskea köyteen, mutta voivat auttaa toisiaan. Jokaisella on vain kaksi yritystä. Samalla vetäjä merkkaa ketkä pääsivät yhdellä yrityksellä, ketkä kahdella ja ketkä eivät ollenkaan. 20 min 5. Neljäs tehtävä: Lappujen sota (Hyväksikäyttö yhteisössä.) Jaa nuoret kolmeen eri ryhmään. Näissä ryhmissä kunnioitetaan eri yhteiskunnan luokkia. Kaikki ryhmät saavat kolme tehtävää jotka on suoritettava tehtävän aikana. yy Varastaa kahden muun joukkueen liput yy Suojella heidän lippua ja paperiarkkia yy Laittaa ylemmän luokan paperiarkkiin lappuja joka parantaa heidän ns. arvoaan. yy Ennen pelin alkua ryhmillä on aikaa piilottaa lippunsa viidessä minuutissa. Lopun ajan pelistä he koittavat löytää toistensa lippuja. Keski- ja ylempi luokka (ryhmät) saavat paperiarkin joka laitetaan esille puuhun tai seinälle. Alimman luokan täytyy saada laitettua 20 tarralappua keskiluokan arkkiin. Keskiluokan on saatava taas ylimmän luokan arkkiin 10 tarralappua. Keskimmäisen ja ylimmän luokan täytyy suojella arkkejaan etteivät alemmat luokat saa niihin lappujaan. Arkkeja ei saa suojata väkivalloin vaan kannattaa vaikka seistä sen edessä. Peli on ohi kun jokin ryhmä on suorittanut kaikki tehtävät. 20 min

Aktiviteetin purku

Aktiviteetti puretaan käyttämällä hyväksi mm. alla olevia kysymyksiä. Kaikkia kysymyksiä ei ole pakko käyttää vaan on suositeltavaa antaa tilaa myös avoimelle keskustelulle. yy Miltä tuntuu nyt ? yy Tunsitteko vähäosaisuutta pelissä? yy Mikä oli vaikein askel sinulle pelissä? yy Mistä nautit eniten? yy Mitä edelliset askeleet voisivat kuvata maahanmuuttajan elämässä? yy Mitkä ovat erilaiset askeleet joita maahanmuuttajan täytyy ottaa muuttaessaan uuteen maahan? yy Miksi ihmiset muuttavat maasta vaikka tietävät mitä vaikeuksia joutuvat kohtaamaan uudessa maassa? yy Onko maahan muuttaminen hyvä vai paha asia? (kenelle ja miksi) yy Miten voit tukea maahanmuuttajaa? 30 min

Valmistelut

Köyden sitominen kahteen puuhun

Tilavaatimukset

Ulkotila tai iso sisätila

Tarvittavat materiaalit

yy Esteitä ( tuoleja pöytiä) yy Köysi (kahden puun väliin) yy Tarralappuja yy 3 lippua ( huiveja) yy Paperiarkkeja (A2)

25

COMPASITO – LASTEN IHMISOIKEUSKASVATUKSEN KÄSIKIRJA 2012

aktiviteetit ja leikit


TÄÄ EI OO ENÄÄ KIVAA

90 min

Teema

Kiusaaminen (nimittely)

Ikä

7–10 vuotiaat

Ryhmän koko

15–20 lasta

Aktiviteetin tyyppi/ työtapa

Aarteenetsintä ja keskustelu

Kuvaus

Jokaiselle osallistujalle annetaan paperi ja niihin jokainen kirjoittaa erilaisia haukkumanimiä, mitä on kuullut. Tämän jälkeen jokainen piilottaa paperinsa ja leikitään aarteenetsintää. Kun kaikki paperit on löydetty paperissa oleva sana kirjoitetaan ilmapalloon ja samalla siihen kirjoitettu haukkumanimi tuhotaan ja sille keksitään uusi merkitys. Lopuksi aiheesta keskustellaan ryhmässä.

Tavoitteet

yy Osallistujat ymmärtävät miten nimittely satuttaa yy Keskustella seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvien haukkuma sanojen merkityksestä

Aktiviteetti vaiheittain

1. Pyydetään lapsia miettimään haukkumanimiä joita he ovat kuulleet käytettävän koska joku on tyttö/poika tai/ja homo/lesbo (vältä antamasta liikaa esimerkkejä) ja sitten heille jaetaan erivärisiä papereita ja sitten heitä pyydetään kirjoittamaan haukkumasanat yksittäiselle paperille (1 sana per paperi) (enintään 2 paperia per lapsi) 10 min 2. Pyydetään lapsia piilottamaan paperinsa, muista ensin rajata alue. 5 min 3. Annetaan tehtäväksi löytää toistensa piilottamat paperin palat 10 min 4. Kun kaikki paperit ovat löytyneet kokoonnutaan yhteen ja pyydetään lapsia lukemaan paperin palassa oleva sana. Kun sanat on käyty läpi jokaiselle annetaan ilmapallo ja pyydetään lapsia kirjoittamaan paperissa ollut sana. 10 min 5. Kerro, että haluaisit tuhota kaikki pahat sanat joita ilmapalloissa on. Jaa ryhmä tiimeihin joissa on yhtä monta lasta/ilmapalloa ja jokaisella ryhmällä on oma vuoronsa jolloin he juoksevat eri puolille aluetta ja pistävät pallon jalkojensa väliin ja istuvat sen päällä niin kauan että se poksahtaa ja sitten he menevät takaisin ryhmäänsä ja sitten toinen ryhmä tekee saman. Leikki on loppunut kun kaikki pallot on rikottu. 10 min 6. Tämän jälkeen keskustellaan siitä miksi joillain sanoilla on ilkeitä merkityksiä ja selitä että on hauskaa tuhota pahoja/ilkeitä sanoja. Kerro myös että joskus sanojen merkitystä täytyy muuttaa 10 min 7. Pyydä lapsia valitsemaan yksi negatiivinen sana ja muuttamaan sen merkitystä positiiviseksi pareissa 5 min 8. Pyydä heitä esittämään kyseiselle sanalle annettu uusi merkitys ja kirjaa ne isolle paperille/fläppitaululle 10 min

Aktiviteetin purku

Aktiviteetti puretaan käyttämällä hyväksi mm. alla olevia kysymyksiä. Kaikkia kysymyksiä ei ole pakko käyttää vaan on suositeltavaa antaa tilaa myös avoimelle keskustelulle. yy Miksi nimittelemme? yy Saammeko siitä mielihyvää kun nimittelemme toisia? yy Miltä sinusta tuntuisi jos sinua kutsuttaisiin haukkumanimillä? yy Kutsutaanko toisia lapsia nimillä enemmän kuin toisia yy Miltä sanojen merkityksen muuttaminen tuntui? yy Voisiko muutettuja sanoja käyttää ? yy Miten tällaisen muutoksen voisi toteuttaa yhteiskunnassa? 20 min

Tilavaatimukset

Ulkotila tai iso sisätila

Tarvittavat materiaalit

Tusseja, ilmapalloja ja A4 papereita

Vinkkejä ohjaajalle

Usein lapset nimittelevät tai kiusaavat toisiaan erilaisuudesta johtuen, tällaisia voi olla esimerkiksi: ihonväri, seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli tai jne...

Mukautukset

Jos aikaa koko aktiviteetin läpiviemiseen on liian vähän voit jättää väliin sanojen muuttamisen eli kohdat 7. ja 8.

Ehdotuksia jatkotyöskentelyyn

Käytetään iloisen värisiä paperin palasia ja sitten kirjoitetaan niihin AINOASTAAN positiivisia asioita toisista/itsestään. Tämän jälkeen leikitään uudestaan aarteenetsintää. Tämän jälkeen kysytään miltä tuntuu saada positiivista eikä negatiivista palautetta.

Kerro, että haluaisit tuhota kaikki pahat sanat joita ilma­ palloissa on.

26

COMPASITO – LASTEN IHMISOIKEUSKASVATUKSEN KÄSIKIRJA 2012

aktiviteetit ja leikit


MISSÄ SEISOT?

30–40 min

Teema

Yleiset ihmisoikeudet, osallisuus

Ikä

8–13 vuotiaat

Ryhmän koko

6–12 lasta

Aktiviteetin tyyppi/ työtapa

Keskustelu ja liikkuminen

Kuvaus

Lapsille esitetään väitteitä. He valitsevat sijaintinsa huoneessa ja selittävät ja puolustavat mielipidettään.

Tavoitteet

• Syventää ymmärrystä ja osallisuutta • Kuuntelutaitojen kehittäminen • Keskustelu- ja väittelytaitojen kehittäminen

Aktiviteetti vaiheittain

1. Kerrotaan lapsille että olemme kiinnostuneet heidän mielipiteistään kyseisissä asioissa. Selitä, että kun olet lukenut väitteeni, heidän tulee itsenäisesti päättää, ovatko he samaa vai eri mieltä ja asettua siihen osaan huonetta. Tarkoituksena on saada toiset lapset vaihtamaan mieli­ pidettään ja paikkaansa. Kerrotaan että kukaan ei saa puhua, ennen kuin kaikki ovat asettuneet paikoilleen. Mitä lujemmin olet samaa tai eri mieltä, sitä kauempana seisot keskilinjasta. Kukaan ei saa seisoa keskilinjalla, mutta ellei osaa päättää tai ei ymmärrä, voi seisoa keskustaan päin jommallakummalla puolella. 5 min 2. Näytä lapsille ensimmäinen väite ja lue se ääneen. Pyydä heitä sitten päättämään, mitä mieltä he ovat ja siirtymään sille puolelle. Odota, kunnes kaikilla on paikka. Kysy sitten lapsilta, miksi he seisovat eri puolilla tilaa. Anna lasten keskustella mielipiteistään. Rohkaise lapsia kertomaan mieli­ piteensä. Kun on keskusteltu sopiva aika, kysy, haluaako joku vaihtaa puolta. Jos useammat haluavat, kysy, mikä sai heidät muuttamaan mieltään. Jatka käymällä kaikki väitteet läpi. 30 min

Aktiviteetin purku

Aktiviteetti puretaan käyttämällä hyväksi mm. alla olevia kysymyksiä. Kaikkia kysymyksiä ei ole pakko käyttää vaan on suositeltavaa antaa tilaa myös avoimelle keskustelulle. yy Mitä piditte tästä harjoituksesta? yy Oliko joissakin tapauksissa vaikeaa valita paikkansa? Missä? yy Vaihdoitko kertaakaan paikkaa? Mikä sai sinut tekemään niin? yy Olivatko jotkut väitteet mutkikkaampia kuin toiset? yy Oletko vieläkin epävarma jostakin väitteestä? yy Haluaisitko keskustella jostakin väitteestä lisää? yy Opitko tästä harjoituksesta jotakin? Jos opit, niin mitä?

COMPASITO – LASTEN IHMISOIKEUSKASVATUKSEN KÄSIKIRJA 2012

aktiviteetit ja leikit

Liitä harjoitus osallistumisoikeuteen kysymällä seuraavanlaisia kysymyksiä: yy Näitkö mitään yhteyttä näiden kysymysten välillä? yy Onko sinun mahdollista osallistua päätöksentekoon perheessäsi? Entä luokassasi ja koulussasi? Asuinalueellasi? Joissain muissa elämäsi tilanteissa? yy Osoita, että osallisuus on tärkeä oikeus jokaiselle lapselle, ja lue ääneen artikla 12 Lapsen oikeuksien sopimuksesta. yy Osaisitteko kuvitella joitakin uusia alueita, joissa voisitte osallistua? yy Miksi osallistumisoikeus on mielestänne lapsille tärkeä? 10 min Valmistelut Tilavaatimukset Tarvittavat materiaalit

Vinkkejä ohjaajalle

Mukautukset

Ehdotuksia jatkotyöskentelyyn

yy Jaa huone kahteen osaan ja aseta toiseen kyltti samaa mieltä ja toiseen eri mieltä. yy Kirjoita keskusteluväitteet fläppitaululle, jokainen eri lehdelle, ja aseta ne huoneen keskelle. Tarpeeksi iso mieluiten avoin tila. yy Fläppitaulu yy Kyniä yy Narua tai liitua yy Paperia

ESIMERKKI VÄITTEITÄ:

yy Varmista, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä. Voit myös kehottaa hiljaisempia lapsia kertomaan mielipiteensä. yy Rajoita keskusteluaika jokaisen väitteen kohdalla, jottei harjoitus veny liian pitkäksi. yy Jotta lapset eivät pitkästyisi, venytelkää tai tehkää taukojumppa kysymysten välissä. Mukautus vanhemmille lapsille: Lisää aste-eroja mielipiteisiin (esimerkiksi vahvasti samaa mieltä, jonkin verran samaa mieltä, jonkin verran eri mieltä, jyrkästi eri mieltä). Muita: yy Keksikää väitteitä, jotka ovat ajankohtaisia ja tuttuja lapsille. yy Keksikää väitteitä, jotka liittyvät johonkin muuhun lasten oikeuksien teemaan (esim. oikeus järjestäytyä, oikeus saada tietoa, oikeus tasa-arvoon, ympäristöön, perheeseen ja vaihtoehtoiseen hoitoon). yy Jaa lapset keskustelun lopussa 3 tai 4 hengen ryhmiin ja anna jokaiselle ryhmälle kopio väitteistä. Pyydä jokaista ryhmää muotoilemaan väitteet niin, että jokainen voi olla samaa mieltä. Vertailkaa uusia väitteitä. yy Compasiton harjoitukset ”Ryhmämme perustuslaki” (s.56) ja ”Jokainen ääni on tärkeä” (s. 103) korostavat aktiivista osallistumista demokraattisissa prosesseissa.

27

yy Kaikilla lapsilla, nuorimmillakin, on oikeus ilmaista mielipiteensä heitä koskevissa asioissa. yy Lapsilla ei ole oikeutta osallistua perheen päätöksentekoon. yy Lasten voi olla vaarallista ilmaista näkemyksiään kouluasioista. yy Vain rohkeat tai vanhemmat lapset voivat osallistua päätöksentekoon. yy Jokainen lapsi voi osallistua kouluneuvostoon /oppilasneuvostoon samanarvoisena. yy Lapset, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin lain kanssa, menettävät oikeutensa osallistua mihinkään päätöksentekoon. yy Kaikilla lapsilla ei ole samoja osallistumisoikeuksia. Köyhät lapset eivät voi osallistua niin paljon kuin muut. yy Koulussa osallistuminen tarkoittaa sitä, että puhuu paljon oppitunnilla.. yy Jos jonkun vanhemmat ovat eronneet, lapsella on oikeus ilmaista näkökantansa asumisjärjestelyihin


KUKA ON TAKANANI?

60 min

Teema

Yleiset ihmisoikeudet, syrjintä, media ja internet

Ikä

10–13 vuotiaat

Ryhmän koko

10–20 lasta

Aktiviteetin tyyppi/ työtapa

Arvausleikki, joka perustuu stereotyyppiseen reagointiin kuvia katsottaessa, keskustelu

Kuvaus

Lapset arvaavat toisten vastauksista henkilön, jonka kuva on heidän selässään.

Tavoitteet

• Keskustella stereotypioiden sekä ihmisten ja ryhmien leimaamisen vaikutuksista • Ymmärtää stereotypioiden, ennakkoluulojen ja syrjimisen välinen yhteys • Analysoida median roolia stereotypioiden ja ennakkoluulojen ylläpitäjänä

Aktiviteetti vaiheittain

1. Kerro harjoituksesta. yy Jokaisen selkään kiinnitetään jonkun henkilön kuva. yy Kaikki liikkuvat huoneessa. Kun kohtaat jonkun, katso hänen selkä kuvaansa ja kuvaile kuvan esittämää henkilöä muutamalla yleisen mielipiteen mukaisella sanalla. Sen mitä sanot, ei tarvitse välttämättä olla oma mielipiteesi vaan leimaavia ja kaavamaisia käsityksiä, joita ihmiset liittävät tällaiseen henkilöön. Sanat voivat olla myönteisiä tai kielteisiä, jopa epäystävällisiä. yy Kirjoita muistiin sanat, joita käytetään, ja yritä arvata, millainen ihminen olet. 5 min 2. Kiinnitä jokaisen lapsen selkään kuva teipillä tai hakaneulalla, niin ettei hän näe sitä. Anna jokaiselle lapselle paperia ja kynä, niin että hän voi merkit. muistiin käytetyt sanat. 5 min 3. Aloita harjoitus, anna lasten kulkea ympäriinsä ja kuvailla toisilleen kuvien ihmisiä. Kokoa ryhmä noin kymmenen minuutin kuluttua yhteen. 10 min 4. Pyydä jokaista lasta arvaamaan henkilöllisyytensä toisten palautteen perusteella aloittaen numero ykkösestä. Pyydä jokaista selittämään arvauksensa. Kysy sitten vuorotellen jokaiselta lapselta, mitä sanoja kuvasta käytettiin ja kirjoita sanat taululle tai fläppitaululle. Kun jokainen lapsi on saanut arvata, irrota kuva ja näytä se ryhmälle. Liitä kuva taululle/ fläpille kuvauksen viereen 10 min 5. Keskustelkaa lyhyesti jokaisesta kuvasta: yy Missä luulet kuvan ihmisten olevan? yy Missä he ovat? Mitä he tekevät? yy Onko heillä mielestäsi jotain ihmisoikeuksia? 10 min

Aktiviteetin purku

Pura harjoitus seuraavanlaisin kysymyksin: yy Oliko vaikeaa löytää oikeita sanoja kuvaamaan, mitä ihmiset sanovat kuvien esittämistä ihmisistä? yy Miltä tuntui käyttää kuvan ihmisistä karkeita ja epäreiluja sanoja? yy Oliko vaikea arvata kuvan henkilöllisyyttä sen perusteella, mitä ihmiset sanoivat? yy Miltä tuntui kuunnella ihmisten sanomisia esittämästäsi henkilöstä? yy Olivatko ajatuksesi kuvan esittämistä henkilöistä erilaisia kuin vastaanottamasi kommentit? yy Oliko joidenkin ihmisten vaikea arvata kuviaan? Minkähän takia he kokivat sen vaikeaksi? Keskustelkaa kuvailevien sanojen luettelosta ja ohjaa keskustelu ihmisoikeuksiin. Käytä varmuuden vuoksi sanoja ”leimaava” ja ”stereotyyppinen” ja kysy seuraavanlaisia kysymyksiä: yy Luuletko, että useimmat paikkakuntamme ihmiset ovat tavanneet tällaisia ihmisiä? yy Miten luulet heidän muodostavan mielipiteensä tällaisista ihmisistä? Muuttavatko he koskaan käsityksiään? yy Muuttaako mikään koskaan käsitystäsi jostakin ihmisestä? yy Miksi leimaaminen ja stereotypiat ovat epäreiluja? yy Kuinka leimaaminen ja stereotypiat voivat johtaa ihmisoikeuksien loukkaamiseen? yy Mitä nämä kommentit kertovat ihmisten tavasta nähdä toisensa? Pitäisikö kaikkien ihmisten nähdä asiat samalla tavalla? yy Huomatkaa, että muodostamme monet ajatuksemme ihmisistä, joita emme tunne, mediasta (esimerkiksi radiosta, televisiosta). yy Keskustelkaa median roolista stereotypioiden luomisessa seuraavien kysymysten pohjalta: yy Millaisina media esittää toisten maiden ja kulttuurien ihmiset? Entä kun he elävät kotimaassaan? Kun he elävät sinun maassasi? yy Miten media saattaa lisätä leimaamista ja stereotypioita? 20 min

Valmistelut

Tilavaatimukset Tarvittavat materiaalit

yy Kokoa 25 kuvan sarja erimaalaisista ihmisistä erilaisissa ympäristöissä. yy Kiinnitä kuvat pahville. Voit myös laminoida ne. yy Numeroi kuvat. Tarpeeksi iso mieluiten avoin tila. yy 25 pahville kiinnitettyä kuvaa yy nastoja, teippiä, sinitarraa ja hakaneuloja yy paperia ja kyniä yy fläppitaulu ja tusseja

28

COMPASITO – LASTEN IHMISOIKEUSKASVATUKSEN KÄSIKIRJA 2012

aktiviteetit ja leikit


aktiviteetit ja leikit

KUKA ON TAKANANI? Vinkkejä ohjaajalle

60 min

yy Käyttämällä purkamisessa erilaisia kuvia ja kysymällä niihin liittyviä kysymyksiä purkuosiossa, tätä harjoitusta voi soveltaa mihin tahansa ihmisoikeusteemaan, esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoon tai köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjintään. yy Kuvien valinta on erittäin tärkeää. Kerää värikuvia kuvalehdistä, matkaesitteistä, vanhoista kalentereista ja postikorteista. Voit myös käyttää monia Googlen kuvia tulostettuina. Varmista, ettei kuvissa ole tekstiä, mutta merkitse kuvan alkuperäinen kuvateksti tai muu informaatio muistiin, jotta voit myöhemmin vastata sitä koskeviin kysymyksiin. yy Kuvien pitäisi näyttää laaja valikoima eri näkökulmia maapallon elämästä, niiden pitäisi sisältää kuvia yksilöistä ja ryhmistä, eri-ikäisistä, erilaisia kykyjä omaavista ja erilaisista kulttuureista peräisin olevista ihmisistä. Mukana pitäisi olla maalais- ja kaupunkilais-, teollisuus- ja maanviljely-ympäristöjä, ihmisiä tekemässä erilaisia töitä ja viettämässä vapaa-aikaa; eri taustoista olevia ja erivärisiä, -rotuisia, -uskontoisia ihmisiä. Älä aseta kuvia mihinkään erityiseen järjestykseen numeroidessasi niitä. yy Varmistu siitä, etteivät valitut kuvat liity liian läheisesti kehenkään ryhmän lapsen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, koska tämä saattaisi aiheuttaa epämukavia tai hämmentäviä tilanteita. yy Monien lasten on vaikea erottaa stereotyyppisiä käsityksiä omista mielipiteistään. Vaikka tämä harjoitus haastaakin heidät, se tarjoaa myös tärkeitä uusia näkökulmia.

Mukautukset

Lapsien kypsyydessä ja kehityksessä, stereotyyppien tietämyksessä ja visuaalisessa lukutaidossa on suuria eroja. Sovella analyysin tasoa ryhmän kykyjen mukaisesti.

Ehdotuksia jatkotyöskentelyyn

Useat muutkin harjoitukset tässä työkirjassa sekä Compasitossa käsittelevät stereotypioita: yy ”Kuvapelejä” (s. X) ja Compasiton harjoitus ”Maailman kesäleiri” (s. 197) käsittelevät stereotypioiden moninaisuutta. yy ”Pojat eivät itke” (s. X) ja Compasiton harjoitus ”Olipa kerran” (s. 122) käsittelevät sukupuolistereotypioita. yy Compasiton harjoitukset ”Silmät sidottuina” (s. 67) ja ”Keho tietää” (s. 53) käsittelevät stereotypioita vammaisista lapsista. yy Lapset voivat keksiä ja toteuttaa tutkimuksen siitä, kuinka heidän yhteisönsä muut ihmiset, lapset yy ja/tai aikuiset reagoivat samoihin kuviin. Tulosten perusteella he voivat päättää, kuinka suhtautua stereotypioihin tai ennakkoluuloihin. yy Poimikaa esimerkki jostakin ajankohtaisesta tapahtumasta, erityisesti toisten kulttuurien tai maiden yy ihmisiin liittyvästä, ja analysoikaa sitä, kuinka sanomalehdet, radio ja televisio kertovat asiasta yy ja siinä mukana olevista ihmisistä. Vertailkaa, kuinka eri mediat käsittelevät samaa tapahtumaa. Miten asiaan liittyviä ihmisoikeuksia käsitellään? yy Jos teillä on käytettävissä kameroita, lapset voivat järjestää paikkakunnallanne valokuvanäyttelyn yy ”Näkymiä ihmisoikeuksista” tai ”Erilaisuuden kasvot”.

29


RAKAS PÄIVÄKIRJA

60 min

Teema

Syrjintä, terveys ja hyvinvointi, köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen

Ikä

8–13 vuotiaat

Ryhmän koko

6–20 lasta

Aktiviteetin tyyppi/ työtapa

Kerronta, keskustelu

Kuvaus

Lapset lukevat kolme eri kuvausta samasta kokemuksesta ja keskustelevat siitä, miten väärin perustein ihmisiä arvostellaan.

Tavoitteet

yy Harjoitella vuorovaikutusta ja havainnointitaitoja yy Lisätä empatiaa yy Tiedostaa tuomitsevat asenteet yy Ymmärtää yksilöllisten kokemusten subjektiivisuus yy Keskustella oikeudesta koulutukseen, leikkiin ja terveydenhoitoon

Aktiviteetti vaiheittain

Kerro, että kolme lasta on antanut luvan lukea päiväkirjojaan viime kesän leiriltä. 1. Jaa lapset kolmeen ryhmään ja anna jokaiselle ryhmälle yksi tarina luettavaksi tai lue tarinat ryhmälle ääneen. 20 min 2. Kun tarinat on luettu, kokoa lapset ja käykää läpi leiriläisen päivän tapahtumat (esimerkiksi tehtävän ratkaiseminen, lounas, jalkapallon pelaaminen, lautan rakentaminen, joen ylittäminen). Pysähdy jokaisen tapahtuman jälkeen ja kysy lapsilta, mitä heidän henkilönsä teki, ajatteli ja tunsi kussakin tilanteessa. Älä selittele lapsille tässä vaiheessa syitä leiriläisten erilaisiin reaktioihin ja tunteisiin. 15 min 3. Pyydä ryhmän jäseniä kuvailemaan lasta, jonka tarinan he lukivat. Keskustelkaa seuraavien kysymysten pohjalta, miten kolmella lapsella voi olla niin erilaiset kokemukset samasta tapahtumasta: yy Miksi nämä lapset ymmärsivät toisensa väärin? yy Luuletko, että lapset olisivat käyttäytyneet toisin, jos he olisivat tienneet enemmän toistensa elämästä? Miten? yy Millaisia väärinkäsityksiä heillä oli toisistaan? yy Mistä nämä väärinkäsitykset johtuivat? yy Oletko koskaan tehnyt virheellisiä päätelmiä jostakusta toisesta? yy Mitä tapahtuu, kun arvostelemme toista väärin perustein? yy Mitä voimme tehdä välttääksemme tekemästä vääriä arvioita toisista ihmisistä? 15 min

Aktiviteetin purku

Pura harjoitus seuraavanlaisin kysymyksin: yy Mitä ajattelette näistä kolmesta kertomuksesta? yy Nauttisitteko tällaisesta päivästä? Miksi tai miksi ei? yy Ovatko nämä kertomukset todentuntuisia? yy Voitteko samastua johonkin näistä lapsista? Kehen? Miksi? yy Voiko sinulla olla ystäviä, vaikka olisit köyhä tai et osaisi lukea? Miksi? yy Mitä ystävyys tarkoittaa? yy Onko yhteisössänne ihmisiä, jotka ovat heikommassa asemassa kuin toiset? Keitä he ovat? yy Mitä voimme tehdä muuttaaksemme tätä tilannetta? Liitä harjoitus ihmisoikeuksiin seuraavanlaisin kysymyksin: yy Mistä ihmisoikeuksista lapset nauttivat leirillä? yy Mistä ihmisoikeuksista he nauttivat kotona? yy Onko jonkun tarinan lapsen ihmisoikeuksia loukattu? yy Miten heidän ihmisoikeuksiensa loukkaaminen on vaikuttanut heihin? yy Miten tällaiset ihmisoikeusloukkaukset voidaan estää? 10 min

Valmistelut

Muokkaa tarinat lastesi todellisuuteen ja/tai oppimistavoitteisiisi sopiviksi.

Tilavaatimukset

Rauhallinen tila, missä voi lukea ja keskustella.

Tarvittavat materiaalit

kopiot kolmesta tarinasta

Vinkkejä ohjaajalle

yy Toisista lapsista kertomukset saattavat näyttää hyvin epätodellisilta ja vierailta. Muokkaa niitä lastesi todellisuuteen ja huolenaiheisiin sopiviksi eristämättä yksittäistä lasta tai hämmentämättä lapsia sillä, että kertomukset tulevat liian lähelle heidän omaa todellisuuttaan. yy Suhtaudu hienotunteisesti käsityksiin, joita lapsilla on itsestään ja toisista yhteisön jäsenistä erityisesti työskennellessäsi vähäosaisten lasten kanssa. Anna lasten keskustella vähäosaisten lasten asioista, mutta tasapainota tätä rakentamalla luottamusta siihen, että kaikilla lapsilla tulisi olla mahdollisuus elää kuten haluavat ja siihen, että heidän oikeuksiaan kunnioitetaan. yy Koska jotkut lapset saattavat samastua kertomusten henkilöihin, harjoitus edellyttää hienotunteista purkamista. Tiedosta stereotypiat ja arvosteleva käytös, joita kertomukset saattavat herättää joissakin lapsissa, sekä olettamuksina etuoikeutetuista lapsista (esimerkiksi ”Niillä ei ole mitään ongelmia”, ”Ne ovat olevinaan”) ja vähäosaisista lapsista (esimerkiksi ”Niiden perheet eivät tue niitä”, ”Ne ovat laiskoja”). Näiden kertomusten tehtävänä on kannustaa lapsia kysymään, miksi toiset toimivat tuolla tavalla, sen sijaan että vain tehtäisiin johtopäätöksiä, jotka perustuvat väärille oletuksille. yy Erota keskustelussa selkeästi, mitä henkilö teki ja mitä hän tunsi ja ajatteli.

Mukautukset

yy Lue kertomukset ääneen lapsille tai pyydä lapsia lukemaan ne. Keskustelkaa sitten kuten kohdassa 3. Voit halutessasi kysyä purkamiskysymykset jokaisen kertomuksen jälkeen. yy Anna lasten näytellä, mitä nuo kolme leiriläistä tekivät päivän eri vaiheissa. Pyydä heitä sitten kertomaan, miltä se tuntui. Vaihtoehtoisesti voit pyytää kahta lasta esittämään jokaisen leiriläisen osaa. Toinen esittää lapsen ulkoista käyttäytymistä ja sanoja, ja toinen puhuu lapsen ajatuksista ja tunteista. yy Nuoremmat lapset tarvitsevat visuaalista materiaalia muistaakseen leiripäivän tapahtumat. Liikainformaatio aiheuttaa kiinnostuksen herpautumisen ja vaikeuttaa purkamista. Varmistu, että lapset ovat ymmärtäneet kertomuksen ennen kuin siirretty seuraavaan.

30

COMPASITO – LASTEN IHMISOIKEUSKASVATUKSEN KÄSIKIRJA 2012

aktiviteetit ja leikit


aktiviteetit ja leikit

RAKAS PÄIVÄKIRJA Ehdotuksia jatkotyöskentelyyn

60 min

yy Piirtäkää kertomusten tilanteita (esimerkiksi suuren seikkailupäivän tapahtumat, jokaisen lapsen kotiympäristö jne.) yy Compasiton harjoitukset ”Tärkeintä kenelle?” (s. 118) ja ”Purjehdus uuteen maahan” (s. 149) käsittelevät vastakkaisia reaktioita ja näkökulmia samassa tilanteessa. yy Jotta välttäisitte samanlaiset väärinkäsitykset omassa ryhmässänne, laatikaa lasten kanssa Yhdessäolon käyttäytymisohjeet.

KERTOMUKSET Kesäkuukausien aikana monet lapset ovat kesäleirillä. Seuraavat tarinat ovat kolmen lapsen päiväkirjoista. He tapasivat ensimmäistä kertaa samalla leirillä. He ovat samanikäisiä ja osallistuivat samoihin harjoituksiin. Eräänä päivänä nuoriso-ohjaajat organisoivat suuren seikkailupäivän. Illalla kaikki kolme kirjoittivat päivästä päiväkirjaansa.

Rakas Päiväkirja,

Re

etta Oi, miten tänään oli hieno päivä! Me tehtiin aivan hulluja juttuja ja luulen, että kirjoit ti peit on tämä oli elämäni parhaita päiviä. Meillä oli jännää ohjelmaa ja välillä oli jopa alla ta skulam p un vähän vaarallista. Mutta en pelännyt yhtään. Toisin kuin ystäväni, jotka eivät tyvaloss a: känneet kaikesta niin kuin olisin toivonut. Mutta jos aloittaisin ihan alusta – Kun heräsimme, ohjaajat jakoivat meidät eri ryhmiin. Minä olin samassa ryhmässä Rikun ja Elsan kanssa. Tykkäsin molemmista, koska eilen me oltiin myös samassa ryhmässä ja naurettiin älyttömästi vitseille, joita me kerrottiin toisillemme . Ohjaaja antoi meille 3 salakielistä viestiä ja meidän piti ratkaista ne. Minä keksin ekaksi oman ratkaisuni. Pian Rikukin keksi omansa, mutta Elsa oli hidas. Kun kysyin, tarvitsiko hän apua, hän sanoi, ettei pitänyt tehtävästä ja että salakoodin ratkaiseminen oli pitkäveteistä. Sitten näin, että paperi oli hänen kädessään ylösalaisin ja nauroin sanoen, ettei hän ikinä keksisikään sitä tällä tavalla. Hän mulkaisi minuun vihaisesti ja heitti paperin pois. ”En halua leikkiä enkä lukea tuota roskaa”, hän sanoi. Se ei taida olla ihan viisas. Osaakohan se edes lukea – outo juttu, sillä kaikki minun ikäiseni osaavat lukea ja kirjoittaa! No, lopulta onnistuimme selvittämään niiden kolmen viestin merkityksen. Sitten menimme joen rantaan, missä pelasimme jalkapalloa toista ryhmää vastaan. Se oli kivaa. Me melkein voitettiin, mutta Elsan takia me kuitenkin hävittiin. Joka kerta kun pallo tuli häntä kohti, hän kosketti sitä kädellään, potki toisia lapsia ja teki hirveästi virheitä. Ihan kuin hän ei olisi pelannut milloinkaa n jalkapalloa. Se tuntuu kummalta. Me pelaamme aina jalkapalloa koulun jälkeen. Ensi kerralla haluan eri ryhmään kuin Elsa. Lounaan jälkeen – ruoka on täällä yököttävää – meidän piti rakentaa lautta joen ylitykseen. Ja se oli siistiä, koska meidän piti hakea puuta ja tehdä sitten kaikenlaisia solmuja köysiin. Elsa ja minä tuotiin hyviä pitkiä tukkeja, mutta Riku toi aina vain pelkkiä riukuja. Sanoin hänelle, että koska hän on poika, hänen pitäisi paiskia töitä yhtä lujasti kuin me. Hän sanoi, että häntä pyörrytti ja että hänen selkäänsä särki. Luulen, että se oli vain tekosyy. Kun lopetimme, meidän lauttamme oli paras ikinä – jopa ohjaajat sanoivat niin! Sitten ohjaaja laski ”1, 2, ja 3”, ja meidän piti hypätä lautalle ja ylittää yhdessä joki. Minä hyppäsin ensin mutta molskahdin veteen. Hrrr… vesi oli tosi, tosi kylmää ja ensin kiljaisin. Onneksi ohjaaja onki minut ylös ja sitten me kaikki naurettiin. Kun kerroin kavereilleni, miten kylmää vesi oikeasti oli, Riku sanoi, ettei häntä huvittanut enää tulla mukaan. Luulen, että hän pelkäsi kylmää vettä. En tiennyt aikaisemmin, että Riku oli semmoine n luuseri! Ensin puut ja sitten vesi! Kun sanoin, että hänen pitäisi olla rohkeampi, hän juoksi itkien pois. Enpä luule, että haluan enää samaan ryhmään hänen kanssaan! Itse asiassa aion pyytää ohjaajaa siirtämään minut toiseen ryhmään ensi kerralla, koska Elsa on tyhmä ja Riku on semmoine n nynny. En puhunut enää Elsalle enkä Rikulle sen jälkeen ja… hups, ohjaajat taitavat olla tulossa huoneeseemme. Nuku hyvin, rakas päiväkirja. Huomenna kerron lisää uutisia. HALAUKSIA, REETTA

31


aktiviteetit ja leikit

Rakkain Päiväkirja,

Rikulla on iso kirja, päivä jota h ­ än on usean pitäny vuode t n ajan hän k . Näin irjoitti ”Suur seikka esta ilupäiv ästä”:

Kirjoitan jälleen kertoakseni, kuinka pettynyt olen. Aamulla meillä oli ohjelmaa, josta pidin. Salakirjoitus on helppoa, koska teen niitä kotona koko ajan. Ja jalkapallossa tein maalin niin kuin aina. Lounas oli hyvä, luultavasti paras mitä olen syönyt. Syön täällä paljon, toisin kuin kotona, jossa minun pitää aina odottaa, kunnes nuoremmat sisareni ja veljeni ovat syöneet. Täällä ei! Voin jopa hakea lisää. Tykkään siitä! Painonikin taitaa nousta. Kun palaan kotiin, en ole enää pelkkää luuta ja nahkaa! Mutta iltapäivä oli kamala. Meidän piti raahata hirmu painavia puita ja mennä sitten kylmään veteen. En tykkää siitä, koska voin sairastua enkä halua sitä enää. Isä on sanonut, että sinä päivänä kun hän löytää uutta työtä, hän vie minut sairaalaan ja parantaa minut. Hän sanoo, että sitten voin tehdä kaikkea mitä tahdon, eikä tarvitse olla sängyssä koko ajan. Haluaisin, että isä saa sen uuden työn huomenna. Sitten tulen taas nopeasti terveeksi! En halua kertoa tästä leirin toisille lapsille, koska silloin ne tietäisi-

vät, ettei meillä kotona ole rahaa ja kiusaisivat minua siitä. Rakas päiväkirja, milloin tulen taas terveeksi? Haluan olla sellainen kuin muutkin lapset. Haluan leikkiä ja juosta ja hyppiä. Toivon, että se tapahtuisi pian, mutta pelkään, ettei se tapahdu koskaan. Nuku hyvin, rakkain päiväkirjani! Kerron lisää huomenna. Sinä olet ainoa joka tietää salaisuuteni. RIKU

Mun omasta mielestä koko projektin huippukohta oli kun kuuli että joku oli oikeasti sisäistänyt sen että jokainen tulee eri lähtökohdista. – ESSI INNANEN

32


aktiviteetit ja leikit

NYKYAJAN SATU

60 min

Teema

Syrjintä, koulutus ja vapaa-aika, väkivalta

Ikä

10–13 vuotiaat

Ryhmän koko

5–15 lasta

Aktiviteetin tyyppi/ työtapa

Kertominen, keskustelu

Kuvaus

Kukin lapsista kertoo vuorollaan kuviin perustuvan tarinan.

Tavoitteet

yy Kuvata lapsityövoiman käyttöä ja nykypäivän orjuutta yy Kannustaa aktiiviseen kuunteluun yy Vanhemmille lapsille: Esitellä Euroopan ihmisoikeussopimus

Aktiviteetti vaiheittain

1. Pyydä lapsia kokoontumaan piiriin seuraamaan erityisellä tavalla kerrottua satua. Pyri luomaan arvoituksellinen ilmapiiri. Esittele puinen keppi ja kerro sen olevan ”Puhekeppi”; vain se henkilö saa puhua, jolla on keppi kädessään. Kun kepin haltija on puhunut, hän luovuttaa kepin seuraavalle. 5 min 2. Asettele kuvat lasten näkyville ja kerro, että heidän tehtävänään on kertoa kuvien avulla tarina Maya-nimisestä tytöstä. Jaa sitten kuvat lapsille, yksi kuva kullekin parille. Kerro, että kunkin lapsen tai parin tarkoitus on kertoa kuvaan liittyvä osa tarinasta. Anna lapsille hetki aikaa miettiä kuvan kertomaa tarinaa ja keskustella siitä parinsa kanssa. 10 min 3. Tartu ensimmäisenä puhekeppiin ja sano muutama sana kuvaillaksesi, miten tarinankertominen tapahtuu. Ojenna sitten keppi tarinan aloittavalle lapselle. Kerro, että tarinaa seuraavaksi jatkavan tulee nostaa oma kuvansa esille. Mikäli useampi lapsi nostaa kuvansa näkyville yhtä aikaa, puhujakepin haltija päättää, kenelle kepin seuraavaksi luovuttaa. 20 min 4. Kun tarina on kerrottu loppuun, kysy lapsilta, haluaisivatko he kuulla kuvien takana olevan todellisen tarinan. Kerro tai lue heille ääneen Mayan tarina. 10 min

Aktiviteetin purku

Pura harjoitus seuraavanlaisin kysymyksin: yy Mihin tarinasi perustui? Muistuttiko jokin kuvissa asioista, joita olet itse kokenut tai joista olet kuullut? yy Vastasiko oma osuutesi tarinasta Mayan oikeaa tarinaa? yy Mitä pidit Mayan tarinasta? Millaisia ajatuksia se sinussa herätti? yy Herättikö Mayan tarina sinussa joitain kysymyksiä? Keskustelkaa lapsityövoiman käytöstä ja nykyajan orjuudesta seuraavien kysymysten avulla: yy Mitä on orjuus? yy Millä tavoin Mayan elämä muistutti orjuutta? yy Uskotko, että joku voisi joutua sinun kotimaassasi elämään Mayan kaltaista elämää? Oletko kuullut sellaisista tapauksista? yy Onko nykyaikana orjia? Jaa lapsille kopiot Lapsen oikeuksien sopimuksesta, Lapsen oikeuksien julistuksesta ja Euroopan ihmisoikeusjulistuksesta. Liitä Mayan tarina ihmisoikeuksiin: yy Mitä tapahtuu niille lapsille, jotka pakotetaan töihin? yy Miten pakkotyö vaikuttaa lasten ihmisoikeuksiin? Osaatko luetella joitakin niistä lastenoikeuksista, joita Mayan tapauksessa rikottiin? yy Millä tavoin Lapsen oikeuksien sopimus suojelee lapsia? yy Suojelevatko muutkin ihmisoikeussopimukset myös lasten oikeuksia/lapsia? 20 min

Valmistelut

Tilavaatimukset Tarvittavat materiaalit

yy Valmista sileä puukeppi. yy Kopioi kuvat jokaiselle lapsiparille. yy Kopioi jokaiselle lapselle oma Lapsen oikeuksien sopimuksen lasten versio. Minkälaisen tai minkälaisia tiloja aktiviteetti vaatii yy puinen keppi yy kopiot kuvista yy kopiot Lapsen oikeuksien sopimuksesta

33


NYKYAJAN SATU Vinkkejä ohjaajalle

60 min

yy Lapset saattavat tarvita apua kertoessaan tarinaa kuvien perusteella. Voit pyrkiä ohjaamaan tarinaa alku­ peräisen tarinan suuntaan toimimalla yhtenä tarinankertojista. Lasten voi myös olla hankala asettaa kuvia loogiseen järjestykseen. yy Ihmiskauppa saattaa olla lapsille vieras käsite, jota on hyvä tarkentaa. yy Mayan tarina saattaa olla osalle lapsista yllättävä ja järkyttäväkin. Varaudu vastaamaan sitä koskeviin kysymyksiin. Sinun tulisi myös kyetä selittämään, miten ja mistä hakea apua, mikäli lapset tai joku heidän tuttavansa joutuu tarinassa kuvattuun tilanteeseen. yy Mayan tarina perustuu tositarinaan, joka on ratkaistu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Mayan tarinan tapahtumamaat on tarkoituksellisesti jätetty mainitsematta, jotta vältyttäisiin antamasta kuvaa, että kaikki ihmiskauppa olisi lähtöisin Afrikasta tai Euroopan ulkopuolisista maista tai että kaikki ihmiskaupan uhrit päätyisivät Ranskaan. Voit halutessasi muunnella tarinaa paremmin oman maasi olosuhteisiin soveltuvaksi. Vältä kuitenkin vihjaamasta, että kaikki ihmiskaupan uhrit tulisivat Euroopan ulkopuolisista maista. Valitettavasti ihmiskauppaa esiintyy myös Euroopan sisällä. yy Varustaudu esittelemään muitakin suojamekanismeja lapsityövoimaa vastaan kuin Lapsen oikeuksien sopimus. Compasiton luvusta V löydät aiheeseen liittyviä keskusteluja: Lapsityövoimasta (s. 224) ja lapsi­kaupasta (s. 275). yy Auta lapsia ymmärtämään, mikä ero on kotiaskareilla ja laittomalla lapsityövoiman hyväksikäytöllä. Muistuta oikeudesta lepoon ja vapaa-aikaan, koulutukseen ja muista lasten oikeuksista. yy Tytöillä on maailmanlaajuisesti katsottuna vähemmän vapaa-aikaa, ja heidän odotetaan tekevänenemmän palkatonta työtä kuin poikien. Voit halutessasi käsitellä tyttöihin Lisätietoa aiheesta: yy Euroopan ihmisoikeustuomioistuin: www.echr.coe.int yy Video Euroopan ihmisoikeussopimuksesta: www.coe.int/t/emultimedia/defaulten.asp yy Euroopan neuvoston kampanja Taistelu ihmiskauppaa vastaan: yy www.coe.int/t/dg2/trafficking/campaing/default_en.asp yy Euroopan neuvoston esite ”Toiminta ihmiskauppaa vastaan”, Directorate of Communication –Public yy Relations Service, yhteistyössä Directorate General of Human Rights – Equality Divisionin kanssa, 2006 (saatavana myös osoitteesta www.coe.int/t/dg2/trafficking/campaing/Source/English%20brochure.pdf yy Council of Europe Convention on Action against Trafficking in Human Beings (saatavana myös osoitteesta www.coe.int/t/dg2/trafficking/campaing)

Mukautukset

yy Vanhemmille lapsille: Liitä Mayan tarina Euroopan ihmisoikeusjulistukseen seuraavien kysymysten avulla: yy Maya vei asiansa lakimiehen avulla EU:n ihmisoikeustuomioistuimeen. Oletko kuullut kyseisestä tuomioistuimesta? Ketä tai mitä Mayan tapauksen käsittelyllä yritettiin muuttaa? yy Millaisen tuomion EIT Mayan tapauksessa langetti? Mitä siitä seurasi? yy Onko sinun kotimaasi allekirjoittanut Euroopan ihmisoikeussopimuksen? yy Voitko sinä valittaa EIT:een, vaikka olet lapsi? Mitä EIT voi tehdä sinua auttaakseen? yy Vanhemmille lapsille: Vertaa ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta, Lapsen oikeuksien sopimusta ja Euroopan ihmisoikeussopimusta keskenään. Löydät julistukset osoitteesta: www.yothinformation.com/ Templates/Internal.asp?NodelID=90847 yy Nuoremmille: Lisää kuviin numerot ja levitä ne pöydälle siten, että lapset näkevät tarinan oikeassa järjestyksessä.

Ehdotuksia jatkotyöskentelyyn

yy Ehkä pelottaviakin aineksia sisältävän harjoituksen jälkeen on hyvä tehdä jotain muuta. Tehkää seuraavaksi vaikkapa lyhyt mutta vahvistava ja positiivinen harjoitus Compasitosta, esim.”Oikeudet kartalle” (s. 135) tai” Sivustakatsojasta auttajaksi” (s. 108). yy Vanhempien lasten kanssa voitte tutustua Euroopan neuvoston nettisivuilta löytyviin sarjakuviin. yy Tarkista niiden sopivuus omalle ryhmällesi osoitteesta: www.hurights.eu/notforsale/fabia/en/01.html yy Pyydä lapsia ottamaan selvää siitä, miten heidän oman kotimaansa lait suojelevat lapsia lapsityövoiman yy käytöltä. Kuinka paljon lapset saavat lain mukaan tehdä työtä? Ovatko jotkin työtehtävät kielletty lapsilta kokonaan? yy Lapset voivat suunnitella ja toteuttaa tutkimuksen siitä, miten paljon ja minkälaista työtä lapset tekevät kodeissaan. Ovatko kotityöt (pikkusisarusten kaitseminen, siivoaminen, vanhempien auttaminen) lapsityö­ voiman hyväksikäyttöä? Tekevätkö pojat ja tytöt yhtä paljon kotitöitä? yy Suunnitelkaa yhdessä lasten kanssa lapsityövoiman käyttöä ja ihmiskauppaa vastaan suunnattu kampanja. Aihe ei kenties ole lapsille tuttu, mutta varmasti kiinnostaa ja koskettaa heitä.

Koska meillä on työ­ välineet puuttumiseen , on meidän velvollisuutemme välittää.

Innostunut ja en. ymmärtäväin NEN HVELAI – MIKAELA VA

– ARAWELA SOVALA

34

COMPASITO – LASTEN IHMISOIKEUSKASVATUKSEN KÄSIKIRJA 2012

aktiviteetit ja leikit


aktiviteetit ja leikit

Nykya satu

MAYAN TARINA

jan

OLIPA KERRAN, ei kovin kauan aikaa sitten, tyttö nimeltä Maya. Hän asui hyvin köyhässä maassa.

Maya asui yhdessä enonsa kanssa, sillä hänen vanhempansa olivat kuolleet, kun hän oli pieni. Varttuessaan Maya alkoi ymmärtää, että maailma oli paljon suurempi kuin hänen oma kotimaansa. Maailmassa oli paljon muitakin kiinnostavia paikkoja, joissa olisi mukava käydä. Mutta kuten useimmat maanmiehensä, Maya oli köyhä, eikä hänellä ollut varaa matkustaa. Eräänä päivänä Mayan eno kuitenkin kertoi keksineensä suunnitelman. Hän ehdotti, että Maya matkustaisi enon tuttavan, rouva X:n luo, joka asui rikkaassa maassa. Maya innostui ajatuksesta, sillä hän haaveili matkustamisesta. Eno sopi rouva X:n kanssa, että tämä ostaisi Mayalle lentolipun rikkaaseen maahan. Maya asuisi rouva X:n kotona ja auttaisi häntä kotiaskareissa, kunnes lentolippu olisi maksettu. Niinpä Maya nousi lentokoneeseen ja matkusti rikkaaseen maahan. Hän odotti innolla kaikkia niitä uusia asioita, joita hän tulisi siellä kokemaan. Rouva X. lupasi lähettää Mayan kouluun ja pitää huolta hänen henkilöpapereistaan, jotta tyttö voisi vapaasti matkustella uudessa maassa. Jotain alkoi kuitenkin heti mennä pieleen Mayan saavuttua rouva X:n taloon. Rouva X ei ollut lainkaan niin ystävällinen kuin Maya oli odottanut. Rouva oletti Mayan hoitavan perheen lapsia ja tekevän kaikki taloustyöt yksin. Kun Maya kysyi, milloin pääsisi kouluun, rouva X sanoi, Hän keräsi ettei koulun aika ollut vielä. rohkeutensa Jonkin ajan kuluttua rouva X kertoi Mayalle, että hän saisi muuttaa rouva Y:n luokse joksikin aikaa. Maya toivoi vihdoin pääsevänsä ja menikin kouluun ja voivansa alkaa nauttia olostaan uudessa maassa. Ikävä kirkon sijaan kyllä, rouva Y oli vielä ilkeämpi kuin Rouva X. Mayan elämästä tuli yhä rankempaa. Hänen oli noustava aamuvarhaisella, eikä hän päässyt koputtamaan nukkumaan kuin vasta myöhään illalla. Silloinkaan hän ei pystynyt naapuritalon kunnolla nukkumaan, sillä hänen makuupaikkansa oli lastenhuoneen ovea. lattialla. Hänen piti huolehtia vauvasta, joka heräsi monta kertaa yössä. Kaiken siivouksen, ruoanlaiton ja lastenhoidon lisäksi häntä ei päästetty ulos tai tutustumaan kaupunkiin. Mayan elämä oli surkeaa. Häntä alkoi kaduttaa, että oli koskaan lähtenyt kotoa Afrikasta. Eräänä aamuna Mayan onnistui saada lupa osallistua jumalanpalvelukseen. Hän keräsi rohkeutensa ja menikin kirkon sijaan koputtamaan naapuritalon ovea. Hän kertoi tarinansa naapurissa asuvalle nuorelleparille ja pyysi heiltä apua. Naapurit järkyttyivät kuulemastaan. He eivät uskoneet, että jotakuta voitaisiin orjuuttaa siten vielä nykyaikana. Mayan tarina kuulosti heistä aivan sadulta. Oikeassa elämässä on kuitenkin turha odottaa hyvää haltijaa apuun, joten Mayan oli löydettävä keino auttaa itse itseään. Naapuripariskunta pyysi Mayaa sisälle taloonsa ja soitti poliisille. Poliisi tutki tapauksen ja haastoi Rouva X:n ja Rouva Y:n oikeuteen. Maya ei kuitenkaan tyytynyt näiden kahden henkilön saamaan rangaistukseen. Hän halusi varmistaa, ettei kukaan toinen lapsi joutuisi hänen laillaan orjuutetuksi. Niinpä Maya valitti lakimiehensä avulla Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ja vaati, että Rouva X:n kotimaa muuttaisi lakejaan suojatakseen lapsia pakkotyöltä. Tuomioistuin hyväksyi Mayan aloitteen ja maa joutui takaamaan, ettei sama voisi toistua tulevaisuudessa. Maya oli vihdoinkin onnellinen. Hän ei ollut ainoastaan onnistunut pakenemaan Rouva Y:n talon vankilasta. Hän oli myös varmistanut, ettei kukaan muu lapsi joutuisi siinä maassa kokemaan mitään vastaavaa. Lähde: muokattu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tapauksesta Siliadin vastaan France, No. 73316/01

35


KUVAPELEJÄ

30 min

Teema

Syrjint., yleiset ihmisoikeudet, media ja internet

Ikä

8–13 vuotiaat

Ryhmän koko

2–20 lasta

Aktiviteetin tyyppi/ työtapa

Kuvaleikki

Kuvaus

Lapset tutustuvat kuvien avulla stereotypioihin, erilaisiin näkökulmiin ja siihen kuinka kuvat voivat välittää oikeaa tai väärää informaatiota.

Tavoitteet

Auttaa lapsia tunnistamaan ihmisoikeuksien merkitys jokapäiväisessä elämässä • Kehittää ”visuaalista näkökykyä”, kuuntelu- sekä vuorovaikutustaitoja • Vahvistaa lapsen empatiakykyä ja ihmisarvon kunnioittamista

Tilavaatimukset

Minkälaisen tai minkälaisia tiloja aktiviteetti vaatii

TÄMÄ HARJOITUS SISÄLTÄÄ KOLME ERILAISTA TAPAA OPETTAA LAPSILLE KUVIEN AVULLA IHMISOIKEUSKYSYMYKSIÄ. VALITSE NIISTÄ OMALLE RYHMÄLLESI SOPIVIN.

KUVAPELEJÄ A. OSA KUVASTA Kuvaus

Aluksi lapset tekevät johtopäätöksiä vain osasta kuvaa, minkä jälkeen he näkevät koko kuvan.

Aktiviteetti vaiheittain

1. Jaa lapset pareiksi. Anna jokaiselle parille kaksi kirjekuorta, jotka sisältävät leikatut kuvat. 5 min 2. Selitä harjoitus: yy Yksi lapsi avaa kirjekuoren ja antaa parilleen yhden palan sen sisältämästä kuvasta. yy Anna parisi kertoa, mitä kuvassa hänen mielestään tapahtuu (esimerkiksi kuka kuvassa on, mitä siinä tapahtuu). yy Kysy pariltasi, liittyykö kuva ihmisoikeuksiin. yy Anna sitten parillesi toinen pala kuvasta ja kysy, mitä kuvassa nyt tapahtuu, kun se on kokonainen. yy Liittykö kokonainen kuva ihmisoikeuksiin? yy Vaihtakaa rooleja. 20 min

Aktiviteetin purku

Pura harjoitus seuraavanlaisin kysymyksin: yy Hämmästyttikö jokin asia sinua tässä harjoituksessa? yy Miten kuva muuttui, kun sait toisen palasen? yy Mitä oikeuksia kokonainen kuva ilmaisee? Liitä harjoitus havaintoihin seuraavanlaisin kysymyksin: yy Osaatko mainita muita tilanteita, joissa on helppoa saada väärä käsitys, siksi että näet tai kuulet vain osan tilanteesta? yy Kuinka usein ihmiset uskovat, mitä näkevät ja unohtavat, ettei se ehkä ole ”Koko tarina”? 5 min

Valmistelut

yy Hanki kuvia, jotka kertovat yksinkertaisen tarinan köyhyydestä tai kohtuullisesta elintasosta. Kiinnitä kuvat kartongille ja leikkaa ne kahteen osaan, niin että eri osiensanoma on erilainen kuin koko kuvan. yy Laita kuvat erillisiin kirjekuoriin, yksi sarja lasta kohden.

Tarvittavat materiaalit

yy kuvia yy kartonkia ja liimaa yy kirjekuoria yy sarjakuvakirja, jonka voi ladata COE-nettisivulta

Vinkkejä ohjaajalle

yy Voit käyttää tätä harjoitusta lämmittelynä. yy Muunnelmia: yy Kehitä harjoitusta edelleen vaihtamalla kuvia toisen parin kanssa ja toistamalla harjoitus. Käykö se toisella kerralla helpommin? Vai onko se haastavampaa? Miksi? yy Anna sama kuva kahdelle parille. Pyydä pareja muodostamaan neljän hengen ryhmä ja vertailemaan vastauksiaan. yy Käyttäkää sanomalehtikuvia, arvioikaa kuvaa ja lukekaa artikkeli, jota kuva kuvittaa.

36

COMPASITO – LASTEN IHMISOIKEUSKASVATUKSEN KÄSIKIRJA 2012

aktiviteetit ja leikit


aktiviteetit ja leikit

KUVAPELEJÄ B. KUVATEKSTIT Kuvaus

Lapset tekevät kuvatekstejä joukkoon kuvia ja vertailevat sitten erilaisia vaikutelmiaan.

Aktiviteetti vaiheittain

1. Aseta kuvat pöydälle. Jaa lapset pareiksi ja pyydä heitä kirjoittamaan kuvatekstit jokaiseen kuvaan. Kehota heitä kirjoittamaan siististi, koska toiset lukevat kirjoituksen. 10 min 2. Kun kaikki ovat lopettaneet, ota yksi kuva kerrallaan ja pyydä vapaaehtoista lukemaan kuva teksteineen. 10 min 3. Kiinnitä jokainen kuva paperille tai ilmoitustaululle ja pyydä lapsia liimaamaan tai teippaamaan kuvatekstinsä kuvan alle, niin että siitä tulee ”juliste”. 5 min

Aktiviteetin purku

Pura harjoitus seuraavanlaisin kysymyksin: yy Oliko kuvatekstien kirjoittaminen vaikeaa? Miksi tai miksi ei? yy Millainen on hyvä kuvateksti? yy Jos kuva vastaa tuhatta sanaa, miksi niihin tarvitaan kuvatekstejä? Liitä harjoitus monimuotoisuuteen seuraavanlaisin kysymyksin: yy Oliko kuvien tulkintatavoissa suuria eroja? Miksi? yy Olivatko jotkut kuvatekstit mielestäsi vääriä? yy Miksi on hyvä kuulla erilaisia tulkintoja samasta asiasta? 5 min

Valmistelut

yy Valitse ja numeroi 8–10 mielenkiintoista kuvaa. yy Valmista työskentelysivu, joka on jaettu yhtä moneen osaan kuin sinulla on kuvia.

Tarvittavat materiaalit

yy numeroidut kuvat yy työskentelysivu, paperia ja kynä jokaiselle parille yy liimaa tai teippiä ja sakset jokaiselle parille

Vinkkejä ohjaajalle

yy Etsi kuvia, jotka ovat sekä kiinnostavia että erilaisia, ehkä myös tapahtumiltaan moniselitteisiä. yy Käytä värillistä paperia ja värikyniä lisätäksesi kuvien vetovoimaa.

KUVAPELEJÄ C. PUHEKUPLIA Kuvaus

Lapset analysoivat kuvia ja kirjoittavat sarjakuvahahmoille puhekuplia ja vertailevat vaikutelmiaan.

Aktiviteetti vaiheittain

1. Jaa lapset pareihin. Anna jokaiselle parille kuva, työskentelysivu, paperia, kynä ja liimaa. 5 min 2. Anna lapselle nämä ohjeet: yy Katsokaa kuvaa ja vastatkaa työskentelysivun kysymyksiin: Kuka? Mitä? Missä? Milloin? Kuinka? yy Liimatkaa kuva työskentelysivulle. yy Tehkää puhekuplat kuvan hahmoille ja kirjoittakaa niihin, mitä hahmot sanovat. 10 min 3. Pyydä pareja asettamaan kuvansa seinälle samanlaiset kuvat vierekkäin, jotta niitä voi vertailla. Pyydä lapsia katsomaan kuvia ja lukemaan puhekuplat. 10 min

Aktiviteetin purku

Pura harjoitus seuraavanlaisin kysymyksin: yy Kuinka vaikea oli vastata kuvia koskeviin kysymyksiin? Entä kirjoittaa puhekuplia? yy Miten tekemänne analyysi vastasi toisen parin samasta kuvasta tekemää analyysia? yy Mitä stereotypioita ihmiset löysivät kuvista? Entä puhekuplista?

Valmistelut

yy Kopioi kuvat: kaksi paria tai useampikin saa saman kuvan. Voit käyttää yy Compasiton Ihmisoikeusteemojen kuvituksia luvusta V. yy Valmista työskentelysivu, jossa on kysymykset: Kuka? Mitä? Missä? Milloin? Kuinka?

Tarvittavat materiaalit

yy työskentelysivu, paperia ja kynä jokaiselle parille yy liimaa

Vinkkejä ohjaajalle

yy Käytä ihmisiä esittävien kuvien lisäksi eläinten kuvia. Tämä voi olla tehokasta keskusteltaessa stereotypioista. Aloita osoittamalla, kuinka usein eläimillä on stereotyyppinen rooli sarjakuvissa ja anna sitten ryhmän tarkastella esimerkkejä omien kuviensa ja puhekupliensa stereotypioista.

37


KIUSAAMISTILANTEITA

70 min

Teema

Syrjintä, väkivalta

Ikä

7–13 vuotiaat

Ryhmän koko

5–20 lasta

Aktiviteetin tyyppi/ työtapa

Keskustelu ja tilanteiden harjoittelu

Kuvaus

Lapset keskustelevat kiusaamisesta ja esittävät toisilleen, miten he reagoivat erilaisissa kiusaamistilanteissa.

Tavoitteet

• Oppia tunnistamaan, mikä kaikki on kiusaamista • Saada tietoa toimintatavoista, ihmisistä ja organisaatioista, jotka voivat tukea kiusattuja lapsia • Analysoida erilaisia reaktioita kiusaamiseen

Aktiviteetti vaiheittain

1. Esittele kiusaamisaihe esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla: yy Mitä kiusaaminen on? yy Millä tavoin toista voi kiusata? yy Osaatko sanoa, miksi ihmiset kiusaavat toisiaan? yy Miten kiusaaminen vaikuttaa kiusattuihin? Entä kiusaajiin itseensä? Koko yhteisöön? 10 min 2. Pyydä lapsia piirtämään kätensä värilliselle paperiarkille. Pyydä heitä miettimään joka sormelle yksi ihminen, jonka puoleen he voisivat kääntyä, jos heitä kiusattaisiin (esim. ystävä, vanhempi, opettaja, joku koulun henkilökuntaan kuuluva, poliisi, kuraattori, sisarus). Pyydä lapsia perustelemaan, miksi he valitsivat juuri kyseisen henkilön. 15 min 3. Seuraavaksi arvioidaan erilaisia tapoja reagoida kiusaamiseen. Kerro lapsille, miten tämä käytännössä tapahtuu: yy Ohjaaja lukee monisteesta kiusaamistapauksen kuvauksen. Jokaiseen tapaukseen voi valita reagoimistavan kolmesta vaihtoehdosta tai keksiä neljännen vaihtoehdon ihan itse. yy Huoneen jokainen nurkka on numeroitu (1–4). Kuultuasi tilannekuvauksen valitse sopivin nurkkaus sen mukaan, miten itse toimisit kyseisessä tilanteessa. Nurkissa 1–3 vastausvaihtoehto on annettu, neljäs nurkka on ns. avoin. 5 min 4. Lue kiusaamistilanteet ääneen yksi kerrallaan ja anna lapsille aikaa valita oma reagointitapansa ja sitä vastaavat nurkkansa. Kun lapset ovat valintansa tehneet, kysy muutamalta kussakin nurkassa seisovalta perusteluja omaan valintaansa. Kysy myös, millaisia etuja tai haittoja valinnasta saattaisi seurata. Pyydä myös neljännen ns. avoimen nurkan valinneita lapsia kertomaan, miten he reagoisivat tilanteessa. 20 min

Aktiviteetin purku

Käsiteltyänne viisi tai kuusi kiusaamistilannetta purkakaa tehtävä seuraavien kysymysten avulla. yy Miltä harjoitus tuntui? yy Oliko joihinkin tilanteisiin vaikea reagoida? Mihin niistä ja miksi? yy Oletko itse joutunut vastaavanlaiseen tilanteeseen yy Tarvitsevatko kiusaamisen kohteeksi joutuneet ihmiset apua ja tukea? Jos, niin miksi? yy Mistä kiusattu voi hakea apua? yy Minkä vuoksi jotkut kiusaavat toisia? Onko se reilua? yy Miltä sinusta tuntuisi, jos sinua kiusattaisiin ja henkilö, jolta haet apua kiusaamiseen, ei tekisi asialle mitään? yy Hyväksytäänkö tietynlainen kiusaaminen helpommin lasten ja aikuisten keskuudessa? Miksi tai minkä vuoksi ei? yy Kenen vastuulla on auttaa kiusattuja lapsia? yy Voivatko aikuisetkin joutua kiusaamisen kohteiksi? Keksitkö yhtään esimerkkiä? yy Kenen vastuulla on auttaa kiusattuja aikuisia? yy Miten kiusaajaa itseään voidaan auttaa pääsemään eroon toisten kiusaamisesta? yy Mitä tapahtuu, jos kukaan ei puutu kiusaamiseen? Mitä silloin tapahtuu kiusaajalle? Entä yhteisölle? Liitä ihmisoikeudet harjoitukseen seuraavien kysymysten avulla: yy Onko kenelläkään oikeutta kiusata toisia? Jos, niin miksi, tai miksi ei? yy Mitä ihmisoikeuksia vastaan kiusaaminen rikkoo? yy Millä tavoin kiusaamiseen puuttuminen parantaa kaikkien, koko yhteisön ihmisoikeuksia? Pyydä lapsia arvioinnin lopuksi ottamaan esiin piirtämänsä kädet ja lisäämään vielä yksi henkilö tai organisaatio omaan listaansa. Kenen puoleen he voivat kääntyä, jos tulevat kiusatuiksi? Kiinnitä tukihenkilölaput näkyvälle paikalle huoneeseen, jotta niihin voidaan palata myöhemmin. 10 min

Valmistelut

Merkitse huoneen eri nurkat numeroilla 1–4. Lasten tulee päästä liikkumaan vapaasti nurkasta toiseen.

Tilavaatimukset

Avoin tila, jossa lapset mahtuvat istumaan piirissä

Tarvittavat materiaalit

yy värillistä paperia yy tusseja yy sakset

Vinkkejä ohjaajalle

Voit käyttää keskustelussa hyväksesi ”taikasauvaa / puhujan keppiä” tai leikkimikrofonia. Niitä käytettäessä jokainen malttaa odottaa omaa puheenvuoroaan. Kiusaamista esiintyy luultavasti myös omassa ryhmässäsi. Jokainen lapsi joutuu joskus kiusatuksi, kiusaamisen vakavuusaste vain vaihtelee. Yritä havaita ryhmän sisäiset suhteet ja vältä ottamasta esiin esimerkkejä, jotka kohdistuisivat suoraan jonkun lapsen persoonaan.

Mukautukset

Ryhmä voi kirjoittaa ja käyttää harjoituksessa omia kiusaamistilanteitaan monisteessa mainittujen sijaan. Jaa lapset pieniin ryhmiin, kerro jokaiselle ryhmälle yksi kiusaamistilanne. Pyydä heitä esittämään kiusaamistilanne sekä tapahtuman aiheuttama reaktio. Keskustelkaa ja purkakaa jokainen näytelmä, kysy myös vaihtoehtoisia toimintatapoja muilta ryhmiltä.

38

COMPASITO – LASTEN IHMISOIKEUSKASVATUKSEN KÄSIKIRJA 2012

aktiviteetit ja leikit


aktiviteetit ja leikit

KIUSAAMISTILANTEITA Ehdotuksia jatkotyöskentelyyn

70 min

Halutessanne voitte perehtyä lisää väkivaltateemaan Camopasiton harjoituksen ”Kuvilla väkivallattomaksi” (s. 130) avulla. Comapsiton harjoitus ”Sanat jotka satuttavat” (s. 194) puhuu verbaalisesta kiusaamisesta ja voidaan toteuttaa ennen tätä harjoitusta tai sen jälkeen. Miettikää, miten ryhmä voisi toteuttaa ”Ei kiusaamiselle” -kampanjan omassa yhteisössänne ja pyytäkää yhteisön aikuisia osallistumaan siihen. Voitte esimerkiksi rakentaa näyttelyn, kutsua lastensuojelujärjestön edustajan ja/tai koulun henkilökuntaan kuuluvan henkilön, jonka puoleen lapset voivat kiusaamis­ tapauksissa kääntyä, puhumaan lapsille. Järjestäkää muille lapsille teatteriesitys, jossa lapsinäyttelijät esittävät, miten lapset voivat reagoida kiusaamiseen. Ottakaa selvää paikallisesta auttavasta puhelimesta, joka on erikoistunut lapsiin kohdistuvaan kiusaamiseen. Jakakaa tietoa palveluista ja jos mahdollista, pyytäkää joku kyseisen palvelun edustaja puhumaan tilaisuudessa.

KIUSAAMISTILANTEITA Ystäväsi alkavat nimitellä sinua, lähettää sinulle ilkeitä tekstiviestejä ja pakottaa sinua antamaan heille tavaroitasi. Se ei tunnu sinusta hyvältä. Mitä sinun kannattaisi tehdä? 1. Ei mitään. Olet varmasti tehnyt jotain väärin ansaitaksesi ystäviesi käytöksen. 2. Alkaa haukkua heitä takaisin ja uhkailla heitä. 3. Kertoa tapahtuneesta vanhemmillesi tai opettajallesi. 4. Jotain muuta. (avoin nurkka) Muutamat luokkatoverisi levittävät sinusta ilkeitä juoruja tekstiviestien välityksellä. Viestien vuoksi moni entinen tuttavasi ei enää leiki kanssasi tai edes puhu sinulle. Jopa ystäväsi alkavat uskoa juorujen todenperäisyyteen. Mitä sinun kannattaisi tehdä? 1. Ei mitään. Kukaan ei kuitenkaan uskoisi sinua, sillä kaikki uskovat huhujen pitävän paikkansa. 2. Alkaa levittää juoruja toisista lapsista. 3. Kertoa kaikille, että juorut ovat keksittyjä. 4. Jotain muuta. (avoin nurkka) Vanhempi sisaruksesi lyö ja potkii sinua, kun kukaan muu ei ole näkemässä. Hän sanoo sinulle, että lyö sinua lisää, jos kerrot asiasta jollekin aikuiselle. Mitä sinun kannattaisi tehdä? 1. Kertoa tapahtuneesta vanhemmillesi tai opettajallesi. 2. Pyytää koulukavereitasi auttamaan sinua taistelussa siskoasi tai veljeäsi vastaan. 3. Kertoa sisaruksellesi, että lyöminen sattuu ja pyytää häntä lopettamaan. 4. Jotain muuta. (avoin nurkka) Opettajasi kutsuu sinua tyhmäksi, jos vastaat tunnilla väärin. Hän väittää, että sinua on turha opettaa, kun et kuitenkaan opi mitään. Myös toiset oppilaat ovat alkaneet haukkua sinua. Mitä sinun kannattaisi tehdä? 1. Mennä suoraan rehtorin puheille ja kertoa tapahtuneesta. 3. Alkaa pinnata koulusta, koska sinusta siellä ei ole kiva olla. 4. Kysyä vanhemmiltasi, jos voisit vaihtaa toiselle luokalle tai toiseen kouluun. 5. Jotain muuta. (avoin nurkka)

39


aktiviteetit ja leikit

Huomaat, että eräs ystäväsi kiusaa ja haukkuu nuorempia kesäleiriläisiä. Ystäväsi on alkanut myös varastaa heiltä tavaroita. Mitä sinun kannattaisi tehdä? 1. Kertoa asiasta leirinjohtajalle puhumatta ensin ystäväsi kanssa. 2. Auttaa ystävääsi ottamaan tavaroita nuoremmilta lapsilta, ettei hän alkaisi varastaa myös sinulta. 3. Sanoa ystävällesi, että se mitä hän tekee on väärin ja hänen pitäisi jättää pienemmät lapset rauhaan. 4. Jotain muuta. (avoin nurkka) Naapurikoulun isommat lapset kiusaavat oman koulusi alakoululaisia. Ensin he odottavat, kunnes joku pieni koululainen lähtee kävelemään yksin kotiin tai kohti bussia. He piirittävät hänet ja varastavat hänen rahansa, eväänsä ja lelunsa. He heittävät alakoululaista kivillä ja uhkailevat vielä pahemmalla. Mitä sinun kannattaisi tehdä? 1. Välttää kulkemista kouluun tai koulusta pois yksin. 2. Kertoa asiasta koulun henkilökunnalle ja pyytää apua. 3. Alkaa kantaa repussasi kiviä ja puukkoa, jotta voisit puolustautua. 4. Jotain muuta. (avoin nurkka) Koulussasi on uusi oppilas, joka on pakolainen. Ystäväsi huutelevat hänen peräänsä rasistisia sanoja, pilkkaavat hänen suomenkielentaitoaan ja käskevät hänen palata takaisin kotimaahansa. Mitä sinun kannattaisi tehdä? 1. Liittyä huutelijoihin, eihän uusi poika ole sinun ystäväsi. 2. Kertoa opettajalle, että ystäväsi käyttävät rasistista kieltä pojan kanssa puhuessaan. 3. Luvata opettaa hänelle suomea, silloin kun et leiki tai pelaa, jotta uusi oppilas voisi sopeutua paremmin. 4. Jotain muuta. (avoin nurkka) Olet kiusannut erästä ystävääsi, joka on huono lukemisessa ja kirjoittamisessa. Viime aikoina olet huomannut, että hän istuu usein yksin, ja kerran näit hänen silmissään kyyneleitä. Mitä sinun kannattaisi tehdä? 1. Ei mitään. Hänellä on varmaan vain huono päivä, joka ei liity sinuun mitenkään. 2. Lopettaa kiusaaminen ja kysyä häneltä, miksi hän itki. 3. Kertoa hänelle, ettet enää kiusaa häntä, mutta että sinusta hän on tosi tyhmä ja tarvitsisi tukiopetusta 4. Jotain muuta. (avoin nurkka)

n Opin projektin aikana paljo i. kiusaamisesta sekä itsestän la Nyt osaan ajatella useil eri tavoilla haastavissa tilanteissa. – SANNI MOILANEN

Ohjeistuksen aikana on usein levottomuutta ja hälinää. Ryhmä on helpp o saada hiljenemään kuiskaamalla, jolloin porukka kiinostuu, että hei,mitäs sie llä kuiskitaa. – TIIA-MARI HELLSTEN

40


VINKKEJ Ä OHJ A A J A LLE

VINKKEJÄ OHJAAJALLE

41


VINKKEJ Ä OHJ A A J A LLE

Aktiviteettien ohjaaja on vastuussa aktiviteetin valmistelusta, esittelystä, ohjaamisesta ja lapsille mukavan ympäristön luomisesta. Silti pääosassa aktiviteettia ovat lapset. Ohjaajan on syytä pitää mielessä, ettei aktiviteeteissa välttämättä etsitä oikeita vastauksia vaan rohkaistaan lapsia osallistumaan ja ajattelemaan. Koska aikuisten käytös vaikuttaa voimakkaasti lapsiin, on syytä olla vahvistamatta esim. sukupuoleen liittyviä stereotypioita omalla käytöksellään.

OHJAAJAN 10 KULTAISTA SÄÄNTÖÄ • Opettele aktiviteetin säännöt ja kulku ulkoa ja hanki niissä tarvittava materiaali etukäteen. • Mieti etukäteen, mikä aktiviteetti sopii parhaiten mihinkin tilanteeseen. • Pidä huolta, että kaikki ovat ymmärtäneet säännöt. ”Onko kysyttävää?” • Ole oikeudenmukainen ja johdonmukainen. Pidä huolta, ettei ketään nolata tai syrjitä. • Huomioi kaikki ryhmän jäsenet (hiljaiset, syrjään vetäytyjät…) • Ota ryhmän taso huomioon. • Varaudu joustamaan yllättävissä tilanteissa. • Huolehdi ryhmän turvallisuudesta • Älä kiirehdi. • Nauti itsekin leikkimisestä!

Kaveria ei jätetä!

– JUKKA SANDEN

LÄHTEET:

LISÄTIETOA AIHEESTA IFM-SEI www.ifm-sei.org Compasito. Lasten ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja http://www.lapsiasia.fi/c/document_library/ get_file?folderId=5535297&name=DLFE–20221.pdf Suuri materiaalia ja tietopankki Salto Youth https://www.salto-youth.net Seksuaalisuuteen ja sukupuoleen keskittyvä ihmisoikeuskäsikirja Rainbow Resources http://www.ifm-sei.org/files/up/rr-website.pdf Ihmisoikeus ja sosiaalialan järjestö Seta www.seta.fi Kansainvälinen HLBT järjestö www.ilga.org Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus http://www.ohchr.org/EN/UDHR/ Documents UDHR_Translations/fin.pdf Lapsen oikeuksien sopimus: http://www.unicef.fi/mika-on-lapsen-oikeuksien-sopimus Terveyden ja hyvinvoinnin tilastotietoa kiusaamisesta www.thl.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto www.mll.fi IFM-SEI “Education Pack - all different – all equal”. http://www.coe.int/t/dg4/youth/Source/Resources/ Publications/Education_Pack_en.pdf Compasito, s. 216–222 www.ihmisoikeudet.net www.tasa-arvo.fi/syrjinta www.yhdenvertaisuus.fi 42

• Brederote-Santos, M., Claeys, J., Fazah, R., Scheiner, A. & Szelényi, Z (2007) Compasito Lasten ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja. Englanninkielinen julkaisu © Council of Europe (2009) ja suomenkielinen käännös © Lasten Keskus 2012 Saarijärvi: Saarijärven Offset. Lainattu: Aktiviteetit Pojat eivät itke s.82, Kiusaamis­tilanteita s. 85, Rakas päiväkirja s. 99, Nykyajan satu s. 113, Kuvapelejä s.127, Oikeusmobile s. 145, Missä seisot? s.184, Kuka on takanani? s. 187 sekä Syrjintä s. 216–222. • Itkonen, T. & Talib, M. (2013, s. 9). Aito yhdenvertaisuus koulussa. Syrjinnän vastainen pedagogiikka. Sisä­asiainministeriön julkaisu 24/2013. • Olweus, D. (1992, s. 15). Kiusaaminen koulussa. Helsinki: Otava. • Salmivalli, C. (1998 s. 35–37, 44.). Koulu­ kiusaaminen ryhmäilmiönä. Tampere: Gaudeamus. • Hamarus, P. (2012 s. 47). Haukku haavan tekee. Puututaan yhdessä kiusaamiseen. Juva: PS-kustannus. • Rainbow Resources http://www.ifm-sei.org/files/ up/rr-website.pdf • IFM-SEI ” Education Pack – all different – all equal, s. 27–39 ja 47–48”


VINKKEJ Ä OHJ A A J A LLE

MITÄ TEHDÄ KIUSAAMISELLE

43

Kipu-tyokirja  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you