SPEK tutkii 5

Kauri Lindström

Puhelinhaastattelututkimus ihmisten suhteesta omatoimiseen varautumiseen ja lähiympäristön turvallisuuteen

5

SPEK tutkii

Kauri Lindström

Puhelinhaastattelututkimus ihmisten suhteesta 5 omatoimiseen varautumiseen ja SPEK tutkii lähiympäristön turvallisuuteen

Painotalo Tammerprint Oy, Tampere 2013 Ulkoasu Timangi / Anne Kaikkonen Kuvat Anne Kaikkonen ja Spatio / Kauko Kyöstiö SPEK Tutkii 5 ISBN 978-951-797-512-4 (nid.)

ISBN 978-951-797-513-1 (PDF) Julkaisija Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puhelin (09) 476 112, faksi (09) 4761 1400 spekinfo@spek.fi www.spek.fi

Sisällys

1. Johdanto................................................................................................................................................ 5 2. Tutkimuksen toteuttamisesta............................................................................................... 6 3. Tutkimuksessa käytetyt tilastolliset käsitteet........................................................... 7 4. Tutkimuksen tulokset ja niiden tulkinta....................................................................... 8 5. Aineiston rakenne.......................................................................................................................... 9 6. Vastaajan nykyinen tieto ja osaaminen...................................................................... 11 6.1 Tiedon etsiminen eri medioiden välityksellä...................................................................12 6.2 Tarvittavan tiedon löytämisen helppous..........................................................................13 6.3 Tiedon etsimiskanavat (mediakanavat)............................................................................13 6.4 Tiedon tehokkaimmat välityskanavat...............................................................................14 6.5 Omatoimiseen varautumiseen ja turvallisuuteen liittyvä koulutus.......................14 6.6 Vastaajien toimiminen turvallisuusalan järjestötoiminnassa...................................15 6.7 Lisätiedon tarve kodin tai lähiympäristön turvallisuusasioissa................................16 6.8 Mieleen jääneet turvallisuuteen liittyvät yleiset ohjeet ja neuvot.........................17

7. Turvallisuus vastaajan kotona............................................................................... 18 7.1 Erilaisiin onnettomuuksiin ja turvallisuusuhkiin varautuminen...............................20 7.2 Talouden omatoiminen pärjääminen kriisitilanteessa.................................................22 7.3 Väestönsuojan sijainnin tunteminen..................................................................................22 7.4 Väestönsuojan käyttöperusteiden tunteminen.............................................................23 7.5 Väestönsuojien rakentamisen tarpeellisuus....................................................................24 7.6 Vastaajien kotoa löytyvät turvallisuusvälineet...............................................................26 7.7 Käytännön taitojen ja tietojen arviointi............................................................................27

8. Turvallisuudensuunnittelu .................................................................................................. 28 8.1 Turvallisuudensuunnitelmien tunteminen nimeltä......................................................29 8.2 Perehtyminen asuntoa koskevaan pelastussuunnitelmaan......................................30 8.3 Perehtyminen työpaikkaa koskevaan pelastussuunnitelmaan................................31

9. Turvallisuustehtävät.................................................................................................................. 32 9.1 Vastuu turvallisuudesta ja sen kehittämisestä................................................................33 9.2 Koetut mahdollisuudet vaikuttaa asumisen turvallisuuteen....................................35 9.3 Vastaajien kiinnostus osallistua turvallisuustehtäviin.................................................35

10. Yhteenveto ja johtopäätökset......................................................................................... 36

1. Johdanto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) toteutti alkuvuodesta 2013 yhteistyössä Suomen Kyselytutkimus Oy:n kanssa kyselytutkimuksen, jolla kartoitettiin aiemmin toteutettujen vastaavien tutkimusten tapaan suomalaisten omatoimisen varautumisen tilaa ja suhdetta lähiympäristön turvallisuuteen.

Kyselyn aihepiiriin kuuluu hyvin erilaisia turvallisuusilmiöitä. Osa niistä liittyy konkreettisesti ihmisten arkielämään, kuten varautuminen tapaturmiin ja osa taas enemmän harvinaisempiin uhkakuviin, kuten poikkeusoloihin ja niiden aikana tapahtuvaan väestönsuojeluun.

Kyselyn tavoitteena olikin kerätä tietoa siitä, kuinka kotitalouksissa on varauduttu erilaisiin uhkiin sekä tarkentavien avokysymysten avulla kartoittaa, kuinka suomalaiset tulkitsevat turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä ja niistä käytyä keskustelua. Tämä on pelastusalan tutkimuksissa tärkeää, jotta saadaan informaatiota siitä, kuinka turvallisuusasioista saadaan jaettua parhaiten kansalaisille tietoa ja kuinka paljon tietoa heillä jo on. Kansalaisilla on merkittävä rooli osana varautumista ja siihen liittyvää tiedonvälitystä.

Tässä raportissa esitetään kootusti vuoden 2013 kyselyn tulokset. Lisäksi uusimpia tuloksia verrataan aiemmin toteutettujen kyselyjen tuloksiin. Tällä tavalla saadaan tarkasteltua varautumisessa ja turvallisuudessa tapahtuneita muutoksia. Lisäksi raportissa verrataan tuloksia osittain myös sisäasiainministeriön vuonna 2011 teettämään väestön pelastustoimeen liittyviä käsityksiä ja tietoja mittaavaan Pelastusasenteet-kyselytutkimukseen.

5

2. Tutkimuksen toteuttamisesta Suomalaisten suhdetta omatoimiseen varautumiseen ja lähiympäristön turvallisuuteen kartoittava tutkimus on toteutettu pääosin samansisältöisenä vuosina 2013, 2010 ja 2008.

Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä käytettiin puhelinhaastattelututkimusta. Puhelinhaastattelut suoritettiin tietokoneavusteisen haastattelujärjestelmän välityksellä helmikuussa 2013. Tutkimuksen otos (N) oli tuhat toteutettua haastattelua ja se muodostettiin yksinkertaisella satunnaisotannalla käyttäen etukäteen määriteltyjä ositteita. Otosestimaattien edustavuutta on tarvittaessa parannettu aineiston painotuksella. Vastaamiseen motivoitiin erillisellä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön palkintoarvonnalla (5 kpl palovaroitin-sammutuspeite -pakettia).

Tutkimuksen kohdejoukkona oli tavallinen kuluttaja seuraavin rajauksin: ▲ ▲ ▲

6

ikäryhmä: 15–70-vuotta äidinkieli: Suomi aluerajaus: Manner-Suomi

3. Tutkimuksessa käytetyt tilastolliset käsitteet Yhteenvetoraportissa käytetään seuraavia tilastollisia käsitteitä:

Vastausten prosenttijakauma Vastausten prosentuaalinen jakautuminen kunkin vastausvaihtoehdon ympärille.

KA = Keskiarvo Keskiarvo (ks. aritmeettinen keskiarvo) on ns. keskiluvuista kaikkein tavallisin.

Se ilmoittaa, mihin kohtaan muuttujan jakauman keskikohta mitatulla ulottuvuudella sijoittuu.

SD = Keskihajonta Keskihajonta on tärkein ja käytetyin hajonnan mitta. Keskihajonta kuvaa havaintoarvojen keskimääräistä etäisyyttä keskiarvosta. Mitä pienempi on keskihajonta, sitä tiiviimmin havaintoaineisto on keskittynyt keskiarvon ympärille (vastaajat yksimielisiä).

Md = Mediaani Mediaani on arvo, jota pienempiä ja suurempia on puolet (50 %) arvoista.

Mo = Moodi Moodi eli tyyppiarvo on se arvo, joka esiintyy useimmiten.

Lähde: Tilastokeskus 2013

7

4. Tutkimuksen tulokset ja niiden tulkinta Yhteenvetoraportissa kysymyksen yhteydessä mainittu (N) kuvaa potentiaalista vastaajamäärää eli kaikkien niiden henkilöiden lukumäärää, joille kysymys on esitetty. Kysymyksen yhteydessä kenoviivan jälkeen mainittu (n) kuvaa puolestaan sitä vastaajamäärää, joka kysymykseen on lopullisesti vastannut.

Tutkimuksen kokonaisotos on painotettu vastaamaan Suomen 15-79-vuotiasta väestöä ikäryhmän ja sukupuolen mukaan. Kokonaisotoksen tilastollinen virhemarginaali on 95 prosentin luotettavuustasolla enintään -+3,1 prosenttiyksikköä.

Taustamuuttujakohtaisia analyyseja ei ole sisällytetty tähän raporttiin.

8

5. Aineiston rakenne (N=1000) Ikäryhmä

%

15-24

15

25-34

16

35-44

15

45-54

18

55-64

19

65-79 Yhteensä

17 100

Asumismuoto

%

Omakotitalo tai paritalo

49

Kerrostalo

39

Rivitalo Yhteensä

12 100

Ylin koulutusaste

%

Kansa-/keski-/peruskoulu

22

Lukio / ylioppilas

13

Ammatti- / kauppakoulu

26

Opistotasoinen koulutus

18

Yliopisto / korkeakoulu Yhteensä

Maakunta

21 100

%

Lappi

3

Kainuu

2

Pohjois-Pohjanmaa

8

Etelä-Pohjanmaa

4

Keski-Pohjanmaa

1

9

Pohjanmaa

3

Pohjois-Karjala

3

Etelä-Karjala

2

Pohjois-Savo

5

Etelä-Savo

3

Pirkanmaa

9

Satakunta

4

Keski-Suomi

5

Varsinais-Suomi

9

Päijät-Häme

4

Kanta-Häme

3

Uusimaa Kymenlaakso Yhteensä

Nykyinen ammattiasema Maanviljelijä

30 3 100

% 1

Työntekijä

28

Toimihenkilö

15

Yrittäjä Johtavassa asemassa

5 5

Eläkeläinen

26

Opiskelija, koululainen

14

Kotiäiti / -isä

1

Työtön

5

Muu

0

Yhteensä

Talouden tyyppi

100

%

Yksittäistalous alle 35-vuotias

9

Yksittäistalous yli 35-vuotias

16

Lapseton pari

13

Aikuistalous (lapset yli 18-v.)

29

Aikuistalous, jossa alle 18-vuotiaita lapsia Yhteensä

10

33 100

6. Vastaajan nykyinen tieto ja osaaminen Neljännes kyselyn vastaajista (25 %) ilmoitti etsineensä omatoimiseen varautumiseen tai turvallisuuteen liittyvää tietoa erilaisten medioiden välityksellä.

Lisäksi 64 % arvioi omatoimiseen varautumiseen tai turvallisuuteen liittyvän tiedon olevan helposti saatavilla. Noin joka kymmenes vastaaja koki, ettei tietoa ole helposti saatavilla. Loput vastaajista (26 %) eivät osanneet ottaa tarkempaa kantaa kysymykseen. SPEKin vuoden 2010 kyselyssä 27 % vastaajista (36 % vuonna 2008) oli etsinyt omatoimiseen varautumiseen tai turvallisuuteen liittyvää tietoa. Helpoksi aiheeseen liittyvän tiedon saatavuuden koki vuonna 2010 ainoastaan 36 % kyselyyn vastanneista ja viidennes vastaajista (20 %) koki, ettei tietoa ole helposti saatavilla.

Vastaajat, jotka olivat etsineet omatoimiseen varautumiseen tai turvallisuuteen liittyvää tietoa olivat etsineet sitä selvästi tyypillisimmin internetistä (80 % vastaajista). Lehdistä tietoa oli etsinyt (26 % vastaajista) ja esitteistä (21 % vastaajista). Samat tiedonetsimismediat olivat yleisimpiä myös vuoden 2010 tutkimuksessa. Tuolloin peräti 90 % vastaajista mainitsi etsineensä omatoimiseen varautumiseen tai turvallisuuteen liittyvää tietoa internetistä.

Kyselyssä oli mahdollisuus valita ”vastaajan itsensä kannalta” omatoimiseen varautumiseen ja turvallisuuteen liittyvän tiedon tehokkaimmat välityskanavat.

Tehokkaimmat välityskanavat olivat vastaajien mielestä internet (62 %) ja televisio (50 %). Myös vuoden 2010 tutkimuksessa tehokkaimmiksi välityskanaviksi koettiin televisio (68 %) ja internet (66 %), mutta eri järjestyksessä. Sama vastaaja saattoi valita useamman eri tiedon välityskanavan.

Hieman yli puolet (55 %) vastaajista eivät olleet osallistunut omatoimiseen varautumiseen tai turvallisuuteen liittyvään koulutukseen. Naisista näin vastasi useampi kuin miehistä (naiset 59 %, miehet 51 %). Koulutukseen osallistuneista useimmat olivat olleet koulutuksessa joko työpaikan (31 %) tai harrastuksien (12 %) kautta. Omasta aloitteestaan oli kursseille osallistunut 10 % vastaajista. Vuoden 2010 tutkimuksessa 48 % vastaajista ei ollut osallistunut turvallisuuskoulutukseen. Myös tuolloin useimmat koulutukseen osallistuneet olivat olleet siellä työpaikan tai harrastuksien kautta.

Vastaajista 8 % ilmoitti olevansa mukana VPK:n, SPR:n, Vapepan, MPK:n tai muun vastaavan turvallisuusalan järjestön toiminnassa. Miehiä oli mukana

11

eniten VPK:n toiminnassa, naisia puolestaan SPR:n toiminnassa. Vuoden 2010 kyselyssä useampi (17 %) vastaaja kertoi olevansa mukana jonkin turvallisuusjärjestön toiminnassa.

Peräti 57 % vastaajista ilmoitti, etteivät he tarvitse lisätietoa kodin tai lähiympäristön turvallisuuden parantamiseen liittyvissä asioissa. Miehistä näin vastasi 62 % ja naisista 52 %. Sukupuolten välillä oli siten eroa siinä, kuinka lisätietoa koettiin tarvittavan. Yleisimmin lisätietoa haluttiin saada Ensiaputoimista ja toimimisesta onnettomuustilanteessa (32 %) sekä paloturvallisuudesta ja tulipalon syttymisen estämisestä (25 % kysymykseen vastanneista). Aikaisempina kyselyvuosina 2010 ja 2008 huomattavasti harvempi vastaajista oli sitä mieltä, ettei tarvitse lisätietoa (40 ja 35 %). Suosituimmat lisätiedon aihepiirit sen sijaan olivat samat kuin vuoden 2013 kyselyssä.

6.1 Tiedon etsiminen eri medioiden välityksellä 1. Oletteko etsinyt omatoimiseen varautumiseen tai turvallisuuteen liittyvää tietoa erilaisten medioiden välityksellä?

36 %

2008

64 %

27 %

2010

25 %

2013 0%

10 %

75 % 20 %

Kyllä En

2010

6.1

73 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

(%) prosenttia vastaajista

36 %

20 %

44 %

6.2 2013

64 %

12

0%

10 %

20 %

Kyllä Ei En osaa sanoa

30 %

10 %

40 %

50 %

60 %

(%) prosenttia vastaajista

70 %

26 %

80 %

90 %

100 %

27 %

2010

25 %

2013

6.1

73 %

75 %

6.20 % Tarvittavan tiedon löytämisen helppous 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Kyllä

90 %

100 %

(%) prosenttia vastaajista

2. Onko omatoimiseen varautumiseen tai turvallisuuteen liittyvää tietoa En mielestänne helposti saatavilla?

2010

36 %

20 %

44 %

6.2 2013

64 %

0%

10 %

20 %

30 %

Kyllä Ei En osaa sanoa

10 %

40 %

50 %

60 %

26 %

70 %

80 %

90 %

100 %

(%) prosenttia vastaajista

6.3 Tiedon etsimiskanavat (mediakanavat) 2010

17 %

83 %

3. Mitä kautta olette etsineet omatoimiseen varautumiseen tai turvallisuuteen liittyvää tietoa?

Kuva 6.3 MITÄ KAUTTA OLETTE ETSINEET OMATOIMISEEN VARAUTUMISEEN TAI TURVALLISUUTEEN

6.6

LIITTYVÄÄ TIETOA?

Internetistä 2013 8%

92 %

Lehdistä 0% 10 % Esitteistä Kyllä Ei Televisiosta

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

(%) prosenttia vastaajista

Muualta

2008 2010 2013

Radiosta 0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

prosenttia vastaajista

Kuva 6.5 OLETTEKO OSALLISTUNUT OMATOIMISEEN VARAUTUMISEEN TAI TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄÄN KOULUTUKSEEN? En ole osallistunut koulutukseen Olen osallistunut koulutukseen työpaikan kautta Harrastuksien kautta

13

Harrastuksien kautta Omasta aloitteesta käymilläni kursseilla

2008 2010 2013

Muualla 0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

vastaajista 6.4 Tiedon tehokkaimmat prosenttia välityskanavat

4. Mitkä olisivat juuri Teidän kannaltanne omatoimiseen varautumiseen

Kuva 6.4 MITKÄ OLISIVAT JUURI TEIDÄN KANNALTANNE OMATOIMISEEN VARAUTUMISEEN ja turvallisuuteen liittyvän tiedon tehokkaimmat välityskanavat?

JA TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄN TIEDON TEHOKKAIMMAT VÄLITYSKANAVAT? Internet Televisio Sanomalehdet

Radio Kuva 6.3 MITÄ KAUTTA OLETTE ETSINEET OMATOIMISEEN VARAUTUMISEEN TAI TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄÄ TIETOA? Esitteet Messut Internetistä Joku muuLehdistä AikakauslehdetEsitteistä 2010 2013

Erilaiset kaupunginosan Televisiosta tai kylän tapahtumat 0 10 Muualta

20

30

40

50

60

70

80

90

prosenttia vastaajista Radiosta

6.5 Omatoimiseen varautumiseen ja 0 10 20 30 40 50 60 turvallisuuteen liittyvä koulutus prosenttia vastaajista

70

80

100

2008 2010 2013

90

100

5. Oletteko osallistunut omatoimiseen varautumiseen tai turvallisuuteen liittyvään koulutukseen?

Kuva 6.5 OLETTEKO OSALLISTUNUT OMATOIMISEEN VARAUTUMISEEN TAI TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄÄN KOULUTUKSEEN? En ole osallistunut koulutukseen Olen osallistunut koulutukseen työpaikan kautta Harrastuksien kautta Omasta aloitteesta käymilläni kursseilla

2008 2010 2013

Muualla 0

10

20

30

40

50

60

70

prosenttia vastaajista

14 MITKÄ OLISIVAT JUURI TEIDÄN KANNALTANNE OMATOIMISEEN VARAUTUMISEEN Kuva 6.4 JA TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄN TIEDON TEHOKKAIMMAT VÄLITYSKANAVAT? Internet Televisio

80

90

100

6.2 2013

64 %

10 %

26 %

10 % 20 % toimiminen 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 6.60 % Vastaajien turvallisuusalan Kyllä järjestötoiminnassa 1/2 vastaajista (%) prosenttia

90 %

100 %

Ei En osaa sanoa

6. Oletteko mukana VPK:n, SPR:n, Vapepan, MPK:n tai muun vastaavan turvallisuusalan järjestön toiminnassa?

2010

17 %

83 %

6.6 2013

8%

0%

92 %

10 %

Kyllä Ei

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

(%) prosenttia vastaajista

6.6 Vastaajien toimiminen turvallisuusalan järjestötoiminnassa 2/2 6b. Minkä tällaisen järjestön toiminnassa olette mukana?

Kaikki vastaajat, jotka ovat mukana turvallisuusalan järjestötoiminnassa.

(N = 86 / n = 85) ▲ ▲ ▲ ▲

1. SPR -> toiminnassa mukana 46 vastaajaa, joista miehiä 12 ja naisia 34 2. VPK -> toiminnassa mukana 27 vastaajaa, joista miehiä 23 ja miehiä 4 3. VAPEPA -> toiminnassa mukana 9 vastaajaa, joista miehiä 5 ja naisia 4 4. MPK -> toiminnassa mukana 6 vastaajaa, joista miehiä 5 ja naisia 1

Lisäksi kerran mainittiin seuraavat järjestöt: Ystäväpalvelu ja My Safety.

Sama vastaaja saattoi olla mukana useamman eri turvallisuusalan järjestön toiminnassa.

15

6.7 Lisätiedon tarve kodin tai lähiympäristön turvallisuusasioissa 7. Haluaisitteko saada lisätietoja kodin tai lähiympäristön turvallisuuden parantamiseen liittyvistä asioista, mistä asioista?

Kuva 6.7 HALUAISITTEKO SAADA LISÄTIETOJA KODIN TAI LÄHIYMPÄRISTÖN TURVALLISUUDEN PARANTAMISEEN LIITTYVISTÄ ASIOISTA, MISTÄ ASIOISTA? En tarvitse lisätietoa Ensiaputoimet ja toimiminen onnettomuustilanteessa Paloturvallisuus / tulipalon syttymisen estäminen Lukot ja murrot Ympäristöonnettomuudet Alkusammutus Luonnononnettomuudet Onnettomuuksien, tapaturmien ennaltaehkäisy Tulipalon sammuttaminen Väestönsuojat ja väestönsuojelu Säteilyonnettomuudet / ydinvoimaonnettomuudet Hätäilmoituksen teko

2008 2010 2013

Joku muu 0

10

20

30

40

50

60

70

prosenttia vastaajista

Kuva 7.1 MINKÄLAISIIN ONNETTOMUUKSIIN TAI TURVALLISUUSUHKIIN VOISITTE VARAUTUA PAREMMIN KOTONA, TÖISSÄ JA VAPAA-AJALLA? Tapaturmat Tulipalot Liikenneonnettomuudet

16

Murrot Sähköhäiriöt Vesivahingot

Veden jakelun häiriintyminen

80

90

100

6.8 Mieleen jääneet turvallisuuteen liittyvät yleiset ohjeet ja neuvot 8. Tuleeko mieleenne jotain turvallisuuteen liittyviä ohjeita tai muita yleisiä neuvoja, mitä?

Kaikki vastaajat (N = 1000 / n = 429) Selkeästi yleisimmin muistettu ohje oli hätänumeron muistaminen. Se mainittiin yhteensä 121 vastauksessa. Seuraavaksi yleisimmin mainitut ohjeet olivat ensiaputaitojen hallitseminen (46 vastauksessa) sekä palovaroitin ja sen toiminnan testaus (37 vastauksessa).

Muita yli kymmenessä vastauksessa mainittuja ohjeita olivat alkusammutuksen osaaminen, avotulen käsittelyvaroitus, sähkölaitteiden sulkeminen kotoa lähdettäessä, ovien lukitseminen kotoa lähdettäessä, huolellinen liikennekäyttäytyminen ja rauhallisena pysyminen onnettomuustilanteessa, kynttilöiden sammuttaminen kotoa lähdettäessä, ovien ja ikkunoiden sulkeminen tulipalotilanteessa ja yleinen ennalta varautuminen sekä huolellisuus.

17

7. Turvallisuus vastaajan kotona Kyselyssä kartoitettiin suhtautumista erilaisiin uhkakuviin kysymällä, mihin onnettomuustyyppiin tai turvallisuusuhkaan vastaaja voisi varautua paremmin kotona, töissä ja vapaa-ajalla. Neljä keskeisintä uhkakuvaa olivat vastausten perusteella tapaturmat (58 %), tulipalot (48 %) ja liikenneonnettomuudet (38 %) ja murrot (38 %). Vastaaja saattoi valita useamman vaihtoehdon. Neljän kärki oli sama myös vuosina 2010 ja 2008 toteutetuissa tutkimuksissa. Naiset vastasivat miehiä useammin, että he voisivat varautua paremmin tapaturmiin (naiset 63 %, miehet 53 %). Myös tulipaloihin, sähköhäiriöihin, murtoihin ja veden jakelun häiriintymiseen naiset kokivat miehiä useammin voivansa varautua paremmin.

Kysyttäessä tarkentavasti varautumista onnettomuusuhkiin, olivat yleisimmät keinot erilaisten turvallisuusvälineiden, kuten palovaroittimen, sammutuspeitteen ja ensiaputarvikkeiden hankkiminen ja yleisemmällä tasolla oma huolellisuus, tiedon etsiminen ja ensiaputaitojen päivittäminen.

Vastaajista 40 % arvioi pärjäävänsä tällä hetkellä kotona olevilla ruoka-, lääke- ja muilla tarvikkeilla yli viikon, mikäli ei pääsisi hankkimaan niitä kaupasta tai jos niitä ei jonkin häiriön vuoksi yllättäen saisi. Viidestä seitsemään vuorokautta arvioi pärjäävänsä 25 %. Kolmesta neljään vuorokautta arveli pärjäävänsä 23 % ja yhdestä kahteen vuorokautta 11 % vastaajista. Yksi prosentti vastaajista arvioi, etteivät he pärjäisi kotona olevilla tarvikkeilla edes vuorokautta.

Vuoden 2010 tutkimuksessa tulokset olivat vastaavat. Tuolloin 41 % vastaajista arvioi pärjäävänsä kotona olevilla ruoka-, lääke- ja muilla tarvikkeilla yli viikon, mikäli ei pääsisi hankkimaan niitä kaupasta tai jos niitä ei jonkin häiriön vuoksi yllättäen saisi.

Lähimmän väestönsuojan sijainnin tiesi hieman yli puolet vastaajista (55 %).

Suurempi osuus vastaajista, yhteensä 71 %, ilmoitti lisäksi tietävänsä, milloin väestönsuojaan tulee mennä. Miehet tiesivät lähimmän väestönsuojan sijainnin naisia useammin (miehet 62 %, naiset 49 %). Vuoden 2010 kyselyssä lähimmän väestönsuojan sijainnin tiesi vastaajista 50 % (62 % vuonna 2008) ja 65 % (80 % vuonna 2008) vastaajista tiesi, milloin väestönsuojaan täytyy mennä.

Tarkentavassa kysymyksessä ilmeni, että selvästi suurin osa niistä vastaajista, jotka tiesivät milloin väestönsuojaan pitää mennä, menisi sinne hälytystai äänimerkin kuultuaan. Yleinen vastaus oli lisäksi, että väestönsuojaan tu-

18

lee mennä tiedotusvälineissä annetun tiedotteen kuultuaan. Moni vastasi myös, että väestönsuojaan tulee mennä erilaisissa hätä- tai poikkeustilanteissa. Osa vastaajista täsmensi tällaisten poikkeustilanteiden johtuvan säteilyonnettomuudesta tai kemikaali- ja muista myrkytysonnettomuuksista.

Noin joka kymmenes vastaaja (11 %) olisi valmis luopumaan väestönsuojien rakentamisesta. 66 % vastaajista puolestaan ei olisi valmiita luopumaan väestönsuojien rakentamisesta ja 24 % vastaajista ei osannut ottanut kantaa kysymykseen. Vuonna 2010 huomattavasti suurempi osuus vastaajista (43 %) ei osannut ottaa kysymykseen kantaa. Tuolloin ainoastaan 4 % vastaajista kannatti väestönsuojien rakentamisesta luopumista ja 53 % oli vastakkaista mieltä. Miesten ja naisten välillä oli vastauksissa selkeä ero. Miehistä 15 % kannatti väestönsuojien rakentamisesta luopumista, kun taas naisista näin vastasi 6 %.

Kantaa ottamattomien osuuksissa ei ollut eroa sukupuolten välillä.

Yleisimmin väestönsuojien rakentamisesta oltiin valmiita luopumaan, koska ne koettiin turhiksi tai tarpeettomiksi. Yleisiä vastauksia kysymykseen olivat myös, että väestönsuojat eivät vastaa tämänhetkistä turvallisuustilannetta ja että ne ovat kalliita. Muissa vastauksissa mainittiin esimerkiksi, että väestönsuojia on jo riittävästi, niitä ei riitä kuitenkaan kaikille tai etteivät ne estä katastrofia.

Kyselyssä kartoitettiin kotitalouksissa olevia turvallisuusvälineitä. Toimiva palovaroitin löytyi lähes kaikista kotitalouksista (99 %), kun vuonna 2010 vastaava osuus oli 96 %. Suurimmassa osassa kotitalouksia palovaroittimien määrä oli 1–2. 4 % vastaajista ilmoitti, että heidän asunnosta löytyy yli seitsemän toimivaa palovaroitinta. Muita yleisiä kotoa löytyviä turvallisuusvälineitä olivat ilmastointiteippi (82 %) ja paristokäyttöinen tai muu verkkovirrasta riippumaton radio (81 %). Neljänneksi yleisin vastaajien kotoa löytynyt turvallisuusväline oli sammutuspeite tai käsisammutin, joka oli 76 prosentilla kotitalouksista.

Joditabletit löytyivät 22 prosentilla ja automaattinen sammutusjärjestelmä kolmella prosentilla kotitalouksista. Kokonaisuutena vuoden 2013 tutkimuksessa suurempi osuus vastaajista ilmoitti kotoa löytyvän erilaisia turvallisuusvälineitä kuin vastaajat vuoden 2010 kyselyssä.

Hätäilmoituksen teon arvioi osaavansa vastaajista vähintäänkin hyvin 86 %, alkusammutuksen 66 %, toimimisen yleisen vaaramerkin kuuluttua 46 % ja hätäensiavun yhteensä 38 % vastaajista. Miehet arvioivat keskimäärin osaavansa alkusammutuksen paremmin kuin naiset. Osuudet olivat lähes samat vuoden 2010 tutkimuksessa. Tuolloin tosin toiminta yleisen hätämerkin jälkeen oli hieman paremmin vastaajien tiedossa kuin vuoden 2013 kyselyssä.

19

7.1 Erilaisiin onnettomuuksiin ja turvallisuusuhkiin varautuminen 1/2 9. Minkälaisiin onnettomuuksiin ja turvallisuusuhkiin voisitte varautua paremmin kotona, töissä ja vapaa-ajalla?

Kuva 7.1 MINKÄLAISIIN ONNETTOMUUKSIIN TAI TURVALLISUUSUHKIIN VOISITTE VARAUTUA PAREMMIN KOTONA, TÖISSÄ JA VAPAA-AJALLA? Tapaturmat Tulipalot Liikenneonnettomuudet Murrot Sähköhäiriöt Vesivahingot Veden jakelun häiriintyminen Vaarallisten aineiden onnettomuudet Säteilyonnettomuudet / ydinvoimalaonnettomuudet

2008 2010 2013

Joku muu 0

10

20

30

40

50

60

prosenttia vastaajista

20

70

80

90

100

7.1 Erilaisiin onnettomuuksiin ja turvallisuusuhkiin varautuminen 2/2 10. Miten olette jo yleisesti ottaen varautuneet kyseisiin onnettomuusuhkiin?

Kaikki vastaajat (N = 1000 / n = 631) Yleisimmin vastaajat mainitsivat palovaroittimen (92 vastauksessa). Myös sammutuspeitto (75 vastauksessa) ja kotoa tai autosta löytyvät ensiaputarvikkeet (vastauksessa) saivat useita mainintoja. Muita yleisesti mainittuja varautumiskeinoja olivat maalaisjärjen käyttö ja tiedon etsiminen, ensiaputaitojen päivittäminen, yleisen huolellisuuden, vakuutusten hankkimisen, turvalukkojen hankkimisen, huolellisen liikennekäyttäytymisen ja ruoka- ja vesivaran ylläpitämisen.

21

7.2 Talouden omatoiminen pärjääminen kriisitilanteessa 11. Kuinka monta päivää taloutenne pärjäisi tällä hetkellä kotona olevilla ruoka-, lääke- ja muilla tarvikkeilla, mikäli ette pääsisi hankkimaan niitä kaupasta tai jos niitä ei jonkin häiriön vuoksi yllättäen saisi kaupasta?

100 % 90 % 80 % 70 % 100 % 60 % 90 % 50 % 80 % 40 % 70 % 30 % 60 % 20 % 50 % 10 % 40 % 0% 30 %

7.2 41 % 40 % 29 %

21 % 23 % 11 % 8% Alle vuorokauden 1–2 vrk 1%

1%

3–4 vrk

41 % 40 % Yli viikon

5–7 vrk 29 %

20 (%)%prosenttia vastaajista 2010 21 % 23 % 10 % 2013 11 % 1% 1% 8% 0% Alle vuorokauden 1–2 vrk 3–4 vrk

25 %

5–7 vrk

Yli viikon

(%) prosenttia vastaajista 2010 7.3 Väestönsuojan sijainnin tunteminen 2013

2008

62 %

38 %

12. Tiedättekö missä on lähin väestönsuoja?

2010 2008

50 %

2013 2010

55 % 50 %

2013

10 %

20 %

Kyllä En

0% 2008

50 % 62 %

0%

20 %

45 % 50 % 40 %

40 %

60 %

70 %

50 %

60 %

80 %

65 %

2013 2010

71 % 65 %

70 %

20 %

30 %

80 %

40 %

100 %

90 %

100 %

7%

14 %

7%

20 % 14 %

15 % 80 %

10 %

90 %

60 %

70 %

7.4

9%

20 % 15 % 50 %

7.3

45 %

(%) prosenttia vastaajista 80 %

2010 22 2008

0%

50 %

(%) prosenttia vastaajista

30 %

Kyllä En

7.3

38 %

30 % 55 %

10 %

7.2

25 %

20 % 80 %

90 %

100 %

7.4

2010

50 %

2013

50 %

55 %

7.4 Väestönsuojan käyttöperusteiden 0% 10 % 20 % 30 % tunteminen 1/2 40 % 50 % 60 % 70 %

7

45 % 80 %

90 %

100 %

(%) prosenttia vastaajista Kyllä En 13. Tiedättekö milloin väestönsuojaan pitää mennä?

80 %

2008

7%

65 %

2010

15 %

71 %

2013 0%

10 %

20 %

30 %

Kyllä En En osaa sanoa

40 %

14 %

9%

20 % 50 %

60 %

70 %

7

20 %

80 %

90 %

100 %

(%) prosenttia vastaajista

7.4 Väestönsuojan käyttöperusteiden tunteminen 2/2 2010 4 %

53 %

43 %

13b. Missä tilanteessa väestönsuojaan pitäisi mennä?

Kaikki vastaajat, jotka ilmoittivat tietävänsä milloin väestönsuojaan pitäisi 11 % 66 % 24 % mennä (N = 732 / n= 710) Kahtena yleisimpänä vastauksena esiintyivät:

2013

0%

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

1. Hälytys- tai äänimerkin kuultua 580 vastauksessa Kyllä (%) prosenttia vastaajista ▲ En2. Tiedotusvälineissä annettujen tiedotusten jälkeen 184 vastauksessa sanoa ▲ En3.osaa Hätä-, poikkeus- tai vaaratilanteissa 68 vastauksessa ▲

Muina vastauksina esiintyivät esimerkiksi säteilyonnettomuudet, kemikaalivuodot ja muut myrkytysonnettomuudet.

Sama vastaaja saattoi kertoa myös useamman eri tekijän.

23

7

2013

71 %

0%

10 %

20 %

30 %

Kyllä En En osaa sanoa

9%

20 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

(%) prosenttia vastaajista

7.5 Väestönsuojien rakentamisen tarpeellisuus 1/2 14. Julkisuudessa on keskusteltu väestönsuojien rakentamisen tarpeellisuudesta.

Pitäisikö väestönsuojien rakentamisesta mielestänne luopua?

2010 4 %

2013

53 %

11 %

0%

10 %

Kyllä En En osaa sanoa

24

43 %

66 %

20 %

30 %

40 %

7.5

24 %

50 %

60 %

(%) prosenttia vastaajista

70 %

80 %

90 %

100 %

7.5 Väestönsuojien rakentamisen tarpeellisuus 2/2 14b. Miksi väestönsuojien rakentamisesta pitäisi mielestänne luopua?

Kaikki vastaajat jotka luopuisivat väestönsuojien rakentamisesta (N = 115 / n = 105) Vastaukset jakaantuivat seuraavasti: Yleisimmin väestönsuojien rakentamisesta oltiin valmiita luopumaan, koska ne koettiin turhiksi tai tarpeettomiksi (29 vastauksessa). Yleisiä vastauksia kysymykseen olivat myös, että väestönsuojat eivät vastaa tämänhetkistä turvallisuustilannetta (17 vastauksessa) ja että ne ovat kalliita (12 vastauksessa).

Muissa vastauksissa mainittiin esimerkiksi, että väestönsuojia on jo riittävästi, niitä ei riitä kuitenkaan kaikille tai etteivät ne estä katastrofia.

Sama vastaaja saattoi kertoa myös usean eri syyn.

25

7.6 Vastaajien kotoa löytyvät turvallisuusvälineet 1/2 15. Mitä turvallisuusvälineitä kotoanne löytyy?

Kuva 7.6A MITÄ TURVALLISUUSVÄLINEITÄ KOTOANNE LÖYTYY? Toimiva palovaroitin (vuosi 2010) Toimiva palovaroitin (vuosi 2013) Sammutuspeite tai käsisammutin (vuosi 2010) Sammutuspeite tai käsisammutin (vuosi 2013) Automaattinen sammutusjärjestelmä (vuosi 2010) Automaattinen sammutusjärjestelmä (vuosi 2013) Joditabletit (vuosi 2010) Joditabletit (vuosi 2013) Ilmastointiteippiä (vuosi 2010) Ilmastointiteippiä (vuosi 2013) Paristokäyttöinen tai muu verkkovirrasta riippumaton radio (v. 2010) Paristokäyttöinen tai muu verkkovirrasta riippumaton radio (v. 2013) 0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

prosenttia vastaajista Kyllä

26

Ei

Ei osaan sanoa

100

Vanhemmat (isä ja äiti) tai aviopuoliso Isännöitsijä / talonmies / huoltoyhtiö Palo- ja pelastusviranomaiset Kunta

7.6 Vastaajien kotoa löytyvät turvallisuusvälineet 2/2 Vakuutusyhtiö

15b. Palovaroittimien lukumäärä?

Valtio

2008 2010 2013

100 % Joku muu 90 %

0

10

20

30

80 %

40

50

60

70

80

90

100

prosenttia vastaajista

70 % 60 %

60 % 50 % 54TAI % SAANUT PEREHDYTYKSEN ASUNTOANNE KOSKEVAAN Kuva 8.2 OLETTEKO PEREHTYNYT 40 % PELASTUSSUUNNITELMAAN? 37 %

30 % 20 % 10 % 0%

Kyllä

26 %

En

8%

1–2 kpl En osaa sanoa

3–4 kpl

10

5–6 kpl

7 tai useampi

2010 2013

(%) prosenttia vastaajista Asun omakoti- tai paritalossa 0

4%

2%

11 %

20

30

40

50

60

70

80

90

100

prosenttia vastaajista

7.7 Käytännön taitojen ja tietojen arviointi ArvioikaaJAtaitojanne ja käytännön tietojanne asteikolla 1-5?

Kuva 7.7 ARVIOIKAA 16.

TAITOJANNE TIETOJANNE SEURAAVISSA ASIOISSAseuraavissa ASTEIKOLLA asioissa 1–5?

Alkusammutus (vuosi 2010) Alkusammutus (vuosi 2013) Hätäensiapu (vuosi 2010) Hätäensiapu (vuosi 2013) Hätäilmoituksen teko (vuosi 2010) Hätäilmoituksen teko (vuosi 2013) Toiminta yleisen vaaramerkin kuuluttua (vuosi 2010) Toiminta yleisen vaaramerkin kuuluttua (vuosi 2013) 0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

prosenttia vastaajista 5=Osaan erinomaisesti

4=Osaan hyvin

3=Osaan kohtalaisesti

2=Osaan välttävästi

1=En osaa lainkaan

27

8. Turvallisuudensuunnittelu Noin joka neljäs vastaaja (26 %, 27 % vuonna 2010) ilmoitti tietävänsä, minkä nimisiä kotia tai työpaikkaa koskevia turvallisuudensuunnitelmia on olemassa.

Turvallisuussuunnitelmina vastaajat mainitsivat useimmiten pelastussuunnitelman ja paloturvallisuussuunnitelman.

Kyselyssä kartoitettiin vastaajan asuntoa ja työpaikkaa koskeviin pelastussuunnitelmiin perehtymistä. Lain mukaan pelastussuunnitelma on laadittava muun muassa vähintään kolmen asunnon asuintaloihin, hoitolaitoksiin, kouluihin ja liike- ja toimistorakennuksiin, joissa työskentelee vähintään 30 henkeä.

Vastaajista puolet (50 %) ilmoitti asuvansa omakoti- tai paritalossa, joten omaa asuntoa koskevaan pelastussuunnitelmaan perehtyminen ei koskenut heitä. Muista vastaajista 30 % ilmoitti perehtyneensä tai saaneensa perehdytyksen asuntoaan koskevaan pelastussuunnitelmaan. Miehet vastasivat näin naisia useammin (miehet 37 %, naiset 24 %). Työpaikkansa pelastussuunnitelmaan oli perehtynyt tai saanut perehdytyksen työelämässä mukana olevista vastaajista 69 %. Vuonna 2010 vastaava osuus oli 60 %.

28

8.1 Turvallisuudensuunnitelmien tunteminen nimeltä 1/2 17. Tiedättekö, minkä nimisiä kotia / työpaikkaa koskevia turvallisuudensuunnitelmia on olemassa?

2008

21 %

79 %

2010

27 %

74 %

2013

26 %

74 %

0%

10 %

20 %

Kyllä En

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

(%) prosenttia vastaajista

8.1 Turvallisuudensuunnitelmien tunteminen nimeltä 2/2 17b. Minkä nimisiä kotia / työpaikkaa koskevia turvallisuudensuunnitelmia on olemassa?

Kaikki vastaajat jotka tiesivät kotia / työpaikkaa koskevia turvallisuudensuunnitelmia (N = 209 / n = 167) Useimmin vastaajat mainitsivat pelastussuunnitelman (66 vastauksessa) ja paloturvallisuussuunnitelman (16 vastauksessa). Lisäksi kuusi vastaajaa mainitsi tietävänsä palo- ja pelastussuunnitelman. Turvallisuussuunnitelma sai 14 mainintaa. Evakuointi-, hätä- ja poistumissuunnitelman mainitsi tietävänsä yhteensä 10 vastaajaa. Edellä mainittujen suunnitelmien lisäksi vastauksissa esiintyi yleisesti ilmaistuna erilaiset paikalliset suunnitelmat.

2010

45 %

22 %

8%

25 %

29

2013

43 %

16 %

3%

38 %

Palo- ja pelastusviranomaiset Kunta Vakuutusyhtiö

8.2 Perehtyminen asuntoa koskevaan Valtio pelastussuunnitelmaan Joku muu

2008 2010 2013

0 10 mm.

20 vähintään 30 40kolmen 50 asunnon 60 70 80 90hoi-100 18. Pelastussuunnitelma on laadittava asuintaloihin, tolaitoksiin, kouluihin ja liike- ja toimistorakennuksiin, joissa samanaikaisesti työskentelee prosenttia vastaajista vähintään 30 henkeä. Pelastussuunnitelmassa arvioidaan riskit ja annetaan mm. ohjeet vaaratilanteissa toimimiselle. Oletteko perehtynyt tai saanut perehdytyksen asuntoanne koskevaan pelastussuunnitelmaan?

Kuva 8.2 OLETTEKO PEREHTYNYT TAI SAANUT PEREHDYTYKSEN ASUNTOANNE KOSKEVAAN PELASTUSSUUNNITELMAAN? Kyllä En En osaa sanoa Asun omakoti- tai paritalossa 0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

80

90

100

prosenttia vastaajista

Kuva 7.7 ARVIOIKAA TAITOJANNE JA TIETOJANNE SEURAAVISSA ASIOISSA ASTEIKOLLA 1–5?

Alkusammutus (vuosi 2010) Alkusammutus (vuosi 2013) Hätäensiapu (vuosi 2010) Hätäensiapu (vuosi 2013) Hätäilmoituksen teko (vuosi 2010) Hätäilmoituksen teko (vuosi 2013) Toiminta yleisen vaaramerkin kuuluttua (vuosi 2010) Toiminta yleisen vaaramerkin kuuluttua (vuosi 2013) 0

10

20

30

40

50

60

70

prosenttia vastaajista 5=Osaan erinomaisesti

30

4=Osaan hyvin

3=Osaan kohtalaisesti

2=Osaan välttävästi

1=En osaa lainkaan

8.3 Perehtyminen työpaikkaa koskevaan pelastussuunnitelmaan 19. Oletteko perehtynyt tai saanut perehdytyksen työpaikkanne pelastussuunnitelmaan?

2010

45 %

2013

43 %

0%

10 %

20 %

22 %

16 %

30 %

40 %

50 %

8%

3%

60 %

25 %

38 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Kyllä (%) prosenttia vastaajista En En osaa sanoa Olen opiskelija, työtön, eläkeläinen tai en ole tällä hetkellä työelämässä

31

9. Turvallisuustehtävät Selvä enemmistö (75 %) vastaajista ilmoitti vastaavansa itse asumisensa turvallisuudesta ja sen kehittämisestä. Muiksi merkittäviksi vastuutahoiksi koettiin taloyhtiön hallitus (16 %), vanhemmat tai aviopuoliso (14 %) ja isännöitsijä, talonmies tai huoltoyhtiö (12 %). Naiset mainitsivat miehiä useammin ensisijaiseksi vastuutahoksi vanhemmat tai aviopuolison sekä taloyhtiön hallituksen.

Vuoden 2010 kyselyssä yleisimmiksi vastuutahoiksi vastaajat kokivat itsensä (88 %) ja vanhemmat tai aviopuolison (32 %). Naiset mainitsivat miehiä useammin ensisijaiseksi vastuutahoksi vanhemmat tai aviopuolison sekä taloyhtiön hallituksen. Jos vastaaja valitsi ensisijaiseksi vastuutahoksi jonkun muun kuin itsensä, oli tähän syynä esimerkiksi vastuutahon päätös-, suunnittelu- tai tiedotusvelvollisuus.

Vastaajista joka neljäs (25 %) arvioi voivansa vaikuttaa itse erinomaisesti asumisensa turvallisuuteen. Hyvin arvioi voivansa vaikuttaa 45 % vastaajista, kohtalaisesti 26 %, heikohkosti 3 % ja huonosti 1 % vastaajista. Miehet arvioivat voivansa vaikuttaa asumisensa turvallisuuteen keskimäärin hieman naisia paremmin. Vuonna 2010 vastaajien arviot olivat lähes samat.

Vastaajista 41 % olisivat valmiita toimimaan lähiympäristön turvallisuuden hyväksi tai osallistumaan erilaisiin turvallisuustehtäviin työpaikalla. Väestönsuojelutehtäviin voisi osallistua tai niissä toimia 40 % ja taloyhtiön turvallisuustehtävissä yhteensä 35 % vastaajista. Miehet olivat naisia valmiimpia toimimaan turvallisuustehtävissä niin työpaikalla, väestönsuojelutehtävissä kuin taloyhtiössäkin. Osallistumishalukkuus oli vuoden 2013 tutkimuksessa kaikkien osa-alueiden osalta hieman suurempaa kuin vuonna 2010 toteutetussa tutkimuksessa.

32

9.1 Vastuu turvallisuudesta ja sen kehittämisestä 1/2 20. Kuka vastaa mielestänne ensisijaisesti asumisen turvallisuudesta ja sen kehittämisestä?

Kuva 9.1 KUKA VASTAA MIELESTÄNNE ENSISIJAISESTI ASUMISEN TURVALLISUUDESTA JA SEN KEHITTÄMISESTÄ?

Minä itse Taloyhtiön hallitus Vanhemmat (isä ja äiti) tai aviopuoliso Isännöitsijä / talonmies / huoltoyhtiö Palo- ja pelastusviranomaiset Kunta Vakuutusyhtiö Valtio

2008 2010 2013

Joku muu 0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

80

90

100

prosenttia vastaajista

Kuva 8.2 OLETTEKO PEREHTYNYT TAI SAANUT PEREHDYTYKSEN ASUNTOANNE KOSKEVAAN PELASTUSSUUNNITELMAAN? Kyllä En En osaa sanoa Asun omakoti- tai paritalossa 0

10

20

30

40

50

60

70

prosenttia vastaajista

Kuva 7.7 ARVIOIKAA TAITOJANNE JA TIETOJANNE SEURAAVISSA ASIOISSA ASTEIKOLLA 1–5?

Alkusammutus (vuosi 2010) Alkusammutus (vuosi 2013) Hätäensiapu (vuosi 2010) Hätäensiapu (vuosi 2013) Hätäilmoituksen teko (vuosi 2010)

33

9.1 Vastuu turvallisuudesta ja sen kehittämisestä 2/2 20b. Miksi asia on mainitsemanne tahon vastuulla?

Kaikki vastaajat, jotka ilmoittivat asumisen turvallisuudesta ja sen kehittämisestä vastaavan jonkun muun kuin itsensä (N = 299, n = 299)

Vastuutaho

Yleisimmät syyt

Vanhemmat tai puoliso

Yhteisvastuu perheessä, puoliso hallitsee tehtävät paremmin

Isännöitsijä / talonmies / huoltoyhtiö Valvonta-, suunnittelu- ja tiedotusvastuu Palo- ja pelastusviranomaiset

Ovat asiantuntijoita, hoitavat turvallisuustarkastukset

Taloyhtiön hallitus

Päätös- ja tiedotusvastuu, laatii pelastussuunnitelman

Vakuutusyhtiö

Vakuutusyhtiö korvaa, vakuutus-­ yhtiössä on asiantuntemusta

Kunta Rakennusluvat, jakaa turvallisuus­- informaatiota Valtio

Lakien säätäminen, kansalaisten informointi hätätilanteissa

Sama vastaaja saattoi nimetä myös usean eri vastuutahon.

34

9.2 Koetut mahdollisuudet vaikuttaa asumisen turvallisuuteen 21. Voitteko itse vaikuttaa asumisenne turvallisuuteen?

100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 100 % 50 % 90 % 40 % 80 % 30 % 70 % 20 % 60 % 10 % 50 % 0% 40 % 30 % 20 % 10 %

44 % 45 %

9

28 % 26 %

21 %

5%

5=Erinomaisesti

4=Hyvin 44 % 45 %

2010 2013 21 %

3=Kohtalaisesti

2%

3%

2=Heikohkosti

1%

1=Huonosti

(%) prosenttia vastaajista 28 % 26 % 5%

2%

3%

9.3 Vastaajien kiinnostus osallistua 5=Erinomaisesti 4=Hyvin 3=Kohtalaisesti 2=Heikohkosti turvallisuustehtäviin

0%

2010 2013

1%

1=Huonosti

(%) prosenttia vastaajista

22. Olisitteko valmis toimimaan lähiympäristönne turvallisuuden hyväksi tai osallistumaan erilaisiin turvallisuustehtäviin?

2010, n=927

Taloyhtiössä

35 %

2013, n=867 Väestönsuojelutehtävissä

Internetistä

44 %

2010, n=928 2013, n=981

9

57 %

40 %

60 %

47 %

2010, n=926

Työpaikalla Lehdistä

65 %

53 %

41 %

57 %

59 %

83 % 80 %

90 %

37 % 53 % 48 % 26 % 0 % 1029%%20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 21 % 52 % 23 % (%) prosenttia vastaajista 17 % 31 % 18 % 18 % 41 % 35

2013, n=838

Esitteistä Televisiosta Muualta Radiosta

8% 10 % 0%

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

(%) prosenttia vastaajista

2008 2010 2013

70 %

80 %

90 %

100 %

10. Yhteenveto ja johtopäätökset Tässä luvussa esitetään tiivistetysti SPEKin vuoden 2013 tutkimuksen keskeiset tulokset ja tarkastellaan niitä suhteessa aiempien vuosien (2010 ja 2008) pitkälti vastaavien tutkimusten tuloksiin.

Lisäksi SPEKin vuoden 2013 tutkimuksen tuloksia verrataan sisäasiainministeriön vuonna 2011 teettämään väestön pelastustoimeen liittyviä käsityksiä ja tietoja mittaavaan Pelastusasenteet-kyselytutkimukseen. Sisäasianministeriö on toteuttanut kyseisen tutkimuksen säännöllisin aikavälein vuodesta 1992 lähtien. Vaikka SPEKin ja sisäasiainministeriön tutkimusten toteutustavoissa on mittavia eroja, voidaan tuloksia osittain verrata suuntaa-antavasti keskenään.

Samalla tulee kuitenkin huomioida kysymys- ja vastaustapaerot tutkimusten välillä.

Turvallisuustietoa on helposti ja riittävästi saatavilla Suurin osa (64 %) kyselyyn vastanneista koki, että omatoimiseen varautumiseen tai turvallisuuteen liittyvää tietoa on helposti saatavilla. Tiedon saatavuudessa on tapahtunut tulosten perusteella positiivinen muutos, sillä vuoden 2010 tutkimuksessa ainoastaan 36 % vastaajista piti turvallisuuteen liittyvää tietoa helposti saatavilla. Yleisimmin tietoa oli aiempien kyselyvuosien tulosten tapaan haettu internetistä, lehdistä ja esitteistä.

Havaintoa tiedon riittävyydestä tukee se, että suurin osa (57 %) kyselyyn vastanneista ei kokenut tarvitsevan lisätietoa kodin tai lähiympäristön turvallisuuden parantamiseen liittyvistä asioista. Tämän suhteen on tapahtunut muutos viime vuosien aikana, sillä 40 % vuoden 2010 ja 35 % vuoden 2008 kyselyn vastaajista koki, ettei tarvitse lisää turvallisuustietoa. Myös sisäasiainministeriön Pelastusasenteet-tutkimuksen tulosten perusteella turvallisuutta koskevan lisätiedon tarve on vähentynyt viime vuosien aikana.

SPEKin tutkimuksessa lisätietoa tarvitsevat vastaajat kokivat tarvitsevansa sitä erityisesti ensiaputoimista ja toimimisesta onnettomuustilanteessa sekä paloturvallisuudesta ja tulipalon syttymisen estämisestä.

36

Suomalaiset varautuvat turvallisuusuhkiin hankkimalla turvallisuusvälineitä ja olemalla huolellisempia Kolme keskeisintä onnettomuustyyppiä tai turvallisuusuhkaa, joihin vastaajat ilmoittivat voivansa varautua paremmin kotona, töissä ja vapaa-ajalla olivat samat kuin SPEKin aiempien kyselyiden tuloksissa: tapaturmat, tulipalot, sekä liikenneonnettomuudet.

Onnettomuusuhkiin vastaajat mainitsivat varautuneensa erilaisilla turvallisuusvälineillä sekä riittävällä ennakoinnilla ja huolellisuudella. Turvavälineistä selvästi yleisin oli palovaroitin, joka löytyi miltei kaikkien vastaajien (99 %) kotoa. Muita yleisiä kotitalouksista löytyviä turvallisuusvälineitä olivat sammutuspeite tai käsisammutin, ilmastointiteippi ja paristokäyttöinen tai muu verkkovirrasta riippumaton radio.

Vastaajista 40 % arvioi pärjäävänsä tällä hetkellä kotona olevilla ruokalääke- ja muilla tarvikkeilla yli viikon ja neljäsosa vastaajista 5-7 vuorokautta, mikäli tarvikkeita ei pääsisi hankkimaan kaupasta tai niitä ei saisi lainkaan.

Yksi prosentti kyselyyn vastanneista arvioi, etteivät kotona olevat tarvikkeet riittäisi edes yhden vuorokauden ajaksi. Sisäasiainministeriön vuoden 2011 Pelastusasenteet-tutkimuksessa 43 % vastaajista ilmoitti kotitaloudesta löytyvän niin sanotun kotivaran eli ruokaa ja elintarvikkeita kriisitilanteiden varalle.

Aiempien vuosien tulosten tapaan noin puolet vastaajista (55 %) mainitsi, etteivät he olleet osallistuneet omatoimiseen varautumiseen tai turvallisuuteen liittyvään koulutukseen. Koulutukseen osallistuneista suurin osa oli mennyt sinne joko työpaikan tai harrastuksien kautta. Joka kymmenes vastaaja kertoi osallistuneensa koulutukseen omasta aloitteestaan. Vuoden 2011 Pelastusasenteet-tutkimuksessa 65 % vastaajista ilmoitti käyneensä ensiapu- tai muita pelastusalan kursseja.

Hätäilmoituksen teon arvioi osaavansa vastaajista vähintäänkin hyvin 86 %, alkusammutuksen 66 %, toimimisen yleisen vaaramerkin kuuluttua 46 % ja hätäensiavun yhteensä 38 % vastaajista. Miehet arvioivat keskimäärin osaavansa alkusammutuksen paremmin kuin naiset. Osuudet olivat uusimmassa tutkimuksessa lähes samat vuoden 2010 tutkimuksessa. Tuolloin tosin toiminta yleisen hätämerkin jälkeen oli paremmin vastaajien tiedossa kuin vuoden 2013 tutkimuksessa.

37

Hieman aiempaa useampi kannattaa väestönsuojien rakentamisesta luopumista Noin kymmenesosa vastaajista (11 %) olisi valmiita luopumaan väestönsuojien rakentamisesta. Vuoden 2010 tutkimuksessa samoin vastanneita oli neljä %.

Tarkentavan kysymyksen vastauksissa nousi esille syitä, miksi väestönsuojien rakentamisesta haluttiin luopua. Yleisimpänä syynä mainittiin, että väestönsuojat ovat turhia. Yleisiä vastauksia kysymykseen olivat myös, että väestönsuojat eivät vastaa tämänhetkistä turvallisuustilannetta ja että ne ovat kalliita.

Noin joka neljäs vastaaja (24 %) ei ottanut kantaa kysymykseen ja 66 % ei luopuisi väestönsuojien rakentamisesta. Vuoden 2010 tutkimuksessa huomattavasti suurempi osuus vastaajista (43 %) ei osannut ottaa kysymykseen kantaa.

Miesten ja naisten välillä oli uusimman kyselyn vastauksissa vastauksissa selkeä ero. Miehistä 15 % kannatti väestönsuojien rakentamisesta luopumista, kun taas naisista näin vastasi 6 %. Kantaa ottamattomien osuuksissa ei ollut eroa sukupuolten välillä.

Sisäasianministeriön vuonna 2011 teettämässä tutkimuksessa aiempaa useampi vastaaja (19 %) olisi valmis karsimaan väestönsuojelusta. Myös väestönsuojia tärkeänä pitävien osuus (50 %) oli laskenut vuoden 2008 tutkimukseen nähden. Muutos on siten samansuuntainen kuin SPEKin tutkimuksessa.

Lähimmän väestönsuojan sijainnin ilmoitti tietävänsä hieman yli puolet vastaajista (55 %). Tässä ei ole ollut selkeää muutosta viime vuosien aikana.

Suurempi osuus vastaajista, yhteensä 71 %, ilmoitti lisäksi tietävänsä, milloin väestönsuojaan tulee mennä. Miehet tiesivät lähimmän väestönsuojan sijainnin naisia useammin (miehet 62 %, naiset 49 %). Vuoden 2011 Pelastusasenteet-tutkimuksessa 52 % vastaajista tiesi lähimmän väestösuojan sijainnin.

Pääasiallinen vastuu asumisen turvallisuudesta koetaan olevan itsellä Tutkimuksessa vastaajat arvioivat sitä, kuka heidän mielestään vastaa ensisijaisesti asumisen turvallisuudesta ja sen kehittämisestä. Selkeä enemmistö, 75 % (88 % vuonna 2010) vastaajista, piti asumisen ja turvallisuuden kehittäjänä ensisijaisesti itseään, 16 % taloyhtiön hallitusta ja 14 % vanhempia tai aviopuolisoa.

Naiset mainitsivat miehiä useammin ensisijaiseksi vastuutahoksi vanhemmat tai aviopuolison sekä taloyhtiön hallituksen.

Noin neljännes (26 %) vastaajista ilmoitti tietävänsä, minkä nimisiä kotia

38

tai työpaikkaa koskevia turvallisuudensuunnitelmia on olemassa. Turvallisuudensuunnitelmina mainittiin useimmiten pelastussuunnitelma ja paloturvallisuussuunnitelma. Vastaajista, jotka eivät asuneet omakoti- tai paritalossa, ilmoitti 30 % perehtyneensä tai saaneensa perehdytyksen asuntoaan koskevaan pelastussuunnitelmaan. Miehet vastasivat näin naisia useammin. Työpaikkansa pelastussuunnitelmaan oli perehtynyt tai saanut perehdytyksen työelämässä mukana olevista vastaajista 69 % (60 % vuonna 2010).

Lopuksi tutkimuksessa kysyttiin vastaajan valmiutta toimia erilaisissa tehtävissä lähiympäristön turvallisuuden hyväksi tai työpaikan turvallisuustehtävissä. Vastaajista 41 % olisivat valmiita toimimaan lähiympäristön turvallisuuden hyväksi tai osallistumaan erilaisiin turvallisuustehtäviin työpaikalla. Väestönsuojelutehtäviin voisi osallistua tai niissä toimia 40 % ja taloyhtiön turvallisuustehtävissä yhteensä 35 % vastaajista. Miehet olivat naisia valmiimpia toimimaan turvallisuustehtävissä niin työpaikalla, väestönsuojelutehtävissä kuin taloyhtiössäkin. Osallistumishalukkuus oli vuoden 2013 tutkimuksessa kaikkien osa-alueiden osalta korkeampi kuin vuonna 2010 toteutetussa tutkimuksessa.

Turvallisuutta tulee tutkia moniulotteisesti ja säännöllisesti Tässä raportissa käsiteltiin kootusti Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) ja Suomen Kyselytutkimus Oy:n yhteistyössä toteuttaman suomalaisten omatoimista varautumista ja lähiympäristön turvallisuutta käsittelevää kyselytutkimusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa monipuolista turvallisuustietoa. Kysymykset käsittelivät niin konkreettista varautumisen tasoa esimerkiksi turvallisuusvälineiden suhteen kuin myös koettua turvallisuustilannetta ja tulevaisuuden uhkakuvia.

Jotta kansalaisten turvallisuustilanteesta saadaan kattavaa tietoa, tulee sitä tutkia juuri monipuolisesti ja lisäksi mahdollisuuksien mukaan pitkäjänteisesti. Vuoden 2013 tutkimus toteutettiinkin pääosin vastaavana kuin SPEKin vuoden 2010 tutkimus ja monilta osin vastaavana kuin vuoden 2008 tutkimus.

Tällä tavalla saatiin kerättyä tietoa turvallisuustilanteen muutoksista. Monen kysymyksen osalta vastaukset noudattivat aiempien kyselyvuosien linjaa, mutta myös muutoksia esiintyi. Esimerkiksi aiempaa useampi vastasi, ettei tarvitse lisätietoa turvallisuuteen liittyvistä asioista. Pitkäjänteisyytta kannattaa vaalia myös jatkossa pyrkiä pitämään myös seuraava kyselytutkimus vertailukelpoisena aiempien kyselyjen kanssa.

39

5

SPEK tutkii

Mitä mieltä suomalaiset ovat omatoimisesta varautumisesta ja lähiympäristön turvallisuudesta? Miten kotitaloudet ovat varautuneet erilaisiin uhkiin? Mistä kansalaiset hankkivat turvallisuustietoa?

Entä mitä mieltä ollaan väestönsuojien tarpeellisuudesta?

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry on selvittänyt kansalaisten asenteita ja mielipiteitä omatoimisesta varautumisesta ja lähiympäristön turvallisuudesta vuosina 2008, 2010 ja 2013. Tässä raportissa esitellään vuoden 2013 kyselyn tuloksia suhteessa aikaisempiin.

SPEK Tutkii -sarja on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry:n julkaisusarja, jossa julkaistaan turvallisuuteen liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Väestönsuojelusäätiö ja Raha-automaattiyhdistys.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puhelin (09) 476 112, faksi (09) 4761 1400 spekinfo@spek.fi www.spek.fi