lain antamin valtuuksin. Lakiin ei enää sisälly säännöstä, jonka mukaan sisäasiainministeriö ja aluehallintovirasto antaisivat ohjeita väestönsuojelun suunnittelun ohjaamiseksi.34
Päätarkoitus väestön suojaaminen sodan tuhoilta Strateginen perustelu Suomessa väestönsuojelun valmiuden ylläpidolle on sama kuin sotilaalliselle maanpuolustukselle: mahdollistaa Suomen pysyminen sotien ja muiden aseellisten selkkausten ulkopuolella ylläpitämällä tilanteen vaatimuksia vastaavaa puolustusvalmiutta. Jos tämä ulkopolitiikan tukena toimiva pelote kriisitilanteessa pettää, on oltava valmiina taisteluihin hyökkäyksen torjumiseksi. Voimassaolevan puolustusdoktriinin mukaan se tapahtuu alueellisen puolustuksen periaatteella, jolloin on oltava kyky taistella koko maan alueella. Siitä edelleen seuraa, että sotatoimet voivat aiheuttaa siviiliväestölle suuriakin tappioita, jos väestöä ei ole suojattu asianmukaisesti. Väestönsuojelu on poikkeusoloihin painottunutta toimintaa, ja varautuminen kansalaisten suojaamiseen aseellisen hyökkäyksen torjuntaan liittyviltä tuhoilta on sen varsinaista ydinaluetta. Väestö tulee suojata mahdollisimman hyvin asevaikutukselta, johon voivat kuulua ilmahyökkäykset pommein ja muin asein sekä maataistelujen kaikkinainen tulivaikutus. Tulivaikutus voi kohdistua siviiliväestöön myös sellaisessa tapauksessa, että maataisteluja ei käydä. Vaikka ei ole odotettavissa, että siviiliväestöön kohdistettaisiin toisen maailmansodan ajalta tuttuja terroripommituksia, asevaikutus silti aiheuttaisi siviiliväestölle tappioita ”oheisvaikutuksena” varsinaisista kohteistaan harhaan osuneista pommeista ja ohjuksista tai niiden tuhoihin verrattavista syistä. Tästä on runsaasti kokemuksia parin viime vuosikymmenen ajalta, sillä täsmäaseiden yleistymisestä huolimatta siviiliväestö on alttiina tuhoille. Siviiliväestön suojelu sotatilanteessa edellyttää muitakin toimia kuin vain suojautumista aseiden tuhovaikutukselta. Väestön toimeentulo on turvattava myös muonituksen, asumisen ja lääkintähuollon osalta. Tällöin on tilannetietoisuuden ylläpitäminen sekä hälytys- ja tiedotustoiminnan järjestely nousseet entistä tärkeämmälle sijalle. Suomen sotilaallinen puolustusvalmius ja väestönsuojelu kuuluvat siis erottamattomasti yhteen. Puolustusjärjestelmä ei ole uskottava, jos se Suomen kal-
34 Sisäasiainministeriön pelastusosaston pelastusylitarkastaja Ilpo Helismaan muistio
8.3.2013.
37
