moida vastaajan todennäköistä ammattiin valmistumisaikaa ja sitä kautta alalle tuloaikaa. Toisaalta tietoa ei voi pitää ehdottoman luotettavana. Mahdollisessa vertailussa pitää ottaa huomioon myös mahdolliset tutkintojen päivitykset. Nyt tehdyssä analyysissä vastaajan iän ja vastausajankohdan välillä oli tilastollisesti merkitsevä positiivinen korrelaatio (p<0,01). Iäkkäämmät vastaajat vastasivat hieman pidemmällä viiveellä kuin nuoremmat. Sen sijaan asiakkaiden turvallisuudesta koetun huolen ja vastausajankohdan välillä ei analyysissä havaittu yhteyttä.
5.6. Kyselyn rakenne ja vastaamisen ongelmat Kysely oli laaja, jonka vuoksi siitä muodostui melko pitkä. Kysymysten määrää pyrittiin pienentämään sekä turhia kysymyksiä karsimalla että kysymyksiä yhdistämällä. Toisaalta yhdistämistä ei pidetty ideaalina, vaan matriisimuotoon yhdistettyjen kysymysten (esimekiksi kysymykset 33, 35 ja 45) määrä pyrittiin pitämään kohtuullisena. Kyselyn vastausten perusteella vastaaminen on ollut useasta syystä haastavaa. Kyselyssä on käytetty turvallisuusjohtamisen käsitteitä, joista osa on vastaajille outoja. Kyselyn pituus on ilmiselvästi vähentänyt vastaushalukkuutta. Kyselyn avanneista vain kolmasosa on lähettänyt vastauksensa. Kyselyn aloittaneista vain puolet teki kyselyn valmiiksi ja lähetti sen. Lisäksi havaittiin, että iäkkäämmillä vastaajilla keskimääräinen vastausaika oli korkeampi kuin nuoremmilla vastaajilla. Vastauksissa tuli esille myös laiteriippuvuus. Osa vastaajista ilmoitti käyttäneensä kyselyn vastaamisessa älypuhelinta. Käyttöliittymä on voinut vaikeuttaa vastaamista merkittävästi. Tietokoneella tehty ja pienemmällekin
182
