Tutkimuksen mukaan osa vastaajista koki asiakasturvallisuuteen liittyvän ongelmia henkilökunnan kielitaidon puutteiden vuoksi. Kielitaitovaatimus on kirjattu lainsäädäntöön (L 559/1994, 18a §). Vaikka kielitaitovaatimuksissa huomio kiinnittyisi ensisijaisesti potilaan oikeuteen ymmärtää ja tulla ymmärretyksi (AVI 2018), on turvallisuuteen liittyvien asioiden ymmärtäminen ja onnistunut tiedonvaihto yhtä tärkeä osa-alue. Jos tiedonkulussa on ongelmia niin organisaation ja työntekijän kuin työntekijän ja asiakkaan välillä, sillä voi olla vaikutusta myös turvallisuuteen. Ongelman laajuus on myös merkittävä. Muunkielisiä kyselyn vastaajia oli lähes jokaisen maakunnan alueelta, mutta he olivat selkeästi aliedustettuna, jos suhteellista osuutta verrataan muunkielisten lähihoitajien määrään koko maassa. Aliedustus on mitä ilmeisimmin merkki kielitaidon niukkuudesta. Myös näiltä osin koulutus ja monikielinen turvallisuuskoulutus suomen- tai ruotsinkielisen koulutuksen ohella tai täydentäjänä on tärkeä. Tähän haasteeseen pelastustoimi pystyy tarjoamaan tukea muun muassa SPEKin ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen monikielisillä turvallisuusaineistoilla, joissa painopiste on paloja sähköturvallisuudessa (SPEK 2020b; Pirkanmaan pelastuslaitos 2017).
5.3. Vaarat ja rajoittaminen tai lukitseminen erilliskysymyksenä Palo- ja poistumisturvallisuus asumisen turvallisuuden osa-alueena jää tuloksissa melko pienelle huomiolle. Paloturvallisuuden ongelmat näkyvät aineistossa kuitenkin liesiturvallisuuteen ja ruuanlaittoon liittyvinä ongelmina. Sen sijaan lukitsemisen ja rajoittamisen sekä palo- ja poistumisturvallisuuden ristiriita jää tulosten perusteella tunnistamatta. Asiayhteyttä on tarkasteltu syvällisemmin tekemällä kaksi artikkelia (Ojala 2019b; 2020) vaarojen ja lukitsemisen tai muiden rajoittamistoimenpiteiden käytöstä ja niiden välisestä yhteydestä. Aihe on pelastustoimen näkökulmasta erittäin keskeinen huolenaihe. Kyselyn tulosten mukaan asukkaan liikkumisen rajoittaminen kuten sisälle lukitseminen tai muu rajoittaminen on yleisesti tunnettu ilmiö. Toimenpidettä ei juurikaan peilata perusoikeuksien kautta, vaan se nähdään pääsääntöisesti turvallisuustoimenpiteenä, jolla asiakasta suojellaan joltain 176
