Kehitysryhmän vuosikatsaus 2019

Kehitysryhmän vuosikatsaus 2019 PALONTORJUNTATEKNIIKAN kehitysryhmä

Vuosikatsaus 2019 Vuosi 2019 on kehitysryhmän toiminnassa takana ja ryhmä on jälleen saanut tuotettua paljon palontorjuntatekniikan laatua kehittävää ohjeistavaa materiaalia. Toisena aktiivisena toimintavuotena on julkaisuja laadittu lisäämään tietoa ja korostamaan palontorjuntatekniikan merkitystä. Materiaalia on kohdistettu niin ylläpitoon ja suunnitteluun osallistuville kuin myös laitteistohankintoja tekeville eri tahoille. Kehitysryhmä seuraa edelleen jatkossa säädöksissä tapahtuvia, varsinkin laitteistojen ylläpitoon liittyviä uudistuksia.

Eri työryhmien välistä yhteistyötä on myös kehitetty. Tavoitteena on keskittää entistä enemmän tietoa palontorjuntatekniikkaan liittyen nettiin osoitteeseen palontorjuntatekniikka.fi.

Myös tutkimustöiden tukeminen jatkuu. Vuonna 2019 aloitettu tutkimustyö uusista teknologioiden huomioonottamisesta paloturvallisuudessa valmistuu kevään 2020 aikana. Selvillä on joka tapauksessa myös tutkimustyön näkökulmasta, että laadunhallinnan välineitä tarvitaan eri osapuolille ja alalle aktiivista tiedonvaihtoa. Haasteena ovat teknisten ratkaisuiden ohella asenteet ja vähäiseksi jäänyt monialainen tiedonvaihto.

Kotimaisessa rakentamisessa esiintyy edelleen runsaasti palontorjuntaan kohdistuvia vanhanaikaisia asenteita. Uudet vaihtoehdot nähdään rakennusalalla mahdollistajina, mutta samalla uutta tekniikka vieroksutaan, koska laitteistokokonaisuuksien hallintaan ei löydy tarvittavia työkaluja. Voidaankin sanoa, että älykkäiden paloturvallisuusratkaisujen hyödyntäminen kompastuu moniin inhimillisiin ongelmiin.

Aina on helpompaa löytää ongelmakohtia kuin löytää ja kartoittaa kehityskohteita ja ratkaisuvaihtoja. Kehitystä saadaan alalla aikaiseksi yhteistyössä. Tästä syystä laaja-alainen tiedonvaihto on erityisen tärkeää ja toivottavasti jatkossa eri toimijat pystyisivät käymään dialogia löydetyistä ratkaisuvaihtoehdoista ja näitä edeltäneistä kompastuskivistä sillä yhteinen oppiminen ja tiedonvaihto avaavat mahdollisuuden myös yhteiseen kehitykseen.

Lauri Lehto Turvallisuusasiantuntija SPEK

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö kiittää kaikkia toimitaan osallistuneita aktiivisesta työstä turvallisuuden edistämiseksi!

Vuoden 2019 toimintaan ovat osallistuneet: SPEK: Lauri Lehto sekä Ilpo Leino Finanssiala ry: Petri Mero TUKES: Jan Meszka Kumppanuusverkosto: Esko Rantanen Palonilmaisualan yhdistys: Matti Helkamo Sprinkleritekninen yhdistys: Arja Rantala Tarkastuslaitosten aktiivinen osallistuja: Petri Puttonen Laitteistosuunnittelu: Timo Nevalainen Konsultointi: Jarmo Alaoja Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä on SPEKin koordinoima asiantuntijaryhmä, jonka jäsenten yhteisiä tavoitteita ovat paloturvallisuuden edistäminen sekä paloturvallisuuden käytänteiden, laadun ja uusien teknisten mahdollisuuksien kehittäminen. Kehitysryhmä toimii käytössä olevaa ohjeistusta ja viranomaismääräyksiä tukevana osapuolena. Ryhmä ottaa huomioon palontorjuntaan vaikuttavien laitteistojen elinkaareen vaikuttavat tekijät ja sammutuslaitteistojen toteuttamisen kehittämistarpeet sekä käytettävän teknologian tulevaisuuden teknisen suuntautumisen ja laitteistorajapintojen yhdistymisen.

Tekniikan kehittyessä on myös meidän ihmisten pystyttävä arvioimaan toimintaympäristössä tapahtuvaa muutosta. Tavoitteena on yhdistää osaamista sekä kehittää alalla toteutettavaa yhteistyötä.

Tiedonvaihdolla voidaan kehittyä ja vastata parhaimmalla tavalla uusiin haasteisiin.

Tiedonvaihto Kehitysryhmän tutustuminen Pasilan TRIPLAan Tripla on rakennustyömaa, johon Suomessa tällä hetkellä viitataan hyvin usein. Tähän syynä kohteen mittakaava, joka on monimuotoisuutensakin takia asettanut kotimaisessa rakentamisessa uudenlaisia haasteita.

Uusi joukkoliikenneterminaali, rautatieasema ja uudet tieliikenneyhteydet sekä kauppakeskus on otettu käyttöön lokakuussa 2019. Vuonna 2020 valmistuvat vielä muun muassa hotellitilat. Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä tutustui syyskokouksensa yhteydessä Pasilan Triplaan ja sen toteutuksen haasteisiin.

Aikaisemmin vuonna 2018 kehitysryhmä oli käynyt tutustumassa työmaa-ajan turvallisuushaasteisiin.

Työmaan laajuus ja monipuolisuus on ollut heti selvillä, mutta jatkuvasti muuttuva ympäristö on valtava haaste. Turvallisuus on saatu ylläpidettyä hyvällä tasolla, mutta korkearakentamisen kohteissa tarvittaisiin lisää malleja esimerkiksi putoamissuojauksiin, kulunvalvontajärjestelmiin ja läsnäolon varmistamiseen sekä työmaa-aikaiseen paikalliseen ja siirrettävään palosuojaukseen.

Korkeaan rakentamiseen on Triplassa valmistauduttu hyvin. Kaikkien toimijoiden sitoutuneisuus toteutukseen ja turvallisuuskulttuuriin on onnistumisessa merkittävässä roolissa. Kuitenkaan vielä nykyisinkään turvallisuuteen ei varata tarvittavaa budjettia ja resursseja hankkeen alussa. Ratkaisuja haetaan vasta työmaan aikana.

Myös tulityökäytänteet ovat olleet tasoltaan vaihtelevia, mutta sähköinen tulityölupa on ollut merkittävä apu.

Lisää resursointia tarvitaan myös tulityölupien myöntämiseen.

– Tulityöt olivat erityisesti riski runkovaiheessa. On ihmisistä kiinni, kun ei katsota mitä on ympärillä tai mihin kipinäsuihku osuu. Sähköinen tulityösovellus on toiminut hyvin, kun saatiin toimimaan rakennusympäristössä, pohtii YIT:n työsuojelupäällikkö Erno Martin.

Työmaa-aikainen turvallisuus ja sen varmistaminen jatkuvasti on ollut merkittävä haaste vilkkaan sijainnin ja työntekijöiden useiden kansalaisuuksien vuoksi.

– Yhteisten pelisääntöjen noudattaminen on kaiken lähtökohta, mutta varsinkin aikataulujen painaessa päälle on nähtävissä, että riskinotto erilaisissa tilanteissa kasvaa ja vahinkojen torjuminen vaatii laajaa yhteistyötä työmaalla. Urakoitsijan tulee sitoutua valvontaan ja asenteissa on vielä kehittämisen varaa. Tästä syystä viime hetken riskinarviointi on kehitettävä, toteaa Erno Martin.

Haasteet ovat usein olleet hyvin yksinkertaisia. Siisteys, esteettömyys ja tarvittavan valaistuksen järjestäminen edesauttavat turvallista toimintaa, mutta näiden asioiden ylläpitäminen ei ole aina niin helppoa kuin voisi olettaa.

Viranomaisyhteistyö on ollut sujuvaa ja pelastuslaitos on ollut aktiivinen tutustumaan työmaahan ja tekemään tarkastuksia. Käyttöönoton lähestyessä perehdytysten määrä kasvoi merkittävästi. Työmaalla on ollut toteutuksen aikana lähes 15 000 perehdytettyä henkilöä. Turvallisuuden varmistaminen on vaatinut siis mittavaa organisaatiota ja jatkuvaa ylläpitoa.

– Paloteknisessä mielessä haaste on se, että ihmiset eivät ymmärrä omaa parastaan, tiivistää Erno Martin.

– Hätäpoistumistiemerkkejä, erityisesti väliaikaisia, maalataan, siirretään ja revitään tms. kylmästi. Pelastusteitä tukitaan. Muita selviä riskejä ovat siisteyden ylläpito, telineiden ja tikkaiden turvallisuus sekä sähköistystenja järjestelmien väärinkäyttö työmaalla. Myös tupakointi työmaalla on merkittävä haaste, jonka kanssa otetaan turhia riskejä. Kuitenkin vakavien vaaratilanteiden ja tapaturmien määrä on vähentynyt, Jatkaa Erno Martin.

- Myös ensiapuosaaminen tapaturmiin kaikissa tapauksissa on ollut erinomaista.

SPEK kiittää jälleen asiantuntijoille järjestetystä tilaisuudesta. Erityiskiitos kuuluu YIT:n työsuojelupäällikkö, Erno Martinille Safety Manager aktiivisesta perehdyttämisestä aiheeseen.

Lauri Lehto Turvallisuusasiantuntija SPEK

Teknologiaperehtyminen Vuoden viimeisen kehitysryhmän kokouksen yhteydessä tutustuttiin keittiöiden sammutusjärjestelmäratkaisuihin.

Ammattikeittiö laitteineen on aina iso investointi, jonka odotetaan toimivan useita vuosia. Ravintoloissa käyttökatkokset tarkoittavat aina ansiomenetyksiä, minkä vuoksi palovahinkojen aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat sammutusjärjestelmän hankinta- ja huoltokustannuksia suurempia. Yhtä lailla työntekijöiden turvallisuus ja terveys on elinehto toimivalle liiketoiminnalle. Hallitsematon tulipalo johtaa helposti henkilövahinkoihin, jotka voivat olla tulipalotapauksissa todella vakavia. Keittiön suojaaminen sammutusjärjestelmällä on näistä syistä perusteltua.

Mahdollinen tulipaloriski muodostuu monista tekijöistä. Keittiölaitteiden korkeat lämpötilat sekä herkästi syttyvät kasviöljyt ja -rasvat, kuten myös vanha, herkästi syttyvä öljy muodostavat tyypillisimmän paloriskin. Tämän lisäksi rasvakertymät huuvassa ja ilmanvaihtokanavissa lisäävät riskiä. Palontorjunnassa asianmukaisen huollon ja kunnossapidon kokonaisuuden hallinta korostuu. Vanhat ja vialliset keittiölaitteet ovat aina riski, koska palo voi alkaa myös sähköviasta. Oma lukunsa on puutteellinen keittiölaitteiden puhdistus, johon vaikuttavat erilaiset työskentelytavat ja -kulttuuri.

Ammattikeittiöiden sammutusjärjestelmää käytettäessä lämpötunnistimet reagoivat lämmön nousuun tai liekkiin, jolloin järjestelmä reagoi automaattisesti ja estää tai sammuttaa palon. Ilmastoinnin tulo ja/tai imu sekä keittiölaitteet tulee automaattisesti ohjata pois päältä, kun järjestelmä laukeaa. Lisäksi järjestelmästä voidaan myös ottaa tarvittavat hälytystiedot esimerkiksi paloilmoittimelle ja kiinteistön valvomoon. Tällöin toteutuksissa on aina huomioitava kohdekohtaisesti ohjauskokonaisuus sekä ylläpidossa tilojen ja laitteiden puhtaus, jotta asianmukainen kunto voidaan säilyttää ja riskit torjua.

YTM-Industrial Oy:stä ANSUL R-102 ammattikeittiöiden sammutusjärjestelmää esittelivät kehitysryhmälle: Tuomas Himanen, aluemyyntipäällikkö, puh: 0400 264 820, email: tuomas.himanen@ytm.fi Manu Alarto, tuotepäällikkö, puh: 050 571 8776, email: manu.alarto@ytm.fi Lisää tietoa järjestelmästä: https://www.ytm.fi/r-102/

Tuomas Himanen Aluemyyntipäällikkö YTM Manu Alarto Tuotepäällikkö YTM

Tutkimustyön tukeminen vuonna 2019 Paloturvallisuuden huomiointi ja asenteet nykyaikaisessa älyrakentamisessa Mikko Malaska, Anu Aaltonen ja Lauri Lehto Vuoden 2019 keväällä on valmistunut selvitystyö, joka on julkaista SPEK Puheenvuoroja sarjassa (SPEK Puheenvuoroja 6)

Linkki

Yhteinen tieto hyötykäyttöön

Tutkimuskysymykset

Kautta koko tutkimuksen esille ovat nousseet yhteistyön sekä tiedon ja sen jakamisen haasteet. Erittäin haastavana on nähty niin älykkäiden kuin perusjärjestelmienkin huolto, käyttö ja ylläpito rakennuksen elinkaaren eri vaiheissa.

Asiantuntemusta alalla on, mutta se ei välttämättä välity hankkeiden päätöksentekoon sen ratkaisevissa vaiheissa.

Paloturvallisuus on varsinkin suurissa hankkeissa pirstoutunut osiksi erilaisia teknisiä järjestelmiä eikä sitä ymmärretä kokonaisuutena. Rakentamisen modernisoinnissa hidasteina ovat tällä hetkellä erilaiset käsitykset tulevaisuudesta ja vanhakantaiset asenteet, jotka edelleen usein mieltävät palontorjunnan päälle liimatuksi kokonaisuudeksi.

Hanketta lähdettiin kehittämään kahden ydinkysymyksen pohjalta: Miten paloturvallisuus on otettu huomioon suunnitteilla olevissa äly- ja korkean rakentamisen hankkeissa?

Mitkä ovat keskeiset haasteet uuden teknologian tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä?

Ydinkysymyksiä konkretisoitiin tarkemmilla pohdintakysymyksillä, joilla myös aktivoitiin tutkimuksen osallistujia ennen varsinaista haastattelututkimusta: Miten uusi teknologia voisi palvella paloturvallisuutta?

Tavoitteet Tässä tutkimushankkeessa pyrittiin selvittämään, missä määrin nykyaikaisen rakennushankkeen osapuolet ovat selvillä paloturvallisuuden vaatimuksista ja toisaalta kehittyneiden teknisten ja toiminnallisten ratkaisujen hyödyntämisestä. Haluttiin myös kartoittaa, minkälaisia odotuksia eri osapuolilla on muun muassa saatavilla olevan tiedon, koulutuksen ja kehittämistarpeiden osalta. Erityisesti hankkeen pohjalta toivottiin rakennushankkeen päättäjien (rakennuttaja, rahoittaja, omistaja) paloturvallisuustietouden lisääntymistä muun muassa eri ratkaisumahdollisuuksien ja -vaihtoehtojen tunnistamisessa sekä näiden teknisten ja taloudellisten vaikutusten arvioimisessa rakennuksen elinkaaren aikana. Tutkimustulosten perusteella voidaan ohjata tulevaa tutkimus- ja koulutustoimintaa sekä kohdistaa teknisiä ratkaisuvaihtoehtoja vastaamaan todellisia haasteita.

Mikä hidastaa teknologioiden käyttöönottoa paloturvallisuuden alueella?

Ovatko suurten hankkeiden kaikki osapuolet tietoisia paloturvallisuuden kehittämisen tarpeista ja mahdollisuuksista?

Miten saadaan hankkeen päättävät ja toteuttavat tahot tunnistamaan ja ymmärtämään paloturvallisuuteen liittyvät mahdollisuudet ja kustannustehokkuustekijät?

Minkälaista tietoa tai apuvälineitä tarvitaan hankkeiden paloturvallisuussuunnittelun ja toteutuksen tueksi?

Kenelle ja miten tietoa tulisi kohdistaa?

Voitaisiinko paloturvallisuutta myydä palveluna yksittäisten teknisten ratkaisujen sijasta?

Tutkimustyö Tampereen yliopisto ja SPEK Tutkimustyö Tampereen yliopisto ja SPEK: Uusien teknologioiden sovellus- ja käyttömahdollisuudet älyrakentamisen paloturvallisuudessa Diplomityöntekijä, Janne Mäkelä TAU

Uusien teknologioiden sovellus- ja käyttömahdollisuudet älyrakentamisen paloturvallisuudessa Älyrakentamisen teknologiat kehittyvät huimaa vauhtia. Miten paloturvallisuus tulisi ottaa huomioida tässä kehityksessä? Mitä asioita älyrakennushankkeissa täytyisi ottaa huomioon, jotta kokonaisuus pysyisi hallinnassa?

Näihin haasteisiin vastaamaan on Tampereen Yliopisto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö yhdessä käynnistäneet tutkimushankkeen. Se on suoraa jatkoa aiemmalle tutkimukselle “Paloturvallisuuden huomiointi ja asenteet nykyaikaisessa älyrakentamisessa”.

Teknologia voi lisätä älyrakentamisen paloturvallisuutta Älyrakentamisessa on kyse siitä, että rakennuksiin toteutetaan automatisoituja järjestelmä, jotka mahdollistavat muun muassa toimintojen monitorointia, datan keräämistä ja toimintojen mukauttamista sen avulla.

Tavoitteena onkin, että paloturvallisuusjärjestelmät integroituisivat eheästi ja toimivasti osaksi tätä kokonaisuutta. Näin yhdestä käyttöliittymästä pystytään keskitetysti seuraamaan paloturvallisuuden kannalta olennaista tietoa rakennuksen ja tilojen toiminnasta sekä paloturvallisuusjärjestelmien kunnosta.

Tämän informaation avulla voidaan rakennuksen turvallisuutta parantaa ennakoimalla ja ehkäisemällä tulipaloja, luomalla onnettomuuden tilannekuvaa rakennuksen evakuoinnin ja sammutus- ja pelastustoimen tueksi sekä helpottamalla laitteiden ja järjestelmien huolto- ja päivitystyötä.

Paljon uuden oppimista Hankkeeseen on saatu mukaan myös diplomityöntekijä. Hänen työtehtäviään tutkimuksen tässä vaiheessa ovat olleet aihepiiriin perehtyminen, aineiston keruu, olemassa olevien paloteknisten järjestelmien kartoittaminen sekä haastattelumuistioiden analysointi. “Älyrakentaminen ja paloturvallisuus ovat molemmat pitäneet sisällään runsaasti täysin uusia asioita, joten uuden tiedon omaksumista on ollut työssä paljon”, kertoo diplomityöntekijä Janne Mäkelä. Työn kokonaiskuva on kuitenkin alkanut muodostumaan ja työ on päässyt hyvin vauhtiin.

Tällä hetkellä työ on jaettu kolmeen keskeiseen osa-alueeseen. Ensimmäinen osa käsittelee uusien teknologioiden mahdollisuuksia. Toinen käsittelee tarkemmin integroitua järjestelmäkokonaisuutta. Kolmas osa tarkastelee älyrakentamisen hankeprosessia ja sen kehitystarpeita.

Tarpeellisia kehityskohtia voivat olla rakennushankeprosessi, elinkaaren vastuunjakojen selkeyttäminen sekä tietämystä lisääminen järjestelmien integroinnin kannalta olennaisista asioista. Vaaditaan uudenlaisia toimintatapoja ja asenteita, jotta älyrakentamisen mahdollisuudet voidaan saavuttaa.

Tutkimus etenee Kuva keskeisistä ongelma- ja kehityskohdista on muodostumassa tehtyjen haastatteluiden pohjalta.

Haastattelut tulevat vielä jatkumaan. Haastateltavina on vielä muun muassa kehitysorganisaatioita, järjestelmätoimittajia, suunnittelijoita, rakennusvalvontaa ja pelastustoimen asiantuntijoita.

Tutkimushankkeen on arvioitu valmistuvan keväällä 2020 ja sitä rahoittaa Palosuojelurahasto.

Julkaistut toimintamallit 2019

Mikä palontorjuntatekniikka? Palontorjuntatekniikan termit selkokielisenä

Linkki

Tämän toimintamallin tarkoituksena on nostaa esille palontorjuntatekniikan merkitys kohteen jokapäiväisessä toiminnassa ja turvallisuuden varmistamisessa. Asianmukaisella palontorjuntatekniikalla varmistetaan toiminnan jatkuvuutta jokainen sekunti.

Kehittyneiden teknologioiden ja ympäristön muutosten myötä puhekieleen on muodostunut laitetekniikoista eri termejä. Palontorjuntatekniikka koskevat säädökset esittävät erilaisia määritelmiä, joita toimintamallilla ei korvata. Sen sijaan toimintamalleissa esitetään palontorjuntatekniikan toiminta ja lähtökohdat selkeäkielisinä kokonaisuuksina.

Koulujen paloturvallisuuden kehittäminen

Linkki

Opettajilla ja oppilailla on oikeus turvalliseen työ- ja oppimisympäristöön. Oppilaitoksissa viime vuosina tapahtuneet henkilöturvallisuutta vaarantaneet tapahtumat ovat nostaneet esille tarpeen kehittää oppilaitosten riskienhallintaa, parantaa niiden turvallisuutta ja luoda niihin hyvä turvallisuuskulttuuri.

Rehtorit ja opettajat ovat erittäin tärkeä tekijä koulujen paloturvallisuuden toteutumisessa ja jalkauttamisessa ja he tarvitsevat tähän tehtäväänsä tukea. On tärkeää, että riskit ovat ennakoituja ja on varauduttu siihen, että oppilaat ja opettajat pystyvät toimimaan palotilanteessa oikein.

Koulujen toiminnan monimuotoisuus edellyttää paljon turvallisuussuunnittelultaa. Paloturvallisuus tulee ottaa huomioon jatkuvana tarpeena. Koulun paloturvallisuuden hallinta edellyttää myös asianmukaista palontorjuntatekniikkaa sekä laitteistojen ylläpitoa, jossa ihmisen rooli korostuu.

Tulipalo on aina vaarallinen ja kohdistuu omaisuuden menetyksen lisäksi ihmishenkiin sekä toiminnan jatkuvuuteen. Kouluissa on otettava huomioon palontorjuntatekniikan tärkeys lisäajan tuottamisessa, jotta tarvittava alkusammuttaminen ja välittömässä vaarassa olevien henkilöiden pelastaminen turvaan olisi mahdollista.

Kirkkojen paloturvallisuuden kehittäminen – ennakoiva palontorjunta

Linkki

Kirkot ovat kiinteä osa suomalaista historiaa ja edustavat rakennushistoriallisesti ainutlaatuista rakennuskantaa.

Myös kirkkojen esineistö on ainutlaatuista ja myös kulttuurihistoriallisesti korvaamatonta. Kirkkoihin kohdistuvat uhat on huomioitava tarkasti turvallisuussuunnittelussa.

Kirkoissa tapahtuu vuosittain useita palovaaratilanteita ja tulipaloja. Paloista lähes puolet on saanut alkunsa ihmisen toiminnasta. Palosta aiheutuvat vahingot voivat olla korvaamattomia. Pahimmassa tapauksessa tuli tuhoaa koko kirkon irtaimistoineen.

Turvallisuusratkaisuissa on aina tukeuduttava kohdekohtaiseen arviointiin. Toteutettuja malleja on monenlaisia ja alueelliset tekijät vaikuttavat ratkaisuihin. Jokaista kirkkoa tulee tarkastella yksilöllisesti kokonaisuutena ottaen huomioon esteettiset, tekniset ja taloudelliset näkökohdat. Kattava ja toimiva paloturvallisuusratkaisu koostuu useammasta osatekijästä: erilaisista teknisistä ratkaisuista, rakenteellisesta paloturvallisuudesta, yleisestä siisteydestä ja ihmisten ennakoivasta toiminnasta sekä yhteistyöstä pelastuslaitoksen kanssa.

Tekniset toimintamallit

Linkki

Palontorjuntatekniikan kehitysryhmän julkaisemat toimintamallit ja niiden sisältämät materiaalit ovat yleisiä, informatiivisia malleja, joista löytyy tarvittavia tietoja eri toimijoille. Sisältö on neuvoa antavaa. Toimintamallit eivät korvaa voimassa olevia standardeja, asetuksia tai muuta alalle julkaistua säädäntöä, joiden vaatimukset laitteistoteutuksissa ja ylläpidossa on täytettävä.

Oleellista on, että palontorjuntaan vaikuttavia laitteistoja toteutetaan ja suunnitellaan asianmukaisesti, jotta ne tarvittaessa myös toimisivat kuten on suunniteltu. Lähtökohtana on oltava, että laitteiston lähtötiedoissa esitetään laitetoimittajan toimesta suunnitteluperusteet.

Suunnittelun on ensin otettava huomioon säädösten ja standardien vaatimukset. Kansallisen säädännön lisäksi Suomessa noudatetaan eurooppalaisia standardeja, jotka antavat vaatimukset suunnittelulle ja standardien käytössä on kuitenkin aina noudatettava uusinta versiota.

Laitteiston suunnittelussa ja asennuksessa on otettava huomioon laitteiston ja asennuskohteen käyttötarkoitus sekä niiden yhteensopivuus laitteiston toimintaan mahdollisesti vaikuttavien muiden järjestelmien kanssa. julkaisu 2019: Dieselpumpun korvaus sähkökäyttöisellä pumpulla (Toimintamallin toteutus 2019)

Laadun kehittämistä yhteistyössä

Linkki

Jatkossa palontorjuntatekniikkaan liittyvää ja laitteistojen laadun kehittämiseen suunnattua ohjeistavaa materiaalia löytyy entistä paremmin keskitetysti osoitteesta palontorjuntatekniikka.fi. Sieltä on saatavilla myös tarkastuslaitosten sääntötulkintatyöryhmän sekä paloilmoitinsuositustyöryhmän julkaisut.

Tarkastuslaitosten sääntötulkintatyöryhmän toiminnan ja ryhmän toteuttamien sääntötulkintojen tarkoituksena on yhtenäistää sammutuslaitteistoihin liittyviä tulkintoja ja lisätä tarkastuslaitosten yhteistyötä. Tämän lisäksi kehitysryhmän sivuilta on ollut kehitysryhmän toteuttamien ohjeistavien toimintamallien lisäksi saatavilla myös paloilmoitinsuositustyöryhmän julkaisut.

Julkaistut tiedotteet 2019

Viat automaattisissa sammutuslaitteistoissa ovat erittäin harvinaisia

Linkki

Automaattisten sammutuslaitteiden aiheuttamista vahingoista nousi alkuvuodesta 2019, kun Kuopion teatterin vesivahingon syyksi epäiltiin erheellisesti lauennutta sprinklerinsuutinta. Automaattiset sammutuslaitteistot ovat osoittautuneet erittäin luotettaviksi tulipalotilanteissa. Sprinkleri sammuttaa palon murto-osalla siitä vesimäärästä, jonka palokunta joutuu käyttämään sprinklaamattomissa kohteissa. Myös riski vesivahinkoihin on erittäin pieni. Laiteviasta aiheutuva vuotoriski on yksi tapaus 16 miljoonaa suutinta kohta vuodessa.

Mihin palontorjuntatekniikan laitteistoja tarvitaan?

Linkki

Tulipalon syttymisestä pelastuslaitoksen saapumiseen kestää Suomessa keskimäärin 17–18 minuuttia. Nämä minuutit ovat ihmisten pelastamisen, alkusammuttamisen ja edelleen vaikka yrityksen toiminnan jatkumisen kannalta kaikkein tärkeimmät. Laitteistot antavat aikaa toimia kaikkein kriittisimpinä minuutteina ja pysäyttävät uhkaavan tilanteen mahdollisimman nopeasti.

Älyrakentamisessa ei huomioida tarpeeksi paloturvallisuutta

Linkki

Älykkäiden paloturvallisuusratkaisujen hyödyntäminen kompastuu moniin inhimillisiin ongelmiin. Puutteita on tiedossa, asenteissa, resursseissa ja tekniikassa. Palontorjuntatekniikka mielletään herkästi yksityiskohdaksi, josta kustannussäästöjä on helppo tehdä. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Tampereen yliopiston Palolaboratorio tekivät aiheeseen liittyvän asenneselvityksen.

Palontorjuntatekniikka ylläpitää turvallisuutta yhä luotettavammin

Linkki

Paloturvalaitteiden määrä kiinteistöissä on kasvussa. Laitteet turvaavat ihmisiä ja omaisuutta sekä varmistavat toiminnan jatkuvuutta. Tarkastustilastojen mukaan laitteistot ovat yhä luotettavampia. Palontorjunnan kehitysryhmä muistuttaa, että laitteistojen ylläpito vaatii osaamista niiden kanssa työskenteleviltä.

Laadun kehittämistyötä yhteistyössä!

Linkki

Oikein toteutetut paloturvallisuuslaitteistot ehkäisevät tulipalosta aiheutuvia vahinkoja koko elinkaarensa ajan.

Perusteellinen esisuunnittelu ja lähtötietojen kartoitus korostuvat, jotta laitteistot voidaan toteuttaa laadukkaasti.

Paloturvallisuustekniikka.fi-sivuilta on nyt saatavissa laajan asiantuntijayhteistyön pohjalta tehtyjä toimintamalleja laitteistojen laadun kehittämiseksi. Kehitysryhmän sivuilta on nyt saatavilla myös tarkastuslaitosten sääntötulkintatyöryhmän sekä paloilmoitin-suositustyöryhmän toteuttamat julkaisut.

Lisätietoja Palontorjuntatekniikan kehitysryhmä on asiantuntijaryhmä, jonka jäsenten yhteisenä tavoitteena on edistää turvallisuutta sekä kehittää palontorjuntatekniikan ylläpitoa, laatua ja teknisiä mahdollisuuksia. Ryhmään kuuluu asiantuntijoita palontorjuntaan liittyvien teknisten yhdistysten ja paloturvallisuuden organisaatioiden edustajia. http://www.spek.fi/palontorjuntatekniikka, tekniikka@spek.fi

Lauri Lehto

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

lauri.lehto@spek.fi +358 40 358 3810

Ilpo Leino

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Jan Meszka

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto

ilpo.leino@spek.fi +358 45 657 7290

jan.meszka@tukes.fi +358 29 505 2061

Petri Puttonen

Tarkastuslaitokset

petri.puttonen@alco.fi +358 50 528 1491

Antero Peltomaa

Tarkastuslaitokset

Timo Nevalainen

Laitteistosuunnittelu

antero.peltomaa@kiwa.com +358 50 421 1040

timo.nevalainen@granlund.fi +358 50 3232908

Esko Rantanen

Kumppanuusverkosto

esko.rantanen@hel.fi +358 9 310 1651

Arja Rantala

Sprinkleritekninen yhdistys

arja.rantala@firecon.fi +358 400 811 734

Petri Mero

Finanssiala ry

petri.mero@finanssiala.fi +358 20 793 4232

Matti Helkamo Palonilmaisualan yhdistys matti.helkamo@siemens.com +358 50 469 5051

Jarmo Alaoja Konsultointi jarmo.a@alaoja.fi +358 40 7504 828