Page 1

Ammattilainen PELASTUSALAN

Tavoitteena sopimukset kunta-alalle

Virka- ja työehtosopimusten neuvottelut jumiutuivat ja jatkuivat

Korona muutti työtapoja Työaikajärjestelyt pysyneet maltillisina

Palotarkastaja on itsenäinen ammattilainen Toiveissa enemmän yhteistyötä operatiivisen puolen kanssa

2/2020


Valmistuville pelastajille tuntuu olevan hyvin työtä tarjolla. PELASTAJAKURSSI 106:LTA TUTKINTOTODISTUKSEN SAANUT HENRI KOSKINEN SIVU 25

6 SOPIMUSNEUVOTTELUT

Tavoitteena sopimukset myös kunta-alalle

8 TYÖTURVALLISUUS

Korona toi valmiuslain ja suojautumisohjeet

10 EDUNVALVONTA

Korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä

12 HÄTÄKESKUS

Yksilöllisiin työvuoroihin vuodenvaihteessa

16 TYÖN ÄÄRESSÄ

Palotarkastaja on itsenäinen asiantuntija

19 INNOVAATIOT

Älyvaate seuraa lämpökuormitusta

20 ENSIHOITO

Yhtenäisyyttä työkyvyn tukemiseen

22 TYÖKYKY

Polviremontti toi uutta virtaa elämään

28 ENSIHOITO

Vastuuta ja vapautta

Ammattilainen PELASTUSALAN

ISTÖME

R

I

TOIMITTAJA: Mikko Terävä. PAINO: PunaMusta. ISSN: 1456-7709 (painettu), 2489-2963 (verkko). MAINOKSET: ilmoitukset@spal.fi, puh. (09) 867 8880. OSOITTEENMUUTOKSET: toimisto@spal.fi. SPALin jäsenten osoitteenmuutostiedot välittyvät suoraan Postilta. ILMESTYY SEURAAVAN KERRAN: 2.10.2020. KANSI: Palotarkastaja Nenna Muurinen. Kuva: Kristian Eloluoto / Varsinais-Suomen pelastuslaitos.

R PÄ

KK

SUOMEN PELASTUSALAN AMMATTILAISET SPAL RY:N JÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI Aikakauslehtien liiton jäsen. PÄÄTOIMITTAJA: Tuula Kukonlehto.

YM

'

2

M

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet Painotuotteet 1234 5678

4041-0619


www.spal.fi 3 www.pelastusalan.ammattilainen.fi

PÄÄKIRJOITUS 29.5.2020

Neuvottelutulos saavutetaan vain neuvottelemalla

V

altakunnansovittelijan kunta-alan ratkaisuesitys kaatui vappuaattona, kun SuPerin ja Tehyn hallinnot hylkäsivät ratkaisuesityksen. Mitä päätös tarkoittaa Suomen pelastusalan ammattilaisten näkökulmasta? Hylkäsikö myös SPAL valtakunnansovittelijan esityksen? Tätä minulta on tiedusteltu useamman kerran viime aikoina.

Hyviin neuvottelutapoihin kuulu, ettei kesken-

eräisiä neuvotteluita kommentoida julkisuudessa. En siis käsittele valtakunnansovittelijan esityksen sisältöä yksityiskohtaisesti, koska neuvottelut ovat edelleen kesken. Mutta SPALin neuvottelujärjestelmää avaan hieman.

Kunta-alalla toimii kolme pääsopijajärjestöä:

Sote, JAU sekä Juko. SPAL on osa pääsopijajärjestö Sote ry:tä. Olemme sopineet pääsopijajärjestössä liittokierroksen neuvotteluvastuualueista siten, että SPAL vastaa Teknisten sopimuksen neuvotteluista ja SuPer sekä Tehy vastaavat KVTES-neuvotteluista.

Tunnekuohuja olemme saaneet seurata blogeista, päivälehdistä ja sosiaalisesta mediasta. Sote ry:n sääntöjen mukaan jäsenliittojen hallintojen on hyväksyttävä neuvottelutulos ennen kuin se käsitellään Sote ry:n hallinnossa. Tehyn ja SuPerin hallinnot hylkäisivät ratkaisuesityksen ennen kuin SPALin liittohallitus oli kokoontunut, joten ratkaisuesitys oli jo käytännössä kaatunut eikä Sote ry:llä ollut tarvetta käsitellä neuvotteluratkaisua. SPALin liittohallitus hyväksyi Teknisten sopimuksen neuvottelutuloksen sillä edellytyksellä, että valtakunnansovittelijan esitys hyväksytään. Ja mikäli se hylätään, kaatuu myös Teknisten sopimuksen neuvottelutulos.

Miten tästä eteenpäin?

Kunta-alan liittokierrosta on yritetty ratkoa useamman kuukauden ajan sekä KT Kuntatyönantajien johdolla että valtakunnansovittelijan vapaaehtoisessa sovintomenettelyssä. Yhteistä sovintoa ja näkemystä ei tähän mennessä ole löytynyt. Kun neuvottelut jatkuvat näin pitkään ja niitä käydään tiiviissä tahdissa, niin ymmärrettävästi se turhauttaa ja menee osapuolten tunteisiin. Tunnekuohuja olemme saaneet seurata blogeista, päivälehdistä ja sosiaalisesta mediasta. Ammattineuvottelijat pääsevät yleensä hyvin nopeasti yli niin sanotun neuvottelukrapulavaiheen, koska asiat eivät tunnetusti etene lehtien palstoilla. Neuvottelutulos saadaan aikaan vain neuvottelemalla. Vappuaatosta oli kulunut pari viikkoa, kun osapuolet tapasivat jälleen. Aika näyttää, millaisiin sopimuksiin lopulta pääsemme.

KIM NIKULA JÄRJESTÖN JOHTAJA


4

LIITON INFO

Jäsenmobiili uudistui -- käy katsomassa! SPALin jäsenmobiilikorttia on uudistettu liiton uuden ilmeen mukaisesti ja siihen on lisätty uutta sisältöä. Jäsenmobiilikortti on nyt Jäsenmobiili, josta löydät kätevästi liiton jäsenedut ja jäsenuutiskirjeen. Jäsenmobiilista luet SPALin uutiset ja verkkolehden sekä otat yhteyttä liiton toimistoon. Se toimii myös matkavakuutuksen todistuksena, silloinkin kun puhelimessasi ei ole nettiyhteyttä. Ellei puhelimestasi vielä löydy jäsenmobiilia, tilaa se ilmoittamalla puhelinnumerosi: toimisto@spal.fi. Kortti asentuu yhteen puhelimeen kerrallaan, joten jos vaihdat puhelinta, tilaa latauslinkki uudelleen. Korttisovellus tallentuu iPhone-, Android ja Windows-puhelimiin.

Muista ilmoittaa liittoon, kun: n Työnantajasi vaihtuu n Siirryt vuorotteluvapaalle n Jäät hoitovapaalle n Eläkepäiväsi koittavat n Vaihdat puhelinnumeroa n Sähköpostisoitteesi muuttuu

Katso ohjeet ilmoittamiselle: www.spal.fi > jäsenpalvelu > tietojen muuttaminen

Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry Vernissakatu 6, 01300 Vantaa Henkilökunta on toistaiseksi tavoitettavissa puhelimella ja sähköpostilla

Valmistuitko ammattiin? Päivitä tietosi Kun siirryt opiskelusta työelämään, muista päivittää tietosi jäsenrekisteriin. Vaihda jäsenlajisi opiskelijasta yhdistysjäseneksi. Kun käyt työssä, jäsenrekisteriin tarvitaan myös ajankohtaiset tiedot työnantajastasi sekä jäsenmaksun perimisestä (jäsenmaksuperintävaltakirja) Jos et vielä ole työttömyyskassan jäsen, voit nyt viimeistään liittyä SPALin kassaan eli JATTK-työttömyyskassaan. Voit muuttaa tietojasi kätevästi verkkoasioinnin kautta. Löydät verkkoasioinnin linkin ja ohjeet: www.spal.fi > jäsenpalvelu > tietojen muuttaminen. Työttömyyskassaan liittymisestä on ohjeita: www.spal.fi > jäsenpalvelu > työttömyyskassa

Luottamusmiesten yhteystiedot: www.spal.fi > edunvalvonta > luottamusmiehet Jäsenyhdistysten yhteystiedot: www.spal.fi > spal > jäsenyhdistykset

puh. (09) 867 8880 toimisto@spal.fi www.spal.fi Edunvalvonnan päivystävä puhelin arkisin klo 9—15: puh. 040 1630 112

@SPAL_ry @SPALry Löydät SPALin myös YouTubesta

Koronavirustilanteen vuoksi SPALin tapahtumat peruttiin kevään osalta. Luottamusmiesten ja henkilöstön edustajien koulutukset on siirretty syksylle myöhemmin ilmoitettavaan ajankohtaan. Seuraa liiton viestintää ja verkkosivua www.spal.fi/koulutus


5

LAKI JA EDUNVALVONTA

Mitä työneuvosto lausui uudesta työaikalaista?

V

uoden alussa voimaan tulleesta uudesta työaikalaista nousi muutama kiinnostava kysymys pelastustoimen työaikaan liittyen. Ne olivat periaatteellisesti tärkeitä, joten pyysimme keskusjärjestömme STTK:n kautta työneuvostolta lausuntoa lain tulkinnasta.

Vuorokausilepoa koskeva kysymys liittyi

työaikalain kohtaan, jonka nojalla poikkeavassa säännöllisessä työajassa työntekijän lepoaikojen toteutuminen tulee turvata välittömästi työvuoron päättymisen jälkeen. Pelastustoimessa tämä tarkoittaisi sitä, että heti kun 24 tunnin työvuoro päättyy, tulee lepoajan alkaa. Hanskat lyötäisiin tiskiin mahdollisesta hälytyksestä riippumatta, jos kello osoittaa työvuoron päättymistä. Käytännössä tällainen tiukka tulkinta olisi järjetöntä. Työneuvoston lausunnon perusteella vuorokausilevon antaminen poikkeuksellisessa työajassa on varsin joustavaa. Vuorokausilevon ei tarvitse alkaa lain sanamuodon mukaisesti välittömästi työvuoron päättyessä ainakaan siten, että työvuorolla tarkoitetaan tiettyihin kellonaikoihin sidottua ajanjaksoa. Työneuvosto nimenomaisesti totesi, että työnteko voi jatkua tietyissä tilanteissa, esimerkiksi hälytyksissä, työvuoron jälkeenkin. Työvuoro ikään kuin jatkuu siihen saakka, kun työnteko päättyy.

Erityisen merkittävää lausunnossa oli maininta

siitä, että työvuoron jälkeen työntekoa — siis käytännössä työvuoroa — voidaan jatkaa myös työntekijän suostumuksella. Korvaava lepoaika tulee tällöin antaa työnteon päättyessä. Tämä työneuvoston maininta ohjaa vahvasti siihen suuntaan, että 24 tunnin työvuoroa voitaisiin pidentää esimerkiksi koulutuksella, mikäli työntekijä antaisi tähän suostumuksen. Pelastustoimessa käytetty 42 viikkotyötunnin työaika on mahdollista vain valtakunnallisella virka- ja työehtosopimuksella sopimalla tai aluehallintoviraston poikkeusluvalla. Aluehallintovirasto ei ole sidottu työaikalain määräyksiin tai työneuvoston tulkintoihin, vaan se myöntää poikkeusluvan tarpeelliseksi katsomillaan ehdoilla. Sitä ei edellä kerrottu työneuvoston lausunto sido.

Viikoittaisesta enimmäistyöajasta sopimista

koskeva kysymys tuli esiin, kun verrattiin työaikalain sanamuotoa ja hallituksen alkuperäistä esitystä. Laki ja sen perustelut ovat keskenään selkeän ristiriitaiset. Uuden työaikalain mukaan aluehallintovirasto voi edelleen myöntää poikkeusluvan, jossa säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan määräyksistä voidaan poiketa. Valtakunnalliset työehtosopimusosapuolet voivat sen sijaan poiketa vain vuorokautisesta säännöllisestä työajasta. Pykäläkohdassa ei mainita mitään viikoittaisen enimmäistyöajan sopimisesta. Sen sijaan lainkohtaa koskevan hallituksen esityksen mukaan valtakunnallisella työehtosopimuksella olisi mahdollista sopia poikkeuksellisesta säännöllisestä työajasta vuorokautisen ja viikoittaisen sekä vuorokausilepoa koskevien säännösten estämättä. Työneuvosto toteaa, ettei se voi päätyä muuhun kuin tulkitsemaan lakia sen selkeän sanamuodon mukaan. Näin siitäkin huolimatta, että näyttää siltä, että työsopimusosapuolten sopimisvaltaa on säädöstekstin muotoilulla supistettu siitä, mitä on tarkoitettu. Ennen työaikalain mahdollista korjausta ollaan tilanteessa, jossa valtakunnallisella virka- ja työehtosopimuksella ei voida sopia sellaisesta viikoittaisesta työajasta, joka keskimääräisesti ylittäisi 40 viikkotyötunnin rajan.

PASI JAAKKOLA EDUNVALVONTAJOHTAJA


6

MIKKO VÄHÄNIITTY

SOPIMUSNEUVOTTELUT

Harjoitustilanne käynnissä Helsingin pelastuslaitoksella.

Tavoitteena sopimukset myös Kunta-alan virka- ja työehtosopimusten neuvottelut jumiutuivat, kun Tehy ja SuPer hylkäsivät valtakunnansovittelijan ratkaisuesityksen. Valtiolla päästiin sopimukseen.

T

ehy ja SuPer hylkäsivät valtakunnansovittelijan tekemän ratkaisuesityksen kunnallisesta pääsopimuksesta sekä kunnallisesta yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta eli KVTESistä. Tämä tarkoitti sitä, että kaikki kunta-alan sopimukset -- myös ne, joissa osapuolet pääsivät neuvottelutulokseen -- jäivät jumiin. Myös neuvottelut kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksesta (TS, Teknisten sopimus) seisahtuivat. Kun tätä lehteä valmisteltiin toukokuussa, näköpiirissä ei ollut selkeää ulospääsyä. Seuraavaa askelta odotettiin Kuntatyönantajalta. Pääsopimuksen neuvotteluosapuolet palasivat yhteiseen pöytään toukokuun puolivälissä. SPAL kuuluu Sote-neuvottelujärjestöön yhdessä Tehyn, SuPerin ja Erton kanssa. SPALin johtaja Kim Nikula odottaa, että järjestöt pääsevät takaisin neuvottelupolulle.


7

Sopimukset SPALin jäsenten aloilla Valtion virka- ja työehtosopimus 1.4.2020–28.2.2022

Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TS n Pelastuslaitoksissa työskentelevät jäsenet n Jäseniä neuvotteluissa edustaa Sote ry

(SPALin, SuPerin, Tehyn ja Erton neuvottelujärjestö)

Yleiskorotukset: n 1.8.2020: 1,1 %

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES

n 1.6.2021: 0,97 %, kuitenkin vähintään 20,37 euroa

Virastoerä:

n SPALin jäsenistä päätoimiset ensihoitajat n Jäseniä neuvotteluissa edustaa Sote ry

n 1.5.2021: 1,0 %

Neuvottelut erästä on käytävä 15.3.2021 mennessä. Mikäli erän käytöstä ei päästä sopimukseen, se toteutetaan prosentuaalisena yleiskorotuksena. Kikyn palkattomat työajan pidennykset poistuvat 1.10.2020 lukien. Työnantajalle tulee mahdollisuus osoittaa lisätyötä. Lisätyö ei ole palkatonta, vaan tulee erikseen korvattavaksi joko vapaana tai rahana.

Valtion virka- ja työehtosopimus VES n Hätäkeskuksissa työskentelevät jäsenet n Jäseniä neuvotteluissa edustaa Pro

(SPALin ym. neuvottelujärjestö)

kunta-alalle -- Hengähdetään ja otetaan happea, mutta toisten sättimiseen ei aikaa kannata tuhlata. Käytetään energia sen miettimiseen, miten neuvottelut saadaan maaliin. Kukaan ei hyödy siitä, jos sopimuksiin pääsy viivästyy jopa syksyyn, Nikula esittää. Työmarkkinaosapuolilla on Nikulan arvion mukaan muutama vaihtoehto. Valtakunnansovittelijan vapaaehtoinen tie on ainakin toistaiseksi kuljettu loppuun. -- Joko tilanteesta yritetään vielä keskustellen ulospääsyä koko sopimusrintamalla tai sitten paketti aukaistaan niin, että eteenpäin mennäänkin ilman Sote ry:tä. KUNTA-ALAN sopimuksista on neuvoteltu alkuvuodesta asti. Tiivein vaihe käynnistyi maaliskuun alussa. Osapuolet kutsuivat valtakunnansovittelija avukseen 1. huhtikuuta. Edellisten työ- ja virkaehtosopimusten kausi päättyi 31. 3, joten kunta-alalla ollaan sopimuksettomassa tilassa.

Osapuolet ovat sopineet siitä, että kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksia 2018–2019 noudatetaan myös sopimuksettomassa tilassa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kunta-alan työpaikkojen luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen määräajaksi tehdyt sopimusehdot ovat voimassa. Samoin paikalliset sopimukset. VALTION virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa syntyi neuvottelutulos: maaliskuun loppuun 2022 ulottuvalla sopimuskaudella on kaksi yleistä palkankorotusta ja yksi virastoissa neuvoteltava palkankorotuserä. Valtion neuvotteluissa SPALin hätäkeskuksissa työskenteleviä jäseniä edustaa neuvottelujärjestö PRO. Sen mukaan sopimuskauden palkankorotukset ovat yhteensä 3,07 prosenttia. n


8

TYÖTURVALLISUUS

Korona toi valmiuslain ja suojautumisohjeet Maailmanlaajuinen virus vei Suomen poikkeusoloihin pitkäksi aikaa.

K

oronaviruksen johdosta tehdyt työnteon ja työajan järjestelyt ovat pelastuslaitoksissa, ensihoidossa ja hätäkeskuksissa pysyneet maltillisina. SPALin edunvalvontaan on maalistoukokuussa tullut jonkin verran jäsenten yhteydenottoja, mutta määrää pidetään kohtuullisena poikkeusoloihin nähden. SPAL on antanut jäsenilleen ohjeita Korona-verkkosivullaan ja luottamusmiesten kautta. Liitto on toimittanut vastauksia valmiuslain vaikutuksista muun muassa työehtoihin ja työvelvoitteeseen. Jäsenten yhteydenotot ovat pääosin koskeneet palkanmaksua ja karanteenia. Esimerkiksi palkanmaksusta karanteeniajalta on ilmennyt jonkin verran kirjavuutta. Jäseniltä on tullut kysymyksiä myös opintovapaista sekä perhevapaista eli vanhempain- ja hoitovapaista valmiuslain aikana. Toistaiseksi lähtökohtana on ollut se, että koronatilanne ei vaikuta sovittujen vapaiden käyttöön. LUOTTAMUSMIEHILTÄ saatujen tietojen mukaan pelastuslaitosten työvuoroissa on

kevään aikana ollut riittävä määrä henkilöstöä, kertoo edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola. -- Vuorokausirytmiä tekevillä paloasemilla näyttää tosiaan käyneen niin, että vahvuudet ovat pääosin hyvällä mallilla. Kun pelastustoimen tehtävät ovat yhteiskunnan hiljentymisen myötä vähentyneet esimerkiksi liikenneonnettomuuksien ja automaattihälytysten osalta, vuoroissa on pystytty harjoittelemaan tavanomaista enemmän. Kentällä tämä on koettu positiivisena asiana, Jaakkola toteaa. -- Pelastuslaitokset ovat olleet tilanteessa hyvin hereillä ja ennakoivasti varmistaneet miehistövahvuuksia. Järjestelyt on pysytty tekemään työpaikoilla paikallisesti. Valmiuslain tuomat työnantajan oikeudet poiketa työaikalain tai vuosilomalain säädöksistä eivät ole tuoneet mukanaan sellaisia ylilyöntejä, joita olisi jouduttu selvittämään ammattiliiton ja työnantajan kesken.

"Vuoroissa on pystytty harjoittelemaan tavanomaista enemmän." HÄTÄKESKUSTEN puolella nähdään sama ilmiö: koronakriisillä ei ole ollut vaikutusta palvelutasoon ja päivystyshenkilöstön työkuorma on pysynyt hallinnassa. Lisätyötä

ovat aiheuttaneet pääosin uudet ja muuttuneet ohjeistukset koronaan liittyen. Tällä hetkellä päivystäjäkohtainen tehtävämäärä on sellaisella tasolla, jossa sen kuuluisi olla myös poikkeusolojen jälkeen. ENSIHOITOTEHTÄVIEN osalta kentältä on tullut tietoa tehtävämäärien laskusta, mutta toisaalta henkilöstöä kuormittaa infektiotehtäviin liittyvä epävarmuus. -- Ensihoidossa osa työntekijöistä kokee tilanteen stressaavaksi. Henkilöstö kantaa huolta sekä omasta että omaistensa terveydestä, kertoo työmarkkinalakimies Jari Koivuluoma. USEILTA TYÖPAIKOILTA on tullut havaintoja siitä, että henkilöstön sairauspoissaolojen määrät ovat vähentyneet, mihin luultavasti vaikuttaa muun muassa se, että flunssaa on ollut liikkeellä tavanomaista vähemmän. Oma osuutensa asiaan on kuitenkin myös tehtävämäärien laskulla ja siitä seuranneella kohtuullisemmalla työn kuormituksella. ENSIHOITOHENKILÖSTÖN työhön tuotiin nopealla aikataululla uusia toimintaohjeita tehtävillä suojautumisesta ja ambulanssien puhdistamisesta. Monella työpaikalla sisäistä viestintää on tehostettu ja otettu käyttöön päivittäisiä henkilöstöinfoja, joihin osallistutaan etänä. n TEKSTI MIKKO TERÄVÄ KUVAT ANTTI SALMINEN / HELSINGIN PELASTUSLAITOS


9

Yksittäisiä työntekijöitä sairastunut KORONAAN ei ole sairastunut

laajasti pelastustoimen ja ensihoidon henkilöstöä. Sairastumisia enemmän virustauti onkin näkynyt varmuuden vuoksi toteutetuissa karanteeneissa. Esimerkiksi Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella on infektiotaudin vuoksi ollut sairauslomalla yksittäisiä työntekijöitä. -- Päällimmäisenä on tyytyväisyys siitä, että olemme pysyneet terveinä, sanoo Helsingin palohenkilöstö ry:n pääluottamusmies Sami Anttila. Ensihoitotehtäviin on tullut lisätyötä suojautumisohjeiden myötä. Poikkeusolojen alussa pelastuslaitos ja sairaanhoitopiiri HUS tekivät taktiikka- ja suojautumisohjeet asiakastilanteisiin. Ensivaste rajattiin vain välttämättömiin tehtäviin. VALTIOVALTA ryhtyi asteittain purkamaan rajoituksia. Myös Helsingin pelastuslaitoksella suunnitellaan hallittua paluuta arkeen. -- Henkilöstöltä kysyttäessä esille nousi toive päästä taas treenaamaan työpaikan punttisalille vapaa-ajalla. Rajoituksethan aloitettiin ensin sulkemalla pelastusasemat ulkopuolisilta ja sen jälkeen vielä kaikilta muilta kuin työvuoroon tulevalta henkilöstöltä. TOUKOKUUSSA palomiehiä askarrutti Anttilan mukaan myös työpaikan ulkopuoliset asiat, jotka muuttuivat. -- Moni miettii, miten rajoitukset vaikuttavat tulevaan kesälomaan. Lomaa saa pitää, mutta mitä silloin voi tehdä?

Palomies-ensihoitaja pukemassa suojavarusteita päälleen Helsingin pelastuslaitoksella.


10

EDUNVALVONTA

Ensihoitaja sai korvauksen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä Työsopimusta ei uusittu 17 peräkkäisen määräaikaisuuden jälkeen. Tosiasiassa ensihoitaja olikin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, totesi käräjäoikeus. Työnantajalla oli pysyvä työvoiman tarve.

L

apin käräjäoikeus tuomitsi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän maksamaan noin 16 500 euron korvauksen ensihoitajana työskennelleen henkilön työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Lisäksi kuntayhtymä joutuu maksamaan ensihoitajalle noin 2 400 euroa irtisanomisajan palkkaa ja 9 200 euroa oikeudenkäyntikuluja. Ensihoitaja oli SPALin jäsen ja käräjäoikeuden käsittelyssä häntä avusti SPALin palkkaama asianajaja. ENSIHOITAJA oli työskennellyt kuntayhtymän palveluksessa määräaikaisissa työsuhteissa kahden ja puolen vuoden ajan. Perättäisiä määräaikaisuuksia hänellä ehti olla yhteensä 17 kappaletta. Oikeuden ratkaisun mukaan ensihoitajan määräaikaisten työsopimusten lukumäärä ja niiden yhteenlaskettu kesto osoittavat työvoiman tarpeen pysyvyyden. Näin toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole ollut ensihoitajan kohdalla sallittua, ja työsopimuksen oli siten katsottava olleen toistaiseksi voimassa. Koska määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole ollut sallittua ja koska työsuhteen palauttaminen ei ole

§

mahdollista, oikeus velvoitti työnantajan maksamaan ensihoitajalle irtisanomisajan palkan sekä vahingonkorvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. TÄTÄ LEHTEÄ painettaessa ei oikeuden päätös vielä ollut lainvoimainen, joten ei ollut tiedossa, hakiko kuntayhtymä tuomioon muutosta. n


11

Pelastusalan.ammattilainen.fi Lue pelastustoimen, ensihoidon ja hätäkeskusten uutisia SPALin verkkolehdestä. Löydät uusimpien juttujen linkit myös Jäsenmobiilistasi!


12

ISTOCK.COM / DMYTRO LASTOVYCH

HÄTÄKESKUS

Yksilöllisiin työvuoroihin vuodenvaihteessa Hätäkeskuslaitos kehittää työvuorosuunnittelua joustavammaksi ja yksilökeskeisemmäksi. Tavoitteena on parantaa henkilöstön työssä jaksamista ja optimoida salivahvuuksia.

V

altakunnallista työvuorosuunnittelua ja työaikamallia on kehitetty Hätäkeskuslaitoksessa syksystä 2018 lähtien. Tavoitteena on saada käyttöön järjestelmä, jossa voitaisiin huomioida nykyistä paremmin henkilöstön yksilölliset tarpeet työvuorojen suunnittelussa. Järjestelmä, joka lisäksi tehostaa henkilöstön työajan kohdentamista siten, että päivystyssaleissa on ruuhka-aikoina riittävästi väkeä, ja hiljaisina aikoina ei ole ylimiehitystä. Kehitysprojektin suurimmat haasteet ovat olleet teknisiä. Hätäkeskuslaitoksen työvuorojen hallintaohjelmisto on täytynyt rakentaa yhteensopivaksi valtion talous-

ja henkilöstöhallinnon Kieku-järjestelmän kanssa. Samalla on täytynyt huomioida työaikatietojen salassapitovelvoite. Lisähaastetta on tuonut se, että valtakunnallisesti verkottuneissa hätäkeskuksissa on huomioitava työvuorosuunnittelussa myös valtakunnallinen resurssitilanne. Mikäli jossakin keskuksessa on työvuorossa vähemmän väkeä, vajetta pitää pystyä paikkaamaan jostakin toisesta keskuksesta.

Päämääränä yksilökeskeinen työvuorosuunnittelu Uutta työaikamallia on kehitetty yhteistoimintaneuvotteluissa ja henkilöstön edusta-


13

jien työpajoissa. Koko henkilöstölle on tehty kysely, mitkä asiat he kokevat tärkeimmiksi asioiksi työvuorojen suunnittelussa. Kyselyn perusteella henkilöstölle tärkein asia työvuorolistojen laatimisessa on, että vapaita on peräkkäin vähintään kaksi päivää (23 % vastaajista). Lisäksi tärkeiksi koettiin työvuorojen pituus (19 % vastaajista), viikonloppuvapaat (16 % vastaajista) ja vapaatoiveiden toteutuminen (13 %). Työaikamallin kehitystyössä on tultu tulokseen, että perinteisistä runkopohjaisista työaikamalleista luovutaan, kertoo Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöpäällikkö Antti Koskela. Tällä hetkellä hätäkeskuksissa tehdään kolmivuorotyötä kolmella erilaisella runkopohjaisella työaikamallilla, joissa työvuoron pituus sekä työvuorojen ja vapaapäivien peräkkäinen määrä vaihtelee työaikamallista riippuen. Lisäksi perustyöaikamalleista on hätäkeskuskohtaisia variaatioita. — Henkilöstömme on kritisoinut sitä, että työvuorosuunnittelumme ei toimi riittävän hyvin, eikä ota huomioon yksilöllisiä tarpeita. Runkopohjaiset työaikamallit ovat hyvin vanhanaikaisia. Niistä luovutaan ja pyritään yksilökeskeisempään työvuorosuunnitteluun, kertoo Koskela. Yksilöllisten työvuorojen haasteena Koskela pitää sitä, että henkilöstö ei välttämättä enää tee oman ryhmänsä kanssa töitä. Yksilöllisiä vuoroja ei ole mahdollista rakentaa, ellei muuteta myös ryhmärakennetta työvuoroissa.

Tekoäly helpottaa työvuorojen suunnittelua Tällä hetkellä projektissa on päästy valmistelemaan työvuorosuunnittelun pilotointia ja testaamaan työvuorojen hallintaohjel-

miston työkalua, jolla optimoidaan salivahvuuksia. Ohjelmistossa hyödynnetään tekoälyä. Sen avulla työvuorosuunnittelijoiden työ helpottuu ja voidaan toteuttaa paremmin henkilöstön toiveet työvuorolistoja laadittaessa. — Ohjelmistossa voidaan siirrellä vuoroja ja nähdä salien vahvuus: kuinka paljon milläkin tunnilla on henkilöitä töissä, onko jokaisella tunnilla ja päivällä esimies tai onko riittävästi ruotsin kielen osaajia linjassa, Koskela havainnollistaa.

"Käyttöönoton jälkeenkin on tarkoitus hioa järjestelmää henkilöstön toiveiden mukaisesti." Yksilöllisessä työaikamallissa työntekijä voi valita, minkä pituisia työvuoroja hän haluaa keskimäärin tehdä. Hän voi myös esittää toiveita työvuorojen suhteen, esimerkiksi jos hän ei voi tehdä yövuoroja. Nämä perustiedot kartoitetaan ja tallennetaan jokaisen työntekijän osalta työvuorojen hallintajärjestelmään ennen sen käyttöönottoa hätäkeskuksissa.

Käyttöönotto aloitetaan loppuvuodesta Käyttöönoton jälkeen työntekijät voivat järjestelmän kautta esittää toiveensa vapaapäivistä ja työvuoroista suunnitteilla olevalle työvuorolistalle. Kun luonnos työvuorolistasta on valmis, on se työntekijöi-

den nähtävissä, jotta he voivat antaa siitä palautetta ennen sen hyväksymistä. Uutta työvuorosuunnittelua pilotoidaan ensimmäisenä Keravan hätäkeskuksessa loka–marraskuussa. Keravan työvuorosuunnittelija kartoittaa parhaillaan henkilökunnan vuorotoiveita ja tekee työvuorojen hallintaohjelmistolla testauksia, pystytäänkö eri spekseillä toteuttamaan työvuorosuunnittelua. Testausten pohjalta syntyneiden työvuororunkojen toimivuutta tullaan tarkastelemaan. Ennen pilotoinnin aloittamista Keravalla käydään myös oma yt-neuvottelu työaikamallista. Pilotoinnin jälkeen uusi työvuorojen hallintaohjelmisto ja yksilölliset työaikamallit otetaan käyttöön vaiheittain vuoden vaihteessa, pari keskusta kerrallaan. Tavoitteena on, että ne olisivat käytössä koko virastossa alkuvuodesta 2021. — Käyttöönoton jälkeenkin on tarkoitus hioa järjestelmää henkilöstön toiveiden mukaisesti. En uskokaan, että ensimmäiset tai vielä toisetkaan työvuorolistat ovat ihan kohdillaan. Hyvään lopputulokseen pääseminen vaatii kokemusta ja näkemystä uudesta järjestelmästä, ja jatkuvaa palautetta henkilöstöltä, Koskela painottaa. Koskela toivookin henkilöstöltä kärsivällisyyttä ja muistuttaa, että ellei yksilöllinen työaikamalli toimi, voidaan aina palata vanhaan malliin. Omia näkemyksiään kannattaa tuoda esille projektin jokaisessa vaiheessa. Palautetta voi antaa työvuorosuunnittelun sähköpostiin sekä suoraan työvuorosuunnittelijoille ja esimiehille. — Toivomme että vuoden päästä työvuorojen suunnittelussa tilanne on niin hyvä, että kenelläkään ei ole halua palata vanhaan systeemiin, sanoo Koskela. n TEKSTI TUIJA TERVO


14

SPAL

Hyödynnä jäsenetusi!

Iitti Golf, Lahden Golf ja Hotel Radalla tarjoavat pelikierrokset pakettihintaan.

lunastaa verkossa easyfitshop.fi tai ladyline.fi -sivuilla. Molemmissa tarjouksissa kampanjakoodi on SPAL20Y. EasyFitin ja LadyLinen tarjoukset ovat voimassa 31.12.2020 saakka. Kulkuavain liikuntakeskuksiin noudetaan keskusten asiakaspalvelusta. Avainta noudattaessa on varauduttava esittämään voimassa oleva SPALin jäsenkortti tai mobiilijäsenkortti. Kotimainen LadyLine on erityisesti naisten tarpeita varten suunniteltu täyden palvelun hyvinvointi-keskusketju. EasyFitillä on kuntosalipalvelujen lisäksi live- ja virtuaaliohjattuja ryhmäliikuntatunteja.

Yhden yön pakettihinta on 229 euroa kahdelta henkilöltä ja 147 euroa yhdeltä henkilöltä (yhden hengen huoneessa). Tarjous on voimassa 1.6.2020 – 30.9.2020, pois lukien 6. – 14.7.2020. Varaukset tehdään sähköpostilla caddiemaster@iittigolf.com tai puhelimitse 029 1700 757 (0,44 eur /min + ppm) varauskoodilla SPALLIITTO2020.

OSTOKSILLE

SALILLE

Liikuntaketjut EasyFit ja LadyLine tarjoavat SPALin jäsenille aloitusmaksun pyöreään 0 euron hintaan. Jäsenedun voi

GOLFAAMAAN

Uusilla liikunnallisilla jäseneduilla SPAL tukee jäsentensä työstä palautumista ja hyvinvointia. Jäsenille on myös avattu uusi High Peak -verkkokauppa. Verkkokaupasta merkkituotteita alennettuun hintaan. SPALin jäsenille on avattu uusi

High Peak -verkkokauppa. Jäsenetukaupasta voi tilata liikuntaan, työhyvinvointiin ja hyvään elämään liittyviä merkkituotteita edullisesti itselle ja perheenjäsenille. High Peak -verkkokaupassa on yli 2500 tuotteen valikoima. Joukossa on lukuisia huippubrändejä, kuten Suunto, Salomon, Bose, Kärcher, Segway, Fiskars, Bille Beino, Makia ja Garmin. Valikoimaan nostetaan jatkuvasti uusia kausituotteita ja samalla myynnistä poistuu vanhentuvia tuotteita sekä poistuvia merkkituotteita. Kauppaan kannattaa siis mennä tutkimaan useastikin, mitä hyviä etuja on tarjolla. Kaupassa toimivat kaikki normaalit maksutavat. Tuotteet ovat varastossa logistiikkakeskuksessa Turussa, josta ne lähetetään nopeasti jakeluun Postin palvelulla. Jäsenet pääsevät High Peakin verkkokauppaan SPALin jäsenmobiilista kohdasta Jäsenedut > High Peak -verkkokauppa sekä ekstranetin etusivulta.

n Katso tarkemmat tiedot uusista eduista jäsenmobiilista kohdasta Jäsenedut tai nettisivuilta www.spal.fi/jasenedut


15

JOUTSENMERKKI tarkoittaa, että lehden painolaitos täyttää tiukat vaatimukset, jotka koskevat muun muassa papereiden ja kemikaalien laatua, painoprosessin päästöjä ja jätteitä, energiankäyttöä, työturvallisuutta ja painotuotteiden kierrätettävyyttä. PEFC-MERKKI osoittaa, että jokaisella yrityksellä, joka on puuta tai siitä valmistettua tuotetta matkan varrella jalostanut, on PEFC-järjestelmän mukainen sertifioitu puun alkuperän seurantajärjestelmä. Tuotteet, joissa merkki on, on valmistettu kestävästi hoidettujen metsien puusta. Paperin lisäksi PEFC-merkittyinä on tarjolla muun muassa rakennus- ja sisustusmateriaaleja, kalusteita ja pakkausmateriaaleja. YHDESSÄ ympäristömerkit osoittavat sen, että lehden painotyö ja paperin valmistus kuormittavat ympäristöä mahdollisimman vähän. Merkit kertovat myös SPALin vastuullisuudesta luonnonvaroja ja ympäristöä kohtaan. YMPÄRISTÖMERKKIEN lisäksi lehdessä on nyt myös Avainlippumerkki. Merkki kertoo, että tuote on valmistettu tai palvelu on tuotettu Suomessa ja työllistää Suomessa. Avainlipun käyttöoikeuden myöntää hakemusten perusteella Avainlippu-merkin toimikunta, jonka puheenjohtajana on työ- ja elinkeinoministeriön edustaja ja sihteerinä Suomalaisen Työn Liiton edustaja. PELASTUSALAN AMMATTILAINEN painetaan PunaMustakonsernin painossa. Lehden ilme- ja materiaaliuudistus toteutettiin samassa yhteydessä, kun Suomen Palomiesliitto SPALin nimi vaihtui Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALiksi. n

ISTÖME

R

I

S

PALin jäsen- ja sidosryhmälehti Pelastusalan ammattilainen sai lehden ilmeuudistuksen yhteydessä uuden painopaperin. Osoituksena lehden painotyön ympäristöarvoista on sisällysluettelosivulla kaksi ympäristömerkintää: Joutsenmerkki ja PEFC-merkki.

R PÄ

KK

Lehden uusi painopaperi ja ympäristömerkit kertovat vastuullisuudesta

YM

SPAL

M

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet Painotuotteet 1234 5678 4041-0619


16

TYÖN ÄÄRESSÄ

Palotarkastaja on itsenäinen asiantuntija Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palotarkastaja Nenna Muurinen siirtyi viestinnän tehtäviin koronapoikkeusolojen ajaksi.

V

almistuin tradenomiksi Laurea-ammattikorkeakoulun turvallisuuden ja riskienhallinnan asiantuntijan koulutusohjelmasta. Opiskelin englanninkielisen tutkinnon, koska arvelin että siitä voisi olla hyötyä työelämässä. Osana opiskelua olin oppilasvaihdossa Hollannissa kriisinhallinnan koulutusohjelmassa puolen vuoden ajan. Vaihto-opinnot toivat omaan opiskeluuni paljon lisäarvoa. -- Ensimmäinen pelastusalan työpaikkani oli Meyerin Turun telakalla palovartijana. Tarkoitukseni oli olla telakalla vain hetken, mutta pidinkin työstä niin paljon, että pesti venyi vuoden pituiseksi. Käytännössä toimin telakan yhteistyöyrityksen palosuojelun vuoroesimiehenä. Työhön

kuului muun muassa vuorosuunnittelua sekä varuste- ja laitehallintaa. -- Aika pian minusta tuntui, että voisin tehdä jotain vielä vaativampaakin työtä. Paloturvallisuusasioiden kokonaisuus tuntui kiinnostavalta. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella oli avoinna neljä palotarkastajan virkaa. En kuitenkaan hakenut, koska olin juuri saanut esimiehen paikan telakalta. Tilaisuuden käyttämättä jättäminen harmitti myöhemmin. -- Puolen vuoden päästä pelastuslaitos ilmoitti vielä yhdestä virasta. Tällä kertaa hain, ja minut nimitettiin virkaan 1. tammikuuta 2019 alkaen.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella palotarkastajien työnkuvat eroavat toisistaan jonkin verran vastuualueiden mukaisesti. Omalla vastuullani on Naantalin ja Nousiaisen tarkastusalueet, maakunnan kaikki turvetuotantoalueet sekä hoitolaitosten poistumisturvallisuusselvitysten arviointi. -- Palotarkastaja tekee työtään sekä toimistolla että tarkastuskohteissa asiakkaiden parissa. Tarkastusten määrä vaihtelee jonkin verran: keskimäärin niitä voi olla 3--4 viikossa, mutta välillä on paljon vilkkaampaakin. Turvetuotantoalueiden tarkastuksia voi kauden käynnistyttyä olla kymmenen kappaletta viikossa. Hoitolaitosten poistumisturvallisuusselvitysten arviointi on puolestaan työtä, johon kuluu paljon toimistotyöaikaa.


17

-- Tarkastusalueilla eli kunnissa palotarkastajan vastuulla ovat kaikki valvonta- ja lupatehtävät. Poikkeuksena ovat kuntien rakennusvalvonnalle annettavat lausunnot sekä kemikaaliluvat, joiden käsittely on keskitetty tietyille palotarkastajille. Paloriskiasunnot ovat myös erillisellä tiimillä. -- Jos erikoistumisaloja miettii, niin ovathan hoitolaitosten poistumisturvallisuus ja turvetuotanto mahdollisimman kaukana toisistaan. Poistumisturvallisuudessa arvioidaan sitä, miten asukkaat, joiden toimintakyky on heikentynyt, hätätilanteessa poistuvat rakennuksesta. Turvetuotantoalueilla ei yleensä edes ole rakennuksia. -- Aikamoisia vastakohtia siis. Onpahan ainakin vaihtelevaa työtä!

Noudatamme palotarkastuksen valvontasuunnitelmaa, jossa määritellään tarkastusvälit eri kohdetyypeille. Suunnitelman mukaan teemme tarkastuskäyntejä vuoden aikana. Järjestelmä muistuttaa, kun kohteen tarkastusväli tulee täyteen. Suunnitelman lisäksi kohteita arvioidaan riskiperusteisesti. -- Työ on hyvin itsenäistä asiantuntijatyötä. Muistan miten viran hakuilmoituksessa itsenäisyyttä kovasti alleviivattiin, mutta silti se pääsi hieman yllättämään. Edellisessä työssä telakalla olin tottunut siihen, että työ tehdään yhdessä. Aluksi itsenäisyys tuntui vaikealta, mutta nyt olen siihen jo tottunut. -- Minun käsitykseni on, että vuosien aikana palotarkastajan työ on monipuolistunut ja samalla suuntautunut yhä enemmän asiantuntijatyöhön. Itsenäisyyden vastapainona työtä tehdään usein myös tiimeinä, työryhminä ja myös valtakunnallisissa verkostoissa. -- Kun korona-poikkeusaika alkoi, sain siirron pelastuslaitoksen viestintäyksikköön. Palotarkastuksia ei luonnollisesti enää voinut tehdä. -- Viestinnän yksikössä työskennellään hyvin eri tavalla: palotarkastajana minulla on yleensä tiedossa tulevien viikkojen työohjelma, mutta viestinnässä tehtävät ovat enemmän ennakoimattomia. Päivän aikana kaikki voi muuttua, ja päädytkin tekemään jotain aivan muuta kuin mitä aamulla olit suunnitellut.

Tunnen onnistumisen tunnetta siitä, kun jokin asia tulee kuntoon. On erityisen palkitsevaa nähdä, kun tarkastuskohteessa on korjattu puute, josta palotarkastajat ovat useaan otteeseen vuosien ajan huomauttaneet. -- Kiinteistössä on saattanut olla esimerkiksi ongelma paloilmoittimessa tai jokin turvallisuuskulttuuriin liittyvä


18

välinpitämättömyys. Palotarkastajana perustelen asiakkaalle, miksi puutteet tulee korjata. -- Lähtökohtaisesti ihmiset suhtautuvat palotarkastajaan hyvin. Todella harvoin ensireaktio on negatiivinen. Minulla on ollut muutamia kohteita, joissa asiakkaalla on aikaisemmin ollut jokin klikki pelastuslaitoksen kanssa ja tämä on jäänyt häntä harmittamaan. Tästä syystä asiakas ei vastaa puhelimeen tai kieltää tulemasta paikalle. Lopulta näihinkin paikkoihin on sovussa saatu suoritettua tarkastus. -- Tarkastajalla on valtaa ja sen vallan käytössä tulee olla vastuullinen. Määräykset ja vaatimukset voi esittää niin, ettei asiakkaan ensimmäisenä reaktiona ole pelko työn pysäyttämisestä sakon uhalla. Mutta on myös kohteita, joissa joudun sanomaan kovemmin, ihan harkitusti.

Työssäni joudun jatkuvasti perehtymään uusiin asioihin ja selvittämään itselleni, mistä olikaan kysymys. Tästä syntyy työn vaativuus. -- Viikoittain tulee eteen uusia alueita, joista pitäisi tietää jotain tai kehittyviä tekniikoita, jotka pitäisi tunnistaa ja huomioida. Ne voivat liittyä mihin tahansa kiinteistöjen rakennus- ja talotekniikkaan. Esimerkkinä aurinkopaneelit, uudet lämmitysjärjestelmät tai vaikka erilaiset trendit kuten kylpytynnyrit. Tunnistan kyllä sen, että moneen jo vuosia palotarkastajana työskennelleeseen työkaveriin verrattuna olen vielä työurani alussa.

Toivon että palotarkastuksella olisi entistä enemmän yhteistyötä operatiivisen puolen kanssa ja että kanssakäymisen kynnys olisi mahdollisimman pieni. -- Olen kokenut erittäin hyödylliseksi tilanteet, joissa palomiehet ja palomestarit jakavat minulle tietoa ja toisaalta kysyvät apua sellaisissa asioissa, joihin minulla on mahdollisuus vaikuttaa. -- Palotarkastajalla on usein hyvinkin tarkkaan tiedossa kuntien alueilla eri yhteyshenkilöt ja muutenkin yleistilanne, jolloin tietoa on helppo etsiä ja saada. Toisaalta on asioita, jotka eivät ilmene välttämättä muuta kuin hälytystehtävillä -- kuten toimimattomat putkilukot tai ongelmat paloilmoittimella -- ja näistä on tärkeää saada tieto heti, kun ongelma ilmenee. n TEKSTI MIKKO TERÄVÄ KUVAT KRISTIAN ELOLUOTO / VARSINAIS-SUOMEN PELASTUSLAITOS

Vapaa-aikanaan Nenna Muurinen harrastaa amerikkalaista jalkapalloa. Suomen Palohenkilöstön Urheiluliitto SOPU nimitti hänet Vuoden 2019 palomiesurheilijaksi 112-päivän yhteydessä helmikuussa. Muurinen oli mukana Suomen naisten maajoukkueessa, joka viime vuonna saavutti EM-kultaa.


19

Älyvaate seuraa lämpökuormitusta

INNOVAATIOT

Ensimmäinen syvälämpötilasta reaaliaikaisesti raportoiva älyvaate saattaa tulla markkinoille jo pian, arvioidaan VTT:stä.

S

uomalaiset tutkijat ja yritykset ovat kehittäneet älyvaatekonseptin lämpökuormituksen seurantaan ja raportointiin. Konseptin taustalla on teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja yritysten Smart Clothing 2.0 -menetelmä, jolla lämpökuormituksen kehittymistä arvioidaan reaaliajassa. Menetelmää on testattu Työterveyslaitoksella ja Pelastusopistolla. -- Ensimmäisten testien perusteella se vaikuttaa hyvin lupaavalta käytettäväksi sekä pelastustehtävien johtamisen apuvälineenä että palomiesten työturvallisuuden parantamisessa, johtava tutkija Pekka Tuomaala VTT:ltä kertoo. Kehitystyössä on ensimmäistä kertaa pystytty ratkaisemaan sykkeen ja syvälämpötilan mittaustiedon yhdistäminen luotettavalla laskentamallilla.

paino, rasvaprosentti sekä maksimaalinen hapenottokyky, maksimisyke ja leposyke. Kehittäjien tavoitteena on mahdollisimman helposti käytettävä älyvaate -- käytännössä aluspaita, jonka palomies pukisi työvuoron alussa -- joka sisältäisi sykemittauksen ja ihon lämpötilan seurannan. Paitaan integroitu anturi laskee lämpökuormitusindeksin ja välittää sen eteenpäin savusukellusvalvojalle.

TÄHÄN ASTI syvälämpötilan mittaaminen lämpökuormitusindeksiä varten on ollut kallista, hankalaa ja epävarmaa. Mittaamiseen on ollut pilleriantureita, mutta niissä on ollut hankaluutensa. Uudessa menetelmässä taustatietojen ja mitattavan sykkeen perusteella lasketaan malli henkilön syvälämpötilan kehittymisestä. Taustatiedoiksi tarvitaan pituus,

REAALIAIKAINEN lämpökuormituksen seuranta tuo työturvallisuuden johtamiseen aivan uudenlaisen työkalun. Konseptia voidaan hyödyntää myös pitempiaikaiseen savusukelluskirjanpitoon. -- Jos palomiehellä on träkkäys päällä, voimme saada lämpökuormituksesta kumulatiivista tietoa koko työvuoron, viikon, kuukauden ja lopulta koko vuoden

Savusukeltajan lämpökuormituksen seurantajärjestelmän yleisarkkitehtuuri. ajalta. Ensimmäisen kerran saisimme vähintäänkin viitteellistä tietoa siitä, millaiset palomiehen työskentelyolosuhteet ovat olleet, Tuomaala esittelee. ÄLYVAATEHANKE Smart Clothingiin osallistui kymmenen yritystä, jotka etsivät kehitystyöstä potkua omien tuotteidensa kehittämiseen. Teknologia on kiinnostanut esimerkiksi Savoxia ja Suuntoa. VTT:n tutkijat ovat mukana konseptin kaupallistamisen kehittämisessä. -- Monen asian pitää loksahtaa kohdalleen, mutta realistinen arvio on, että reilun vuoden kuluttua tämä voisi olla toimiva tuote palomiehille. Jos kaikki menisi ihan nappiin, meillä voisi olla tämän vuoden lopussa käsissämme ensimmäisiä testiversioita, joita joidenkin pelastuslaitosten kanssa testattaisiin. n


ISTOCK.COM / HEDGEHOG94

20

ENSIHOITO

Yhtenäisyyttä ensihoitajien työkyvyn tukemiseen Työterveyslaitoksen hankkeessa määritellään työlähtöisesti perusteet ensihoitajien fyysisen toimintakyvyn arviointiin ja edistämiseen.

E

nsihoitajien fyysisen toimintakyvyn arvioimiseen ja edistämiseen ei ole ollut yhtenäistä käytäntöä, joka perustuisi työn vaatimuksiin ja joka tukisi työkyvyn säilymistä. Ensihoitotehtävissä työskentelevän palomiehen toimintakykyä arvioidaan pelastustyön vaatimuksista johdetulla FireFitindeksillä. Ensihoitajille ei ole määritetty vastaavaa menetelmää. Tähän on tulossa muutos, sillä Työterveyslaitoksella on alkanut hanke, jossa luodaan perusteet ensihoitajien työlähtöiselle fyysisen toimintakyvyn arviointi-, palautteenanto- ja seurantamenetelmälle, johon sisältyy yhteistyö pelastuslaitoksen ja työterveyshuollon välillä. FirstFit – Ensihoitajien fyysisen toiminta- ja työkyvyn

arviointi ja edistäminen työuran kaikissa vaiheissa -hanke käynnistyi viime vuonna ja jatkuu vuoteen 2021 saakka. Hankkeessa laaditaan suositukset testeistä ensihoitajien fyysisen toimintakyvyn seurantaan sekä perusteet ja suositukset arviointikriteereistä ja testipalautteesta. Lisäksi pilotoidaan pelastuslaitoksille kehitettävää ensihoitajien testisettiä arviointija palautteenantoperusteineen. Hanketta rahoittavat Työsuojelurahasto, pelastuslaitokset ja Työterveyslaitos.

Pelastuslaitokset haluavat edistää ensihoitajien työkykyä Työterveyslaitoksen mukaan aloite tutkimukselle tuli pelastuslaitoksista, joissa on


21

havaittu tarvetta edistää ensihoitajien fyysistä toimintakykyä erityisesti nostotehtävissä selviytymisen tukemiseksi. Osassa pelastuslaitoksia on otettu käyttöön omia toimintakyvyn seurantamenetelmiä ensihoitajille. Pelastuslaitoksissa on tunnistettu tarve valtakunnallisesti yhteneväiselle, työn vaatimuksista johdetulle menetelmälle. Tutkimuksessa ovat osallisena kaikki pelastuslaitokset, jotka tuottavat ensihoitopalveluita. -- Tutkimus perustuu yhteiseen kehittämiseen pelastuslaitosten ensihoitoalan, työhyvinvoinnin ja työterveyshuollon toimijoiden kanssa, kertoo vanhempi tutkija Anne Punakallio Työterveyslaitokselta. Pelastuslaitosten yhteyshenkilöinä toimivat ensihoitopäälliköt Tarja Hjelt Kymenlaakson pelastuslaitokselta ja Jorma Kuikka Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta. -- Hanketta on työstetty yhteistyössä ensihoitoalan kanssa aloitteesta lähtien. Positiivinen määrärahapäätös mahdollisti hankkeen toteuttamisen, mikä otettiin ilolla vastaan. Palaute on ollut innostunutta.

Kuormittumista ja palautumista mitataan Työterveyslaitoksen tutkijat kokoavat yhteen jo olemassa oleva tiedon ensihoitotyössä korostuvista fyysisistä kuormitustekijöistä, ensihoitajien kuormittuneisuudesta, fyysisestä toimintakyvystä sekä menetelmistä ja käytännöistä sen seuraamiseen ja edistämiseen. Tämän jälkeen mittauksilla selvitetään ensihoitajien fyysinen kuormittuneisuus ja palautuminen työssä. Tutkijat arvioivat testattavien ensihoitajien lihaksiston ja verenkiertoelimistön kuormittumista ja palautumista sekä tasapainon ja kehonhallinnan muutoksia työvuoron aikana. Yhteensä mitataan noin 20 ensihoitajan lihaksiston ja verenkiertoelimistön kuormittuneisuus ja tasapainonhallinta. Työvuorosta palautumista seurataan 12 tunnin ajan ja verenkiertoelimistön osalta lisäksi vapaavuorokauden ajan. n

TEKSTI MIKKO TERÄVÄ

Ensihoitotyö kuormittaa monella tapaa

E

niten ensihoitajia kuormittavat työssä toistuvat siirrot, kantaminen ja nostaminen. Työtehtävät vaativat ensihoitajalta lihasvoimaa, hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä ja hyvää motoriikan hallintaa. Mitä enemmän ja useammin työvuoron aikana kuormittavia työvaiheita tulee eteen, sitä suuremmaksi muodostuu työn fyysinen kokonaiskuormittavuus. Kuormittavuutta lisäävät työympäristön haastavat ja vaihtelevat olosuhteet. Tutkimusten mukaan fyysisesti raskasta työtä tekevillä työntekijöillä on enemmän pitkiä sairauslomia kuin kevyttä työtä tekevillä. -- Ensihoitajilla on havaittu kaksi kertaa suurempi riski työtapaturmaan kuin muilla sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijöillä, vanhempi tutkija Anne Punakallio Työterveyslaitokselta kertoo. -- Hyvä fyysinen kunto edistää toiminta- ja työkykyä sekä vähentää tapaturma- sekä tuki- ja liikuntaelinten vaivojen riskiä. Työkyvyn kannalta ensihoitajan on hyvin tärkeää huolehtia fyysisestä kunnostaan. Työterveyslaitoksella käynnissä oleva hanke, jossa valmistellaan työn vaatimuksista johdettu fyysisen toimintakyvyn arvioinnin ja edistämisen malli, onkin erittäin tärkeä ensihoitajien työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi, Punakallio tiivistää.


22

TYÖKYKY

Polviremontti toi uutta virtaa elämään Mika Aron polviin asennettiin tekonivelet. Leikkauksen jälkeen

Selviytymiseen vaikutti se, että minulla ei oikeastaan koskaan ollut leposärkyä. Työkykytesteissä pystyin tekemään jalkakyykkyä koko lailla hyvin, kun polvi sai olla suorassa jalkaterään nähden.

hän pani kaiken likoon

Nivelet vaihtoon yhdellä kertaa

kuntoutuakseen työkykyi-

Vähitellen ongelmat alkoivat vaivata yhä useammin, jo päivittäin. Aro otti asian puheeksi työterveyslääkärin kanssa. Tutkimusten jälkeen edessä oli tyly arvio: nivelten rusto on kulunut pois ja luut hankaavat vastakkain. Tekonivelten asennus olisi ainoa vaihtoehto, jos Aro tulevaisuudessa aikoisi liikkua omilla jaloillaan.

seksi. 58-vuotias palomies on edelleen ykköslähdön savusukeltaja.

K

eski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitoksella palomiehenä työskentelevä kokkolalainen Mika Aro kärsi polvivaivoista vuosien ajan. -- Viitisentoista vuotta sitten tunsin ensimmäistä kertaa kipua, jota aiheuttivat varsinkin sivuttaiset liikkeet ja kiertoliikkeet. Isälläni oli polviongelmia, joten osittain syynä oli sukurasite. Taustalla oli myös loukkaantuminen nuoruudessa. Aro sovitti elämäänsä kipujen mukaan. Liikuntaharrastukset vähenivät, mutta työssään hän pärjäsi edelleen hyvin ja ilman ainuttakaan polvista johtuvaa sairauslomapäivää. -- Opin elämään vaivojeni kanssa ja pyrin välttämään liikkeitä, jotka sattuivat.

"Kuntoutukseen pitää sitoutua. Kirurgi leikkaa, mutta sen jälkeen kuntoutumisen onnistuminen on omalla vastuulla." Puolen vuoden ajatuksen kypsyttelyn jälkeen Aro palasi lääkärin, joka kirjoitti lähetteen tekoniveloperaatioon. Polvet leikattaisiin yhdellä kertaa. Leikkauksesta sovittiin viime hetkillä, sillä operaatiota odotellessa nivelten kunto romahti. -- Liikkeet tekivät jo todella kipeää. Kun autossa nostin jalan kytkimelle, irvistin tuskasta.

Pitkä kuntoutusvaihe Tekonivelten asennuksen jälkeen Aro aloitti sinnikkään kuntoutuksen. -- Työpaikkalääkäri ja leikkaava kirurgi sanoivat ennen leikkausta, ettei Suomessa ole yhtään palomiestä, joka olisi tekopolvinivelten kanssa tullut takaisin ykköslähtöön savusukeltajaksi. Sanoin että nyt sitten tulee ensimmäinen. Aro kuntoutti itseään puolen vuoden sairauslomalla, jonka jälkeen hän palasi pelastuslaitokselle kolmen kuukauden työkokeiluun omaan ryhmäänsä. Paluu omaan tehtävään oli edessä vuosiloman jälkeen, jolloin polvioperaatiosta oli kulunut 10,5 kuukautta. Muutama päivä ennen työhön paluuta Aro suoritti onnistuneesti työkykytestit. Kun jalkakyykyssä 45 kilon painolla toistoja vaaditaan minuutissa 18, niitä syntyi 30. -- Olin päättänyt, että teen testit niin ettei mitään jää selittelyn varaan.

Määrätietoisesti, mutta maltilla Kuntoutuksessa Aro piti määrätietoisesti kiinni tekonivelsairaalasta ja työterveyshuollon fysioterapeutilta saamistaan ohjeista. Nivelen ympäristön lihakset tuli ensin totuttaa liikeratoihin venyttelemällä, sitten oli voiman hankinnan vuoro. -- Kaksi periaatetta oli yli muiden. Ensinnäkin noudatin aina symmetriaa eli huolehdin molemman jalan voiman palauttamisesta tasaisesti. Toisekseen muistutin


23

-- Pystyn tekemään asioita, joita välttelin vuosikausia. Tykkään retkeillä läskipyörällä ja löysin uudestaan uintiharrastuksen 40 vuoden tauon jälkeen. -- Tunnen itseni hyväkuntoiseksi, sellaiseksi kuin tämän ikäinen mies keskimäärin voi olla. Nyt näyttää, että polvien kunnosta eläkeiän terveenä saavuttaminen ei ainakaan ole kiinni.

Mainettaan paremmat tekonivelet

MIIKKA KIVELÄ

-- Satsasin kaikkeni leikkauksen jälkeiseen kuntoutumiseen. Löysin motivaatiota siitä ajatuksesta, että elämäni jatkuisi entistä terveempänä, Mika Aro kertoo. itseäni, että huomenna ei saa olla kipeä. Jos näin kävi, olin treenannut liikaa. Malttaminen olikin kaikkein vaikeinta, kun huomasin että jaloillahan pystyi tekemään jo vaikka mitä. Työkokeilua omalla työpaikalla Aro pitää tärkeänä osana kuntoutumista. Hän huomasi palomiehen työssä liikkeitä, joiden

kuormittavuutta ei ollut aikaisemmin ajatellut lainkaan. Yksi tällainen oli paloautoon nouseminen jäykät haalarit jalassa. Nivelten vaihto johti isoon elämänmuutokseen, miettii Aro nyt, kun leikkauksesta on pian kolme vuotta aikaa. Kun liikkumisesta hävisi kivut, on palomiehen elämään tullut rutkasti uutta virtaa.

Tekopolvinivelistä on Aron havainnon mukaan liikkeellä paljon vanhoja uskomuksia, jotka eivät pidä paikkansa. Luuloja liikkuu myös terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Yksi väite kuuluu, että omat huonotkin nivelet olisivat aina paremmat kuin tekonivelet. Leikkaus ei automaattisesti muuta kenenkään elämää paremmaksi, vaan lopputulos riippuu hyvin paljon ihmisestä itsestään, näkee Aro. -- Kuntoutukseen pitää sitoutua. Kirurgi leikkaa, mutta sen jälkeen kuntoutumisen onnistuminen on omalla vastuulla. Joskus kuulee sanottavan, että leikkaus ei onnistunut, mutta usein syy löytyykin oikeasti peilistä. Toinen harhaluulo, jonka Aro haluaa kumota, liittyy tekonivelillä konttaamiseen. -- Potilaalle ja kuntoutujalle toistellaan, että et voi olla polvillasi. Miksi silloin edes vaivautuisin yrittämään, kun minulle kerrotaan, ettei se ole mahdollista? -- Leikannut kirurgi totesi, että se, kuinka hyvin potilas konttaa 12 kuukauden kuluttua leikkauksesta, on suoraan verrannollinen siihen, kuinka tärkeänä hän itse sitä pitää. Omat polvensa Aro totutti kontallaan oloon sinnikkäällä harjoittelulla, hammasta purren. -- Arpi toki tuntuu vähän inhottavalta ja iho on osittain tunnoton, mutta ei polvillaan olo tee minulle kipeää. Se on tottumiskysymys. Toipumisen yhteydessä pitää sietää paljon epämukavuutta. n

TEKSTI MIKKO TERÄVÄ


24

TYÖURAT

Pelastajat työllistyneet hyvin Muutama vuosi valmistumisensa jälkeen pelastajakurssilaisista oli oman alan töissä 94 prosenttia.

P

elastusopistosta valmistuneet pelastajat ovat työllistyneet pääsääntöisesti hyvin. He myös haluavat jatkaa pelastusalan tehtävissä, selviää palopäällystöopiskelija Joonas Malisen tekemästä opinnäytetyöstä. Aineistona tutkimuksessa oli kahdeksan kevään 2016 ja joulun 2017 välillä valmistunutta pelastajakurssia eli kurssit 90--97. Kyselyyn vastasi 122 henkilöä keväällä 2019. Heistä kyselyhetkellä oli pelastusalan työssä 115 henkilöä eli 94 prosenttia. Muussa ansiotyössä oli kolme, opiskelijana kaksi, yrittäjänä yksi ja yksi vastaaja oli muun syyn takia pois työelämästä. Pelastusalan työssä olleista hieman yli puolet oli määräaikaisessa työsuhteessa ja vastaavasti hieman alle puolella oli vakituinen kokoaikavirka.

Harjoitustilanne Pelastusopistolla.

VASTAAJIEN TYÖMARKKINATILANNE oli kurssilta valmistumisen hetkellä hyvä: 72 prosenttia sai työpaikan alle kuukauden kuluessa, 10 prosenttia 1--3 kuukauden kuluessa ja 21 prosenttia 4--6 kuukauden kuluessa. Kahdelle prosentille oli varmistunut työ jo opiskelun aikana. Joulukuussa valmistuneista pelastajista noin kolmannes joutui odottelemaan oman alan työpaikkaan käytännössä kesään asti, kun taas kesällä valmistuneet työllistyivät välittömästi. Varsinaista kausityöttömyyttä ei pelastajilla kuitenkaan ollut, sillä lähes puolet joulukuussa valmistuneista sai työtä heti tai alle kuukauden kuluessa. Nopeasti työllistyneiden ja vakituisen viran saaneiden joukossa oli suhteessa enemmän niitä, joilla oli jotakin pelastusalan kokemusta pelastustoimesta.

kuten ensihoito-organisaatioissa, muilla julkisen sektorin organisaatioilla kuten Finnavialla, Puolustusvoimilla ja Pelastusopistolla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä tai ulkomaan työtehtävissä. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan oman ammattiuransa jatkoa. Vastaajista 80 prosenttia aikoi jatkaa nykyisessä pelastusalan tehtävässään. Alan vaihtamista suunnitteli yhdeksän prosenttia. Vastauksissa näkyi myös, että joka neljättä pelastajaa houkutti hakeutua pelastusalan jatkokoulutukseen. Työn perässä muuttamisen valmius vaihteli vastaajien keskuudessa: neljännes oli valmiita muuttoon ja suurin piirtein saman verran ilmoitti "ehkä". Lähes puolet totesi, ettei ole halua tai mahdollisuutta muuttaa.

KYSYTTÄESSÄ MIELUISINTA työnantajaa, vastaajista 97 prosenttia halusi mieluiten työskennellä pelastuslaitoksella. Kolme prosenttia halusi työskennellä pelastajatutkintonsa puitteissa mieluiten muilla työnantajilla,

PELASTUSOPISTO on vuosia kouluttanut suhteellisen vakiintuneen määrän eli noin 120 pelastajaa vuodessa. Ammattiin valmistuneiden työllistymisestä pelastusalan töihin ei ole ollut ajantasaista tietoa. n


25

Mistä työpaikka? Henri Koskinen, Pelastajakurssi 106

JANI ISOMÄKI

PELASTUSOPISTO

O

len jo 23. maaliskuuta aloittanut palomiehen sijaisena Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Aikainen aloittaminen oli tänä keväänä mahdollista, kun Pelastusopisto siirsi opetusta etäopetukseen ja tiivisti valmistuvien kurssien harjoituksia koronasta johtuen. Maaliskuun jälkeen meillä oli yksi lähiopetusviikko, jonne sain järjestettyä töistä vapaata vuoronvaihdolla. -- Nykyinen sijaisuus kestää syyskuun loppuun, mutta jo haastattelussa kerrottiin, että töitä olisi tiedossa jatkossakin. -- Hain töitä Keski-Uudeltamaalta, koska olen kotoisin pääkaupunkiseudulta, minulla on tuttuja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella ja olen kuullut laitoksesta pelkkää hyvää. -- Valmistuville pelastajille tuntuu olevan hyvin työtä tarjolla. Pelastusalan tekijöitä tarvitaan. Pääsääntöisesti meidän kurssilta kaikki ovat päässeet töihin sinne, minne ovat pyrkineetkin.

Viljami Väisänen, Pelastajakurssi 107

A SANTERI VIRTA

loitin palomiehen sijaisuuden Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella 12. toukokuuta eli heti, kun meidän kurssin viimeiset opinnot saatiin päätökseen. Ainakin alussa asemapaikkana on Tammisaari. -- Olen kotoisin Perniöstä, joka on Länsi-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen välissä. Hain työtä kummaltakin pelastuslaitokselta. Länsi-Uusimaa vahvisti sijaisuuden varhaisessa vaiheessa, ja kun olin kuullut laitoksesta paljon hyvää, lähdin sinne mielelläni töihin. -- Meidän kurssilta valmistuvat taitavat kaikki olla jo oman alan työssä pelastustoimessa tai ensihoidossa. Siinä mielessä tilanne on todella hyvä. Pelastajakurssit 106 ja 107 valmistuivat virallisesti toukokuun lopussa.


26

Simulaattori mahdollistaa yhdenmukaisen harjoittelun Pirkanmaan pelastuslaitos otti käyttöön uuden rakennuspalosimulaattorin Kangasalan paloasemalla. Vastaavan kokoista metallirakenteista, maakaasun polttamiseen perustuvaa simulaattoria ei löydy muualta Suomesta.

U

udessa simulaattorissa pystytään harjoittelemaan muun muassa kerros-, ja rivitalon huoneistopaloa sekä teollisuushallipaloa. Nelikerroksisen rakennuksen ensimmäisen kerroksen avointa tilaa voidaan käyttää kuvaamaan teollisuus- tai myymälähallia. Tilassa pystytään mallintamaan myös rivitalohuoneistoja tai kellaritiloja rakenteita ja liikuteltavia väliseiniä hyväksi käyttäen. Toinen ja kolmas kerros ovat pääasiallisia huoneistopalosimulaattoreita. Neljännessä kerroksessa on rappukäytävän lisäksi tila, jota voidaan käyttää kuvaamaan ilmanvaihtokonehuonetta. Simulaattorin rakennustyöt alkoivat viime syksynä ja parhaillaan Kangasalalla tehdään viimeistelytöitä. -- Koekäytön aika oli huhtikuussa ja ensimmäiset varsinaiset harjoitukset toukokuussa pelastuslaitoksen koulutuspäivillä. Tavoitteena on, että koko henkilöstö pääsee uuteen simulaattoriin syyskuun puoleen väliin mennessä. Aikataulu saattaa tosin muuttua koronaviruksen johdosta, kertoo palomestari Antti Koskela.

Saman kokoista ja samanlaisella tekniikalla toimivaa palotaloa ei maasta toista löydy. Tämän on vahvistanut myös rakennustöistä vastaava Interfire products Oy.

Visiona rakennuspalosimulaattori ammattilaisille Rakentamisen aloittamista edelsi vuoden mittainen suunnittelu. Pelastuslaitoksen palotalo-hankeryhmä aloitti toimintansa lokakuussa 2018. Ryhmä kokoontui pääsääntöisesti kerran viikossa Kangasalan paloasemalla. Suunnittelun pohjaksi toteutettiin harjoitustarvekartoitus henkilöstön keskuudessa. Kartoituksella selvitettiin henkilöstön toiveita ja tarpeita, joita harjoitteluun kohdistui. Pohjatyön jälkeen hanketyöryhmä laajennettiin 15 henkiseksi. Työhön osallistui palomiehiä, ylipalomiehiä, paloesimiehiä, huoltoasentajia ja palomestareita. Suunnitteluvaiheessa pirkanmaalaiset tutustuivat muun muassa Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen Orimattilan palotaloon sekä Satakunnan pelastusharjoituskeskuksen ja Pelastusopiston kaasukäyttöiseen palotaloon.


27

INNOVAATIOT

Tietoa saatiin myös Norjan Trondheimista, johon on valmistumassa palosimulaattori. Suunnittelussa tavoitteena oli saada laadukas ja pysyvä paikka yksikkö- ja joukkueharjoituksille. -- Johtava ajatus oli rakentaa rakennuspalosimulaattori ammattilaisille. Simulaattoriharjoitusten kautta saamme luotua yhdenmukaisia toimintamalleja koko Pirkanmaan laajuisesti, Koskela kertoo.

Kiinteät polttopisteet ja muunneltavat väliseinät Simulaattorissa on viisi kiinteää polttopistettä. Näiden päälle sijoitetaan rekvisiittaa eli lavasteita, joilla simuloidaan huonetilaa tai harjoituksen aiheen mukaista ympäristöä. Rekvisiittana on esimerkiksi keittiökaapisto, sohva ja häkkikomero. Talon väliseinät ovat siirrettävissä, joten harjoitustiloihin saadaan muutoksia kohtuullisen pienellä työmäärällä. Pohjaratkaisujen muunneltavuus on tärkeää, jotta harjoituksista ei tulisi palomiehille rutiinia. Seinien lisäksi

harjoituksissa voidaan vaihdella esimerkiksi käytettäviä hyökkäysreittejä, näkyvyyttä eli keinosavun määrää sekä palon laajuutta ja leviämistä. Osa rakennuspalosimulaattorin ovista on murrettavia. Liekki saadaan maakaasusta, joka johdetaan polttopistetekniikan läpi. Liekin suuruutta ja tehoa on pyritty saamaan mahdollisimman suureksi, jotta harjoittelu olisi palomiehille mielekästä. Polttopisteen tuottama enimmäiskattolämpötila on 250 astetta. Maakaasua poltettaessa palomiesten altistuminen vaarallisille kemikaaleille on huomattavasti pienempi kuin harjoituksissa, joissa poltetaan puuta tai irtaimistoa ja kalusteita. Vastapainona maksimilämpötila jää matalammaksi kuin oikeassa rakennuspalossa. Simulaattori on tekniikan ja taktiikan harjoittelua varten, korkeat lämpötilat eivät olekaan tavoitteena. Rakennuksessa on lapekatto, jolla voidaan harjoitella rajoituslinjan ja sammutusluukkujen avausta. n TEKSTI MIKKO TERÄVÄ


28

ENSIHOITO

Vapautta ja vastuuta Mikko Kunnas valittiin Kymsoten eli Kymenlaakson

selvästi painaa jokin asia, voin yrittää piristää hänen päiväänsä. Tietenkin pitää kunnioittaa toista ja välttää minkäänlaista ylipirteyttä.

sosiaali- ja terveyskunta-

Taisit saada kiitosta myös opiskelijoiden ohjaamisesta?

yhtymän ensimmäiseksi

-- Itse sain aikanani hyvän ja vaativan ohjauksen, joten ymmärrän miten tärkeästä asiasta on kyse. Ohjauksen onnistuminen on opiskelijoille kullan arvoista. Haluamme tarjota laadukkaan ja turvallisen ympäristön harjoitella ja oppia. Olemme saaneet hyvää palautetta. Harjoittelupaikkojen kysyjiä on enemmän kuin voimme ottaa. -- Kymsoten ensihoitoyksiköissä on pohjoisella toimialueella vuoden aikana 50--60 ensihoitajaopiskelijaa. Eteläisellä alueella määrät ovat samansuuntaisia. Lisäksi Kotkassa käyvät merivartijat säännöllisesti tutustumassa ensihoitoon, samoin häke-päivystäjät ja onpa vuosien varrella poliisejakin ollut kyydissä tutustumassa ensihoidon kenttätyöhön. -- Määrät ovat viime vuosina olleet noususuunnassa. Oppilaitoksiin otetaan paljon opiskelijoita, joten heitä tulee harjoitteluunkin paljon. -- Suuri määrä opiskelijoita kuormittaa ensihoidon henkilöstöä, se on selvä, koska hoitotilanteissa tulee huomioida myös opiskelijan osallistuminen. Pyrimme jakamaan opiskelijoiden ohjausta tasaisesti.

vuoden ensihoitajaksi. Onneksi olkoon! Miltä tunnustus tuntuu? -- Todella hyvältä. Kun tunnustus tulee työyhteisöstä, lämmittää se mieltä kovasti. Onhan se henkilökohtaisempaa, kun arvostus tulee omilta kollegoilta kuin vain kasvottomalta organisaatiolta. -- Henkilöstö sai äänestää vuoden ensihoitajasta. Ilmeisesti äänet menivät sen verran tasan, että minut nimettiin vuoden ensihoitajaksi 2019 ja kenttäjohtaja Juha Purhonen valittiin samalla kertaa vuoden 2020 ensihoitajaksi.

Perusteluiden mukaan olet edistänyt työhyvinvointia ja otat kaikki huomioon työssäsi. Miten tuot oman panoksesi yhteiseen työilmapiiriin? -- Itse pyrin toimimaan niin, että kysyn kollegoilta mitä kuuluu ja onko kaikki hyvin. Teemme työtä tiiviisti ja opimme tuntemaan toisemme hyvin. Jaamme ilot ja surut. Totta kai haluan tietää, miten työkaverini voivat. Kuulumisia voi kysyä työn ohessa. Jos näyttää, että kaveria

Sinulla on 22 vuoden työkokemus. Miten ensihoito on muuttunut? -- Aloitin sairaankuljettajana Iitin kunnan pelastuslaitoksella 1998, josta siirryin Kymenlaakson pelastuslaitokselle 2004,

kun aluelaitos muodostettiin. Vuoden 2019 alussa siirryimme kaikki ensihoitajat kuntayhtymälle. Asemapaikat ja työkaverit säilyivät, palkanmaksaja vaihtui. Sekä Kympe että Kymsote ovat olleet hyviä työnantajia. -- Työn luonne on muuttunut paljon. Ensihoidon kenttää ja lainsäädäntöä on myllätty, ja hätäkeskustoimintakin on uudistunut. Monessa suhteessa on menty aimo harppaus eteenpäin. Toki ihmisen hoitaminen on samanlaista, on vain tullut lisää työkaluja, menetelmiä ja ohjeita. Sairaudet ovat samoja, mutta hoitamisen laatua on kehitetty. – Aina tulee uutta opittavaa ja se pitää työn mielekkäänä.

Viihdytkö omassa työssäsi? -- Kyllä tykkään tästä työstä. Ensihoidossa on omanlaista viehätystä ja vapauden tunnetta, jota ei sairaalan sisäisessä hoitotyössä saisi. On myös paljon vastuuta potilaan kohtaamisissa. Työ on liikkuvaa, mistä pidän myös. Emme ole sidottuja neljän seinän sisälle. -- Alkuaikoina oli hieno tehdä sankaritekoja, mutta sellainen glamour on karissut. Nyt pidän siitä, että pystyn jakamaan osaamistani ja näkemystäni nuoremmille.

Ensihoidon väkivaltatilanteet ovat saaneet julkisuutta. Oletko kokenut työturvallisuudessa muutosta? -- Aikaisemmin hoito- ja pelastushenkilöstöä kunnioitettiin keikoilla. Julkisilla paikoilla saimme työrauhan ja sen tilan mitä tarvitsimme, samoin asunnoissa. Nykyään pitää melkein olla silmät selässä


29

joka paikassa, valitettavasti. Edelleen meitä tietyllä tavalla arvostetaan, mutta samaan aikaan haistatellaan, revitään vaatteista ja uhkaillaan. -- Meillä on järjestetty ensihoitajille koulutusta aggressiivisen potilaan kohtaamisesta ja puhuttamisesta. Tällaisen osaamisen lisääminen on edelleen tärkeää.

Korona on myös työturvallisuusasia. Näkyykö infektiotauti työssä? -- Korona on jollain tavalla mukana työssä koko ajan. Esimerkiksi omaiset ja potilaat kysyvät siitä, ja radioliikenteessä kuulee päivittäin "tehtävällä koronatieto". -- Tehtävillä toimimme ohjeiden mukaan. Soitamme kohteeseen ja tiedustelemme oireita. Potilaan luo menee ensin toinen työparista, jotta altistumista vältettäisiin. Tiedossa on, että korona on ärhäkkä tauti. Kun kyse on omasta ja omaistemme terveydestä, suojautumistoimet otetaan totta kai vakavasti.

Miten huolehdit jaksamisestasi?

MIKKO JAATINEN

-- Liikkumalla monipuolisesti. Kun vuoron jälkeen lähden lenkkipolulle ja laitan napit korvaan, työasiat unohtuvat tehokkaasti. Sen olen huomannut, että työstä palautumisessa menee kauemmin, kun on enemmän kilometrejä mittarissa. n

TEKSTI MIKKO TERÄVÄ


30

ETELÄ-SAVOSTA PELASTUSALAN AMMATTILAISIA TERVEHTIVÄT

Seuraa SPALin ajankohtaisia uutisia ja tiedotteita Twitterissä!

@SPAL_ry

Seuraa SPALin ja pelastusalan uutisia Facebookissa ja osallistu keskusteluun!

@SPALry


31

MIKKO VÄHÄNIITTY


Avustusrahasto tukee jäsenen työhön paluuta SPALin lisävakuusrahasto

avustaa liiton jäseniä taloudellisesti työtapaturmista johtuvien vammojen sekä työperäisten tai työolosuhteista aiheutuneiden sairauksien lääketieteellisissä tutkimuksissa ja hoidoissa. Tarkoitus on edistää, tukea ja nopeuttaa jäsenen työhön palaamista. Avustusta myönnetään pääsääntöisesti silloin, kun hoitoa ei saada työnantajan tai tämän vakuutuksenkautta.

Hakemus voi olla vapaamuotoinen, mutta siinä tulee huomioida avustusten myöntämisen kriteerit, tarvittavat todistukset tai lausunnot sekä aikarajat. LUE RAHASTON AVUSTUSTEN HAKUOHJEET: www.spal.fi > Jäsenpalvelu > Jäsenedut > Avustusrahasto

Profile for Pelastusalan ammattilainen

Pelastusalan ammattilainen 2/2020  

Advertisement
Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded