19
avainasemassa tällaisen hälytysajokulttuurin luomiseksi. Tuloksissa ilmeni, että yksikön henkilöstön työnjakoon halutaan selkeyttä strukturoidun kommunikaation ja tiimityön kehittämisen kautta. Navigointitehtävät tulisi jättää hoitajan vastuulle, ja kenttäjohtoyksiköihin, joissa hälytysajoa ajetaan yksin, toivottiin erillistä kuljettajaa. Ottamalla käyttöön esimerkiksi CRMkäytäntöjä, voidaan tiimityön ja kommunikaation osa-alueita parantaa. Taitoja voidaan harjoitella erityisesti muun muassa simulaatio-oppimisella. CRM voidaan yleisesti määritellä työkaluiksi, joilla korkean riskin toimijat voivat hallita ja estää virheitä. Esimerkiksi tarkistuslistojen käyttö ennen korkean riskin tehtäviä, kuten hälytysajoa, on yksi osa CRM-ajattelua. Täten CRM on myös yksi keino ensihoitajien välisen kommunikaation parantamiseen hälytysajossa. CRM:llä tähdätään systemaattisesti vähentämään inhimillisten tekijöiden vaikutusta toiminnassa tasoittamalla yksilöiden välisiä eroja. Inhimillisiksi tekijöiksi voidaan määritellä esimerkiksi yksilön tapa työskennellä, kokemukset sekä arvot, joilla on vaikutus yksilön toimintaan ja käyttäytymiseen. Yksilöiden asenteet ovat merkittävä osa inhimillisiä tekijöitä, joihin voidaankin vaikuttaa positiivisesti CRM-ajattelulla. Vastuuttomuus ja välinpitämättömyys nousivat tutkimuksissa esiin liiallisena tilannenopeutena, kuljettajan keskittymättömyytenä ajoon, kuljettajan omien kykyjen yliarviointina, huolettomuutena sekä välinpitämättömyytenä muita tienkäyttäjiä kohtaan. Aika on tärkeä elementti ensihoidossa, kuitenkin tutkimusten mukaan vain pieni osa potilaista todella hyötyy korkeiden nopeuksien hälytysajosta. n Lähde: Traficomin tutkimuksia ja selvityksiä 33/2019
ENSIHOITO
Uutta tietoa uhkasta ja väkivallasta
V
äkivallan ja uhkan kokemuksesta ensihoidon kentältä on kerätty runsaasti tietoa järjestöjen ja pelastuslaitosten toimesta. Tuoreimmat tiedot osoittavat, että raportoitujen tilanteiden määrä on kasvussa. Alan järjestöt ovat vaatineet ensihoitotyössä väkivallan uhriksi joutuneiden oikeusturvan parantamista. Nyt myös pelastuslaitokset esittävät samaa. Pelastuslaitosten henkilöstön kokemat uhka- ja väkivaltatilanteet ovat kasvaneet viimeisen kuuden vuoden aikana noin 15–25 prosenttia vuosittain, kertoo Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto. Vuonna 2014 tilanteita kirjattiin 153 kappaletta ja vuonna 2019 jo 375 kappaletta. Viime vuonna kirjattiin viisi tapausta, jotka aiheuttivat vakavia vammoja. Aikaisempina vuosina vastaavia tapauksia on kirjattu ainoastaan yksi tai kaksi kertaa vuodessa. Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALin, Suomen Sopimuspalokuntien liiton, Suomen Ensihoitoalan Liiton ja Tehyn mielestä rikoslakia tulisi muuttaa siten, että ensivaste- ja ensihoitotehtävää suorittavan henkilön pahoinpitely rinnastettaisiin virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen. Kokemukset uhka- ja väkivaltatilanteiden lisääntymisestä ovat erityisen valitettavia, sillä kaikkien ensihoidossa toimivien päämääränä on aina terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen ja autettavien kärsimysten lievittäminen, järjestöt huomauttavat. Lisääntyvät uhkatilanteet ovat yhteiskunnallinen ongelma, josta ensihoitotyötä tekevien lisäksi voi kärsiä myös autettava, mikäli annettu hoito viivästyy uhkatilanteen vuoksi. Työpaikoilla tulee panostaa systemaattisesti uhkatilanteiden ennaltaehkäisevään toimintaan, suojavarusteisiin sekä uhka- ja väkivaltatilannekoulutukseen.
