a product message image
{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade

Page 1

KOKOAMME

YHTEEN AUTTAMISEN

AMMATTILAISET


Edessäsi on uusi SPAL

P

elastustoimen, ensihoidon ja hätäkes-

Kevään tärkein ponnistuksemme on jäsenten

kusten henkilöstön ammattiliitto SPAL

edunvalvonta työ- ja virkaehtosopimusten neuvotte-

uudistuu. Palomiesliitto SPAL on nyt

luissa. Kuntien ja valtion neuvotteluja käydään yhä

Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL.

kiihtyvällä tahdilla. Tässä lehdessä kerromme SPALin

Liiton historiasta ja juurista

muistuttaa edelleen tunnus SPAL. Palomiehet

tavoitteista. Ajankohtaisen ja yksityiskohtaisen neuvotteluviestinnän suuntaamme jäsenille sähköpostin, jäsenmobiilin ja verkkosivumme kautta.

perustivat liiton 27 vuotta sitten oman ammattikun-

Kuten olemme nähneet, sopimusneuvotteluissa on

nan valtakunnalliseksi edunvalvojaksi. Näistä ajoista

kovia paineita. Osapuolten vaatimusten yhteensovitta-

olemme kehittyneet lähes 5000 jäsenen aktiiviseksi

minen on peliä, jossa syntyy myös mustelmia. SPALin

ja tunnustetuksi toimijaksi.

joukkue valmistautui neuvotteluihin huolella, kysyi

Uusi nimi kuvastaa edelleen kasvavan jäsenis-

jäsenistön mielipidettä ja harjoitteli. Nyt on neuvot-

tömme tehtäväkenttää ja saumatonta pelastusalan

telun hetki -- ja kun pannussa on riittävästi painetta,

yhteistyötä hälytystehtävissä. Kokoamme

on neuvotteluratkaisu saavutettavissa. Henkilöstön

yhteen auttamisen ammattilaiset. Olemme toimineet uudella ilmeellä jo kuukauden ajan. Edessäsi olevan lehden sivuilla muistutamme

edustajat tarvitsevat neuvottelupöydissä kestävyyttä, sinnikkyyttä ja päättäväisyyttä. Tässäkin koitoksessa

olemme yhdessä vahvempia!

vielä uusista yhteystiedoistamme: sähköpostiosoitteiden loppuosa on nyt @spal.fi ja verkkosivun

KIM NIKULA

osoite www.spal.fi.

Järjestön johtaja


Ammattilainen PELASTUSALAN

SPALin ilme uudistui Liiton uusi nimi kuvastaa jäsenten monipuolisia ammatteja

Takaisin 24 tunnin työaikaan? Keski-Suomi ja Etelä-Savo hakivat poikkeuslupia

Sopimusneuvottelut käynnissä Neuvottelijat vääntävät kättä palkasta ja työajasta

1/2020


Käytännössä irtisanoutumiset johtavat siihen, että työ tehdään Se syö yksittäisten keskusten työhyvinvointia. HALIN PUHEENJOHTAJA KAARINA SALOMAA SIVU 14

8 SOPIMUSNEUVOTTELUT

Neuvotteluissa keskitytään työaikaan ja palkkaan

10 SPAL

Liitolle uusi nimi ja ilme

12 TYÖAIKA

Keski-Suomi ja Etelä-Savo takaisin vuorokausirytmiin?

14 HÄTÄKESKUS

Toimintakulttuurille paras arvosana

17 HÄTÄKESKUS

Hätäkeskuspäivystäjän työ vaatii rautaista ammattitaitoa

18 ENSIHOITO

Kohti turvallisempaa hälytysajoa

19 ENSIHOITO

Uutta tietoa uhkasta ja väkivallasta

20 INNOVAATIOT

Megatrendit: Uhkia vai uusi mahdollisuuksia?

22 TYÖTURVALLISUUS

ASA-ilmoittaminen on entistä helpompaa

Ammattilainen PELASTUSALAN

R PÄ

ISTÖME

R

KK

I

YM

'

4

SUOMEN PELASTUSALAN AMMATTILAISET SPAL RY:N JÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI Aikakauslehtien liiton jäsen. PÄÄTOIMITTAJA: Tuula Kukonlehto. TOIMITTAJA: Mikko Terävä. PAINO: PunaMusta. ISSN: 1456-7709 (painettu), 2489-2963 (verkko). MAINOKSET: ilmoitukset@spal.fi, puh. (09) 867 8880. OSOITTEENMUUTOKSET: toimisto@spal.fi. SPALin jäsenten osoitteenmuutostiedot välittyvät suoraan Postilta. ILMESTYY SEURAAVAN KERRAN: 29.5.2020. KANSI: Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen palomiehet harjoittelemassa. Kuva: Mikko Vähäniitty

M

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet Painotuotteet 1234 5678

4041-0619


pienemmällä työntekijämäärällä.

www.spal.fi 5 www.pelastusalan.ammattilainen.fi

PÄÄKIRJOITUS 4.3.2020

Bulevardilla tavataan

V

altakunnansovittelijan toimisto sijaitsee Bulevardilla, vanhan kirkkopuiston kulmilla. Viime syksy ja alkuvuosi ovat olleet työntäyteistä aikaa valtakunnansovittelijalle sekä neuvotteluosapuolille. Sovittelijan johdolla on syntynyt neuvotteluratkaisuja työehtosopimuskiistoihin, mutta vielä on monta sopimusta avoinna.

Kunta- ja valtiosektorin työ- ja virkaehtosopi-

musten voimassaoloaika päättyy maaliskuun viimeisenä päivänä. Tämä tarkoittaa sitä, että neuvottelutahti kiihtyy ja osapuolet ryhtyvät sovittamaan yhteen sopimustavoitteita — päämääränä neuvotteluratkaisu. Pääsopijajärjestöt ovat asettaneet yhteisiä neuvottelutavoitteita, mutta jokaisella liitolla on myös omia tavoitteita sopimuspöydässä. Suomen pelastusalan ammattilaisten osalta liittohallitus sekä liittokierroksen taustaryhmä on työstänyt ja hyväksynyt tavoitteet. Kuntasektorilla Pelastusalan ammattilaisten päävastuulla on neuvotella Teknisten sopimuksen neuvottelupöydässä. Pääneuvotteluryhmässä sekä KVTESsopimuksen osalta neuvottelutoiminnan päävastuu on sisarjärjestöillä SuPerilla sekä Tehyllä — toki olemme yhdessä (KoHo ry) sopimustavoitteet hyväksyneet. Valtiosektorin pääsopijajärjestö Ammattiliitto PRO neuvottelee valtion virka- ja työehtosopimuksesta. Virastokohtaisten virkaehtosopimusten yhteensovittamisesta vastaa yhdistyksemme Hätäkeskusammattilaisten liitto HAL.

Neuvottelutavoitteita ei ymmärrettävistä

syistä käsitellä yksityiskohtaisesti julkisuudessa, kun prosessi on kesken. Ehkä yleisellä tasolla voisi todeta, että Suomen pelastusalan ammattilaisten neuvottelutoiminnan pääpainopiste on palkoissa, työaikajärjestelmissä sekä kiky-tunneissa. Lisäksi pääsopijajärjestö KoHon (SuPer ja Tehy) tavoitteena on neuvotella ”omasta” sote-sopimuksesta sekä ylimääräisestä palkkaohjelmasta, jolla kurotaan umpeen julkisen sektorin palkkakuilua verrattuna vastaaviin vertailuammatteihin yksityisellä sektorilla. SuPerin ja Tehyn sote-sektorin jäsenmäärä on niin valtava, että sote-sopimuksen käynnistäminen on

perusteltua — riippumatta siitä, toteutuuko sote-uudistus tai ei, ja onko Suomen pelastusalan ammattilaiset sote-sopimuksessa mukana tai ei. Kummassakaan tapauksessa sote-sopimus ei ole meiltä pois. TNS Kantarin toteuttamassa tutkimuksessa kansalaiset antoivat vahvan tuen pelastusalan ammattilaisten palkankorotustavoitteille. Lisäksi 17. helmikuuta julkaistu KT Kuntatyöntajien sekä pääsopijajärjestöjen Kunta-alan ja yksityisen sektorin välinen palkkaeroselvitys 2019 tukee palkkaohjelman tarpeellisuutta julkisella sektorilla.

Tästä eteenpäin neuvottelutoiminta jatkuu sopimus-

pöydissä — edelleen tavoitteena on neuvotteluratkaisu, joka on yleensä kompromissi osapuolten tavoitteista ja heidän näkemys parhaasta mahdollisesta saavutettavasta neuvottelutuloksesta. Mikäli osapuolet eivät löydä riittävästi yhteistä tahtotilaa neuvotteluratkaisun aikaan saamiseksi, olemme jo nähneet muiden työehtosopimusten neuvotteluiden jatkuvan Bulevardilla. Ay-termi Bulevardilla tavataan tarkoittaa osapuolten välisten neuvotteluiden kariutumista ja neuvotteluiden siirtymistä valtakunnansovittelijan johdettavaksi — toivottavasti julkisella sektorilla ei ajauduta siihen.

KIM NIKULA JÄRJESTÖN JOHTAJA


6

LIITON INFO

Jäsenpalvelusi käden ulottuvilla — lisää puhelimeesi jäsenmobiili Kun kännykässäsi on SPALin jäsenmobiili eli sähköinen jäsenkortti, kulkevat matkavakuutustodistus sekä liiton uutiset ja jäsenedut aina mukanasi. Korttisovellus tallentuu iPhone-, Android- ja Windows-puhelimiin. Sovelluksen ensimmäinen sivu sisältää matkavakuutuksen tiedot, jotka ovat luettavissa myös ilman verkkoyhteyttä. Jos sinulla ei vielä ole jäsenmobiilia, voit tilata asennuslinkin ilmoittamalla puhelinnumerosi sähköpostilla: toimisto@spal.fi. Kortti asentuu yhteen puhelimeen kerrallaan, joten jos vaihdat puhelinta, tilaa latauslinkki uudelleen.

Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry Vernissakatu 6, 01300 Vantaa Toimisto avoinna arkisin klo 9—16 puh. (09) 867 8880 toimisto@spal.fi www.spal.fi Edunvalvonnan päivystävä puhelin arkisin klo 9—15: puh. 040 1630 112

Mitä jäsenvakuutus sisältää?

1

3

2

4

Vapaa-ajan tapaturmavakuutus korvaa vapaa-aikana sattuneita tapaturmia, mikäli niitä ei korvata johonkin lakiin perustuen. Hoitokulujen varalta turva on 6 578 euroa ja pysyvän haitan varalta 12 106 euroa tapaturmaa kohden. Hoitokuluissa ei ole omavastuuta. Matkustajavakuutus korvaa matkasairauden ja -tapaturman aiheuttamia kuluja sekä matkan peruuntumijohtuvia kuluja. Vakuutetun vanhemman ja isovanhemman mukana matkustavat alle 20-vuotiaat lapset ja lapsenlapset sisältyvät vakuutukseen.

Ammatillisesta vastuuvakuutuksesta korvataan henkilö- ja esinevahinkoja, jotka jäsen ammatissaan virheellä tai laiminlyönnillä aiheuttaa työnantajalle, työtoverille tai sivulliselle ja josta lain mukaan hän on korvausvastuussa. Ammatillinen oikeusturvavakuutus korvaa jäsenen asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja työ- ja virkasuhteeseen liittyvissä asioissa. SPAL huolehtii vakuutuksen omavastuuosuuden maksusta jäsenen puolesta ja takaa myös liiton uudet jäsenet vakuutuksen piiriin, mitä moni muu ammattiliitto ei tee.

Luottamusmiesten yhteystiedot: www.spal.fi > edunvalvonta > luottamusmiehet Jäsenyhdistysten yhteystiedot: www.spal.fi > spal > jäsenyhdistykset

@SPAL_ry @SPALry Löydät SPALin myös YouTubesta

Tapahtumia Pelastus- ja hätäkeskusalan opintopäivät 12.–13.5.2020 Pääkaupunkiseutu Turvallinen Suomi-seminaari 14.5.2020 Pääkaupunkiseutu


7

LAKI JA EDUNVALVONTA

Tavoitteena sama palkka samasta ensihoidon työstä

K

orkein oikeus (KKO) antoi tammikuussa tuomion perustason ensihoitajana työskentelevien palomiesten tasapuolista kohtelua koskevassa asiassa. Asiassa oli saatu hovioikeudelta palomiehille myönteinen tuomio toukokuussa 2018. Nyt KKO hyväksyi kaupungin valituksen ja jätti asian käräjäoikeuden välituomion varaan. Kanne siis hylättiin ja lopputulos asiassa on nyt se, että ensihoidossa työskentelevä palomies ei ole oikeutettu automaattisesti samaan palkkaan, kuin mitä päätoiminen ensihoitaja vastaavasta ensihoitotyöstä ansaitsee.

Mitkä olivat perustelut, joilla KKO päätyi asiassa täysin

päinvastaiseen ratkaisuun kuin hovioikeus? Oikeusperiaatteen mukaan samasta tai samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka. Periaatteen perusta on työnantajan velvoite työntekijöiden (sekä viranhaltijoiden) tasapuolisesta kohtelusta. KKO totesi, että tasapuolisen kohtelun periaatteen lähtökohtana on, että työnantaja kohtelee toisiinsa verrattavia työntekijöitä ja viranhaltijoita samankaltaisissa tilanteissa samalla tavalla. Ilmeisesti ”toisiinsa verrattavia” tarkoittaa, että ensin tulee määritellä, ovatko tehtävät keskenään vertailukelpoisia.

pääsääntö lienee, että kun kyse on tasapuolisesta kohtelusta, töiden tulee olla keskenään vertailukelpoisia, jotta tasapuolinen kohtelu voi tulla arvioitavaksi. Jos tehtävissä on selviä eroja, niin pääsääntöisesti ne eivät ole vertailukelpoisia. Kun on kyse palkkauksesta, kaikki oleelliset seikat huomioidaan — myös tehtävän vaativuus — mutta vertailu edellyttää riittävää samanlaisuutta tehtävissä ja työolosuhteissa. Jo yksittäisen seikan eroavuus voi merkitä, että työt eivät ole vertailukelpoisia.

Oikeudessa käsitellyssä asiassa oli kyse tehtävä-

määrän suhteen vertailukelpoisia, huomioon tulee ottaa kaikki palkan kannalta oleelliset seikat — mukaan lukien työtehtävien sisältö, niiden laatu ja luonne sekä työskentelyolosuhteet. Jos selviä eroja on, työt eivät yleensä ole vertailukelpoisia. KKO löysi merkittäviä eroja palomiehen ja ensihoitajan töiden sisällöstä. Se päätyi lopputulokseen, etteivät palomiehen ja perustason ensihoitajan työt olleet vertailukelpoisia eivätkä palkkauksen arvioinnin kannalta samoja tai samanarvoisia. Työnantaja ei ollut velvollinen kohtelemaan ensihoitotyöhön osallistuvia palkan suhteen samalla tavalla kuin perustason ensihoitajia.

kohtaisesta kuukausipalkasta. Vaikka tuomioon onkin nyt alistuttava, Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL vaatii, että kun palomies työskentelee perustason ensihoitotehtävissä, hänelle tulee maksaa ambulanssissa tosiasiallisesti työskennellyltä ajalta vähintään sama palkka, kuin viereiselle perustason ensihoitajalle maksetaan. Kyse ei ole samanarvoisesta työstä vaan täysin samasta työstä. Jotkut pelastuslaitokset ovat jo paikallisesti sopineet maksavansa ensihoitotehtävissä työskenteleville palomiehille ambulanssityöstä samaa palkkaa kuin ensihoitajille. Tällainen työnantajan toiminta ja paikallisen sopimisen kulttuuri on esimerkillistä. Tavoitteena tulee olla, että kaikissa laitoksissa noudatettaisiin palkkauksen osalta vähintään vastaavaa käytäntöä.

Milloin työtehtävät ovat siinä määrin samanarvoisia,

PASI JAAKKOLA

KKO:n mukaan arvioitaessa sitä, ovatko työt palkan

että niistä tulisi maksaa sama palkka? KKO:n linjaama

EDUNVALVONTAJOHTAJA


8

ISTOCK.COM/CALVSTE

SOPIMUSNEUVOTTELUT

Neuvotteluissa keskitytään Työ- ja virkaehtosopimusten neuvotteluissa tahti kiristyy lähiviikkoina, kun tunnustelujen jälkeen osapuolet etenevät kouriintuntuviin esityksiin. Sopimukset umpeutuvat maaliskuun viimeisenä päivänä.

K

unta-alan neuvotteluosapuolia ovat henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt KoHo, JUKO ja JAU sekä KT Kuntatyönantajat. Valtion neuvotteluissa osapuolina ovat Pro, JUKO ja JHL sekä Valtion työmarkkinalaitos VTML. KVTES-neuvotteluryhmän tapaamiset käynnistyivät maaliskuun alussa ja TS-ryhmä aloittaa varsinaiset kokoontumiset maaliskuun puolivälissä. Valtion VES-neuvottelut alkoivat helmikuun alussa. YKSITYISEN SEKTORIN työehtosopimusneuvotteluita on käyty syksystä asti. Useilla aloilla syntyneiden sopimusten perusteella työmarkkinoiden palkankorotusten linja on 3,3 prosenttia kahdessa vuodessa. -- Yleinen linja alkaa olla selkeä ja vakiintunut. Miten korotus jaetaan paikallisilla järjestelyerillä, onkin jo toinen asia. Näyttää myös, että kiky-tunnit lähtevät, mutta usein


9

SPAL tiedottaa sopimusneuvotteluiden etenemisestä

Sopimukset Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TS n Pelastuslaitoksissa työskentelevät jäsenet

sähköpostin neuvotteluuutisilla, liiton nettisivulla ja sosiaalisen median kanavilla.

n Jäseniä neuvotteluissa edustaa KoHo

(SPALin, SuPerin ja Tehyn neuvottelujärjestö)

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES n SPALin jäsenistä päätoimiset ensihoitajat n Jäseniä neuvotteluissa edustaa KoHo

(SPALin, SuPerin ja Tehyn neuvottelujärjestö)

Valtion virka- ja työehtosopimus VES n Hätäkeskuksissa työskentelevät jäsenet n Jäseniä neuvotteluissa edustaa Pro

(SPALin ym. neuvottelujärjestö)

Miten kävi edellisellä kierroksella? Sopimuskaudelle 1.2.2018--31.3.2020 sovittiin kaksi yleiskorotusta ja 1--2 paikallista järjestelyerää. Tammikuussa 2019 maksettiin tuloksellisuuserä 9,2 prosenttia. Palkankorotukset noudattelivat ns. yleistä linjaa ja olivat Kuntatyönantajan mukaan yhteensä keskimäärin 1,3 prosenttia 2018 ja 2,16 prosenttia 2019. Teknisten sopimukseen kirjattiin ensimmäistä kertaa pelastustoimen vuorokausityö eli keskimäärin 42 tunnin viikkotyöaika enintään 24 tunnin työvuoroina.

työaikaan ja palkkaan jonkinlaisen kompensaation kautta, sanoo SPALin edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola.

palkankorotuksiin ja sopimusteksteihin. Neuvotteluissa haetaan muun muassa parannuksia työaikamääräyksiin.

SPALIN LIITTOHALLITUS asetti neuvottelutavoitteet tammikuussa. Tavoitteiden kärjessä ovat jäsenten palkkaus, työaika ja kiky-tunnit. -- Liitolla on erityisiä sopimusteksteihin liittyviä päämääriä, jotka liittyvät työaikaan, mutta myös muihin teksteihin. Tämän tarkemmin emme voi tavoitteita avata julkisuudessa, Jaakkola kertoo. SPAL kuuluu neuvottelujärjestö KoHoon, jonka muilla jäsenliitoilla Tehyllä ja SuPerilla on neuvotteluvaatimus sote-alan omasta työehtosopimuksesta sekä palkkatasaarvoerästä. SPALin valtion sopimuspöydän neuvottelujärjestö Pro on mukana pääsopijajärjestöjen yhteistavoitteissa, jotka liittyvät palkattomien kiky-talkootuntien poistoon,

KUNTA-ALAN PÄÄSOPIMUS on irtisanottu KoHon toimesta. Se päättyy samaan aikaan kuin työ- ja virkaehtosopimukset eli 31. maaliskuuta. SPAL ohjeistaa jäsenyhdistysten luottamusmiehiä siitä, millaisia vaikutuksia pääsopimuksen irtisanomisella on työpaikkojen paikallisiin sopimuksiin. Kaikki kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat irtisanoneet virka- ja työehtosopimukset siten, että 31. maaliskuuta jälkeen ollaan sopimuksettomassa tilassa, jos sitä ennen ei ole saavutettu neuvottelutuloksia. Irtisanomisesta huolimatta virka- ja työehtosopimuksia noudatetaan myös 31. maaliskuuta jälkeen, kunnes uudet sopimukset ovat voimassa. n


10

SPAL

Liitolle uusi nimi ja ilme Perinteinen SPAL-tunnus

korteissa, esitteissä ja muissa markkinointi- ja viestintämateriaaleissa.

säilyy liiton nimessä.

Muuttuvatko yhteystiedot?

P

elastustoimen, ensihoidon ja hätäkeskusten henkilöstön ammattiliitto SPAL on uudistanut nimensä. Suomen Palomiesliitto SPAL on nyt Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL. Liittokokous teki nimenmuutoksesta yksimielisen päätöksen marraskuussa Kotkassa, liittohallituksen esityksen pohjalta. Patentti- ja rekisterihallitus rekisteröi nimenmuutoksen helmikuun puolivälissä. Nimen muuttamisesta on liitossa keskusteltu pitkään. Sitä esitettiin jo Joensuun liittokokouksessa 2007, mutta muutosta ei silloin kannatettu. Tämän jälkeen on usea jäsenyhdistys muuttanut nimeään niin, että siinä näkyvät sanat pelastusalan ammattilaiset. Nyt liitto seuraa omalla päätöksellään tätä kehitystä.

Liiton kaikkien sähköpostiosoitteiden loppuosa muuttuu muotoon @spal.fi. Esimerkiksi toimiston osoite on nyt toimisto@spal.fi. Osoitteissa on siirtymäajan käytössä uudelleen ohjaus, joten vanhoihin osoitteisiin lähetetyt viestit välittyvät eteenpäin. Uusi verkkosivuosoite on www.spal.fi. Sivujen ulkoasu ja sisältö on uudistunut — käy tutustumassa! n

Miksi Palomiesliiton nimi muuttuu? Palomiesliitto on tunnettu Suomen suurimpana pelastusalan ammattilaisten työelämän kehittäjänä ja edunvalvojana — palomiesten, ensihoitajien ja hätäkeskusten työntekijöiden yhteisenä liittona. Uusi nimi kuvastaa ja puhuttelee laajemmin koko jäsenkenttäämme — pelastusalan ammattilaisia. Nimi kertoo vahvasta ja yhtenäisestä auttamisen ammattilaisten liitosta.

Miksi lyhenne SPAL säilyy liiton nimen yhteydessä? SPAL on kirjainlyhenne, joka uuden nimen yhteydessä tulee sanoista Suomen pelastusalan ammattilaiset. Lyhenne on tuttu, joten sen käyttöä on järkevä jatkaa.

Miten uudistus näkyy? Nimenmuutoksen yhteydessä uudistuu liiton logo ja visuaalinen ilme. Ilmeuudistus näkyy muun muassa uudistetuilla verkkosivuilla, jäsenlehdessä, lomakkeissa, käynti-

SPALin uuden logon muodossa on pelkistetty visualisointi hälytysajoneuvon sireenin äänestä ja hälytysvaloista. Logo kuvastaa liikettä ja aktiivista toimintaa.


11

Uusi nimi kuvastaa SPALin kasvavan jäsenistön ydintehtävää ja saumatonta yhteistyötä pelastus- ja hälytystehtävissä.


12

TYÖAIKA

Etelä-Savon pelastuslaitos siirtyi kaksivuorotyöhön toukokuussa 2016. Arkistokuvassa palomiehet tekemässä pelastusyksikön tarkastusta Mikkelin paloasemalla.

Keski-Suomi ja Etelä-Savo:

Takaisin 24 tunnin työaikaan? Pelastuslaitokset valmistelevat kaksivuorotyöstä luopumista ja ainakin osittaista 24 tunnin vuoroihin paluuta. Keski-Suomessa ammattiyhdistys ei kuitenkaan puolla poikkeuslupahakemusta.

K

eski-Suomen pelastuslaitos ja Etelä-Savon pelastuslaitos ovat kumpikin hakeneet VarsinaisSuomen aluehallintovirastolta poikkeuslupaa keskimäärin 42 tuntiseen viikkotyöhön 24 tuntisina työvuoroina. Keski-Suomessa työnantajan tavoite on ollut vaihtaa Jyväskylän ja Äänekosken pelastushenkilöstön työaika vuorokausirytmiin maaliskuun alussa. Etelä-Savo on tekemässä samaa 20. huhtikuuta alkaen.

Tämän lehden mennessä painoon ei kummankaan pelastuslaitoksen poikkeuslupahakemukseen ollut tullut päätöstä aluehallintovirastosta. Lopullinen uusi työaikajärjestely ja sen käyttöönoton aikataulu olivat vielä auki. Eteläsavolaiset siirtyivät 24 tunnin vuoroista 12 tunnin kaksivuorojärjestelmään neljä vuotta sitten. Keskisuomalaisten työaika muuttui kolme vuotta sitten ja käyttöön tulivat 9 ja 15 tunnin vuorot. Työvuororytmitykset poikkeavat toisistaan.


13

Työvuorojen pilkkominen sekamallissa huolestuttaa Tilanne on Keski-Suomen osalta mutkistunut, sillä SPALin alueellinen jäsenyhdistys suhtautuu varauksellisesti työnantajan suunnitelmaan työajan muuttamisesta. Keski-Suomen Pelastusalan ammattihenkilöstö ry:n yleinen kokous hyväksyi linjauksen, jonka mukaan yhdistys ei puolla Jyväskylän kaupungin poikkeuslupahakemusta. Työnantajan esitys on saanut palomiesten joukossa myös kannatusta, mutta kokouksen päätös oli yksimielinen. -- Sekä hakemuksen puoltaminen että puoltamatta jättäminen saivat erittäin hyviä perusteluja. Tämä ei ole ollut meille helppo asia ratkaistavaksi, yhdistyksen puheenjohtaja Jouni Salonen valottaa. Ongelmaksi yhdistys näkee työaikahakemuksen soveltamisohjeen, joka sen mukaan mahdollistaisi yli 30 työvuoron pilkkomisen lyhyemmiksi vuoroiksi 48 kalenteriviikon aikana.

"Sekä hakemuksen puoltaminen että puoltamatta jättäminen saivat erittäin hyviä perusteluja." -- Työnantaja hakee Avilta käytännössä lupaa ”rajattomasti” käyttää eripituisia työvuoroja, mikäli työajan tasoittuminen keskimääräiseksi niin vaatisi, yhdistyksen lausunnossa huomautetaan. Syntyisi sekatyöaikamalli, jota työntekijää suojaavat lait ja asetukset eivät tunnistaisi. Vastaavissa poikkeusluvissa pilkkominen on rajattu korkeintaan neljään vuoroon, lausunnossa myös todetaan. Vuorojen pilkkomisia syntyisi ensihoitotyövuoroista -- työnantajan mukaan joka

kolmas vuoro olisi ensihoitovuoro 12 tunnin päivä- ja yövuoroissa -- sekä vahvuuden nostoista, erityistilanteista, vastuutehtävistä ja koulutuksista. -- Ensihoitovuorojen pilkkomisen lisäksi työnantajalla on mahdollisuus pilkkoa neljä työvuoroa tarpeidensa mukaan, jolloin säännöllisen rytmityksen ylläpitäminen muodostuu käytännössä mahdottomaksi, sanoo luottamusmies Jari Niutanen. -- Ei ole mitään takeita, että 24 tunnin vuorot toteutuisivat kuten hakemuksessa esitetään. Asiassa on kysymys myös työaikajoustoista: muut järjestöt kunta-alalla taistelevat kiky-tuntien poistamisesta, mutta me olisimme olleet antamassa työnantajalle ilmaiseksi 104 tuntia vuodessa lisää työtä sekä 96 tuntia muita työaikajoustoja, tiivistää puheenjohtaja Salonen. Lausunnossaan Keski-Suomen Pelastusalan ammattihenkilöstö ry esittää kahta vaihtoehtoista työaikaa paikallisesti sovittavaksi. Toinen työaikamalli pohjautuisi KVTESin yleistyöaikaan ja toinen 40 tunnin viikkotyöaikaan. Kummassakin vaihtoehdossa työajan piirissä olisi pelastushenkilöstön lisäksi ensihoito sekä pelastusensihoito-monitoimiyksiköt. -- Vaihtoehtoisilla malleilla toteutuisi sekä dynaaminen työvuorosuunnittelu että psykososiaalisen työkuormituksen vähentäminen, näkee Salonen.

Työaikamuutosta odotetaan rauhallisin mielin Etelä-Savossa Mikkelin vakinaiset palomiehet ry ja Pieksämäen Seudun Palohenkilöstö PSPH ry puoltavat Mikkelin kaupungin poikkeuslupahakemusta keskimäärin 42 viikkotyötunnista. Savonlinnan palomiesyhdistys Spal ry puoltaa ehdolla, että Sulkavalla monitoimiyksikön palomiehet ovat 24 tunnin vuorojen piirissä. -- Odotamme innolla mahdollista paluuta vuorokausirytmiin. Mielenkiintoista nähdä, miten työajalle Sulkavalla ja Savonlinnassa käy, luottamusmies Alan O’Leary sanoo. Savonlinnan aluetta lukuun ottamatta Etelä-Savon pelastushenkilöstö ei enää

osallistu ensihoitopalveluun: palomiesten miehittämät perustason ambulanssit lopetettiin vuoden vaihteessa, ja palomiesten osallistuminen hoito+perustason ambulanssityöhön jäi pois toukokuussa 2019. -- Mielellään palaamme vuorokausityöhön, mutta samalla iso osa on harmissaan siitä, että ensihoito on hävinnyt työstä, Mikkelin luottamusmies Ari Kokkola kertoo. LEHTIKUVA

Tieto vuorokausityöhön palaamisen suunnittelusta tuli henkilöstölle viime syksynä. Valmistelutyötä on tehty tämän jälkeen ilman suurta julkisuutta.

Keski-Suomen pelastuslaitoksen palomiehet sammuttivat ostoskeskuksen paloa Jyväskylässä kesäkuussa 2018. Neuvotteluja työaikamuutoksesta käytiin hyvässä hengessä työnantajan kanssa. -- Neljä vuotta sitten, kun kahteen vuoroon siirryttiin, näkemykset olivat toiset. Maailma on nyt muuttunut ja meilläkin katsotaan parhaaksi palata aikaisempaan työaikaan, mikä on taloudellisesti järkevin, Kokkola toteaa. Palomiehet ovat odottavaisin mielin myös Pieksämäellä. -- Etenkin pitkänmatkalaiset odottavat muutosta, kun työmatkat vähenevät heillä jatkossa puoleen, luottamusmies Asko Heimonen kertoo. -- Iso osa palomiehistä haluaa nähdä sen, kuinka työaikajärjestelyt ja pilkkomiset käytännössä toteutetaan. Miten paljon 24 tunnin vuoroja käytännössä tehdään? Yhdistyksissä arvioidaan, että vuorokausirytmiin siirtyminen tulee selvästi helpottamaan pelastuslaitoksen rekrytointia -- niin sijaisten saamista kuin vakituisten virkojenkin täyttämistä. n TEKSTI MIKKO TERÄVÄ


14

HÄTÄKESKUS

Työtyytyväisyysbarometri:

Toimintakulttuurille paras arvosana Hätäkeskusten henkilöstön antama yleisarvosana työpaikalleen laski

miseen, oppimiseen ja uudistumiseen (3,00). Johtamisesta annettu kokonaisarvosana oli 3,07. Työn sisällön ja vaikuttamismahdollisuudet vastaajat kokivat 3,40:n arvoiseksi.

hieman edellisvuosien tasosta. Tulosten pohjalta tehdään kehittämissuunnitelma jokaisessa hätäkeskuksessa, työnantaja lupaa.

H

enkilöstön kokema työtyytyväisyys on Hätäkeskuslaitoksessa hieman laskenut, osoittaa tuoreimman henkilöstöbarometrin tulos. Virastotason yleisarvosana oli viime vuoden kyselyssä 3,16, kun sitä edeltävänä vuonna luku oli 3,26. Asteikko on 1--5. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana työtyytyväisyysluku on pienimmillään ollut 3,14 (vuonna 2014) ja suurimmillaan 3,25 (2015), joten vaihtelut ovat olleet maltillisia. Hätäkeskuslaitos käyttää valtionhallinnon VMBarohenkilöstötutkimusta, jossa anonyymisti vastataan 40 kysymykseen johtamisesta, työn sisällöstä, palkkauksesta, osaamisesta, toimintakulttuurista, työympäristöstä, vuorovaikutuksesta ja työnantajakuvasta.

Palkkaus ja viestintä laskivat keskiarvoa Parhaan arvosanan henkilöstö antoi työyhteisön toimintakulttuurista (3,54) sekä työnantajakuvasta ja arvoista (3,44). Heikoimmat arvosanat kohdistuivat palkkaukseen (2,77), vuorovaikutukseen ja viestintään (2,91) sekä osaa-

Tyytyväisyys palkkaukseen KOKO HÄTÄKESKUSLAITOS

2,90

2016

2,81

2,82

2017

2018

2,77 2019

VMBaro-tutkimusta käytetään yleisesti valtion virastoissa. Valtion henkilöstön kaikkien työtyytyväisyyskyselyiden yhteistulos on vuosittain ollut 3,55--3,59 välillä.

Toimenpiteitä tarvitaan Kyselyyn vastasi 71,3 prosenttia hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Suurin vastausprosentti 85,5 oli Kuopion hätäkeskuksessa. Työtyytyväisyyskyselyn tarkemmat tulokset on toimitettu kaikille hätäkeskuksille, osastoille ja yksiköille, kerrotaan Hätäkeskuslaitoksesta: tulokset käsitellään kaikissa toimintayksiköissä ja tulosten perusteella laaditaan kehittämistoimet seuraavalle tuloskaudelle. Työtyytyväisyyskysely toteutetaan seuraavan kerran vuonna 2021. Kokonaistuloksen lasku 0,1 on kohtuullinen uuden tietojärjestelmän haasteiden valossa, näkee Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöpäällikkö Antti Koskela.


15

Työtyytyväisyys / KOKO HÄTÄKESKUSLAITOS 3,5

3,0

3.22

3.21

3.26

2016

2017

2018

-- Keskuksittain on isojakin eroja. Jokainen keskus tekee tulostensa pohjalta oman kehittämissuunnitelman, joka käsitellään keskuksen tyhy- ja työsuojeluporukan kanssa. Toimenpiteitä tarvitaan ja ne pitää olla konkreettisia. Tavoitteena on päästä 3,5 kokonaistasolle, Koskela kertoo.

Pieni henkilöstömäärä kuormittaa Hätäkeskusammattilaisten liitossa kyselyn tulosta pidetään myös kohtuullisena siihen nähden, miten mittava tietojärjestelmähanke Hätäkeskuslaitoksessa on juuri toteutettu. ERICA-järjestelmä otettiin käyttöön kaikissa hätäkeskuksissa viime kesään mennessä. -- Tulos on jopa yllättävän hyvä, kun tiedetään miten kiireisiä ja kuormittavia aikoja keskuksissa elettiin ennen kuin hätäpuheluiden ylivuoto alkoi helpottaa tilannetta, sanoo HALin puheenjohtaja Kaarina Salomaa.

3.16

-- Kaikissa kysytyissä aiheissa henkilöstön antamat arvosanat laskivat, mutta miinukselle ei menty tämän isommin. Se kertoo siitä, että raskainakin hetkinä päivystyshenkilöstö jaksaa venyä. Hätäkeskuslaitos on korostanut päivystyshenkilöstön vaihtuvuuden olevan samaa tasoa kuin valtion virastoissa keskimäärin. HALissa nähdään, että vertailu ei aivan toimi loppuun asti. -- Voi ollakin, että irtisanoutumisprosentit ovat yleistä tasoa, mutta muihin valtion työpaikkoihin verrattuna hätäkeskuksissa on oma haasteensa uusien työntekijöiden rekrytoinnissa. Jos meiltä lähtee salillinen päivystäjiä pois vuosittain, ei ole olemassa sellaista reserviä, josta nopeasti saataisiin palkattua uutta henkilöstöä. Yhtä virkaa kohti ei ole kymmenittäin tai sadoittain hakijoita. -- Käytännössä irtisanoutumiset johtavat siihen, että työ tehdään pienemmällä työntekijämäärällä. Se syö yksittäisten keskusten työhyvinvointia.

2019


16

"Haluamme liittona osaltamme tukea niitä keskuksia, joissa kuormitus painaa henkilöstöä".

Työssä jaksamisen merkitys on näkynyt Hätäkeskusammattilaisten liiton viimeaikaisessa toiminnassa. Salomaan mukaan HALin jäsenilloissa jaetaan tietoa esimerkiksi keskusten hyvistä tyhy-käytännöistä. -- Haluamme liittona osaltamme tukea niitä keskuksia, joissa kuormitus painaa henkilöstöä.

Työhyvinvointia joustavilla työvuoroilla Heikoimman arvosanan vastaajat antoivat palkkauksesta. Tämä saattaa HALin Salomaan mukaan johtua päivystäjien työn muuttumisesta. Ylivuodon tuomat valtakunnalliset tehtävät tuovat uudenlaisia haasteita hätäpuhelun käsittelyyn. -- Nyt kun olemme valtakunnallisesti toimiva, verkottunut Hätäkeskuslaitos, olisi suotavaa että se näkyisi myös päivystäjien palkassa. Henkilöstössä aihe on puhuttanut paljon, ja olemme tuoneet asiaa esille laitoksen sisällä. Suurin odotus kohdistuu käynnissä olevaan työvuoromallihankkeeseen, jossa luovutaan tiukasta vuorokierrosta ja siirrytään joustaviin kahdeksan, kymmenen ja 12 tunnin vuoroihin. Joustavuuden ja vaihtelevuuden odotetaan tuovan helpotusta työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen sekä vuorotyöstä palautumiseen. Hätäkeskusammattilaisten liitto on esittänyt, että henkilöstön edustajat olisivat aktiivisesti mukana työvuorojärjestelmän kehittämisen joka askeleessa, jotta lopputulos tukisi parhaalla mahdollisella tavalla työssäjaksamista. n

TEKSTI MIKKO TERÄVÄ KUVA TERO LÄHDESMÄKI

Taito Vainio kertoi pelastustoimen uudistuksen tilanteesta Turvallinen Suomi -seminaarissa 2017.

Vainio aikoo tehdä työtä rahoituksen puolesta PÄIVYSTÄJIEN määrästä huolehtiminen, tietojärjestelmähankkeen jatko, sidosryhmäyhteistyön tiivistys ja rahoituksen kestävyys ovat Hätäkeskuslaitoksen uuden johtajan Taito Vainion työlistalla. -- Tehtävänäni on koettaa varmistaa hätäkeskuslaitokselle riittävä rahoitus budjettikehyksessä, ettei toimintaa tarvitsisi kehittää lisätalousarvioiden kautta. Hätäkeskuksissa on juuri otettu käyttöön ERICAtietojärjestelmän versio 1.2. Seuraavissa 2.0- ja 2.1versiossa tulee lisää ominaisuuksia. -- Erican käyttöönotto on sujunut aika hyvin, huolimatta siitä että aluksi oli aikamoisia epäilyjä, miten kaikki tulee toimimaan. Loppujen lopuksi se on toiminut erittäin hyvin. Nyt on tärkeää saada seuraavat versiot käyttöön toimitussopimuksen mukaisesti, jotta kaikki uudet ominaisuudet saadaan käyttöön, Vainio sanoo. Vainio on työskennellyt sisäministeriön pelastusosastolla useissa tehtävissä parinkymmenen vuoden ajan, viimeksi ohjaus- ja kehittämisjohtajana. SM:ssä hän on vastannut hätäkeskustoiminnan strategisesta kehittämisestä ja Hätäkeskuslaitoksen ohjauksen valmistelusta.


17

HÄTÄKESKUS

Tutkimus: Hätäkeskuspäivystäjän työ vaatii rautaista ammattitaitoa Minkälaista on hätäkeskuspäivystäjän työ? Millainen on ihannepäivystäjä? Vastaukset löytyvät Susanna Sankalan tutkielmasta.

S

ankala on tutkinut Turun yliopiston sosiologian Pro gradu -tutkielmassaan hätäkeskuspäivystäjiä ja heidän työtään. Koskaan aikaisemmin ei ole hätäkeskuspäivystäjien työtä tutkittu näin laajasti. Päivystäjän työ vaatii rautaista ammatinhallintaa ja työn mukanaan tuomaa kokemusta, Sankalan tutkimuksessa todetaan. Kyseessä on oma erikoisalansa, jota ei voi suoraan toisesta ammatista siirtyvä henkilö tehdä. Työn haasteina ovat etenkin henkinen kuormittavuus, hektinen ja stressaava työnkuva ja jatkuva oman osaamisen ylläpitäminen. Työ on hyvin kuormittavaa. Kuormittavuus tulee fyysistä, henkisistä, sosiaalisista ja emotionaalisista tekijöistä.

Hätäkeskuspäivystäjän työ on ennen

kaikkea ongelmanratkaisua. Työ on neuvottelua niin kansalaisten, kollegoiden kuin viranomaisten kanssa. Päivystäjä tekee emotionaalista tunnetyötä. Työtä on kyettävä tekemään asiallisesti ja rauhallisesti, vaikka tilanteet voivat olla todella ikäviä. Omia tunteita ei voi ilmaista hätäpuhelun soittajalle. Päivystäjä joutuu tekemään töitä pysyäkseen asiallisena ja neutraalina virkamiehenä, joka toisaalta on tehokas ja nopea

Päivystyssalin työssä tarvitaan ongelmanratkaisutaitoja ja muuntautumiskykyä. mutta myös myötätuntoinen ja auttava. Työ on emotionaalisesti kuormittavaa myös siksi, että päivystäjien pitää vastaanottaa tuntemattomien ihmisten rajuja tunteiden purkautumisia. He joutuvat usein myös muiden työtekijöiden ja viranomaisten ikävien tunteenpurkausten kohteeksi. Työssään päivystäjät joutuvat sietämään provosointia, mutta he eivät saa itse provosoitua. Mikäli päivystäjä lähtee mukaan soittajan tunnetilaan, vuorovaikutus ja auttamistyö ei onnistu. Päivystäjien työssä on tyypillistä, että tapahtumien kulku ja varsinkin lopputulos jäävät epäselviksi. Epätietoisuus kuormittaa ja voi jäädä vaivaamaan. Työn kuormittavuuteen nähden hätäkeskuksissa tulisi olla purkutilanteita säännöllisesti ja systemaattisesti kaikille työntekijöille, Sankala suosittelee.

Tutkimuksessa Sankala kartoitti paitsi hätäkeskuspäivystäjän työtä myös päivystäjien käsityksiä siitä, millainen on ihannepäivystäjä. Päivystäjät korostivat paljon sellaisia asioita, joita ei tuoda esille hätäkeskuspäivystäjänkoulutuksen opetussuunnitelmassa, toimenkuvassa, työpaikkailmoituksissa tai kehityskeskusteluissa. Päivystäjien mielestä ihannepäivystäjä on ammattitaitoinen sekä hallitsee asiakaspalvelun ja vuorovaikutuksen. Hänellä on elämänkokemusta, hyvä kielitaito ja yleissivistystä. Hän on motivoitunut ja pitää yllä omaa osaamistaan. Ihannepäivystäjä kykenee tekemään päätöksiä ja sietää stressiä. Hän on yhteistyökykyinen ja kykenee tiimityöhön. n TEKSTI TUIJA TERVO KUVA TERO LÄHDESMÄKI

OPINNÄYTETYÖ TURUN YLIOPISTON SIVULLA


ISMO PEKKARINEN / LEHTIKUVA

18

ENSIHOITO

Kohti turvallisempaa hälytysajoa Ilmailusta sovellettu miehistöyhteistyö parantaisi hälytysajon turvallisuutta, huomattiin hankkeessa, jossa selvitettiin ensihoitajien hälytysajoasenteita ja keskinäistä viestintää.

H

älytysajoa koskeviin asenteisiin tulisi puuttua jo ensihoitajakoulutuksen aikana ja ensihoitajien työurien alussa. Turvallisuuskriittisen hälytysajon koulutuksella pystyttäisiin edistämään hälytysajon turvallisuutta, todetaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMKin yhteishankkeen joulukuussa julkaistussa raportissa. Kohti turvallisempaa hälytysajoa: riskit tiedoksi ja turvallisuus käytännöksi -hankkeessa selvitettiin ensihoitajien havaitsemia hälytysajonaikaisia turvallisuusriskitekijöitä, hälytysajoon liittyviä asenteita sekä ensihoitajien keskinäistä kommunikointia. Hankkeen tutkimusosiossa kerättiin tietoa ensihoitajilta, ensihoidon opiskeli-

joilta ja kokeneilta ajokouluttajilta. Esimerkiksi valtakunnalliseen kyselyyn vastasi 795 ensihoitajaa. Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että on selkeä tarve kehittää strukturoitu hälytysajon toimintamalli sekä valtakunnalliset ohjeistukset hälytysajon kouluttamiselle ja suorittamiselle. Turvallisen hälytysajon pilottikoulutuksessa nousi erityisesti esiin ilmailusta sovelletun miehistöyhteistyön (crew resource management, CRM) soveltuvuus hälytysajoon. Turvallisuutta voidaan edistää muuttamalla hälytysajokulttuuria sellaiseksi, jossa työpareista molemmat osapuolet osallistuvat hälytysajotapahtumaan. Selkeät protokollat ja suljettu viestintä ovat


19

avainasemassa tällaisen hälytysajokulttuurin luomiseksi. Tuloksissa ilmeni, että yksikön henkilöstön työnjakoon halutaan selkeyttä strukturoidun kommunikaation ja tiimityön kehittämisen kautta. Navigointitehtävät tulisi jättää hoitajan vastuulle, ja kenttäjohtoyksiköihin, joissa hälytysajoa ajetaan yksin, toivottiin erillistä kuljettajaa. Ottamalla käyttöön esimerkiksi CRMkäytäntöjä, voidaan tiimityön ja kommunikaation osa-alueita parantaa. Taitoja voidaan harjoitella erityisesti muun muassa simulaatio-oppimisella. CRM voidaan yleisesti määritellä työkaluiksi, joilla korkean riskin toimijat voivat hallita ja estää virheitä. Esimerkiksi tarkistuslistojen käyttö ennen korkean riskin tehtäviä, kuten hälytysajoa, on yksi osa CRM-ajattelua. Täten CRM on myös yksi keino ensihoitajien välisen kommunikaation parantamiseen hälytysajossa. CRM:llä tähdätään systemaattisesti vähentämään inhimillisten tekijöiden vaikutusta toiminnassa tasoittamalla yksilöiden välisiä eroja. Inhimillisiksi tekijöiksi voidaan määritellä esimerkiksi yksilön tapa työskennellä, kokemukset sekä arvot, joilla on vaikutus yksilön toimintaan ja käyttäytymiseen. Yksilöiden asenteet ovat merkittävä osa inhimillisiä tekijöitä, joihin voidaankin vaikuttaa positiivisesti CRM-ajattelulla. Vastuuttomuus ja välinpitämättömyys nousivat tutkimuksissa esiin liiallisena tilannenopeutena, kuljettajan keskittymättömyytenä ajoon, kuljettajan omien kykyjen yliarviointina, huolettomuutena sekä välinpitämättömyytenä muita tienkäyttäjiä kohtaan. Aika on tärkeä elementti ensihoidossa, kuitenkin tutkimusten mukaan vain pieni osa potilaista todella hyötyy korkeiden nopeuksien hälytysajosta. n Lähde: Traficomin tutkimuksia ja selvityksiä 33/2019

ENSIHOITO

Uutta tietoa uhkasta ja väkivallasta

V

äkivallan ja uhkan kokemuksesta ensihoidon kentältä on kerätty runsaasti tietoa järjestöjen ja pelastuslaitosten toimesta. Tuoreimmat tiedot osoittavat, että raportoitujen tilanteiden määrä on kasvussa. Alan järjestöt ovat vaatineet ensihoitotyössä väkivallan uhriksi joutuneiden oikeusturvan parantamista. Nyt myös pelastuslaitokset esittävät samaa. Pelastuslaitosten henkilöstön kokemat uhka- ja väkivaltatilanteet ovat kasvaneet viimeisen kuuden vuoden aikana noin 15–25 prosenttia vuosittain, kertoo Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto. Vuonna 2014 tilanteita kirjattiin 153 kappaletta ja vuonna 2019 jo 375 kappaletta. Viime vuonna kirjattiin viisi tapausta, jotka aiheuttivat vakavia vammoja. Aikaisempina vuosina vastaavia tapauksia on kirjattu ainoastaan yksi tai kaksi kertaa vuodessa. Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALin, Suomen Sopimuspalokuntien liiton, Suomen Ensihoitoalan Liiton ja Tehyn mielestä rikoslakia tulisi muuttaa siten, että ensivaste- ja ensihoitotehtävää suorittavan henkilön pahoinpitely rinnastettaisiin virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen. Kokemukset uhka- ja väkivaltatilanteiden lisääntymisestä ovat erityisen valitettavia, sillä kaikkien ensihoidossa toimivien päämääränä on aina terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen ja autettavien kärsimysten lievittäminen, järjestöt huomauttavat. Lisääntyvät uhkatilanteet ovat yhteiskunnallinen ongelma, josta ensihoitotyötä tekevien lisäksi voi kärsiä myös autettava, mikäli annettu hoito viivästyy uhkatilanteen vuoksi. Työpaikoilla tulee panostaa systemaattisesti uhkatilanteiden ennaltaehkäisevään toimintaan, suojavarusteisiin sekä uhka- ja väkivaltatilannekoulutukseen.


20

INNOVAATIOT

Megatrendit: uhkia vai uusia Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA julkaisi

Äärimmäiset sääolot yleistyvät

Terveyshaasteet muuttuvat

Keijo Kangastie Pelastuspäällikkö Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos

Matti Suopajärvi Ensihoitaja, luottamusmies Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri

Havaittavissa on, että myrskyt ovat yleistyneet ja ne eivät ole samoina ajankohtina kuin aiemmin. Ruuhkatilannemallin käyttöönotto on tullut entistä useammin ja ei-kiireellisten tehtävien määrä kasvaa. Normaalien tulvien lisäksi ovat yleistyneet äkilliset ja voimakkaat rankkasateiden aiheuttamat tulvat. Leudoimpien talvien osalta järvien jäätilanne on entistä huonompi ja arvaamattomampi, mihin meidän on varauduttava soveltuvalla kalustolla, esimerkiksi hydrokoptereilla. Kesän 2018 kaksi isoa turvetuotantoalueen paloa perä jälkeen alueellamme laittoi koko pelastuslaitoksen henkilöstön ja kaluston koetukselle. Kyllä näiden kokemusten perusteella on pelastuslaitosten entistä enemmän varauduttava ennalta kalustollisesti ja koulutuksellisesti voimakkaimpien sääolosuhteiden vaihteluihin ja sen tuomiin tehtäviin.

Väestö ikääntyy ja vanhusväestön

112 megatrendiä, jotka todennäköisesti vaikuttavat elämäämme 2020-luvulla. Poimimme viisi tulevaisuuskuvaa ja kysyimme pelastuksen ja ensihoidon toimijoilta: Mitä megatrendit merkitsevät ensilinjan auttajille? määrän kasvu tuntuu jatkossakin ensihoidon palvelussa. Kiireellisten tehtävien osuus vähenee ja työn painopiste siirtyy potilaan hoidon tarpeen ja sopivan hoitopaikan arviointiin. Kansalaiset uskaltavat ja osaavat "tilata" ambulanssin, usein hyvinkin vähäisistä syistä. Toki asiaan vaikuttaa se, että päivystyspalvelut siirtyvät kauemmaksi ja ruuhkautuvat. Tehtäviä tulee kasvavassa määrin myös kotihoidolta ja hoitolaitoksista. Jos kehitystä ei hallita, yhä useammin ambulanssit ovat sidottuja hoidon arviointiin. Ongelmia tulee, kun yksiköitä on vähän, etäisyydet pitkiä ja tulee hälytys kiireelliselle tehtävälle. Erilaiset uudet mallit, kuten yhden ensihoitajan yksiköt ja ruuhkaa purkavat puhelinpalvelut, ratkaisevat ongelmaa osittain. Resurssien tehokas suuntaus on iso ja yhteinen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ongelma.


21

mahdollisuuksia? Tekoälysovellukset Jatkuva osaamisen Verkostot kehittäminen läpäisevät vs. kuplat korostuu yhteiskunnan Petri Lindh Koulutuspäällikkö Palopäällystöliitto

Ilari Nokkanen Oppilasyhdistyksen puheenjohtaja Pelastusopisto

Jaakko Linko Toiminnanjohtaja Sopimuspalokuntien liitto

MEGATRENDI = Yleinen kehityssuunta tai laaja muutosten kaari, joka tapahtuu maailmanlaajuisesti. Ilmiö, jolla odotetaan olevan suuria ja pitkäaikaisia vaikutuksia yhteiskunnassa. LÄHDE: WIKIPEDIA

Tekoälyn ja teknologian kehittyminen

tulee romahduttamaan tehtävämäärää liikenneonnettomuuksissa ja useissa muissakin onnettomuuslajeissa. Pelastajien tarve ei poistu, mutta työ tulee muuttumaan. Avustava robotiikka, dronet, ARlasit ja muut välineet tulevat helpottamaan työtä. Anturit tunnistavat ympäristötekijöitä kuten kaasuja, ja vaaralliset altisteet vähenevät. Kaikki tämä tekniikka auttaa myös ikääntyviä palomiehiä työssään. Eniten potentiaalia tekoälystä on onnettomuuksien ehkäisyssä: tilastot ja viranomaisdata yhdessä analytiikan kanssa mahdollistavat nykyistä tehokkaamman resurssien suuntauksen. Tekoäly tunnistaa riskitekijöitä ja niiden riippuvuuksia paremmin kuin ihminen koskaan. Pelastusalan on tärkeää miettiä, mihin haluaisimme tekoälyn tulevaisuudessa pystyvän ja näin tuoda panoksemme kehitykseen.

Pelastustoimi ja sen monimuotoinen

tehtäväkenttä ovat jatkuvassa murroksessa. Näin opiskelijana on helppo omaksua pelastusalan tuoreimmat opit ja valmistumisen jälkeen tuoda ne työelämään, mutta varsinkin työelämässä pidempään olleilla oman osaamisen jatkuva kehittäminen korostuu. Pelastuslaitosten toimintaympäristö on muuttunut vuosien aikana todella paljon. Samalla riskienhallinnan ja onnettomuuksien ehkäisyn osuus pelastuslaitosten toiminnasta on kasvanut merkittävästi. Täydennyskoulutusten merkitys korostuu; koskaan ei ole liian myöhäistä kehittää itseään ja oppia uutta. Uusien innovaatioiden ja keksintöjen jalkauttaminen juurikin näiden täydennyskoulutuksien kautta kehittää alaa ja auttaa alan työntekijöitä sopeutumaan muutoksiin.

Tässä pelastusala on ollut varsinai-

nen edelläkävijä... Samanmielisten kuplista on vuosikymmenten saatossa heitelty kärkeviäkin kannanottoja. Rakentamattomien keskustelujen kärkevyys on pelastusalalla jo laantunut, mutta kuplat ovat jääneet. Hieman erikoisiakin kilpailuasetelmia elää yhä alan järjestöjen välillä. Paikallistasolla taas ei ole tavatonta esimerkiksi yksittäisen sopimuspalokunnan kärsiminen sisäisestä kuppikuntaisuudesta. Kuplista huolimatta yhteisöllisyys on alallamme vahvaa. Sosiaalisissa verkostoissa, luottamuksen ja vastavuoroisuuden ilmapiirissä piilee vastavoima kuplille. Entistä enemmän uskon ja toivon verkostojemme laajenevan vanhojen rajapintojen yli. Tarvitsemme lisää vuorovaikutusta. Vuoropuhelun painopisteen siirtyminen kuplien väliltä henkilötason verkostoihin voi viedä alaakin eteenpäin.


ISTOCK.COM/ARISHARAY

22

TYÖTURVALLISUUS

ASA-ilmoittaminen on entistä helpompaa Henkilöstön kirjaaminen syöpää

Maastopalotutkimus poikii lisää ohjeita

aiheuttaville aineille altistuvien

Pelastushenkilöstön kokonaisaltistumisen näkökulma tuli ensimmäistä kertaa esiin Työterveyslaitoksen palomiesten altistumistutkimuksessa vuosina 2014—2016. Silloin huomattiin, että savusukeltaneen palomiehen sijaan suurimmat altistumisen vaikutukset havaittiin konemiehellä tai varustehuoltajalla. Tutkimuksen seurauksena Työterveyslaitos antoi useita suosituksia muun muassa suojakäsineiden käytöstä, sammutuspukujen kuljetuksesta ja pesusta sekä varusteiden huollosta paloasemilla. Pelastusopistolla parhaillaan käynnissä oleva maastopalojen sammutusmenetelmiä ja henkilökohtaista suojautumista selvittävä tutkimus on tuomassa uusia suosituksia, kertoo Laitinen. -- Pelastuslaitoksissa kaipaavat kipeästi tietoa, miten suojaudutaan maastopaloissa. Aikaisemmin ei ole ymmärretty, että näissä pitkäkestoisissa ja lämpökuormittavissa tehtävissä altistutaan merkittävästi vaarallisille aineille. Sammuttajat ovat yltä päältä noessa, eikä suihkua ole lähimaillakaan. Ohjeita julkaistaan myöhemmin, mutta Laitisen mukaan ihoaltistumisen ja lämpökuormittumisen kanssa etsitään tasapainoa. Kevyestä sammutusasusta ja myös muista kevennetyistä varusteista etsitään lisähelpotusta sammuttajan lämpökuormittumiseen. -- Toisaalta myös tiedetään, että pitkähihaiset ja -lahkeiset asut vähentävät oleellisesti ihoaltistumista. Sammutusasun alla on syytä olla kunnollinen alusasu, sillä paraskaan pesu ei puhdista sammutusasua täysin PAHyhdisteistä. Palomiesten suojautumisesta nousee yhä uusia huomioita ja tutkimustarpeita. Pelastusopisto on hakenut rahoitusta hankkeelle, jossa selvitettäisiin varusteiden pesutehokkuuksia uudenlaisilla pesumenetelmillä. n

rekisteriin yksinkertaistui.

T

yönantajalla on lakisääteinen velvollisuus pitää luetteloa aineista ja työmenetelmistä, jotka aiheuttavat syöpää tai vaurioittavat perimää. Samoin työnantajan on pidettävä luetteloa työntekijöistä, jotka altistuvat näille tekijöille. Altistuvat työntekijät tulee työnantajan ilmoittaa Työterveyslaitoksen ASA-rekisteriin eli syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteriin. ASA-ilmoitusvelvollisuuden piiriin tuli tämän vuoden alussa uusia aineita ja työmenetelmiä. Yhdeksi uudeksi ilmoitettavaksi työmenetelmäksi on nostettu työ, johon liittyy altistuminen palamisprosesseissa syntyville tai syntyneille syöpävaarallisille aineille. Työterveyslaitos tarkentaa, että kyseinen työmenetelmä koskee muun muassa juuri palomiehiä. -- Uudistus on tervetullut, sillä se helpottaa pelastuslaitosten ilmoittamismenettelyä. Pelastusalalle löytyy nyt ASA-rekisteristä oma työmenetelmä. Se sopii erityisesti palomiehen työhön, ja enää ei tarvitse erikseen miettiä, mille kemikaaleille työssä altistutaan: PAH-yhdisteille, asbestille, bentseenille vai vielä jollekin muulle. Jatkossa työntekijä ilmoitetaan työmenetelmän perusteella, kertoo tutkija Juha Laitinen Pelastusopistolta. Toinen pelastuslaitosten henkilöstöä suoraan koskeva ilmoitusvelvollisuuden lisäys liittyy altistumiseen dieselmoottorien pakokaasuille. -- Se sopii myös erittäin hyvin pelastusalan tarpeisiin. Pitkään on ollut alalla puhetta altistumisesta dieselpakokaasuille. Paloasemilla on tehty parannuksia pakokaasujen poistoon, jotta altistuminen olisi mahdollisimman vähäistä -- mutta useissa tehtävissä väkisinkin joudutaan edelleen olemaan pakokaasussa.

TEKSTI MIKKO TERÄVÄ


23

Ilmoittamista käynnistetään usealla työpaikalla

ASA

-rekisteriin on vuosien 2009--2017 aikana ilmoitettu noin reilu sata pelastusalan työntekijää, näkyy Työterveyslaitoksen tilastosta. Muutaman vuoden takaista yksittäistä ilmoituskertaa lukuun ottamatta pelastuslaitokset eivät ole tehneet ilmoituksia. Ilmoittamista valmistellaan parhaillaan useassa pelastuslaitoksessa, selviää Pelastusalan ammattilaisen työsuojeluvaltuutetuille tekemästä kyselystä. Osassa työpaikkoja asia on nostettu työsuojeluryhmän asialistalle, osassa on jo käynnistetty prosessi henkilöstön ilmoittamiseksi. -- Työntekijöitä aktivoin siten, että alkaisivat nyt viimeistään pitämään altistumispäiväkirjaa, kertoo eräs työsuojeluvaltuutettu. Joillain pelastuslaitoksilla ASA-ilmoitusten edistäminen on tyssännyt harhaluuloon siitä, että rekisteröinti edellyttää vähintään 20 savusukelluspäivää vuodessa. Pelastusopiston tutkija Juha Laitisen mukaan tämä on enemmän hallinnollinen kuin terveysperustainen raja, ja sitä täytyy soveltaa harkiten käytännön työssä. -- Suurimmat mitatut yksittäiset altistumiset ovat vastanneet tapaturmaista altistumista, joista jo yksikin riittää rekisteröinnin perusteeksi. Silloin raja-arvot ylittyvät moninkertaisesti. On hyvin arveluttavaa hirttäytyä vain 20 päivän vaatimukseen, koska syöpävaarallisille aineille ei ole olemassa ns. turvallista rajaa. Pelastuslaitoksissa tarvittaisiin ryhtiliike ja laajempaaajattelua ASA-ilmoituksissa, Laitinen näkee. -- Nyt ollaan pikkuhiljaa pääsemässä siihen ajattelutapaan, että muuallakin voi altistua kuin pelkästään savusukelluksessa ja ne muutkin altistumiset on laskettava mukaan. Tätä olemme myös korostaneet viimeaikaisissa koulutuksissa. Kun pelastuslaitoksissa tunnistetaan henkilöstön altistuminen syöpävaarallisille aineille ja ryhdytään tekemään ASA-ilmoituksia, on jo sisäistetty miksi toimenpiteitä tarvitaan. Silloin myös motivaatio parannuksille, esimerkiksi suojautumisessa, on aivan eri tasolla. ASA-ilmoitusmenettelyn kautta päästään altistumishistorian jäljille, jos työntekijä sairastuu vakavasti -rekisteröinti on siis myös työsuojelullinen oikeusturvaasia sekä työntekijälle että työnantajalle. Silloin voidaan sanoa, että syöpävaara-asia on otettu vakavasti ja sen taklaamiseksi on tehty toimenpiteitä.


24

PIRKANMAALTA PELASTUSALAN AMMATTILAISIA TERVEHTIVÄT


25

Suomen paloveteraanien 41. KUUSAPILAKONGRESSI KUOPIO 12.05.2020 Kuopiossa järjestetään valtakunnallinen paloveteraanien Kuusapilakongressi 12.05.2020 klo 9.00 alkaen Kylpylähotelli Rauhalahdessa osoitteessa: Katiskanimentie 8 70700 Kuopio. Kongressi on tarkoitettu kaikille veteraaneille, jotka ovat työskennelleet palo- ja pelastustoimen piirissä.

Seuraa Suomen pelastusalan ammattilaisia Twitterissä ja osallistu keskusteluun!

Seuraa Suomen pelastusalan ammattilaisia Facebookissa ja osallistu keskusteluun!

Kongressin teemana on Ikäihmisen turvallisuus ja aivoterveys. Lisäksi kuullaan pelastustoimen tulevaisuuden haasteista. @SPAL_ry

@SPALry

Hinta kongressiin osallistujille on 50 €/ henkilö, joka sisältää luentojen lisäksi tulo- ja päätöskahvit sekä monipuolisen lounaan. Osallistumismaksu on maksettava viimeistään 10.03.2020. Lisätietoja Kongressista ja ohjelmasta sekä ilmoittautumisesta saa internet sivustolta www.kuopionpaloveteraanit.net tai yhdistyksemme sihteeriltä Eila Nissiseltä puh. 040 568 5614 tai email: eilamaija44@gmail.com Lämpimästi tervetuloa Kuopion Paloveteraanit ry


Avustusrahasto tukee jäsenen työhön paluuta SPALin lisävakuusrahasto avustaa liiton jäseniä taloudellisesti työtapaturmista johtuvien vammojen sekä työperäisten tai työolosuhteista aiheutuneiden sairauksien lääketieteellisissä tutkimuksissa ja hoidoissa. Tarkoitus on edistää, tukea ja nopeuttaa jäsenen työhön palaamista. Avustusta myönnetään pääsääntöisesti silloin, kun hoitoa ei saada työnantajan tai tämän vakuutuksenkautta. Hakemus voi olla vapaamuotoinen, mutta siinä tulee huomioida avustusten myöntämisen kriteerit, tarvittavat todistukset tai lausunnot sekä aikarajat. LUE RAHASTON AVUSTUSTEN HAKUOHJEET: www.spal.fi > Jäsenpalvelu > Jäsenedut > Avustusrahasto


www.spal.fi

Profile for Pelastusalan ammattilainen

Pelastusalan ammattilainen 1/2020  

Advertisement
Advertisement