Page 1

SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija 1 . 2012

ANNELI ILOMÄKI nauttii liikunnasta harvinaisesta hengityssairaudestaan huolimatta 20

&liikunta

Koulu

Vantaalla tukiopetus innostaa lapsia liikkumaan 24 – 29

LIIKKEELLE-VIRIKEPÄIVÄ: Sovelluksia zumbasta pehmislentikseen 6 ESTEETTÖMYYS: Peruskorjattu Impivaaran uimahalli testattavana 14


SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija

Soveli-lehti ISSN-L 1795-2255 ISSN 1795-2255 (painettu) ISSN 2242-1238 (verkkolehti)

Sisältö 1 • 2012 Koulu

Päätoimittaja, vt.

24 27 30

Toimitusneuvosto

Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto, erityisliikunnan lehtori Kaisu Laasonen, Ammattikorkeakoulu Saimaa Oy, tutkimuspäällikkö Hilkka Leskinen-Nikander, Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy, erityisliikunnanohjaaja Virpi Lumimäki, Aivoliitto ry, järjestösuunnittelija/liikuntavastaava Ilkka Rautiainen, Mielenterveysyhdistys Kello ry, puheenjohtaja Jukka Tauriainen, Suomen Parkinson-liitto ry, aluetyöntekijä Mari Vehmanen, vapaa toimittaja Reetta Kettunen, SoveLi ry, ts. toiminnanjohtaja Heidi Hölsömäki, SoveLi ry, tiedottaja

voimavaroja yhdistysliikuntaan 6 Virikepäivä – lajivinkkinä sovellettu lentis

Näköislehti verkossa

liikunnan edistäminen 36 Liikuntapolitiikan arviointia:

Lue Soveli-lehteä netissä: issuu.com/soveli Sovelin pdf-lehtien arkisto: www.soveli.fi/julkaisut/soveli-lehti Soveli ilmestyy 2 kertaa vuodessa. Lehti on maksuton. Seuraava lehti ilmestyy marraskuussa 2012 ja aineistot on toimitettava 9.10.2012 mennessä. Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

Lehden aineistot ja tilaukset Soveli-lehti / SoveLi ry Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs 33100 Tampere toimitus@soveli.fi gsm 050 544 1028

Kannen kuva Anneli Ilomäki liikkuu iloksi ja terveydeksi. Kuva: Laura Vesa

Virpi Pennanen

liikuntamuotoja qigognista vesiliikuntaan Reetta Kettunen

10 Projektiavustuksella uusia

Lypsyjakkara toimii myös retkikäytössä.

vakiot ▹ ▹ ▹ ▹ ▹ ▹ ▹ ▹

Uutispätkät 4–5, 43 Kolumni 9 Lainasanat 12 Tutkittua 19 Välinevinkit 32–33 Uusia aineistoja 34–35 Tapahtumia 44–46 Koulutusta 6–9, 48

peruskorjaus 14 Impivaarasta tuli esteetön Mari Vehmanen liikkujan tarinat 13 Tarja Määttänen:

Sähköpyörä toi koskimaisemat takaisin

”Pahis” ei vienyt liikunnan iloa Mari Vehmanen

Heidi Hölsömäki 20 Anneli Ilomäki: Hengityssairaus

kuuluuko liikunta kaikille? Reetta Kettunen

38 Terveysliikunnan hankerahoituksen

merkitys kasvaa Heidi Hölsömäki

39 Ryhmävoimaa-hanke:

Mari Männistö

Katajamäki Print & Media, Tampere

Arto Tulima

Painopaikka

Tässä koulussa kaikki liikkuvat Tukiopetus innosti pojat palloilemaan Mari Vehmanen Sparraajat: Yhteistä vaan ei samanlaista Terhi Huovinen, Mirja Hirvensalo, Pilvikki Heikinaro-Johansson

a u ti a i n e n

&liikunta

Soveltava Liikunta SoveLi ry

Heidi Hölsömäki

R ka

Julkaisija

Il k

Raisa Herpiö selviytyi Impivaaran esteettömään kuntosaliin johtavasta ovesta, vaikka sen sähköistys on vasta tulossa. Sivu 14.

ryhmästä kipinä liikuntaan Heidi Hölsömäki

SOVELIN HALLITUS 2012

Yhteystiedot

Timo Peltovuori, puheenjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto ry

Yliopistonkatu 31,

Tomi Kaasinen, varapuheenjohtaja, Suomen CP-liitto ry

20100 Turku

Annukka Alapappila, Suomen Sydänliitto ry

www.soveli.fi

SOVELI RY

Janne Haarala, Hengitysliitto Heli ry Veijo Kivistö, Aivoliitto ry

Toimihenkilöiden

Lea Salminen, Suomen Reumaliitto ry

ja jäsenjärjestöjen

Riitta Samstén, Suomen MS-liitto ry

yhteystiedot ovat

Reetta Kettunen, esittelijä ja sihteeri, Soveltava Liikunta SoveLi ry

lehden sivulla 47.


PÄÄKIRJOITUS

Soveltaminen opitaan jo lapsena alviset ulkoliikuntalajit ovat jo vaihtuneet kesäisempiin aktiviteetteihin. Vuoden alkupuoliskolla on toteutettu ilahduttavan paljon soveltavan liikunnan tapahtumia ympäri Suomea. Näissä ovat mukana olleet usein oppilaitokset, paikalliset urheiluseurat ja yhdistykset sekä kunnan liikuntatoimi. Yhdessä tehden on saatu aikaan näyttäviä tempauksia, joista ovat kiinnostuneet niin paikallinen väestö kuin mediakin. Tässä lehdessä löytyy esimerkkejä Turun alueen soveltavan liikunnan toimijoiden toteuttamasta virikepäivästä. Myös pienempien yhdistysten aktivoituminen oman yhdistystoiminnan liikunnan kehittämiseen voi käynnistyä pienenkin avustuksen turvin. Innokkaat vapaaehtoiset saavat tukea ja kannustusta yhdistyksessä muhineille ideoille ja rohkeutta toteuttaa ne. Onnistunut toiminta kokoaa lisää liikunnan vapaaehtoisia ja ammattilaisia yhteen. Yhteiskunnallinen keskustelu rakennemuutoksesta jatkuu edelleen. Toiminta-alueet laajenevat, mutta toisaalta pienemmälläkin alueella toimijoiden yhteistyö varmistaa liikuntatoiminnan kehittämisen. Kunnissa liikuntapalvelut saattavat siirtyä esimerkiksi kansalais- ja työväenopistojen järjestämiksi tai osaksi kolmannen sektorin toimintaa. Tärkeintä on, että palveluja

PS

on tarjolla ja että ohjaajilla on soveltavan liikunnan osaamista.

Liikkujien näkökulmasta kaikilla tulisi olla samanlainen mahdollisuus liikuntaan osallistumiseen. Yksi keskustelun aihe on, miten saataisiin vähemmän liikkuvat ihmiset liikkumaan. Juuri valmistuneessa raportissa arvioidaan periaatepäätöstä liikunnan edistämisen linjoista (s. 36). Siinä listataan useita toimenpiteitä liikkumisesteisten, maahanmuuttajien ja työttömien liikunnan lisäämiseksi. Liikunta osana arkielämää opitaan kuitenkin jo varhaislapsuudessa ja kouluiässä. Kukaan lapsi tai opiskelija ei saisi jäädä liikunnan ulkopuolelle siksi, että perheissä, päiväkodeissa tai kouluissa aikuinen ei osaa etsiä apua soveltavan liikunnan toteuttamiseen tai itse ohjata sitä. Liikuntaneuvonnan ja koulujen välille tulisi muodostua ahkerasti käytetty polku, jota kuljetaan molempiin suuntiin. Myös kolmannen sektorin erityisosaamista löytyy vaikkapa liikunta-apteekeista. Tässä lehdessä on nostettu esiin koululiikunnan parissa toteutettuja ideoita. Soveltavia ideoita liikunnan pariin ja lämmintä kesää kaikille lukijoille! x

Tärkeintä on, että palveluja on tarjolla ja että ohjaajilla on soveltavan liikunnan osaamista.

Erkki Kuivalainen

T

Reetta Kettunen, SoveLin ts. toiminnanjohtaja

Erityisliikunnan symposiosta eväitä tulevaan

E

rityisliikunnan ammattilaiset ja asiantuntijat kohtaavat Helsingissä 29.5.2012 pidettävässä Erityisliikunnan symposiossa: Yhdessä vai erikseen – kunnilla ja erityisliikunnalla samat kysymykset? Symposiossa ruoditaan, mitä on saatu aikaan ja erityisesti, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tutkijat valottavat omalta osaltaan uusia liikuntakulttuurin näkökulmia sekä erityisliikunnan järjestörakenteiden muutosta ja kehittämistarpeita. Symposion tehtävänä

on herättää vilkasta keskustelua tulevaisuuden erityisliikunnasta sekä uusista tavoista ja mahdollisuuksista hyvässä yhteistyössä. Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten näkökulmasta on tärkeää kehittää paikallisia malleja niin, että liikkujan polku kuntoutuksesta vapaa-ajan liikuntaan toimisi nykyistä paremmin. Tämä edellyttää yhteistyön kehittämistä sosiaali- ja terveystoimien ja liikuntatoimijoiden välillä. x  TEKSTI Reetta Kettunen

Soveltavan liikunnan lehti

3

Soveli 1/2012


KOONNUT Heidi Hölsömäki

U U T I S PÄT K ÄT

Pitkäaikaissairaat mukaan terveysliikuntaan S

oveLi ja sen jäsenjärjestöt ottivat kevätkokouksessaan kantaa valmisteilla oleviin suomalaisen terveysliikunnan painopisteisiin. SoveLi on huolissaan pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten oikeuksista terveysliikunnassa. Liikunta pitää nähdä terveyttä lisäävänä ja sairauksia ennaltaehkäisevänä toimintana etenkin monen sairauden riskiryhmien kohdalla. SoveLi pitää myönteisenä, että suomalaista terveysliikuntaa ollaan hallitusohjelman mukaisesti edistämässä valtiovallan toimin. On tärkeää, että sosiaali- ja terveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekevät jatkossa tiivistä yhteistyötä järjestöjen kanssa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten liikuntamahdollisuuksien turvaamiseksi. Terveyden edistämistä kannattaa tarkastella myös soveltavan liikunnan näkökulmasta. SoveLin jäsenet ovat valtakunnallisia kansanterveys- ja vammaisjärjestöjä ja ne edustavat

327 000 henkilöjäsentä. Näiden 17 järjestön liikuntatoiminta perustuu sekä ammattilaisten että vertaisten tukeen. Se tavoittaa ne henkilöt, joita valtavirran liikuntapolitiikka ei osaa tukea. Se tavoittaa myös niitä ihmisiä, jotka liikkuvat terveyden kannalta riittämättömästi tai ovat vaarassa syrjäytyä liikunnasta. Valittaessa terveysliikunnan tulevaisuuden painopisteitä on huolehdittava siitä, että kaikkien kansalaisten oikeus liikuntaan turvataan. Turvaamalla kaikenikäisten pitkäaikaissairaiden ja vammaisten oikeus liikuntaan voidaan ehkäistä liikunnasta ja yhteiskunnasta syrjäytymistä. Ikääntyneiden lisäksi toimintakyvyn rajoituksia on kaikissa ikäluokissa. Tukemalla erilaisin toimintakyvyin varustettujen kansalaisten liikkumista huolehditaan siitä, että Suomi on vuonna 2020 maailman liikkuvin ja onnellisin kansakunta. x

Terveyden edistämistä kannattaa tarkastella soveltavan liikunnan näkökulmasta.

Katso myös Reetta Kettusen artikkeli terveyttä edistävän liikunnan arvioinnista s. 36.

Soveltavan liikunnan teeseillä kohti kuntavaaleja

S

oveLi jäsenjärjestöineen on julkaissut yhteiset teesit soveltavan liikunnan turvaamiseksi. Teesiesitettä kannattaa hyödyntää paikallisesti esimerkiksi lähestyvissä kuntavaaleissa. Teeseissä painotetaan liikunnan palveluketjujen parantamista, yhteistyön lisäämistä ja riittäviä voimavaroja soveltamista tarvitsevien liikkujien liikuntaan. Teesejä on kolme:

Teesi 1: Soveltavan liikunnan jatkuvuus on turHeidi Hölsömäki

vattava – tavoitteena järjestöjen yhdenvertaisuus.

Teesi 2: Soveltava liikunta edellyttää yhteistyötä liikuntatoimijoiden kesken. Teesi 3: Liikunnan toimijoiden ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö saumattomaksi. x

Soveltavan liikunnan lehti

4

Soveli 1/2012

Teesiesitteessä perustellaan teesien tausta, tarve ja kerrotaan lähdetiedot. Tilaa esitettä ja siihen liittyvää saatekirjettä: virpi.pennanen@soveli.fi


Sataesteetön-hanke

Tapahtumakuva tms

Kesälläkin liikutaan soveltaen. Porin Yyterissä voi kokeilla esimerkiksi sovellettua purjehdusta (kuvassa) tai melontaa. Tulevia tapahtumia sivuilla 44–46.

Henkilövaihdoksia SoveLi-järjestöissä

S

oveltava Liikunta SoveLin uutena vakituisena suunnittelijana on toiminut helmikuun puolivälistä alkaen fysioterapeutti ja liikunnanohjaaja Virpi Pennanen. Hän siirtyi toimeen Kaarinan erityisliikunnan suunnittelijan tehtävistä. Pennanen esittää kunnille kysymyksiä kolumnissaan sivulla 9. SoveLin jäsenjärjestöjen liikunnan yhteyshenkilöissä on tapahtunut myös vaihdoksia. Suomen Sydänliiton liikunta-asiantuntijan Annukka Alapappilan vuorotteluvapaan sijaisena toimii 1.4.2012 – 2.1.2013 Sydänliiton Pohjois-Suomen aluepäällikkö, TtM, fysioterapeutti Eeva-Leena Ylimäki. Ylimäki toimi SoveLin eli sil-

loisen Suomen erityisryhmien liikunnan yhdistyksen osa-aikaisena liikuntasihteerinä vuonna 2002. Suomen mielenterveysseurassa liikunnan vetovastuun osana seuran hyvinvointitoimintaa on ottanut Pohjoisen aluekoordinaattori Sinikka Kähkönen. Epilepsialiitossa liikuntatoimintaa koordinoi aluesihteeri Jorma Lahikaisen jalanjäljissä Turun aluesihteeri Marika Halinen. Aivoliiton järjestösuunnittelija Virpi Lumimäki on siirtynyt Yksi elämä -hankkeisiin liikuntasuunnittelijaksi, ja jatkaa siinä tehtävässä Aivoliiton liikunnan yhteyshenkilönä. x Henkilöesittelyt SoveLi-infoissa.

Liikuntalääke-työkalu lääkäreille

E

meritusprofessori Ilkka Vuori on muokannut lääkäreiden käyttöön uuden sähköisen Liikuntalääketyökalun. Sen avulla lääkärit voivat aiempaa helpommin ohjata potilaitaan liikunnan pariin. Palvelussa on tiivis tietopaketti jo 35 eri terveysaiheesta, joissa liikunta on tärkeä osa ehkäisyä, hoitoa tai kuntoutusta. Kuhunkin aiheeseen on laadittu potilaalle ohje, jota lääkäri voi tarvittaessa muokata potilaalle sopivaksi. – Liikuntalääke-työkalun käyttö on ensimmäinen vaihe liikuntaneuvon-

nassa. Lääkärin selkeä kannanotto ja ohje johtavat osalla potilaista liikunnan lisääntymiseen. Usein tarvitaan kuitenkin terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaisten panosta riittävän ja pysyvän käyttäytymismuutoksen aikaansaamiseen, Vuori sanoo. Palvelun laajentamista muille ammattiryhmille selvitetään. Palvelu sijaitsee Fimnetin Lääkärikompassissa. Työkalun teknisestä toteuttamisesta on vastannut Polar Electro Oy. x

Mikä SoveLi? ▹ Valtakunnallinen liikuntajärjestö, joka edistää pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten liikuntaa ja aktiivista elämäntapaa ▹ Toimii 17 jäsenjärjestönsä asiantuntija-, yhteistoiminta- ja palvelujärjestönä ▹ Perustehtävät: viestintä, vaikuttaminen ja koulutus ▹ Jäsenet ovat valtakunnallisia soveltavaa liikuntaa harjoittavia järjestöjä, yhteystiedot sivu 47.

Jäsenedut: ▹ Kehittämishankkeet yhteisten liikunta-asioiden edistämiseksi ▹ Liikkeelle-koulutusta ▹ Mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa: vuosittaiset järjestöpäivät, yhteisiä keskustelu- ja vaikuttamisfoorumeita, lausuntoja ja kannanottoja ▹ Uutiskirje SoveLi-info ilmestyy sähköisesti 6 kertaa vuodessa, arkisto sivulla: www.soveli.fi/ julkaisut/soveli-info/ ▹ Soveli – soveltavan liikunnan asiantuntija -lehti kaksi kertaa vuodessa jaettavaksi muun muassa yhdistysten liikuntavastaaville ▹ Julkaisuja ja muita materiaaleja jäsenhintaan ▹ Teosto-Gramex-sopimus maksuttoman musiikin esittämiseen valtakunnallisten liittojen liikuntatoiminnassa ▹ Liikuntavälineitä yhdistysten lainattavaksi ▹ Lue lisää: www.soveli.fi > SoveLi > Jäsenpalvelut

Lisätietoa: liikuntavuori@fimnet.fi

Soveltavan liikunnan lehti

5

Soveli 1/2012


TEKSTI Virpi Pennanen KUVAT Mari Männistö

”Aiomme kokeilla lentopallon sovelluksia yhdistyksessämme” Turun seudun kansanterveys- ja vammaishdistysten liikunta-aktiivit saivat Liikkeelle-virikepäivästä roppakaupalla lajivinkkejä ja hyvää mieltä kotiinviemisiksi.

Jussi Syrjälä Lounais-Suomen MS-yhdistyksestä ja Jenni Wuorela Varsinais-Suomen Aivovammayhdistyksestä tavoittelevat pelivälineenä toimivaa ilmapalloa. Lentopalloa voi pelata turvallisesti ja tehokkaasti myös istuen.

Soveltavan liikunnan lehti

6

Soveli 1/2012


Todellista soveltavan liikunnan riemua koettiin Liikkeelle-virikepäivässä Turussa maaliskuussa, kun uuteen Impivaaran uimahalliin kokoontui 50 koulutettavan joukko Turusta ja ympäristökunnista. Helena Sorvisto Raision Seudun Invalideista oli yksi tyytyväisistä osallistujista. Häntä kiinnosti päivän tarjonnasta erityisesti sovellettu lentopallo ja sen mahdollisuudet. − Halusin kokeilla, vieläkö taivun lentikseen. Ja hyvinhän siinä kävi. Oli mahtavaa huomata, että voin edelleen pelata ja liikkua ryhmässä kipeästä kädestä huolimatta, Helena Sorvisto iloitsee. Lentopalloharjoitus oli muokattu osallistujille sopivaksi. Käytössä oli pieni kokoustila, johon viritettiin matalalle sulkapalloverkko. Pelaajat jaettiin kahteen kolmen hengen joukkueeseen, ja pelivälineinä käytettiin muun muassa ilmapalloja ja soft-palloja. Osallistujia ilahdutti huomata, kuinka vaatimattomassa tilassa ja vähin kustannuksin lajin soveltaminen käy. Pelaaminen onnistuu istuen tai seisten, ja käytössä voivat olla eri kehonosat. − Näinkin voi siis tehdä, Helena Sorvisto tuumii. Innostuksen kipinä tarttui sen verran, että ehkä jo ensi syksynä Raisiossa pelataan sovellettua lentopalloa useamman yhdistyksen ja harrastajan voimin. − Uskon, että tulijoita olisi. Raision kaupungin liikuntasuunnittelijan Johanna Frimanin kanssa jo juttelimme asiasta, ja hän lupasi auttaa ainakin tilojen järjestämisessä, Sorvisto sanoo.

Vesitanssi innosti virikepäivän osallistujia. Etualalla Tuulikki Teräntö (vas.) ja Annikki Loikas Raision eläkeläisistä.

Matti Pihanperä Eläkeliiton Lemu-Asikainen-Velkuan yhdistyksestä ja Ritva Mäkelä-Lammi Turun seudun osteoporoosiyhdistyksestä pyörähtivät Riihihumpan tahtiin virikepäivän vesitansseissa.

Positiivisia yllätyksiä Jenni Wuorela Varsinais-Suomen Aivovammayhdistyksestä sai niin ikään tapahtumasta runsaasti uusia ideoita. Myös hän innostui lentopallosta. − Tasapaino on aina haaste. Mutta oli hienoa huomata, että lentopalloa voi pelata turvallisesti ja tehokkaasti tuolilla tai lattialla istuen. Pehmeiden ja kevyiden pallojen käyttäminen oli Wuorelalle uusi ja miellyttävä kokemus. Niillä pelattaessa osallistujien väliset voima- ja taitoerot tasoittuvat. − Aiomme kokeilla omassa yhdistyksessämme lentopallon sovelluksia vie-

lä tämän kevään aikana, Jenni Wuorela suunnittelee. Hän kokeili virikepäivässä myös vesitanssia. − Siinä on positiivisessa mielessä pakko ottaa kontaktia muihin osallistujiin. Vesitanssia kokeilemme viimeistään syksyllä. Ehkä suurimman positiivisen yllätyksen tuotti sovellettu zumba. Tavallisille zumbatunneille osallistuminen on Wuorelalle mahdotonta aivovamman vuoksi: tahti on siellä hänelle liian nopea ja musiikki soi koko ajan. − Nyt sen sijaan pysyin mukana, kun

liikkeet harjoiteltiin ensin ilman musiikkia. Olipa kivaa! Kehitettävää hän näkee virikepäivän markkinoinnissa ja mainostamisessa. − Tulisi olla täysin selvää, kuka kurssille voi osallistua ja ilmoittautua, Jenni Wuorela toivoo.

Yhteistyö kantaa Liikkeelle-virikepäivä syntyi useiden tahojen yhteistyön tuloksena. Mukana suunnittelussa olivat alusta lähtien paikalliset yhdistykset, ja ohjelma rakennettiin yhdistysväeltä kerättyjen toivei-

Soveltavan liikunnan lehti

7

Soveli 1/2012


den ja tarpeiden pohjalta. Lisäksi koulutuksen toteuttamiseen SoveLin kanssa osallistuivat seudun kuntien soveltavan liikunnan asiantuntijat sekä Rajattomasti liikuntaa -hanke. − Juuri tällaista toimintaa tarvitaan jatkossakin. On ilo nähdä, miten kaikki liikunta- ja kokoustilat on valjastettu liikunnan koulutuskäyttöön, toteaa projektipäällikkö Reijo Hakorinta Rajattomasti liikuntaa -hankkeesta. Päivä tarjosi kuntien ja yhdistysten edustajille luontevan foorumin tavata toisiaan ja luoda kontakteja. x

Lisätietoa Pallottelemassa Lauri Leikas Turun seudun aivohalvaus- ja afasiayhdistyksestä. Pehmislentistä varten on kehitetty oma tavallista pehmeämpi soft-lentopallo, mutta pelivälineenä toimii hyvin myös ilmapallo.

▹ Tutustu lehden takakannessa esiteltyihin Liikkeelle-koulutuksiin tai ota yhteyttä, niin räätälöidään tarpeisiinne sopiva koulutus! ▹ SoveLin Liikkeelle-koulutukset on tarkoitettu paikallisyhdistysten liikuntatoiminnasta kiinnostuneille ja sitä järjestäville henkilöille.

SoveLin suunnittelija Virpi Pennanen (keskellä) kertoo, miten lentistä voi soveltaa eri tilanteissa. Esimerkiksi pienemmällä porukalla pelattaessa pelialueen voi rajata pienemmäksi. Kosketusten määrällä ja hitaammalla pallolla voi säädellä pelin tempoa.

Soveltavan liikunnan lehti

8

Soveli 1/2012


L AJ I V I N K K I

Sovelletun lentopallon pelaaminen onnistuu hyvinkin pienessä tilassa: parinkymmenen neliön pinta-ala ja normaali huonekorkeus riittävät hyvin kuudelle pelaajalle. Verkkona toimii sulkapalloverkko, jonka voi virittää matalalle vaikkapa tuolien tai oven kädensijojen varaan. 1) Alkuverryttely Jokainen ottaa oman ilmapallon. Vaihtoehtoja lämmittelyyn: ▹ Pallottele istuen tai seisten paikallasi. ▹ Käytä kehonosia, jotka toimivat parhaiten. Käsien sijasta voit pallotella päällä tai jaloilla. ▹ Kävele ja pallottele. ▹ Pallottele parin kanssa. Toinen voi istua tuolilla. ▹ Pallotelkaa ryhmässä yhdellä pallolla. Osa voi istua ja osa seistä. ▹ Pallotelkaa ryhmässä kahdella pallolla.

2) Peliä parin kanssa ▹ Asettukaa parisi kanssa vastakkain, kumpikin noin metrin päähän verkosta. ▹ Istu tuolilla, mikäli et pysty seisomaan. Jos tasapaino pitää, seiso. Lisätukea voit ottaa pitämällä toisella kädellä kiinni tuolista. Myös avustajaa voi käyttää tarvittaessa. ▹ Syötä pallo verkon yli yhdellä kosketuksella. Tämä on ilmapallon kanssa haastavaa. Ole siis riittävän lähellä verkkoa. ▹ Palauttamiseen saa käyttää rajattomasti kosketuksia. Tavoitteena on toimitta pallo takaisin vastustajalle. ▹ Leikkimielellä voitte laskea pisteitä pelatuista palloista esimerkiksi viiteen asti.

3) Peliä kolmen hengen joukkueissa ▹ Sijoittukaa kentälle: esimerkiksi yksi joukkueesta lähelle verkkoa ja kaksi sivuille. ▹ Käyttäkää tarvittaessa tuoleja. Peli onnistuu erinomaisesti niin, että osa istuu ja osa seisoo. Pelialue rajataan riittävän pieneksi tarpeen mukaan. ▹ Syöttäkää niin, että pallon on käytävä jokaisella joukkueen pelaajalla ennen sen toimittamista verkon yli. Sama pelaaja voi koskea palloon useammankin kerran. ▹ Vastustaja saa käyttää rajattoman määrän kosketuksia ennen kuin toimittaa pallon verkon yli.

4) Peliä pehmopallolla Kaikki edellä kuvatut harjoitukset onnistuvat myös soft-pallolla. Jos osallistujat pystyvät, voitte pelata myös oikean lentopallon säännöillä. Softpallo tuo peliin lisää haastavuutta ja liikettä − ja sopivasti epäonnistumisiakin. Oikeanlaisen pelivälineen valinta on siis ratkaisevaa. Ohjaajan tehtävä on huolehtia, että kaikki voivat osallistua. x

KoLUMNI Virpi Pennanen Kirjoittaja on SoveLin suunnittelija.

Kunta hyötyy koulutuksista eniten

K

unnan liikuntapalveluiden näkökulmasta on oikeastaan olemassa kolmenlaisia yhdistyksiä. Jaottelu on tietenkin hyvin suurpiirteinen. Ensinnäkin on kiitettävän aktiivisia, liikuntatoimintaansa omatoimisesti kehittäviä ja uudistavia yhdistyksiä. Ne toimivat vuorovaikutteisesti useisiin suuntiin ja saavat koko ajan uusia jäseniä. Toisen ryhmän muodosta- Kunnan vat yhdistykset, jotka järjestä- liikuntapalveluiden edustaja, jakautuvatko vät liikuntatoimintaa omalle jäsenistölleen. Niiden jäsen- sinun kunnassasi määrä ei kasva, vaan osallistu- yhdistykset näin? jista alkaa hiljalleen olla pulaa. Kolmantena ovat yhdistykset, joissa ei ole liikuntatoimintaa. Niissä liikuntaa ei joko arvosteta tai toimijoita ei riitä. Samalla tavoin liikkujat voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään. Aktiiviset henkilöt liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi. Toinen ryhKunnan mä ei liiku terveytensä kanliikuntapalveluiden nalta riittävästi mutta voisi edustaja, miten niin tehdä. liikkujat jakautuvat Kolmannen ryhmän muosinun kunnassasi? dostavat vahvasti passivoituneet henkilöt. Heidän liikkeelle saamisensa vaatii paljon resursseja.

On tavoiteltava sekä liikkujien että liikuttajien määrän kasvua. Turun Eviva!-hankkeen tavoitteena on saada 10 000 uutta, vapaa-ajallaan Mikä on sinun kuntasi aktiivista kuntalaista vuoteen tavoite? 2015 mennessä. Koulutusten avulla kunta mahdollistaa sen, että yhdistystoiminnasta tulee sujuvampaa ja laadukkaampaa. Samalla kunta saa osaavia liikunnan kumppaneita, joiden tarjonta tukee kunnan palveluja. Yhdistysten nykyiset ja tulevat liikuntavastaavat saavat koulutuksista itsevarmuutta, rohkaisua ja taitoja yhdistysliikunnan toteuttamiseen sekä jäsenistön aktivoimiseen. Kunnan edustaja, sinun kokoaikainen läsnäolosi koulutuksessa on tärkeä. On merkityksellistä kuulla ja tulla kuulluksi. Koulutus liittää liikunta- Kuinka vahva on sinun ketjun tärkeitä lenkkejä yh- kuntasi liikuntaketju? teen kunnassa. Ketju on niin vahva kuin sen heikoin lenkki. x

Soveltavan liikunnan lehti

9

Soveli 1/2012


Helena Eskonmaa Jonna Nissinen

Lounais-Suomen MS-yhdistys järjesti projektiavustuksella uuden qigong-terveysliikuntakurssin. Kysymyksessä on joogaa muistuttava keskittymiskykyä vaativa laji, jota voidaan soveltaa lähes kaikille sairauden tuomista haitoista riippumatta.

Kirsti Mäkelä

Polvijärven Reuma ja Tules monipuolisti avustuksen avulla vesiliikuntatoimintaansa.

Soveltavan liikunnan lehti

10

Soveli 1/2012

Tasapainoharjoittelu on tärkeää dystoniaa sairastaville. Dystonia-yhdistys hankki avustuksella tasapainoaskelmapalloja ja muita liikuntavälineitä sekä koulutti lisää liikuttajia. Kuvassa tasapainoilee Päivi Talasmaki.


TEKSTI Reetta Kettunen

Uusia liikuntamuotoja qigognista vesiliikuntaan SoveLi on jakanut jäsenjärjestöilleen kokeiluluontoisesti projektiavustusta liikuntatoiminnan kehittämiseen. Toteutuneet projektit poikivat yhdistyksiin uusia liikkujia ja liikuntamuotoja. Avustus osoitti tarpeellisuutensa. Kysyimme tukea saaneilta yhdistyksiltä kokemuksia projektiavustuksesta. Kaikki yhdistykset korostivat avustuksen merkitystä, koska sen turvin voidaan kokeilla ja kehittää jotain uutta. Tuki innostaa sekä nykyisiä toimijoita että uusia ja vanhoja jäseniä mukaan liikuntatoimintaan. Tiiviillä aikataululla toteutettu kokeilu osoittautui tehokkaaksi ja myönteiset tulokset osoittavat projektiavustukset tarpeellisiksi. Seuraavassa esitellään tarkemmin muutaman yhdistyksen palautteita.

Lounais-Suomen MS-yhdistys ry Yhdistyksessä järjestettiin Qigong -kiinalaisen terveysliikunnan kurssi. Kurssin ansiosta yhdistyksen liikuntalajien

SoveLin projektiavustus ▹ SoveLin jäsenjärjestöilleen suuntaamaa projektiavustusta jaettiin vuonna 2011 yhteensä 6 600 euroa. ▹ 600–950 euron suuruinen avustus oli tarkoitettu starttirahaksi erityisesti niille järjestöille, joilla ei ole pysyvää liikuntarahoitusta. ▹ Tukea haki viime vuonna 11 yhdistä ja se myönnettiin kahdeksalle. ▹ Tänä vuonna projektiavustuksen hakuaika on 1.8.–15.9.2012. ▹ Hakuohjeet julkaistaan 20.5.2012 osoitteessa: www.soveli.fi/soveli/ jasenpalvelut/projektiavustus/

joukkoon saatiin uusi liikuntalaji sekä yhdistykselle uusia harrastajia. Kysymyksessä on joogaa muistuttava keskittymiskykyä vaativa laji. Qigongia voidaan soveltaa lähes kaikille sairauden tuomasta haitasta huolimatta. Liikkeet voidaan tehdä myös mielikuvissa. Yksitoista tapaamista sisältänyt kurssi osoitti jälkeenpäin tehdyn arvioinnin mukaan useita positiivisia vaikutuksia, kuten stressin,uupumuksen ja kipujen vähenemistä sekä rentouden ja keskittymiskyvyn lisääntymisen kokemusta.

Keski-Karjalan Reuma ja Tules ry Yhdistyksessä tempaistiin kahden kuukauden aikana "Liikettä niveliin ja voimaa lihaksiin" -ohjelma, joka sisälsi kuntosaliharjoittelua, salivoimistelua ja vesiliikuntaa. Liikunnan pariin saatiin mukaan noin 40 osallistujaa. Heistä suuri osa on uusia harrastajia. Yhdessä tekeminen koettiin tärkeäksi omaa yhteisöä vahvistavaksi tekijäksi. Avustuksella oli yhdistykselle ihan ratkaiseva merkitys. – Eihän tällaista toimintaa olisi uskaltanut ilman tukea toteuttaa, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Liisa Pirhonen. Yhdistysten aktiivisuus ja toiminnan tarjoaminen ovat yhä tärkeämmässä roolisssa.

Polvijärven Reuma ja Tules ry  – Avustuksen turvin saimme vesiliikuntaamme monipuolisemmaksi ja pystyimme siten huoltamaan fyysistä yleiskuntoamme, varapuheenjohtaja Eeva Aaltola yhdistyksestä toteaa. Ohjelma innosti uusia jäseniä yhdistykseen sekä entisiä jäseniä innos-

tumaan enemmän mukaan vesiliikuntaan. Osallistujia oli keskimäärin 20 henkilöä kerralla ja yhteensä kirjattiin 205 henkilökäyntiä kahden kuukauden aikana. Vesiliikuntaa jatketaan edelleen ja vesijuoksusta tulee uusi juttu käynteihin.

Suomen Dystonia-yhdistys ry

Yhdistyksen liikuntavastaava Kirsti Mäkelä kertoo, että avustuksen turvin saatiin tukea koulutusmenoihin. Dystonia-kerhojen yhteiskäyttöön hankittiin uusia välineitä. Samalla saatiin uusia liikuttajia toimintaan mukaan. – Asianmukaisilla boccia-palloilla on mukava harjoitella oikealla tavalla. Keilapallopelin välineet ja tasapainoaskelmapallot haastavat kerholaisia harjoittelemaan pystyssä pysymistä, Mäkelä toteaa.

Suomen Selkäliitto Selkäliiton selkäneuvonta- ja liikuntatoiminnan asiantuntija Pirjo Ailanto raportoi yhdistyksen onnistuneen hankkeen tuella koulutustapahtuman järjestämisestä vertaisohjaajille. x

Muut projektiavustuksen saajat vuonna 2011: Aivoliitto ry: Vertaisohjaajien koulutus- ja yhteistyöpäivät

Hämeenlinnan Seudun Parkinson-kerho: Vesiallas-jumpan ja seniorijumpan järjestäminen

Lihastautiliitto ry: Ultrakeveällä onnistut – ohjaus, neuvonta ja koulutus.

Soveltavan liikunnan lehti

11

Soveli 1/2012


A N I T A A L AN S

KO

Mielenterveys   1/ 2012

UT

N ON

t

Ree

tukevat niveliä ja liikkuminen tuntuu vakaalta. Kuntolaitteet parantavat myös liikkuvuutta nivelreuman jäykistämissä nivelissä kuten selässä ja rintakehässä. Asiantuntijoiden mukaan tulisi tehdä ”mieluimmin pitkiä kevyitä liikesarjoja kuin kertarykäisy raskaalla vastuksella”.

Tanssijan on pakko hyväksyä itsensä. Koreografi Sanna Kekäläinen on uransa aikana nähnyt, miten kohtuuttomat ulkonäkövaatimukset aiheuttavat vaikeuksia päästä tasapainoon itsensä kanssa. Tanssialalla naisille tulee paljon oheissairauksia, kuten anoreksiaa ja vammoja itsensä hoitoon. Tanssijan on pakko yrittää hyväksyä itsensä – käydä läpi omaan itseen ja ruumiiseen liittyvät kipuilut. Kekäläinen tutki naiseutta ja halusi rakentaa koko naiskuvan uudelleen – sellaiseksi kuin se todellisessa maailmassa on. Naisruumiin pitää saada olla myös ruma, luotaantyöntävä ja epämiellyttävä.

Sydän   1/2012

on sauvakävely. Vanajaksella todettiin rasituskokeessa ja sydämen varjoainekuvauksessa sydänverisuonen tukos. Ohitusleikkauksen jälkeinen toipuminen alkoi nopeasti. Sauvakävelyn hän sai aloittaa vasta 2–3 kuukauden kuluttua, kun rintalasta oli kunnolla luutunut. – Käymme vaimon kanssa joka ilta sauvakävelyllä. Suunnitelmissa on, että alkaisin myös juosta.

Niveltieto 1/2012

Tekonivelet kaipaavat kuntosalille.

Soveltavan liikunnan lehti

12

mahdollisti jalkojen amputaatio. Kaisalla oli synnynnäinen nilkkojen ja pohkeiden epämuodostuma, joka aiheutti nilkan liikkeiden vahvan rajoittumisen ja puuttuvien luiden vuoksi vahvan nivelrikon jo 18 – 19 vuotiaana. Kaisa sai rohkeutta amputaatioon amerikkalaisen paraolympilaiskilpailijan amputaatiokokemuksesta. Proteesit saatuaan Kaisa on toteuttanut pitkiä pyöräilymatkoja yhdessä aviopuolisonsa kanssa muun muassa Costa Rican vuoristoisessa maastossa. – Tykkään hikitreenistä – spinningistä ja suosikkilajeihin kuuluvat body pump sekä kahvakuulailu, Leka kertoo. Leka on julkaissut 400-sivuisen sarjakuvakirjan Tour d Éurope, 4 000 kilometrin pariskunnan pyöräilymatkasta halki Euroopan.

Joka ilta sauvakävelylle. Kauko Vanajaksen lempilaji

Reuma   4/2011

Kuntosaliharjoittelussa hankittu hyvä lihaskunto edisti tekonivelleikkauksen jälkeistä toipumista kuntosalilla jatkavan Eeva Muroman mukaan. Harjoittelijoiden mukaan hyvät lihakset

en

tun

et ta K

Hiilikuitujaloilla jaksaa polkea ympäri maailmaa. Kaisa Lekan polkupyöräilyn harrastamisen

Soveli 1/2012

Avain   1/2012 Tanssin hurmaa rajoituksetta. Uusi innostava harrastuspyörätuolitanssi antoi uuden näkökulman Raija Pelto-Arvon elämään silloin, kun MS-tauti eteni pyörätuolilla liikkumisen vaiheeseen. Raijan tanssitaidot ovat vuosien varrella kehittyneet ja harjoituksissa ja tanssilavoilla riittää menoa. Laji kehittää monipuolisesti keskivartalon lihaksia, koordinaatiota ja mieli virkistyy. Samalla saa uusia ystäviä ja vertaistukea. Tanssia voi harrastaa pareittain tai pystytanssijan kanssa. Jos harrastaminen ei riitä voi lajissa edetä kilpatasolle saakka. x


TEKSTI JA KUVAT Heidi Hölsömäki

Pyörä toi koskimaisemat takaisin Sähköavusteinen pyörä mahdollistaa Tarja Määttäsen liikkumisen omin voimin. MS-tauti on heikentänyt Tarja Määttäsen, 45, jalkavoimia ja vaikuttaa myös tasapainoon. Sairauden edetessä hän tarvitsi uusia ratkaisuja aktiiviseen liikkumiseen – ja löysi. Tampereen keskustan alueella liikkuva Määttänen kulkee nykyisin mieluiten sähköavusteisella pyörällään paikasta toiseen. – Pyöräily on vapauttanut paljon ja myös kuntoni on parantunut, Tarja Määttänen kertoo. Työmatkat sujuivat monta vuotta taksilla, normaalivaihteista autoa Määttänen ei mielellään ajanut. Pyörän ansiosta työmatkoista on voinut nauttia uudella tavalla. – On ihanaa polkea Koskipuiston läpi ja Hämeensillan tai Patosillan kautta. Sain rakastamani koskimaisemat takaisin. Pyörällä kulkiessaan Määttänen tajusi tarvitsevansa vain oikeanlaisen ajoneuvon, ja hankki vielä automaattivaihteisen auton. – Auto on tarpeen lasten harrastuskuljetteluissa ja huonommilla keleillä, ja toki ajan nykyään myös pitkiäkin matkoja mieluusti. Molempien kulkupelien hankintaan Määttänen sai tukea Tampereen vammaispalvelutoimistosta. Kolme vuotta sitten Tarja Määttänen sai Sara-lehden juttua varten tilaisuuden ottaa uuden eli nykyisen pyöränsä pitempiaikaiseen koekäyttöön. Käytössä hänelle valkeni kunnolla, kuinka ison muutoksen kolme rengasta ja akku voivat tuoda elämään. – En halunnut hetkeksikään luopua uudesta vapaudestani, ja ostin pyörän omakseni. Nyt vain odottelen seuraavia, vielä kehittyneempiä malleja, joissa vaikkapa tavarankuljetusominaisuudet on ajateltu paremmin ja runkoa on ehkä vähän kevennetty. x

– Taksia käytän enää äärimmäisen harvoin. Pyörän ansiosta olen todella saanut vapauteni takaisin, Tarja Määttänen iloitsee.

Tässä Helkaman sähköavusteisessa pyörässä on kolmiportainen virran säätö ja aputehoja saa helposti käyttöön. Ylempi nappi on virtapainike, joka ilmaisee myös akun varaustilan.

Keppi kulkee kätevästi mukana tarakalla ja tavarat pyörälaukussa. Hiljainen akku on kiinnitetty rungon keskiosaan.

Soveltavan liikunnan lehti

13

Soveli 1/2012


TEKSTI Mari Vehmanen KUVAT Mari Männistö

Impivaarasta tuli esteetön Turun Impivaaran uimahallin peruskorjauksessa otettiin tilojen esteettömyys huomioon monin tavoin. Parannettavaakin jäi. Ystävänpäivänä helmikuussa koitti odotettu hetki Varsinais-Suomen uimareille, vesijumppaajille ja -juoksijoille. Turun Impivaaran uimahalli avasi ovensa kahden vuoden perusteellisen saneerauksen jälkeen. Uudistuneen liikuntakeskuksen esteettömyyttä alettiin suunnitella jo vuonna 2005. Myös monet seudun vammais- ja kansanterveysyhdistykset osallistuivat urakkaan. − Yhdistyksille tämä oli äärettömän iso puristus. Niille kuuluu suuri kiitos

Impivaaran uimahalli

käyttäjänäkökulman tuomisesta mukaan työhön, liikuntapalveluvastaava Eija Hiitti Turun kaupungista sanoo. Hänen mukaansa monessa asiassa on onnistuttu. − Ehkä parasta on yleinen väljyys ja tilan tuntu. Kaikissa tiloissa mahtuu liikkumaan hyvin pyörätuolilla ja sähkärillä. Jokaisessa kerroksessa on nyt myös isoja esteettömiä vessoja. Kehitettävääkin jäi. Eija Hiitin mukaan parannuskohteita on jo listattu, ja korjauksia aletaan tehdä mahdollisim-

3

▹ Rakennusvuosi 1975. Oli valmistuessaan Pohjoismaiden suurin uimahalli. ▹ Avautui pitkän remontin jälkeen yleisölle 14.2.2012. ▹ On nykyisin allaspinta-alaltaan Suomen isoin. ▹ Impivaarassa on muun muassa kolme kuntosalia ja liikuntasali. ▹ Pääsymaksu sisältää kaikkien tilojen vapaan käytön.

Soveltavan liikunnan lehti

14

Soveli 1/2012

man pian. Muutokset eivät aina ole hinnasta kiinni. − Esimerkiksi värejä ja kontrasteja kannattaisi hyödyntää vielä enemmän. Niiden avulla voi helpottaa kovasti suunnistamista ja eri tilojen löytämistä isossa rakennuksessa. Eikä purkki maalia maksa paljon, Eija Hiitti huomauttaa. Uudistunutta Impivaaraa kuvissa esittelevät Raisa Herpiö Turun CP-yhdistyksestä ja esteettömyysasiantuntija Riitta Nissilä Turun Seudun Vammaisjärjestöt ry:stä. x

4


1 2

Esteitä ja esteettömyyksiä 1. Raisa Herpiö testaa toista Impivaaran kahdesta esteettömästä pukutilasta. Pukukaapin sisään mahtuu pyörätuolin kanssa − tosin korit ovat vielä tässä vaiheessa turhan korkealla. Peili ja sen edessä oleva taso sen sijaan ovat riittävän matalat. 2. Suihkupyörätuolin kanssa mahtuu hyvin liikkumaan esteettömässä pesutilassa. Seinillä on alas kallistettavia lisäistuimia. Itse suihku on toistaiseksi vääränlainen: pelkän käsisuihkun tilalle on tulossa kiinteän yläsuihkun ja käsisuihkun yhdistelmä. 3. Esteettömässä saunassa löylyn heittäminen onnistuu pyörätuolissa istuen. Sauna on suunniteltu siten, että kiukaan lämpö tosiaan leviää myös lattiatasolle. Nämä esteettömät pesu-, pukuhuone- ja saunatilat mahdollistavat vihdoin sen, että eri sukupuolta oleva avustaja voi mennä asiakkaan kanssa yhdessä pukutiloihin. 4. Impivaaran kaikki kosketuskorkeudella olevat opasteet on varustettu sekä kohokirjaimilla että pisteillä. Soveltavan liikunnan lehti

15

Soveli 1/2012


5

Soveltavan liikunnan lehti

16

Soveli 1/2012


Impivaarasta tuli esteetön

6

5. Allastilojen esteettömiin vessoihin on pääsy kahdesta suunnasta. Lukkoihin on tulossa sähköistys, mutta vielä tällä hetkellä ne on suljettava käsin. 6. Riittä Nissilä käyttää lämpimään altaaseen johtavaa luiskaa. Impivaarassa useisiin altaisiin pääsee joko luiskaa tai hyvin loivia portaita. Niiden molemmin puolin on kaiteet. 7. Allasnostimen käyttö onnistuu itse, mutta ohjain vaatii jonkin verran sormivoimia. Nostimen tilavaan koriin on helppo mennä pyörätuolin kanssa. 8. Myös yleisissä pesutiloissa on varsin runsaasti tilaa. Seinillä on alas kallistettavia istuimia.

7

8

Soveltavan liikunnan lehti

17

Soveli 1/2012


Impivaarasta tuli esteetön

11 9

10

9. Kolmannen kerroksen kuntosali Männistössä on kahdeksan Hurmerkkistä laitetta. Yhdistettyä yläselkä- ja rintalaitetta pystyy käyttämään pyörätuolista. Syksyllä alkavat esteettömän kuntosalin käyttökurssit ja omatoimivuorot. 10. Hur-kuntolaitteet mahdollistavat harjoittelun kerrallaan yhdellä kädellä tai jalalla, mikä on tärkeää esimerkiksi toispuolihalvauksesta kuntoutuville. 11. Kuntosalilaitteiden vastusta säädetään portaattomasti paineilman avulla. Näin jokaiselle löytyy sopiva kuormitus.

Soveltavan liikunnan lehti

18

Soveli 1/2012


KOONNEET Virpi Pennanen, Heidi Hölsömäki

T U T K I T T UA

Duodecimin tutkimusuutisia S oveLi julkaisee Duodecimin liikuntaan ja terveyteen liittyviä tutkimusuutisia. Uutiset ovat kokonaisuudessaan luettavissa SoveLin nettisivujen uutisarkistossa uutisen lopussa mainitun julkaisupäivän kohdalla: www.soveli.fi > Uutisarkisto.

Kova liikunta ehkäisee metabolista oireyhtymää

ren terveystietoihin, jotka koottiin yhteisanalyysiin 14 aikaisemmasta tutkimuksesta. (Julkaistu 6.3.2012.)

Lihasvoimaharjoittelusta hyötyä dementikoille

Tutkimuksen perusteella raskas eli voimakkaasti hengästyttävä fyysinen liikunta pienentää metabolisen oireyhtymän riskiä enemmän kuin kohtalaisempi liikunta. Tutkimukseen osallistui 1 800 aikuista, jotka kantoivat askelmittareita viikon ajan. Aineistot kerättiin vuosina 2003–2006, ja tulokset julkaistiin International Journal of Epidemiology -lehdessä. (Julkaistu 19.4.2012.)

Liikunta ja fyysinen aktiivisuus ehkäisevät dementiaa, mutta niitä ei pitäisi unohtaa sairastumisen jälkeenkään. Saksassa tehdyssä tutkimuksessa dementikoiden lihaskunto ja motoriikka paranivat sekä omatoiminen liikkuminen lisääntyi ohjatun kolmen kuukauden harjoitteluohjelman ansiosta. Viiden kerran tuolilta ylösnousu nopeutui myös harjoittelun seurauksena. Tutkimus julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä. (Julkaistu 22.2.2012.)

Vähäisempikin fyysinen aktiivisuus suojaa iäkkäitä dementialta

Työliikunta ehkäisee sydänkohtauksia

Liikunta suojaa dementialta, mutta myös vähäisempi fyysinen aktiivisuus, kuten tiskaaminen tai siivoaminen, voi pitää iäkkään mielen pitempään kunnossa, yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Aktiivisimmat vanhukset säästyvät Alzheimerin taudilta noin kaksi kertaa todennäköisemmin kuin vähiten liikkuvat. Sairastumisriski pieneni, mitä intensiivisempää liikkuminen oli. Tutkimukseen osallistuneet 720 yhdysvaltalaista olivat keskimäärin 82-vuotiaita. (Julkaistu 19.4.2012.)

Kevyttä tai kohtalaista liikuntaa työssään saavat välttyvät muita todennäköisemmin sydänkohtaukselta. Vapaa-ajan liikunnalla on kuitenkin suurin vaikutus. Tutkimus perustuu kymmenentuhannen ensimmäisen sydänkohtauksensa saaneen ja 14 000 terveen verrokin haastatteluihin, jotka tehtiin eri puolilla maailmaa. Tulokset julkaistiin European Heart Journal -lehdessä. (Julkaistu 20.2.2012.)

Liika istuminen on terveysriski Päivästään suuren osan istuvat voivat australialaistutkijoiden mukaan kuolla muita nuorempina, vaikka harrastaisivat liikuntaa. Riskit seuraavat todennäköisesti aineenvaihdunnallisista sekä sydämen ja verisuonten toimintaan liittyvistä haitoista. Istumiseen liitetyt riskit onnistui välttämään istumalla vähemmän kuin kahdeksan tuntia päivässä ja samalla harrastamalla liikuntaa 150 minuuttia viikossa. Tutkijat saivat tuloksensa seuraamalla yli 220 000 miestä ja naista kolmen vuoden ajan. Nuorimmat osallistujat olivat 45-vuotiaita ja vanhimmat yli 75-vuotiaita tutkimuksen alkaessa. (Julkaistu 10.4.2012.)

Liikkuvat lapset voivat katsoa televisiota ja tietokonepelejä ilman terveysriskejä Yhdysvaltalaiset tutkimustulokset viittaavat siihen, että jos lapset liikkuvat ja touhuavat riittävän aktiivisesti, eivät televisionkatselu ja tietokonepelit ole terveysriski. Tutkimuksessa aktiivisimmat lapset saivat kohtalaista tai uuvuttavaa liikuntaa runsaat puoli tuntia päivässä. JAMA-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat 21 000 lapsen ja nuo-

Polvirikkoisen laihduttajan kannattaa huolehtia alaraajojen lihasvoimasta Polven nivelrikkoa sairastavan kannattaa treenata alaraajalihasten voimaa painonpudotuksen aikana. Laihtuessaan potilaat myös kokivat kipujensa ja muiden oireiden vähentyneen. Tanskalaiset perustavat suosituksensa tutkimukseen, jossa 159 huomattavan lihavaa polven nivelrikkoa potevaa osallistui ohjattuun 16-viikkoiseen laihdutusohjelmaan. Tutkimus julkaistiin Arthritis & Rheumatism -lehdessä. (Julkaistu 14.2.2012.)

Liikunta lievittää pitkäaikaissairauksien oireita sekä vähentää masennusta Kroonisten sairauksien oireita lievittävä liikunta kohentaa mielialaa. Tutkijat selvittivät asiaa analysoimalla uudelleen jopa 90 aihetta käsitellyttä tutkimusta, joihin yhteensä oli osallistunut yli 10 000 vähän liikkuvaa potilasta. Potilaat potivat monia kroonisia sairauksia, kuten sydäntauteja, syöpää, keuhkotauteja, fibromyalgiaa tai hermostollisia sairauksia. Masennusoireet vähenivät erityisesti lievää ja kohtalaista masennusoiretta sairastavilla. Tulokset julkaistiin Archives of Internal Medicine -lehdessä. (Julkaistu 6.2.2012.) x

Soveltavan liikunnan lehti

19

Soveli 1/2012


Ulkona lenkkeily kuuluu Anneli Ilomäen viikko-ohjelmaan. PAH-keuhkosairauden vuoksi hänen on kuitenkin vältettävä reippailua kovassa tuulessa, pakkasessa tai helteessä.

Soveltavan liikunnan lehti

20

Soveli 1/2012


TEKSTI Mari Vehmanen KUVAT Laura Vesa

”Pahis” ei vienyt     liikunnan iloa Anneli Ilomäki liikkuu harvinaisen PAH-keuhkosairautensa ehdoilla. Hänen mielestään kannattaa keskittyä nauttimaan kaikesta siitä, mikä onnistuu sairaudesta huolimatta. Kangasalla asuvan Anneli Ilomäen, 54, elämä mullistui kuutisen vuotta sitten. Aktiivinen liikkuja oli tosin jo jonkin aikaa epäillyt, ettei kaikki ollut kunnossa. − Ihmettelin, miksi voimat olivat koko ajan niin vähissä ahkerasta kuntoilusta huolimatta. Ja esimerkiksi uidessa tunsin rinnassa ihmeellistä puristusta, hän muistelee. Vaellusretki Norjan tuntureiden korkeaan ilmanalaan sai tuloaan tehneen keuhkosairauden puhkeamaan toden teolla. Anneli Ilomäen diagnoosi oli PAH eli keuhkoverenpainetauti. Siihen sairastuu vuosittain vain muutama suomalainen aikuinen. − Vaikka kyse on näin harvinaisesta sairaudesta, sain alusta lähtien oikein hyvää hoitoa ja neuvontaa. Tukenani oli heti sairaalassa myös fysioterapeutti − sattumoisin vielä ennestään tuttu ihminen täältä Kangasalta.

Voimat elpyivät vähitellen Liikunnallisen naisen oli aloitettava kuntonsa rakentaminen täysin nollasta. − Alkuun oli täysi työ saada maitopurkki nostettua pöydältä. Suihkussa tai postilaatikolla käyminen oli jo iso urakka, Anneli Ilomäki. Ilomäki joutui myös lopettamaan työnsä päiväkodissa: lapsien nostelu ja kantaminen sekä päivittäiset ulkoilut ovat hänelle sairauden vuoksi liikaa. Vähitellen lääkitys alkoi tehota ja voimat elpyä. Vuoden sairausloman jäl-

keen Anneli Ilomäki pääsi myös takaisin työelämään. Paluu päiväkotiin ei enää onnistunut, mutta lähihoitajan pätevyys mahdollisti hakeutumisen koulunkäynnin ohjaajaksi. − Harva meistä PAH:ia sairastavista pystyy olemaan työssä. Mutta ainakin minulle työ on myös tärkeää kuntoutusta: se vie ajatukset pois sairaudesta. Ja fyysistä harjoitusta tulee, kun kuljen vanhan koulurakennuksen portaissa ja käytävillä.

Matalalla sykkeellä Säännöllinen liikunta on erittäin tärkeä osa PAH:n hoitoa: hyvä yleiskunto auttaa pitämään oireet kurissa. Tosin sairauden vuoksi liikkuminen ei voi olla kovin kuormittavaa. − Sykkeen pitää olla alle 120. Lenkkeilijöiden tuttu neuvo ”pitää pystyä puhumaan” on minulle totisinta totta, Anneli Ilomäki sanoo. Varsinkin alkuun ylilyöntejä saattoi sattua ja liikunta viedä mukanaan. PAH:ia sairastavalla liika rehkiminen kostautuu usean päivän huonona vointina. − Pidinkin alkuun sykemittaria aina liikkuessa. Mutta pian opin tuntemaan omat rajani. Lisäksi käyn kolmesti vuodessa Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa sydänlääkärin vastaanotolla ja fysioterapeutin tarkasti valvomassa kävelytestissä. Myös tämä tuo turvallisuutta liikuntaan. Työpaikallaan Anneli Ilomäki on

saanut vapautuksen liikuntatunteihin osallistumisesta. Lasten kanssa liikkuessa saattaa nimittäin tulla tilanteita, joissa on pakko juosta näiden perään tai rasittaa itseään muuten äkillisesti.

Päivä alkaa jumpaten Anneli Ilomäki on liikkunut aina hyvin monipuolisesti. Lajeista tanssi on ollut ehkä kaikkein lähimpänä sydäntä. − Olemme puolisonkin kanssa tavanneet aikoinaan tansseissa. Oli iso murhe, kun luulin joutuvani jättämään tanssimisen kokonaan sairauden vuoksi. Itkin ilosta, kun pääsimme mieheni kanssa parketille ensimmäisen kerran sairastumiseni jälkeen. Tanssissa yhdistyy niin monta elementtiä: liike, musiikki, läheisyys. Pettymyksiä on silti tullut eteen. Pariskunta joutui lopettamaan tanssikurssilla käymisen perjantaisin, sillä työviikon päätteeksi puolentoista tunnin harjoitus oli turhan rankka. Jooga on kuulunut Ilomäen harrastuksiin jo 30 vuotta, eli kauan ennen kuin lajista tuli muotia. PAH-sairauden kannalta jooga kuuluu kaikkein parhaisiin liikuntamuotoihin: se parantaa rintakehän liikkuvuutta ja kehittää hengitystekniikkaa kohentaen näin keuhkojen toimintakykyä. Nykyään Anneli Ilomäki käy joogatunnilla kerran viikossa. − Lisäksi teen joka päivä heti herättyäni parinkymmenen minuutin aamuvoimistelun. Olen kehittänyt mieleiseni

Soveltavan liikunnan lehti

21

Soveli 1/2012


tään, että pallopelit ja aerobik ovat kiellettyjä − niistä en ole välittänyt muutenkaan, Ilomäki sanoo.

Moni asia onnistuu

Anneli Ilomäki on kehittänyt joogaan pohjautuvista liikkeistä mieleisensä sarjan.

sarjan hengitystä avaavista joogapohjaisista liikkeistä. Aamuvoimistelu ei jää väliin oikeastaan koskaan. − Kannattaa todellakin herätä vähän aikaisemmin, jotta ehtii jumpata. Päivä lähtee voimistelun ansiosta kunnolla käyntiin, ja hengitys alkaa kulkea. Myös lenkkeily ja kuntosali kuuluvat Anneli Ilomäen viikko-ohjelmaan.

Punttisalilla hän tekee sarjoja hyvin maltillisilla painoilla. Rajoitteitakin silti riittää. Pakkasessa, helteessä tai kovassa tuulessa ulkoileminen ei onnistu. Vesijumppa on täytynyt jättää sen aiheuttaman hengenahdistuksen vuoksi. − Kaltaistani mökki-ihmistä harmittaa, että saunassa ja järvessä voi vain piipahtaa. Sen sijaan se ei haittaa yh-

Anneli Ilomäki kertoo yrittävänsä keskittyä rajoitteiden sijaan kaikkeen siihen, mikä edelleen on mahdollista. − Aluksi ajattelin, etten voi tehdä enää yhtään mitään. Sitten aloin vähitellen huomata, että itse asiassa aika moni juttu luontuu. Ei vain pidä luovuttaa ”pahiksen” edessä, Anneli Ilomäki kuvailee omaa prosessiaan. Lähes päivittäisen liikkumisen motivaatiota ei tarvitse Ilomäen mukaan erikseen haeskella. − Uskon, että ilman liikuntaa vointini olisi huomattavasti heikompi. Kolmen lapsen isoäidille myös se on tärkeä tavoite, että jaksan touhuta lastenlasten kanssa. Tänä keväänä Anneli Ilomäen ulkoilumahdollisuudet ovat jälleen laajentuneet. Viime vuosina hän ei ole harmikseen päässyt pyörän satulaan, sillä ylämäissä syke nousisi liiaksi. − Odottelin aikani avustuspäätöstä sähköavusteisen pyörän hankkimiseen. Viimein kyllästyin ja ostin sen itse, Anneli Ilomäki mainitsee. x

Liike on lääkettä Keuhkosairaudesta kuntoutuva tarvitsee yksilöllistä ja käytännöllistä ohjausta liikkumiseen. Tärkeintä on löytää itselle mieleiset liikuntamuodot.  − Liikunta on ehdottoman tärkeä osa harvinaisten keuhkosairauksien hoitoa, fysioterapeutti Merja Vuorio HUS:n keuhkosairauksien klinikalta toteaa. Hän kertoo, että klinikalla hoidettavien sairauksien diagnoosikirjo on hyvin laaja. − Monista eri syistä johtuvat pulmonaalihypertoniat, erilaiset keuhkofibroosit, LAM, CF − vain muutamia esimerkkejä mainitakseni. Työskentelemme myös keuhkoleikkaus-, keuhkosyöpä- ja keuhkonsiirtopotilaiden kanssa, Merja Vuorio luettelee. Hänen mukaansa oikeastaan kaikkia klinikan potilaita yhdistää liikun-

Soveltavan liikunnan lehti

22

nan merkitys. Fyysisen kunnon ja toimintakyvyn parantaminen on oleellisen tärkeää erilaisten keuhkosairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa. − Liikuntaa harrastaneen potilaan selviäminen päivittäisistä toiminnoista on helpompaa. Kaikkia tutkimuksia ja hoitoja ei voida edes toteuttaa, jos yleiskunto on kovin heikko ja ylipainoa runsaasti, Merja Vuorio sanoo. Lapsuuden ja nuoruuden urheilutaustakin helpottaa keuhkosairaudesta kuntoutuvan taivalta, vaikkei liikunta olisikaan aivan viime vuosina mahtunut kalenteriin. − Kaikkein vaikein tilanne on heillä,

Soveli 1/2012

joilla ei ole minkäänlaista liikkumishistoriaa. Tässä on siis yksi hyvä syy lisää satsata lasten ja nuorten liikkumiseen, Merja Vuorio sanoo.

Lääkäri mukaan HUS:n keuhkosairauksien klinikalla liikunta on osa hoitokokonaisuutta. Harvinaisia keuhkosairauksia selvitettäessä kuuden minuutin kävelytesti kuuluu perustutkimuksiin. − Testin yhteydessä fysioterapeutti haastattelee potilasta ja antaa alustavaa liikuntaohjausta. Sitä tarkennetaan vielä diagnoosin varmistuttua.


Merja Vuorion mukaan tärkeää on myös se, että lääkäri korostaa potilaalle liikunnan merkitystä. − Aihe ei saa hautautua vain sivulauseeseen. Lääkäri on nimittäin potilaalle tärkein auktoriteetti. Viestin on oltava sama myös hoitajilta: ihminen hämmentyy, jos yksi kannustaa ja toinen varoittelee liikkumasta. Merja Vuorio kertoo jo kauan sitten hylänneensä yleiset ja yhteiset liikkumisohjeet. Käteen isketty moniste jumppaliikkeistä ei innosta tai rohkaise juuri ketään liikkumaan. − Avainasioita ovat yksilöllisyys ja havainnollisuus. Käymme jokaisen potilaan kanssa ihan konkreettisesti läpi erilaisia liikkeitä ja harjoituksia. Yritämme löytää kullekin mieluisimmat tavat liikkua ja motivoitua.

Anneli Ilomäen vinkit ▹ Hyödynnä fysioterapeutin asiantuntemusta varsinkin alkuvaiheessa, kun aloitat liikkumista uudelleen sairastumisen jälkeen. ▹ Ota selvää, millaista vertaistukea on tarjolla. ▹ Myös kuntoutuskursseja kannattaa hyödyntää. Ne tarjoavat tietoa, vinkkejä, vertaisten seuraa ja paljon mukavaa liikkumista porukassa. ▹ Älä lannistu vastoinkäymisistä!

Pelko pysäyttää Suurin liikkumisen este on Merja Vuorion mukaan keuhkosairauksissakin usein henkistä laatua. Pelot fyysistä rasitusta kohtaan valtaavat helposti ihmisen mielen. − Noidankehä on monesti valmis jo sairauden alkuvaiheessa, ellei ihminen ole saanut riittävästi informaatiota. Hengästymisen tai hengenahdistuksen tunne on säikäyttänyt, liikunta on loppunut lähes tyystin, ja toimintakyky laskenut entisestään, Merja Vuorio kuvailee. Kuntosaliharjoittelu alavartalon isoille lihasryhmille on yleensä suositeltavaa harvinaisia keuhkosairauksia sairastaville. − Itse korostan arkiaktiivisuutta. Läheisten hyvää tarkoittava, mutta liika avustaminen ei välttämättä ole aina positiivista. Sairastunut alkaa minimoida kaikkea fyysistä aktiviteettia, jolloin toiminnallisuus vain laskee edelleen. Merja Vuorion mukaan läheiset auttavat parhaiten tukemalla, kannustamalla ja osallistumalla liikkumiseen. Tärkeintä on joka tapauksessa, että sairastunut löytää itselleen mieleiset tavat liikkua. − Pari, kolme kuukautta treenaaminen saattaa vielä onnistuakin käskystä. Mutta pysyvä elämäntapa voi tulla vain liikunnasta, joka tuntuu mukavalta, Vuorio sanoo. x

– Rintakehän liikkuvuuden lisääminen on tärkeää meille PAH-potilaille, Anneli Ilomäki kertoo.

Soveltavan liikunnan lehti

23

Soveli 1/2012


TEKSTI Mari Vehmanen KUVAT Sami Perttilä

Tässä koulussa kaikki liikkuvat Uomarinteen koulussa Vantaalla liikkuminen on tärkeä osa jokaista koulupäivää. Lasten innostaminen liikkumaan ei vaadi välttämättä valtavia lisäresursseja  − vaan ennen kaikkea positiivista asennetta ja kekseliäisyyttä. Koulun liikuntasalista kuuluu iloinen hälinä. Oppilaita roikkuu köysissä ja renkaissa, ja osa porukasta pelaa koripalloa. Käynnissä on aivan tavallinen välitunti Uomarinteen koulussa Vantaalla. Liikuntasalin avaaminen lasten välituntikäyttöön on vain yksi niistä monista keinoista, joiden avulla Uomiksessa innostetaan oppilaita liikkumaan pitkin koulupäivää. Uomarinne on yksi Liikkuva koulu -hankkeen pilottikohteista, joten liikunta-asioihin on kiinnitetty koulussa viime vuodet aivan erityistä huomiota. − Liikuntasalia saavat käyttää vapaasti päivän kahden pitkän välitunnin aikana 5.−6.-luokkalaiset. Juuri näitä meidän isompia oppilaita on vaikea innostaa välitunneilla ulos − erityisesti, jos sää on kehno. Pienemmäthän kyllä juoksentelevat pihassa kehottamattakin, kouluterveydenhoitaja Satu Forsström sanoo. JATKUU

Soveltavan liikunnan lehti

24

Soveli 1/2012


Patrik Piiroinen (vas.) ja Ossi Vilppola ovat saaneet liikunnanopettaja Eemeli Räihän (oik.) antamasta tukiopetuksesta intoa liikkua myös vapaa-ajalla entistä enemmän. Tukiopetuksessa tärkeintä on ollut iloinen meininki.

Soveltavan liikunnan lehti

25

Soveli 1/2012


Isommat oppilaat myös toimivat vuorotellen ”välkkäreinä” ja ohjaavat pienimpiä välituntipelien ja -leikkien pariin. − Kerran viikossa oppilaat pitävät keskusradion kautta taukojumpan, johon jokainen luokka osallisVärikkäät jalanjäljet tuu, Satu Forsström maihoukuttelevat nitsee. liikkumaan.

Sisustus aktivoi Liikunta on Uomarinteen koulussa pyritty integroimaan kaikkiin aineisiin. Esimerkiksi musiikkiin tai matematiikkaan on helppo liittää liikehtimistä ympäri luokkaa.

− Tai joskus voidaan laskeutua opiskelemaan vaikka alas lattialle, Satu Forsström antaa esimerkin. Liikuntavälineisiin on satsattu. Jokainen opettaja on saanut miettiä, mitä juuri hänen luokkansa tarvitsee. − Vaikka välineet eivät yksin ratkaise, myös niitä tarvitaan. Kodeille on aikamoinen vaatimus hankkia joka vuosi vaikkapa sukset ja luistimet. Myös luokkien sisustus aktivoi lapsia. Erityisluokkien lattioihin on teipattu värikkäitä jalanjälkiä, joita pitkin oppilaat pomppivat paikoilleen. Atk-luokassa on tarjolla jumppapalloja istui-

miksi tavallisten työtuolien lisäksi. Uomarinteen koululle on perustettu iltapäiväliikuntakerhoja, joihin on mahdollisimman matala osallistumiskynnys. − On monta hyvää perustetta liikkua omalla koululla heti oppituntien jälkeen: lapsille ei tule pitkiä yksinäisiä iltapäiviä kotona, eikä illalla tarvitse välttämättä lähteä enää erikseen harrastamaan. Koulun tilatkin ovat näin entistä paremmassa hyötykäytössä.

Terkkari avainroolissa Kouluterveydenhoitajan roolia liikkumaan innostajana on niin ikään kasvatettu Uomarinteessä. Erityisesti Satu Forsstöm pyrkii auttamaan niitä lap-

Kouluterveydenhoitaja Satu Forsströmin mielestä aikuisten pitää luopua turhista rajoituksista, jotta lapset saavat juosta, hyppiä ja kiipeillä.

Uomarinteen koulu, ”Uomis” ▹ Sijaitsee Vantaalla Myyrmäen kaupunginosassa ▹ Alakoulu, eli opetusta luokille 1−6 ▹ Oppilaita noin 600 ▹ Oppilaista 25 prosenttia on maahanmuuttajia ▹ Koulussa on 11 erityisluokkaa: muun muassa harjaantumis- ja autismiluokat. ▹ Erityisluokkien oppilaissa on sekä lievästi että vaikeasti vammaisia lapsia. ▹ www.edu.vantaa.fi/uomis/ Oppilaat voivat valita atk-luokassa istuimekseen jumppapallon. Sen käyttö aktivoi erityisesti keskivartalon lihaksia.

Soveltavan liikunnan lehti

26

Soveli 1/2012


sia, jotka tarvitsevat liikkumiseen tavanomaista enemmän tukea. − Oppilaisiimme kuuluu vammaisia lapsia, mutta tuen tarve voi johtua monesta muustakin seikasta: ylipainosta, kömpelyydestä tai vain yleisestä tottumattomuudesta liikkua. Liikkuva koulu -hankkeen aikana terveydenhoitajan työkalut ovat lisääntyneet merkittävästi. − Voin ohjata lapset koulumme liikuntakerhoihin. Minulla on jakaa oppilaille maksuttomia aktiivisuusmittareita sekä kerta- ja perhelippuja läheiseen uimahalliin, Satu Forsström kertoo. Hänen mukaansa vanhemmille on mukava ja helppo soittaa lapsen liikkumisen tarpeesta. Keskustelun voi aloittaa heti positiivisista uutisista eli siitä,

mitä kaikkea kivaa koulu voi tarjota. − Vanhemmat on muutenkin äärimmäisen tärkeää saada mukaan. Kaikissa perheissä ei yksinkertaisesti ole liikkumisen kulttuuria. Miten lapsikaan voisi silloin kiinnostua asiasta?

Alas turhat kiellot Satu Forsström korostaa, että monet Uomarinteessä hyviksi havaituista keinoista ovat mallinnettavissa erittäin helposti ja edullisesti. − Ylipäänsä innostus ja asenne ratkaisevat näissä asioissa. Koulun kulttuuri on muutettavissa liikunnalle avoimeksi. Turhista rajoituksista on syytä luopua. Monesti me aikuiset kiellämme juoksemisen, hyppimisen ja kiipeilyn ihan

vain vanhasta tottumuksesta. Yhteistyö on avainasemassa. Koulun johdon on ensinnäkin miellettävä liikunnan merkitys. − Lisäksi täällä Vantaalla kaupungin liikuntatoimi on tukenut meitä kovasti. Luistelusta innostuneet koulumme somalitytöt esimerkiksi saivat ikioman jäävuoron. Terveydenhoitaja on saanut jo nähdä liikuntahankkeen kantavan hedelmää. Monen ylipainoisen oppilaan painonnousu on saatu hidastumaan. − Mutta kaikkein paras kiitos ovat lasten punaiset posket ja iloiset ilmeet. Haluaisin välittää kaikille lapsillemme yhden viestin: liikunta on tosi kivaa, ja samalla siinä saa vaikka tulla vähän hiki, Satu Forsström sanoo. x

Tukiopetus innosti pojat palloilemaan U omarinteen koulussa on kuluneella kevätlukukaudella aloitettu täysin uudenlainen kokeilu osana Liikkuva koulu -hanketta. − Meillä on muodostettu muutaman oppilaan ryhmiä, jotka saavat tukiopetusta liikunnassa. En ole ainakaan kuullut vastaavaa tehdyn muualla, kouluterveydenhoitaja Satu Forsström sanoo. Patrik Piiroinen kolmannelta luokalta ja Ossi Vilppola viidenneltä tuumivat, että tukiopetuksessa on ollut mukavampaa kuin tavanomaisilla liikuntatunneilla. − Me on pelattu futista ja sählyä, Patrik sanoo.

Hän kertoo liikkuneensa entistä enemmän myös koulun jälkeen. Perheen kanssa on käyty uimassa, pulkkamäessä, hiihtämässä ja luistelemassa. − Ja tuota kiipeilyseinää olen uskaltanut mennä puoliväliin, Patrik kertoo liikuntasalin päätyä osoittaen. Ossi kehuu, että on ollut mukavaa liikkua pienessä 4−5 pojan porukassa. − Ja on ollut kivaa, kun ope on pelannut meidän mukana, Ossi kertoo.

Toiveet huomioon Liikunnanopettaja Eemeli Räihä sanoo pyrkineensä kuuntelemaan tuki-

Patrik Piiroinen on alkanut nauttia koululiikunnasta muutaman oppilaan tukiopetusryhmässä.

opetuksessa erityisen tarkasti oppilaiden toiveita. − Tässä täytyy olla herkkänä. Ellei hiihto jonain päivänä innosta, niin sitten tehdään jotain muuta. Tärkeintä on tuottaa pojille positiivisia liikkumiskokemuksia ilman suorituspaineita. Räihän mukaan tunnit ovat olleet tavanomaista rennompia ja leikinomaisempia. − Vaikkapa uimahallissa on leikitty hippaa ja hulluteltu kelluntalaudoilla. Totinen tekniikkatreeni ei ole tarpeen. Pallopeleihin on haettu uudenlaista otetta esimerkiksi välineitä vaihtamalla: futista voikin pelata vaikka fysiopallolla. Eemeli Räihän mielestä jo muutaman kerran tukiopetus on tuottanut nähtäviä tuloksia. Lasten arkuus lähteä liikkeelle on alkanut karista. − Olen huolissani oppilaiden jakautumisesta paljon ja vähän liikkuviin. Tämä on yksi hyvä keino tasoittaa eroja. Tavanomaisilla liikuntatunneilla on hyvin haastavaa huomioida ja saada mukaan jokainen lapsi, Räihä toteaa. Satu Forsström kertoo haaveilevansa, että jonain päivänä Suomen kaikissa kouluissa olisi osoitettu tunteja nimenomaan liikunnan tukiopetukseen. − Liikuntahan tukee kaikkea muuta oppimista: kielenkehitystä, keskittymiskykyä, hienomotoriikkaa ja niin edelleen. x

Soveltavan liikunnan lehti

27

Soveli 1/2012


Ossi Vilppola (vas.) ja Patrik Piiroinen ovat kokeilleet opettajansa Eemeli R채ih채n kanssa (oik.) esimerkiksi vaihtoehtoisia peliv채lineit채. Niiden avulla tutut pallopelit muuttuvat aivan uudenlaisiksi. Soveltavan liikunnan lehti

28

Soveli 1/2012


TEKSTI Mari Vehmanen KUVA Sami Perttilä

Ideat kiertoon Liikkuva koulu -hankkeessa on kehitetty lukuisia isoja ja pieniä keinoja, joiden avulla saadaan lisää vipinää lasten ja nuorten koulupäiviin. Esimerkiksi Vihdissä luokkien oviin hankittiin leuanvetotangot.  − Uomarinteessä erityisen hienosti on onnistunut opetus- ja liikuntatoimen yhteistyö. Ja mikä mahtavinta, puolet Vantaan alakouluista lähtee jo ensi syksynä mukaan samantyyppisen toimintaan, hankepäällikkö Antti Blom Liikkuva koulu -hankkeesta kommentoi. Viimeisten kahden lukuvuoden aikana hankkeen 21 pilottikoulussa on kehitetty hyvin monenlaisia keinoja lasten liikuttamiseen. − Ideat ovat tulleet nimenomaan kouluilta itseltään. Sitoutumisen kannalta on tärkeää, ettei uudistuksia sanella ylhäältäpäin, Antti Blom pohtii.

Lyhyet matkat omin voimin Mainioita esimerkkejä lasten liikunnan lisäämisestä riittää pilottikohteista ympäri Suomea. − Pellossa on alettu tehdä joka viikko kävelylenkki koko koulun voimin. Jyväskylässä luovuttiin bussikuljetuksista kirjastoreissuilla ja muilla lyhyillä matkoilla. Näinkin yksinkertaiset jutut välittävät oppilaille tärkeän viestin. Vihdin Kuoppanummessa luokkien oviin on hankittu leuanvetotangot. − Kustannus on ainoastaan parin satasen luokkaa. Kuulemma varsinkin murrosikäiset pojat ovat innostuneet mittelemään voimiaan leuanvedossa, ja jotkut ovat hankkineet tangon kotiinkin, Antti Blom mainitsee. Siilinjärvellä puolestaan liikkumisesta on tehty nuorisotyön menetelmä. −Yhteiseen liikkumiseen on vedetty varsinkin niitä oppilaita, joilla on vaikeuksia kiinnittyä kouluyhteisöön. Kun nämä nuoret saavat liikunnan kautta toteuttaa itseään, päästään paremmin

käsiksi myös heidän vakavimpiin ongelmiinsa.

Ongelmat yhteisiä Hankkeeseen osallistuneet koulut ovat jo vaihtaneet innokkaasti keskenään kokemuksia yhteisissä tapaamisissa. − Juuri tämä on yksi tärkeä tavoitteemme: saada koulut hyödyntämään myös toistensa loistavia ideoita. Ongelmathan ovat samantyyppisiä kaikkialla, Blom sanoo. Antti Blomin mukaan seuraavassa vaiheessa hyvät käytännöt pyritään saamaan kiertoon laajemminkin. Hanke muuttuu Jyrki Kataisen hallituksen linjaamana ohjelmaksi, ja sitä lähdetään levittämään maakuntiin ELYkeskusten avustuksin. Uudenlaisen liikuntakulttuurin alulle sysäämiseen koulussa saattaa riittää jo yhden työntekijän riittävä innostus. − Tosin pitkään ei yksi ihminen voi viedä muutosta eteenpäin. Vastuuhenkilön ympärille tarvitaan mielellään muutaman hengen tiimi, jolla on lisäksi johdon tuki. Syvälliset uudistukset vaativat koko henkilökunnan saamista mukaan. Antti Blom huomauttaa, että muutosvastarinta saattaa olla merkittävää. − On totuttu tekemään asioita samalla tavoin vuosia tai vuosikymmeniä. On iso kynnys luopua tutuista säännöistä ja rajoituksista. Antti Blomin mukaan viidessä vuodessa uusi toimintakulttuuri on yleensä lyönyt itsensä läpi. – Ja parhaassa tapauksessa ajattelutapa leviää lasten välityksellä myös koteihin, Blom sanoo. x

Kaksi tuntia päivässä ▹ Kaikkien 7−18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1−2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. ▹ Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja pitää välttää. ▹ Ruutuaika viihdemedian ääressä on rajoitettava kahteen tuntiin päivässä. ▹ Tietoa ja materiaaleja koululiikuntaan: www.liikkuvakoulu.fi

Soveltavan liikunnan lehti

29

Soveli 1/2012


Sami Perttilä

S PA R R A AJAT

Terhi Huovinen, Mirja Hirvensalo & Pilvikki Heikinaro-Johansson

Koululiikunta – yhteistä vaan ei samanlaista Viidennes oppilaista tarvitsee liikunnassa tukea tai erityisjärjestelyjä. Laadukkaasti toteutettu koululiikunta ottaa kaikki lapset mukaan ja tarjoaa mahdollisuuksia yksilöllisiin opetusratkaisuihin. Suomessa perusopetus on tarkoitettu dellisuudessa pystytään huomioimaan kaikille lapsille. Koululiikunta on lain ja erilaiset lapset? Miten tasa-arvoista liivoimassa olevien opetussuunnitelman kunnanopetus on eri puolilla Suomea? perusteiden mukaan toteutettava opOppilaat, joilla on terveydentilaan pilaiden ikäkauden ja edellytysten mu- tai oppimiseen liittyviä tuen tarpeita, kaisesti. Opetuksessa ja arvioinnissa on osallistuvat enenevässä määrin yleishuomioitava myös oppilaan terveyden- opetuksen liikuntatunneille – siis sinne tila. Miten hyvin koululiikunnassa to- ”tavalliseen” liikunnanopetukseen. Eri-

Soveltavan liikunnan lehti

30

Soveli 1/2012


laisten tutkimusten ja Tilastokeskuksen tilastojen valossa voidaan sanoa, että noin joka viidennellä peruskoululaisella on jotakin tarvetta tukeen tai erityisjärjestelyihin liikuntatunneilla. Vuonna 2010 muuttuneet opetussuunnitelman perusteet korostavat tu-

set, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, opetuksen monipuolisuus ja mahdollisuus omiin valintoihin. Oppilaiden mahdollisuus osallistua liikunnanopetuksen suunnitteluun voisi olla tulevan opetussuunnitelman yksi tärkeistä periaatteista. Oppilaiden osallisuus lisää sitou-

Liikunnanopetuksen arvioinnissa tulisi painottaa entistä voimakkaammin aktiivisuutta, yrittämistä ja yksilöllistä kehittymistä, ei niinkään toisiin vertaamista taidoissa tai toimintakyvyssä. kea tarvitsevien oppilaiden kohdalla yhteisöön kuulumisen merkitystä opetuksen toteuttamisessa. Tärkeää on, että jokainen lapsi saa osallistua liikuntatunneilla yhteiseen tekemiseen omista lähtökohdistaan. Tämä edellyttää opettajalta taitoa suunnitella tunneille tehtäviä, joihin jokaisella on mahdollisuus osallistua, mutta myös eriyttää opetusta tarvittaessa. Tasa-arvoa on lupa tehdä yhdessä, mutta omalla tavalla. Epäselvää on, miten hyvin liikuntaa opettavat opettajat ovat tietoisia oppilaiden tuen tarpeista tai miten hyvin he osaavat suunnitella erilaisia vaihtoehtoja toimintaan tunneilla. Uusi kolmiportainen tukijärjestelmä antaa vaihtoehtoja opetuksen laadukkaaseen toteuttamiseen, mutta miten hyvin joustavat opetusjärjestelyt tai vaikkapa samanaikaisopettajuus osataan hyödyntää liikuntatunneilla? Monessa yhteydessä on tullut esille, että opettajat kaipaavat apua ja täydennyskoulutusta tukea tarvitsevien oppilaiden opettamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Yksilölliset valinnat vähentävät leimautumista Opetushallituksen vuonna 2011 tekemän selvityksen mukaan liikuntatuntien lajisisältö on keskeinen asia, joka määrittelee oppilaiden viihtymistä ja kiinnostusta liikunnassa. Lajisisällön lisäksi liikunnan tekivät mieluisaksi oppilaille myönteiset liikuntakokemuk-

tumista, autonomian kokemuksia ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Omien yksilöllisten valintojen mahdollisuus edistäisi myös tukea tarvitsevien lasten osallistumista yhteiseen liikunnanopetukseen vähentämällä ”erilaiseksi” leimautumista. Liikunnanopetuksen tavoitteita voidaan lähestyä tulevaisuuden opetussuunnitelmassa myös muista lähtökohdista. Tulevaisuuden kouluissa opetussuunnitelman tulisi tukea opettajan mahdollisuuksia painottaa ainakin valinnaiskursseilla esimerkiksi luonto- ja seikkailuliikuntapainotteista, vuorovaikutuslähtöistä tai kunto- ja toimintakykylähtöistä opetussuunnitelmaa. Ulkona liikkumisen mahdollisuuksia tulisi myös tukea muuten sisällä istuttavan koulupäivän vastapainoksi.

Pienissä ryhmissä yksilöllisesti kehittyen Liikunnanopetuksessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että jokainen oppilas voisi kokea olevansa hyvä ja onnistuvansa. Kun liikuntaryhmä on riittävän pieni, opettajalla on mahdollisuus huomioida jokainen lapsi yksilöllisesti. Mitä useampi tukea tarvitseva oppilas osallistuu yleisopetuksen liikuntatunneille, sen tärkeämpää tämä on. Ihanteellinen ryhmäkoko liikuntatunneilla asettunee noin 12–20 oppilaan välille: oppilaita on riittävästi joukkuepeleihin ja opettaja ehtii vielä huomioida jokaista lasta yksilöllisesti. Nyt korostetaan fyysisen aktiivisuu-

den merkitystä, siis sitä, että tunneilla olisi riittävästi rasittavaa liikuntaa. Opettajajohtoinen kuntoharjoittelu ei kuitenkaan ole ratkaisu liikunnalliseen passiivisuuteen. Lapset ja nuoret liikkuvat, jos se on heistä hauskaa. Liikunnalliset leikit ja liikkumaan innostava oppimisympäristö, esimerkiksi hiihtomaa tai parkour-rata, innostavat sekä taitavia että liikkumisessaan arkoja ja tukea tarvitsevia lapsia fyysisesti aktiivisiksi.

Arviointia kehitettävä nykyistä oikeudenmukaisemmaksi Yksi merkittävimmistä oppilaiden pätevyyden kokemuksiin vaikuttavista asioista koululiikunnassa on se, miten hän kokee arvioinnin. Tunnilla annettava opettajan ja muiden oppilaiden kannustava palaute ja itse suoritettu arviointi, esimerkiksi toimintakykytestejä tehtäessä, rakentaa oppilaan minäkäsitystä. Kannustavalla arvioinnilla on erityistä merkitystä lapsille, joilla on ongelmia terveytensä kanssa tai joilla on muuten vaarana syrjäytyä liikunnasta. Liikunnanopetuksen opetussuunnitelmaan tehtävät arviointikriteerit tulisi saada mahdollisimman yksiselitteisiksi, oikeudenmukaisiksi ja tasa-arvoisiksi. Tulevaisuudessa liikunnanopetuksen arvioinnissa tulisi painottaa entistä voimakkaammin aktiivisuutta, yrittämistä ja yksilöllistä kehittymistä, ei niinkään toisiin vertaamista taidoissa tai toimintakyvyssä. Kunto- ja toimintakykytestaamisella voi olla kauaskantoisia kielteisiä vaikutuksia erityisesti tuen tarpeessa oleville oppilaille, jos testaus toteutetaan epäpätevästi. Perusopetus on saamassa uuden tuntijaon tämän vuoden aikana. Tulevaisuudessa opetukseen tarvittaisiinkin lisää liikuntatunteja. Niistä hyötyisivät kaikki oppilaat, mutta erityisesti vähän liikkuvat koululaiset. Lisätunti antaisi mahdollisuuden erityisesti oppilaiden itsensä valitsemaan liikuntaan, fyysisen kunnon kehittämiseen ja fyysisen aktiivisuuden nostamiseen. x Sanna Palomäki ja Pilvikki HeikinaroJohansson Jyväskylän yliopistosta tutkivat vuonna 2011 Opetushallituksen toimeksiannosta liikunnanopetuksen toteutumista peruskouluissa.

Soveltavan liikunnan lehti

31

Soveli 1/2012


VÄ L I N EV I N K K I

Vuoden liikuntatuote tukee ja aktivoi kehoa G

o Expo-messuilla maaliskuussa valittiin vuoden kotimaiseksi liikuntatuotteeksi tamperelaisen Lymed Oy:n 3D-tukivaate. Tukivaate toimii urheilussa samalla toimintaperiaatteella kuin neurologisessa fysioja toimintaterapiassa: edistämällä asento- ja liikeaistia sekä vakauttamalla kehoa, jolloin raajojen hahmotuskyky paranee. Urheiluun suunnitelluilla tukivaatteilla voidaan korjata myös kehon virheasentoja ja vanhojen vammojen aiheuttamia ongelmia. 3D-tukivaatteita urheiluun on kehitetty jo yleisimpiin lajeihin, kuten jalka-, pesä- ja koripalloon, jääkiekkoon, maastohiihtoon, alppihiihtoon jne. Painevaatteita voidaan soveltaa kaikenlaiseen urheiluun ja liikuntaan, huippu-urheilijasta kuntoilijaan. Lymed on valmistanut lääkinnällisiä tukivaatteita jo 20 vuotta. 3D -tukivaatteesta on todettu olevan hyötyä muiden muassa cp-vamman, skolioosin, autismin, Parkinsonin taudin ja aivohalvauksen oireiden hallinnassa. x

LYMED 3D-tukivaatteita voidaan soveltaa kaikenlaiseen urheiluun ja liikuntaan. Kuvassa hiihtosuunnistuksen maailmanmestari Liisa Anttila.

Soveltava liikunta on perusoppikirja

liikunta- ja terveysalan opiskelijoille sekä käsikirja alan ammattilaisille kuten liikunnanopettajille, -ohjaajille ja fysioterapeuteille. Teos tarjoaa apua harraste- ja vertaisohjaajille sekä vanhemmille ja itse liikkujille esittelemällä laajasti eri liikuntamuotojen soveltamismahdollisuuksia. Pauli Rintala, Terhi Huovinen ja Satu Niemelä: Soveltava liikunta (Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 168, 527 sivua, 2012) Hinnat: 60 € (norm.), 50 € (LTS:n jäsenet), 40 € (opisk.) + toim.kulut. Ryhmätilaukset erikseen. Lisätietoja ja tilaukset: www.lts.fi | tuula.valli@lts.fi | p. 010 778 6601.

Soveltavan liikunnan lehti

32

Soveli 1/2012

Lymed Oy

TEKSTI Heidi Hölsömäki


TEKSTI JA KUVAT Ilkka Rautiainen

Lypsyjakkara säästää retkellä selkää Anne-Mari Sormunen keksi, miten marjastaminen onnistuu selkää säästäen. Lypsyjakkaraa voi käyttää myös raveissa ja marjapensaiden äärellä! 1. Mistä sait idean lypsyjakkaran käyttämiseen metsäretkellä?  – Halusin säästää selkää. Töissä maatalouslomittajana käytin lypsyjakkaraa ja ryhdyin käyttämään sitä myös muulloin. Jakkara osoittautui työssä hyväksi ja se on suunniteltu selkää säästäväksi. Se on jopa parempi metsässä, koska mustikan varvut ovat korkeammalla kuin lehmän utareet. Selkä ei tule yhtään kipeäksi.

2. Miten tuolin saa kulkemaan parhaiten mukana?  – Tuoli kulkee hyvin mukana, kun sen laittaa vyötärölle kiinni. Ei tarvitse kiikuttaa erikseen. Vähän se paukuttaa takareisille, mutta ei haittaa eikä satu. Tuolin kuljettaminen on pieni vaiva, kun selkä säästyy.

3. Missä tilanteissa istahdat lypsyjakkaralle?  – Mustikan poiminnassa. Mustikan varvut on just sopivalla korkeudella. Se on kolmas jalka ja käy hyvin tueksi, ei tarvitse edes tasaista alustaa, kun jalat tukevat myös. Jousi mukautuu alustan mukaan.  –  Jakkaran kanssa on myös helppo vaihtaa paikkaa, koska jakkaraa ei tarvitse asetella.

4. Mitä muita hyviä tai huonoja puolia sinulle tulee mieleen jakkarasta?  – Se ei jätä maastoon jälkiä eikä särje luontoa. Jakkaran jälki on pienempi kuin kengän jälki.

6. Oletko käyttänyt jakkaraa apuvälineenä muualla kuin metsässä?  – Olen: töissä, marjapensaissa ja raveissa.

7. Mistä hankit lypsyjakkaran?  – Sain töistä. Näitä saa maataloustarvikkeita myyvistä kaupoista ja tällainen perusmalli maksaa noin 50 euroa. x

Anne-Mari Sormunen havainnollistaa lypsyjakkaran käyttöä marjastamisessa.

Soveltavan liikunnan lehti

33

Soveli 1/2012


KOONNUT Heidi Hölsömäki

A I N E I ST OJA

Alan perusteos uudistui: Soveltava liikunta -käsikirja Odotettu alan perusteos kokoaa yhteen soveltavan liikunnan keskeiset periaatteet ja toimintatavat. Teokseen on tiivistetty selkeästi alan viimeisin tutkimustieto ja kehitys, jossa tavoitteena on kaikille avoin liikunta ja urheilu. Soveltava liikunta on perusoppikirja liikunta- ja terveysalan opiskelijoille sekä käsikirja alan ammattilaisille, kuten liikunnanopettajille, -ohjaajille ja fysioterapeuteille. Teos tarjoaa vinkkejä ja tietoa myös harraste- ja vertaisohjaajille sekä vanhemmille ja liikkujille. Kirjassa käsitellään liikuntaa sekä terveyden että käytännön soveltamisen näkökulmista. Soveltava liikunta. Pauli Rintala, Terhi Huovinen, Satu Niemelä. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 168. 527 s. 40–60 e (+toimituskul.). Tilaukset: tuula.valli@lts.fi

Kaiken maailman tuolijumppaa -dvd esittelee sovellettuja istumatansseja EtnoBik® Kaiken Maailman Tuolijumppaa on sovellettua istumatanssia eksoottisista tanssilajeista. Uudella dvd:llä on mukana niin intialaista bollywoodia, itämaista ja afrikkalaista tanssia, jamaikalaista reggaeta, flamencoa, irlantilaista tanssia kuin latinalaisiakin tansseja. Liikkeet on sovellettu istuen tanssittaviksi ja niitä voi tehdä joko reippaaseen tai rauhalliseen tempoon. Dvd on tuotettu Etnofitnessin ja Mielenterveyden keskusliiton yhteistyönä, osana MTKL:n Tanssiva mieli -hanketta. Dvd:n mukana saat ohjaamista helpottavan liikemanuaalin. 15/25 euroa. Tilaukset: www.mtkl.fi/verkkokauppa/

Suomen CP-liitolta uusi korttisarja perheiden ulkoliikuntaan Suomen CP-liitto ja Metropolia ammattikorkeakoulu ovat tuottaneet yhteistyössä ulkoliikuntakorttisarjan. Kortit on tarkoitettu perheille, joissa on CP-, MMC- tai HC-vammainen lapsi. Korttien tavoitteena on rohkaista ja innostaa perheitä liikkumaan itselleen sopivalla tavalla. Korteissa on vinkkejä ja perustietoa liikuntalajien harrastamiseen sekä tietoa siitä, mistä apuvälineitä voi vuokrata. Nyt ilmestynyttä 7 kortin sarjaa on tarkoitus täydentää. Tilaukset ja lisätiedot Suomen CP-liiton liikuntasuunnittelijalta: tiia.kantanen@cp-liitto.fi Kortit julkaistaan myös pdf-muodossa: www.cp-liitto.fi

Soveltavan liikunnan lehti

34

Soveli 1/2012

Vaikeavammaisille aikuisille toimintamahdollisuuksia Aikuis-Malike julkaisi projektin aikana (2007–2011) lukuisia aineistoja raporteista dvd-levyihin. Niissä esitellään esimerkiksi vaikeavammaisten aikuisten aktiivisen arjen ja osallistumisen mahdollisuuksia, osallistumista edistäviä toimintavälineitä, ympäristöjä sekä hyviä käytäntöjä. Lähtökohtana on jokaisen oikeus monipuoliseen ja aktiiviseen elämään. Julkaisut ovat maksuttomia, jollei toisin mainita.

Aikuis-Malikkeen julkaisuja: Ulos talosta, pois pihasta ja Uudestaan -raportit. 2009. Tahdon sinne minne sinäkin -dvd. 2009. 20 e. Oon oppinu niin paljon -raportti. 2011. Läpi ennakkoluulojen -dvd. 2011. 20 e. Sosiaalinen tilinpäätös: Projektin arviointiraportti sosiaalisen 
tilinpidon menetelmää hyödyntäen. 2011. 5 e. Oikeilla välineillä osallistuminen onnistuu – vaikeavammaisille aikuisille soveltuvia toimintavälineitä.-opas. 2011. Tilaukset: malike@kvtl.fi


MS-tauti-käsikirja sopii myös liikuttajille Suomen MS-liitto on julkaissut uuden oppaan MS-taudista. Siinä kerrotaan monipuolisesti MStaudista, sen oireista ja hoidosta sekä sairauden vaikutuksista arkeen – ja siten myös liikuntaan. Opas sisältää oman lukunsa liikunnasta. Oppaan on kirjoittanut Suomen MSliiton asiantuntijatyöryhmä. MS-tauti – käsikirja vastasairastuneelle. 2011. Toim. Minna Heikkilä. 32 sivua. Hinta 5 euroa (+toimituskulut) tai sähköisenä maksutta: www.ms-liitto.fi/ms-opas tai puh. 0206 90 282.

Yhdenvertaisuusopas järjestötoimijoille Kop kop – Pääseekö sisään? Yhdenvertaisen järjestötoiminnan opas urheilu- ja nuorisojärjestöille. Sisäasiainministeriön julkaisema opas (28/2011) tarjoaa konkreettisia välineitä urheiluja nuorisojärjestöille yhdenvertaisten ja tasa-arvoisten vapaa-ajan mahdollisuuksien edistämiseksi. 21-sivuinen opas on suunnattu kaikille järjestöjen luottamus- ja toimihenkilöille. Pdf netissä: www.yhdenvertaisuus.fi/ yhdenvertaisuussuunnittelu/oppaitayhdenvertaisuuden-kehitt/

Juliste kannustaa liikkumaan lääkkeeksi Terveyskeskuksiin on levitetty keväällä uutta maksutonta Liikunta on lääkettä -julistetta. Juliste näkyy erityisesti Conmedic Oy:n terveydenhuollon laatuverkostoihin kuulu-

vissa 55 terveyskeskuksessa ja 10 työterveyshuollon yksikössä. Julistetta voi tilata maksutta myös muihin vastaaviin terveydenhuollon ja kuntoutuksen toimintayksiköihin sekä paikallisyhdistysten käyttöön. Julisteen painattamiseen osallistuivat Conmedicin lisäksi Suomen Fysiatriyhdistys, Orton, Suomen Tule ry, Työterveyslaitos, Kuntoliikuntaliiton Kuntokeskusverkosto, Soveltava Liikunta SoveLi ja Fimnet.fi/Liikuntalääke. Tilaukset Suomen Tule ry:stä: merja.lartamo@suomentule.fi

Liikunta sopii jokaiselle -julistetta SoveLista Tilaa yhdistyksellesi tai oppilaitoksellesi maksuton Liikunta sopii jokaiselle -juliste viestimään liikunnan iloa ja soveltuvuutta jokaiselle! A3-kokoinen juliste on maksuton. SoveLi perii toimituskulut yli 5 kappaleen lähetyksistä. Tilaukset: sari.heinonen@liiku.fi tai: www.soveli.fi/arkisto/tilaukset/

VERKKOPALVELUJA

Varttuneiden lähiliikuntapaikoilla oma sivusto Varttuneiden lähiliikuntapaikat -sivusto esittelee liikkumisympäristöjä, joissa on otettu huomioon iäkkäiden ihmisten toimintakyky ja hyvinvointitarpeet. Ikäinstituutin julkaisema sivusto antaa suunnittelijoille ja toteuttajille tietoa ja ideoita erilaisista ratkaisuista sekä ohjaa heitä lisätiedon lähteille. Sivustoa voivat hyödyntää myös iäkkäiden parissa toimivat ammattilaiset, vapaaehtoiset vertaisohjaajat sekä iäkkäät itse. Tutustu palveluun: varttuneidenlahiliikuntapaikat.fi

Tilaa kuntokortteja syyskuun Kuntokuuksi Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry järjestää syyskuussa ja helmikuussa Kuntokuu-toimintaa. Kuntokuun aikana täytetään kuntokorttia, johon merkinnän saa vähintään 30 minuuttia kestäneestä yhtäjaksoisesta liikuntasuorituksesta. Kuntokuuhun voi osallistua joko sähköisellä tai painetulla kuntokortilla. Paikallisyhdistykset voivat tilata Kuntokuu-materiaaleja jäsenilleen. Syyskuun kuntokortit ovat tilattavissa touko-kesäkuun aikana ja helmikuun kuntokortit ovat tilattavissa edellisvuoden joulukuun aikana. Kuntokuun tavoitteena on aktivoitua kuntoilemaan ja kokeilemaan uusia lajeja, yksin ja yhdessä. Tilaukset: www.kuntokuu.fi, puh. 09 4257 9824, toimisto@vammaisurheilu.fi

Helppoliikkua.fi – ilmianna hyvät ja esteelliset paikat Invalidiliitto on avannut Helppo liikkua -palvelun. Helppoliikkua.fi -sivustolla voi jakaa ja etsiä tietoa paikoista, joissa on helppo tai hankala liikkua. Liikutpa sitten lastenvaunujen, pyörätuolin, keppien, isojen kantamusten tai lasten kanssa, voit vinkata hyvistä paikoista muille tämän palvelun avulla. Jos joku paikka jäi mieleen erityisen hankalana, voit kertoa myös siitä muille ja samalla lähettää terveisiä Invalidiliiton kautta epäkohtien korjaamiseksi. Yritykset ja yhteisöt voivat hakea Helppo liikkua -tunnusta Invalidiliitolta. x

Soveltavan liikunnan lehti

35

Soveli 1/2012


TEKSTI Reetta Kettunen

Kuinkas sitten kävikään: kuuluuko liikunta kaikille? Liikunnan edistämisen neuvottelukunta (LED) arvioi äskettäin loppuraportissaan periaatepäätöstä liikunnan edistämisestä vuosina 2009–2012. Periaatepäätös liittyy Kansalliseen liikuntaohjelmaan. Pian valitaan uusia painopisteitä ja tavoitteita. Liikunnan edistämisen arviointiraporttia lukiessa huomio kiinnittyy seuraaviin asioihin, joita on hyvä tarkentaa tulevissa liikuntaohjelman painopisteissä. Niitä valmistelee nyt uusi terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmä. Soveltavaan liikuntaan pitää olla mahdollisuus koko elämänkaaren varrella. Päättyvässä ohjelmassa toimenpiteet kohdistuvat lapsen kehityksen tukemiseen. Vammautuneiden ja pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten syrjäytymiseen koulu- ja harrastusliikunnasta on jatkossa kiinnitettävä huomiota. Heidän on vaikea löytää liikunnallista elämäntapaa myöhemmin opiskelijoina ja nuorina aikuisina.

Opiskelijoiden syrjäytymisen ehkäisyyn liikunnasta on ohjelmassa painotettu liikuntaneuvonnan kehittämistä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa on otettu käyttöön ammattiosaajan työkykypassi, joka antaa ohjeita työhyvinvointiin ja liikuntaan. Muiden oppilaitosten osalta liikuntaan aktivointi on laajalti opiskelijajärjestöjen vastuulla. Toimenpiteet on jatkossa kohdennettava myös soveltavasta liikunnasta hyötyviin opiskelijoihin. Lasten ja nuorten liikuttamiseksi tulisi edelleen vahvistaa yhteistyötä kuntien liikuntatoimen, oppilaitosten ja kuntoutuksen sekä liikuntaseurojen välillä.

Mari Männistö

Aikuisten ikäryhmä on arvioinnis-

Ritva Mäkelä-Lammi edistää terveyttä Turun Seudun Osteoporoosiyhdistyksessä.

Soveltavan liikunnan lehti

36

Soveli 1/2012

sa jaoteltu kahteen kategoriaan. Puhutaan työikäisistä ja erityistoimia vaativista väestöryhmistä, kuten liikkumaesteiset, maahanmuuttajataustaiset ja työttömät henkilöt. Viimeksi maini-


tun ryhmän liikuntaa lisätään raportin mukaan liikuntaan liittyvällä kunnallisella neuvonnalla, opastuksella ja tuella. Työikäisten liikuntaa on pyritty lisäämään muiden muassa Työyhteisöliikunta 2010 -hankkeen kautta. Ajatuksena on, että työikäiset liikkuvat omatoimisesti tai työterveyshuollon ja työhyvinvointiohjelmien tukemana. Aikuisten terveyttä edistävä liikunta pitää jatkossa huomioida laajemmin myös muiden kuin työssäkäyvien näkökulmasta. Kansanterveys ja soveltava liikunta koskettavat koko ikäryhmää.

Ikääntyvien päivittäisen liikunnan avulla ylläpidetään omatoimisuutta, toimintakykyä, henkistä vireyttä ja sosiaalisia suhteita. Ikäihmisten kansallinen toimenpideohjelma julkaistiin vuonna 2011. Ikääntymiseen liittyvän toimintakyvyn heikkeneminen edellyttää liikunnan soveltamista useilla tähän ryhmään kuuluvilla henkilöillä.

Kansalaisjärjestöjen toimintaan ja kansalaistoimintaan esitetyt painopisteet herättävät monia ajatuksia soveltavan liikunnan kannalta. Kansalaisjärjestöjen merkitys liikunnan organisoijina kasvaa. Näiden tulee toiminnassa miettiä, miten haasteisiin vastataan. Kansalaistoiminta on jatkossa avattava ja konkretisoitava paikallisyhdistyksissä selkeämmin niin, että toimintaan halukkaat tavoitetaan. Valtion lii-

kuntaneuvoston ja ministeriön tulee kuulla järjestöjä ja sopia niistä toimenpiteistä, joilla kansalaistoimintaa tuetaan soveltaen liikkuvien määrän lisäämiseksi. Yhteistyötä hallinnon- ja toimintarajojen yli etsitään koko ajan. Liikunta ja soveltava liikunta terminä tulisi sisällyttää hyvinvointistrategioihin. Hyvä yhteistyö ja suunnittelu vie myös käytännön työtä eteenpäin ja liikunnan mahdollisuudet paranevat kaikille. x Lähde: Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista. Raportti liikunnan edistämisen linjoista 15.3.2009–14.3.2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012. Lue myös: Vähän liikkuvien ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten aktivointi -raportti hanketoiminnasta. LIKES ja Nuori Suomi 2010. Huhtanen Kari, Pyykkönen Teijo. Valtion liikuntahallinto terveyttä edistävän liikunnan kokonaisuudessa. Valtion liikuntaneuvoston julk. 2012:1. Valtion liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arviointi. Liikunnan edistämisen linjoista annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen ja sen toteutumisen arviointi. OKM:n julkaisuja 2011:3.

Kansallisen liikuntaohjelman 2009–2012 arviointia ▹ Kansallisen liikuntaohjelman 2009–2012 visiona oli, että kaikilla suomalaisilla on yhdenvertainen mahdollisuus liikunnalliseen elämäntapaan. Liikunta ymmärretään osana yksilön ja yhteiskunnan hyvinvointia. ▹ Ohjelman toimenpiteet kohdistettiin koko elämänkaarelle ja erityishuomiota kiinnitettiin liikuntaerojen kaventamiseen ja heikommassa asemassa olevien väestöryhmien liikunnallisuuden tukemiseen. ▹ Valtioneuvoston LEDneuvottelukunta arvioi keväällä ilmestyneessä raportissaan ohjelman periaatteiden toteutumista. Raportissa kuvataan periaatepäätöksen keskeiset tulokset ja neuvottelukunnan suorittamat toimenpiteet. ▹ Tuloksena todetaan joidenkin tavoitteiden edenneen ripeämmin ja osa taas vaatii uusia panostuksia tai jatkotoimenpiteitä.

Uusi ohjausryhmä linjaa liikuntapolitiikkaa ja rahoitusta

S

uomen liikuntapoliittisia linjauksia valmisteltiin aiemmin kahdessa eri neuvottelukunnassa: liikunnan edistämisen neuvottelukunnassa (LED) ja terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunnassa (Teli). Kuluvalla hallituskaudella linjauksia mietitään ministeriöiden yhteisessä terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmässä. Ohjausryhmän tehtävänä on muun muassa analysoida väestön fyysistä aktiivisuutta ja tunnistaa keskeiset kehittämisen alueet. Terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmä laatii uudet linjaukset terveyttä edistävään liikunntaan ja tekee toimenpideohjelman, johon sisäl-

tyy suunnitelma resurssien käytöstä ja yhteisrahoitteisesta toiminnasta. Ohjausryhmää hallinnoi sosiaali- ja terveysministeriö yhteistyössä opetusja kulttuuriministeriön kanssa. Puheenjohtajina toimivat STM:n johtaja Taru Koivisto ja OKM:n ylijohtaja Riitta Kaivosoja. Soveltava Liikunta SoveLin puheenjohtaja ja Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Peltovuori on valittu jäseneksi ohjausryhmään. Hänen henkilökohtaisena varajäsenenään toimii johtaja Janne Juvakka Suomen sosiaali ja terveys SOSTE ry:stä. x TEKSTI Heidi Hölsömäki

Soveltavan liikunnan lehti

37

Soveli 1/2012


Marjo Suominen (keskellä) Turun Seudun Nivelyhdistyksestä osallistui keväällä yhdistysten yhteiseen Liikkeelle-virikepäivään.

Mari Männistö

SoveLi kehittää terveysliikuntahankkeessaan valtakunnallista kouluttajaverkostoa soveltavan liikunnan tueksi. Kouluttajat perehtyvät tehtäviinsä tämän vuoden Liikkeelle-koulutuksissa (ks. takakansi).

Hankerahoituksen merkitys kasvaa K

ansanterveys- ja vammaisjärjestöt paikallisyhdistyksineen kantavat soveltavassa liikunnassa päävastuuta liikunnan järjestötoiminnasta. Tätä varten opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää niille liikunnan toiminta- ja hankeavustuksia. Rahoituksia on kehitetty niin, että terveyttä edistävän liikunnan (teli) hankerahoituksilla on aiempaa suurempi merkitys soveltavan liikunnan järjestötoiminnan kehittämisessä. Perustoimintaan tarkoitettua pysyväisluontoista valtionapua SoveLi jäsenjärjestöineen saa tänä vuonna yhteensä 545 000 euroa. Lisäksi ne saavat terveysliikunnan hankeavustuksina 254 500 euroa. Viidessä vuodessa SoveLi-järjestöjen yhteenlasketut toimintaavustukset ovat kasvaneet 80 000 eurolla ja teli-avustukset 194 000 eurolla. Hankerahoituksen merkitys on siis kasvanut suhteessa kokonaisrahoitukseen. Soveltavaan liikunnan ja vammaisurheilun toiminta-avustuksiin myönnettiin tänä vuonna yhteensä noin 3,6 miljoonaa euroa, mikä vastaa suunnilleen viimevuotista tasoa. Toimintaavuksissa korotusta saivat Kuurojen Urheiluliitto (25 000 e) ja Suomen CP-liitto (5 ooo e). Valtio tuki liikunta- ja urheilu-

Soveltavan liikunnan lehti

38

järjestöjä veikkausvoittovaroista kaikkiaan yli 42 miljoonalla eurolla. Terveyttä edistävän liikunnan hankkeisiin myönnettiin puolestaan 1,4 miljoonaa euroa, josta erityisryhmiä liikuttaville järjestöille kohdennettiin 388 500 euroa. Teli-rahoituksella tuetaan soveltavan liikunnan lisäksi kun-

tien terveysliikuntaa, nuorten aikuisten liikuntaa, perheliikuntaa ja työyhteisöliikuntaa. Kyse on sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisestä avustusmuodosta. x TEKSTI Heidi Hölsömäki

SoveLin ja jäsenjärjestöjen teli-avustukset 2012 Allergia- ja Astmaliitto ry Cityliikkuja – Terveyttä luonnosta ja liikunnasta -hanke Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen kouluttajaverkosto soveltavan liikunnan tueksi Suomen Mielenterveysseura ry Mielenterveysalan liikuntatoiminnan koordinointi- ja kehittäminen, terveyttä edistävän liikunnan kehittäminen Suomen Osteoporoosiliitto ry Liikkuen Lujuutta Luille -hanke Suomen Parkinson-liitto ry Ryhmävoimaa! -hanke. Yhteishanke Aivoliiton kanssa Suomen Reumaliitto ry Tule-huoltamo ja hymyilevät huoltomiehet Suomen Selkäliitto ry Selkäyhdistysten liikuntatoiminnan kehittämishanke Suomen Sydänliitto ry Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi (2012–2013) YHTEENSÄ

Soveli 1/2012

euroa 25 000 60 000

50 000 9 500 30 000 10 000 10 000 60 000 254 500


TEKSTI Heidi Hölsömäki KUVAT Anna Setälä

Ryhmästä kipinä liikuntaan Monella vakavasti sairastuneella liikunta ja harrastaminen voi tyssätä tunteeseen, että enää en pysty ja kykene. Ryhmävoimaa-hankkeessa aivoverenkiertohäiriöön ja Parkinsonin tautiin sairastuneet kannustavat toisiaan liikkumaan ammattilaisten tuella. Sairastumisen jälkeen uusi aktiivinen elämä voi löytyä vertaisryhmän ja ammattilaisten avulla. Tästä hyvänä esimerkkinä on Ryhmävoimaa-hanke, jossa on rohkaistu vähän liikkuvia aivoverenkiertohäiriön (AVH) kokeneita tai siihen sairastuneita henkilöitä ja Parkinsonin tautiin sairastuneita ihmisiä liikunnan pariin. Pori oli ensimmäisiä kuntia, jotka lähtivät mukaan Aivoliiton ja Suomen Parkinson-liiton yhteiseen terveysliikuntahankkeeseen (2010–2012). Porin lisäksi mallia on kehitetty Ranualla, Mikkelissä, Vaasassa ja Seinäjoella. Porissa ryhmiä on toiminut jo kolme ja neljäs käynnistyi huhtikuussa. Kukin ryhmä tapaa kuudesti liikunnan, keskustelujen ja neuvonnan merkeissä. Lisäksi tavataan kontrollikäynnillä 3–6 kuukautta viimeisen liikuntakerran jälkeen. Osallistujia Porin ryhmissä on ollut kuudesta kymmeneen.

Liikuntaa vähän liikkuville Porilaiset suosittelevat ryhmämuotoista liikuntaneuvontaa muillekin. –Tämä on ollut älyttömän toimiva ja hieno juttu. Tarjoamme ryhmän avulla toimintaa oikeasti liian vähän liikkuville, kertoo vt. erityisliikunnanohjaaja Anna Setälä. Setälä kertoo, että mukaan valikoitiin ihmisiä, jotka tarvitsevat tukea ja mahdollisesti avustajaa liikunnan aloittamiseen. Aktiivisiakin liikkujia oli tu-

lossa, mutta monet heistä kävivät jo ennestään esimerkiksi paikallisyhdistyksen liikuntaryhmässä. – Ryhmävoimaa-hankkeessa kriteerinä oli avh- tai parkinson-diagnoosi ja se, että kynnys liikunnan harrastamiseen tuntuu korkealta. Tein esikarsinnan niin, että mukaan ei ensisijaisesti edes otettu päivittäin liikkuvia.

Huomio soveltamista tarvitseviin Porissa suuri osa erityisliikunnan asiakkaista on nykyisin suhteellisen hyväkuntoisia eläkeläisiä. Anna Setälä iloitsee, että hankkeen avulla tavoitettiin nimenomaan uusia erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä. – Erityisliikunnassa liikutetaan suuria ikääntyneiden joukkoja, jolloin joku pieni soveltamista tarvitseva vähemmistö voi hukkua. Eläkeläinenhän ei välttämättä tarvitse pelkästään iän takia erityistä tukea. Ryhmävoimaa-hanke osoitti, että yleisten ja diagnoosikohtaisten ryhmien välimuoto voi tarjota toimivan vaihtoehdon. Ryhmä voidaan koota samantyyppisen toimintakyvyn mukaan. – Kahden vammaryhmän yhdistäminen ei ole ollut este – ryhmäläisetkin sanoivat, että eivät edes muistaneet, kellä on mikäkin diagnoosi. Ryhmää voisi laajentaa muihinkin neurologisiin, kuten MS-tautia sairastaviin, Setälä pohtii. Yhdessä ryhmässä osallistujien erilaiset toimintakyvyt tarjosivat myös

Iris Kurikka kuuli Ryhmävoimaahankkeesta Parkinson-kerhossa ja hän oli mukana kolmannessa Porin-ryhmässä. Kurikka innostui käynnistämään naisten kuntosaliryhmän Satakunnan osteoporoosiyhdistykseen.

JATKUU

Soveltavan liikunnan lehti

39

Soveli 1/2012


ohjaajille oppimisenpaikkoja. Ideana oli, ettei kukaan jäisi minkään lajin ulkopuolella esimerkiksi apuvälineen vuoksi. – Tavoitteena oli, että jokaiselle ryhmäläiselle on oman tasoista liikuntaa: riittävän haastavaa ja riittävän sovellettua. Kahden ohjaajan voimin onnistuimme tässä, kun porukka saatiin jaettua välillä kahtia esimerkiksi apuvälineen kanssa ja ilman niitä liikkuviin. Ammattilaisenkaan ei tarvitse osata kaikkea valmiiksi. – Sanoimme ryhmäläisille, että olette oman toimintakykynne asiantuntijoita ja mekin olemme täällä oppimassa. Jokainen ryhmäläinen opetti meille jotain! Ratkaisut haettiin yksilöllisesti. Esimerkiksi afaattisilla henkilöillä puheen ymmärrys ja tuottaminen voi olla haastavaa, mutta kuvien ja tulkkien avulla hekin osallistuivat keskusteluihin.

Valmentava ohjaustyyli Testauksien ja tiukkojen harjoitusohjelmien sijaan Porissa haluttiin, että ihmiset saavat aidon ja omakohtaisen kipinän liikkumiseen. Setälä toteutti yhdessä työparinsa, fysioterapeuttiopiskelija Johanna Savolaisen kanssa valmentavaa ohjaustyyliä: – Ideana on, että emme anna liikaa ohjeita tai kerro, miten paljon harjoituksia pitää tehdä. Valmentavassa tyylissä innostus lähtee ryhmäläisistä itsestään, ja me ammattilaiset olemme siinä tukena ja apuna. Setälän mukaan kaikissa ryhmissä oli alusta asti hyvä tunnelma ja yhteishenki. Osallistujien kommentit havainnollistavat ryhmän tukea: ”Olin tosi kipeä tänään, mutta tulin, kun tekin tulitte.” ”Mäkin kokeilen tota!” ”Täällä ei tarvitse yrittää olla paremmassa kunnossa kuin on.” Ohjaajan haasteena on tukea ja innostaa riittävästi niin, että liikuntakipinä voi syttyä. Parin kuukauden jälkeen pidetyt kontrollikerrat rohkaisevat. – On ollut hieno nähdä, miten ryhmä on vaikuttanut. Osa on esimerkiksi siirtynyt vapaa-aikaviraston ryhmiin ja yksi osallistujista kertoi, että oli uskaltanut mennä uimahalliin ja muistanut taas liikunnan tärkeyden, Anna Setälä kertoo. x

Soveltavan liikunnan lehti

40

Soveli 1/2012

Toteutukset paikkakunnittain R

yhmävoimaa-hankkeen projektikoordinaattori, Suomen Parkinson-liiton fysioterapeutti Mirjami Moisio arvioi ja kuvailee hankkeen toteutumista pilottipaikkakunnilla: ▹ Vaasassa hankkeen toteutumista puolsivat liittojen yhdistykset, sillä paikallinen liikuntatarjonta ei tavoita kaikkia sitä tarvitsevia. Hankkeen markkinointi on tapahtunut pitkälti yhdistysten kautta. Kaupunki on auttanut hankkeen toteuttamisessa tarjoamalla tiloja käyttöön. Ensimmäisen ryhmän toteutumisessa haasteena oli oikean kohderyhmän saavuttaminen, mutta ryhmä pystyttiin lopulta toteuttamaan. Yhdistysten ja kaupungin aktiivinen mukanaolo on ollut hankkeessa avainasemassa. ▹ Mikkelissä informointi ryhmän alkamisesta kulki yhdistysten kautta. Mikkelin ryhmä oli haastava ja osallistujat olivat hyvin erikuntoisia. Kaupunki vetäytyi hankkeesta, sillä heillä oli käynnissä muitakin hankkeita. Mikkelissä avainasemassa hankkeen toteutumiseksi olivat yhdistykset sekä Estery (Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry), joka antoi käyttöön tiloja ja työntekijän hankkeen ohjausryhmään. Tärkeänä voimavarana toimi itsenäinen ja ammattitaitoinen ohjaaja. ▹ Seinäjoella markkinoinnissa on onnistuttu niin hyvin, että halukkaita ryhmään oli 22. Tänä keväänä pystyttiinkin perustamaan 2 ryhmää. Seinäjoella ryhmät ovat ensimmäiset, mutta ryhmien onnistumisen takaa hyvä pohjatyö. Onnistunut markkinointi ja ohjaajien perehdyttäminen ovat toimineet Seinäjoella hankkeen toteutumisen voimavaroina. Punaisena lankana hankkeen toteutumisessa on kunnissa toiminut hyvä yhteistyö kaupungin ja yhdistysten kanssa sekä toimiva, kohderyhmänsä saavuttanut markkinointi.

▹ Porissa toteutui hankkeen kustantamana yhteensä 3 ryhmää. Tänä keväänä käynnistyi neljäs, kaupungin omakustanteinen, ryhmä. Ryhmien onnistuneen toteutumisen takana olivat asiantuntevat, motivoituneet ohjaajat sekä moniammatillinen ohjausryhmä, joka myös markkinoi tehokkaasti liikuntaneuvontaryhmää. Kaupungilla oli myös kiinnostus ja tarve tämän tyyppiselle toiminnalle. Hankerahoituksen päätyttyä kaupungin erityisliikunnanohjaaja sai jatkaa toimintaa osana omaa työtään. Ryhmän toinen ohjaaja oli Satakunnan Ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelija, joka kirjoitti ensimmäisestä ryhmästä opinnäytetyönsä. ▹ Ranualla toteutui yksi ryhmä. Kunta oli aktiivinen hankkeen toteutumisen kannalta, esimerkiksi ryhmäläiset kutsuttiin mukaan toimintaan terveyskeskuksen kautta. Ensimmäisessä ryhmässä oli niin aktiivisia osallistujia, että he suunnittelevat hankkeelle jatkoa perustamalla neurologisen ryhmän, jonka ajatuksena on vertaistuki ja yhdessä liikkuminen. Kantavana voimana toimivat aktiiviset ryhmäläiset. x


Uintia, keilailua, kuntosalikäyntejä... Ryhmävoimaa-hankkeen tapaamisissa haetaan kipinää liikuntaan sekä toiminnasta että keskusteluista.

Ryhmätoiminnan käytännön toteutus ▹ 6 x 2 tunnin kokoontumiset viikon välein. ▹ Ryhmätyöskentely: Aloitus 15 min, johdatus kokoontumiskerran teemaan ja liikkumista yhteensä 90 min, lopetus 15 min. Loppukeskustelun yhteydessä välipala. ▹ Kuudennen kerran jälkeen 1 puhelinkontakti eli ohjaaja soittaa ryhmäläisille ennen seurantakäyntiä. ▹ Seurantakäynti eli yhteinen kokoontuminen ryhmälle ja heidän läheisilleen 3–6 kk liikuntakokeilujen päätyttyä.

Oleellista toiminnassa on: ▹ ryhmäytyminen, vertaistuki ▹ motivoituminen oman liikkumisen tarkkailuun, suunnitteluun ja sopivan liikuntamuodon löytymiseen, muutoksen tarpeen toteaminen, henkilökohtaisen liikuntaohjelman laatiminen ohjaajan tuella, pikkuhiljaa ryhmän aikana ▹ tiedon saanti oman kunnan liikuntamahdollisuuksista, kuljetuspalveluista, liikunnan apuvälineistä ja soveltamisesta ▹ turvallisuuden tunne.

Soveltavan liikunnan lehti

41

Soveli 1/2012


TEKSTI Heidi Hölsömäki

”Haluan entiseen kuntoon” Porilainen Viena Turja, 70, sairasti puolitoista vuotta sitten aivoinfarktin. Hän sai ryhmästä voimaa kuntoiluun ja toipumiseensa. Infarktissa kehon toinen puoli halvaantui niin, ettei Viena Turjan oikea jalka kantanut alussa lainkaan. Oireet vaikuttivat myös oikeaan käteen ja puurouttivat puhetta. – Tarvitsin kuntoutusta, mutta yli 65 vuoden ikäni tähden en saanut sairaalasta kuntoutussuunnitelmaa enkä varsinaista kuntoutusta sairaalajakson jälkeen. Kaupunginsairaalan apuvälinelainauksena sain rollaattorin, kyynärsauvan ja istuimen suihkua varten. Alussa tarvitsin rollaattoria kotonakin likkuessani, Viena Turja kertoo. Pari kuukautta infarktin jälkeen Viena Turjan katse tarttui kaupungin ilmoitustaululla olevaan Ryhmävoimaahankkeesta kertovaan lappuseen. Puhelu ohjaajille tärppäsi ja Turja pääsi ryhmään. – Suurin motivaationi oli ja on kova halu päästä mahdollisimman hyvään kuntoon infarktin jälkeen.

Viena Turja kiittelee sekä ohjaajia että muita ryhmäläisiä tuesta. – Kotona ajattelee vain, että ”tarttis tehdä jotain”. Ryhmä jäntevöitti tekemistä. Kun sitoutuu tapaamisiin, se vie mukanaan ja tulee suoritettua asioita. Ohjaajilta sai tukea ja opastusta, mutta toisilla henkilöillä oli myös iso merkitys. Heidän kanssaan voi keskustella asioista ja vaihtaa kokemuksia, saa ymmärrystä ja vertaistukea.

Vahvoista jaloista apua Viena Turja on harrastanut kävelyä koko ikänsä ja tanssinut aktiivisesti 50 ikävuoden jälkeen. Sairastuessa hyvä pohjakunto yllätti hänet myönteisesti. – Ennestään vahvat jalat ovat auttaneet kuntoutumisessa. Esimerkiksi sai-

raalasta kotiutuessa ei tarvinnut pelätä, pääsenkö lattialta ylös, jos kaadun. Infarktin jälkeen menopelinä oli aluksi rollaattori, sitten tavalliset kävelysauvat. Viime talven flunssien hellitettyä Turja on heittänyt välillä jo sauvatkin nurkkaan ja kävellyt päivittäin aina pidemmän matkan. Tänä kesänä on tavoitteena lenkkeillä sauvoilla ja ilman, ja kenties uskaltautua jo kiikkeräliikkeisen pyöränkin selkään. – Haaveilen, että pääsen entiseen kuntoon. Apuvälineet palautin vuosi sitten keväällä. En enää tarvinnut niitä. Nykyisen tilanteen ylläpito vaatii kuitenkin jatkuvaa kuntoilua, vaikka oikea jalka onkin jo melko hyvä. Oikea käsi on jo ok, iloitsee Viena Turja. x

Ryhmäläiset tutustuivat moniin lajeihin keilailusta kuntosaliharjoitteluun. Viena Turja löysi kokeilujen joukosta itselleen sopivimmat liikuntamuodot. – Tutustuimme ryhmässä kuntosaliin, jolla olen käynyt tämän talven. Ryhmän jälkeen olen käynyt myös kaupungin järjestämässä voima- ja tasapainoryhmässä kerran viikossa. Turja harrastaa myös kävelyä ja käyttää kaupungilla liikkuessaan portaita aina kuin se on mahdollista. – Yksi ryhmäläisistä kertoi, miten hän kulkee portaita ja kuntouttaa sillä tavalla jalkojaan. Sen jälkeen olen itsekin käyttänyt enemmän portaita.

Soveltavan liikunnan lehti

42

Soveli 1/2012

Anna Setälä

Lajikokeilut innostivat salille

Viena Turja (punaisissa vaatteissa) osallistui Porin ensimmäiseen ryhmään ja jatkoi sen jälkeen vapaa-aikaviraston erityisliikunnan ohjattuihin ryhmiin. Keilailu oli yksi kokeiltavista lajeista.


S

uomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry ja Soveltava Liikunta SoveLi ry käynnistivät viime vuonna yhteisen stipendijärjestelmän, jolla palkitaan opinnäytetöitä. Joka toinen vuosi jaettavia stipendejä voivat hakea kaikkien sellaisten alojen opiskelijat, joiden opinnäytetyö käsittelee vammaisurheilua ja -liikuntaa, soveltavaa liikuntaa ja liikuntakasvatusta tai terveyttä edistävää liikuntaa. Syksyllä 2011 stipendijärjestelmässä jaettiin yksi 500 euron ja kaksi 250 euron stipendiä sekä yksi kunniamaininta. Vuoden 2013 haku on käynnissä 16. syyskuuta 2013 asti ja palkitseminen tapahtuu Apuvälinemessujen Liikuntamaan yhteydessä Tampereella. Stipendiä haetaan järjestöjen kotisivuilta löytyvällä sähköisellä lomakkeella. Samalla työllä voi hakea stipendiä vain kerran. Työn pitää haun deadlineen mennessä olla kokonaan valmis ja hyväksytty kuluvana tai sitä edellisen vuoden aikana. Opiskelija hakee stipendiä it-

se, liittää mukaan työn abstraktin ja linkin sähköiseen opinnäytetyöhön. Työn voi myös omalla kustannuksellaan lähettää postitse. Työ voi painottua käytäntöön tai teoriaan. Työ voi olla suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen. Haku on avoin kaiken tasoisille Suomessa toteutetuille lopputöille opistotasolta aina pro graduihin asti. Stipendijärjestelmän tavoitteena on levittää tietoa kiinnostavista opinnäytetöistä, innostaa opiskelijoita aiheiden pariin, kehittää ruohonjuuritason käytäntöjä ja parantaa liikunnan saavutettavuutta. Arvioinnissa painotetaan ennakkoluulottomuutta, käytännönläheisyyttä ja monialaisuutta. x Lisätiedot: SoveLin ts. toiminnanjohtaja Reetta Kettunen puh. 040 511 5941, reetta.kettunen@soveli.fi Koulutuskoordinaattori Piia Korpi, puh. 044 767 1368, piia.korpi@vammaisurheilu.fi

Oppia opinnäytteistä V uoden 2011 stipendihakuun tarjottiin 21 opinnäytetyötä. Arvokkaimman 500 euron stipendin sai Marika Koiviston ylempi amk-päättötyö Puhuva pistelaskujärjestelmä näkövammaisille keilaajille. Kehittämistutkimuksessa pyrittiin parantamaan näkövammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä lajissa muiden aistien ja teknisten sovellutusten avulla. Työ on käytännönläheinen ja levitettävissä laajempaan käyttöön. 250 euron stipendit jaettiin kahdelle tutkimukselle: Josetta Korhosen ja Salla Munukan amk-päättötyölle SmartUs for all!! SmartUs-interaktiivisen leikkipaikan soveltuvuus 6–9-vuotiaille kehitysvammaisille lapsille ja Lauri Ruokorannan liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielmalle Golfia erityisryhmille – laadullinen tapaustutkimus nuorille suunnatusta golf-kurssista. Korhosen ja Munukan työ voi toimia hyvänä esimerkkinä myös muiden liikuntapaikkojen arviointiin. Arvioinnissa otetaan kehitysvammaisen lapsen tarpeet esille laaja-alaisesti. Ruokorannan työ käsittelee erityisesti motoristen taitojen oppimista ja lajinomaista hallintaa. Kunniamaininta annettiin Kaisa Kunnarille pro gradu -opinnäytetyöstä Liikuntarajoitteinen oppilas yleisopetuksen liikuntaryhmässä. Opinnäytetyö on tehty Jyväskylän yliopiston kasvatus-

Heidi Hölsömäki

KOONNUT Heidi Hölsömäki

U U T I S PÄT K ÄT

Opiskelijastipendiä kannattaa jo hakea

Salla Munukka (vas.) ja Josetta Korhonen noutivat opinnäytestipendinsä Liikuntamaasta 2011. Palkinnot luovuttivat Aija Saari ja Piia Korpi VAUsta ja Reetta Kettunen SoveLista. tieteiden tiedekunnassa. Työssä tulee esille laajaalaisesti inkluusion edistäminen ja käytännön toteuttaminen luokanopettajan työssä. Aihe on varsin ajankohtainen lähikoulu-periaatteiden toteutumisen kannalta. Yksilölliset ratkaisut liikunnanopetuksessa antavat ideoita myös muille opettajille ja ohjaajille inkluusion toteuttamiseen. x Näihin ja muihin alan opinnäytetöihin voi tutustua esimerkiksi sivulla: vammaisurheilu.fi/fin/vau/koulutus/opiskelijoille/

Soveltavan liikunnan lehti

43

Soveli 1/2012


KOONNUT Heidi Hölsömäki

TA PA H T UM I A

Yyterissä on mahdollista tutustua sovellettuun melontaan, purjehdukseen, golfiin ja purjelautailuun. Yläkuvassa vesille siirrytään Hippocampe-maastopyörätuolin avulla.

Yyterin kesä kutsuu kaikkia liikkumaan soveltaen Yyterissä harrastetaan vesi- ja luontoliikuntaa sovelletusti kesä- ja elokuussa. Yyterissä on jo neljättä kesää peräkkäin mahdollisuus kokeilla ohjatusti sovellettua vesi- ja luontoliikuntaa. Lajipäiviä järjestetään juhannusta edeltävällä ja jälkeisellä viikolla sekä elokuun ensimmäisellä viikolla. Osallistujien on mahdollista tutustua melontaan, purjehdukseen, golfiin ja purjelautailuun. Tarkemmat päivämäärät ja ohjelmat päivittyvät osoitteeseen: www.samk.fi/esteettömyys/ajankohtaista. Käytössämme on erilaisia toimintavälineitä, välineiden sovellutuksia, hankalassa maastossa liikkumiseen suunniteltu erikoispyörätuoli sekä osaava henkilökunta ja ammattitaitoiset ohjaajat.

Soveltavan liikunnan lehti

44

Soveli 1/2012

Lajikokeilut järjestää yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun INNOKE-hanke, Porin kaupungin vapaa-aikavirasto sekä lajikohtaiset yhteistyökumppanit. INNOKE on jatkoa SAMKissa vuosina 2009–2011 toimineelle Sataesteetön-hankkeelle, jossa tehtiin uraauurtavaa työtä osallistumisen mahdollisuuksien ja kaikille avoimen harrastustoiminnan laajentamisen eteen. Hankkeessa lisättiin alueellista esteettömyystietoutta, osallistumisen mahdollisuuksia sekä tuotettiin uusia palveluita ja välineitä vapaa-aikaan. Hankkeessa on kehitelty uusia toimintavälineitä esimerkiksi soveltavaan purjelautailuun. Innovaatioita ovat esimerkiksi purjelautaan sopiva istuin, puominmadallin ja rikinkorotin, jotka mahdollistavat harrastamisen istualtaan. Tällaisia ratkaisuja ei muualla maailmassa vielä ole. x


Osallistu Kesäyön marssille 9.6. ja perheliikuntapäivään 1.9.

R

eserviläisurheiluliitto kutsuu kaikenikäisiä liikunnan harrastajia mukaan Kesäyön marssille 9.6.2012 Santahaminaan Helsinkiin. Tapahtuma on tämän vuoden Liiku terveemmäksi -hankkeen päätapahtuma. Reserviläisurheiluliitto on vuoden päätoimija ja teemana on Kaveria ei jätetä – liikuttamatta. Seuraavaan tempaukseen voi osallistua 1.9.2012 Liiku terveemmäksi -perheliikuntapäivän merkeissä. Liiku terveemmäksi on Maailman terveysjärjestön WHO:n käynnistämä kansainvälinen hanke, jonka tavoitteena on edistää liikuntaa osana terveellisiä elintapoja. Ensi vuonna hankkeen suomalainen päätoimija on Soveltava Liikunta SoveLi ry ja teemana liikunnan soveltaminen. x

Tarkempaa tietoa kesäyön marssista: www.kesayonmarssi.fi Ilmoita tapahtumasi mukaan: www.liikuterveemmaksi.fi

Katso myös SoveLin jäsenjärjestöjen tapahtumat >>>>>>>>>>>>>>>>>>>

Kuvat Sataesteetön-hanke

Soveltavan liikunnan seutufoorumi Turussa 19.6.2012

Varmistuneet lajipäivät Yyterissä: 26.6. 27.–28.6. 25.6.–29.6. 1.–3.8. 3.–5.8.

Lajikokeilussa melonta Melontaretki kokeneemmille melojille Purjelautailua kokeneemmille surfareille Lajikokeilussa purjelautailu Lajikokeilussa purjehdus

K

esäkuun 19. päivä järjestetään Turun seudun soveltavan liikunnan toimijoiden kumppanuustilaisuus. Tilaisuuden järjestävät Rajattomasti Liikuntaa Turun seudulle -hanke ja Soveltava Liikunta SoveLi ry. Mukaan kutsutaan järjestötoimijoita, kuntien erityisliikunnasta vastaavia henkilöitä, ministeriön ja ELY-keskuksen edustajia sekä erityisliikunnan jaoston ELJ:n jäseniä. Tavoitteena on avoimuuden lisääminen, yhteistyön parantaminen ja toiminnan laadun kehittäminen kumppanuuksia vahvistamalla. Kysy lisätietoja: SoveLin suunnittelija Virpi Pennanen, sähköposti: virpi.pennanen@soveli.fi tai puh. 040 551 4468. x

Erityisgolfkiertue järjestetään ensimmäistä kertaa

V

uonna 2012 järjestetään ensimmäistä kertaa erityisgolfkiertue E-Tour, johon kutsutaan jonkin verran kilpailleita golffareita. Kiertue koostuu kolmesta itsenäisestä kilpailutapahtumasta, Suomen HCP Golf Ry:n järjestämästä HCP Golf mestaruuskilpailusta, Suomen Golfliiton järjestämästä Finnish Disabled Openista sekä Aivovammayhdistyksen järjestämästä AVY Golf -tapahtumasta:

Ilmoittautumiset ja lisätietoa:

riikka.tupala@samk.fi tai puh. 044 710 3486

21.6. E-Tour 1 – HCP Golf SM-kilpailut – Ruukki Golf 16.–18.7. E-Tour 2 – Finnish Disabled Open – Master Golf Club 31.8. E-Tour 3 – AVY SM – Vihti Golf

Lisätietoa myös osoitteessa: www.samk.fi/esteettömyys

Lue lisää www.suomenhcpgolf.fi > Kilpailut Kilpailuun ilmoittautuminen tapahtuu kotisivuilta. x

Riikka Tupala

Soveltavan liikunnan lehti

45

Soveli 1/2012


Soveltavaa liikuntaa

Poimintoja jäsenjärjestöjen valtakunnallisesta toiminnasta kesä–joulukuussa

2012

SoveLin jäsenjärjestöt ovat oman jäsenistönsä liikunnan ja terveyden asiantuntijoita. Valtakunnalliset järjestöt tarjoavat yhdistyksilleen liikuntakoulutuksia, -kursseja, -lomia ja tapahtumia sekä jäsenille tietoa ja neuvontaa. Ohessa poimintoja näistä.

Aivoliitto ▹ Boccia-mestaruuskisat 11/2012 ▹ Ryhmävoimaa! -terveysliikuntahanke 2010–2012: Pori, Vaasa, Mikkeli, Ranua ja Seinäjoki

Paikallisilla yhdistyksillä on satoja omia tai yhteisiä liikuntaryhmiä sekä muuta liikuntatoimintaa. Kysy lisää lähimmästä yhdistyksestäsi!

Allergia- ja astmaliitto ▹ Cityliikkuja – Terveyttä luonnosta ja liikunnasta -hankkeen kaikille avoimet tapahtumat Kuopio, Tampere, Seinäjoki, Helsinki, Oulu: http://www.allergia.fi/ ajankohtaista/cityliikkuja/

Epilepsialiitto ▹ 9.6. Epilepsiayhdistysten Kesäkisat, Tampere ▹ 13.–16.9. Ruskaretki – liikunnallinen viikonloppu Lapissa

Hengitysliitto ▹ 14.11. Keuhkoahtaumapäivä ▹ Keuhkot pihalle- ja Liikkujan Apteekki -yhteistyöhankkeiden kautta säännöllisiä liikuntaryhmiä, -tapahtumia, -leirejä ja -koulutuksia ▹ 28.10. Lisäaikaa liikunnalle -kampanja teemalla äänestä jaloilla!

Lihastautiliitto ▹ 2.8. Alueellinen kesä-/virkistyspäivä, Anttolanhovi Mikkeli ▹ Vko 42 Valtakunnallinen lihastautiviikko, paikallistapahtumia ▹ Sähköpyörätuolisalibandy: SM- ja Finlandia-sarjat käyntiin keväällä ▹ Sähköpyörätuolijalkapallon promootiotilaisuuksia

Suomen CP-liitto ▹ Laskettelupäivä yhteistyössä Malikkeen kanssa ▹ Lasten ja nuorten kansainvälinen liikuntaleiri Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kanssa ▹ Elämyksellinen talvipäivä Kajaanissa ▹ Bocciakilpailut ja bocciakoulutusta ▹ Syysliikuntapäivä ▹ Keilausturnaus ▹ Liikuntavastaavien koulutus- ja kehittämispäivät kahdesti vuodessa

Soveltavan liikunnan lehti

46

Suomen Diabetesliitto

Suomen Parkinson-liitto

▹ Kaksi räätälöityä Liikkeellejatkokoulutusta diabetesyhdistysten liikuntavastaaville syksyllä ▹ Alueelliset keilauskilpailut keväällä sekä valtakunnallinen keilausturnaus syksyllä

▹ Kilpailutoimintaa, kuten pukka/ boccia, keilaus, mölkky ▹ Jäsenistölle koulutusta, ohjausta ja liikuntatapahtumia tarvelähtöisesti. ▹ Yhdistysten Liikuntavastaaville oma koulutus 11.–12.6.2012, Kangasniemi ▹ Ryhmävoimaa! -terveysliikuntahanke 2010–2012: Pori, Vaasa, Mikkeli, Ranua ja Seinäjoki

Mielenterveyden keskusliitto ▹ 25.8. Yleisurheilumestaruuskilpailut, Ylivieska ▹ Liikuntavastaavien peruskurssi 2 kertaa vuodessa ▹ Kaiken Maailman Tuolijumppaa -koulutukset paikallisyhdistyksissä ▹ Jäsenistölle liikunnan jatkokoulutusta

Psoriasisliitto ▹ 4.–7.9. Liikuntapainotteinen seniorikurssi, Ylihärmä ▹ 28.–30.9. Lasten liikuntapainotteinens perhekurssi, Nastola ▹ 29.10. Maailman psoriasispäivä

Suomen Mielenterveysseura

Suomen Reumaliitto

▹ Paikallisten mielenterveysseurojen liikunnan toimijoille koulutusta ja vertaistapaamisia ▹ Mukana liikuntatapahtumissa: Ikäihmisten Rollaattorimarssit, Sykettä syksyyn -ikäihmisten tapahtuma, perheliikuntatapahtumia mielenterveysseuroissa ▹ Hyvinvointitreenit® -ryhmiä sekä ikäihmisille että yli 40-vuotiaille vähän liikkuville noin 20 paikkakunnalla

▹ 12.10. Kansainvälinen Reumapäivä ja reumaviikko (vko 41) ▹ Ideapäiväkoulutukset: reuma- ja tulesliikunnan ideapäivä sekä vesiliikunnan ideapäivä ▹ Tanssi tavallasi -koulutukset ▹ Uusi hanke: Veshumppaa porukalla

Suomen MS-liitto ▹ 30.5. Maailman MS-päivä ▹ Liikuntavastaavien alueelliset koulutuspäivät

Suomen Nivelyhdistys ▹ Lähes 50 paikallisella toimintaryhmällä liikuntaa, useilla paikkakunnilla vakituiset vuorot

Soveli 1/2012

Suomen Selkäliitto ▹ 16.10. Maailman Selkäpäivä

Suomen Sydänliitto ▹ 29.9. Maailman sydänpäivä, paikallisia liikuntatapahtumia ▹ Sydän golf -kilpailu ▹ 11.10. Sydänpotilaan liikuntakoulutus, Helsinki Ota yhteyttä järjestöjen liikunnan yhteyshenkilöihin ja kysy lisää!

Jäsenten liikuntatoimintaa esitellään kootusti nettisivulla: www.soveli.fi/tule-liikkumaan


OTA YHTEYTTÄ! Soveltava Liikunta SoveLi ry Yliopistonkatu 31, 20100 Turku www.soveli.fi etunimi.sukunimi@soveli.fi Reetta Kettunen, ts. toiminnanjohtaja puh. 040 511 5941 Virpi Pennanen, suunnittelija puh. 040 551 4468 Heidi Hölsömäki, tiedottaja Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs, 33100 Tampere puh. 050 544 1028 Tinja Saarela, projektipäällikkö Malmin kauppatie 26, 4. krs, 00700 Helsinki Puh. 050 430 8251

Hengitysliitto Heli ry*

Suomen MS-liitto ry*

Janne Haarala, liikunnan suunnittelija Hämeenkatu 15 B, 4. krs, PL 832, 33101 Tampere puh. 020 757 5104 janne.haarala@hengitysliitto.fi

Riitta Samstén, erikoissuunnittelija PL 15, 21251 Masku puh. 0400 828 536 riitta.samsten@ms-liitto.fi

Lihastautiliitto ry Sirpa Kälviäinen, järjestösuunnittelija, liikuntavastaava Perillistenkatu 3, 53100 Lappeenranta puh. 050 5992 472 sirpa.kalviainen@lihastautiliitto.fi

Mielenterveyden keskusliitto ry* Aino Hokkanen, vs. liikuntasihteeri Hämeenkatu 13 B 4. krs, 33100 Tampere puh. 050 383 0236 aino.hokkanen@mtkl.fi

Psoriasisliitto-Psoriasisförbundet ry JÄSENJÄRJESTÖJEN LIIKUNNAN YHTEYSHENKILÖT Aivoliitto ry

SoveLin jäsenjärjestöjen 1 107 paikallisyhdistyksessä on noin 2  000 liikuntavastaavaa ja ohjaajaa toteuttamassa liikuntaa SINUA VARTEN!

Hanna Järvinen, fysioterapeutti Fredrikinkatu 27 A 3, 00120 Helsinki puh. 040 455 3378 hanna.jarvinen@psori.fi

Suomen Nivelyhdistys ry Jyrki Laakso, toiminnanjohtaja PL 1328, 00101 Helsinki puh. 044 5544 555 jyrki.laakso@niveltieto.net

Suomen Parkinson-liitto ry* Taina Piittisjärvi, kurssivastaava/ fysioterapeutti, liikuntatyöntekijä Suvilinnantie 2, 20900 Turku puh. 02 2740 435 taina.piittisjarvi@parkinson.fi

Suomen Reumaliitto ry* Outi Pautamo, ts. liikuntasuunnittelija Kuntoutumiskeskus Apila Reumantie 6, 36200 Kangasala puh. 03 2716 336 tai 0400 596 869 outi.pautamo@reumaliitto.fi

Suomen Selkäliitto ry

Virpi Lumimäki, liikuntasuunnittelija Korkalonkatu 18 B, 96200 Rovaniemi puh. 040 7375 879 virpi.lumimaki@aivoliitto.fi

Suomen CP-liitto ry*

Hannele Kiviranta, aluepäällikkö Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki puh. 06 4232 573 ja 040 5259 055 lansisuomi@allergia.fi

Suomen Diabetesliitto ry

Suomen Sydänliitto ry*

Petteri Bjurström, järjestösuunnittelija Kirjoniementie 15, 33680 Tampere puh. 03 2860 428 tai 0400 723 662 petteri.bjurstrom@diabetes.fi

Eeva-Leena Ylimäki, vs. liikunta-asiantuntija Oltermannintie 8, 00620 Helsinki Puh. 0400 333 443 eeva-leena.ylimaki@sydanliitto.fi

Allergia- ja Astmaliitto ry

Epilepsialiitto ry* Marika Halinen, aluesihteeri Lemminkäisenkatu 14–18 A 705 20520 Turku Puh. 040 511 0135 marika.halinen@epilepsia.fi

Soveli-lehti 1/2012

Tiia Kantanen, ts. liikuntasuunnittelija Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki puh. 09 2511 9053 tai 040 4553 378 tiia.kantanen@cp-liitto.fi

Suomen Mielenterveysseura ry Sinikka Kähkönen, aluekoordinaattori Pohjoisrantakatu 5, 94100 Kemi Puh. 040 7703 009 sinikka.kähkönen@mielenterveysseura.fi

Pirjo Ailanto, selkäneuvontaja liikuntatoiminnan asiantuntija Yliopistonkatu 31, 20100 Turku puh. 040 553 1941 pirjo.ailanto@selkaliitto.fi

* Järjestö saa opetus- ja kulttuuri- ministeriöstä liikuntatoiminnan perusavustusta.

www.soveli.fi


Mari Männistö

Liikkeelle-koulutus: Kipinää paikallisen liikuntatoiminnan kehittämiseen!

Koulutusta 2012

Yhdessä enemmän liikuntaa!

Liikkeelle-koulutukset on tarkoitettu Sinulle, paikallisyhdistysten liikunnasta kiinnostunut henkilö tai vertaisohjaaja. Koulutuksista saat tietoa ja voimavaroja itsellesi ja yhdistyksen liikuntatoimintaan.

Liikkeelle-virikepäivä, 3–7 h

Liikkeelle-peruskoulutus, 14 h

Liikkeelle-kehittämispäivä, 7 h

Peruskoulutuksessa koulutetaan innostavia ja osaavia yhdistysten liikuntavastaavia ja vertaisohjaajia. Koulutus tarjoaa eväitä yhdistyksen liikuntatoiminnan käynnistämiseen ja suunnitelmalliseen toteuttamiseen teorian ja käytännön avulla.

Kehittämispäivä tarjoaa pontta yhdistyksen liikuntatoiminnan kehittämiseen. Löydät toiminnasta uusia puolia ja voit oppia ajattelemaan liikunnasta uudella tavalla! Päivän aikana perehdymme paikallisyhdistyksen liikuntatoiminnan kehittämistä tukevaan ITE-menetelmään. Sen avulla mietimme, missä olemme onnistuneet ja mitä voisimme kehittää tulevaisuudessa. ▹ Kuopio (ajankohta avoin)

▹ Hamina 7.–8.9.2012 ▹ Keravan, Järvenpään ja Tuusulan yhdistyksille, Järvenpäässä 8.–9.9.2012 ▹ Seinäjoki 6.–7.10.2012 ▹ Akaan ja Lempäälän yhdistyksille, Toijalassa 13.–14.10.2012 ▹ Oulu 20.–21.10.2012 ▹ Mikkeli 10.–11.11.2012 ▹ Salo 17.–18.11.2012 ▹ Sodankylä (ajankohta avoin) ▹ Kiuruvesi (ajankohta avoin) ▹ Varkaus (ajankohta avoin)

Liikkeelle yhdessä -jatkokoulutus, 14 h Jatkokoulutus vahvistaa liikuntavastaavien ja vertaisohjaajien osaamista. Koulutuspäivien aikana mietimme liikunnan järjestämisen mahdollisuuksia sekä yhteistyömuotoja muiden yhdistysten, liikuntaseurojen ja kunnan kanssa. ▹ Helsinki 28.–29.9.2012

Soveltavan liikunnan lehti

Virikepäivä tarjoaa virikkeitä yhdistysliikunnan monipuolistamiseen. Päivän aikana tutustumme sovellettuihin liikuntamuotoihin, kuten tasapainoharjoitteluun, eri tanssimuotoihin ja pelisovelluksiin. Päivän avulla yhdistys voi myös tehdä tunnetuksi omaa liikuntatoimintaansa! ▹ Ylöjärvi (2013)

Tilauskoulutus SoveLi järjestää myös räätälöityjä tilauskoulutuksia. Tulossa esimerkiksi: ▹ Psoriasisliitto 4.–6.5.2012 Pajulahti, Liikkeelle-peruskoulutus ▹ Diabetesliitto 1.–2.9.2012 Vuokatti, Liikkeelle yhdessä -jatkokoulutus ▹ Diabetesliitto 22.–23.9.2012 Varala, Liikkeelle yhdessä -jatkokoulutus Koulutusten tilaajina voivat olla SoveLin jäsenjärjestöt, paikallisyhdistykset, kunnat ja muut toimijat. Kysy tarpeidesi pohjalta räätälöityjä koulutuksia!

HUOM! Muutokset ovat mahdollisia. Seuraa tulevia koulutuksia osoitteessa: www.soveli.fi/koulutukset

Kysy koulutuksista: Tinja Saarela, puh. 050 430 8251 48sähköposti: Soveli 1/2012 koulutus@soveli.fi

SoveLi toteuttaa Liikkeelle-koulutuksia yhteistyössä Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n kanssa ja ne hyväksytään osaksi Suomen Kuntoliikuntaliiton ja SLU-alueiden Liikuttaja-koulutuskokonaisuutta.

Soveli-lehti 1/2012  

Soveltavan liikunnan erikoislehti Soveli on suunnattu liikunnan parissa työskenteleville vapaaehtoisille ja ammattilaisille sekä soveltavast...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you