a product message image
{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade
4 minute read

Esteetön liikuntapaikka palvelee kaikkia

LIIKUNTA JA yhdenvert a isuus

Teksti MARI VEHMANEN kuvat mikko käkelä Anu Halonen osallistui Myllypuron keilahallissa Uudenmaan CP-yhdistyksen omalle vuorolle. Hänen mukaansa tilojen esteettömyydessä olisi tyypilliseen tapaan pientä parannettavaa. Esimerkiksi luiska löytyy, mutta se on melko jyrkkä ja päättyy lähelle seinää.

Liikuntapaikkojen esteettömyys on parantunut viime vuosikymmeninä huimasti. Kohennettavaa on silti esimerkiksi tiedottamisessa ja erilaisten oheistilojen suunnittelussa.

Esteettömät asiakaspysäköintipaikat on sijoitettu hienosti urheiluhallin pääoven eteen. Pyörätuoliluiskalla varustettu sivusisäänkäynti on kuitenkin piilossa aivan rakennuksen toisella puolella.

Tämäntapaiset esimerkit ovat hyvin yleisiä, kun liikkujilta kysytään kokemuksia harrastuspaikkojen esteettömyydestä. −Nykyään esteettömyys on tosiaan pääsääntöisesti pyritty huomioimaan. Mutta yksityiskohdissa

12 SOVELI 1 . 2020 voi olla puutteita, joista huomaa käyttäjien näkökulman jääneen miettimättä loppuun asti, esteettömyysasiantuntija Johanna Hätönen Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEstä vahvistaa.

Hänen mukaansa liikuntapaikkojen esteettömyys on kokonaisuudessaan aivan eri tasoa kuin muutama vuosikymmen sitten. Ennen vuotta 1973 valmistuneita rakennuksia eivät koskeneet minkäänlaiset esteettömyysvaatimukset. Tilanne on siis parantunut kohde kerrallaan, kun vanhoja liikuntapaikkoja on saneerattu tai korvattu kokonaan uusilla. −Edelleenkään määräykset eivät kata erilaisten urheilulajien erilaisia tarpeita. Tila voi olla periaatteessa esteetön mutta toimimaton käytön kannalta, Johanna Hätönen sanoo.

Palloiluhallissa on esimerkiksi saatettu varmistaa, että kentälle on pääsy pyörätuolilla. Pyörätuolirug

byjoukkue saattaa silti paikan päällä huomata, etteivät hallin käytäväja muut tilat riitä millään kaikkien saapumiseen käyttämille tuoleille ja lisäksi pelaamiseen tarkoitetuille toisille tuoleille. Hissiin mahtuu ehkä yksi pyörätuoli kerrallaan, jolloin koko harjoitusvuoro hupenee helposti hissillä ajelemiseen.

Tyypillistä on myös esteettömien pukeutumis-, pesu- ja wc-tilojen vähyys. Niihin syntyy jonoja ja ruuhkaa, kun apuvälinettä käyt

täviä liikkujia onkin kerralla koolla isompi joukko.

Puutteista voi kertoa avoimesti Johanna Hätösen mukaan ihmisten rooleja liikuntatapahtumissa ajatellaan turhan kapeasti. Apuvälineen käyttäjiä voi olla paitsi kentällä ja katsomossa myös toimitsijoina, huoltajina, valmentajina, erotuomareina tai vaikka median edustajina. Niin ikään näille ryhmille tarkoitettujen tilojen tulisi soveltua kaikille. −Katsomosuunnittelussakin on usein ajateltu, että erillinen esteetön tasanne riittää. Mutta tällöinhän pyörätuolin käyttäjä ei voi muiden tapaan seurata ja kommentoida tapahtumia kavereidensa kanssa. Esteetön yleisövessakin saattaa olla niin kaukana ja ruuhkainen, ettei siellä millään ehdi käydä erä- tai muun tauon aikana.

Eräs tärkeä mutta usein unohJATKUU

tuva puoli esteettömyydessä on tiedottaminen. Faktojen tulisi olla mahdollisimman helposti löydettävissä. −Aivan jokaisen liikuntapaikan nettisivustolla kannattaisi olla heti päävalikossa oma kohta esteettömyydelle. Sitä klikkaamalla löytyisivät sitten ihan konkreettisesti perusjutut: mihin pääsee parkkiin, mistä ovesta tullaan sisään, minkäkokoinen hissi on, minkä verran tiloissa on kynnyksiä ja portaita ja niin edelleen.

Esteettömyyden pienistä puutteista häpeillään usein kertoa. On kuitenkin paljon parempi tietää pulmista etukäteen kuin todeta ne vasta paikalle saavuttua. −Sitä paitsi käyttäjä tietää itse parhaiten, selviytyykö hän esimerkiksi parista askelmasta, Johanna Hätönen huomauttaa.

Hänen mielestään liikuntapaikkojen kuten kaikkien muidenkin julkisten tilojen suunnittelijoiden ja omistajien tulisi muistaa, että esteettömyys palvelee kaikkia. Paljon puhutut lisäkustannuksetkin olisivat usein hallittavissa kysymällä käyttäjien näkemyksiä jo suunnitteluvaiheessa. −Esteettömyys on ihmisoikeuskysymys, hän summaa. 

Isot tapahtumat haastavat esteettömyyden

Esteettömien majoitustilojen puute voi nousta isoissa liikuntatapahtumissa ongelmaksi, vaikka varsinaiset suorituspaikat soveltuisivat kaikille.

Työ esteettömien liikuntamahdollisuuksien hyväksi on tuttua myös Suomen CP-liitossa. Liikuntatoiminnan suunnittelija Heli Valtiala kertoo, että CP-vamman vuoksi apuvälinettä käyttävien kokemukset ovat hyvin samanlaisia kuin muillakin esteettömiä liikuntapalveluita tarvitsevilla. Vaikka periaatteessa olisi pyritty palvelemaan kaikkia kävijöitä, kokonaisuus ei välttämättä toimi. −Pyörätuoliluiska keilahalliin on niin jyrkkä, ettei sitä pitkin pääse ylös omin voimin. Uimahallin niin kutsutulta invapuolelta ei voi mennä lainkaan saunaan. Kuntosalin ulko-ovi on liian kapea pyörätuo

14 SOVELI 1 . 2020 leille, suunnittelija Valtiala luettelee esimerkkejä.

Valtialan mielestä jo suunnitteluvaiheessa kannattaisi hyödyntää paljon nykyistä enemmän järjestöjen ja kuntien vammaisneuvostojen asiantuntemusta.

Suurten liikuntatapahtumien suunnittelussa on lisäksi törmätty erääseen osin yllättävään pulmaan. CP-liitto järjestää muun muassa valtakunnallisia, viikonlopun kestäviä boccia-kisoja. −Olemme huomanneet, että isoissakin kaupungeissa esteetöntä majoitustilaa saattaa olla tarjolla todella vähän. Hotelleissa ei välttämättä ole koskaan mietitty, kuinka paljon hyötyä jo pelkistä kaiteista olisi hyvin monelle asiakasryhmälle.

Heli Valtialan mukaan positiivista on, että usein palveluntarjoajat ovat halukkaita korjaamaan esteettömyyden puutteita. CP-liitto valmistautuu parhaillaan Luonto kaikille -hankkeen pilotoimaan luontoliikuntatapahtumaan. Sen pääpaikkana toimiva eräkeskus on esimerkiksi ryhtynyt saneeraamaan osaa majoitushuoneistaan ja muista tiloistaan pyörätuolin käyttäjille sopiviksi. −Asiat muuttuvat kyllä, kun vain jaksamme antaa riittävästi palautetta. 

Jyri Pietinen avustajineen viihtyi keilaamassa. Laji on aivan uusi lisä Uudenmaan CP-yhdistyksen harrastusvalikoimassa.

Pääkaupunkisedun palvelukartta kokoaa esteettömyystiedot

Pääkaupunkiseudun uudistettu sähköinen palvelukartta kokoaa yhteen tiedot alueen kaikista julkisista palveluista. Joukkoon kuuluu muun muassa yli 4700 erilaista liikuntapaikkaa.

Helsingin esteettömyysasiamies Pirjo Tujula kertoo, että palvelukartan sisältämät yksityiskohtaiset esteettömyystiedot täydentyvät koko ajan. −Tänä vuonna kartoitamme esimerkiksi noin 200 koulun liikuntasalin esteettömyyden yhdessä Paralympiakomitean kanssa. Tarkoituksena on tarjota kaikki tarvittava tieto siitä, miten käyttäjä pääsee sisään ja pystyy toimimaan tiloissa. Koko ketju on kuvattu aina liikuntapaikalle saapumisesta alkaen.

Pirjo Tujulan mukaan liikuntapaikkojen esteettömyys parantuu koko ajan. Tarjonnassa on edelleen isojakin aukkoja. Helsingissä ei esimerkiksi ole vielä ainuttakaan esteetöntä uimarantaa. −Tulevaisuudessa siirrytään toivottavasti yhä enemmän siihen suuntaan, että palveluista suunnitellaan alun perin kaikille sopivia. Silloin esteettömyyttä ei tarvitse erikseen korostaa. 

Tutustu uudistettuun palvelukarttaan osoitteessa palvelukartta.hel.fi