Page 1

SOVELI

soveltavan liikunnan asiantuntija 1–2 . 2013

&liikunta

PSORI

Atte Kulmala vaihtoi taekwondon uintiin 24 – 29

POIMI LIITE SoveLin strategia 2013–2015


SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija

Soveli-lehti ISSN-L 1795-2255 ISSN 1795-2255 (painettu) ISSN 2242-1238 (verkkolehti)

Sisältö 1–2 • 2013 sovelin juhlavuosi 5 Tasavallan presidentin tervehdys 7 Anne Taulu: On juhlan ja kiitoksen aika 14 Lisää laatua liikuntaan 42 Liiku terveemmäksi

Julkaisija Soveltava Liikunta SoveLi ry

Päätoimittaja Heidi Hölsömäki

Juhlalehden toimitus Anne Taulu Heidi Hölsömäki (ulkoasu)

Lumikenkäilyä muumien kanssa Peräseinäjoella Porokyytiä Rovaniemellä Toimintakykyä tanssien Turusta Tampereella auringon säteitä ja riemua

henkilöt 8 Kari Koivumäki: Asenteen taustalla on yleensä tieto

Painopaikka Katajamäki Print & Media, Tampere

Elina Kujala 24 Toni Piispanen: Unelmistaan ei kannata luopua Elina Kujala

Toimitusneuvosto Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto, erityisliikunnan lehtori Heidi Hölsömäki, SoveLi ry,

vakiot ▹ ▹ ▹ ▹

Uutispätkät 12 Kolumni 38 Lainasanat 22 Tutkittua 23

soveltavaa liikuntaa 18 Sovellettu 7-ottelu

tiedottaja Hilkka Leskinen-Nikander, Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy, erityisliikunnanohjaaja Virpi Lumimäki, Aivoliitto ry, järjestösuunnittelija/liikuntavastaava Ilkka Rautiainen, Mielenterveysyhdistys Kello ry, puheenjohtaja Anne Taulu, SoveLi ry, toiminnanjohtaja Jukka Tauriainen, Suomen Parkinson-liitto ry, aluetyöntekijä

Hanna Pitkänen ja Virpi Pennanen

Psori&liikunta

Mari Vehmanen

Mari Vehmanen

29 Atte viihtyy altaassa 33 Erikoislääkäri: Liikunta osaksi hoitoa liikuntapolitiikkaa 20 Sparraaja: Lisää panoksia yhdenvertaisuuteen

Leena Harkimo

Päivi Aalto-Nevalainen

liite ▹ SoveLin strategia 2013–2015

34 Uusi strategia: Vähennetään istumista

Mari Vehmanen, vapaa toimittaja

liikuttajille 37 Kouluttajaverkosto tukee

Näköislehti verkossa Lue Soveli-lehteä netissä: issuu.com/soveli Sovelin pdf-lehtien arkisto: www.soveli.fi/julkaisut/soveli-lehti

yhdistysten liikuntaa Tinja Saarela 39 Lehtori ja kouluttaja Pirkko Pello: ”Yhdessä olemme enemmän” Heidi Hölsömäki 41 Kirja-arvio: Liikkeelle-käsikirja on hyvä apuväline liikuntavastaavalle Ilkka Rautiainen 46 Projektiavustus toi uutta virtaa Lihastautiliiton liikuntaan Susanna Hakuni

Soveli ilmestyy tänä vuonna vain kerran, kaksoisnumerona. Lehti on maksuton. Seuraava lehti ilmestyy keväällä 2014.

Lehden aineistot ja tilaukset Soveli-lehti / SoveLi ry Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs 33100 Tampere toimitus@soveli.fi puh. 050 544 1028 muokata ja lyhentää tekstejä.

Kannen kuva Laura Vesa

Maiju Torvinen

Toimitus pidättää oikeuden

Paralympiamitalisti Toni Piispanen näyttää esimerkillään, että unelmia kannattaa tavoitella. Sivu 24.


SOVELIN HALLITUS 2013

PÄÄKIRJOITUS Tomi Kaasinen

Tomi Kaasinen, puheenjohtaja, Suomen CP-liiton toiminnanjohtaja Anne Taulu, esittelijä ja sihteeri, Soveltava Liikunta SoveLin Heidi Hölsömäki

toiminnanjohtaja Lea Salminen, varapuheenjohtaja, Suomen Reumaliiton järjestöjohtaja Janne Haarala, jäsen, Hengitysliiton liikunnan suunnittelija Göran Johansson, jäsen, Mielenterveyden keskusliitton järjestöjohtaja

Soveltaminen alkaa asenteesta

S

oveltava Liikunta SoveLi ry on valtakunnallisena liikuntajärjestönä yhteistyössä jäsenjärjestöjensä kanssa edistänyt jo kaksi vuosikymmentä soveltavan liikunnan asemaa Suomessa niin, että pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuudet terveyttä edistävään liikuntaan ja aktiivisen elämäntapaan paranevat. Tässä työssä SoveLi toteuttaa muun muassa Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä eriarvoisuuden vähentämisestä. Fyysisen aktiivisuuden merkittävä edistäminen onkin mahdollista ainoastaan monipuolisella hallinto-, organisaatio- ja ammattirajat ylittävillä toimenpiteillä, joissa myös järjestösektori on tiiviisti mukana. Kansalaisten terveys ja hyvinvointi ovat maassamme kehittyneet viime vuosina myönteiseen suuntaan. Samanaikaisesti on kuitenkin ollut havaittavissa, että eriarvoisuus on syventynyt ja sosioekonomiset terveysja hyvinvointierot ovat jatkaneet kasvuaan. SoveLi on yhteistyössä jäsenjärjestöjensä kanssa ollut ajassa mukana, ja toiminnallaan ollut osaltaan taittamassa terveys- ja hyvinvointierojen kasvua. Yhteistä SoveLi:n jäsenjärjestöjen edustamille ihmisille on se, että liikunnalla on heidän terveydelleen ja hyvinvoinnilleen erityisen suuri merkitys. SoveLin ja sen jäsenjärjestöjen toiminnassa korostuu ajattelu yksilön nostamisesta toiminnan keskiöön.

Hanna Järvinen, jäsen, Psoriasisliiton fysioterapeutti Veijo Kivistö, jäsen, Aivoliiton järjestösuunnittelija Riitta Samstén, jäsen, Suomen

Yhteisellä työllä lisätään soveltavan liikunnan tunnettuutta ja yhdenvertaisuutta.

MS-liiton erikoissuunnittelija

SOVELIN TOIMISTO Soveltava Liikunta SoveLi ry Yliopistonkatu 31, 20100 Turku www.soveli.fi Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@soveli.fi

Luomalla puitteita ja malleja jokaiselle soveltuvista terveyttä edistävän liikunnan muodoista vahvistetaan yksilöiden omia voimavaroja kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin kehittämiseen. Hyvinvointiin kuuluu terveyden lisäksi muitakin tärkeitä ulottuvuuksia, kuten toimintakyky, elämänhallinta, sosiaaliset verkostot ja osallisuus yhteiskunnan tarjoamiin mahdollisuuksiin. SoveLi haluaa katsoa aktiivisesti eteenpäin toiminnassaan. Tulevaisuuden näkymiä on hahmoteltu yhteisessä strategiaprosessissa jäsenjärjestöjen kanssa. Yhteisellä työllä lisätään soveltavan liikunnan tunnettuutta ja yhdenvertaisuutta muun liikunnan kanssa. SoveLin strategiassa vuosille 2013 – 2015 järjestön toiminnan ydin kiteytyy toteamukseen Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa. Innostutaan kaikki liikkumaan terveemmiksi. x

Anne Taulu toiminnanjohtaja Yliopistonkatu 31, 20100 Turku puh. 040 511 5941 Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Yliopistonkatu 31, 20100 Turku puh. 040 551 4468 Tinja Saarela projektipäällikkö Malmin kauppatie 26, 4. krs, 00700 Helsinki puh. 050 430 8251

Heidi Hölsömäki tiedottaja Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs, 33100 Tampere puh. 050 544 1028

Jäsenjärjestöjen liikunnan

Kirjoittaja on SoveLin puheenjohtaja.

yhteyshenkilöt sivulla 47.

Soveltavan liikunnan lehti

3

Soveli 1 – 2/2013


Soveltavan liikunnan lehti

4

Soveli 1 – 2/2013


Juhlavuoden suojelijan tervehdys Sauli Niinistö

TASAVALLAN PRESIDENTIN TERVEHDYS

Liikunnalla on suuri merkitys jokaisen ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Aktiivinen elämäntapa edistää hyvää oloa, kasvattaa itsetuntoa sekä vähentää riskiä sairastua. Liikunta kuuluu kaikille. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus liikkua itselleen sopivalla tavalla. Vaikka yhteisesti näin ajatellaan, ei liikunnan harrastaminen valitettavasti ole vielä mahdollista kaikille. Soveltavan liikunnan kautta myös pitkäaikaissairaat ja vammaiset ihmiset saavat kokea liikunnan ilon. Soveltava Liikunta SoveLi ry on 20 vuoden olemassaolonsa ajan tehnyt tärkeää työtä liikunnan mahdollistamiseksi yhä useammalle. Yhteistyötoimintansa sekä koulutus-, asiantuntija- ja viestintäpalvelujensa kautta SoveLi ja sen jäsenjärjestöt ovat tukeneet monen ihmisen terveyttä, sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Kaikki te, jotka edistätte jokaisen ihmisen oikeutta liikuntaan, ansaitsette kiitokset. Toivotan SoveLille onnea 20. juhlavuotenaan ja menestystä Liiku terveemmäksi – vuoden vastuutahona.

Sauli Niinistö Tasavallan presidentti

Soveltavan liikunnan lehti

5

Soveli 1 – 2/2013


Onnittelemme 20-vuotiasta SoveLia!

Hengästyttävän hauskaa liikuntaa! www.hengitysliitto.fi

20-vuotiasta SoveLia onnitellen

Suomen Reumaliitto ja sen 161 jäsenyhdistystä ahkerine liikkujineen onnittelevat SoveLia!

Soveltavan liikunnan lehti

6

Soveli 1 – 2/2013


Toiminnanjohtajan tervehdys Anne Taulu

On juhlan ja kiitoksen aika

S

Suomalaista liikuntakulttuuria ja -politiikkaa on laajennettu 1990-luvulta lähtien terveyttä edistävän liikunnan ja arkiliikkumisen suuntaan. Valtion liikuntahallinnossa huomiota on kiinnitetty yhä enemmän koko väestön liikuntaan ja liikkumiseen sekä siihen, että liikunnan tulee tukea terveyttä ja hyvinvointia. On syntynyt käsite ”terveyttä edistävä liikunta”, jonka alakäsitteeksi myös soveltava liikunta kuuluu. Kun puhutaan soveltavasta liikunnasta, on kyse sellaisten henkilöiden liikunnasta, joilla on vamman, sairauden, toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan. Liikunta vaatii tällöin soveltamista ja erityisosaamista. SoveLi juhlii tänä vuonna 20. toimintavuottaan toimien Liiku terveemmäksi -vuoden vastuutahona teemalla Liiku terveemmäksi soveltaen. Liiku terveemmäksi on Maailman terveysjärjestö WHO:n lanseeraama kansainvälinen hanke, jonka tavoitteena on edistää liikuntaa osana terveellisiä elintapoja ja saada kaikki liikkumaan oman terveytensä kannalta riittävästi. Suomessa 10.5. vietetty Liiku terveemmäksi -päivä oli juhlavuotemme toiminnallinen päätapahtuma. Juhlavuotemme huipentuu 28.11.2013 järjestettävään juhlaseminaariin Säätytalolla, jossa luodaan katsaus soveltavaan liikuntaan tieteen, tutkimuksen, liikuntapolitiikan sekä käytännön liikuntatyön ja sen kehittämisen näkökulmista. Soveltavan liikunnan edistäminen on arvokysymys ja siihen tarvitaan arvojohtajuutta. Olen todella kiitollinen soveltavan liikunnan

toimijoiden puolesta siitä, että tasavallan presidentti maamme merkittävimpänä arvojohtajana lupautui SoveLin juhlavuoden suojelijaksi osoittaen esimerkkiä siinä, että liikunta kuuluu kaikille ja että jokaisella ihmisellä on oikeus liikuntaan. Tämän juhlanumeron kautta tuomme esiin sitä hyvää työtä, jota tehdään soveltavan liikunnan parissa valtionhallinnossa, valtakunnan tasolla, aluetasolla sekä paikallistasolla. Soveltava Liikunta SoveLi ry:n puolesta tahdon kiittää kaikkia soveltavan liikunnan parissa toimivia tahoja upeasta työstä jota olette tehneet! x Hyvää soveltavan liikunnan juhlavuotta kaikille toivottaen, Anne Taulu

Soveltava liikunta SoveLi ry:n toiminnanjohtaja

Soveltavan liikunnan lehti

7

Soveli 1 – 2/2013


TEKSTI Elina Kujala KUVAT Kari Koivumäen albumi ja SoveLi

Joskus on aika kohota arjen yläpuolelle. Kari Koivumäki ja Jyrki Vilhu kohottelivat maljoja komean täytekakun äärellä IFAPA-kongressissa Veronassa kesällä 2005.

Suomalaisdelegaatio kesäkuussa 2009 Ruotsin Gävlessä pidetyssä erityisliikunnan kansainvälisen IFAPA-järjestön kongressissa. Kari Koivumäki on kuvassa vasemmalla.

Asenteen taustalla on yleensä tieto Opetus- ja kulttuuriministeriön suunnittelija Kari Koivumäki on työskennellyt jo lähes 40 vuotta soveltavan liikunnan hyväksi. Hän korostaa oikean tiedon merkitystä asenteiden muuttamisessa. Opetus- ja kulttuuriministeriössä pitkän käytävän viimeisessä huoneessa tekee työtään pitkä mies, jolla on poikkeuksellisen paljon erityisliikuntaa koskevaa tietoa ja taitoa. Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön suunnittelija Kari Koivumäki on tehnyt lähes nelikymmenvuotisen uran soveltavan liikunnan parissa. – Alusta lähtien työn kolme suurta osa-aluetta ovat olleet vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja iäkkäiden ihmisten liikuntaa koskevat kysymykset. Soveltavan tai erityisliikunnan tilanne on tänä

Soveltavan liikunnan lehti

8

päivänä Suomessa jo kohtalaisen hyvä. Monessa asiassa tasa-arvo on edennyt ja toteutunut. Vammaisurheilijat ovat urheilija-apurahojen saajina, ikäihmisten liikuntaa aletaan tosissaan arvostaa ja kansanterveysjärjestöjen asema liikuntakulttuurissa on tunnustettu, ei tosin taloudellisen tuen osalta riittävästi, sanoo Kari Koivumäki. – Soveltava liikunta ei kehity umpiossa, vaan alan kehitykseen vaikuttavat monet seikat, esimerkiksi asenteet, liikuntakulttuurin kokonaisuus ja liikuntapolitiikka. Paikallisjärjestöissä tehtä-

Soveli 1 – 2/2013

vä vapaaehtoistyö on todella tärkeää. Ehkä olennaisin tekijä on kuitenkin ammatillinen osaaminen, hän arvioi. Jyväskylän yliopiston ja alan ammattikorkeakoulujen opetuksella on tärkeä rooli nyt ja tulevaisuudessa. – Nykyisin meillä kokoontuu vuosittain tärkeä erityisliikunnan kouluttajaverkosto, johon kuuluu yhteensä hieman yli 40 henkilöä alan korkeakouluista ja järjestöistä. Pidän itse tätä kouluttajaverkostoa yhtenä tärkeimmistä, JATKUU


Heidi Hölsömäki

Kari Koivumäki koosti vuosi sitten Lounais-Suomen soveltavan liikunnan seutufoorumissa ryhmätöitä yhdessä osallistujien kanssa. Liedon erityisliikunnan ohjaaja Katriina Lönnqvist osallistui seminaariin ja alueen soveltavan liikunnan kehittämiseen.

Soveltavan liikunnan lehti

9

Soveli 1 – 2/2013


Kari Koivumäki, 61 ▹ Asuu: Espoon Leppävaarassa vaimon ja 20-vuotiaan kissan kanssa. Kolme aikuista lasta. 2-vuotiaan Vilman ja 1,5-vuotiaan Eeliksen isoisä. ▹ Työ: Suunnittelija opetusja kulttuuriministeriön liikuntayksikössä. ▹ Koulutus: Helsingin yliopistosta kasvatustieteiden maisteriksi 1974. ▹ Julkaisut: Kirjoittanut pari sataa lehtijuttua ja muuta julkaisua, kuten oppikirjoja soveltavaan liikuntaan. ▹ Sanottua: ”Alun perin erityisliikunnan alueen työn käynnistyminen oli minun kohdallani sattuma, mutta olen näiden vuosikymmenten aikana voinut todeta, että kyseessä on koko ajan ollut arvokas ja merkittävä liikuntakulttuurin osa-alue.”

Lintuharrastus vie Koivumäkeä ympäri maailmaa. Ecuadorista Isla la Platalta löytyi sinijalkasuulan pesä.

ellei tärkeimpänä, soveltavan liikunnan kehittäjäverkostona, sanoo Koivumäki.

Järjestökenttä muuttuu Kari Koivumäki on koulutukseltaan kasvatustieteilijä ja aikuiskouluttaja. Erityisyys on aina tuntunut aiheena läheiseltä. Koivumäki teki jo 1970-luvulla gradunsa oppimisvaikeuksien voittamisesta ja opettajan työstä. – Ajattelen niin, että heikommassa asemassa olevien auttaminen on paitsi mahdollisuus, mutta myös velvollisuus, sanoo Koivumäki. Heti valmistumisensa jälkeen Koivumäki aloitti työn Liikuntatieteellisen Seuran koulutussihteerinä. Tuolloin yksi isoimmista työtehtävistä oli toimia projektisihteerinä maan ensimmäisessä kunnallisessa erityisliikunnan kehittämisprojektissa. Sen jälkeen työ jatkui ministeriön asettamassa erityisryhmien liikunnan kehittämistoimikunnassa. Suomessa yksi suuri muutos alkoi toteutua 1980-luvun alkupuoliskolla, kun liikuntalakia muutettiin ja kuntiin ryhdyttiin luomaan erityisliikunnan-

Soveltavan liikunnan lehti

10

ohjaajien toimintajärjestelmää. Samalla alan oppilaitoksissa alkoi kehittyä erityisliikunnan alueen suuntautumis- ja erikoistumisopintoja. – Kuntien erityisliikunnanohjaajien työn kehitystä olen seurannut työni puolesta jo noin 30 vuotta. Tämä työ on

 Ajattelen niin, että heikommassa asemassa olevien auttaminen on paitsi mahdollisuus, mutta myös velvollisuus.  – Kari Koivumäki

eri puolilla Suomea merkittävää. Kuntien erityisliikunnanohjaajista on jo vähitellen ”ensimmäinen sukupolvi” siirtymässä eläkkeelle, mutta onneksi työlle on saatu innokkaita ja osaavia jatkajia, kertoo Koivumäki. Vuosikymmenten aikana isoja muutoksia on koettu myös alan järjestöissä. –  Kun aloitin työn, erityisliikun-

Soveli 1 – 2/2013

nan alueella oli Suomessa neljä perinteistä vammaisurheilujärjestöä ja nämä järjestöt saivat minimaalisen pientä vuosiavustusta opetusministeriöltä. 1980-luvulla avustukset lähtivät nopeaan nousuun. Sitten kansanterveysjärjestöt alkoivat tulla liikuntatoimintaan

mukaan. SoveLin perustaminen SEYjärjestönä vuonna 1993 oli yksi merkittävä etappi, Koivumäki kertaa historian vaiheita.

Hyvässä hengessä Suunnittelija Kari Koivumäki sanoo nauttivansa työssään erityisesti koulu-


Kari Koivumäki sovelilaisten silmin Kysyimme SoveLin jäsenjärjestöiltä, miten he kuvaisivat Kari Koivumäkeä. Tässä muutama kommentti:

” ”

Kari on pitkäjänteisesti ja onnistuneesti jaksanut tehdä työtä pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden liikunnan mahdollisuuksien parantamiseksi. Hän on perusteellinen, luotettava ja hyvähenkinen yhteistyökumppani. Kari ei ole mikään ”muuttolintu”, joka muuttaa joka syksy tai joka neljäs vuosi pois. Hän on jaksanut tehdä tätä tärkeää työtä antaumuksella, niin hyvinä kuin huonoina aikoina. – Janne Haarala, Hengitysliiton liikunnan suunnittelija Kari on myönteinen visionääri, joka on käyttänyt järkeään ja tunnettaan sekä taitoaan ja tietoaan tärkeiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Hän ei laske vaivojaan tai pidä itsestään numeroa. Hän on läsnä, mukana ja osallistuu. Koivumäki on ollut merkittävä soveltavan liikunnan vaikuttaja. On ollut suuri ilo ja kunnia työskennellä hänen kanssaan ja tuntea hänet. Kerran matkalla takaisin pääkaupunkiseudulle Turussa järjestetystä mielenterveys- ja liikuntaseminaarista ajoimme vanhan Turuntien kautta ja poikkesimme bongaamaan lintuja. Siinä hommassa hän on varsinainen ekspertti. Auton takaosasta löytyi kaikki tarvittava hetkessä. Ja niin olimme tähyilemässä kauniina kevätpäivänä muistaakseni haukkojen muuttoa jossakin Turun ja Espoon välisellä luonnonniityllä. Kari tiesi ja tunsi kaikki siivekkäät, joita silloin näkyi runsaasti. – Ansa Holm, Suomen Osteoporoosiliiton toiminnanjohtaja

tuksesta ja alan kouluttajien tapaamisesta. –  Erityisliikunnan väki on pätevää, mukavaa ja asialleen omistautunutta. Heitä on aina ilo tavata. Kansainvälinen toiminta on antanut omaankin työhöni paljon sisältöä. Meidän täytyy Suomessa tietää, mitä muualla maailmassa ja erityisesti muissa Pohjoismaissa tapahtuu soveltavan liikunnan saralla, sanoo Koivumäki. Erityisliikunnan kokonaisuus rahoituksineen ja resursseineen on monimutkainen palapeli. – Pidän hyvin tärkeänä, että soveltavan liikunnan sisällä vallitsee hyvä yhteistyöhenki ja yhdessä sopimisen kulttuuri. Haasteiden voittaminen vaatii suunnitelmallisuutta ja yhteistyötä.

Lontoossa toteutui haave vammaisurheilun näkyvyydestä Kari Koivumäki sanoo, että yksi tärkeimmistä ellei tärkein asia hänen työssään on tiedon lisääminen, viestintä ja sitä kautta asenteiden muuttaminen. – 30 vuodessa on tapahtunut valtava

asennemuutos. Urani alussa erityisliikuntaa kohtaan oli paljon ennakkoluuloja ja sitä vähäteltiin. Asenteet ratkaisevat ja asenteiden taustalla on yleensä tieto. Ratkaiseva muutosvoima tässä työssä on myös ollut viestintä sekä alalla tehdyt lukuisat kirjat ja julkaisut. Hän on ollut itse neljällä vuosikymmenellä mukana tekemässä erityisliikunnan kotimaista perusoppikirjaa. Lontoon paralympialaiset kesällä 2012 oli yksi käännekohta. –  Olimme vuosikausia haaveilleet siitä, että vammaisurheilu pääsisi sille kuuluvaan tai edes jollakin lailla tasapuoliseen asemaan muun kilpa- ja huippu-urheilun kanssa. Nyt sitten Suomessakin muun muassa Leo-Pekka Tähden ja Toni Piispasen ja eräiden muiden vammaisurheilijoiden saavutukset noteerattiinkin mediassa sellaisella tavalla, että media itsekin on hieman hämillään siitä, että näinkö merkittävää tuo vammaisurheilu voikin olla, Kari Koivumäki toteaa. – YLE:llä oli ensimmäistä kertaa paralympialaisissa isompi tiimi mukana ja suoria lähetyksiä tuli hyvinä lähetysai-

koina päivittäin. Seurasin itsekin kaikki lähetykset Lontoosta. Tässä tulee hyvin esiin median merkitys myös soveltavalle liikunnalle. Harppauksia voi saavuttaa, mutta kyllä se vaatii määrätietoista työtä, Koivumäki sanoo.

Luontoliikkuja ja intohimoinen lintuharrastaja Kari Koivumäki harrastaa itse kaikenlaista kuntoliikuntaa uinnista squashiin. Rakkain laji on kuitenkin luonnossa liikkuminen. – Olen ollut koko ikäni intohimoinen lintuharrastaja, bongari ja ornitologi. Olen käynyt 56 valtiossa linturetkellä ja nähnyt 1750 lintulajia, kertoo Koivumäki. Viime vuosina matkat ovat suuntautuneet usein latinalaiseen Amerikkaan. Sinne houkuttelevat paitsi kaunis luonto ja sademetsät, myös rempseä ja mukava kulttuuri-ilmapiiri. – Mieleenpainuvin bongaus on ollut tuliharjakotinga, jonka näin ecuadorilaisessa sademetsässä. Se oli upea elämys! x

Soveltavan liikunnan lehti

11

Soveli 1 – 2/2013


KOONNEET Heidi Hölsömäki ja Anne Taulu

U U T I S PÄT K ÄT

Soveltavalle liikunnalle tehdään oma toimenpideohjelma S

oveLi käynnistää ensi marraskuussa uuden strategiansa mukaisesti soveltavan liikunnan toimenpideohjelman valmistelun. Toimenpideohjelman tausta-aineistona toimii selvitys, jonka SoveLi on tehnyt yhteistyössä Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön LIKESin kanssa. Selvityksessä on kartoitettu muun muassa SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntatoiminnan vahvuuksia ja kehittämishaasteita sekä arvioitu liikuntalain uudistamiseen liittyviä tarpeita ja mahdollisuuksia. Soveltavan liikunnan toimenpideohjelmaa kokoonnutaan työstämään ensimmäisen kerran SoveLin syyskokouksen yhteydessä järjestettävässä seminaarissa 21.11.2013. Mukaan kutsutaan kaikki SoveLin jäsenjärjestöjen liikunnasta vastaavat, järjestöjen johtajat ja asiasta kiinnostuneet jäsenjärjestöjen työntekijät. Vuonna 2014 toimenpideohjelman valmistelu

Toimenpideohjelman tausta-aineistona toimii selvitys, jonka SoveLi on tehnyt yhteistyössä LIKESin kanssa.

käynnistetään toiminnallisin miniseminaarein ja työstöön kutsutaan mukaan laajasti alan asiantuntijoita, erityisliikunnasta vastaavia ja sen kehittämisestä kiinnostuneita. Asian etenemisestä uutisoidaan SoveLin kotisivuilla. x Lisätietoa: SoveLin toiminnanjohtaja Anne Taulu, puh. 040 511 5941 tai anne.taulu@soveli.fi

Liikuntalaki otettiin uuteen käsittelyyn

O

petus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia tämän vuoden aikana hallitukselle ehdotus liikuntalain ja siihen liittyvän lainsäädännön uudistamisesta. Tavoitteena on uudistaa liikuntajärjestöjen valtionavustusjärjestelmää ja vahvistaa paikallista seuratoimintaa. Puheenjohtajana toimii opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön pääl-

370

vuotta juhlimisen aihetta

S

oveLi on 20-vuotiaana järjestönä nuori toimija verrattuna moneen valtakunnalliseen instituutioon. Liikuntieteellinen Seura täyttää 80 vuotta, Suomen Fysioterapeutit ry 70 vuotta ja Jyväskylän yliopisto 150 vuotta. Jyväskylän yliopiston ja samalla Suomen ainut liikuntatieteellinen tiedekunta juhlistaa tänä vuonna liikunnanopettajakoulutustaan, jota on järjestetty jo 50 vuotta. – Liikunnanopettajakoulutus aloitettiin vuonna 1963 kasvatustieteiden tiedekunnan alaisuudessa. Erityisliikunnanopettajakoulutuskin on

Soveltavan liikunnan lehti

12

Soveli 1 – 2/2013

likkö, johtaja Harri Syväsalmi. Liikuntalakiuudistuksesta järjestettiin keskustelutilaisuus 11.4.2013. Tilaisuuden ohjelma ja siihen liittyviä kommentteja on Facebookissa, hae sanalla "liikuntalaki". Liikuntalain uudistamista on viimeksi käsitelty vuonna 2009. Silloisen työryhmän esitys liikuntalain uudistamisesta ei edennyt eduskunnan käsittelyyn. x

vähintään yhtä vanha kuin SoveLi, sillä ensimmäiset erityisliikunnanopettajat saivat 20 opintoviikon opintonsa valmiiksi vuonna 1994 eli opetusta on annettu suunnilleen vuodesta 1992 alkaen, professori Pauli Rintala muistelee. Soveltava liikunta on juhlavuonna esillä 21.– 23.1. järjestetyssä kansainvälisessä terveysliikunnan symposiumissa sekä 27.11. Junior Games -nuorisokilpailuissa. Kesäkuun 12.–13. Jyväskylässä pidetään Liikuntatieteen päivät, jotka juhlistavat sekä Liikuntatieteellisen tiedekunnan 50-vuotisjuhlia että Liikuntatieteellisen seuran 80-vuotisjuhlia teemalla Liikuntatieteen vuosi 2013. Suomen Fysioterapeuttien juhlavuoden teemana on Aktiivinen ikääntyvä. Liitto ja sen yhdistykset järjestävät yleisötapahtumia ja ammattilaisten seminaareja. Myös Fysioterapia-lehden perustamisesta on kulunut 60 vuotta. x


Ilmoittaudu juhlaseminaariin

Seuraava lehti ilmestyy 2014

S

S

oveLin juhlavuosi huipentuu 28.11. järjestettävään juhlaseminaariin Säätytalolla, jossa luodaan katsaus soveltavaan liikuntaan tieteen, tutkimuksen, liikuntapolitiikan sekä käytännön liikuntatyön ja sen kehittämisen näkökulmasta. Lisäksi tilaisuudessa palkitaan ansioituneita soveltavan liikunnan toimijoita. Juhlapuhujana toimii erityisliikunnan professori Pauli Rintala. Ilmoittautua voit SoveLin kotisivujen kautta 23.6. alkaen. Samalla voit tutustua myös juhlaseminaarin vahvistettuun ohjelmaan. x Lisätietoa: anne.taulu@soveli.fi

oveli-lehti ilmestyy tänä vuonna 20-vuotisjuhlajulkaisuna kerran, tavallista paksumpana kaksoisnumerona. Syynä ovat juhlavuoden viestintään liittyvät muut tehtävät ja julkaisut. Uutisia voi vuoden mittaan lukea sähköisestä uutiskirjeestä SoveLi-infosta ja SoveLin kotisivuilta. Nettiuutisissa kerrotaan esimerkiksi jäsenjärjestöjen liikuntahankkeista, kuten Sydänliiton liikuntapolku -hankkeesta (julkaistu 17.4.2013). SoveLille voi tarjota juttuja ja kuvia soveltavan liikunnan aiheista. x Lisätietoa: toimitus@soveli.fi

Mikä SoveLi? ▹ Valtakunnallinen liikuntajärjestö, joka edistää pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten liikuntaa ja aktiivista elämäntapaa. ▹ Viestivä vaikuttaja ja kehittäjä, joka tarjoaa koulutus-, asiantuntijaja viestintäpalveluja. Päätoimintamuotona on yhteistyö. ▹ Kaikki 17 jäsenjärjestöä ovat valtakunnallisia soveltavaa liikuntaa harjoittavia järjestöjä, yhteystiedot sivulla 47.

KKI-ohjelma/Miia Malvela

Jäsenedut 2013:

SoveLi ja jäsenjärjestöt esittelivät soveltavaa liikuntaa yhteisellä ständillä KKI-päivillä. Materiaaleja asettelemassa ja esittelemässä Hanna Järvinen Psoriasisliitosta (vas.) sekä Tinja Saarela ja Anne Taulu SoveLista.

KKI-päivät kiinnostivat jäsenjärjestöjä

S

oveLi kutsui tänä vuonna jäsenjärjestöjensä liikunnasta vastaavat työntekijät KKI-päiville Turkuun. Jäsenille haluttiin tarjota uudenlaiset järjestöpäivät yhdistämällä ne Kunnossa kaiken ikää -päiviin. – SoveLin uudessa strategiassa haluamme vahvistaa jäsenjärjestöjen liikuntatoiminnan asiantuntemusta.

KKI-päivien laadukas ohjelma sopi tähän erinomaisesti, SoveLin toiminnanjohtaja Anne Taulu kertoo. Järjestöpäiville osallistui yhteensä 14 sovelilaista. He kohtasivat liikunta-alan asiantuntijoita eri toimialoilta sekä kokoontuivat keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja LIKES-selvityshankkeesta. x

▹ Painettu Soveli-lehti julkaistaan juhlavuonna kerran ja sähköinen uutiskirje SoveLiinfo ilmestyy 4 kertaa. ▹ Tuotetaan soveltavan liikunnan asiantuntijuutta tukevia julkaisuja ja muita materiaaleja jäsenjärjestöille. ▹ Tarjotaan asiantuntijuutta lisäävää koulutusta jäsenjärjestöille ja paikallistasolle. ▹ Tarjotaan konsultaatio- ja kehittämispalveluita liikunnan soveltamisessa. ▹ Mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa esimerkiksi työryhmissä ja verkostoissa. ▹ Teosto-Gramex-sopimus maksuttomaan musiikin esittämiseen valtakunnallisten liittojen liikuntatoiminnassa. ▹ Mahdollisuus hakea seuratukea liikuntatoimintaan ja saada siihen ohjausta. ▹ Liikuntavälineitä paikallisyhdistysten lainattavaksi. ▹ www.soveli.fi > SoveLi > Jäsenpalvelut

Soveltavan liikunnan lehti

13

Soveli 1 – 2/2013


TEKSTI Heidi Hölsömäki ja Tinja Saarela KUVAT Mikko Kerttula

Lisää laatua liikuntaan SoveLin juhlavuosi sai hienon alun, kun liikunnan ammattilaiset ja vapaaehtoiset kokoontuivat Liiku terveemmäksi soveltaen -koulutukseen Vierumäelle. – Kuinka minä nyt näin monen vuoden jälkeen pääsin tällaiseen mukaan? sanoi Sirkka Räty Pohjois-Karjalan AVHyhdistyksestä tammikuussa pidetyn koulutuspäivän jälkeen. Kommentti kuvaa hyvin sitä, millaisella vaatimattomuudella kansanterveys- ja vammaisyhdistysten liikuntavastaavat suhtautuvat omaan arvokkaaseen työhönsä. Yhteiset tapaamiset, palkitsemiset ja koulutukset ovat tärkeitä kannustimia liikuntavastaavien usein yksinäisissäkin ponnisteluissa oman väkensä liikuttamiseksi. – SoveLin 20-vuotisjuhlavuoden koulutuksellisella avaustapahtumalla haluttiin SoveLin strategian mukaisesti tuoda laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan sekä palkita ja kiittää jäsenjärjestöjen liikuntatoimijoita, SoveLin toiminnanjohtaja Anne Taulu kertoo. Päivän suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi SoveLin soveltavan liikunnan asiantuntija Virpi Pennanen yhdessä SoveLin Kove-hankkeen projektipäällikön Tinja Saarelan kanssa. Tapahtuma oli samalla osa SoveLin valtakunnallista kouluttajaverkostohanketta (Kove). Saarela pitää tällaisia kohtaamisia tärkeänä myös jatkossa: –  Tulevaisuudessakin tarvitaan SoveLi-yhteisön yhteisiä koulutuspäiviä, joissa paikallisyhdistysten liikuntavastaavat, liittojen liikunta-asiantuntijat ja SoveLin työntekijät kohtaavat.

Uusi kirja liikuntavastaaville Vierumäellä julkaistiin uusi Liikkeelle – liikuntavastaavan käsikirja. Käsikirjaan

Soveltavan liikunnan lehti

14

ja siihen liittyviin sähköisiin koulutusmateriaaleihin tiivistyvät vuosien aikana kerätty tieto ja kokemus yhdistysten liikuntatoiminnasta. Tietoa on koottu ja jalostettu SoveLin aiemmissa hankkeissa, koulutuksissa ja yhteistyöverkostoissa.

rooliaan liikuttajina ja luonnostella verkostokarttoja, Tinja Saarela kertoo. Yksi osallistujista kaipasi Liikkeellemateriaalista äänikirjaversiota, mutta toistaiseksi sellaista ei ole saatavilla. –  Keskustelimme äänikirjasta kirjatyöryhmässä. Sen toteutus voisi onnis-

Juhlavuoden avaustapahtumalla haluttiin SoveLin strategian mukaisesti tuoda laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan sekä palkita ja kiittää jäsenjärjestöjen liikuntatoimijoita. – Toiminnanjohtaja Anne Taulu

Käsikirjan julkistamissanat lausui Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kenttäpäällikkö Sari Kivimäki. KKI-ohjelma toimi kirjan julkaisukumppanina.

Tietoa ja toimintaa Paikallisyhdistysten liikuntavastaavat edistävät liikuntaa monin tavoin: He ovat tiedottajia, liikunnan mahdollistajia, hallitusyhteistyön tekijöitä, verkostonkutojia ja kehittäjiä. Näitä rooleja avattiin uudessa Liikkeelle-käsikirjassa ja siihen liittyvässä koulutusosiossa. – Osallistujat pääsivät tutustumaan kirjaan tuoreeltaan teemalla Lisää laatua liikuntaan. He saivat arvioida omaa

Soveli 1 – 2/2013

tua yhteistyössä Näkövammaisten Keskusliiton kanssa, Saarela kertoo. Koulutuspäivän toiminnallinen osuus oli sovellettu 7-ottelu, jonka ohjasivat Haaga-Helian ammattikorkeakoulun liikunnanohjaajaopiskelijat. Otteluun oli koottu yhdistysarjessakin helposti toteutettavia lajikokeiluja, joihin voi tutustua lehden sivuilla 18–19. SoveLin kouluttaja ja Tuusulassa uransa tehnyt erityisliikunnanohjaaja Marja Rönkkö korosti puheenvuorossaan vapaaehtoistoimijoiden tärkeää roolia terveyttä edistävässä liikunnassa kuntien kumppanina. JATKUU


Rovaniemen Reumayhdistyksen Kaisa Mattila heittää vuorollaan tarkkuuspalloa. Joukkuetoverit Pirjo Ailanto Selkäliitosta, Margit Eerola Diabetesliitosta ja Vesa Anttila Loimaan Seudun Diabetesyhdistyksestä jännittävät, minkä tuloksen opiskelija Emmi Sundberg porukalle antaa.

Soveltavan liikunnan lehti

15

Soveli 1 – 2/2013


Liiku terveemmäksi soveltaen -koulutuspäivän osallistujat sukelsivat Cumbia-tanssin saloihin.

SoveLin asiantuntija Virpi Pennanen johdatteli osallistujat päivän päätteeksi SoveLin juhlavuoden suunnitelmaan, ja osallistujat lupasivat toteuttaa Liiku terveemmäksi -tapahtumia joko 10.5. tai muuna paremmin sopivana aikana.

Koulutuspäivän osallistujapalaute oli kiittävää. Erityisen tärkeäksi koettiin toisten liikuntatoimijoiden tapaaminen ja verkostoituminen. Kritiikkiä sai lähinnä Vierumäen esteellinen ympäristö, mikä on opistonkin tiedossa. Loppusanoissaan Tinja Saarela kannusti osallistujia: –  Yhteenvetona päivästä voi todeta: Tehdään soveltavaa liikuntaa näkyväksi yhdessä hyödyntäen käsikirjaa ja juhlavuoden tapahtumia. x Ilkka Rautiaisen arvio Liikkeellekäsikirjasta sivulla 41.

Soveltavan liikunnan lehti

16

Soveli 1 – 2/2013

Sari Kivimäki

Osallistujat tyytyväisiä

K

uvassa SoveLin Tinja Saarela ja Virpi Pennanen kukittivat paikalle päässeet kirjaprojektiin osallistuneet Eija Hiitin (vas.), Merja Jämsäläisen, Marjo Suomisen, Riitta Nissilän, Marja-Liisa Lehtosen, Sirkka Rädyn, Antti Rusin ja Kaisa Mattilan. Kirjan toteutumiseen osallistuivat tärkeällä panoksellaan myös Ilkka Pitkänen, Liisa Heimo-Vuorimaa ja Mari Vehmanen. x


LIKKOJEN LENKKI

Kaikkien Naisten Tapahtuma! Tule viettämään iloista ja liikunnallista päivää Likkojen Lenkille Tampereelle 18.5., Jyväskylään 25.5. tai Ouluun 10.8.

Lounais-Suomen Diabetesyhdistyksen Tapani Kulo onnistui kulmapallossa. Takana Lahden seudun CP-yhdistyksen liikuntavastaava Kari Hyvärinen myhäilee joukkuetoverin suoritukselle.

Esteettömyys Likkojen Lenkillä: • esteettömät wc:t • esteetön katsomoalue • huolto/taukoteltta tapahtumakentällä • kevyempi ja lyhyempi reittivaihto-ehto ja reitin varrella levähdyspaikkoja • avustajat mukaan maksutta Osallstumismaksut alkaen 32 €/likka. Osallistumismaksu sisältää mm. lenkkipaidan, lenkkieväät, Kotilääkäri-lehden, Tapahtumatorin palvelut ja koko päivän ohjelman!

Tervetuloa mukaan! www.likkojenlenkki.fi esteeton@likkojenlenkki.fi puh. 040 370 0448

Lopuksi julkaistiin 7-ottelun tulokset. Vuorossa Sirkka Räty, onnittelemassa opiskelijat Emmi Sundberg ja Kati Lytsy. SoveLiLehti_helmikuu2013_86mmx256mm_vedos.indd 1

Soveltavan liikunnan lehti

17

27.1.2013 13.38

Soveli 1 – 2/2013


Hanna Pitkänen ja Virpi Pennanen KUVAT Mikko Kerttula

VINKKI

Sovellettu 7-ottelu Juhlavuoden avaustapahtumassa käytiin leikkimielinen sovellettu 7-ottelu, jonka ohjasivat Haaga-Helian ammattikorkeakoulun liikunnanohjaajaopiskelijat Emmi Sundberg ja Kati Lytsy. Lajit tosin olivat hieman erilaisia ja melko paljon haastavampia kuin esimerkiksi tavallinen pituushyppy. Lue ohjeistukset ja kokeile itse!

1. Tarkkuuspallo Pisteessä vieritettiin tennispalloja. Jokaisella viivalla oli pistemääränsä. Ei siis ihme, että pallon vierittäminen oli melkoisen jännittävääkin! ▹ Merkitse lattiaan 10 ruutua, joissa ruudun pituus 20 senttiä. ▹ Heittoraja metrin päähän ensimmäisestä ruudusta. ▹ Pisteitä saa ruuduista: 1. ruutu = 1 piste  …10. ruutu = 10 pistettä. ▹ Jokainen vierittää viisi palloa. ▹ Voittaja on suurimman pistemäärän saanut.

1

2. Aikarata Merkatun radan kulkeminen rajatussa ajassa koettiin melko haastavaksi. ▹ Merkitse 10 metrin rata. ▹ Kilpailija kiertää esimerkiksi keiloilla merkityn radan mahdollisimman tarkasti 60 sekunnissa. ▹ Virhepisteitä tulee jokaisesta alitetusta tai ylitetystä sekunnista, esimerkkinä 65 sekunnin ajasta tulee 5 virhepistettä. ▹ Voittaja on se, joka saa ajan lähimmäksi 60 sekuntia eli 0 pistettä. ▹ Lisähaastetta tehtävään saa peittämällä silmät, kuten kuvassa kokeillaan. Avustaja on turvana koko matkan.

2

3. Sokkorata Vieläköhän tämän askeleen uskaltaisi ottaa? ▹ Tarvitset tilaa radalle seuraavasti: pituus 10 metriä ja leveys kaksi metriä. ▹ Jaa rata kymmeneen ruutuun ja pisteytä ruudut yhdestä kymmeneen. ▹ Kilpailija pyrkii silmät peitettynä pysähtymään ruutuun, jossa saa mahdollisimman korkeat pisteet.

3 Soveltavan liikunnan lehti

18

Soveli 1 – 2/2013


4. Ääntä kohti Vierumäellä äänimajakassa kukkui käki, mutta hirveän helppoa matkan arviointi ei silmät suljettuina kuitenkaan ollut. ▹ Aseta ääntä tuottava laite, esimerkiksi radio tai äänimajakka, halutun matkan päähän heittopisteestä. ▹ Pisteytä äänilähteen viereiset alueet eriarvoisiksi ja merkitse ne teippaamalla. ▹ Lähimmäksi hernepussin heittänyt kilpailija voittaa pelin.

4

5. Kulmapallo Ai jai jai, nyt jäi täpärälle. Tulikohan neljä vai viisi pistettä? Pallon jäädessä viivalle pelaaja saa isomman pistemäärän. ▹ Merkitse kulmaan viisi pistelinjaa 20 sentin välein niin, että 1. linja on 40 sentin päässä nurkasta. ▹ Pisteytä linjat ykkösestä viitoseen. ▹ Heittolinja on 3 metrin päässä nurkasta. ▹ Pelaaja vierittää viisi tennispalloa. ▹ Eniten pisteitä yhteensä saanut voittaa.

6. Puhallustikka

5

Montakohan pistettä tällä puhalluksella tuli? ▹ Tähtää puhallusputkella maalitaulun keskelle. ▹ Puhalla räjähtävästi.

7. Keinutikka Peukku pystyssä kertoo avustajalle, että valmista on. Avustajlle jääkin helpoin tehtävä – siiman irrottaminen poikittaissuuntaiseen liikkeeseen! ▹ Kiinnitä tikka siimaan. ▹ Aseta siima roikkumaan esimerkiksi koripallotelineen, koukun tai vastaavan yli. ▹ Aseta maalitaulu lattialle siten, että tikka osoittaa maalitaulun keskelle. ▹ Kilpailija istuu ja pitää siiman toista päätä suussaan. ▹ Istuja näyttää peukaloa sen merkiksi, että avustaja voi laittaa tikan heilumaan. ▹ Avustaja laittaa tikan heilumaan ja siima on irroitettava viimeistään kolmannella edestakaisella heilautuksella. ▹ Eniten pisteitä saanut voittaa. x

6

Kysy konsultaatiota Haluatko kehittää jonkin liikuntalajin soveltamisen mahdollisuuksia tai kaipaatko käytännön vinkkejä soveltamiseen? Ota yhteyttä SoveLin asiantuntijaan Virpi Pennaseen, puh. 040 551 4468 tai virpi.pennanen@soveli.fi

7 Soveltavan liikunnan lehti

19

Soveli 1 – 2/2013


i e nti

KOONNUT Heidi Hölsömäki

ka r

a ja

S PA R R A AJA

Sa

M

Paljon on vielä työtä jäljellä, jotta olemme maailman liikkuvin kansa 2020 – tämä vaatii panoksia liikunnan yhdenvertaisuuden eteen ja siihen, että soveltaen liikkuvat löytävät liikunnan riemun. – Leena Harkimo

Lisää panoksia yhdenvertaisuuteen Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajan Leena Harkimon mielestä kansanterveysjärjestöjen liikuntatoiminnan turvaaminen edellyttää tiivimpää yhteistyötä liikunta-alan ja sosiaali- ja terveyssektoreiden välillä: "Meillä kaikilla on jo perustuslainkin mukaan oikeus liikuntaan. Liikunta luetaan sivistyksellisiin perusoikeuksiin, ja liikuntalain mukaisesti kunnan on luotava edellytyksiä liikunnalle. Näitä edellytyksiä luodaan kuntalaisille muun muassa kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Yhteiskuntamme on nyt liikunnallisesti merkittävän haasteen edessä. Vähäisen liikunnan seuraukset rinnastetaan jo haittana tupakointiin ja lihavuuteen. Kansantaloudellisestikin ongelma on mittava. Liikkumattomuus heikentää työkykyä, ja fyysisen passiivisuuden seurauksena syntyvät kustannukset rasittavat talouttamme. Liikunnan terveyshyötyjä ei voi turhaan korostaa, mutta liikunnalla on lisäksi yhteiskunnallisesti tärkeä merkitys yhtei-

Soveltavan liikunnan lehti

20

Soveli 1 – 2/2013

söllisyyteen, kasvatuksellisuuteen ja sosiaalisuuteen.

Neljäsosalla erityistarpeita Haasteeseen on jo tartuttu monella taholla. Vähäisimpänä ei voi pitää pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa olevaa kirjausta liikuntalain uudistamisesta. Liikuntalakiuudistusta valmisteleva työryhmä on vielä projektinsa lähtökuopissa, mutta iloitsen, että tahtotila eri liikuntatoimijoiden kuulemiseen sekä kansanterveysjärjestöjen liikuntajärjestöaseman selvittämiseen on jo nyt luotu. Huoli kansanterveysjärjestöjen asemasta valtionavun piiriin kuuluvina liikuntajärjestöinä ja niiden tasa-arvoinen kohtelu muiden liikuntajärjestöjen kanssa kaikuu selkeästi liikuntakentältä. Väestöstä noin neljäsosalla on liikunnassa erityistarpeita, jotka johtu-


vat toimintakyvyn rajoituksista liittyen vammaan, pitkäaikaissairauteen tai korkeaan ikään. Liikunnan asema terveyttä edistävänä, sairauksia ja oireita ennaltaehkäisevänä sekä osana hoitoa ja kuntoutusta on merkittävä. Soveltavaa liikuntaa eri erityisryhmille on kehitetty suunnitelmallisesti jo noin 30 vuoden ajan ja erityisliikunnan jaosto on toiminut opetus- ja kulttuuriministeriössä vuodesta 1988 lähtien. Eteenpäin on menty tässä ajassa, mutta paljon on vielä työtä jäljellä, jotta olemme maailman liikkuvin kansa 2020 – tämä vaatii panoksia liikunnan yhdenvertaisuuden eteen ja siihen, että soveltaen liikkuvat löytävät liikunnan riemun.

Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaoston tavoitteissa on selkeyttää pitkäaikaissairaiden liikuntatoiminnan järjestöllistä asemaa siten, että kansanterveysjärjestöjen muodostama kokonaisuus saa nykyistä paremmat toimintaedellytykset sekä liikunta-alan että sosiaali- ja terveyssektorin kautta. Yhteistyö näiden kahden toimintakentän välillä näkyy myös opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) sekä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettamasta Terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmästä. Tarkoitus on, että OKM ja STM tekevät aiempaa tiiviimpää yhteistyötä liikunnan edellytysten kehittämiseksi. Soveltava Liikunta SoveLi on yhdistänyt jo 20 vuoden ajan eri kansanterveysjärjestöjä parantaakseen pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuutta terveyttä edistävään liikuntaan. SoveLi on tärkeä osapuoli liikunnan edellytysten kehittämisessä, koska se yhdistää juuri kansanterveysjärjestöjen liikuntatoimintaa. Jokaisen meistä on nyt osaltaan vastattava haasteeseen liikunnan nostamisesta pois lapsipuolen asemastaan. SoveLi on jo nyt toiminut tässä tehtävässä esimerkillisesti, mutta myös jokaisella meistä yksilöinä on oma vastuumme tässä työssä. Loppuun haluan vielä toivottaa oikein liikunnallista ja iloista juhlavuotta!" x

Eliisa Laine

Selkeyttä järjestöjen asemaan

K

ansanterveysjärjestöt ja niiden yli 1 000 paikallisyhdistystä ovat merkittäviä liikunnan järjestäjiä. Raisiolainen Jarmo Hupponen (kuvassa) sairasti vuonna 2002 aivohalvauksen ja jatkoi sen jälkeen liikunnallista elämäntapaansa Turun seudun aivohalvaus- ja afasiayhdistyksessä. Hän osallistuu joka viikko yhdistyksen vesivoimisteluun, kuntosaliryhmään ja salivoimisteluun. – Pidän liikuntaa ehdottoman tärkeänä ja hienona sitä, että yhdistys tarjoaa monipuolisia harrastusmahdollisuuksia, jokaiselle on tarjolla jotain! Jarmo Hupponen sanoo. HH x →

Valtion liikuntaneuvosto julkaisee ajankohtaisia uutisia ja mielipidekirjoituksia sivulla: liikuntaneuvosto.fi

Soveltavan liikunnan lehti

21

Soveli 1 – 2/2013


A N I T A A L AN S

Ihonaika 1/2013 Minna-Leena Mäyrä, 25, sairastui 16-vuotiaana psoriasikseen. Hän lääkitsi aluksi psoriaan väärillä lääkkeillä, päihteillä, jotka vain pahensivat ihottumaa. Viime aikoina Mäyrä on kärsinyt myös niveloireista, mutta ahkera liikunta on pitänyt hänet kunnossa. – Tykkään liikkua luonnossa. Painun tuulipuku suhisten, lamppu otsalla metsään suoraan takapihalta. Olen myös löytänyt jumpat ja avantouinnin. Mäyrä on mukana Psoriasisliiton tämän vuoden julistekampanjassa, ja haluaa rohkaista vastasairastuneita nuoria vertaistuen piiriin ja hoitamaan itseään.

Parkinsonpostia 1/ 2013 Marjo Sallinen, 46, sairastui parikymppisenä servikaaliseen

Soveltavan liikunnan lehti

22

eid

TH

U NN

KOO

Järjestölehdissä kerrotaan säännöllisesti liikkujien tarinoita sekä eri sairauksiin tai vammoihin liittyviä liikuntauutisia. Useimmat lehdistä ovat luettavissa yleisissä kirjastoissa.

ki

lsö i Hö

dystoniaan, joka aiheuttaa voimakasta pään vapinaa, kovia niskakipuja ja tasapainovaikeuksia. Fysioterapeutin avulla hän on löytänyt itselleen sopivat liikuntamuodot kuntosalilta, vesijuoksusta, sauvakävelyn je ex tempore -liikunnan parista. – Monen muun dystoniaa sairastavan tapaan myös minun oireeni korostuvat, kun olen paikallani, eikä se tunnu mukavalta. Liikunta on aina ollut osa minua. Se helpottaa oloa ja tuottaa mielihyvää, oloni on ”kesy” enkä hermoile. Liikkumaan houkuttelee myös ystävien kaipuu ja yhdessäolomme liikunnan parissa.

Reuma 1/2013 Rovaniemellä kokoontuu reumayhdistyksen joogaryhmä, jossa käy myös MS-yhdistyksen jäseniä. Fibromyalgiaa sairastava reumayhdistyksen jäsen Pauli Niemelä sai joogasta apua muiden muassa uniongelmiinsa. – Vaati rohkeutta lähteä joogaan, mutta halusin kokeilla, sopiiko se tällaiselle kuusikymppiselle vanhalle urokselle. Ja näyttää tuo sopivan. Olen vähän yrittänyt aamuisinkin tehdä kotona jotain, että olisi helpompi lähteä liikkeelle, Pauli Niemelä sanoo.

Avain 1/2013 Hengitys 1/2013 Keuhkoahtaumatautia sairastava Bengt Nyström sai kuntoutuksesta motivaation liikuntaan. Kuntopyöräily, vesijuoksu ja jumppa onnistuvat myös 20 prosentin keuhkokapasiteetilla. – On mahtava havaita, että jaksan koko ajan vähän enemmän. Kun fyysinen kunto ja hapenottokyky paranevat liikunnan ansiosta, pieni rasituskaan ei tunnu enää niin pahalta. – Jos jää sohvalle kököttämään, tarvitsee pian happilaitteen, ja se rajoittaa kyllä elämää, Bengt Nyström sanoo.

Soveli 1 – 2/2013

Taru Valta lasketteli nuorena Suomenmestaruustasolla ja on muutenkin liikkunut vauhdikkaasti koko ikänsä. Aikuisena Taru Valta sairastui neurologiseen sairauteen, syringomyeliaan, joka aiheuttaa on vienyt välillä jopa jalat alta. Liikunnassa hän opetteli kuuntelemaan itseään uudella tavalla. Laskettelu onnistui pienen totuttelun jälkeen hyvin. Pyöräily ja rullaluistelu vaihtuivat pehmeämpiin lajeihin. – Luonnossa ja vedessä liikkuminen sopivat minulle hyvin. Jos on voimantunnossa, voi lumikenkäillä, kun muistaa ottaa iisisiti. Sauvojen kanssa se on hyvä ja turvallinen laji. Tai chi ’tä olen vähän kokeillut. x


KOONNUT Heidi Hölsömäki

T U T K I T T UA

Duodecimin tutkimusuutisia Samat elintavat ehkäisevät sydäntauteja ja syöpää Yhdysvaltalaistutkijoiden mukaan syöpäriskiään voi pienentää seitsemällä tutulla keinolla: harrastamalla liikuntaa, välttämättä ylipainoa ja tupakointia, syömällä monipuolisesti ja terveellisesti, pitämällä verenpaineen ja kolesterolitasot kurissa ja huolehtimalla sokeritasapainosta. Samat elintavat ehkäisevät sydän- ja verisuonitauteja sekä muita vakavia sairauksia. Kriteereistä tärkein on tupakoimattomuus. Henkilöt, jotka noudattavat 6–7 hyvää elintapaa, sairastuivat syöpään 51 prosenttia epätodennäköisemmin kuin osallistujat, jotka eivät noudattaneet yhtäkään. Tämä havaittiin 20 vuoden seurantatutkimuksessa, johon osallistui 13 000 miestä ja naista. Tulokset tulokset julkaistiin arvostetussa Circulation-lehdessä. (Julkaistu 26.3.2013)

Liikunta vähentää myös diabeetikoiden särkyjä Diabetes Care -lehden mukaan potilaat voivat lievittää liikunnan avulla särkyjä ja kipuja, jotka saattavat liittyä aikuistyypin diabetekseen. Kivut vähenevät etenkin voimaharjoittelulla. Aiemmissa tutkimuksissa liikunnan on osoitettu parantavan diabeetikoiden sokeriaineenvaihduntaa ja suovan muita terveyshyötyjä. Tämän vuoksi liikunnan tulisikin kuulua jokaisen diabeetikon hoitoon. Tutkimukseen osallistui 170 aikuistyypin diabetesta sairastavaa, jotka osallistuivat 9 kuukauden ajan ohjattuun aerobiseen liikuntaan, voimaharjoitteluun tai niiden yhdistelmään. (Julkaistu 13.3.2013)

Hölkkä ei lisää sydänperäisiä kuolemia Tanskalaistutkijat hälventävät sydänkohtauksia pelkäävien kuntoilijoiden pelkoja. Sydänterveystutkimuksessa havaittiin, että hölkkäävät miehet ja naiset voivat harrastuksensa ansiosta elää muutaman vuoden pitemmän ja todennäköisesti myös terveemmän elämän. Tutkimukseen osallistui 18 000 aikuista tanskalaista, joista 1 900 hölkkäsi säännöllisesti. Noin 35 vuoden seurannan aikana kuoli 120 hölkkääjää ja runsaat 10 000 eihölkkääjää. Tulokset julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä. (Julkaistu 11.3.2013)

semmin kuin fyysisesti huonossa kunnossa olevat. Tutkimuksessa havaittiin, että dementiariski pieneni myös aivohalvauksen sairastaneilla hyväkuntoisilla ihmisillä. Tutkijat pitävät tätä viitteenä siitä, että hyvä fyysinen kunto ehkäisee dementiaa riippumatta aivoverenkierron sairauksista. Tiedot perustuvat lähes 20 000 miehen ja naisen terveystietoihin, jotka kerättiin keskimäärin 25 vuoden seurannan aikana. Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Annals of Internal Medicine -lehdessä. (Julkaistu 13.2.2013)

Kaikenlainen liikunta alentaa verenpainepotilaiden verenpaineita Kestävyysliikunta ja lihasharjoittelu auttavat alentamaan verenpainetta, australialaistutkimus osoittaa. Analyysin perusteella kestävyysliikunta, kuten jumppa tai lenkkeily, alentaa etenkin korkeasta verenpaineesta kärsivien verenpainetta. Perinteinen lihasharjoittelu oli tehokkaimmillaan potilailla, joiden verenpaine oli lievästi kohonnut, mutta ei vielä täyttänyt varsinaisen verenpainetaudin kriteereitä. Erot eri liikuntamuotojen välillä olivat pieniä. Australialaisten tulokset perustuvat 93 liikuntatutkimuksen aineistoihin ja niiden yhteisanalyysiin. Tulokset julkaistiin tieteellisessä Journal of the American Heart Association -lehdessä. (Julkaistu 8.2.2013)

Lisää näyttöä kontaktilajien aivohaitoista Kontaktilajeissa sattuvat toistuvat aivotärähdykset ja törmäykset voivat vaurioittaa aivoja ja johtaa vuosien kuluessa muistin ja muiden mielentoimintojen heikentymiseen sekä masennukseen. Yhteys on havaittu muun muassa ammattinyrkkeilijöillä ja yhdysvaltalaistutkimuksessa myös amerikkalaista jalkapalloa ammatikseen pelanneilla. Amerikkalaista jalkapalloa ammattilaistasolla pelaavien on myös havaittu kuolevan tavallista todennäköisemmin Alzheimerin tautiin, ALS-lihassairauteen ja mahdollisesti muihin keskushermostoa vahingoittaviin sairauksiin. JAMA Neurology -lehdessä julkaistut tulokset perustuvat 34 keskimäärin 61-vuotiaan entisen ammattilaispelaajan sekä samanikäisten verrokkien tutkimuksiin. (Julkaistu 28.1.2013) x →

Hyvä kunto pienentää dementiariskiä myös aivohalvauksen sairastaneilla Liikunnalliset ja hyväkuntoiset keski-ikäiset voivat odottaa välttyvänsä dementialta todennäköi-

SoveLi julkaisee Duodecimin liikuntaan ja terveyteen liittyviä tutkimusuutisia. Uutiset ovat kokonaisuudessaan luettavissa SoveLin nettisivujen uutisarkistossa suluissa mainittujen julkaisupäivien kohdalla: www.soveli.fi

Soveltavan liikunnan lehti

23

Soveli 1 – 2/2013


Unelmistaan

TEKSTI Elina Kujala KUVAT Suomen Paralympiakomitea

Toni Piispanen toteutti unelmansa voittaessaan viime kesänä Lontoossa paralympiakultaa miesten 100 metrin ratakelauksessa.

Soveltavan liikunnan lehti

24

Soveli 1 – 2/2013


ei kannata luopua

Maiju Torvinen

Paralympialaisten kultamitalisti Toni Piispanen nauttii taistelusta kelloa vastaan. Aika moni meistä istui viime kesänä television ääressä ja näki, kun Toni Piispanen nosti kätensä maaliviivalla pystyyn voiton merkiksi. Lontoon olympiastadionilla mylvi 80 000 katsojaa, ja Piispanen oli juuri kelannut kultaa omassa luokassaan paralympialaisten ratakelauksen 100 metrillä. –  Lontoossa oli todella iso yleisö, mutta mentaaliharjoitusten ansiosta pystyin sulkemaan pois mielestäni väenpaljouden ja huudon. Parina edeltävänä päivänä minulla oli ihon kanssa ongelmia. Sain selkääni painauman ja jouduin vähän jännittämään, nouseeko kuume. Ei onneksi noussut. Kisapäivänä harjoituskentälle mennessä olo oli jo keskittynyt ja itsevarma. Pystyin tekemään normaalin lämmittelyn ja mietin, että tänään on mahdollista voittaa, kertoo Toni Piispanen uransa huippuhetkestä. Kultamitalisti istuu talvisena haastatteluhetkenä työhuoneessaan Helsingin Pasilassa. Piispanen työskentelee Liikuntatieteellisen Seuran palveluksessa. Paralympialaisia seurannut syksy oli aikamoista mediapyöritystä. – Kyllä minut nykyään tunnistetaan. Ihmiset tulevat juttelemaan ja kysymään kuulumisia, ja se tuntuu ihan mukavalta. Median huomioon osasin hiukan varautuakin, se kuuluu luontevana osana huippu-urheiluun. Mutta ei

Soveltavan liikunnan lehti

JATKUU

25

Soveli 1 – 2/2013


Maiju Torvinen

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö jakoi miesten T51-luokan 100 metrin mitalit Lontoon paralympialaisissa. Kultamitalin vastaanotti Toni Piispanen.

Monessa maassa paralympia-urheiluun on panostettu paljon, mutta ruohonjuuritason soveltavaan liikuntaan ei juuri mitään. Suomessa näin ei onneksi ole.

voitto minua mielestäni ole muuttanut, olen ihan sama Toni kuin ennenkin, Piispanen naurahtaa ja tarjoaa kahvia. Tässä miehessä on sellaista selkeyttä, rauhaa ja syvältä kumpuavaa päättäväisyyttä, jota toisinaan tapaa oman alansa huipulla olevissa ihmisissä.

Tärkeä tasapaino Toni Piispasen aamu on tänään alkanut kuten hänen arkiaamunsa yleensä alkavat. Vaimo on lähtenyt aikaisin töihin ja Toni huolehtii 8- ja 4-vuotiaat tyttäret koulutielle ja päiväkotiin: Varmistaa että molemmilla on oikeat tavarat

Soveltavan liikunnan lehti

26

laukussa ja välipala odottaa koululaista jääkaapissa. – Vien nuoremman tyttären päiväkotiin ja jatkan sitten suoraan töihin. Tänään olen aamupäivällä kirjoittanut Liikunta ja tiede -lehden artikkelia, kertoo Piispanen. Iltapäivällä hän suuntaa harjoituksiin Espooseen. –  Nyt on menossa peruskuntokausi. Harjoittelen kuutena päivänä viikossa, kerran tai kaksi päivässä. Kestävyyttä, liikkuvuutta ja lihastasapainoa. Kun kisakausi lähenee, harjoitukset vähenevät mutta kovenevat. Miten kahden lapsen isä onnistuu

Soveli 1 – 2/2013

yhdistämään huippu-urheilun, vanhemmuuden ja työssä käynnin? – Perheen, työn ja urheilun on oltava keskenään hyvässä tasapainossa. Sitä ei voi koskaan korostaa liikaa. Arki vaatii kyllä systemaattista järjestelyä, sanoo Piispanen. – Teen tällä hetkellä lyhennettyä työpäivää. Sen mahdollistaa valtion urheilija-apuraha. Näiden järjestelyjen turvin pystyn treenaamaan täysipainoisesti. Piispanen sulaa hymyyn, kun hän puhuu lapsistaan: lentopalloharkoista, voimistelusta, Robinin leffasta ja dinosaurusleikeistä. Ei ole epäilystäkään,


Huippu-urheilua vai ihan tavallista hölkkää?

T

oni Piispanen tietää, että paralympia on nykyään luonteva osa suomalaista huippuurheilua. Suomen Olympiakomitean alaisuudessa toimivassa huippuurheiluyksikössä vammaisurheilu on samalla viivalla muiden kanssa ja se takaa vammaisurheilijoille myös samat palvelut ja tuet kuin terveillekin urheilijoille. – Mahdollisuudet ovat kaikilla samat, tietenkin tasosta riippuen, Toni Piispanen sanoo. Suomalaisurheilijoiden menestys paralympialaisissa on nostanut koko vammaisurheilun profiilia. Piispanen on itse huippu-urheilija, mutta hän pitää tärkeänä sitä, että kaikki voivat harrastaa liikuntaa myös omaksi ilokseen ja ihan tavallisessa arjessa. – Monessa maassa paralympiaurheiluun on panostettu paljon, mutta ruohonjuuritason soveltavaan liikuntaan ei juuri mitään. Suomessa näin ei onneksi ole. Meillä monessa kunnassa työskentelee jo esimerkiksi soveltavan liikunnan ohjaaja, joka koordinoi omalla kotipaikkakunnallaan erityisryhmien liikuntamahdollisuuksia. x

ketkä ovat Piispasen elämän tärkeimpiä henkilöitä. – Haluan olla lasteni kanssa paljon ja perheen arki on yritetty järjestää siten, ettei urheiluun käyttämäni aika olisi heiltä liikaa pois. Usein teen sen päivän toisen harjoituksen illalla vasta sen jälkeen, kun lapset ovat menneet nukkumaan. Koko perheen elämäntapa on liikunnallinen, liikumme paljon myös yhdessä.

Myös terveiden esikuva Toni Piispanen halvaantui karatenäytöksessä kaksikymmentä vuotta sitten.

Toni Piispanen, 37 ▹ Asuu: Helsingissä ▹ Perhe: Vaimo ja 4- ja 8-vuotiaat tyttäret ▹ Työ: Koulutukseltaan liikuntatieteiden maisteri. Työskentelee Liikuntatietellisessä Seurassa, jossa vastaa muiden muassa soveltavasta liikunnasta. ▹ Laji: Pyörätuolikelaus 100 m ja 200 m, kilpailuluokka T51 ▹ Seura: Espoon Tapiot ▹ Valmentajat: Rauno Saunavaara ja Marko Hyytiäinen ▹ Saavutuksia: Voitti paralympia kultaa (100 m) Lontoossa 2012. MM-hopea (100 m) ja MM-pronssi (200 m) Uudessa-Seelannissa vuonna 2011. ▹ Tämän vuoden tavoitteet: MM-kulta 100 m ja 200 m. Työssään Toni Piispanen käynnistää parhaillaan uutta Kuntien erityisliikunnan kehittämishanketta (2013–2015).

Tutustu Liikuntatieteellisen Seuran soveltavan liikunnan sivuihin: www.lts.fi/soveltava-liikunta

Hän oli huippu-urheilija jo ennen vammautumistaan ja juuri se tekee hänestä poikkeuksellisen: Urheilijoita, jotka ovat olleet huipulla sekä ennen että jälkeen vakavan vammautumisen ei ole kovin monta. Piispasen tarina kiinnostaa. –  Toivon, että paralympiavoittajana en ole esikuva vain vammaisille, vaan myös terveille urheilijoille, sanoo Piispanen. Vuoden rehti urheilija -palkinnon sekä Urheilugaalan Periksi ei anneta -palkinnon saanut Piispanen on käynyt kouluissa ja yleisötapahtumissa puhumassa omista kokemuksistaan.

– Lapsille ja nuorille haluan sanoa, että vastoinkäymisistä on mahdollisuus selvitä. Toivon, että jokainen pystyisi uskomaan omiin unelmiinsa. Ihmisen ei kannata luopua unelmistaan. Tänä kalvakanharmaana, lumisena tiistai-iltapäivänä Toni Piispasen mielessä on kaksi unelmaa: MM-kilpailut Ranskan Lyonissa heinäkuussa 2013 ja Rion paralympialaiset syyskuussa 2016. – Kelauksessa viehättää taistelu kelloa vastaan. Lajissa on niin monta pientä osa-aluetta, joiden kaikkien täytyy toimia. Kaikki harjoittelu tähtää nyt maailmanmestaruuskilpailuihin, Piispanen sanoo. x

Soveltavan liikunnan lehti

27

Soveli 1 – 2/2013


&liikunta

Psori

TEKSTI Mari Vehmanen KUVAT Laura Vesa

Soveltavan liikunnan lehti

28

Soveli 1 – 2/2013


Atte Kulmalan vahvuus uimarina on nopea omaksumiskyky: esimerkiksi päätykäännökset hän opetteli omatoimisesti netistä.

Atte viihtyy altaassa Atte Kulmala löysi uinnista itselleen uuden ykköslajin. Ihopsoriasis ei haittaa treenaamista. Tamperelaisen Atte Kulmalan, 14, harjoitustahti kuulostaa hengästyttävältä. Kuutena päivänä viikossa hän pakkaa kassinsa ja matkaa uimahallille treeneihin. Alakouluiässä puhjennut ihopsoria-

sis ei ole koskaan estänyt Attea liikkumasta. Nuoresta iästään huolimatta hänellä on jo yksi kilpaurheilu-ura takanaan. –  Voitin taekwondossa ikäluokkani SM-kullan ja PM-pronssin, Atte kertoo.

Soveltavan liikunnan lehti

29

JATKUU

Soveli 1 – 2/2013


&liikunta

Psori

Rasvaus on toistaiseksi pitänyt Aten ihopsoriasiksen kurissa varsin hyvin. Taekwondoa harjoitellessa sairaus häiritsi enemmän kuin uidessa.

Tatamien jättämiseen oli useita syitä. Tuttu valmentaja lopetti, ja lisäksi akillesjänteen kanssa alkoi olla ongelmia. –  Halusin kuitenkin jatkaa urheilemista. En vain heti tiennyt, mitä rupeaisin tekemään, Atte sanoo. Silloin lääkäri suositteli Atelle uimista kerran viikossa akillesjänteen kuntouttamiseksi. Aiemmin hän oli käynyt uimassa vain satunnaisesti. – Mutta eihän sellainen Aten kilpailulliselle luonteelle sopinut. Kerran harrasteryhmässä käytyään hän totesi, ettei käy enää huvikseen polskimassa, äiti Suvi Kulmala nauraa. Kilparyhmän valmentaja saatiin suostuteltua kokeilemaan Attea. Valmentaja tosin epäili, että 13-vuotiaana on liian myöhäistä aloittaa uuden laji tavoitteellinen harjoittelu. Mutta niin vain Atesta tuli yksi Kooveen 12–16-vuotiaiden kilparyhmän uimareista päälajinaan rintauinti.

Vesi sopiva elementti Aten ihopsoriasis ei vaikuta uimiseen oikeastaan mitenkään. Itse asiassa sai-

Soveltavan liikunnan lehti

30

raus haittaa nyt vähemmän kuin aiemmin taekwondoa harjoitellessa. – Taekwondo-puku tarttui joskus taipeiden läikkiin, ja hikoaminen tuntui välillä ikävältä. Vedessä ei ole mitään tuollaisia ongelmia, Atte sanoo. Hän tunnustaa olevansa aika laiska rasvailemaan ihoaan. Toistaiseksi hoitorutiinit ovat kuitenkin riittäneet pitämään psoriasiksen melko hyvin kurissa. Uinti on tuntunut oikealta valinnalta myös oikuttelevan akillesjänteen kannalta. – Ainoastaan yhtä harjoitusta jänne ei oikein meinaa kestää: muiden potkiessa räpylöillä minä teen jotain muuta, Atte kertoo. Vanhemmat Suvi ja Jari Kulmala ovat tosin huomanneet lajikulttuurissa selvän eron entiseen. Taekwondo on pienemmän piirin juttu, joten kilpakumppanien perheet ympäri Suomea kävivät tutuiksi kisamatkoilla ja leireillä. – Uinnissa kilpailu on aika paljon kovempaa. Muiden vanhempien kanssa jutellessa on huomannut, että moni ottaa homman jo nyt hyvin tosissaan, Jari Kulmala arvioi.

Soveli 1 – 2/2013

Taekwondopuku tarttui joskus taipeiden läikkiin, ja hikoaminen tuntui välillä ikävältä. – Atte Kulmala

JATKUU


&liikunta

Psori

Äiti Suvi Kulmala tietää poikansa tavoin, millaista on arki psoriasiksen kanssa. Vanhemmat ovat tärkeä tuki aktiivisesti harjoittelevalle nuorukaiselle.

Soveltavan liikunnan lehti

31

Soveli 1 – 2/2013


Atte Kulmalan päälajiksi valikoitui rintauinti.

Suvi-äiti lisää, ettei Attea ole koskaan kotona patistettu harjoittelemaan kovaa. Mutta erittäin kilpailuhenkistä poikaa ei ole myöskään haluttu estää kokeilemasta rajojaan. – Minulle tämä sopii. En tykkää muuten vain harrastella, Atte perustelee. Hänen mukaansa harjoituksiin on aina mukava lähteä. – Tai joskus harvoin kyllä viikonlopun aamutreenien alkaessa voisi vielä nukkua, Atte tuumii.

Koko perhe liikkuu Liikunta on tärkeää koko perheelle, vaikka Atte onkin joukon ainoa kilpaurheilija. Hänen kolme sisarustaan harrastavat esimerkiksi tanssimista, temppukoulua, salibandya ja BMX-pyöräilyä. – Vietämme joka kesä yhden viikon

Soveltavan liikunnan lehti

32

Kuortaneen urheiluopistolla, isä Jari mainitsee. Suvi-äiti sairastaa Aten tavoin psoriasista. Hänellä sairaus aiheuttaa oireita ihon lisäksi myös niveliin, mikä rajoittaa jonkin verran lajivalintoja. – Nivelissä on sen verran jäykkyyttä, että tietyt lajit tuntuvat epämukavilta: esimerkiksi juoksu, rajut pallopelit ja aerobik. Sen sijaan pyöräily, rauhallinen lenkkeily ja uinti sopivat minulle hyvin, Suvi Kulmala kertoo. Aten tavoitteellinen treenaaminen vaatii luonnollisesti vanhempien tukea. Muun muassa ruokailut on suunniteltava harjoitusten mukaan. Gluteenitonta ruokavaliota noudattava Atte voi syödä suomalaisista viljoista ainoastaan kauraa. – Pyrimme siihen, että ruoka olisi hyvää ja monipuolista. Silti proteiinin ja

Soveli 1 – 2/2013

vitamiinien saantia täytyy täydentää purkista, Suvi Kulmala toteaa. Aten tulevaisuudensuunnitelmissa uinti on ykkösjuttu. Tavoitteissa siintää kansallinen ja jopa kansainvälinen kärki. – Ensi kesänä tarkoitus on päästä pitkien ratojen IKU-finaaliin eli ikäkausimestaruusuinteihin, Atte suunnittelee. Myös koulunkäyntiin täytyy satsata, sillä Atte haluaa ehdottomasti päästä urheilulukioon. Jonkin ajan kuluttua harjoituskalenteriin alkaa nimittäin tulla myös arkipäivien aamutreenejä. Takaisin taekwondon pariin Atte ei ole kaipaillut. –  Juuri ennen lopettamista oli kyllä tarkoitus mennä mustan vyön kokeeseen. Ehkä teen sen vielä joskus, Atte Kulmala sanoo. x


&liikunta

Psori

TEKSTI Mari Vehmanen

Liikunta osaksi hoitoa Ihotautien erikoislääkäri Tapio Rantanen: Mieleinen liikunta parantaa monin tavoin psoriasista sairastavan hyvinvointia. Tutkimusten mukaan psoriasis ja epäterveelliset elintavat kulkevat monesti käsi kädessä. – Psoriasista sairastavat ovat keskimääräistä useammin ylipainoisia. He myös tupakoivat muuta väestöä enemmän, ihotautien erikoislääkäri Tapio Rantanen kertoo. Psoriasikseen liittyy kohonnut sydän- ja verisuonisairauksien, tyypin 2 diabeteksen sekä mielenterveysongelmien riski. Lisäksi ylipaino voi heikentää tiettyjen psoriasislääkkeiden tehoa. Tapio Rantasen mukaan liikunta onkin monesta syystä erittäin suositeltavaa psoriasista sairastaville. – Kaikki liikunnan hyödyt koskevat myös heitä. Liikunta on sitä paitsi ainoa tunnettu keino ehkäistä psoriasista, vaikka tämä tieto ei tietenkään auta jo sairastuneita, Tapio Rantanen toteaa.

Ei hankausta Tapio Rantasen mukaan psoriasis on otettava huomioon omaa lajia valitessa. – Iho saattaa ärtyä hankauksesta, eli myös urheiluvaatetuksen pitäisi olla mahdollisimman hiertämätön. Jos jokin ihokohta kuitenkin pääsee ärtymään, se on hoidettava heti. Tapio Rantanen kertoo joidenkin psoriasista sairastavien käyttävän ihoöljyä hankauksen ehkäisemiseen. – Ja voimakkaan hikoilun jälkeen on suositeltavaa käydä pian suihkussa, Tapio Rantanen lisää. Niin ikään niveliä on hyvä suojella, sillä nivelvamma voi jopa laukaista psoriasiksen. Vakavasti oireilevat nivelet olisi hyvä hoitaa ennen uuden liikuntaharrastuksen aloittamista. – Mitään ehdottomasti kiellettyjä la-

jeja ei silti ole. Kyllä psoriasista sairastava voi pelata vaikka jääkiekkoa, jos kokee sen itselleen sopivaksi. Liikkumattomuus on paljon yleisempi ja isompi ongelma kuin turhan rajut lajivalinnat, Rantanen muistuttaa.

Avoimesti puheeksi Psoriasista sairastavan suurimmat liikkumisen esteet ovat Tapio Rantasen mukaan usein henkistä laatua. Yleisiin puku- ja pesutiloihin meneminen ja ihon paljastaminen saattaa arveluttaa. – On aivan totta, että joku saattaa panna läikät merkille. Häpeän vuoksi ei silti todellakaan kannata jättää liikkumatta, Tapio Rantanen sanoo. Hän kannustaa ottamaan asian rohkeasti puheeksi sopivassa, luontevalta tuntuvassa tilanteessa. Tieto on yleensä parasta lääkettä turhia ennakkoluuloja vastaan. – Voi yksinkertaisesti mainita, että minulla on tällainen sairaus ja että se ei todellakaan tartu. Mitään haittaa avoimuudesta ei ainakaan ole. x

– Liikunta on ainoa tunnettu keino ehkäistä psoriasista, erikoislääkäri Tapio Rantanen kertoo.

Yhteys ylipainoon jo lapsuudessa

T

uoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan psoriasista sairastavat lapset ovat selvästi muita ikäisiään todennäköisemmin ylipainoisia. Samanlainen yhteys tunnetaan myös aikuisilla. Psoriasista sairastavista tutkimukseen osallistuneista lapsista jopa 40 prosenttia oli ylipainoisia, kun taas terveillä verrokeilla luku oli noin 20 prosenttia. Tutkimus siis osoittaa selvän yhteyden psoriasiksen ja ylipainon välillä muttei paljasta, kumpi tulee ensin. Tutkijat muistuttavat, että psoriasista sairastavien lasten ylipainon riskiin tulee joka tapauksessa kiinnittää huomiota terveysriskien vuoksi. Tulokset julkaistiin Archives of Dermatology -lehdessä. x

Soveltavan liikunnan lehti

33

Soveli 1 – 2/2013


TEKSTI JA KUVA Päivi Aalto-Nevalainen

Vähennetään istumista Ministeriöt työstävät kunnianhimoista strategiaa. Liikkumisen edistäminen halutaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon yhtä tärkeäksi kuin lääkehoito, päihteiden vastainen työ ja ravitsemusneuvonta ovat. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön asettama ja koordinoima terveyttä edistävän liikunnan (teli) ohjausryhmä viimeistelee parhaillaan Valtakunnallista strategiaa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan vuonna 2020. Koko elämäkulkua luotaava strategia nostaa voimakkaasti esiin viestin liikkumisesta laaja-alaisen hyvinvoinnin, kansanterveyden ja koko suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvyn ja taloudellisen kestävyyden keskeisenä tekijänä tulevaisuuden Suomessa. Ohjausryhmä on runsaassa, avoimessa ja prosessimaisessa vuorovaikutuksessa eri

sidosryhmien kanssa päätynyt rakentamaan strategian kolmen keskeisen yhteiskunnallisen viestin varaan. Ensimmäiseksi haluamme vähentää istumista ja passiivisuutta sekä lisätä fyysistä aktiivisuutta – toisaalta kohdentuen liikunnan kannalta kaikkein huolestuttavimmissa asemissa oleviin ryhmiin, ja toisaalta taas läpäisyperiaatteella koko yhteiskuntaan ja sen organisaatioihin. Toiseksi pyrimme nostamaan liikkumisen edistämisen sosiaali- ja terveydenhuollossa merkitykseltään vastaavalle tasolle lääkehoidon, alkoholin ja tupakoinnin vastaisen työn sekä ravit-

Terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmä

He

i

Hö ls ö mä

ki

O

hjausryhmän puheenjohtajina toimivat opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja ja sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Taru Koivisto. Perusohjausryhmään kuuluu 11 varsinaista jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen. Yksi varsinaisista jäsenistä on SoveLin toiminnanjohtaja Anne Taulu. Lisäksi laajennettuun ohjausryhmään kuuluu 15 muuta henkilöä, joista yksi on Suomen Sydänliiton liikunta-asiantuntija Annukka Alapappila. Ohjausryhmän sihteereinä toimivat Päivi Aalto-Nevalainen (OKM) ja Mari Miettinen (STM). x

Artikkelin kirjoittaja kulttuuriasiainneuvos Päivi AaltoNevalainen vastaa strategian kirjoittamisesta ylitarkastaja Mari Miettisen kanssa.

Lisätietoa ohjausryhmästä ja sen työskentelystä: www.vn.hare.fi Kirjoita hakuun ohjausryhmän nimi.

Soveltavan liikunnan lehti

id

34

Soveli 1 – 2/2013

semusneuvonnan kanssa. Kolmanneksi haluamme parantaa liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden asemaa läpäisyperiaatteella koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Strategiassa on keskeisenä pyrkimyksenä läpileikkaavasti vähentää sukupuolesta, sosioekonomisista ja muista eriarvoistavista tekijöistä, kuten vammasta tai pitkäaikaissairaudesta, johtuvaa fyysisen aktiivisuuden vähenemistä ja liikunnasta syrjäytymistä.

Soveltava liikunta mukana SoveLin edustajat ovat olleet kiitettävän aktiivisia strategian valmistelussa, ja osaltaan huolehtineet kirjausten asianmukaisuudesta erityistarpeita omaavien ihmisten näkökulmasta. Kokonaisuuksiin on integroitu kautta linjan liikunnan aseman edistäminen niin julkisella, kolmannella kuin yksityisellä sektorilla, liikuntasisältöjen vahvistaminen eri koulutusohjelmissa sekä kumppanuuden rakentaminen ja syventäminen eri hallinnonalojen, organisaatioiden sekä ammattiryhmien kesken. Linjauksille on laadittu tavoitteet ja toimenpiteet, ja niitä pohjustamaan kuvaukset fyysisen aktiivisuuden ja toimenpiteiden nykytilasta sekä kriittisistä tekijöistä tavoitteiden toteutumiseksi. Kesällä 2013 valmistuvalle strategialle laaditaan myös seuranta- ja arviointikokonaisuus sekä tarkennettu, erillinen toimenpidesuunnitelma avaintoimijamäärittelyineen. Tämä strategiatyö on paitsi iso yhteinen voimainponnistus, niin samalla


Sarjiksia ja läksyjäkin voi lukea aktiivisesti, vaikkapa jumppapallon päällä tasapainoillen.

Liikkumattomuus ja television ääressä istuminen ovat merkittävämpiä kuoleman riskitekijöitä kuin ylipaino. Työryhmän jäsen ja UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari on tuonut monissa tilaisuuksissa ja lehtiartikkeleissa esiin, että liikunnan lisäämisen rinnalla pitää keksiä keinoja istumisen vähentämiseen.

myös erinomainen esimerkki valtionhallinnon uudenlaisesta, pitkäjänteisestä työskentelymallista. Ensinnäkin kahden ministeriön yhdessä asettama työryhmä ja sen laaja poikkihallinnollisuus ja monialainen asiantuntijuus on historiallista jopa kansainvälisessä mittakaavassa. Toisekseen strategiaprosessi itsessään on positiivinen poikkeus ”normaalijakaumasta”. Työ alkoi keväällä 2012 aiemmin tehtyjen toimien tunnistamisella, nykytilan analysoimisella sekä kriittisten kohteiden ja viestien määrittämisellä. Työllä on vankka tutkimustiedollinen

perusta. Asiakirjaa on kirjoitettu prosessimaisesti vuorovaikutuksessa ohjausryhmän ja eri sidosryhmien kanssa, mikä on samanaikaisesti toiminut viestinnän ja sitouttamisen keinona. Prosessin aikana on myös luontaisesti jo käynnistynyt tulevan strategian tavoitteiden suuntaisia toimenpiteitä ja niiden aihioita. Asiakirjasta pyritään saamaan elämänmakuinen ja kiinnostava lukuisin case-esimerkein. Pyrkimyksenä on, että tämä työ ei pölyty päätöksentekijöiden, asiantuntijoiden ja toimijoiden kirjahyllyissä vaan tulee elämään meidän jokaisen arjessa. x

JATKUU Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan strategian keskeiset käsitteet esitellään seuraavalla sivulla.

Soveltavan liikunnan lehti

35

Soveli 1 – 2/2013


Päivi Aalto-Nevalainen

K Ä S I T T E I TÄ

JATKUU Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan strategian keskeiset käsitteet.

Hyvinvointi Hyvinvointi koostuu monista tekijöistä, kuten terveydestä, toimeentulosta, asumisesta, puhtaasta ympäristöstä, turvallisuudesta, itsensä toteuttamisesta ja koulutuksesta sekä läheisistä ihmissuhteista. Hyvinvointiin kuuluu sekä objektiivisesti mitattavia asioita että subjektiivisia henkilökohtaisia arvostuksia ja tuntemuksia. Yleisesti voidaan ajatella, että hyvinvoivalla ihmisellä on perustarpeiden tyydyttämisen jälkeen voimia ja mahdollisuuksia virkistäytymiseen, lepoon, läheisten kanssa olemiseen, itsensä toteuttamiseen ja oppimiseen. Hyvinvoinnin edistämisellä turvataan mahdollisuus itsenäiseen ja ihmisarvoiseen elämään kaikissa elämänvaiheissa. Tavoitteen saavuttamiseksi hyvinvointipalvelujärjestelmän rakenteita ja toimintatapoja on muokattava ja monipuolistettava yksilöiden ja perheiden itsenäistä selviytymistä tukeviksi. (Mukaillen Hyvinvointi 2015 –ohjelma, STM 2007.)

Terveyden edistäminen Terveyden edistäminen on terveyteen sijoittamista, tietoista voimavarojen kohdentamista ja vaikuttamista terveyden taustatekijöihin. Se on terveysnäkökohtien huomioon ottamista eri politiikkojen päätöksenteossa ja toiminnassa. Terveyden edistäminen on terveydenhuollon sekä muiden toimialojen, kansalaisjärjestöjen ja elinkeinoelämän toimintaa väestön terveyden ja toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi, sairauksien ehkäisemiseksi ja väestöryhmien välisten terveyserojen vähentämiseksi. (Terveyden edistämisen laatusuositus, STM 2006).

Terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta Tässä strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävällä liikunnalla tarkoitetaan elämänkulun eri vaiheissa tapahtuvaa kaikkea fyysistä aktiivisuutta, jolla on paitsi terveyttä niin myös laajempaa hyvinvointia ylläpitäviä ja parantavia vaikutuksia ilman liiallisen liikunnan haittavaikutuksia. Terveysliikunta voidaan jaotella lukuisin eri tavoin, kuten arkiliikuntaan, hyötyliikuntaan, työ-

Soveltavan liikunnan lehti

36

Soveli 1 – 2/2013

matkaliikuntaan, henkilöstöliikuntaan, koululiikuntaan, kuntoliikuntaan, luontoliikuntaan ja harrasteliikuntaan. (Mukaillen ks. esim. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008: 14; Kulmala, Saaristo & Ståhl 2011, 14; Tiihonen 2012.) Tämä uusi käsite, ja sen myötä koko strategia, tunnistaa liikunnan merkityksen paitsi terveydelle niin myös itsenäisenä ilon ja innostuksen lähteenä, kasvatuksen, oppimisen ja luovuuden välineenä sekä sosiaalisen pääoman rakentajana. Nämä merkitykset ovat pitkälti olleet niin sanotusti sisäänkirjoitettuja aiemmin käytössä olleeseen, vakiintuneen aseman saavuttaneeseen terveysliikuntakäsitteeseen. Nyt olemme kuitenkin tulleet ajassa siihen pisteeseen, että käyttöön tarvitaan sisällöltään rikkaampi termi, jonka merkityksiin eri hallinnonalojen ja toimijoiden on aiempaa helpompi samaistua ja sitoutua. Lisäksi terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan käsite on laajentumassa liikkumisesta myös liikkumattomuuden purkamisen suuntaan, koska liiallisen istumisen on havaittu olevan merkittävä terveyden itsenäinen riskitekijä.

Fyysinen aktiivisuus, liikunta ja liikkumattomuus Fyysisellä aktiivisuudella tarkoitetaan kaikkea lihastyötä, joka suurentaa energiankulutusta lepotasosta. Liikunta on tarkoituksella tehtyä, säännöllistä fyysistä aktiivisuutta, jonka tarkoituksena on esimerkiksi kunnon kohottaminen, terveyden parantaminen tai pelkästään liikunnan tuottama ilo ja nautinto. Vähintään kohtuullisesti, mutta ei liikaa kuormittava fyysinen aktiivisuus edistää säännöllisesti toteutettuna terveyttä. (Fogelholm, Paronen & Miettinen 2007.) Liikkumattomuudella tai fyysisellä passiivisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä fyysisesti lähes passiivista olotilaa, jossa ihminen käyttää omaa lihasvoimaa vain välttämättömiin päivittäisiin toimintoihin. Fyysisesti passiivinen ihminen valitsee esimerkiksi tv- ja tietokoneruutujen ääressä istumisen, autolla ajamisen sekä hissillä ja rullaportaissa kulkemisen fyysisesti aktiivisten toimintojen sijaan. x Lähde: Luonnos käsitteistä 21.3.2013.


TEKSTI Tinja Saarela

Kouluttajaverkosto tukee yhdistysten liikuntaa SoveLin Kove-hankkeessa on rekrytoitu kouluttajia ja tarjottu Liikkeelle-koulutusta sadoille paikallisyhdistysten liikuntavastaaville. sa on muodostettu soveltavan liikunnan koulutuksen parissa toimivista organisaatioista ja kouluttajista kouluttajaverkosto. Verkoston avulla pystytään entistä paremmin tukemaan ja edistämään kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen

paikallisyhdistysten liikunnan asiantuntijuutta ja liikuntatoimintaa. Verkoston perustamisessa on onnistuttukin hyvin, sillä hankkeen aikana on saatu rekrytoitua 18 innostunutta kouluttajaa. JATKUU >

Sari Kivimäki

Parhaillaan käynnissä olevassa Kovehankkeessa (2011–2013) on luotu valtakunnallinen kouluttajaverkosto soveltavan liikunnan tueksi. Hankkeen loppuraportti ilmestyy syksyllä, mutta tarjoamme lehden lukijoille jo maistiaisia hankkeen hedelmistä. Kove-hankkees-

Mikko Kerttula

Kouluttajaverkosto on kokoontunut vuosittain kouluttajakoulutuksiin. Yläkuvassa on käynnissä vauhdikas judojumppa Varalan Urheiluopistolla pidetyssä koulutuksessa. Tänä vuonna osa kouluttajista (vas.) osallistui juhlavuoden kunniaksi pidettyyn alueelliseen koulutukseen.

Kouluttajia koolla Vierumäellä

O

sa kouluttajaverkoston jäsenistä pääsi mukaan SoveLin 20-vuotisjuhlavuoden avaustapahtumaan. Kuvassa ovat ylärivissä (vas.) Tinja Saarela, Ismo Linnus, Margit Eerola, Marja Rönkkö, Terhi Turunen ja Arja Palonen. Eturivissä Sari Kivimäki, Erkka Ikonen, Pirkko Pello ja Hanna Järvinen. Kouluttajaverkostoon kuuluvat

myös Kirsi Forsell, Ursula Haapanen, Jaana Hoti, Sirpa Kälviäinen, Juha Laukka, Arja Liemula, Pia Nykänen, Sari Pekkala ja Helena Pietilä. Kouluttajat ovat kokoontuneet vuosittain kouluttajakoulutuksiin. Joulukuun 2012 tapaamisen tavoitteina olivat ensimmäisen kouluttajavuoden kouluttajakokemusten purkaminen,

hyvien käytäntöjen ja kehittämiskohteiden esiin nostaminen sekä valmiuksien vahvistaminen Liikkeelle-perus- ja jatkokoulutusten toteuttamiseen. Tärkeää oli myös kouluttajien jälleentapaaminen, keskinäinen vertaistuki ja voimaannuttaminen, joita toteutettiin esimerkiksi judojumpan muodossa. x

Soveltavan liikunnan lehti

37

Soveli 1 – 2/2013


Koulutus on yksi merkittävä tapa, jolla SoveLi pystyy antamaan tukeaan yhdistyksille ja olemaan yhdistysten kehittämisessä ja arjessa mukana.

KOLUMNI Tinja Saarela SoveLin Kove-hankkeen projektipäällikkö, toimivapaalla Suomen Reumaliiton liikuntasuunnittelijan tehtävästä

Koulutus lisää osaamista

P

aikallisyhdistyksillä on oma tärkeä roolinsa liikunnan tarjoajina ja kumppaneina. Näitä yhdistyksiä toimii maassamme tuhansia, ja jokainen niistä on omanlaisensa. Yhä useampia yhdistyksiä yhdistää se, että liikunnasta on tullut merkittävä osa niiden toimintaa. Koulutus on yksi merkittävä tapa, jolla SoveLi pystyy antamaan tukeaan yhdistyksille ja olemaan yhdistysten kehittämisessä ja arjessa mukana. Vielä kun kouluttajaverkostomme muodostuu mahtavista ja osaavista alan ammattilaisista eri puolilta Suomea, niin pystymme edistämään yhdistysten liikuntatoimintaa ja siten myös yksittäisten liikkujien ja koko yhteiskunnan hyvinvointia. Toivottavasti koulutustarjonnan laajentuminen Liikuttajakoulutukseen herättää liikuntavastaavissa kiinnostusta, sillä se avaa taas uusia ovia ja mahdollisuuksia monipuoliseen liikuntaan ja verkostoihin. Koulutus lisää liikuntavastaavan osaamista ihan uudelle tasolle. Näen Liikuttajakoulutukset eli aikuisliikunnan lajirajat ylittävän ohjaajakoulutuksen pienenä askeleena koko suomalaisen liikuntakulttuurin yhteen hiileen puhaltamisessa ja osana Valo ry:n strategiaa ”Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020”. Liikuttamistyössä tarvitaan meitä kaikkia. Toivon, että liikuntavastaavat rohkeasti lähtevät kouluttautumaan myös laajemmalle liikuntakentälle. x

– Tinja Saarela

Kouluttajaverkosto on toteuttanut koulutuksia yhteistyössä Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n, kuntien ja muiden koulutusyhteistyökumppaneiden kanssa. Vuosien 2011– 2012 aikana kouluttajat ovat perehtyneet tehtäväänsä ja Liikkeelle-koulutuskokonaisuuteen, erityisesti perusja jatkokoulutuksiin. Samalla on kehitetty koulutusten sisältöä.

Osa laajaa Liikuttajakoulutusta Kouluttajien tueksi on tehty ja päivitetty Liikkeelle-kouluttajan opas ja SoveLikouluttajaverkoston Wikispace-sivusto. Myös yhdistysten liikuntavastaaville haluttiin antaa jotakin kättä pidempää vuosien varrella kertyneistä kokemuksia ja tiedoista. Tästä syntyi yhdistysten liikuntavastaaville oma käsikirja, josta kerrotaan toisaalla tässä lehdessä. Yhdistysten liikuntavastaavien kannalta on merkittävää, että SoveLi ja Kuntoliikuntaliitto (nykyisin Valo ry) täsmensivät yhteistyötä valtakunnallisen Liikuttajakoulutuksen tiimoilta. SoveLin Liikkeelle-koulutuksiin osallistuvat voivat jatkokouluttautua soveltavan liikunnan liikuttajiksi osallistumalla Liikuttajakoulutuksen yleisiin koulutuksiin ja tekemällä oppimistehtävät soveltavan liikunnan näkökulmasta. SoveLin koulutuksen kehitystyö on jatkunut järjestelmällisesti viimeiset kymmenen vuotta. Vuosien aikana rakentunut yhteistyö, aiemmat Liikkeelle-koulutukset, SoveLin kehittämishankkeet ja koulutustarvekartoitukset ovat luoneet perustan SoveLin koulutustoiminnalle. x

Soveltavan liikunnan lehti

38

Soveli 1 – 2/2013

Liikkeelle-koulutuksiin osallistui viime vuonna noin 280 henkilöä

L

iikkeelle-koulutuksia toteutettiin vuonna 2012 yhteensä 17 ja niihin osallistui 277 ihmistä. Kaikille avoimista koulutuksista peruskoulutuksia oli 11, jatkokoulutuksia 2 ja virikepäiviä 1. Tilauskoulutuksia järjestettiin niin, että Diabetesliiton kanssa toteutettiin kaksi jatkokoulutusta ja Psoriasisliiton kanssa yksi peruskoulutus. Turussa toteutettiin uudenlainen Liikkeelle-virikepäivä uusitussa Impivaaran uimahallissa. Virikepäivä kokosi 50 osallistujaa paikallisista kansanterveys- ja vammaisyhdistyksistä. Koulutuspaikkakunnat vuonna 2012 olivat: Turku, Helsinki, Imatra, Salo, Akaa, Oulu, Kiuruvesi, Järvenpää, Hamina, Ilmajoki, Ikaalinen, Porvoo, Espoo, Tampere. x

Lisätietoa koulutuksista: www.soveli.fi/koulutus


Mikko Kerttula

Lehtori Pirkko Pellon (toinen vas.) mielestä Liikkeelle-koulutus sopisi myös ammattikorkeakoulujen valikoimaan tuoden etua sekä opiskelijoille että yhdistyksille. Kuvassa jännätään sovelletun 7-ottelun kulmapallon tuloksia.

”Yhdessä olemme enemmän” Lehtori Pirkko Pello on yksi SoveLin 18 Liikkeelle-kouluttajasta. Hän on vakuuttunut yhteistyön voimasta. Pirkko Pello on kokenut mielekkääksi työn SoveLin kouluttajaverkostossa. Hän on käynyt kouluttajakoulutuksen ja toiminut kouluttajana Espoon ja Salon Liikkeelle-peruskoulutuksissa. –  Verkostoon kuuluminen voi kuulostaa vaatimattomalta työltä, mutta tämä on aitoa jalkautumista kentälle ja työelämäyhteyksiin. Pidän mielenkiintoisena ja tärkeänä, että pääsen kurkistamaan yhdistysten arkitodellisuuteen, Pirkko Pello kertoo. Päivätyönään Pello opettaa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita. Pello on pohjakoulutukseltaan liikuntatieteiden maisteri ja työfysioterapeutti, ja hän on työskennellyt opettajan tehtävien lisäksi esimerkiksi työterveyshuollon vastaavana työfysioterapeuttina ja Helsin-

gin kaupungin erityisliikunnasta vastaavana suunnittelijana.

Kohtaamiset tärkeimpiä Liikkeelle-koulutukset tarjoavat monenlaista tietoa avustushakemusten tekemisestä eri liikuntamuotojen käytännön soveltamiseen. Kaikkein tärkeintä Pellon mielestä on kuitenkin yhdessä toimiminen ja liikuntakipinän ylläpitäminen. – Suurin anti koulutuksissa on eri yhdistysten kohtaaminen. Yhdessä ollaan enemmän kuin yksin. Tämän oivaltaminen ja siitä voiman saaminen on kaikkein arvokkain asia. Myös kuntien liikuntatoimen roolia ja pyyteetöntä yhteistyötä yhdistysten kanssa Pirkko Pello pitää kullanarvoise-

JATKUU

Soveltavan liikunnan lehti

39

Soveli 1 – 2/2013


na soveltavan liikunnan kannalta. – Työtä tehdään kunnissa kovissa paineissa, sydämien pohjasta yhdistysten liikuntatoiminnan edistämiseksi.

Kouluttajaverkoston kouluttajat ovat taustoiltaan hyvin erilaisia yrittäjistä järjestöjen työntekijöihin, fysioterapeuteista maistereihin. Pello pitää erilaisuutta vahvuutena. –  Kouluttajaverkosto on asiantuntevaa ja osaavaa. Tämä ei aina katso koulutustaustaa, sillä kokemus on arvokasta ja jokainen antaa erilaisia eväitä. Kaiken kaikkiaan kouluttajat ovat innostunutta, pyyteetöntä ja kivaa porukkaa, Pello kiittelee. Koulutusten laadun varmistamisessa Pirkko Pello pitää tärkeänä onnistunutta perehdytystä ja yhdistyksen tarvitseman tiedon kokoamista uudeksi koulutusmateriaaliksi. –  Ensimmäinen ja suurin yllätys hankkeessa oli, miten fiksusti yhdistystoiminnan tukemiseen tarvittava tieto oli koottu. Tieto on aiemmin ollut hajallaan, ja käsittääkseni se on nyt ensimmäistä kertaa onnistuttu kokoamaan jaettavaksi. Ja tähän työhön on valjastettu kouluttajat, Pello kiittelee projektipäällikkö Tinja Saarelaa. Pello viittaa Liikkeelle-liikuntavastaavan käsikirjaan verkossa olevine oheismateriaaleineen.

Kuntaliitokset lisäävät tarpeita Pirkko Pello on seurannut Liikkeellekoulutusten kehittämistä jo pitkään SoveLin koulutustyöryhmän jäsenenä. Hänen mielestään nyt on tärkeää pitää koulutukset lämpimänä myös Kovehankkeen jälkeen. – Tarvitaan kouluttajien yhteisiä kohtaamisia, materiaalien ja tietojen päivittämistä. Tarvitaan myös kustannustehokkaasti toteutuvia Liikkeelle-koulutuksia. Kaavaillut kuntaliitokset eivät ainakaan vähennä tarvetta. – Kuntayhdistymisiä tapahtuu jatkossa enemmän. Siinä uudet tahot kohtaavat, joten ihmisten ja resurssien yhteen saattaminen on jatkossa ehkä vielä tärkeämpää kuin tähän mennessä. Verkoston työ ei lopu hankkeeseen,

Soveltavan liikunnan lehti

40

Janne Vuojärvi

Koottu tieto laadun perusta

Kouluttajat Erkka Ikonen ja Sari Pekkala näyttivät Sodankylän Liikkeellekoulutuksen osallistujille, miten koordinaatio- ja tasapainoharjoitus tehdään.

vaan kouluttajia tarvitaan tulevaisuudessakin lisää. – Me kouluttajat olemme tässä oleellisessa asemassa. Tarvitaan markkinointia ja rekrytointia, uusien tulokkaiden tuomista joukkoon somaan!

Ammattikorkeat mukaan? Ammattikorkeakoulun lehtorina Pirkko Pello näkee Liikkeelle-koulutuksen soveltuvan myös sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Yhteistyöstä neuvotellaan parhaillaan Metropolian ja SoveLin välillä. Pellon visiossa kaikki voittaisivat. – Opiskelijat voisivat vapaasti valittavissa opinnoissaan tehdä pienimuotoisen harjoittelujakson yhdistyksissä esimerkiksi auttamalla avustushakemus-

Soveli 1 – 2/2013

ten laadinnassa ja ohjaamalla liikuntaa. Opintojaksolle voisivat osallistua sekä ammattikorkeakoulun varsinaiset opiskelijat ja avoimen puolen kokeneet ammattilaiset. Opiskelijat saisivat arvokasta tietoa ja kokemusta sekä saisivat työelämäkontakteja. Yhdistykset taas hyötyisivät opiskelijaenergiasta toiminnassaan. Kohtaamisista saattaisi jopa syntyä uutta työtä opiskelijoille ja toimintaa yhdistyksille. – Pienet yhdistykset eivät voi palkata omaa liikuntavastaavaa. Yhdessä pienet yhdistykset voisivat esimerkiksi työllistää toimijan yli yhdistysrajojen ja ostaa palvelun innokkaalta yrittäjältä, Pirkko Pello ideoi. x TEKSTI Heidi Hölsömäki


Ilkka Rautiainen

K I R JA-A RV I O

Liikkeelle-käsikirja on hyvä apuväline liikuntavastaavalle L

iikkeelle – liikuntavastaavan käsikirjassa kuvataan liikuntavastaavan roolien ja tehtävien kirjoa. Kirjan sisältö onkin varsin monipuolinen ja antaa hyvin käsityksen siitä, mitä kaikkea liikuntavastaavan tehtäviin voi kuulua. Yhdistyksen liikuntatoiminnan koordinointi on haastavaa ja käytännön tasolla monesti hankalaakin. Tässä kirjassa on kuitenkin tuotu hyvin esille niitä käytännön ongelmakohtia, joita eteen saattaa tulla. Kirja auttaa varmasti iikuntavastaavaa käytännön työskentelyssä. Hyödyllisiä käytännön eväitä, ohjeita ja vinkkejä on kirjassa esitelty hyvin – tosin enemmänkin olisi voinut olla.

Liikuntavastaavan roolit tasoittain Kirjassa esitellään niitä monia rooleja ja roolien erilaisia tasoja, joita liikuntavastaava tarvitsee toimiessaan. Eri tasojen esittely on hyvä asia, koska kaikkeahan ei voi heti kukaan hallita. Asiat on opeteltava ja ennen kaikkea sovellettava kuhunkin toimintaympäristöön sopiviksi. Roolit on esitelty mielenkiintoisella tavalla, jossa jo toimivat liikuntavastaavat esittelevät omaa käytännön toimintaa. Tämä on mielestäni hyvä tapa kertoa asiasta, eli siis suoraan käytännön kokemuksen kautta. Hyvää on myös se, että esittelyssä on useampi jo toimiva liikuntavastaava. Tässä käy hyvin esille se, miten monella tavalla asioita voi tehdä ja erilaisissa toimintaypäristöissä. Näistä esittelyistä varmaan löytyy aloitteleville liikuntavastaaville vinkkejä omaan toimintaan ja lisää motivaatiota sekä ne valavat uskoa siihen, että kaikki on mahdollista. Pitää vain tehdä asioita. Aina ne eivät heti toimi, mutta kun ei anna periksi tai etsii toisen tavan toimia, niin se ehkä onkin mahdollista. Kirjasta on apua varmaan myös yhdistyksen sisällä liikuntavastaavan esitellessä esimerkiksi hallitukselle liikunnan merkityksiä ja toimintatapoja käytännön tasolla.

Lomakepohjat käytännön välineinä Kirjan lopussa olevat lomakemallit ja -pohjat ovat hyviä apuvälineitä liikuntavastaavalle, kerättäessä esimerkiksi kävijätilastoja eri ryhmistä. Tilatointi onkin tärkeä osa yhteistyön kehittämisessä kunnan suuntaan. Tilastoimalla ja näyttämällä toiminnan konkreettiset tulokset saadaan yhteistyökumppanit huomaamaan se, että tehty toi-

Liikkeelle – liikuntavastaavan käsikirja. 36 s. Liisa Heimo-Vuorimaa, Eija Hiitti, Tinja Saarela, Mari Vehmanen. Kunnossa kaiken ikää -ohjelma / Likes-tutkimuskeskus ja SoveLi. 2013.

minta on tarpeellista ja tuottaa tulosta. Toimintasuunnitelman vuosikello -lomakepohja on myös erinomainen ja käyttökelpoinen väline liikunnan suunnittelussa. Liikunnan suunnittelun kun on hyvä olla pitkäjänteistä ja eteenpäin suuntautunutta. Kuntien järjestelmä ja toiminta suunnitellaan aina hyvissä ajoin etukäteen. Siksi yhdistyksenkin on hyvä suunnitella toimintaansa eteenpäin. Siten yhteistyö kunnan kanssa voi olla sujuvampaa.

Koulutus auttaa asian sisäistämistä Kirja toimii hyvin itsenäisenä teoksena, mutta ehkä varsinkin aloittelevat liikuntavastaavat tarvitsisivat rinnalle koulutusta ja hieman syventävää tietoa sekä käytännön esimerkkejä ja malleja. Kirjan tekstit ovat joissain kohtaa hieman pitkiä ja saattavat haitata asian sisäistämistä, varsinkin, jos asia tulee ihan uutena. Luettavuus on selkeän ulkoasun ansiosta kirjassa hyvä. Laatikoihin nostetut roolit ja niiden tasot ovat hyvin esillä ja niihin lukijan on helppo palata asiaa pohtimaan. Kokonaisuutena kirja on hyvä apuväline liiikuntavastaavalle. Eri asia on sitten se, miten esitellyt mallit toimivat eri vammaisrymissä ja kuinka niitä soveltaa. Ehkä juuri siksi koulutus on tarpeellista kirjan rinnalle. x Kirjoittaja on Mielenterveysyhdistys Kello ry:n puheenjohtaja ja liikuntavastaava.

Soveltavan liikunnan lehti

41

Soveli 1 – 2/2013


Kutsu TAPAHTUMIEN KOONTI Hanna Pitkänen

SoveLi haastaa Sinut

Liiku terveemmäksi toteuttamaan Liiku terveemmäksi

-tapahtuman 2013 SoveLi on kutsunut kaikkia toimijoita järjestämään Liiku terveemmäksi -tapahtumia etenkin 10.5.2013. Ohessa esitellään muutamia helmiä keväältä. Soveltava SoveLiWHO:n ry juhliisuosituksesta ensi vuonna maailMaailman Liikunta terveysjärjestö 20. toimintavuottaan teemalla Liiku terveemmäksi massa on vietetty vuodesta 2002 alkaen Move for Health soveltaen. SoveLi haastaa jäsenjärjestöjään ja kaikkia toimijoita eli Liiku terveemmäksi -päivää. WHO on haastanut kaikjärjestämään Liikutoimenpiteisiin, terveemmäksijoilla -tapahtumia ki maailman maat kansalaiset10.5.2013. saadaan liikkumaan oman terveytensä kannalta riittävästi. Suomessa haasteeseen vastataan 10.5. pidettävällä LiiSuunnittele perjantaille 10.5.2013 tai samalle viikolle ku terveemmäksi -päivällä. Tänä vuonna päivää koordinoi soveltavan liikunnan tapahtuma ja toteuta se! SoveLi tunnuksella Liiku terveemmäksi soveltaen.

Aija Marjamäki

Kysy neuvoja soveltamiseen SoveLin suunnittelijalta Neuvottelukunta antoi julkilausuman Virpi Pennaselta ja ilmoittaudu mukaan päivän toteuttajaksi. Suomalaista Liiku terveemmäksi -verkostoa johtaa 40

hengen neuvottelukunta, antoi 19.4. julkilausuman. Tapahtuma voi olla pienijoka tai suuri, vanha tai uusi. Siinä korostetaan kansanterveysvammaisjärjestöjen Päivä on erinomainen tilaisuus ja tuoda esiin paikallista tärkeää roolia suomalaisten liikuttamisessa. liikuntatoimintaa ja kannustaa uusia ihmisiä liikkumaan –  Kansanterveysja hyvinvointia. vammaisjärjestöillä on suuret itselleen terveyttä ja

Elina Leppänen (oik.) toi lapsensa hauskaan muumien lumikenkäilytapahtumaan. Iiris poseeraa muumin kainalossa ja veli Aaro neuvottelee äidin kanssa.

mahdollisuudet tavoittaa erityisesti sairauksien ja vammojen takia liian vähän liikkuvia ja edistää sekä tukea heiToteuta tapahtuma ja voit olla yksi dän liikkumistaan, julkilausumassa todetaan. Liiku terveemmäksi -vuoden palkituista! Julkilausumassa kerrotaan, että Terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmä (ks. sivu 34) painottaa kehittämisessä sellaisia kohderyhmiä, joita ei ole aiemmin otetLisätiedot ja ilmoittautumiset: tu tarpeita vastaavasti huomioon. Liikunnan soveltamisSoveLin suunnittelija Virpi Pennanen, tarvitsee noin ta tai liikuntaan liittyvää erityisosaamista puh. 040 551 4468 tai virpi.pennanen@soveli.fi viidesosa suomalaisista. Julkilausumassa tuodaan esiin Merkitse sähköpostiviestin otsikkoon: myös kuntien tärkeä rooli ja vastuu liikuttajina. umielämyspäivä oli yksi Allergia- ja Astmaliiton ”Liiku terveemmäksi 2013” – Soveltavan, kuten kaiken liikunnan tulee olla olennaiCityliikkuja-hankkeen tapahtumista. Lumikenkäily nen osa kuntien suunnittelua, ja suunnitelmien toteuttoteutettiin yhdessä Suomen Ladun, Lakeuden Elämystamisen tulee näkyä kuntien hyvinvointikertomuksissa. liikunnan ja Etelä-Pohjanmaan Allergia- ja AstmayhdisJulkilausuman ovat allekirjoittaneet neuvottelukuntyksen kanssa. Suomen Ladun Muumien lumikenkäilynan puheenjohtaja, THL:n pääjohtaja Pekka Puska, varakoulu on kokonaisuus, jossa tutustutaan lumikenkäipuheenjohtaja, emeritusprofessori Ilkka Vuori ja sihteelyyn liittyviin varusteisiin ja perustekniikoihin leikkien ri, SoveLin toiminnanjohtaja Anne Taulu. ja laulujen kautta. Tapahtumaan saivat osallistua kaikNeuvottelukuntaan kuuluu edustajia keskeisistä orgaki, ei ainoastaan yhdistyksen jäsenet. Päivä oli menestys nisaatioista Yleisradiosta Kuntaliittoon ja ministeriöistä kaikella tapaa – osallistujia oli liki 300 ja ihana sää hemyksittäisiin järjestöihin ja kuntien edustajiin. Ensi vuonmotteli keväisillä auringon säteillä! x na Liiku terveemmäksi -päivän vetovastuu siirtyy Opiske- Liikunta SoveLi ry Soveltava lijoiden Liikuntaliitto OLL:lle. x Terveisin Muumilaaksosta Seinäjoelta Yliopistonkatu 31, Allergia- ja Astmaliitto ry:n aluepäällikkö

Lumikenkäilyä muumien kanssa Peräseinäjoella

L

20100 Turku Hannele Kiviranta www.soveli.fi

TEKSTI Heidi Hölsömäki

Soveltavan liikunnan lehti

42

Soveli 1 – 2/2013


Timo Törmänen

Soveltava Liikunta SoveLi ry vastaa vuonna 2013 Liiku terveemmäksi vuoden toteutuksesta. Näillä sivuilla esitellään keväällä 2013 toteutettuja Liiku terveemmäksi -tapahtumia. Tapahtumat ovat olleet mukana liiku terveemmäksi-vuoden tapahtumakalenterissa, joihin voit tutustua sivustolla: www.liikuterveemmaksi.fi Tapahtumia voi järjestää koko vuoden. Ilmoita mukaan oma tapahtumasi Liiku terveemmäksi -vuotta koordinoivalle Virpi Pennaselle: virpi.pennanen@soveli.fi

Poroajelulla kaikki voivat tasa-arvoisesti nauttia vauhdin hurmasta, vaihtuvista maisemista ja liikkeestä auringossa. Santasportin liikunnanohjaaja Johanna Alppi (vas.) tarjoili lapsille vauhdikkaita elämyksiä laskettelun merkeissä.

Porokyytiä Rovaniemellä

J

okakeväinen soveltava talviliikuntapäivä järjestettiin Rovaniemellä Ounasvaaran hiihtokeskuksessa jo lähes kymmenettä kertaa. Tänä vuonna tapahtuma pidettiin keskiviikkona 20.3.2013. Tapahtumassa osallistujilla oli mahdollisuus kokeilla erilaisia sovellettuja talviliikuntamuotoja ohjaajien opastamana ja avustamana. Päivän aikana sai kokeilla pysty- ja kelkkalaskettelua, lumikenkäilyä, poroajelua, mäenlaskua sekä erilaisia leikkejä ja pelejä. Toki myös ruokapuolesta huolehdittiin ja kaikille osallistujille oli tarjolla makkaraa sekä mehua. Tapahtuma keräsi lähemmäs 270 osallistujaa. Talviliikuntamuotoja pääsivät testaamaan Rovaniemen alueen integroidun opetuksen ja pienryh-

mäluokkien oppilaat. Myös perheillä, erityisyhdistyksillä, fysioterapian asiakkailla, päiväkodeilla, oppilaitoksilla, toimintakeskuksilla sekä muilla soveltavasta talviliikunnasta kiinnostuneilla oli mahdollisuus osallistua tapahtumaan. Suuren osallistujajoukon vuoksi pysty- ja kelkkalaskettelua jouduttiin aikatauluttamaan, jotta päivä pysyisi kaikille mielekkäänä. Talviliikuntapäivän järjestivät yhteistyössä Rovaniemen kaupungin liikuntapalvelut, Ounasvaaran hiihtokeskus ja hiihtokoulu, Rovaniemen Ammattikorkeakoulu, Solia ja Malike. x Aurinkoisin terveisin erityisliikunnanohjaaja Katriina Merkkiniemi

Soveltavan liikunnan lehti

43

Soveli 1 – 2/2013


Juho Hienonen

Soveltava Liikunta SoveLi ry Yliopistonkatu 31, 20100 Turku www.soveli.fi

Simo Rivala ja Katarina Hemling ajoivat side by side -fillarilla. Rivala aikoi lainata sen Sportti Auran 25-vuotistapahtumaan, jossa pääosin 70+ -ikäisten herrasmieskuntoilijoiden porukka etenee tuskaa kaihtamatta eri menopelein Hangosta Turkuun. Liikuntapalveluvastaava Eija Hiitti (oik.) esitteli Solian nojapyörää EasyRideria.

Toimintakykyä pyörähdellen Turusta

S

uomen Fysioterapeutit ry:n ja Fysioterapia -lehden juhlavuoden kunniaksi järjestettävä tapahtumakiertue starttasi Turusta 20. maaliskuuta ikääntyneille suunnatulla ilmaistapahtumalla Tanssien Toimintakykyä. Tapahtuman tavoitteena oli lisätä fysioterapian tunnettavuutta ikääntyneen väestön keskuudessa, ja toisaalta myös juhlia 70-vuotiasta fysioterapialiittoa. Tapahtuman järjestivät Lounais-Suomen Fysioterapeutit ry yhteistyössä Gerontologis-Geriatrisen Fysioterapiayhdistyksen, Turun Liikuntapalvelukeskuksen ja Turun Ammattikorkeakoulun (AMK) kanssa. Turun AMK:n hyvät tilat mahdollistivat monipuolisen ohjelmatarjonnan: liikuntasalissa paikalliset yhdistykset esittelivät ikääntyneille suunnattua toimintaansa, paikalliset yritykset puolestaan ikääntyneille suunnattuja tuotteita. Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus esitteli Solian soveltavan liikunnan välineistöä ja osallistujat pääsivät kokeilemaan niitä tilavassa liikuntasalissa. KunnonKodissa osallistujilla oli mahdollisuus tutustua esteettömään asumiseen sekä erilaisiin apuvälineratkaisuihin. Fysioterapiaopiskelijat tarjosivat osallistujille toimintakyvyn testausta ja tapahtuman aikana arviolta yli 300 ikääntynyttä testasi ja sai palautetta omasta toimintakyvystään.

Soveltavan liikunnan lehti

44

Monille tapahtuman odotetuin hetki oli Aira Samulinin luento aiheesta Iästä Viis, joka keräsi 315 hengen luentosalin täpötäyteen. Luennon jälkeen osallistujat pääsivät parantamaan omaa toimintakykyään haitarimusiikin tahdissa. Musiikista vastasi Ruskon Harmonikkakerho ry. Osallistujien kesken järjestettiin myös ilmainen arvonta, jossa palkintoina oli terveystyynyjä ja -peittoja, fysioterapialahjakortteja, pienapu- ja kuntoiluvälineitä. Fysioterapeuteille järjestettiin tapahtuman yhteydessä ilmainen koulutustilaisuus aiheesta Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuosituksen implementointi. Kouluttajana toimi suositustyöryhmän jäsen, UKK-instituutin Saija Karinkanta. Tapahtuma keräsi päivän aikana arviolta 500 tyytyväistä vierailijaa. Seuraava palaute kiteyttää hyvin koko tapahtuman tavoitteen: ”Lähdettiin kaikki liikkeelle ihmisten pariin, joka ei ole kaikille itsestään selvää”. x Tanssiterveisin Lounais-Suomen Fysioterapeutit ry:n puheenjohtaja, Juho Hienonen

Soveli 1 – 2/2013


Soveltava Liikunta SoveLi ry vastaa vuonna 2013 Liiku terveemmäksi vuoden toteutuksesta. Näillä sivuilla esitellään keväällä 2013 toteutettuja Liiku terveemmäksi -tapahtumia. Tapahtumat ovat olleet mukana liiku terveemmäksi-vuoden tapahtumakalenterissa, joihin voit tutustua sivustolla: www.liikuterveemmaksi.fi Tapahtumia voi järjestää koko vuoden. Ilmoita mukaan oma tapahtumasi Liiku terveemmäksi -vuotta koordinoivalle Virpi Pennaselle: virpi.pennanen@soveli.fi

Tampereella auringon säteitä ja liikunnan riemua ampereella kolmatta kertaa Tesoman jäähallissa ja sen lähimaastossa järjestetty Tesoman Talviliikuntapäivä keräsi noin 300 innokasta liikkujaa Pirkanmaalta. Tapahtuma toteutettiin Tampereen seudun vammaisyhdistysten yhteistyönä. Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n koordinoimassa tapahtumassa olivat mukana myös Tampereen kaupungin liikuntatoimi ja Soveltavan liikunnan apuvälinetoiminta Solia. Liikunnan riemu ja auringon säteiden tuoma lämpö helpottivat reilun kymmenen asteen pakkasen nipistelyä ulkoilmassa. Hiihtämään pääsi sekä omilla suksilla että hiihtokelkkojen avulla. Hiihdosta vastaava, Tampereen kaupungin liikuntatoimen Hilkka Riihivuori oli aamulla varmistanut, että Tesomajärven ympäri vievä latu on edellisen yön lumisateesta huolimatta erittäin hyvässä kunnossa. Yksi kävijöiden suosikkilajeista oli Tampereen Seudun Näkövammaiset ry:n mahdollistama lumikenkäily. Hieman eksoottisempia talvilajeja edustivat Esteetön taide ja kulttuuri ry:n ohjaamat kahvakuulailu ja frisbeegolf! Oikeaoppiset heilahdukset ja heittotekniikat opittiin osaavassa ohjauksessa. Myös jäähallista oli tehty esteetön, sillä jäälle pääsi myös pyörätuolilla. Luistelu onnistui luistelutukien tai -kelkkojen avulla. Tarkkuutta ja voiman säätelyä puolestaan vaati samassa kaukalossa tapahtunut jääcurling. Tampereen Parkinson -yhdistyksen opastamana oli mahdollista testata puhallustikan lento-ominaisuuksia. Muutama napakymppi tuli päivän aikana nähtyä. Lumikenkäilyä lukuun ottamatta kaikkia lajeja pääsi kokeilemaan myös pyörätuolia apunaan käyttävä. Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry:n tytöt pitivät huolen, että nälkä ei päässyt yllättämään – grillissä tirisseet makkarat tekivät kauppansa päivän aikana. x Nääs nääs -terveisin VAU ry:n edustaja,

Betel Salminen iloitsi hiihtokelkan kyydissä.

Jarno Jokela

T

Osallistu kilpailuun: Ilmoita tai kerro tapahtumastasi

S

oveLi on perustanut Liiku terveemmäksi -päivälle omat Facebook-sivut ja haastaa sinut mukaan kilpailuun, jonka tarkoituksena on kerätä materiaalia teemalla ”Liiku terveemmäksi soveltaen”. Kilpailuun voi osallistua joko ilmoittamalla tapahtuman sivulle www.liikuterveemmaksi.fi tai lisäämällä Facebooksivulle valokuvan, runon, liikkuvaa kuvaa tai tekstin pätkän juhlavuotemme teeman mukaisesti. Varmistathan, että sinulla on julkaisulupa aineistoihin. Kilpailuaika on 14.2. – 30.11.2013. Kilpailuun osallistuneista SoveLi-tiimi palkitsee kolme parasta liikuttavin palkinnoin. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Ilmoita tapahtuma www.liikuterveemmaksi.fi -sivulle sekä käy tykkäämässä Liiku terveemmäksi facebook-sivulla! Lisätietoa: SoveLin asiantuntija Virpi Pennanen, virpi.pennanen@soveli.fi

Jarno Jokela

Soveltavan liikunnan lehti

45

Soveli 1 – 2/2013


TEKSTI Susanna Hakuni KUVA Noora Heinonen

Avustus toi uutta virtaa Lihastautiliiton liikuntaan SoveLin projektiavustus kannusti Lihastautiliittoa kehittämään liikuntatoimintaansa. SoveLi myönsi vuosille 2012–2013 Lihastautiliitolle 1  000 euron projektiavustuksen valtakunnallisen liikuntatoiminnan kehittämiseksi. Lihastautiliiton liikunta-asioista vastaava järjestösuunnittelija Sirpa Kälviäinen on kevään aikana liikuttanut jäsenistöä kolmella eri paikkakunnalla: tilaisuudet ovat vetäneet väkeä, niissä on viihdytty, ja liikuntatoimintaa toivottu jatkossa lisää! Sirpa Kälviäinen kertoo, että varsinainen liikuntatoiminta on Lihastautiliitossa aiemmin ollut hyvin pienimuotoista. Joukkuelajit, kuten sähköpyörätuolisalibandy ja uudempi tulokas sptjalkapallo vetävät väkeä, mutta yksilöliikunnassa on ollut hiljaisempaa. Liikuntatoiminnan käynnistämisessä kuluva kevät onkin ollut osittain testailua. –  Projekti on aloitettu jalkautumalla yhdistyksiin, kuulostellen ja kartoitellen jäsenistön tarpeita. Kevään aikana järjestettiin kolme liikunta- ja virkistystapahtumaa, joihin haluttiin valita kolme erilaista ja erikokoista yhdistystä. Mukaan valittiin Keski-Suomen, Turun ja Pohjanmaan lihastautiyhdistykset, Sirpa Kälviäinen kertoo.

Tieto korva rahaa Kaikki kolme tapahtumaa vetivät väkeä yli odotusten, ja palaute on ollut todella innostunutta. Jäsenistö on päässyt testaamaan esimerkiksi tuolizumbaa, keilailua sekä curlingia, ja liikunnan ohella on ollut tarjolla myös tietoa liikunnan mahdollisuuksista sekä välineistä.

Soveltavan liikunnan lehti

46

Zumba tempaa mukaansa tuolissakin!

Tapahtumissa kävi selväksi, että lii– Hankkeen lopullisena tavoitteenakuntatoimintaa kaivataan lisää. han on saada yhdistyksiin nimetyksi – Tietoa ei voi jakaa koskaan liikaa – omat liikuntavastaavat toimintaa orgaesimerkiksi liikuntavälineiden lainaa- nisoimaan. Liiton liikuntavastaava toimiseen tai vuokraamiseen liittyvät asi- mii tietysti yhdistysten tietopankkina at voivat olla avainasemassa pienem- ja sparraajana, mutta liikuntatoiminmille yhdistyksille, kun rahaa toimin- nan pyörittäminen olisi yhdistysten taan on käytössä niukasti. Monilla alu- vastuulla. Eli jos kaikki menee suuneilla myös yhteistyö muiden yhdistys- nitelmien mukaan, meillä on tuleviten tai toimijoiden kanssa on järkevää, na vuosina hieno, liikunnan kokemusniin kustannusten kuin osallistujamää- tietoa hyödyntävä vertaistukiverkosrienkin takia, Sirpa Kälviäinen toteaa. to ja yhdistyksissä liikunnasta vastaaSeuraavaksi Lihastautiliiton liikun- vat osaajat. Ja yhdistykset ovat saaneet tatyössä on tarkoitus pistää hyvä kier- ”uuden” toimintamuodon, ja tätä kauttämään keräämällä ja jakamalla tietoa ta uusia jäseniä toimintaan mukaan! x hyvistä liikunnan käytännöistä. Jäsenistöä halutaan innostaa liikkumaan SoveLi on myöntänyt jäsenjärjestöilleen myös esimerkkien avulla julkaisemalla projektiavustusta kolmena vuotena. liiton Porras-lehdessä erilaisia liikunta- Tänä vuonna avustusta ei jaeta, vaan ja lajikokemuksia. Kälviäinen toteaa, et- painopisteenä on jäsenjärjestöjen tä ihannetapauksessa liikuntavastaava liikuntatyöntekijöiden asiantuntitekisi itsensä tarpeettomaksi. juuden vahvistaminen.

Soveli 1 – 2/2013


OTA YHTEYTTÄ! Soveltava Liikunta SoveLi ry Yliopistonkatu 31 20100 Turku www.soveli.fi

SoveLin jäsenjärjestöjen 1 107 paikallisyhdistyksessä on noin 2  000 liikuntavastaavaa ja ohjaajaa toteuttamassa liikuntaa SINUA VARTEN!

Mielenterveyden keskusliitto ry* Aino Hokkanen, vs. liikuntasihteeri Hämeenkatu 13 B 4. krs, 33100 Tampere puh. 050 383 0236 aino.hokkanen@mtkl.fi

Suomen Osteoporoosiliitto ry Ansa Holm, toiminnanjohtaja Iso Roobertinkatu 10 B 14, 00120 Helsinki puh. 050 303 8129 ansa.holm@osteoporoosiliitto.fi

JÄSENJÄRJESTÖJEN LIIKUNNAN YHTEYSHENKILÖT

Psoriasisliitto ry Hanna Järvinen, fysioterapeutti Fredrikinkatu 27 A 3, 00120 Helsinki puh. 040 455 3378 hanna.jarvinen@psori.fi

Suomen Parkinson-liitto ry* Taina Piittisjärvi, kurssivastaava/ fysioterapeutti, liikuntatyöntekijä Suvilinnantie 2, 20900 Turku puh. 02 2740 435 taina.piittisjarvi@parkinson.fi

Aivoliitto ry Virpi Lumimäki, liikuntasuunnittelija Korkalonkatu 18 B, 96200 Rovaniemi puh. 040 7375 879 virpi.lumimaki@aivoliitto.fi

Suomen CP-liitto ry* Anu Patrikka, liikuntasuunnittelija Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki puh. 09 5407 5472 tai 044 353 3404 anu.patrikka@cp-liitto.fi

Allergia- ja Astmaliitto ry Hannele Kiviranta, aluepäällikkö Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki puh. 06 4232 573 ja 040 5259 055 lansisuomi@allergia.fi

Suomen Diabetesliitto ry Terhi Turunen, järjestösuunnittelija Kirjoniementie 15, 33680 Tampere puh. 050 310 6624 terhi.turunen@diabetes.fi

Epilepsialiitto ry* Marika Halinen, aluesihteeri Lemminkäisenkatu 14–18 A 705 20520 Turku Puh. 040 511 0135 marika.halinen@epilepsia.fi

Suomen Mielenterveysseura ry Satu Turhala, projektipäällikkö Maistraatinportti 4 A, 7. krs Puh. 040 6526 646 satu.turhala@mielenterveysseura.fi

SoveLin toimihenkilöiden yhteystiedot ovat sivulla 3.

Hengitysliitto ry* Janne Haarala, liikunnan suunnittelija Hämeenkatu 15 B, 4. krs, PL 832, 33101 Tampere puh. 020 757 5104 janne.haarala@hengitysliitto.fi Lihastautiliitto ry Sirpa Kälviäinen, järjestösuunnittelija, liikuntavastaava Perillistenkatu 3, 53100 Lappeenranta puh. 050 5992 472 sirpa.kalviainen@lihastautiliitto.fi

Soveli-lehti 1–2/2013

Suomen MS-liitto ry* Riitta Samstén, erikoissuunnittelija PL 15, 21251 Masku puh. 0400 828 536 riitta.samsten@ms-liitto.fi

Suomen Reumaliitto ry* Outi Pautamo, ts. liikuntasuunnittelija Kuntoutumiskeskus Apila Reumantie 6, 36200 Kangasala puh. 03 2716 336 tai 0400 596 869 outi.pautamo@reumaliitto.fi Suomen Selkäliitto ry Pirjo Ailanto, selkäneuvontaja liikuntatoiminnan asiantuntija Yliopistonkatu 31, 20100 Turku puh. 040 553 1941 pirjo.ailanto@selkaliitto.fi Suomen Sydänliitto ry* Annukka Alapappila, liikunta-asiantuntija Oltermannintie 8, 00620 Helsinki Puh. 09 752 75241 annukka.alapappila@sydanliitto.fi * Järjestö saa opetus- ja kulttuuriministeriöstä liikuntatoiminnan perusavustusta.

Suomen Nivelyhdistys ry Jyrki Laakso, toiminnanjohtaja PL 1328, 00101 Helsinki puh. 044 5544 555 jyrki.laakso@niveltieto.net

www.soveli.fi


Käsikirja kaikille liikuntavastaaville Liikkeelle – liikuntavastaavan käsikirja on tarkoitettu yhdistysten liikuntavastaaville, erityisesti kansanterveys- ja vammaisyhdistyksissä toimiville. Sisällöstä hyötyvät kaikki yhdistysliikunnan kanssa tekemisissä olevat: esimerkiksi liikuntaryhmien ohjaajat sekä kuntien liikunnan viranhaltijat ja päättäjät. Opas kertoo liikuntavastaavan erilaisista rooleista ja tehtävistä. Asioita käsitellään perusteista alkaen ja edetään yhä syvemmälle liikuntavastaavan monipuoliseen ja antoisaan tehtäväkenttään. Julkaisun sisältö on syntynyt pitkälti kansanterveys- ja vammaisyhdistysten liikuntavastaavien omien kokemusten pohjalta. Tämän ansiosta käsikirja on käytännönläheinen ja hyödyttää jokaista liikuntavastaavaa – niin aloittavaa kuin konkariakin. Käsikirja julkaistiin SoveLin kouluttajaverkostohankkeen tuloksena, yhteistyössä Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kanssa.

Tilaa edullinen käsikirja Hinta Painettu käsikirja 10 euroa (+toimituskulut). Tilaukset www.soveli.fi/tilaukset Käsikirjaa täydentää sähköinen lisämateriaali. Sen löydät osoitteesta: www. liikkeelle.fi

Liikkeelle-koulutukset SoveLi järjestää paikallistoimijoille tarkoitettuja Liikkeelle-koulutuksia, joissa perehdytään myös Liikkeelle-käsikirjan sisältöön ja sen tarjoamiin keinoihin.

Liikkeelle – liikuntavastaavan käsikirja. Liisa Heimo-Vuorimaa, Eija Hiitti, Tinja Saarela, Mari Vehmanen. Kunnossa kaiken ikää -ohjelma / Likes-tutkimuskeskus ja SoveLi. 2013. 36 sivua, nelivärinen.

”Kirja auttaa varmasti liikuntavastaavaa käytännön työssä. Hyödyllisiä käytännön eväitä, ohjeita ja vinkkejä on kirjassa esitelty hyvin.” – Ilkka Rautiainen, Kello ry:n puheenjohtaja ja liikuntavastaava

Tutustu koulutuksiin ja kysy lisää: www.soveli.fi/koulutus

Soveltava Liikunta SoveLi ry Yliopistonkatu 31 20100 Turku

www.soveli.fi


Soveli-lehti 1–2/2013  

Lehti sisältää juttuja SoveLin 20-vuotisjuhlavuoden tapahtumista, liikuntapolitiikasta, psoriasiksesta ja liikunnasta, tutkimuksista, liikun...

Advertisement
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you