Page 33

Liisa Hagelberg joka lähetettiin armeijan yksikkönä lentokentän rakennustöihin Rukajärvelle (1941-1942). Sotilaskotia ei alueella ollut, mutta kyllä runsaasti lottia. Opiskelun ohella 1942-1943 tuli tilaisuus sotilaskotityöhön Suomenlinnassa ja Merikasarmilla sekä Merivoimien Esikunnan kanttiinissa, joka oli sijoitettu Hotelli Helsinkiin. Päällikkönä oli silloin kenraali Väinö Valve ja toiminnassa mukana vanhastaan tuttu lapsuudenystävä Mirja Valve. Syksyllä 1943 keskeneräisten opintojen suorittamiseen oli pojille annettu rintamalta opintolomakin, mikä sai Liisankin palaamaan Helsinkiin. Kurssin päätyttyä Liisa pääsi ensimmäistä kertaa itärintamalle lomittamaan Syvärillä 5. divisioonan alueella toimivia sisaria ja hoitamaan omia kotejaan. Lauma, Piste, Nystyrä ja Hyttynen tulivat Liisalle rakkaiksi sotapesiksi. Palvelu Syvärillä jatkui joukkojen perääntymiseen kesään 1944 saakka, sota-ajan palvelua kesti yhteensä 2 vuotta 1 kk. ”Täällä on elämä onnekasta ja aika sujuu työn touhussa … kuinka minä voinkaan taas istua konttorissa, kun olen päässyt tä-

män elämisen makuun,” Liisa oli kirjoittanut äidilleen Pisteestä 2.10.1943. Sota oli ohi ja opinnot jatkuivat, Liisa valmistui ja Ulkoministeriöstä tuli 1945 alkaen hänen työnantajansa. Työ vei hänet pois Suomesta Norjaan, Intiaan, Sveitsiin, Kiinaan, Meksikoon, Itävaltaan ja lopuksi Kuubaan. Viimeiset vuodet ennen eläkkeelle siirtymistään 1985 hän toimi ministeriön passitoimiston päällikkönä. Paluu aktiiviseen sotilaskotityöhön oli taas mahdollista, ja Mäkiluodon sotilaskodista tuli Liisan suosikki. Siellä hän vietti 1990-luvulla monet päivystysviikonloput Pipsa-koiransa kanssa. Yhä Liisa on mukana paikallisosaston senioriryhmässä ja seuraa siten yhdistyksen ajankohtaisia asioita ja tapahtumia. Äiti Mary Hagelberg, tyttäret Liisa ja Mary Ann sekä tämän tytär Riitta Björklund yhdessä veljensä tyttären Tuuli Hakalan kanssa ovat antaneet neljässä polvessa merkittävän panoksen Rannikkosotilaskotiyhdistyksen suorittamaan vapaaehtoiseen työhön. Riitta ja Tuuli ovat tämän päivän aktiivisia sisaria. Liisan henkilöhistoria on tulvillaan jännitystä ja osoituksia peräänantamattomasta tahdosta onnistua suunnitelmissa. Hän on pyrkinyt edistämään naisten asemaa ja tasa-arvoa työelämässä, mm. ollut mukana perustamassa Suomen Unifem-osastoa Helvi Sipilän rinnalla ja osoittanut, että nainen seisoo omilla jaloillaan miesvaltaisessa diplomaattikunnassa. Onniteltuamme nyt energistä 95-vuotiasta vihreätä sisartamme odotamme kutsua viiden vuoden kuluttua 100-vuotisjuhlaan. Eeva Viljanen

In memoriam

Margareta Paschinsky 19.4.1943-5.6.2015 Margareta Paschinsky syntyi Luodossa. Nuorena tyttönä hän kävi ammattikoulun keittäjälinjan. Työskenneltyään jonkin aikaa keittiöalalla Margareta kouluttautui ensin apuhoitajaksi, myöhemmin sairaanhoitajaksi. Vaasan keskussairaalassa eläkkeeseensä saakka työskennellyt ruotsinkielinen Margareta opetteli suomen kielen, jota tarvittiin sekä työssä että vapaa-aikana. Rakkaita harrastuksia olivat lapset, lastenlapset, taide ja musiikki. Vaasan Sotilaskotiyhdistykseen Margareta liittyi vuonna 1991. Hän toimi useita vuosia tarjoilujaoston päällikkönä. Margareta oli luonteeltaan tarmokas, itsevarma ja osaava, ja halusi hoitaa asiat ripeästi eteenpäin. Hänellä oli päävastuu mm. Valtakunnallisten veteraanipäivien tarjoiluista vuonna

33

Profile for Sotilaskotiliitto

Sotilaskoti 52015netti  

Sotilaskoti 52015netti  

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded