Page 1

1/2018

Sotilaskotitoiminnan juhlavuonna on hienoa olla vihreä sisar!

Alueiden toiminta esittäytyy

Oulussa on konttileipomo

Sisarena rintamalla


SISÄLTÖ Pääkirjoitus............................................3 Ledare....................................................4 Päätoimittajan kynästä...........................5 Lähde mukaan Sotilaskotiliiton kiertomatkalle Skotlantiin......................6 Pu-Sussa on voimaa...............................8 Alueellista yhteistyötä Itä-Suomessa – Joensuu-Jukolan sotilaskotitoiminta....10 Alueellista yhteistyötä Etelä-Suomessa....................................12 Sisarpäivä Turussa Heikkilän sotilaskodissa.......................................14 Huomionosoitukset 2017.....................16 Uusi Sotilaskotiliiton hallituksen jäsen esittäytyy..................18 Vekaranjärven sotilaskodille tunnustusta...........................................19 Oulussa munkit syntyvät leipomokontissa...................................20 Sotilaskotinäyttelyn järjestäminen.......22 Kummisisartoimintaa Tampereen seudulla.............................24 Näkyvyyttä, tunnettuutta, jäsenhankintaa......................................26 Sisarena rintamalla…...........................28 Mikkelin yhdistys kutsui kaksi uutta kunniajäsentä.....................30 Islannin-matkan jälkimaininkeja..........32 Leirityö kutsuu Rovajärvelle................33 Monessa mukana..................................34 Ilmoitustaulu........................................36

Kansikuva: Reijo Sallinen

51. vuosikerta / n:o 1/2018 Julkaisija: Sotilaskotiliitto Soldathemsförbundet ry Simonkatu 12 A 9 00100 Helsinki Puh. 045 123 2820 www.sotilaskotiliitto.fi Päätoimittaja: Satu Mustalahti satu.mustalahti@sotilaskotiliitto.fi Puh. 045 120 3368 Toimitus: Sotilaskotiliitto Simonkatu 12 A 9 00100 Helsinki Valmiit aineistot: toimitus@sotilaskotiliitto.fi Toimitustyö ja editointi: Elina Halminen Puh. 044 518 1803 Osoitteenmuutokset ja tilausten peruutukset tehdään suoraan sotilaskotiyhdistykseen. Paino: Painotalo Plus Digital Oy/ Lahti Teemat 2018: N:o 2 Sotilaskotityö 100 vuotta. Aineisto 26.2. Ilmestyy 9.4. N:o 3 Sotilaskotityö varuskuntapaikkakunnalla. Aineisto 7.5. Ilmestyy 18.6. N:o 4 Merkityksellistä sotilaskotityötä ilman sotilaskotia. Aineisto 13.8. Ilmestyy 24.9. N:o 5 Liiton toiminta. Aineisto 5.11. Ilmestyy 17.12. Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0355-9343


PÄÄKIRJOITUS Kirsi Patrikainen Sotilaskotiliiton hallituksen puheenjohtaja 26.2.2018

Sotilaskotitoiminnan juhlavuonna on hienoa olla vihreä sisar!

T

änä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta ensimmäisten sotilaskotiyhdistysten perustamisesta. Juhlavuosi näkyy monissa eri tapahtumissa ympäri Suomea. Toivottavasti tulemme myös saamaan näkyvyyttä eri tiedotusvälineissä. Media kaipaa nykyisin tarinoita ihmisistä, ei asioista. Meillä on kerrottavana viisi tuhatta erilaista tarinaa! Kuinka hyvältä tuntuu, kun metsäkeikalla varusmiehet kiittävät kahvista. Siinä unohtuvat palelevat varpaat ja se tosiasia, että asiakkaita on odoteltu pimeässä aika kauan. Tai kuinka hauskaa on sisarten kanssa jälkeenpäin muistella munkkien ulkoilutuskierroksia, kun niitä asiakkaita ei sitten tullutkaan. Sotilaskotitoiminta on meidän kaikkien yhteistoimintaa. Yhteiseen päämäärään voi toki pyrkiä monella eri tavalla. Ikävä kyllä emme aina tahdo ymmärtää muiden tapaa, jos se eroaa omastamme. Juhlavuoden kunniaksi voisimme kaikki tehdä päätöksen, että olemme avoimia uusille tuulille, vaikka samalla pidämme kiinni perinteistämme. Edellisten sukupolvien ja kaikkien edellisten toimijoiden työ on ollut arvokasta, mutta myös uusille on annettava mahdollisuus tehdä omat valintansa. Tärkeintä kuitenkin on, että me nykyiset vihreät sisaret muistamme olla ylpeitä tästä hienosta harrastuksestamme. Nyt jos koskaan on eri foorumeilla aika tuoda esille, kuinka hauskaa meillä

on yhdessä. Me emme aina tarpeeksi itse tunnista työmme arvoa. Me hoidamme meille asetetut tehtävät, mutta mitä siitä enempää huutelemaan. Tänä vuonna unohdetaan liika vaatimattomuus. Nenä pystyyn ja rinta rottingille, on hienoa jatkaa sadan vuoden perinnettä ja tehdä työtä varusmiesten ja reserviläisten hyväksi. Otetaan juhlavuodestamme kaikki irti, kerrotaan tarinamme ja varmistetaan, että sotilaskotitoiminta jatkuu vielä seuraavatkin sata vuotta. Hymyllä ja sydämellä, Kirsi

3


Det känns fint att vara en grön syster under soldathemsverksamhetens jubileumsår! Kirsi Patrikainen Styrelseordförande för Soldathemsförbundet 26.2.2018

I

år har det gått hundra år sedan de första soldathemsföreningarna grundades. Jubileumsåret kan ses på flera olika evenemang runt om i Finland. Vi hoppas också få synlighet i olika massmedier. Medierna saknar historier om människor, inte sakfrågor. Vi har fem tusen olika historier att berätta! Säg bara hur bra det känns när beväringar tackar för kaffet under ett skogsuppdrag. Då glömmer man bort att man fryser om tårna, liksom faktumet att man väntat på kunderna rätt länge i mörkret. Och visst är det roligt att i efterskott minnas med systrarna hur man tagit munkarna på turné när kunderna trots allt inte dök upp. Soldathemsverksamheten är allas vår gemensamma verksamhet. Det finns dock många olika sätt att eftersträva det gemensamma målet. Tyvärr förstår vi oss inte alltid på andras sätt, om det skiljer sig från vårt eget. Jubileumsåret till ära kan vi alla fatta beslutet att vi är öppna för nya vindar samtidigt som vi håller fast vid våra traditioner. Det som gångna generationer och alla tidigare aktörer har gjort har varit värdefullt, men vi måste också ge nya personer möjligheten att göra sina val. Det viktigaste är att vi nuvarande gröna systrar kommer ihåg att vara stolta över vår fina hobby. Nu om någonsin är det dags att på olika forum lyfta fram hur roligt vi har tillsammans. Vi inser inte alltid själva tillräckligt väl värdet på vårt arbete. Vi sköter de uppgifter vi ges, men vad ska

4

man skryta om det i onödan? I år ska vi inte vara onödigt anspråkslösa. Upp med hakan och ut med bröstkorgen! Det är fint att få fortsätta med en hundraårig tradition och arbeta för beväringar och reservister. Låt oss ta ut allt av jubileumsåret. Låt oss berätta vår historia och se till att soldathemsverksamheten fortsätter i åtminstone hundra år till. Med ett leende och gott hjärta, Kirsi


Päätoimittajan kynästä A

lueellinen toiminta on tämän sotilaskotityön juhlavuoden ensimmäisen lehden teema. Myös Sotilaskotiliiton toimintasuunnitelmassa alueellisen toiminnan kehittäminen on nostettu esille. Alueiden toiminta on aloitettu viime vuoden aikana uuden ohjeen mukaisella tavalla. Uusi ohje antaa alueiden toimijoiden melko vapaasti järjestää toimintaa, ja sitä ei ole haluttu pakottaa alueellisesti eikä muodollisesti tiettyyn kaavaan. Hyvin toimiva yhteistyö sotilaskotiyhdistysten välillä on monella tavalla tärkeää. Yhdessä on kustannustehokasta järjestää alueella kaikille tarpeellista ja sopivaa koulutusta niin jäsenille kuin henkilökunnallekin. Myös liiton järjestämiä koulutuksia on ajateltu tulevaisuudessa toteuttaa useammin alueellisina. Varuskunnassa järjestettävät tapahtumat hoidetaan usein oman yhdistyksen voimin. Tosin sielläkin saattaa tapahtua, varsinkin nyt Puolustusvoimien juhlavuonna, paljon ja isosti, joten näihinkin tapahtumiin saatetaan tarvita lähialueen yhdistyksiä auttamaan. Sotilaskotia voidaan aluetoimiston tai jonkin muun tahon kautta pyytää alueella mukaan todella suuriinkin tapahtumiin. Silloin on hyvä muistaa kakkien alueella toimivien yhdistysten ja heidän resurssiensa olemassaolo. Joskus on käynyt niin, että yhdistys on miettinyt mahdollisuuden ottaa haasteen vastaan vain omien voimavarojensa mukaan ja joutunut luopumaan osallistumisesta. Yhdessä voidaan ottaa suurempia haasteita ja saadaan palvelu tuotettua laadukkaasti isommallekin joukolle. Lisäksi yhdessä tekeminen on hauskaa ja antoisaa. Poikkeusoloihin liittyvien asioiden osalta toiminnan pitää kuitenkin olla alueellisesti järjestetty Puolustusvoimien alueellista organisaatiota mukaillen. Normaalioloissa on hyvä opetella toimimaan yhdessä, sillä mahdollisten poikkeusolojen aikana yhteistoiminta pitää perustaa nopeasti, ja sen pitää toimia sujuvasti alusta asti. Yhdessä pitää siis näitä asioita suunnitella ja harjoitella.

Poikkeusolojen harjoitteluun ja suunnittelun koordinointiin liittyvän alueellisen toiminnan ja muun yhdistysten välisen yhteistoiminnan yhteensovittaminen pitää järjestää mahdollisimman järkevällä sekä kustannustehokkaalla tavalla. Tässä meillä riittää haastetta ja kehittämiskohteita tälle ja tuleville vuosille. Hyvää alkanutta juhlavuotta toivottaen, Satu

5


Lähde mukaan Sotilaskotiliiton kiertomatkalle Skotlantiin 1.-7.9.2018 Ohjelma: Lauantai 1.9.2018 Finnairin lento lähtee Helsingistä klo 8.10 ja saapuu Edinburghiin klo 8.50. Ajamme lentokentältä oppaamme johdolla Ylämaahan, Skotlannin kauneimmalle alueelle. Pysähdymme valokuvaustauolle 30 metrin korkuisille taiteilija Andy Scottin tekemille Kelpiesien hevosenpääpatsaille. Ajamme Loch Lomond -vuorijärvelle ja pidämme omatoimisen lounastauon tämän maan pisimmän järven rannalla. Jatkamme ensimmäiseen linnaan. Inverary Castle on Argyllin herttuoitten maaseutukoti, joka sijaitsee kauniin Loch Fynen varrella. 1790 valmistunutta linnaa pidetään romanttisena ja yhtenä kauneimmista aateliskodeista koko Skotlannissa. Asekokoelman lisäksi kartanossa on upeita ranskalaisia tapetteja, skottilaisia huonekaluja sekä arvokasta taidetta, posliinia ja hopeita. Päivän ehkä kaunein alue on Glencoen laakso, klaanisotien surullinen taistelupaikka. Majoitumme Fort Williamsin kaupungissa hotelliin kahdeksi yöksi ja nautimme yhteisen illallisen. Fort Williams sijaitsee vain viiden minuutin ajomatkan päässä maan korkeimmasta vuoresta (Ben Nevis). Kaupungin ympärillä on kaksi vuorijärveä – Loch Linnhe ja Loch Eil. Alexandra Hotel (https://strathmorehotels-thealexandra.com/) Sunnuntai 2.9.2018 Päivä on matkamme eksoottisin. Ajamme pohjoiseen mahtaviin maisemiin. Pysähdymme Eilean Donan -linnalla. Linna on Skotlannin eniten kuvattu kohde! Linnakäynnin jälkeen siirrymme Isle of Skye -saarelle Sky-siltaa pitkin, joka valmistui 1995. Pysähdymme mielenkiintoiseen Portree-kylään, jossa on aikaa omatoimiseen lounaaseen. Ajamme kiemurtelevia teitä Caledonian kanaalin kautta takaisin hotelliimme Fort Williamsissa. Yhteinen illallinen hotellissa.

6

Maanantai 3.9.2018 Jatkamme matkaamme Caledonian kanaalin vartta kohti Invernessia. Fort Augustuksen kylässä näemm yhden kanaalin sulkuporteista. Ajamme Loch Nessin rantatietä ja pysähdymme Urguhartin linnanraunioille samalla tarkastellen, näyttäytyisikö mystinen hirviö vihdoin. Invernessin kaupungissa pidämme omakustanteisen lounastauon ja nautimme kaupungin loistavasta sijainnista Ness-joen varrella. Ajamme läpi Cairgornin kansallispuiston maan kauneinta valtatietä pitkin. Majoitumme kahdeksi yöksi pieneen Dunkeldin kylään. Yhteinen illallinen päivän päätteeksi hotellissa. Dunkeld House Hotel (www.dunkeldhousehotel.co.uk) Tiistai 4.9.2018 Vietämme leppoisan päivän lyhyine ajomatkoineen. Ensimmäisen vierailun teemme kauniiseen Blair-linnaan. Blair Castle on ollut Atholl-perheen omistuksessa yli 700 vuotta. Asukkaat ovat nähneet myrskyisiä taisteluja ja pitkiä rauhan aikoja. Suku tunnetaan politiikoistaan, sotilaistaan ja maanviljelijöistään. Talon sisällä on 30 ylevän kaunista huonetta, joiden sisustus on 1700-luvulta. Vierailemme yhdessä monista viskitislaamoista, jossa meille kerrotaan Skotlannin kuuluisan ”elämän veden” valmistamisesta. Edradour on Skotlannin pienin tislaamo, ja yksi viehättävimmistä. Se sijaitsee Pitlochryn kukkuloitten suojassa. Se on ainoa tislaamo, jossa mallasviskiä valmistetaan vanhanaikaisesti ”käsin”. Poikkeamme Pitlochryn kylään. Yhteinen illallinen hotellissa. Keskiviikko 5.9.2018 Lähdemme kohti Edinburghia ja pysähdymme vielä moneen mielenkiintoiseen kohteeseen, joista ensimmäinen on kuningataräidin lapsuudenkoti Glamis Castle. Yorkin herttuattarena ollessaan kuningataräiti vietti miehensä kanssa täällä paljon aikaa, ja heidän nuorin tyttärensä Margareth


syntyi Glamisissa. Kuningatar Elisabeth II on aina pitänyt Skotlannista, mihin ovat osaltaan vaikuttaneet onnelliset lapsuudenmuistot äidin kotilinnasta. Linna perustettiin 1100-luvulla metsästyslinnaksi. Linnassa on esillä merkittävä määrä posliinia, maalauksia, tapetteja ja huonekaluja 500 vuoden ajalta. Jatkamme lounasajaksi St. Andrewsin golfkaupunkiin. Täällä on mm. yliopisto, jota kävivät sekä prinssi William että Kate. St. Andrewsin kaupunki on viehättävän pieni ja leppoisa. Ennen majoittumista hotelliin Edinburghissa teemme pienen kaupunkikierroksen tässä ”pohjoisen Ateenassa”. Edinburgh on Britannian kauneimpia kaupunkeja vuonoineen ja linnoineen. Tässä Skotlannin pääkaupungissa Yrjön aikainen ja keskiaikainen arkkitehtuuri elävät rinnakkain. Päivän päätteeksi nautimme yhteisen illallisen lähellä hotelliamme. The Motel One Edinburgh-Princes (https:// www.motel-one.com/hotels/edinburgh/hotel-edinburgh-princes/) Torstai 6.9.2018 Teemme puolipäiväretken pikkukylään, jossa on Da Vinci -koodin tunnetuksi tekemä Rosslyn-kappeli. Kirjan mukaan Pyhä Malja oli jossain vaiheessa piilotettuna tähän kappeliin. Jotkut ovat sitä mieltä, että näin on vieläkin. Rosslyn Chapelin rakennustyöt aloitettiin 1466, ja se on täynnä symbolisia veistoksia ja vapaamuurareitten omia symboleita. Kappelin valmistumiseen kului yli 40 vuotta, ja lopputuloksena olivat mitä ihmeellisimmät veistostyöt niin sisällä kuin ulkona. Edinburghissa on aikaa ostoksille tai kaupungin moniin gallerioihin ja museoihin tutustumiselle. Yhteinen illallinen hotellin läheisessä ravintolassa. Perjantai 7.9.2018 Kuljetus Edinburghin lentokentälle, josta Finnairin lento lähtee klo 09.30 ja saapuu Helsinkiin klo 14.10.

Ajokilometrejä (noin) kertyy seuraavasti: lauantai 300 km, sunnuntai 350 km, maanantai 240 km, tiistai 60 km, keskiviikko 200 km, torstai 50 km ja perjantai 15 km. Matkavaraukset ja lisätiedustelut: Tarja Kiira, tarjakiira@gmail.com tai puh. 050 363 0600. Varaukset 18.3.2018 mennessä. Hinta: Hintaan 1495 €/hlö sisältyvät: lennot aikataulun mukaisesti reittivuoroilla turistiluokassa, lentokenttäverot ja turvamaksut, suomenkielisen oppaan palvelut, kuljetukset matkaohjelman mukaisesti, majoitus hotellissa kahden hengen huoneessa, aamiainen päivittäin hotellissa, matkaohjelman mukaiset ateriat (kuusi illallista), matkaohjelman mukaiset kiertoajelut ja sisäänpääsymaksut Lisämaksusta yhden hengen huone 270 €. Mikäli haluatte varata lisämaksusta liityntälennot kotikentältä Helsinkiin, ilmoitattehan asiasta varausvaiheessa. Hinnat ovat tämänhetkisiä, ja niihin saattaa tulla muutoksia matkanjärjestäjästä riippumattomista syistä. Hintaan sisältyvien lentokenttäverojen osuus on 44 €/hlö, ja niiden muuttuessa pidätämme oikeuden vastaaviin muutoksiin. Hinnat maapalveluiden osalta perustuvat kurssiin 1 € = 0,88 GBP, ja niiden muuttuessa pidätämme oikeuden vastaaviin muutoksiin. Varausmaksu 200 €/hlö erääntyy maaliskuun loppuun mennessä, ja loppusuoritus viimeistään kuusi viikkoa ennen matkan alkua. Noudatamme Yleisiä Valmismatkaehtoja ja MatkaVekan erityisehtoja. (https://www.matkavekka.fi/matkaehdot). Vastuullinen matkanjärjestäjä on MatkaVekka. Laajempi matkaohjelma ja peruutusehdot ovat nähtävissä Sotilaskotiliiton nettisivuilla (www.sotilaskotiliitto.fi).

7


Päivi Heikkinen

Pu-Sun sisaret perehtyivät tapa-ja etikettiasioihin Kajaanin sotilaskodin miehistösalissa.

Pu-Sussa on voimaa

S

otilaskotitoiminnan täyttäessä sata vuotta järjestön alueellinen toiminta on uusien haasteiden, mutta myös mahdollisuuksien edessä. Puolustusvoimat ja sotilaskotijärjestö ovat allekirjoittaneet päivitetyn yhteistoimintasopimuksen. Sopimus kattaa sekä normaaliaikojen sotilaskotitoiminnan että poikkeusolojen toiminnan. Sopimus antaa pohjaa meille sotilaskotijärjestön jäsenille kehittää toimintaamme myös alueellisesti. Pohjois-Suomessa toimimme poikkeusoloja varten 3. sotilaskotipiirin puitteissa. Pohjois-Suomi tässä yhteydessä tarkoittaa puolta Suomen pinta-alasta Jyväskylästä Sodankylään ja Inariin. Niinpä normaaliolojen alueellisen toiminnan osalta olemme nimenneet alueemme

8

Sotilaskotialue Puoli-Suomeksi eli ”Pu-Su”. Matkaa Keski-Suomesta pohjoisimpiin paikallisosastoihin on runsaat 700 km! Sotilaskotialue Puoli-Suomen yhdistykset ja paikallisosastot halusivat keväällä 2017 tehdyn kartoituksen mukaan toimia samalla aluejaolla kuin poikkeusolojen organisaatiossa. Alueen ensimmäiset sisarpäivät pidettiin jo syksyllä 2017 Kajaanissa. Kajaanin Sotilaskotiyhdistys valittiin ensimmäiseksi emäntäyhdistykseksi vuosille 2017-2019, osittain keskeisen sijainnin perusteella. Alueen toiminnan alkuvaiheessa emme sopineet erillistä jäsenmaksua, vaan päätimme toimia niin, että tapahtumista peritään kohtuulliset osallistumismaksut kustannusten perusteella. Kajaanin sisarpäivät kokosivat noin 140 jäsentä


Päivi Heikkinen

koolle viikonlopuksi yhdessäolon ja koulutuksen pariin. Mukavia muistoja jäi varmaan kaikille osallistujille. Vuoden 2018 puolella kokoonnuimme tammikuussa Ouluun poikkeusoloasioiden äärelle. Asialistalla olivat juhlavuotemme 2018 suuret harjoitukset ja niiden sotilaskotitoiminta. Samalla pohdittiin ja sovittiin muutoinkin yhteisistä toimintatavoista leireillä ja harjoituksissa. Tavoitteenahan on, että varusmies saa joka puolella Suomea yhtä hyvät palvelut niin varuskunnassa kuin harjoituksissa. Kuitenkin periaatteessa 3. sotilaskotipiirin tapaamisessa suunniteltiin myös Pu-Sun toimintaa vuodelle 2018 ja 2019. Näin saamme siis pitkien etäisyyksienkin alueella yhteistä toimintaa ja aktiviteetteja vietyä tehokkaasti eteenpäin. Oulun tapaamisessa tuli hyvin selkeästi esille, että jokainen yhdistys ja paikallisosasto tarvitsee apua ja tukea toisilta niin normaaliolojen toiminnassa (esim. kotiväenpäivät ja valatilaisuudet) kuin poikkeusolotoiminnan harjoittelussa harjoituksissa ja leireillä. Meille on vakiintunut tapa lainata toisiltamme autoja, kahvipönttöjä ja muuta tarpeistoa sekä osallistua toistemme tapahtumiin työvoimana. Myös Puolustusvoimien paraateihin olemme osallistuneet alueellisesti viimeksi joulukuussa Kuopiossa ja vuosi sitten Kajaanissa. Alueellinen toiminta on antanut myös meille eri yhdistysten ja paikallisosastojen jäsenille hyvin laajat mahdollisuudet toimia, oppia toisiltamme ja osallistua. Unohtaa ei toki sovi sitäkään, että olemme ystävystyneet laajemman jäsenjoukon kesken. Olemme kokeneet yhdessä monia riemukkaita tapahtumia, viikonloppuja ja matkoja. Alueelliseen toimintaan kannattaa lähteä avoimesti mukaan, vaikka aiemmin ei niihin olisi osallistunutkaan. Odotettavissa on uusia kokemuksia, ystäviä ja sisarellista maanpuolustushenkeä. Hymyllä ja sydämellä. Pu-Sussa on voimaa ja viehätystä. Heli Itkonen Kajaanin Sotilaskotiyhdistys ry

Lauantai-iltana koulutuksen jälkeen illanviettoa, jossa Havukka-ahon ajattelija Konsta Pylkkänen (näyttelijä Hannu Väyrynen) laittoi maailman asiat kohdilleen!

9


Alueellista yhteistyötä Itä-Suomessa – Joensuu-Jukolan sotilaskotitoiminta M

Anu Kuronen

aailman suurin suunnistustapahtuma Jukolan viesti järjestettiin viime vuonna Joensuun Enossa. Perinteiseen tapaan Puolustusvoimien osastolla oli myös sotilaskoti, tällä kertaa kahden yhdistyksen yhteisponnistuksena. Kontiolahden Sotilaskotiyhdistyksen ja Rajasotilaskotiyhdistyksen valmistelut alkoivat jo vuotta aikaisemmin, kun kaksi sisarta kummastakin yhdistyksestä osallistui sotilaskotitoimintaan Lappee-Jukolassa. Pohjois-Karjalasta suuntasivat Lappeenrantaan Katri Kontkanen, Liisa Pölönen, Anna-Liisa Ala-Poikela ja Anu Kuronen. He muodostivat Joensuu-Jukolaa varten ydinryhmän, joka suunnitteli sotilaskotitoiminnan kokonaisuudessaan. Viikonlopun aikana he tekivät Lappeenrannassa sotilaskotityötä muiden mukana samalla keräten tietoa, vinkkejä ja kokemuksia seuraavaa kesää varten. Monta kokemusta rikkaampana oli helppo koota tukipyyntö ja suunnitella käytännön toteutusta Joensuu-Jukolaa varten. Neljän sisaren tiivis työryhmä kokoontui vuoden mittaan useita kertoja, ja alkuvuodesta 2017 ryhmään pyydettiin lisää jäseniä toteuttamaan suunnitelmia. Yhteistyö Pohjois-Karjalan aluetoimiston kanssa sujui erinomaisesti, ja kesäkuun lähestyessä oli palkitsevaa nähdä suunnitelmien toteutuvan. Suunnitelman mukaisesti rakennettiin sotilaskoti kenttäleipomoineen Enoon kisakeskuksesta osoitettuun paikkaan. Sotilaskodin paikka oli oikein mainio. Kahvila, kenttäleipomo ja kahvinkeittoteltta olivat mukavan lähekkäin, ja avuksi saatiin kuusi varusmiestä, jotka tekivät vuoroissa työtä siten, että sotilaskodilla oli aina kaksi apumiestä. Sotilaskoti avattiin perjantaina, jolloin tarjoiltiin Onttolan rajasotilaskodissa leivottuja munkkeja. Perjantai-iltana sotilaskoti laitettiin vielä yöksi kiinni, mutta kun lauantaina telttojen ovet avattiin, myynti jatkui sunnuntaipäivään saakka. Kenttäleipomo saatettiin käyttökuntoon perjantai-iltana, ja lauantaina alkoi leipomisurakka. Työvoimasta eli sisarista aika tarkkaan puolet

10

Maailman parhaat munkit. (21) oli Kontiolahden ja puolet (23) Rajasotilaskotiyhdistyksen eri paikallisosastojen sisaria. Työvuorot oli suunniteltu kuljetuksineen niin, että työaika jakaantui tasaisesti sisarten ja yhdistysten kesken. Kauempaa tulleille sisarille oli järjestetty majoitusta työtehtävästä riippuen Onttolan varuskuntaan tai Enon kisakeskukseen. Jukola-viikonloppu oli todella työntäyteinen, mutta koska yhteistyö sisarten ja yhdistysten välillä oli toimivaa, tapahtuma sujui hyvin ja jätti kaikille paljon hyviä muistoja. Kontiolahden yhdistys ja Onttolan paikallisosasto tekevät muutenkin paljon yhteistyötä. Kontiolahden sisaret käyvät tekemässä päivystysvuoroja Onttolan rajasotilaskodissa, ja suurempia kahvituksia sekä tapahtumia hoidetaan yhteistyönä. Myös tänä juhlavuonna Pohjois-Karjalassa panostetaan yhteistyöhön niin jäsenhankinnassa kuin tapahtumissakin. Toukokuista pop-up -tapahtumaa Joensuussa on jo suunniteltu toteutettavaksi yhteistyönä Kontiolahden yhdistyksen sekä Rajasotilaskotiyhdistyksen Onttolan paikallisosaston kesken. Anu Kuronen Kontiolahden Sotilaskotiyhdistys ry


Sari Kykk채nen

N채kym채 kentt채leipomosta kahvilaan 16.6.2017


Alueellista yhteistyötä Etelä-Suomessa Keskeinen yhteistyön keskus on Etelä-Suomen sotilaskotialuetoimikunta. Sotilaskotiliiton aluetoimikunnille laatiman toimintaohjeen mukaan yhdistysten keskeinen yhteinen tehtävä on poikkeusolotoiminta, sen suunnittelu ja harjoittelu. Jäljempänä esitellään yhdistysten alueellisen yhteistyön muita muotoja. Etelä-Suomen sotilaskotialuetoimikunta (jäljempänä toimikunta) jatkaa aiemman sotilaskotiläänintoimikunnan viitoittamalla tiellä.

T

oimikunnassa ovat edustettuina kaikki alueen sotilaskotiyhdistykset, joko puheenjohtaja tai yhdistyksen valitsema muu edustaja. Raja- ja Rannikkosotilaskotiyhdistyksestä mukana ovat alueella toimivat paikallisosastot. Sotilaskotiliiton hallituksen edustaja sekä alueen sotilaskotipäällikkö ovat äänivaltaisia jäseniä. Koulutus- ja matkavastaavat toimivat erityisasiantuntijoina Toimikunnan puheenjohtaja on Tiina Koskinen Rajasotilaskotiyhdistyksestä. Kokoontumisia on useampia vuodessa. Useimmiten olemme saaneet nauttia Rannikkosotilaskotiyhdistyksen vieraanvaraisuudesta Katajanokalla. Santahaminassakin on kokoonnuttu, samoin Tuusulassa ja Sotilaskotiliiton tiloissa Simonkadulla. Kokoontumisiamme helpottaa se, että välimatkat ovat kohtuullisia vaikkapa Itä-Suomeen verrattuna, tosin myönnetään, että Dragsvikista ja Upinniemestä kokousmatkat pääkaupunkiseudulle ovat haasteellisia. Sisarten koulutusohjelmassa toistuvat vuosittain koulutuspäivät uusille sisarille. Koulutettavia uusia innokkaita jäseniä vain toivoisimme lisää kaikkiin yhdistyksiimme. Hygieniapassikurssit ovat kysyttyjä. Hyvä niin, onhan passi meille siskoille melkeinpä pakollinen. Kaikille sisarille suunnatusta opastuksesta mainittakoon Santahaminassa 5.10.2017 järjestetty etikettikoulutus. Sekä ulkopuolisen tapakouluttajan että sotilaskotisisarten panos oli merkittävä. Sotilaskotiasuja ja -merkkejä koskenut Katriina Joukon esitys oli konkareillekin tervetullut kertauskurssi. Koulutus keräsikin Perinnetalolle kymmeniä tiedonhakuisia siskoja. Vanhaa kerrattiin, mutta uuttakin opittiin. Koulutustoiminta tarjoaa yhteistyömahdolli-

Liisa Kyyrä

Sisarten paraatijoukko lippujuhlapäivänä. suuksia myös muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Yhteistyötä tehdään etenkin MPK:n (Maanpuolustuskoulutus) kanssa. Toimikunnalla on edustajansa myös Naisten Valmiusliiton Helsingin ja Uudenmaan alueneuvottelukunnissa. Tätä kautta yhteistyö ja verkottuminen ovat laajentuneet useisiin naisjärjestöihin, kuten Maanpuolustusnaisiin, Marttoihin ja lottaperinneyhdistyksiin. Monilla meistä on mielessämme tiukka kilpa, kun uusiin NASTA-harjoituksiin yritetään mahtua. Tärkeä yhteistyöfoorumi on Sotilaskotiliiton ja MPK:n Soma-koulutus, jollainen viime syksynä järjestettiin Santahaminassa.


Vuotuiset suuret tapahtumat, kuten kesäkuun 4. päivä paraateineen ja kahvitarjoiluineen, ovat myös alueellisen yhteistyön foorumi. Alueen vapaaehtoisia siskoja on kiitettävästi saatu sotilaskotiautoihin ja kahvitelttoihin. Se perinteinen kahvi ja munkki on edelleen yleisölle vetonaula. Marssiosastokin on yhteisvoimin saatu hyvin harjoitettuna liikkeelle. Viime kesänä toimikunnassa suunniteltiin osallistumisemme elokuiseen järjestöjen ”Nuku rauhassa” -esittäytymistapahtumaan Helsingin Kansalaistorilla ja Töölönlahdella. Olimme valmistautuneet jakamaan tietoa sotilaskotitoiminnasta ja huolehtimaan välttämättömästä munkkikahvitarjonnasta. Väkeä oli kyllä liikkeellä, vaikka odotetun kaltaista megatapahtumaa siitä ei tullutkaan. Perinteistä talkoohenkeä vaalitaan järjestämällä pääsiäismyyjäisiä. Yhteisissä askarteluilloissa osaavien siskojen johdolla on valmistettu pääsiäiskoriste jos toinenkin sekä muuta pientä myyjäistavaraa. Pääsiäisherkut ovat tärkeä osa myyntivalikoimaa. Myyjäistulot ohjataan aluetoimikunnalle – jäsenmaksujahan ei kerätä. Rahat on sitten käytetty yhteiseksi iloksi esimerkiksi sisarmatkoihin. Virkistystä ja iloista yhdessäoloa oli tarjolla toimikunnan sisarillassa ja joulujuhlassa 11.12.2017 Katajanokalla. Kohokohtana oli Lucia-neidon esiintyminen. Tarjolla oli mitä

maukkainta riisipuuroa ja kahvia Lucia-pullineen. Kaartin soittokunnan osaava kitaristi säesti yhteisesti laulettuja joululauluja. Hyvin suunnitellut retket ovat alueellisen yhteistyön suola. Yhdessä mietitään eri vaihtoehtoja, ja matkavastaava laatii toteuttamiskelpoisen ohjelman. Bussilastilliset innostuneita siskoja on matkaillut milloin Haminassa, milloin Verlassa. Viime elokuussa Helsingin Sotilaskotiyhdistys järjesti retken Somerolle Hovilan kartanoon. Mukana retkellä oli myös sisaria Santahaminasta. Kahden yhdistyksen uusi yhteistyömuoto otettiin käyttöön vuonna 2014, kun Helsinki- Santahamina Sotilaskotiyhdistys ja Helsingin Sotilaskotiyhdistys perustivat yhdessä osakeyhtiö Café Korvike Oy:n. Se on yleishyödyllinen osakeyhtiö, jonka osakkaina voivat olla vain rekisteröidyt sotilaskotiyhdistykset. Mikäli osakeyhtiö tuottaa jaettavaa osinkoa, se jaetaan omistajayhdistysten kautta varusmiehille ja kadeteille. Osakeyhtiö omistaa ja hoitaa kahvilaa Maanpuolustuskorkeakoulun Santahamina-talossa. Se huolehtii Santahamina- talossa järjestettävien kotimaisten ja kansainvälisten koulutustilaisuuksien ja muiden tilaisuuksien tarjoiluista. Kahvilassa työskentelee yksi palkattu henkilö. Kahvilan toiminta ei ole sotilaskotitoimintaa. Riitta Lentilä Helsingin Sotilaskotiyhdistys ry Sirkka Jokinen

Sotilaskotialueen sisarilta 11.12.2017 Rannikkosotilaskotiyhdistyksen tiloissa Katajanokalla.

13


Pirjo Tuominen

Sisaret kuuntelivat tarkkaavaisesti opas Mirjam Karilan esitystä.

Sisarpäivä Turussa Heikkilän sotilaskodissa Turun Sotilaskotiyhdistyksessä, Heikkilän sotilaskodissa vietettiin Varinais-Suomen ja Satakunnan alueen sisarpäivää lauantaina 25.11.2017. Vieraina olivat sotilaskotisisaret Säkylästä, Porista ja Pansiosta. Osa heistä oli lähtenyt kotoaan jo aamuvarhaisella matkaan

I

lmojen herra oli puolellamme ja lahjoitti meille yhden tämän syksyn harvoista aurinkoisista päivistä. Päivä alkoi sotilaskodin maittavalla aamupalalla. Aamupalan aikana tarjoilujaoston vetäjä Heli Jukala pyöritti tietokoneen screenillä kuvagalleriaa, joka kertoi Turun sotilaskodin historiasta. Turun Sotilaskotiyhdistys on perustettu vuonna 1918, ja se toimi ensin keskellä kaupunkia kauppatorin varrella Hotelli Phoenixin rakennuksessa. Sieltä se joutui muuttamaan Turun ja Vähä-Heikkilän kasarmeille, koska Hotelli Phoenix myytiin Turun suomalaiselle Yliopistoseuralle. Turun kasarmin tilat kävivät kuitenkin pian ahtaiksi, ja niinpä sotilaskodille rakennettiin oma, kokonaan uusi erillinen rakennus. Rakennusta jouduttiin laajentamaan jo 12 vuotta myöhemmin, koska toiminta oli niin vilkasta. Heli kertoi meille mielenkiintoisia tarinoita men-

14

neiltä vuosilta mm. siitä, miten hän aikanaan 25 asteen pakkasessa oli ollut myymässä kiertävästä sotilaskotiautosta munkkeja metsässä olleille varusmiehille. Kuvia oli paljon eri vuosilta. Menneisyydestä mainittakoon vaikkapa lentokentällä sijainnut sotilaskoti ja nykyisyydestä vuoden 2017 elokuussa Turun messukeskuksessa pidetyt Turun messut. Runsaan aamupalan jälkeen siirryimme Hirvensaloon Pyhään ekumeeniseen taidekappeliin. Ekumenia tarkoittaa eri kristillisten kirkkojen ja tunnuskuntien yhteistyötä ja pyrkimystä läheisempään yhteyteen. Pyhän Henrikin ekumeenisen taidekappelin takana on seitsemän eri kirkkokuntaa. Siellä järjestetään kirkollisia tilaisuuksia eli häitä, hautajaisia ja kastetilaisuuksia sekä taidenäyttelyitä, musiikki- ja runoesityksiä. Siellä voi pitää myös vaikkapa henkilöstöjuhlia.


Pirjo Tuominen

Käsityönä tehtyjä jouluisia kransseja ja tonttuja joulumarkkinoilla Turun Vanhalla Suurtorilla.

Pyhä ekumeeninen taidekappeli Turun Hirvensalossa.

Taidekappelin mäntypuinen sisustus. Oppaanamme taidekappelissa ollut Mirjam Karila kertoi, että kappelin isä on taiteilijapappi Hannu Konola. Taidekappeliprojektia varten perustettiin kannatusyhdistys vuonna 1991. Kappelin rakentamisesta järjestetyn arkkitehtikilpailun voitti ylivoimaisesti Sanaksenahon arkkitehdit ehdotuksellaan Ikhthys. Ikhthys tarkoittaa kreikan kielessä sanaa ’kala’. Kala on kristittyjen tunnusmerkki alkukirkon ajoilta. Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli muistuttaa kalaa tai nurin käännettyä venettä. Rakennus on ulkoa kuparia, ja sisätiloissa rakennusmateriaalina on käytetty mäntypuuta. Mirjam Karila tarinoi meille elävästi ja mielenkiintoisesti taidekappelista ja sen synnystä. Hän kertoi myös, miten pienet pyhäkoululaiset ovat kuvanneet taidekappelin näyttävän ihan Nooan arkilta. Kappelissa vierailun jälkeen söimme lounasta

Turun upseerikerholla kaikessa rauhassa sisarien kesken jutellen. Lounaalta siirryimme ensimmäistä päivää auki oleville vanhan ajan joulumarkkinoille Vanhalle Suurtorille. Joulumarkkinoilla on myytävänä toinen toistaan hienompia käsitöitä, ruokaa, glögiä ja jouluisia askarteluja. Yrittäjät itse ovat pienissä kojuissaan myymässä tuotteitaan, ja monet pukeutuvat vanhan ajan malliin. Jouluisesta tunnelmasta ainoastaan lumi puuttui. Sisarpäivä oli mukava ja onnistunut. Oli mukava tavata sotilaskotisisaria naapureista. Luulenpa, että joulumarkkinoilta heidän pussiinsa tarttui yhtä jos toistakin jouluista kotiin vietävää. Pirjo Tuominen Turun Sotilaskotiyhdistys ry

15


Huomionosoitukset 2017 4. luokan Vapaudenristi Sääksjärvi Liisa Ellen

Kouvolan - Utin Sotilaskotiyhdistys ry

Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi Mela, Pirkko Himanen Tuire

Helsingin Sotilaskotiyhdistys ry Mikkelin Sotilaskotiyhdistys ry

Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein Jalava Leena Hämeenlinnan Sotilaskotiyhdistys ry Lunnas Ulla Hämeenlinnan Sotilaskotiyhdistys ry Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali Kanerva Erja-Liisa Niinisalon Sotilaskotiyhdistys ry Kurhinen Tuija Lappeenrannan Sotilaskotiyhdistys ry Langenoja Anne Porin Sotilaskotiyhdistys ry Mustaniemi Saara Niinisalon Sotilaskotiyhdistys ry Sotilasansiomitali Huhtala Maarit Huuhka Sanna Vihottula Marjaana Vuorinen Susanna

Niinisalon Sotilaskotiyhdistys ry Kouvolan-Utin Sotilaskotiyhdistys ry Säkylän Sotilaskotiyhdistys ry Säkylän Sotilaskotiyhdistys ry

Sotilaskotiliiton myöntämät huomionosoitukset numeroituna vuodelle 2017 Katri Bergholm -mitali Autio Merja Plukka Ellen Marja-Liisa

Helsinki-Santahamina Sotilaskotiyhdistys ry Kauhavan Sotilaskotiyhdistys ry

Hopeinen Ansiomerkki 1549 1550 1551 1552 1553 1554 1555 1556

16

Pohjola Seija Brunell Tiina Marjatta Lampela Marja-Liisa Salmivuori Maija Rautanen Leena Tikkanen Taina Mauno Raija Rämä Tuula

Rajasotilaskotiyhdistys ry/ Lieksan paikallisosasto Rissalan Sotilaskotiyhdistys ry Rovaniemen Sotilaskotiyhdistys ry Seinäjoen seudun Sotilaskotiyhdistys ry Sodankylän Sotilaskotiyhdistys ry Turun Sotilaskotiyhdistys ry Valkealan Sotilaskotiyhdistys ry Valkealan Sotilaskotiyhdistys ry


Sotilaskotiansioristi 939 Frii Minna 940 Herve Sirpa 941 Karjalainen Eila Marjatta 942 Rautiainen Maarit Helinä 943 Laitila Marita Annele 944 Lähteenmäki Marja-Leena 945 Lätti Anni 946 Vainonen Ritva 947 Halmela Rauha 948 Rämö Anja Helena 949 Puumalainen Karin Linnea 950 Saari Tarja 951 Koponen Sirkkuli 952 Nenonen Leena 953 Kujala Marita 954 Viinikainen Leena 955 Orava Jaana Hannele 956 Aho-Mantila Raija 957 Lohivuo Soile 958 Evl Rajala Kimmo 959 Lohvansuu Eila 960 Karp Kaarina 961 Moilanen Marja-Leena 962 Marttinen Eija Kyllikki 963 Haikola Liisa Marjatta 964 Mäkipää Liisa 965 Rantakaulio Kyllikki 966 Kapt Sorsa Jukka 967 Rissanen Marjatta 968 Kajan Elsa 969 Ketola Juha 970 Manni Seija 971 Nurila Jaakko 972 Lintula Kirsi Maritta 973 Kuusisto Airi 974 Laine Paula 975 Kostamo Pirkko 976 Penttilä Terttu 977 Lähdesmäki Marja 978 Perkiö Aila 979 Rämä Kaarina 980 Tulokas Eila 981 Westman Katriina 982 Collin Marketta

Helsinki-Santahamina Sotilaskotiyhdistys ry Jyväskylän Sotilaskotiyhdistys ry Kajaanin Sotilaskotiyhdistys ry Kajaanin Sotilaskotiyhdistys ry Kauhavan Sotilaskotiyhdistys ry Keuruun Sotilaskotiyhdistys ry Kokkolan Sotilaskotiyhdistys ry Korian Sotilaskotiyhdistys ry Kouvolan-Utin Sotilaskotiyhdistys ry Kouvolan-Utin Sotilaskotiyhdistys ry Lahden Sotilaskotiyhdistys ry Lahden Sotilaskotiyhdistys ry Lappeenrannan Sotilaskotiyhdistys ry Lappeenrannan Sotilaskotiyhdistys ry Luonetjärven Sotilaskotiyhdistys ry Luonetjärven Sotilaskotiyhdistys ry Mikkelin Sotilaskotiyhdistys ry Niinisalon Sotilaskotiyhdistys ry Niinisalon Sotilaskotiyhdistys ry Oulun Sotilaskotiyhdistys ry Oulun Sotilaskotiyhdistys ry Porin Sotilaskotiyhdistys ry Rajasotilaskotiyhdistys ry/ Kuhmon paikallisosasto Rajasotilaskotiyhdistys ry/ Rovaniemen paikallisosasto Rajasotilaskotiyhdistys ry/ Suomussalmen paikallisosasto Riihimäen Sotilaskotiyhdistys ry Riihimäen Sotilaskotiyhdistys ry Rissalan Sotilaskotiyhdistys ry Rissalan Sotilaskotiyhdistys ry Rovaniemen Sotilaskotiyhdistys ry Rovaniemen Sotilaskotiyhdistys ry Rovaniemen Sotilaskotiyhdistys ry Rovaniemen Sotilaskotiyhdistys ry Sodankylän Sotilaskotiyhdistys ry Säkylän Sotilaskotiyhdistys ry Tampereen Seudun Sotilaskotiyhdistys ry Turun Sotilaskotiyhdistys ry Turun Sotilaskotiyhdistys ry Vaasan Sotilaskotiyhdistys ry Vaasan Sotilaskotiyhdistys ry Valkealan Sotilaskotiyhdistys ry Valkealan Sotilaskotiyhdistys ry Valkealan Sotilaskotiyhdistys ry Ähtärin Sotilaskotiyhdistys ry

17


Uusi Sotilaskotiliiton hallituksen jäsen esittäytyy

O

len Riitta Rainio, ja minut valittiin Sotilaskotiliiton syyskokouksessa liiton hallitukseen uudeksi jäseneksi. Olen Helsingin Sotilaskotiyhdistyksen puheenjohtajana nyt neljättä vuotta. Viime kesänä en vielä osannut aavistaa, että tämän vuoden alusta lähtien olisin Sotilaskotiliiton hallituksen jäsen. Alkusyksystä muutamat sotilaskotisisaret ottivat minuun yhteyttä ja pyysivät harkitsemaan ehdokkuutta hallitukseen. Aluksi kieltäydyin jyrkästi, koska katsoin, että sotilaskotiurani on vielä liian lyhyt verrattuna muihin hallituksen jäseniin, joilla on vuosikymmenien kokemus sotilaskotityöstä. Elokuun lopussa tämän vuoden juhlaleirin valmisteluryhmä teki kokousmatkan Kajaniin, ja sen automatkan aikana suostuin lopulta ehdokkaaksi sillä edellytyksellä, ettei muita ehdokkaita ilmene. Syyskokouksessa sitten tulin valituksi hallitukseen, vaikka itseäni koskeva esitykseni meni vähän ”niin kun näin” kellon rientäessä nopeammin kuin sanottavani. Olen hyvin innostunut uudesta hallitustyöstäni, koska pidän sitä hyvänä näköalapaikkana sotilaskotityöhön koko maassa. Haluan antaa kaiken osaamiseni ja kokemukseni Sotilaskotiliiton ja sen jäsenyhdistysten käyttöön. Aikaisemmassa työelämässäni ja sen jälkeen minulla on laaja kokemus hallitustyöskentelystä. Asun Helsingissä, mutta juureni ovat Kymenlaaksossa. Oppikoulun kävin Kouvolassa, ja valmistuin juristiksi Helsingin yliopistosta. Työurani tein valtionhallinnossa, pääasiassa sisäasiainministeriössä ja ympäristöministeriössä sen perustamisesta lukien lähinnä lainvalmistelu-, sopimusoikeus- ja hallintotehtävissä. Eläkkeelle jäin syksyllä 2010 ympäristöministeriön hallintojohtajan virasta. Asun mieheni kanssa Kulosaaressa. Meillä on kaksi lasta, tyttö ja poika, joilla on omat perheet. Lastenlapsia meillä on neljä, kaksi tyttöä ja kaksi poikaa. He ovat mamman ja papan silmäteriä, ja hoidamme erittäin mielellämme heitä. Kesäpaikka meillä on Valkealassa Repoveden kansallispuiston ja Vekaranjärven varuskunnan läheisyydessä. Kesäpaikka on yksi harrastukseni kohde. Pidän erittäin paljon metsässä liikkumisesta, marjastamisesta ja puutar-

Tuuli Kuutti

hanhoidosta. Sotilaskotisisareksi Helsingin Sotilaskotiyhdistykseen liityin hyvän ystäväni kehotuksesta kymmenen vuotta sitten. Yhdistyksemme on pojaton yhdistys. Olemme hoitaneet sotilaskotikahvilaa Otaniemessä Rajavartiolaitoksen Raja- ja merivartiokoulun yhteydessä kesään 2014 saakka ja Uudenmaan aluetoimiston yhteydessä Lauttasaaressa viime vuoden kesäkuun loppuun saakka. Sotamuseon korsukahvila jouduttiin sulkemaan keväällä 2016 talon sisäilmaongelmien vuoksi. Nyt meillä ei enää ole kahvilatoimintaa, vaan keskitymme lähinnä tilaustarjoilujen hoitamiseen Puolustusvoimille ja niitä lähellä toimiville järjestöille. Onneksi meillä on hyvin aktiivinen sisarjoukko, joka on aina valmiina uusiin haasteisiin. Vuosittainen suuri ponnistuksemme on hoitaa Helsingin kaupungin kutsuntojen välipalatarjoilut marraskuussa kolmen viikon aikana noin 3200 kutsuntoihin osallistuville. Pidämme tätä erittäin tärkeänä tehtävänä, koska kutsuntoihin tulevat nuoret saavat tällöin ensimmäiset kosketukset sotilaskotitoimintaan. Tukikohtamme on edelleen Lauttasaaressa, mutta nyt olemme Senaatti-kiinteistöjen vuokralaisena. Liiton hallituksessa tavoitteenani on tuoda esille pojattomien sotilaskotiyhdistysten asema ja se, miten saamme uusia vapaaehtoisia tulemaan


mukaan tähän tärkeään tehtävään varusmiesten hyväksi. Lisäksi kannan huolta pojattomien, varuskunta-alueiden ulkopuolella toimivien yhdistysten toimitila-asioista, koska tilojen saaminen vapailta markkinoita on ainakin pääkaupunkiseudulla hyvin kallista. Kuluva vuosi on toimintaympäristössäni kolminkertainen 100-vuotisjuhlavuosi: Puolustusvoimat, sotilaskotitoiminta ja Helsingin Sotilaskotiyhdistys. Yhdistyksemme on yksi ensimmäisistä

maassamme toimintansa aloittaneista sotilaskotiyhdistyksistä. Vapaaehtoisen sotilaskotityön jatkuvuuden kannalta on olennaisinta saada uusia jäseniä mukaan toimintaan varusmiesten hyvinvoinnin edistämiseksi ja näin ylläpitää kestävää perustaa tulevia vuosia ja vuosikymmeniä varten. Iloisin mielin yhdessä eteenpäin! Riitta Rainio Helsingin Sotilaskotiyhdistys ry

Vekaranjärven sotilaskodille tunnustusta

Karjalan prikaati/ Päivi Visuri

K

arjalan huoltopataljoona vietti perinnepäiväänsä 17.11. Kouvolan Kasarminmäellä. Päiväjuhlassa Vekaranjärven sotilaskodin johtaja Seija Kosonen sai vastaanottaa huoltopataljoonan komentajalta, everstiluutnantti Juha Pontolta arvokkaan tunnustuksen. Pataljoonan komentaja kiitti Vekaranjärven sotilaskodin sisaria ja henkilökuntaa pitkäaikaisesta asiakaslähtöisestä ja erittäin ystävällisestä palvelusta. Seija Kosonen Valkealan Sotilaskotiyhdistys ry

Karjalan huoltopataljoonan sihteeri Tarja Kalkkila (vas.), sotilaskodin johtaja Seija Kosonen ja KarjHP:n komentaja, evl Juha Ponto.

V

alkealan kotiseutuyhdistys on järjestänyt Kuutinlahdella, Repoveden kansallispuiston alueella kesäisen ulkoilmakonsertin jo 25 vuoden ajan. Konsertti on ollut osana Elovalkeat- viikkoa. Viime kesänä konsertti kuului Suomi 100 vuotta –tapahtumasarjaan, ja siellä esiintyi tenori Mika Nisula varusmiessoittokunnan säestyksellä. Väliaikakahvit ovat kuuluneet myös osaksi tapahtumaa. Viime kesänä kotiseutuyhdistys oli pyytänyt sotilaskotisisaria yhteistyökumppaniksi. Palkintoplaketti saatiin onnistuneesta kahvituksen toteutuksesta. Konserttivieraat saivat nauttia sotilaskodin kuuluisat munkkikahvit joko alussa Kuutinlahdelle tultuaan tai konsertin lopussa ennen kotiinlähtöä. Reilun viidensadan konserttivieraan kahvittaminen meni kuin siivillä, niin kahvit kuin munkitkin riittivät, ja santsikupinkin sai hakea. Esiintyville taiteilijoille oli konsertin loputtua laavulla omat erikoispalvelut. Kahvituksen järjestäminen oli mukava lisäharjoite muitakin poikkeusoloissa toteutettavia palvelutehtäviä ajatellen. Kuutinlahdelta kotiin lähteneet sotilaskotisisaret saivat jo kesällä ylitsepursuavat kiitokset ja toiveen, että jatkossakin yhteistyötä voitaisiin jatkaa. Nyt ikään kuin joululahjaksi saimme vielä sotilaskodin seinään kiinnitettävän muiston.

Valkealan Sotilaskotiyhdistys vastaanotti joulun alla huomionosoituksen, seinäplaketin Valkealan kotiseutuyhdistykseltä.

Margetta Ala-Krekola Valkealan Sotilaskotiyhdistys ry

19


Reijo Sallinen

Pirkko Marjamaa, Anna-Liisa Lauronen, Tellervo Mustakangas, Eeva Ukonmaanaho ja Maija-Liisa Ahtiainen leipomossa.

Oulussa munkit syntyvät leipomokontissa

O

ulu joutui vuosituhannen vaihteessa luopumaan kiinteästä sotilaskodista varusmieskoulutuksen lakkauttamisen myötä. Tästä huolimatta monien neuvokkaitten jäsenten ja Puolustusvoimien myötävaikutuksella sotilaskotityötä on tehty ja tehdään edelleen suurella sydämellä. Munkkejakin on leivottu suuria määriä, vaikka varsinaista leipomoa ei ole ollut. Nyt on munkkien paistamiseen löydetty oiva ratkaisu – leipomokontti! Puolustusvoimat on antanut Oulun Sotilaskotiyhdistyksen käyttöön tiloja Hiukkavaaran Maanpuolustustaloon, Pohjansalpaan. Siellä on

tilat LSK:n ja tarjoilujaoston toimintaan. Lisäksi talossa on asianmukaisesti varustettu keittiö yhteiskäytössä Puolustusvoimien ja MPK:n kanssa. Kontti on sijoitettu tämän rakennuksen välittömään läheisyyteen, jolloin leipurit voivat käyttää Pohjansalvan keittiötä ja sosiaalitiloja. Tarkoitukseen sopiva kontti löytyi Conloc Oy:ltä. Levytetyn kontin sisämitat ovat 5670 x 2220 mm ja korkeus 2600 mm. Varustelu suunniteltiin yhdessä toimittajan kanssa. Martti Kivioja ja Maija-Liisa Ahtiainen olivat suunnittelun asiantuntijoita. Toki asiassa kuultiin muitakin ammattilaisia ja leipojia. Kontista löytyvät mm.


Reijo Sallinen

Leipomokontti sijaitsee Maanpuolustustalon välittömässä läheisyydessä.

Tellervo Mustakangas ja paloittelu- ja pyörityskone.

Anna-Liisa Lauronen, Pirkko Marjamaa, Eeva Ukonmaanaho ja Maija-Liisa Ahtiainen ovat saaneet urakan päätökseen. Viimeiset munkit lähdössä.

taikinakone, jauhovaunut, teräspöytä, paloitteluja pyörityskone, kohotuskaappi ja paistoallas. Aluksi rajallinen tila arvelutti. Miten vähintään viidelle leipurille riittää samanaikaisesti tilaa? Olemmeko toistemme tiellä? Tuleeko tästä mitään? Nyt, kun puoli vuotta on kulunut ja noin 15 000 munkkia leivottu, suurimmatkin epäilijät toteavat, että homma toimii erinomaisesti. Kun varustelu on hyvin suunniteltu, kaikilla materiaaleilla ja leipojilla on tarkoin määritelty paikkansa, ja munkit syntyvät nopeasti ja tehokkaasti. Eikä energiaa kulu turhiin askeliin. Valmiit munkit siirretään vieressä olevaan rakennukseen, josta ne

sitten lähtevät eteenpäin. Puheenjohtaja Maria Vesterinen toteaa, että kontin hankinta oli yhdistykselle melkoinen taloudellinen panostus. Avustusta on jonkin verran saatu Avustus- ja Eläkesäätiö Tuelta sekä Sotilaskotiyhdistysrahastolta, mistä yhdistys on kiitollinen. Sotilaskotityön juhlavuotena Oulun Sotilaskotiyhdistyksessäkin toimitaan varusmiesten parhaaksi - hymyllä ja sydämellä. Tellervo Suoranta-Sallinen Oulun Sotilaskotiyhdistys ry

21


Satu Taitto

Sotilaskotinäyttelyn järjestäminen

S

otilaskotiperinneyhdistys keskittyy perinteen tallentamiseen ja järjestää mm. arkistokursseja sekä avustaa sotilaskotinäyttelyitten järjestelyissä. Tällä hetkellä sotilaskotityön pysyvät näyttelyt ovat Museo Militariassa Hämeenlinnassa sekä Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museossa Sallassa. Sotilaskotiperinneyhdistys on Pirkko Melan ohjeistamana laatinut pienimuotoisen sotilaskotihistoriaa käsittelevän näyttelyn Hämeenlinnan Sotilaskotiyhdistyksen Parola 1 -sotilaskodin aulatilaan. Näyttely vielä täydentyy, ja sen on tarkoitus valmistua kevään aikana. Näyttely

22


Satu Taitto

Sotilaskotinukkeja (kukka ja kahvipannu) voi tilata Sotilaskotiperinneyhdistyksen kautta. Nuken hinta 13 € + postituskulut. Tilaukset sähköpostilla: sotilaskotiperinne@gmail.com, tiedustelut Riitta Sompa-Hokkanen puh. 040 563 3228.

alkaa vuodesta 1918, ja esille laitetaan valokuvien lisäksi eri ajan esineitä, vaatteita ja erilaisia tekstejä vuosien varrelta. Kiitos Hämeenlinnan Sotilaskotiyhdistykselle tilojen luovuttamisesta ja myötämielisestä suhtautumisesta näyttelyn perustamiseen! Ajatuksena on, että näyttelyä laajennettaisiin osittain myös Parola 2 -sotilaskotiin ja jopa Hämeenlinnan kaupungille esim. sopivan liikkeen näyteikkunaan. Myös tällä tavalla toisimme kaupunkilaisten tietoon sotilaskotityön 100-vuotista historiaa.

Sotilaskotiperinneyhdistyksen toimitilaa, Perinteen Pesää, maalattiin viime vuonna ja samalla kunnostettiin ulkoportaat ja kaiteet. Kevään aikana rakennus saa seinäänsä hienon ”Perinteen Pesä”- kyltin. Satu Taitto, sihteeri ja tiedottaja Sotilaskotiperinneyhdistys ry Riitta Sompa-Hokkanen, puheenjohtaja Sotilaskotiperinneyhdistys ry

23


Kirsi Tulkki

Yhdessä tekemällä oppii ja uskaltaa. Tampereen Seudun Sotilaskotiyhdistyksen tiedottaja Reetta Laitinen (vas.) ja kummisisarjaostossa toimiva Paula Laine Hämeenpuiston Puistofiestassa.

Kummisisartoimintaa Tampereen seudulla T ampereen Seudun Sotilaskotiyhdistys perusti puolitoista vuotta sitten uuden jaoston, Kummisisaret. Jaoston toiminta-ajatuksena on nimetä tukihenkilö uudelle jäsenelle. Näin pyritään helpottamaan yhdistyksen toimintaan mukaan pääsyä. Kummisisarelta on helpompi kysyä mieltä askarruttavia asioita niin pukeutumisesta kuin itse toiminnastakin. Järjestötoiminta sotilaskotiyhdistyksessä on hyvin monipuolista: eri jaostoissa toimintaa eri tavalla, koulutuksia, sisariltoja, retkiä, LSK-keikkoja, hallinnollisia tehtäviä jne. Näin ollen kummisisaren tulee olla hyvin perillä yhdistyksen toiminnasta sekä itse toimia aktiivisesti. Luonteeltaan kummisisaren on hyvä olla rauhallinen ja kärsivällinen sekä halukas opettamaan. Tampereen Seudun Sotilaskotiyhdistyksellä on tapana ottaa toiminnasta kiinnostunut ensin

24

muutaman kerran kokeilemaan ja tutustumaan tarjoilujaoston toimintaan sotilaskodissa ennen kuin hänelle annetaan jäsenlomake täytettäväksi. Jo tässä tutustumisvaiheessa hänelle nimetään kummisisar. Heidät saatetaan myös kutsua uusien sisarten perehdytyskoulutukseen jo ennen jäseneksi hyväksymistä. Näin tulija tietää, mihin on sitoutumassa. Keskustelimme kummisisarjaostoon kuuluvien sisarten kesken kummitoiminnasta ja sen merkityksestä jäsenrekrytoinnissa. Aikaisemmin tapana oli, että uuden jäsenen tuova sisar perehdytti ystävänsä itse. Nykyään toimintaan mukaan haluavat voivat saada kipinän yleisötapahtumissa tai kotisivujen kautta, jolloin ”ystävä” pitää nimetä yhdistyksen jäsenistä. - Olen nauttinut kummiudesta, siinä on tullut päivitettyä omat sisarena toimimisen tiedot ja


Kirsi Tulkki

Tässä kommentteja uusilta jäseniltämme: Fiina, liittyi 2016: ”Oli ihanaa, kun oli joku tukihenkilö, jolta sai uutena ja kokemattomana kysyä tyhmiäkin kysymyksiä. Toi turvallisuuden tunnetta, kun oli sama henkilö siinä vierellä ensimmäiset vuorot.” Miina, liittyi 2016: ”Kummisisaridea on mielestäni tosi hyvä, helpottaa uuden sisaren mukaan pääsemistä ja toisiin tutustumista. On kiva, että on joku tietty henkilö, jolta voi kysyä mitä vain. Kummin on tietysti oltava sellainen, joka on aktiivinen, perillä asioista ja valmis jakamaan tietoaan eteenpäin.” Marja-Leena, liittyi 2017:”Oli kivaa ja helpottavaa saada kummisisar. Siitä on ollut todella paljon hyötyä, kun tekee kokeneen kanssa ekat vuorot, oppii hyvin eikä ihan kaikkea tarvitse opetella kantapään kautta. ;) Ilman kummisisarta ei pääsisi lainkaan niin hyvin touhuun mukaan, meillä kävi todella onni, että saatiin vielä niin helmi kummisisar. :) Kummisisar opastaa ja neuvoo tavoista, yhdistyksestä, historiasta jne. Huippua tämä alun kummisisartoiminta!” Kirsi-Marja, liittyi 2017: ”Oli tosi kiva saada kokenut kummisisar aloitusvaiheeseen. Kummisisaresta (joka on huipputyyppi) on ollut ihan mielettömästi hyötyä ja apua uuteen asiaan perehtymisessä, ja se on hyvä, että kummisisar taidot. On ollut mukava jakaa toiminnallista tietotaitoa toiselle, ja samalla on syntynyt kehittävää keskustelua sisarena toimimisen vastuista, pohtii Ulla ja jatkaa: - Olen ottanut kummina toimimisen luottamustehtävänä, jossa sisartoiminnan arvot ja vastuut ovat antaneet sisällön opastustehtävään. Sitoutuminen tehtävään on tarkoittanut kohdallani toimintaa, jossa pyrin olemaan tukena tarvittaessa siinäkin tilanteessa, jossa sisar toimii jo itsenäisesti. Paula nyökkää ja vahvistaa: - Itse olen ollut uusien sisarien kummina vain vähän aikaa, ja todennut sen mielenkiintoiseksi. Rutiinilla tehdyt työt saavat uutta sisältöä, kun uudet sisaret kyselevät, miksi ja minkä takia näin tehdään. Pitää saada myös uudet sisaret motivoitumaan siitä, että sisartyö varusmiesten hyväksi antaa hyvän mielen vapaaehtoistyöstä. Lisäksi saa uusia tuttavuuksia, näin itsekin olen saanut. Sirkka jatkaa omalta osaltaan: - On pelkästään mukavaa tutustua uusiin ihmisiin ja opastaa heitä

Jutussa kommenttinsa antanut Fiina työskenteli Moro-Myyjäisten leipomotalkoissa. Fiina liittyi yhdistykseen vuonna 2016, ja oli heti tuoreeltaan valmis kokeilemaan leipomotoimintaa. on alussa useamman kerran mukana, niin tulee toiminta ja sotilaskoti tutuksi.” sotilaskotityöhön, ja toivottavasti saada heidät innostumaan itse aatteeseen. Hyvä asia, että he alussa ovat yhden ihmisen ohjauksessa. Heitä on hyvä haastatella ihan naamatusten, mikä on heidän motivaationsa ja odotuksensa. Työtähän se on, vaikka onkin harrastus. Kirsti on samaa mieltä ja lisää vielä: - Meillä vanhoilla sisarilla täytyy olla ”väljyyttä” ottaa uudet näkökulmat huomioon, ettei lytättäisi heti! Otan mielelläni jatkossakin ”kummilapsia”. Kummit uskovat yhden nimetyn vastuuhenkilön luovan turvallisuuden tunnetta uudelle tulijalle. Näin on varmasti helpompi päästä alkuun omalla sotilaskotiuralla. Kummitoiminta antaa myös vanhemmalle sisarelle, perehdyttäjälle, uutta näkökulmaa tuttuun harrastukseen. Tekstin koosti haastattelun pohjalta Kirsi Tulkki Tampereen Seudun Sotilaskotiyhdistyksen puheenjohtaja

25


Martti Tikka

Sotilaskotiyhdistys emännöi kesällä Kankaanpään lauantaitoria.

Näkyvyyttä, tunnettuutta, jäsenhankintaa M ietteissäni ja ajatuksissani vapaaehtoisten järjestöjen toiminta elää jatkuvaa aaltoliikettä. Olemmeko nousemassa aallon harjalle vai laskemassa aallon pohjaan, siihen vaikuttavat monen monet asiat. Yleinen suopea maanpuolustushenki ja asenne maanpuolustustyöhön tuovat nostetta järjestömme toimintaan. Maailmanlaajuisilla tapahtumilla ja suurilla muutoksilla voi olla maanpuolustusjärjestöillekin niin positiivisia kuin negatiivisiakin vaikutuksia. Näihin isoihin asioihin emme juurikaan voi vaikuttaa, sen sijaan oma yhdistyksemme antaa meille lähes rajattomasti mahdollisuuksia tehdä työtämme tunnetuksi, lisätä näkyvyyttämme ja ennen kaikkea houkutella uusia innostuneita jäseniä ylläpitämään ja kehittämään toimintaamme maanpuolustuksen tukena. Nousua ei synny, eivätkä tavoitteet täyty itsestään, vaan niiden saavuttamiseen on satsattava työtä ja vaivaa. Yhdistyksemme sekä järjesti että osallistui useisiin yleisölle avoimiin tapahtumiin. Kevään korvalla, maaliskuun lopulla vietimme

26

sisarten kirkkopyhää Kankaanpään kirkossa. Kirkkokahvit tarjosimme perinteiseen tapaamme myyntiautosta. Syksyn vastaava tapahtumapaikka oli Jämijärven kirkko. Kuluvana vuonna jatkamme kirkkopyhien viettoa viemällä tapahtuman lähialueille Laviaan ja Honkajoelle. Näissä tilaisuuksissa pääsemme keskustelemaan ihmisten kanssa kasvotusten, vastailemaan meille tehtyihin kysymyksiin ja samalla antamaan tietoa toiminnastamme luontevasti kahvittelun aikana. Omaisten päivät ja kiltapäivät sekä sotilasvalat ovat suuria yleisötapahtumia – osallistujia 4000-6000 – joissa voimme näkyvästi tuoda esiin kykyjämme ja taitojamme. Keskikesän suurin tapahtuma oli Kankaanpään lauantaitori, jossa emännyys oli uskottu yhdistyksellemme. Kaunis sää suosi toripäiväämme, joka keräsi kesän yleisöennätyksen. Myyntivaunusta tarjosimme munkkikahvit, 1010 munkkia ja yli 100 litraa kahvia. Torilla oli myös osallistumisteltta, jota hoiti kolme sisarta kahden pikkusiskon avulla. Teltassa oli mahdollisuus osallistua ja


VMTK

Ikivihreä sisar Esteri Eskola palvelee sotilaskotiin rakennetussa entisajan kahvilassa.

vastata järjestöömme ja yhdistykseemme liittyviin kisakysymyksiin. Viidensadan kiinnostuneen osallistujan kautta meille tarjoutui tilaisuus kertoa monta faktaa toiminnastamme, esim. että teemme varusmiesten hyväksi yli 4500 tuntia vapaaehtoistyötä vuodessa, kuinka monta varusmiestä vuodessa astuu palvelukseen Niinisalossa, mitä tarkoittaa lyhenne LSK, kuinka monta munkkia leivotaan vuodessa Niinisalossa, kuinka monta kaikissa sotilaskodeissa yhteensä. Tietoa tarvittiin ja kysymyksiä riitti. Kajaanin Sotilaskotiyhdistyksen luvalla teltassa pyöri koko ajan heidän youtube-videonsa sotilaskotitoiminnasta. Porin Prikaatin Niinisalon toimipiste toi lisää näkyvyyttä pienellä kalustonäyttelyllä, mikä luonnollisesti kiinnosti varsinkin miespuolista toriyleisöä. Meille itsellemme tärkein tapahtuma oli oma 70-vuotisjuhlamme 14.10.2017. Juhlavieraiksi saimme yli 140 henkilöä. Suuri kiitos kaikille juhlaamme osallistuneille ja myös kaikille meitä muuten muistaneille. Pian 70-vuotisjuhlamme jälkeen saimme runsain mitoin medianäkyvyyttä, kun kaupallisen yhteistyön tuloksena n. 12 000 kappaleen

Sotilaskotiliite ilmestyi paikallislehden välissä. Liitteen jatkoksi oli Satakunnan Kansan digi-sivuilla juttua meistä viikon ajan. Samoilla sivulla voi myös osallistua kyselyyn, kumpi sana kuvasi sotilaskotia paremmin, sotku vai sode. 519 vastauksesta ylivoimaiseksi voittajaksi selvisi 98%:lla SOTKU. Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä pidettiin 28.10. avoimien ovien päivä. Pienestä sotilaskotiin rakennetusta entisajan kahvilasta tarjosimme ajan hengessä pakuriteetä ja nisupullaa. Korsuorkesterin viihdyttämänä tarjosimme tutustumaan tulleille 260 henkilölle kahvit ja munkit, esittelimme sotilaskotiamme ja kaikkien eri jaostojemme toimintaa. Kun kaikki yhdistyksen osat, hallitus, työntekijät ja vapaaehtoiset sisaret toimivat yhteiseksi hyväksi, yhdessä tehden, sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden tukemana, syntyy ”menestystarina” näkyvyydestä, tunnetuksi tulemisesta ja tärkeimmästä eli 13 uudesta jäsenestä! Näissä mietteissä ja muistoissa. Leena Manninen Niinisalon Sotilaskotiyhdistys ry

27


Sisarena rintamalla…

S

ain kutsun päiväkahville rintamalle 22-vuotiaana lähteneeltä ja tänä vuonna 100 vuotta täyttävältä sotilaskotisisarelta Eeva Laaksolta. Otin kutsun nöyränä vastaan. Oli sovittu, että minä tuon munkit ja Eeva keittää kahvit, ja kahvituksen lomassa sitten muistellaan Eevan sotilaskotivuosia rintamalla. Eeva oli mitä mainiointa juttuseuraa, muisti terävä kuin partaveitsi ja kerrottavaa paljon. Kirjoitin kynä sauhuten muistiinpanoja ja seurasin mykistyneenä, kuinka taitavasti täysin sokea Eeva liikkui pienessä keittiössään ja varmoin liikkein otti kaiken tarvittavan esille. Kahvin keittokin olisi häneltä kyllä onnistunut, mutta tällä kertaa se jätettiin yhteisen tuttavamme tehtäväksi, ja me keskityimme tarinointiin. Istuttiin aamupalalla. Korialla olin jo vuoden päivät ollut. Sitten sanoi johtajatar Iina Karppila, että nyt täytyy yhden lähteä. ”Eeva lähtee, nyt reppua pakkaamaan!” Niinpä sitten vaihtovaatteet ja hammasharja reppuun. Kyyti ei tullutkaan, niin lähdin kävellen kohti Kouvolaa, seuraavaa noutopaikkaa. Olisikohan se ollut 6,5 km? Niin, Kouvolaan menin kävellen ja sieltä junalla Lappeenrantaan. Siellä piti olla auto vastassa, mutta eipä ollutkaan. Sitten minä mietin, että mitenkäs nyt. Perille pitäisi päästä. No siinä oli nostomies lastaamassa maitotonkkia hevoskärryihin. Siitä löytyi kyyti. Maitotonkkien välissä istuin kärryillä, oli ukkonen ja vesisade. Perille pääsin. Yöllä tuli auto hakemaan ja mentiin Viipuriin. Meitä oli kolme, minun lisäksi Maija Laamanen ja Alma Kolu. Kun tultiin perille, talot paloi, paukkui, ja siltakin räjähti meidän takana. Mutta äkkiä pioneerit sen korjasivat, niin että muut pääsivät tulemaan perässä. Pitkään ei aina yhdessä kohdassa viivytty. Viikoittain siirryttiin, ja koko kannas tuli kierrettyä. Lähtö tuli aina lyhyellä varoitusajalla. Äkkiä kaikki pakattiin ja otettiin mukaan. Milloin mentiin eteenpäin ja sitten taas taaksepäin. Oltiin komennuksella eri joukko-osastoissa, välillä ihan eturintamassa. Paljon ei myytävää ollut, mutta sitä myytiin, mitä sattui olemaan. Ei, ei se kahvia ollut, vaan korviketta, ja vesikin sulatettiin usein lumesta. Ja sen kanssa vanikkaa ja lettuja joskus paistettiin. Ei meillä ollut aina paikkaa missä leipoa mitään. Sitten välillä oltiin ihan kunnon rakennuksissakin, niin silloinhan sitä saattoi jotakin. Mutta Korialta tuli täydennystä. Viipurissa oltiin VPK:n talolla

ja sitten taistelukoululla Markovillassa. Siellä oli ihan oikeat sängytkin. Ja jos ei illalla ollut porukoita tulossa, niin päästiin jo yhdeksältä nukkumaan. Sitten kun tilanne oli pysähdyksissä, oltiin yksi kesä koululla, Pallin sululla. Siellä oli mukavaa, kun saatiin olla sisällä ja sai käydä uimassakin ja pesuilla. Ei meillä mitään suihkuja silloin… Ja tehtiin heinätöitäkin, mutta varovainen piti olla. Lähellä oli miinanpurkijoita… Ei meillä mitään erikoisvarusteita ollut. Omissa vaatteissa sitä. Ja housuja ei saanut pitää. Siinä sitä hame heiluen lumessa hiihdettiin. Piti hiihtää kovempaa, ettei kylmä päässyt tarttumaan. Sitten tuli käsky, että nyt lähdetään kotiin. Olin silloin Kivennavalla. Kuljettiin autolla kapulatietä suon yli. Kyllä oli surkean näköiset maisemat. Katkenneita puita, myllätty kuoppainen maa… Muut olivat jo lähteneet, ei näkynyt naisia ja lapsia. Sotilaita oli paljon. No siinä kapulatiellä auto sitten pysähtyi, särkyi, eikä väsynyt kuljettaja peitellyt harmistumistaan. Korjaamisesta ei meinannut tulla mitään. Mietin, että mikäs nyt keinoksi. Onhan sitä tähänkin asti selvitty, niin kyllä tästäkin kotiin päästään. No annoin oman tupakka-annoksen kuljettajalle, niin johan ilme kirkastui ja autokin sitten korjaantui. Sanoi minulle, että kyllä sinä Eeva olet sitten sellainen huusholli-ihminen. Ja se oli kyllä niin kauniisti sanottu, että sen muistan aina. Kaikessa Eevan kertomassa korostui positiivinen asenne. Vaikka olot olivat kurjat ja puutetta oli kaikesta, ei Eevalta tullut valituksen tai moitteen sanaa. Kun pahviseinäinen sotapesä oli kuusen juurella pressun alla, ja varusteina pata ja pikku kamina, niin oli sentään suoja, ettei tarvinnut taivasalla olla. Ja jos pressua ja seiniäkään ei aina ollut, niin oltiin kuitenkin kuusen juurella ja omien poikien ympäröimänä. Tapahtuipa ympärillä mitä tahansa, niin annetut tehtävät tehtiin parhaalla mahdollisella tavalla, niillä varusteilla, mitä oli saatavilla. Parituntinen kahvikupposen ääressä hurahti hetkessä. Tarinoita kerrottavaksi ja muistiin kirjattavaksi jäi vielä monien päiväkahvien verran. Ehkä seuraavalla kerralla kuulen Eevan kommentit viemistäni munkeista, kun tällä kertaa hän päätti säästää ne jälkiruuaksi. Tiina Brunell Rissalan Sotilaskotiyhdistys ry


Tiina Brunell

29


Mikkelin yhdistys kutsui kaksi uutta kunniajäsentä juhlavuotensa kunniaksi

M

ikkelin Jalkaväkimuseossa on ollut Sotilaskotitoiminta-näyttely vuodesta 2002 lähtien. Sinne on kerätty järjestön ja yhdistyksen historiaan liittyviä valokuvia, esineitä ja puvustoa. Näyttelyn pystytyksestä vastasi yhdistyksen silloinen perinnesisar Eija Pulkkinen. Viime vuoden lopulla museolta otettiin yhteyttä, koska sinne oli saatu Lappeenrannan Sotilaskotiyhdistyksestä esineistöä. Museon avustuksella sotilaskotinäyttelyä päivitettiin, ja se saatiin valmiiksi sopivasti juhlavuoden alkuun. Uudistetun näyttelyn avajaiset pidettiin 5.1.2018. Näyttelyn avajaisten juhlavuutta lisäsi kahden uuden kunniajäsenen kutsuminen yhdistykseen. Aikaisemmat puheenjohtajat, nykyiset kunniajäsenet Eija Pulkkinen ja Tuire Himanen saivat kunnian leikata avajaisnauhan kuunneltuaan ensin trumpetilla soitetun Sotilaspoika-marssin. Varsinainen juhlapäivä ensimmäisen sotilaskodin avaamisen kunniaksi on 15.12. Itsenäisyyspäivänä Mikkelissä on sata vuotta täyttävän Puolustusvoimien valtakunnallinen paraati. Mikkelin Sotilaskotiyhdistys toivoo sisarten käyvän tutustumassa näyttelyyn Mikkelin Jalkaväkimuseossa. Museo sijaitsee vanhalla kasarmialueella (os. Jääkärinkatu 6-8). Tervetuloa Mikkeliin! Eija Nummela Mikkelin Sotilaskotiyhdistys ry

Kahvin keiton ja munkkihillottimen salat esillä yleisölle.

Näyttelyn viimeistelyä. Museonjohtaja Markku Riittinen kiinnittää järjestölippua


Puheenjohtaja Aila Väresmaa (vas.), uudet kunniajäsenet Tuire Himanen ja Eija Pulkkinen sekä varapuheenjohtaja Tuura Randelin.

Palat paikoilleen Rovaniemen Sotilaskotiyhdistys ry

Säkylän Sotilaskotiyhdistys ry

Kaikki varusmiehet eivät pelkästään näprää puhelimiaan vapaa-ajalla. Rovaniemen sotkussa rakenteilla on Titanic ja Säkylässä vuoristomaisema!

31


Tuokiokuva Sotilaskotiliiton lokakuiselta Islannin-matkalta 2017

Islannin-matkan jälkimaininkeja

L

okakuun säteilevä auringonpaiste hehkuttaa laakson, jota lähestymme, hohtavan keltaiseksi. Puut pudottelevat kullankeltaisia lehtiään, kuin pieniä kultahippusia. ”Miten täällä on noin paljon lehtipuita, kun koko Islanti on suurimmaksi osaksi puutonta”, pohtii joku matkalaisista. ”Ovatko ne koivuja?” Koivuja puut eivät ole, koska koivu ei menesty Islannin maaperässä. Oppaamme ottaa pohdinnoista kopin ja kertoo, että puut ovat poppeleita, joskaan eivät luonnonvaraisia, vaan istutettuja. Poppelit ovat hyvin juurtuneet Satujen saaren maaperään. Viisipäiväinen matkamme alkaa lähestyä viimeistä viidennestä. Olemme saaneet matkata mitä kauneimman syyssään vallitessa. Niinpä kaikki, mitä meidän on ollut tarkoitus nähdä ja kokea, on onnistunut: huimista putouksista vettä purskauttaviin geysireihin, kuumiin lähteisiin, joissa nautiskella veden lämmöstä ulkoilmassa, kaukana siintävään Hekla-tulivuoreen saakka. Oi meitä onnekkaita! Bussimme hidastaa vauhtiaan, ympäröivät vuoret heittävät varjonsa puiden kullanväriin. Lähestymme Gljúfrasteinnia, jossa Islannin kuu-

32

luisin ”nykysagaisti”, Nobel-palkittu kirjailija Halldor Kiljan Laxness on asunut ja kirjoittanut teoksensa. Puiden lomasta pilkahtaa valkoinen talo, Laxnessin koti. Mielikuvitus saa siivet: tällainenko oli sielunmaisema, jossa islantilaisen elämänmuodon taitava kuvaaja loihti palkitut teoksensa? Kolmea teoksista pidetään hänen pääteoksinaan: Salka Valka, jonka me suomalaisetkin parhaiten tunnemme, Läpi harmaan kiven ja Maan valo. Oppaamme kysäisee, tiedämmekö, mitä Laxness teki osalla palkintona saamistaan rahoista? ”No, hän osti Jaguar-merkkisen auton.” Todellinen kevennys juhlalliseen kirjailijakuvaan – ja niin perin inhimillinen. Mikäpä Jaguarilla oli ajellessa. Toinen unelma, jonka hän toteutti, oli kirkon rakentaminen korkealle mäelle: kirkko keskelle kylää. Kirkon sisätilalla ei ollut merkitystä, vain kirkkorakennuksella oli. Kirkon läheisyydestä löytyy Laxnessin hauta. Hautakivi on yksinkertainen, vaatimaton. Siihen on kaiverrettu sulkakynä nimen sekä syntymä- ja kuolintietojen lisäksi. Bussimme lähestyy jo Reykjavikia. Tie on


ollut suora, mutta äkkiä se tekee kaarroksen ja palaa hetken kuluttua miltei viivasuoralle reitilleen. Mitä ihmettä? Oiva oppaamme kertoo, että Islannissa otetaan aina huomioon maahisten asuinpaikat. Niiden yli tai niiden päälle ei koskaan rakenneta teitä saati taloja. Olimme juuri ohittaneet maahisten kotikunnaat. Eikö tämä jo ole tarua ihmeellisempää? Hyvät matkakumppanit, ystävät, Satujen saarella tällainenkin on mahdollista. -

Lokakuinen matkamme oli niin onnistunut kuin toivoa voi. Lämpimät kiitokset erityisesti matkaamme johtaneelle Rauni Myllyaholle, jonka osaavissa käsissä ote säilyi, olipa kyse tutustumiskäynneistä, aikatauluista tai mistä tahansa matkaan liittyvästä. Kohti uusia seikkailuja -tunnelmissa Sirkka Stolt Rannikkosotilaskotiyhdistys ry

Leirityö kutsuu Rovajärvelle… Oletko kiinnostunut tulemaan mukaan harjoitukseen Rovajärvelle 24.5.–7.6.2018? Voitko olla mukana vähintään viikon? Jos vastasit näihin kysymyksiin myönteisesti, kerro halukkuudestasi yhdistyksesi puheenjohtajalle ja tehkää yhdessä anomus Sotilaskotiliittoon 16.3. mennessä: satu.mustalahti@sotilaskotiliitto.fi tai Sotilaskotiliitto/ Satu Mustalahti, Simonkatu 12 A 9, 00100 Helsinki Ilmoittautumislomake löytyy Sotilaskotiliiton intra-sivuilta osoitteesta: http://www.sotilaskotiliitto.fi/intranet/aineistot/lomakkeet

Otamme mielellämme halukkaita ympäri Suomen mukaan harjoitukseen, jossa sotilaskotitoiminnasta vastaa Sotilaskotiliitto, ja sitä johtaa Virpi Alapeteri yhdessä Satu Mustalahden kanssa. Lisätietoja Sinulle antaa Satu Mustalahti (puh. 045 120 3368 tai satu.mustalahti@sotilaskotiliitto.fi). 33


Monessa mukana Sotilaskotiyhdistysten jäsenet kertovat, mitä heidän sotilaskotiharrastukseensa sisältyy ja missä muussa harrastustoiminnassa ehtivät olla mukana. Voit antaa toimitukselle vinkkejä tuntemistasi järjestön jäsenistä, joilla on muitakin mielenkiintoisia harrastuksia eli jotka ovat ”monessa mukana”.   Nimi: Maire Järveläinen Perhe: Mies ja kolme lasta. Mikä sana kuvaa minua parhaiten? Osallistuva ihminen. Sotilaskotiyhdistys: Sodankylän Sotilaskotiyhdistys ry Yhdistykseen liittymisvuosi: 1978 Mikä sai tulemaan mukaan vihreään joukkoon? Pääsin Puolustusvoimille töihin, ja silloin tuli mieleen liittyä myös sotilaskotiyhdistykseen. Mitä kuuluu sotilaskotiharrastukseeni? Kaikkea mitä tarvitaan. Lähes aina olen lähtenyt, kun sotkusta on soitettu ja pyydetty vaikkapa yllätyskeikoille. Kuljen autokeikoilla ja teen kerran kuukaudessa vakituisen vuoroni, yleensä se on tiskivuoro. Pidämme myös ”yösotkua” lomilta palaaville Ivalon pojille, jotka noin klo 22-23 jaloittelevat Sodankylässä. Mikään kahvila ei silloin ole auki, joten keitämme heille kahvit ja päivystämme yksi kerrallaan heitä palvellen. Myös leireillä olen käynyt aikanaan ahkerasti, mutta enää en pysty, koska mieheni on niin huonossa kunnossa. Mikä on tässä harrastuksessa parasta? Se, että näkee iloisia ja tyytyväisiä nuoria miehiä. Erityisesti yösotkun asiakkaat ovat kiitollisia, että olemme myöhään illalla sotkussa heitä varten. Harrastus tuo mielen virkeyttä.

Mitä muuta ehdin harrastaa ja mistä näiden harrastusten parissa erityisesti nautin? Käyn tapaamassa ikäihmisiä sekä SPR:n ystäväpalvelun kautta että muuten. Se on tärkein harrastukseni sotilaskotityön jälkeen. Tuntuu hyvältä olla seurana yksinäisille. Kuulun Jääkäriprikaatin Kiltaan, Sodankylän Marttoihin sekä Sodankylä-seuraan. Olen myös Sotaveteraaniliiton kannattajajäsen ja hoidan veteraanikeräykseen osallistuneiden kerääjien kahvituksen kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi olen Eläkeliiton jäsen ja varsinkin aiemmin toimin myös siinä. Motto: Kannattaa harrastaa, kun vielä pystyy kulkemaan! Saan olla kiitollinen, että vielä pääsen harrastuksiini.


Suosittelemme rajuja liikeratoja.

Novelle Plus Kalsium, luustosi hyvinvointiin. Novelle Plus Kalsium on oiva ruokajuoma, sisältää 40 % päivän kalsiumista* ja maistuu uu e. mukavasti karpalolta. Se on tutkitusti** hyvä ja tehokkaasti imeytyvä kalsiumin lähde. ma Yhdessä säännöllisen liikunnan ja osana monipuolista ruokavaliota tämä mainio juoma auttaa ylläpitämään luiden hyppy- ja tanssikuntoa läpi elämän. Novelle Plus Kalsium on mukana Lujaa luuta -hankkeessa, jossa mittaamme 10 000 suomalaisen luuntiheyden Terveystalon ja Bindexin kanssa. Tee luustotesti osoitteessa ilmainenluustotesti.fi * 0,5L, päivittäisen saannin vertailuarvosta ** Imeytyvyystutkimus Helsingin Yliopisto, Ravitsemustieteen osasto. Kalsiumin imeytyvyys Novelle Plus Kalsiumista on vertailukelpoinen laktoosittomaan maitojuomaan ja veteen liuotettuun kalsiumtablettiin.


Ilmoitustaulu!

Muista! Pohjoinen 18 –harjoitus! Lue tarkempaa tietoa sivulta 33!

Seuraavan lehden aineistopäivä on 26.2. Jos kirjoitusvuoro on päässyt unohtumaan, lähettäkää aineistonne mahdollisimman pian tämän lehden ilmestyttyä. Kirjoitusvuorossa ovat Jyväskylän, Vaasan ja Riihimäen sotilaskotiyhdistykset sekä Rannikkosotilaskotiyhdistyksen Loviisan paikallisosasto ja Rajasotilaskotiyhdistyksen Onttolan paikallisosasto. Lehden teemana on tällä kertaa Sotilaskotityö 100 vuotta, mutta myös muista aiheista voi kirjoittaa. Kirjoitukset ja kuvat lähetetään osoitteeseen toimitus@sotilaskotiliitto.fi.

Gillette-talkoot

Hei uusi tai vanha jäsenemme! Juhlavuoden kunniaksi keräämme erilaisia jäsentarinoita nettisivuillemme kaikkialta Suomesta. Jos haluat oman tarinasi sivuillemme, otathan yhteyttä sähköpostitse:   ella@sotilaskotiliitto.fi. 

36

Hämeenlinnan sisaret pakkasivat varusmiehille jaettavia Gillette-tuotteita Talousvarikolla 4.12.2017. Talkoissa olivat mukana Helmi Jämsä, Irma Mankinen, Hilkka Pohjonen, Aino-Maria Rahkonen, Marja-Liisa Salmi, Liisa Suomilammi, Susanna Vehmas ja Raili Vuorinen.

Sotilaskoti 1 2018 netti  
Sotilaskoti 1 2018 netti  
Advertisement